Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 17. kesäkuuta 2008 - Strasbourg

8. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Jackson (A6-0162/2008)

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, uuden jätedirektiivin tarkoitus on muodostaa pohja sellaisen yhteiskunnan luomiselle Euroopassa, joka on yleisesti sitoutunut kierrätykseen. Jäsenvaltioille aiotaan asettaa joitakin erittäin kunnianhimoisia tavoitteita. Eivätkö tavoitteet, joita haluamme itsellemme asettaa, ole kuitenkin liian kunnianhimoisia, ja pystyvätkö jäsenvaltiot, etenkin uudet, täyttämään tiukat vaatimukset? Kannattaa huomauttaa, että vanhoilla jäsenvaltioilla on ollut paljon enemmän aikaa mukauttaa jätehuoltojärjestelmänsä ankariin vaatimuksiin, kun taas uusien on pakko ottaa käyttöön oikeudellisia mekanismeja ja rakentaa tarvittava infrastruktuuri paljon nopeammin.

Ehdotus uudeksi jätedirektiiviksi aiheuttaa paljon kiistoja monissa Euroopan maissa. Mielestäni meidän ei siis pidä olla yllättyneitä siitä, että neuvoston kanssa oli niin vaikeaa saada aikaan kompromissi. Eilisen keskustelun aikana monet Euroopan parlamentin jäsenet sanoivat, etteivät he olleet tyytyväisiä direktiivikompromissiin. Pelkään kuitenkin, että vielä ankarampien vaatimusten käyttöönotto saattaa aiheuttaa ongelmia tämän lain täytäntöönpanossa. Uusi jätedirektiivi pakottaa valtiot, jotka ovat laiminlyöneet kunnallista jätehuoltoa, ryhtymään päättäväisiin toimiin. Näiden maiden on pakko ottaa käyttöön oikeudellisia ja taloudellisia mekanismeja, jotta niiden vaikutus olisi sellainen, joka ennemminkin piristää taloutta kuin rasittaa sitä. Uuden direktiivin pitäisi olla kannustin uusien työpaikkojen luomiskeinojen kehittämiselle. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

− Mietintö: Jackson (A6-0162/2008)

  Gyula Hegyi (PSE). - (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Nyt hyväksymämme jätedirektiivi sisältää kompromisseja, ja siksi on todennäköistä, että sen kimppuun hyökätään monilta tahoilta. Ymmärrän myös kaikkien niiden ympäristötietoisten kansalaisten huolen, jotka vetosivat minuun, jotten kannattaisi direktiiviä. Samalla on kuitenkin huomautettava, että monet henkilökohtaisista parlamentin jäsenen tarkistuksistani, jotka oli muotoiltu edistyksellisessä hengessä yhteistyössä ympäristöjärjestöjen kanssa, on sisällytetty tekstiin. Tämän direktiivin suurin ansio on jätehierarkian käyttöönotto. Etusija annetaan jätteen syntymisen ehkäisylle ja sen jälkeen uudelleenkäytön/kierrätyksen eri muodoille; viimeisenä on loppukäsittely, jota on vältettävä silloin, kun se on mahdollista, ja ainakin vähennettävä. Äänestin direktiivin puolesta periaatteessa siksi, että siinä otetaan käyttöön hierarkiaperiaate, ja toivon, että voimme parantaa sitä tulevaisuudessa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Kulutusyhteiskunta tuottaa valtavan määrän jätettä, joka tekee ihmisten elämästä kurjaa, erityisesti suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Vaikka kierrätys ja sekundaaristen tuotteiden käyttö ovat lisääntyneet viime vuosina, EU:n kaatopaikoilla on edelleen liikaa jätettä.

Vaikkei hyväksytty kompromissipaketti ole täydellinen, katson direktiivin tekstin olevan poliittisesti kunnianhimoinen väline tulevien eurooppalaisten sukupolvien jätehuollon alalla. Tämän vuoksi kannatin esittelijän, Caroline Jacksonin, mietintöä.

Jäsenvaltioiden on parannettava jätehuoltoaan tämän direktiivin mukaisesti. Olen tyytyväinen siihen, että direktiivi kattaa myös kysymykset, jotka koskevat vaarallisen jätteen ja öljyjen loppukäsittelyä. Uskon jäsenvaltioiden saavuttavan kaikki kunnianhimoiset tavoitteet, jotka liittyvät hyväksytyn tekstin noudattamiseen, erityisesti tavoitteen, jonka mukaan niiden on vuoteen 2015 mennessä järjestettävä erilliset jätteenkeräysjärjestelmät paperille, metallille, muoville, lasille, tekstiileille, muille biologisesti hajoaville jätteille, öljylle sekä vaarallisille jätteille.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, kannatin tänään jätteitä koskevan puitedirektiivin tarkistamista. Yksi syistäni toimia näin oli se, että direktiivin hyväksymisen jälkeen Tšekki voi kieltää jätteen tuonnin, vaikka se on ristiriidassa kansallisen suunnitelman kanssa. Parlamentin asiaan puuttumisen ansiosta tarkistettu teksti sisältää myös uusia tavoitteita kierrätyksen alalla. Etelä-Euroopan maat katsovat niiden olevan liian kunnianhimoisia, kun taas skandinaavien sekä tšekkien mielestä ne eivät mene riittävän pitkälle. Olen tyytyväinen saavutettuun kompromissiin. Eri mailla on eri lähtökohdat, ja tämä direktiivi on yhteinen alku. Nykyinen syntyvän jätteen määrä on 3,5 tonnia henkeä kohden, ja Etelä-Euroopan maissa jopa 90 prosenttia jätteestä menee kaatopaikoille. Viisitasoinen jätehierarkia sisällytetään ensimmäistä kertaa eurooppalaiseen lainsäädäntöön: ensin tulee ehkäisy, sitten uudelleenkäyttö, sitten kierrätys ja vasta sitten polttaminen energiantuotannon keinona. Kaatopaikat ovat viimeinen vaihtoehto kierrätysjätteelle. Arvostan erittäin paljon Caroline Jacksonin tekemää työtä. Hänen ansiostaan saatiin aikaan tämä Euroopalle edullinen kompromissi.

  Jan Březina (PPE-DE). - (CS) Minäkin olen tyytyväinen direktiivin hyväksymiseen. Todennäköisesti vain harvat ovat tyytyväisiä tavoitteisiin kierrättää 50 prosenttia kotitalousjätteestä ja 70 prosenttia teollisuusjätteestä. Joillekin tämä ei ole riittävän kunnianhimoista; toisten mielestä se on epärealistista. Tšekki todennäköisesti näkee sen askeleena taaksepäin, mutta tärkeää on se, että direktiivi ei estä valtioita hyväksymästä tiukempaa ja sitovampaa kansallista lainsäädäntöä, minkä uskon olevan erittäin toivottavaa tässä tapauksessa. Katsoen asiaa Tšekin näkökulmasta pidän erittäin epätyydyttävänä säännöstä, joka sallii kunnallisten jätteenpolttolaitosten luokittelun uudelleen jätettä käyttäviksi laitoksi. Tämä saattaa merkitä valtavaa jätteentuontia naapurimaista, koska jätteen maahantuonti on sallittua unionissa, kun tarkoituksena on käyttää sitä. Mielestäni on vaikeaa kuvitella, millaisella tehokkaalla valvontamekanismilla pystyttäisiin määrittämään, käytettiinkö maahantuotua jätettä todella vai poltettiinko se. Näin ollen valtioiden, jotka eivät halua joutua polttamaan koko Euroopan jätteitä, pitäisi tehdä kaikkensa varmistaakseen, että tämä säännös poistetaan direktiivistä.

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron selittääkseni äänestyskäyttäytymistäni Caroline Jacksonin mietinnön osalta, mutta ennen sitä haluan osoittaa kunnioitustani konservatiivikollegalleni Caroline Jacksonille ja työlle, jonka hän teki tämän erinomaisen mietinnön parissa.

Jätteiden loppukäsittelyä koskeva säännös on ehdottoman tärkeä jokaisessa Euroopan valtiossa, ei vähiten omassani, ja tämä on mielestäni hyvä kompromissi. Tämä on yksi harvoista tapauksista, joissa Eurooppa voi toimia näin yhdessä. Niitä ei ole paljon, ja ehkä irlantilaiset sanoivat jotakin tästä hiljattain tekemässään kansanäänestyspäätöksessä.

Tämä on kuitenkin hyvä mietintö. Toivon sen inspiroivan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta ottamaan etumatkaa näissä asioissa. Niin tapahtuu varmasti, jos toivottavasti kahden vuoden kuluttua meillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa konservatiivihallitus: David Cameron, johtajamme, on tehnyt täysin selväksi, että ympäristökysymykset ovat toiminnassamme etusijalla, ja siksi tämänpäiväinen äänestys toimii hyvänä esimerkkinä, aivan kuten hyvä esimerkki olisi se, miten Euroopan parlamentin konservatiivijäsenet ovat äänestäneet.

− Mietintö: Laperrouze (A6-0192/2008)

  Péter Olajos (PPE-DE). - (HU) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Olin erittäin iloinen saadessani äänestää ympäristönlaatunormeja vesipolitiikan alalla koskevasta direktiivistä, ja haluan käyttää tämän tilaisuuden kiittääkseni niitä 610 kollegaani, jotka kannattivat tämän direktiivin hyväksymistä äänestämällä sen puolesta. Jälleen kerran onnistuimme laatimaan hyvän ja kaukonäköisen direktiivin, ehdotuksen, jossa otetaan uudelleen käyttöön jäsenvaltioiden jaetun vastuun ja yhteisen säätelyn periaate kansalliset rajat ylittävien vesiväylien kohdalla. Se on myös ehdotus, jossa siirretään painopiste emissioista immissioihin, toisin sanoen siinä siirretään ensisijaisuus teollisuuden edusta jokieliöstön etuun. Se on direktiivi, jossa otetaan käyttöön tiukat rajat 33 aineen, etenkin hyönteismyrkkyjen, kemiallisten ja teollisuuden aineiden sekä raskasmetallien käytölle. Nyt on neuvoston vuoro. Kannattaako neuvosto direktiiviä ja auttaa siten puhdistamaan jokemme? Nyt riippuu hallituksista, pystymmekö tekemään lopun Raba-joen ja muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien eurooppalaisten jokien ylettömästä saastuttamisesta. Paljon kiitoksia.

− Mietintö: Doyle (A6-0190/2008)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) Ihmisten terveyden suojelun korkea taso ja kuluttajien turvallisuus ovat perusintressit vahvistettaessa eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismääriä. Tuotantoeläimiin eläinlääkkeet voivat jättää jäämiä, mikä on jo alkanut vaikuttaa kielteisesti sekä ihmisten että eläinten terveyteen.

Olen tyytyväinen kollegani Avril Doylen mietintöön, ja äänestin tänään sen puolesta. Yhtenäisempi lähestymistapa kaikkien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien valvomiseen ja niiden aiheuttaman riskin analysoiminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Mielestäni meidän on muutettava, tarkistettava ja yhtenäistettävä jäämien enimmäismäärien vahvistamisen oikeudellisia puitteita. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että näin toimimalla voimme varmistaa, että eläinlääkkeitä käytetään asianmukaisesti ja että ne ovat paremmin saatavilla, ja voimme huolehtia siitä, että eläinperäisten elintarvikkeiden kauppa toimii moitteettomasti, ja ennen kaikkea suojella kansanterveyttä ihanteellisesti.

− Mietintö: Panayotopoulos-Cassiotou (A6-0173/2008)

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska ihmisenä, joka on työskennellyt 18 vuotta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, kannatan voimakkaasti vuoden 2010 nimittämistä aiheen teemavuodeksi. On täysin mahdotonta hyväksyä sitä, että 78 miljoonaa ihmistä Euroopassa elää tällä hetkellä köyhyysriskissä. On järkyttävää, että tänä päivänä lapset ja ikääntyneet ovat kyvyttömiä ravitsemaan itsensä tai pysymään lämpiminä monissa jäsenvaltioissa. Viimeaikaiset luvut kertovat syvenevästä kuilusta rikkaimpien ja köyhimpien perheiden välillä joissain valtioissa, mikä johtuu Euroopan taloudellisen edistyksen epätasaisesta jakautumisesta.

Toivon, että tämän vuoden aikana komissio keskittyy alueisiin, joilla köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat vakavimpia. Esimerkiksi Channel 4 -kanavan Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin lähettämässä raportissa esitettiin, että edustamani alue, West Midlands, on maan toiseksi köyhin ja siellä on toiseksi alhaisin elintaso.

Näin ollen, vaikka olen iloinen tästä aloitteesta, koska se lisää tietoisuutta köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä, olen pettynyt siihen, ettei siinä tarjota selkeitä ratkaisuja sen suunnan osalta, johon jäsenvaltioiden on edettävä. Uskon, että jos tätä vuotta ei käytetä perustana etenemiselle, siitä tulee vain yksi keskustelupiiri lisää, menetetty tilaisuus saada todella jotakin aikaan erittäin tärkeässä asiassa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme hyväksyneet poikkeuksellisen tärkeän mietinnön köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ongelmista. Tämä asiakirja on esimerkki Euroopan unionin sosiaalisesta herkkyydestä ja eurooppalaisen sosiaalimallin luomisesta, jota rakennamme rinnakkain talouskasvua ja toimivaa markkinataloutta edistävien toimien kanssa.

Meidän on tärkeää omistaa näin paljon tilaa syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiselle lasten, ikääntyneiden ja vammaisten parissa, toisin sanoen niiden, jotka eivät pysty välttämään tätä tilannetta. Meidän on pidettävä mielessä, että köyhyys lisääntyy alueilla, joille luonnonkatastrofit ovat iskeneet, tai seurauksena muista tällä hetkellä vaikuttavista tilanteista, nimittäin huomattavasta elintarvikkeiden ja energian hinnannoususta. Tässä tilanteessa tarvitaan lisätoimia, jotta voimme rajata näiden haitallisten tekijöiden vaikutusta köyhimpien sosiaalisten ja ammattiryhmien tulotilanteeseen.

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kannatin tätä mietintöä, koska tietenkin kaikki meistä kannattavat hyviä ja turvallisia asioita. Kukaan meistä täällä ei halua köyhyyden lisääntyvän; Kukaan meistä täällä ei halua sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyvän; näin ollen sanat ovat hyviä, ja tavallaan myötäilen kollegaani salin toisella puolella siinä mielessä.

Kysymys on siitä, mitä teemme asialle. Se taas on kysymys jokaiselle kansalliselle hallitukselle jäsenvaltioissa. Minun kotimaani tapauksessa on Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tehtävänä tehdä asialle jotain, ja se on jokaisen kansallisen hallituksen tehtävä, koska tilanne, taloudelliset olosuhteet ja sosiaaliset olosuhteet ovat erilaiset kaikkialla Euroopan unionissa.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ehkä myös muissa valtiossa, meitä uhkaavat nyt todellinen lama, todellinen köyhyys ja todellinen sosiaalinen syrjäytyminen, jotka pahenevat, ja nyt on Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten tehtävänä tunnistaa tämä tekijä ja toimia sen mukaisesti.

− Mietintö: Casa (A6-0231/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Käytän tämän tilaisuuden – joka on niin arvokas minulle ja kotimaalleni Slovakialle – kiittääkseni kaikkia parlamentin jäseniä, jotka äänestivät Slovakian liittymisen euroalueeseen puolesta.

Olen iloinen siitä, että kaikki slovakialaiset jäsenet onnistuivat vakuuttamaan Euroopan parlamentin, kollegamme David Casan tasapainoisen mietinnön avulla siitä, että Slovakia kuuluu menestyksekkääseen ”e-kerhoon”. Nyt on Slovakian ja erityisesti Slovakian tasavallan hallituksen velvollisuutena jatkaa tinkimättömien makrotaloudellisten askelten ottamista ja jatkaa tiukkaa veropolitiikkaa voidakseen täyttää Maastrichtin kriteerit myös tulevaisuudessa. Slovakian liittyminen euroalueeseen on myös merkki muille jäsenvaltioille jatkaa uudistuksiaan ja täyttää Maastrichtin kriteerit.

Haluan tänään käyttää puheenvuoroa hyväkseni kiittääkseni Slovakian kansalaisia, jotka vaaransivat henkensä auttaessaan rautaesiripun repimisessä vuonna 1989, ja niitä, jotka ymmärsivät uudistusten merkityksen, vaikkei se ollut aina helppoa. Heidän ansiostaan Slovakian kansa voi nyt rakentaa vahvaa Slovakiaa vahvassa Euroopassa.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, onnittelen vilpittömästi Slovakiaa liittymisestä euroalueeseen. Haluan myös ilmaista kiitollisuuteni esittelijän David Casan tekemästä työstä; hänen täytyi parlamentissa käsitellä väitteitä, jotka koskivat Slovakian valuutan revalvoinnin perusteluja ja niin edelleen. Keskustelu osoitti, että monet muut vaatimukset, jotka voivat vaikuttaa yhtenäisvaluutan pitkän aikavälin vakauteen, ovat perusteltuja. Vaikka ne eivät olekaan este Slovakian liittymiselle nyt, ne ovat haaste sopimukselle sääntöjen muuttamisesta. Olen eri mieltä niiden kanssa, jotka tämänpäiväisen keskustelun aikana hylkäsivät mahdollisuuden muuttaa Maastrichtin kriteerejä tulevaisuudessa. Jälleen kerran haluan ilmaista kiitollisuuteni pääministeri Dzurindan johtamalle hallitukselle, joka käynnisti tarvittavat uudistukset Slovakiassa viisi vuotta sitten. Ilman heitä Slovakia ei juhlisi tänään taloudellista ja poliittista menestystään. Slovakialaiset näyttävät nyt Tšekille oikeaa tietä.

  David Sumberg (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan selittää parlamentille, miksi pidättäydyin äänestämästä tästä päätöslauselmasta. En pidättäytynyt siksi, että kannatan yhtenäisvaluuttaa oman maani kohdalla; itse asiassa olen ehdottomasti sitä vastaan. Yhdistyneen kuningaskunnan poliittiselle järjestelmälle ja taloudelle olisi katastrofi, jos liittyisimme yhtenäisvaluuttaan.

Pidättäydyin siksi, että katson tämän olevan pelkästään Slovakian hallituksen asia. Jos he päättävät, että on heidän valtionsa edun mukaista liittyä yhtenäisvaluuttaan, se on heidän kansallinen oikeutensa, ja he ovat tehneet päätöksensä vastaavasti.

Tämänkaltaiset kysymykset osoittavat, miten Euroopan pitäisi edetä. Sen pitäisi edetä siten, että valtiot tekevät etunsa mukaisia päätöksiä, ja Irlannin kansan sättiminen, jota on tapahtunut tässä salissa viime tuntien aikana, on väärin. Irlantilaiset ovat tehneet päätöksen kansallisten etujensa mukaisesti. On heidän asiansa tehdä tämä päätös, ja heidän demokraattista äänestystään on kunnioitettava.

Winston Churchill sanoi: ”Luota kansaan.” Niin meidän pitäisi tehdä.

(Suosionosoituksia)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, ensin totean, että olen täysin samaa mieltä siitä, mitä David Sumberg äsken totesi. Minun on pakko kiittää Irlannin kansaa siitä, että se antoi demokratialle uuden tilaisuuden Euroopan unionissa.

Käytän puheenvuoron aiheesta, koska minäkin pidättäydyin äänestämästä, koska puolueeni politiikkaan kuuluu olla äänestämättä näistä asioista, joissa emme ole osallisina. Olin kuitenkin kiinnostunut itse mietinnöstä. Mietinnön 6 kohdassa suositetaan, ”että Slovakian hallitus perustaa seurantakeskuksen seuraamaan tietyn perustarvikejoukon hintoja viikoittain, jotta voidaan torjua vääriä käsityksiä hintojen noususta”.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa mittaamme inflaatiota, ja inflaatioasteemme on oletettavasti kohonnut 3,3 prosenttiin, kuten aiemmin tänä aamuna ilmoitettiin. Jos kuitenkin tapaatte vaatimattoman kuluttajan Daventryssä tai Long Buckbyssä, hän kertoo teille, että hänen bensiininsä hinta on noussut paljon enemmän; hänen ruokansa hinta on noussut paljon enemmän ja hänen kunnallisveronsa on noussut paljon enemmän. Näin ollen ihmettelen tilastojen laatua.

Mietinnön 8 ja 9 kohdissa on muita ongelmia, mutta nämä kaikki selittävät, miksi on erittäin hyvä, ettei Yhdistynyt kuningaskunta ole tämän kerhon jäsen. Siitä huolimatta toivotan tälle valtiolle kaikkea hyvää.

− Mietintö: Harangozó (A6-0212/2008)

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, pidättäydyin äänestämästä Gábor Harangozón mietinnöstä. Yksi Euroopan unionin koheesiopolitiikan tavoitteista pitäisi olla solidaarisuuden ja yhdentymisen välineiden vahvistaminen. Heikossa asemassa olevien ryhmien ja yhteisöjen pitäisi saada tukeamme syrjäytymisen ja epätasa-arvon torjunnassa. Tätä ei kuitenkaan pitäisi nähdä vastaväitteenä kaupunkialueiden kehittämiselle, sillä ne eivät sulje toisiaan pois. Alueellinen lähestymistapa on tärkeä, mutta ei loppujen lopuksi mitätöi koheesiopolitiikan tehokkuuden merkitystä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään hyväksytyssä Gábor Harangozón mietinnössä tuodaan esiin poikkeuksellisen merkittävä ongelma eli koheesiopolitiikan vaikutus uhatuimmassa asemassa olevien yhteisöjen ja ryhmien integroimiseen. Mietinnössä painotetaan yksiselitteisesti tarvetta jatkaa koheesiopolitiikkaa alueilla, jotka ovat vähemmän kehittyneitä, laiminlyötyjä, joiden maanviljelyolosuhteet ovat vaikeat ja joiden infrastruktuuri on heikko tai vanhentunut.

Erityistä tukea pitäisi tarjota alueille, joilla kehitys on hidastunut historiallisista syistä, joilla paikallinen väestö on huonommin valmistautunut vastaamaan markkinatalouden vaikeisiin haasteisiin. Alueiden väliset erot kehitystasossa ovat todella suuria. Siksi on välttämätöntä luoda tosiasiallinen kuva alueidemme kehityksen tasosta ja käyttää sitä perustana ryhdyttäessä toimiin yksittäisten vaikeiden alueiden kohdalla. Voimme sanoa jo nyt, että tämä koskee vuoristoalueita ja merkittävää osaa maaseutualueista. Olemme koonneet kestävän kehityksen prosessin, niin että heikomman kehityksen saarekkeita tai kehittymättömiä saarekkeita ei jätetä jälkeen eikä luoda.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin pidättäydyin äänestämästä tämän mietinnön kohdalla. Haluan kommentoida parilla kolmella seikalla sitä, miksi näin tein.

Ensinnäkin olen ponnistellut uskoakseni, että tämän paikan perustajat luodessaan perustaa vapauteen ja vapaaseen liikkuvuuteen ja niin edelleen perustuvalle Euroopan unionilleen ajattelivat, että tässä mietinnössä esitetty yksityiskohtainen politiikka olisi yksi niistä asioista, jotka tulisivat esiin tulevina vuosina.

Toiseksi en ole vakuuttunut siitä, että tämä pitäisi hoitaa yhteisön tasolla – ehkä kansallisella tasolla, mutta aivan varmasti se pitäisi hoitaa mahdollisimman paikallisella tasolla.

Haluan päättää puheenvuoroni sanomalla, että vaalipiirissäni Leicesterin kaupunki on esimerkki siitä, miten paikallinen toiminta tällä alalla voi toimia. Leicester on yksi Yhdistyneen kuningaskunnan kirjavimmista kaupungeista monenlaisista eri syistä – siellä on sekä rikkaita että köyhiä, monia eri kansallisuuksia – ja silti, yksilöllisen ja paikallisen toiminnan ansiosta, Leicesterillä on yksi johdonmukaisimmista strategioista heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja ryhmien, kuten sanomme täällä, koheesiota ja integroimista varten. Se on esimerkki meille kaikille siitä, että paikallinen toiminta on parasta, ja olen huolissani, kun puhumme siitä EU:n tasolla.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kommenttini myötäilevät edellistä puhujaa.

Kommenttini liittyvät myös Marie Panayotopoulos-Cassiotoun mietintöön köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä. Jos tarkastelemme näitä kahta mietintöä yhdessä, ne edustavat selkeästi epäkohtaa Euroopan poliitikkojen ajattelussa, nimittäin sitä, että oli ongelma mikä tahansa, Eurooppa on ratkaisu.

Kehotan kaikkia meistä, jotka ovat todella huolissaan heikossa asemassa olevien yhteisöjen ongelmista, tarkastelemaan sen sijaan paikallisyhteisölähtöisiä ratkaisuja eikä jonkun kaukaisen eurokraatin tai jonkun kaukaisen Euroopan parlamentin jäsenen ehdotuksia.

Katsokaa esimerkiksi Lontoossa omassa vaalipiirissäni sijaitsevan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden keskuksen loistavaa työtä, jota johtaa Iain Duncan-Smith ja hänen hieno työryhmänsä, jotka luovat köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvien paikallisyhteisöjärjestöjen liittoutumaa; järjestöihin kuuluvat esimerkiksi Croydon Caribbean Credit Union ja London Boxing Academy, jotka vetävät puoleensa joitakin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Vaikka mietinnössä käsiteltävät asiat ovat kaikki vakavia ongelmia, meidän on muistettava, että ratkaisut löytyvät usein lähempää, ja tästä syystä pidättäydyin äänestämästä Gábor Harangozón mietinnöstä.

− Mietintö: Schmidt (A6-0137/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, kestävän kehityksen politiikalla ei ole menestymisen mahdollisuuksia, jos ei sen yhteydessä omaksuta maailmanlaajuista ulottuvuutta. YK:n vuosituhatjulistuksessa tosin kehotetaan kaikkia valtioita varmistamaan kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuus, mutta kehittyneet maat eivät toteuta paljonkaan siihen liittyviä käytännön toimia. Siinä piilee Euroopan unionin hankkeen ristiriita, joka vaatii meitä arvioimaan kehitystavoitteita koskevan eurooppalaisen politiikkamme vaikutusta. Tämä tekee vielä arvokkaampaa siitä, että lisäämme rajoituksia kalastuspolitiikkaamme kehittyvien maiden eduksi. Haluan mainita myös puunhakkuut Länsi-Afrikassa, missä vain viittä prosenttia metsistä hoidetaan kestävästi. Tietenkin on tärkeää, että komissio tukee taloudellisesti kansallisten strategiasuunnitelmien käyttöönottoa Afrikassa, mutta pystymme myös ehkäisemään trooppisten metsien rosvoamisen kieltämällä puun tuonnin Eurooppaan, jos siinä ei ole selkeää ympäristömerkkiä. Uskon, että komissio esittää pian vastaavia ehdotuksia ja että me täällä parlamentissa ja neuvostossa hyväksymme ne etsimättä mitään tekosyitä.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0233/2008)

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietintöjä, ja olen samaa mieltä siitä, että aikana, jona Euroopan unionilla on edessään suuria poliittisia päätöksiä, meidän ei pitäisi puuhastella kohtuuttoman syvällisesti teknisten kysymysten parissa. Vaikka minua kiehtoisi kuulla parlamentin jäsenten keskustelevan kiihkeästi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden valaisimien ja merkkivalolaitteiden poliittisesta merkityksestä, kannatan ehdottomasti nopeutetun työmenettelyn käyttämistä lainsäädäntötekstien virallisen kodifioimisen kohdalla tällaisissa asioissa. Kun EU on taas kerran umpikujassa, meidän on keskitettävä kaikki huomiomme ratkaisun löytämiseen Lissabonin sopimuksen pelastamiseksi.

− Mietinnöt: Geringer de Oedenberg (A6-0233/2008 - A6-0235/2008)

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Äänestän tätä mietintöä vastaan, koska tämänkaltaista yksityiskohtaista säätelyä ei pitäisi käsitellä poliittisella tasolla. On tarpeetonta kodifioida lainsäädäntöä, joka pitäisi perua ja korvata teknisten komiteoiden laatimiin teknisiin normeihin perustuvalla säätelyllä.

− Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0234/2008)

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska tämänkaltaista yksityiskohtaista teknistä säätelyä ei pitäisi käsitellä tällä tasolla. Sitä pitäisi käsitellä teknisten komiteoiden teknisten normien avulla (sellaista lainsäädäntöä ei pitäisi kodifioida, joka pitäisi perua ja korvata teknisillä normeilla).

− Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0237/2008)

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin tietokoneohjelmien oikeudellista suojaa koskevan mietinnön puolesta, sillä mielestäni – koska niillä on niin tärkeä tehtävä nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnassa – niille pitäisi taata asianmukainen oikeudellinen suoja, jonka tunnustetaan olevan yhdenmukainen tekijänoikeussäädösten kanssa, kuten Bernin yleissopimuksessa tarkoitettujen kirjallisten ja taiteellisten teosten osalta. Vain asianmukaisen muotoiset tietokoneohjelmat pitäisi suojata. Varsinaisia konsepteja ja periaatteita, joihin tietotekniikkaohjelman yksittäiset elementit perustuvat, ei voida suojata tällä tavoin.

Matemaattisia aliohjelmia, ohjelmointikieliä ja algoritmeja ei tietenkään voida suojata tällä tavoin. Tämä suoja pitäisi antaa sekä luonnollisille että oikeushenkilöille, kansallisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti. Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että jos ohjelman ovat kirjoittaneet työntekijät osana työvelvollisuuksiaan, työnantajalla tai asiakkaalla on oikeus tästä ohjelmasta johtuviin omistusoikeuksiin (paitsi jos sopimuksessa on toisin määrätty).

− Mietintö: Velichkova Baeva (A6-0194/2008)

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa, joka koskee Romanian liittymistä kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä 23 päivänä heinäkuuta 1990 tehtyyn yleissopimukseen, koska katson olevan välttämätöntä vähentää veronmaksajien verotaakkaa.

Romanian ja Bulgarian on erittäin tärkeää liittyä välimiesmenettelyä koskevaan yleissopimukseen mahdollisimman pian ja siten liittyä niiden jäsenvaltioiden joukkoon, joiden osalta yleissopimus on jo voimassa. Se, etteivät ne tällä hetkellä osallistu tähän järjestelmään, aiheuttaa huomattavia kustannuksia taloudelle ja muodostaa esteen Euroopan yhtenäismarkkinoiden toiminnalle.

Romanian ja Bulgarian liittymistä EU:hun koskevan sopimuksen mukaan neuvoston on vahvistettava tämän yleissopimuksen voimaantulopäivä komissiolta saamansa suosituksen perusteella ja kuultuaan parlamenttia. Haluan ilmaista huoleni välimiesmenettelyä koskevan yleissopimuksen takautuvasta täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2007 lähtien, ja tästä syystä kannatan ehdotusta, jonka mukaan voimaantulopäivä olisi päätöksen julkaisemista EU:n virallisessa lehdessä seuraava päivä.

− Mietintö: Díaz de Mera García Consuegra (A6-0207/2008)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. · (SV) Euroopan parlamentin maltillisten ryhmä äänesti tänään Agustín Díaz de Mera García Consuegrasin (PPE-DE, ES) jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä laatiman mietinnön (A6-0207/2008) puolesta.

Rikollisuuden liikkuessa yli rajojen myös rikollisuudentorjunnan toimenpiteet on mukautettava tilanteeseen. Siksi kannatamme puitepäätöstä ja yhteistyön lisäämistä jäsenvaltioiden välisen tuomioita koskevan tiedonvaihdon yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi.

Vastustamme kuitenkin painokkaasti mietinnön artiklaa, joka liittyy muun muassa rotua tai etnistä alkuperää, poliittisia mielipiteitä ja uskonnollista tai filosofista vakaumusta koskevien tietojen käsittelyyn.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tämän jäsenvaltioiden välistä rikosrekisteritietojen järjestämistä ja vaihtoa koskevan ehdotuksen tarkoituksena on parantaa oikeusviranomaisten välistä viestintää.

On tärkeää varmistaa, että rikosrekisteriotteet ovat helposti ymmärrettäviä ja että niiden sisältämää tietoa käytetään oikein.

Siksi kannatan kollegani Agustín Díaz de Meran erinomaista mietintöä, samoin kuin ehdotettuja tarkistuksia tietosuojasta.

On olennaista soveltaa yleisiä tietosuojaperiaatteita, mikä on pidettävä mielessä tietoja kerättäessä, käsiteltäessä ja välitettäessä. Lisäksi tietosuojaviranomaisille on järjestelmällisesti ilmoitettava tämän puitedirektiivin nojalla tapahtuvasta henkilötietojen vaihdosta.

On myös tärkeää, että tämä järjestelmä toimii tehokkaasti, jolloin siitä tulee hyödyllinen työkalu rikollisuuden, erityisesti seksuaalirikollisuuden, ehkäisemisessä ja torjumisessa. Esimerkiksi lasten suojelun parantamisen varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että koulut saavat käyttöönsä tietoa työntekijöistään tai potentiaalisista työntekijöistään siinä tapauksessa, että näillä on lapsiin kohdistuviin rikoksiin liittyvä rikosrekisteri.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) On pöyristyttävää, että vaarallinen rikollinen voisi piiloutua rikosrekisteriään koskevan tiedon puutteen taakse vältelläkseen oikeutta tai syyllistyäkseen rikoksiin muissa jäsenvaltioissa. Fourniret’n tapaus on tästä järkyttävä ja tuskallinen esimerkki.

Näissä olosuhteissa on myönteinen parannus, että sallitaan sellaisten täydellisten ja helposti saatavilla olevien rikosrekisterien laatiminen, jotka sisältävät eri valtioissa annetut tuomiot.

Tämä ansiokas aloite ei kuitenkaan kohdistu ainoastaan pedofiileihin, murhaajiin ja aseellisiin ryöstäjiin. Yksinkertaisesti siksi, että siihen sisältyvät sanat ”tiedot rikostuomiosta johtuvista oikeudenmenetyksistä”, se kattaa myös kansainvälisen vainoamisen tiettyjen mielipiteiden takia. Tiedämme liiankin hyvin, kuka kohde on tässä Euroopaksi kutsutussa hulluudessa, joka on avoimena kontrolloimattoman maahanmuuton tuulille ja joka katuu ikuisesti sitä, mitä se oli, mitä se on ja mitä se voisi olla: identiteettiinsä kiintyneitä patriootteja, jotka ovat ylpeitä ihmisistään, kansastaan ja historiastaan ja jotka uskaltavat julistaa ääneen aikeensa puolustaa niitä.

Siksi pidättäydymme äänestämästä, koska pelkäämme, että rikollisuuden oikeutetun tukahduttamisen lisäksi tämä teksti sallii sellaisten lakien ulottamisen koko unioniin, jotka tuhoavat vapauden ja vahingoittavat huomattavasti valtioidemme demokraattista elämää.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kansalaisten rikosrekistereistä otettujen tietojen välittäminen jäsenvaltiosta toiseen on hoidettava asianosaisten välille muodostetun (kahdenvälisen) yhteistyön pohjalta.

Tämän aloitteen tarkoituksena on parantaa viestintää oikeusviranomaisten välillä ja varmistaa, että jäsenvaltioiden muiden jäsenvaltioiden kansalaisten rikosrekistereitä koskeviin pyyntöihin ”vastataan asianmukaisesti, ymmärrettävästi ja tyhjentävästi”.

Olemme kuitenkin eri mieltä lakien yhdenmukaistamisesta ja yhteisten menettelyjen käyttöönotosta siltä osin, kun kyseessä on velvoite välittää ”täydelliset tiedot sen kansalaisille annetuista tuomioista” tai velvoite ”säilyttää ja päivittää kaikki vastaanotetut tiedot”, samoin kuin menettelyjen yhdenmukaistaminen – varsinkin, kun tästä ehdotuksesta tulee mielestämme vielä kyseenalaisempi siksi, että näiden tietojen suojelusta ei ole selviä takuita.

Tunnustamme tarpeen ottaa käyttöön mekanismeja, jotka mahdollistavat rikosrekistereitä koskevan tiedon vastavuoroisen välittämisen jäsenvaltioiden välillä, mutta tämä on tehtävä tapauskohtaisesti ja kyseisten valtioiden yhteistyöpuitteiden sisällä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Agustín Díaz de Mera García Consuegran rikosrekisteritietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä koskevan mietinnön puolesta. Liikkuvuuden lisääntyessä EU:ssa on tärkeää, että jäsenvaltiot voivat pitää toisensa ajan tasalla alueillaan asuvien EU:n kansalaisten rikoshistoriasta. Suojatoimia on kuitenkin sovellettava, ja olen tyytyväinen ehdotettuun yleiseen kieltoon, joka koskee sellaisten henkilötietojen käsittelyä, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus tai puolueen tai ammattiliiton jäsenyys tai jotka koskevat terveyttä tai seksuaalista käyttäytymistä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Avointen rajojen EU:ssa viranomaisten hyvä yhteistyö on välttämätöntä, jotta rikollisuuden torjunnassa voidaan jotenkuten pysyä ajan tasalla. On varmasti järkevää, että tavoitteeksi on asetettu se, että käyttöön otetaan eurooppalainen internetportaali, jonka kautta kansalaiset ja yritykset voivat hakea tietoa oikeuksistaan rikosprosessin puitteissa.

Rajatylittävää tiedonvaihtoa yksinkertaistavan sähköisen rikosrekisterin perustamiseen voidaan suhtautua vain myönteisesti, jos tietosuojavaatimukset otetaan riittävässä määrin huomioon. Käytännössä paljon riippuu myös siitä, miten käsitellään tekoja, jotka ovat yhdessä jäsenvaltiossa rangaistavia, mutta eivät toisessa. Koska näitä kysymyksiä ei mielestäni ole selvitetty riittävästi etukäteen, pidättäydyin äänestämästä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Agustín Díaz de Mera García Consuegran mietinnön puolesta. On erittäin tärkeää parantaa viestintää oikeusviranomaisten välillä ja varmistaa, että jäsenvaltioiden esittämiin rikosrekistereitä koskeviin tietopyyntöihin vastataan asianmukaisesti, ymmärrettävästi ja tyhjentävästi.

Avoimet rajat sallivat tosiaan vapaan liikkumisen rehellisten kansalaisten lisäksi myös rikollisille, jotka usein välttyvät lain kouralta pakenemalla muihin valtioihin, joissa he syyllistyvät uusiin rikoksiin. Riittämättömän tiedonvaihdon takia sen paremmin heidän potentiaaliaan tehdä uusia rikoksia kuin heidän muodostamaansa todellista vaaraakaan ei oteta asianmukaisesti huomioon.

Kuten sanomalehdissä kerrotaan päivittäin, erityisesti seksuaalirikolliset ja muut erittäin vaaralliset yksilöt hyötyvät tehokkaan tiedonvaihtojärjestelmän puuttumisesta ja käyttävät hyväkseen EU:n tämänhetkisten valtuuksien rajoja.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin tarkistusehdotukset parantavat lainsäädäntöä, mutta en kuitenkaan halua äänestää sen täytäntöönpanon puolesta, joten pidättäydyn äänestämästä.

− Mietintö: Agustín Díaz de Mera García Consuegra (A6-0230/2008)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen suoja euron väärentämistä vastaan vahvistamalla toimenpiteitä, joita sen suojelemiseksi tarvitaan. Tässä tarkoituksessa tarkastetaan seteleiden ja kolikoiden aitous ja liikkeeseenlaskukelpoisuus.

Tuoreimpien tilastojen mukaan noin 561 000 väärennettyä seteliä ja 211 000 väärennettyä kolikkoa poistettiin liikkeestä vuonna 2007.

Kun Euroopan keskuspankki ja komissio ovat nyt vahvistaneet lopulliset menettelyt väärien setelien ja kolikoiden havaitsemiseksi, on tullut olennaiseksi muuttaa vuoden 2001 asetusta, sillä käteisrahan levittämiseen yleisölle liittyvillä laitoksilla on tarvittavat välineet näiden tarkastusten tekemiseen.

Suhtaudun myönteisesti myös luottolaitosten ja muiden vastaavien laitosten velvoitteeseen varmistaa vastaanottamiensa seteleiden ja kolikoiden aitous ennen niiden laskemista takaisin liikkeeseen. Samalla niiden on pakostakin mukautettava sisäiset menettelynsä ja parannettava laitteitaan.

On myös tärkeää, että euron aitous taataan niissä euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa, joissa euro liikkuu transaktiovaluuttana, vaikkei valvontamekanismeja voida soveltaa samalla tavoin, mikä siis tarkoittaa, että erityisiä tarkistusmenettelyjä on otettava käyttöön.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Yhä uudelleen itäisestä Euroopasta virtaa erittäin laadukkaita väärennettyjä seteleitä. Onhan Euroopan unioni luonnostaan erittäin houkutteleva väärentäjille, sillä ihmiset eivät ole niin tottuneita uuteen valuuttaan, eivätkä automaatitkaan ole turvassa petoksilta.

Euron väärentämissuojan parantaminen on myönteinen asia, minkä takia äänestinkin Agustín Díaz de Mera García Consuegran mietinnön puolesta. On yksi asia työskennellä jatkuvasti sen eteen, miten eurosta saadaan turvallisempi. Se ei kuitenkaan auta, jos ihmiset edelleenkin tietävät liian vähän turvamerkinnöistä. EKP:n ja jäsenvaltioiden on siksi tehostettava ponnistelujaan tietoisuuden parantamiseksi. Lisäksi meidän on kaikkialla EU:ssa huolehdittava siitä, että ammattimaiset väärentäjät voidaan saada nopeasti kiinni. Jatkuvat varojen leikkaukset poliisipalveluissa rajojen samalla poistuessa eivät nimittäin ole haitaksi ainoastaan tässä yhteydessä.

− Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0211/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä neuvoston päätösluonnos on laadittu tuomioistuimen pyynnöstä, ja sen tarkoituksena on lisätä yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestykseen määräys kielten käytöstä uudelleenkäsittelyä koskevassa menettelyssä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 64 artiklan mukaisesti.

EY:n perustamissopimuksen 225 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä Euratomin perustamissopimuksen 140 a artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään menettelystä, jossa yhteisöjen tuomioistuin käsittelee uudelleen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätökset, joilla tämä ratkaisee lainkäyttölautakuntien päätöksiä koskevat muutoksenhaut.

Tuomioistuimen perussääntöön sisältyy mahdollisuus uudelleenkäsittelyyn, jos ennakkoratkaisukysymyksistä tulee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia. Kyseistä mahdollisuutta ei ole vielä toteutettu, mutta tuomioistuin on katsonut tarpeelliseksi muuttaa asetustaan voidakseen soveltaa kieliä koskevaa järjestelyä tähän uuteen uudelleenkäsittelyä koskevaan menettelyyn.

Muutoksen mukaan oikeudenkäyntikielenä on uudelleenkäsittelyn kohteena olevassa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksessä käytetty kieli, mitä me pidämme oikeana ratkaisuna.

− Mietintö: Jackson (A6-0162/2008)

  Jan Andersson, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet antaa täyden tukemme Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston suunnittelemalle kompromissille. Kompromissin perusteella otetaan käyttöön sitovia kierrätystavoitteita, mitä pidämme erittäin myönteisenä. Mielestämme sivutuotteet olisi kuitenkin pitänyt määritellä tarkemmin ja kierrätystavoitteiden olisi pitänyt olla vielä ehdotettuja tiukempia.

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Jätepolitiikan tavoitteena on minimoida jätteiden kielteiset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. On välttämätöntä purkaa jätteiden ja kasvavien talouksiemme välinen yhteys. Tuotamme vuosittain 1,3 miljardia tonnia jätettä, josta noin 40 miljoonaa tonnia lasketaan vaarallisiin jätteisiin.

Kohteena olevan EU:n säädöksen tarkoituksena on edistää siirtymistä kierrätysyhteiskuntaan. Parlamentti on vaatinut tavoitteiden asettamista jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten. Määritetyt tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Jäsenvaltioiden on vuoteen 2020 mennessä lisättävä kotitalousjätteiden kierrätystä ja uudelleenkäyttöä 50 prosentilla.

Meidän on vähennettävä kaatopaikoille päätyvän ja poltettavan jätteen määrää. Tärkeysjärjestystä määrittävä hierarkiajärjestelmä pakottaa lainsäätäjät suosimaan jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevassa politiikassa ensisijaisesti ennaltaehkäisyä, sen jälkeen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä viimeisenä vaihtoehtona hyödyntämistä ja loppukäsittelyä. Hyödyntämiseksi katsotaan ainoastaan sellainen jätteenpoltto, jonka energiatehokkuus on korkea.

Meidän on sitouduttava kansalaisten, tuottajien ja kuluttajien kanssa vähentämään jätteiden määrää sekä edistämään jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Yhteisön ja paikallisviranomaisten kierrätyslaitosten on oltava sijainniltaan käytännöllisiä ja helppopääsyisiä laitosten vaikutuksen maksimoimiseksi.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että joissakin valtioissa ja erityisesti sellaisissa maissa, joissa ollaan vasta siirtymässä jätteiden kaatopaikalle sijoittamisesta muihin ratkaisuihin, jätteistä saatavan energian hyödyntäminen voi olla suosituin vaihtoehto, ja tämä voi vähentää halua investoida muihin käsittelytapoihin, kuten kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Tällä hetkellä kaikista EU:n jäsenvaltioista jätteitä kierrätetään vähiten Puolassa – vain neljä prosenttia. Małopolskassa kierrätetään jätteistä seitsemän prosenttia. Samalla maahan suunnitellaan jätteenpolttolaitosten rakentamista käsittelemään vuosittain 250 000 tonnia jätettä, mikä ylittää yhden kaupungin tuottaman jätteen määrän. Jotta jätteenpolttolaitos toimisi tehokkaasti, polttouuni on täytettävä asianmukaisesti. Euroopan komission rahoittama hanke tappaa siten kaiken lajitteluinnon, koska kaikki jätteet voidaan polttaa.

Arvion mukaan Puolaan päätyy säännöllisesti kymmeniä tuhansia tonneja laittomasti maahan tuotua yhdyskuntajätettä, foliopaperia, romua, käytettyjä autonrenkaita ja paristoja. Maamme länsirajan tietyllä eteläisellä alueella on tämän vuoden tammikuun jälkeen pysäytetty peräti 16 kuljetuslastia, jotka sisälsivät yhteensä 40 tonnia jätettä. Muutamat rajan läheisyydessä toimivat paikallisviranomaiset ovat joutuneet nostamaan talousarviotaan 30 prosentilla laittomien kaatopaikkojen poistamiseksi.

Kehottaisin käynnistämään mahdollisimman nopeasti erityistoimia tämäntyyppisten käytäntöjen torjumiseksi. Jätteiden lajittelu- tai hyödyntämismenetelmiä koskevilla loputtomilla säädöksillä ei ole mitään arvoa niin kauan kuin yritysten on edullisempaa kuljettaa jätteet naapurivaltion kaatopaikalle.

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission jätehuoltoa koskeva kompromissiehdotus on osoitus merkittävästä suunnanmuutoksesta, jonka taustalla ovat jätteisiin liittyvät mittavat ja peitellyt taloudelliset edut.

Direktiiviehdotuksella ei edistetä jätteen kokonaismäärän vähentämistä. Siinä esitetyt tavoitteet ja keinot ovat tarkoituksellisen epämääräisiä. Siinä myönnetään poikkeuksia teollisuusjätteille ja keskitytään tietyntyyppisiin yhdyskuntajätteisiin ja tuetaan tällä tavoin pikemminkin kannattavuutta ja kilpailua kuin ympäristöä ja kansanterveyttä.

Yksi esimerkki perääntymisestä on se, että ehdotuksessa ei tueta hierarkkista järjestystä, jonka mukaan kierrätys on suositeltavampaa kuin energian talteenotto. Toinen esimerkki on se, että yhdistelmäjätteen energianpoltto katsotaan energian talteenotoksi muissa kuin jo määritellyissä tapauksissa, muun muassa biokaasua tuotettaessa.

Myrkyllisillä ja muilla vaarallisilla aineilla, joita päästetään ilmaan tai jotka joutuvat maaperään tai pohjaveteen ja vaikuttavat ravinteisiin, on suora vaikutus jätehuollon alan työntekijöiden ja koko väestön terveyteen.

Jätteiden määrää on vähennettävä, ja lisäksi on huolehdittava hyvin suunnitellusta jätehuollosta ja asianmukaisesti järjestetystä jätteiden kuljetuksesta. Valtiollisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten on vastattava myrkyllisten ja muiden vaarallisten aineiden (esimerkiksi dioksiinien) lajittelusta ja erottelusta. Lisäksi kierrätyksen on oltava mahdollisimman laajaa. Yhdistelmäjätteiden poltto on lopetettava. Ympäristönsuojelua on tehostettava kaatopaikoilla, ja kaatopaikoilta peräisin olevalle jäännösjätteelle on taattava turvallinen loppukäsittely.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä Caroline Jacksonin suositusta jätepuitedirektiivin tarkistuksen toisesta käsittelystä, koska uskoakseni tällä ehdotuksella autetaan vähentämään jätehuollon ympäristöön liittyviä ja sosioekonomisia vaikutuksia ottaen huomioon, että jätteiden vähentämisen, jätteen syntymisen ehkäisemisen sekä jätteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen on oltava ensisijaisia tavoitteita kaikkialla Euroopan unionissa.

Äänestin tarkistuksen 82 puolesta, koska mielestäni kaikissa jäsenvaltioissa on asetettava nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita jätteen kierrätykselle, jotta voitaisiin taata tehokas eurooppalainen politiikka jätteen syntymisen ehkäisemiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Toisessa käsittelyssä Euroopan parlamentti vaatii neuvostoa hyväksymään tarkistukset, jotka hyväksyttiin jo ensimmäisessä käsittelyssä.

Keskeiset tarkistukset koskivat kierrätystä ja jätteiden syntymisen ehkäisyä koskevien tavoitteiden käyttöönottoa sekä viisivaiheisen hierarkiajärjestelmän noudattamista ohjaavana periaatteena.

Neuvosto poisti kaikki viittaukset tavoitteisiin, mutta esittelijä on palauttanut parlamentin tarkistukset muutettuina. Esittelijän mielestä olisi väärin päästää käsistä tämä tilaisuus, jolla voidaan taata, että direktiivi tarjoaa muutakin kuin joukon määritelmiä. Olisi syytä luoda todellinen yhteys direktiivin sekä jätteiden syntymisen ehkäisemisen ja kierrätyksen teemakohtaisessa strategiassa määriteltyjen kierrätystä ja jätteiden syntymisen ehkäisyä koskevien pyrkimysten välille.

Direktiivin yhtenä tärkeänä tavoitteena on erottaa selkeästi toisistaan jätteiden ”hyödyntäminen” ja ”loppukäsittely”, koska tuomioistuimen päätöksissä kysymykseen liittyi epävarmuutta.

Mielestämme jätteiden vähentämisen, kierrättämisen ja hyödyntämisen on kuuluttava joka tapauksessa ensisijaisiin tavoitteisiin. On kuitenkin erittäin kyseenalaista pitää rinnakkaispolttoa hyödyntämismenetelmänä ja katsoa se näin ollen tuottoisaksi toiminnaksi. Siinä tapauksessa olisi mietittävä, kuka vähentää jätteen tuotantoa ja lisää kierrätystä ja hyödyntämistä.

  Ambroise Guellec (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) OECD:n ilmoittamien lukujen mukaan tuotamme vuoteen 2020 mennessä 45 prosenttia enemmän jätettä kuin vuonna 1995. Tästä syystä Euroopan unionin on kiireellisesti esitettävä uusi jätehuoltostrategia, jossa kaikentyyppisiä jätteitä voidaan tarkastella paitsi pilaantumisen lähteinä, joita on vähennettävä, myös mahdollisesti hyödynnettävänä voimavarana.

Tämänpäiväisessä täysistunnossa hyväksytyllä kompromissilla autetaan siirtämään painopiste jätteiden syntymisen ehkäisemiseen ja kierrätykseen. Tavoitteena on saada tuotetun jätteen määrä vakiintumaan tästä päivästä vuoteen 2012 mennessä sekä täyttää kotitalousjätteille asetettu 50 prosentin ja rakennus- ja purkujätteille asetettu 70 prosentin kierrätystavoite vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi on perustettava vuoteen 2015 mennessä erilliset jätteenkeräysjärjestelmät ainakin paperia, metallia, muovia ja lasia varten sekä esitettävä vaarallisille jätteille tiukempia säädöksiä, jotka koskevat pääasiassa erillistä keruuta ja jäljitettävyyttä. Myös jäteöljyä varten on perustettava erillinen keräysjärjestelmä. Lisäksi erotetaan toisistaan jätteen lopulliseen poistamiseen tähtäävä jätteenpolttotoiminta sellaisesta jätteenpoltosta, jossa jätteitä hyödynnetään energian talteenoton ansiosta. Tästä syystä energiatehokkuutta koskevaa kaavaa soveltamalla ainoastaan kaikkein energiatehokkaimmat kunnalliset jätteenpolttolaitokset luokitellaan kierrätyslaitoksiksi.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Jätepuitedirektiivin toinen käsittely merkitsee hukkaan heitettyä mahdollisuutta. EU:n pitäisi asettaa tiukkoja tavoitteita jätteiden vähentämiseksi eikä esittää jotakin kaukana tulevaisuudessa olevaa päivämäärää varten pyrkimyksiä, joihin ei sitouduta. Ryhmäni esittämät tarkistukset olisivat lujittaneet ehdotettua lainsäädäntöä, ja on valitettavaa, ettei niitä hyväksytty.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Kaukonäköiset poliitikot ovat lähes kaikissa maailman maissa jo vuosien ajan seuranneet lumivyöryn tavoin kasvavaa jätteiden määrää. Yksi hyvä keino nykyisen tuhoisan suuntauksen muuttamiseksi on laatia lainsäädäntöä, jossa määrätään korkeat kierrätysprosentit erityyppisille materiaaleille. Vaikka jätteitä erotellaankin, sekalaisiin jätteisiin laskettavien materiaalien määrä valitettavasti lisääntyy yhä.

Olen ilahtunut siitä, että Caroline Jackson pyrkii löytämään mietinnössään ongelmaan oikean ja perustellun ratkaisun. Vaikka jotkin tarkistuksissa esitetyt ehdotukset ovatkin kiinnostavia ja me aiomme tukea niitä, en voi hyväksyä sitä, että jätteenpoltto pitäisi laskea kestävien energialähteiden käyttöön verrattavaksi energiankäytöksi.

Tämän vuoksi emme useimpien GUE/NGL-ryhmään kuuluvien jäsenten kanssa voi äänestää mietinnön puolesta, vaikka se sisältääkin joitakin myönteisiä näkökohtia. Emme voi kannattaa yhdyskuntajätteille tarkoitettujen jätteenpolttolaitosten luokittamista uudelleen siten, että ne rinnastettaisiin ekologisesti puhtaisiin energialähteisiin.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, minulla oli paljon syitä kannattaa kompromissia, jonka arvoisa kollega Jackson neuvotteli, ja haluan samalla kiittää hänen mittavaa työtään. Meillä on todella aihetta olla tyytyväisiä tähän tulokseen, sillä yhä liikaa jätettä päätyy kaatopaikalle. Se on vahinko näinä aikoina, jolloin Eurooppa tiedostaa resurssi- ja raaka-ainepolitiikan merkityksen. Keskimäärin vain hieman alle kolmasosa eurooppalaisten kotitalousjätteestä kierrätetään tai kompostoidaan, noin puolet päätyy kaatopaikoille ja hieman alle viidesosa poltetaan. Osassa EU:n jäsenvaltioita jopa 90 prosenttia kotitalousjätteestä päätyy kaatopaikoille.

Määrällisiä tavoitteita jätteiden kierrätykselle tarvitaan, samalla kun painotamme jätteiden synnyn ehkäisyä. Haluan kuitenkin korostaa, että myös energiakäyttöä on syytä voimakkaasti kehittää. On vihdoin aika tehdä loppu siitä virheellisestä logiikasta, jonka mukaan jätteen hyödyntämistä ei pidä kehittää, koska se lisää jätteen syntyä. Kun tuon logiikan tuloksena kaatopaikat käytännössä vain kasvavat, se on jo osoittanut heikot kohtansa.

Minun on siksi myönnettävä, että kannatin neuvoston linjaa jätehierarkia-asiassa, ja ajoin siihen ohjaavaa periaatetta. Se olisi mahdollistanut paremmin joustavan jätepolitiikan, jossa otetaan olosuhteet huomioon. Guiding principle oli myös oma linjaukseni muutosesityksissäni, ja kiitän Jacksonia moninaisesta tuesta koko prosessin aikana.

Kiitän siksi Jacksonia, joka itse oli astetta järkevämpi, kuin mitä aikaansaadusta lopputuloksesta voi päätellä. Hän ymmärsi, että jätteenkäsittelylaitoksista peräisin olevassa energiassa on osavastaus EU:n energiapulaan, ja joutui toteamaan, että osassa jäsenvaltioita energiakäyttö nähdään uhkana kierrätykselle.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Caroline Jacksonin mietintöön jätepuitedirektiivin tarkistamisesta. EU:n on uudistettava jätteiden vähentämistä ja kierrätystä koskeva sitoumuksensa, jotta se pystyisi edistämään riittävästi ilmastonmuutosta koskevia tavoitteitamme. Edistyisimme tällä alalla huomattavasti ottamalla käyttöön sitovat tavoitteet, joiden mukaan kotitalousjätteistä 50 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteistä 70 prosenttia on saatava kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön vuoteen 2020 mennessä. Otan huomioon nämä näkemykset äänestäessäni.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Tämän direktiivin tarkistamisen tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja johdonmukainen lainsäädäntökehys jätteiden syntymisen ehkäisyä ja kierrätystä koskevan strategian tavoitteiden mukaisesti, jotta Euroopasta kehittyisi jätteitä yhä tehokkaammin hyödyntävä kierrätysyhteiskunta.

Tässä yhteydessä on toteutettava seuraavat:

• viisivaiheinen jätehuoltohierarkia: ennaltaehkäisy, uudelleenkäyttö, kierrätys, energian talteenotto ja loppukäsittely (myös varastointi);

• toimenpiteet/suunnitelmat jätteiden syntymisen ehkäisemiseksi;

• yhdyskuntajätteitä sekä rakennus- ja purkujätteitä koskevat pakolliset kierrätystavoitteet;

• valmistajan vastuun lisääminen yleisön tiedottamiseksi tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksista.

Jäsenvaltioissa kaikilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetuilla toimilla pitäisi kannustaa uudenaikaistamaan kierrätyslaitoksia ja perustamaan uusia laitoksia ja tällä tavoin edistää uudelleenkäyttöä, toisin sanoen ”vihreää teollisuutta”.

Äänestin jätepuitedirektiivin tarkistuksen puolesta, koska kaikilla näillä toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen luomista, yhä turvallisempaa ja kestävämpää jätehuoltoa, luonnonvarojen järkiperäistä käyttöä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista (päästökauppajärjestelmään kuulumattomia aloja kehittämällä).

  Bogusław Sonik (PPE-DE), kirjallinen.

− (PL) Kannatan Caroline Jacksonin mietintöä, koska uuden jätedirektiivin tarkoituksena on muodostaa perusta kierrätysyhteiskunnan luomiselle. Euroopalla on täytettävänään joitakin hyvin kunnianhimoisia tavoitteita. Ovatko ne kuitenkin liian kunnianhimoisia ja pystyvätkö jäsenvaltiot, erityisesti uudet jäsenvaltiot, täyttämään tiukat vaatimukset? Haluaisin teidän ymmärtävän, että uusilla jäsenvaltioilla on jo nyt vaikeuksia noudattaa kunnallista jätehuoltoa koskevia yhteisön standardeja.

On syytä kiinnittää huomiota siihen, että ”vanhoilla” jäsenvaltioilla on ollut huomattavasti enemmän aikaa muokata jätehuoltojärjestelmiään tiukkojen vaatimusten mukaisiksi, kun taas uudet jäsenvaltiot ovat joutuneet ottamaan käyttöön uusia oikeudellisia mekanismeja ja rakentamaan tarvittavia perusrakenteita paljon nopeammin. Uutta direktiiviä koskeva ehdotus synnyttää paljon kiistaa monissa maissa, sillä sen täytäntöönpano vaikuttaa talouteen huomattavalla tavalla.

Uskoakseni meidän ei siten pitäisi olla yllättyneitä, että oli niin vaikea päästä kompromissiin neuvoston kanssa. Eilisen keskustelun aikana monet Euroopan parlamentin jäsenistä sanoivat, etteivät he olleet tyytyväisiä direktiiviä koskevaan kompromissiin. Pelkään kuitenkin, että vielä tiukempien vaatimusten käyttöönotto voisi vaikeuttaa lain täytäntöönpanoa. Uusi jätedirektiivi pakottaa tähän saakka kunnallisen jätehuollon laiminlyöneet maat ryhtymään ratkaiseviin toimiin. Kyseisten maiden on pakko ottaa käyttöön oikeudellisia ja taloudellisia mekanismeja, jotta ne eivät kuormittaisi taloutta vaan piristäisivät sitä. Uuden direktiivin pitäisi kannustaa kehittämään uusia tapoja luoda työpaikkoja.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä kannatti noin 30 kompromissitarkistusta, mutta se myös esitti pidemmälle tähtääviä tarkistuksia, joilla pyritään tiukentamaan tekstiä niiltä osin, jotka koskevat vaarallisia jätteitä, biojätteen käsittelyä, jätteeksi luokittelun päättymistä, sivutuotteiden määritelmää sekä jätettä, joka lakkaa olemasta jätettä. Ennen kaikkea me halusimme sitovia tavoitteita, jotta voidaan vähentää syntyneen jätteen kokonaismäärää ja keskittyä kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Vastustamme sitä, että kotitalousjätteiden jätteenpolttolaitosten toiminnan katsottaisiin olevan hyödyntämistä energiatehokkuutta koskevan kaavan perusteella. Tekstissä, joka lopulta hyväksyttiin, ei määrätä minkäänlaista laillisesti sitovaa tavoitetta jätteen vähentämiseksi. Ehdotus siitä, että rahoitettaisiin tutkimus jätteen syntymistä ehkäisevistä keinoista, on tässä yhteydessä täysin riittämätön.

Vaikka kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten onkin ehkä määritetty 50 prosentin ja 70 prosentin tavoitteet ja vaikka jäsenvaltioilta saatetaan vaatia ryhtymistä lainsäädäntötoimiin, tavoitteet eivät itsessään ole oikeudellisesti sitovia. Tässä on kieltämättä kysymys hukkaan heitetystä mahdollisuudesta. Omalla vaalialueellani tämän tarkistetun puitedirektiivin vaarana on, että se tarjoaa mahdollisuuden käyttää hyväksi heikompia eurooppalaisia normeja jo käynnistettyjen toimenpiteiden lykkäämiseksi jossain määrin. Flanderi on jonkinlainen maailmanmestari tällä alalla; edustamme todellista huippua. Tämä tarkistettu puitedirektiivi ei kuitenkaan kannusta meitä parempaan. Se on vahinko.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Arvoisa puhemies, Belgia on ollut vuosien ajan edelläkävijä jätepolitiikan alalla, ja mielestäni olisi ollut parempi, jos teksti olisi ollut huomattavasti esitettyä tekstiä kunnianhimoisempi. Uskon kuitenkin, että sopimus, jonka Caroline Jackson onnistui tekemään puheenjohtajavaltio Slovenian kanssa, on osoitus hänen erinomaisista neuvottelutaidoistaan ja kyvystään tehdä kompromisseja. Ensimmäistä kertaa otetaan käyttöön eurooppalainen jätehierarkia. Lisäksi on saavutettu huomattavaa edistystä kotitalousjätteiden syntymisen ehkäisemisessä sekä niiden kierrätyksessä ja lajitteluun perustuvassa keräyksessä.

Mielestäni on liian suuri riski esittää tekstiä vielä kolmanteen käsittelyyn ja vaarantaa tällä tavoin jo olemassa oleva sopimus. Äänestin sopimuksen puolesta, sillä kaikkein tärkeintä on se, että direktiivi todellakin saadaan aikaiseksi.

− Mietintö: Laperrouze (A6-0192/2008)

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Suuret liike- ja teollisuusyritykset, jotka saastuttavat huolettomasti jokia, järviä ja pohjavettä käsittelemättömillä myrkyllisillä jätteillä, toimivat vastuuttomasti. Niitä ei saada aisoihin lainsäädännöllä, jossa pääsääntöisesti sallitaan saastuttaminen ja vaaditaan vain vähäpätöisiä sakkoja, jos ja kun rikkomuksia havaitaan, samalla kun yritykset hankkivat suuria voittoja kansanterveyden ja ympäristön kustannuksella.

EU:ssa ja jäsenvaltioiden hallituksissa ollaan tietoisia tilanteesta, mutta asiasta vaietaan kuin muuri. Niissä tavoitellaan yhä suurempia voittoja ja vaarannetaan tällä tavoin työntekijöiden henki ”kilpailukyvyn” nimissä, samalla kun työntekijät joutuvat rahoittamaan saastumisen torjuntatoimia maksamillaan verorahoilla.

Valvomattomat teollisuuslaitokset ovat saastuttaneet Asopos-joen alueen pohjaveden heksavalentilla kromilla. Tämä on osoitus huomattavista puutteista lainsäädännössä, jossa tyydytään esittämään yläraja kromipitoisuudelle mutta ei esitetä mitään erillisiä määräyksiä tämäntyyppistä todistettavasti vaarallista karsinogeenia varten.

EU:n ehdottamat toimenpiteet eivät ole toimivia edes silloin, kun niillä rajoitetaan vaarallisten aineiden pitoisuuksia, koska käytössä ei ole tehokkaita tarkastuksia eikä saastumista ehkäiseviä toimia, joilla vaikutettaisiin teollisuusyritysten voittoihin. Tinkimätön oikeus terveyteen ja elämään voidaan turvata ainoastaan plutokratian voittoa vastustavalla työntekijöiden toiminnalla.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Puolsin äänestyksessä Anne Laperrouzen vesipolitiikan alan ympäristölaatunormeja koskevaa suositusta toiseen käsittelyyn, koska pintaveden hyvä kemiallinen tila Euroopan unionissa on välttämätön edellytys ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

Direktiivi on myönteinen, sillä siinä asetetaan rajat tiettyjen terveydelle haitallisten aineiden pitoisuuksille vedessä sekä selvennetään aikaisempaa tarkemmin valtioiden rajat ylittävään vesien pilaantumiseen liittyviä jäsenvaltioiden velvollisuuksia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Hyväksytyillä tarkistuksilla parannetaan jossain määrin neuvoston ehdotusta. Tätä direktiiviä voidaan perustella yhteisön vesipolitiikan puitteista annettuun direktiiviin sisältyvällä velvoitteella, ja siihen sisältyy joitakin näkökohtia, joista olemme eri mieltä. Tämä koskee saastuttaja maksaa -periaatetta, jota saatetaan käyttää pelkästään suojelemaan niitä, joilla on varaa maksaa aiheuttamastaan pilaantumisesta. Heidän tarvitsee vain pulittaa rahat ja perustaa sitten puhdistusteollisuutta voidakseen jatkaa kannattavaa liiketoimintaansa huolimatta siitä, että se mahdollisesti aiheuttaa muun muassa jokia ja metsiä tuhoavaa pilaantumista, jolle he ovat tällä välin saaneet hyväksynnän.

Mielestämme keskeistä on pilaantumista ehkäisevä toiminta. Tiedämme kuitenkin, että puitedirektiivin 16 artiklassa luetellaan komission velvoitteita tehdä ehdotuksia eri toimenpiteiksi. Näitä ovat muun muassa erityiset toimenpiteet sellaisten yksittäisten pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, joista vesiympäristölle tai vesiympäristön välityksellä aiheutuva riski on merkittävä, luettelon laatiminen prioriteettiaineista, joihin sisältyvät myös vaaralliset prioriteettiaineet, sekä niiden ympäristönlaatunormien vahvistaminen, joita sovelletaan prioriteettiaineiden pitoisuuksiin pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä.

Tiedämme myös, että neuvosto ei ole vastannut Euroopan parlamentin odotuksiin, jotka koskevat sekä joidenkin prioriteettiaineiden luokitusten muuttamista vaarallisiksi prioriteettiaineiksi että muita tärkeitä aloja. Näin ollen äänestimme tyhjää.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä tätä tekstiä, jossa asetetaan prioriteettiaineiden ja tiettyjen muiden pilaavien aineiden ympäristönlaatunormit korkeatasoisen vesiympäristön suojelun takaamiseksi.

Ympäristönlaatunormit asetetaan yhteensä 33 pilaavalle aineelle (lähinnä torjunta-aineita ja raskasmetalleja), joita esiintyy joissa, järvissä ja rantavesissä. Kyseiset aineet eivät uhkaa vain ekosysteemien säilymistä, vaan ravintoketjun välityksellä ne vaarantavat myös ihmisten terveyden. Juuri äänestetyn kompromissin avulla jäsenvaltiot voivat edistyä tällä alalla niin, että ne täyttävät asetetut standardit vuoteen 2018 mennessä.

Komission pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti päätös uusien aineiden luokittelemisesta ”prioriteettiaineiksi” tai ”vaarallisiksi aineiksi”.

Saastumislähteiden lähellä ympäristönlaatunormien täyttämiseen tarvitaan enemmän aikaa. Näillä ”sekoittumisvyöhykkeillä” pilaavien aineiden pitoisuudet voisivat ylittää asetetut rajat. Sekoittumisvyöhykkeitä nimettäessä meillä on oltava tarvittavat takeet, jotta jäsenvaltiot voivat saada käyttöönsä parhaat saatavilla olevat jäteveden käsittelymenetelmät.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tulevaisuuden kannalta on olennaista, että turvaamme nestemäisen kultamme – veden – laadun emmekä missään vaiheessa vähennä ponnistelujamme sen suojelemiseksi. Jos käytännössä veden laatu osoittautuu uusissa jäsenvaltioissa odotettua heikommaksi ja kolmansien maiden kanssa syntyy aiheeseen liittyviä ongelmia, meidän on täällä parlamentissa tehostettava toimiamme ratkaisujen löytämiseksi ja pyrittävä erityisesti lopettamaan jätteiden laiton tyhjentäminen vesiin sekä ratkaisemaan jätevesikysymys. Koska maatalousalalla käytettävä voimaperäinen lannoitus voi rasittaa vesiä, meidän olisi pyrittävä tästä syystä kehittämään maatalouden edistämiseksi toimia, joilla tuettaisiin erityisesti perinteisiä, ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä, muun muassa menetelmiä, joita käytetään luonnonmukaisessa tuotannossa.

Uskoakseni tämä mietintö edistää veden laadun seurantaa, ja tästä syystä äänestin sen puolesta.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Direktiiviehdotuksen tärkeimmät osatekijät ovat seuraavat:

- asetetaan vedenlaatua koskevat normit (ympäristönlaatunormit) prioriteettiaineille ja vaarallisille prioriteettiaineille;

- otetaan käyttöön sekoittumisvyöhykkeitä koskeva periaate, joka koskee alueita, joilla ympäristönlaatunormit voidaan ylittää;

- laaditaan selvitys prioriteettiaineiden ja vaarallisten prioriteettiaineiden päästöistä ja häviöistä. Selvityksen avulla voidaan helpommin seurata, millä tavoin merkitykselliset pistelähteet täyttävät vesipuitedirektiivin tavoitteet, sekä arvioida ”saastuttaja maksaa” -periaatteen täytäntöönpanon vaikutuksia;

- otetaan käyttöön rajat ylittävää saastumista koskevat säännökset. Säännösten mukaan jäsenvaltio ei ole yksin vastuussa ympäristönlaatunormien ylittämisestä, mikäli se osoittaa, että normien ylittäminen johtuu rajat ylittävästä saastumisesta, mutta niissä vaaditaan käynnistämään yhteisiä toimenpiteitä.

Äänestin vesipolitiikan alan ympäristönlaatunormien puolesta, sillä rajat ylittävää saastumista koskevat säännökset ovat myönteisiä, erityisesti Romanian tapauksessa, kun otetaan huomioon, että naapureihimme kuuluu EU:n ulkopuolisia maita, joiden ei ole pakko noudattaa yhteisön tasolla määrättyjä normeja.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Anne Laperrouzen laatiman mietinnön puolesta. Meidän on lujitettava vesiensuojelua koskevaa Euroopan unionin strategiaa ja toimintaa. Uskoakseni tarvitaan erityisiä toimenpiteitä sellaisten yksittäisten pilaavien aineiden tai aineryhmien aiheuttaman veden pilaantumisen ehkäisemiseksi, jotka muodostavat merkittävän riskin vesiympäristölle. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen suojelu sellaisten riskien torjumiseksi, joita tämäntyyppiset prioriteettiaineet (ja jotkin muut pilaavat aineet) aiheuttavat vesiympäristölle, ja tästä syystä ehdotuksessa asetetaan joitakin ympäristönlaatunormeja. Erilaiset normeihin ja biologisiin lajeihin liittyvät toimenpiteet ovat mielestäni ilahduttavia. Onnittelen esittelijää myös lähestymistavasta, jota hän on käyttänyt käsitellessään tätä aihetta, joka on todellakin monin tavoin tekninen ja monitahoinen.

− Mietintö: Kratsa-Tsagaropoulou (A6-0178/2008)

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Rodi Kratsa-Tsagaropouloun mietinnön puolesta, ja olen ilahtunut erityisesti Euroopan meriturvallisuusvirastolle annetusta uudesta tehtävästä. EMSA perustettiin monien vakavien merivahinkojen seurauksena, ja sillä on suuri merkitys pyrittäessä minimoimaan vastaavanlaisia onnettomuuksia tulevaisuudessa. On perusteltua hyödyntää EMSA:n tarjoamia etuja merenkulkijoiden asianmukaisen koulutuksen takaamiseksi.

  Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Äskettäin tapahtuneiden Erika- ja Prestige-onnettomuuksien valossa inhimillisestä erehdyksestä on tullut vakavasti otettava näkökohta meriturvallisuudessa. Miehistön kunnollinen koulutus on näin ollen välttämätöntä.

Tässä yhteydessä haluaisin ottaa esille kaksi näkökohtaa, joita pidän olennaisina.

Ensimmäinen koskee Euroopan unionin toimintatavan taustalla olevaa itse logiikkaa: se kieltäytyy edistämästä millään tavoin merimiesten palkkaamista jäsenvaltioista. Euroopan yhteisön ulkopuolelta peräisin olevien merimiesten työhönottoa todellakin kannustetaan, kuten kaikilla taloudellisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla, joilla unohdetaan periaate yhteisön työntekijöiden asettamisesta etusijalle. Tällaisella tarkoituksellisella epäkansallisella asenteella ainoastaan pahennetaan EU:n nykyistä pulaa pätevistä merimiehistä sekä vähennetään entisestään kiinnostusta tähän vaikeaan ja vaaralliseen ammattiin. Kaikki tällainen toiminta edistää epäpätevän ja halvan työvoiman hankkimista Aasiasta.

Toiseksi meidän on turvattava mahdollisimman tehokkaasti koulutuksen laatu ja valvonta sekä todistusten myöntäminen. Sen sijaan että tunnustamme vastavuoroisesti ammattipätevyydet, joiden perustana ovat EY:n ulkopuolella voimassa olevat mahdollisimman alhaiset tekniset standardit, meidän pitäisi tunnustaa EU:ssa hankittavan ammattipätevyyden todellinen arvo ja pelastaa merenkulkualan ammattimme, jotta voisimme taata merituvallisuuden ja työpaikat jäsenvaltioissamme.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatan äänestyksessä mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta (KOM(2007)0610 – C6-0348/2007 – 2007/0219(COD)).

Merenkulkijoiden vähimmäiskoulutuksesta annetun direktiivin määräysten hienosäätö Rodi Kratsa-Tsagaropouloun mietinnössä vaikuttaa perustellulta ja tarkoituksenmukaiselta, sillä sen ansiosta on mahdollista täyttää kattavammin direktiiviin sisältyvät määräykset. Direktiivin tarkoituksena on edistää osaltaan merenkulkijoiden tietojen ja ammattitaidon tason parantamista sekä vahvempien takuiden antamista turvallisuudesta sekä merten saastumisen ehkäisemistä.

− Mietintö: Doyle (A6-0190/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Koska eläinten terapeuttisessa hoidossa ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi käytettävistä eläinlääkinnällisistä tuotteista saattaa jäädä jäämiä ihmisen ravinnoksi tarkoitettuihin eläimiin, kaikkien eläinlääkkeissä olevien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien riskit on arvioitava turvallisuuden takaamiseksi.

Komission ehdotuksessa asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamiseksi pyritään ratkaisemaan nykyisen lainsäädännön soveltamisen yhteydessä kohdatut vaikeudet. Siinä ehdotetaan vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa kuluttajansuojelun korkea taso, turvataan Euroopan markkinoille tarkoitettujen eläinlääketuotteiden jatkuva saatavuus ja kehittäminen sekä mahdollistetaan eläinperäisten elintarvikkeiden kaupan moitteeton toiminta sekä yhteisössä että sen ulkopuolella.

Esittelijä painottaa myös, että koska päällimmäisenä tavoitteena on ihmisten terveyden suojelu, Euroopan unionissa tuotetuissa tai sinne tuoduissa elintarvikkeissa mahdollisesti esiintyvien farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien riskianalyysiä ja valvontaa varten tarvitaan johdonmukaisempi lähestymistapa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Ehdotus eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyviä farmakologisesti vaikuttavia aineita koskevien asetusten yksinkertaistamisesta on ilahduttava, ja näin ollen kannatin Avril Doylen mietintöä.

− Mietintö: Panayotopoulos-Cassiotou (A6-0173/2008)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Odotamme EU:n jäsenvaltioiden pyrkivän jatkuvasti torjumaan köyhyyttä. Sekä päätöksentekijöiden että julkisten ja yksityisten elinten on kannettava vastuunsa ja pyrittävä parantamaan työllisyyteen, liiketoimintaan ja koulutukseen liittyviä mahdollisuuksia sekä ehkäisemään sosiaalista syrjäytymistä ja torjumaan köyhyyttä.

Toisaalta mielestämme EU:n ei pitäisi järjestää yleisölle suunnattuja tiedotus- ja edistämiskampanjoita. Euroopan teemavuotta varten varatuista 17 miljoonasta eurosta olisi enemmän hyötyä, jos ne annettaisiin yhteiskunnan köyhimmille jäsenille.

  Titus Corlăţean (PSE), kirjallinen. − (RO) Kannatin äänestyksessä ehdotusta päätökseksi vuoden 2010 nimeämisestä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.

Päätösehdotuksessa mainittujen ensisijaisten toimien lisäksi mielestämme on täysin välttämätöntä ottaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa käyttöön taattu vähimmäispalkka köyhyyden torjumiseksi tehokkaalla tavalla.

Oikeistohallituksen kolme vuotta jatkuneen toimintakauden jälkeen kotimaassani Romaniassa 40 prosenttia romanialaisista työntekijöistä elää köyhyysrajan alapuolella, koska heillä ei ole varaa maksaa kuluttajan vähimmäistarpeita vastaavaa ostoskoria ja juoksevia laskuja talven aikana.

Oikeistohallituksen vuonna 2005 käyttöön ottaman yhdenmukaisen verokannan vuoksi yhteiskunta on jakautunut liikaa ja köyhyys on lisääntynyt. Vuonna 2007 vain viisi prosenttia romanialaisista työntekijöistä ansaitsi yli 2000 Romanian leuta, mikä vastaa noin 500 euroa.

Romanian tapauksessa on tarpeen luopua yhdenmukaisesta verokannasta ja ottaa käyttöön progressiivinen verokanta samaan aikaan uudelleensijoitettua pääomaa koskevan verovapauden kanssa. Tällä tavoin yhteiskunnan jakaantuminen lievenisi, verotus saataisiin oikeudenmukaiseksi ja pienituloisia verotettaisiin vähemmän kuin sellaisia henkilöitä, joilla on korkeat tai erittäin korkeat tulot.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka tiedämme, ettei yhden vuoden pyhittäminen köyhyyden torjumiselle riitä takaamaan tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä, äänestimme mietinnön puolesta pyrkiäksemme ainakin lisäämään tämän aiheen näkyvyyttä.

Haluaisimme kuitenkin samalla varoittaa siitä, miten vakavista asioista on kysymys ja miten vakavia ovat niiden toimien seuraukset, joilla edelleen tuetaan keskeisten julkisten alojen ja palvelujen vapauttamista ja yksityistämistä, työvoiman sääntelyn purkamista, epävarmaa ja matalapalkkaista työtä sekä välttämättömien hyödykkeiden hintojen nousua ja autetaan tällä tavoin talous- ja rahoitusalan ryhmiä lisäämään satunnaisvoittojaan kasvavan köyhyyden kustannuksella.

Näin ollen samalla kun me hyväksymme mietinnön, me vaadimme lopettamaan Lissabonin strategiaan ja vakaussopimukseen perustuvan uusliberaalin politiikan ja siirtymään vaihtoehtoiseen politiikkaan, jolla voidaan taata lasten, naisten, työntekijöiden ja heidän perheidensä sosiaalinen osallisuus. Tarvitsemme toimia, joilla osoitetaan työn arvo, lisätään riittävät oikeudet tarjoavia työpaikkoja ja taataan kaikille ihmisille korkealaatuiset julkiset palvelut, asianmukaiset asunnot sekä julkinen ja yleinen sosiaaliturva. Tarvitsemme myös maatalouspolitiikkaa, jolla edistetään tuotantoa ja maataloudessa työskentelevien tuloja sekä taataan kohtuulliset tulot kalastajille.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kaikki ”eurooppalaiset teemavuodet” ovat Euroopan unionille tekosyy kuluttaa valtavia rahasummia omaan propagandaansa ja sellaisista aiheista puhumiseen, joiden ajatellaan kiinnostavan tiedotusvälineitä.

Tästä syystä vuosi 2010 on köyhyyden torjunnan teemavuosi. Torjutaanko teemavuoden aikana myös työttömyyden taustalla olevaa globalisaatiota? Tai torjutaanko sen yhteydessä maahanmuuttoa, joka polkee palkkoja alas Euroopassa? Entä aiommeko teemavuoden aikana myös luopua sellaisesta talous-, kauppa-, raha- ja veropolitiikasta, jolla eurooppalaista keskiluokkaa ajetaan köyhyyteen? Tuleeko teemavuodesta edes ”eurooppalainen”, kun sillä pyritään torjumaan maailmanlaajuista köyhyyttä ja etusijalle joudutaan väistämättä asettamaan Euroopan yhteisön ulkopuolelta peräisin olevat maahanmuuttajat, joiden katsotaan kuuluvan kaikkein hädänalaisimmassa asemassa oleviin ihmisiin maailmassa?

Pysyvä ja lisääntyvä köyhyys Euroopassa on skandaali. Ongelman ratkaiseminen vaatii enemmän kuin eurokratiaa tukevan ”eurooppalaisen teemavuoden”. Se on otettava keskeisellä tavalla huomioon kaikissa tekemissänne päätöksissä. Valitettavasti kokemus on osoittanut, että laadituista julkilausumista huolimatta, näin ei käy.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Maaliskuussa 2000 Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään toimenpiteisiin, jotta voitaisiin ”merkittävästi edistää köyhyyden poistamista” vuoteen 2010 mennessä. Tässä yhteydessä olisi tarkoitus käyttää avointa koordinointimenetelmää, mikä on sinänsä myönteistä, sillä menetelmä perustuu hajautettuun lähestymistapaan.

Köyhyyden torjuntaa koskeviin toimiin on ryhdyttävä erittäin kiireellisesti. Jäsenvaltioiden on kuitenkin vastattava kaikista työn keskeisistä osista yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien tyyppisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, joilla on laaja demokraattinen legitiimiys.

Suhtaudumme kielteisesti useisiin seikkoihin komission ehdotuksessa ja erityisesti Euroopan parlamentin mietinnössä, jossa painotetaan muun muassa rakenteellisen tuen merkitystä sekä tarvetta myöntää EU:n tukea syrjäisimmille alueille. Suhtaudumme kriittisesti myös tietoisuutta edistävään Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen, jota käsitellään laajasti asianomaisessa mietinnössä. Tämäntyyppisiä kansainvälisiä teemavuosia ja kampanjoita on järjestetty jo aikaisemminkin. Meidän on pohdittava, onko tämäntyyppinen Euroopan unionin teemavuosi sille varattujen 17 miljoonan euron arvoinen ja minkälaista konkreettista lisäarvoa se tarjoaa. Olemme vakuuttuneita, että varatusta rahoituksesta olisi enemmän hyötyä jäsenvaltioiden kansallisissa talousarvioissa, jolloin niiden avulla voitaisiin todella edistää kiireellistä toimintaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Edellä esitettyjen perusteiden vuoksi olemme äänestäneet mietintöä vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Voidaan toivoa, että vuoden 2010 nimeäminen Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi edistää konkreettisesti tasa-arvoa eri puolilla EU:ta. Mietinnössä huomautetaan aivan oikein, että tällä alalla tehtävän työn onnistuminen vaatii eurooppalaista, kansallista, alueellista ja paikallista yhteistyötä. Oman kansani parissa Skotlannissa esiintyy yhä sentasoista köyhyyttä, että sitä voidaan pitää melko häpeällisenä erityisesti, kun otetaan huomioon maan huomattava varallisuus. Onneksi nykyinen hallituksemme on sitoutunut torjumaan sosiaalista syrjäytymistä, joka on peräkkäisten unionististen hallitusten perintöä. Skotlannin hallituksen sitoumus vastaa täysin Marie Panayotopoulos-Cassiotoun mietinnössä esitettyjä periaatteita, ja kannatin mietintöä mielihyvin.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, kannatan ehdotusta Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta 2010. Komission laatimaan, sinänsä hyvään pohjatekstiin on kollegani Panayotopoulos-Cassiotoun mietinnössä kuitenkin lisätty muutama mielestäni oleellinen elementti.

Ensinnäkin Panayotopoulos-Cassiotoun mietintö on aiheellisesti muistuttanut köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen johtavien rakenteiden monimuotoisuudesta ja laajentanut riskiryhmien käsitettä. Toiseksi se on sosiaaliturvan tärkeyden ohella oikeutetusti nostanut työllisyyden parantamisen vahvemmin esiin ja korostanut myös tarvetta keskittyä työn kannattavuuden lisäämiseen keinona torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Kolmanneksi Panayotopoulos-Cassiotoun mietinnössä on ymmärretty elinikäisen oppimisen tärkeys ja korostettu tarvetta antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet taitojensa hiomiseen työmarkkinoiden muutoksia vastaaviksi.

Tarve puuttua uudella tavalla köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan Euroopassa on akuutti. Ilokseni huomasin, että teemavuodelle myönnetty määräraha, 17 miljoonaa euroa, on suurin eurooppalaiselle teemavuodelle koskaan myönnetty määrä. Sekin osoittaa, että kyseistä vuotta pidetään poliittisesti tärkeänä.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan komissio esittää vuoden 2010 nimeämistä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Sille on varattu suurin eurooppalaiselle teemavuodelle koskaan myönnetty talousarvio, mikä osoittaa aivan liian selvästi hankkeen poliittiset sivumerkitykset. ”Torjunnan” teemavuoden tarkoituksena on lähinnä parantaa Euroopan unionin kuvaa Lissabonin strategian epäonnistuttua täydellisesti.

Vaikka köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta kuuluu ensisijaisiin tavoitteisiin ja sitä on ehdottomasti tuettava, Euroopan unioni ei saa kaikista hurskastelevista toiveistaan huolimatta mitään aikaiseksi köyhyysrajan alapuolella elävien 78 miljoonan eurooppalaisen elämänlaadun parantamiseksi. Tästä syystä vastustan äänestyksessä tätä mietintöä, jonka ainut tunnustettu poliittinen päämäärä on hyödyntää euroglobalistien propagandaa.

Irlantilaisten kansanäänestyksessä antaman ”ei”-tuloksen jälkeen on aika päästä eroon äärieurooppalaisten osoittamasta ylimielisyydestä ja keskittyä tarkastelemaan puolueettomasti Euroopan tämänhetkistä yhdentymistä. Nykyinen järjetön järjestelmä on kiireesti uudistettava, jos me haluamme ylläpitää yhteistyön Eurooppaa emmekä alistumisen Eurooppaa. On korkea aika kehittää kansojen Eurooppa, joka takaa yhteisön suojelun ja etuuskohtelun eurooppalaisille.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kasvava huoli työttömyydestä ja välttämättömien hyödykkeiden ja polttoaineen nousevista hinnoista koko maanosan alueella on hyvä syy puuttua köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelmaan, joka koskee noin 16 prosenttia väestöstä.

Mietinnön esittelijä toimii puheenjohtajana perheasioita ja lasten suojelua käsittelevässä laajennetussa työryhmässä, jonka varapuheenjohtaja olen, ja haluaisin onnitella häntä hänen tekemästään työstä. Jaan hänen huolensa niistä ihmisistä, jotka ovat kaikkein alttiimpia näille ongelmille ja joiden on kaikkein vaikeinta selviytyä niistä. Kannattaisin hänen suositustaan siitä, että syrjäisimpien alueiden, saaristoalueiden ja taantuvien teollisuusalueiden vaikeat olosuhteet on otettava aina huomioon.

Euroopan komission ehdotus antaa meille toivoa siitä, että tämä ilmiö tiedostetaan yhä laajemmin julkisesti ja yksityisesti sekä yksilöiden että Euroopan yhteisön tasolla. Lisäksi se antaa toivoa siitä, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot sitoutuvat etsimään ratkaisuja, joiden perustana on oltava jokaiselle ihmiselle luontaisesti kuuluva ihmisarvo, jota ei voida riistää.

Lissabonin strategialla pyrittiin vahvistamaan Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä takaamalla sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja investoimalla työllisyyteen. Sen epäonnistumisesta huolimatta toivon, että vuosi 2010 auttaa lisäämään eurooppalaisten tietoisuutta siitä, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta on lisättävä.

Äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Toivottavasti tässä yhteydessä painotetaan lasten köyhyyttä eri puolilla Euroopan unionia ja jäsenvaltiot ryhtyvät konkreettisiin toimiin lasten köyhyyden poistamiseksi.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Ymmärrämmekö me kaikki köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan ongelman merkityksen? Olemmeko tietoisia siitä, että vuonna 2006 16 prosenttia 25 jäsenvaltion EU:n kansalaisista (78 miljoonaa ihmistä) eli köyhyysrajan alapuolella?

Kannatan vuoden 2010 julistamista Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. On moraalinen velvollisuutemme lisätä yhteiskunnallista tietoisuutta tästä asiasta. Euroopan teemavuoden pitäisi saada ihmiset tietoisiksi siitä, että köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä esiintyy Euroopassa, sekä välittää viestiä näiden kahden ilmiön tuhoisasta vaikutuksesta sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Sen pitäisi tuoda esiin sellaisen yhteisöllisen vastuun merkitys, joka ei koske vain päätöksentekijöitä vaan myös julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita. Tehtävänämme on saavuttaa vakaa taloudellinen kasvu vuoteen 2010 mennessä sekä luoda uusia ja parempia työpaikkoja ja parantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Äänestän Marie Panayotopoulos-Cassiotoun mietinnön puolesta.

− Mietintö: Casa (A6-0231/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentti päätti tukea komission ja neuvoston kantaa, joka koskee Slovakian toivetta yhtenäisvaluutan käyttöönotosta 1. tammikuuta 2009, vaikka se onkin jonkin verran huolissaan eroista, jotka käyvät ilmi komission ja EKP:n lähentymisraporteista tarkasteltaessa inflaatiokehityksen kestävyyttä.

Kiinnostavaa on myös se, että mietinnössä tuodaan esiin huoli euron kannatuksesta, jonka katsotaan olevan alhainen Slovakian kansalaisten keskuudessa. Sen sijaan että pyrittäisiin selvittämään alhaisen kannatuksen syitä, mietinnössä sitä paitsi kannustetaan Slovakian viranomaisia tehostamaan julkista tiedotuskampanjaa, jonka aikana on tarkoitus selittää, mitä hyötyä yhtenäisvaluutasta on, samalla kun viranomaisia silti kehotetaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet hintojen nousun minimoimiseksi siirtymäkaudella.

Jälleen kerran on sääli, ettemme voi tietää tarkalleen, mitä suurin osa Slovakian kansalaisista ajattelee koko käynnissä olevasta kehityksestä ja erityisesti maan liittymisestä euroalueeseen. Näin ollen äänestimme tyhjää.

Tunnemme hyvin vastaavanlaisen tilanteen seuraukset Portugalissa, ja niiden kannustamina vastustamme ehdottomasti tätä mietintöä.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan mietintöä yhtenäisvaluutan käyttöönotosta Slovakiassa tammikuun 1. päivänä ensi vuonna. Euro on ollut käyttöönotostaan alkaen maailmanlaajuinen menestystarina, ja se on nopeasti vakiinnuttanut asemansa maailmalaajuisena varantovaluuttana, joka on haastanut dollarin monopoliaseman. Kaikki merkit osoittavat, että tämä kehitys vain voimistuu. Euron vankkana kannattajana toivon vain, että oma maani Englanti valmistautuisi liittymään euroalueeseen. Minun oli vaikea kuvitella, että maat, jotka eivät edes olleet Euroopan unionin jäseniä, kun yhtenäisvaluutta hyväksyttiin, ottaisivat käyttöön euron ennen Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Olemme vaarassa jäädä jälkeen osittain erillisenä Euroopan unionin osana.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Slovakia on ensimmäinen entiseen kommunistiblokkiin kuulunut maa, joka haluaa liittyä euroalueeseen 1. tammikuuta 2009. Slovakian dynaaminen talous täyttää Maastrichtin sopimuksessa määritellyt lähentymisperusteet. Rahaliiton jäsenenä Slovakia voi hyödyntää lukuisia yhteisen valuutan tarjoamia etuja, ja tämä varmasti vilkastuttaa entisestään maan taloutta.

Pitää paikkansa, että on esitetty epäilyjä siitä, pystyykö Slovakia säilyttämään inflaatioasteensa ja budjettivajeensa alhaisina. Mutta kuten esittelijä huomautti puheenvuorossaan, inflaation nousu on ongelma paitsi Slovakialle, myös koko Euroopan unionille euroalue mukaan luettuna. Kaikkien jo rahaliittoon kuuluvien valtioiden tavoin Slovakian on jatkettava makrotaloudellista politiikkaa, jolla varmistetaan lähentymisperusteiden täyttäminen jatkossakin.

Slovakian kokemukset yhteisvaluutan käyttöönotosta ovat varmasti erinomaista valmennusta Puolalle. Meidän on seurattava eteläistä naapuriamme tarkkaavaisesti.

Kuten esittelijä painottaakin, euron käyttöönotolla ei ole laajaa kannatusta Slovakiassa. Toivottavasti Slovakiassa järjestetään ennen euroalueeseen liittymistä tiedotuskampanja, jolla slovakialaiset saadaan vakuuttuneiksi euron käyttöönotosta ja ennen muuta heitä valmennetaan asianmukaisesti valuutan muuttumiseen.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä David Casan mietintöä euron käyttöönotosta Slovakiassa. Slovakiassa on ainoastaan vähän yli viisi miljoonaa asukasta, ja se on ollut itsenäinen valtio vain 15 vuoden ajan. Tänä lyhyenä aikana Slovakia on kehittynyt sekä poliittisesti että taloudellisesti, ja maa on nyt valmis liittymään euroalueeseen. Slovakian kokemus osoittaa vääriksi väitteet siitä, että Skotlanti on liian pieni menestyäkseen itsenäisenä kansana EU:ssa.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä David Casan yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 2009 laatimaa mietintöä, jossa Euroopan parlamentti myötäilee komission, EKP:n ja neuvoston esittämiä myönteisiä suosituksia.

Slovakia on itse asiassa tehnyt valtavasti työtä Maastrichtin kriteerien ja lähentymisperusteiden täyttämiseksi. Slovakian talouden kasvu maan kommunistijärjestelmän luhistumisen jälkeen on merkille pantavaa, ja Slovakian liittymistä yhtenäisvaluuttaan voidaan pitää ansaittuna palkkiona maalle, joka on pannut täytäntöön tiukan uudistusohjelman.

Euroopan parlamentti on ilmoittanut olevansa huolissaan EKP:n uusimmassa lähentymisraportissa esiin otetusta inflaatiokehityksen kestävyydestä Slovakiassa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Mielestämme Slovakian hallitus voisi kuitenkin toteuttaa tarvittavat toimenpiteet inflaation nousun estämiseksi euroalueeseen liittymisen jälkeen.

Kannattaa pitää mielessä, että euroalueen inflaatioennusteet vuodelle 2009 ylittävät huomattavasti EKP:n asettaman kahden prosentin tavoitteen. Olisi näin ollen kohtuutonta rankaista Slovakiaa sen pyrkiessä täyttämään perusteita, joita eivät edes euroalueeseen kuuluvat jäsenet onnistu täyttämään vuonna 2009.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Huhtikuun lopussa 53 prosenttia slovakialaisista vastusti vielä euron käyttöönottoa. Meidän olisi suhtauduttava vakavasti heidän pelkoihinsa, jotka koskevat muun muassa riippumattomuuden menettämistä Euroopan keskuspankille sekä hintojen nousua. Euroalueeseen liittyminen myöhemmässä vaiheessa tarjoaa asianomaisille maille tilaisuuden suorittaa tarvittavat uudistukset rauhallisempaan tahtiin ja antaa ihmisille enemmän aikaa sopeutua tilanteeseen.

Jos Yhdistyneen kuningaskunnan, Tanskan ja Ruotsin kaltaiset maat voivat säilyttää valuuttapolitiikkaan liittyvän itsenäisyytensä, meidän pitäisi myöntää tämä oikeus myös muille maille. Joka tapauksessa kansalaisten pitäisi saada päättää asiasta itse. Sen jälkeen päätöstä pitäisi kunnioittaa eikä siihen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan, niin kuin kävi jälleen keskustelun kohteena olevalle perustuslaille. Mielestäni tässä mietinnössä ei otettu riittävästi huomioon kansan tahtoa, joten pidättäydyin äänestämästä.

  Gabriele Stauner (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Pidättäydyin äänestämästä yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 2009, koska epäilen, että Slovakian valuuttapolitiikkaan saattaisi liittyä keinottelua. Sitä paitsi kun otetaan huomioon tämänhetkinen Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta johtuva epävarmuus Euroopan unionin tulevaisuudesta, mielestäni olisi tarkoituksenmukaista analysoida ensin tilanteen syitä sen sijaan, että jatkamme valuuttapolitiikan yhtenäistämiskehitystä, aivan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Puollan äänestyksessä David Casan mietintöä yhtenäisvaluutan käyttöönottamisesta Slovakiassa 1 päivänä tammikuuta 2009.

Esittelijä on laatinut erittäin hyvän ja perustellun mietinnön.

Me olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että euroalueen perustaminen on ollut onnistunut saavutus pyrkiessämme yhä syvempään Euroopan yhtenäistymiseen. Tästä syystä euroaluetta on laajennettava edelleen, ja on ilahduttavaa, että jälleen uusi maa on liittymässä siihen kuuluvien valtioiden joukkoon.

Haluaisin myös mainita, että aina euroalueen laajentuessa meidän pitäisi varmistaa, että tällä eurooppalaisella hankkeella on sen tarvitsema yhteiskunnallinen tuki. Lisäksi meidän pitäisi varmistaa, että laajentumisilla pyritään lujittamaan yhteistä eurooppalaista talouspolitiikkaa.

− Mietintö: Harangozó (A6-0212/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että yksittäisten alueiden sisällä esiintyy huomattavia eroja ja että tämä ongelma olisi otettava huomioon analyyseissä, joiden perusteella päätetään Euroopan unionin varojen jakamisesta.

Tämä näkyy selvästi uusissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi Puolassa kaikkein suurin yhteiskunnallinen muuri on yhä kasvava ero kansalaisten hyvinvoinnissa. Tällä hetkellä peräti 12 prosenttia kansalaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä. Erot ovat edelleen suurimmat kaupunkien ja maaseudun välillä.

Vaikka Małopolska on bruttokansantuotteen perusteella neljännellä sijalla maan alueista, sen ongelmana on työttömyys, joka koskee pääasiassa maaseutuväestöä. Sen naapurina olevan Œwiêtokrzyskien maakunnan työttömistä 55,5 prosenttia elää maaseudulla (88 prosenttia maaseudun asukkaista on työttömiä eikä heillä ole oikeutta minkäänlaisiin korvauksiin).

Tilanteen jatkuminen merkitsee, että näillä ihmisillä on yhä vähäisemmät mahdollisuudet välttyä sosiaaliselta syrjäytymiseltä, josta olemme niin laajasti keskustelleet tämän istuntojakson aikana.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin kokoomuksen valiokunta on tänään vastustanut äänestyksessä Gábor Harangozósin (PSE, HU) laatimaa valiokunta-aloitteista mietintöä (A6-0212/2008) koheesiopolitiikan vaikutuksesta heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroimiseen.

Emme usko, että koheesiota vahvistetaan määrittämällä uusia heikossa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä tai perustamalla uusia tilastoluokkia. Päinvastoin mielestämme varojen jakamista koskevan politiikan on oltava jäsenvaltioiden vastuulla. Lisäksi Euroopan parlamentin ei pitäisi tässä vaiheessa vaatia tuen laajentamista vuoden 2013 jälkeen, sillä se merkitsisi, että politiikan tuloksista ei piitata.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Olen pahoillani laatimaani täysistunnossa esitettyyn, maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan valiokunnan hyväksymään lausuntoon sisältyneiden ehdotusten hylkäämisestä. Ehdotukset koskivat erityisesti tarvetta tarkistaa yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kumota sen aikaisempiin uudistuksiin sisältyneet tavoitteet. Nämä tavoitteet ovat olleet syynä pienten ja keskisuurten maanviljelijöiden tulonmenetyksiin, poissaoloihin ja maataloustoiminnasta luopumiseen, ja ne ovat suosineet ainoastaan suuria maanomistajia.

Pahoittelen myös, että ei ole painotettu riittävästi, miten tärkeää on säilyttää korkealaatuiset julkiset palvelut maaseutualueilla (vuoristoalueet ja erittäin syrjäiset alueet mukaan luettuina), jotta torjuttaisiin syrjäytymistä ja saataisiin koulutukseen, terveydenhuoltoon, liikenteeseen ja viestintään, kulttuuriin ja arvokkaaseen elämään liittyvät palvelut viljelijöiden ja heidän perheidensä ulottuville.

Lopuksi olen pettynyt myös siihen, että lopullisessa päätöslauselmassa ei ole otettu huomioon tarvetta lisätä tukea viljelijäjärjestöille, osuuskunnille, viiniosuuskunnille ja muille paikallisille elimille käsiteollisuuden ja muun maataloutta täydentävän toiminnan aloilla tuotannon markkinoille saattamisen helpottamiseksi, paikallisten lähimarkkinoiden luomiseksi ja tuottajien ja kuluttajien lähentämiseksi toisiinsa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Millä tavoin parlamentin jäsenten enemmistö aikoo käyttää koheesiopolitiikkaa edistääkseen heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroimista, kun:

- se salaa maiden taloudelliset eroavaisuudet EU:ssa vakaussopimukseen sisältyvän nimellisen lähentymisen ja euron nimissä,

- se kieltäytyy painottamasta, että aluepolitiikka on välttämätön väline, kun pyritään edistämään taloudellista ja sosiaalista koheesiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on vähentää alueellisia eroja, edistää todellista lähentymistä ja vilkastuttaa kasvua ja työllisyyttä, ja että sitä käytetään välineenä myös sisämarkkinoista, talous- ja rahaliitosta (EMU) ja kansainvälisen kaupan vapauttamisesta johtuvien kustannusten uudelleenjaossa ja hyvittämisessä kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla,

- se kieltäytyy painottamasta, että on välttämätöntä tukea heikommassa asemassa olevia ja syrjäisimpiä alueita sekä alueita, joilla esiintyy pysyviä rakenteellisia epäkohtia tai joissa kärsitään teollisuuden rakennemuutoksista, teollisuuslaitosten siirtämisestä muualle tai yritysten sulkemisesta, jotta vahvistettaisiin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien sosiaalista osallisuutta,

tai kun

- se kieltäytyy painottamasta julkisten palvelujen ratkaisevaa merkitystä taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle tai tuomasta esiin sitä seikkaa, että palvelujen läheisyys on keskeistä, kun pyritään varmistamaan, että julkiset palvelut ovat koko väestön saatavilla ja käytettävissä?

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Gábor Harangozón mietinnössä tuodaan esiin joitakin tärkeitä sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä seikkoja. Mietinnössä tähdennetään, että sosiaalista syrjäytymistä ja köyhtymistä esiintyy sekä kaupungeissa että maaseudulla. Siinä todetaan myös, että alue- ja paikallisviranomaiset, talous- ja työmarkkinaelämän toimijat sekä asiaankuuluvat kansalaisjärjestöt on tärkeää saada mukaan suunnittelemaan strategioita sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Parlamentissa ei kuitenkaan hyväksytty oman ryhmäni esittämää tarkistusta, joka liittyy sosiaalipoliittiseen ohjelmaan ja siten myös vähimmäistuloa ja koulutuksen saatavuutta koskeviin kansalaisten oikeuksiin. Näin ollen pidättäydyin äänestämästä lopullisessa äänestyksessä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Koheesiopolitiikka kuuluu Euroopan unionin painopistealueisiin, ja se kattaa talousarviosta huomattavan osan − kolmasosan EU:n koko budjetista. Koheesiopolitiikka perustuu solidaarisuusperiaatteeseen, ja sen tarkoituksena on vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja jäsenvaltioiden ja niiden 268 alueen välillä. Kaikkien osapuolten huomattavista ponnisteluista huolimatta alueiden välillä on kuitenkin yhä eroja.

Yhä useammat merkit viittaavat siihen, että kaikkein vähiten kehittyneillä alueilla on yhä vaikeuksia katkaista köyhyyden noidankehä. Erityisen yllättävää on haavoittuvien ryhmien lisääntyminen, kun otetaan huomioon asianomaisille alueille tehdyt investoinnit. Tiedämme myös, että köyhyys voi johtaa nopeasti sosiaaliseen syrjäytymiseen ja eristäytymiseen. Tämän ongelman syyt tuntuvat yhä vahvemmin liittyvän varsinaiseen aluekehitykseen. Tästä syystä me tarvitsemme asiaankuuluvia tietoja ratkaistaksemme ongelman, joka kätkeytyy monien eri syrjäytymisen muotojen taakse – esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena on usein pitkittynyt toimettomuus, joka vähentää asianomaisten valmiuksia selviytyä sosiaalisesta syrjäytymisestään ja taloudellisista vaikeuksistaan.

Uskoakseni on tarkasteltava kiireellisesti sitä, millä tavoin aluekehitys ja syrjäytymisilmiö vaikuttavat toisiinsa, voidaksemme saavuttaa kestävän kehityksen hyödyntämällä saatavilla olevia taloudellisia välineitä yhä tehokkaammin vielä olemassa olevien erojen poistamiseksi.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatan äänestyksessä Gábor Harangozón mietintöä koheesiopolitiikan vaikutuksesta heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroimiseen.

Olen yhtä mieltä siitä, että on otettava käyttöön lähestymistapa, jossa otetaan huomioon mikroalueet ja keskitytään alueiden sisäisiin eroihin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin alueisiin. Joissakin tapauksissa alueiden sisäiset eriarvoisuudet ovat merkittävämpiä kuin alueiden väliset erot. Tämäntyyppisen lähestymistavan puuttuminen voi johtaa yhä syvempään alueiden väliseen jakautumiseen ja heikentää entisestään syrjäytyneiden alueiden tilannetta. Emme saa unohtaa, että Euroopan aluepolitiikan tavoitteena ja perusperiaatteena on vähentää kehityksen eroja Euroopan unionin yksittäisten alueiden välillä, ja siitä huolimatta alueellista syrjäytymistä ei vieläkään ole otettu riittävästi huomioon poliittisissa välineissä.

Uusissa jäsenvaltioissa sosiaalinen eristäytyminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien riittämätön takaaminen on yleisintä maaseutualueilla, kun taas alueiden taloudelliset ja sosiaaliset aloitteet suunnataan tavallisesti dynaamisiin kohteisiin – lähinnä kaupunkikeskuksiin.

− Mietintö: Schmidt (A6-0137/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö on epäilemättä hyvin merkityksellinen ja ajankohtainen, vaikka siinä ei puun ja kalan hyödyntämistä ja kauppaa koskevista asiaankuuluvista kysymyksistä huolimatta kyseenalaisteta EU:n ja asianomaisten maiden välisten kauppasuhteiden puitteita varsinkin, kun siinä otetaan jälleen esille talouskumppanuussopimukset, ”joista Länsi-Afrikan maiden kanssa ei ole täysin vielä sovittu ja joita ei ole allekirjoitettu”. Päätöslauselmassa parlamentti ”kehottaa komissiota jälleen kerran toimimaan noudattaen talouskumppanuussopimusten perimmäistä tavoitetta, joka on alueellisen yhtenäisyyden edistäminen ja AKT-maiden taloudellisen aseman vahvistaminen, ja korostaa tässä yhteydessä erityisesti Länsi-Afrikan maiden asemaa”, toisin sanoen kyseessä on pyrkimys myydä näille maille ”sika säkissä”.

Parlamentti mainitsee, että näillä mailla on ”riittämättömästi varoja valvoa kalastusalusten toimintaa”, ja se katsoo muiden tärkeiden seikkojen lisäksi, että ”valvonta- ja seurantapalvelut on järjestettävä – sillä näiltä mailta puuttuvat tarvittavat tekniset ja henkilöresurssit kyseisten tehtävien suorittamiseksi – perustamalla valvontakeskuksia, kouluttamalla tarkastajia tai hankkimalla partioveneitä ja lentokalustoa”. Nämä ovat toimenpiteitä, joiden toteutuksessa, mikäli niitä jatketaan, on kunnioitettava täysimääräisesti kyseisten maiden riippumattomuutta ja niiden oikeutta toimia riippumattomasti yksinomaisilla kalastusvyöhykkeillään.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Olen ilahtunut Frithjof Schmidtin mietinnön yleisestä linjasta. EU:n politiikalla on syvällekäyviä vaikutuksia Länsi-Afrikan maiden talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja meidän on ehdottomasti toimittava vastuullisesti Länsi-Afrikan maihin liittyvissä asioissa. Olen kuitenkin pahoillani siitä, että parlamentti päätti hyväksyä tarkistuksen 1 ja poistaa viittauksen liikakapasiteetin välttämisestä kalastusalalla. Liikakapasiteettia on luonnollisesti vältettävä kaikessa kalastustoiminnassa, ja on tyrmistyttävää, että parlamentti on äänestänyt tällä tavoin rauhoittaakseen tiettyjen jäsenvaltioiden poliitikkoja.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, Schmidtin mietintö kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuudesta ja vaikutuksista tuo loistavasti esiin yhden keskeisen heikkouden EU:n kehitysyhteistyöpolitiikassa laajemminkin: se ei ole tarpeeksi johdonmukaista, eikä usein läpileikkaa kaikkia oleellisia sektoreita.

Mietintö keskittyy EU:n taholta tapahtuvan biologisten luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksille Länsi-Afrikassa. Alueen valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) tärkeimmät biologiset luonnonvarat ovat puu ja kala, ja näiden viennistä yli 80 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin. Vaikka kestävän kehityksen periaatteille rakentuvia sopimuksia on tehty molemmilla sektoreilla, ne eivät ole olleet tarpeeksi kattavia. Useissa kalalajeissa on havaittavissa selkeitä merkkejä liikapyynnistä, ja puutteellisen sääntelyn ja valvonnan vuoksi metsää kaadetaan laittomasti ja kestämättömästi. Niistä johtuva köyhtyminen alueella on yhdistettävissä suoraan myös voimakkaaseen maastamuuttoon.

Äänestin Schmidtin mietinnön puolesta ja uskon, että sen peräänkuuluttama johdonmukainen EU:n politiikka voisi Länsi-Afrikan alueella vaikuttaa merkittävästi EU:n ollessa alueen avaintuotteiden suurin ostaja. On kuitenkin hyvä muistaa, että kauppapolitiikka yksinään ei ole ratkaisu; se on yhdistettävä tiiviisti erityisesti kehitysyhteistyöhön, jotta alueelle saadaan luotua sellaiset poliittiset ja sosioekonomiset olosuhteet, joiden avulla kyseiset maat voisivat itse hyödyntää biologisten luonnonvarojensa koko potentiaalia. Toinen olennainen seikka on se, että kehitykseen vaikuttavan politiikan johdonmukaisuus voi toteutua kunnolla ainoastaan, jos korkein poliittinen taso ryhtyy toteuttamaan niitä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) EU:n Länsi-Afrikkaa koskevassa politiikassa on noudatettava johdonmukaisuutta Länsi-Afrikan kehityspolitiikan ja kalastuspolitiikan välillä samoin kuin tarkasteltaessa puuvarojen käyttöä ja siihen liittyvää metsänistutusta sekä puuvarojen käytön vaikutuksia ilmastonmuutokseen.

EU:n Afrikan valtioihin liittyvää kalastuspolitiikkaa on lujitettava ja laajennettava edelleen. Kun otetaan huomioon, että Länsi-Afrikan meret kuuluvat kaikkein voimakkaimmin hyödynnettyihin merialueisiin ja että joitakin lajeja kalastetaan liikaa, Euroopan unionin pitäisi auttaa kehittämään ja ottamaan käyttöön erityisohjelmia kyseisten vesialueiden valvontaa ja seurantaa varten. On erittäin tärkeää vaihtaa tätä alaa koskevaa tietämystä ja kokemuksia ja erityisesti vesivaroja koskevia tieteellisiä tutkimuksia.

EU:n ja Länsi-Afrikan valtioiden ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla rajoittaa laitonta kalastusta ja estää kalakantojen liiallista vähentämistä. Emme saa unohtaa, että monet ihmiset saavat toimentulonsa nimenomaan kalastuksesta. Saaliiden pienentyminen lisää köyhyyttä ja synnyttää elintarviketurvaan liittyviä ongelmia tällä alueella.

Metsävarojen väärinkäyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta. Meidän pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin kyseisten valtioiden varustamiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaa varten. Meidän on ymmärrettävä, että alueen vaikea taloudellinen tilanne aiheuttaa nimenomaan tämäntyyppisiä toimia. Meidän pitäisi siten auttaa näitä maita luomaan sopivat olosuhteet kehitykselle, joka tarjoaisi uusia tuotantomahdollisuuksia ja uusia toimintamuotoja ihmisten elintason parantamiseksi.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Luin kiinnostuneena Frithjof Schmidtin mietinnön kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuudesta ja vaikutuksista, joita tiettyjen biologisten luonnonvarojen hyödyntämisellä EU:n taholta on kehitykselle Länsi-Afrikassa, ja äänestän mietinnön puolesta.

Joulukuussa 2005 allekirjoitetussa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot julistavat yhdessä, että niiden tavoitteena on kehitykseen vaikuttavan politiikan johdonmukaisuus.

Puu ja kala ovat Länsi-Afrikan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kaksi avaintuotetta. Euroopan unioni voi kyseisten tuotteiden suurimpana ostajana vaikuttaa merkittävästi näiden alojen kehittymiseen tulevaisuudessa Länsi-Afrikan alueella.

Olen tyytyväinen siihen, että seitsemän Länsi-Afrikan maata on allekirjoittanut kalastussopimuksia Euroopan unionin kanssa noudattamalla uutta tapaa tehdä kumppanuussopimuksia, joihin yhteisön kalastuslaivaston etujen puolustamista koskevan alkuperäisen tavoitteen ohella sisällytetään lausekkeita, joiden nojalla kolmannen maan on laadittava suunnitelmia kalavarojen kestävän hyödyntämisen varmistamiseksi.