Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 19. kesäkuuta 2008 - Strasbourg

6. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

Päätöslauselma – Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittaminen (B6-0303/2008)

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin selittää äänestystäni Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman osalta. Asiakirjan solidaarisuuden ja keskinäisen avunannon sävy on askel oikeaan suuntaan. Barnierin raportti haastaa meidät käytännön toimiin, ja tässä mielessä komission tiedonanto viitoittaa tietä. Meidän onkin varmistettava kilpailukyky ja tehostettava rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden eritasoisten turvajoukkojen välillä. Valitettavasti en voinut tukea päätöslauselmaa, koska suullista tarkistustamme ei hyväksytty. Tällä tarkistuksella vastustamme sellaisten laillisesti sitovien välineiden luomista, joilla vaikutettaisiin kansalliseen lainsäädäntöön, politiikkaan ja ohjelmiin ja niiden kautta solidaarisuuteen. Mielestäni yksinkertaisesti saavutamme paremman suojan tuhoja vastaan tukemalla jäsenvaltioiden turvajoukkoja, sovittamalla yhteen niiden laitteet ja investoimalla niihin eikä uudella lainsäädännöllä, jolla luodaan vain lisää byrokratiaa, eikä auteta yhtään tätä prosessia.

Päätöslauselma – Tulliliitto 40 vuotta (B6-0297/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Tulliliitolla on ollut ratkaiseva asema jo vuodesta 1968 alkaen yhtenäismarkkinoiden säilyttämisessä ja kehittämisessä. Tulliliiton 40 toimintavuotta on ollut tärkeä saavutus, ja se on hyödyttänyt EU:n liike-elämää ja kansalaisia.

Kannatan Arlene McCarthyn sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnan puolesta laatimaa päätöslauselmaa tulliliiton 40 toimintavuodesta ja äänestin sen puolesta.

Globalisaation ja tekniikan kehittymisen ansiosta tulliliitto on joutunut kohtaamaan haasteita, kuten tuoteväärennökset, vaarallisten aineiden kasvava tuonti ja tarve perustaa sähköinen tullijärjestelmä. Vain tullihallintojen ja valvontaviranomaisten keskinäisellä kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan suojella EU:n markkinoita vaarallisten aineiden ja väärennettyjen tuotteiden tuonnilta ja siten tehostaa kuluttajansuojaa. Vakuutuin asiasta tavatessani kansallisia tulliviranomaisia ja tutustuessani tullihallintoon Prahassa, Antwerpenissa ja Washingtonissa sekä Beijingissä ja Shanghaissa.

Tämä vuosipäivä tarjoaa sopivan tilaisuuden kiittää tullivirkailijoita heidän vaativasta ja usein vaarallisestakin työstään ja ilmaista arvostuksemme heidän saavutuksilleen vaarallisten tuotteiden, väärennösten ja piraattituotteiden torjumisessa.

  Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, 40 vuotta näyttää olevan sopiva hetki osoittaa, millainen väärinkäsitys mielestäni on vallinnut maassamme siitä lähtien, kun äänestäjämme, teidän ja minun, äänestivät liittymisestä johonkin, jonka he uskoivat olevan yhteismarkkinat, noin 35 vuotta sitten – väärinkäsitys, joka koskee vapaakauppa-alueen ja tulliliiton välistä eroa.

Uskoisin, että useimmat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ajattelivat yhteismarkkinoiden tarkoittavan keskinäistä tuotteiden tunnustamista, eli että jos jotain voitiin myydä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sitä voitaisiin myydä myös Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ja päinvastoin.

Mutta sen sijaan meillä onkin standardointi. Esitetään tiettyjä vaatimuksia tietyistä ainesosista, joiden määrän on oltava vähintään ”x” ja enintään ”y”, ja vaikka kyseistä tuotetta ei koskaan ole edes tarkoitettu vientiin, eikä se koskaan edes ylitä valtion rajoja, se onkin yhtäkkiä kriminalisoitu ja kielletty omassa valtiossaan. Näin käy usein, koska kilpailija jossain päin EU:ta – ei useinkaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa – joka sattumalta täyttää joka tapauksessa kaikki vaatimukset, käyttää Euroopan unionin mekanismeja ja siirtää kustannuksensa kilpailijoiden maksettaviksi.

Mielestäni on vahinko, että tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden alkuperäinen käsite on kadonnut yhdenmukaistamisen tieltä, mikä vähentää kuluttajien valinnanvapautta.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuinka mukavaa nähdä teidät johtamassa puhetta!

Kun pidän puheita äänestäjilleni Lontoossa – niille, jotka ehkä ovat kuulleet puhuttavan Lontoosta, kerron, että kyseessä on maailman hienoin kaupunki, maailman hienoimman valtion pääkaupunki – he usein kertovat minulle uskoneensa vuonna 1973, että liityimme tulliliittoon. Silloin totean heille: ”Ettekö ymmärrä asian ydintä? Ettekö ymmärrä eurooppalaisen hankkeen luonnetta? Kyseessä on lisääntyvä poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen.”

Itse asiassa ensimmäisellä työviikollani Euroopan parlamentissa ryhmäni johtaja Hans-Gert Pöttering nousi ylös ja sanoi: ”Mikään ei saa olla Euroopan yhdentymisen tiellä. Mikään ei saa olla eurooppalaisen hankkeen tiellä.” Äänestäjäni ovat siis selvästi ymmärtäneet väärin hankkeen luonteen.

Esittäisin pyynnön niille, jotka täällä parlamentissa kannattavat hanketta: olkaa rehellisiä sen tavoitteista! Jos pyritte kieltämään totuuden tässä hankkeessa, käy niin, että kun kansan mielipidettä kysytään, se hylkää hankkeen, kuten kävi Irlannin kansanäänestyksessä.

Päätöslauselma – Siipikarjan ruhojen tuonti (B6-0309/2008)

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin olen iloinen nähdessäni teidän johtavan puhetta.

Äänestin tarkistuksen 6 puolesta, koska mielestäni kloorikäsiteltyjen broilereiden tuonnin salliminen vahingoittaisi EU:n standardeja kahdella tavalla. Ensiksi puuttuu tieteellistä näyttöä ehdotettujen aineiden käytön ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Toiseksi ottaen huomioon, missä oloissa siipikarjan tuottajat toimivat, ei ole järkevää tuottajien eikä ennen kaikkea kuluttajien kannalta pitää voimassa kahta eri standardia.

Edellinen puhuja mainitsi Lissabonin sopimuksesta Irlannissa järjestetyn kansanäänestyksen. Tutkiessani syitä törmäsin yhteen varmaan perusteeseen eli siihen, että eri standardeja vastustetaan. Mutta nyt täällä parlamentissa käsittelemme asiaa, joten mielestäni on hyvä, että parlamentille on esitetty tätä päätöslauselmaa.

Yhteinen päätöslauselma – Dieselöljyn hinnannousun synnyttämä kalatalousalan kriisi (RC-B6-0305/2008)

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kannatan täysin parlamentille esitettyä päätöslauselmaa. Jälleen kerran toistan, että parlamentissa useimmin käsiteltyjä asioita on, miten täyttää kansalaisten vaatimukset. Tässä on nyt mielestäni selvä tapaus, jossa vastaus on annettava.

Kalateollisuus on kriisissä, kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet yli 300 prosenttia viimeksi kuluneina viitenä vuotena, kun taas kalanhinta on sama kuin 20 vuotta sitten. Niinpä kalastajat eivät voi jatkaa toimintaansa, he jättävät alan, ja mielestäni tietyt ehdotukset tässä päätöslauselmassa voivat parantaa tilannetta.

Mielestäni on hyvä, että puheenjohtajavaltio Slovenia on ilmoittanut ottavansa asian käsiteltäväksi, ja haluaisin kehottaa kalatalousministerineuvostoa kiinnittämään ensi viikon kokouksessaan huomiota tähän päätöslauselmaan.

  Puhemies. − (EN) Nyt Syed Kamall varmaankin haluaa kertoa meille Lontoon kalastajista, vai kuinka?

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, enpä usko heitä enää olevan, kiitos yhteisen kalastuspolitiikan!

Suuret kiitokset tästä tilaisuudesta selittää äänestyskäyttäytymistäni tässä tärkeässä keskustelussa. Haluaisinkin sanoa kollegoilleni parlamentissa, että nyt on syytä tarkastella, mistä todella on kyse. Aina kun kehkeytyy kansainvälinen kriisi, pyritään syyttämään kalateollisuutta. Tällä hetkellä kalateollisuuden todellisena ongelmana ei ole polttoaineiden hinnannousu. Ongelmana on yhteinen kalastuspolitiikka, keskitetty suunnittelujärjestelmä, josta Neuvostoliitossa olisi oltu ylpeitä. Olen hämmästynyt havaitessani, miten innokkaita kollegani täällä parlamentissa ovat omaksumaan neuvostotalouden.

Tarkastellaanpa muutamia onnistuneita kalansuojelujärjestelmiä maailmassa. Jos tarkastellaan esimerkiksi Islannin tai Uuden-Seelannin järjestelmiä, havaitaan niiden perustuvan oikeusvaltioon ja teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä siirrettäviin teollis- ja tekijänoikeuksiin. Jos todella haluamme ratkaista kalateollisuuden ongelman, on luotettava oikeusvaltioon; on luotettava teollis- ja tekijänoikeuksiin; on luotettava vapaisiin markkinoihin.

Päätöslauselma – Siipikarjan ruhojen tuonti (B6-0309/2008)

  Peter Skinner (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, en halua puhua tästä vaan edellisestä aiheesta. Yritin kiinnittää huomiotanne.

Pidättäydyin äänestämästä siipikarjanruhoasiassa, lähinnä siksi, että mielestäni on torjuttava väitteet, joiden mukaan kielto olisi pidettävä voimassa. Mielestäni tieteellisesti on todistettu, että tämä kielto voidaan kumota. Mutta aiheesta ei ole lainkaan keskusteltu täällä.

Sen sijaan meillä on Euroopassa käytössä erittäin kallis broilerinruhojen puhdistusprosessi. Se onkin todellinen ongelma, sillä kaikki Euroopan unioniin tuodut ruhot olisivat halvempia ja sen seurauksena ne myytäisiin nopeammin, mikä selvästi sopisi kuluttajille.

Kyse ei ole terveysvaatimuksista, kyse on protektionismista. Mielestäni tämä on surullinen päivä Euroopalle, kun käymme tätä nimenomaista keskustelua niin lyhyesti ja typistetysti, kun päätöslauselma on tällä viikolla esitettävä parlamentille.

Pidättäydyin äänestämästä tästä syystä ja uskon, että suhteemme Yhdysvaltoihin ja muihin maihin häiriintyvät tämän seurauksena.

Yhteinen päätöslauselma – Hanti-Mansijskissa 26. ja 27. kesäkuuta 2008 pidettävä EU:n ja Venäjän huippukokous (RC-B6-0235/2008)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) EU:n ja Venäjän huippukokoukseen kiinnitetään syystä paljon huomiota. Ottaen huomioon Venäjän tärkeän geopoliittisen aseman ja sen pitkät historialliset ja kulttuuriset siteet Eurooppaan kannatan voimakkaan poliittisen kumppanuuden perustamista EU:n ja Venäjän federaation välille.

Tähän kumppanuuteen olisi liitettävä keskinäinen avunanto turvallisuusasioissa, nimittäin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä vapaan kaupan ja matkustamisen esteiden poistamisessa. Meidän ei pidä kuitenkaan jättää huomiotta unionin ja Venäjän suhteissa ilmeneviä useita ongelmallisia seikkoja. Tässä mielessä on tärkeää, että EU pysyy yhtenäisenä.

Jäsenvaltio, joka suhtautuu vakavasti yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ei saisi luoda kahdenvälisiä suhteitaan Venäjään sellaisiksi, että niillä vahingoitetaan jäsenvaltioiden oikeutettuja intressejä. EU:n ja Venäjän olisi päästävä arkaluonteisissa kansainvälisissä asioissa yhteisymmärrykseen kansainvälisen oikeuden noudattamisesta ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisesta, esimerkiksi Serbian ja Kosovon tapauksessa.

Lopuksi haluaisin sanoa, että EU:n olisi autettava Venäjää demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä ja voimistamisessa sekä ihmisoikeuksien noudattamisessa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, EU:n ja Venäjän huippukokous lähestyy. Se on tärkeä tapahtuma, minkä vuoksi parlamentissa valmisteluista käyty keskustelu oli niin tärkeää.

Euroopan unionin ja Venäjän suhteilla on valtava merkitys Euroopan ja koko maailman vakaudelle, taloudelliselle kasvulle ja turvallisuudelle. Nämä suhteet saivat uuden ulottuvuuden EU:n laajennuttua 12 uudella jäsenvaltiolla, jotka sijaitsevat pääasiallisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Nämä maat olivat aiemmin taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti sidoksissa entiseen Neuvostoliittoon.

Sittemmin yksittäisten maiden kahdenväliset kauppasuhteet on siirretty EU:n ja Venäjän tasolle. Venäjä pyrkii kuitenkin kaiken aikaa tekemään järjestelyjä yksittäisten maiden kanssa, ohi EU:n. Tätä kahdenvälistä yhteistyötä perustellaan usein poikkeusoloilla.

Venäjä on valtava maa ja sillä on suuret poliittiset ja sotilaalliset pyrkimykset ja valtavat energiavarat, jotka määrittelevät sen aseman Euroopassa ja maailmassa. Ratifioituaan Kioton pöytäkirjan Venäjä on tärkeä kumppani, joka olisi otettava mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun.

  Tunne Kelam (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, 29 kohdassa, joka päättyy ”tarjoamaan EU:n laajempaa osallistumista konfliktin ratkaisuprosessiin”, kannatan alkuperäistä versiota, joka jatkuu ”mukaan luettuna mahdollisuus lähettää alueelle EU:n rauhanturvajoukkoja ja korvata IVY-maiden ja Venäjän joukot”.

Mielestäni juuri nyt on erittäin tärkeää antaa selvä viesti EU:n puolesta siitä, että olemme valmiit sitoutumaan konkreettisesti rauhanturvaamiseen Abhasiassa.

- Mietintö: Aylward (A6-0196/2008)

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies! Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minua huolestuttaa tällä, samoin kuin muillakin aloilla se, että EU heikentää lampaanlihan tuotantoa kasvavan tuonnin vuoksi.

Tässä ei ole kyse vain maatilojen tuloista, vaan asiaan liittyvistä ympäristöseikoista, sillä kaikista kotieläimistä luultavasti juuri lammas edistää eniten karujen alueiden luonnollista hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Monien ylämaiden ja epäsuotuisten alueiden heikkeneminen johtuu lampaankasvatuksen vähenemisestä. Siksi tätä teollisuutta on tuettava ja on mietittävä sille myönnettäviä ympäristöön sidottuja maksuja.

Mielestäni myös asianmukainen alkuperämaamerkintäjärjestelmä voisi edistää suuresti paikallisen lampaanlihan kulutuksen kasvua erityisesti, kun tuonti lisääntyy.

Lopuksi komission kiirehtiminen sähköiseen tunnistusjärjestelmään aiheuttaa lisäkustannuksia kannattamattomien tuottojen vuoksi jo ennestään supistuvalle alalle. Tällaisten tunnistusjärjestelmien olisi vähintään oltava vapaaehtoisia kullekin jäsenvaltiolle ja alueelle.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, mitä hän totesi sähköisestä tunnistusjärjestelmästä. Siitä olisi todella tehtävä vapaaehtoinen.

Kannatin tarkistusta 4, sillä haluan pyytää komissiota ja neuvostoa harkitsemaan jonkinlaisen yhteisön rahoituksen käyttöönottoa sähköisen tunnistusjärjestelmän yhteydessä. Vuohi-, lammas- ja karitsa-alat ovat kriisissä, eikä niillä todellakaan ole varaa niille sälytettäviin lisäkustannuksiin.

Olisin itse asiassa kannattanut pikemminkin tarkistusta 1 – mutta se tietysti peruuntui tarkistuksen 4 hyväksymisen perusteella. Kyseisessä tarkistuksessa suositeltiin sähköisen tunnistusjärjestelmän käyttöönoton lykkäämistä aikaisintaan vuoteen 2012. Kuten totesin, kannatan edellistä puhujaa siinä, että asiaan liittyvät byrokratia ja kustannukset ylittävät suuresti mahdollisen hyödyn.

  James Nicholson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuten eilen illalla totesin, mietintö on erittäin hyvä. Valitettavasti komission jäsen sulki eilen illalla pois mahdollisuuden, että komissio hyväksyisi esittelijän ehdotuksen työryhmän perustamisesta tutkimaan tämän teollisuudenalan tilannetta.

En kyllä erityisemmin usko työryhmiin, sillä niistähän on runsauden pula. Aina kun ongelmia ilmaantuu, perustamme työryhmän, josta ei sen jälkeen enää kuulu mitään.

Mutta mielestäni yhteistyömme toimi paremmin ennen kuin tulimme tähän istuntosaliin, olisimme voineet esittää tiukan ehdotuksen, joka olisi auttanut tätä teollisuudenalaa ja toiminut sen hyväksi.

Nyt meillä ei ole mitään. Meillä on sähköinen tunnistusjärjestelmä. Emme saaneet, mitä halusimme eli järjestelmän lykkäämistä vuoteen 2012. Tällä teollisuudenalalla ei ole varaa tähän. Mutta uskon meidän palaavan vielä tähän asiaan. Viimeistä sanaa ei ole sanottu, sillä meidän on puolustettava lammas- ja vuohiteollisuutta kaikkialla Euroopan unionissa.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Liberadzki (A6-0227/2008)

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vaarallisten aineiden kuljetuksista on keskusteltu usein, ja tuloksena on ollut, että turvallisuusstandardeja on asteittain selkiytetty ja yksinkertaistettu. Yhdessä Boguslaw Liberadzkin mietinnön kanssa nykyinen lainsäädäntö, joka koskee vaarallisten aineiden kuljetuksia, muodostaa terveen pohjan erityisesti direktiivin soveltamisalalle, jota on laajennettu koskemaan sisävesikuljetuksia. Onnittelen neuvottelijoita sopimuksen tekemisestä, minkä ansiosta voimme hyväksyä tämän asiakirjan toisessa käsittelyssä.

Direktiivin ulottamiseen koskemaan sisävesikuljetuksia liittyy jäsenvaltioille myönnetty kahden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana ne voivat säännellä vaarallisten aineiden kuljetuksia alueellaan tai kieltää ne muista kuin kuljetukseen liittyvistä turvallisuussyistä.

Tämän vuoksi olisi korostettava, että tämä lainsäädäntö osoittaa pyrkimyksiämme tehostaa vaarallisten aineiden kuljetuksia unionissa ja tehdä niistä turvallisempia poistamalla tarpeeton byrokratia ja lisäkustannukset tai säännöt, joilla niiden hallintaa ei tehosteta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, itse asiassa vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksia koskevasta Boguslaw Liberadzkin erinomaisessa mietinnössä ei ole paljon keskusteltavaa. Äänestin mietinnön puolesta valiokunnassa ja vahvistan ääneni täällä.

Mitä enemmän jäsenvaltioiden välinen kauppa kasvaa, sitä hyödyllisempää mielestäni on vertailla näitä virtoja erityisesti turvallisuuden suhteen, mutta myös tarkastusten ja niihin liittyvien hallintomenettelyjen suhteen. Ei olisi loogista arvostella tai jopa torjua tällaista teknistä tekstiä, jota koskevaan laajaan kuulemiseen on osallistunut niin paljon jäsenvaltioiden asiantuntijoita, jotka myös ovat antaneet laatua koskevia tietoja.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Kannatan täysin tätä mietintöä. Euroopan unionin sisävesillä kuljetetaan vuosittain valtavia määriä vaarallisia aineita, kuten klooria ja öljyä. Näille kuljetuksille ei toistaiseksi ole annettu sääntöjä, vaikka vaarallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetuksista on voimassa lainsäädäntö.

Lainsäädäntöä vaarallisten aineiden laivakuljetuksista kaivataan kipeästi, eikä pelkästään turvallisuussyistä, vaan myös ympäristön- ja terveydensuojelun sääntelemiseksi Euroopassa. Hyvin iso osa näistä kuljetuksista ylittää rajat. Lisäksi unionin säännöt hyödyttävät myös liike-elämää, jonka nykyään on täytettävä eri kansallisia vaatimuksia useissa jäsenvaltioissa. Sisävesikuljetukset aiheuttavat myös vähemmän kasvihuonepäästöjä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää yhdenmukaistaa eri kuljetusmuotoja koskevat vaatimukset. Sen jälkeen on houkuttelevampaa yhdistää eri kuljetusmuodot, esimerkiksi niin, että osa matkaa tehtäisiin rautateitse, minkä jälkeen rahti jatkaisi matkaa laivalla. Se on tehokasta, mutta myös ennen kaikkea kestävää. Toivonkin, että kuljetusfirmat vastedes valitsisivat useammin eri kuljetusmuotojen yhdistelmän.

- Mietintö: Markov (A6-0050/2008)

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Pidättäydyin äänestämästä Helmut Markovin mietinnöstä, joka koskee tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamista. Perusteluni on, että tämä mietintö on räikeässä ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa: laajempi yhteisö ei saisi harjoittaa toimintaa, jota pienempi pystyy tekemään. Tämä periaate olisi säilytettävä erittäin huolellisesti. Valitettavasti olen havainnut tätä periaatetta rikottavan jopa parlamentissa. Toivon, että tässä yhteydessä onnistumme säilyttämään tämän periaatteen edes osittain, mutta kuinka paljon aikaa siihen kuluikaan! Lainsäädäntötyömme ei ole suuntautunut hyvien lakien laatimiseen, vaan huonojen lakiesitysten tarkistamiseen. En kuitenkaan ole siinä harhaluulossa, että tämä olisi ollut viimeinen hyökkäys toissijaisuusperiaatetta vastaan. Tämä on jopa paradoksaalista, sillä hyökkäykset tulevat samalta suunnalta kuin äänekkäimmät Irlannin arvostelut, maan, joka pari päivää sitten hylkäsi Lissabonin sopimuksen. Tässä ei nyt osata yhdistää sitä, että irlantilaiset äänestivät ”ei” nimenomaan siitä syystä, että tätä periaatetta rikotaan Euroopan unionissa säännöllisesti. Itse asiassa juuri Irlannin esimerkin olisi osoitettava meille, ettemme voi jättää toissijaisuutta huomiotta tai uhrata sitä muka korkeammille tavoitteille, kuten tieliikenneturvallisuus. Ennemmin tai myöhemmin ja todennäköisesti hyvin nopeasti se palaa takaisin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Helmut Markovin mietinnön puolesta. Mielestäni ehdotus on hyvin kattava, ja siihen liittyy useita näkökulmia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että turvallisuus otetaan huomioon kaikissa tieinfrastruktuurin vaiheissa: suunnittelusta, muotoiluun ja käyttöön.

Yhdyn siihen, mitä ehdotuksessa on sanottu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta siten, että jäsenvaltioiden harkintaan jätetään se, miten laajalti ne soveltavat ”tieturvallisuuden vaikutusarviointeja”, turvallisuusauditointeja ja turvatarkastuksia.

Tieverkon turvallisuuden kehittämiseen tarkoitetun lainsäädäntövälineen hyväksymisessä käytetty lähestymistapa, joka ei ole liian joustamaton, on katsottava myönteiseksi tulokseksi, jonka vaikutukset riippuvat siitä, miten tehokkaasti sitä sovelletaan. Mielestäni on kuitenkin erittäin tärkeää, että annetaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat sitovat vähimmäisstandardit, joista ei voi poiketa.

Päätöslauselma – Euroopan unionin katastrofivalmiudet (B6-0303/2008)

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tietävät, miten tuhoavia luonnonkatastrofin seuraukset voivat olla. Tiedämme Yhdistyneen kuningaskunnan viimevuotisten tulvien perusteella, millaisia inhimillisiä ja taloudellisia vahinkoja ja ympäristövahinkoja ne voivat aiheuttaa. Ymmärrämme myös, millaisia vaikutuksia tällaisilla luonnonkatastrofeilla voi olla muihin valtioihin.

Uskomme kuitenkin, että yksittäiset jäsenvaltiot pystyvät toimimaan nopeimmin ja asianmukaisimmin luonnonkatastrofien sattuessa niiden alueella. Mielestämme Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisella vain hidastettaisiin reagointivalmiuksia lisäämällä byrokraattista rasitetta. Katastrofin uhrit tarvitsevat ajoissa tehtyjä ja välttämättömiä toimia eivät lisää byrokratiaa.

Lopuksi, emme voi kannattaa lisää EU:n lainsäädäntöä katastrofeihin varautumisessa ja reagoinnissa. Mielestämme sopiva lainsäädäntö on jo annettu sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa ja taloudellista apua annetaan solidaarisuusrahastosta, joka tehtävänsä mukaisesti lieventää rakenteellisia ja pitkäaikaisia vaurioita.

Tukemalla tätä päätöslauselmaa lopullisessa äänestyksessä toivomme, että on selvää, että olemme äänestäneet niiden tarkistusten puolesta, joissa kehotettiin poistamaan viitteet pelastuspalvelujoukkoihin ja niitä koskevaan EU:n lainsäädäntöön.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestän painokkaasti tämän Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamista koskevan päätöslauselman puolesta.

Parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnan jäsenenä minulla on ollut mahdollisuus käydä maailman köyhimmillä ja katastrofiherkimmillä alueilla, joista joitakin luonnonkatastrofit (esimerkiksi tsunami) ovat tuhonneet. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen Louis Michelin ensiluokkaista työtä. Hän on nopeasti ja tehokkaasti päättänyt osoittaa solidaarisuutta ja tarjota yhteistyötä tällaisten traagisten tapahtumien yhteydessä.

Kuten päätöslauselmassa korostetaan, lainsäädäntökehyksessämme asetetut menettelyt ovat edelleen liian mutkikkaat: mekanismeja on virtaviivaistettava, ja on varattava merkittäviä määrärahoja hätätapauksiin, joita valitettavasti edelleenkin tapahtuu. Parlamentti on tänään antanut selvän merkin tästä asiasta. Nyt on siirryttävä sanoista tekoihin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka äänestimme puolesta, valitamme sitä, ettei tiettyjä ehdotuksiamme hyväksytty, erityisesti ehdotusta, jossa katsottiin erittäin tärkeäksi erityisen huomion kiinnittäminen epäsuotuisiin alueisiin tai ”lähentymisalueisiin” luonnonkatastrofien yhteydessä, mikä liittyy rakennerahastojen sääntelyyn, tai ehdotuksiamme, joissa korostettiin, että on tärkeää jättää Euroopan solidaarisuusrahaston tehtäväksi tukikelpoisuuden määrittäminen alueellisissa katastrofeissa ja sen mukauttaminen kuivuuden ja tulipalojen kaltaisten luonnonkatastrofien erityisluonteeseen aikarajoitusten ja tukikelpoisten toimien osalta.

Mielestämme on kuitenkin myönteistä, että hyväksyttiin muita ehdotuksia, kuten Välimeren alueen luonnonkatastrofien, kuivuuden ja metsäpalojen tunnustaminen. Katastrofien koettelemille henkilöille ja metsänistutukseen tarkoitettujen tukimekanismien on katettava myös myöhempien laajojen katastrofien ennaltaehkäisy, kuten EU:n rahoittama julkinen maatalousvakuutus, jolla taataan viljelijöiden vähimmäistulot luonnonkatastrofien, esimerkiksi kuivuuden, tulipalojen tai tulvien yhteydessä.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa on muutettava perin pohjin, jotta tuettaisiin pieniä ja keskisuuria viljelijöitä ja perheviljelmiä ja siten edistettäisiin maataloustuotantoa, luonnon monimuotoisuutta ja maankäyttöä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mielestämme jäsenvaltioille on perustettava yhteistyökehys katastrofien ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja seurausten minimoimiseksi. Emme kannata muun muassa Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamista (varsinkaan jos niiden luonne on sotilaallinen), sillä tämän alan valmiuden ja operatiivisten varojen on kuuluttava jäsenvaltioiden oikeudenkäyttövaltaan, ja niiden on taattava varat ja strategia, joiden avulla voidaan reagoida (nopeasti) tarpeisiin ja jotka sopivat niiden alueelle parhaiten.

Mielestämme seuraavan ehdotuksemme hyväksyminen on myönteistä:

- Kuivuuden ja metsäpalojen kaltaisten Välimeren alueen luonnonkatastrofien erityisen luonteen tunnustaminen yhteisössä ja siitä johtuva yhteisön välineiden mukauttaminen ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen, riskinhallintaan, pelastustoimiin ja solidaarisuuteen kunkin jäsenvaltion reagointivalmiuden parantamiseksi.

- Suuremman yhteisörahoituksen tarve ehkäisytoimenpiteiden osalta.

Valitamme kuitenkin seuraavien ehdotustemme hylkäämistä:

- Korostetaan, että on tärkeää säilyttää Euroopan solidaarisuusrahastolla päätösvalta tukikelpoisuudesta alueellisten luonnonkatastrofien yhteydessä;

- Kehotetaan mukauttamaan Euroopan solidaarisuusrahasto luonnonkatastrofien, kuten kuivuuden ja tulipalojen, erityisluonteeseen aikarajoitusten ja tukikelpoisten toimien osalta.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Panen tyytyväisen merkille komission aloitteen tuottaa lopultakin asiakirja EU:n reagoinnin yhdentämiseksi, tehostamiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi luonnonkatastrofeissa tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa.

Valitettavasti tämä ei kuitenkaan vielä ole käytännön ehdotus, jolla voitaisiin vahvistaa Euroopan valmiuksia pelastuspalveluissa, mukaan lukien ennaltaehkäisy ja nopea reagointi suuremmissa kriiseissä unionin sisällä tai ulkopuolella.

Kiitän parlamentin jäseniä siitä, että he tukivat tarkistustani, joka koskee asiantuntemuksen käyttämistä syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden maantieteellisessä paikannuksessa.

Merentakaisten alueiden ansiosta Eurooppa on läsnä Afrikan rannikolla (Kanariansaaret, Madeira), Intian valtameren alueella (Reunion), lähellä Amerikan mannerta (Guyana, Guadeloupe, Martinique ja Azorit) unohtamatta Tyynen valtameren aluetta (Ranskan Polynesiaa ja Uutta-Kaledoniaa).

Euroopan merentakaisista alueista voisi tulla tärkeiden tuotteiden ja logistiikan ennalta kohdentamisen perusta. Siten olisi helpompaa ennakoida käytettävissä olevat inhimilliset ja aineelliset varat hätätoimien toteuttamiseksi unionin ulkopuolella.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) On todellakin paljon hyvää siinä, että parannetaan katastrofijärjestöjen keskinäisen avun koordinointia ja valmiutta unionin jäsenvaltioissa. Mutta nyt, kuten aina, Euroopan komissio käyttää jälleen tilaisuutta hyväkseen laajentaakseen omaa asemaansa ja vastuutaan – tällä kertaa ”havaittujen aukkojen tukkimiseen... tietopohjan kehittämiseksi” ja niin edelleen. Mietinnössä kehotetaan, vastoin Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien toiveita, perustamaan laillisesti sitovat välineet. Näistä syistä pidättäydyin äänestämästä.

Päätöslauselma – Tulliliitto 40 vuotta (B6-0297/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka mietinnössä ylistetään tulliliiton 40-vuotistaivalta, monet tuotannonalat, erityisesti Portugalissa, eivät yhdy tähän. Itse asiassa tilanne on päinvastainen. Ne tietävät, että rajojen avaaminen kokonaan vapaan kilpailun nimissä on luonut erittäin epäoikeudenmukaisia tilanteita ja tuottanut rakenteellista vajetta eri maiden välillä vallitsevan epätasaisen kehityksen vuoksi.

Tämän tuotantokyvyn ja tuotantoprosessin epätasaisuuden lisäksi on muita toimenpiteitä, politiikkaa ja välineitä, joilla tilannetta on pahennettu, niistä merkittävimpinä ovat olleet sisämarkkinoiden perustaminen, kansainvälisen kaupan vapauttaminen, talous- ja rahaliiton vakauttamissopimus ja Lissabonin strategian uusliberalismi.

Näin ollen vaikka mietinnössä on tiettyjä myönteisiä ehdotuksia yhteistyön tehostamisesta, sen alkuperäinen perusta on huono. Näin ollen äänestämme sitä vastaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Suhtaudumme myönteisesti tähän päätöslauselmaan, sillä tuemme yhteistä kauppapolitiikka ja tullilainsäädäntöä, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan edellytyksenä. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että suhtaudumme erittäin kriittisesti moniin kauppasopimuksiin, joita EU on viime aikoina tehnyt kolmansien maiden kanssa.

  Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − Tuemme täysin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vaarallisten lelujen, huumeiden ja muiden laittomien ja vaarallisten tuotteiden torjumisessa ja tuemme täysin yhteistyötä kauppakumppanien kanssa tässä tarkoituksessa, mutta emme voi äänestää tämän päätöslauselman puolesta tulliliitosta kehitysmaiden kaupalle aiheutuneiden monien vakavien seurausten vuoksi.

EU käyttää tulliliittoa välineenä suotuisten kauppasopimusten neuvottelemiseksi kehitysmaiden kanssa ja asettaa samaan aikaan korkeat maksut tuotteille, joiden ei haluta kilpailevan EU:n tuotteiden kanssa. Tällä politiikalla estetään kehitysmaiden kasvumahdollisuudet.

- Mietintö: De Vits (A6-0202/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tässä mietinnössä tuetaan aluksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden vapauttamispaketteja ja kannatetaan niiden yksityistämistä, vaikka kyseessä ovat kehityksen ja sosiaalisen edistyksen kannalta strategiset alat. Kuten tunnettua, näiden pakettien soveltaminen Portugalissa on lisännyt tämän alan toimitusvaikeuksia ja nostanut kuluttajahintoja ja samalla lisännyt alan työttömyyttä ja epävarmuutta työpaikoista.

Euroopan komissio pyrkii nyt kaunistelemaan strategiansa aiheuttamia ongelmia esittelemällä ”Energiankuluttajien oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan”. Vaikka oikeuksia onkin hyvin vähän, emme torju tätä peruskirjaa. Kysymys onkin siinä, liitetäänkö se alakohtaisiin talousryhmiin, joita yhteisön politiikalla yhä enemmän palvellaan. Näin ollen pidättäydymme äänestämästä tästä mietinnöstä järjestettävästä lopullisessa äänestyksessä.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Energiankuluttajien oikeuksia koskevasta eurooppalaisen peruskirjasta annettu mietintö lisää merkittävästi energiankuluttajien oikeuksia. Kuluttajat saavat enemmän tietoja, joiden ansiosta he voivat helpommin valita eri toimittajien ja useiden toimitusvaihtoehtojen väliltä. Peruskirja on hyvin tärkeä askel energiamarkkinoiden vapauttamisessa.

Olen vakuuttunut siitä, että kuluttajille välitetyt selkeämmät ja helppotajuisemmat tiedot antavat heille mahdollisuuden tehdä paras mahdollinen valinta. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun energiahinnat jatkuvasti nousevat, mikä huolestuttaa enenevässä määrin kuluttajia.

Hyväksytyn ratkaisun ansiosta on helpompi vertailla tarjouksia ja todellista energiankäyttöä, mikä kannustaa kuluttajia vaihtamaan toimittajia, jolleivät he ole tyytyväisiä tarjottuun palveluun. Tästä seuraa todellista kilpailua energiantoimittajien välillä, suurempaa huolehtimista kuluttajien tyytyväisyydestä ja parempia mahdollisuuksia kuluttajille vaikuttaa energiayhtiöiden päätöksiin.

Uskon, että energiankuluttajien oikeuksien peruskirja auttaa hitaasti mutta varmasti muuttamaan energiamarkkinoita, mihin olemme jo kauan pyrkineet. Muistakaamme, että kuluttajat ovat tärkein osa sisämarkkinoita ja että he odottavat meiltä todellisia muutoksia.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin Mia De Vitsin energiankuluttajien oikeuksia koskevasta eurooppalaisesta peruskirjasta laatiman mietinnön puolesta. Koska energianhinnat kaiken aikaa nousevat, on varmistettava energiatoimitukset myös huonotuloisille kansalaisille ja niille, jotka asuvat syrjäseuduilla, joilla energiamarkkinat ovat pienemmät eikä kilpailua ole. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisimman nopeasti ryhdyttävä toimiin määritelläkseen selvästi nämä kuluttajaryhmät, edistääkseen ja tukeakseen toimia, esimerkiksi sosiaalisia tariffeja, joilla varmistetaan sähkön ja maakaasun saannin jatkuvuus.

Äänestin Euroopan asiantuntijaryhmän esittämien tarkistusten 3, 4, 5, 6 ja 7 puolesta. He totesivat, että sosiaaliset tariffit olisi otettava käyttöön ja että olisi tiedotettava kuluttajille neljännesvuosittain heidän omasta energiankulutuksestaan, ja vaativat, että kansalaisille olisi tiedotettava energiankuluttajien oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan määräyksistä. On valitettavaa, ettei näitä tarkistuksia hyväksytty.

Energiankuluttajien suojelun olisi perustuttava myös vastaisuudessa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisiin toimiin. Energiankuluttajien oikeuksia koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla voidaan tukea kansalaisia saamaan tehokkaammin ja helpommin tietoja oikeuksistaan.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kannatan lujasti sitä, että kansalaisille annetaan mahdollisuus saada varmoja, turvallisia, luotettavia ja kestäviä kaasu- ja sähkötoimituksia kohtuulliseen hintaan. Kansallisille sääntelyviranomaisille olisi annettava merkittävä asema tässä työssä. Vastustan kuitenkin Euroopan komission pyrkimyksiä siirtyä tälle alalle, laajentaa valtuuksiaan ja tehdä tämä ”tutkimuksilla”, ”peruskirjoilla” ja ”yhdenmukaistamisella”, enkä hyväksy käsitettä ”unionin kansalainen”. Näistä syistä pidättäydyin äänestämästä.

Päätöslauselma – siipikarjan ruhojen tuonti (B6-0309/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mielestämme on myönteistä, että Euroopan parlamentti on arvostellut Euroopan komission ehdotusta, jolla se pyrkii muuttaman sääntöjä siipikarjanlihan myyntiin saattamisesta vain salliakseen sellaisen lihan myyntiin saattamisen, jolle on tehty kulutusta edeltävä antimikrobinen käsittely.

Käytännössä tällä Euroopan komission ehdotuksella pyritään pelkästään täyttämään USA:n vaatimukset sallia maan kemiallisesti tai antimikrobisesti käsitellyn siipikarjanlihan tuonti.

Tämän vuoksi Euroopan komissio jättää huomiotta varovaisuusperiaatteen ja EU:ssa jo voimassa olevien elintarviketurvallisuuden ja -hygienian standardien hyväksymisen ja tehostamisen. Nämä standardit ovat paljon korkeammat kuin USA:n vastaavat, joissa käytetään vain halpaa loppupään ratkaisua, jonka se nyt haluaa Euroopan unionin hyväksyvän voidakseen myydä tuotteitaan ympäri Eurooppaa.

Tämän vuoksi toivomme, ettei Euroopan parlamentti hyväksy Euroopan komission ehdotusta.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Broilereiden kloorikäsittelyä ei ole osoitettu millään tavalla terveydelle vahingolliseksi tai muulla tavoin vahingolliseksi, ja poliittisten päätöstemme olisi aina perustuttava tosiasioihin. Vapaakaupan intressien vuoksi äänestin siis tätä mietintöä vastaan, sillä katson sen perustuvan protektionismiin.

Koska kloorikäsitellyt broilerit herättävät EU:n kansalaisissa laajalti levottomuutta, on erittäin tärkeää, että saamme aikaan lailliset merkintävaatimukset niin, että kukin voi halutessaan välttää näitä tuotteita, esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä siinä korostetaan kiireellisimpiä seikkoja, jotka EU joutuu kohtaamaan unionin sisällä ja ulkopuolella.

Olemme EU:ssa päättäneet panostaa korkeisiin elintarviketuotannon standardeihin – tietoisina elintarviketurvallisuuden ja elintarvikkeiden laadun tarpeista.

Emme hyväksy EU:ssa EU:n kulutukseen tarkoitettujen broilerin ruhojen kloorikäsittelyä ja siksi ei ole mielekästä sallia näin käsiteltyjen broilereiden tuontia Yhdysvalloista unioniin.

Viime kuukausina meillä on ollut vastaava ongelma Brasiliasta tuotavan naudanlihan osalta – Brasilian jäljitettävyysstandardit jäävät kauas jälkeen EU:n standardeista.

Voimme joutua kohtaamaan samanlaisen ongelman, kun kiellämme EU:ssa munien tuotannon häkkikanaloissa, mutta päädymme tuomaan EU:n ulkopuolelta häkkikanaloissa tuotettuja munajauhoja.

Jos EU pitää kiinni sisäisistä standardeistaan, sen täytyy valmistautua puolustamaan niitä ja sen täytyy lopettaa sellaisten tuotteiden tuonti, jotka eivät täytä EU:n sisäisiä standardeja.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Komission ehdotus peruuttaa antimikrobisin ainein, esimerkiksi kloorilla käsitellyn siipikarjan tuontikielto on erittäin huolestuttavaa. On myönnettävä, etteivät nämä käytännöt yksinkertaisesti täytä elintarviketurvallisuutta koskevia EU:n standardeja.

Tämä ehdotuksen perusteet vaikuttavat poliittisilta, ja niissä jätetään häikäilemättömästi huomiotta EU:n kansalaisten perusteltu huolestuminen terveys- ja turvallisuusseikoista. Vakuutukset siitä, että tällainen siipikarja merkitään ja että kuluttaja voi selvästi tunnistaa sen, ovat yksinkertaisesti asiattomia.

Euroopan unioni ei saisi millään tavoin edistää siipikarjan antimikrobista käsittelyä. Tämä kielto on ollut voimassa yli 10 vuotta, ja se annettiin alun perin hyvin perustein. Tämän vuoksi komission ehdotus sen peruuttamisesta on valitettavasti valtava askel taaksepäin, eikä sitä mitenkään voida hyväksyä.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission on tarkasteltava uudelleen alkuperäistä päätöstään, joka perustuu yksinomaan kaupallisiin kriteereihin ja merkitsee rikosta kansanterveyttä ja kuluttajansuojaa vastaan. Emme voi jättää huomioimatta unionin lainsäädäntöä myöntymällä amerikkalaisten vaatimuksiin ja asettamalla kaupalliset edut kansanterveyden edelle. Jäämme odottamaan toimivaltaisen komission jäsenen Vassilioun vastausta ja Kreikan hallituksen reaktiota.

Yhteinen päätöslauselma – Dieselöljyn hinnannousun synnyttämä kalatalousalan kriisi (RC-B6-0305/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Tämä päätöslauselma on ensireaktio hyvin vakavaan kriisiin, joka koettelee unionin kalataloutta öljynhinnan nousun vuoksi. Olen viime päivinä käynyt useissa maani satamissa ja havainnut hyvin vaikean ja mutkallisen tilanteen, johon meidän on löydettävä nopeita ja tehokkaita ratkaisuja.

Ennennäkemätön öljynhinnannousu uhkaa lamaannuttaa kokonaisen tuotantoalan. Unionilla on erinomaiset kalatalousrahastot, joita voidaan käyttää erityisen vakavissa tilanteissa. Kehotan komission jäsentä Borgia ryhtymään välittömiin toimiin, joilla tutkitaan, olisiko suotavaa, että komissio ryhtyisi tällaisiin toimiin. Tekoja sanojen sijaan! Toimia lupausten sijaan! Havaitsin työntekijöiden keskuudessa kasvavaa epäluottamusta unionin toimielimiä kohtaan. Meidän on kurottava umpeen tuo kuilu ja erityisesti kannettava vastuumme tässä talouden ja yhteiskunnan kehityksessä, joka voi johtaa vakavaan kriisiin.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kuten lehdistötiedotteessa korostettiin, emme tue tätä päätöslauselmaa seuraavista syistä:

- Se ei vastaa työntekijöiden välittömään palkkaongelmaan ja siinä ei selvitetä, että kalastajat (työntekijät) maksavat polttoaineesta ja että siksi ongelma koskee heitä suoraan (samoin kuin pienten alusten omistajia).

- Siinä ei oteta huomioon EU:n toimettomuutta ja kieltäytymistä tekemästä tarvittavia päätöksiä.

- Siinä ei esitetä erityisiä ehdotuksia polttoaineiden (öljyn ja dieselin) hintojen osalta eikä kalanhinnan muodostuksen osalta ensimyyntikohteessa.

- Siinä ei paheksuta politiikkaa, jossa hyödynnetään polttoaineiden hintojen nousua supistamalla ja keskittämällä alaa entistä enemmän, lisäämällä työttömyyttä, varmistamalla tuotantosektorin heikkeneminen ja horjuttamalla elintarvikkeiden ja kaupan välistä tasapainoa.

- Siinä esitetty kanta on paljon heikompi kuin Euroopan parlamentin aiemmin hyväksymä kanta, jota PKP ehdotti.

Euroopan komission viimeaikaisten ehdotusten mukaan ja huolimatta tietyistä seikoista, joilla, jos niitä sovelletaan, voisi olla myönteisiä vaikutuksia alalle, tällä päätöslauselmalla pohjimmiltaan kannustetaan luopumaan aluksista ja tarjotaan kalastajille vaihtoehdoksi ammatista luopumista.

Koska kalataloudella on tulevaisuutta, kehotamme kiireellisesti toteuttamaan toimenpiteitä, joita ehdotimme esittämässämme päätöslauselmassa.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kalatalous on kohdannut vuosien saatossa monia kriisejä, mutta ei yhtäkään nykyisen kaltaista, kun polttoaineiden hinnat nousevat ja sysäävät teollisuudenalan niin syrjään, ettei sillä enää ole tulevaisuutta.

Öljyn hinnan jatkuva nouseminen voi osoittautua tuhoisaksi monelle teollisuudenalalle, mutta haavoittuvin on kuitenkin kalatalous, jonka työpaikat maalla ja merellä ovat uhattuina.

Meidän on tutkittava kaikkia käytettävissämme olevia mahdollisuuksia. Yksi tapa, jota kannattaa tutkia, ovat veronalennukset, joilla varmistettaisiin polttoainekustannusten aleneminen.

Sallikaa minun esittää seuraava kysymys: jollei kalastajia ole, mistä saamme kalat? Aiommeko vain alistua ja sallia ulkomaan tuonnin valtaavan markkinamme ja sysäävän syrjään oman teollisuutemme?

Kalastusalustemme ja yleensä koko teollisuuden säilyttäminen on valtava haaste. Uskon kuitenkin, että hyvällä tahdolla ja monipuolisella yhteistyöllä se onnistuu. Kannatan eilistä komission lausumaa, jossa ilmoitettiin aikomuksesta toimittaa hätäapua kalastusaluksille. Toivon todella, että kalastusministerien neuvosto hyväksyy ensi viikolla muodollisesti nämä toimenpiteet ja että ne sitten toteutetaan nopeasti.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Dieselöljyn hinnan dramaattinen nousu, 300 prosenttia vuodesta 2003, on tuntunut täysimääräisesti kalataloudessa. Jatkuvasti pahenevan kriisin vuoksi monet kalatalousyritykset ovat joutuneet taloudellisesti hyvin hauraaseen asemaan.

Itse asiassa kalatalous on hyvin tärkeä tukipylväs syrjäisten alueiden talouden ja yhteiskunnan kehitykselle. Lisäksi niiden syrjäinen sijainti saa polttoaineiden hinnannousun koettelemaan niitä muita pahemmin. Tilanne on sietämätön. Euroopan unionilla on velvollisuus löytää kompromissiratkaisu.

Euroopan parlamentti on välittänyt voimakkaan signaalin kalastajille. Kehottamalla nostamaan virallinen tuen yläraja 100 000 euroon alukselta yrityksen sijaan, kehottamalla toteuttamaan välittömästi hätä- ja sosiaaliset tukitoimenpiteet ja lopuksi kehottamalla järjestämään uudelleen Euroopan kalatalousrahaston parlamentin jäsenet ovat tehneet selväksi kalastajille, että näiden ahdistunut huuto on kuultu.

Euroopan kalastusministerien neuvosto käsittelee näitä ehdotuksia 23.–24. kesäkuuta 2008. Voidakseen kuroa umpeen nyt ilmenneen valtavan kuilun Euroopan unionilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin kalastajien luottamuksen palauttaminen.

Yhteinen päätöslauselma – Hanti-Mansijskissa 26. ja 27. kesäkuuta 2008 pidettävä EU:n ja Venäjän huippukokous (RC-B6-0235/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin vielä kerran painottaa, ettei yksikään läntinen yhtiö ole yhtä tiiviisti sidottu valtioon kuin Gazprom Kremliin. Kyseessä on kylmä poliittinen laskelmointi. Gazpromin hallitseva asema energia-alalla johtaa energiahintojen uuteen nousuun Euroopassa. Venäjä voi painostaa yhä suurempiin myönnytyksiin kaasun ja öljyn toimitusten avulla. Korkeiden hintojen vaikutukset näkyvät jo kiihtyvinä protesteina Euroopassa. Meillä on myös tuoreessa muistissa kaasunjakelun toistuvat keskeytykset itäisissä naapurimaissamme.

Arvoisa puhemies, tuin tätä päätöslauselmaa, sillä mielestäni Euroopan on alettava toimia yhtenäisesti suhteissaan Venäjään, mikä on ainoa keino taata EU:n tehokkuus.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) On selvää, että Venäjä on tärkeä strateginen kumppani Euroopan unionille ja että maantieteellinen asemamme saattaa meidät riippuvaisiksi toisistamme. Tämän vuoksi on käytettävä diplomatiaa, jotta löydettäisiin parhaat ratkaisut tälle väistämättömälle läheisyydelle. Yhteistyön tarve ei kuitenkaan saa pakottaa meitä todelliseen tai peiteltyyn sokeuteen Venäjän aiheuttamien vakavien ongelmien osalta.

Sisäisesti ei sovi unohtaa, ettei Venäjällä ole täydellistä demokratiaa eikä oikeusvaltiota takaamassa ihmisoikeuksien täyttä kunnioittamista. Ulkoisesti on selvää, että Venäjä käyttää energiaa aseena ulkosuhteissa, erityisesti edistämällä EU:n hajanaisuutta tällä alueella. Venäjällä on epämääräinen asema Iranin asiassa, ja se on haluton muun muassa pakottamaan Kiinaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia.

Euroopan suhtautumisen Venäjään on perustuttava vakavaan kumppanuuteen, halukkuuteen tehdä yhteistyötä osoittaen kuitenkin selvästi, ettei EU:lla ole halua kompromisseihin tärkeimmissä asioissa, kuten demokratiassa, ihmisoikeuksissa ja turvallisuudessa.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Euroopan unionin ja Venäjän mutkikkaat suhteet edellyttävät hyvin hallinnoituja ja yhtenäisiä diplomaattisia toimia.

Lähestyvä EU:n ja Venäjän huippukokous herättää monia tunteita, sillä kokouksessa on neuvoteltava sekä Venäjälle että Euroopan unionille erittäin tärkeistä sopimuksista. Meidän on ymmärrettävä ennen tätä huippukokousta sen merkitys Euroopan unionin tulevaisuudelle. EU:n olisi toimittava yhtenäisesti kansainvälisellä areenalla. Tämän vuoksi on harmillista, että irlantilaiset saattoivat kyseenalaiseksi Lissabonin sopimuksen ratifioinnin viime viikon kansanäänestyksessä, sillä juuri tässä sopimuksessa on määräykset, joilla Euroopan unionista tehdään uskottava kumppani kansainvälisissä suhteissa.

- Mietintö: Liam Aylward (A6-0196/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta. Siinä on useita tärkeitä ehdotuksia lammas- ja vuohituotteiden suojelemisesta, erityisesti epäsuotuisilla alueilla ja vuoristoalueilla. Olisimme halunneet vielä pidemmälle meneviä seikkoja, erityisesti alkuperäisten rotujen ja perinteisen juustontuotannon suojelemisessa. Euroopan komission ja neuvoston on kuitenkin otettava huomioon nämä hyväksytyt ehdotukset ja täysistunnossa käyty keskustelu, jossa myös selitettiin kantaamme tähän erittäin tärkeään seikkaan.

Parhaillaan käynnissä olevassa YMP:n tarkistuksessa on ratkaistava vuoden 2003 uudistuksella aiheutetut ongelmat, erityisesti suorien maksujen irrottaminen tuotannosta. Haluan myös korostaa, että on tärkeää varmistaa alkuperäisiä rotuja, erityisesti lammas- ja vuohirotuja koskevat lisämaksut tuottajille. Näiden maksujen on oltava suuremmat vuoristoalueilla ja muilla erityisalueilla luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi maataloudessa, näiden eläinten säilyttämiseksi herkillä alueilla ja luonnollisen maankäytön varmistamiseksi – nämä kaikki toimet edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua ja ehkäisevät metsäpaloja Etelä-Euroopassa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä korostetaan ongelmia lammasalalla, joka on katoamassa, jollei toimiin ryhdytä.

Parlamentti äänesti lampaiden sähköistä tunnistamisjärjestelmää koskevan EU:n rahaston puolesta. Se onkin myönteinen seikka, mutta mielestäni olisi parempi, jos sähköistä tunnistusjärjestelmää olisi käsitelty vasta, kun on varmistettu lampaankasvatuksen kannattavuus vastaisuudessa.

Kun työryhmän perustaminen hylättiin parlamentissa, komissiolla on nyt velvollisuus keskittyä paremmin lammasalaan ja raportoida parlamentille siinä saavutettavasta edistyksestä eli toisin sanoen tässä mietinnössä esitettyjen ehdotusten toteuttamisesta.

- Mietintö: Gurmai (A6-0169/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Äänestän Zita Gurmain mietinnön puolesta ja haluan kiittää häntä erinomaisesta työstä.

Kannatan erityisesti eSafety-aloitetta (www.esafetysupport.org ), jonka yhteydessä Euroopan komissio, viranomaiset, teollisuus ja muut toimijat voivat kaikki tehdä yhteistyötä kehityksen nopeuttamiseksi ja älykkäiden ajoneuvojen yhdennettyjen turvajärjestelmien käyttöönottamiseksi. Näissä järjestelmissä käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa tieliikenneturvallisuuden lisäämiseksi ja teillä sattuvien onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. eSafety on ensimmäinen askel älyautoaloitteessa, jonka Euroopan komissio käynnisti vuonna 2006. Mielestäni meidän on nopeasti kuljettava tähän suuntaan edistääksemme, komission sanoja lainatakseni, ”älykkäämpää, turvallisempaa ja puhtaampaa” liikenteen kasvua.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Olemme päivä päivältä riippuvaisempia liikenteestä. Kaikilla kansalaisilla on oikeus turvalliseen ja kestävään liikkumiseen. Tieto- ja viestintätekniikan nykyinen edistys antaa mahdollisuuden valmistaa ja ostaa älykkäämpiä, turvallisempia ja puhtaampia ajoneuvoja. Kuluttajilla on oltava mahdollisuus saada tietoja, joiden avulla he voivat tehdä tietoisia valintoja älyautojen hyväksi, ja näiden autojen on oltava kohtuuhintaisia.

Koska esittelijä Zita Gurmain mietintö tarjoaa unionin kansalaisille mahdollisuuden nauttia lähitulevaisuudessa tieliikenneturvallisuudesta, äänestin sen puolesta.

Liikenneonnettomuudet johtuvat inhimillisistä erehdyksistä ja huonokuntoisista ajoneuvoista. Älykkäällä tekniikalla voidaan ehkäistä 16 prosenttia onnettomuuksista. Nykyaikaisilla järjestelmillä voidaan vähentää liikenneonnettomuuksia jopa kolmanneksella. Galileo-ohjelma antaa myös merkittävän panoksensa tälle alalle.

EU:n jäsenvaltioilla on laaja vastuu ajoneuvoihin asennettavan yleiseurooppalaisen hätäpuhelujärjestelmän, eCall-järjestelmän, levittämisessä. Tavoitteena on eCall-järjestelmän täysimääräinen käynnistyminen vuoteen 2010 mennessä. Siksi haluaisin kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet eCall-yhteisymmärryspöytäkirjaa, tekemään sen nyt vuonna 2008.

Ottaen huomioon, että tilastojen mukaan Euroopan teillä sattuu vuosittain 41 600 kuolemaan johtavaa onnettomuutta, tieliikenteessä on aloitettava uusi aikakausi. Pelastamalla vähäisenkin määrän ihmishenkiä, teemme paljon Euroopan kansalaisten hyväksi.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Kollegani Zita Gurmai on laatinut erinomaisen mietinnön, ja häntä on syytä onnitella perinpohjaisesta työstä ja hänen osoittamastaan sitoutumisesta.

Ensimmäinen älyautomietintö on lippulaivahanke komission strategisessa poliittisessa kehyksessä, joka koskee tietoyhteiskuntaa ja viestimiä, ja esittelijä on oikeassa todetessaan, että älyautojärjestelmällä voitaisiin EU:n teillä vähentää vuosittaista kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää, joka nykyään on noin 42 000. Hän on oikeassa myös korostaessaan, ettei nykyään monillakaan ole varaa hankkia uusia järjestelmiä, joten kustannusten alentamisen on oltava ensisijalla.

Sähköisen ajonvakausjärjestelmän tekniikka, kannettavien tai liikkuvien välineiden käyttö ja puhtaampien ajoneuvojen valmistamista edistävä työ ovat esittelijän käsittelemiä aiheita.

Tämä mietintö on erinomainen, ja se saa täyden tukeni.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Älyautoaloite on erittäin arvokas aloite. On tärkeää käyttää nykyaikaista tekniikkaa mahdollisimman paljon, jotta liikenteestä tulisi turvallisempaa ja tehokkaampaa. On arvioitu, että jos kaikkiin autoihin asennettaisiin sähköinen ajonvakautusjärjestelmä (ESC), EU:ssa sattuisi joka vuosi neljätuhatta onnettomuutta vähemmän. Toinen tärkeä turvallisuusominaisuus, jota ei vielä ole yleisesti otettu käyttöön, on yleiseurooppalainen ajoneuvoihin asennettu onnettomuudesta ilmoittava järjestelmä, joka tunnetaan nimellä eCall-järjestelmä. Tutkimukset osoittavat, että sen käyttöönottamisella kaikkialla Euroopan unionissa voitaisiin vuosittain vähentää kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia kahdella ja puolella tuhannella. Viimeinen varteen otettava seikka on autojen aiheuttamat suuret määrät hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä. Ne muodostavat 12 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Mielestäni autoja, joilla on alhaisimmat hiilidioksidipäästöt, olisi markkinoitava sosiaalisin kampanjoin. Meidän olisi myös otettava käyttöön rajoittavammat säännöt autojen haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseksi.

  Puhemies. − (EN) Äänestysselitykset päättyvät tähän.

(Istunto keskeytettiin klo 12.45 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Gérard ONESTA