2. Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta (keskustelu)
Puhemies. − (EN) Seuraavana esityslistalla on keskustelu Zita Gurmain liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä, jonka otsikko on ”Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta” (2007/2259(INI)) (A6-0169/2008).
Zita Gurmai, esittelijä. − (HU) Suuret kiitokset! Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, Olemme päivittäin yhä riippuvaisempia liikenteestä. Euroopan taloudessakin luotetaan tehokkaisiin maantiekuljetuksiin. Kasvava liikenne on kuitenkin aiheuttanut vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Siitä aiheutuu ruuhkia maanteillä ja taajamissa, vakavia ympäristö- ja terveysongelmia, energian tuhlausta ja ennen kaikkea se aiheuttaa onnettomuuksia. Ollakseni lyhytsanainen esitän muutamia järkyttäviä tilastoja: maantieliikenne tuottaa vuosittain yhteensä 835 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä; maantiellä kuolee 40 000 henkeä vuodessa; liikenneruuhkiin Euroopan unionissa liittyvät kulut nousevat vuosittain 50 miljardiin euroon, mikä vastaa 0,5 prosenttia yhteisön BKT:sta, ja luku voi nousta jopa yhteen prosenttiin EU:n BKT:sta vuoteen 2010 mennessä.
On minulla hyviäkin uutisia: ongelmaa voidaan lieventää. Sähköisellä ajonvakautusjärjestelmällä voitaisiin säästää joka vuosi noin 4 000 ihmishenkeä, ja jos ajoneuvojen eCall-hätäviestijärjestelmää käytettäisiin täysimääräisesti kaikkialla Euroopassa, voitaisiin kuolemaan johtavia ja muita liikenneonnettomuuksia vähentää jopa 5–15 prosenttia. Näin voitaisiin säästää joka vuosi yli 2 500 ihmishenkeä, mikä merkitsisi taloudellisesti 22 miljardin euron säästöä. Asianmukaiset tietokone-ohjelmistot ja reaaliaikaiset tiedot liikennekeskuksissa vähentäisivät ruuhkia 40 prosenttia.
Älyautojärjestelmien kiistämättömät edut käyvät ilmi jo näistä muutamista luvuista, joita olen esittänyt, mutta näiden järjestelmien käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä; toisaalta Yhdysvalloissa sähköinen ajonvakausjärjestelmä on asennettava kaikkiin uusiin autoihin vuodesta 2010 alkaen. Tärkein syy siihen, etteivät nämä järjestelmät ole levinneet laajemmalle, on niiden kalleus ja asianmukaisten tietojen ja älykkäiden infrastruktuurien puuttuminen. Meidän on kuitenkin mietittävä, hyväksymmekö tilanteen, jossa Euroopan kansalaiset eivät voi nauttia heille kuuluvista oikeuksista. Mielestäni jokaisella on oikeus turvalliseen, kestävään ja tehokkaaseen liikkumiseen.
Koska liikkuminen on lisääntynyt ja lisääntyy kaiken aikaa, mainitsemani ongelmat ovat Euroopan laajuisia ja jos liikkuminen ei ole parasta mahdollista turvallisuuden kannalta tai se on turvatonta, meidän on vastattava siitä Euroopan tasolla. Markkinaesteet on poistettava, älykkään viestintätekniikan kysyntää on lisättävä ja on kehitettävä Euroopan laajuinen, yhteentoimiva älykäs infrastruktuuri. Euroopan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on jo saatu tuloksia tieto- ja viestintätekniikan alalla, ja niitä olisi huollettava ja kehitettävä edelleen, erityisesti asianmukaisissa ajoneuvojen käyttöliittymissä. Kaikki nämä seikat ovat välttämättömiä Euroopan taloudelle ja yhteiskunnalle, ja ne hyödyttävät myös eurooppalaista teollisuutta, sillä suurimmat kilpailijat ovat Japanin ja Yhdysvaltojen teollinen sektori – vain pari esimerkkiä mainitakseni. Euroopan päätöksentekijät ovat myöntäneet tämän, ja siksi älyautoaloite on i2010-aloitteiden johtohanke.
Kaiken edellä esitetyn takia panen tyytyväisenä merkille Euroopan komission tiedonannon ja kannatan asiasta vastuussa olevien pyrkimyksiä lisätä ajoneuvojen älytieto- ja -turvallisuustekniikan aiheellista kehittämistä. Prosessi on kuitenkin vasta aluillaan, mutta jo nyt on käytettävissä tietoja kehittelystä, jota on tuotettu älyautoaloitteen käynnistämisestä alkaen. Jo suoritettu työ ei ole vähäpätöistä, ja edistymme kohtuullisesti. Jäänkin odottamaan erittäin uteliaana seuraavaa edistymisraporttia ja uskoisin antaneeni omasta puolestani oman vaatimattoman panokseni ihmishenkiä säästävän, ympäristöä suojelevan, parhaan mahdollisen liikennejärjestelmän mahdollisimman laaja-alaiseen kehittämiseen.
Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia, jotka ovat avustaneet minua tässä työssä: Euroopan komission tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosastoa sekä Euroopan parlamentin liikenne- ja matkailuvaliokunnan sihteeristöä. Kiitän kollegojani parlamentissa ja niitä, jotka eivät tänään ole voineet osallistua tähän keskusteluun kommentteineen ja tarkistusehdotuksineen. Kiitän myös toimialajärjestöjä niiden hyvistä neuvoista, rohkaisuista ja selvityksistä. Kiitos teille kaikille tuestanne!
Antonio Tajani, komission jäsen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, hyvä Zita Gurmai, edustan komission jäsentä Redingiä, joka on valtuutettu tämän päivän keskusteluihin. Mielestäni aihe on erittäin tärkeä, sillä se on osa strategiaa, jota me komissiossa ja edustamallani osastolla pyrimme noudattamaan tulevina vuosina ja jonka tarkoituksena on muun muassa vähentää tieliikennekuolemia Euroopan unionissa.
Meidän on asetettava tämä aloite poliittiseksi painopisteeksi. Kansalaiset valvovat meitä, ja erityisesti nuoret odottavat meidän antavan heille vastauksia, neuvoja, tekevän ehdotuksia ja luovan ideoita, joiden avulla he voivat käyttää Euroopan unionin teitä ilman hengenvaaraa.
Tämän takia tänään käytävä keskustelu on eilisen keskustelun tavoin erittäin tärkeä, ja tämän takia myös Euroopan komission järjestämät tapahtumat ovat erittäin tärkeitä. Nuorisotapahtuma järjestetään Brysselissä 10. heinäkuuta, ja siinä tarjotaan nuorille mahdollisuus keskustella tieliikenneturvallisuudesta. Useita tieliikenneturvallisuutta käsitteleviä tapahtumia järjestetään Ranskan puheenjohtajakaudella. Tärkein niistä pidetään Pariisissa 13. lokakuuta, ja muissakin Euroopan kaupungeissa järjestetään tapahtumia, joihin liittyy toimintaa yleisen tietoisuuden, erityisesti nuorten tietoisuuden lisäämiseksi.
Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää tämän päivän keskustelusta koko parlamenttia ja onnitella esittelijää erinomaisesta ja tyhjentävästä mietinnöstä. Erityisen tyytyväisenä panen merkille sen, että mietinnössä tunnustetaan älyautoaloitteeseen kuuluvien järjestelmien ja tekniikan tarjoamat suuret mahdollisuudet. Parlamentin tuki on ratkaisevaa silloin, kun teiden käyttäjiä kannustetaan ottamaan nämä järjestelmät käyttöön.
Kansalaiset ovat olleet tämän aloitteen keskiössä ja kohteena heti alusta alkaen. Teiden käyttäjinä kansalaiset joutuvat tekemään yhä vaikeampia ratkaisuja liikkumisen suhteen, ja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta tulevat viestit ovat joskus hämmentäviä ja jopa ristiriitaisia. Tämän vuoksi panen tyytyväisenä merkille parlamentin kehotuksen ottaa käyttöön lisätoimenpiteitä, kuten kannustimia, koulutusta autoilijoille ja tiedotuskampanjoita käyttäjille, jotta turvallisemmat ja ekologisemmat ajoneuvot kasvattaisivat markkinaosuuksiaan.
Erityisesti minulle, joka olin monen vuoden ajan Euroopan parlamentin jäsen, on hyvin kannustavaa havaita, että parlamentti tunnustaa muun muassa eCall-järjestelmän pääpainopisteeksi älyautoaloitteessa. Olemme edistyneet suuresti juuri eCall-järjestelmän ansiosta, ja komissio esittää tämän vuoden lopulla parlamentille ja neuvostolle uuden tiedonannon, jossa hahmotellaan eCall-järjestelmän toteuttamisen lopulliset vaiheet.
Olen kiitollinen parlamentille myös sen tuesta pyrkimyksillemme löytää paras tapa saavuttaa energiatehokkuus ja vähentää hiilidioksidipäästöjä älyteknologian avulla ja sen opastuksesta mietittäessä, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä. Ala on kuitenkin vasta aluillaan ja esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden sääntelyä olisi alettava toteuttaa. Mietin tässä jälleen liikenteen alalla toteutettavia lisätoimenpiteitä, jotka perustuisivat erityisesti yhtenäiseen lähestymistapaan. Tässä yhteydessä parlamentin tuki on ratkaisevaa.
Dieter-Lebrecht Koch, PPE-DE -ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kansalaisten pitäisi voida hyötyä kahdella tapaa turvallisemman maantieliikenteen mahdollisuuksista. Tämän vuoksi kehotan keskustelumme kohteena olevan mietinnön lisäksi lisäämään tutkimuksia ja opetusta ajoneuvojen käyttöliittymäjärjestelmien hyödyistä. Useimmilla ihmisillä ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta näistä järjestelmistä, eivätkä he sen takia voi päätellä ensinnäkään sitä, että käyttöliittymäjärjestelmät tarjoavat kiistämättömän turvallisuusvaihtoehdon – lopultahan kuljettajan virhe on 80 prosentissa tapauksia syynä tieliikenneonnettomuuksiin, eivätkä toiseksi sitä, että nämä järjestelmät helpottavat ajamista, kolmanneksi sitä, että ne vähentävät kuljettajien rasitusta viemättä heiltä lopullista vastuuta, ja neljänneksi sitä, että ne edistävät taloudellisia ja ympäristöä säästäviä ajotapoja. Viimeisimpien tutkimusten mukaan käyttöliittymäjärjestelmillä voitaisiin ehkäistä jopa kolmannes kaikista vakavista onnettomuuksista, jos kaikki kuljettajat käyttäisivät niitä.
Muun muassa kulkusuuntaista valvontaa suorittava ACC-järjestelmä, kaistanvaihtoavustajat ja sähköinen ajonvakautusjärjestelmä ESC ovat teknisesti hyvin kehiteltyjä ja erittäin luotettavia järjestelmiä. Niidenkin tekniikkaa on kuitenkin tarkastettava säännöllisesti ja niitä on testattava suurempien onnettomuuksien jälkeisissä korjauksissa. Älyautojärjestelmillä voidaan välttää riskitilanteita yleensä, ja koska ne vähentävät kuljettajan rasitusta, ne ohjaavat rennompaan ja ennakoivampaan ajotapaan.
Valitettavasti nämä järjestelmät eivät vielä kuulu ajoneuvojen perusvarusteisiin. ”Nolla-visiosta” huolimatta liikenneonnettomuuksia sattuu yhä. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa uusissa ajoneuvoissa on oltava sähköinen satelliittiperusteinen eCall-hätäviestijärjestelmä, jotta ammattiapua voitaisiin antaa lääkäreiden nimittämällä ”kultaisella hetkellä” heti onnettomuuden satuttua.
Eurooppalaisella hätäpuhelinnumerolla 112 hätäkeskukset ja pelastuspalvelut saavat nopeasti automaattisen ilmoituksen onnettomuudesta ja sen tarkasta tapahtumapaikasta. Jokaisen olisi kuitenkin pystyttävä antamaan ensiapua ennen pelastuspalvelun saapumista. Nykyaikaisten ajoneuvojen ohjaamossa on kuitenkin vaarana sensorin ylikuormitus. Yhä mutkikkaammat tavalliset toiminnot, kuten ilmastointi, autoradiot ja navigointijärjestelmät yhdistettynä lukuisiin apujärjestelmiin, kuten automaattinen pysäköintijärjestelmä, virheenvalvontalaitteet sekä alkoholi- ja ylikuormituslukot, sekä muut laitteet kuulo- ja näkömerkkeineen voivat herpaannuttaa ja jopa ylirasittaa kuljettajaa.
Kaikkien näiden mahdollisuuksien yhteydessä jäljelle jää ongelma autokannan korvaamisesta. Siinä on lähinnä kyse edullisuudesta. Valitettavasti ajoneuvojen keski-ikä alenemisen sijaan kasvaa. Ajoneuvojen on pysyttävä kohtuuhintaisina. Se on meidän vastuullamme.
Lopuksi haluaisin esittää lämpimät kiitokset Zita Gurmaille hänen erinomaisesta työstään.
Silvia-Adriana Ţicău, PSE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin onnitella Zita Gurmaita hänen mietinnöstään ja olen vakuuttunut siitä, että myös hänen ansiostaan komission syksyksi 2008 tarkoitetusta suunnitelmasta älyautojen kannustinten käyttöönoton nopeuttamiseksi tulee määrätietoisempi.
Älyautoaloite käynnistettiin vuonna 2006, ja se on päähanke e2010-ohjelmassa, jossa esitetään komission strateginen kehys vuoteen 2010 mennessä toteutettavalle tietoyhteiskunnalle. Yksi eSafety-ohjelman osa koskee eCall-järjestelmän toteuttamista vuoteen 2010 mennessä. Järjestelmässä puhelu menee automaattisesti pelastuspalveluun ja välittää tietoja ajoneuvon tarkasta sijainnista. On kuitenkin erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot allekirjoittavat yhteisymmärryspöytäkirjan. Kannatan tämän järjestelmän liittämistä vakiovarusteena kaikkiin ajoneuvoihin vuoteen 2010 mennessä.
Vuosittain Euroopassa voitaisiin pelastaa 4 000 ihmishenkeä ottamalla käyttöön sähköinen ajonvakautusjärjestelmä, joka vähentää ajoneuvon ajautumista luisuun. Valitettavasti nämä laitteet ovat autonvalmistajien strategian mukaisesti vain hyvin harvoissa ajoneuvoissa, ja ne kuuluvat usein hyvin kalliiseen lisävarustepakettiin. Mielestäni ei riitä, että asetamme tavoitteen, jonka mukaan ajonvakautusjärjestelmän olisi oltava vuoteen 2010 mennessä kaikissa malleissa, vaan olisi myös otettava käyttöön kannustimia ostajille, jotta he valitsisivat tämän vaihtoehdon. On todettu, että 60 prosenttia yhteentörmäyksistä voitaisiin välttää, jos kuljettajilla olisi hätäjarrutehostimet ja onnettomuuksia estävä tekniikka. Myös näkyvyyttä parantavat järjestelmät mukautuvine valoineen voisivat vähentää kuolemaan johtavia onnettomuuksia, joista 30 prosentissa osapuolena on jalankulkija ja 15 prosentissa pyöräilijä.
Mielestäni tietosuojan turvaaminen on erittäin tärkeää, ja kiinnitänkin huomiota siihen, että laillisen vastuun tarkentaminen hätäjarrutehostimin ja ajonvakautusjärjestelmin varustettujen ajoneuvojen onnettomuuksissa on erittäin välttämätöntä. Autoteollisuuden olisi hyväksyttävä VASTUUNTUNTOISILLE valmistajille... kuljettajille tarkoitetut eurooppalaiset käytännesäännöt edistyneiden laitteiden kehittelyssä ja testauksessa.
Lopuksi katson, että olisi perustettava yhteisön tukijärjestelmä ja kansallinen tukijärjestelmä älyautojen ostamista varten, sillä se olisi elintärkeää näiden järjestelmien käytön laajentamiseksi. Haluaisin onnitella Zita Gurmaita mietinnöstä, ja jäämme todellakin odottamaan komission määrätietoista suunnitelmaa älyautojen käyttöönottamiseksi.
Paweł Bartłomiej Piskorski, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, kuten eilen jo todettiin, olette nyt paikalla uudessa asemassanne erityisen sopivaan aikaan, kun keskustelemme liikenteestä.
Näinä muutamana päivänä olemme keskustelleet monista seikoista, joilla voidaan parantaa tieliikenneturvallisuutta ja liikenteen laatua. Pari päivää sitten keskustelimme jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta, eilen puhuimme vaarallisten aineiden kuljetuksista ja turvatiejärjestelmistä. Tänään käsittelemme itse ajoneuvoja eli sitä, miten saada Euroopan unionin teillä käytössä olevat ajoneuvot mahdollisimman turvallisiksi.
Tavoite on selvä. Tarkoituksena on saada EU:n kansalaiset liikkumaan tehokkaammin ja tehdä heidän elämästään mukavampaa, mutta samalla heidän olisi tunnettava olonsa turvallisemmaksi. Sääntelymme ansiosta voimme kertoa äänestäjillemme, kansalaisille yleensä, että olemme saaneet aikaan jotakin myönteistä. Euroopan parlamentin myönteiset toimenpiteet osoittavat parlamentin merkityksen, ja samalla ne osoittavat myös unionin lainsäädännön ja toimielinten tuottavan jotain myönteistä ja tuntuvaa ihmisten elämään.
Olisi muistettava, että keskustellessamme aloitteista, joilla ajoneuvot saataisiin turvallisemmiksi, emme saisi unohtaa kahta seikkaa. Ensiksi kyseessä ovat autot ja kaikki niihin liittyvät järjestelmät: nopeudensäädin, ajonvakautusjärjestelmä ja etäisyyden tunnistin. Kaikki nämä järjestelmät yhdessä navigointilaitteen kanssa ovat hyvin tärkeitä ja ne parantavat tien käyttäjien välineen eli auton toimintaa.
Olisi kuitenkin myös muistettava, ja haluan korostaa tätä keskustelun tässä vaiheessa, että viestintä on myös hyvin tärkeää kansalaisille, tienkäyttäjille silloin, kun sattuu onnettomuus tai vaurio. Kansalaisten olisi voitava luottaa siihen, että käyttöön otetut tekniset laitteet ja järjestelmät tuovat heille apua mahdollisimman nopeasti.
Nämä molemmat seikat ovat tärkeitä. Molemmilla tarkoitan tehokkaita tiedotusjärjestelmiä, joihin tukeutua onnettomuuden sattuessa, ja samalla ajoneuvoja parantavia järjestelmiä.
Keskustellessamme tästä mietinnöstä, jota ryhmämme tukee, on pidettävä mielessä myös sen rajoitukset. Ensiksi älyautoista puhuttaessa, on muistettava, että hyvin tärkeä osa älyautoa on älykäs kuljettaja. Tämä ei ole vähäpätöinen seikka, ja opetuksella on siinä tärkeä sija. Usein on jouduttu toteamaan, ettei teknisiin parannuksiin liittynytkään turvallisuuden lisääntyminen. Miksi? Siksi että parantuneen tekniikan ja nopeampien autojen ansiosta kuljettajat tunsivat itsensä voittamattomiksi autoissaan. Paremmat tiet merkitsivät nopeampaa vauhtia. Tämän vuoksi hyvin tärkeää on myös opetus, jolla osoitetaan nykyaikaisen tekniikan hyöty ja myös sen rajoitukset ja jolla osoitetaan myös, etteivät kuljettajat saisi käyttää väärin uutta tekniikkaa, jota toivottavasti toteutamme.
Täällä on tuotu myös esiin markkinavoimien merkitys, ja on todettu, ettei ole takeita siitä, että käyttöön ottamamme sääntely, niin hyvää, hyödyllistä, asianmukaista ja käyttökelpoista kuin se kuljettajille olisikin, saisi aikaan välittömän ajoneuvojen vaihtamisen mielestämme turvallisempiin, tehokkaampiin ja helppokäyttöisempiin malleihin. Takeita ei ole, sillä esteenä on tietenkin hinta. Tämä este voi rajoittaa vakavasti näiden ajoneuvojen hankintaa. En kannata järjestelmiä, joihin liittyy rahoitus. Sekä komissiolla että meillä kaikilla on edessä älyllinen haaste. Meidän olisi tiedettävä, kuinka toimia, eikä vain tehdä turvallisempia ajoneuvoja ja parempia teitä. Meidän olisi saatava kansalaiset, Euroopan unionin kansalaiset haluamaan tällaisia ajoneuvoja ja tehtävä se niin, että heillä olisi taloudelliset mahdollisuudet tähän tarkoitukseen.
Haluaisin vielä kerran kiittää esittelijää ja ilmaista vankan tukeni tälle mietinnölle.
Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, jota tervehdin uutena edustajana parlamentissamme, hyvät naiset ja herrat, käsiteltävänämme on mietintö, jossa tehdään lukuisia ehdotuksia. Minulla on todella syytä onnitella Zita Gurmaita tässä mietinnössä esitettyjen ajatusten runsaudesta. Näiden ajatusten tarkoituksena on tehostaa maanteillämme liikkuvien ajoneuvojen pitkälle vietyä teknistä kehitystä.
Johdantona haluaisin kuitenkin huomauttaa mietinnössä käytetyistä ilmaisuista ”älyajoneuvo”, ”älykäs infrastruktuuri” ja ”älykkäät turvalaitteet”. Kuten jo totesin liikenne- ja matkailuvaliokunnassa, mielestäni on sopimatonta käyttää tätä termiä autoista ja ajoteistä puhuttaessa. Intellegentia, intellegere, intellegens – nämä latinan sanat merkitsevät oivaltamista, havaitsemista ja ymmärtämistä. Ne viittaavat ihmisen kognitiiviseen kykyyn, taitoon ymmärtää, erottaa, ratkaista ongelmia ja soveltaa tietojaan. Puhtaasti kielitieteelliseltä kannalta katsoen on aivan mieletöntä puhua älyajoneuvoista ja älykkäistä teistä!
Mietintönsä perusteluissa Zita Gurmai kirjoittaa: ”Kasvava tieliikenne aiheuttaa vakavia sosiaalisia ja ympäristöongelmia: tieverkkojen ja kaupunkialueiden ruuhkautumista, ympäristö- ja terveyshaittoja, energian tuhlausta, onnettomuuksia ja ennen kaikkea tarpeettomia ihmishenkien menetyksiä.” Olen täysin samaa mieltä. En myöskään kiellä sitä, että älykkäästi kehitellyllä tekniikalla, jota tämä asiakirja on pullollaan, voidaan tehdä teistä vaarattomampia ja ympäristön paremmin huomioon ottavia. Ne ovat kuitenkin rajoittunut tapa ratkaista sosiaalisia ongelmia ja ympäristöongelmia.
Olen viime aikoina vieraillut useissa koululuokissa. Tässä yhteydessä olen kysynyt useilta peruskoulun yläasteen ja lukion oppilailta, mitkä heidän mielestään ovat suurimmat syyt lukuisiin tieliikenneonnettomuuksiin. Ensimmäiseksi he vastasivat aina ”ylinopeus ja vaarallinen vauhti sekä alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen”. Täällä käsittelemämme ratkaisut ovat kuitenkin lähes yksinomaan autoteollisuuden esittämiä. Sehän haluaa myydä aina vain enemmän uusia ja teknisesti pitkälle kehitettyjä ajoneuvoja.
Jos ongelmana on polttoaineiden hinnannousu, jos on syytä vähentää nopeasti energiankulutusta yleensä, jos vastuuttoman korkeita hiilidioksidipäästöjä on alennettava ja jos haluamme tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi, emme voi suhtautua näihin asioihin ajatuksella, jonka lähtökohtana on aina vain enemmän, yhä korkeammalle, yhä nopeammin, yhä pitemmälle kehiteltyinä ja aina vain lisää liikkumista, vaan pikemminkin omaksumalla aivan toisen elämäntyylin, jossa tunnuksena on hitaammin, vaatimattomammin ja säästeliäämmin.
Olen eri mieltä yhdestä seikasta. Esittelijä kirjoittaa: ”Kuluttajan kannalta ratkaisevaa on kannattavuus. Monilla kuluttajilla ei yksinkertaisesti ole varaa näihin järjestelmiin. Siksi on tärkeää, että älykkäät liikennejärjestelmät saadaan mahdollisimman nopeasti kannattaviksi ja laajasti saataviksi“. Heidelbergin ympäristötutkimuksen instituutissa UPI:ssa laskettiin muutamia vuosia sitten, että kun kaikki välittömät ja välilliset liikennekustannukset otetaan huomioon, Saksan hallitus, toisin sanoen veronmaksajat, tukee perusautoa noin 3 000 eurolla vuodessa. On sietämätöntä, että ympäristön tuhoamista ja kansanterveyden vaarantamista tuetaan. Päinvastoin vahingon aiheuttajien olisi maksettava kustannusten avoimuuden periaatteen mukaisesti.
Teiden rakentaminen ja huolto eivät ole ainoita kustannustekijöitä. Niitä ovat myös maankäyttö ja monet tavat vahingoittaa luontoa ja ihmisten terveyttä. Älkää ymmärtäkö minua väärin! En vastusta parempaa tekniikkaa. Vastustan sokeaa uskomista tekniikkaan. Jos liikkumista halutaan tukea, olisi tuettava rautatiematkustamista, paikallista joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelemistä. Se olisi älykkäämpää, terveellisempää, turvallisempaa ja vihreämpää.
Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Zita Gurmain mietintö ja siinä esitetyt suositukset ovat askel kohti tieliikenteen turvallisuuden parantamista Euroopan unionissa. Useimmat meistä käyttävät ajoneuvoja näillä teillä. Ne on varustettu alati kehittyvällä tekniikalla: katalysaattoreilla, ABS-jarruilla, ASC-ohjausyksiköllä, valoilla, turvavöillä ja niin edelleen. Kaikilla asioilla on kuitenkin kaksi puolta. Yleensä nämä sähkölaitteet on asennettu liian kalliisiin autoihin, joille tehdään turvallisuustestejä, lytistymisen estoja, niissä on monenlaiset turvatyynyt ja erityisturvavyöt. Nämä autot kestävät lähes millaisen onnettomuuden tahansa, mutta valitettavasti teillämme liikkuu keskihintaisia tai halpoja autoja. Vielä merkittävämpää on se, että näiden autojen myynti kasvaa jatkuvasti, ja autolehtien mukaan meillä on pian valtavat määrät halpoja autoja Intiasta, Kiinasta ja muista maista. Hinta perustuu tietysti laatuun ja laitteisiin. Autoissa, jotka maksavat 2 000 – 5 000 euroa, ei ole juuri muuta kuin moottori, ohjauspyörä, renkaat, istuimet ja joissakin maissa ehkä vain yksi turvavyö.
On lohdullista havaita, että tällaisessa tilanteessa jotkut haluavat tehdä olostamme turvallisempaa. Hinnat laskevat jatkuvasti, ja pakollisia laitteita voidaan lisätä kaiken aikaa. Ei pelkästään turvavöitä tai ekologisia moottoreita, vaan ehkä vastaisuudessa ABS-jarrut tai automaattinen ajonvakautusjärjestelmä, ASC-ohjausyksikkö voidaan tehdä pakollisiksi.
Haluaisin onnitella Zita Gurmaita hänen innovoivasta mietinnöstään. Olen varma siitä, että vaikka näiden laitteiden nimet ja toiminta ovat mutkikkaita, mietintö otetaan vastaan ymmärryksellä ja tuella. Pyrimme ehkäisemään valtavat määrät kuolemaan johtavia onnettomuuksiam ja poliittinen ryhmäni tukee tätä mietintöä, samoin kuin tuimme edellisiäkin mietintöjä, joista kollegani keskustelivat eilen.
Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies! Kiitän esittelijää Zita Gurmaita hänen mietinnöstään. Hän on valinnut oikean lähestymistavan. Sepp Kusstatscher on tietysti oikeassa filosofisissa arvosteluissaan, jotka koskevat termiä ”älyauto”. Puhumme tietysti nyt tekoälystä, minkä vuoksi käytämme kyseistä sanaa.
Älyautoa koskevassa päätöslauselmassa on tehtävä selväksi kolme seikkaa. Ensiksi, älyautoa on kehiteltävä puhtaan ympäristön etujen mukaisesti. Toiseksi, sen kehittelyllä on oltava myönteisiä vaikutuksia tieliikenneturvallisuuteen. On hyvä, että nämä kohdat selvennettiin myös Zita Gurmain mietinnössä. Haluaisin lisäksi esittää seuraavat kommentit.
Ensiksi mielestäni on tärkeää, että älyautoa kehiteltäessä pyritään täyttämään Euroopan unionin ympäristötavoitteet. Mietinnössä todetaan, että komission tavoitteena on päästä uusien henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöissä keskimäärin 120 grammaan kilometriltä. Haluaisi lisätä, että tavoite vuoteen 2020 mennessä on 80 grammaa kilometriltä. Uskoisin, että älyautojen kehittäminen voi osaltaan auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Autojen energialähteiden kestävä kehittäminen tarjoaa varmaan muitakin älykkäitä mahdollisuuksia saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet.
Toiseksi haluaisin todeta, että älyautojen kehittäminen edistää myös tieliikenneturvallisuutta. Mietinnössä puhutaan siitä paljon, joten en enää puutu asiaan.
Johdanto-osan J kappaleen osalta on tehtävä selväksi, että vaikka teknologian edistyminen saa kuljettajan tuntemaan olonsa turvallisemmaksi ja näin ollen huolettomammaksi, kunkin kuljettajan on itse ajettava varovaisemmin. Tätä periaatetta on edelleen noudatettava, ja kuljettajille olisi muistutettava asiasta.
Loppukommenttini koskevat mietintöä kokonaisuudessaan. Älyautojen kehittämistä ei saisi tarkastella erillään älyautoympäristön kehittämisestä. Tämä yhdistelmä tarjoaa erityisen paljon mahdollisuuksia saasteiden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Hyvät liikennejärjestelyt ovat elintärkeitä yhteiskunnalle. Meidän on kohdattava se tosiasia, että liikenne tapahtuu ympäristön kustannuksella ja että siihen liittyy aina onnettomuuksia.
Älyautojärjestelmien kehittämisellä voidaan varmasti minimoida näitä liikenteen kielteisiä vaikutuksia. Haluaisinkin kiinnittää jälleen huomiota johdanto-osan 13 viitteeseen. Toivon jäsenvaltioilta ja Euroopan komissiolta voimakasta tukea ekologisten ja ajoneuvojen turvallisuusjärjestelyjen käyttöönotolle.
Korostaisin myös sitä, että älyautojärjestelmien tietämys olisi jaettava asianmukaisesti. Todennäköisesti tämä tietämys on saatavilla niissä jäsenvaltiossa, jotka verrannollisesti puhuen kärsivät vähemmän jo mainitsemistani liikenteen kielteisistä vaikutuksista. Näin ollen olisi hyvä kehittää järjestelmä, joka toisaalta takaa tärkeän tietämyksen saatavuuden jäsenvaltioissa, joilla on voimakas intressi asiassa, mutta toisaalta olisi myös otettava asianmukaisesti huomioon älyautojärjestelmien kehittäjien teollis- ja tekijänoikeudet. Mielestäni jäsenvaltioiden olisi sovittava keskenään selkeät järjestelyt tässä asiassa.
Luca Romagnoli (NI). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, onnittelen Zita Gurmaita hänen esittämistään lukuisista ajatuksista. Minun on sanottava, että tässä mietinnössä on hyvin paljon ihmis- ja tekoälyä, ja toivon, että ensin mainittu on aina ennen viimeksi mainittua, sillä muuten joudumme vaikeuksiin. Meidän on tämän vuoksi ehdotettava turvallisempia, puhtaampia ja älykkäämpiä ajoneuvoja ja samalla, kuten todettu, puolitettava kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrä teillämme vuoteen 2010 mennessä.
Italiassa oli vähän aika sitten kauhea ilmoitus televisiossa. Siinä näytettiin, miten Italiasta katosi kokonainen kylä, kokonainen kunta, joka vastasi suuruudeltaan samaa kuin jos yli 40 000 eurooppalaista katoaisi Euroopasta päivittäin. Jokainen edistysaskel on siis toteutettava, jotta voidaan tuntuvasti vähentää kuolemantapauksia ja vähentää myös niiden ihmisten määrää, jotka eivät kuole, mutta jotka aiheuttavat valtavia yhteiskunnallisia kustannuksia, sillä monet heistä vammautuvat loppuelämäkseen tai muunasteisesti ja aiheuttavat sosiaalijärjestelmillemme ja omalletunnollemme suuren rasitteen, minkä vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme tässä asiassa.
Olen samaa mieltä Paweł Bartłomiej Piskorskin ja Wiesław Stefan Kucin kanssa siitä, että ajoneuvoihin ja infrastruktuuriin käytettävä teknologia on erittäin tärkeää turvallisuuden kannalta – yhtään kiveä ei saa jättää kääntämättä turvallisuus- ja tukiasioissa – mutta kuljettajien on myös oltava älykkäitä ja tietoisia. Mielestäni tarvitaan jyrkkiä toimenpiteitä nopeuden rajoittamiseksi ja seuraamusten määräämiseksi silloin, kun kuljettajat ovat syyllisiä. Tässä yhteydessä minun onkin todettava, että Italian hallitus aikoo esittää mielenkiintoisia vastauksia.
Ihmettelen muun muassa sitä, miksi uskomattomaan vauhtiin yltäviä autoja edelleen myydään. Toistaakseni Sepp Kusstatscherin jo mainitsemaa totean, että jos moottoriajoneuvojen kuluttajat, jotka näitä autoja ostavat ja ajelevat niillä kaupungeissamme, eivät ole älykkäitä, vastuu on niiden, jotka hallitsevat ja tekevät päätöksiä henkilöiden vapaudesta. Tällä ei koskaan saa rajoittaa niiden henkilöiden vapauksia, jotka puolestaan usein menettävät henkensä näissä tapauksissa.
Luís Queiró (PPE-DE). - (PT) Arvoisa puhemies, komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, käsiteltävänämme oleva mietintö, jonka esittelijää haluaisin onnitella, tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden yhdistää teknisen kehityksen parhaat puolet tieliikenneturvallisuuden tärkeimpään osaan eli turvallisuuteen itseensä.
Uuden tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen ansiosta voidaan saavuttaa poliittinen ja yhteiskunnallinen tavoite eli tieliikenneonnettomuuksien uhrien määrän vähentäminen. Nämä onnettomuudethan ovat Euroopan teiden väistämätön vitsaus.
Jos käytettävissä olevat mahdollisuudet aiotaan käyttää täysimääräisesti, valistuskampanjoihin on laadittava lyhyet, selkeät ja ymmärrettävät tiedot uusista älyajoneuvojärjestelmistä ja niillä on tavoitettava mahdollisimman laaja yleisö.
On varmistettava, että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien älyautojärjestelmien kehittäminen ja käyttäminen hyväksytään entistä laajemmin kansainvälisesti, ja on varmistettava, että jäsenvaltiot ja teollisuus kannustavat ja tukevat näihin järjestelmiin tehtäviä investointeja.
Yhtenäinen lähestymistapa näihin ongelmiin antaa mahdollisuuden ottaa huomioon monia yhteisiä turvallisuus- ja ympäristötavoitteita, erityisesti infrastruktuurin ja ajokäyttäytymisen osalta, kuten monet parlamentin jäsenet ovat jo korostaneetkin.
Tosiasia on kuitenkin, etteivät kaikki tämän prosessin osat toimi hyvin. Näiden järjestelmien markkinointi on edelleen heikkoa. Niiden kalleus, mikä vieläkin tarkoittaa sitä, että turvallisimmat autot ovat luksus-tuotteita monille, ja niitä koskevien levikinlisäys- ja tiedotuskampanjoiden puuttuminen estää tuntuvamman markkinoille pääsyn.
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa, että neuvottelut vakio-eCall-järjestelmän liittämisestä kaikkiin uusiin ajoneuvoihin vuoteen 2010 mennessä onnistuvat, kuten komission jäsen jo totesi. Arvioidaan, että tällä aloitteella yksinään voitaisiin vuosittain säästää jopa 2 500 ihmishenkeä sen jälkeen, kun se on täysimääräisesti otettu käyttöön Euroopassa.
Toinen tärkeä seikka tässä mietinnössä on, arvoisa puhemies ja komission jäsen, tavoite ottaa sataprosenttisesti käyttöön kaikissa uusissa ajoneuvoissa sähköinen ajonvakautusjärjestelmä vuodesta 2012 alkaen, millä myös säästetään tuhansia ihmishenkiä ja estetään päivittäin monia onnettomuuksia Euroopan teillä.
Haluaisin siksi kysyä komission jäseneltä, voiko hän vakuuttaa, että tämä tavoite pätee edelleen sille annetun määräajan, vuoden 2012 osalta.
Meidän on oltava jälleen kerran tietoisia siitä, että taistelemme kuolemaa vastaan Euroopan teillä etsimällä tehokkaita ja kestäviä ratkaisuja uuden teknologian soveltamiseksi maantieliikenteeseen. Näin ollen on tärkeää, että asianomaiset tahot koordinoivat toimintaansa ja että komissio ja jäsenvaltiot tukevat uuden tietotekniikan tutkimusta ja että kuljettajat saadaan tietoisiksi näiden järjestelmien turvallisuuseduista.
Lyhyesti sanoen kaikkien on yhdistettävä voimansa, jotta näistä järjestelmistä saataisiin markkinoille yleinen ja taloudellisesti saavutettavissa oleva tuote, jonka kysyntä kuluttajien keskuudessa lisääntyy.
Robert Evans (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn muiden jäsenten esittelijälle esittämiin kiitoksiin hänen työstään, jonka ansiosta tämä aloite on tuotu parlamenttiin.
Eilen illalla totesin yhden keskustelun yhteydessä, että viikon päästä Euroopan unionissa aletaan miettiä, mitä Euroopan asia palvelee, miten saamme jälleen yhteyden kansalaisiin ja onnistumme osoittamaan eurooppalaisille, että teemme arvokasta työtä ja puolustamme heitä, heidän perheitään ja etujaan.
Mielestäni tässä jälleen kerran tarkastelemme turvallisuustoimenpiteitä ja käytämme uusinta teknologiaa vaikeuksien sattuessa. Yritämme vakuuttaa, että autojen olisi oltava paremmin varustettuja. Kyseessä on tietysti Euroopan laajuinen asia, sillä autoja valmistetaan lähes kaikissa Euroopan maissa (tosin on todettava, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa paljon vähemmän kuin ennen). Kansalaiset ajavat ranskalaisia, italialaisia tai saksalaisia autoja, jotka on valmistettu Espanjassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja koottu muualla, ja tietysti tarvitaan ylikansallista lainsäädäntöä, jolla tuetaan mahdollisimman korkeita standardeja. Jos siis tällä aloitteella voidaan säästää ihmishenkiä, hankkia sairaanhoitoapua ja auttaa sellaisia henkilöitä, jotka muuten eivät ehkä onnettomuuden jälkeen jäisi henkiin, niin silloin Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ja kaikkien muiden Euroopan maiden ja Irlannin kansalaiset olisi voitava saada mukaan.
Voimme tarkastella tätä aloitetta ja ajatella, että se on hyvin futuristinen, eikä sitä vielä voida toteuttaa. Mutta ei ole kovinkaan kauan siitä – ajattelen aikaa 30 vuotta sitten, kun hankin ensimmäisen autoni, ja katselen nyt ympärilleni tässä huoneessa ja ajattelen, että toiset parlamentin jäsenet täällä ehkä hankkivat ensimmäisen autonsa paljon aikaisemmin – kun autoissa ei vielä ollut radioita. En tiedä, onko enää mahdollista ostaa autoa, jossa ei ole radiota, CD-soitinta tai muuta vastaavaa. Nyt autoista tehdään, kuten edellinen puhuja totesi, aina vain nopeammin kulkevia ja aina vain pidemmälle kehitettyjä kuin ennen: satelliittinavigointijärjestelmät, e-järjestelmät, joista olemme keskustelleet täällä, asennetaan piakkoin autoihin ja ne ovat luultavasti vakiovarusteita 20 vuodessa. Tästä meidän olisi iloittava ja kerrottava kaikille. Siksi onnittelenkin kaikkia asianosaisia.
Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, autojen automaattiset ajonvakautusjärjestelmät ja automaattiset onnettomuudenilmoitusjärjestelmät ovat tämän päivän haasteita. Monet seikat puoltavat niitä. Ensimmäisenä on tarve lisätä autonkuljettajien ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta. Euroopan teillä sattuu vuosittain 41 600 kuolemaan johtavaa onnettomuutta. Onnettomuuksista monille muille tuhansille tienkäyttäjille aiheutuva vammautuminen ja terveyshaitat ovat hyvä peruste meille kaikille. Kuolemaan johtavia onnettomuuksia olisi paljon vähemmän, jos ensiapu saataisiin nopeammin paikalle, joten automaattisen onnettomuusilmoitusjärjestelmän käyttöönotto on elintärkeä ratkaisu.
Kolmas tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi onnettomuuksien määrään, on teiden kunto. Investoinnit teihin ovat erittäin tärkeä seikka, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa ja vähemmän kehittyneillä alueilla, joiden perusrakenteet ovat heikot. Tieverkostoa uudistettaessa ja laajennettaessa on kiinnitettävä huomiota ympäristöön. Tien vierellä kasvavat puut ovat huomattava kuolemaan johtavia onnettomuuksia lisäävä tekijä.
Autoteollisuudessa innovointi ei tarkoita ainoastaan ajoneuvojen tai ihmisten turvallisuutta. Siihen liittyy myös autojen hiilidioksidipäästöjen aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. On hyvä, että esittelijä on käsitellyt myös tätä ongelmaa, kuten monia muitakin asioita. Tämän vuoksi haluaisin esittää lämpimät onnitteluni hyvin tehdystä työstä.
Ainoa seikka, jota en kannata, on nimitys ”älyauto”. Olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että tämä käsite on varattu tunteville olennoille. Jos jatkamme tällaista päättelyä, päädymme tilanteeseen, jossa ”älyautoja” ajavat teknisesti tehokkaat kuljettajat. Kenet sitten tällaisessa tilanteessa otamme mukaan opetukseen, joka on niin tärkeää tieliikenneturvallisuuden lisäämisessä ja nautittaessa ihmiskunnan teknisistä saavutuksista?
Reinhard Rack (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, olen kaupunkiliikkumista käsittelevän aiheen esittelijä, ja tärkein tehtäväni tällä hetkellä on epäilemättä saada parlamentti äänestämään heinäkuun täysistunnossa mietinnöstä, jota on jo käsitelty liikenne- ja matkailuvaliokunnassa. Näin voimme ajoissa antaa oikeat signaalit kaupunkiliikkumista koskevalle komission toimintasuunnitelmalle, jonka on tarkoitus ilmestyä syksyllä. Yksi näistä signaaleista liittyy suoraan tämän päivän keskusteluun.
On yleensäkin vaikeaa saada riittävästi rahaa laitteistomme, jolla tarkoitan teitämme, merkittävämpään kehittämiseen. Erityisen vaikeaa tämä on kaupungeissa. Rahan epäämiseen esitetään monia hyviä syitä. Näin ollen meidän on käytettävä ohjelmistoa, toisin sanoen älyautoja ja liikennevirtojen yhtä älykästä organisointia varmistaaksemme, että vähiä varoja eli tieverkostoamme käytetään paremmin. Ruuhkat ovat sitten ongelma, jonka ratkaisemiseen epäilemättä tarvitaan parempaa teknologiaa.
Tässä yhteydessä järjestimme asian käsittelyn yhteydessä liikenne- ja matkailuvaliokunnassa kuulemistilaisuuden, jossa teollisuuden edustajat kertoivat meille, että kaikki on mahdollista, mikä ei ollut yllättävää. Monet asiat ovat mahdollisia, mutta moottoriteollisuus tarvitsee toisaalta ajoissa signaalin, sillä toisaalta on myös huolehdittava siitä, että nämä käyttöliittymät sopivat kehittelynsä jälkeen suureen määrään ajoneuvoja eivätkä jää vain sellaisten etuoikeutettujen käyttöön, joilla on varaa hankia hyvin varustettuja autoja.
Tämä seikka on perustellusti tuotu esiin tämän päivän keskustelussa. Parasta uutta tekniikkaa ei voida varata vain harvoille ajoneuvoille ja jättää kuljettajien suuret joukot kamppailemaan samojen vanhojen ongelmien kanssa, mihin liittyy vielä se, etteivät järjestelmät todellakaan ole yhteensopivia. Näin ollen, jos todella halutaan tutkia liikennevirtoja ja niiden aiheuttamia ongelmia ja henkilökohtaisen ajoneuvon tarjoamia mahdollisuuksia, tarvitaan useita erittäin tiiviisti koordinoituja toimia.
Sallikaa minun tässä yhteydessä esittää lopuksi peruste, johon Dieter-Lebrecht Koch perustellusti viittasi. Uudella, hyvällä, paremmalla tekniikalla saadaan autoista turvallisempia ja tieliikenteestä vähemmän vaarallista, mutta sitä voidaan myös käyttää väärin ja se voi antaa kuljettajille väärän käsityksen, jonka mukaan heidän ei enää tarvitse kiinnittää paljon huomiota turvalliseen ajamiseen, koska heidän autonsa kykenee kaikkeen. Rentoutunut ajaminen on hyvä asia, mutta mielestäni on paljon tärkeämpää ajaa turvallisesti ja ennen kaikkea olla tietoinen ajokäyttäytymisestä aiheutuvista seurauksista. Tälläkin alalla on muistettava uuden kehityksen psykologiset vaikutukset.
Bogusław Liberadzki (PSE). - (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin onnitella lämpimästi Zita Gurmaita. Henkisen panoksensa lisäksi hän on johtanut useita asianedistämistoimia ja tehnyt todella kaikkensa tämän mietinnön hyväksi. Haluan ilmaista suuren arvostukseni ja kiitokseni esittelijälle.
Keskustelemme tänään älyautosta. Ei kannata murehtia sitä, onko ilmaus ”älykäs” oikea. Eilen keskustelimme älykkäistä teistä kutsumatta niitä kuitenkaan älykkäiksi teiksi. Eilen olimme paljon varautuneempia kuin tänään. Tänään ymmärrämme toisiamme paremmin. On tietysti kolmaskin tekijä – älykäs kuljettaja. Mitä kuljettajan äly tarkoittaa? Ensiksi hänen olisi haluttava älyauto. Kuljettajat olisi saatava vakuuttuneiksi siitä, että asia voidaan laskea. Kuinka paljon tuskaa olemme valmiit sietämään, kuinka monta päivää sairaalassa, säästääksemme 1 000 euroa ostaessamme tekniikaltaan heikomman auton? Meidän on lisättävä tietämystä siitä, että tämä tekniikaltaan edistyneempi auto tai tie tarkoittaa vähemmän onnettomuuksia, vähemmän vakavia onnettomuuksia ja parempaa elämänlaatua. Meidän on ymmärrettävä, että tämä on saavutettavissa, toistan, ymmärrettävä, että kannattaa tuhlata ne 1 000 euroa tähän uuteen teknologiaan.
Malcolm Harbour (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun aivan ensimmäiseksi toivottaa Antonio Tajani lämpimästi tervetulleeksi ja onnitella häntä hänen nimityksestään. On hyvin tärkeää, että hän on täällä tässä merkittävässä keskustelussa.
Haluan aivan ensiksi onnitella Zita Gurmaita, joka on tehnyt upeaa työtä, ei ainoastaan tämän mietinnön laatimisessa, vaan myös koko älyauto-eSafety-ohjelman edistämisessä.
Haluan myös sanoa komissiolle, että tässä on erinomainen esimerkki siitä, miten komission aloite voi koota ihmiset yhteen eri yksiköistä, sillä kuten tiedätte, komission jäsen Reding ja hänen edeltäjänsä Liikanen osallistuivat aktiivisesti tähän työhön. Olen iloinen nähdessäni ystäväni André Vitsin ja Juhani Jääskeläisen istumassa komission jäsenen takana, sillä he ovat saattaneet tehokkaasti yhteen kaikki osanottajat ja vieneet asiaa todella eteenpäin. Olen Robert Evansin kanssa samaa mieltä siitä, että tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten unioni toimielimet voivat olla yhteistyössä ilman raskasta lainsäädäntöä ja osoittamalla selvän näkemyksen siitä, miten edetä.
Valitan tänään ainoastaan sitä, arvoisa puhemies – ja toivon, että otatte tämän huomioon parlamentin puolesta – että koko älyauto-ohjelman muut päätekijät ovat näkyvästi poissa paikalta tänään, sillä neuvostolla on ratkaiseva vastuu tässä asiassa. Jäsenvaltiot ovat suurelta osin vastuussa yksityiskohtaisesta lainsäädännöstä, joka osaltaan edistää näiden ohjelmien käyttöönottoa ja auttaa kansalaisia. Missä ne nyt ovat, kun olisi kuunneltava tätä keskustelua?
Haluan esittää vain pari huomautusta jatkaakseni sitä, mitä kollegat ovat todenneet autoihin ja teihin liittyvistä ratkaisevista seikoista. Sallikaa minun todeta kollegoille, jotka ovat puhuneet ajoneuvojen turvallisuusseikoista, että teollisuuden koko kehittymisprosessi on ollut teknologian edistystä. On kyllä totta, että turvallisuusinnovaatiot otettiin ensimmäisinä käyttöön kalliimmissa autoissa, joita valmistettiin vähemmän, mutta sen jälkeen ne ovat yleistyneet ja tulleet käyttöön myös halvemmissa autoissa. Nyt kaikissa Euroopan unionissa myytävissä autoissa on lukkiutumattomat jarrut. Sekin on älykäs järjestelmä, sillä älykkyys tarkoittaa mielestäni tiedon keruuta ja käyttöä. Sitä nämä järjestelmät juuri tekevät. Kun on saatu aikaan tiedonkeruujärjestelmä, voidaan käyttää lukkiutumisenestojärjestelmiä. Lisäkustannukset ovat paljon vähäisemmät.
Kun saadaan aikaan eCall-järjestelmä, kaikissa autoissa on ulkoinen tiedonkeruujärjestelmä, jonka olisi toimittava yhdessä niiden älykkäiden moottoriteiden kanssa, joilla myös kerätään tietoja.
Kotiseudullani – ja muuten Robert Evans, Yhdistyneen kuningaskunnan autonvalmistus on nykyään lähellä historiallisesti korkeaa tasoa, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on enemmän autonvalmistajia valmistamassa autoja kuin muissa Euroopan unionin maissa, joten älkää lopettako autoteollisuuttamme – paikallisella moottoritiellä on Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäinen älykäs moottoritien osuus, joka avaa ajokaistoja ja valvoo nopeuksia liikennevirran mukaan, ja voin kertoa, että sen lisäksi, että liikenne on sujuvampaa, myös polttoaineen kulutus on vähentynyt: tässä tilanteessa kaikki voittavat.
Tästä juuri on kyse. Kyse on voittamisesta, kun käytetään älykkyyttä, ja toivon, että tuette sitä.
Genowefa Grabowska (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella kollegaani Zita Gurmaita, sillä hän on saanut aikaan jotain suurenmoista – hän on ohjannut ja valmistanut erinomaisen mietinnön alalla, jota voitaisiin pitää hyvin teknisenä ja ”miehisenä”.
Yhteiskuntaamme hallitsee tietotekniikka. Tällaiset laitteet seuraavat meitä koko ajan. On helppo havaita, että ne helpottavat elämää ja opimme nopeasti nauttimaan niistä. Tämän vuoksi on erinomaista, että Euroopan komissio on löytänyt osaksi tietoyhteiskunnan ja viestimien kokonaisstrategiaa aiheen, joka koskee meitä jokaista, nimittäin ihmisten turvallisuuden ja tieliikenteen turvallisuuden, ja että se on valmistellut älyautoaloitteen. Minä pidän nimestä ”älyauto”. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, sillä mielestäni se on kuvitteellinen. Nimi on hyvin mielenkiintoinen, ”älyauto”. Se kiinnittää ihmisten huomiota, kiinnostaa viestimiä. Ei sitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti ymmärrettäväksi. Minulle tämä nimi on symboli nykyaikaiselle eurooppalaiselle liikenteelle, josta uuden tieto- ja viestintätekniikan ansiosta tulee entistä turvallisempaa, ekologisempaa ja tehokkaampaa.
Älyauton tärkein tehtävä on auttaa ihmisiä. Toisella sijalla on sen tuottama hyöty ympäristölle ja kolmanneksi sen olisi tehostettava Euroopan liikennettä. En tiedä, tarvitseeko älyauto valtavaa menekinedistämistä ja mainontaa. Ihminen on luonnostaan utelias, ja hänestä on kiva ostaa uutuuksia, erityisesti jos se on taloudellisesti mahdollista.
Olen vakuuttunut siitä, että vaikka tällainen auto on hieman kalliimpi, jokainen, joka sellaisen ostaa, katsoo sijoittaneensa rahaa omaan turvallisuuteensa. En myöskään usko, että ostaja tuntee tuhlanneensa muutaman euron liikaa varmistaessaan turvallisuutensa. Haluaisin kuitenkin sanoa, että käyttäjien olisi tunnettava älyauto ja tiedettävä sen lisäksi, miten se toimii. Heidän olisi myös opittava käyttämään uutta tekniikkaa, johon usein kyllä pääsemme tutustumaan teoreettisesti, mutta jota emme juuri käytä.
Mielestäni tämä on osa turvallisuustiedotusta. ”Älyautojen” pitäisi vapauttaa kuljettajat matkapuhelimen käytöstä, ja matkapuhelimet olisi asennettava autoihin niin, etteivät ne vie kuljettajan huomiota pois tiestä.
Viimeisenä näkökantanani haluisin sanoa, että älykkäinkään auto kaikkine uusimpine vempaimineen ja teknologioineen ei täytä odotuksia, jos kuljettaja tekee virheen ja jos Euroopan tieverkosto ei ole yhtä hyvä kuin se jo on tietyissä Euroopan unionin jäsenvaltioissa.
Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). - (RO) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, olen iloinen voidessani puhutella teitä uudessa asemassanne. Onnittelen Zita Gurmaita tästä erittäin aiheellisesta mietinnöstä.
Hyvät kollegat, öljyn hinta on noussut huolestuttavasti, eivätkä pyrkimykset korvata perinteiset polttoaineet ole vielä tuottaneet toivottuja tuloksia. Toistaiseksi ratkaisut ovat joko liian kalliita tai ristiriitaisia tai niitä ei ole testattu riittävästi tekniseltä kannalta. Auto pysyy kuitenkin eurooppalaisten suosituimpana liikennevälineenä, ja valitettavasti tämä suosiminen aiheuttaa monia ongelmia, sekä sosiaalisia että ympäristönsuojeluun liittyviä, ja se aiheuttaa aineellisia vaurioita aiheuttavia onnettomuuksia ja erityisesti ihmishenkien menetyksiä.
Älykkäiden liikennejärjestelmien ja ennen kaikkea sähköisen ajonvakautusjärjestelmän laaja käyttö on välttämätöntä. Niillä voidaan säästää tuhansia ihmishenkiä, vähentää saastetta, väljentää liikennettä ja parantaa kuljettajien mukavuutta ja turvallisuutta sekä liikenteen käyttäjien välisiä suhteita. Jäsenvaltioiden ja yksityisyrittäjien olisi osallistuttava aktiivisemmin eSafety-aloitteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen ja suunniteltava uusia onnettomuuksienestojärjestelmiä, uusia tarvikkeita ja sensoreita, joilla yhdistetään toisiinsa autot ja toisaalta myös autot ja tiet. On selvää, ettei älyautoaloitetta voida erottaa älykkään tien aloitteesta. Tuen varauksetta komission ehdotusta ajoneuvojen välisten yhteisjärjestelmien toteuttamista koskevan ohjelman käynnistämiseksi ja siihen liittyvien radiotaajuuksien saatavuuden varmistamiseksi. Niistä saatava hyöty on kokeiluvaiheessa ollut tuntuva useissa valtioissa, ja kaikki kustannukset huomioon ottaen niistä saadaan pitkän aikavälin tuloksia.
Nämä järjestelmät tosin koskevat lähinnä moottoriteitä ja Euroopan laajuisen liikenneverkon liikennettä. Korostan sitä, että ajan myötä on välttämätöntä vähentää tärkeimpien perusrakenteiden ja muiden tietyyppien välisiä eroja, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä tehokkaasti niille tarjottuja Euroopan rahastoja ja niiden on myös löydettävä muita rahoitusta ja tekniikkaa koskevia ratkaisuja suunnitellakseen ja toteuttaakseen pitkän aikavälin strategioita, jotka koskevat käyttöliittymä- ja yhteisjärjestelmäajamista todella ongelmallisilla alueilla: kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla teillä, tavarankuljetuksen liittymäteillä, kaupunkien liittymäteillä, kaupunkien lähialueilla ja rajat ylittävillä alueilla.
Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä edelleen yhdenmukaistamaan eCall-järjestelmän ja 112-hätäpuhelinnumeron lainsäädännöllinen kehys, sillä nämä ovat perusturvallisuuden tukipilareita. Niiden olisi myös vahvistettava kestävää liikkumista Euroopan kansalaisten hyväksi.
PUHETTA JOHTI varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ
Pierre Pribetich (PSE). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, ensimmäiseksi haluan onnitella kollegaamme Zita Gurmaita tästä älyautoaloitetta koskevasta mietinnöstä. Tiedämme hyvin, että yhteiskunnallisessa kehityksessä liikkuminen on vaurauden ja kasvun lähde, ja näin ollen se lisää kykyä edistää alueiden ja kansojen välistä solidaarisuutta. Jos halutaan kestävää kehitystä, lukuisat liikennevälineet on yhdistettävä liikennevirran parantamiseksi kaupungeissa ja maaseudulla. Vaikkei varmaankaan haluta, niin kuin ennen, rakentaa yhteiskuntaa auton varaan, moottoriajoneuvot pysyvät kuitenkin tavoitellun älykkään ja kestävän liikkumisen tärkeinä välineinä. Jos tämä halutaan toteuttaa, on suunniteltava älykkäitä ja kestäviä ajoneuvoja, jotka perustuvat kolmeen vaatimukseen: niiden on oltava turvallisempia, puhtaampia ja älykkäämpiä. Tämän periaatteen mukaisesti unionin on tuettava tätä aloitetta käytännössä direktiiveillä ja politiikalla, joilla pitkällä aikavälillä yhdistetään kaikki sähköiset järjestelmät, olivatpa ne liikkuvia tai ei, ja joiden avulla voidaan valvoa prosesseja ja ajaa turvallisempia ja puhtaampia autoja, joiden hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt ovat vähäisempiä.
Tätä varten autonvalmistajia on kannustettava harkitsemaan jo tässä vaiheessa kaikkien näiden sähköisten järjestelmien liittämistä uusien autojen suunnitteluun tehokkuuden lisäämiseksi ja ajamisen helpottamiseksi, kuten myös tämän kaiken seurauksena kustannusten alentamiseksi ja valmistuksen ja asennusten yksinkertaistamiseksi.
Jos halutaan saada aikaan kestävä liikkuminen, tämän politiikan soveltamisalaa on myös laajennettava. Tutkimushankkeilla ja innovoinnilla olisi voitava tuottaa älykkäitä teitä, joilla lisätään turvallisuutta, alennetaan energiakustannuksia, käytetään ajoneuvojen välisiä yhteyksiä ja parannetaan liikennevirtoja. Euroopan unioni haluaa edistää tietoyhteiskuntaa ja kestävää kehitystä. Näiden aloitteiden on oltava etusijalla tässä yhteydessä.
Lopuksi haluaisin korostaa tarvetta olla kunnianhimoinen, asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ja luoda Euroopassa edellytykset kasvulle ja edistykselle. Kollegamme Zita Gurmain mietintöä mukaillen Euroopan parlamentti on vakuuttunut siitä, että komissio vastaa siihen asetettuihin odotuksiin ja tarpeisiin asettaa uudet rajat Euroopan älyautolle ja myöntää lopultakin tarvittavat varat tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Etelka Barsi-Pataky (PPE-DE). - (HU) Arvoisa puhemies, tuen esittelijän Zita Gurmain mietintöä. Arvoisa varapuhemies, on tullut aika toteuttaa älykkään liikenteen järjestelmät ja niiden kautta avata uusi aikakausi Euroopan liikennehistoriassa. Kuten tiedetään, älykkäiden liikennejärjestelmien toteuttaminen on tärkeimpiä välineitä – voitaisiin jopa sanoa aseita – jotka ovat käytettävissä, jos halutaan vastata asianmukaisesti ilmastonmuutokseen. Vain kaksi vuotta sitten totesin täällä Euroopan parlamentin täysistunnossa, että mielestäni suurimpia haasteita nykyajan liikenteelle on selvästi älykkäiden liikennejärjestelyjen saattaminen laajaan käyttöön Euroopassa. Vuoden kuluttua siitä esittelin Euroopan parlamentille katsauksen Euroopan liikennepolitiikan valkoiseen kirjaan, ja parlamentti tuki, niin kuin nytkin, ehdottomasti älykästä liikennettä Euroopan liikennepolitiikan tärkeimpiin kuuluvana painopisteenä. Miksi sitten etenemme niin hitaasti? Tekniikka on laajalti käytettävissä.
Tähän kuuluu esimerkiksi älyauto ja tietotekniikkaan perustuvat kaupunkiliikenteen hallintajärjestelmät; Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä (EGNOS) tulee käyttöön vuodesta 2009 alkaen ja Galileo-järjestelmä vuodesta 2013. Eurooppalaisen teollisuuden vahvuuksia on autoteollisuus, jossa menestymme hyvin kilpailussa, ja tähän vaikuttaa nimenomaan alalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten korkea innovointitaso. Lisäksi nykyään ala kehittyy sekä Länsi- että Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Budapestissa on kaksi huomattavaa eurooppalaisen tason osaamiskeskusta, jotka toimivat yhdessä Budapestin teknisen korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun kanssa. Tämän vuoksi ala on saatu mukaan. Nyt on yhteisön ja ennen kaikkea jäsenvaltioiden vuoro toimia. Esimerkiksi Equal-ohjelmalla on varmistettava, että infrastruktuuriin tehdään kaikki tarvittavat investoinnit. Älyautoaloitteella ja älykkään infrastruktuurin aloitteella on tarjottava asianmukainen taloudellinen ympäristö näiden kehittämistä varten. Uuden tekniikan käyttöönotto ei tietenkään ole helppoa, mutta prosessia voidaan vauhdittaa järkevin julkisin hankinnoin. Käytettävissä on välineiden kirjo. Pyydämme komissiota laatimaan asianmukaisen, eri alat kattavan strategian älykkäiden liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi.
Euroopan kansalaiset tuhlaavat arvokkaita minuutteja, jopa tunteja matkustamiseen. Samaan aikaan ajoneuvot saastuttavat tarpeettomasti ilmaa, ja yksityisautoilu on vaarassa, osittain koska ajoneuvojen käyttämän polttoaineen hinta tekee siitä kannattamatonta. Älykkäällä liikenteellä on ratkaiseva osuus näiden ongelmien ratkaisemisessa. Euroopan kansalaiset ovat nyt valmiit harkitsemaan kaikkia keinoja edellä esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi. Meidän on siis toimittava!
Jörg Leichtfried (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, sallikaa minun käyttää tilasuutta hyväkseni esittääkseni vilpittömät kiitokseni esittelijällemme Zitalle tästä mietinnöstä. Minä tiedän, Zita, että olet sellainen henkilö, että kun johonkin ryhdyt, teet sen nopeaälyisesti, määrätietoisesti, älykkäästi ja tarmokkaasti. Mielestäni tällainen juuri on tämän mietinnön henki.
Myös minä haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja jatkaa Genowefa Grabowskan esittämää ajatusta. Mielestäni autoja ei ole tarkoitettu pääasiallisesti miehille. Pikemminkin päinvastoin. Jos on uskomista asiasta julkaistuihin tilastoihin, naiset ajavat enemmän ennakoiden ja varovaisemmin ja turvallisemmin. Toisin sanoen naiset ajavat älykkäämmin, ja mielestäni tässä on yksi peruste sille, että juuri nainen on laatinut tämän mietinnön.
Ja nyt asiaan. On tunnettua, että maantieliikenne kuluttaa paljon energiaa ja päästää suuret määrät pakokaasuja ympäri Eurooppaa. Se on suurimpia riskejä ihmisten elämälle Euroopassa. Liikenneonnettomuuksissa kuolee tai vahingoittuu vuosittain monia ihmisiä. Siksi on tärkeää, että unionin lainsäädännöllä pyrittäisiin pienentämään näitä lukuja. Näin ollen on välttämätöntä, että ajoneuvoista saataisiin älykkäämpiä sanan varsinaisessa merkityksessä, jotta tällaiset onnettomuudet vähentyisivät tulevaisuudessa.
Mielestäni tämä mietintö on oikeansuuntainen. Avain menestykseen on kuitenkin – tässä olen aivan sama mieltä Reinhard Rackin kanssa – näiden järjestelmien saamisessa autonomistajien suurten joukkojen käyttöön, jotta niillä olisi yleisiä vaikutuksia, eivätkä ne jäisi aiempaan tapaan vain pienen ihmisjoukon etuoikeudeksi. Mielestäni mietinnössä tuodaan selvästi esiin tämä näkemys. Siksi meidän olisi minun mielestäni tänään hyväksyttävä tämä mietintö.
Emanuel Jardim Fernandes (PSE). - (PT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, aluksi haluan kiittää Zita Gurmaita erinomaisesta mietinnöstä ja siitä, että hän on ottanut asian tärkeäksi painopistealaksi, mikä kannustaa kaikkia toimijoita osallistumaan.
Ongelma on vakava. Emme voi unohtaa, että vuonna 2005 kuoli 42 000 ihmistä. En voi unohtaa, että Portugalissa tapahtui 150 kuolemaan johtanutta onnettomuutta miljoonaa asukasta kohti vuonna 1993, vaikka luvut ovatkin nyt pienentyneet.
Tämän mietinnön ja kollegamme työn panos on ratkaiseva, ja haluan korostaa kahta seikkaa.
Liikkuminen on nykyään erittäin tärkeää yhteiskunnan toimivuudelle Euroopassa. Olemme kaikki päivittäin riippuvaisia liikenteestä, ja liikenteen ja liikkumisen intensiivisyys aiheuttaa kasvavia sosiaalisia ja ympäristöongelmia. Välttämättömät vastaukset on siksi annettava vaiheittain, ja ne on myös annettava ja nopeasti. Kuluttajien ja autoteollisuuden hämmennys on otettava huomioon, mutta se ei saa estää turvallisuustavoitteen saavuttamista.
Toinen seikka on tiedotus. Kuluttajille on tiedotettava älykkäistä infrastruktuureista ja älyautoista. Tiedon on oltava selvää ja ymmärrettävää, ja sitä on annettava oikeaan aikaan. Autojen vähittäismyyjillä, myyntihenkilöstöllä, kaikilla asiasta vastaavilla tahoilla, jäsenvaltioilla, alue- ja paikallisviranomaisilla on suuri vastuu tässä asiassa, samoin kuin viestimillä. Euroopan unionin on varmistettava tällainen yhteistyö, sillä me emme yksin voi saavuttaa lopullista tavoitetta, joka on epäilemättä myös komission ja esittelijämme tavoite.
Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää lämpimät onnitteluni kollegalleni Zita Gurmaille hänen innostaan muuttaa nuoruutemme fantasia-auto Euroopan tulevaisuuden autoksi.
Tietysti kyseessä on tekniikka, ja kaikki hänen aloitteellisessa mietinnössään esittämänsä ehdotukset auttavat meitä etenemään jatkuvasti logistiikan kehittämisessä, mihin Euroopan unioni on sitoutunut.
Uskon myös, että nyt kun on päästy sopimukseen Galileon mukaan ottamisesta, älyautoaloitteesta tulee aloite, jolla rikastutetaan Galileo-järjestelmää.
Pelkästään eilen hyväksyimme direktiivin tieturvallisuusinfrastruktuurista, jossa jo korostetaan tarvetta kehittää älykkäitä ja interaktiivisia järjestelmiä ja ajoneuvoja. Jos meillä jo on infrastruktuuri, tarvitsemme enää älykkään ajoneuvon.
Älyautolla voidaan myös parantaa liikennerikkomusten ehkäisyä ja valvontaa, erityisesti yhteistyössä liikennevalojen, nopeusrajoitusten ja alkoholilukkojen kanssa. Tieliikenneturvallisuudessa tietysti kaikki, mikä liittyy jalankulkijoiden ja muiden haavoittuvien tienkäyttäjien joukkosensoreihin, on ratkaisevaa.
Tietysti eSafety-järjestelmä, hyvä komission jäsen, on aivan liian myöhässä. Jo aikoinaan esitimme sen liittämistä muihinkin kuin luksusautoihin, myös kaikkien hintaluokkien autoihin, mikä Zita Gurmain mielestä on toteutettava mahdollisimman nopeasti.
Esitimme myös, että se liitetään ammattikäytössä oleviin ajoneuvoihin, erityisesti maatalousajoneuvoihin, joissa kuljettajan eristyneisyydestä johtuen kaikkien onnettomuuksien seuraukset ovat vakavammat ajan myötä.
Kysyn teiltä, arvoisa komissio jäsen: milloin voimme toivoa tämän eSafety-järjestelmän käyttöä myös ammattiajoneuvoissa ja ennen kaikkea maatalousajoneuvoissa?
Älyauton olisi joka tapauksessa oltava kaikkien ulottuvilla, ja tätä tekniikkaa olisi tuettava, jotta siitä tulisi halvempaa ja se olisi sitä eniten tarvitsevien valtioiden lisäksi kaikkien Euroopan kansalaisten käytettävissä.
Milan Gaľa (PPE-DE). - (SK) Mietinnössä todetaan, ettei älyautoaloitetta voida toteuttaa täysin, jos se erotetaan älykkäitä teitä koskevista aloitteista. Sitä ei kuitenkaan voida myöskään toteuttaa, kuten muutkin parlamentin jäsenet ovat todenneet ennen minua, ilman älykästä kuljettajaa, joka ymmärtää liikennesäännöt ja jolla on asianmukaiset tekniset tiedot.
Lääkärinä haluan lisätä, että älykkään eurooppalaisen kuljettajan olisi myös oltava paremmin valmistautunut ensiavun antamiseen onnettomuuksissa. Kuljettajia on koulutettava jatkuvasti, ei vain teoriassa, vaan sopivin onnettomuussimulaattorein, niin että he ovat valmiit reagoimaan oikein ja pystyvät antamaan hyvää ensiapua ja siten säästämään ihmishenkiä stressaavassa onnettomuustilanteessa. Koska kyseisen aloitteen tavoitteisiin kuuluu ihmishenkien säästäminen, halusin lyhyesti tuoda tämän esiin.
Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). - (BG) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvä esittelijä, on aivan selvää, että tarvitaan yhteinen lähestymistapa ja yhdennetty politiikka, jotta kansalaisten tieliikenneturvallisuus voitaisiin varmistaa. Tähän liittyy monia tärkeitä seikkoja. Ensiksi tulevat ennaltaehkäisy, infrastruktuurin parantaminen, ajotaidon parantaminen sekä turvallisuus- ja teknologiainnovaatioiden käyttöönotto autojen suunnittelussa. Sen jälkeen tulee valvonta ja toteuttaminen koko ketjussa tieliikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Esittelijä ansaitsee kaiken tuen tälle aloitteelle ja mietintönsä erinomaiselle laadulle. Tieliikenneturvallisuus on erittäin tärkeää meille kaikille, sillä sitä koskevilla toimenpiteillä voidaan säästää ihmishenkiä. Älyautoaloite ei merkitse pelkästään teknisiä ratkaisuja. Se merkitsee vähemmän riskejä ja enemmän turvallisuutta. Se merkitsee hengissä pysymistä, ja elämän pitäisi olla mahdollista kaikille kansalaisille. Tämän mietinnön laatimista edelsi hyvä tiedotuskampanja, ja esittelijää on syytä onnitella myös siitä.
Tomáš Zatloukal (PPE-DE). - (CS) Tieliikenneturvallisuutta olisi tuettava tukijärjestelmin. Kuljettajat hyötyvät näistä järjestelmistä, ja liikennevirta tehostuu. Niiden tarkoituksena on helpottaa ajamista ja vähentää keskittymiskyvyn herpaantumisriskiä. Älyautotekniikalla näitä ongelmia voidaan vähentää ja ne voidaan jopa poistaa. Kannatan esittelijän näkemystä, jonka mukaan älyautojärjestelmien ja niiden sovellutusten nykyiset markkinaosuudet ovat hyvin alhaiset niiden mahdollisuuksiin nähden. Mielestäni näitä järjestelmiä ja niiden sovellutuksia on ehdottomasti käytettävä hyvissä ajoin täysimääräisesti hyväksi. Älyautojen tueksi on myös saatava aikaan älykkäät infrastruktuurit, mutta älykkäitä teitä ei vielä ole kehitetty loppuun asti. On selvää, että autojen aktiivisilla turvalaitteilla voidaan vähentää kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia. Tehokas lisä tienkäyttäjien kaikkinaiseen turvallisuusjärjestelmään on eCall-järjestelmä. Onnittelen esittelijää hänen mietinnöstään.
Antonio Tajani, komission jäsen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, parlamentin työn tuloksena, täällä edustamani komission jäsenen Redingin laatiman tiedonannon tuloksena ja Zita Gurmain erinomaisen työn tuloksena olemme mielestäni tänään antaneet meitä lehterillä kuunteleville kansalaisille, jotka teoriassa edustavat 500 miljoonaa Euroopan kansalaista, tärkeän viestin siitä, että unionin toimielimet kuuntelevat kansalaisia ja pyrkivät löytämään ratkaisuja kansalaisten tarpeisiin, minkä on oltava parlamentin, neuvoston ja komission työn tärkein painopiste.
Vain tällä tavoin voidaan poistaa Euroopan kansojen ja toimielinten välinen kuilu. Paras vastaus skeptikoille, jotka äänestävät ”ei” kansanäänestyksissä, on osoittaa heille, että unioni toimii lähellä kansalaisia. Meidän on lähetettävä myönteinen viesti ja edettävä rohkeasti ja tehtävä selväksi, että tärkein painopisteemme ovat kansa ja kansalaisten tarpeet. Siksi otin mielihyvin vastaan kutsunne, arvoisa puhemies.
Tieliikenneturvallisuus on minulle komission jäsenenä ja liikenneasioista vastaavalle pääosastolle työn painopiste – sanoin sen jo puheessani, jolla hankin parlamentin luottamuksen, josta esitän jälleen kerran kiitokseni toimittuani täällä niin monta vuotta, kiitän minulle osoitetusta luottamuksesta – kuten sanoin, kansalaisten turvallisuus: yksilöiden on oltava aloitteemme keskiössä.
Olen kuunnellut tätä keskustelua suurella mielenkiinnolla, ja toimielimet ovat tänään todella osoittaneet päättäväisyyttä ratkaista ongelmat ja säästää ihmishenkiä. Jokainen ihmishenki, jonka onnistumme säästämään lainsäädännöllämme, sitoutumisellamme, merkitsee arvokasta työtä, joka lasketaan ansioksemme. Tämän takia meidän on edettävä, ja tämän vuoksi olen myös samaa mieltä niiden useiden parlamentin jäsenten kanssa, jotka korostivat älykkäiden välineiden ja älyautojen merkitystä. Ensin on kuitenkin varmistettava ihmisen älykkyys, sillä päävastuu on ratin takana istuvilla kansalaisilla, joiden on ymmärrettävä, että toisten ihmisten henki riippuu heidän toimistaan.
Tekniikan on epäilemättä oltava ihmisen palveluksessa inhimillisenä osana ja perusosana. Siksi kannatan niitä – sanoin tämän jo avauspuheenvuorossani – jotka katsovat, että kuljettajia on koulutettava ja että kansalaisille on tiedotettava uusista välineistä, joita tekniikka ja tutkimus tuottavat kansalaisten käyttöön. Muuten on hyödytöntä tuhlata julkisia tai yksityisiä varoja tutkimukseen, jos tehtyjä löytöjä, aloitteita, jotka on saatettu onnistuneesti päätökseen, ei saateta kansalaisten käyttöön ihmishenkien säästämiseksi. Juuri siksi toistan, että tieliikenneturvallisuus on tärkeä painopisteala – ja teen tämän sitoumuksen muodollisesti Euroopan parlamentille – ja tärkeimpiä toimia, joiden toteuttamista komissio ja liikenneala jatkavat tulevina kuukausina.
Haluaisin lyhyesti vastata Pierre Pribetichin esittämään kysymykseen ajoituksesta. Euroopan komissio on ehdottanut 23. toukokuuta 2008 käynnistetyn kuulemisen tulosten perusteella asetusta ajoneuvojen yleisen turvallisuuden tyyppihyväksymisvaatimuksista, joiden mukaan sähköiset ajonvakautusjärjestelmät on asennettava vuodesta 2012 uusiin autoihin, jotta näiden ajoneuvojen turvallisuutta parannettaisiin merkittävästi. Asetuksessa viitataan YK:n Euroopan talouskomission maailman talousfoorumissa yhdenmukaistettuihin teknisiin sääntöihin.
Vastauksena Inés Ayala Senderille toteaisin raskaista ajoneuvoista, että marraskuussa 2007 ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsitellyt UNECE:n maailman talousfoorumi hyväksyi tekstin ajonvakautusjärjestelmän ja siihen liittyvien teknisten standardien pakollisuudesta. Euroopan komissio tuki tätä tekstiä, mikä merkitsee sitä, että ajonvakautusjärjestelmä on asennettava raskaiden ajoneuvojen yleisimpien luokkien uusiin malleihin vuodesta 2010 alkaen.
Hän mainitsi myös ammattiajoneuvot, erityisesti maatalousalalla käytettävät ajoneuvot – valitettavasti Euroopassa sattuu edelleen maatalousajoneuvojen aiheuttamia kuolemaan johtavia onnettomuuksia, joista osa johtuu huolettomasti ajavien kuljettajien vastuuttomuudesta – ja minun on todettava, ettei toistaiseksi ole annettu säännöksiä tai määräyksiä, sillä etusijalle on asetettu autot ja raskaat ajoneuvot. Panen tyytyväisenä merkille hänen ehdotuksensa omalla toimialallani ja välitän sen myös komission jäsenelle Redingille, sillä se on mielestäni tärkeä ehdotus ja vastaa erityisesti maaseudun tarpeita. Toistan uudelleen, että maataloudessa sattuu valitettavasti edelleen paljon kuolemaan johtavia onnettomuuksia, jotka eivät satu teillä vaan viljelymailla, emmekä voi väittää, ettei tämä olisi ongelma.
Tämän vuoksi kiitän teitä Inés Ayala Sender ehdotuksestanne ja kiitän kaikkia puheenvuoron käyttäneitä parlamentin jäseniä. Toistan jälleen kerran, että komissio – olen lopettamassa, arvoisa puhemies, ja pyydän anteeksi, jos olen käyttänyt ylimääräisiä minuutteja, mutta mielestäni aihepiiri on riittävän tärkeä oikeuttaakseen säännöissä määrätyn ajan ylityksiin. Kuten totesin, panen tyytyväisinä merkille Zita Gurmain mietinnön ja kiitän häntä hänen innostuksestaan, sillä meidän on osoitettava innostuksemme sitoutua puolustamaan kansalaisten oikeuksia.
Kiitän parlamenttia kannustuksesta ja tuesta eCall-järjestelmälle ja toimenpiteille, joilla sen toteuttamista edistetään, ja siksi uskon, että tämän päivän keskustelujen tulokset ovat myönteisiä, sillä komissio, parlamentti ja toivottavasti myös neuvosto, arvoisa puhemies, ovat sopineet kansalaisten suojelemisesta näillä pyrkimyksillä, joiden tavoitteena on säästää mahdollisimman monia ihmishenkiä.
Zita Gurmai, esittelijä. − (HU) Suuret kiitokset, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, suuret kiitokset kommenteistanne ja mielipiteistänne. Mielestäni nyt on todella alkanut uusi aika Euroopan liikenteen historiassa, kuten kollegani Etelka Barsi-Pataky asian ilmaisi. On hyvin tärkeää, että kaikki täällä parlamentissa ovat ilmaisset tukensa tälle mietinnölle. Ilmeinen totuus on, että Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmää miellyttääkseen on oltava mahdollisimman vihreä, ja on hyvä, että lopulta hekin tukivat tätä mietintöä. Haluan korostaa tämän seikan suurta merkitystä. Arvoisa komission jäsen, olen samaa mieltä kanssanne siitä, että jos onnistumme säästämään edes yhden ihmishengen tiellä, olemme jo saavuttaneet jotain. Mielestäni nimittäin merkittävintä, mitä eurooppalaisina päätöksentekijöinä voimme tehdä, on suojella ihmishenkiä. Monet teistä ovat lainanneet järkyttäviä tilastoja: 41 600 henkeä menehtyy teillä.
Kiitän teitä myös tuestanne, sillä jotta tämä asia saataisiin päätökseen, tarvitaan jokaisen panosta. Olen hyvin ylpeä Viviane Redingistä ja hänen ryhmästään, Andrésta ja Juhanista, jotka ovat paikalla. He ovat olleet mukana koko prosessin ajan, ei vain kuluneina kuukausina, vaan kuluneina vuosina, sillä tekniikkaa on testattava sen todellisen toimivuuden selvittämiseksi. Muistatteko vielä aikaa, jolloin ei ollut turvavöitä? Nyt ne ovat itsestään selvyys. Tai kuten Robert Evans asian ilmaisi, jokaisessa autossa on nykyään radio. Uusi tekniikka on jonain päivänä yhtä luonnollista kuin nykyajan turvavyöt ja radiot. Unionin kansalaiset olisi saatava ostamaan näitä älykkäitä järjestelmiä, kunhan he ymmärtävät niiden tuomat hyödyt. Autonvalmistajat olisi myös saatava puolellemme, sillä vuosittain Euroopassa valmistetaan 17 miljoonaa autoa ja ala työllistää kaksi miljoonaa henkeä. On tärkeää, että jäsenvaltiot ovat puolellamme tässä asiassa, vaikka minun onkin todettava Malcolm Harbourin tavoin: neuvosto on näkyvästi poissa.
Ei ole juurikaan hyötyä siitä, että komissio ja Euroopan parlamentti tekevät voitavansa, jos neuvosto ei ota tätä asiaa riittävän vakavasti. Neuvoston on ymmärrettävä, että sekin edustaa unionin kansalaisia. Toimikaamme siis yhdessä! Pyydän tätä, koska teot tuntuvat enemmän kuin sanat. On meidän kaikkien edun mukaista myöntää, että kaikki voittavat, jos saamme tuloksia tällä alalla, sillä voimme matkustaa turvallisesti, liikenne on optimaalista, ympäristösaasteita voidaan vähentää ja Euroopan teollisuus voi saada johtavan aseman tieto- ja viestintätekniikan alalla. Nyt voidaan todella saada aikaan muutos. Älkäämme menettäkö tätä mahdollisuutta!
Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Uskon todella, että komission jäsen Tajani tekee kaikkensa, jotta tästä unelmasta tulee totta.
Robert Evans (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, esitän työjärjestyshuomautuksen. Minulla ei ole parlamentin työjärjestystä, mutta olen varma, että yksiköllänne se on, joten suokaa anteeksi, jos nousen ylös. Tämä ei liity Zita Gurmain mietintöön, sillä olemme puhuneet siitä.
Teidän puhuessanne ja erityisesti Zita Gurmain tehdessä yhteenvetoa mietinnöstään huomasin, että yleisöä tuli lehterille. Toivotan heidät lämpimästi tervetulleiksi ja mielestäni on hyvä ja tärkeää, että yleisölehterille tullaan, mutta olen myös tietoinen siitä, että heti kun istun alas tämän spontaanin puheenvuoroni päätyttyä, te keskeytätte istunnon kello 12.00 asti äänestyksiä varten.
Nämä ihmisrukat, joista monet ovat matkustaneet monia satoja kilometrejä, eivät ole kuulleet tämän aamun keskustelua ja puheenvuoroja. He kuulevat vähän minun sanoistani, mutta mietin, voisitteko te ja avustajanne kääntyä asia hoitavien viranomaisten puoleen ja pohtia, millä tavalla voitaisiin varmistaa, että silloin, kun keskustelu päättyy kello 11.30, kuten tänä aamuna, jolloin mitään ei ole suunniteltu kello 14.00 asti, voitaisiin tehdä jotain tämän hetken ja kello 12.00 välillä, joko tärkeitä iltapäivän asioita tai jotain muuta mieltä askarruttavaa.
Puhun niiden noin sadan henkilön puolesta, jotka ovat tulleet lehterille kuuntelemaan puheenvuoroja, mutta jotka kuulevat vain pari minuuttia minun hölinääni, jolla kuitenkin tuon esiin hyvin vakavan asian.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. − (ES) Hyvä Robert Evans, teille annettiin minuutin puheenvuoro, ei kahden minuutin.
Panemme merkille aina yhtä nokkelan Robert Evansin ajatuksen.
Haluaisin kuitenkin ennen istunnon keskeyttämistä välittää teille ja komission jäsenelle hyvät uutiset, joiden mukaan pari tuntia sitten niinkin tärkeän valtion kuin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone ratifioi Lissabonin sopimuksen. Ymmärtääkseni kuningatar Elizabeth allekirjoittaa parhaillaan kyseistä asiakirjaa, joten Yhdistynyt kuningaskunta ratifioi tällä toimenpiteellä Lissabonin sopimuksen. Olemme varmaan kaikki iloisia kuullessamme nämä uutiset, myös poissa olevat, vaikka he ovat jättäneet lippunsa pöydälle, eivätkä yleensä ole paikalla parlamentissa silloin, kun on tehtävä töitä.
Päätän tämän keskustelun näihin iloisiin uutisiin.
Äänestykset toimitetaan kello 12.00.
(Istunto keskeytettiin klo 11.30 ja sitä jatkettiin klo 12.00)
PUHETTA JOHTI varapuhemies Diana WALLIS
3. Äänestykset
Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.
(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)
3.1. Vaarallisten aineiden sisämaankuljetukset (A6-0227/2008, Bogusław Liberadzki) (äänestys)
3.3. Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittaminen (äänestys)
- Tarkistuksesta 37 toimitetun äänestyksen jälkeen
Iratxe García Pérez (PSE). − (ES) Arvoisa puhemies, tarkistus 37 on peruutettu, joten emme esitä sitä äänestykseen.
Puhemies. - Valitettavasti en tiennyt, että se oli peruutettu, joten se esitettiin äänestykseen joka tapauksessa.
- Ennen tarkistuksesta 15 toimitettua äänestystä
John Bowis (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, ryhmämme puolesta ja kompromissin saavuttamiseksi ja sopimukseen pääsemiseksi tästä seikasta olisimme valmiit peruuttamaan kyseisen tarkistuksen, jos esittelijä hyväksyisi pienen suullisen tarkistuksen, sellaisena kuin se on kirjoitettuna luetteloon, vain jottei asiakirjaa ilmaistaisi kovin erityistermein kutsumalla sitä laillisesti sitovaksi ”direktiiviksi”, vaan edistäväksi ”toimenpiteeksi”. Jos esittelijä suostuu tähän, voimme vetää pois kyseisen tarkistuksen.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa lähes yksimielisesti hyväksytyn päätöslauselmaesityksen laatijana pahoittelen asiaa, mutten voi hyväksyä John Bowisin ehdotusta, koska hänen ehdottamassaan suullisessa tarkistuksessa horjutetaan vakavasti tekstin peruspilareita. Saisinko pyytää parlamentin jäseniä, jotka kannattavat tätä näkemystä, nousemaan ylös.
Puhemies. - (EN) Hyvä John Bowis, näyttäisi siltä, että yli 40 parlamentin jäsentä on noussut ylös, joten emme voi käsitellä suullista tarkistusta.
(Suullinen tarkistus hylättiin.)
– Ennen tarkistuksesta 35 toimitettua äänestystä
John Bowis (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, saatiinpahan ainakin vähän liikuntaa. Sosialistien tarkistukseen esitetty suullinen tarkistus on esityslistalla, ja esitän sitä nyt ryhmämme puolesta. Katsotaanpa, saadaanko saliin hieman aerobiciä.
Puhemies. - (EN) Kyseessä on liikkuminen salin toisesta päästä toiseen!
(Suullinen tarkistus hylättiin.)
4. Tervetulotoivotukset
Puhemies. − (EN) Haluaisin nyt toivottaa tervetulleeksi viralliselle lehterille Sveitsin liittokokouksen valtuuskunnan. Sveitsin valtuuskuntaa johtaa Brigitta Gadient.
(Suosionosoituksia)
Minulla on ilo toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi Euroopan parlamenttiin Strasbourgiin, jossa olette osallistuneet EU:n ja Sveitsin parlamenttien väliseen 27. kokoukseen eilen ja tänään.
Tiedän, että kokouksessa on käyty mielenkiintoista keskustelua tilanteen kehittymisestä ja nykytilasta sekä tulevista haasteista Sveitsin ja EU:n suhteissa ja että siellä on korostettu erityisesti EU:n ja Sveitsin välistä vuoropuhelua veroasioista, henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja EU:n viimeisimmistä laajentumisista saaduista kokemuksista, rajat ylittävästä palvelujen tarjoamisesta sekä Schengenin ja Dublinin sopimuksista, Sveitsin rahoituspanoksesta EU:n laajentumiselle ja maataloustuotteiden vapaakaupasta.
Parlamenttiemme väliset suhteet ovat pitkäaikaiset – lähes kolme vuosikymmentä – ja ne ovat johtaneet syvään tuntemukseen sekä EU:ssa että Sveitsissä. Olen varma, että tällä viikolla toteutettu näkemysten vaihto edistää parlamentaarista yhteistyötämme.
(Suosionosoituksia)
5. Äänestykset (jatkoa)
Puhemies. − (EN) Jatkamme nyt äänestyksiä.
(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)
5.1. Tulliliitto 40 vuotta 1. heinäkuuta 2008 (äänestys)
5.2. Tavoitteena energiankuluttajien oikeuksia koskeva eurooppalainen peruskirja (A6-0202/2008, Mia De Vits) (äänestys)
5.5. EU:n ja Venäjän huippukokouksen valmistelu (26. ja 27. kesäkuuta 2008) (äänestys)
5.6. Lammas- ja vuohialan tulevaisuus Euroopassa (A6-0196/2008, Liam Aylward) (äänestys)
5.7. Kohti turvallisempaa, puhtaampaa ja älykkäämpää Euroopan laajuista liikkuvuutta: Ensimmäinen raportti älyautoaloitteesta (A6-0169/2008, Zita Gurmai) (äänestys)
6. Äänestysselitykset
Suulliset äänestysselitykset
Päätöslauselma – Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittaminen (B6-0303/2008)
Oldřich Vlasák (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin selittää äänestystäni Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman osalta. Asiakirjan solidaarisuuden ja keskinäisen avunannon sävy on askel oikeaan suuntaan. Barnierin raportti haastaa meidät käytännön toimiin, ja tässä mielessä komission tiedonanto viitoittaa tietä. Meidän onkin varmistettava kilpailukyky ja tehostettava rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden eritasoisten turvajoukkojen välillä. Valitettavasti en voinut tukea päätöslauselmaa, koska suullista tarkistustamme ei hyväksytty. Tällä tarkistuksella vastustamme sellaisten laillisesti sitovien välineiden luomista, joilla vaikutettaisiin kansalliseen lainsäädäntöön, politiikkaan ja ohjelmiin ja niiden kautta solidaarisuuteen. Mielestäni yksinkertaisesti saavutamme paremman suojan tuhoja vastaan tukemalla jäsenvaltioiden turvajoukkoja, sovittamalla yhteen niiden laitteet ja investoimalla niihin eikä uudella lainsäädännöllä, jolla luodaan vain lisää byrokratiaa, eikä auteta yhtään tätä prosessia.
Päätöslauselma – Tulliliitto 40 vuotta (B6-0297/2008)
Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Tulliliitolla on ollut ratkaiseva asema jo vuodesta 1968 alkaen yhtenäismarkkinoiden säilyttämisessä ja kehittämisessä. Tulliliiton 40 toimintavuotta on ollut tärkeä saavutus, ja se on hyödyttänyt EU:n liike-elämää ja kansalaisia.
Kannatan Arlene McCarthyn sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnan puolesta laatimaa päätöslauselmaa tulliliiton 40 toimintavuodesta ja äänestin sen puolesta.
Globalisaation ja tekniikan kehittymisen ansiosta tulliliitto on joutunut kohtaamaan haasteita, kuten tuoteväärennökset, vaarallisten aineiden kasvava tuonti ja tarve perustaa sähköinen tullijärjestelmä. Vain tullihallintojen ja valvontaviranomaisten keskinäisellä kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan suojella EU:n markkinoita vaarallisten aineiden ja väärennettyjen tuotteiden tuonnilta ja siten tehostaa kuluttajansuojaa. Vakuutuin asiasta tavatessani kansallisia tulliviranomaisia ja tutustuessani tullihallintoon Prahassa, Antwerpenissa ja Washingtonissa sekä Beijingissä ja Shanghaissa.
Tämä vuosipäivä tarjoaa sopivan tilaisuuden kiittää tullivirkailijoita heidän vaativasta ja usein vaarallisestakin työstään ja ilmaista arvostuksemme heidän saavutuksilleen vaarallisten tuotteiden, väärennösten ja piraattituotteiden torjumisessa.
Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, 40 vuotta näyttää olevan sopiva hetki osoittaa, millainen väärinkäsitys mielestäni on vallinnut maassamme siitä lähtien, kun äänestäjämme, teidän ja minun, äänestivät liittymisestä johonkin, jonka he uskoivat olevan yhteismarkkinat, noin 35 vuotta sitten – väärinkäsitys, joka koskee vapaakauppa-alueen ja tulliliiton välistä eroa.
Uskoisin, että useimmat Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiset ajattelivat yhteismarkkinoiden tarkoittavan keskinäistä tuotteiden tunnustamista, eli että jos jotain voitiin myydä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sitä voitaisiin myydä myös Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa ja päinvastoin.
Mutta sen sijaan meillä onkin standardointi. Esitetään tiettyjä vaatimuksia tietyistä ainesosista, joiden määrän on oltava vähintään ”x” ja enintään ”y”, ja vaikka kyseistä tuotetta ei koskaan ole edes tarkoitettu vientiin, eikä se koskaan edes ylitä valtion rajoja, se onkin yhtäkkiä kriminalisoitu ja kielletty omassa valtiossaan. Näin käy usein, koska kilpailija jossain päin EU:ta – ei useinkaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa – joka sattumalta täyttää joka tapauksessa kaikki vaatimukset, käyttää Euroopan unionin mekanismeja ja siirtää kustannuksensa kilpailijoiden maksettaviksi.
Mielestäni on vahinko, että tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden alkuperäinen käsite on kadonnut yhdenmukaistamisen tieltä, mikä vähentää kuluttajien valinnanvapautta.
Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuinka mukavaa nähdä teidät johtamassa puhetta!
Kun pidän puheita äänestäjilleni Lontoossa – niille, jotka ehkä ovat kuulleet puhuttavan Lontoosta, kerron, että kyseessä on maailman hienoin kaupunki, maailman hienoimman valtion pääkaupunki – he usein kertovat minulle uskoneensa vuonna 1973, että liityimme tulliliittoon. Silloin totean heille: ”Ettekö ymmärrä asian ydintä? Ettekö ymmärrä eurooppalaisen hankkeen luonnetta? Kyseessä on lisääntyvä poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen.”
Itse asiassa ensimmäisellä työviikollani Euroopan parlamentissa ryhmäni johtaja Hans-Gert Pöttering nousi ylös ja sanoi: ”Mikään ei saa olla Euroopan yhdentymisen tiellä. Mikään ei saa olla eurooppalaisen hankkeen tiellä.” Äänestäjäni ovat siis selvästi ymmärtäneet väärin hankkeen luonteen.
Esittäisin pyynnön niille, jotka täällä parlamentissa kannattavat hanketta: olkaa rehellisiä sen tavoitteista! Jos pyritte kieltämään totuuden tässä hankkeessa, käy niin, että kun kansan mielipidettä kysytään, se hylkää hankkeen, kuten kävi Irlannin kansanäänestyksessä.
Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin olen iloinen nähdessäni teidän johtavan puhetta.
Äänestin tarkistuksen 6 puolesta, koska mielestäni kloorikäsiteltyjen broilereiden tuonnin salliminen vahingoittaisi EU:n standardeja kahdella tavalla. Ensiksi puuttuu tieteellistä näyttöä ehdotettujen aineiden käytön ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Toiseksi ottaen huomioon, missä oloissa siipikarjan tuottajat toimivat, ei ole järkevää tuottajien eikä ennen kaikkea kuluttajien kannalta pitää voimassa kahta eri standardia.
Edellinen puhuja mainitsi Lissabonin sopimuksesta Irlannissa järjestetyn kansanäänestyksen. Tutkiessani syitä törmäsin yhteen varmaan perusteeseen eli siihen, että eri standardeja vastustetaan. Mutta nyt täällä parlamentissa käsittelemme asiaa, joten mielestäni on hyvä, että parlamentille on esitetty tätä päätöslauselmaa.
Yhteinen päätöslauselma – Dieselöljyn hinnannousun synnyttämä kalatalousalan kriisi (RC-B6-0305/2008)
Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kannatan täysin parlamentille esitettyä päätöslauselmaa. Jälleen kerran toistan, että parlamentissa useimmin käsiteltyjä asioita on, miten täyttää kansalaisten vaatimukset. Tässä on nyt mielestäni selvä tapaus, jossa vastaus on annettava.
Kalateollisuus on kriisissä, kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet yli 300 prosenttia viimeksi kuluneina viitenä vuotena, kun taas kalanhinta on sama kuin 20 vuotta sitten. Niinpä kalastajat eivät voi jatkaa toimintaansa, he jättävät alan, ja mielestäni tietyt ehdotukset tässä päätöslauselmassa voivat parantaa tilannetta.
Mielestäni on hyvä, että puheenjohtajavaltio Slovenia on ilmoittanut ottavansa asian käsiteltäväksi, ja haluaisin kehottaa kalatalousministerineuvostoa kiinnittämään ensi viikon kokouksessaan huomiota tähän päätöslauselmaan.
Puhemies. − (EN) Nyt Syed Kamall varmaankin haluaa kertoa meille Lontoon kalastajista, vai kuinka?
Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, enpä usko heitä enää olevan, kiitos yhteisen kalastuspolitiikan!
Suuret kiitokset tästä tilaisuudesta selittää äänestyskäyttäytymistäni tässä tärkeässä keskustelussa. Haluaisinkin sanoa kollegoilleni parlamentissa, että nyt on syytä tarkastella, mistä todella on kyse. Aina kun kehkeytyy kansainvälinen kriisi, pyritään syyttämään kalateollisuutta. Tällä hetkellä kalateollisuuden todellisena ongelmana ei ole polttoaineiden hinnannousu. Ongelmana on yhteinen kalastuspolitiikka, keskitetty suunnittelujärjestelmä, josta Neuvostoliitossa olisi oltu ylpeitä. Olen hämmästynyt havaitessani, miten innokkaita kollegani täällä parlamentissa ovat omaksumaan neuvostotalouden.
Tarkastellaanpa muutamia onnistuneita kalansuojelujärjestelmiä maailmassa. Jos tarkastellaan esimerkiksi Islannin tai Uuden-Seelannin järjestelmiä, havaitaan niiden perustuvan oikeusvaltioon ja teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä siirrettäviin teollis- ja tekijänoikeuksiin. Jos todella haluamme ratkaista kalateollisuuden ongelman, on luotettava oikeusvaltioon; on luotettava teollis- ja tekijänoikeuksiin; on luotettava vapaisiin markkinoihin.
Peter Skinner (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, en halua puhua tästä vaan edellisestä aiheesta. Yritin kiinnittää huomiotanne.
Pidättäydyin äänestämästä siipikarjanruhoasiassa, lähinnä siksi, että mielestäni on torjuttava väitteet, joiden mukaan kielto olisi pidettävä voimassa. Mielestäni tieteellisesti on todistettu, että tämä kielto voidaan kumota. Mutta aiheesta ei ole lainkaan keskusteltu täällä.
Sen sijaan meillä on Euroopassa käytössä erittäin kallis broilerinruhojen puhdistusprosessi. Se onkin todellinen ongelma, sillä kaikki Euroopan unioniin tuodut ruhot olisivat halvempia ja sen seurauksena ne myytäisiin nopeammin, mikä selvästi sopisi kuluttajille.
Kyse ei ole terveysvaatimuksista, kyse on protektionismista. Mielestäni tämä on surullinen päivä Euroopalle, kun käymme tätä nimenomaista keskustelua niin lyhyesti ja typistetysti, kun päätöslauselma on tällä viikolla esitettävä parlamentille.
Pidättäydyin äänestämästä tästä syystä ja uskon, että suhteemme Yhdysvaltoihin ja muihin maihin häiriintyvät tämän seurauksena.
Yhteinen päätöslauselma – Hanti-Mansijskissa 26. ja 27. kesäkuuta 2008 pidettävä EU:n ja Venäjän huippukokous (RC-B6-0235/2008)
Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) EU:n ja Venäjän huippukokoukseen kiinnitetään syystä paljon huomiota. Ottaen huomioon Venäjän tärkeän geopoliittisen aseman ja sen pitkät historialliset ja kulttuuriset siteet Eurooppaan kannatan voimakkaan poliittisen kumppanuuden perustamista EU:n ja Venäjän federaation välille.
Tähän kumppanuuteen olisi liitettävä keskinäinen avunanto turvallisuusasioissa, nimittäin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä vapaan kaupan ja matkustamisen esteiden poistamisessa. Meidän ei pidä kuitenkaan jättää huomiotta unionin ja Venäjän suhteissa ilmeneviä useita ongelmallisia seikkoja. Tässä mielessä on tärkeää, että EU pysyy yhtenäisenä.
Jäsenvaltio, joka suhtautuu vakavasti yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ei saisi luoda kahdenvälisiä suhteitaan Venäjään sellaisiksi, että niillä vahingoitetaan jäsenvaltioiden oikeutettuja intressejä. EU:n ja Venäjän olisi päästävä arkaluonteisissa kansainvälisissä asioissa yhteisymmärrykseen kansainvälisen oikeuden noudattamisesta ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisesta, esimerkiksi Serbian ja Kosovon tapauksessa.
Lopuksi haluaisin sanoa, että EU:n olisi autettava Venäjää demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä ja voimistamisessa sekä ihmisoikeuksien noudattamisessa.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, EU:n ja Venäjän huippukokous lähestyy. Se on tärkeä tapahtuma, minkä vuoksi parlamentissa valmisteluista käyty keskustelu oli niin tärkeää.
Euroopan unionin ja Venäjän suhteilla on valtava merkitys Euroopan ja koko maailman vakaudelle, taloudelliselle kasvulle ja turvallisuudelle. Nämä suhteet saivat uuden ulottuvuuden EU:n laajennuttua 12 uudella jäsenvaltiolla, jotka sijaitsevat pääasiallisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Nämä maat olivat aiemmin taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti sidoksissa entiseen Neuvostoliittoon.
Sittemmin yksittäisten maiden kahdenväliset kauppasuhteet on siirretty EU:n ja Venäjän tasolle. Venäjä pyrkii kuitenkin kaiken aikaa tekemään järjestelyjä yksittäisten maiden kanssa, ohi EU:n. Tätä kahdenvälistä yhteistyötä perustellaan usein poikkeusoloilla.
Venäjä on valtava maa ja sillä on suuret poliittiset ja sotilaalliset pyrkimykset ja valtavat energiavarat, jotka määrittelevät sen aseman Euroopassa ja maailmassa. Ratifioituaan Kioton pöytäkirjan Venäjä on tärkeä kumppani, joka olisi otettava mukaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun.
Tunne Kelam (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, 29 kohdassa, joka päättyy ”tarjoamaan EU:n laajempaa osallistumista konfliktin ratkaisuprosessiin”, kannatan alkuperäistä versiota, joka jatkuu ”mukaan luettuna mahdollisuus lähettää alueelle EU:n rauhanturvajoukkoja ja korvata IVY-maiden ja Venäjän joukot”.
Mielestäni juuri nyt on erittäin tärkeää antaa selvä viesti EU:n puolesta siitä, että olemme valmiit sitoutumaan konkreettisesti rauhanturvaamiseen Abhasiassa.
Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies! Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minua huolestuttaa tällä, samoin kuin muillakin aloilla se, että EU heikentää lampaanlihan tuotantoa kasvavan tuonnin vuoksi.
Tässä ei ole kyse vain maatilojen tuloista, vaan asiaan liittyvistä ympäristöseikoista, sillä kaikista kotieläimistä luultavasti juuri lammas edistää eniten karujen alueiden luonnollista hoitoa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
Monien ylämaiden ja epäsuotuisten alueiden heikkeneminen johtuu lampaankasvatuksen vähenemisestä. Siksi tätä teollisuutta on tuettava ja on mietittävä sille myönnettäviä ympäristöön sidottuja maksuja.
Mielestäni myös asianmukainen alkuperämaamerkintäjärjestelmä voisi edistää suuresti paikallisen lampaanlihan kulutuksen kasvua erityisesti, kun tuonti lisääntyy.
Lopuksi komission kiirehtiminen sähköiseen tunnistusjärjestelmään aiheuttaa lisäkustannuksia kannattamattomien tuottojen vuoksi jo ennestään supistuvalle alalle. Tällaisten tunnistusjärjestelmien olisi vähintään oltava vapaaehtoisia kullekin jäsenvaltiolle ja alueelle.
Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, mitä hän totesi sähköisestä tunnistusjärjestelmästä. Siitä olisi todella tehtävä vapaaehtoinen.
Kannatin tarkistusta 4, sillä haluan pyytää komissiota ja neuvostoa harkitsemaan jonkinlaisen yhteisön rahoituksen käyttöönottoa sähköisen tunnistusjärjestelmän yhteydessä. Vuohi-, lammas- ja karitsa-alat ovat kriisissä, eikä niillä todellakaan ole varaa niille sälytettäviin lisäkustannuksiin.
Olisin itse asiassa kannattanut pikemminkin tarkistusta 1 – mutta se tietysti peruuntui tarkistuksen 4 hyväksymisen perusteella. Kyseisessä tarkistuksessa suositeltiin sähköisen tunnistusjärjestelmän käyttöönoton lykkäämistä aikaisintaan vuoteen 2012. Kuten totesin, kannatan edellistä puhujaa siinä, että asiaan liittyvät byrokratia ja kustannukset ylittävät suuresti mahdollisen hyödyn.
James Nicholson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuten eilen illalla totesin, mietintö on erittäin hyvä. Valitettavasti komission jäsen sulki eilen illalla pois mahdollisuuden, että komissio hyväksyisi esittelijän ehdotuksen työryhmän perustamisesta tutkimaan tämän teollisuudenalan tilannetta.
En kyllä erityisemmin usko työryhmiin, sillä niistähän on runsauden pula. Aina kun ongelmia ilmaantuu, perustamme työryhmän, josta ei sen jälkeen enää kuulu mitään.
Mutta mielestäni yhteistyömme toimi paremmin ennen kuin tulimme tähän istuntosaliin, olisimme voineet esittää tiukan ehdotuksen, joka olisi auttanut tätä teollisuudenalaa ja toiminut sen hyväksi.
Nyt meillä ei ole mitään. Meillä on sähköinen tunnistusjärjestelmä. Emme saaneet, mitä halusimme eli järjestelmän lykkäämistä vuoteen 2012. Tällä teollisuudenalalla ei ole varaa tähän. Mutta uskon meidän palaavan vielä tähän asiaan. Viimeistä sanaa ei ole sanottu, sillä meidän on puolustettava lammas- ja vuohiteollisuutta kaikkialla Euroopan unionissa.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vaarallisten aineiden kuljetuksista on keskusteltu usein, ja tuloksena on ollut, että turvallisuusstandardeja on asteittain selkiytetty ja yksinkertaistettu. Yhdessä Boguslaw Liberadzkin mietinnön kanssa nykyinen lainsäädäntö, joka koskee vaarallisten aineiden kuljetuksia, muodostaa terveen pohjan erityisesti direktiivin soveltamisalalle, jota on laajennettu koskemaan sisävesikuljetuksia. Onnittelen neuvottelijoita sopimuksen tekemisestä, minkä ansiosta voimme hyväksyä tämän asiakirjan toisessa käsittelyssä.
Direktiivin ulottamiseen koskemaan sisävesikuljetuksia liittyy jäsenvaltioille myönnetty kahden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana ne voivat säännellä vaarallisten aineiden kuljetuksia alueellaan tai kieltää ne muista kuin kuljetukseen liittyvistä turvallisuussyistä.
Tämän vuoksi olisi korostettava, että tämä lainsäädäntö osoittaa pyrkimyksiämme tehostaa vaarallisten aineiden kuljetuksia unionissa ja tehdä niistä turvallisempia poistamalla tarpeeton byrokratia ja lisäkustannukset tai säännöt, joilla niiden hallintaa ei tehosteta.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, itse asiassa vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksia koskevasta Boguslaw Liberadzkin erinomaisessa mietinnössä ei ole paljon keskusteltavaa. Äänestin mietinnön puolesta valiokunnassa ja vahvistan ääneni täällä.
Mitä enemmän jäsenvaltioiden välinen kauppa kasvaa, sitä hyödyllisempää mielestäni on vertailla näitä virtoja erityisesti turvallisuuden suhteen, mutta myös tarkastusten ja niihin liittyvien hallintomenettelyjen suhteen. Ei olisi loogista arvostella tai jopa torjua tällaista teknistä tekstiä, jota koskevaan laajaan kuulemiseen on osallistunut niin paljon jäsenvaltioiden asiantuntijoita, jotka myös ovat antaneet laatua koskevia tietoja.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Kannatan täysin tätä mietintöä. Euroopan unionin sisävesillä kuljetetaan vuosittain valtavia määriä vaarallisia aineita, kuten klooria ja öljyä. Näille kuljetuksille ei toistaiseksi ole annettu sääntöjä, vaikka vaarallisten aineiden maantie- ja rautatiekuljetuksista on voimassa lainsäädäntö.
Lainsäädäntöä vaarallisten aineiden laivakuljetuksista kaivataan kipeästi, eikä pelkästään turvallisuussyistä, vaan myös ympäristön- ja terveydensuojelun sääntelemiseksi Euroopassa. Hyvin iso osa näistä kuljetuksista ylittää rajat. Lisäksi unionin säännöt hyödyttävät myös liike-elämää, jonka nykyään on täytettävä eri kansallisia vaatimuksia useissa jäsenvaltioissa. Sisävesikuljetukset aiheuttavat myös vähemmän kasvihuonepäästöjä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää yhdenmukaistaa eri kuljetusmuotoja koskevat vaatimukset. Sen jälkeen on houkuttelevampaa yhdistää eri kuljetusmuodot, esimerkiksi niin, että osa matkaa tehtäisiin rautateitse, minkä jälkeen rahti jatkaisi matkaa laivalla. Se on tehokasta, mutta myös ennen kaikkea kestävää. Toivonkin, että kuljetusfirmat vastedes valitsisivat useammin eri kuljetusmuotojen yhdistelmän.
Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Pidättäydyin äänestämästä Helmut Markovin mietinnöstä, joka koskee tieinfrastruktuurin turvallisuusjohtamista. Perusteluni on, että tämä mietintö on räikeässä ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa: laajempi yhteisö ei saisi harjoittaa toimintaa, jota pienempi pystyy tekemään. Tämä periaate olisi säilytettävä erittäin huolellisesti. Valitettavasti olen havainnut tätä periaatetta rikottavan jopa parlamentissa. Toivon, että tässä yhteydessä onnistumme säilyttämään tämän periaatteen edes osittain, mutta kuinka paljon aikaa siihen kuluikaan! Lainsäädäntötyömme ei ole suuntautunut hyvien lakien laatimiseen, vaan huonojen lakiesitysten tarkistamiseen. En kuitenkaan ole siinä harhaluulossa, että tämä olisi ollut viimeinen hyökkäys toissijaisuusperiaatetta vastaan. Tämä on jopa paradoksaalista, sillä hyökkäykset tulevat samalta suunnalta kuin äänekkäimmät Irlannin arvostelut, maan, joka pari päivää sitten hylkäsi Lissabonin sopimuksen. Tässä ei nyt osata yhdistää sitä, että irlantilaiset äänestivät ”ei” nimenomaan siitä syystä, että tätä periaatetta rikotaan Euroopan unionissa säännöllisesti. Itse asiassa juuri Irlannin esimerkin olisi osoitettava meille, ettemme voi jättää toissijaisuutta huomiotta tai uhrata sitä muka korkeammille tavoitteille, kuten tieliikenneturvallisuus. Ennemmin tai myöhemmin ja todennäköisesti hyvin nopeasti se palaa takaisin.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Helmut Markovin mietinnön puolesta. Mielestäni ehdotus on hyvin kattava, ja siihen liittyy useita näkökulmia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että turvallisuus otetaan huomioon kaikissa tieinfrastruktuurin vaiheissa: suunnittelusta, muotoiluun ja käyttöön.
Yhdyn siihen, mitä ehdotuksessa on sanottu toissijaisuusperiaatteen noudattamisesta siten, että jäsenvaltioiden harkintaan jätetään se, miten laajalti ne soveltavat ”tieturvallisuuden vaikutusarviointeja”, turvallisuusauditointeja ja turvatarkastuksia.
Tieverkon turvallisuuden kehittämiseen tarkoitetun lainsäädäntövälineen hyväksymisessä käytetty lähestymistapa, joka ei ole liian joustamaton, on katsottava myönteiseksi tulokseksi, jonka vaikutukset riippuvat siitä, miten tehokkaasti sitä sovelletaan. Mielestäni on kuitenkin erittäin tärkeää, että annetaan kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavat sitovat vähimmäisstandardit, joista ei voi poiketa.
Päätöslauselma – Euroopan unionin katastrofivalmiudet (B6-0303/2008)
Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit tietävät, miten tuhoavia luonnonkatastrofin seuraukset voivat olla. Tiedämme Yhdistyneen kuningaskunnan viimevuotisten tulvien perusteella, millaisia inhimillisiä ja taloudellisia vahinkoja ja ympäristövahinkoja ne voivat aiheuttaa. Ymmärrämme myös, millaisia vaikutuksia tällaisilla luonnonkatastrofeilla voi olla muihin valtioihin.
Uskomme kuitenkin, että yksittäiset jäsenvaltiot pystyvät toimimaan nopeimmin ja asianmukaisimmin luonnonkatastrofien sattuessa niiden alueella. Mielestämme Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamisella vain hidastettaisiin reagointivalmiuksia lisäämällä byrokraattista rasitetta. Katastrofin uhrit tarvitsevat ajoissa tehtyjä ja välttämättömiä toimia eivät lisää byrokratiaa.
Lopuksi, emme voi kannattaa lisää EU:n lainsäädäntöä katastrofeihin varautumisessa ja reagoinnissa. Mielestämme sopiva lainsäädäntö on jo annettu sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa ja taloudellista apua annetaan solidaarisuusrahastosta, joka tehtävänsä mukaisesti lieventää rakenteellisia ja pitkäaikaisia vaurioita.
Tukemalla tätä päätöslauselmaa lopullisessa äänestyksessä toivomme, että on selvää, että olemme äänestäneet niiden tarkistusten puolesta, joissa kehotettiin poistamaan viitteet pelastuspalvelujoukkoihin ja niitä koskevaan EU:n lainsäädäntöön.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestän painokkaasti tämän Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamista koskevan päätöslauselman puolesta.
Parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnan jäsenenä minulla on ollut mahdollisuus käydä maailman köyhimmillä ja katastrofiherkimmillä alueilla, joista joitakin luonnonkatastrofit (esimerkiksi tsunami) ovat tuhonneet. Haluaisin tässä yhteydessä korostaa kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen Louis Michelin ensiluokkaista työtä. Hän on nopeasti ja tehokkaasti päättänyt osoittaa solidaarisuutta ja tarjota yhteistyötä tällaisten traagisten tapahtumien yhteydessä.
Kuten päätöslauselmassa korostetaan, lainsäädäntökehyksessämme asetetut menettelyt ovat edelleen liian mutkikkaat: mekanismeja on virtaviivaistettava, ja on varattava merkittäviä määrärahoja hätätapauksiin, joita valitettavasti edelleenkin tapahtuu. Parlamentti on tänään antanut selvän merkin tästä asiasta. Nyt on siirryttävä sanoista tekoihin.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka äänestimme puolesta, valitamme sitä, ettei tiettyjä ehdotuksiamme hyväksytty, erityisesti ehdotusta, jossa katsottiin erittäin tärkeäksi erityisen huomion kiinnittäminen epäsuotuisiin alueisiin tai ”lähentymisalueisiin” luonnonkatastrofien yhteydessä, mikä liittyy rakennerahastojen sääntelyyn, tai ehdotuksiamme, joissa korostettiin, että on tärkeää jättää Euroopan solidaarisuusrahaston tehtäväksi tukikelpoisuuden määrittäminen alueellisissa katastrofeissa ja sen mukauttaminen kuivuuden ja tulipalojen kaltaisten luonnonkatastrofien erityisluonteeseen aikarajoitusten ja tukikelpoisten toimien osalta.
Mielestämme on kuitenkin myönteistä, että hyväksyttiin muita ehdotuksia, kuten Välimeren alueen luonnonkatastrofien, kuivuuden ja metsäpalojen tunnustaminen. Katastrofien koettelemille henkilöille ja metsänistutukseen tarkoitettujen tukimekanismien on katettava myös myöhempien laajojen katastrofien ennaltaehkäisy, kuten EU:n rahoittama julkinen maatalousvakuutus, jolla taataan viljelijöiden vähimmäistulot luonnonkatastrofien, esimerkiksi kuivuuden, tulipalojen tai tulvien yhteydessä.
Yhteistä maatalouspolitiikkaa on muutettava perin pohjin, jotta tuettaisiin pieniä ja keskisuuria viljelijöitä ja perheviljelmiä ja siten edistettäisiin maataloustuotantoa, luonnon monimuotoisuutta ja maankäyttöä.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mielestämme jäsenvaltioille on perustettava yhteistyökehys katastrofien ehkäisemiseksi, torjumiseksi ja seurausten minimoimiseksi. Emme kannata muun muassa Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamista (varsinkaan jos niiden luonne on sotilaallinen), sillä tämän alan valmiuden ja operatiivisten varojen on kuuluttava jäsenvaltioiden oikeudenkäyttövaltaan, ja niiden on taattava varat ja strategia, joiden avulla voidaan reagoida (nopeasti) tarpeisiin ja jotka sopivat niiden alueelle parhaiten.
Mielestämme seuraavan ehdotuksemme hyväksyminen on myönteistä:
- Kuivuuden ja metsäpalojen kaltaisten Välimeren alueen luonnonkatastrofien erityisen luonteen tunnustaminen yhteisössä ja siitä johtuva yhteisön välineiden mukauttaminen ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen, riskinhallintaan, pelastustoimiin ja solidaarisuuteen kunkin jäsenvaltion reagointivalmiuden parantamiseksi.
- Suuremman yhteisörahoituksen tarve ehkäisytoimenpiteiden osalta.
Valitamme kuitenkin seuraavien ehdotustemme hylkäämistä:
- Korostetaan, että on tärkeää säilyttää Euroopan solidaarisuusrahastolla päätösvalta tukikelpoisuudesta alueellisten luonnonkatastrofien yhteydessä;
- Kehotetaan mukauttamaan Euroopan solidaarisuusrahasto luonnonkatastrofien, kuten kuivuuden ja tulipalojen, erityisluonteeseen aikarajoitusten ja tukikelpoisten toimien osalta.
Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Panen tyytyväisen merkille komission aloitteen tuottaa lopultakin asiakirja EU:n reagoinnin yhdentämiseksi, tehostamiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi luonnonkatastrofeissa tai ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa.
Valitettavasti tämä ei kuitenkaan vielä ole käytännön ehdotus, jolla voitaisiin vahvistaa Euroopan valmiuksia pelastuspalveluissa, mukaan lukien ennaltaehkäisy ja nopea reagointi suuremmissa kriiseissä unionin sisällä tai ulkopuolella.
Kiitän parlamentin jäseniä siitä, että he tukivat tarkistustani, joka koskee asiantuntemuksen käyttämistä syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden maantieteellisessä paikannuksessa.
Merentakaisten alueiden ansiosta Eurooppa on läsnä Afrikan rannikolla (Kanariansaaret, Madeira), Intian valtameren alueella (Reunion), lähellä Amerikan mannerta (Guyana, Guadeloupe, Martinique ja Azorit) unohtamatta Tyynen valtameren aluetta (Ranskan Polynesiaa ja Uutta-Kaledoniaa).
Euroopan merentakaisista alueista voisi tulla tärkeiden tuotteiden ja logistiikan ennalta kohdentamisen perusta. Siten olisi helpompaa ennakoida käytettävissä olevat inhimilliset ja aineelliset varat hätätoimien toteuttamiseksi unionin ulkopuolella.
Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) On todellakin paljon hyvää siinä, että parannetaan katastrofijärjestöjen keskinäisen avun koordinointia ja valmiutta unionin jäsenvaltioissa. Mutta nyt, kuten aina, Euroopan komissio käyttää jälleen tilaisuutta hyväkseen laajentaakseen omaa asemaansa ja vastuutaan – tällä kertaa ”havaittujen aukkojen tukkimiseen... tietopohjan kehittämiseksi” ja niin edelleen. Mietinnössä kehotetaan, vastoin Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien toiveita, perustamaan laillisesti sitovat välineet. Näistä syistä pidättäydyin äänestämästä.
Päätöslauselma – Tulliliitto 40 vuotta (B6-0297/2008)
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka mietinnössä ylistetään tulliliiton 40-vuotistaivalta, monet tuotannonalat, erityisesti Portugalissa, eivät yhdy tähän. Itse asiassa tilanne on päinvastainen. Ne tietävät, että rajojen avaaminen kokonaan vapaan kilpailun nimissä on luonut erittäin epäoikeudenmukaisia tilanteita ja tuottanut rakenteellista vajetta eri maiden välillä vallitsevan epätasaisen kehityksen vuoksi.
Tämän tuotantokyvyn ja tuotantoprosessin epätasaisuuden lisäksi on muita toimenpiteitä, politiikkaa ja välineitä, joilla tilannetta on pahennettu, niistä merkittävimpinä ovat olleet sisämarkkinoiden perustaminen, kansainvälisen kaupan vapauttaminen, talous- ja rahaliiton vakauttamissopimus ja Lissabonin strategian uusliberalismi.
Näin ollen vaikka mietinnössä on tiettyjä myönteisiä ehdotuksia yhteistyön tehostamisesta, sen alkuperäinen perusta on huono. Näin ollen äänestämme sitä vastaan.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Suhtaudumme myönteisesti tähän päätöslauselmaan, sillä tuemme yhteistä kauppapolitiikka ja tullilainsäädäntöä, jotka ovat sisämarkkinoiden toiminnan edellytyksenä. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että suhtaudumme erittäin kriittisesti moniin kauppasopimuksiin, joita EU on viime aikoina tehnyt kolmansien maiden kanssa.
Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − Tuemme täysin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vaarallisten lelujen, huumeiden ja muiden laittomien ja vaarallisten tuotteiden torjumisessa ja tuemme täysin yhteistyötä kauppakumppanien kanssa tässä tarkoituksessa, mutta emme voi äänestää tämän päätöslauselman puolesta tulliliitosta kehitysmaiden kaupalle aiheutuneiden monien vakavien seurausten vuoksi.
EU käyttää tulliliittoa välineenä suotuisten kauppasopimusten neuvottelemiseksi kehitysmaiden kanssa ja asettaa samaan aikaan korkeat maksut tuotteille, joiden ei haluta kilpailevan EU:n tuotteiden kanssa. Tällä politiikalla estetään kehitysmaiden kasvumahdollisuudet.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tässä mietinnössä tuetaan aluksi sähkö- ja maakaasumarkkinoiden vapauttamispaketteja ja kannatetaan niiden yksityistämistä, vaikka kyseessä ovat kehityksen ja sosiaalisen edistyksen kannalta strategiset alat. Kuten tunnettua, näiden pakettien soveltaminen Portugalissa on lisännyt tämän alan toimitusvaikeuksia ja nostanut kuluttajahintoja ja samalla lisännyt alan työttömyyttä ja epävarmuutta työpaikoista.
Euroopan komissio pyrkii nyt kaunistelemaan strategiansa aiheuttamia ongelmia esittelemällä ”Energiankuluttajien oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan”. Vaikka oikeuksia onkin hyvin vähän, emme torju tätä peruskirjaa. Kysymys onkin siinä, liitetäänkö se alakohtaisiin talousryhmiin, joita yhteisön politiikalla yhä enemmän palvellaan. Näin ollen pidättäydymme äänestämästä tästä mietinnöstä järjestettävästä lopullisessa äänestyksessä.
Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Energiankuluttajien oikeuksia koskevasta eurooppalaisen peruskirjasta annettu mietintö lisää merkittävästi energiankuluttajien oikeuksia. Kuluttajat saavat enemmän tietoja, joiden ansiosta he voivat helpommin valita eri toimittajien ja useiden toimitusvaihtoehtojen väliltä. Peruskirja on hyvin tärkeä askel energiamarkkinoiden vapauttamisessa.
Olen vakuuttunut siitä, että kuluttajille välitetyt selkeämmät ja helppotajuisemmat tiedot antavat heille mahdollisuuden tehdä paras mahdollinen valinta. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun energiahinnat jatkuvasti nousevat, mikä huolestuttaa enenevässä määrin kuluttajia.
Hyväksytyn ratkaisun ansiosta on helpompi vertailla tarjouksia ja todellista energiankäyttöä, mikä kannustaa kuluttajia vaihtamaan toimittajia, jolleivät he ole tyytyväisiä tarjottuun palveluun. Tästä seuraa todellista kilpailua energiantoimittajien välillä, suurempaa huolehtimista kuluttajien tyytyväisyydestä ja parempia mahdollisuuksia kuluttajille vaikuttaa energiayhtiöiden päätöksiin.
Uskon, että energiankuluttajien oikeuksien peruskirja auttaa hitaasti mutta varmasti muuttamaan energiamarkkinoita, mihin olemme jo kauan pyrkineet. Muistakaamme, että kuluttajat ovat tärkein osa sisämarkkinoita ja että he odottavat meiltä todellisia muutoksia.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin Mia De Vitsin energiankuluttajien oikeuksia koskevasta eurooppalaisesta peruskirjasta laatiman mietinnön puolesta. Koska energianhinnat kaiken aikaa nousevat, on varmistettava energiatoimitukset myös huonotuloisille kansalaisille ja niille, jotka asuvat syrjäseuduilla, joilla energiamarkkinat ovat pienemmät eikä kilpailua ole. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisimman nopeasti ryhdyttävä toimiin määritelläkseen selvästi nämä kuluttajaryhmät, edistääkseen ja tukeakseen toimia, esimerkiksi sosiaalisia tariffeja, joilla varmistetaan sähkön ja maakaasun saannin jatkuvuus.
Äänestin Euroopan asiantuntijaryhmän esittämien tarkistusten 3, 4, 5, 6 ja 7 puolesta. He totesivat, että sosiaaliset tariffit olisi otettava käyttöön ja että olisi tiedotettava kuluttajille neljännesvuosittain heidän omasta energiankulutuksestaan, ja vaativat, että kansalaisille olisi tiedotettava energiankuluttajien oikeuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan määräyksistä. On valitettavaa, ettei näitä tarkistuksia hyväksytty.
Energiankuluttajien suojelun olisi perustuttava myös vastaisuudessa unionin ja jäsenvaltioiden yhteisiin toimiin. Energiankuluttajien oikeuksia koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla voidaan tukea kansalaisia saamaan tehokkaammin ja helpommin tietoja oikeuksistaan.
Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kannatan lujasti sitä, että kansalaisille annetaan mahdollisuus saada varmoja, turvallisia, luotettavia ja kestäviä kaasu- ja sähkötoimituksia kohtuulliseen hintaan. Kansallisille sääntelyviranomaisille olisi annettava merkittävä asema tässä työssä. Vastustan kuitenkin Euroopan komission pyrkimyksiä siirtyä tälle alalle, laajentaa valtuuksiaan ja tehdä tämä ”tutkimuksilla”, ”peruskirjoilla” ja ”yhdenmukaistamisella”, enkä hyväksy käsitettä ”unionin kansalainen”. Näistä syistä pidättäydyin äänestämästä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mielestämme on myönteistä, että Euroopan parlamentti on arvostellut Euroopan komission ehdotusta, jolla se pyrkii muuttaman sääntöjä siipikarjanlihan myyntiin saattamisesta vain salliakseen sellaisen lihan myyntiin saattamisen, jolle on tehty kulutusta edeltävä antimikrobinen käsittely.
Käytännössä tällä Euroopan komission ehdotuksella pyritään pelkästään täyttämään USA:n vaatimukset sallia maan kemiallisesti tai antimikrobisesti käsitellyn siipikarjanlihan tuonti.
Tämän vuoksi Euroopan komissio jättää huomiotta varovaisuusperiaatteen ja EU:ssa jo voimassa olevien elintarviketurvallisuuden ja -hygienian standardien hyväksymisen ja tehostamisen. Nämä standardit ovat paljon korkeammat kuin USA:n vastaavat, joissa käytetään vain halpaa loppupään ratkaisua, jonka se nyt haluaa Euroopan unionin hyväksyvän voidakseen myydä tuotteitaan ympäri Eurooppaa.
Tämän vuoksi toivomme, ettei Euroopan parlamentti hyväksy Euroopan komission ehdotusta.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Broilereiden kloorikäsittelyä ei ole osoitettu millään tavalla terveydelle vahingolliseksi tai muulla tavoin vahingolliseksi, ja poliittisten päätöstemme olisi aina perustuttava tosiasioihin. Vapaakaupan intressien vuoksi äänestin siis tätä mietintöä vastaan, sillä katson sen perustuvan protektionismiin.
Koska kloorikäsitellyt broilerit herättävät EU:n kansalaisissa laajalti levottomuutta, on erittäin tärkeää, että saamme aikaan lailliset merkintävaatimukset niin, että kukin voi halutessaan välttää näitä tuotteita, esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa.
Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, sillä siinä korostetaan kiireellisimpiä seikkoja, jotka EU joutuu kohtaamaan unionin sisällä ja ulkopuolella.
Emme hyväksy EU:ssa EU:n kulutukseen tarkoitettujen broilerin ruhojen kloorikäsittelyä ja siksi ei ole mielekästä sallia näin käsiteltyjen broilereiden tuontia Yhdysvalloista unioniin.
Viime kuukausina meillä on ollut vastaava ongelma Brasiliasta tuotavan naudanlihan osalta – Brasilian jäljitettävyysstandardit jäävät kauas jälkeen EU:n standardeista.
Voimme joutua kohtaamaan samanlaisen ongelman, kun kiellämme EU:ssa munien tuotannon häkkikanaloissa, mutta päädymme tuomaan EU:n ulkopuolelta häkkikanaloissa tuotettuja munajauhoja.
Jos EU pitää kiinni sisäisistä standardeistaan, sen täytyy valmistautua puolustamaan niitä ja sen täytyy lopettaa sellaisten tuotteiden tuonti, jotka eivät täytä EU:n sisäisiä standardeja.
James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Komission ehdotus peruuttaa antimikrobisin ainein, esimerkiksi kloorilla käsitellyn siipikarjan tuontikielto on erittäin huolestuttavaa. On myönnettävä, etteivät nämä käytännöt yksinkertaisesti täytä elintarviketurvallisuutta koskevia EU:n standardeja.
Tämä ehdotuksen perusteet vaikuttavat poliittisilta, ja niissä jätetään häikäilemättömästi huomiotta EU:n kansalaisten perusteltu huolestuminen terveys- ja turvallisuusseikoista. Vakuutukset siitä, että tällainen siipikarja merkitään ja että kuluttaja voi selvästi tunnistaa sen, ovat yksinkertaisesti asiattomia.
Euroopan unioni ei saisi millään tavoin edistää siipikarjan antimikrobista käsittelyä. Tämä kielto on ollut voimassa yli 10 vuotta, ja se annettiin alun perin hyvin perustein. Tämän vuoksi komission ehdotus sen peruuttamisesta on valitettavasti valtava askel taaksepäin, eikä sitä mitenkään voida hyväksyä.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission on tarkasteltava uudelleen alkuperäistä päätöstään, joka perustuu yksinomaan kaupallisiin kriteereihin ja merkitsee rikosta kansanterveyttä ja kuluttajansuojaa vastaan. Emme voi jättää huomioimatta unionin lainsäädäntöä myöntymällä amerikkalaisten vaatimuksiin ja asettamalla kaupalliset edut kansanterveyden edelle. Jäämme odottamaan toimivaltaisen komission jäsenen Vassilioun vastausta ja Kreikan hallituksen reaktiota.
Yhteinen päätöslauselma – Dieselöljyn hinnannousun synnyttämä kalatalousalan kriisi (RC-B6-0305/2008)
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Tämä päätöslauselma on ensireaktio hyvin vakavaan kriisiin, joka koettelee unionin kalataloutta öljynhinnan nousun vuoksi. Olen viime päivinä käynyt useissa maani satamissa ja havainnut hyvin vaikean ja mutkallisen tilanteen, johon meidän on löydettävä nopeita ja tehokkaita ratkaisuja.
Ennennäkemätön öljynhinnannousu uhkaa lamaannuttaa kokonaisen tuotantoalan. Unionilla on erinomaiset kalatalousrahastot, joita voidaan käyttää erityisen vakavissa tilanteissa. Kehotan komission jäsentä Borgia ryhtymään välittömiin toimiin, joilla tutkitaan, olisiko suotavaa, että komissio ryhtyisi tällaisiin toimiin. Tekoja sanojen sijaan! Toimia lupausten sijaan! Havaitsin työntekijöiden keskuudessa kasvavaa epäluottamusta unionin toimielimiä kohtaan. Meidän on kurottava umpeen tuo kuilu ja erityisesti kannettava vastuumme tässä talouden ja yhteiskunnan kehityksessä, joka voi johtaa vakavaan kriisiin.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kuten lehdistötiedotteessa korostettiin, emme tue tätä päätöslauselmaa seuraavista syistä:
- Se ei vastaa työntekijöiden välittömään palkkaongelmaan ja siinä ei selvitetä, että kalastajat (työntekijät) maksavat polttoaineesta ja että siksi ongelma koskee heitä suoraan (samoin kuin pienten alusten omistajia).
- Siinä ei oteta huomioon EU:n toimettomuutta ja kieltäytymistä tekemästä tarvittavia päätöksiä.
- Siinä ei esitetä erityisiä ehdotuksia polttoaineiden (öljyn ja dieselin) hintojen osalta eikä kalanhinnan muodostuksen osalta ensimyyntikohteessa.
- Siinä ei paheksuta politiikkaa, jossa hyödynnetään polttoaineiden hintojen nousua supistamalla ja keskittämällä alaa entistä enemmän, lisäämällä työttömyyttä, varmistamalla tuotantosektorin heikkeneminen ja horjuttamalla elintarvikkeiden ja kaupan välistä tasapainoa.
- Siinä esitetty kanta on paljon heikompi kuin Euroopan parlamentin aiemmin hyväksymä kanta, jota PKP ehdotti.
Euroopan komission viimeaikaisten ehdotusten mukaan ja huolimatta tietyistä seikoista, joilla, jos niitä sovelletaan, voisi olla myönteisiä vaikutuksia alalle, tällä päätöslauselmalla pohjimmiltaan kannustetaan luopumaan aluksista ja tarjotaan kalastajille vaihtoehdoksi ammatista luopumista.
Koska kalataloudella on tulevaisuutta, kehotamme kiireellisesti toteuttamaan toimenpiteitä, joita ehdotimme esittämässämme päätöslauselmassa.
James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kalatalous on kohdannut vuosien saatossa monia kriisejä, mutta ei yhtäkään nykyisen kaltaista, kun polttoaineiden hinnat nousevat ja sysäävät teollisuudenalan niin syrjään, ettei sillä enää ole tulevaisuutta.
Öljyn hinnan jatkuva nouseminen voi osoittautua tuhoisaksi monelle teollisuudenalalle, mutta haavoittuvin on kuitenkin kalatalous, jonka työpaikat maalla ja merellä ovat uhattuina.
Meidän on tutkittava kaikkia käytettävissämme olevia mahdollisuuksia. Yksi tapa, jota kannattaa tutkia, ovat veronalennukset, joilla varmistettaisiin polttoainekustannusten aleneminen.
Sallikaa minun esittää seuraava kysymys: jollei kalastajia ole, mistä saamme kalat? Aiommeko vain alistua ja sallia ulkomaan tuonnin valtaavan markkinamme ja sysäävän syrjään oman teollisuutemme?
Kalastusalustemme ja yleensä koko teollisuuden säilyttäminen on valtava haaste. Uskon kuitenkin, että hyvällä tahdolla ja monipuolisella yhteistyöllä se onnistuu. Kannatan eilistä komission lausumaa, jossa ilmoitettiin aikomuksesta toimittaa hätäapua kalastusaluksille. Toivon todella, että kalastusministerien neuvosto hyväksyy ensi viikolla muodollisesti nämä toimenpiteet ja että ne sitten toteutetaan nopeasti.
Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Dieselöljyn hinnan dramaattinen nousu, 300 prosenttia vuodesta 2003, on tuntunut täysimääräisesti kalataloudessa. Jatkuvasti pahenevan kriisin vuoksi monet kalatalousyritykset ovat joutuneet taloudellisesti hyvin hauraaseen asemaan.
Itse asiassa kalatalous on hyvin tärkeä tukipylväs syrjäisten alueiden talouden ja yhteiskunnan kehitykselle. Lisäksi niiden syrjäinen sijainti saa polttoaineiden hinnannousun koettelemaan niitä muita pahemmin. Tilanne on sietämätön. Euroopan unionilla on velvollisuus löytää kompromissiratkaisu.
Euroopan parlamentti on välittänyt voimakkaan signaalin kalastajille. Kehottamalla nostamaan virallinen tuen yläraja 100 000 euroon alukselta yrityksen sijaan, kehottamalla toteuttamaan välittömästi hätä- ja sosiaaliset tukitoimenpiteet ja lopuksi kehottamalla järjestämään uudelleen Euroopan kalatalousrahaston parlamentin jäsenet ovat tehneet selväksi kalastajille, että näiden ahdistunut huuto on kuultu.
Euroopan kalastusministerien neuvosto käsittelee näitä ehdotuksia 23.–24. kesäkuuta 2008. Voidakseen kuroa umpeen nyt ilmenneen valtavan kuilun Euroopan unionilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin kalastajien luottamuksen palauttaminen.
Yhteinen päätöslauselma – Hanti-Mansijskissa 26. ja 27. kesäkuuta 2008 pidettävä EU:n ja Venäjän huippukokous (RC-B6-0235/2008)
Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin vielä kerran painottaa, ettei yksikään läntinen yhtiö ole yhtä tiiviisti sidottu valtioon kuin Gazprom Kremliin. Kyseessä on kylmä poliittinen laskelmointi. Gazpromin hallitseva asema energia-alalla johtaa energiahintojen uuteen nousuun Euroopassa. Venäjä voi painostaa yhä suurempiin myönnytyksiin kaasun ja öljyn toimitusten avulla. Korkeiden hintojen vaikutukset näkyvät jo kiihtyvinä protesteina Euroopassa. Meillä on myös tuoreessa muistissa kaasunjakelun toistuvat keskeytykset itäisissä naapurimaissamme.
Arvoisa puhemies, tuin tätä päätöslauselmaa, sillä mielestäni Euroopan on alettava toimia yhtenäisesti suhteissaan Venäjään, mikä on ainoa keino taata EU:n tehokkuus.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) On selvää, että Venäjä on tärkeä strateginen kumppani Euroopan unionille ja että maantieteellinen asemamme saattaa meidät riippuvaisiksi toisistamme. Tämän vuoksi on käytettävä diplomatiaa, jotta löydettäisiin parhaat ratkaisut tälle väistämättömälle läheisyydelle. Yhteistyön tarve ei kuitenkaan saa pakottaa meitä todelliseen tai peiteltyyn sokeuteen Venäjän aiheuttamien vakavien ongelmien osalta.
Sisäisesti ei sovi unohtaa, ettei Venäjällä ole täydellistä demokratiaa eikä oikeusvaltiota takaamassa ihmisoikeuksien täyttä kunnioittamista. Ulkoisesti on selvää, että Venäjä käyttää energiaa aseena ulkosuhteissa, erityisesti edistämällä EU:n hajanaisuutta tällä alueella. Venäjällä on epämääräinen asema Iranin asiassa, ja se on haluton muun muassa pakottamaan Kiinaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia.
Euroopan suhtautumisen Venäjään on perustuttava vakavaan kumppanuuteen, halukkuuteen tehdä yhteistyötä osoittaen kuitenkin selvästi, ettei EU:lla ole halua kompromisseihin tärkeimmissä asioissa, kuten demokratiassa, ihmisoikeuksissa ja turvallisuudessa.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Euroopan unionin ja Venäjän mutkikkaat suhteet edellyttävät hyvin hallinnoituja ja yhtenäisiä diplomaattisia toimia.
Lähestyvä EU:n ja Venäjän huippukokous herättää monia tunteita, sillä kokouksessa on neuvoteltava sekä Venäjälle että Euroopan unionille erittäin tärkeistä sopimuksista. Meidän on ymmärrettävä ennen tätä huippukokousta sen merkitys Euroopan unionin tulevaisuudelle. EU:n olisi toimittava yhtenäisesti kansainvälisellä areenalla. Tämän vuoksi on harmillista, että irlantilaiset saattoivat kyseenalaiseksi Lissabonin sopimuksen ratifioinnin viime viikon kansanäänestyksessä, sillä juuri tässä sopimuksessa on määräykset, joilla Euroopan unionista tehdään uskottava kumppani kansainvälisissä suhteissa.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta. Siinä on useita tärkeitä ehdotuksia lammas- ja vuohituotteiden suojelemisesta, erityisesti epäsuotuisilla alueilla ja vuoristoalueilla. Olisimme halunneet vielä pidemmälle meneviä seikkoja, erityisesti alkuperäisten rotujen ja perinteisen juustontuotannon suojelemisessa. Euroopan komission ja neuvoston on kuitenkin otettava huomioon nämä hyväksytyt ehdotukset ja täysistunnossa käyty keskustelu, jossa myös selitettiin kantaamme tähän erittäin tärkeään seikkaan.
Parhaillaan käynnissä olevassa YMP:n tarkistuksessa on ratkaistava vuoden 2003 uudistuksella aiheutetut ongelmat, erityisesti suorien maksujen irrottaminen tuotannosta. Haluan myös korostaa, että on tärkeää varmistaa alkuperäisiä rotuja, erityisesti lammas- ja vuohirotuja koskevat lisämaksut tuottajille. Näiden maksujen on oltava suuremmat vuoristoalueilla ja muilla erityisalueilla luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi maataloudessa, näiden eläinten säilyttämiseksi herkillä alueilla ja luonnollisen maankäytön varmistamiseksi – nämä kaikki toimet edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua ja ehkäisevät metsäpaloja Etelä-Euroopassa.
Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä korostetaan ongelmia lammasalalla, joka on katoamassa, jollei toimiin ryhdytä.
Parlamentti äänesti lampaiden sähköistä tunnistamisjärjestelmää koskevan EU:n rahaston puolesta. Se onkin myönteinen seikka, mutta mielestäni olisi parempi, jos sähköistä tunnistusjärjestelmää olisi käsitelty vasta, kun on varmistettu lampaankasvatuksen kannattavuus vastaisuudessa.
Kun työryhmän perustaminen hylättiin parlamentissa, komissiolla on nyt velvollisuus keskittyä paremmin lammasalaan ja raportoida parlamentille siinä saavutettavasta edistyksestä eli toisin sanoen tässä mietinnössä esitettyjen ehdotusten toteuttamisesta.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Äänestän Zita Gurmain mietinnön puolesta ja haluan kiittää häntä erinomaisesta työstä.
Kannatan erityisesti eSafety-aloitetta (www.esafetysupport.org ), jonka yhteydessä Euroopan komissio, viranomaiset, teollisuus ja muut toimijat voivat kaikki tehdä yhteistyötä kehityksen nopeuttamiseksi ja älykkäiden ajoneuvojen yhdennettyjen turvajärjestelmien käyttöönottamiseksi. Näissä järjestelmissä käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa tieliikenneturvallisuuden lisäämiseksi ja teillä sattuvien onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. eSafety on ensimmäinen askel älyautoaloitteessa, jonka Euroopan komissio käynnisti vuonna 2006. Mielestäni meidän on nopeasti kuljettava tähän suuntaan edistääksemme, komission sanoja lainatakseni, ”älykkäämpää, turvallisempaa ja puhtaampaa” liikenteen kasvua.
Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Olemme päivä päivältä riippuvaisempia liikenteestä. Kaikilla kansalaisilla on oikeus turvalliseen ja kestävään liikkumiseen. Tieto- ja viestintätekniikan nykyinen edistys antaa mahdollisuuden valmistaa ja ostaa älykkäämpiä, turvallisempia ja puhtaampia ajoneuvoja. Kuluttajilla on oltava mahdollisuus saada tietoja, joiden avulla he voivat tehdä tietoisia valintoja älyautojen hyväksi, ja näiden autojen on oltava kohtuuhintaisia.
Koska esittelijä Zita Gurmain mietintö tarjoaa unionin kansalaisille mahdollisuuden nauttia lähitulevaisuudessa tieliikenneturvallisuudesta, äänestin sen puolesta.
Liikenneonnettomuudet johtuvat inhimillisistä erehdyksistä ja huonokuntoisista ajoneuvoista. Älykkäällä tekniikalla voidaan ehkäistä 16 prosenttia onnettomuuksista. Nykyaikaisilla järjestelmillä voidaan vähentää liikenneonnettomuuksia jopa kolmanneksella. Galileo-ohjelma antaa myös merkittävän panoksensa tälle alalle.
EU:n jäsenvaltioilla on laaja vastuu ajoneuvoihin asennettavan yleiseurooppalaisen hätäpuhelujärjestelmän, eCall-järjestelmän, levittämisessä. Tavoitteena on eCall-järjestelmän täysimääräinen käynnistyminen vuoteen 2010 mennessä. Siksi haluaisin kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet eCall-yhteisymmärryspöytäkirjaa, tekemään sen nyt vuonna 2008.
Ottaen huomioon, että tilastojen mukaan Euroopan teillä sattuu vuosittain 41 600 kuolemaan johtavaa onnettomuutta, tieliikenteessä on aloitettava uusi aikakausi. Pelastamalla vähäisenkin määrän ihmishenkiä, teemme paljon Euroopan kansalaisten hyväksi.
Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Kollegani Zita Gurmai on laatinut erinomaisen mietinnön, ja häntä on syytä onnitella perinpohjaisesta työstä ja hänen osoittamastaan sitoutumisesta.
Ensimmäinen älyautomietintö on lippulaivahanke komission strategisessa poliittisessa kehyksessä, joka koskee tietoyhteiskuntaa ja viestimiä, ja esittelijä on oikeassa todetessaan, että älyautojärjestelmällä voitaisiin EU:n teillä vähentää vuosittaista kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää, joka nykyään on noin 42 000. Hän on oikeassa myös korostaessaan, ettei nykyään monillakaan ole varaa hankkia uusia järjestelmiä, joten kustannusten alentamisen on oltava ensisijalla.
Sähköisen ajonvakausjärjestelmän tekniikka, kannettavien tai liikkuvien välineiden käyttö ja puhtaampien ajoneuvojen valmistamista edistävä työ ovat esittelijän käsittelemiä aiheita.
Tämä mietintö on erinomainen, ja se saa täyden tukeni.
Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Älyautoaloite on erittäin arvokas aloite. On tärkeää käyttää nykyaikaista tekniikkaa mahdollisimman paljon, jotta liikenteestä tulisi turvallisempaa ja tehokkaampaa. On arvioitu, että jos kaikkiin autoihin asennettaisiin sähköinen ajonvakautusjärjestelmä (ESC), EU:ssa sattuisi joka vuosi neljätuhatta onnettomuutta vähemmän. Toinen tärkeä turvallisuusominaisuus, jota ei vielä ole yleisesti otettu käyttöön, on yleiseurooppalainen ajoneuvoihin asennettu onnettomuudesta ilmoittava järjestelmä, joka tunnetaan nimellä eCall-järjestelmä. Tutkimukset osoittavat, että sen käyttöönottamisella kaikkialla Euroopan unionissa voitaisiin vuosittain vähentää kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia kahdella ja puolella tuhannella. Viimeinen varteen otettava seikka on autojen aiheuttamat suuret määrät hiilidioksidi- ja kasvihuonepäästöjä. Ne muodostavat 12 prosenttia EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä. Mielestäni autoja, joilla on alhaisimmat hiilidioksidipäästöt, olisi markkinoitava sosiaalisin kampanjoin. Meidän olisi myös otettava käyttöön rajoittavammat säännöt autojen haitallisten pakokaasupäästöjen vähentämiseksi.
(Istunto keskeytettiin klo 12.45 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)
PUHETTA JOHTI varapuhemies Gérard ONESTA
7. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
8. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
9. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)
9.1. Burma: Poliittisista syistä vangittujen yhä jatkuva vapaudenmenetys
Puhemies. – (FR) Seuraavana esityslistalla on keskustelu kuudesta Burmaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).
Mikel Irujo Amezaga, valmistelija. − (ES) Arvoisa puhemies, kuten jo totesin, 12. maaliskuuta järjestetyn Burman ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokratiaa koskevan kampanjan mukaan Burman vanhin poliittinen vanki vietti 78-vuotispäiväänsä vankeuden yksinäisyydessä Inseinin vankilassa.
Hän on U Win Tin, ansiokas toimittaja ja kansallisen demokratialiigan johtaja. U Win Tin on Burman vanhin mielipidevanki. Hän on viettänyt viimeiset 19 vuotta vankilassa, heinäkuusta 1989 lähtien.
Hänet tuomittiin kolmeen 21 vuoden vankeuteen. Meillä on tietoja hänen nykyisestä tilanteestaan ainoastaan Burman ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yozo Yokotan viimeisimmän raportin ansiosta.
U Win Tin on kieltäytynyt luopumasta poliittisista ihanteistaan vapautta vastaan. Hänet vietiin tammikuussa 2008 sairaalaan toista tyräleikkausta varten.
Hän on yksi Burman 1 873 poliittisesta vangista. Haluamme tietysti tässä päätöslauselmassa tuomita myös Daw Aung San Suu Kyin kotiarestin jatkamisen.
Ryhmäni vaatii välittömiä toimenpiteitä pikaisen ja välttämättömän poliittisen ja taloudellisen uudistusprosessin käynnistämiseksi. Ensiksi kaikki poliittiset vangit on vapautettava. Toiseksi peruskansalaisvapaudet on palautettava ja tietysti on myös aloitettava poliittinen vuoropuhelu kaikkien osapuolten kesken.
Toistamme myös neuvostolle vaatimuksemme tiukkojen toimenpiteiden toteuttamisesta Burman sotilasjunttaa vastaan, koska siitä on tullut ihmisoikeusrikkomusten johtava tekijä maailmassa.
Marios Matsakis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies! Parlamentissa on käsitelty useita päätöslauselmia, joissa on tuomittu Burman sotilasjuntta sen monista ja toistuvista vakavista ihmisoikeusrikkomuksista Burman kansaa vastaan. Nämä sydämettömät kenraalit eivät kuitenkaan juuri piittaa sanomisistamme. Päinvastoin he pysyvät edelleen tiukasti vallassa inhottavan pöyhkeilevällä ja ärsyttävällä tavalla.
Äskettäisen hirmumyrskyn tuhojen jälkeenkin he torjuivat vapaan maailman avun ja sen lisäksi käyttivät hyväkseen kansalaistensa kurjuutta hädän hetkellä kiillottaakseen omaa kuvaansa laupiaina samarialaisina ja hyvinä enkeleinä esiintymällä suureellisesti juntan hallitsemissa viestimissä ja järjestämällä kansanäänestyksen perustuslaista vain pari päivää pyörremyrskykatastrofin jälkeen.
Juntan vastustajia kidutetaan, tapetaan ja vangitaan. Yksi esimerkki on tietysti Nobelin rauhanpalkinnon saaja Aung San Suu Kyi, joka johti kansallisen demokratialiigan voittoon 18 vuotta sitten pidetyissä vaaleissa ja on viettänyt 12 vuotta vankeudessa – ja jonka kotiarestia juntta äskettäin päätti pidentää.
Mielestäni on korkea aika vakavampiin toimenpiteisiin Burman hirviömäistä junttaa vastaan. Tehokkain toimenpide olisi Kiinan painostaminen lopettamaan juntan tukeminen. Jollei Kiina suostu yhteistyöhön tässä asiassa, meidän on ryhdyttävä toimiin Pekingin kauppasuhteittemme osalta ja Kiinassa järjestettävien olympialaisten osalta. Tämä lienee viimeinen keinomme tehdä jotain vapauden ja demokratian hyväksi Burmassa.
Ryszard Czarnecki, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, mielestäni maan suhtautuminen katastrofin ja luonnonmullistusten yhteydessä tarjottuun kansainväliseen apuun osoittaa, millaisen maan kanssa olemme tekemisissä. Vaikka Kiinan osalta voi olla monia varauksia, tiedämme, että se suostui ottamaan vaikeina aikoina vastaan kansainvälistä apua. Vastaavasti näimme Burman suhtautumisen kansainväliseen apuun, myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden apuun.
Entisaikoina oli amerikkalainen peli, nimeltä ”Same Time, Next Year” (ensi vuonna samaan aikaan). Parlamenttimme käyttäytyy tuon pelin tavoin Burman tilanteessa. Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei todellista, merkittävää muutosta ole tapahtunut. Olen samaa mieltä edellisten puhujien kanssa esitetyistä tosiseikoista. Tilanne, jossa opposition johtajaa, joka on nainen, on pidetty kotiarestissa näin monta vuotta, on ennenkuulumaton koko maailmassa. Emme saisi tottua tähän tilanteeseen. Toivon, että onnistumme unohtamaan eromme täällä parlamentissa ja esiinnymme yhtenäisinä puolustamassa Burman demokratiaa.
Thomas Mann, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, Burman sotilasjuntta jatkaa sinnikkäästi pyrkimyksiään eristää maansa ja kansansa muusta maailmasta. Syyskuussa 2007, kun buddhalaismunkkien vastalauseet oli julmasti torjuttu, asetettiin uutissaarto. Viime kuussa estettiin kansainvälisiä järjestöjä auttamasta hirmumyrskyn uhreja. Kului pitkä aika, ennen kuin pelastustyöntekijät pystyivät auttamaan hädässä olevia, ja joillekin apu tuli liian myöhään.
Nyt toiset raportit kertovat yhtä hälyttävästä tilanteesta, esimerkiksi että hirmumyrskyn uhreja, jotka ovat pyytäneet apua YK:n toimistoista, on pidätetty. Lisäksi turvallisuusjoukot ampuivat kuoliaaksi tai haavoittivat vakavasti vankeja, jotka yrittivät päästä pois Nargis-pyörremyrskyn tuhoamasta vankilasta. EU ei jäänyt toimettomaksi. Se julisti kauppasaarron, jolla tosin ei vielä ole ollut toivottua vaikutusta. Se uhkasi kovemmilla rangaistuksilla, jollei ihmisoikeustilanne parane. Burman johtajat eivät kuitenkaan ole tehneet mitään.
Älkäämme lakatko vaatimasta! Burman poliittiset vangit on vapautettava! Aung San Suu Kyin jo vuosikymmeniä jatkunut kotiaresti on lopetettava! Tämän Nobelin palkinnon saajan rohkea sitoutuminen olisi kirous kenelle tahansa diktaattorille. Burman kenraalit on lopulta saatettava vastuuseen tavasta, jolla he ovat kohdelleet oman maansa kansalaisia, joista monet ovat edelleen kadoksissa. Vuoropuhelu YK:n erityisraportoijan kanssa ja vakuutus siitä, että hänet päästetään maahan, ovat ensimmäinen askel. ASEANin jäsenmaiden hallitusten olisi myös käytettävä vaikutusvaltaansa juntan saattamiseksi järkiinsä. Myös Kiinaa on painostettava enemmän. Se kun on todennäköisesti ainoa jäljellä oleva Burman kannattaja. Neuvoston ja EU:n jäsenvaltioiden on tarvittaessa tiukennettava rangaistuksiaan. Arvoisa komission jäsen, odotamme todella teidän toimivan – Burman kansa tarvitsee solidaarisuuttamme.
Erik Meijer, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, Burman sotilashallitus pyrkii antamaan sen vaikutuksen, että se noudattaa hyvää politiikkaa ja kannattaa tärkeitä kansallisia arvoja epäystävällistä maailmaa vastaan, joka uhkaa näitä myönteisiä arvoja. Se pyytää kansaa tukemaan yksimielisesti kyseisten arvojen puolustamista.
Toivoisin, että nämä väitteet olisivat tosia ja että Burman kansa voisi olla tyytyväinen viimeksi kuluneiden 40 vuoden tilanteeseen, mutta mitä arvoja hallitus puolustaa? Mieleen tulee neljä ominaispiirrettä. Ensiksi sotilaskastin etuoikeudet; suljettu armeijan ryhmä valvoo hallintoa ja taloutta. Tämä ryhmä rikastuu ja muut pysyvät köyhinä. Toiseksi kansallisten vähemmistöjen sorto, maassa asuvien ryhmien, joilla on eri kieli ja kulttuuri ja jotka haluavat itsehallintoa. Näiden alueet liitettiin Burmaan brittiläisen siirtomaavallan aikana, mutta nyt ne on sysätty kolmannen luokan kansalaisten asemaan. Kolmanneksi ulkomaantulot ansaitaan viennillä, joka perustuu äärimmäisen alhaisin palkoin ja pakkotyöllä aikaan saatuun kilpailuun. Neljänneksi järjestelmällinen kieltäytyminen neuvottelemasta muutosta haluavien ryhmien kanssa, vaikka nämä voittivat ainoat vapaat vaalit, jotka tämä hallitus on viitsinyt järjestää.
Tulvavahinkojen jälkeen tarjotun avun yhteydessä tajusimme, miten paljon juntta pelkää sitä mahdollisuutta, että ulkomaalaiset näkevät, miten paha tilanne on, tai vaikuttavat väestöön. Sisäisten pakolaisten on palattava nopeasti tuhoutuneisiin kyliin, joita ei ole jälleenrakennettu, pelkästään siksi, että katastrofin koettelemien joukkojen välillä ei syntyisi yhteyksiä. Välittömästi katastrofin jälkeen tärkeimmäksi seikaksi asetettiin kansanäänestyksen järjestäminen, minkä ainoana tarkoituksena oli sulkea demokraattinen oppositio pysyvästi pois vallasta vääristetyn tuloksen avulla. Ihmisten pidättäminen poliittisin perustein on tällaisen hallituksen vallassa pysymisen edellytys. Ulkomaailman on puolustettava näitä vankeja ja muita opposition jäseniä. Myös Kiinan ja Intian sekä Euroopan olisi toimittava näin.
Józef Pinior, valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, olemme täällä Strasbourgissa viime aikoina käsitelleet Burman tilannetta lähes joka kuukausi torstai-iltapäivisin. Meillä on käsiteltävänämme kaksi Burman tilannetta koskevaa raporttia. Ensimmäisen on laatinut parlamenttien välinen liitto, IPU, ja toisen Burman ihmisoikeustilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija. Nämä raportit eivät jätä tulkinnan varaa. Niissä tuodaan esiin parlamentin jäsenten pidätykset, murhat, poliittisten vankien kamalat vankeusolot sekä väestön katastrofaalinen tilanne tässä maassa.
Meidän on Euroopan parlamenttina painostettava Burman viranomaisia. Jotta tilanne muuttuisi lähiviikkoina ja -kuukausina, on maailman kaikkien parlamenttien on toteutettava yhdessä toimenpiteitä ja yhteistyöhön on otettava mukaan Intia ja Kiina, millä painostetaan Burman viranomaisia, jotta tilanne todella parantuisi.
Haluaisin kertoa Burmassa vangittuina olevien parlamentin jäsenten kohtalosta – sekä niiden, jotka vangittiin syksyllä 2007, että niiden, jotka katosivat tai kuolivat epäselvissä olosuhteissa pidätyksensä yhteydessä, ja niiden, jotka murhattiin tai jotka kuolivat epäselvissä olosuhteissa.
YK:n raportoijan raportti on selkeä. Aung San Suu Kyin välitön vapauttaminen olisi alku Burman viranomaisten kanssa käytäville keskusteluille demokratiasta ja ihmisoikeustilanteen parantamisesta maassa. Vapauden takaaminen poliittisille vangeille ja ensiksi ja ennen kaikkea terveydenhuollon järjestäminen noille vangeille ovat eritäin tärkeitä seikkoja, joihin meidän on pakotettava Burman viranomaiset.
Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (LT) Puhumme tänään Burmasta, tuhansista poliittisista vangeista, jotka kärsivät maan vankiloissa, Aung San Suu Kyista, kansallisen demokratialiigan karismaattisesta johtajasta. Puolue voitti vaalit hänen johdollaan vuonna 1990 ja sai 82 prosenttia äänistä, mutta maan johdossa olleet kenraalit kieltäytyivät kunnioittamista kansan tahtoa. Aung San Suu Kyi on ollut siitä lähtien kotiarestissa jo 13 vuoden ajan.
”Käyttäkää vapauttanne meidän vapautemme edistämiseen!”, kuten Nobel-palkinnon saaja kerran totesi. Olen varma siitä, että silloin Burman kansa syöksisi kenraalit vallasta. Diktaattorit eivät ole kuolemattomia, mutta vapauden henki on ikuinen.
Emme saa jäädä puolueettomiksi kohdatessamme raakalaismaista epäinhimillistä käyttäytymistä. Haluaisin lainata Martin Luther Kingiä, joka sanoi: ”Lopulta emme muista vihollistemme puheita, vaan ystäviemme vaikenemisen”.
Tämän vuoksi Euroopan parlamentin on tänään vastattava kysymykseen: kenen puolella olemme? Olemme Aung San Suu Kyin ja tuhansien poliittisten vankien puolella! Vaadimme heidän välitöntä vapauttamistaan! Vaadimme ihmisoikeuksien kunnioittamista Burmassa!
Genowefa Grabowska, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, vuottakaan ei ole kulunut, ja keskustelemme Burmasta jo kolmatta kertaa. Kehotamme jälleen kerran Burman hallitusta kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja noudattamaan vankien kohtelussa humanitaarisia perussääntöjä. Osoitamme vääryydet, laadimme vetoomuksia, esitämme vaatimuksia, valitamme tilannetta, määräämme rangaistuksia ja tuomitsemme jälleen kerran Burman hallituksen. Kyseinen hallitus sitä vastoin osoittaa uskomatonta piittaamattomuutta kansainvälisen yhteisön painostuksesta, jättää huomiotta vetoomukset, eikä yksinkertaisesti tee mitään niiden suhteen. Tämän vuoksi puhun tässä Burmasta hieman hämmentyneenä. Näen tähänastisen voimattomuutemme, joka ei ole pelkästään meidän voimattomuuttamme, siis Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin, vaan kaikkien yhteisöjen, mukaan lukien Yhdistyneet Kansakunnat.
Tämän vuoksi katson, että puheiden aika on ohi. Meidän olisi vaadittava tiukasti diplomaattista painostusta niin, että Euroopan unionin neuvoston ja jäsenvaltioiden diplomaattisten kanavien kautta kyseinen hallitus voitaisiin pakottaa toimimaan oikein.
Haluaisin pyytää hyväksymään päätöslauselman kohdat seitsemän ja kymmenen, joissa kehotetaan aloittamaan kansallisen sovinnon prosessi Burmassa.
Marcin Libicki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, diktatuurit ja väkivaltaa käyttävät hallitukset tai väestöä vainoavat hallitukset harvoin kaatuvat yleisen diplomaattisen painostuksen vuoksi. Tietysti olen samaa mieltä Genowefa Grabowskan kanssa siitä, että painostus on välttämätöntä. Tällaiset hallitukset kaatuvat ainoastaan, kun sisäinen tilanne muuttuu sellaiseksi, että ne menettävät niiden kannatuksen, joihin sisäpolitiikka perustuu. Tämän vuoksi kaikki diplomaattiset pyrkimykset olisi suunnattava tukemaan heikkoakin ja tuskin näkyvää oppositiota, ja toisaalta toinen ratkaisu voisi olla siinä, että kansainväliset poliittiset järjestöt, kansainvälinen painostus turvautuisi pakkokeinoihin. Tämän vuoksi haluaisin toistaa vielä kerran: Euroopan unionilla pitäisi olla omat joukot, jotka voisivat puuttua Burman kaltaisiin tapauksiin.
Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien rikkomisesta Burmassa on keskusteltu useaan otteeseen Euroopan parlamentin kuluvana istuntokautena. Valitettavasti käydyt keskustelut ja annetut päätöslauselmat eivät ole muuttaneet poliittista ja yhteiskunnallista tilannetta Burmassa, jossa armeija on pitänyt vuodesta 1962 lähtien vallassa maailman epäsuosituimpiin kuuluvaa poliittista hallintoa.
Kuluneina 40 vuotena tuhansia on vainottu ja tuomittu poliittisen toiminnan vuoksi vankeuteen Burmassa, joka on joutunut kokemaan muitakin katastrofeja kuin vallassa olevan hallinnon. Burmalaiset joutuvat pakkotyöhön, ja jopa lapset määrätään armeijaan. Demokratialiigan pääsihteeri on viettänyt viimeksi kuluneista 18 vuodesta 13 vuotta poliittisena vankina kotiarestissa, ja äskettäin pidätettiin 1 900 henkeä – jotka joutuvat elämään ihmisoikeuksien vastaisissa oloissa – koska he ilmaisivat haluavansa Burmaan demokratian tai vain koska he pyysivät humanitaarista apua hirmumyrskyn tuhojen jälkeen.
Burman hallitus vainoaa oppositiota. Sen lisäksi se rikkoo ihmisoikeuksia epäämällä humanitaarisen avun antamisen hirmumyrskyn jälkeen, mikä on vaarantanut maan kansalaisten elämän. Hallitus on pakottanut hirmumyrskyn uhrit poistumaan väliaikaisilta leireiltä ja palaamaan katastrofissa tuhoutuneisiin koteihinsa. YK:n pääsihteerin ja muiden järjestöjen vetoomukset ovat lisänneet näiden piinattujen kansalaisten pidätyksiä ja tappamista.
Totta kai tuemme päätöslauselmaa, jossa vastustamme Nobel-palkinnon saajan vainoamista ja jossa sen lisäksi ehdotetaan muiden poliittisten vankien vapauttamista ja kehotetaan tekemään YK:n johdolla tutkimus väitteistä, joiden mukaan armeija tappoi vankeja äskettäisen katastrofin yhteydessä.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, on kulunut vuosi siitä, kun Euroopan parlamentti viimeksi hyväksyi päätöslauselman, jossa kiinnitettiin huomiota Burman tilanteeseen. Vallassa oleva sotilashallinto ei kuitenkaan ole ryhtynyt mihinkään demokratiaan johtaviin toimiin. Kansallisen demokratialiigan pääsihteeri on viettänyt viimeksi kuluneet 13 vuotta kotiarestissa. Nobel-palkinnon saaja Aung San Suu Kyi, joka sai myös Euroopan parlamentin Saharov-palkinnon, on vangittu ilman oikeudenkäyntiä, kansainvälisten järjestöjen painostuksesta huolimatta. 1 900 opposition aktivistia pidetään Burmassa vangittuina epäinhimillisissä oloissa. Huolestuttavia ovat myös raportit 36 vangin tappamisesta Rangoonin vankilassa ja toisten 70 haavoittumisesta paniikissa, jonka Burmassa tämän vuoden toukokuussa riehunut hirmumyrsky aiheutti.
Vallassa olevan hallituksen olisi välittömästi poistettava kaikki sananvapauden ja perusoikeuksien rajoitukset ja rauhanomaisen poliittisen toiminnan kiellot. Burmalla on velvollisuus toimittaa apua hirmumyrskyn uhreille ja päästää kansainväliset humanitaariset järjestöt vapaasti katastrofin koettelemille alueille. Nykyisten taloudellisten sanktioiden ja juntalle annettavan EU:n tuen valvonnan kiristäminen sekä ASEANin poliittisen painostuksen tehostaminen edistäisivät varmasti Burman tilanteen vakiintumista.
Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Olen samaa mieltä niiden minua ennen puhuneiden parlamentin jäsenten kanssa, jotka totesivat, että Euroopan parlamentin on omaksuttava taipumaton asenne maahan, jossa vallassa olevien totalitaarisella röyhkeydellä ei ole rajoja. Totalitäärinen hallinto, joka hankkii poliittisia voittoja oman kansansa tragediasta, ei ansaitse ymmärtämystä, vaan se on tuomittava.
Hyvät naiset ja herrat, meidän on käytettävä kaikkia käytettävissämme olevia keinoja yhdessä YK:n kanssa Nargis-hirmumyrskyn uhrien auttamiseksi. Kehotan neuvostoa toimenpiteisiin, joilla estetään junttaa saamasta EU:n rahoitusta. Koska tiedämme varmasti, että Burmassa rikotaan jatkuvasti ihmisoikeuksia, EU:n on tuettava demokraattisia voimia maassa ja vaadittava kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.
Marianne Mikko (PSE). - (ET) Hyvät naiset ja herrat, tänään kun Burman ihmisoikeuksien ja demokratian puolustaja Aung San Suu Kyi täyttää 63 vuotta, meidän olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, mitä tuossa maassa tapahtuu.
Burma loittonee huolestuttavalla vauhdilla yhä kauemmaksi demokraattisista arvoista. Tähän asti Nobel-palkinnon ja Saharov-palkinnon saaja Aung San Suu Kyi on viettänyt 12 vuotta ja 239 päivää vankeudessa. Hän ei saa ottaa vastaan vieraita, puheluita tai postia.
Tämän esimerkillisen naisen lisäksi tuhannet rauhanomaiset mielenosoittajat on vangittu poliittisista syistä, ja ihmisiä on kadonnut salaperäisesti. Burman juntta turvautuu raakaan väkivaltaan.
Meidän on tuomittava Burman sotilashallinnon epädemokraattiset ja raa’at toimet. Kiinan on lopetettava Burman tukeminen. Aung San Suu Kyi ja muut poliittiset vangit on vapautettava välittömästi eli tänään. Emme saa sallia Burman uhmaavan jatkuvasti YK:ta ja kansainvälistä yhteisöä.
Ewa Tomaszewska (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, noin 1 900 henkeä on pidätettyinä erittäin huonoissa oloissa, koska he ovat ilmaisseet tukevansa demokratian saamista Burmaan. Lukuisat vastalauseisiin osallistuneet ovat kadonneet jälkeä jättämättä. Aung San Suu Kyi on viettänyt 13 vuotta vangittuna ilman oikeudenkäyntiä, mikä on jopa Burman lain vastaista. Lukuisat muut Nargis-hirmumyrskyn uhrit on pidätetty, koska he ovat pyytäneet humanitaarista apua. Lisäksi Rangoonissa olleita vankeja tulitettiin hirmumyrskyn iskiessä vankilaan. Kehotamme Burman viranomaisia lopettamaan rauhanomaisen toiminnan kieltäminen ja vapauttamaan välittömästi poliittiset vangit. Toivomme tutkimusta poliittisten vankien murhista Nargis-hirmumyrskyn yhteydessä.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, vaikka koko maailma ja lukuisat kansainväliset laitokset ja järjestöt ovat osoittaneet suunnatonta mielenkiintoa Burman tilannetta kohtaan, maassa ei ole tehty sisäisiä muutoksia. Tuhannet ovat edelleen vangittuina kamalissa oloissa sillä perusteella, että he puolustivat demokratiaa tai esittivät vastalauseensa perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä, jonka tuloksia ei voida pitää luotettavina. Sotilashallitus on entistä aggressiivisempi poliittisia vankeja kohtaan. Toiveet siitä, että Burman viranomaiset aloittaisivat neuvottelut opposition ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, tuskin toteutuvat. Tämän vuoksi on määrättävä tehokkaat sanktiot ja painostettava maan hallitusta mahdollisimman monen maan tuella.
Filip Kaczmarek (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, vain kahdeksan päivää hirmumyrskyn jälkeen Burman hallitus pakotti maansa, oman maansa, kansanäänestykseen laajaa arvostelua osakseen saaneesta ja ristiriitaisesta perustuslakiluonnoksesta. Mikä oli tulos? Naurettava, kuin suoraan kommunismin kaudelta: äänestysprosentti – 99 prosenttia; uuden perustuslain saama kannatus – 93 prosenttia. Tuloksista voidaan sanoa vain, että ne ovat absurdiuden malliesimerkki.
Olen vakuuttunut siitä, että Burman hallituksen kaltaiset hallitukset kaatuvat ennemmin tai myöhemmin ja Euroopan unionin olisi autettava tätä kaatumista.
Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, Benita Ferrero-Waldner ei valitettavasti ole täällä tänään, joten minun on – hänen puolestaan – esitettävä teille muutamia huomioita Burman/Myanmarin tilanteesta.
Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä keskitytään poliittiseen tilanteeseen ja erityisesti jatkuvaan poliittisten vankien pitämiseen. Ennen tämän seikan kommentoimista haluaisin kertoa teille komission toiminnasta hirmumyrskyn osalta. Kyseinen hirmumyrsky tuhosi kuusi viikkoa sitten Ayeryawaddyjoen suiston.
Komission reaktio hirmumyrskyyn oli nopea ja keskittyi olennaiseen: hyväksyimme 17 miljoonan euron arvosta humanitaarista apua, josta viisi miljoona euroa oli elintarvikeapua. Aktivoimme myös pelastuspalvelumekanismin – mekanismiin liittyneiden jäsenvaltioiden kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Toimiin kuuluu vedenpuhdistus, venekuljetukset, ensiapu ja muita tärkeitä katastrofin jälkeisiä toimia.
Humanitaarinen hätätila ei ole ohi. Toistaiseksi noin puolet hengissä säilyneistä, eli miljoona henkeä, tarvitsee ehdottomasti edelleen apua. Katastrofin koettelemille alueille pääsy ja tuen jakaminen ei ole ollut helppoa. Syinä ovat olleet katastrofin suuruus ja byrokratia. Kenttätyöntekijämme Myanmarissa raportoivat yhteistyön viranomaisten kanssa helpottuvan vähitellen. Humanitaariset toimemme jatkuvat melko tehokkaina. Myönnämme, että kansainvälisten valtioista riippumattomien järjestöjen on vaikeampi päästä tuhoalueille.
ASEANin maat ovat samalla johtaneet ulkoisen avun koordinointia. Niillä on käytössä niin kutsuttu kolmikantamekanismi, johon kuuluvat ASEAN-valtiot, Burman/Myanmarin hallitus ja Yhdistyneet Kansakunnat.
Hallitus on antanut uudet ”ohjeet” ulkoiselle avulle. Emme tiedä vielä, käytetäänkö niitä avun toimittamisen rajoittamiseen.
Meille hirmumyrsky kauheine seurauksineen on puhtaasti humanitaarinen asia. Puolustamme tarpeeseen perustuvan humanitaarisen avun käsitettä.
Burman/Myanmarin poliittisessa tilanteessa hallitus näyttää sitoutuneen niin kutsuttuun demokratia-suunnitelmaan. Katsomme tämän suunnitelman käsittävän tarkoin valvotun, hitaan siirtymisen siviilihallintoon, jossa sotilailla on edelleen hallitseva asema. Hallitus näyttää sitoutuneen luopumaan vallasta omaa vauhtiaan välittämättä ulkomaailman näkemyksistä ja kommenteista. Realistisesti ajatellen muita vaihtoehtoja ei luultavasti ole.
Kansallinen sovinto edellyttäisi laajaa vuoropuhelua. Tällaista vuoropuhelua ei voida käydä, kun poliittiset toimijat ovat vankilassa tai kotiarestissa. Siksi painostamme edelleen vapauttamaan kaikki poliittiset vangit. Kollegani Benita Ferrero-Waldner on julkisesti todennut, että hallitus menetti mahdollisuutensa antaa sovinnon merkki kansallisen katastrofin hetkellä jatkaessaan jälleen kerran Aung San Suu Kyin kotiarestia.
Burman/Myanmarin kansa ansaitsee hallintojärjestelmän, jossa keskitytään talouden ja yhteiskunnan kehittämiseen ja äänestäjien osallistumiseen poliittisen prosessiin. Euroopalle selvästikään sopiva vastaus tilanteeseen ei ole suuttumisen osoittaminen ja maan eristäminen. Burman/Myanmarin kansa ei saa joutua maksamaan poliittisesta pattitilanteesta. He ansaitsevat parempaa.
Lopuksi haluaisin korostaa sitoutumistamme seuraamaan tiiviisti Burman/Myanmarin tilannetta. Tähän kuuluu painostuksen jatkaminen kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseksi ja laajan vuoropuhelun aloittamiseksi laillisten poliittisten puolueiden ja etnisten ryhmien kanssa.
Jatkamme tasapainoista lähestymistapaamme. Emme halua yhteenottoja yhteenottojen vuoksi. Lopullisena päämääränämme on edelleen edistää rauhanomaista siirtymistä lailliseen siviilihallintoon. Tämän vuoksi tuemme täysin YK:n pääsihteerin ja hänen Myanmarin erityisneuvonantajansa toimia.
Burman kansan intressejä palvellaan parhaiten tasapainoisella politiikalla, johon kuuluu myös aineellinen apu. Komissio on valinnut huolellisesti avun kohteet, jotta autettaisiin haavoittuvimpia yhteiskuntaluokkia. Olemme jo merkittävästi lisänneet rahoitusta ja toivomme, että – muiden avunantajien koordinoiduin pyrkimyksin – kokonaisrahoitustaso yltäisi henkeä kohti samaan kuin, mitä käytettiin vastaavissa maissa, kuten Laosissa ja Kambodzhassa. Myanmarin kansa ansaitsee paremman tulevaisuuden.
Puhemies. – (FR) Seuraavana esityslistalla on keskustelu kuudesta Somaliaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).
Mikel Irujo Amezaga, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin ilmaista syvän huolestumiseni äskettäisistä laivojen kaappauksista Somalian aluevesillä ja kaappaajien miehistöön kohdistamista nöyryytyksistä.
Tältä samalta paikalta pyysin Euroopan unionia omaksumaan koordinoidun ja keskinäisen avun yhteisöpolitiikan, jonka perusteella kansainvälisillä vesillä ja jäsenvaltion lipun alla purjehtivat sota-alukset voisivat tilaisuuden tullen suojella muiden jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia kauppa- ja kalastusaluksia.
Lisäksi haluaisin paljastaa järjestelmällisesti ase- ja ammuskaupan, jota käydään järjestäytyneiden joukkioiden ja puolisotilaallisten joukkojen kanssa. Ryhmäni haluaisi pyytää toimivaltaisia kansainvälisiä järjestöjä ja asiaa käsitteleviä alueellisia järjestöjä suosittelemaan aiheellisia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla estettäisiin aseiden kulkeutuminen tällaisille ryhmille.
Ryhmäni haluaisi pyytää avustajina toimivia maita ja Euroopan unionia noudattamaan sitoumuksiaan ja takaamaan tiiviin yhteistyön kehitysavun tehostamiseksi.
Haluaisimme myös pyytää komissiota, joka on tänään edustettuna täällä, ehdottamaan Euroopan unionin Somalialle antaman rahoituksen nopeaa ja huomattavaa lisäämistä, erityisesti Euroopan kymmenennen kehitysrahaston väliarvion yhteydessä, ja lisäämään myös fyysistä läsnäoloaan tässä maassa. Haluaisin käyttää komission läsnäoloa hyväkseni ja kysyä, mitä se tekee tai suunnittelee tekevänsä tässä asiassa.
En tietenkään voi päättää puheenvuoroani kehottamatta kaikkia Somalian osapuolia lopettamaan viime vuosien pisimmät ja tuhoisimmat aseelliset yhteenotot, niin kuin tässä päätöslauselmassakin tehdään.
Marios Matsakis, esittelijä. − Arvoisa puhemies, Somaliaa on jo usean vuoden ajan koetellut sisällissota ja köyhyys. Niiden tuloksena tuhannet siviilit ovat kuolleet ja sadattuhannet kärsineet ja kärsivät.
Kansainvälinen yhteisö on ryhtynyt joihinkin toimiin ja on myönnettävä, että tuloksiakin on saatu. Mutta Somalian kansan ahdinko jatkuu ja siviilien tappaminen tällä alueella on valitettavasti arkipäiväistynyt.
Tarvitaan rohkeita ja tehokkaita toimia, minun mielestäni erityisesti seuraavia:
Ensiksi YK:n Somalialle määräämä asesaarto on toteutettava tiukasti. Tämä koskee myös Kiinaa, joka yleensä on rikkuri tällaisissa tilanteissa.
Toiseksi on varmistettava, että kaikki YK:n ja EU:n tuki tavoittaa todellisessa ja laillisessa tarpeessa olevat eikä päädy sotaherrojen taskuihin.
Kolmanneksi on painostettava YK:n turvallisuusneuvostoa toimimaan kiireellisesti 15. toukokuuta 2008 tehdyn yksimielisen päätöksen toteuttamiseksi riittävän vahvojen YK:n rauhanturvajoukkojen lähettämisestä alueelle – varmistamalla tietysti ensin, etteivät nämä joukot ole laadultaan samanlaisia kuin ne, joita syytettiin äskettäin rikoksista sitä paikallista väestöä vastaan, jota niiden piti suojella.
Neljänneksi Afrikan unionille on tehtävä jälleen kerran selväksi, että se on ensisijaisesti vastuussa siitä, mitä tapahtuu Afrikan alueilla, kuten Somaliassa, ja että – tehottoman retoriikan sijaan – sen on ryhdyttävä nopeisiin käytännön toimiin kaikkia niitä hallituksia tai osapuolia tai joukkioita vastaan, jotka ovat sysäämässä afrikkalaiset syvemmälle primitiivisiin ja toivottoman dramaattisiin tilanteisiin.
John Bowis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, brittiläinen ja italialainen Somalimaa odottivat vuonna 1960 toiveikkaana itsenäisyysunelmansa toteutumista. Mutta unelmasta tuli hyvin nopeasti katkeraa, ja muistan Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin brittiläis-somalialaisen ryhmän puheenjohtajana, miten pakolaisten virta tuli kertomaan meille ensiksi maan autoritaarisesta hallinnosta ja sitten klaanien välisistä taisteluista ja anarkiasta.
Somalimaalla on edelleen jonkinlainen itsenäisyys ja vakaus niin kuin Puntmaallakin. Mutta Mogadishu tarkoittaa väkivaltaa, murhia, kahakoita, nälkää ja epäonnistunutta taloutta.
No, mitä voimme tehdä? Emmepä paljoakaan. Emme ainakaan yksin; ehkä emme edes Eurooppana. Mutta voimme toimia yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa painostaaksemme osapuolia maan sisällä sopimaan käynnissä olevan konfliktin lopettamisesta, väkivallan lopettamisesta, kansainvälisten ihmisoikeuksien rikkomisen lopettamisesta ja kulkemisesta kohti rauhaa.
Meidän on saatava osapuolet sallimaan humanitaarisen avun kohdistaminen sitä eniten tarvitseville ja autettava niitä ehkä varmistamaan avustustyöntekijöiden turvallisuus.
Meidän on vedottava Somalian ulkopuolella oleviin tahoihin, jotka voivat auttaa. Vetoamme Keniaan, jotta se sallisi Somalian pakolaisten pääsyn El Wakin rajalle ja antaisi oikeuden apuun tässä maassa.
Vetoamme kaikkiin, kuten on jo todettu, jotta varmistettaisiin Somaliaan kohdistuvan aseiden myyntikiellon toteutuminen. Vaadimme, että sotarikoksiin syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen ja tarvittaessa kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen. Tietysti panemme tyytyväisinä merkille YK:n turvallisuusneuvoston toukokuun päätöslauselman, jossa kehotetaan 28 000 hengen vahvuisen rauhanturvajoukon kokoamista. Realistisempaa olisi ehkä vaatia, että AMISOMille annettaisiin valtuudet turvatoimiin.
Tarvitaan toimia: ei pelkkiä päätöslauselmia, vaan kasainvälisiä toimia!
Erik Meijer, valmistelija. − (NL) Arvoisa puhemies, Somalian väkivalta liittyy todellisuudessa siihen, ettei maassa ole vuoden 1991 jälkeen ollut yleisesti tunnustettua hallitusta. Maan etelä- ja keskiosissa on taisteltu vuosikausia eri sotaherrojen joukkojen kesken, eikä pohjoisessa olevan entisen brittisiirtokunnan Somalimaan alueen hallintoa ole tunnustettu kansainvälisesti.
Sitten puhkesi konflikti islamilaisten tuomioistuinten liiton ja naapurimaa Etiopian armeijan välillä. Puheita maan jälleenyhdistämisestä ei koskaan tuettu yleisesti, ja asiaa tukeneet usein lopettivat tukensa.
Vuosikausia kestänyt kaaos muutti muun maailman siirtymäkauden hallitukselle antaman tuen sekaantumiseksi maan sisäisiin ratkaisemattomiin aseellisiin yhteenottoihin.
Olen varoittanut viime vuosina useaan kertaan, että rahoittamalla hajoavia rakenteita Euroopan unioni joutuu sidoksiin yhteen sotaa käyvään osapuoleen ilman mitään toiveita kestävästä ja laajasta ratkaisusta.
Euroopan on tietysti autettava, jos ratkaisu on löydettävissä, mutta hätäinen asioihin puuttuminen johtaa tuhoon.
Edellisen, 15. marraskuuta 2007 Somaliasta käydyn kiireellisen keskustelun päätteeksi parlamentti antoi päätöslauselman, jossa kehotettiin lopettamaan ulkopuolinen sotilaallinen väliintulo ja aloittamaan maassa vuoropuhelu ja sovinto.
On pantava tyytyväisenä merkille, että nyt käsiteltävänä olevassa päätöslauselmassa vastustetaan Euroopan unionin tukea sotaherroille, jotka pyrkivät pääsemään uudelleen valtaan, sekä lapsisotilaiden käyttöä ja asetoimituksia.
Eilen tehtiin epäonnistunut murhayritys siirtymäkauden presidenttiä Abdullahi Yusufia vastaan. Aseelliset ryhmät taistelevat edelleen kiivaasti toisiaan vastaan. Nyt on katsottava, onko viime viikolla saavutetulla sopimuksella väkivallan päättämisestä 30 päivän kuluessa ja Etiopian interventiojoukkojen korvaamisesta YK:n rauhanturvajoukoilla todellisia onnistumisen mahdollisuuksia. Jos sopimus johtaa todelliseen ratkaisuun, Euroopan on syytä tukea sitä.
Adam Bielan, valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, taistelun jatkuminen Somaliassa siirtymäkauden liittohallituksen ja kapinoitsijoiden joukkojen kesken on äskettäin vaatinut yli sadan ihmisen hengen ja johtanut siviiliväestön joukkopakoon Somalian pääkaupungista Mogadishusta. Konfliktin molemmat osapuolet rikkovat päivittäin ihmisoikeuksia Somaliassa, jossa kidutetaan, raiskataan, murhataan ja hyökätään siviilien kimppuun.
Kansainvälinen yhteisö ei saa suhtautua välinpitämättömäksi näihin Somaliassa tapahtuviin räikeisiin väkivallantekoihin. Euroopan unionin on päättäväisesti puututtava asioihin Somalian konfliktin ratkaisemiseksi ja kehotettava konfliktin osapuolia ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin humanitaaristen järjestöjen päästämiseksi esteettä uhrien luo antamaan apua. YK:n rauhanturvajoukkojen lähettäminen paikalle, kunnes poliittinen tilanne paranee, olisi myös askel oikeaan suuntaan, samoin kuin YK:n Somaliaa koskevan asetoimituskiellon jatkaminen.
Filip Kaczmarek, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kuukausi sitten julkaistiin maailmanlaajuinen rauhanindeksi. Se on tulosta Institute for Economics and Peace -laitoksen 140 valtiossa vuosittain tekemästä tutkimuksesta.
Tutkimuksessa todettiin, että Somalia oli maailman toiseksi vaarallisin maa Irakin jälkeen. Todellisuus masentaa. Tämän pitkäaikaisen konfliktin ratkaisua ei ole näkyvissä, ja maasta tulevat tiedot ovat kauhistuttavia. En ala kuvata niitä kaikkia täällä, mutta haluan vain todeta, että somalialaiset merirosvot ovat tänä vuonna kaapanneet jo 26 alusta.
Tässä Somalian toivottomassa konfliktissa kaikki mahdolliset osapuolten väliset sopimukset olisi otettava huomioon. Toivotaan nyt, että 9. kesäkuuta Djiboutissa tehdyllä sopimuksella onnistutaan saamaan aikaan läpimurto tässä konfliktissa ja päästään kohti kestävää rauhaa.
Marianne Mikko, PSE-ryhmän puolesta. – (ET) Hyvät naiset ja herrat, Somaliasta on tullut konfliktipesäke, itse asiassa helvetti. Ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta rikotaan räikeästi. Maa riutuu köyhyydessä.
Tuhannet siviilit menehtyvät islamistien ja hallituksen yksiköiden välisissä yhteenotoissa, ja sadat tuhannet ovat joutuneet pakenemaan. Ihmisiä tapetaan, raiskataan ja kidutetaan päivittäin.
Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 2007 tilastoista käy ilmi, että maailmassa on noin 457 000 somalialaista pakolaista. Toisin sanoen puoli miljoonaa somalialaista on joutunut pakenemaan kotimaastaan säilyäkseen hengissä.
Viimeksi kuluneina kolmena kuukautena yli 50 000 ihmistä on joutunut pakenemaan Mogadishusta väkivaltaisuuksien vuoksi. Tilanne on täysin hallitsematon.
Myötätuntoni on väkivaltaa pakenevien ihmisten puolella. Meidän on tehtävä kaikkemme Euroopassa auttaaksemme Somaliaa suuntautumaan kohti rauhaa. Konflikti ei saa kehittyä aluesodaksi. Afrikka tarvitsee rauhaa, aivan samoin kuin se tarvitsee ilmaa hengittääkseen.
Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Somaliassa on jo vuosikausia ollut käynnissä raaka sota. On arvioitu, että viime päivinä noin sata ihmistä on tapettu ja noin kaksisataa haavoittunut. Tuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa Mogadishussa. Hyökkäykset siviilejä ja viestimiä vastaan kiihtyvät. Somalian journalistiliiton varapuheenjohtaja Nasteh Dahir Farah murhattiin raa’asti 7. kesäkuuta. Kansainvälisten kehitysapujärjestöjen työntekijöitä on myös murhattu, muun muassa Mohamed Mahdi. Armeijan yksiköihin värvätään yhä enemmän lapsia. 2,6 miljoonaa somalialaista – noin 35 prosenttia väestöstä – tarvitsee humanitaarista apua. Amnesty International on kuvannut raporteissaan aseettomia siviilejä vastaan tehtyjen hyökkäysten äärimmäisiä muotoja. Hyökkääjät usein yksinkertaisesti leikkaavat naisten ja teini-ikäisten kaulat poikki.
Kehotamme YK:n turvallisuusneuvostoa vahvistamaan rauhanturvajoukkoja Somaliassa 15. toukokuuta annetun päätöslauselman mukaisesti ja tehostamaan Somaliaa koskevaa aseidentoimituskieltoa.
Bernd Posselt (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, Harvoin parlamentissa on ollut yhtä julmaa päätöslauselman otsikkoa kuin ”Siviilien murhien arkipäiväistyminen”. Emme voi, hyvät naiset ja herrat, reagoida tähän arkipäiväisesti, vaan meidän on tehtävä oma osuutemme täysipainoisesti. Kahdeksasosa väestöstä on joutunut viimeksi kuluneen vuoden aikana lähtemään kotiseudultaan, ja vuoden loppuun mennessä puolet siviiliväestöstä voi joutua humanitaarisen avun varaan.
Kiitän kollegaani Albert Dessiä ja muita henkilöitä elintarvikeavun ja sairaanhoidon järjestämisestä Somaliassa, mutta nyt tavoitteenamme on oltava poliittinen ratkaisu, jota on kaivattu vuodesta 1991. Mielestäni ainoa ratkaisu on YK:n joukkojen lähettäminen, mutta niiden lisäksi on saatava aikaan asianmukaiset siviilirakenteet. Siirtymäkauden liittohallitusta tarkastellessamme meidän on mietittävä, mihin siirtymäkausi johtaa. On joko siirryttävä toimiviin itsenäisiin rakenteisiin tai perustettava muiden maiden tapaan kansainväliset siviilirakenteet. Jollemme onnistu tässä, ääritapauksessa koko kansakunta joutuu humanitaarisen avun varaan. Näin ei päästä eroon murhista, raiskauksista ja nälänhädästä.
Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Somalian humanitaarinen tilanne pahenee nopeasti konfliktin, poliittisen epävakauden ja vakavan kuivuuden yhteisvaikutuksesta, mihin on lisättävä vielä korkea inflaatioaste.
Uhkana voi olla vuoden 1992 nälänhädän toistuminen, jollei kansainvälinen yhteisö kiinnitä Somaliaan suurempaa huomiota. 8,6 miljoonan väestöstä 2,6 miljoonaa henkeä tarvitsee kipeästi apua. Jollei tilanne merkittävästi parane tässä maassa, luku voi nousta 3,5 miljoonaan vuoden 2008 loppuun mennessä. 1,1 miljoonaa somalialaista on joutunut lähtemään kotiseudultaan. Tammikuusta lähtien yli 300 000 henkeä on jo paennut kodeistaan.
Humanitaariset järjestöt ovat vakavissa vaikeuksissa pyrkiessään auttamaan Somalian siviilejä. Niitä vastaan hyökätään, niitä ryöstetään ja häiritään tarkastuspisteissä. Nämä henkilöt joutuvat päivittäin suureen vaaraan pyrkiessään jakamaan elintarvikkeita niitä eniten tarvitseville. Afrikan unionin toimilla Somaliassa ja kaikkia niitä seuraavilla YK:n rauhanturvatoimilla on suojeltava siviilejä, myös naisia, lapsia ja kotiseudultaan paenneita. On myös pyrittävä estämään lapsisotilaiden käytön lisääntyminen, erityisesti Mogadishussa.
Manuel Medina Ortega (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, olen pyytänyt puheenvuoroa nimenomaan yhdestä asiasta, merirosvoista Somalian vesillä.
Jotkut puheenvuoron käyttäjät – muistaakseni Philip Kaczmarek ja Ewa Tomaszewska – puuttuivat tähän asiaan, joka esitetään yhteisen päätöslauselman johdanto-osan G kappaleessa ja 8 kohdassa, mutta haluan korostaa, että 8 kohdan luonnoksessa rajoitetaan merirosvojen vastaiset toimet humanitaarista apua kuljettavien alusten suojelemiseen, joten olisi parempi äänestää erikseen tästä kohdasta ja äänestää sitä vastaan.
Lopuksi haluaisin kysyä komissiolta, onko sillä uusia tietoja Euroopan unionin mahdollisesta yhteistyöstä YK:n turvallisuusneuvoston kanssa meriturvallisuuden varmistamiseksi tällä alueella.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, sisäiset konfliktit ja sisällissodat ovat erityisen vaarallisia yhteiskunnille ja kansakunnille, sillä ne johtavat murhiin ja ryöstöihin. Ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, heitä karkotetaan, raiskataan ja kidutetaan ja heihin kohdistetaan muita kamaluuksia. Siviiliväestö joutuu kohtamaan tämän kaiken, siviilit, jotka ovat aseettomia ja joita vastaan usein konfliktin molemmat osapuolet hyökkäävät.
Huolimatta YK:n pääsihteerin ja Afrikan unionin toimista ja Euroopan unionin tuesta, Somalian tilanne on niin vaikea, että sitä on luonnehdittava humanitaariseksi katastrofiksi. Lapset, jotka pakotetaan mukaan konfliktiin, joutuvat näkemään hirveyksiä.
Näyttäisi siltä, että tehokkain tapa ratkaista tämä katastrofi ja sota on lähettää kansainväliset sotajoukot Somaliaan.
Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, valitettavasti kollegani Louis Michel ei ole tänään paikalla, joten haluaisin hänen puolestaan tuoda esiin muutamia huomioita Somaliaa koskevasta kysymyksestä.
Ensiksi ilmaisen myös oman huolestuneisuuteni konfliktin ja poliittisen epävakauden jatkumisesta Somaliassa. Aseelliset joukot rikkovat edelleen Somaliassa perusoikeuksia ja ihmisarvoa hyökkäämällä järjestelmällisesti ja laajasti siviilejä vastaan. Siviilielämä on kadonnut, kotiseuduilta on paettu joukoittain ja infrastruktuureja on hävitetty seitsemänätoista valtiottomuuden vuotena. Kolmasosa väestöstä eli 2,6 miljoonaa henkeä elää nykyisin humanitaarisen avun varassa. Euroopan unioni on yhdessä muiden tärkeiden kansainvälisten toimijoiden kanssa sitoutunut auttamaan tässä kriittisessä vaiheessa.
Poliittisella tasolla EU antaa edelleen täyden tukensa YK:n pääsihteerin erityisedustajalle hänen pyrkimyksissään koordinoida kansainvälisen yhteisön toimia ja helpottaa Somalian sisäpoliittista vuoropuhelua. Tutkimme parhaillaan – yhdessä muiden avunantajien kanssa – asianmukaisia tapoja ja keinoja auttaa Somaliaa enemmän panemaan tehokkaasti täytäntöön 9. kesäkuuta tehty Djiboutin sopimus. Tämä sopimus antaa uutta toivoa pitkäaikaisesta rauhasta ja vakaudesta Somalian kansalle.
Humanitaarisella tasolla EU keskittyy pääasiallisesti tukemaan perusseikkoja, kuten terveydenhuoltoa, ravitsemusta, elintarvikeapua, asumista ja muita kuin elintarvikkeita koskevaa tukea, vesi- ja jätevesihuoltoa osana monia toimia, jotka on kohdennettu erityisesti maan keski- ja eteläosiin, joita siviilien väliset kiistat ja voimakkaat luonnonmullistukset ovat koetelleet pahasti.
Humanitaarisen avun osasto toimitti vuonna 2007 humanitaarista apua 18 miljoonalla eurolla. Pahenevassa humanitaarisessa tilanteessa ja elintarvikkeiden hintojen noustessa avun tason olisi tänä vuonna oltava 27 miljoonaa euroa.
Kehitysavussa EU on jo Somalian tärkein avustaja ja antaa keskipitkän ja pitkän aikavälin tukea rauhallisen ja omavaraisen yhteiskunnan perustamiselle.
Somaliaa koskevan EU:n maastrategian yhteydessä annetaan Euroopan 10. kehitysrahastosta yli 212 miljoonaa euroa vuosina 2008–2013. Kolmannes ohjelmasta koskee opetusta, mikä on aiheellista ihmisoikeuksien kunnioittamisen aikaansaamiseksi. Kriittinen tavoite on sovinnon, demokratian ja hallintorakenteiden edistäminen kaikilla tasoilla. Ilman rauhaa ja turvallisuutta ei kuitenkaan voida sitoutua tehokkaasti pitkän aikavälin kehitykseen. Tämän vuoksi ensisijalle on asetettava sellaisen rauhanomaisen ja turvallisen ympäristön edistäminen, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja voidaan kehittää demokraattista prosessia ja demokraattisia laitoksia.
Komission jäsen Louis Michel tapasi Somalian presidentin vain pari päivää sitten IGAD-huippukokouksessa Addis Abebassa. Tässä yhteydessä presidentti Yusuf vetosi voimakkaasti kansainvälisen avun saamiseksi tukemaan Somaliassa asuvien parempaa ja turvallisempaa ympäristöä. Sitouduimme tukemaan tässä tarkoituksessa voimakkaasti Somalian hallitusta. Euroopan komissio rahoittaa jo YK:n kautta Somalian poliisien koulutusta, ja varoja annetaan myös AMISOM-operaation kuluihin.
Lopultakin poliittinen sovinto- ja vakausprosessi riippuu myös tärkeimpien alueellisten toimijoiden, nimittäin Etiopian ja Eritrean sitoutumisesta ja tuesta. Nämä valtiot ovat käyttäneet Somaliaa ”lähisodan” näyttämönä. Tässä mielessä Etiopian joukkojen vetäytyminen Somaliasta on ratkaisevaa poliittiselle läpimurrolle.
Komission jäsen Louis Michel, joka tapasi Etiopian pääministerin Melesin ja Eritrean presidentin Isaiasin viime viikonloppuna, kehotti näitä tukemaan Djiboutin prosessia, joka ei tosin ole lainkaan täydellinen, mutta joka tarjoaa todellisen, joskaan ei ainoan mahdollisuuden saattaa Somalian eri toimijat yhteen.
Vaikeista olosuhteista huolimatta komissio jatkaa Somalian tukiohjelmansa toteuttamista. Se on laadittu yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja sen tarkoituksena on lievittää Somalian väestön kärsimyksiä ja luoda perusta rauhanomaiselle yhteiskunnalle.
Merirosvous on tuotu täällä esiin, ja haluaisin lisätä, että komissio, vaikka se ei ole toimivaltainen lähettämään laivastoa, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa nro 1816 määrätään, on perustanut yhdessä neuvoston kanssa työryhmän, jossa on mukana asiaa käsitelevät pääosastot – nimittäin energian ja liikenteen pääosasto, meriasioiden pääosasto, kalatalouden pääosasto, kehitysyhteistyön pääosasto ja EuropeAid. Tämän työryhmän tehtävänä on tutkia, mikä olisi paras tapa toteuttaa YK:n päätöslauselma.
Puhemies. – (FR)Seuraavana esityslistalla on keskustelu kuudesta Irania koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).
Mikel Irujo Amezaga, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, Iranin ihmisoikeustilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2005.
Iranin tuomioistuimilla on surullinen ennätys kuolemantuomioiden antamisesta. Se on toisella sijalla maailmassa teloituksissa henkeä kohti. Vain Kiinassa toimeenpannaan enemmän teloituksia kuin Iranissa.
Kuten päätöslauselmassa todetaan, lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa tuomitaan kuolemanrangaistuksen antaminen rikoksista, joihin niiden tekijä on syyllistynyt alle 18-vuotiaana. Vakavinta on, että Teheran on ratifioinut molemmat sopimukset. Vaikka ratifiointi on myönteinen seikka, maa ei noudata näitä sopimuksia.
Kuolemanrangaistukseen tuomitaan Iranissa murhasta, raiskauksesta, aseellisesta ryöstöstä, sieppauksesta ja huumekaupasta. Useimmat lapset tuomittiin murhista, mutta monet tuomiot näyttävät perustuvan epäluotettaviin tunnustuksiin, jotka on saatu kiduttamalla ja kuulusteluissa, joiden yhteydessä pidätetyltä evättiin oikeus asianajajaan.
Tuomioistuimet ovat järjestelmällisesti jättäneet huomiotta puolustuksen esittämät todisteet, jotka osoittavat syytetyn toimineen itsepuolustukseksi.
Lasten teloittaminen Iranissa otetaan esille YK:n yleiskokoukselle syyskuussa esitettävässä YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin raportissa.
Tämän vuoksi pyydämme Irania luopumaan kokonaan näistä teloituksista, mukaan lukien kuolemaantuomitut vähintään 85 henkilöä, jotka syyllistyivät rikoksiin ollessaan lapsia.
Haluan vielä todeta, että mielestäni Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin ovat tällä viikolla menettäneet moraalista uskottavuuttaan lasten oikeuksien puolustamisessa, kun tässä istuntosalissa hyväksyttiin eilen häpeällinen direktiivi, jossa sallitaan Eurooppaan ilman henkilöpapereita tulevien lasten vangitseminen.
Marios Matsakis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, teokraattisen Iranin raa’at toimet omaa kansaansa vastaan tunnetaan hyvin, ja niistä on käsitelty aiemminkin parlamentin päätöslauselmissa.
Tiedetään, että tämä hallitus syyllistyy – jumalansa nimeen, niin he väittävät – järjestelmällisiin ja halpamaisiin rikoksiin viattomia siviilejä vastaan. Vastarinta on Iranissa erittäin vaikeaa, jopa hengenvaarallista. Maan ulkopuolella iranilaiset taistelevat demokraattisen muutoksen toteuttamiseksi maassaan.
Näistä ihmisistä osa kuuluu Iranin täysin väkivallattomaan PMOI-vastarintaliikkeeseen. Siitä huolimatta komissio on sisällyttänyt tämän järjestön terroristiluetteloon, eikä vielä viime aikoinakaan suostunut korjaamaan tätä erehdystä, edes asiaa koskeneiden yhteisöjen tuomioistuimen päätösten jälkeen. Kysyn komission jäseneltä: Miksi tämä Iranin vastarintajärjestö on alun perinkään laitettu terroristiluetteloon? Johtuuko se siitä, että unionin tietyllä jäsenvaltiolla tai tietyillä jäsenvaltioilla on voittoa tuottavia kauppasopimuksia tai -suhteita Iraniin ja ne haluavat miellyttää Teheranin hallitusta?
Marcin Libicki, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, keskustellessamme ihmisoikeuksien rikkomisista maailmassa meidän on erotettava tietyt seikat toisistaan, erityisesti tilanteet, joihin liittyy epävakaita hallituksia, sisällissotia, rikoksia, joihin syyllistytään absoluuttisen kaaoksen tilanteessa, ja Iranin kaltaiset tilanteet, jossa valtio on melko vakaa, jossa ei ole sisällissotaa, jossa järjestetään aika ajoin vaalit, mutta jossa valtio käyttää sellaisia rikollisia menetelmiä kuin lasten teloitukset. Tämä tilanne poikkeaa täysin muista tänään käsitellyistä aiheista, kuten Somalian tai Burman tilanne. Näissä tilanteissa kyseessä ei ole sisäinen epäjärjestys, vaan eri kulttuuri. Mieleen tulee Huntingtonin kirja ”Kulttuurien kamppailu” tai suuren historioitsijan ja filosofin Feliks Konecznyn kirjat, joissa hän puhuu kulttuurien välisistä peruseroista. Jos haluamme ratkaista nämä ongelmat, meidän on mietittävä, miten voimme vaikuttaa näihin hallituksiin ja saada ne muuttamaan ajattelutapaansa.
Laima Liucija Andrikienė, esittelijä. – (LT) Lopettakaa lasten tappaminen – siinä tärkein seikka, Euroopan parlamentin päätöslauselmassaan selvästi ilmaisema kanta. Siinä viestimme vastavalitulle Iranin parlamentille majlisille, jonka olisi ymmärrettävä vastuunsa ja uudistettava viipymättä Iranin rikoslainsäädäntöä ja saatettava se yhdenmukaiseksi maan allekirjoittamien kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisen oikeusvaltion periaatteen kanssa.
Mielestäni alaikäisten lasten tai alaikäisenä rikoksensa tehneiden teloitukset ovat täysin tuomittavia. YK:n valtuutettu korosti äskettäin Iranin hallituksen noudattaman politiikan olevan ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa.
Euroopan parlamentti on useaan kertaan ilmaissut lujan uskonsa ja kantansa: se vastustaa kuolemanrangaistusta ja kannattaa maailmanlaajuista kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon lykkäämistä. Tämä koskee miehiä, naisia, lapsia, teini-ikäisiä ja vähemmistöjä, joten haluaisin päättää puheenvuoroni kehottamalla Iranin hallitusta estämään kuolemantuomion jo saaneiden teini-ikäisten teloitukset epäinhimillisinä.
Věra Flasarová, valmistelija. − (CS) Hyvät naiset ja herrat, en ole Bushin hallinnon kanssa samaan mieltä siitä että Iran on uhka maailman turvallisuudelle, minkä vuoksi on käynnistettävä asekilpailu. En myöskään kannata omien arvojemme ja elämäntyylimme tyrkyttämistä muille kulttuureille pelkästään ovien aukaisemiseksi ylikansalliselle pääomalle, jotta se pääsisi planeettamme raaka-ainelähteisiin ja sitä kautta myöhempien aikojen kolonialismiin. Vastustin kuitenkin raakalaismaisia tekoja, joihin edelleen syyllistytään, vaikka niiden perusteet eivät enää lainkaan päde. Lisäksi Iranin kulttuurissa ei ole perusteita sellaisille raakalaismaisille teoille kuin nuorten rikostentekijöiden ja jopa poliittisten vastustajien teloitukset, joihin Mahmoud Ahmadinejadin johtama Iranin hallitus on syyllistynyt. Aiemmin Iranissa määrättiin kuolemanrangaistus vain poikkeustapauksissa, ja julkiset teloitukset pantiin toimeen rangaistuksena joukkomurhaajille ja lastenmurhaajille. Iranin nykyisen hallituksen aikana pannaan vuosittain täytäntöön satoja teloituksia, joissa usein teloitetaan nuoria, esimerkiksi 17-vuotias Mohammad Hassanzadeh, joka teloitettiin 10. kesäkuuta. Näin äskettäin valokuvia Iranin julkisista teloituksista. Uskokaa minua, ne olivat hirveimpiä asioita, joita olen elämässäni nähnyt.
Ryhmäni GUE/NGL käyttää Euroopan parlamenttia vedotakseen Iranin islamilaiseen tasavaltaan erityisesti sellaisten henkilöiden teloitusten lopettamiseksi välittömästi, jotka syyllistyivät rikokseen nuorella iällä. Ahmadinejadin hallinnon aikana Iranissa on teloitettu joukkomurhaajien lisäksi henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet tekoihin, joista kehittyneissä maissa saisi paljon lievemmän tuomion ja joita ei aina edes katsota lainvastaisiksi. Iranissa on tarkistettava käsitystä laista ja muutettava sitä, jotta ihmishengen kunnioittaminen varmistettaisiin. Kunnes tämä saadaan aikaan, Iran pysyy sivistyneen maailman ulkopuolella.
Paulo Casaca, esittelijä. − (PT) Arvoisa puhemies, olemme jälleen kokoontuneet Iranissa suoritettavien ihmisoikeuksien loukkausten vuoksi. Peruskysymyksenä ovat rikoksista syytettyjen nuorten teloitukset.
Haluaisin selventää, että usein kyseessä on samaa sukupuolta olevien nuorten suhteet, jotka eivät esimerkiksi ole edes rikos, mutta johtavat kuolemanrangaistuksiin ja julkisiin teloituksiin, kuten on voitu havaita filmeistä, joissa on kuvattu kyseisen hallinnon raakalaismaisuutta.
Tämä raakalaismaisuus ei rajoitu ainoastaan nuoriin, eikä se rajoitu vain kivittämällä täytäntöön pantuihin kuolemanrangaistuksiin ja teloituksiin. Siihen liittyy myös terrorismin ulkoinen ulottuvuus.
Tämän vuoksi on kysyttävä jälleen kerran unionin toimielimiltä, miksi ne edelleen kannustavat Teheranin terroristihallintoa luokittelemalla Iranin PMOI-vastarintaliike terroristiliikkeeksi, kuten kollegamme Marios Matsakis korosti.
Miksi nämä toimielimet, sen sijaan että ne tuomitsisivat terrorismin ja ihmisoikeuksien rikkomiset, käyttävät talous- ja kauppapaketteja kannustamaan Teherania tuomitsemaan terrorismin uhrit? Tämä on täysin moraalitonta, eikä sitä voida puolustella. Tällainen politiikka myös johtaa väistämättä yhteenottoihin ja sotaan, jollemme pian aseta sitä kyseenalaiseksi.
Edellä esittämistäni syistä haluaisin kehottaa komissiota ja neuvostoa muuttamaan politiikkaansa ja noudattamaan tuomioistuinten päätöksiä ja luopumaan moisesta terrorismin palkitsemisesta.
Tadeusz Zwiefka, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, voin ymmärtää, joskaan en hyväksyä, että maailmassa on oikeusjärjestyksiä, joissa käytetään kuolemanrangaistusta. En kuitenkaan voi ymmärtää, että edes kuolemanrangaistuksen kannattajat, erityisesti omissa kulttuuripiireissämme, voivat pitää yllä mahdollisuutta määrätä lapsille ja teini-ikäisille kuolemanrangaistus ja panna se täytäntöön. Näin kuitenkin nimenomaan toimitaan Iranissa. Amnesty Internationalin viimeisimmän raportin mukaan sata teini-ikäistä on odottamassa teloitustaan, eikä tähän lukuun sisälly kaikki, sillä kaikkia tuomiota ei kirjata.
On perusteltua, että kehotamme Iranin poliittisia päättäjiä ja oikeuslaitosta lykkäämään kuolemanrangaistusten täytäntöönpanoa. Mutta meidän on myös kysyttävä, miten kansainvälinen yhteisö olisi tuomittava, miten meidät olisi tuomittava, kun emme kykene kuolemaantuomittujen teini-ikäisten kustannuksella varmistamaan, että kansainvälisten sopimusten allekirjoittajat täyttävät näiden sopimusten määräykset. Tähän on vain yksi peruste, ja kyseessä on taloudellinen peruste, joka valitettavasti ohittaa inhimilliset näkökohdat.
Marianne Mikko, PSE-ryhmän puolesta. – (ET) Hyvät naiset ja herrat, maailma ei hyväksy kuolemanrangaistusta, mutta Iran kulkee omia teitään. Tilanne Iranissa on paha. Iranin viranomaiset eivät valikoi teloitettavia. Kuolemanrangaistusta sovelletaan myös nuoriin.
Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittaneena maana Iran joutuu vakavaan konfliktiin maailman kanssa. Kuolemanrangaistuksen soveltaminen on täydessä ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Tällainen rangaistustapa on epäinhimillinen. Vähintään 30 alaikäisen teloittaminen Iranissa on täysin väärin.
Haluaisin toivoa, että maailma – me mukaan lukien – pelastaa parhaillaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa odottavat 85 alaikäistä julmalta kohtalolta.
Toivokaamme, että vasta valittu parlamentti seuraa uusia inhimillisyyden tuulia. Keskiaikaiset teloituskäytännöt olisi jätettävä historiaan. Iranissa olisi otettava käyttöön kansainvälisen oikeuden mukainen lainsäädäntö. Iranin on korkea aika siirtyä 2000-luvulle. Kannatan täysin päätöslauselmaa.
Janusz Onyszkiewicz, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tästä asiasta tänään, koska meitä on järkyttänyt uhka nuorten, alle 18-vuotiaiden kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanosta. Tämä ei ole Iranin oikeuslaitoksen ensimmäinen tällainen päätös. Onneksi Iran on harvoja maita, joissa teini-ikäisiä tuomitaan kuolemaan, ja mikä pahinta, nämä tuomiot pannaan täytäntöön. Lisäksi kuluneina kolmena vuotena Iranin tuomiot edustavat yli kahta kolmasosaa maailman kaikista tällaisista tuomioista.
On törkeää, että Iran rikkoo kansainvälisiä yleissopimuksia, jotka se on allekirjoittanut ja joissa ehdottomasti kielletään tällaiset, näin karkeasti suoritetut toimenpiteet. Tästä seuraa paljon yleisluonteisempi kysymys: onko kansainvälisellä yhteisöllä lainkaan keinoja tällaisia maita vastaan? Toisin sanoen onko mahdollista, että tietyn maan vapaaehtoisesti allekirjoittamien sitoumusten rikkomisesta seuraisi tuntuva ja merkityksellinen rangaistus?
Tästä tulee mieleen kaksi asiaa. Ensimmäisenä on tarve miettiä uudelleen paljon käytettyä käsitettä oikeusvaltio. Teini-ikäisten tuomitseminen homoseksuaalisesta käyttäytymisestä voi olla Iranissa voimassa olevan lain mukaista, mutta me emme tietenkään voi hyväksyä näin tulkittua lakia.
Toinen kysymys on, että jos vaadimme muita täyttämään sitoumuksensa ja pitämään voimassa järkeviä lakeja, jotka noudattavat perusvapauksia, meidän itsemme olisi myös noudatettava noita lakeja. Tässä yhteydessä tulee mieleen oma viivyttelymme, käyttämättä tässä voimakkaampaa kieltä, lopullisen päätöksen täytäntöönpanossa ja Iranin vastarintaliikkeen poistamisessa terroristijärjestöjen luettelosta.
Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisen kallein omaisuus on hänen henkensä. Siksi kukaan ei saisi viedä häneltä millään perusteella tuota omaisuutta. Erityisen järkyttävää on nuorten pieksäminen ja kiduttaminen, jotta heidät saataisiin tunnustamaan ja siten oikeutettaisiin kuolemantuomio. Iranissa varmasti pannaan täytäntöön useita nuortenkin kuolemantuomioita. Viimeisten tietojen mukaan vähintään 85 alaikäistä rikollista odottaa Iranissa parhaillaan teloitusta.
On siis korkea aika, että Iran lopettaisi näiden menettelyjen toteuttamisen ja ottaisi käyttöön muiden maiden hyväksymät oikeusperiaatteet. Nuoria olisi koulutettava, eikä teloitettava.
Tunne Kelam (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, vain yhdeksän päivää sitten teloitettiin iranilainen nuori, Mohammed Hassanzadeh, joka oli vielä alle 18-vuotias. Toiset odottavat parhaillaan kuolemantuomittujen osastolla tuomittuina väitetyistä rikoksista, joihin he syyllistyivät vielä alaikäisinä.
Mielestäni nyt tarjoutuu tilaisuus kertoa kansalaisille, että Teheran johtaa maailmalla tilastoa nuorten rikoksentekijöiden teloitusten määrästä. Tämän vuoksi kehotamme mitä tiukimmin Iranin hallitusta lopettamaan nämä teloitukset.
Käytettävissämme on kuitenkin – ja nyt osoitan sanani komission jäsenelle – käytännönläheisempiäkin keinoja. Voimme lopultakin antaa Iranin demokraattiselle oppositiolle, kansalliselle vastarintaneuvostolle, vapaat kädet päästä lopullisesti eroon tästä epäinhimillisestä diktatuurista.
Philip Bushill-Matthews (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Marios Matsakis aloitti keskustelun ihmettelemällä, oliko joku maa vastuussa koko EU:n kannustamisesta kieltämään PMOI. Voin vastata hänen kysymykseensä: vastuussa oli Yhdistynyt kuningaskunta. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ryhtyi tähän Iranin pyynnöstä.
On ikävää todeta, että massaamme on hallitus, joka ei salli oman kansansa ilmaista kansanäänestyksessä mielipidettään Lissabonin sopimuksesta ja joka sen lisäksi estää Iranin kansan ääntä kuulumasta missään päin Eurooppaa.
Kehotan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta, kun se äänestää ensi viikolla Westminsterissä, varmistamaan, että kielto poistetaan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen mukaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ollut liian pitkään ongelman osapuolena. Sen on aika tulla ratkaisun osapuoleksi.
Peter Skinner (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, Tämä aihe on hyvin vakava. Iranissa nuorten miesten ja naisten teloituksia käytetään keinona hallita yhteiskunnallista tilannetta. On uskomatonta, että vielä nykyaikana nuoria tyttöjä ja poikia teloitetaan, kivitetään kuoliaaksi ja hirtetään nostokurkiin.
Pyydämme ja kehotamme kansainvälistä yhteisöä tekemään enemmän, mutta sen sijaan että olisimme yhtenäisinä kansainvälisessä yhteisössä, kuuluu ääniä kansainvälisen yhteisön osia vastaan. Esimerkiksi Yhdysvallat tuomitaan. Tässä parlamentissakin ollaan erimielisiä siitä, miten asia pitäisi hoitaa. Tätä kriisiä ei saada koskaan ratkaistua, jollemme vastusta yhtenäisinä tätä keskiaikaista kriisiä Iranissa. Tämä meidän on hoidettava ihan itse.
Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan käyttää puheenvuoron toisen kerran vain kiinnittääkseni kollegojeni huomiota kirjaan, jossa käsitellään Iranin ihmisoikeusrikkomuksia vuonna 2007. Sain sen käsiini vasta vähän aikaa sitten, ja siinä on monia kauhistuttavia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi Naqadehin kylästä kotoisin olevan nuoren tytön Ameneh Salamin tapaus. Hän odotti hirttämistään, ja hänen rikoksensa oli tulla raskaaksi olematta naimisissa. Sattumalta mies, joka oli saattanut hänet raskaaksi, tuomittiin 99 raipaniskuun.
Ewa Tomaszewska (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, Iranissa on vuodesta 1990 alkaen pantu täytäntöön vähintään 430 nuoren ihmisen kuolemantuomiota. Lasten kuolemaan tuomitseminen on aikuisten häpeä. Jokainen teini-ikäisen suorittama rikos on tulosta aikuisten opetusjärjestelmän epäonnistumisesta. Vastuun siirtäminen omista epäonnistumisista tai epäpätevyydestä teini-ikäisille epäinhimillisin tuomioin, jopa tuomitsemalla lapsia kuolemaan, on todellinen rikos. Iranissa jopa 10-vuotiaiden lasten kuolemantuomio pannaan täytäntöön. Teini-ikäisten kuolemantuomiot ovat ristiriidassa Iranin islamilaisen tasavallan kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Iranin viranomaisten olisi välittömästi lopetettava nuorten murhaaminen epäinhimillisen lain nimissä.
Zbigniew Zaleski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, olisi voinut luulla, että sen jälkeen, kun julkaistiin Robert Hughesin kirja ”Fatal Shore”, jossa kerrotaan Yhdistyneen kuningaskunnan kruunun eli tuomioistuinten määräämistä pienten lasten siirroista Australiaan vanhempineen, vastaavaa ei voisi enää tapahtua. Todellisuudessa vuosisata on kulunut, jopa puolitoista vuosisataa, ja samaa tapahtuu Iranissa, islamilaisessa maassa, jossa toisaalta selvästi kiinnitetään huomiota perheisiin. Maassa vallitsee äärimmäinen raakalaisuus, jota ei voi kuvitella edes pahimmissa mielikuvissaan.
Jollemme ryhdy puolustamaan näitä lapsia, jollemme boikotoi tätä hallitusta, jollemme tuomitse sitä mahdollisimman perusteellisesti kaikkialla maailmassa, meitä voidaan syyttää osallisuudesta, vaikenemisesta ja ihmishenkien puolustamisen laiminlyömisestä.
Michael Cashman (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuomitsen Iranissa päivittäin tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset. Mielestäni meidän olisi myös poistettava PMOI:n kielto mahdollisimman nopeasti.
Haluan ilmoittaa vastustavani nuorille määrättäviä kuolemanrangaistuksia. En koskaan unohda näkyä kahdesta pojasta, joita julkisesti roikutettiin hirressä, kunnes he kuolivat. Heidän rikoksensa oli, että he nuorina homoseksuaaleina uskalsivat rakastaa toisiaan. Tällainen epäinhimillisyys olisi tuomittava maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi, arvoisa komission jäsen, tarvitsemme jyrkkää muutosta Iranin politiikkaamme. Emme voi jäädä odottamaan: aikaa ei enää ole!
Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan tuomita ihmisoikeuksien rikkomiset tämän päivän Iranissa ja haluaisin myös, että, heti kun britit ovat äänestäneet ensi viikolla, neuvosto – ymmärtääkseni Ranskan puheenjohtajakaudella – poistaa PMOI:n lopullisesti terroristiluettelosta.
Sanoisinpa itse asiassa, että – vaikka Yhdistynyt kuningaskunta on vastuussa siitä, että PMOI ylipäätään laitettiin luetteloon – luojan kiitos on olemassa yleinen oikeusjärjestys ja brittiläinen tuomioistuinlaitos, joka ainakin varmisti itsenäisen, vapaan ja objektiivisen oikeudenkäytön ja katsoi, että PMOI:ta oli alun perin kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, kun se oli laitettu terroristiluetteloon, ja suositteli näin ollen sen poistamista luettelosta.
Kehotan puheenjohtajavaltiota Ranskaa – sillä ymmärtääkseni asia hoidetaan ranskalaisessa tuomioistuimessa – saattamaan asian päätökseen ja poistamaan PMOI:n välittömästi luettelosta. Emme saa lainkaan sietää jatkuvaa ihmisoikeuksien rikkomista ja kuolemanrangaistuksen käyttöä, erityisesti, kun kyseessä ovat nuoret miehet ja naiset.
Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kollegani Benita Ferrero-Waldner ei valitettavasti tänään ole paikalla, joten kiitän hänen puolestaan minulle tarjotusta tilaisuudesta käsitellä Iranissa toimeenpantavia nuorten teloituksia.
Komissio jakaa voimakkaan huolenne tästä tuskallisesta kysymyksestä. Vaikka komissiolla ei ole, kuten tunnettua, edustustoa Teheranissa, se seuraa tiiviisti maan ihmisoikeustilannetta ja toimii läheisessä yhteistyössä paikalla olevien EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystöjen kanssa. On syytä todeta, että Euroopan parlamentilla, Euroopan unionin neuvostolla ja komissiolla on yhtenäinen ja määrätietoinen linjaus tässä asiassa. Vakava huolestumisemme on ilmaistu selvästi EU:n puheenjohtajavaltion parina viime viikkona julkaisemissa kolmessa lausumassa: 4. ja 10. kesäkuuta Fadaein, Shojaeen ja Jazeen tapauksista, joissa kaikissa oli kyse välittömän teloituksen uhasta heidän alaikäisinä suorittamiensa rikosten vuoksi, ja 13. kesäkuuta Mohammad Hassanzadehin teloituksesta.
Komissio tukee täydellisesti näiden lausumien periaatetta ja sisältöä: Iranin viranomaisten kuolemanrangaistuksen käyttöä nuorten rikoksentekijöiden kohdalla ei voi mitenkään perustella. Tämä on selvässä ristiriidassa kansainvälisen oikeuden laillisesti sitovien määräysten kanssa, jotka Iran on ratifioinut, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa.
Se, että olemme joutuneet antamaan niin monta lausumaa niin lyhyessä ajassa, osoittaa Iranissa tehtävien teloitusten määrän kasvua, myös alaikäisten teloitusten. Iranin korkeimman lainkäyttäjän Ayatollah Shahroudin määräämää nuorten teloitusten lykkäystä rikotaan räikeästi hänen itsensä hallinnoimissa tuomioistuimissa.
Valitettavasti Irania koskevien lausumiemme sävy ja tiheys osoittaa myös, että vuoropuhelumme ja toimemme ihmisoikeuksien suhteen yleensä ja nuorten teloitusten suhteen erityisesti eivät ole olleet tehokkaita. Iranin viranomaiset jäävät yhä välinpitämättömämmiksi kehotuksillemme noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeuslakeja eikä meillä siksi ole muuta valinnanvaraa kuin noudattaa niin kutsuttua ”megafonidiplomatiaa” ja antaa julkisia lausumia, joita Teheran halveksii ja jotka se torjuu.
Iranin on otettava oma vastuunsa. Omalta osaltaan komissio on Hassanzadehin teloituksen jälkeen todennut selvästi Iranin viranomaisille, että tällainen teko vahingoittaa Iranin kansainvälistä mainetta ja heikentää EU:n suhteita Iraniin. Jollei ihmisoikeustilanne konkreettisesti parane, siitä tulee este yhteiselle tavoitteellemme kehittää tuntuvasti Euroopan unionin ja Iranin islamilaisen tasavallan välisiä suhteita.
Uskon, että Euroopan parlamentti ja kaikki EU:n kumppanit kannattavat tätä linjausta ja toimivat sen mukaisesti. Tämän vuoksi toistan juhlallisesti vetoomuksemme Iranin islamilaisen tasavallan viranomaisille noudattaa kansainvälisiä yleissopimuksia, joissa se on sopimuspuolena, ja säästää kaikkien yhä kuolemaansa odottavien alaikäisten henki.
Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, sekaannuksen välttämiseksi Somalian rannikolla merirosvouksen kohteiksi joutuneista aluksista, ehdotan 8 kohtaan lisättäväksi sanan ”erityisesti” ennen sanaa ”humanitaarista”. Tästä on ymmärtääkseni sovittu PPE-DE-ryhmän ja PSE-ryhmän kesken.
Manuel Medina Ortega (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, sosialistiryhmä on ehdottanut erillistä äänestystä 8 kohdasta, jotta voitaisiin äänestää toista osaa vastaan, koska viimeinen lause, jossa mainitaan ”humanitaariset alukset” on rajoittava. Marios Matsakisin esittämä tarkistus tarkoittaa sitä, ettei erillistä äänestystä tarvitse toimittaa ja että voimme äänestää koko tekstistä. Ehdotan siksi, että hyväksymme suullisen tarkistuksen, eikä 8 kohdasta toimiteta erillistä äänestystä.
13. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja
14. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
15. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja
16. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
17. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
18. Istuntokauden keskeyttäminen
Puhemies. – (FR) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.
(Istunto päättyi klo 16.25)
LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio on yksin vastuussa annetuista vastauksista.)
Kysymyksen nro 9 esittäjä Gay Mitchell (H-0368/08)
Aihe: Julkisen kehitysavun rahoitus
EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet nostamaan julkisen kehitysavun 0,56 prosenttiin bruttokansantulostaan vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. OECD:n mukaan EU:n jäsenvaltioiden myöntämä virallinen kehitysapu on laskenut siten, että kun se oli 0,43 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2006, vuonna 2007 se oli 0,4 prosenttia, mikä merkitsee lähes 6 prosentin laskua. EU:n keskiarvo on nykyisellään alle OECD:n 0,45 prosentin keskiarvon. Mainittujen lukujen perusteella on entistä todennäköisempää, että EU:n jäsenvaltiot jäävät kauaksi tavoitteistaan, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että EU korostaa kehityspolitiikan ja solidaarisuuden merkitystä suhteessa maailman köyhimpiin ihmisiin. Voiko neuvosto antaa mainittua asiaa koskevan lausunnon?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Vuoden 2008 toisella puoliskolla pidetään kolme merkittävää kansainvälistä kokousta: avun tuloksellisuutta käsittelevä kolmas korkean tason kokous (Accra, 2.–4. syyskuuta), vuosituhattavoitteita käsittelevä korkean tason tapahtuma (New York, 25. syyskuuta) ja kansainvälinen kehitysrahoituskonferenssi Monterreyn konsensuksen toteuttamisen tarkistamiseksi (Doha, 29. marraskuuta – 2. joulukuuta).
Osana EU:n näihin kokouksiin osallistumisen valmisteluja neuvosto antoi 27. toukokuuta 2008 päätelmät EU:sta kansainvälisenä kehitysyhteistyötoimijana. Niiden mukaan nopeutetaan vuosituhannen kehitystavoitteiden toteutumista, jossa ”EU vahvistaa noudattavansa pitkän aikavälin rahoitussitoumustaan kehitysmaiden kanssa voidakseen saavuttaa julkisen kehitysavun tavoitteen 0,56 prosenttia bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, kuten toukokuussa 2005 annetuissa neuvoston päätelmissä, kesäkuussa 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa on sovittu”.
Vuosina 2002 ja 2005 Euroopan unioni teki historiallisesti merkittäviä sitoumuksia edistääkseen osaltaan kansainvälisen kehitysrahoituksen edistymistä ja menestystä, mutta unioni on hyvin huolissaan julkisen kehitysavun tavoitteen vähenemisestä vuoden 2006 47,7 miljardista eurosta vain 46 miljardiin euroon vuonna 2007. Tästä huolimatta EU on edelleen suurin avunantaja maailmassa, erityisesti Afrikassa, ja komission kertomuksen perusteella avun väheneminen on vain tilapäistä. Jos jäsenvaltioiden vuotta 2008 koskevat ennusteet pitävät paikkansa, avun taso nousee jälleen tänä vuonna ennätykselliselle tasolle.
Jotta EU:n sitoumukset olisivat entistä uskottavampia kansainvälisen yhteisön kannalta, neuvosto on kehottanut voimakkaasti jäsenvaltioita Dohan seurantakonferenssia silmällä pitäen laatimaan mahdollisimman pian yhtenäisen suuntaa-antavan monivuotisen aikataulun, josta käy ilmi kuinka ne aikovat saavuttaa julkisen kehitysavun tavoitteen kansallisissa talousarviomenettelyissään ja nykyisen tulotason yhteydessä.
Vuosituhattavoitteiden osalta EU laatii – jos mahdollista, Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2008 istuntoon mennessä – toimintasuunnitelman, jossa määritetään erityiset virstanpylväät ja toimenpiteet sekä aikataulut koulutuksen, terveyden, sukupuolten tasa-arvon, vesihuollon, maatalouden, kasvun ja infrastruktuurin kaltaisilla keskeisillä aloilla, pyrittäessä täyttämään vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä.
Kysymyksen nro 10 esittäjä Sarah Ludford (H-0370/08)
Aihe: Ahmadi-yhteisö Indonesiassa
Miten neuvosto aikoo vastata Indonesian ahmadi-muslimien vähemmistöyhteisöä vastaan viime aikoina tehtyihin väkivallantekoihin, joita ovat olleet muiden muassa moskeijan sytyttäminen tuleen, tuhotyöt uskonnollisessa koulussa ja yksittäisiin ihmisiin kohdistuneet hyökkäykset? Vaikuttaa siltä, että Indonesian viranomaiset sallivat tällaiset halveksittavat teot siksi, että ne heijastelevat ahmadi-muslimeihin kohdistuvaa virallista vihamielisyyttä Indonesiassa, jossa odotellaan ahmadi-yhteisön kieltävää ja heidän kansalaisvapauksiaan rajoittavaa säädöstä.
Voiko neuvosto vakuuttaa, että se vaatii Indonesian hallitusta tuomitsemaan väkivallan ja vandalismin, kunnioittamaan uskonnonvapautta ja pidättymään ahmadien kieltämisestä tai kaikista kansalaisoikeuksia koskevista rajoituksista?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Euroopan unionin neuvosto on tietoinen ahmadi-muslimien liikkeen (Jamaah Ahmadiyah) asemasta Indonesiassa. Neuvosto on huolestunut liikkeeseen kohdistuvasta väkivallasta ja suvaitsemattomuudesta kertovista raporteista ja myös siitä, että Indonesian hallitus vaikuttaa harkitsevan liikkeen kieltämistä tai sen toiminnan rajoittamista.
Tunnemme Indonesian pääasiassa demokraattisena, moniarvoisena ja suvaitsevaisena yhteiskuntana, ja tällainen kehitys voi tahrata sen maineen, mikä tietysti on ansaittua.
Indonesian hallitus päätti 9. kesäkuuta, että ahmadi-liike saa jatkaa toimintaansa tulevaisuudessa uskonnollisena yhteisönä. Sen on sallittava tunnustaa uskontoaan ja harjoittaa uskonnollisia riittejä. Katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi kieltää kaikki sellainen liikkeen toiminta, joka tähtää ”islamin perusopetusten” erilaisten tulkintojen levittämiseen.
EU:n ihmisoikeuksia käsittelevä neuvoston työryhmä (COHOM) tarkasteli ahmadi-yhteisöön kohdistuneita hyökkäyksiä toukokuun kokouksessaan. EU:n troikka esitti 28. toukokuuta 2008 Indonesian ulkoasiainministeriön ihmisoikeuksien ja humanitaaristen asioiden johtajalle koordinoidun kannanoton, jossa se kehotti Indonesian hallitusta tekemään kaikkensa taatakseen ahmadi-yhteisön jäsenten turvallisuuden ja suojatakseen näiden moskeijoja sekä toteuttamaan moskeijan paloa koskevan tutkimuksen. Johtaja vastasi EU:n esittämään hyökkäyksiä ja liikkeen mahdollista kieltämistä koskevaan huoleen ilmaisemalla oman huolensa asiasta ja vakuuttamalla, että Indonesian hallitus tarkastelee asiaa vakavasti korkealla tasolla.
Kysymyksen nro 11 esittäjä Zdzisław Kazimierz Chmielewski (H-0372/08)
Aihe: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistäminen
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun ehdotuksen (KOM(2008)0019) tarkastelu osoittaa eron tästä ehdotuksesta johtuvien vaatimusten ja niiden vaatimusten välillä, jotka on vahvistettu ehdotuksessa direktiivin 98/70/EY(1)tarkistamisesta. Viime mainitussa direktiivissä säädetään 10 prosentin supistuksesta elinkaarikasvihuonekaasujen päästöihin liikenteen polttoaineissa vuodesta 2011 vuoteen 2020. Tämä vaatimus merkitsee käytännössä sitä, että biopolttoaineiden osuus energiankäytöstä on oltava huovattavasti suurempi, kuin mitä on säädetty direktiivissä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä.
Katsooko neuvosto, että liikenteen polttoaineiden osalta elinkaarikasvihuonekaasujen päästöjen olisi oltava sen mukaisia, kuin mitä biopolttoaineiden osuudesta säädetään direktiivissä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto on tietoinen ajankohtaisista asioista, joihin arvoisa jäsen kiinnittää huomiota. Molempien direktiivien käsittely on kuitenkin vielä hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä kolme toimielintä eivät vielä ole päässeet sopimukseen asianmukaisista tasoista molempien tavoitteiden osalta. Yksi neuvoston tavoitteista jatkoneuvotteluissa on taata hyväksyttyjen tavoitteiden sopusuhtaisuus ja suhteellisuus.
On hyvin vaikea vetää suoraa yhteyttä näiden kahden tavoitteen välille. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskevan direktiiviehdotuksen tavoite koskee kaiken tyyppisiä liikenteen uusiutuvia polttoaineita, ei pelkästään biopolttoaineita, vaan myös esimerkiksi uusiutuvista lähteistä saatavia vetyä ja sähköä. Se koskee myös kaikkia liikennemuotoja, ilma- ja meriliikenne mukaan luettuina. Polttoaineen laatua koskevan direktiivin tavoitteena on kuitenkin vähentää maantieajoneuvoissa ja maastoajoneuvoissa käytetyn polttoaineen kasvihuonekaasupäästöjä. Biopolttoaineiden käyttö on yksi monista mahdollisuuksista, joita alan teollisuus voi hyödyntää vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjä. Muita mahdollisuuksia ovat soihduttamisen vähentäminen porauksessa ja öljynjalostamojen tehokkuuden lisääminen. Biopolttoaineiden käytön laajuus riippuu siis niiden saatavuudesta, niistä aiheutuvista kustannuksista sekä kasvihuonekaasupäästöjen säästöstä.
Kolme toimielintä ovat myös sopineet periaatteessa, että biopolttoaineiden on oltava kestävään kehitykseen perustuvia niiden tuotannosta mahdollisesti syntyvien suorien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Nämä kestävän kehityksen kriteerit, joista edelleen keskustellaan, vaikuttavat myös biopolttoaineiden leviämiseen markkinoilla.
Maasta on tullut yhä syrjäytyneempi sen jälkeen kun hallitusta vastustavat mielenosoitukset tukahdutettiin voimakeinoin viime syyskuussa. Ministerit ovat pyytäneet apua äskettäisen pyörremyrskyn aiheuttaman kriisin hoitamiseksi, mutta sotilasjuntan on ensin sallittava avun pääsy maahan. Kansainväliset avustusjärjestöt ovat vedonneet Burman sotilashallitukseen, että se hellittäisi katastrofiin liittyviin avustusoperaatioihin kohdistuvia rajoituksia.
Onko neuvosto yhtä mieltä siitä, että tällä katastrofilla voisi olla joitakin myönteisiä seurauksia Burman kansalaisille, jos Burman hallitus hyväksyisi avun ja avaisi maan ulkopuoliselle avulle?
Kysymyksen nro 13 esittäjä Brian Crowley (H-0415/08)
Aihe: Burman poliittinen tilanne
Voiko neuvosto esittää ajantasaistetun arvion Burman poliittisesta tilanteesta tällä hetkellä?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Hirmumyrsky Nargisia seuranneina viikkoina EU keskittyi tarjoamaan hätäapua. Puheenjohtajavaltio kutsui 14. toukokuuta 2008 tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston ylimääräiseen istuntoon, jossa tarkasteltiin humanitaarisia oloja Burmassa/Myanmarissa. Päätelmissään neuvosto kehotti valtion viranomaisia sallimaan esteettömän pääsyn hirmumyrskystä kärsineille alueille.
Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston toukokuun istunnossa kehitysyhteistyöministerit vetosivat jälleen Burmaan/Myanmariin, jotta se täyttäisi ASEANin ja YK:n avunantajien konferenssissa Rangoonissa (25. toukokuuta 2008) antamansa lupaukset, jotka koskivat humanitaaristen työntekijöiden ja humanitaarisen avun pääsyä hirmumyrskystä kärsineille alueille. Neuvosto katsoi, että on asianmukaista kiinnittää erityistä huomiota humanitaarisiin asioihin, sillä näin voidaan auttaa katastrofin uhreja.
Neuvosto pahoittelee julkisesti sitä, että Daw Aung San Suu Kyin kotiarestia jatkettiin 27. toukokuuta, ja kehottaa jälleen vapauttamaan välittömästi kaikki poliittiset vangit ja pidätetyt. Lisäksi EU pahoittelee sitä, että Burman/Myanmarin viranomaiset toteuttivat perustuslakia koskevan kansanäänestyksen 10. ja 24. toukokuuta yleisesti uhkailevassa ilmapiirissä. Tämän vuoksi äänestyksen tulos ei ole uskottava.
EU luottaa siihen, että monipuoluevaalit, jotka viranomaiset ovat ilmoittaneet pidettävän vuonna 2010, valmistellaan ja toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan uskottava siirtyminen demokratiaan. Vain aito vuoropuhelu kaikkien politiikasta kiinnostuneiden osapuolien kanssa auttaa Burmaa/Myanmaria saavuttamaan vakauden ja vaurauden. EU jatkaa pyrkimyksiään edistää tätä jatkossakin (myös YK:n foorumeilla) ilmaisemalla erityisesti tukensa YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin ja erityisneuvonantaja Ibrahim Gambarin toimille sekä juuri Kaakkois-Aasiasta palanneen EU:n erityislähettiläs Fassinin toimien kautta.
Toivomme joka tapauksessa, että kansainvälistä apua koskevien myönteisten kokemusten perusteella valtiossa myönnetään, että entistä avoimempi politiikka on eduksi.
Kysymyksen nro 14 esittäjä Marie Anne Isler Béguin (H-0375/08)
Aihe: Malin ja Nigerin konfliktien ratkaiseminen
Kapinallisten ja viranomaisten väliset aseelliset konfliktit Malissa ja Nigerissä ovat alkaneet uudelleen. Malissa väkivaltaisuudet ovat Algerin sopimuksesta (07/2006) ja Algerian ja Libyan sovitteluyrityksistä huolimatta lisääntyneet voimakkaasti: kaksi tuaregijohtajaa murhattiin 11. huhtikuuta 2008 ja kasarmialueille on tehty hyökkäyksiä muun muassa 21. toukokuuta 2008, minkä johdosta osa siviiliväestöstä on joutunut pakenemaan naapurimaihin. Nigerissä väkivaltaisuuksien taustalla on ranskalaisen Areva-yhtiön harjoittamasta uraanikaivostoiminnasta saatavien tulojen uudelleenjako sekä toiminnan vaikutukset väestön terveyteen ja ympäristöön.
Aikooko neuvosto Lissabonissa 6. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Afrikan välisen strategisen kumppanuuden puitteissa ehdottaa sovittelua edistääkseen ratkaisun löytymistä konflikteihin näissä maissa?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto on hyvin huolestunut Malin pohjoisosien ja Nigerin jatkuvasti huonontuvasta tilanteesta. Itse asiassa tilanne merkitsee osittain kuivuudesta, aavikoitumisesta, riittämättömästä kehityksestä ja poliittisen islamin leviämisestä syntyneen merkittävän kriisin jatkumista koko Sahelin alueella aina Somaliasta Mauritaniaan.
Neuvosto pyrkiikin osaltaan edistämään kriisin ratkaisemisessa. Eurooppalaisten joukkojen (EUFOR) sijoittaminen Tšadiin (ja Keski-Afrikan tasavaltaan) edistää koko Sahelin vakauttamista. Jos Tšadin hillitsemisstrategia kuitenkin epäonnistuu, koko Sahelia uhkaa anarkia ja väkivalta.
Neuvosto tarkastelee säännöllisesti tätä erityisesti Maliin ja Nigeriin vaikuttavaa asiaa. Myös korkeana edustajana toimiva pääsihteeri seuraa asiaa tiiviisti ja sekä Malin presidentti että Nigerin pääministeri ovat vierailleet Brysselissä. Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri oli myös edustettuna presidentti Tourén virkaanastumistilaisuudessa. Hänen lähettiläänsä keskusteli pitkään Sahelin asiasta Malin johtavissa asemissa olevien asiasta vastaavien henkilöiden kanssa. Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri käsittelee asiaa säännöllisesti keskusteluissa Algerian ja Libyan korkeimpien viranomaisten kanssa, sillä valtioilla on keskeinen asema tämän hetkisissä kriisin rauhoittamista koskevissa pyrkimyksissä. Tässä yhteydessä on myös korostettava, että kaikki pyrkimyksemme perustuvat Algerissa toukokuussa 2006 tehtyihin sopimuksiin. Korkeana edustajana toimiva pääsihteeri tarkasteli asiaa myös ECOWASin toimeenpanevan sihteerin tohtori Mohamed Ibn Chambasin kanssa erityisesti troikan ja kyseisen elimen hiljattaisessa tapaamisessa, ja korkeana edustajana toimiva pääsihteeri antoi 23. toukokuuta 2008 lausunnon Abeibaran hiljattaisesta hyökkäyksestä.
Kysymyksen nro 15 esittäjä Jacky Hénin (H-0378/08)
Aihe: EKP:n ja pankkien uudelleenrahoitusjärjestelmää koskeva ongelma
Luxemburgin keskuspankin pääjohtaja ilmoitti 15. toukokuuta 2008, että liikepankkien EKP:n uudelleenrahoitusosastolle esittämien takuiden laatu oli vahvasti heikentynyt. Näin ollen herännee epäilys, millaisia yhteyksiä EKP:n ja talouskriisistä kärsineiden liikepankkien välillä on. Kyseiset liikepankit kehittelevät velkapapereita, joiden luottoluokitus on heikko, vaihtaakseen ne ensiluokkaisiin valtion obligaatioihin EKP:ssa. Pankkien edellä mainittujen arvoltaan ongelmallisten velkapapereiden nojalla suorittamat pitkän aikavälin uudelleenrahoitusoperaatiot EKP:n välityksellä ovat lisääntyneet voimakkaasti kuluneiden kuukausien aikana. Tilanteesta on kerrassaan syytä olla huolissaan.
Kun otetaan huomioon, että EKP kieltäytyy antamasta tietoja asiasta, voiko neuvosto kertoa parlamentille, mikä on EKP:n välityksellä tapahtuvaa pankkien uudelleenrahoitusjärjestelmää koskevien ongelmien todellinen tilanne, ja mitä seurauksia siitä on Euroopan unionille?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 108 artiklan ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 7 artiklan mukaan yhteisön toimielinten on kunnioitettava Euroopan keskuspankin, kansallisten keskuspankkien ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän riippumattomuuta.
Neuvosto noudattaa tätä velvoitetta, joten se ei kommentoi tätä kysymystä.
Kysymyksen nro 16 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0390/08)
Aihe: Fasismin vastustajien provosoiva vainoaminen Virossa
Viron viranomaiset ovat nyt, ”sodittuaan” vuonna 2006 fasisminvastaisia muistomerkkejä vastaan, ryhtyneet myös haastamaan fasismin vastustajia oikeuteen, esimerkiksi 89-vuotiaan, kunniamerkkejä ansainneen ”Neuvostoliiton sotilassankarin” Arnold Meren sekä neljä nuorukaista, jotka ovat fasisminvastaisen muistomerkin siirtämistä Tallinnan keskustasta vuonna 2006 vastustaneen yhteiskunnallisen järjestön jäseniä. Viimeksi mainitut ovat esittäneet syytöksiä, joiden mukaan heitä pahoinpideltiin pidätyksen jälkeen, ja yksi syyttäjän todistaja myönsi oikeudenkäynnissä, että heidän aluksi antamansa todistajanlausunnot olivat Viron turvallisuusviranomaisten heihin kohdistaman väkivallan tuloksia.
Mikä on neuvoston arvio näistä Viron viranomaisten provosoivista ja historialliset tosiasiat kieltävistä toimista? Mitä neuvosto aikoo tehdä lopettaakseen luisumisen kommunismin vastaisuuteen ja Neuvostoliiton vastaisuuteen, joka johtaa natsien oikeuttamiseen ja fasismin vastustajien vainoamiseen?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto on aina korostanut ihmisoikeuksien ensisijaisuutta, ja tekee niin nytkin. Neuvosto on sitoutunut ehkäisemään ja hävittämään kaikkea halventavaa ja syrjivää kohtelua, ja sitoutuu tähän myös vastaisuudessa.
Neuvosto katsoo kuitenkin, että asiat, joihin arvoisa parlamentin jäsen viittaa, kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Neuvosto ei voi puuttua jäsenvaltion oikeusviranomaisten käsittelemään asiaan eikä toteuttaa selvityksiä jäsenvaltioiden viranomaisten yleisen järjestyksen ylläpidosta.
Puheenjohtajavaltio uskoo Viron ratkaisevan asian ihmisoikeuksien kaikkein korkeimpien standardien mukaisesti.
Kysymyksen nro 17 esittäjä Leopold Józef Rutowicz (H-0398/08)
Aihe: Sähköenergian ja polttoaineiden hintojen noususuuntaus
Kansalaisten maksamat sähköenergian ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi EU:n markkinoilla. Samaan aikaan sähköenergian tai polttoaineiden kaupan alalla toimivien yritysten voitot kasvavat. Kaikki viittaa siihen, että nykyinen hintojen noususuuntaus tulee jatkumaan. Mitä toimia on toteutettu näiden hinnankorotusten hillitsemiseksi, joilla on vähätuloisille EU:n kansalaisille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille suuri merkitys?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto on hyvin tietoinen nousevien energian hintojen Euroopan kansalaisiin kohdistuvista vaikutuksista sekä niiden kielteisestä vaikutuksesta Euroopan talouteen. Tätä aihetta onkin käsitelty hiljattaisissa istunnoissa.
Neuvosto on jonkin aikaa tukenut aktiivista politiikkaa energiatehokkuuden ja energiahuollon monipuolistamisen alalla, mikä voi osaltaan auttaa hidastamaan energian hintojen nousua. Energiahuollon eri reitit koskevat valtioita ja alueita, kuljetusreittejä ja polttoainetyyppejä.
Neuvosto antoi yhdessä parlamentin kanssa vuonna 2003 direktiivin 2003/30/EY liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä. Direktiivissä esitetään selvästi puitetavoitteet vähimmäisosuudesta, jotka jäsenvaltioiden on tiettyyn määräaikaan mennessä täytettävä niiden markkinoille saatettavien biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden osalta. Neuvosto toteaa, että toimintasuunnitelma ”Energiapolitiikka Euroopalle” hyväksyttiin Eurooppa-neuvoston kevään huippukokouksessa maaliskuussa 2007. Toimintasuunnitelmassa esitetään sitova tavoite, jonka mukaan 20 prosentin osuus koko EU:n energiankulutuksesta on saatava uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä. Näiden tavoitteiden mukaisesti neuvosto tarkastelee parhaillaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian käytön edistämisestä laadittua komission ehdotusta direktiiviksi, joka hyväksyttynä osaltaan edistää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä.
Toinen merkittävä toimiala on energiatehokkuus, jonka osalta kevään Eurooppa-neuvosto maaliskuussa 2007 vetosi myös energiatehokkuuden lisäämiseen – erityisesti se toivoi 20 prosentin säästöä energiakulutuksessa vuoteen 2020 mennessä. Voimassa olevassa lainsäädännössä, kuten parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 antamassa direktiivissä energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista, tähdätään myös tähän tavoitteeseen. Lisäksi neuvosto tukee aktiivisesti kansainvälisen yhteistyöperustan luomista energiatehokkuuden alalla edistääkseen energiatehokkuutta maailmanlaajuisella tasolla.
Neuvosto korostaa, että öljymarkkinoiden avoimuutta on parannettava, on edistettävä kilpailua energiamarkkinoilla ja vahvistettava vuoropuhelua öljyntuottajavaltioiden kanssa. Neuvosto haluaa myös kiinnittää huomiota Manchesterissa vuonna 2005 tehtyyn sopimukseen, jonka mukaan meidän on vältettävä kilpailua vääristäviä verotuksellisia ja muita poliittisia toimia, sillä tämä estäisi taloudellisia toimijoita mukautumasta asianmukaisesti. Toimenpiteiden korkeiden öljynhintojen vaikutusten lieventämiseksi yhteiskunnan köyhemmissä osissa on oltava lyhytaikaisia ja tavoitteeseen suuntautuvia, eivätkä ne saa vääristää kilpailua.
Kysymyksen nro 18 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0405/08)
Aihe: Viiden USA:ssa vangitun Kuuban kansalaisen tilanne - Miamin viisikko
Viittaan neuvoston vastaukseen kysymykseeni (H-0132/08)(1), joka koski António Guerreron, Fernando Gonzálezin, Gerardo Hernándezin, Ramon Sabañinon ja René Gonzálezin sietämätöntä tilannetta. Nämä kuubalaiset patriootit yrittivät suojella maataan USA:han, Miamiin sijoittautuneiden järjestöjen edistämiltä ja toteuttamilta terroriteoilta. On syytä selventää, että mielivaltaisia pidätyksiä käsittelevä Yhdistyneiden Kansakuntien työryhmä ei ole koskaan antanut lausuntoaan viisumien myöntämisestä kyseisten USA:ssa vangittujen viiden patriootin perheenjäsenille.
Koska USA:n viranomaiset ovat järjestelmällisesti estäneet ja evänneet viisumien myöntämisen kyseisten vankien perheenjäsenille viimeisten kahden vuoden aikana, viisumien saanti on kestänyt keskimäärin noin vuoden, joskus jopa kaksi vuotta, kuten Ramón Sabañinon puolison Elizabeth Palmeiron tapauksessa. Ramón Sabañino ei ole tavannut omaisiaan sitten vuoden 2006 kesäkuun. Antonio Guerrero ei ole tavannut omaisiaan yli 17 kuukauteen eikä Fernando González yli vuoteen. USA:n viranomaiset eivät ole sallineet Adriana Pérezin tavata miestään Gerardo Hernandézia 12. syyskuuta 1998 jälkeen. USA:n viranomaiset ovat evänneet Olga Salanuevalta vierailut miehensä René Gonzálezin luo vuoden 2000 elokuusta lähtien.
Miten neuvosto aikoo toimia, jotta näiden USA:n vankiloissa pidettyjen viiden kuubalaisen patriootin perustavimpia ihmisoikeuksia, kuten heidän oikeuttaan saada tavata perheenjäseniään, kunnioitettaisiin?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto on tietoinen siitä, että Yhdysvaltojen viranomaiset eivät salli perheenjäsenten ja muiden yhteyksiä kyseisten viranomaisten tuomitsemien viiden Kuuban kansalaisen kanssa. Jo vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen E-6094/07 neuvosto pahoitteli sitä, etteivät edes Euroopan parlamentin jäsenet saaneet lupaa tavata heitä.
Annettu tuomio on sisäinen asia, joka kuuluu Yhdysvaltojen tuomioistuinten tuomiovaltaan. Myös päätökset viisumien myöntämisestä tietyn valtion alueelle pääsemiseksi kuuluvat valtion sisäiseen toimivaltaan. Neuvostolla ei siis ole toimivaltaa antaa lausuntoa näistä asioista.
Neuvosto haluaa kuitenkin korostaa, ettei se hyväksy mitään tapausta, jossa ihmisoikeuksia ja henkilöiden kunnioittamista ei voida taata tyydyttävällä tavalla.
Kysymyksen nro 19 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0410/08)
Aihe: Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tilanne
Mikä on neuvoston arvio tilanteesta entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, jossa sunnuntaisten vaalien yhteydessä päädyttiin attentaatteihin, murhiin ja mellakoihin?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto tuomitsi 16. kesäkuuta 2008 antamassaan päätöksessä väkivaltaiset tapahtumat ja muut vakavat puutteet, joita liittyi 1. heinäkuuta pidettyihin vaaleihin ja jotka Etyjin alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) oli havainnut. Neuvosto kehotti viranomaisia tutkimaan kaikki raportoidut välikohtaukset ja toteuttamaan asianmukaiset toimet ODIHRin/Etyjin suositusten mukaisesti. Tässä yhteydessä neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että viranomaiset sitoutuivat tarkastelemaan näitä asioita viipymättä ja järjestämään uuden äänestyksen alueilla, joilla sääntöjenvastaisuuksia oli havaittu.
Puheenjohtajavaltio kiinnittää huomiota Etyjin alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston aiemmassa arviossaan esittämiin huomautuksiin, joiden mukaan on selvää, että äänestyksen uusiminen varmisti turvallisuuden parantamisen, jolloin äänestäjien enemmistö voi äänestää vapaasti, mutta että samaan aikaan huolimatta valtion toimielinten pyrkimyksistä varmistaa uusitun äänestyksen onnistuminen vaalipäivään valmistautumisen ja varsinaisen vaalipäivän aikana 15. kesäkuuta oli mahdollista havaita jatkuvaa jännitettä ja uhkailua.
Neuvosto odottaa uuden parlamentin ja hallituksen pikaista perustamista ja uudistusten kestävää edistymistä. Neuvosto kehotti myös kaikkia poliittisia puolueita edistämään rakentavaa ja laaja-alaista vuoropuhelua ja osallistumaan siihen sekä panemaan täytäntöön liittymiskumppanuudessa määritetyt ensisijaiset tavoitteet.
Lopuksi neuvosto totesi Euroopan unionin olevan tiukasti sitoutunut Länsi-Balkanin eurooppalaisiin tulevaisuudennäkymiin ja rohkaisevan alueen valtioita täyttämään vaaditut edellytykset.
Kysymyksen nro 20 esittäjä Eoin Ryan (H-0413/08)
Aihe: Yhteinen kanta talouskumppanuussopimuksista
Talouskumppanuussopimuksista on käyty jo jonkin aikaa kiivasta keskustelua ja asiasta ollaan huomattavan erimielisiä. Voisiko neuvosto kertoa, mikä on tämänhetkinen tilanne ja ovatko EU ja AKT-maat päässeet yhtään lähemmäksi yhteistä kantaa talouskumppanuussopimuksista?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvoston kesäkuussa 2002 antamien direktiivien mukaan komissio vastaa talouskumppanuussopimuksia koskevista neuvotteluista. Komissio käy neuvotteluja kuultuaan neuvoston näissä direktiiveissä nimittämää erityistä komiteaa, jota neuvosto voi muuttaa koska tahansa. Neuvottelut edistyvät jatkuvasti alueellisella tasolla, ja niiden tavoitteena on talouskumppanuussopimusten tekeminen mahdollisimman varhain sovitussa aikataulussa ja kattaen eri alat.
Talouskumppanuussopimuksia koskeva neuvotteluprosessi on yksi tärkeimmistä asioista neuvoston työssä. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto hyväksyi istunnossaan 27. toukokuuta 2008 uuden päätöspaketin talouskumppanuussopimuksista. Neuvosto korosti jälleen kerran näiden sopimusten kehityssuuntautunutta luonnetta. Neuvosto on tyytyväinen siihen, että CARIFORUMin kanssa tehty täysimääräinen alueellinen talouskumppanuussopimus parafoitiin. Se allekirjoitetaan 23. heinäkuuta 2008 Barbadoksessa, ja neuvosto katsoo, että talouskumppanuussopimus voi edistää alueellisia yhdentymisprosesseja. Muilla AKT-alueilla neuvosto katsoo, että väliaikaisten sopimusten parafoinnin ansiosta on voitu estää kaupan keskeytyminen, mikä on hyvin merkittävää. Väliaikaiset sopimukset on nyt allekirjoitettava ja asiasta on ilmoitettava WTO:lle. Väliaikaisia sopimuksia voidaan kuitenkin pitää vain ensimmäisenä vaiheena, sillä tavoitteena ovat kattavat alueelliset talouskumppanuussopimukset, jotta kyseisten alueiden koko kehityspotentiaali saadaan käyttöön.
Päätöksissään neuvosto on todennut tyytyväisyytensä siihen, että jatkuvien neuvottelujen käynnistyessä vuonna 2008 osapuolet korostivat yhteistä halukkuuttaan jatkaa neuvotteluja laaja-alaisten alueellisten talouskumppanuussopimusten tekemiseksi. Neuvosto tukee voimakkaasti näitä yhteisiä ponnisteluja ja on tietoinen AKT-kumppaneiden esittämistä huolenaiheista ja korostaa, että on syytä noudattaa joustavaa lähestymistapaa vielä ratkaisematta oleviin asioihin niin asiasisällön kuin varsinaisen väliaikaisia tai laaja-alaisia talouskumppanuussopimuksia koskevan prosessin osalta koko WTO:n tasolla säännönmukaisten epäsymmetrisyystoimien myötä.
Neuvosto uskoo, että talouskumppanuussopimukset voivat olla keskeisessä asemassa AKT-maiden alueellisessa yhdentymisessä ja että niiden on pohjauduttava käynnissä oleviin alueellisiin yhdentymisprosesseihin. Neuvosto on myös valmis tukemaan alueellista yhdentymistä ja talouskumppanuussopimuksia kauppaan liittyvän avun määrärahoin, mutta korostaa, että kauppaan liittyvä apu ei ole riippuvainen talouskumppanuussopimuksen tai väliaikaisen sopimuksen allekirjoittamisesta. Neuvosto korostaa AKT-alueiden kanssa parhaillaan talouskumppanuussopimuksista käytävän poliittisen vuoropuhelun merkitystä, jotta kumppanuutta lujitettaisiin Cotonoun sopimuksen hengessä, ja jatkaa menettelyn seuraamista EU:n puolelta.
Kysymyksen nro 21 esittäjä Liam Aylward (H-0417/08)
Aihe: Kasvinsuojeluaineiden tieteellinen riskiperusteinen arviointi
Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa, mikä vaikuttaa sekä EU:n kansalaisiin että kehitysmaihin. Elintarvikkeita on myös tuotettava jatkuvasti lisää. Voiko neuvosto näin ollen kertoa, mihin vaiheeseen on päästy neuvoston neuvotteluissa torjunta-ainesäännöstöä (kasvinsuojeluaineita) koskevasta neuvoston kompromissiehdotuksesta ja onko odotettavissa, että tieteellisempi riskiperusteinen lähestymistapa onnistuu lyömään itsensä läpi suosituimpana vaihtoehtona?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Torjunta-ainesäännöstöön sisältyy useita lainsäädäntöehdotuksia.
Neuvosto hyväksyi istunnossaan 19. toukokuuta 2008 yhteisen kannan ehdotetusta torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevasta puitedirektiivistä. Yhteinen kanta toimitetaan Euroopan parlamentille syyskuussa.
Istunnossaan 23. ja 24. kesäkuuta 2008 maatalous- ja kalastusneuvosto pyrki pääsemään poliittiseen sopimukseen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta ja kasvinsuojeluaineita koskevista tilastoista annetusta asetuksesta. Kun juristi-lingvistit saavat lopulta muotoiltua yhteisen kannan, neuvosto hyväksyy sen ja toimittaa sen toimielimellenne syyskuussa.
Tarkastellessaan torjunta-aineita koskevaa lainsäädäntöä neuvosto otti tarkkaan huomioon kahden erilaisen lähestymistavan vaikutukset. Neuvosto pyrkii johdonmukaisesti tasapainoon ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun sekä eurooppalaisen maatalouden suojelun välillä.
Neuvosto on iloinen siitä, että tarkastelemme näitä asioita yhdessä osana toisen käsittelyn neuvotteluja kahden toimielimemme välillä.
Kysymyksen nro 22 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0419/08)
Aihe: Tutkimuksen ja innovoinnin puitteiden alueellinen kehittäminen
Mitä konkreettisia toimia neuvosto valmistelee tukeakseen tutkimuksen ja innovoinnin puitteiden alueellista kehitystä, erityisesti kaukana suurista kaupungeista, koska tällaiset puitteet auttavat tasapainoista alueellista kasvua ja työpaikkojen luomista Lissabonin strategian mukaisesti, kuten neuvosto totesi maaliskuussa tänä vuonna?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Olette varmasti tietoisia siitä, että viime vuosina tutkimuksen ja innovoinnin puitteiden alueellisen kehityksen tukeminen on ollut yksi tärkeimpiä painopistealoja EU:n tutkimuksen ja innovoinnin alaa koskevassa politiikassa. Tutkimuspolitiikan osalta yhteisön seitsemänteen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmaan (2007–2013) sisältyy useita erittäin tehokkaita välineitä ja erityisohjelmia (erityisesti Yhteistyö-, Valmiudet- ja Ihmiset-ohjelmat).
Uudella tietämyksen alueita (Regions of knowledge) koskevalla aloitteella on myös määrä vahvistaa Euroopan alueiden tutkimuspotentiaalia erityisesti edistämällä ja tukemalla sellaisten alueellisten, tutkimukseen suuntautuvien klustereiden kehittämistä, jotka yhdistävät toisiinsa korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, yrityksiä ja paikallisviranomaisia kaikkialla Euroopassa.
On syytä mainita myös viisi yhteistä teknologia-aloitetta, 169 artiklan mukaiset aloitteet sekä ERA-NET-järjestelmään liittyvät aloitteet.
Lisäksi innovoinnin ja teknologian käyttöönoton tehokas tuki alueellisella tasolla varmistetaan kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla (2007–2013). Puiteohjelma on suunnattu ensisijaisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joten alueellinen innovointi ja kehittäminen hyötyvät itse asiassa välittömästi eniten ohjelmasta.
Neuvoston puheenjohtajavaltio Slovenia tuki myös Tukholmassa tammikuussa 2008 järjestettyä Innovointi ja klusterit -konferenssia. Tiiviissä kumppanuudessa alueiden komitean kanssa neuvosto sitoutui laatimaan käsikirjan tutkimukseen ja innovointiin osallistuville, ja se tulee sisältämään tietoa siitä, kuinka voidaan hyödyntää rahoitusmahdollisuuksia kaikista nykyisistä yhteisön lähteistä rakennerahastot mukaan luettuina. Euroopan komission odotetaan julkaisevan käsikirjan tänä kesänä. Tämän osalta on kiinnitettävä huomiota myös rakennerahastojen toiminnan poikkeuksellisen merkittävään uudelleenjärjestämiseen, joka on hyvin lupaavaa. Ne on määrä yhdenmukaistaa Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti kilpailukyvyn, innovoinnin, kasvun ja uusien työpaikkojen kannalta.
Myös komission johtava markkina-asema -aloitteen on määrä edistää alueellista kehitystä ja vaurautta. Kilpailukykyneuvosto vahvisti aloitteen periaatteet istunnossaan 29. ja 30. toukokuuta 2008.
Edellä mainittujen Lissabonin tavoitteiden täytäntöönpanoa nopeutetaan myös tulevalla ajanjakson 2007–2013 rahoitusnäkymien välivaiheen tarkistuksella.
Kysymyksen nro 23 esittäjä Georgios Toussas (H-0422/08)
Aihe: Kolumbian hallituksen aktivisteihin kohdistamat uudet vainot
Kolumbian hallitus on ”yhteyksiä terrorismiin” koskevin tekaistuin syytöksin ottanut tähtäimeensä parlamentin jäsenet Wilson Borjan, Gloria Inés Ramírezin ja Amilcar Figueroan, senaattorin ja FARCin ja Venezuelan sekä ulkomaisten hallitusten välillä pääneuvottelijana toimivan Piedad Cordoban, entisen ministerin Álvaro Leyvan, Ecuadorin perustuslakia säätävän kokouksen jäsenen Maria Augusta Callen, toimittajat Lázaro Viverosin, William Parran ja Ivan Larrean, akateemisen asiantuntijan James Jonesin, sosiologi Liliana Patricia Obandon ja Voz-päivälehden johtajan Carlos Losanon. Puheenjohtajavaltion 19.5.2008 annetussa lausunnossa ummistetaan silmät siltä, että Kolumbian hallitus on vastuussa veritekojen jatkumisesta, sitä kehotetaan jatkamaan taistelua väkivaltaa vastaan ja kannustetaan pelotteluun ja vainon jatkamiseen.
Tuomitseeko neuvosto Kolumbian hallituksen kyseiset toimet, joilla pyritään pelottelemaan Kolumbian kansaa vainoamalla poliittisen ja yhteiskunnallisen elämän merkittäviä toimijoita?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Vaikka EU jatkuvasti tuomitsee kaikki ihmisoikeuksien tukahduttamiset ja terroritoiminnan Kolumbiassa riippumatta siitä, kuka ne on aiheuttanut, neuvosto tunnustaa Kolumbian hallituksen lisääntyneet pyrkimykset palauttaa rauha ja oikeus hyvin monimutkaisissa olosuhteissa. EU, joka on rohkaissut hallitusta jatkamaan näitä pyrkimyksiään, on yhteistyöllään edistänyt monia tähän prosessiin liittyviä näkökohtia.
Neuvosto kehottaa kaikkia osapuolia rakentavaan osallistumiseen, jännitteiden vähentämiseen sekä oikeus- ja rauhanprosessiin edistämiseen, sillä siitä on hyötyä tavallisille ihmisille.
Kysymyksen nro 24 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0423/08)
Aihe: Liettuan energiahuollon turvaaminen
EU:n energiatoimitusten turvaaminen on tärkeällä sijalla EU:n poliittisessa ohjelmassa. Jotta turvattaisiin vakaa energiahuolto (esimerkiksi sähkön saanti), Liettua pyrkii pidentämään Ignalinan ydinvoimalan toimintaa siihen saakka, kunnes maahan on rakennettu uusi ydinvoimalaitos.
On otettava huomioon energiahuollon turvaamista koskevat kysymykset, ilmastonmuutoksesta johtuvat haasteet, maailman taloudellinen tilanne, nousevat energian hinnat, Liettuan mahdollinen energiapula vuoden 2009 jälkeen ja Liettuan pitkän aikavälin sitoumus, jonka mukaisesti se sulkee Ingalinan ydinvoimalan muutaman vuoden viiveellä.
Aikooko EU:n neuvosto auttaa Liettuaa voittamaan vaikeudet, joita alkoi ilmetä jo vuonna 2004, jolloin Liettua liittyi EU:hun?
Neuvoston puheenjohtajavaltion vastausta, joka ei sido neuvostoa tai jäsenvaltioita, ei annettu suullisesti Euroopan parlamentin kesäkuun 2008 Strasbourgin istuntojaksolla pidetyllä neuvoston kyselytunnilla.
Neuvosto on hyvin tietoinen arvoisan jäsenen kysymyksessään kuvaamista mahdollisista vaikeuksista, jotka johtuvat Liettuan vuoden 2003 liittymisasiakirjaan sisältyvistä sitoumuksista Ignalinan ydinvoimalan toisen yksikön (viimeinen vielä toiminnassa oleva yksikkö) sulkemiseksi 31. joulukuuta 2009 mennessä ja kyseisen yksikön purkamiseksi.
Liittymisasiakirjan pöytäkirjan 4 mukaisesti omaksutun Liettuan Ignalinan ydinvoimalaa koskevan velvoitteen osalta neuvosto ilmoittaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet velvoitteisiin. Muutokset näissä velvoitteissa, esimerkiksi arvoisan parlamentin jäsenen mainitsema Ignalinan ydinvoimalan toiminnan monivuotinen jatkaminen, edellyttäisi tarkistusta liittymisasiakirjaan ja erityisesti sen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn.
Neuvosto kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion pöytäkirjan 4 4 artiklaan, jonka mukaan siinä erityistapauksessa, ”jos Liettuan energiahuollossa esiintyy häiriöitä”, Liettua voi vedota 31. joulukuuta 2012 asti liittymisasiakirjan 37 artiklassa tarkoitettuun yleistä suojelua koskevaan lausekkeeseen. On korostettava, että edellä mainittua 4 artiklaa sovelletaan ”rajoittamatta 1 artiklassa esitettyjä säännöksiä”, joissa määrätään sulkemisajankohdasta.
Neuvosto tietää, että tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä Ignalinan ydinvoimalan sulkemisen mahdollisten seurausten rajoittamiseksi ja torjumiseksi. Toimenpiteet käsittävät, mutta ei pelkästään, uusien tuotantovalmiuksien kehittämisen, suuren määrän sähkön kaukosiirtojohtoja Liettuan ja muiden jäsenvaltioiden välille, energiatehokkuuden parantamisen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön. Jos komissio päättää esittää tällaisia toimenpiteitä koskevia ehdotuksia, neuvosto kiinnittää niihin asianmukaista huomiota.
KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 33 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0354/08)
Aihe: Kreikan kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmän riittämättömyyttä koskeva UNFCCC:n päätös
Kreikan merkittävimpiin yhteisön ja kansainvälisen ympäristölainsäädännön rikkomuksiin lukeutuu maan kyvyttömyys panna täytäntöön Kioton sopimusta. YK:n toimivaltainen ilmastonmuutoskonventti UNFCCC katsoi päätöksessään (17.4.2008), että Kreikan kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmä on riittämätön ja kielsi maata osallistumasta pöytäkirjan mukaisiin kaupan järjestelmiin.
Kysyn komissiolta seuraavaa: Katsooko se, että Kreikan poistuminen Kioton järjestelmän piiristä saattaa mahdollisesti vaikuttaa koko kasvihuonekaasuja koskevan päästöoikeuksien kaupan järjestelmään Euroopan unionissa? Mihin jatkotoimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä? Aikooko se ryhtyä toimiin Kreikan haastamiseksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen?
Sillä, ettei Kreikka voi osallistua Kioton mekanismin hyödyntämiseen ennen kuin se onnistuu palauttamaan kelpoisuusedellytykset, ei tässä vaiheessa ole vaikutusta yhteisöön kokonaisuudessaan.
Jos Kreikka ei kuitenkaan jatkossakaan täytä edellytyksiä, tämä saattaa vaarantaa yhteisön sopimuksen noudattamisen, jos se vaikuttaa kykyyn tarjota luotettavia kokonaislukuja (yleiset luvut) yhteisöstä kokonaisuudessaan Yhdistyneille Kansakunnille.
Euroopan komissio on jo käynnistänyt jäsenyysvelvotteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn Kreikkaa vastaan, koska se ei ole asianmukaisesti perustanut kansallista järjestelmäänsä. Menettely voidaan lopettaa, jos Kreikka todistaa YK:n toimivaltaiselle ilmastonmuutoskonventille (UNFCCC) kansallisen järjestelmänsä olevan täysimääräisesti toiminnassa.
Kysymyksen nro 35 esittäjä Sarah Ludford (H-0366/08)
Aihe: Ilmanlaatu
Vuonna 2003 lähellä Lontoon Heathrown lentokenttää sijaitsevalla Heathrow LHR2 -mittausasemalla mitattu typpidioksidin keskimääräinen arvo tunnissa oli 59 mg/m3. Se on lähes 50 prosenttia korkeampi kuin nykyiset tavoitteet. Korkein tällä asemalla mitattu arvo (15 minuutin jakson aikana) oli 224 ug/m3, mikä on 570 prosenttia korkeampi kuin EU:n tavoitteet.
Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tämän pilaantumisen vuoksi neuvoakseen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta, että Heathrown lentokentälle ei pitäisi rakentaa kolmatta kiitorataa, jotta ilmanlaadusta annettuun uuteen direktiiviin sisältyvien oikeudellisesti sitovien tavoitteiden saavuttaminen ei epäonnistuisi?
Onko komissio halukas myös tapaamaan Lontoon paikallishallinnon uutta kiitorataa vastustavan 2M-ryhmän johtajat, jotka edustavat 19 paikallishallintoelintä ja yli neljää miljoonaa Lontoon asukasta, ja keskustelemaan heidän kanssaan kolmannen kiitoradan vaikutuksista pyrkimyksiin saavuttaa ilmanlaatua koskevat tavoitteet?
Komissio seuraa tiiviisti Heathrown lentokentän laajennusta ja sen ympäristövaikutuksia. Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet päätökseen hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin, ja julkinen kuuleminen päättyi helmikuussa 2008. Komissio on myös saanut päivitettyjä tietoja ilman laadusta, ja ne vahvistavat raja-arvojen ylityksen Lontoon alueella.
Euroopan unionin (EU) lainsäädännön mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten vastuulla on arvioida yksittäisten infrastruktuurihankkeiden vaikutukset ja varmistaa, että kaikkia asiaankuuluvia ympäristönormeja noudatetaan ennen hankkeen täytäntöönpanoa, sen aikana ja sen jälkeen.
Komissio seuraa asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön säännösten täytäntöönpanoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. ”Heathrown kestävää kehitystä koskevaan hankkeeseen”(1)sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan sitoumus tarkastella kolmannen kiitoradan lisäämistä vasta julkisen kuulemisen jälkeen ja ”noudattaen ilman laatua ja melua koskevia tiukkoja vaatimuksia”.
Saatavilla olevien tietojen mukaan ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY(2) säännösten mukaisesti ja vaadittu julkinen kuuleminen on toteutettu. Strategista ympäristöarviointia koskevaa direktiiviä 2001/42/EY(3)ei ole sovellettu, sillä prosessi käynnistyi ennen direktiivin voimaantuloa.
Vaikutustenarvioinnin mallitulokset sisältävät tarkat arviot vuotuisista typpidioksidien raja-arvojen ylityksistä, vieläpä vuoden 2015 jälkeen. Se on viisi vuotta myöhemmin kuin määräaika ja mahdollinen ehdollinen enimmäisjatkoaika uuden ilmanlaatua koskevan direktiivin(4) mukaisesti. Tämä on huolenaihe. Yhdistynyt kuningaskunta voi kuitenkin ottaa käyttöön lisää torjuntatoimenpiteitä kompensoidakseen lisääntyneitä ympäristöpaineita.
Heathrown lentokentän mahdollisesta laajennuksesta peräisin oleva ilman pilaantuminen on sisällytettävä suur-Lontoon päivitettyyn ilmanlaatusuunnitelmaan. Suunniteltu kaikkien raja-arvojen noudattaminen määräaikoineen on osoitettava suunnitelmassa määrittämällä valitut torjuntatoimenpiteet.
Lyhyesti, komissio on tietoinen merkittävistä ympäristöpaineista, erityisesti melusta ja ilman pilaantumisesta, joita lisääntyvä lentoliikenne aiheuttaa kaikkialla Euroopassa. Sen vuoksi komissio seuraa mielenkiinnolla kehitystä EU:n suurimmalla lentokentällä ja yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien säännösten täytäntöönpanoa. Raja-arvojen määräaikojen täytyttyä komissio valvoo tarvittaessa normien noudattamista. Lentokentän kehittämiseen, kuten kolmannen kiitoradan rakentamiseen, liittyvät yksittäiset päätökset kuuluvat kansalliseen toimivaltaan.
Komissio vahvistaa halukkuutensa keskustella lisää näistä asioista parlamentin jäsenten ja sidosryhmien kanssa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/50/EY, annettu 21 päivänä toukokuuta 2008, ilmanlaadusta ja sen parantamisesta, EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.
Kysymyksen nro 36 esittäjä Vittorio Prodi (H-0371/08)
Aihe: Biosidilainsäädäntö - tarkistusohjelma ja eläinkokeet
Yhteisön biosidilainsäädännössä edellytetään, että tarkistusohjelmaan osallistuvat tekevät kaikkensa eläinkokeiden päällekkäisyyksien välttämiseksi ja raportoivat ponnisteluistaan asiakirjoissa, jotka toimitetaan esittelevien jäsenvaltioiden tarkasteltaviksi.
Miten esittelevät jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että biosidilainsäädännön tarkistamiseen osallistuvat tahot tekevät tällaisia neuvotteluponnisteluja?
Pitääkö paikkansa, että esittelevät jäsenvaltiot ovat ilman mainintoja asianmukaisista neuvotteluponnisteluista kuitenkin katsoneet osallistujien toimittamat asiakirjat täydellisiksi?
Onko komissio, joka viime kädessä vastaa siitä, että jäsenvaltiot panevat yhteisön säännökset asianmukaisesti täytäntöön, koskaan kyseenalaistanut esittelevien jäsenvaltioiden havaintoja neuvotteluponnistelujen tekemisestä? Jos on, mitä tapahtuu jatkossa?
Biosididirektiivin 98/8/EY(1)13 artiklassa edellytetään, että biosidituotteelle lupaa hakevan hakijan on pyrittävä kaikin kohtuullisin keinoin pääsemään sopimukseen tietojen luovuttamisesta samanlaisen aiemmin hyväksytyn tuotteen luvan haltijan kanssa.
Komission asetuksessa (EY) N:o 1451/2007(2)biosidituotteissa käytettävien tehoaineiden kymmenvuotisen työohjelman toisesta vaiheesta edellytetään myös, että työohjelmaan osallistuvat pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin toimittamaan yhteisen asiakirjan. Muuten niiden on asiakirjassaan selitettävä yksityiskohtaisesti, miksi yhteistyö ei ole ollut mahdollista. Tehoaineiden esitteleviksi jäsenvaltioiksi nimetyt jäsenvaltiot ovat vastuussa tämän velvoitteen noudattamisen tarkistamisesta.
On pantava merkille, että vaikka direktiivillä torjutaan eläinkokeiden päällekkäisyyksiä, siinä ei kuitenkaan tehdä tietojen jakamista pakolliseksi. Tämän vuoksi tehoaineen arvioinnista vastaavan jäsenvaltion on arvioitava jokaisessa tapauksessa ”kohtuulliset keinot” ja se, onko näitä käytetty.
Komissio ei ole tietoinen tapauksista, joissa esittelevä jäsenvaltio olisi katsonut asiakirjan täydelliseksi tarkistamatta mahdollisuuksien mukaan, onko tietojen jakamiseen pyritty. Komissio on kuitenkin tietoinen tapauksesta, jossa yritys toimitti useita epätäydellisiä asiakirjoja (selkärankaisilla tehdyt kokeet puuttuivat) samaan määräaikaan mennessä kuin kyseisen tehoaineen ilmoitetut osanottajat, ja pyysi lisäaikaa neuvotellakseen sopimuksen ilmoitettujen osanottajien kanssa voidakseen viitata näiden eläinkokeisiin. Alun perin tästä kieltäydyttiin sillä perusteella, että tehoaineet eivät olleet kemiallisesti samoja kuin yrityksen esittämät. Yritys kiisti tämän väitteen, ja esittelevä jäsenvaltio tutki asian tarkkaan. Ilmeisesti tämä ei ollut totta.
Tähän mennessä yhtään yrityksen toimittamaa asiakirjaa ei ole hylätty epätäydellisenä. Ilmoitetut osanottajat ovat tällä välin suostuneet keskustelemaan tietojen jakamisesta yhden tehoaineen osalta ja esittäneet oikeudellisia perusteita muita aineita koskevien tietojen jakamista vastaan.
Komissio on tämän jälkeen järjestänyt useita tapaamisia, tutkinut useita kirjeitä ja kuulee kaikkia osapuolia tilanteen selvittämiseksi.
Kysymyksen nro 37 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0383/08)
Aihe: Kasvihuonekaasupäästöoikeudet
Suljettuaan ydinvoimalansa Liettua joutuu joidenkin muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden tavoin turvautumaan muuntyyppiseen, enemmän ympäristöä kuormittavaan sähköntuotantoon, kuten kiinteisiin polttoaineisiin (hiili, polttoöljy) tai maakaasuun, jonka markkinahinta on noussut huomattavasti. Joidenkin arvioiden mukaan Liettuan ilmakehään päästämien kasvihuonekaasujen määrä nousee tämän vuoksi vuoteen 2010 mennessä viidestä seitsemään miljoonaan tonnia vuodessa, ja sähkön hinta kaksinkertaistuu vuoden 2008 hintoihin nähden. Lisäksi hinnat todennäköisesti nousevat 20–30 prosenttia päästöoikeuksien kauppaa koskevan järjestelmän vuoksi. Liettua, joka on valitettavalla tavalla jäänyt energia-asioissa erilliseksi saarekkeeksi Euroopan unionin sisällä, on riippuvainen omasta tuotannostaan tai Venäjältä tuotavasta sähköstä. Näiden poikkeuksellisten energiaolosuhteiden ja niiden sosioekonomisten vaikutusten vuoksi Liettua pyytää komissiota ottamaan käyttöön korvausmekanismin (eli käytännössä tilapäisen poikkeusjärjestelyn) sen lämpövoimaloita koskevien ilmaisten kasvihuonekaasupäästöoikeuksien muodossa. Ne joutuvat tuottamaan sähköä, joka on tällä hetkellä peräisin ydinvoimasta (4,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa), siihen saakka, kunnes uusi ydinvoimala saadaan rakennettua.
Miten komissio aikoo ratkaista edellä mainitusta poikkeuksellisesta energiatilanteesta Liettualle ja muille jäsenvaltioille aiheutuvat ongelmat? Mitä korvausmekanismeja komissio aikoo ottaa käyttöön, mitä tulee kasvihuonekaasupäästöoikeuksien jakamiseen?
Hyvin toimivilla ja kilpailukykyisillä sähkömarkkinoilla vapaasti määritetyt sähkön hinnat ovat olennainen tekijä niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin sähköntuotannon varmistamisessa. Tämän osalta Euroopan unionin (EU) päästökauppajärjestelmässä sisällytetään hiilidioksidipäästöjen kustannukset sähkön hintoihin. EU:n päästökauppa ei kuitenkaan liity Liettuan energiamarkkinoiden vapauttamiseen, joka lienee pääsyy kohonneisiin sähkön hintoihin.
Komissio on tietoinen siitä, että sähkön nousevat hinnat voivat aiheuttaa sosiaalisia vaikeuksia.
Tämän vuoksi sen ehdotuksessa EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta tarjotaan mahdollisuus käyttää päästökauppatuloja sosiaalisten näkökohtien ratkaisemiseen pieni- ja keskituloisissa kotitalouksissa. Huutokauppaoikeuksien jakamisen avulla Liettua voi hankkia merkittäviä tuloja, joita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.
On myös syytä mainita, että yleisesti ottaen Liettuan odotetaan hyötyvän taloudellisesti komission ehdottaman ilmasto- ja energiapaketin täytäntöönpanosta erityisesti huutokauppaoikeuksien jakamisen kautta. Tämä tarjoaa Liettualle riittävästi mahdollisuuksia puuttua mahdollisiin sosiaalisiin vaikutuksiin.
Komissio haluaa korostaa, että Ignalinan ydinvoimalan sulkeminen on erillinen asia.
Yksityiskohtaiset määräykset ydinvoimalan sulkemisesta esitetään kymmenen uuden jäsenvaltion, Liettua mukaan luettuna, liittymissopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa 4. Neuvosto ja komissio ovat tunnustaneet tarpeen auttaa Liettuaa Ignalinan laitoksen purkamisessa ja vaihtoehtoisten energialähteiden tarjoamisessa sulkemisen myötä menetettävän tuotantokapasiteetin korvaamiseksi. Asiaa koskevaa oikeuskehystä jatkettiin vuonna 2006 vuoteen 2013, ja yhteisön talousarviosta osoitettiin vielä 837 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen ajanjaksolle 2004–2006 osoitettujen 285 miljoonan euron lisäksi.
Ignalinan sulkeminen on myös otettu täysimääräisesti huomioon Liettuan kansallisesta jakosuunnitelmasta tehdyssä päätöksessä EU:n päästökauppajärjestelmän toiselle kaudelle 2008–2012: Liettua on saanut kolmanneksen enemmän huutokauppaoikeuksia kuin sen vuoden 2005 todennetut päästöt Ignalinan sulkemisen huomioimiseksi.
Kysymyksen nro 38 esittäjä Monica Frassoni (H-0391/08)
Aihe: 23. toukokuuta 2008 annettu lakiasetus (jätteet)
Italian hallitus antoi 23. toukokuuta lakiasetuksen, jossa ei noudateta lukuisia kansallisia normeja yhteisön direktiivien täytäntöönpanosta, kuten kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY(1)ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY(2). Erityisesti kyseisellä asetuksella hylätään ero siitä, mitä jätteitä voidaan ottaa vastaan vaarattomille jätteille tarkoitetulla kaatopaikalla ja mitä ei, ja hyväksytään käytännössä, että myös myrkyllisiä jätteitä otetaan sinne, mihin ei pitäisi. Paikkoja, joissa käsittelyä odottavia jätteitä varastoidaan yli vuoden (tai jopa kolme), kutsutaan ”laitoksiksi”, vaikka ne itse asiassa ovat kaatopaikkoja. Lisäksi asetuksessa hyväksytään kaatopaikkojen rakentaminen ilman maantieteellisiä rajoja tai sellaisin maantieteellisin rajoin, jotka eivät ole säännösten mukaisia, ja myös jätteiden laimentaminen ja sekoittaminen hyväksytään.
Kuinka komissio aikoo palauttaa yhteisön säännösten noudattamisen ja saattaa päätökseen tämän tosiasiallisen hätätilakäsitteen väärinkäytön?
Campanian jätekriisi on nyt kestänyt yli vuosikymmenen.
Tällä hetkellä jätettä syntyy Campaniassa päivittäin yli 7000 tonnia, ja alueen jätehuoltokapasitetti on lähellä nollaa.
Komissio päätti tämän vuoksi kollegiona 6. toukokuuta 2008 esittää yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi sen, että Italia ei ole perustanut yhteisön lainsäädännön standardien mukaista riittävää jätteenkäsittelylaitosten verkostoa eikä laatinut johdonmukaista pitkän ajanjakson jätehuoltostrategiaa kierrätyksen ja erillisen keräämisen edistämiseksi.
Komissio on tietoinen siitä, että Italia pyrkii tosissaan ratkaisemaan Napolin jätekriisin. Italia on tietoinen siitä, että on saavutettu tilanne, josta ei ole paluuta entiseen.
Lakiasetus N:o 90, joka annettiin 23. toukokuuta 2008 ja esitettiin komissiolle teknisessä kokouksessa 30. toukokuuta 2008, vaikuttaa perusteelliselta askeleelta oikeaan suuntaan, sillä siinä tehdään erilliset jätteenkeräyssuunnitelmat ja tavoitteet pakollisiksi sekä tarjotaan uutta jäteinfrastruktuuria, kuten lisää kaatopaikkoja ja polttolaitoksia.
Komissio on kuitenkin jo ilmaissut teknisellä tasolla syvän huolensa siitä, että uudella asetuksella sallitaan merkittävä poikkeaminen yhteisön lainsäädännöstä, erityisesti kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY(3)ja muiden direktiivien keskeisistä säännöksistä.
Vaikka tilanne vaikuttaisi vaikealta, Italian viranomaisten on noudatettava yhteisön ympäristölainsäädäntöä.
Yhteisön säännöstön noudattaminen ei ole vain byrokraattinen tehtävä. Yhteisön ympäristölainsäädännöllä luodaan puitteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelulle. Olisi ristiriitaista, jos lyhyen ajanjakson hygieniariskien ratkaisemiseksi ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuisi jälleen uhka, esimerkiksi jos ei sovellettaisi kaatopaikkoja koskevan direktiivin keskeisiä säännöksiä, jotka koskevat pitkän ajanjakson hygieniavaatimuksia kaatopaikoille vietävän jätteen luonteen – vaarallisen tai vaarattoman – mukaisesti.
Komissio on valmis auttamaan Italiaa tiettyjen joustomekanismien määrittämisessä, jotka perustuvat muuhun yhteisön lainsäädäntöön, kuten ympäristövaikutusten arvioinnista annettuun direktiiviin (YVA)(4), jotta Italia voisi selviytyä nykyisestä kriisistä rikkomatta EY:n lainsäädäntöä.
Perussopimusten valvojana komissio pysyy kuitenkin tiukasti kannassaan, jonka mukaan poikkeaminen sitovasta yhteisön säännöstöstä ei ole hyväksyttävää.
Italian parlamentti käsittelee parhaillaan 23. toukokuuta 2008 annettua lakiasetusta sen muuttamiseksi laiksi, ja komissio tutkii tarkkaan lopulta annettavan lakitekstin. Jos Italia saattaa voimaan lainsäädäntöä, jossa sallitaan perusteettomat poikkeamiset yhteisön säännöstöstä, perustamissopimuksen 226 artiklan mukaiset oikeustoimet ovat ainoa komission käytettävissä oleva vaihtoehto.
Neuvoston direktiivi 85/337/ETY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista, EYVL L 175, 5.7.1985, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 97/11/EY, annettu 3 päivänä maaliskuuta 1997, EYVL L 73, 14.3.1997 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/35/EY, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta, EYVL L 156.
Kysymyksen nro 39 esittäjä Margarita Starkevičiūtė (H-0393/08)
Aihe: Vaarallisten aineiden ja jätteiden kierrätys- ja käsittelylaitosten toiminnan siirtäminen
Useiden vaarallisia aineita ja jätteitä käsittelevien laitosten toiminnan siirtäminen Euroopan unionin vanhoista jäsenvaltioista Liettuaan uhkaa Itämeren rannikon herkkää ympäristöä. Olisi kuitenkin huomattava, että ympäristöystävällinen tuotanto ei ole siirtynyt Liettuaan samalla tavalla. Tästä syystä Liettuan alhaisemmat tuotantokustannukset eivät ole riittävä peruste toiminnan siirtämiselle.
Onko komissio samaa mieltä siitä, että EU:n säädökset kannustavat edellä kuvattuja yrityksiä siirtämään toimintansa? Onko komissio analysoinut vaarallisten aineiden ja jätteiden kierrätyksen ja käsittelyn keskittymistä ja siirtymistä? Mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
Komissio ei ole tietoinen jätteiden käsittelylaitosten siirtämisestä EU:n ”vanhoista” jäsenvaltioista Liettuaan.
Yli kymmenen tonnia vaarallista jätettä päivässä käsittelevistä laitoksista on ilmoitettava Euroopan päästörekisteriin (EPER), joka perustettiin vuonna 2000(1). Liettua ilmoitti laitosten määrän ja sijainnin vuonna 2004. Hiljattaisten muutosten jätteiden käsittelylaitosten määrässä pitäisi näkyä vuonna 2007 päättynyttä ajanjaksoa koskevassa raportissa, joka on määrä jättää vuonna 2009.
Komissio ei katso EU:n lainsäädännön rohkaisevan siirtämään jätteenkäsittelylaitoksia uusiin jäsenvaltioihin, sillä lainsäädäntöä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Vaarallista jätettä käsitteleviin laitoksiin sovelletaan jätteistä annettua puitedirektiiviä(2), vaarallisista jätteistä annettua direktiiviä(3)ja – yli kymmenen tonnin ylittävän kapasiteetin laitoksiin – ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettua direktiiviä(4). Direktiiveillä varmistetaan ympäristön ja terveyden korkean tason suojelu, ja niiden täytäntöönpanon olisi estettävä jätteiden käsittelyn kielteiset vaikutukset kaikissa Euroopan valtioissa.
Lisäksi on otettava huomioon jätteiden kuljetusta koskeva yhteisön lainsäädäntö. Jätteistä annetun puitedirektiivin 5 artiklassa todetaan, että on oltava mahdollista huolehtia jätteistä jossakin lähimmistä asianmukaisista laitoksista. Asetuksessa jätteiden siirrosta(5)annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus esittää vastalause jätteiden siirtoa kohtaan tapauksissa, joissa jätteiden käsittely kohdemaassa ei täytä ympäristönormeja tai voi johtaa jätteen käsittelyyn alhaisemmin standardein kuin lähtömaassa.
Ympäristön ja terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa yhteisön jäsenvaltioissa tai kuljettamalla jätteitä Euroopan unionissa tai sen ulkopuolelle tapahtuvan ympäristöstandardien kiertämisen ehkäiseminen eivät kannusta sijoittamaan uudelleen jätteenkäsittelylaitoksia ympäristösyistä.
Komission päätös 2000/479/EY, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2000, Euroopan epäpuhtauspäätösrekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC), EYVL L 192, 28.7.2000, s. 36.
Asetus (EY) No: 1013/2006, EUVL L 190, 12.7.2006, s. 1.
Kysymyksen nro 40 esittäjä Neena Gill (H-0395/08)
Aihe: Tiikerin pelastaminen sukupuutolta
Siinä yhteydessä, kun Euroopan parlamentti järjesti tiikerien teemapäivän, parlamentin jäsenet ilmaisivat äärimmäisen vakavan huolensa siitä, että tämä majesteettinen eläin saattaa kuolla sukupuuttoon 17 vuoden kuluessa. Tiikerien vähentyminen johtuu ennen kaikkea salametsästyksestä ja tiikerinnahasta ja tiikerinluusta valmistettujen tuotteiden laittomasta kaupasta Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa.
Voiko komissio ilmoittaa, mihin välittömiin toimiin se aikoo ryhtyä sukupuuttoon johtavan kehityksen pysäyttämiseksi? Aikooko komissio antaa erityisesti teknistä ja taloudellista apua, jolla tehostetaan salametsästyksen kieltämistä koskevien lakien täytäntöönpanon valvontaa Intiassa? Voiko komissio varmistaa, että mainittua asiaa käsitellään kaikissa tapaamisissa tiikerin levinneisyysalueilla sijaitsevien valtioiden viranomaisten kanssa, mukaan luettuina Intia, Kiina ja Nepal? Mihin toimiin komissio ehdottaa voitavan ryhtyä asenteiden muuttamiseksi tiikerinnahasta ja tiikerinluusta valmistettuja tuotteita kauppaavissa ja niitä kuluttavissa maissa?
Komissio jakaa vakavan huolen tiikerien salametsästyksestä ja laittomasta kaupasta.
Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) mukaan tiikerien ja tiikeristä valmistettujen tuotteiden kansainvälinen kauppa on ollut kiellettyä vuodesta 1975 alkaen.
Salametsästys kuitenkin jatkuu useissa valtioissa ja on suuri uhka lajin villeille laumoille.
Yhteisö on täysin sitoutunut CITESiin ja sillä on yleissopimuksessa keskeinen asema erityisesti sen varmistamisessa, että yleissopimuksen määräykset pannaan tehokkaasti täytäntöön ja että täytäntöönpanoa valvotaan.
Komissio on kehottanut Kiinaa useissa tilanteissa tehostamaan pyrkimyksiään estää villieläinten laiton kauppa. Komission käsityksen mukaan Kiina on edistynyt CITESin täytäntöönpanossa, mutta se aikoo silti ottaa asian jälleen puheeksi kiinalaisten kanssa aina kun se on mahdollista varmistaakseen CITESin täytäntöönpanon tehokkaan valvonnan.
Komissio on suhtautunut kriittisesti Intian hitaaseen edistymiseen täytäntöönpanon valvontatoimenpiteiden toteuttamisessa ja erityisen villieläimiin kohdistuvan rikollisen toiminnan torjuntaorganisaation perustamisessa, mutta on todennut valtion nyt hiljattain toteuttaneen uusia toimenpiteitä.
Komissio on monessa yhteydessä ilmaissut halukkuutensa tarjota rahoitusta ja teknistä tukea Intialle lajien säilyttämistä koskevien ohjelmien tukemiseksi ja salametsästykseen puuttumiseksi. Komissio aikoo edelleen ottaa asian esille sopivissa kahdenvälisissä tapaamisissa Intian kanssa.
Vaikka Intia ei ole vielä pyytänyt tällaista rahoitusta, komissio on tarjonnut rahoitusta monenkeskisessä ohjelmassaan Kiinassa vuonna 2005 järjestettyyn Aasian CITES-täytäntöönpanoa ja sen valvontaa koskevaan seminaariin. Seminaarissa tarkasteltiin täytäntöönpanon valvontaan liittyviä asioita ja alueellista yhteistyötä tiikereistä valmistetuilla tuotteilla käytävän laittoman kaupan torjumiseksi.
Komissio aikoo tarjota rahoitusta myös ensi vuonna pidettävään CITES-täytäntöönpanon valvontaa koskevaan kokoukseen, jossa myös keskitytään laittomaan tiikerikauppaan.
Euroopan yhteisö tuki täysimääräisesti yleissopimusten osapuolten 14. konferenssissa kesäkuussa 2007 tehtyjä päätöksiä nykyisten CITES-toimenpiteiden tiukentamisesta. Päätöksiin sisältyy erityisesti vaatimus, jonka mukaan kyseisten valtioiden on parannettava kansainvälistä yhteistyötä tiikerien suojelemisen ja kaupan valvonnan aloilla. Niissä myös kehotetaan alueellisten täytäntöönpanon valvontaverkostojen perustamiseen.
Levinneisyysalueen valtiot Intia, Kiina ja Nepal mukaan luettuina, raportoivat toteutuneesta edistymisestä seuraavassa CITESin pysyvän komitean kokouksessa heinäkuussa 2008. Pysyvä komitea tarkastelee edistymistä ja harkitsee mahdollisesti tarvittavia lisätoimia. Komissio tutkii parhaillaan levinneisyysalueen valtioiden esittämiä asiakirjoja ja kehottaa pysyvää komiteaa varmistamaan, että kyseiset valtiot todellakin toteuttavat hyväksytyt toimenpiteet.
Komissio on täysin vakuuttunut siitä, että tarvitaan pikaisia toimia lajien suojelemisen varmistamiseksi, ja se hyödyntää asianmukaisia mahdollisuuksia säännöllisissä yhteyksissään kyseisiin valtioihin ilmaistakseen näkemyksensä.
Kysymyksen nro 41 esittäjä Emmanouil Angelakas (H-0402/08)
Aihe: Bulgariasta tulevien kiinteiden jätteiden aiheuttama Nestos-joen saastuminen
Kreikan alueella Nestos-joen lähellä asuvien ihmisten ja alueen ympäristöjärjestöjen esittämien valitusten mukaan joki on jälleen kerran täyttynyt suurilla määrillä Bulgarian puolelta tulevia jätteitä. Tämä ilmiö toistuu säännöllisesti runsaiden sateiden jälkeen, kun Thisavrosin padon ympärillä olevat alueet alkavat tulvia Bulgariasta peräisin olevia jätteitä kuten roskia, torjunta-ainepakkauksia, sairaalamateriaalia, autonrenkaita ym. Kreikan viranomaiset ovat ottaneet asian toistuvasti esiin Bulgarian kanssa ja keskusteluja on käyty läänien ja alueiden tasolla näiden kahden maan välillä, mutta mitään tuloksia ei ole aikaansaatu. On myös syytä ottaa huomioon, että Nestos-joen vesillä kastellaan yli 200 000 hehtaaria viljelykelpoista maata!
Onko komissio tietoinen tämän ongelman laajuudesta, ja millä tavoin se aikoo painostaa tätä naapurimaata, jotta se velvoitettaisiin noudattamaan pintavesien ja ympäristön suojelua koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyviä sitoumuksiaan ja lopettamaan Nestos-joen saastuttamisen? Onko mahdollista myöntää suoraa rahoitusta Nestos-joen vesien saastumisasteen seurantaohjelmalle, jotta Bulgarian puolelta tulevia saasteita valvottaisiin ja torjuttaisiin?
Vesien laatua sekä kiinteän jätteen ympäristön kannalta turvallista keruuta ja sijoittamista koskeva voimassaoleva ympäristölainsäädäntö on selkeä ja kunnianhimoinen
– jätteiden osalta jätehuollon puitedirektiivi(2)ja kaatopaikkadirektiivi(3).
Erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivissä säädetään
– velvoitteesta saavuttaa ja ylläpitää hyvä veden laatu (”hyvä tila”) kaikissa vesissä (joet, järvet, pohjavedet, rannikkovedet) säännönmukaisesti vuoteen 2015 mennessä,
– velvoitteesta kehittää jokaisen vesistöalueen osalta tarvittavat suunnitelmat ja ohjelmat 22. joulukuuta 2009 mennessä, ottaen huomioon kaiken ihmisen toiminnan,
– jäsenvaltioiden yhteisen vesistöalueen (kuten Nestosin/Mestan vesistö) osalta velvoitteesta koordinoida ja tehdä yhteistyötä kyseisten jäsenvaltioiden välillä.
Tämän lisäksi EU:n jätehuoltolainsäädännössä säädetään useista keskeisistä velvoitteista, kuten
– sen varmistamisesta, että jätteet kerätään tai sijoitetaan vaarantamatta ihmisen terveyttä ja ympäristöä ja että laaditaan jätehuoltosuunnitelmat,
– jätteiden hylkäämisen, upottamisen tai valvomattoman huolehtimisen estämisestä,
– aiheellisista toimenpiteistä käsittelylaitosten verkoston perustamiseksi ja
– sen varmistamisesta, että ainoastaan käsitellyt jätteet päätyvät kaatopaikoille.
Komissio tietää, että viime vuosien ponnisteluista ja aikaan saaduista parannuksista huolimatta Euroopan vesien laatu ei ole vielä tyydyttävä. Tämä koskee erityisesti Nestosin/Mestan vesistöä Bulgarian ja Kreikan välillä.
Molempien valtioiden velvollisuus on kehittää yhdessä tarvittavat suunnitelmat ja ohjelmat joulukuuhun 2009 mennessä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti.
Komissio seuraa tiiviisti jäsenvaltioiden tämän keskeisen lainsäädännön perusteella valmistelemien ja toteuttamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Komissio esitti ensimmäisen täytäntöönpanokertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuonna 2007(4). Komissio voi vakuuttaa parlamentille, että se seuraa tätä tiiviisti kaikissa jäsenvaltioissa ja ryhtyy tarvittaessa oikeudellisiin toimiin.
Bulgarian jätehuollon osalta komissio on saanut tietoja mahdollisista ongelmista useilla kaatopaikoilla, ja se on kirjoittanut näistä Bulgarian viranomaisille.
Rahoitusmahdollisuuksista todetaan, että EU:lla on rahoitusvälineitä ympäristötavoitteiden saavuttamisen tukemiseksi.
Vesienhoitoon ja jätehuoltoon liittyvät toimenpiteet aina tietojenkeruusta ja suunnittelusta operationaaliseen toteutukseen ovat tukikelpoisia sekä koheesiorahaston että Euroopan aluekehitysrahaston rahoitukselle.
Viime kädessä jäsenvaltiot kuitenkin valitsevat näiden tukikelpoisten toimien joukosta omat ensisijaiset tavoitteensa ja hankkeensa.
On myös syytä muistuttaa, että vaikka Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla, koheesiorahaston rahoitus on kohdennettu tietyille jäsenvaltioille, muiden muassa Bulgarialle ja Kreikalle.
Yleisesti uskotaan, että metsien häviämisen osuus hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärästä on noin 20 prosenttia. Lisäksi metsien häviäminen voi johtaa elämän monimuotoisuuden vähenemiseen, tulvien lisääntymiseen ja maaperän vahingoittumiseen. Metsien häviämisen hillitsemiseksi tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä, jos meidän on määrä saavuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteemme. Mitä toimenpiteitä komissio uskoo, että EU voi toteuttaa torjuakseen metsien häviämistä EU:ssa ja kehittyvissä maissa, miten nämä toimenpiteet voidaan rahoittaa ja milloin komissio aikoo esittää tätä koskevia käytännön ehdotuksia?
Metsien häviämisen osuus kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä on noin 20 prosenttia. Metsien häviämisen hillitseminen on siis ensisijainen tavoite, eikä sillä pyritä pelkästään vähentämään päästöjä, vaan siihen liittyy muitakin poliittisia tavoitteita, erityisesti köyhyyden poistaminen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen.
Metsien häviäminen on ollut merkittävä puheenaihe ilmastonmuutosta ja monimuotoisuutta koskeneissa hiljattain käydyissä kansainvälisissä neuvotteluissa. Yhteisön tason politiikan kehittämiseksi komissio laatii parhaillaan tiedonantoa, jossa tarkastellaan kehittyvien maiden metsien vähenemisen hillitsemismahdollisuuksia, sillä niissä metsien häviäminen lisääntyy jatkuvasti.
Euroopan unionin (EU) kokonaismetsäala on lisääntynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Metsäalueen laajentuminen EU:ssa on paljon suurempaa kuin metsämaan käyttö infrastruktuuriin ja kaupunkisuunnitteluun.
Tiedonannossa käsitellään valmiuksien kehittämistä kehittyvissä maissa, kannustavia toimenpiteitä metsävarojen säilyttämiseksi sekä uutta sitoutumista EU:n tason politiikan johdonmukaisuuden varmistamiseen.
Lisäksi komissio on rahoittanut trooppisia metsiä ja kehitysmaiden ympäristöä koskevasta budjettikohdasta (B7-6200) toimia metsien häviämisen torjumiseksi, ja jatkaa tätä toimintaa ympäristöalan ja luonnonvarojen, energia mukaan luettuna, kestävää hoitoa varten perustetussa temaattisessa ohjelmassa(1).
Edelleen keskustellaan uudesta globaalista rahoitusmekanismista, joka kattaisi metsien häviämisen torjuntatatoimia kehitysmaissa, vaikka mahdollinen rahoituslähde voisi olla tietyn prosentuaalisen osuuden korvamerkitseminen EU:n päästökauppajärjestelmän huutokaupan tuotoista vuoden 2012 jälkeen.
Ajoitus on tärkeää, sillä ajanjakso ennen Kööpenhaminan kokousta on keskeinen tulevan ilmastonmuutosjärjestelmän muotoilemisen, myös metsien häviämisestä aiheutuvien päästöjen vähentämistoimien, kannalta.
Komissio valmistautuu sidosryhmien kuulemiseen ja laati parhaillaan tutkimusta vaikutustenarvioinnista. Näiden tulosten perusteella komissio jatkaa työskentelyä antaakseen tiedonannon vuoden 2008 loppuun mennessä.
Aihe: Kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevan direktiivin tarkistaminen
Komissio on toistuvasti ilmoittanut, että se aikoo ehdottaa kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin 86/609/ETY(1)tarkistamista. Tällaista ehdotusta ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Milloin komissio aikoo esittää direktiivin 86/609/ETY tarkistamista?
Komissio on tietoinen kiireellisestä tarpeesta saada kokeisiin käytettävien eläinten suojelusta annetun direktiivin tarkistusehdotus hyväksyttyä mahdollisimman pian, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittely voi alkaa mahdollisimman pian.
Kokeisiin käytettävien eläinten suojelu ja hyvinvointi on tärkeä asia, jota voidaan parantaa vain direktiivin 86/609EEC(2) kokonaisvaltaisella tarkistuksella.
Tarkistusprosessi on ollut pitkällinen. Käytetty aika on kuitenkin ollut tarpeen sen varmistamiseksi, että kaikki saatavilla oleva tieteellinen ja tekninen tieto sekä viimeisin tietämys eläinten hyvinvoinnista voitiin ottaa huomioon. Lisäksi valitut vaihtoehdot on arvioitava asianmukaisesti niiden sosio-ekonomisten ja eläinten hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Keskustelu on ollut monimutkainen. Sidosryhmät, muun muassa tieteellinen yhteisö, teollisuus, kansalliset viranomaiset ja eläinten hyvinvoinnin alalla toimivat järjestöt ovat osallistuneet merkittävästi prosessiin ja niiden panokset ovat olleet hyvin arvokkaita.
Komission eri yksiköt ovat tehneet laaja-alaista yhteistyötä saadakseen luotua optimaalisen tasapainon eri tavoitteiden kesken, jotta tuloksena esitettävä ehdotus voi täysimääräisesti vastata esitettyjä tavoitteita ja parantaa tieteellisiin tarkoituksiin edelleen tarvittavien eläinten hyvinvointia ja suojelua. Komissio viimeistelee parhaillaan työtään, ja kaikki ymmärtävät, että tämä on tehtävä huolellisesti.
Komissio tekee kaikkensa, jotta ehdotus voidaan hyväksyä pikaisesti.
Kysymyksen nro 44 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0424/08)
Aihe: Nord Steamin kaasuputkihanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointi Itämerellä
Nord Streamin kaasuputkihanke aiheuttaa lukuisia huolia Itämereen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vuoksi. Kansainvälisten ympäristönormien sekä EU:n lainsäädännön vaatimusten ja käytännön mukaisesti hanketta ei voida toteuttaa ilman puolueettomien elinten tekemää kattavaa ympäristövaikutusten arviointia. Onko komissio valmis toimittamaan Euroopan parlamentille edellä mainitun arvioinnin tulokset ja johtopäätökset? Jos on, mitkä ovat kyseiset tulokset ja johtopäätökset? Jos ei ole, milloin Euroopan parlamentti saa arviointia ja sen tuloksia koskevat konkreettiset ja yksityiskohtaiset tiedot?
Nordstream-kaasuputki kuuluu Euroopan laajuisten energiaverkkojen (TEN-E) ensisijaisiin hankkeisiin ja erityisesti se mainitaan Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevista suuntaviivoista tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1364/2006/EY(1).
Nordstream-hankkeen luonteen vuoksi (1200 kilometriä pitkä kaasuputki, joka kulkee läpi useiden jäsenvaltioiden alueiden, ja jolla on näin ollen jäsenvaltiossa ympäristövaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa toiseen jäsenvaltioon) toteutetaan parhaillaan ympäristövaikutusten arviointia Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen yhteydessä (vuoden 1991 Espoon yleissopimus), ja arviointi täyttää myös ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/EY vaatimukset, sellaisena kuin se on muutettuna(2). Prosessiin sisältyy tavallisesti ”ympäristöraportiksi” kutsuttu YVA-dokumentointi, jonka laatii hankkeen kehittäjä, tässä tapauksessa yksityinen yritys Nordstream AG, sekä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja kansalaisten kuuleminen. Kaikkia ”osapuolia”, toisin sanoen sekä ”aiheuttajaosapuolta” (Espoon yleissopimuksen sopimuspuoli, jonka lainkäyttövallassa ehdotettu toiminta toteutetaan) sekä ”kohdeosapuolia” (yleissopimuksen sopimuspuoli, johon ehdotetun toiminnan rajat ylittävä vaikutus todennäköisesti kohdistuu), on kuultava.
Vaikka hankkeesta ilmoitettiin alustavine tietoineen sen mahdollisista vaikutuksista vuoden 2006 lopulla, YVA:a toteutetaan edelleen ja lisätutkimuksia, raportteja ja erityistietoja toimitetaan ja käytetään kuulemisissa. Lopullista ympäristöraporttia odotetaan myöhemmin tänä vuonna. Toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla sekä kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ja esittää huomautuksia kuulemismenettelyn aikana. Nämä näkemykset otetaan huomioon kansallisten viranomaisten myöntämässä kehittämisluvassa. On selvää, että kaikki asiaankuuluva tieto, myös ympäristöraportti, on tuolloin myös Euroopan parlamentin saatavilla.
On kuitenkin otettava huomioon, että vastuu ympäristövaikutusten arvioinnista ja lopulta kehittämisluvan myöntämisestä on jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla. Komissio voi puuttua asiaan ja aloittaa asianmukaiset oikeustoimet vain sellaisessa tapauksessa, että todetaan yhteisön lainsäädäntöön kohdistuva rikkominen.
EYVL L 175, 5.7.1985, s.40; EYVL L 73, 14.3.1997, s.5; EUVL L 156, 25.6.2003, s.17.
Kysymyksen nro 49 esittäjä Anne Van Lancker (H-0394/08)
Aihe: EU:n ohjelmat laittomien maahanmuuttajien aseman laillistamiseksi
Useat EU:n jäsenvaltiot ovat toteuttaneet laajamittaisia ohjelmia alueillaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten aseman laillistamiseksi. Tietyissä valtioissa harkitaan parhaillaan laillistamisen yleisiä vaatimuksia koskevien kansallisten lainsäädäntökehysten käyttöönottoa. Koska tästä asiasta ei ole olemassa tietoja EU:n tasolla, komissio ilmoitti vuonna 2006 antamassaan laittoman maahanmuuton torjuntaa koskevassa tiedonannossa (KOM(2006)0402), että se käynnistää vuonna 2007 tutkimuksen jäsenvaltioiden laillistamistoimien käytänteistä, vaikutuksista ja seurauksista sekä laillistamistoimien yhteisen lainsäädäntökehyksen tarpeesta EU:n tasolla. Lisäksi neuvosto on 5. lokakuuta 2006 antamallaan päätöksellä 2006/688/EY(1)perustanut komission ja jäsenvaltioiden keskinäisen tiedotusmekanismin suunnitteilla olevista kansallisista turvapaikka- ja maahanmuuttotoimista.
Voiko komissio selvittää, milloin laillistamistoimia koskevan tutkimuksen tuloksia voidaan odottaa? Onko komissiolla tietoja kansallisista laillistamisohjelmista? Aikooko komissio ehdottaa laillistamista koskevaa yhteistä lainsäädäntökehystä EU:n tasolle?
Sisärajattomalla alueella (”Schengen”) yhden jäsenvaltion sääntelyllä voi olla vaikutusta muihin jäsenvaltioihin, varsinkin laajamittaisilla laillistamisilla.
Meillä ei todellakaan ole päivitettyä tietoa jäsenvaltioiden laillistamista koskevista lähestymistavoista tai tällaisten ohjelmien tuloksista ja vaikutuksista. Samalla kaikissa jäsenvaltioissa on henkilöitä, joiden laiton oleskelu on usein jatkunut monia vuosia ja joita ei todennäköisesti palauteta.
Tämän vuoksi komissio käynnisti tutkimuksen, jossa selvitetään jäsenvaltioiden nykyisiä laillistamiskäytäntöjä ja erityisesti tällaisten toimenpiteiden poliittista tehokkuutta. Tutkimuksen tuloksia odotetaan saatavan heinäkuun 2008 loppuun mennessä.
Tutkimukseen sisältyy myös maakohtaisia raportteja, toisin sanoen yksityiskohtaista tietoa jäsenvaltioissa viimeisten kymmenen vuoden aikana toteutetuista laillistamisohjelmista.
Tutkimuksen ansiosta saamme vankan perustan tuleville keskusteluille muun muassa siitä, tarvitaanko laillistamisen yhteisiä vaatimuksia Euroopan unionin tasolla.
Kysymyksen nro 50 esittäjä Wiesław Stefan Kuc (H-0396/08)
Aihe: Al-Qaidan ja sikhien Khalistan-järjestön terroristitoiminta Euroopassa
Al-Qaidaan ja sikhien Khalistan-järjestöön kuuluvat terroristiryhmät jatkavat toimintaansa Pakistanista käsin. Onko komission mielestä mahdollista, että Khalistan yhdessä Al-Qaidan ja muiden islamilaisten terroristiryhmien kanssa pyrkii luomaan epävakautta Intiaan ja levittämään terroritoimintaansa Eurooppaan?
Komissio ei halua spekuloida arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään esittämillä asioilla, sillä vastauksen antamiseen tarvittavien tietojen kerääminen ja analysointi sekä tiedustelu ovat yksinomaan jäsenvaltioiden tehtäviä.
Komissiolle tiedotetaan säännöllisesti Euroopan unioniin ja/tai sen etuihin ulkomailla kohdistuvista mahdollisista terroriuhkista, ja se toteuttaa tarvittavat toimet omien valtaoikeuksiensa ja toimivaltansa mukaisesti.
Kysymyksen nro 51 esittäjä Giusto Catania (H-0397/08)
Aihe: Turvallisuusasetuksen yhdenmukaisuus yhteisön lainsäädännön kanssa
Italian hallitus hyväksyi 21. toukokuuta 2008 nk. turvallisuuspaketin, johon sisältyy yksi asetus ja muutamia lain tasoisia asetuksia, joilla pyritään kriminalisoimaan maahanmuutto ja joissa säädetään yhteisön kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta.
Voiko komissio kertoa, pitääkö se tähän turvallisuuspakettiin sisältyviä toimia oikeasuhtaisina ja yhteisön lainsäädännön hengen sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisina? Eivätkö komission mielestä jo voimassa olevassa asetuksessa säädetty uusi yhteinen raskauttava seikka ja sääntö, jonka mukaan kahta vuotta pitempiin rangaistuksiin tuomitut kolmansien maiden ja yhteisön kansalaiset voidaan automaattisesti karkottaa, ole ristiriidassa syrjimättömyyden periaatteen (EY:n perustamissopimuksen entinen 12 ja 13 artikla), perusoikeuskirjan hengen (21 artikla) sekä direktiivin 2000/43/EY(1) erityisten yhteisön säännösten (yhdenvertaisen kohtelun periaate) ja direktiivin 2004/38/EY(2) (yhteisön kansalaisten vapaa liikkuvuus) kanssa? Eikö komission mielestä asetukseen sisältyvät rangaistukset, joihin asuntoja laittomille maahanmuuttajille vuokraava voidaan tuomita, ole ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan 34 artiklan 3 kohdassa tunnustetun asumistukea koskevan oikeuden kanssa, jolla pyritään turvaamaan ihmisarvoinen elämä?
”Turvallisuuspaketista” ei ole vielä ilmoitettu komissiolle. Komission tietojen mukaan yleistä turvallisuutta koskevista kiireellisistä toimenpiteistä 23. toukokuuta 2008 annettu lakiasetus N:o 92 tuli voimaan 27. toukokuuta 2008 ja sitä sovelletaan jo. Italian parlamentin on kuitenkin vahvistettava se 60 päivän kuluessa. Komission kanta riippuu lakiasetuksen lopullisesta tekstistä. Komissio on myös tietoinen ministerineuvoston 21. toukokuuta 2008 hyväksymästä asetusluonnoksesta, joka koskee yhteisön kansalaisten vapaata liikkuvuutta. Komissiolla ei kuitenkaan vielä ole hallussaan asetuksen lopullista tekstiä.
Automaattisten karkoitusten osalta, joihin arvoisa jäsen viittaa, direktiivin 2004/38/EY mukaan yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden nojalla toteutettujen toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan kyseisen henkilön omaan käyttäytymiseen, jonka täytyy aiheuttaa riittävän vakava uhka yhteiskunnan olennaiselle edulle. Tämä edellyttää jokaisen tapauksen erillistä arviointia. Direktiivissä säädetään myös, että rikostuomiot eivät yksin riitä perusteeksi tällaisille toimenpiteille. Näin ollen rikostuomiota voidaan käyttää perusteena ainoastaan, jos olosuhteet, jotka johtivat kyseisen tuomion antamiseen, osoittavat henkilön käyttäytyneen tavalla, joka aiheuttaa uhkan yleiselle järjestykselle. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut, yhteisön lainsäädäntö estää kansallisen lainsäädännön säännökset, joiden mukaan tietyn tuomion tietyistä rikoksista saaneet toisten jäsenvaltioiden kansalaiset olisi karkotettava.
Kaikkiin turvapaikka- ja maahanmuuttoalaa koskeviin direktiiveihin sisältyy ”yleistä järjestystä” koskevia lausekkeita, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat perua oleskelulupia ja karkottaa kolmannen maan kansalaisen, joka muodostaa uhkan yleiselle järjestykselle tai yleiselle turvallisuudelle. On pantava merkille, että Euroopan ihmisoikeussopimus ja yhteisön lainsäädännön yleiset periaatteet edellyttävät vielä yksittäistä lähestymistapaa yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden perusteella tehtäviin karkotuksiin. Jokaista tapausta on tarkasteltava erikseen ottaen huomioon rikoksen vakavuus ja luonne, kyseisen henkilön aiheuttama vaara, oleskelun kesto jäsenvaltion alueella, seuraukset kyseiselle henkilölle ja tämän perheelle ja yhteydet oleskeluvaltioon. Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään kolmannen valtion kansalaisten automaattisesta karkotuksesta tapauksessa, jossa kyseinen henkilö tuomitaan yli kahden vuoden vankeuteen, ja jossa ei jätetä sijaa yksittäiselle tarkastelulle edellä mainittujen näkökohtien huomioimiseksi, voidaan katsoa yhteisön lainsäädännön vastaiseksi.
Arvoisan parlamentin jäsenen mainitseman uuden yhteisen raskauttavan seikan käyttöönoton osalta on todettava, että EU:n kansalaisten oikeus oleskella jäsenvaltiossa perustuu perustamissopimukseen eikä riipu näiden täyttämistä hallinnollisista menettelyistä, kuten rekisteröintitodistuksen saamisesta, joita ei missään tapauksessa voida käyttää syynä yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen perustuvaan karkoitukseen. Lisäksi tällaisen raskauttavan seikan soveltaminen muiden kuin yhteisön kansalaisten toteuttamiin rikkomuksiin olisi vastoin suhteellisuusperiaatetta sekä yhtäläisen kohtelun periaatetta, jotka estävät syrjinnän kansalaisuuden perusteella.
Sen osalta, mitä arvoisa parlamentin jäsen mainitsee 25. heinäkuuta 2008 maahanmuutosta annetussa lakiasetuksessa N:o 286 tehdystä tarkistuksesta, jonka mukaan asuntoja laittomille maahanmuuttajille vuokraavat voidaan tuomita kuudesta kuukaudesta vuoteen kestäviin vankeusrangaistuksiin, on todettava, että asetusta ei ilmeisesti sovelleta EU:n kansalaisiin.
Laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen määrittelystä 28. marraskuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/90/EY(3)1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön asianmukaiset seuraamukset ”henkilölle, joka taloudellisen hyödyn saamiseksi tarkoituksellisesti auttaa henkilöä, joka ei ole jonkin jäsenvaltion kansalainen, oleskelemaan jäsenvaltion alueella kyseisessä jäsenvaltiossa ulkomaalaisten maassa oleskelusta annetun lainsäädännön vastaisesti”. Rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten 28. marraskuuta 2002 annetun neuvoston puitepäätöksen(4) 1 artiklan mukaan ”kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2002/90/EY 1 ja 2 artiklassa määritellyt rikkomukset ovat rangaistavissa tehokkain, oikeasuhteisin ja vakuuttavin rikosoikeudellisin rangaistuksin, jotka voivat johtaa rikoksen johdosta tapahtuvaan luovuttamiseen”.
Nämä säännökset voivat siis koskea joitakin laittomille maahanmuuttajille vuokrattujen asuntojen omistajia, jos nämä tarkoituksellisesti avustavat jäsenvaltion alueella oleskelussa taloudellisen hyödyn saamiseksi. Kansallinen lainsäädäntö, jolla otetaan käyttöön yleisesti kaikkiin taloudellisen hyödyn saamiseksi tarkoituksellisesti laittomia maanmuuttajia oleskelussa jäsenvaltion alueella avustaviin vuokranantajiin sovellettavia rangaistuksia on direktiivin 2002/90/EY täytäntöönpanoa. Direktiivin soveltamisalan ylittävä lainsäädäntö on kansallista lainsäädäntöä. Komissio toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sovelletaan sen 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioihin vain näiden pannessa täytäntöön unionin lainsäädäntöä.
Neuvoston puitepäätös 2002/946/YOS, tehty 28 päivänä marraskuuta 2002, rikosoikeudellisten puitteiden vahvistamisesta laittomassa maahantulossa, kauttakulussa ja maassa oleskelussa avustamisen ehkäisemistä varten, EYVL L 328, 5.12.2002.
Kysymyksen nro 52 esittäjä Eoin Ryan (H-0414/08)
Aihe: Järjestäytynyt rikollisuus Euroopan unionissa
Voiko komissio kertoa uusista aloitteista, joita se aikoo panna täytäntöön torjuakseen järjestäytynyttä rikollisuutta Euroopan unionissa?
Komissio osallistuu rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan suunnittelemalla toimenpiteitä ja toimia, jotka esitetään konkreettisesti lainsäädännössä, perustamalla verkostoja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi sekä tietämyksen ja tietojen levittämiseksi (tilastot, uhka-arvioinnit jne.) sekä rahoittamalla yhteistyöhankkeita.
Osana tietoverkkorikollisuuden torjumista komissio on esittänyt laaja-alaisen toimintalinjan toukokuussa 2007 antamassaan tiedonannossa nimeltä ”Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi’(1). Komissio on perustanut tilapäisen julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen ryhmän avustamaan sitä sellaisten erityissuositusten valmistelussa, jotka koskevat erityisesti operationaalisen ja strategisen tiedon vaihtoa, pysyvien julkisen ja yksityisen sektorin yhteyspisteiden perustamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoiden koulutusrakenteen perustamista.
Myös ihmiskaupan torjuminen on Euroopan komission painopisteala. Neuvosto hyväksyi komission aloitteesta puitepäätöksen, jossa kriminalisoidaan ihmiskauppa ja esitetään toimintasuunnitelma erityistoimenpiteineen(2). Komissio on kehittänyt ryhmän indikaattoreita arvioidakseen ihmiskaupan kansallisen torjuntapolitiikan laatua ja aloittanut aktiivisen vuoropuhelun hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa. Vuoteen 2007 mennessä komissio on jo rahoittanut hankkeita yli seitsemällä miljoonalla eurolla. Komissio on myös perustanut asiantuntijaryhmän alan keskustelua varten ja parhaillaan on käynnissä tutkimus eurooppalaisen vihjelinjan toteutettavuudesta. Komissio järjesti 18. lokakuuta 2007 ensimmäisen EU:n ihmiskaupan vastaisen teemapäivän, jolloin uhrien oikeudet asetettiin yhteisön ihmiskaupan vastaisen strategian keskiöön, ja antoi neuvoston tukemia suosituksia ihmiskaupan uhrien tukemiseksi ja suojelemiseksi.
Mitä tulee alaikäisten suojeluun seksuaaliselta hyväksikäytöltä, komissio on käynnistänyt keskustelun tarpeesta päivittää tätä koskevaa puitepäätöstä(3), myös lasten viekoittelun seksuaalisiin tarkoituksiin tietotekniikan avulla tekemiseksi rikolliseksi. Komissio tukee erikoistuneiden lainvalvontayksiköiden operaatioita, joilla pyritään tunnistamaan lapsipornosivustot ja -verkostot sekä asettamaan syytteeseen niistä vastaavat henkilöt tai tunnistamaan kuvissa esiintyviä lapsiuhreja. Komissio rohkaisee myös eri osapuolten välisen yhteistyön käynnistämistä (rahoituslaitokset, Internet-palveluntarjoajat jne.) tavoitteena auttaa rikollisten etsinnässä sekä sellaisten sopimusten päättämisessä, joita käytetään lapsipornokuvien hankkimiseen Internetistä. Komissio on myös sitoutunut perustamaan rikosrekisteritietojen vaihtojärjestelmän, jonka avulla jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset voivat ottaa huomioon toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot.
Komissio antoi helmikuussa 2008 osana korruption torjuntaa henkilöstölleen työasiakirjan, jossa tarkastellaan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden välisiä yhteyksiä(4). Asiakirjassa määritetään yksityisen sektorin organisaatioiden erityiset heikkoudet korruption kannalta ja tarkastellaan toteutettavia vastatoimenpiteitä. Asiakirjassa esitettyjen päätelmien perusteella komissio käynnistää lähiaikoina tutkimuksen, jonka tulokset täydentävät myös komission rikos- ja rikoslainkäyttötietoihin liittyviä toimintapoliittisia tarpeita käsittelevän asiantuntijaryhmän työtä, erityisesti korruption käytännössä toimivien yhdenmukaisten määritelmien ja tilastollisten indikaattorien kehittämisessä. Komissio sai maaliskuussa 2008 Eurobarometrin korruptiota koskevan tutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan 75 prosenttia EU:n kansalaisista uskoo korruption olevan vakava ongelma kotimaassaan.
Rikoksen tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitseminen auttaa vauhdittamaan ja vahvistamaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa, kun rikollisilta viedään laiton voitto ja estetään heitä sijoittamasta sitä uudelleen kaikenlaiseen laittomaan kauppaan. Yhteisön tasolla on perustettu erilaisia lainsäädäntövälineitä rikollisten varojen tunnistamista, jäädyttämistä, menetetyksi tuomitsemista ja takavarikoimista koskevien toimien tukemiseksi kaikissa rikosoikeudellisten menettelyjen vaiheissa kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisella ja tuomioiden vastavuoroisella tunnustamisella. Näiden välineiden täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi komissio laatii vuoden 2008 loppupuolella tiedonannon, jolla pyritään lisäämään EU:n toimien tehokkuutta tällä alalla.
Terrorismin rahoituksen torjunnassa EU:n politiikka perustuu vuonna 2004 esitettyyn kattavaan EU:n strategiaan(5), jossa esitetään komission tavoitteet: taloudellisen tiedustelutoiminnan tehokas hyödyntäminen ja rahanpesun selvittelykeskusten välinen yhteistyö. Kertomus neuvoston päätöksen 2000/642/YOS täytäntöönpanosta annettiin joulukuussa 2007(6), ja seuranta-arviointia laaditaan parhaillaan.
Komissio ohjaa varoja myös kansallisten rahanpesun selvittelykeskusten verkoston perustamiseen, erityisesti hankkeella, jossa tällaisen verkoston kehittämiseen ohjataan lähes kaksi miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä EU:n tason tilastoja rikoksista ei ole, varsinkaan sellaisia, joissa vertailtaisiin tietoja jäsenvaltioiden välillä. Komission yksiköt, myös Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto (Eurostat), ovat yhdessä käynnistäneet laaja-alaisen toiminnan ja toteuttavat parhaillaan käytännössä toimintasuunnitelmaa ajanjaksolle 2006-2010(7) yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alan organisaatioiden kanssa. Tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden rikos- ja oikeustilastojen laatua ja vertailtavuutta, koordinoida tietojen keruuta jäsenvaltioissa ja julkaista tilastoja ja analyyseja komission sivustoilla.
Komissio antoi joulukuussa 2006 ehdotuksen päätökseksi(8). Ensinnäkin siinä esitettiin nykyisen Europol-yleissopimuksen korvaamista neuvoston päätöksellä, jotta Europolin oikeuskehystä voidaan muuttaa entistä nopeammin rikossuuntauksiin vastaamiseksi, ja toiseksi hallitustenvälisen rahoituksen korvaamista yhteisön rahoituksella. Neuvostossa päästiin 18. huhtikuuta 2008 poliittiseen sopimukseen päätöksen tekstistä, ja se hyväksyttäneen syksyllä.
Rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva rahoitusohjelma ajanjaksolle 2007–2013 on jäsenvaltioille tärkeä väline. Jäsenvaltiot voivat saada ohjelmasta yhteisrahoitusta rajatylittäville hankkeille komission määrittämillä ensisijaisilla aloilla. Komission laatimaa ja hyväksymää vuotuista työohjelmaa mukautetaan siten, että se vastaa tehokkaasti alati muuttuviin tarpeisiin ja keskittyy jäsenvaltioiden ponnisteluihin aidon synergian luomiseksi. Vuonna 2008 ohjelmassa oli saatavilla yli 50 miljoonaa euroa.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle – Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi, KOM(2007)0267 lopullinen.
Neuvoston puitepäätös 2004/68/YOS, tehty 22 päivänä joulukuuta 2003, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsipornografian torjumisesta, EUVL L 13, 20.1.2004.
Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Rikollisuuden ja rikoslainkäytön mittaamista koskeva kattava ja johdonmukainen EU:n strategia: EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2006–2010, KOM(2006) 0437 lopullinen.
Kysymyksen nro 53 esittäjä Alain Hutchinson (H-0341/08)
Aihe:Ympäristö ja ilmastopakolaiset
On tunnettu tosiasia, että ilmastonmuutoksen pääasiallisia uhreja tulevat olemaan köyhimmät ja haavoittuvimmat väestöryhmät. Eniten siitä joutuvat kärsimään afrikkalaiset. Ilmastonmuutoksen uhreista noin 50 miljoonasta voisi YK:n mukaan tulla ilmastopakolaisia, jotka eivät toistaiseksi nauti minkäänlaista oikeudellista erityissuojelua.
Missä määrin EU:n nykyisessä kehityspolitiikassa pyritään vähentämään ympäristöpakolaisten määrää?
Onko komissio samaa mieltä siitä, että on ehdottoman välttämätöntä tunnustaa pakolaisten asema juridisesti, niin että he saavat samat oikeudet kuin Geneven yleissopimuksessa määritellyillä henkilöillä on? Mitä komissio aikoo tehdä, jotta pakolaisten asema tunnustetaan Euroopassa ja kansainvälisesti?
Ilmastonmuutoksen vaikutus maahanmuuttoon on aihe, joka herättää yhä enemmän poliittista huomiota maailmanlaajuisesti.
Kuten korkean edustajan ja Euroopan komission hiljattain laatimassa ilmastonmuutosta ja kansainvälistä turvallisuutta koskevassa asiakirjassa(1)todetaan, ilmastonmuutoksella voi olla uhkia moninkertaistava vaikutus, joka pahentaa suuntauksia, jännitteitä ja epävakautta, joilla jo on vaikutusta maahanmuuttokuvioihin.
Vaikka vallalla on vahva vielä todistamatta oleva uskomus, joka koskee ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton välisiä yhteyksiä, on suoran ja rajatun yhteyden osoittaminen näiden kahden ilmiön välillä vaikeaa, koska luotettavaa tutkimustietoa ja päätelmiä ei ole. Yksittäiset maahanmuuttoa koskevat päätökset perustuvat tavallisesti monimutkaiseen harkintaan, johon vaikuttavat henkilökohtaiset, sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat tekijät, joista ei tavallisesti voida johtaa yhtä yksittäistä syysuhdetta. Tällä hetkellä saatavilla olevissa tutkimuksissa korostetaan myös, että ympäristövaikutteinen muutto tapahtuu useimmissa tapauksissa valtion sisällä.
”Ympäristöpakolainen” ei sisälly oikeudellisena terminä kansainväliseen ihmisoikeusjärjestelmään, eikä YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) käytä sitä. Euroopan unionin yhteistyöohjelmissa kyseisten valtioiden kanssa pyritään kuitenkin parantamaan elinoloja ja piristämään talouskasvua, ja tällä on epäsuora vaikutus maahanmuuttokuvioihin. Tämän lisäksi Euroopan unioni tuki marraskuussa 2007 Euroopan komission ehdotusta maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittoutuman perustamisesta(2), jolla pyritään keräämään huomattavia varoja sopeutumisohjelmiin ilmastonmuutokselle altteimmissa köyhissä kehitysmaissa ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi.
Yleisesti ottaen komissio on vakuuttunut sellaisen ilmastonmuutosta koskevan kattavan strategian tarpeesta, jossa tarkastellaan niin syitä kuin seurauksia. Tietoon perustuvien poliittisten päätösten tekemiseksi joistakin toisiinsa liittyvistä maahanmuuton kaltaisista asioista on kuitenkin aluksi korostettava tiedon puutteiden korjaamista. Käynnissä olevassa ympäristömuutosta ja pakkomuuttoennusteita koskevassa kaksivuotisessa EY:n tutkimushankkeessa (EACH-FOR)(3)keskitytään useiden ympäristöongelmien suuntauksiin ja niihin liittyviin sosiaalipoliittisiin ja demografisiin näkökohtiin useilla alueilla ja useissa valtioissa, myös Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Monenkeskisellä näyttämöllä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (UNESCO) yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden ohjelmassa on hiljattain käynnistetty työ kaupunkipolitiikkaa koskevan tietämyksen, tutkimuksen ja valmiuksien kehittämiseksi, ja tässä tarkastellaan ilmastonmuutokseen liittyvän maahanmuuton ja kulutuksen aiheuttaman hallitsemattoman kaupunkikehityksen ympäristövaikutuksia maaseudun ja rannikoiden alueilla. Myös YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu aikoo tarkastella ympäristövaikutteista siirtymistä ihmisoikeuksien ja suojelun näkökulmasta(4).
Nämä prosessit voivat osaltaan edistää entistä kehittyneempää monenvälistä sellaisten käsitteellisten kysymysten pohdintaa, kuten ympäristöpakolaisen määritelmä tai entistä kattavampien kansainvälisten ihmisoikeuksien suojelujärjestelmien kehittäminen. Komissio seuraa tiiviisti kansainvälistä työtä varmistaakseen, että EU:n tulevassa politiikassa ilmastonmuutoksen ja maahanmuuton välisiin yhteyksiin vastaamiseksi otetaan huomioon täysimääräisesti nämä toimet.
Komissio on sitoutunut edistämään eri politiikan alojen välistä johdonmukaisuutta. Kehitteillä olevassa yhteisön kattavassa maahanmuuttopolitiikassa pyritään tutkimaan ja vahvistamaan johdomukaisuutta maahanmuutto- ja ympäristöpolitiikassa. Lisäksi sopeutumisesta ilmastonmuutokseen laadittavan komission valkoisen kirjan valmisteluun liittyy ulkopolitiikan yhdenmukaistaminen sen laajimmassa merkityksessä ilmastonmuutoksen aiheuttamien maailmanlaajuisten haasteiden mukaisesti.
Yhteinen asiakirja esitettiin Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnalle maaliskuussa 2008, ja se on saatavilla osoitteesta http://ec.europa.eu/external_relations/cfsp/doc/climate_change_international_security_2008_en.pdf.
YK:n pääsihteerin raportti YK:n toiminnasta ilmastonmuutoksen alalla saatavana osoitteesta http://daccessdds.un.org/doc/UNDOC/GEN/N08/204/46/PDF/N0820446.pdf?OpenElement.
Kysymyksen nro 54 esittäjä Robert Evans (H-0343/08)
Aihe: Viivytykset verkkopankkien tilisiirroissa
Komissio lienee tietoinen, että vaikka verkkopankkien tilisiirrot jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella voidaan pyynnöstä toteuttaa viipymättä, niiden toteutuminen kestää yleensä jopa kokonaisen viikon. Tästä aiheutuu kuluttajalle huomattavaa haittaa ja korkotappioita, kun taas pankki saa korot usealta päivältä.
Aikooko komissio ehdottaa lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että nämä tilisiirrot tehtäisiin välittömästi tai enintään 24 tunnin kuluessa etenkin jäsenvaltioiden välisissä tapauksissa?
Yksi tärkeimmistä tavoitteista maksupalveluista sisämarkkinoilla hiljattain annetussa direktiivissä 2007/64/EY(1), joka on pantava täytäntöön 1. marraskuuta 2009 mennessä, on yhtenäisten sääntöjen tarjoaminen tietojenantovaatimusten ja maksupalvelujen tarjoamiseen ja käyttöön liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Näihin sisältyy muun muassa tiukat säännöt sähköisten tilisiirtojen toteuttamisajoista. Näiden sääntöjen mukaan pankkien ja muiden maksupalvelujen tarjoajien on taattava tilisiirron enimmäiskesto, ja tämä standardoidaan koskemaan kaikkia tilisiirtoja EU:ssa riippumatta lähtö- tai kohdemaana olevasta jäsenvaltiosta.
Direktiivin 69 artiklan 1 kohdan mukaan 1. tammikuuta 2012 alkaen kaikkien tilisiirtojen ilman valuutanmuuntoa summa on hyvitettävä maksunsaajan tilille viimeistään seuraavan työpäivän päättymiseen mennessä (toisin sanoen niin kutsuttu P+1-sääntö). Tätä P+1-sääntöä sovelletaan: a) kansallisiin ja rajat ylittäviin euromääräisiin maksutapahtumiin, b) kansallisiin maksutapahtumiin kyseisen jäsenvaltion valuuttana ja c) tiettyihin valuutanmuunnon eurosta euroalueen ulkopuolisen jäsenvaltion valuuttaan käsittäviin maksutapahtumiin. Direktiivissä kuitenkin tunnustetaan, että pankit tarvitsevat aikaa nykyisten tuotteiden ja järjestelmien päivittämiseen. Tämän vuoksi maksaja ja hänen maksupalveluntarjoajansa voivat direktiivin mukaan tammikuun 1 päivään 2012 saakka sopia enintään kolmen työpäivän määräajasta. Lisäksi direktiivissä annetaan osapuolille mahdollisuus lyhentää määräaikoja yhdellä työpäivällä, jos maksutapahtuma on käynnistetty paperimuodossa.
Komissio haluaa korostaa, että maksupalveludirektiivin 69 artiklan 1 kohdassa esitetty P+1-toteuttamisaika on enimmäisaika. Tapauksissa, joissa maksut tällä hetkellä toteutetaan yhden päivän aikana, käytäntöä on jatkettava. Sen valvomiseksi, etteivät maksupalvelujen tarjoajat tosiasiassa pidennä toteuttamisaikoja, direktiivin 72 artiklassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus säätää kotimaisten maksutapahtumien toteuttamiselle tässä jaksossa säädettyä lyhyempi enimmäiskesto. Lisäksi direktiivin mukaan maksupalveluntarjoajat voivat kuitenkin päättää myöntää maksupalvelunkäyttäjille edullisempia ehtoja.
Kysymyksen nro 55 esittäjä Ari Vatanen (H-0345/08)
Aihe: Avoimuuden puute EU:n liikennepolitiikan rahoitukseen liittyvässä päätöksenteossa
Milloin EU:n liikennepolitiikan rahoitus otetaan taloudellisen tarkastelun kohteeksi ja komission tavanomaisten valvontamekanismien alaisuuteen, jotta julkisten varojen käyttö täyttäisi vihdoinkin vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset? Miten on puolusteltavissa, että julkisten varojen käyttämisen yhteydessä ei toteuteta demokraattista valvontaa? Nykyinen tilanne heikentää ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon.
Yhteismarkkinoiden, avoimuuden ja taloudellisuuden hengessä Euroopan komissiolla on työmenetelmä, jossa kilpailuosasto tutkii komission muiden osastojen tekemät rahoituspäätökset.
Muutamat politiikan alat on kuitenkin jätetty strategisista syistä tämän tarkastelun ulkopuolelle. Päätökset ulkopuolelle jättämisestä tehtiin kauan aikaa sitten, ja sen jälkeen sekä EU että ympäröivä maailmakin ovat muuttuneet dramaattisesti.
Liikenne ja laajemmin ymmärrettynä myös liikkuvuus ei nykyisin ole pelkkä yhteiskunnan strateginen osa, vaan keskeinen tekijä ihmisten ja liikeyritysten jokapäiväisessä elämässä; se on hyvinvointimme ja taloudellisen vaurautemme lähde sekä yksi perusvapauksistamme. Se on elämänlaadun keskeinen elementti.
Nykyinen järjestelmä, jossa yksi ja sama elin ”tekee päätökset ja toteuttaa ne” johtaa väistämättä liikennepolitiikkaa koskevien päätösten vääristymiseen ja julkisten varojen väärinkäyttöön.
Komissio haluaa korostaa, että EU:n liikennepolitiikan rahoituksen osalta on tärkeää erottaa toisistaan toisaalta yhteisön talousarviosta ja toisaalta jäsenvaltioiden talousarvioista peräisin oleva rahoitus.
1. Päätökset yhteisön talousarviosta myönnettävästä rahoituksesta valmistelee asiasta vastaava komission pääosasto (toisin sanoen energian ja liikenteen pääosasto, tutkimuksen pääosasto, aluepolitiikan pääosasto ja tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosasto), ja komissio hyväksyy ne kollegiona kuultuaan kaikkia asiasta vastaavia pääjohtajia.
2. Jäsenvaltioiden talousarvioista myönnettävää rahoitusta koskeviin päätöksiin (jos ne ovat EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea) sovelletaan komission valtiontukien valvontaa. Asiasta vastaavat pääosastot valmistelevat valtiontukipäätökset (esimerkiksi liikenteen ja hiilen osalta energian ja liikenteen pääosasto, maatalouden osalta maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto, kalastuksen osalta meriasioiden ja kalastuksen pääosasto ja kaikkien muiden teollisuudenalojen ja palvelualojen osalta kilpailupääosasto), ja komissio hyväksyy ne kollegiona kuultuaan kaikkia asiasta vastaavia pääjohtajia.
Komissio katsoo, että kollegiaalisen vastuun periaate takaa liikennealan rahoituspäätösten riittävän valvonnan.
Kysymyksen nro 56 esittäjä Giovanna Corda (H-0348/08)
Aihe: Lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen noudattamatta jättäminen
Huolimatta useista komission aloitteista – täsmennykset lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen (EY) N:o 261/2004(1)soveltamisesta, määritelmät ”force majeure” -tapauksista ja ”poikkeuksellisista olosuhteista”, jotka oikeuttavat lentojen perumiseen tai myöhästymiseen – lentoyhtiöt kuluttajajärjestöjen mukaan kiertävät edelleen yhteisön asetusta tai eivät piittaa edelleenkään sen noudattamisesta.
Aikooko komissio useiden takarajojen antamisen jälkeen nyt vihdoin määrätä rankaisutoimia tai muuttaa radikaalisti asetusta Euroopan unionin kansalaisten suojelemiseksi ja heidän kärsimiensä vahinkojen korvaamiseksi?
Komission 4. huhtikuuta 2007 antamassa tiedonannossa(2)esitetään sen kanta asetuksen (EY) N:o 261/2004 soveltamisesta. Tiedonannon jälkeen komissio on tehnyt kuuden kuukauden ajan työtä kansallisten viranomaisten ja alan edustajien kanssa ja saanut aikaan seuraavat tulokset:
– kansallisten valvontaelinten välinen sopimus tehtävien ja vastuualojen selkeästä jaosta valitusten käsittelyssä ja tietojen vaihdossa ja
– edistyminen asiaa koskevan lainsäädännön tiettyjen osien yhtenevässä tulkinnassa.
Kansallisten valvontaelinten välisiä uusia menettelysopimuksia on sovellettava, ja komissio seuraa tiiviisti niiden soveltamista. Tarvittaessa aloitetaan rikkomismenettely sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät noudata täysimääräisesti asetuksen (EY) N:o 261/2004 16 artiklaa. Lisäksi kansalliset valvontaelimet ja lentoyhtiöt ovat vahvistaneet, että poikkeuksellisia olosuhteita koskeva todistustaakka on lentoyhtiöllä, ei matkustajalla. Jos lentoyhtiö ei esitä olennaista ja yksityiskohtaista näyttöä kansalliselle viranomaiselle, kansallinen valvontaelin tekee päätöksensä matkustajan esittämien tosiseikkojen perusteella.
Ottaen huomioon huhtikuun ja marraskuun 2007 välisenä aikana saavutetun edistymisen olisi ennenaikaista ehdottaa uusia tarkistuksia asetukseen (EY) N:o 261/2004. Komissio jatkaa kuitenkin tehostettua toimintaansa jäsenvaltioiden soveltamisen ja täytäntöönpanon seurannan alalla kansallisten valvontaelinten kautta, mutta komissiolla ei ole mitään toimivaltaa määrätä suoraan sanktioita lentoyhtiöille tai jäsenvaltioille kyseisen asetuksen osalta.
Komissio järjestää syyskussa 2008 uuden pyöreän pöydän tapaamisen kansallisten valvontaviranomaisten ja lentoyhtiöiden kanssa. Myös kuluttajajärjestöt kutsutaan tilaisuuteen.
Kysymyksen nro 57 esittäjä Marian Harkin (H-0351/08)
Aihe: Lasten turvaistuinten sivutörmäystestit
Ottaen huomioon komission aikaisemman vastauksen ensisijaiseen kirjalliseen kysymykseen P-3159/07 onko komissio ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin varmistaakseen, että sivutörmäystestit tehdään kaikenlaisille lasten turvaistuimille?
Komissio jakaa arvoisan parlamentin jäsenen huolen moottoriajoneuvoissa kuljetettujen lasten asianmukaisesta turvallisuustasosta.
Toukokuusta 2006 lähtien kaikkia lapsia on kuljetettava asianmukaisissa istuimissa, jotka täyttävät Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission Genevessä antamassa asetuksessa N:o 44 esitetyt tekniset vaatimukset.
Komissio katsoo, että asetuksen N:o 44 lasten turvajärjestelmiä koskevien säännösten vaatimuksia voidaan ja pitää parantaa. Tämän vuoksi komissio on varmistanut, että näiden vaatimusten päivittäminen on painopisteala asioista vastaavassa Geneven työryhmässä. Työryhmän jäsenet ovat laajalti tunnustaneet parannusten tarpeen ja ryhmä on myös ottanut ensisijaiseksi tavoitteekseen sivutörmäyssuojan.
Lasten turvajärjestelmiä koskevia vaatimuksia tarkistetaan parhaillaan, ja tähän mennessä on sovittu, että nykyinen Geneven työryhmä laatii ehdotuksen tarkistuksista niiden tarjoaman turvan vahvistamiseksi. Vuoden 2008 ensimmäisellä puolivuotiskaudella on järjestetty kolme aihetta koskenutta tapaamista.
Aihe on määrä pitää Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) ensisijaisen työryhmän esityslistalla tulevissa Geneven istunnoissa.
Komissio osallistuu jatkossakin tiiviisti työryhmän työhön ja varmistaa, että Geneven osapuolet hyväksyvät tarvittavat muutokset hyväksyttävän määräajan sisällä ottaen huomioon asian lapsia koskevat turvallisuusnäkökohdat. Uusien vaatimusten edellyttämä mukautumisprosessi vie aikaa, koska on varmistettava, että tulevat vaatimukset testataan asianmukaisesti ja että ne ovat näin tehokkaita lasten suojelun kannalta.
Kysymyksen nro 58 esittäjä Bernd Posselt (H-0353/08)
Aihe: Münchenin, Mühldorfin ja Salzburgin välinen pikajunayhteys
Transrapid-hanke on mennyt myttyyn. Miten mahdollisena komissio pitää sitä, että Pariisin ja Wienin tai Bratislavan ja Budapestin pääväylillä sijaitsevaa Münchenin ja Salzburgin rataosuutta, ja erityisesti Münchenin pääaseman ja lentokentän ja sieltä Mühldorfin kautta Salzburgiin johtavaa ICE-erikoispikajunan rataosuutta nopeutettaisiin?
Millä aikataululla ja miten suuren EU-tuen turvin tämä EU:n pikajunaverkoston kannalta keskeinen ja ensisijainen hanke voidaan komission mielestä toteuttaa?
Transrapid-hanke ei kuulunut Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2004 tekemässä päätöksessä(1)esitettyihin ensisijaisiin hankkeisiin. Tämän vuoksi Saksan viranomaiset eivät ole toimittaneet rahoitushakemusta monivuotiseen ohjelmaan kaudelle 2007–2013. Näin ollen hankkeen epäonnistumisen vuoksi ei vapaudu mitään yhteisön varoja, jotka voitaisiin investoida muualle.
Komissio päätti myöntää ensisijaiseen hankkeeseen nro 17 (rautatieyhteys Pariisi–Strasbourg–Stuttgart–Wien–Bratislava), merkittävää tukea jopa 438 miljoonaa euroa, jotka ohjattiin erityisesti kolmeen rajatylittävään osuuteen ja Stuttgart-Ulmin liikenteen pullonkaulaan.
Rautatieosuudelle München–Mühldorf–Freilassing ei ole myönnetty rahoitusta, koska osuudesta ei ole yleissuunnitelmaa, vaikka tällaisen suunnitelman avulla kansainvälinen junaliikenne voisi kulkea pikemminkin Mühldorfin kuin Rosenheimin kautta. Komission heinäkuussa 2005 nimittämä eurooppalainen koordinaattori Péter Balázs sisällytti vuosikertomukseensa yksityiskohtaisen analyysin tästä osuudesta. Hän korosti yhdennetyn suunnitelman tarvetta, johon sisältyisi myös sähköistäminen. Koska tällaista suunnitelmaa ei ole, komissio päätti olla tukematta tätä osuutta.
Kuten tiedätte, komissio kuuli Euroopan parlamenttia ehdotuksestaan monivuotiseksi ohjelmaksi 19. marraskuuta 2007. Euroopan parlamentti antoi myönteisen lausunnon, ja komissio teki päätöksen valituista hankkeista 19. helmikuuta 2008. Komissio ei siis voi nyt palata päätökseensä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi.
Kysymyksen nro 59 esittäjä Daniel Caspary (H-0355/08)
Aihe: Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahat rautatieyhteydelle nro 24, Baselin ja Karlsruhen välinen osuus
Euroopan laajuisten liikenneverkkojen yhteydessä rautatieyhteys nro 24 välillä Lyon/Genova–Basel–Duisburg–Rotterdam/Antwerpen on valittu ensisijaiseksi hankkeeksi. Baselin ja Karlsruhen välisellä osuudella, joka laajennetaan neliraiteiseksi, on erityinen merkitys Alppien ja Luoteis-Euroopan välisenä yhdyssiteenä sekä liittymänä Pariisin ja Bratislavan väliseen yhteyteen (ensisijainen rautatieyhteys nro 17).
Kuinka tärkeänä komissio pitää tätä rautatieosuutta rautatieyhteyksien nro 24 ja 17 kannalta? Onko koordinaattorin nimittäminen suunnitteilla yhteyttä nro 24 varten?
Mitä mieltä komissio on hankkeen tilanteesta Baselin ja Karlsruhen välisellä osuudella ottaen huomioon, että se pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2015?
Luokitteleeko komissio rautatieyhteyden tai sen osia pullonkauloiksi?
Mikä on Katzenbergin tunnelin rahoitusmenettelyn tilanne? Pitäytyykö komissio lausunnossaan, jonka mukaan tähän on odotettavissa tukimäärärahoja 94,5 miljoonaa euroa? Kuinka suuren määrän Saksan hallitus on ilmoittanut komissiolle tarjoavansa tätä rataosuutta varten? Koska on odotettavissa komission lopullinen tätä rataosuutta koskeva päätös?
Voiko komissio jo antaa tietoja Karlsruhen ja Baselin välisen osuuden muita osia varten odotettavissa olevista Euroopan laajuisten liikenneverkkojen määrärahoista?
Baselin ja Karlsruhen välinen osuus on osa ensisijaista hanketta Nro 24, Lyon/Genova–Basel–Duisburg–Rotterdam/Antwerpen -rautatieyhteyttä, kuten todetaan yhteisön suuntaviivoissa Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 29. huhtikuuta 2004(1).
Baselin ja Karlsruhen välisellä osuudella on hyvin suuri merkitys Sveitsin Alppien tunnelien yhteyksien kannalta. Myös rautatieyhteys Nro 17, Pariisi–Bratislava, ja rautatieyhteys Nro 24, Lyon–Rotterdam/Antwerpen, risteävät Appenweierissa. Siellä missä kaksi rautatieyhteyttä risteää, on tuleva kapasiteetti taattava rakentamalla ylikulkusilta (Überwerfungsbauwerk), jotta junat eivät kohtaa samalla tasolla.
Lopuksi, Euroopan laajuisen liikenneverkon monivuotisesta ohjelmasta vuosiksi 2007–2013 on osoitettu 94,5 miljoonaa euroa koko Baselin ja Karlsruhen välisen osuuden rakentamiseen ja kunnostamiseen Katzenbergin tunneli mukaan lukien. Saksan hallitus yhteisrahoittaa hanketta.
Saksan hallituksen saamien tietojen mukaan on hyvin todennäköistä, että koko Baselin ja Karlsruhen välisen osuuden kehitys saatetaan päätökseen vuonna 2020. Vastaavasti Katzenbergin tunneli valmistunee vuonna 2011. Monivuotisessa ohjelmassa Baselin ja Karlsruhen välinen osuus katsotaan pullonkaulaksi.
Komissio arvioi osana koordinoinnin yleisarviointia, onko ensijaiselle hankkeelle Nro 24 nimitettävä koordinoija.
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 884/2004/EY, tehty 29. huhtikuuta 2004, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi tehdyn päätöksen N:o 1692/96/EY muuttamisesta.
Kysymyksen nro 61 esittäjä Jim Higgins (H-0360/08)
Aihe: Aaltoenergian tutkimuksen rahoitus
Voiko komissio antaa yksityiskohtaiset tiedot aaltoenergian tutkimusta koskevasta nykyisestä strategiastaan ja yleisesti vertailla EU:n jäsenvaltioiden tutkimus- ja kehitystoimintaa tällä alalla?
Arvoisalle parlamentin jäsenelle annettavassa vastauksessa tarkastellaan valtamerienergiaa laajassa yhteydessä, joka käsittää energian muuntimet aalto-, vuorovesi ja virtausenergian sekä suolapitoisuuden ja lämmönnousun hyödyntämiseksi.
Valtamerienergia on osa komission nykyistä uusia ja uusiutuvia energialähteitä koskevaa yleistä tutkimusstrategiaa, jolla pyritään lisäämään merkittävästi uusiutuvan sähköntuotannon osuutta EU:ssa ottaen samalla huomioon erilaiset alueelliset olot riittävän taloudellisen ja teknisen potentiaalin määrittämiseksi.
Nykyisessä direktiivissä 2001/77/EY(1)sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla asetetaan 21 prosentin ohjeellinen osuus uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle yhteisön kokonaissähkönkulutuksesta vuoteen 2010 mennessä. Komissio hyväksyi 23. tammikuuta 2008 uuden energia- ja ilmastopaketin(2), joka sisältää ehdotuksen uudeksi direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Siinä asetetaan sitovat kansalliset tavoitteet uusiutuvan energian osuudeksi energiankulutuksesta, ja yhdessä näillä pyritään saavuttamaan EU:n yleinen 20 prosentin osuuden tavoite. Direktiivillä korvataan ja vahvistetaan sen hyväksytyksi tultua monia tällä hetkellä direktiiviin 2001/77/EY sisältyviä säännöksiä.
Tällä hetkellä suurimmassa osassa tutkimus-, kehittämis- ja demonstrointitoimista keskitytään vuorovesivirtauksiin ja aaltoenergiaan. Vuonna 2007 maailmassa oli 53 aaltoenergiamuunnintekniikkaa eri kehitysvaiheissa. Koska vielä ei ole selvää, mikä suunnitelma on kustannustehokkain karussa meriympäristössä, alalla tarvitaan vielä lisää tutkimus-, kehittämis- ja demonstrointitoimia, erityisesti kaikkein lupaavimpien suunnitteluratkaisujen valitsemiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tutkimuksen avulla olisi lisättävä yleistä muuntotehokkuutta, kustannustehokkuutta, laskettava merkittävästi energiantuotannon kustannuksia, lisättävä prosessin luotettavuutta ja vähennettävä entisestään ympäristövaikutuksia ja poistettava jäljellä olevia esteitä, kuten sähköverkkoon liittymisen haasteita, arviointisuuntaviivojen ja standardien puutetta sekä lisenssi- ja lupamenettelyihin liittyviä hallinnollisia esteitä.
Euroopan komissio tuki kuudennesta tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta (2002–2006) 14 hanketta yhteensä 21 miljoonan euron EY:n määrärahoilla. Toimintaa jatketaan jo seitsemännestä puiteohjelmasta (2007–2013), ja ensimmäisen pyynnön jälkeen kahdelle EU:n rahoittamalle hankkeelle on myönnetty yhteensä 7,5 miljoonan euron määrärahat.
Nykyisin sähkön tuotantokustannukset ensimmäisen sukupolven prototyyppilaitoksissa vaihtelevat 0,08 eurosta aina 0,2 euroon kilowattitunnilta (kWh). Jatkuvan tutkimuksen ja kehittämisen odotetaan tulevien 10–20 vuoden aikana johtavan noin 0,05 euron kustannuksiin kilowattitunnilta.
Kun vertaillaan yleisesti EU:n jäsenvaltioiden saavutuksia tämän alan tutkimuksessa ja kehittämisessä, Yhdistyneellä kuningaskunnalla, Irlannilla, Portugalilla ja Tanskalla on eniten hankkeita ja suurimmat talousarviomenot tällä alalla. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että Euroopan länsirannikolla aaltoilmasto on hyvin energistä ja näin erityisen suotuisaa tällaiselle sovellukselle.
Myös muissa EU:n jäsenvaltioissa (erityisesti Belgiassa, Suomessa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Ruotsisssa) kehitetään valtamerienergiateknologiaa, pääasiassa aaltoenergian alalla.
Euroopan komissio osallistuu myös yhdessä 11 jäsenvaltion kanssa Kansainvälisen energiajärjestön valtamerienergiajärjestelmien täytäntöönpanosopimukseen, jonka jäsenten määrän odotetaan kasvavan 18 jäseneen vuonna 2008
KOM (2008)0030. Jäsenvaltioilta edellytetään myös hallinnollisten ja sääntelyyn perustuvien esteiden vähentämistä uusiutuvan energian lisääntymiseltä sekä sähköverkkoon pääsyn parantamista.
Kysymyksen nro 62 esittäjä Stavros Arnaoutakis (H-0363/08)
Aihe: Liikenteen alalla tarjottavien palvelujen parantaminen Kreikan saaristoalueilla
Kreikan saaristo, joka muodostaa 7 500 kilometriä pitkän rantaviivan – maalla on rannikkolinjaa yhteensä 16 000 kilometriä – ei ole ainoastaan geopoliittinen ominaispiirre, vaan sillä on muitakin ulottuvuuksia: toisaalta saariston rannikoita voidaan hyödyntää kehittämisstrategian avulla, mutta toisaalta tällainen rikkonaisuus on pysyvä haitta, joka heikentää entisestään saarten kilpailukykyä. Saaristoalueiden kehityksen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että kaikki erityisesti tarjottavien palvelujen saatavuutta koskevat esteet poistetaan liikenteen, viestinnän, terveydenhuollon, koulutuksen, sosiaalisen yhteisvastuun ja sosiaalipalvelujen, energiaturvallisuuden sekä jätteidenkäsittelyn aloilta.
Miten Euroopan komissio aikoo toteuttaa käytännössä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja toissijaisuuden julkilausuttuja ja vahvistettuja periaatteita Kreikan saarten ja erityisesti pienten saarten kohdalla? Voiko se rahoittaa, asiaa koskevien toteutettavuustutkimuksien jälkeen, erityisesti liikenteen alalla tarjottavien palvelujen parannustoimia?
Saaret ja varsinkin pienet kaukaiset saaret ovat jo kauan olleet erityisasemassa koheesiopolitiikassa. Rakennerahastoista kaudelle 2000–2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(1) 29 artiklan 3 kohdassa säädetään mahdollisuudesta enintään 85 prosentin yhteisön yhteisrahoitusosuuteen (verrattuna tavanomaiseen 75 prosentin enimmäismäärään) erittäin syrjäisillä alueilla sekä Kreikan syrjäisillä saaristoalueilla.
Vastaavasti ajanjaksolle 2007–2013 rakenne- ja koheesiorahastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(2) 52 artiklan f kohdassa säädetään mahdollisuudesta rahoitusosuuden mukauttamiseen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen osalta erityisesti saarien tapauksessa. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1080/2006(3)10 artiklassa todetaan, että asetuksen (EY) N:o 1083/2006 52 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla maantieteellisistä ja luonnonhaitoista kärsivillä alueilla toteutettavissa, rahastosta osarahoitettavissa alueohjelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden alueiden erityisongelmiin. EAKR:sta voidaan saarien osalta rahoittaa erityisesti investointeja, joiden tavoitteena on parantaa yhteyksiä, edistää ja kehittää kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyviä taloudellisia toimintoja, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kehittää kestävää matkailua.
Ohjelmakaudella 2007–2013 alueellinen toimenpideohjelma ”Pohjois- ja Etelä-Egeanmeren saaret ja Kreeta” kattaa useimmat Kreikan saaret. Alueelliset toimenpideohjelmat ”Länsi-Kreikka, Peloponnesos ja Joonianmeren saaret” ja ”Thessalia, Manner-Kreikka ja Epiros” kattavat puolestaan Joonianmeren saaret sekä Sporadit. Näiden ohjelmien kattamien alueiden osalta erityisissä toimintalinjoissa tarkastellaan infrastruktuuri- ja palvelutarpeita. Koska Etelä-Egeanmeren alue kuuluu alueelliseen kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevaan tavoitteeseen, sitä koskevia erityisiä toimintalinjoja on vahvistettu kansallisilla lisävaroilla, jotka on nimenomaan osoitettu Etelä-Egeanmeren saarille kompensoimaan yhteisön varojen saatavuuden suhteellista laskua alueella.
Alueellisten ohjelmien lisäksi kaikki saaret ovat tukikelpoisia teemakohtaisissa toimenpideohjelmissa ”Yhteyksien helpottaminen” ja ”Ympäristö ja kestävä kehitys”, joista ensin mainittu kattaa infrastruuktuurin ja palvelut.
Pienempien saariyhteisöjen osalta Kreikan viranomaiset ja komissio sopivat vuonna 2005 erityisestä tukipaketista yhteisön kolmannesta tukikehyksestä Kreikalle näiden saarien tukemiseksi. Saman ajatuksen mukaisesti jo mainittuun alueelliseen toimenpideohjelmaan ”Pohjois- ja Etelä-Egeanmeren saaret ja Kreeta” ajanjaksolle 2007–2013 sisällytettiin erityinen toimintalinja Etelä-Egeanmeren pienten saarten tarpeiden tarkastelemiseksi.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta, EUVL L 210, 31.7.2006.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta, EUVL L 210, 31.7.2006.
Kysymyksen nro 63 esittäjä Zdzisław Kazimierz Chmielewski (H-0367/08)
Työnantajilla on työpaikkailmoituksia tehdessään seuraavat vapaudet: a) vapaus valita työpaikkailmoitus työhönottamisen välineeksi, b) vapaus määritellä ilmoituksen sisältö, c) vapaus valita, kuka ilmoituksen julkaisee Internetissä. Internetissä julkaistujen ilmoitusten sisältöä koskeva suuri vapaus merkitsee yhä useammin sitä, että työpaikkailmoituksen muotoilussa ei oteta huomioon syrjinnän kieltoa työhönotossa. Tällaista syrjintää voi olla esimerkiksi syrjintä sukupuolen, iän ja vammaisuuden perusteella ja tiettyjen vaatimusten tai rajoitusten asettaminen.
Mitä toimenpiteitä komissio toteuttaa tai voi toteuttaa yhteisön tasolla tällaisen syrjinnän vastustamisessa Internetissä julkaistuissa työpaikkailmoituksissa?
Syrjinnän vastainen ja yhdenvertaista kohtelua koskeva EY:n lainsäädäntö työllisyyden alalla kattaa työhönottamisen ja valintaprosessin. Direktiivillä 2000/43/EY(1)pannaan täytäntöön rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumaton yhdenvertainen kohtelu ja direktiivillä 2000/78/EY(2)perustetaan yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevat yleiset puitteet. Näillä kahdella direktiivillä kielletään rotuun, etniseen alkuperään, vammaisuuteen, ikään, uskontoon tai uskomuksiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Lisäksi direktiivillä 2002/73/EY(3)luodaan miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaate mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa.
Työpaikoista voidaan ilmoittaa sähköpostitse, postitse ja yrityksen sisäisin viestein ja suurelle yleisölle julkaisemalla sanomalehdessä, esittämällä radiossa, televisiossa tai julkaisemalla Internetissä. Edellä mainittu yhteisön lainsäädäntö kattaa Internetissä julkaistut työpaikkailmoitukset.
Jäsenvaltiot vastaavat yhteisön lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöään sekä sen asianmukaisesta ja tehokkaasta täytäntöönpanosta. Perussopimusten valvojana komissio seuraa tiiviisti yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa kansallisella tasolla ja toteuttaa tarvittavat EY:n perustamissopimuksessa esitetyt toimenpiteet, jos jäsenvaltiot syyllistyvät yhteisön oikeuden rikkomiseen. Kun yhteisön lainsäädäntö on asianmukaisesti saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, on periaatteessa kuitenkin yksilön käynnistettävä oikeudellinen menettely kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, EYVL L 180, 19.7.2000.
Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista, EYVL L 303, 2.12.2000.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/73/EY, annettu 23 päivänä syyskuuta 2002, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 76/207/ETY muuttamisesta, EYVL L 269, 5.10.2002.
Kysymyksen nro 65 esittäjäMarie Anne Isler Béguin (H-0376/08)
Aihe: Malin ja Nigerin konfliktien ratkaiseminen
Kapinallisten ja viranomaisten väliset aseelliset konfliktit Malissa ja Nigerissä ovat alkaneet uudelleen. Malissa väkivaltaisuudet ovat Algerin sopimuksesta (07/2006) ja Algerian ja Libyan sovitteluyrityksistä huolimatta lisääntyneet voimakkaasti: kaksi tuaregijohtajaa murhattiin 11. huhtikuuta 2008 ja kasarmialueille on tehty hyökkäyksiä muun muassa 21. toukokuuta 2008, minkä johdosta osa siviiliväestöstä on joutunut pakenemaan naapurimaihin. Nigerissä väkivaltaisuuksien taustalla on ranskalaisen Areva-yhtiön harjoittamasta uraanikaivostoiminnasta saatavien tulojen uudelleenjako sekä toiminnan vaikutukset väestön terveyteen ja ympäristöön.
Aikooko komissio Lissabonissa 6. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Afrikan välisen strategisen kumppanuuden puitteissa ehdottaa sovittelua edistääkseen ratkaisun löytymistä konflikteihin näissä maissa?
Komissio kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä Malin ja Nigerin konfliktien ratkaisemista koskevasta suullisesta kysymyksestä.
Komissio kannattaa yleensä ja erityisesti Pohjois-Malin väkivaltaisuuksien sekä tuaregien Nigerin oikeusliikkeen (Tuareg Niger Movement for Justice, MNJ) ja Nigerin armeijan välisten yhteenottojen tapauksissa voimakkaasti neuvotteluratkaisua eikä hyväksy asevoimien käyttöä. Erityisesti komissio tuomitsee jalkaväkimiinojen käytön, joka on jo aiheuttanut siviilien kuolemantapauksia niin Nigerissä kuin Malissakin.
Pyrkimyksenä on todellakin vahvistaa vuoropuhelua tulevista haasteista rauhan ja turvallisuuden kannalta, kuten Euroopan unionin ja Afrikan välistä strategista kumppanuutta koskevassa asiakirjaehdotuksessa esitetään. Komissio kannattaa ratkaisun etsimistä alueellisella tasolla ja on valmis tukemaan kaikki toimia tähän pyrittäessä, olipa kyse Nigerin ja Malin viranomaisten ehdottamista konferensseista tai Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) ja Sahelin ja Saharan valtioiden yhteisön (CEN SAD) kaltaisten alueellisten organisaatioiden tukemisesta.
Malin osalta EY on aina tukenut Malin hallituksen ja 23:nnen toukokuuta demokraattisen muutoksen liiton vuoropuheluun ja rauhaan perustuvaa lähestymistapaa, joka johti Algerin sopimukseen heinäkuussa 2006.
Malin ulkoasiainministeriön viimeisimpien virallisten lausuntojen mukaan Algerin sopimusta ja Kidalin foorumin maaliskuussa 2007 antamia päätöslauselmia sovelletaan edelleen tarkoituksena ratkaista konflikti. Komissio on tähän tyytyväinen.
Nigerin osalta komissio seuraa tiiviisti tilannetta. Se on erityisen huolissaan turvallisuustilanteen heikentymisestä Pohjois-Nigerissä, sillä tilanne vaikuttaa alueen vaikeista elinoloista jo kärsineeseen siviiliväestöön. Epävakauden tunne leviää myös kaikessa käynnissä olevassa yhteistyössä valtion pohjoisosassa.
Lisäksi komissio kannattaa Malin ja Nigerin presidenttien ilmoitusta aikeesta järjestää lähiaikoina Sahelin ja Saharan alueellinen turvallisuutta, rauhaa ja kehitystä koskeva konferenssi.
Lopuksi, komissio pyrkii tekemään kaikkensa edistääkseen Pohjois-Malin ja Nigerin kehitystä, sillä alue on kärsinyt eniten konfliktista. Tämän osalta komissio korostaa, että maakohtaisiset strategia-asiakirjat ja maaohjelmat niin Malin kuin Nigerinkin osalta on hyväksytty hiljattain ajanjaksolle 2008–2013. Vuosien 2008–2013 ohjelmassa on osoitettu huomattava määrä näiden kahden valtion kehitystukeen, erityisesti hallinnon alalla.
Kysymyksen nro 66 esittäjä Jacky Hénin (H-0377/08)
Aihe: Kuorma-autojen korkeutta koskevan Euroopan unionin lainsäädännön noudattaminen
Bettembourgin ja Perpignanin (AFBP) välinen yhdistetty raide- ja tieliikennekuljetuksen väylä vihittiin käyttöön vuonna 2007. Kyseisen hankkeen toteutus ennakoi tulevaisuuden yhdistettyjen kuljetusten verkostoa Euroopan unionin liikenteessä, jossa pyritään kunnioittamaan ympäristöä ja irtisanoutumaan tavasta kuljettaa kaikki kuorma-autolla. Seitsemän kuukautta kyseisen valtatien käyttöönoton jälkeen ainoastaan 30–40 prosenttia sen kapasiteetista on käytössä. Syynä vajaakäyttöön on se, ettei EU:n direktiivejä 96/53/EY(1)ja 97/27/EY(2), joiden perusteella kuorma-autojen korkeus saa olla enintään neljä metriä (+/– 1 %), noudateta. Valtaosa Euroopan unionin teillä liikkuvista perävaunuista ylittää sallitun neljän metrin korkeuden yli 30 prosenttiyksiköllä. Niitä ei siis voida kuljettaa junavaunuissa ajojohtojen ja tunneleiden korkeuden vuoksi. Vallitseva tilanne vaarantaa raide- ja tieliikennekuljetuksen väylien kehityksen ja jopa niiden olemassaolon Euroopan unionin alueella.
Mitä komissio aikoo tehdä, jotta Euroopan unionin alueella liikkuvien kuorma-autojen korkeutta koskevia sääntöjä alettaisiin vihdoin noudattaa tiukasti?
Arvoisan parlamentin jäsenen esittämä seikka koskee Bettenbourgin ja Perpignanin välisellä yhdistetyn raide- ja tieliikennekuljetuksen väylällä (AFBP) ilmenneitä ongelmia rahtijunien täysimääräisen täytön varmistamisessa, koska vetoajoneuvot/puoliperävaunut ylittävät korkeudeltaan raideinfrastruktuurin toimijoiden asettaman neljän metrin enimmäiskorkeuden.
Direktiivissä 96/53/EY, jossa esitetään tiettyjen yhteisössä liikkuvien maantieajoneuvojen kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallitut enimmäismitat, ja direktiivissä 97/27/EY, joka koskee ajoneuvojen valmistusstandardeja, säädetään neljän metrin enimmäiskorkeudesta, direktiivissä 96/53/EY vapaan liikkuvuuden osalta yhteisössä ja direktiivissä 97/27/EY ajoneuvon valmistamisen osalta, tosin vähäisellä sallitulla vaihteluvälillä.
Direktiiveissä ei kuitenkaan kielletä sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien tavanomaista liikkumista tavarankuljetuksessa jäsenvaltioiden alueella, jotka eivät ole enimmäiskorkeusrajojen mukaisia.
Jäsenvaltiot voivat siis sallia kansallisessa liikenteessä yli neljä metriä korkeiden ajoneuvojen käytön, eikä niiden tarvitse määrätä tarkoin kuljetetun lastin kokoa tai asettaa rajoja direktiivissä 96/53/EY esitetyn ajoneuvon enimmäiskoon lisäksi. Ranskassa ei ole säännöstä enimmäiskorkeudesta.
Tämän vuoksi infrastruktuurin haltijoiden määräämä neljän metrin enimmäiskorkeus tunnelin mahdollisten liikkumavaraongelmien tähden on yhteisön sääntelykehyksen ulkopuolella.
Komissio on tietoinen vaikeuksista, jotka johtuvat tiettyjen ajoneuvojen ja lastin mittojen yhdenmukaistamisen puutteesta. Se on käynnistänyt tutkimuksen, jossa tarkastellaan direktiivissä 96/53/EY asetettujen raskaiden ajoneuvojen painoa ja mittoja koskevien sääntöjen mukauttamisen vaikutuksia, ja tähän sisältyy mahdollisuus säätää kuormitusrajoituksia. Tutkimuksen tuloksia odotetaan saatavaksi kesällä 2008, ja komissio aikoo tehdä analyysistä asianmukaiset johtopäätökset.
Kysymyksen nro 67 esittäjä Esko Seppänen (H-0382/08)
Aihe: Verheugenin lausunto
Venäläisen lehden mukaan komission jäsen Verheugen on lausunut: ”Tilanne, jossa muut vievät puuta Venäjältä pois, jalostavat ja myyvät kalliilla takaisin, ei ole hyväksyttävä. Puunviejät ovat kohdelleet Venäjää kuin kolmannen maailman maata”. Kuinka komission jäsen voi tällä tavalla vaarantaa toisen komissaarin toimialaan kuuluvalla alalla koko komission uskottavuuden neuvoteltaessa Suomelle elintärkeästä kansallisesta edusta eli raaka-aineen saamisesta myös Saksaan vietävään paperiin ja korvaavan raaka-aineen saamisesta Suomesta jalostamattomana Saksaan toimitettavalle puulle Saksan valtion tukeman puunpolton takia ? Kun kysymys on pienen maan edusta, samaan aikaan kun herra Verheugen lobbaa suuren maan etua Itämeren Nord Stream -kaasuputken rakentamiseksi ja toivoo Suomen vähättelevän putken ympäristöongelmia, kysyn, eikö Saksakin kohtele Venäjää tässä merkityksessä ikään kuin kolmannen maailman maana ja eikö saksalaiskomissaarilla ole teollisuuskomissaarina puolustettavana muita kuin Saksan etuja?
Komissio on hyvin huolissaan Venäjän puun vientitullien vaikutuksesta Euroopan unionin metsäteollisuuden kilpailukykyyn ja se on jatkuvasti tehnyt Venäjän viranomaisille selväksi, ettei se ole asiasta samaa mieltä Venäjän kanssa.
Komissio on myös jatkuvasti yrittänyt löytää ratkaisun tähän asiaan ja asia on otettu esille useaan otteeseen Venäjän viranomaisten kanssa myös korkeimmalla poliittisella tasolla. Komissio katsoo, että asia on ratkaistava ennen kuin voidaan päästä sopimukseen Venäjän liittymisestä Maailman kauppajärjestöön (WTO).
Mitä tulee Venäjän tiedotusvälineiden yritys- ja teollisuuspolitiikasta vastaavan komission varapuheenjohtaja Günter Verheugenin lausunnoiksi esittämiin seikkoihin, tämä on jo tehnyt selväksi, että lainaus oli erotettu asiayhteydestään: hänen omaksi kannakseen väitetyt sitaatit olivat pikemminkin hänen kuvauksiaan Venäjän viranomaisten selityksistä sille, miksi nämä olivat päättäneet asettaa venäläiselle puutavaralle vientitulleja.
Komissio vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että aiemmin vuonna 2008 annetun tiedonannon(1) mukaisesti komissio on täysin sitoutunut edistämään metsäteollisuuden kilpailukykyä Suomessa ja muualla EU:ssa, ja sen voidaan luottaa puolustavan näitä etuja tässä vaikeassa tilanteessa.
Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille innovatiivisesta ja kestävästä EU:n metsäteollisuudesta - EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto, KOM (2008) 113 lopullinen.
Kysymyksen nro 68 esittäjä Georgios Toussas (H-0384/08)
Julkisten elinten antamien todennettujen tietojen mukaan tuhansia tonneja mineraaliöljyn saastuttamaa auringonkukkaöljyä on tuotu Kreikkaan ja päästetty markkinoille, mistä aiheutuu arvaamattomia, äärimmäisen vaarallisia kansanterveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Toukokuun 26. päivänä 2008 satamaviranomaiset pysäyttivät Elevsinan satamaan Gibraltarin lipun alla liikennöivän säiliöaluksen nimeltä ”Leoni Teresa”, joka oli tuomassa maahamme 1 500 tonnia auringonkukkaöljyä. Direktiiveissä 2004/4/EY(1)ja 96/3/EY(2)sallitaan nestemäisten öljyjen ja rasvojen tuonti säiliöaluksilla, joita on käytetty mineraaliöljyn ja muiden myrkyllisten nestemäisten jätteiden kuljettamiseen, ja näin lisätään elintarvikeyritysten tuottoisuutta kansanterveyden kustannuksella. Direktiiveissä olevat epämääräiset maininnat säiliöiden puhdistamisesta tai toissijaisuusperiaate eivät takaa kansanterveyden suojelua, kuten mineraaliöljyn saastuttaman auringonkukkaöljyn tuominen Kreikkaan ja muihin EU-maihin osoittaa.
Käsittääkö komissio, että edellä mainitulla lainsäädännöllä se vaarantaa kansanterveyden?
Tutkimustiedot Ukrainasta peräisin olevasta mineraaliöljyn saastuttamasta auringonkukkaöljystä osoittavat, että havaittu mineraaliöljy oli viskositeetiltaan korkeaa. Altistumisarvioiden perusteella Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) tuli siihen johtopäätökseen, että vaikka viskositeetiltaan korkeaa mineraaliöljyä sisältävän auringonkukkaöljyn käyttö ihmisravinnoksi ei ole suotavaa, sille altistuminen ei aiheuta syytä huoleen kansanterveyden kannalta. Ei siis ole korrektia puhua äärimmäisen vaarallisista kansanterveyteen kohdistuvista vaikutuksista.
Saastumisen lähdettä selvitetään yhä, mutta tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että saastuminen liittyisi muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden kuljettamiseen käytetyissä säiliöaluksissa kuljettamiseen.
Yksinomaan elintarvikkeiden kuljetukseen varattuja aluksia ei ole tarpeeksi saatavilla varmistamaan ihmisravinnoksi tarkoitettujen tai mahdollisesti käytettävien öljyjen ja rasvojen toimituksia. Elintarvikehygieniasta annetun neuvoston direktiivin 93/43/ETY eräistä määräyksistä poikkeamisesta, jotka koskevat irtotavarana nestemäisessä muodossa olevien öljyjen ja rasvojen kuljetusta, 26 päivänä tammikuuta 1993 annetun komission direktiivin 96/3/EY(3), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/4/EY(4), tavoitteena on varmistaa merialusten riittävä saatavuus öljyjen ja rasvojen kuljetukseen. Poikkeukseen sovelletaan kuitenkin tiukkoja edellytyksiä, joilla varmistetaan kyseisten elintarvikkeiden kansanterveyden ja turvallisuuden suoja.
Hyväksyttävien edeltävien lastien luettelo on laadittu tieteellisten arviointien perusteella, jotka osoittavat, että hygieniasäännösten ja puhdistusvaatimusten täyttyessä kansanterveyden ja turvallisuuden suojelu elintarvikkeiden osalta on taattu vastaavalla tavalla kuin yksinomaan elintarvikkeiden kuljetukseen varatuilla aluksilla.
Edellä mainittu lainsäädäntö, jossa säädetään poikkeuksista elintarvikkeiden kuljetuksessa merialuksissa, joita ei ole varattu yksinomaan elintarvikkeille, ei siis vaaranna kansanterveyttä, sillä poikkeuksellisen tiukat oikeudelliset edellytykset varmistavat yhtäläisen elintarvikkeiden turvallisuuden kuin elintarvikkeiden kuljetukseen varatuilla merialuksilla.
Kysymyksen nro 69 esittäjä Anne E. Jensen (H-0385/08)
Aihe: Kabotaasi Ranskassa
Kun ulkomaiset liikennöitsijät haluavat ajaa kabotaasikuljetuksia Ranskassa, heidän on täytettävä neljä erilaista lomaketyyppiä ja lähetettävä nämä lomakkeet viranomaisille ennen itse kuljetusta. Tämä menettely on sekä aikaavievä että tarpeeton, koska kabotaasikuljetuksia ei usein ole suunniteltu, kun liikennöitsijä lähtee kotimaastaan alkuperäinen kuorma mukanaan. Lomake löytyy seuraavalta internet-sivulta, joka on olemassa ainoastaan ranskaksi:
Eikö komissio pidä kilpailun vääristämisenä sitä, että ulkomaisille liikennöitsijöille, joilla on lupa ajaa kabotaasikuljetuksia, asetetaan ylimääräisiä hallinnollisia esteitä.
Eikö komissio katso, että Ranskan viranomaiset pyrkivät tietoisesti estämään kabotaasikuljetukset?
Mitä komissio aikoo tehdä painostaakseen Ranskan viranomaisia lisäämään kabotaasiliikenteen avoimuutta?
Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa, annetussa asetuksessa (ETY) N:o 3118/93(1) säädetään, että kabotaasia voidaan harjoittaa väliaikaisesti, eikä tällaisille kuljetuksille aseteta aikarajoja. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjotun palvelun väliaikainen luonne on arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon sen keston, toistumistiheyden, periodisuuden ja jatkuvuuden. Lisäksi kabotaasitoimintaan sovelletaan työntekijöiden lähettämisestä toiseen jäsenvaltioon annettua direktiiviä 96/71/EY(2). Direktiivillä annetaan jäsenvaltioille oikeus soveltaa tiettyjä sosiaaliturvalainsäädäntönsä sääntöjä ulkomaisiin kuljettajiin.
Periaatteessa jäsenvaltion liikennöitsijöille asettamat velvoitteet antaa ilmoituksia, jopa etukäteen, eivät ole yhteisön lainsäädännön vastaisia, kunhan niistä ei muodostu hallinnollista taakkaa, jota ei voida perustella sen tavoitteella, nimittäin sovellettavien kansallisten sääntöjen noudattamisen seurannalla. Komission yksiköt tutkivat parhaillaan tätä Ranskan lainsäädännön näkökohtaa. Jos velvoite esittää etukäteen ilmoituksia tai tapa, jolla ilmoitus on tehtävä, osoittautuvat suhteettomiksi, komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Ranska noudattaa yhteisön lainsäädäntöä.
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93, annettu 25 päivänä lokakuuta 1993, edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa, EYVL L 279, 12.11.1993.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon, EYVL L 18, 21.1.1997.
Kysymyksen nro 70 esittäjä Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (H-0387/08)
Aihe: Mukauttaminen ja uudet jäsenvaltiot
Komission jäsen Fischer Boel totesi Strasbourgissa 20. toukokuuta 2008 pidetyssä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kokouksessa, että mukauttamista (varojen siirtoa suorista tuista maaseudun kehittämiseen) olisi sovellettava myös uusiin jäsenvaltioihin vuodesta 2012 alkaen. Asettamatta kyseenalaiseksi tätä järjestelyä koskevaa näkemystä, haluaisin kuitenkin korostaa, että mukauttamista olisi sovellettava ainoastaan silloin, kun tuki maatalousmaan hehtaaria kohden on sama vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa.
Uusien jäsenvaltioiden yhdentymisestä yhteiseen maatalouspolitiikkaan Csaba Sándor Tabajdin 20. maaliskuuta 2007 laatiman mietinnön (A6-0037/2007) mukaan, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi selvällä enemmistöllä, keskimääräinen tuki hehtaaria kohden uusissa jäsenvaltioissa on vain 62–64 prosenttia vanhoissa jäsenvaltioissa myönnetyistä tuista.
Ottaen huomioon, että kestää vielä varsin pitkään ennen kuin myönnetyt tuet vastaavat toisiaan, miksi komissio ehdottaa mukauttamisen soveltamista sekä vanhoihin että uusiin jäsenvaltioihin?
Arvoisan parlamentin jäsenen esittämä kysymys koskee osana vuoden 2003 terveystarkastusta ehdotetun mukauttamisen soveltamisperusteita. Komission ehdotus on suunniteltu siten, että kaikkia maanviljelijöitä Euroopan unionin jäsenvaltioissa kohdellaan tasapuolisesti maksujen tason osalta.
Arvoisa parlamentin jäsen huomatkoon, että laskuperusta on suorien tukien tasot ilmaistuna prosentuaalisena osuutena näihin maksuihin sovellettavasta maksutasosta yhteisössä sen 30 päivän huhtikuuta 2004 mukaisessa kokoonpanossa (15 jäsenvaltion EU). Toisaalta kysymyksessä mainitussa mietinnössä viitataan kaiken maataloustuen keskimääräiseen tasoon nykyisissä rahoitusnäkymissä.
Ehdotetussa terveystarkastuksessa mukauttamista sovelletaan uusien jäsenvaltioiden maanviljelijöihin ainoastaan silloin, kun näiden suorien tukien taso on sama tai korkeampi kuin 15 jäsenvaltion EU:n taso, mitä ei tapahdu ennen vuotta 2012. Tuolloin sovellettava mukauttamisaste on kahden maksutason välinen ero.
Kalenterivuonna 2012 maksujen taso 15 n jäsenvaltion EU:ssa laskee yhteensä 13 prosenttia (toisin sanoen nykyinen viisi prosenttia plus kahdeksan prosentin lisäys ylimääräiseen perusmukauttamiseen). Tämä merkitsee, että 15 jäsenvaltion EU:ssa maanviljelijä saa 87 prosenttia täydestä maksusta.
Vuonna 2012 maksutaso kymmenen jäsenvaltion EU:ssa yltää 90 prosenttiin, kuten esitetään suorien tukien asteittaista käyttöönottoa koskevassa suunnitelmassa. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi yli 5 000 euroa saaviin kymmenen jäsenvaltion EU:n maanviljelijöihin sovelletaan tämän vuoksi kolmen prosentin mukauttamisastetta. Toisin sanoen kymmenen jäsenvaltion EU:n maanviljelijät saavat myös kyseisenä vuonna 87 prosenttia täydestä maksusta.
Kysymyksen nro 71 esittäjä Philip Claeys (H-0388/08)
Aihe: Naisten oikeudet Turkissa
Turkin valtion uskontoasioiden virasto (Diyanet), joka on ylin uskonnollinen elin Turkissa ja jolla on ylin määräysvalta moskeijoiden ja imaamien suhteen, laittoi hiljattain www-sivuilleen lukuisia suosituksia naisten käyttäytymisestä. Niiden mukaan naisten pitää käyttäytyä kuuliaisesti ja peittää vartalonsa riittävästi, jotteivät he näytä sitä vieraille eivätkä provosoi miehiä. Kodin ulkopuolella naisten on vältettävä kontaktia vieraiden miesten kanssa eivätkä naiset saa olla suljetuissa tiloissa miesten kanssa. Kotoa poistuvilla naisilla ei saa olla parfyymiä tai deodoranttia, koska se on profeetta Muhammadin mielestä epämoraalista.
Onko komissio tietoinen näistä suosituksista? Miten komissio arvioi niitä yleisten ihmisoikeuksien kannalta? Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä Turkin suhteen ja mitä vaikutusta tällä kaikella on neuvotteluprosessiin?
Diyanet on Turkin uskonnollisten asioiden virasto. Yksi sen päätehtävistä on tiedottaa kansalaisille uskonnosta.
Tämän vuoksi Diyanet tilasi uskontoon erikoistuneilta tutkijoilta tutkimuksen laatiakseen ”uskonnollisen oppaan”.
Kirja julkaistiin Turkissa vuonna 2002 ja Diyanetin verkkosivustolla vuonna 2005.
Diyanetin mukaan uskonnollinen opas tarjoaa tietoa siitä, kuinka profeetta Muhammedin opetuksia on historiallisesti ymmärretty ja noudatettu islamilaisissa yhteisöissä.
Kirjassa esitetään tietoa esimerkiksi moniavioisuudesta. Diyanet kuitenkin väittää 29. huhtikuuta 2008 antamassaan lehdistötiedotteessa, että tämä ei tarkoita Diyanetin sallivan moniavioisuutta tai rohkaisevan siihen.
Lisäksi, kuten Diyanet myös väittää samassa lehdistötiedotteessa, virasto pyrkii myös korostamaan asiassa nykyisin sovellettavaa lainsäädäntökehystä. Tämä käsittää siviililain, jossa säädetään avioliitosta ja avioerosta ja jossa esitetään yksityiskohtaisesti perhelainsäädäntö.
Komissio keskustelee liittymisneuvottelujen yhteydessä yksityiskohtaisesti Turkin viranomaisten kanssa Turkin näihin asioihin sovellettavasta oikeuskehyksestä. Olemme tutkineet Turkin perustuslakia, siviili- ja rikoslainsäädäntöä, perhelakia ja muita arvoisan parlamentin jäsenen suullisessa kysymyksessään mainitsemia asioita koskevaa lainsäädäntöä.
Komissio tekee yhteistyötä Turkin viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa auttaakseen kaikkien säännösten täysimääräisessä käytännön täytäntöönpanossa, jotta Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen takaamia oikeuksia ja vapauksia kunnioitetaan täysimääräisesti Turkissa.
Kysymyksen nro 74 esittäjä Frieda Brepoels (H-0400/08)
Aihe: Kurdin kielen käyttö Turkissa
Institute for international assistance and solidarity -järjestön vuoden 2007 lopulla julkaisemassa raportissa kuvataan yksityiskohtaisesti esteet, joita Turkin lainsäädännössä asetetaan kurdin kielen käytölle maan julkisissa tiloissa. Hyvin monissa laeissa ja muissa säännöksissä ei sallita kurdin kielen käyttöä julkisen elämän eri osa-alueilla. Kurdin käyttöä opetuksessa, hallinnossa, tiedotusvälineissä, oikeuslaitoksessa, poliittisessa elämässä, yksityiselämässä ja kaupassa hankaloitetaan.
Onko komissiolla käsitystä säännöksistä, joita Turkin on mukautettava, jotta kurdia kohdeltaisiin Turkissa kansallisen vähemmistön täysiarvoisena kielenä? Pitääkö komissio eri kielten käyttämistä kaikilla näillä Turkin yhteiskunnan osa-alueilla koskevien säännösten mukauttamista neuvottelujen painopisteenä ja ehdottomana edellytyksenä Turkin valtion liittymiselle Euroopan unioniin? Onko komission mielessä näkyvissä parannusta Turkin lainsäädännössä, joka koskee kurdin kielen käyttöä kaikilla edellä mainituilla Turkin yhteiskunnan osa-alueilla? Voiko komissio mainita toimia, joihin Turkin viranomaiset ovat jo ryhtyneet tunnustaakseen kurdin vähemmistökieleksi? Miten komissio painostaa Turkin viranomaisia toteuttamaan tarvittavat lainsäädännön mukautukset, jotta kurdi tunnustetaan vähemmistökieleksi ja sen käyttö sallitaan yhteiskunnan eri osa-alueilla?
Kööpenhaminan poliittisten kriteerien mukaan Turkin on varmistettava kulttuuristen oikeuksien kunnioittaminen. Vuonna 2008 tarkistettu liittymiskumppanuus edellyttää, että Turkki varmistaa kulttuurisen moninaisuuden ja edistää vähemmistöjen suojelua Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksen ja kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen periaatteiden sekä jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Lyhyen ajanjakson ensisijaisia tavoitteita alalla ovat muun muassa muiden kuin turkinkielisten ohjelmien entistä parempi pääsy radioon ja televisioon sekä asianmukaiset toimenpiteet näiden kielien opetuksen tukemiseksi.
Komissio seuraa tiiviisti kehitystä paikan päällä. Kurdin kielen käytön osalta jokapäiväisessä elämässä on edistytty. Vuonna 2006 sallittiin yleisradiotoiminta muilla kuin turkinkielellä. Kansallinen yleinen kanava lähettää nykyisin ohjelmia useilla kielillä koko maassa, ja neljä paikallisradiota ja TV-asemaa lähettää kurdinkielistä ohjelmaa Kaakkois-Turkissa. Elokuvia ja musiikkiohjelmia lukuun ottamatta näihin sovelletaan kuitenkin ajallisia rajoituksia.
Turkin hallitus ilmoitti hiljattain, että valtion omistama kansallinen televisioyhtiö omistaa yksinomaisesti kansallisen kanavan kurdinkielisille ja muun kielisille ohjelmille. Lainsäädäntöä mukautetaan tämän osalta.
Komissio seuraa edelleen näiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja rohkaisee jatkossakin Turkin viranomaisia edistymisiin tällä alalla. Komissio kertoo tilanteesta marraskuussa 2008 annettavassa määräaikaiskertomuksessa.
Kysymyksen nro 75 esittäjä Nikolaos Vakalis (H-0401/08)
Aihe: Euronews - EJTM
Euronews-televisiokanavan tavoitteisiin kuuluu luotettavan tiedon jakaminen eurooppalaisia kiinnostavista asioista ja tämä on myös syy siihen, että Euroopan komissio rahoittaa tätä kanavaa vuosittain 5 miljoonalla eurolla, helmikuussa 2005 allekirjoitetun viisivuotisen palvelusopimuksen mukaisesti.
Onko komissio tietoinen siitä, että mainittu televisiokanava käyttää termiä ”Makedonia”, joka ei ole YK:n tunnustama, viitatessaan entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan (EJTM) ja että äskettäisessä uutislähetyksessä, joka esitettiin 31.5.2008 EJTM:n parlamenttivaalien johdosta, näytettiin kartta, joka sisälsi epätäsmällisiä tietoja tästä alueesta ja sen lähialueista? Mitä toimia komissio toteuttaa tai aikoo toteuttaa varmistaakseen, että kansalaiset saavat luotettavia tietoja ja että kansainvälisen oikeuden noudattaminen turvataan tässä asiassa?
Komissio kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion Georgios Karatzaferisin kysymyksiin E-3404/06(1)ja E-5053/06(2)sekä Georgios Georgioun kysymykseen H-0040/08(3)antamiinsa vastauksiin.
Kysymyksen nro 76 esittäjä Mia De Vits (H-0404/08)
Aihe: Belgian kaasualan viimeaikainen kehitys
Kun otetaan huomioon viimeaikaiset tapahtumat energia-alalla Belgiassa Suezin ja GDF:n ilmoitetun fuusion valossa ja kun olisi tarkoitus luoda kaasun huoltovarmuus Belgiaan ja varmistaa riittävät investoinnit verkostoon, katsooko komissio, että on olemassa riittävästi sellaisia keskeisiä edellytyksiä, joilla taataan kolmansilla osapuolille asianmukaiset, syrjimättömät ja objektiiviset mahdollisuudet päästä markkinoille, jotta Belgiaan voidaan luoda kilpailulle avoimet markkinat? Eikö komissio katso tässä yhteydessä, että LNG-terminaali ja keskuslaitos Zeebruggessä ovat keskeisen tärkeitä kaasuverkoston osia, joista Suezin pitäisi vetäytyä oikeudellisesti ja tosiasiassa, jotta voidaan täyttää komission fuusiolle asettamat ehdot?
Markkinoiden asianmukainen toiminta takaa toimitusvarmuuden ja lähettää oikean viestin tarvittavista investoinneista. Komission hiljattain toteuttama Euroopan sähkö- ja kaasualan alakohtainen tutkinta osoitti, että alat eivät toimi asianmukaisesti ja että jäljellä on vielä useita kilpailuesteitä. Kolmansien osapuolten pääsy verkkoihin ja muihin infrastruktuureihin on olennaista, jotta kilpailu voi toimia asianmukaisesti.
Komissio hyväksyi Gaz de Francen ja Suezin välisen yrityskeskittymän 14. marraskuuta 2006 edellyttäen näiden kahden yrityksen sitoumuksia(1). Tämän vuoksi koko Belgian kaasuinfrastruktuuria (siirtoverkko, varastointi, nesteytetyn maakaasun terminaali Zeebruggessa) hallinnoi yksi yhtiö, nimittäin Fluxys SA. Vaikka vain 45 prosentin omistusosuus Fluxys SA:n pääomasta säilyy, uusi yrityskeskittymä on ryhtynyt luopumaan kaikesta oikeudellisesta ja tosiasiallisesta määräysvallasta yrityksessä tai osakkeen omistajien suostumuksesta.
Koska näiden sitoumusten on edistettävä kilpailua, niiden tarkoituksena ei ole ratkaista kaikkia kilpailua koskevia huolia, joita voi jo esiintyä yksillä jos toisillakin kaasumarkkinoilla. Osana tietyn yrityskeskittymän määräysvaltaa tehtyjen sitoumusten tavoitteena on ainoastaan kyseisen keskittymän aiheuttamiin kilpailua koskeviin huoliin vastaaminen.
Kysymyksen nro 77 esittäjä Saïd El Khadraoui (H-0407/08)
Aihe: Belgian korkea inflaatio
Belgiassa on 5,2 prosentin inflaatio eli korkein kaikista euromaista, mikä nostaa esiin useita kysymyksiä. Huhtikuussa Belgian 4,1 prosentin inflaatio oli huomattavasti yli viidentoista euromaan keskiarvon (3,3 prosenttia). Toukokuussa ero vain kasvoi. Belgia on 5,2 prosentillaan huomattavasti keskiarvon yläpuolella (3,6 prosenttia). Taloustieteilijöiden mukaan on olemassa erilaisia syitä siihen, miksi inflaatio on Belgiassa jonkin verran korkeampi kuin muualla euroalueella. Yksi niistä on energia-alan jakelutariffien nousu. Myös öljyn hinnannousu vaikuttaa huomattavasti inflaatioon.
Katsooko komissio, että Belgian erittäin korkeaan inflaatioon on useita syitä? Kehottaako komissio Belgian hallitusta ottamaan inflaation hoidon politiikkansa prioriteetiksi?
Belgian korkea inflaatio johtuu pääasiassa maailmanmarkkinahintojen huomattavasta noususta viime kuukausina. Nousulla on ollut laajempi vaikutus Belgian inflaatioon kuin euroalueen inflaatioon monista syistä. Ensinnäkin energialla on Belgiassa suurempi osuus kuluttajakorissa kuin euroalueella (10,3 prosenttia verrattuna 9,6 prosenttiin). Toiseksi Belgian euroalueen keskiarvoa alhaisemmat polttoaine- ja lämmitysöljyverot – erityisesti valmisteverot – aiheuttavat sen, että öljyn hinnan nousulla on suurempi vaikutus kuluttajahintoihin, mikä on täysin mekaaninen vaikutus. Tämän lisäksi energianhinnat nousivat yhä enemmän Belgiassa pääasiallisten tarjoajien päätettyä nostaa merkittävästi kuljetus- (sähkö) ja jakelumaksuja (sähkö ja kaasu) tuomioistuimen päätöksen kumottua sääntelyelimen määräämät tariffit. Vaikka Belgian korkea inflaatioaste liittyy myös jalostettujen elintarvikkeiden hinnoissa tapahtuneeseen euroaluetta jyrkempään nousuun (8,3 prosenttia verrattuna 6,9 prosenttiin), tämä ero on ollut havaittavissa jo vuoden 2006 puolivälistä alkaen, eikä sitä siis voida pitää yhtenä päätekijänä vuoden alussa alkaneeseen yhä laajenevaan inflaatioeroon. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian, jalostamattomien elintarvikkeiden ja palvelujen hintojen nousu oli yhdenmukaista tai jopa vähäisempää kuin euroalueella huhtikuuhun asti (euroalueelta ei vielä ole saatavilla toukokuuta koskevia tietoja).
Koska ero selittyy pitkälti energiaosuuden erityisellä kehityksellä, pohjainflaatio – toisin sanoen inflaatio ilman energian ja jalostamattomien elintarvikkeiden osuutta – pysyi euroalueen keskiarvoa matalampana huhtikuussa (2,2 prosenttia verrattuna 2,4 prosenttiin).
Vastaisuudessa on kuitenkin vältettävä sitä, että palkkojen automaattinen (mutta epätäydellinen) indeksiin sitominen nostaa Belgiassa inflaatiota, mikä johtaa hintojen nousukierteeseen, jolla on kielteinen vaikutus kilpailuasemaan.
Koska inflaatio syö kotitalouksien ostovoimaa varsinkin vähätuloisemmassa päässä, on todellakin tärkeää, että hallitukset asettavat ensisijaiseksi tavoitteekseen inflaation hillitsemisen ja että ne tukevat yhdessä muiden euroalueen hallitusten kanssa Euroopan keskuspankkia hintavakauden säilyttämisessä.
Kysymyksen nro 78 esittäjä Ewa Tomaszewska (H-0408/08)
Aihe: Surmanteot Intian Punjabin osavaltiossa
Khalistanin itsenäisyysliikkeeseen liittyvä terrorismi on johtanut tuhansien viattomien kansalaisten surmaamiseen Intian Punjabin osavaltiossa. Onko komissio tietoinen siitä, että monet mainittujen terroristiryhmien johtajat käyttävät edelleen Pakistania tukialueenaan. Jos komissio on tietoinen asiasta, onko komissio vaatinut Pakistania luovuttamaan mainitut terroristit Intiaan oikeudenkäyntiä varten maailmanlaajuisessa terrorismin vastaisen sodan tavoitteiden mukaisesti?
Kysymyksen nro 79 esittäjä Mirosław Mariusz Piotrowski (H-0412/08)
Aihe: Intian Punjabissa tapahtuneet tappamiset
Voiko komissio ilmoittaa, onko totta, että Khalistanin (sikhien erillisen valtion) kannattajat, joiden liike on aiheuttanut tuhansien ihmisten kuoleman Punjabin osavaltiossa ja muissa Intian osavaltioissa, ovat lähestyneet Euroopan parlamenttia ja Euroopan unionia ja pyytäneet apua voidakseen saavuttaa tavoitteensa, joka on demokraattisen Intian itsenäisyyden ja koskemattomuuden heikentäminen?
Itsenäisen sikhivaltion (Khalistanin) perustamiseen pyrkivään Khalistanin liikkeeseen yhdistettyä oletettua terrorismia on aluksi tarkasteltava Punjabin viimeaikaisen poliittisen historian laajemmassa yhteydessä. Intian osavaltio Punjab, jota on yli 15 vuoden ajan riivannut sikhiseparatistien 1980-luvulla aloittama väkivaltaisuus, palasi normaalitilaan, kun liikettä käsiteltiin onnistuneesti 1990-luvun puolivälissä. New Delhin vuosia kestäneen suoran hallinnon jälkeen demokratisoitumisprosessi herätettiin jälleen henkiin, kun hallitus valittiin demokraattisesti vuonna 1997. Viimeisimmissä osavaltion vaaleissa vuonna 2007 valta palautettiin Akali Dal -puolueelle (joka edustaa yksiomaan sikhien etuja).
Intian lehdistössä on ollut artikkeleja, joiden mukaan varsinkin Intian ulkopuolella on olemassa elinvoimainen terroristiverkosto, mikä osittain selittää sen, että sikhitaistelijat onnistuivat 14. lokakuuta 2007 räjäyttämään pommin elokuvateatterissa Ludhianassa (seitsemän kuollutta, joista yksi 10-vuotias lapsi, ja 40 loukkaantunutta). Komission arvion mukaan väestö on kuitenkin hylännyt ideologian, joka puolentoista vuosikymmenen ajan aiheutti Punjabissa terrorismia.
Vastauksena arvoisan parlamentin jäsenen ensimmäiseen kysymykseen komissio uskoo, että pääasiassa Intian, jonka viranomaiset ovat ilmoittaneet omaavansa todisteita Khalistan-liikkeen johtajien oleskelusta Pakistanissa, on vaadittava näiden karkottamista.
Mitä tulee toiseen kysymykseen, komissio ei ole saanut mitään tukihakemusta Khalistan-liikkeen edustajilta näiden separatistitavoitteen täyttämiseksi.
Kysymyksen nro 80 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0409/08)
Aihe: WTO:n neuvotteluiden tilanne
Ottaen huomioon WTO:n neuvotteluihin liittyvät maataloutta ja muiden kuin maataloustuotteiden markkinoillepääsyä koskevat 19. toukokuuta 2008 tarkistetut ehdotukset mikä on tämänhetkinen neuvottelutilanne erityisesti maataloustuotteiden, muiden kuin maataloustuotteiden (tekstiilit ja vaatteet mukaan luettuina) ja (ensimmäistä kertaa neuvottelupakettiin kuuluvien) kalastustuotteiden suhteen?
Maailman kauppajärjestön (WTO) neuvotteluryhmien puheenjohtajat antoivat uudet versiot teksteistä maataloutta ja muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskeviin neuvotteluihin toukokuun puolessa välissä, ja keskusteluja käydään tältä pohjalta. Jos neuvottelut edistyvät menestyksekkäästi, WTO:n pääjohtaja kutsunee ministerikokouksen koolle lähiaikoina.
Maatalouden alalla komissio on pyrkinyt EU:n puolesta luomaan yhteyden kolmansiin maihin tavalla, joka vastaisi niiden tavoitteita, mutta pysyisi kuitenkin yhteisen maatalouspolitiikan vuoden 2003 uudistuksen puitteissa. Komissio katsoo, että nämä kahdenlaiset tavoitteet ovat saavutettavissa nykyisten ehdotusten perusteella, vaikka joitakin seikkoja onkin vielä selvennettävä ja hyväksyttävä. Tämä lähestymistapa perustuu kuitenkin pelkästään siihen, että kyseessä ovat yksittäiset neuvottelut ja että myönnytykset yhdellä alalla on tasapainotettava muilta aloilta saatavin eduin.
Neuvotteluryhmien puheenjohtajien uudet versiot teksteistä maataloutta ja muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskeviin neuvotteluihin antavat edelleen mahdollisuuden monenlaisiin neuvottelutuloksiin. Tässä vaiheessa on siis vaikea arvioida sitä, voiko EU hyväksyä lopullisen tuloksen. EU pyrkii sopimukseen Dohan kehitysohjelman mandaatin täyttämisestä, toisin sanoen todellisten uusien teollisuustuotteita koskevien kaupankäyntimahdollisuuksien tarjoamiseen teollisuusmaissa ja voimakkaan talouskasvun maissa. Pääasialliset keinot tämän saavuttamiseen ovat niin kutsutun Sveitsin mallin mukaiset tariffinalennukset sekä tiukemmat säännöt muiden kuin tariffiesteiden tarkastelussa. Jotta tämä olisi tehokasta, on tärkeää varmistaa, että voimakkaan talouskasvun maille myönnetyt joustot rajataan huolellisesti ja että teollistuneiden ja voimakkaan talouskasvun maiden vapauttamisen parametrit ovat sellaisia, että luodaan todellista ja uutta markkinoille pääsyä eikä pelkästään pohjois-pohjois-kaupassa ja pohjois-etelä-kaupassa vaan myös etelä-etelä-kaupassa. Vaikka EU hyväksyykin täysin periaatteen, jonka mukaan köyhimpien kehitysmaiden (vähiten kehittyneet maat ja taloudeltaan pienet ja haavoittuvat maat, mukaan lukien kaikki Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiot lukuun ottamatta Etelä-Afrikkaa) ei pidä leikata tullitariffejaan, se ei hyväksy sitä, että suurimmat voimakkaan talouskasvun maat eivät kanna vastuutaan muuhun maailmaan nähden. Tämä kanta on tehty selväksi muille WTO:n jäsenille. Myös alakohtaiset tullinalennussopimukset saattavat edetä. Tämän osalta EU on esittänyt ehdotuksen alakohtaisten tekstiilisopimusten neuvottelemisesta, ja se pyrkii edelleen voimakkaasti kohdistamaan tariffihuiput teollisuusmaihin ja voimakkaan talouskasvun maihin tällä alalla ja muilla EU:lle merkittävillä vientialoilla.
Kalastusalan tukia koskevat keskustelut ovat jo jonkin aikaa jatkuneet niin kutsuttujen sääntöneuvottelujen yhteydessä. Vielä ei ole olemassa hyväksyttyä kantaa. EU kannattaa sääntöjä, joilla kielletään kaikki haitallista kapasiteettia vahvistava tuki, ja sallitaan se saatavilla olevien kalavarojen kestävään hyödyntämiseen myönteisellä tavalla osallistuville ja mukautustoimenpiteiden kielteisten vaikutusten lieventämiseen kalastusyhteisöissä. EU puoltaa myös vahvaa ja tehokasta valvonta- ja avoimuusmekanismia, jolla taattaisiin kalastusalan tukia koskevien sääntöjen noudattaminen kaikkialla.
Neuvottelut etenevät myös palvelujen, maantieteellisten merkintöjen, muiden kuin tariffiesteiden, kaupan helpottamisen sekä kaupan ja ympäristön aloilla. Edistyminen on eritasoista eri aloilla. EU on edelleen sitoutunut hyödyllisten tulosten turvaamiseen kaikilla näillä aloilla.
Palvelujen alalla on tärkeää, että WTO:n ministeritapaamisissa esitetään yhteiset päätelmät kunnianhimoisen tuloksen tarpeesta tällä alalla. Kaikkien WTO:n ministeritapaamisten yhteydessä järjestetään monenvälinen viestityskonferenssi, jonka tavoitteena on arvioida yhteisten etujen alat keskeisten kumppanien kanssa. Konferenssin tulokset vaikuttavat siis EU:n yleiseen arvioon neuvotteluissa todennäköisesti saavutettavasta tasapainosta.
Lopuksi, komissiolle on tärkeää, että ministerikonferenssien yhteisissä päätelmissä edistytään myös merkittävästi maantieteellisten merkintöjen osalta.
Kysymyksen nro 81 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0411/08)
Aihe: Kaasumarkkinat
Mikä on komission arvio siitä, että saksalainen konserni RWE etsii strategista investoijaa Saksan liittotasavallassa olevalle kaasuputkiverkostolleen, sitä taustaa vasten, että Saksan liittokansleri Angela Merkel on asettunut vastustamaan EU:n suunnittelemaa maakaasumarkkinoiden vapauttamista?
Komissio on iloinen saksalaisen energiayhtiön RWE:n tarjoamista rakenteellisista parannuskeinoista meneillään olevan kaasualan kilpailusääntöjen rikkomista koskevan menettelyn ratkaisemiseksi.(1) RWE tarjoutui vapauttamaan kaasuntoimitusverkostoaan riippumattomalle toimijalle. Komissio aikoo toteuttaa RWE:n ehdotuksille markkinatestin voidakseen tehdä asetuksen (EY) N:o 1/2003(2) 9 artiklan mukaisen päätöksen. Menettelyssä sitoumuksista tehdään laillisesti sitovia komission päätöksellä, ja komissio päättää kilpailusääntöjen rikkomista koskevan menettelyn.
Tapahtumat ovat seurausta kilpailusääntöjen rikkomista koskevasta menettelystä ja ne perustuvat tällä hetkellä voimassa oleviin Euroopan unionin sääntöihin, eivät parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä parhaillaan oleviin uusiin ehdotuksiin.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, EYVL L 1, 4.1.2003.
Kysymyksen nro 82 esittäjä Liam Aylward (H-0418/08)
Aihe: Tieteellinen riskiin perustuva lähestymistapa torjunta-aineisiin ja kasvinsuojeluaineisiin
Maailman elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa, mikä vaikuttaa EU:n kansalaisiin ja kehitysmaihin. Elintarvikkeiden tuotantoa on myös jatkuvasti lisättävä. Ehkä komission ei pitäisi suosia torjunta-aineiden (kasvinsuojeluaineet) lupamenettelyssä vaaraan perustuvaa lähestymistapaa, vaan tieteellisempää, riskiin perustuvaa lähestymistapaa, joka varmistaisi myös perunoiden ja viljan jatkuvan tuotannon?
Yksi kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun asetusehdotuksen(1)päätavoitteista on ihmisten, eläinten ja ympäristön korkeatasoisen suojelun vahvistaminen.
Ehdotetut tehoaineiden hyväksymiskriteerit ovat olennaisia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi: ympäristössä hitaasti hajoavia, eläviin kudoksiin kertyviä tai hyvin myrkyllisiä aineita ei pidä hyväksyä käytettäväksi kasvinsuojelutuotteissa.
Ei myöskään voida hyväksyä maanviljelijöiden tai kuluttajien altistuvan aineille, joiden on todettu olevan karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymismyrkyllisiä.
On vältettävä ihmisten tai eläinten altistumista aineille, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen tai lisääntymiseen.
Komissio on tietoinen eurooppalaisten maanviljelijöiden kohtaamasta vakavasta yleisestä kilpailusta, ja sen velvollisuutena on varmistaa, etteivät nämä joudu kärsimään toimenpiteistä. Tämän vuoksi komissio on esimerkiksi ehdottanut lupajärjestelmää (vyöhykekohtainen järjestelmä), joka lisää torjunta-aineiden saatavuutta maanviljelijöille jäsenvaltioissa ja kannustaa teollisuutta kehittämään tuotteita pienviljelyyn. Se vähentää kasvinsuojelutuotteiden tuottajiin ja toimivaltaisiin viranomaisiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.
Komissio on vakuuttunut siitä, ettei ehdotuksella, joka voi johtaa rajallisen määrän tehoaineita poistumiseen, ole vakavia vaikutuksia eurooppalaiseen maanviljelyyn. Pikemminkin päinvastoin, komissio katsoo, että se kannustaa kehittämään turvallisempia tuotteita.
Tämä vastaa monien sidosryhmien, erityisesti maanviljelijäjärjestöjen ja teollisuuden toiveita. Myös lupamenettelyä kevennetään, jotta uudet torjunta-aineet pääsevät nopeammin markkinoille. Tämä lisää innovointimahdollisuuksia, ja uudet ratkaisut takaavat samanaikaisesti kestävän kasvinsuojelun ja elintarviketurvallisuuden.
Kysymyksen nro 83 esittäjä Janusz Wojciechowski (H-0421/08)
Aihe: Pakistanin aselajien välinen tiedustelupalvelu (ISI) ja jihad-ryhmittymät
Pakistanin tiedotusvälineissä on tullut esiin kattavia raportteja läheisistä yhteyksistä Pakistanin ISI-tiedustelupalvelun ja jihad-ryhmittymien välillä, joita tuettiin Jammun ja Kashmirin alueen riistämiseksi Intialta väkivalloin.
ISIn entinen päällikkö on myös julkisesti myöntänyt Pakistanin tukevan Khalistan-terroristijärjestöä.
Voiko komissio selventää, onko syytä olla huolissaan siitä, että Pakistanin ISI-tiedustelupalvelu, joka on maailmalla tuomittu jihad-toiminnastaan ja on siten kykenemätön lisäämään islamilaista terrorismia Jammun ja Kashmirin alueella, pyrkisi aktivoimaan Khalistan-terroristeja ongelmien luomiseksi intialaisessa Punjabin osavaltiossa?
Kysymys niin kutsutun Khalistan-liikkeen ja Pakistanin aselajien välisen tiedustelupalvelun (ISI) välisistä yhteyksistä nousee ajoittain esiin Intian lehdistössä yhdistettynä väitteisiin, joiden mukaan ISI pyrkii aktivoimaan liikettä.
Komissiolla ei ole sellaisia tietoja, joiden perusteella se voisi päätellä ISI:n pyrkivän aktivoimaan Khalistanin terroristijärjestöä onglmien luomiseksi intialaisessa Punjabin osavaltiossa.
Arvoisa parlamentin jäsen lienee tietoinen Intian ja Pakistanin välisen yhdistetyn vuoropuhelun neljännellä kierroksella 21. toukokuuta 2008 Islamabadissa aikaan saadusta edistymisestä. Tuolloin sovittiin uusista luottamusta lisäävistä toimista.
Kokouksen jälkeen Pakistanin ulkoministeri Qureshi totesi Intian ulkoministeri Mukherjeenin kanssa yhdessä pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Pakistan on valmis ”suureen sovinnontekoon” Intian kanssa vielä ratkaisematta olevien asioiden ratkaisemiseksi.
Euroopan unioni on ilmaissut täyden tukensa Intian ja Pakistanin väliselle vuoropuheluprosessille ja kannustanut molempia osapuolia huomattaviin luottamusta lisääviin toimiin sekä jäljellä olevien ongelmien ratkaisuun.
Terroritoiminnan tukeminen niin Kashmirissa, Punjabissa tai muuallakin voisi vaarantaa vakavalla tavalla vuoropuheluprosessin eikä olisi kenenkään edun mukaista.
Kysymyksen nro 84 esittäjä Åsa Westlund (H-0425/08)
Aihe: Eurreca-verkon ja ILSI-järjestön merkitys EU:n uusien ravitsemusohjeiden laatimisessa
Saatujen tietojen mukaan Eurreca-verkko, johon kuuluu etupäässä elintarviketeollisuuden edustajia, on saanut tehtäväkseen laatia EU:n uudet ravitsemusohjeet. Eurrecan on perustanut ja sitä on koordinoinut ILSI-toimialajärjestö, jota WHO on arvostellut ankarasti ja joka on esimerkiksi menettänyt asemansa WHO:ssa.
Kysyn siksi komissiolta seuraavaa:
Sisältyykö komission mielestä riskejä siihen, että näin kiinteästi teollisuuteen kytköksissä oleva järjestö voi vaikuttaa ravitsemusohjeiden laatimiseen näin merkittävästi?
Miten komissio takaa, että ravitsemusohjeiden laatimisessa sovelletaan laajempaa menettelyä, jossa huomioon otetaan myös kansallisten viranomaisten, riippumattomien tutkijoiden sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen tutkimustulokset ja kannat?
International Life Sciences Instituten eurooppalainen osasto (ILSI Europe), Eurreca-hankkeen koordinoija, täyttää kuudennen tutkimuksen puiteohjelman osallistumisehdot(1).
Komissio arvioi tukikelpoisen Eurreca-ehdotuksen (ravintosuositusten yhdenmukaistaminen Euroopassa keskittyen erityisesti haavoittuviin ryhmiin ja kuluttajien ymmärrykseen) riippumattomien asiantuntijoiden avustamana kyseisen ehdotuspyynnön valintaperusteiden mukaan(2).
Eurreca on asiantuntijaverkosto, jonka yleisenä tavoitteena on luoda kestävä yhteistyöverkosto, joka levittää tietoa nykyisiä ravintosuosituksia vahvistavasta tieteellisestä näytöstä. Tämän yhteisön rahoittaman hankkeen toimialaan ei siis kuulu esittää kaikkialla Euroopan unionissa sovellettavia ravitsemusohjeita.
Eurreca-konsortioon kuuluu 34 osapuolta, muun muassa 19 korkeakoulua ja julkista tutkimuslaitosta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kansallisia ja kansainvälisiä kansanterveysjärjestöjä, muun muassa Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimisto, sekä kuluttajayhdistyksiä.
Riippumattomat asiantuntijat tarkastelevat hanketta vuosittain komission sopimuksen(3) teknisessä liitteessä määritettyjen tavoitteiden ja odotettujen tulosten perusteella.
Terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaavan pääosaston (PO SANCO) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) edustajat kuuluvat neuvoa-antavien asiantuntijaryhmien jäseniin.
Terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaava pääosasto pyysi EFSAa toimittamaan tieteellisiä neuvoja väestön energian ja ravintoaineiden saannin viitearvoista (makroravinteet ja hivenaineet) sekä neuvoja elintarvikeperusteisten ravitsemusohjeiden laatimiseksi EU:n väestölle. Nämä tieteelliset neuvot ravintoaineiden saannista ovat perusta yhteisön toimille ravitsemuksen alalla. Työtä toteutetaan parhaillaan.
Lisäksi terveydestä ja kuluttaja-asioista vastaava pääosasto ottaa aina huomioon sidosryhmänsä vuonna 2004 perustetussa elintarvikeketjua sekä eläinten ja kasvien terveyttä käsittelevässä neuvoa-antavassa ryhmässä(4)kuullakseen avoimesti kansalaisia yhteisön tasolla valmisteltaessa, tarkistettaessa ja arvioitaessa EU:n elintarvikelainsäädäntöä asetuksen (EY) N:o 178/2002(5) mukaisesti. Ryhmään kuuluu 36 eurooppalaista järjestöä, jotka edustavat elintarvikeketjua sekä eläinten ja kasvien terveyttä, ja joita voidaan kuulla laajasti eri asioissa, joita ovat ”elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus, elintarvikkeiden ja rehujen merkinnät ja esillepano, ihmisten ravitsemus suhteessa elintarvikelainsäädäntöön, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinsuojelu”(6). Myös ympäristöjärjestöt voivat osallistua teknisiin työryhmiin neuvoa-antavan ryhmän yhteydessä niiden toimintaan liittyvissä asioissa.
Merkitys ohjelman tavoitteille, mahdollinen vaikutus, osallistujien laadukkuus, integraation aste sekä yhteinen toimintaohjelma, organisaatio ja hallinto.