Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 7. heinäkuuta 2008 - Strasbourg

16. Vuoden 2009 talousarvio: alustavia pohdintoja vuoden 2009 ATE:stä ja neuvotteluvaltuuksista (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Jutta Haugin talousarviovaliokunnan puolesta laatima mietintö vuoden 2009 talousarviosta: alustavia pohdintoja vuoden 2009 alustavasta talousarvioesityksestä ja neuvotteluvaltuuksista – Pääluokka III – Komissio (2008/2025) (A6-0262/2008).

  Jutta Haug, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, miltä Euroopan unionin vuoden 2009 talousarvion pitäisi näyttää ja miltä se voisi näyttää? Olemme puhuneet tästä vuoden alusta lähtien, ja nyt Euroopan parlamentti on siirtymässä seuraavaan vaiheeseen tämän vuoden talousarviomenettelyssä, joka on hieman erilainen kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtuu siitä, että haluamme alkaa hiljakseen valmistautua Lissabonin sopimuksen jälkeiseen muutettuun menettelyyn.

Huhtikuussa annetun talousarvion puitteita ja painopistealueita koskevan päätöslauselman jälkeen tulee päätöslauselmamme ”alustavia pohdintoja vuoden 2009 alustavasta talousarvioesityksestä ja neuvotteluvaltuuksista”. Tämä päätöslauselma hyväksyttiin vastalauseitta talousarviovaliokunnassa, ja toivon hartaasti, että se hyväksytään yksimielisesti myös täysistunnossa erityisesti siksi, että siihen on sisällytetty asiantuntevien valiokuntien tekemiä kommentteja ja ehdotuksia.

Mistä tässä sitten on kysymys? Otsikko kertoo kaiken. Arvioimme komission meille antamaa alustavaa talousarvioesitystä ja löydämme siitä paljon kritisoitavaa. Mielestämme talousarvioesitys ei ole todenmukainen ja selkeä eikä riittävän läpinäkyvä. Tiedämme jo, että myös komission on tehtävä leikkauksia, jotta menot olisivat keskipitkän ajan niukan rahoituskehyksen mukaiset. Tämä ei kuitenkaan oikeuta sitä käyttämään luovaa budjetointitekniikkaa lisätäkseen käytettävissä olevaa liikkumavaraa.

Tällaista tekniikkaa on kuitenkin käytetty. Esimerkiksi monivuotisia ohjelmia on jaksotettu takapainotteisesti, tunnettuja ja helposti havaittavia rahoitustarpeita ei oteta huomioon ja takuurahastoa, jonka arvoksi arvioidaan 200 miljoonaa euroa vuodessa, ei ole budjetoitu. Mielestämme komission luvuissa eivät näy ne poliittiset painopisteet, jotka se itselleen asetti vuotuisessa toimintastrategiassaan. Parlamentti on tukenut voimakkaasti juuri näitä painopisteitä eli ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailun tukemista. Näihin painopisteisiin liittyvät tiiviisti kestävän Euroopan edistäminen ja tietenkin yhteisen maahanmuuttopolitiikan toteuttaminen.

Tärkeintä on, että ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen odotimme suurempaa sitoutumista. Komissio väittää, että talousarviossa on myönnetty lähes 14 miljardia euroa ympäristönsuojeluun, mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että tästä 13,842 miljardista eurosta 13 miljardia euroa on jo kohdennettu maaseuturahastoon, koheesiorahastoon ja aluekehitysrahastoon. Määrää on siis suurennettava.

Myös kilpailukyvyn alalla tarvitaan lisää toimia pääasiassa pienten ja keskisuurten yritysten mutta erityisesti pienyritysten osalta. Ensimmäinen askel oli eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act. Vuoden 2009 talousarvioon on tarkoitus sisällyttää varat erityistä pk-yritysten palvelua varten, jota voivat ne käyttää pk-yritykset, joiden on ensin haettava saamisiaan. On todella hyvä, että meillä on lakeja, joissa määrätään, että 30 päivän aikakehystä ei saa ylittää, mutta miten pk-yritysten oletetaan toteuttavan niitä? Siirtymäajan luottojen avulla voidaan kuitenkin estää vararikkoja ja työpaikkojen menetyksiä, ja se on myös meidän etumme.

En halua käsitellä sitä, miten huonosti talousarvio täyttää elintarvikeavun, elintarviketurvallisuuden, Kosovon, Palestiinan tai Afganistanin vaatimukset eli kaikki otsakkeeseen 4 kuuluvat menot. Kollegani tekevät sen ihan kohta.

Haluan vain kertoa neuvostolle, jonka edustaja ei valitettavasti ole enää paikalla – en ymmärrä, miksi hän oli läsnä minuutin puheenvuorojen aikana, mutta poistui, kun aloimme puhua talousarviosta – että parlamentti on päättänyt ryhtyä todelliseen poliittiseen vuoropuheluun sen kanssa. Me haluamme toteuttaa Euroopan painopisteet, ja sitä varten tarvitaan asianmukainen talousarvio. Eihän EU:n talousarvio loppujen lopuksi ole muuta kuin politiikkaa, joka on muunnettu numeroiksi.

(Suosionosoituksia)

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. – (LT) Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua aikaisessa vaiheessa Euroopan parlamentin tulevan vuoden tärkeimpiin painopistealueisiin ja saada tietää, mikä parlamentin jäseniä askarruttaa komission käsiteltäväksi jättämässä hankkeessa. Haluan kiittää tämän aikaisessa vaiheessa käytävän keskustelun alkuunpanijaa, esittelijä Jutta Haugia.

Vakuutan teille, että sekä minä että Euroopan komissio kiinnitämme paljon huomiota toimivaan varainhoitoon ja taloudelliseen kurinalaisuuteen. Pidämme arvossa sitä, että te, hyvät parlamentin jäsenet, osoitatte jatkuvasti huomiota ja mielenkiintoa näitä asioita kohtaan.

Vaikka arvostankin esittämiänne mielipiteitä, haluan kiinnittää huomionne siihen, että komissio on laatinut vuoden 2009 alustavan talousarvioesityksen vuosien 2007–2013 rahoitussuunnitelmakauden asettamissa rajoissa arvioituaan perusteellisesti talouden ja yhteiskuntaelämän kehitystä koskevia ennusteita ja jätettyään asianmukaisen ja riittävän liikkumavaran ennakoimattomia haasteita varten.

Laatiessamme talousarviota tulevaa vuotta varten pyrimme varmistamaan, että poliittisten painopistealueiden rahoitus tuli konkreettisesti ilmi ja että tavoitteilla oli vahva talousarvioperusta. Näin ollen suurin talouskasvu on odotettavissa ohjelmista, joilla edistetään taloudellista kehitystä ja kilpailukykyä, sekä ohjelmista, joilla edistetään vapautta, turvallisuutta ja oikeutta ja joita rahoitetaan vastaavista budjettikohdista.

Tarkoituksenamme on laatia vuodelle 2009 talousarvio, joka kuvastaa Euroopan unionin ulkopoliittisia päämääriä ja unionin täysipainoista osallistumista kansainväliseen toimintaan. Tämän vuoksi komissio tekee lähitulevaisuudessa talousarvioesitykseen tarkistuksen, jossa esitetään tarkat laskelmat Palestiinan ja Kosovon rahoituksesta. Jo ennen kuin parlamentissa aletaan keskustella alustavasti vuoden 2009 talousarvioesityksestä, komissio tekee ehdotuksia lisärahoituksen myöntämisestä lyhyen ajan toimiin sellaisissa kehitysmaissa, jotka kamppailevat elintarvikkeiden hinnannousun vaikutuksia vastaan. Olemme valmiit perustamaan ”elintarvikerahaston” kehitysmaita varten.

Olen pannut merkille, että teitä huolestuttavat erityisesti otsakkeesta 5 pois jätetyt rahoitusmenot. Voitte olla varmoja, että vuoden 2009 alustavassa talousarviossa on riittävästi tietoja tästäkin kohdasta. Olemme valmiit antamaan kaikki päätöslauselmassa vaaditut tiedot.

Haluan lopuksi kiittää esittelijä Jutta Haugia, jonka ponnistusten ansiosta meillä on nyt ensimmäistä kertaa luettelo uusista pilottihankkeista ja valmistelutoimista jo näin aikaisessa vaiheessa. Näin voidaan arvioida ajoissa, onko niille mahdollista myöntää rahoitusta, ja helpottaa parlamentin hyväksymien hankkeiden tehokasta toteutusta.

Pidämme jo ensi viikolla – itse asiassa tällä viikolla – kolmenvälisen kokouksen ja ensi viikolla neuvottelukokouksen, jossa valmistellaan ensimmäistä käsittelyä neuvostossa.

Olen varma, että tänäkin vuonna vallitsee sama rakentavan yhteistyön ilmapiiri, josta olemme saaneet nauttia jo useita vuosia, ja että pääsemme yhteisymmärrykseen tämän vuoden lopulla.

  Véronique De Keyser, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, olen yleisesti ottaen erittäin tyytymätön alustavan talousarvioesityksen otsakkeeseen 4.

Ensinnäkin panen jälleen kerran merkille tähän budjettikohtaan myönnettyjen varojen niukkuuden. Se on täysin ristiriidassa sen kanssa, että Euroopan unionin päämääräksi on ilmoitettu maailmanlaajuisen toimijan rooli. Kyseisen kohdan määrärahat ovat lisääntyneet vuodesta 2008 vain 1,8 prosenttia, mutta sen lisäksi määrärahojen lisäys on alle talousarvion keskimääräisen lisäyksen, joka on 3,1 prosenttia. Voidaankin sanoa, että ulkosuhteille ja kehitykselle varattua osuutta on alustavassa talousarvioesityksessä pienennetty.

Toiseksi vastustan komission lähestymistapaa, koska se haluaa käyttää joustovälinettä ja hätäapua menoihin, jotka ovat itse asiassa ennakoitavissa ja suunniteltuja. Näin ollen Lähi-itä, Kosovo, elintarvikeapu ja makrotaloudellinen apu on arvioitu selvästi liian pieneksi.

Otetaan esimerkiksi Palestiina. Tämän vuoden alustavassa talousarvioesityksessä ehdotettiin maksusitoumusmäärärahoiksi 171 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoiksi 100 miljoonaa euroa. Kuitenkin vuonna 2007 käytimme miehitettyihin alueisiin puoli miljardia. Nyt vuoden 2008 kesäkuuhun mennessä olemme käyttäneet jo 365 miljoonaa euroa. Mitä me teemme ensi vuonna? Käytämme joustovälinettä? Pienennämme liikkumavaraa, joka jo nyt on pieni?

Kolmanneksi minua huolestuttaa elintarvikekriisi, joka on muodoltaan ja vaikutuksiltaan samanlainen kuin ilmastonmuutos. Jos EU:lla on painopistealue, sen on oltava tämä! Elintarvikeapuun myönnettyjä määrärahoja on vuoden 2009 alustavassa talousarvioesityksessä lisätty vain 6,8 miljoonalla eurolla eli sillä kuuluisalla kolmella prosentilla, vaikka komissio pyysi vuoden 2008 huhtikuun lopulla lisää 60 miljoonaa euroa ja juuri äsken se pyysi meiltä lisää 40 miljoonaa euroa. Tämä on naurettavaa. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman sekä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän maailmanlaajuisen rahaston perustaminen on hyvä asia, mutta meidän on lisättävä vuoden 2009 talousarvioon näihin hankkeisiin annettavaa rahoitusta kehitysyhteistyön alalla annettujen sitoumusten lisäksi.

Olen tietoinen, miten tärkeää neuvostolle on Euroopan naapuruuspolitiikka ja Välimeren maiden kanssa tehtävä yhteistyö, mutta otsakkeen 4 rahoitustilanteessa kieltäydyn tukemasta lisävarojen antamista käytettäväksi Välimeren alueeseen. Euroopan unionin ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa arvioidaan juuri tällaisten pitkän ajan sitoumusten mukaan, jotka kohdistuvat aloille, joilla tarve on suurin. Ilman riittäviä varoja otsaketta 4 varten valittu tee-se-itse-strategia antaa politiikasta erittäin huonon kuvan.

  Maria Martens, kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. − (NL) Kaikki tämä on tietysti erittäin tärkeää, ja on hyvä tietää asioiden olevan Jutta Haugin hyvissä käsissä. Voin sanoa, että yhteistyö hänen kanssaan on ollut erittäin miellyttävää. Puhun kehitysyhteistyövaliokunnan talousarviota koskevan lausunnon valmistelijana, ja olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että otsakkeen 4 mukaisia määrärahoja on lisättävä kiireellisesti.

Haluan kuitenkin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota kahteen seikkaan, jotka ovat kehitysyhteistyön näkökulmasta tärkeitä. Ensimmäinen niistä on elintarvikekriisi ja toinen on tuloshakuinen arviointi.

Kuten jo on sanottu, elintarvikekriisi on suuri ongelma, ja siksi meidän on pyrittävä löytämään siihen talousarvion avulla ratkaisuja, sekä lyhyen että keskipitkän ja pitkän ajan ratkaisuja. Lyhyen ajan ratkaisuna on elintarvikeapu. Suhtaudun myönteisesti aloitteisiin, joita Euroopan komissio on tässä asiassa tehnyt. Pitkän ajan ratkaisuna on periaatteessa kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen DCI:hin kuuluva elintarviketurvaa koskeva erityisohjelma. Valitettavasti se on kuitenkin vasta pääsemässä vauhtiin eikä vielä toimi kunnolla. Ongelma onkin suurin keskipitkän ajan ratkaisuissa.

Kehitysmaissa ja EU:ssa ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota kehitysmaiden elintarviketurvaan eikä elintarviketuotantoon. Maaseudun kehittämisohjelmia on, mutta ne eivät useinkaan hyödytä elintarviketuotannon kaltaisia aloja, vaan ennemminkin muun muassa teiden rakentamista.

Voin ymmärtää Euroopan komission ehdotuksen maataloudelle myönnettyjen varojen alikäytön käytöstä tähän tarkoitukseen. Tämä on hyvin hankalaa talousarvion kannalta ja muutenkin. Valtiot, jotka täyttävät sitoumuksensa varata 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysapuun, sanovat: antaa muiden valtioiden tehdä samoin, antaa niidenkin täyttää sitoumuksensa, sitten ehkä voimme panna paremmaksi. Niillä on hyvät perusteet sanoa näin, ja se on otettava asianmukaisesti huomioon. Joka tapauksessa on tehtävä selväksi, että varat on todella käytettävä elintarviketurvaan, tuotannon lisäämiseen, köyhien valtioiden köyhien maanviljelijöiden auttamiseen.

Toinen esiin tuomani seikka on tuloshakuinen arviointi. Euroopassa esiintyy yhä enemmän kritiikkiä kehitysyhteistyötä kohtaan, jopa sellaisissa valtioissa, jotka ovat aina olleet anteliaita ja suhtautuneet myönteisesti kehitystyöhön. Arvoisa puhemies, meidän on hyvien aikomusten sijasta toteutettava tuloshakuinen arviointi. Kun ollaan tehokkaampia, saadaan parempia tuloksia. Tällä tavalla ihmiset saadaan vakuuttuneiksi.

  Göran Färm, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (SV) Arvoisa puhemies, ensin suuri kiitos Jutta Haugille. Hän on ottanut huomioon monet teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mielipiteet. Hän on esimerkiksi korostanut yhtä tärkeänä pitämäämme asiaa, nimittäin sitä, että komission toimintastrategian ja talousarviossa todella esitettyjen varojen välillä on tiettyä ristiriitaa esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikan osalta.

Viime vuonna teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan talousarviota koskevat keskustelut koskivat lähinnä kahta pääkohtaa, Galileota ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia. Voimme nyt todeta, että toteutus on näillä aloilla alkanut hyvin, vaikka tietenkin seuraamme toteutusta yhä. Tänä vuonna voimme sen sijaan keskittyä energia- ja ilmastopolitiikkaan.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa on monia näkemyksiä näistä asioista. Erityisesti meitä askarruttaa liian pieni liikkumavara, 82 miljoonaa, otsakkeessa 1A. Se ei läheskään riitä näille tärkeille painopistealueille. Ymmärrämme, että neuvosto pyrkii nyt lisäämään liikkumavaraa vuoden 2009 talousarvioon muun muassa tekemällä useita hallinnollisia leikkauksia. Se on hienoa – kunhan se vain ei aiheuta ongelmia seitsemännen puiteohjelman toteuttamiselle – mutta ei taida riittää.

Käsittelemämme asioiden suuruusluokan valaisemiseksi: Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa SET:tä koskevan mietinnön laatija Jerzy Buzek puhuu kahdesta miljardista eurosta vuodessa vuodesta 2009 lähtien kyseinen vuosi mukaan lukien ainoastaan SET-suunnitelman osalta. En tiedä, onko realistista odottaa tällaista, mutta tämä osoittaa, että energia- ja ilmastopolitiikka vaatii huomattavan paljon uutta rahoitusta.

Seitsemännen puiteohjelman sekä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman CIP:n puitteissa on varattu merkittävä määrä rahaa energia- ja ilmastopolitiikkaan, mutta muistakaa, että nämä määrät vahvistettiin jo vuonna 2005 eli kauan ennen kuin meillä oli aavistustakaan siitä, miltä vuoden 2008 ilmasto- ja energiapolitiikka näyttää.

Olemme parhaillaan aloittamassa useita yhteisyrityksiä, joiden tarkoituksena on muun muassa polttokennojen ja vetykaasuteknologian kehittäminen. Komissio esittää ensimmäisten 30 miljoonan määrärahojen myöntämistä tähän. Varat ehdotetaan kuitenkin otettavaksi seitsemännen puiteohjelman yhteistyöohjelmasta ja sen energiaosuudesta. Tässä ei ole todellisuudessa kyse uusista varoista, vaan varojen uudelleenjakamisesta.

Haluamme muodostaa täydellisen kuvan kaikesta energia- ja ilmastopolitiikan rahoituksesta, koska tällä hetkellä se on melkein mahdotonta. Siihen on alettava myöntää huomattavasti uusia varoja jo vuonna 2009. Olemme sitä paitsi varmoja siitä, että energia- ja ilmastoala on voimakkain peruste pitkän ajan talousarvioon tehtävälle väliaikatarkistukselle ensi vuonna.

  Eva Lichtenberger, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, voin perimmältään vain yhtyä Jutta Haugin lausuntoihin. Mielestäni ne koskevat myös liikenteelle myönnettäviä varoja. Liikenteelle myönnettyjen varojen osuus on tietenkin kasvanut, mutta se johtuu pääasiassa Galileo-ohjelmaan myönnettyjen varojen lisääntymisestä. Näiden lisäysten syyt ovat loputon tarina ja ne liittyvät jotenkin Euroopan teollisuutta koskevaan politiikkaan.

Haluan kuitenkin arvostella käsiteltävänä olevaa alustavaa talousarvioesitystä siksi, että tarvitsemme lisää varoja matkustajien oikeuksiin, koska tämä ala koskee EU:n kansalaisten oikeuksia. Ennen kaikkea tarvitsemme lisää varoja tutkimukseen ja uusiin liikennestrategioihin, jotta lopultakin pääsemme liikkuvuuteen, joka ei tuhoa ilmastoa. Euroopan laajuiset verkot vaativat myös hyvin tiukkaa valvontaa, koska tällä alalla käytetään paljon varoja.

  Kyösti Virrankoski, maatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Jutta Haugia hyvästä mietinnöstä.

Maatalouden budjetissa keskeisiä ovat suorat tuet ja markkinatoimet, joilla on rahoituskehyksessä oma ylärajan. Menot jäävät 2 027 000 000 euroa alle ylärajan ja ovat 42,8 miljardia euroa. Lisäystä on viisi prosenttia.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta odottaa, että osa tästä marginaalista voidaan käyttää ohjelmaan, jossa koululaisille jaetaan hedelmiä, ja näin edistetään terveitä ruokailutottumuksia. Liikalihavuus on yhä kasvava ongelma nuorison keskuudessa.

Samoin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta odottaa toimenpiteitä maitoalan rakennemuutosrahaston luomiseen. Valiokunta on huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan kyseistä marginaalia käytettäisiin kehitysmaiden maatalouden uudenaikaistamiseen. Siihen pitäisi käyttää varoja ulkoisten toimien otsakkeesta neljä, eikä otsakkeesta kaksi.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on huolissaan myös maaseudun kehittämistoimista. Viime vuonna jäi käyttämättä peräti 2,8 miljardia euroa, siksi parlamentti seuraa tarkasti maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanoa.

  László Surján, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Kiitos puheenvuorosta. Jutta Haugin mietinnössä, josta haluan lausua arvostavat kiitokseni, tehdään tarkka yhteenveto siitä, mitä parlamentti ajattelee alustavasta talousarvioesityksestä. Kun kuuntelin komission jäsenen puhetta, minulle tuli tunne, että esittelijä ja komission jäsen sopivat hyvin yhteen, ja tämä voisi herättää meissä tietynlaista intoa. Eräs pikkuseikka vain häiritsee minua: Jutta Haugin puheissa oli kriittinen sävy, ja komission jäsen pyrki rauhoittelemaan esittämällä aikomuksia. Aikomukset ovat hyvä asia, mutta haluaisin, että myös luvut vastaisivat näitä hyviä aikomuksia.

Haluan nyt tuoda esiin kaksi ajatusta tästä monitahoisesta aineistosta. Puheenjohtajavaltio Ranska on, kuten mekin, kiinnostunut vahvasta Euroopasta, mutta valitettavasti se on juuri nyt lakannut rakentamasta sitä. Siihen tarvitaan riittävästi talousarviovaroja. Ranska ymmärtää Eurooppaa ja on tehnyt paljon sen hyväksi. Toivottavasti varojen tasainen leikkaaminen vihdoin päättyy. Puheenjohtajavaltion täytyy olla tietoinen, että jokainen alirahoitettuihin ohjelmiin käytetty sentti on varojen tuhlausta.

Kansanpuolue haluaa, että talousarviomenoista on hyötyä. Siksi se on valmis toimimaan ohjelmien tehostamisen puolesta ja vastustamaan kehnosti toimivia ohjelmia, korruptiota ja sisäpolitiikalla johdettua rahankäyttöä.

Maatalousbudjetin ylijäämä vaihtelee maailmanlaajuisten markkinoiden vaikutuksesta johtuen. On esitetty monia ajatuksia siitä, miten meidän olisi käytettävä nämä varat. Vastustan kaikkia yhtäkkisiä, perustelemattomia päätöksiä niin vuoden 2008 kuin vuoden 2009 talousarviossa. Lisäksi unionilla on suuria velkoja tällä alalla. Kaksitoista uutta jäsenvaltiota joutuvat odottamaan kymmenen vuotta ennen kuin ne saavat saman tuen kuin vanhat, ja kilpailu häiriintyy sisämarkkinoilla kymmenen vuoden ajaksi. Tämä epäoikeudenmukainen tilanne on syntynyt varojen puutteen vuoksi. Jos nyt käy ilmi, että maatalousbudjetissa on vielä varoja, on moraalinen pakko korjata tätä epäedullista kilpailuasemaa.

Maatalousvarojen ohjaaminen muualle on ajatus, jota myös eräät uusien jäsenvaltioiden johtajat ovat kannattaneet. Kaikki kuitenkin tietävät, että kyseessä on sairaalloinen pakkomielle toimia kommunismin jälkeisten johtajien tavoin. He eivät odota taputusta olkapäälle enää Moskovasta vaan Brysselistä.

Meidän on muiden asioiden ohella kohdattava myös Afrikan ongelmat, koska maatalousbudjetin puitteissa siementen ja lannoitteiden muodossa annettavaa apua on vakavasti harkittava. Rahallinen apu tuskin ratkaisee tuotteiden puutetta.

Ryhmäni kannattaa ilmastonmuutosta koskevaa kolmenvälistä tarkistusta ja odottaa kiinnostuneena selvyyttä siitä, mitä maksumäärien yllättävän laskun takana on. Kiitos ystävällisestä huomiosta.

  Catherine Guy-Quint, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, parlamentti päättää tänään talousarvion poliittisista painopisteistä tilanteessa, joka on vaikea sekä sisä- että ulkopolitiikan kannalta. Meidän on selvittävä monista haasteista rahoitusnäkymien tarjoamissa hyvin ahtaissa puitteissa. Tästä syystä olen erityisen ilahtunut esittelijä Jutta Haugin rohkeasta poliittisesta työstä. Hän on onnistunut ennakoimaan talousarviomenettelyn vaiheet, jotta voisimme päätellä, mihin toimielimemme on menossa. Tämä uusi menettely tekee asiat selvemmiksi kansalaisille ja lisää näin ollen demokratiaa. Näin on ollut mahdollista ymmärtää parlamentin valiokuntien ja poliittisten ryhmien painopistealueita ja keskustella niistä.

Valitettavasti minun on jälleen kerran moitittava neuvostoa kunnianhimon puutteesta ja siitä, että se on tehnyt järjestelmällisiä leikkauksia komission alustavaan talousarvioesitykseen. Voimme todeta, että sen tarkoituksena on säästää varoja hallinnollisissa menoissa. Siinä ei ole kyse poliittisten painopistealueen määrittämisestä, vaan sellaisten teknisten säästöjen tekemisestä, jotka usein kaksinkertaistavat joidenkin otsakkeiden liikkumavaran, kuten Göran Färm sanoi 1 a alaotsakkeesta. En myöskään ymmärrä maksujen lineaarisia leikkauksia: niitä on miljardi euroa vähemmän kuin alustavassa talousarvioesityksessä.

Otsakkeen 2 osalta asia on selvä. Vuonna 2008 meiltä jäi käyttämättä yli kolmen miljardin euron liikkumavara. Vuoden 2009 talousarvioon komissio ehdottaa yli kahden miljardin euron liikkumavaraa, mutta neuvosto menee vielä pitemmälle ja kasvattaa tätä marginaalia 2,4 miljardiin euroon. Varoja tarvitaan kuitenkin paljon maaseudun kehittämiseen samoin kuin energiaan, maahanmuuttoon, ilmastonmuutokseen ja kansainväliseen yhteisvastuuseen.

Nyt, kun elintarvikeriippumattomuudesta tulee päivä päivältä pakottavampi asia ja kun näyttää siltä, että jollemme tee mitään, syömisestä tulee ylellisyyttä Euroopassa, neuvosto on päättänyt vähentää maatalousmenoja. Vaikka ette olekaan kajonneet niihin budjettikohtiin, jotka ovat perinteisesti olleet meidän painopistealueitamme, olette unohtaneet lisätä varoja kaikkiin niihin kohtiin, joihin olette luvanneet lisätä varoja. Samalla tavoin voidaan kysyä, eikö Irlannin äskettäisen epäonnistuneen kansanäänestyksen sekä kaksi vuotta sitten pidettyjen Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten jälkeen yhteydenpito kansalaisiin ja heihin kohdistuva tiedotus ole tärkeätä toimintaa, joka vaatii huomattavia sijoituksia. Ellemme myönnä kansalaisiin kohdistuvan viestinnän, yhteydenpidon ja kuulemisen tärkeyttä, saamme kärsiä tällaisen autismin seurauksista kaikissa kuulemisissa ja mielipidemittauksissa.

En myöskään koskaan ymmärrä neuvoston käytöstä otsakkeen 4 osalta. Toteamus on selvä ja se on aina sama. Tämä otsake on hämmästyttävän alirahoitettu, ja olisikin kiellettävä sellaisten lupausten teko, joita ei koskaan pidetä. Miten voimme toivoa pystyvämme ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät monenkeskisten suhteiden kehittämiseen, kuten maailman nälkäongelmia tai demokratian lujittamista, ellemme ehdota varojen lisäämistä? Ehdotatte leikkauksia jopa toimiviin politiikanaloihin.

On vain yksi asia, jonka voimme tehdä seuraavien viikkojen aikana: voimme tarkistaa kunkin budjettikohdan ja kirjoittaa ne uudestaan, mutta myös selvittää mahdollisuudet luoda sellainen budjettikehys, jonka avulla Euroopan unionille saadaan realistinen, yhteisvastuullinen talousarvio vuodelle 2009.

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää Jutta Haugia yhteistyöstä laadittaessa tätä mietintöä, jota ryhmäni tukee. Tuemme myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattisen ryhmän sekä Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän tekemiä muutamia tarkistuksia. EU:n talousarvio on tietenkin tärkeä poliittinen väline, vaikka sen määrärahat ovatkin vaatimattomat kokonaistalouteen verrattuna. Myös poliittisten painopistealojen pitäisi tietysti näkyä vuoden 2009 talousarviossa, joten mitä näemme? EU:n valtioiden tai hallitusten päämiehet ovat hyväksyneet kunnianhimoisen energiapoliittisen toimintaohjelman. Näkyykö tämä talousarviossa? Ei näy. Talousarviosta ei löydy selviä uusia painopistealueita siihen suuntaan. Valtioiden tai hallitusten päämiehet ovat esimerkiksi päättäneet, että olisi harkittava 12 pilottihankkeen käynnistämistä sellaisia hiilivoimaloita varten, jotka sieppaavat ja varastoivat hiilidioksidin. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mistä rahoitus on tarkoitus saada. Eikö näiden pilottihankkeiden pitäisi näkyä EU:n talousarviossa? Kysyn vaan.

Valtioiden tai hallitusten päämiehet haluavat, että kunnianhimoista yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa täydennetään tänä syksynä hyväksymällä maahanmuuttosopimus. Entä rajavirastoa, Frontexia, koskevat tavoitteet, kenen tehtävä loppujen lopuksi on auttaa erityisen heikossa asemassa olevia maita selviytymään köyhyyttä pakenevien pakolaisten virrasta? Sikäli kuin olen kuullut, varoja ei ole tarpeeksi, jotta tämän työn päämäärät voitaisiin saavuttaa.

Ulkopolitiikka on jatkuvasti alirahoitettua. Se näkyy myös tänä vuonna, kun Palestiinan ja Kosovon auttamiseksi ei taaskaan ole läheskään realistista rahamäärää. Euroopan parlamentin sosialistiryhmä on ehdottanut, että maatalousbudjetin käyttämättä jääneitä varoja siirrettäisiin aloille, joilla budjettikehys on liian ahdas. Tätä ratkaisua käytettiin Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän rahoituksessa. Komissio on toisaalta ehdottanut kehitysyhteistyön rahoittamista maatalousbudjetista. Mielestäni se ei ole lainkaan hyvä idea. Se sotkisi kaikki asiat.

Ryhmäni ei voi hyväksyä ensisijaisesti sitä, että me keskustelemme nyt rahoitusnäkymien tarkistuksesta. On ensi sijassa jäsenvaltioiden valtiovarainministerien tehtävä osoittaa, miten he aikovat sovittaa yhteen valtioiden tai hallitusten päämiesten päämäärät ja budjettikehyksessä määritellyt enimmäismäärät.

  Gérard Onesta, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Jutta Haug varoittaa aivan oikein komissiota sen alustavaan talousarvioesitykseen tehtävistä mahdollisista parannuksista puhuessaan hallintomenojen läpinäkyvyydestä erityisesti virastojen osalta, rahoitussuunnitelmien parantamisesta ja henkilöstövoimavarojen paremmasta arvioinnista.

Aion keskittyä kommenteissani Jutta Haugin mietinnön kohtaan, jossa tuodaan esiin se, ettei EU:n talousarvio vastaa ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimuksia. Talousarviomme on itse asiassa prosentin Euroopan bruttokansantuotteesta, mikä on mitättömän vähän verrattuna siihen, että Yhdysvallat sitoutuu liittovaltiotasolla 20 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Komissio kertoo, että se käyttää tästä mitättömästä prosenttiosuudesta ilmastonmuutokseen 10 prosenttia – toisin sanoen 0,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kuitenkin YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa, Sternin raportissa, YK:n kehitysohjelmassa ja maailmanpankissa meille sanotaan, että jos haluamme todella torjua ilmastonmuutoksen vaikutukset, meidän on käytettävä siihen 0,6–1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sternin raportissa prosenttiosuus bruttokansantuotteesta on jopa kaksi prosenttia. Komissio on siis 500–2000 prosenttia jäljessä määrästä, jota kaikissa näissä kansainvälisissä raporteissa suositellaan.

Tässä toinen mielenkiintoinen luku: YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa – jälleen kerran – sanotaan, että kehitysmaiden auttamiseksi toteutettaviin hankkeisiin tarvitaan noin 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Komissio sanoo, että tämä on mielenkiintoista, että se aikoo perustaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman ja että se antaa liittoumalle 20 miljoonaa euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Tarvittavan summan ja saatavissa olevien varojen välillä on siis valtava kuilu. Kun sanon kuilu, tarkoitan sellaista ammottavaa aukkoa, johon kaikki ilmakehän hiili voitaisiin tunkea.

Tiedän kyllä, että komissiolla on vain vähän liikkumatilaa. Menomäärärahat on vahvistettu, kullekin ohjelmalle myönnetyt määrärahat on vahvistettu, kussakin ohjelmassa rahoitettavat toimet ja niiden ehdot on vahvistettu. Lisäksi neuvosto ei anna yhtään periksi, ja mikä vielä pahempaa, leikkaa menoja. Onneksi komissiolla on aloiteoikeus. Kunpa se vaan käyttäisi sitä! Talousarviomme on rahoitusnäkymien enimmäismäärien rajoissa, kuten Catherine Guy-Quint sanoi. Meillä on vähintään kahden miljardin euron marginaali. Ellemme käytä tätä kahden miljardin euron liikkumavaraa, se ei ole vain viehkeä budjettitekninen erehdys, vaan epäonnistuminen vaarassa olevan Eurooppa-hankkeen pelastamisessa, epäonnistuminen vaarassa olevan planeetan pelastamisessa.

(Suosionosoituksia)

  Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toimikautemme alussa yritämme kaikki kovasti lisätä EU:n tehtävien toteuttamiseen tarvittavia varoja. Hyväksyessään budjettikehyksen vuosille 2007–2013 neuvosto ei valitettavasti pitänyt tarpeellisena korottaa EU:n talousarvion tasoa. Nyt saamme nähdä tämän päätöksen kohtalokkaat seuraukset.

Lissabonin strategian yhteydessä toteutettavien tehtävien lisäksi olemme saaneet viime aikoina huomata, että myös muita yhteisiä toimia on tullut lisää. Mainitsen vain muutamia: Euroopan laajuiset liikenneverkot, Euroopan teknologiainstituutti, ilmastonmuutoksen torjuminen. Jo Galileo-ohjelman rahoituksessa oli ongelmia, ja nyt alkaa näkyä seuraava ongelmavyyhti, paljon suuremmassa mittakaavassa. Miksi esitämme yleviä suunnitelmia, kun jo nyt tiedämme, ettei meillä ole varaa toteuttaa niitä? Yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen tarkoitettujen varojen vähentäminen ja niiden siirtäminen muihin kohteisiin ei riitä pitkälle, ja kuinka käy jo käynnistetyille ohjelmille?

Kollegani Jutta Haugin tehtävä olisi ollut äärimmäisen vaikea, vaikka hän olisi yrittänyt täyttää odotuksemme vain osittain. Onnittelenkin häntä vilpittömästi tämän vaikean tehtävän suorittamisesta ja toivon, ettei tarkistuksia ole liian paljon.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, komission talousarviolinja on erittäin tiukka.

Jutta Haugin mietinnössä kiinnitetään perustellusti huomiota suppeisiin marginaaleihin monissa pääluokissa. Vähiten joustavuutta on pääluokassa neljä. On ilmeistä, että Palestiinalle ja Kosovolle vuonna 2009 annettavat määrärahat eivät mahdu talousarvion raameihin. On periaatteessa kyseenalaista, voidaanko joustovälinettä käyttää näihin tiedossa oleviin tarpeisiin, jotka ylittävät pääluokkaan budjetoidut määrärahat.

Ryhmämme tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa, ja olisimme halunneet, että tavoite näkyisi selvemmin talousarviossa. Sen sijaan EU:n militarisoimista palvelevat turvallisuus- ja puolustuspolitiikan määrärahat eivät kuulu yhteiseen talousarvioon, vaikka neuvosto sitä ehdottaisi, erityisesti nyt Ranskan puheenjohtajakaudella.

Syntyi uusi tilanne, kun Irlanti demokraattisesti hylkäsi EU:n perustuslakiesityksen, ja se vaikuttaa ennakoimattomalla tavalla vuoden 2009 talousarvioesitykseen.

(Suosionosoituksia)

  Sergej Kozlík (NI). – (SK) Pitkän ajan talousarvioennusteen ja todellisen talousarvion välinen kuilu on jo kolmen vuoden ajan vähitellen syventynyt.

Jäsenvaltioiden hallitukset eivät käytä budjettivaroja riittävän dynaamisesti hyväkseen, ja siksi varoja siirretään nopeasti jäädytettyihin talousarviovaroihin. Määrät kasvavat vuosi vuodelta.

Toisaalta suuntaus kohti maksujen nousua vuoden puolivälissä vähenee, ei ainoastaan suhteessa bruttokansantuotteeseen vaan myös absoluuttisesti vuoden puolivälissä. Hyväksymällä tällaisen lähestymistavan parlamentti pehmentää jäsenvaltioiden hallitusten toimintaympäristöä ja tekee siitä vähemmän vaativan. Tämä näkyy tulevaisuudessa siinä, että Euroopan unionin tärkeimpien politiikanalojen toteuttamisaste pienenee. Tilanne on huolestuttava, ja esittelijä Jutta Haug kiinnittää siihen huomiota monin tavoin.

Haluan kiinnittää erityistä huomiota talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan kilpailu- ja koheesiopolitiikkaan osoitettujen menojen jatkuvaan suhteelliseen ja absoluuttiseen vähenemiseen. Tällainen kehitys ei lisää kansalaisten luottamusta Euroopan unionin toimiin. Nämä eivät ole hyviä uutisia ottaen huomioon vaalivuoden 2009.

  Reimer Böge (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Jutta Haugin mietinnössä esitetään hyvin aikaisessa vaiheessa alustavaa talousarvioesitystä koskevat alustavat pohdintamme. Yhdistämme ne 17. heinäkuuta pidettävän kokouksen neuvotteluvaltuuksiin.

Ilman uudistussopimusta jotkut tärkeät kohdat tulevaisuuteen suuntautuvasta yhteisestä politiikasta eivät tietenkään vielä ole voimassa, mutta ilman sopimustakin moni asia osoittaa, että alustavaa talousarvioesitystä on syytä muokata: pakottavat ja silmiinpistävät puutteet erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU maailmanlaajuisena toimijana otsakkeessa 4. Myös G8-huippukokouksesta odotettavat tulokset ja 19.–20. kesäkuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät on otettava huomioon.

Eurooppa-neuvosto on esittänyt itse asiassa ainakin 13 kohdan tehokkaan ohjelman monivuotisen rahoitussuunnitelman tarkistamiseksi: Frontexin kehittäminen edelleen, Europol, Eurojustin vahvistaminen, luonnonkatastrofeja koskevat toimet, toisen sukupolven biopolttoaineita ja vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa teknologiaa koskevat pilottihankkeet, kehitysmaiden maatalousrahastot, elintarviketurvan tukeminen ja vakaannuttaminen, julkisen kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä, kehitysmaiden kauppaa tukeva apu, maahanmuuttopolitiikka ja uudet rahoituslähteet ilmastonmuutoksesta selviämiseksi.

Odotan innoissani, miten valtiovarainministerit, joiden kanssa meidän nyt on neuvoteltava, suoriutuvat näistä valtioiden tai hallitusten päämiesten esittämistä innovaatioista ja minkälaisia lukuja ja ehdotuksia he antavat näiden valtioiden tai hallitusten päämiesten poliittisten päätelmien tukemiseksi.

Haluan keskittyä kahteen muuhun osaan. Kannatan nimenomaan yleisiä linjoja, joita esittelijä on tuonut esiin muun muassa asiantuntevien valiokuntien kanssa tehdyn tehokkaan yhteistyön ansiosta. Jos komissio nyt aikoo säästää maatalouskuluista voidakseen laatia uuden ohjelman kehitysmaiden maanviljelijöiden auttamiseksi, kaikki ovat tervetulleita keskustelemaan, mistä nämä varat tulevat. Tällaisen hankkeen piilottaminen otsakkeen 2 alle luomalla uusi oikeusperusta ei yksinkertaisesti käy päinsä! Jos tarkoituksena on rahoittaa sitä tällä tavoin, tekemämme sitoumukset huomioon ottaen kyseessä on rahoitusnäkymien tarkistaminen, jolloin asia kuuluu otsakkeeseen 4.

Toiseksi meidän on keskusteltava vielä paljon siitä, edetäänkö asiassa antamalla nämä varat suoraan Yhdistyneille Kansakunnille tai maailmanpankille ilman, että tehdään sisäisiä tarkastuksia ja saadaan tiettyjä vakuuksia siitä, että poliittisia painopisteitä noudatetaan. Kokemustemme mukaan se ei ole niinkään helppoa!

Tiedämme tietenkin, että käytimme esimerkiksi Palestiinaan kolme kertaa niin paljon varoja vuonna 2008 kuin mitä alustavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2009 on varattu. Uudet haasteet ja poliittiset päätökset huomioon ottaen emme saa enää hyväksyä emmekä sietää sitä vanhaa temppua, että yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja uusia painopisteitä rahoitetaan kehitysmaiden kustannuksella otsakkeen 4 mukaisesti.

  Costas Botopoulos (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, talousarvio on poliittinen väline, ei kirjanpitoväline. Tässä mietinnössä on se suuri etu, että mielestäni siinä ohitetaan tekniset seikat ja korostetaan joitakin poliittisia seikkoja.

Kaksi tärkeintä seikkaa ovat ensinnäkin se, että EU:n talousarvio ei vastaa EU:n tarpeita ja päämääriä, ja toiseksi se, että kyseisessä talousarviossa eivät näy EU:n muiden virastojen tarkoin kartoittamat EU:n poliittiset painopisteet.

Mitä voimme tehdä ensimmäisen kohdan osalta? Mitä mietinnössä sanotaan? Pyydämme, että maksumäärärahojen hyvin alhaista tasoa nostetaan. Sen lisäksi – ja tämä on hyvin tärkeää: tämä on jo sanottu, mutta haluan sanoa sen vielä kerran – pyydämme, että liikkumavarat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Toisin sanoen jos voimme välttää varojen tuhlausta tietyillä politiikanaloilla ja käyttää säästyneet varat EU:n politiikanaloihin, on hyvin tärkeää, että teemme niin.

Toinen seikka oli, kuten sanoin, se, että talousarviosta eivät meidän mielestämme käy ilmi poliittiset painopisteet. Keskityn kahteen esimerkkiin. Ne on jo mainittu joidenkin muiden parlamentin jäsenten puheenvuoroissa, mutta toistan ne vielä:

Mitä olemme viimeksi kuluneen poliittisen vuoden aikana pitäneet pahimpana EU:ta uhkaavana ongelmana? Energiapolitiikkaa, ilmastonmuutosta, elintarvikehuoltoa koskevia ongelmia. Rahamäärät, joita talousarviossa on myönnetty tähän poliittiseen ongelmavyyhteen, ovat hyvin pieniä.

Toinen monien jo mainitsema ongelma on ulkopolitiikka. Nyt, kun Eurooppa avautuu ja levittelee siipiään, vähennämme menoja jälleen kerran.

Kolmas asia, jota haluan itsepintaisesti korostaa, on viestintäpolitiikka. Näette, mitä tapahtuu, EU:ta vaivaa toimielinkriisi, joka aiheuttaa ongelmia. Tarvitsemme poliittisia aloitteita, ja näitä poliittisia aloitteita varten tarvitaan viestintää ja määrärahoja.

  Jan Mulder (ALDE). – (NL) Minäkin haluan aluksi kiittää Jutta Haugia ja komission jäsentä. Minunkin muistiinpanoissani mainittiin Ranskan puheenjohtajakausi, mutta valitettavasti Ranskan edustaja on jo poistunut.

Eräs jäsenvaltioita ilahduttava piirre talousarviossa on maksumäärärahojen alhainen prosenttiosuus. Luulen, että 0,9 on yksi alhaisimmista prosenttiosuuksista, joita olemme viime vuosina nähneet. Voimme pohtia, onko tämä realistista vai ei. Siinä ei ole mitään vikaa, jos prosenttiosuus on alhainen, mutta sen pitää olla realistinen, ja olemme jo kuulleet, että saatamme joutua asettamaan suuren määrän uusia painopisteitä.

Eräs kohta, johon meidän on paneuduttava, on – kuten moni on jo sanonut – otsake 4. Kun katsoo tätä otsaketta, yksi tärkeimmistä organisaatioista, johon varoja myönnetään, on Yhdistyneet Kansakunnat. Palasin juuri talousarvion valvontavaliokunnan Kosovon vierailulta. Siellä kuulemamme Yhdistyneitä Kansakuntia koskevat asiat eivät juurikaan herättäneet optimismia. Mielestäni komission on tarkasteltava uudelleen kyseistä organisaatiota koskevaa politiikkaansa.

Toinen tarkasteltava kohta on talousarvion otsake 5. Luullakseni sen liikkumavara on nykyisellään 121 tai 123 miljoonaa. Miltä tämä liikkumavara näyttää, kun tiedetään, että inflaatio kasvaa nopeasti, neljästä viiteen prosenttia vuodessa? Mitä seurauksia tästä on komission ehdottamiin muun muassa henkilöstövoimavaroja ja rakentamista koskeviin menoihin ja minkälaisia johtopäätöksiä tästä tulisi tehdä?

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa on tullut esiin neljä seikkaa, joita haluan käsitellä lähemmin. Vuoden 2009 talousarviossa maksusitoumusten osuus on 1,04 prosenttia bruttokansantulosta ja maksujen osuus vain 0,9 prosenttia bruttokansantulosta, mikä tarkoittaa jopa 3,3 prosentin laskua verrattuna vuoden 2008 maksuihin. Näin pienellä talousarviolla on vaikea toteuttaa Euroopan komission ja parlamentin hahmottelemia painopisteitä varsinkin, kun painopisteet lisääntyvät selvästi vuosittain. Kolmantena seikkana esittäisin sen, että otsakkeen 4, jonka otsikkona on kuvaavasti ”EU maailmanlaajuisena toimijana”, määrärahoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, koska niiden määrä on vain 1,8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2008, vaikka jo vuosia on nähty, että tämä ala on jatkuvasti ollut alirahoitettu. Neljäs seikka on, että näin vaatimaton määrärahojen lisäys otsakkeessa 4 kummastuttaa siksikin, että EU:n elintarvikeapu kehitysmaille otetaan juuri tästä kohdasta ja että maatalouden perusraaka-aineiden hinnat ovat nousseet kymmenillä prosenteilla viimeisten 10–15 kuukauden aikana.

Haluan lopuksi onnitella esittelijää Jutta Haugia erittäin perusteellisesta mietinnöstä, joka jälleen kerran osoittaa sen valitettavan asian, että sekä komissio että neuvosto suhtautuvat talousarvion laadintaan lähinnä kirjanpidon näkökulmasta.

  Margaritis Schinas (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme määrittelemässä selkeät neuvotteluvaltuudet ensi viikolla neuvoston kanssa käytäviä keskusteluja varten.

Ymmärrän, miksi monet puheenvuoron käyttäneet kollegat ovat vaatineet erityistä lisäpanostusta sellaisiin asioihin, jotka liittyvät heidän toimivaltuuksiensa soveltamisalaan – muun muassa ulkosuhteisiin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että erityisesti tänä vuonna valtuutuksen perustana pitäisi olla se, mitä kansalaiset odottavat talousarviolta, eikä niinkään se, mitä monet meistä odottavat omien erityisten etujemme tai muiden huolenaiheidemme vuoksi.

Meidän on keskityttävä neljään Euroopan kansalaisia tällä hetkellä mielestäni eniten askarruttavaan seikkaan. Nämä seikat ovat korkeat hinnat, ilmastonmuutos, kilpailukyky ja ympäristö.

Nämä ovat ne neljä kulmakiveä, joiden varaan valtuutus olisi rakennettava. Mielestäni olemme oikealla tiellä, mutta emme saa kadottaa näitä linjauksia näköpiiristämme.

Haluan sanoa pari sanaa elintarviketurvaa koskevasta ajatuksesta, jonka puheenjohtaja Barroso veti takataskustaan eilen ja jonka hän aikoo esittää G8-huippukokouksessa tänään tai huomenna, ellen erehdy. Meidän olisi tutkittava tätä ajatusta, mutta sitä olisi tutkittava vakiomuotoisesta näkökulmasta samalla tavalla kuin laadittaessa EU:n talousarviota. Toisin sanoen meidän olisi käsiteltävä sitä neuvoston kanssa talousarvion periaatteena ja päätettävä, voidaanko se ottaa käsiteltäväksi EU:n ehdotuksena kansainvälisillä foorumeilla.

Lopuksi sanon muutaman sanan maahanmuutosta. Tulen jäsenvaltiosta, jonka ulkorajoihin, jotka ovat EU:n rajat, kohdistuu valtava paine. Tämä koskee erityisesti merirajoja. Mielestäni tänä vuonna olisi panostettava Frontexiin ja erityisesti sen meriin liittyviin toimiin kuten Egeanmerellä toteutettavaan Poseidon-operaatioon, jonka avulla pelkästään viime vuoden kesäkuukausina voitiin puuttua keskimäärin 700–800 laittomaan maahantulotapaukseen.

Tarvitsemme tätä panostusta, ja lisäksi meidän on saatava vihdoinkin talousarvioon mukaan – ja olen yhteydessä muihin parlamentin jäseniin tämän saavuttamiseksi – ensimmäistä kertaa jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuumekanismi maahanmuuttajien vastaanottamisesta aiheutuvien hallinnollisten kulujen ja hallinnollisen taakan käsittelemiseksi.

Tällaista meillä ei vielä ole, mutta me tarvitsemme sen. Asiasta koituu joillekin jäsenvaltioille suurta painetta, ja mielestäni meillä on erityinen velvollisuus saada se toimimaan.

Päätän puheeni samalla tavoin kuin aloitin sen. Talousarvio ei voi olla onnistunut, ellei se vastaa kansalaisten odotuksia, vaan on lobbausryhmien erityisetujen mukainen.

  Vladimír Maňka (PSE). – (SK) Kiitos Jutta Haugille hänen erinomaisesta mietinnöstään.

Alustavassa talousarvioesityksessä vuodelle 2009 on toisaalta kysymys tilikautena 2007–2013 hyväksyttyjen ohjelmien vahvistamisesta, toisaalta taas siinä painotetaan entistä enemmän kiireellisten ongelmien ja haasteiden ratkaisemista. Aluepolitiikan alalla meidän etumme mukaista on parantaa alikehittyneillä alueilla asuvien sosiaalista ja taloudellista asemaa. Tavoitteenamme on vähentää Euroopan eri alueiden välistä epätasa-arvoa. Verrattuna vuoteen 2008 menojen alaotsakkeen 1b mukaiset maksut vähenivät lähes 14 prosenttia. Me tietenkin toivomme voivamme selvitä nykyisistä ja tulevista haasteista siten, että yhteisvastuullisuuden periaatetta noudatetaan kaikkialla yhteisössä. Tämän vuoksi meidän on varmistettava, että koheesiopolitiikkaan tarvittavat varat turvataan myös tulevaisuudessa.

Jotta voisimme vakuuttaa kansalaisemme siitä, että heidän varojaan käytetään vastuullisesti, meidän on varmistettava, että toimintaohjelmat ja suuret hankkeet pannaan tehokkaasti täytäntöön. Jäsenvaltioiden esittämät analyysit ja niistä aiheutuvat toimet ovatkin tärkeässä asemassa. On tärkeää arvioida vuosien 2000–2006 koheesiopolitiikan tuloksia.

  Nathalie Griesbeck (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kaikkein ensimmäiseksi sanoa, että kunnioitan suuresti Jutta Haugia, joka esitti innostuneena kattavan, vaativan ja samalla hyvin rohkean talousarviota koskevan mietinnön, joka hyväksyttiin yksimielisesti talousarviovaliokunnan äänestyksessä. Mietinnön tarkoitus on selventää parlamentissa esitettyjä vaatimuksia parantaa vuoden 2009 talousarvion valmistelun läpinäkyvyyttä ja selvyyttä.

Mietinnössä tulevat esiin tietenkin parlamentin päävaatimukset, kilpailukykyyn liittyvät politiikanalat, aluepolitiikka, tutkimus-, kehitysyhteistyö-, maataloustuki- ja elintarviketurvapolitiikka, ja hieman vähemmässä määrin vaatimukset, jotka koskevat ulkopolitiikkaa ja Euroopan naapuruuspolitiikkaa, kuten aiemmin korostettiin.

Koska aikaa on vähän, haluan korostaa, että on entistäkin tärkeämpää välttää alaotsakkeen 3b määrärahoista luopumista. Ilmapiiri on nyt sellainen, että suuri yleisö ei luota EU:hun. Eurooppa tekee kaikkensa kansalaistensa innostamiseksi, ja siksi tuntuu olennaisen tärkeältä, että pyrimme kulttuuri-, nuoriso- ja terveyspolitiikan avulla luomaan todellisen Euroopan kansalaisuuden. Olen samaa mieltä Jutta Haugin kanssa siitä, että vähiten on lisätty juuri niitä toimintoja, joilla voidaan osoittaa, mitä Eurooppa tekee kansalaistensa hyväksi.

Lopuksi haluan pyytää neuvostolta ja sen puheenjohtajavaltiolta – minustakin on valitettavaa, että neuvoston edustaja ei ole läsnä tässä ratkaisevan tärkeässä osassa keskustelua – etteivät ne tekisi alustavaan talousarvioesitykseen liikaa leikkauksia ensimmäisessä käsittelyssä, kuten niillä on ollut tapana tehdä viime vuosina. Juuri tämän vuoksi toimielintemme on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Euroopan parlamenttia on kuultava, koska se on Euroopan yhteinen poliittinen vaikuttaja. Tärkeämpää kuitenkin on, että se on kansalaisten edustaja, kun kyseessä on keskeinen poliittinen toimi eli talousarvion hyväksyminen.

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, puhuessamme Euroopan komission laatimasta alustavasta talousarvioesityksestä vuodelle 2009 meidän olisi kaikkein ensimmäiseksi huomattava, että maksusitoumusmäärärahojen kokonaismäärä nousee 134,4 miljardiin euroon, eli lisäys on 3,1 prosenttia. Samalla kuitenkin maksumäärärahojen määrä laskee 3,3 prosentilla, ja kaikkein nopeimmin, 14 prosentilla, vähenevät EU:n koheesiopolitiikkaan myönnettävät maksumäärärahat. EU:n koheesiopolitiikkaan myönnettävien maksumäärärahojen väheneminen on tietenkin yhteydessä siihen, että ohjelmia koskevat pitkittyneet ongelmat estävät jäsenvaltioita aloittamasta EU:n määrärahojen täysimääräistä käyttöönottoa. Euroopan komission olisi kuitenkin pitänyt kiinnittää enemmän huomiota siihen, että varojen käyttöönoton aloittaminen olisi helpompaa ja että hallinnollinen taakka olisi kevyempi, eikä vähentää mekaanisesti maksumäärärahoja. Mielestäni meidän on pohdittava tätä asiaa perusteellisesti jälleen kerran neuvottelukokouksessa. EU:n roolia maailmanlaajuisena toimijana koskevan otsakkeen 4 osalta on ilmeistä, että Euroopan komission ehdottama määrä ei riitä. Otsakkeen 4 alustavia lukuja on harkittava uudelleen ottaen huomioon EU:n sitoumukset Kosovossa, Palestiinassa ja muualla, jotta päästään realistisiin lukuihin. EU:n uusiin painopistealueisiin eli EU:n yhteiseen energiapolitiikkaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin tavoitteisiin myönnettävä määrä ei selvästikään riitä. EU:n talousarvion rakenteeseen voidaan tietenkin tehdä merkittäviä muutoksia vain EU:n rahoitusnäkymiä koskevan puolivälin tarkastelun yhteydessä, mutta tiettyjä muutoksia voidaan ottaa käyttöön aiemminkin. Uusille jäsenvaltioille voidaan esimerkiksi sallia se, että suurempi osa EU:n määrärahoista ohjataan energiatehokkuuden lisäämiseen ja joihinkin kotitalouksien lämmitystä koskeviin ohjelmiin. Lopuksi totean toimielinten osalta sen, että vuoden 2009 talousarviomenettely aloitettiin olettaen, että Lissabonin sopimus tulee voimaan ensi vuonna. Lissabonin sopimuksen nykytilanne ei ole kovin selvä, ja on tärkeää päästä yksimielisyyteen siitä, miten tilanne vaikuttaa toimielinten talousarviotyöskentelyyn liittyviin menettelyihin. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

  Gabriela Creţu (PSE). - (RO) Sisämarkkinoiden tukeminen on perusteltua, jos kuluttajatyytyväisyys paranee turvallisten tavaroiden ja palveluiden myötä ja mahdollisten ongelmien tullessa helpommin ratkaistuiksi. Edellytyksenä kaikelle tälle kuitenkin on, että varmistetaan reilun kilpailun säilyminen.

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan vuoden 2009 talousarvioon tekemät ehdotukset noudattavat tätä suuntausta. Haluamme lisää määrärahoja sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkolle, SOLVITille. Se ei ole täyttänyt siihen aiheellisesti kohdistettuja odotuksia tehokkaana välineenä, jonka avulla kansalaiset voivat ratkaista sisämarkkinoilla eteen tulevia lainsäädännöllisiä ongelmia.

Kannatamme myös lisärahoituksen antamista hankkeille, jotka koskevat kuluttajia, markkinatutkimusta, hintoja sekä markkinavalvontaa.

Kerättyjen tietojen avulla voidaan selvittää mahdollisia vääristymiä ja myötävaikuttaa sellaisten keinojen löytämiseen, joilla epäkohdat voidaan korjata. Huomautamme, että useimmissa käsittelemissämme luvuissa määrärahat ovat riittäviä, mutta meitä huolestuttaa eräs piirre: talousarvion menojen nykyinen rakenne on täysin läpinäkymätön.

Tämä tekee mahdottomaksi valvoa demokraattisesti, mihin julkiset varat menevät. Parlamentti tuomitsee tällaisen jyrkästi.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). - (RO) Euroopan parlamentin alustavaa talousarvioesitystä vuodelle 2009 koskevan ensimmäisen mietinnön pitäisi osoittaa hyvin selvästi Euroopan unionin nykyiset poliittiset painopisteet.

Katsonkin, että mietinnössä korostetaan laajasti maapallon lämpenemisen torjuntaan liittyvien varojen riittämättömyyttä, mutta siinä ei käsitellä tarpeeksi elintarvikekriisiä, jonka kanssa Euroopan unionin kansalaiset joutuvat elämään. Hintakriisi ja elintarviketurvakysymys, joiden kanssa kamppailemme ensimmäistä kertaa yli kolmeenkymmeneen vuoteen, on otettava yhdeksi talousarvion painopistealueista.

Mielestäni ainoa väline, jonka avulla pystymme tehokkaasti selviämään tilanteesta, on yhteinen maatalouspolitiikka. Se ja vain se voi taata elintarvikkeiden riittävän tuotannon Euroopassa.

Tämän vuoksi en kannata EU:n talousarvion otsakkeen 2 tarjoaman liikkumavaran käyttöä muihin aloihin kuin maatalouteen. Lisäksi olemme nähneet useiden vuosien ajan, että ensimmäisen pilarin varoja ohjataan erilaisin keinoin toiseen pilariin, maanviljelijöille suoraan maksettavista maksuista maaseudun kehittämistä koskeviin hankkeisiin.

Muistutan teitä siitä, että maaseudun kehittämishankkeet eivät johda tuotannon lisääntymiseen Euroopassa eivätkä näin ollen ratkaise nykyistä elintarvikekriisiä.

Vaikka suuntaus tehdä rahansiirtoja mukauttamalla tukea on jatkunut jo useita vuosia, nyt tarvitsemme parhaat keinot nykyisiä haasteita varten, ja nämä keinot löytyvät yhteisen maatalouspolitiikan perinteisten välineiden joukosta.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Szabolcs Fazakas (PSE). - (HU) Kiitos puheenvuorosta, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan ensiksi onnitella esittelijää Jutta Haugia hänen tähän mennessä tekemästään erinomaisesta työstä ja nyt edessämme olevasta laajasta kannanotosta. Hänen aikomuksenaan on luoda käytettävissä olevia rajallisia puitteita käyttäen talousarvio, joka voi auttaa meitä toteuttamaan asettamamme painopisteet ja samalla vastaamaan edessämme oleviin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

On tärkeä ja positiivinen asia, että nyt, stagflaation uhatessa Euroopan unionia, talousarvion suurin pääluokka käsittelee kasvua, työllisyyttä, innovaatiota ja koheesiota. Rivien välistä voi löytää myös ilmastonmuutoksen ja turvallisen, kilpailukykyisen energiahuollon päämäärien mukaisia rahoituslähteitä. Vielä parempi olisi, jos saisimme erilliset otsakkeet näille haasteille, joita ovat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, energian säästäminen ja uusiutuvat energialähteet. Näin edistettäisiin yhteisen, kestävän eurooppalaisen energiapolitiikan kehittymistä. Kiitos.

  Brigitte Douay (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, Irlannin kansanäänestyksen jälkeen on yhä tärkeämpää, että EU kuuntelee paremmin kansalaisia ja antaa heille enemmän tietoja asioista, jotka koskettavat heitä joka päivä. Näin on tehtävä erityisesti nyt, kun Euroopan vaaleihin on alle vuosi, jos haluamme saada äänestäjät kiinnostumaan Euroopan asioista ja varmistaa, että saavutamme perustason yksimielisyyden EU:n tavoitteista ja politiikanaloista.

Tämä aika on hankala vuoden 2009 talousarvion kannalta, josta Jutta Haug on laatinut tärkeimpiä aiheita uudella tavalla lähestyvän ja laaja-alaista kuulemista sisältävän erinomaisen mietinnön. Hänen mietinnöstään nousevat tärkeimpinä esille kohdat, joissa käsitellään kansalaisuutta ja tiedotusta. Niihin kohdistuu vuonna 2009 erilaisia haasteita, ja näin ollen ne vaativat huomattavia varoja. Niitä koskevassa otsakkeessa on valitettavasti vain vähän liikkumavaraa.

Tiedotus on olennaisen tärkeä demokratian väline. Kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa EU:n todellisesta tilanteesta ja erityisesti sen talousarviosta asuvat he sitten vanhassa tai uudessa jäsenvaltiossa. Tämän vuoksi tärkeimpien toimielinten heille antamien viestien on oltava selviä, merkityksellisiä ja yhtenäisiä. Näin ollen ehdotus ottaa käyttöön eräänlainen kaikkialla Euroopassa tunnettava ja kaikkiin vetoava Euroopan unionin ”tavaramerkki” voisi olla tekijä, joka saisi kansalaiset mukaan Eurooppa-hankkeeseen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, vuosittaiset talousarviot ovat eräänlainen kompromissi monivuotiseen rahoituskehykseen kirjattujen strategisten tavoitteiden toteuttamisen ja vallitsevan poliittisen ja taloudellisen tilanteen välillä. Erityisesti siihen vaikuttaa tarve selviytyä markkinoilla kulloinkin esiin tulevista ennakoimattomista tilanteista.

Tällainen tilanne meillä on juuri nyt. Energian, muun muassa polttoaineiden, hinnat nousevat jyrkästi. On olemassa selviä oireita maailmanlaajuisesta elintarvikekriisistä, ja samaan aikaan elintarvikkeiden raaka-ainehinnat nousevat. Mitä komissio aikoo tehdä ja kuinka paljon rahoitusta voimme myöntää selvitäksemme nykyisestä vaikeasta tilanteesta, jotta kriisin paheneminen voidaan estää?

Olemme työskennelleet monta vuotta energia- ja ilmastopaketin parissa, ja se on hyvin tärkeää. Mutta näkyykö tämä päämäärä vuoden 2009 talousarvion rahoituksen painopisteissä? Euroopan parlamentin vaalit ovat vuonna 2009. Meidän on tehtävä tiliä veronmaksajien rahojen käytöstä ja siitä, onko rahankäyttö Euroopan ja sen kansalaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaista.

  Jutta Haug, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, paljon kiitoksia monista ystävällisistä sanoistanne ja työni saamasta arvostuksesta ja tietysti antamastanne tuesta. Tiedätte kuitenkin kuten minäkin, että työ voidaan tehdä kunnolla vain, jos kaikki jäsenet puhaltavat yhteen hiileen. Vain silloin olemme neuvoston edessä tarpeeksi vahvoja voidaksemme saada läpi tärkeinä pitämämme asiat.

Pidin erityisesti László Surjánin kuvauksesta, kun hän sanoi, että komission jäsen ja minä olemme kuin hammaspyörän rattaat. Mielestäni se on erityisen hyvä kuvaus siksi, että kahden hammaspyörän rattaan hammastuessa ne liikuttavat jotain, ja juuri siihen me pyrimme. Haluamme saada liikettä aikaan, haluamme välttää aina samanlaisena pysyvän talousarvion ja ennen kaikkea haluamme saada neuvoston liikkeelle. Kuten puhemies sanoi, valtion- ja hallitusten päämiehet voivat huippukokouksissaan antaa tiedonantoja kaikenlaisista ihanista asioista, mutta liikkeelle panevaksi voimaksi tarvitaan loppujen lopuksi komissio ja parlamentti. Neuvosto on tietenkin yhtenä budjettivallan käyttäjistä osa sitä, mutta useimmiten tuntuu siltä, että me joudumme aina vetämään neuvoston mukaan tähän liikkeeseen, koska neuvosto itse ei ole aloitteellinen virikkeiden antamisessa.

Olemme jälleen analysoineet alustavaa talousarvioesitystä ja vaihtaneet mielipiteitä sekä tehneet selväksi, mitä haluamme Euroopan unionin seuraavan vuoden talousarviolta, hyvin aikaisessa vaiheessa – ennen kesälomaa. Tämä antaa meille hyvän pohjan siirtyä talousarvion valmisteluun ensimmäistä käsittelyä varten kesäloman jälkeen.

Toivon, että kaikki jäsenet tukevat sitä yhtä vakaasti kuin tänäänkin.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 8. heinäkuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Cătălin-Ioan Nechifor (PSE), kirjallinen. – (RO) Budjettivaliokunta vaatii tuntuvaa tukea köyhille alueille ja pyytää enemmän määrärahoja osoituksena eurooppalaisen yhteisvastuullisuuden periaatteesta. Jutta Haugin mietinnössä käsitellään vuoden 2009 yksityiskohtia ja korostetaan Euroopan unionin nykyisiä painopisteitä, muun muassa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja yhteisvastuuta köyhiä alueita kohtaan.

Uuden lähestymistavan mukaan köyhien alueiden vaikeuksia ja tarpeita on ymmärrettävä paremmin. Rahoitusta on lisättävä ja sen avulla ja asianomaisten EU:n toimielinten valvoessa kehitystä eroja voidaan pienentää ja varmistaa taloudellinen ja sosiaalinen koheesio.

Romanialle tämä talousarvion muutos voi olla hyvä uutinen kehitysalueiden rahoituksen kannalta, sillä kuusi kahdeksasta maaseudun kehitysalueesta kuuluu Euroopan unionin 15 köyhimmän alueen joukkoon, ja kyseisen valtion koillisen osan kehitysalue on tämän luokituksen mukaan viimeisenä tänä vuonna. Tämän vuoksi meillä on jälleen hyvä tilaisuus tehdä se, mistä meidän olisi jatkuvasti kannettava huolta, eli pienentää niitä merkittäviä eroja, jotka erottavat meidät Länsi-Euroopan valtioiden alueista taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti.