Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 7. heinäkuuta 2008 - Strasbourg

17. Airbusin ja Boeingin väliset kiistat Maailman kauppajärjestössä (keskustelu)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Helmuth Markovin kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Airbusin ja Boeingin välisistä kiistoista Maailman kauppajärjestössä (O-0033/2008 – B6-0155/2008).

  Helmuth Markov, laatija. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppakiista suurista lentokoneista ei ole tavallinen kiista, kuten muut kiistat, joista on pyydetty Maailman kauppajärjestön päätöstä. Tämä kiista on johtanut ylivoimaisesti laajimpiin ja monimutkaisimpiin kanteisiin, mitä koskaan on nostettu. Siinä on kyseessä valtaisa eturistiriita.

Yhdysvallat on arvostellut tapaa, jolla EU ja EADS-yhteenliittymään kuuluvat jäsenvaltiot ovat subventoineet uuden suuren ilma-aluksen käyttöönottoa viimeisten 20 vuoden ajan. EU on puolestaan syyttänyt Yhdysvaltoja piilotuen myöntämisestä Boeingille osana puolustus- ja avaruushankkeita, joihin se on osallistunut. Emme vielä tiedä, mitä Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelin päättää. Luullakseni päätös on, että kumpikin osapuoli on rikkonut Maailman kauppajärjestön voimassa olevia sääntöjä. Oli asian lopputulos mikä tahansa, vielä on mahdollista antaa joitain suosituksia.

Ensinnäkin Boeingin ja Airbusin olisi ehkä aika luottaa enemmän omiin resursseihinsa eikä turvautua suuriin valtionavustuksiin, niin että ne pitävät tuen ja voitot itsellään ja välttävät riskin yritysrakenteen keinoin. Tämän teollisuudenalan kaikki osa-alueet sekä asiakkaat hyötyisivät varmasti siitä, että ilmailualasta tulisi toimivampi ja avoimempi.

Tämä ei tarkoita, ettei suurten lentokoneiden valmistajille saisi antaa enää lainkaan tukea. Haluan vain painottaa, että tarvitaan tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen järjestelmä, joka ei suosi suuria yhtiöitä vaan jossa otetaan huomioon matkustajien turvallisuuden parantamisen lisäksi sellaisia tärkeitä seikkoja kuin työpaikkojen syntyminen ja ympäristön suojeleminen.

Toiseksi on tältä kannalta huomioitava, että vuonna 2007 tuhannet Airbusin työntekijät menettivät työpaikkansa rakenneuudistuksen johdosta, joka ei mielestäni ollut välttämätön, koska tämä eurooppalainen yhteenliittymä oli jo vuosia tuottanut suuria voittoja. Yrityksen johdon ei pitäisi hoitaa kriisejä tällä tavoin erityisesti siksi, että syyllisiä eivät olleet työntekijät vaan johtajat, jotka olivat epäonnistuneet surkeasti.

Kolmanneksi totean, että Maailman kauppajärjestön riitojenratkaisuelimen perustaminen on ollut suuri askel eteenpäin kansainvälisen kaupan järjestelmässä, koska se antaa luotettavat suuntaviivat silloin, kun Uruguayn kierroksen sopimuksen tulkinnoista on erimielisyyksiä. Mekin saamme kuulla sen tekemän päätöksen, mutta riittääkö se ratkaisuksi?

Neljänneksi, vuonna 1992 tehty EU:n ja Yhdysvaltojen välinen suuria siviililentokoneita koskeva sopimus ei valitettavasti riittänyt neuvotteluratkaisuun pääsemiseksi vaan tarvittiin tuomioistuimen päätös.

Viidenneksi, ilmailuteollisuuteen kohdistuu tätä nykyä uusia haasteita. Talouskriisillä ja öljyn hinnannousulla on paljon radikaalimmat vaikutukset ilmakuljetusjärjestelmään kuin olemme koskaan ennen kokeneet. Ratkaisun on löydyttävä pian, ja ehkä on aika alkaa suunnitella yhteistyötä vastakkaisasettelun sijaan.

Kuudenneksi olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, ettei erästä tärkeää talouden alaa, julkisia hankintoja, ole tarkoituksenmukaista sisällyttää kokonaan WTO:n järjestelmään. Melkein kaikissa kansallisissa talouksissa julkiset hankinnat ovat tärkeä taloudellisen kehityksen käynnistäjä. Poliitikoilla on myös oltava tietty määrä vaikutusvaltaa joillakin aloilla, jotka ovat keskeisen tärkeitä yhteiskunnan kehittymisen kannalta.

Seitsemäs kohta: Yhdysvaltojen ja EU:n on aika päästä yhteisymmärrykseen siitä, että kansallisen talouden kehitystä on voitava vieläkin ohjata poliittisesti, muun muassa julkisilla sopimuksilla ja rahoitustuella. Lisäksi tarvitaan kuitenkin avoimuutta lisääviä mekanismeja sekä demokraattista valvontaa sen varmistamiseksi, että kaikki noudattavat voimassa olevia sääntöjä.

Kahdeksas kohta: Boeingin tapaus osoittaa meille, että hallituksen olisi pidettävä varansa, ettei se joudu tukemaan omaa kansallista teollisuuttaan väitettyjen kansallisten puolustusintressien takia tai pikemminkin muutaman hallituksen lähellä olevan vahvan lobbausryhmän etujen takia.

Yhdeksäs kohta: Tämä ristiriita on enemmän kuin vain EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kiista. Kyseessä on jälleen yksi tapaus, jossa itseään vapaan kaupan esitaistelijoina pitävät antavat oman etunsa vuoksi periksi kiusauksille soveltaa kansallista protektionismia. Meidän olisi tehtävä pesäero kumpaankin, koska tällainen käytös ei johda kansalaisten tilanteen paranemiseen, vaan polkumyyntiin perustuvaan syrjintään ja vilpilliseen kilpailuun.

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan vastata suulliseen kysymykseen komission jäsenen Mandelsonin puolesta, koska hän ei ole paikalla parhaillaan tiiviisti käytävien Dohan kierroksen kahdenvälisten neuvottelujen vuoksi.

Yhdysvaltain syyte EU:n Airbusille antaman tuen johdosta ja EU:n syyte Yhdysvaltain Boeingille antamien subventioiden johdosta ovat parhaillaan WTO:n paneelin käsiteltävinä, ja EU:n oikeudellista asemaa on puolustettu. Odotamme väliaikaraportteja kummastakin oikeusjutusta ennen talven tuloa. Se, mitä seuraavaksi tehdään, määräytyy kiistan lopputuloksen ja siihen johtaneiden piilevien etujen perusteella.

Kysyttäessä, miten tämä vaikuttaa teollisuudenalan kilpailukykyyn, vastaan, ettemme näe syytä, miksi meneillään oleva EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kiista Airbusin ja Boeingin saamasta tuesta vaikuttaisi Euroopan teollisuuden kykyyn käydä rehellistä kilpailua ja kilpailla julkisista hankinnoista Yhdysvaltojen kanssa.

Julkisessa hankintasopimuksessa on kyse laitteistoltaan parhaan ilmatankkauskoneen hankkimisesta hinnalla, joka on veronmaksajille edullisin. Yhdysvaltain ilmavoimat on päättänyt, että Northrop Grummanin ja EADSin tarjoama kone on parempi kuin Boeingin kone ja täyttää parhaiten sen asettamat vaatimukset. Airbusin saamaa tukea koskeva kysymys on tässä arvioinnissa epäolennaista. WTO:ssa meneillään olevalla riita-asialla ja hankinnalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Yhdysvaltain julkisen rahankäytön valvojan, Government Accountability Officen, reaktioista haluamme sanoa, että Yhdysvaltain ilmavoimien valinta, Northrop Grumman KC-45, pysyy voimassa. On olemassa väärinkäsitys, että Northrop Grumman ja EADS North America ovat jotenkin hävinneet tai että Boeingia koskeva päätös on peruutettu. Northrop Grummanin ja EADS North American sopimus on yhä voimassa, joskin sopimuksen mukaiset työt on keskeytetty.

Government Accountability Officen tarkastus koski ilmavoimien arviointimenettelyä, ei lentokoneen ominaisuuksia. Tarkastusvirasto ei vaatinut eikä suositellut kilpailuttamaan aiemmin tehtyä sopimusta uudelleen. Ilmavoimat ja puolustusministeriö ovat ilmoittaneet, että KC-45 täyttää parhaiten ilmavoimien vaatimukset. Tarkastusvirasto on pyytänyt ilmavoimia kertomaan aikomistaan toimista 60 päivän kuluessa 18. kesäkuuta annetusta ilmoituksesta.

Yleisesti ottaen valtio antaa tukea ilma-aluksille sen vuoksi, että tietyt kehitysvaiheet suuria siviililentokoneita valmistavassa teollisuudessa vaativat hyvin suuria investointeja. Komission näkemys on, että valtiontuet kummankin puolen Atlanttia on tasapainotettava, jotta kilpailuolosuhteet eivät vääristyisi. Jos näin tehdään, kyseinen tuki voi lisätä innovatiivisuutta sekä parantaa turvallisuutta, ympäristönsuojelun tasoa ja ympäristötehokkuutta ilmakuljetuksissa. Lentoyhtiöille ja kuluttajille samoin kuin hallituksillekin on edullista, jos lentokonealalla on riittävästi tervettä kilpailua.

Vuonna 1992 tehtyihin kahdenvälisiin sopimuksiin kohdistetuista odotuksista johtuen haluamme kertoa, että huolimatta viime vuosina tehdyistä useista hyvää tarkoittavista yrityksistä saada kiistaan sopuratkaisu, osapuolten – Yhdysvaltojen ja EU:n – väliset erimielisyydet ovat osoittautuneet liian suuriksi. Yhdysvallat kiistävät antaneensa Boeingille tukea ja vaativat EU:n lopettamaan eurooppalaiset tuet Airbusille. Tältä pohjalta ei ole vielä ollut mahdollista saada aikaan tasapuolista ja tasapainoista neuvotteluratkaisua.

Boeing hylkäsi 18. lokakuuta 2007 julkisesti Airbusin tarjouksen tutkia mahdollisuuksia sopuratkaisun löytämiseksi. Meidän pitäisi myös ottaa huomioon, että nykyisen vaaleja edeltävän ilmapiirin vallitessa Yhdysvalloissa ei ehkä ole helppo päästä tasapainoiseen ratkaisuun. Emme odotakaan, että kiista voitaisiin selvittää lähitulevaisuudessa eli ennen kuin WTO on antanut päätöksensä sekä Airbusin että Boeingin tapauksesta.

Käytän tilaisuutta hyväkseni ja kiitän arvoisaa Euroopan parlamentin jäsentä siitä, että hän on osoittanut kiinnostusta tätä asiaa kohtaan ja antanut sille tukensa, mikä ilmenee meille toimitetussa suullisessa kysymyksessä ja päätöslauselmassa.

  Georgios Papastamkos, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, euroatlanttiset taloussuhteet ovat erityisen tärkeitä kummallekin osapuolelle. Kaikkiin kauppaa koskeviin kiistoihin olisi saatava avoin, tasapainoinen ratkaisu.

Tässä tapauksessa tavoitteena olisi oltava kummankin osapuolen tasapuolinen kuuleminen ja tasapainoinen suhtautuminen lentokoneteollisuuden valtiontukeen. Tämä rahoitustuki on erityisen tärkeää tutkimuksen, innovaation ja ympäristöasioiden hallinnan edistämisen sekä ilmakuljetusten turvallisuuden ja tehokkuuden parantamisen kannalta tarkasteltuna.

Yhdysvaltojen yksipuolinen vetäytyminen vuonna 1992 tehdystä kahdenvälisestä sopimuksesta on huolestuttavaa, koska Euroopan puolella valtion tuki noudattaa täysimääräisesti sopimuksen henkeä ja kirjainta.

Eurooppalainen osapuoli katsoo oikeutetusti, että Airbusiin investoidut varat ovat määrältään rajallisia, takaisin maksettavia ja kilpailuun vaikuttamattomia. Sen sijaan Yhdysvaltojen avustukset ovat laittomia ja syytteenalaisia eikä niillä ole takaisinmaksuvelvoitetta.

Kuten tiedätte, Euroopan unioni on tehnyt paljon työtä, jotta asiaan saataisiin neuvotteluteitse vilpittömässä mielessä tehty ratkaisu. Se ei ole kuitenkaan vielä saanut vastakaikua. Tämän vuoksi Euroopan komissiolta vaaditaan määrätietoista neuvotteluasennetta, jotta asiaan saataisiin pitkäaikainen ratkaisu, jossa otetaan huomioon lainmukainen ja tasapainoinen kilpailu.

Yhdysvaltojen vaatimus lopettaa Airbusin saama tuki ehtona neuvottelujen jatkamiselle ei ole hyväksyttävä tapa pyrittäessä kiistan selvittämiseen.

  Erika Mann, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, meillä on tänä iltana vain yksi syy keskustella täällä. Amerikan puolelta sekä Boeingin että useiden kongressin jäsenten taholta tullut kritiikki, joka koskee sopimuksen antamista Northrop Grumman/EADSille, on ollut hyvin katkeraa ja kohdistunut jopa yksittäisiin EU:n jäsenvaltioihin. Juuri tästä syystä keskustelemme täällä ja samasta syystä tehdään myös päätöslauselmaesitys, mistä olen hyvin kiitollinen, koska olemme valiokunnassa yrittäneet jo kauan saada kyseisen päätöslauselman aikaan.

Turhautuminen kohdistuu sitä vastaan, että Northrop Grumman/EADS teki paremman tarjouksen, jonka Yhdysvaltojen ilmavoimat valitsi Boeingin mallin sijasta julkisessa tarjouskilpailussa. Tämä on maailman luonnollisin asia. Olemme nyt tekemisissä NATO-kumppanien kanssa, emme sellaisten valtioiden kanssa, joihin meillä ei ole säännöllisiä yhteistyösuhteita. Meillä on transatlanttinen kumppanuus, jota vakuutetaan kaikissa huippukokouksissa. Kolmella ilmoitetulla alueella Eurooppa ostaa neljä kertaa enemmän amerikkalaisilta, ja niin ollen meillä on jo hyvin tiivis keskinäinen ”kumppanuus”.

Amerikkalaisilla ei ole mitään syytä turhautuneisuuteen, ja sen me haluamme tehdä täällä selväksi. Meidän ei tarvitse mennä yksityiskohtiin – olen hyvin kiitollinen, että komission jäsen ja Georgios Papastamkos selvittivät jo yksityiskohdat. Haluamme ennen kaikkea tuoda julki poliittisen protestin, joka muuten vaikuttaa jälleen amerikkalaisten WTO-keskusteluun, koska kommentteja esitetään jatkuvasti. Yhdysvaltojen ilmavoimien ei anneta tehdä sopimusta muun muassa eurooppalaisen yhteenliittymän kanssa samaan aikaan kun WTO:n tapaus on päätettävänä. Näin ollen on ilmiselvää, että nämä kaksi asiaa ovat kietoutuneet toisiinsa poliittisesti, mutta komission jäsen on ehdottomasti oikeassa siinä, kun hän korostaa, että todellisuudessa ne eivät liity toisiinsa.

Haluan henkilökohtaisesti kiittää komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että ne ovat jälleen kerran pitäneet tärkeänä tosiasioiden esille tuomista. Kiitän myös kollegoitani siitä, että vihdoin olemme päässeet keskustelemaan tästä ja voimme esittää päätöslauselmaesityksen. Toivon, että se saa amerikkalaiset kuuntelemaan meitä kunnolla.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, suurten ilma-alusten valmistusta koskevat markkinat ovat jo jonkin vuoden ajan olleet käytännössä kaksinapaiset. Airbus ja Boeing ovat kukkoina tunkiolla. Viimeisten kahden vuoden aikana olemme joutuneet seuraamaan Maailman kauppajärjestön tutkimaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kiistaa, joka koskee näiden raskaan sarjan konsernien saamia tukia. Kyse on suurista rahoista ja ehkä vielä enemmän halusta olla johtaja huipputeknologian alalla.

Yhdysvallat syyttää Airbusia siitä, että se saa suuria tukia ja edullisia luottoja EU:n jäsenvaltioiden hallituksilta. Euroopan puolella taas suhtaudutaan erittäin epäluuloisesti Boeingille Illinoisin, Kansasin ja Washingtonin osavaltioissa verohelpotusten muodossa annettuja suuria valtiontukia sekä armeijalta ja NASAlta julkisen tarjouskilpailun yhteydessä tullutta tukea kohtaan.

Pelkäämme, että tässä kiistassa saadaan Pyrrhoksen voitto. Kumpikin yhtiö saa valtiontukea, jonka laillisuus on kyseenalaista. Älkäämme unohtako, että kyseessä ovat maailman ainoat suurten matkustajakoneiden valmistajat. Ne kilpailevat toistensa kanssa, mutta niiden on myös tehtävä yhteistyötä, jos ne aikovat käyttää hyödykseen parhaita suunnittelu- ja teknologiaratkaisuja. Kaikessa on otettava huomioon matkustajien etu.

Minusta tuntuu, että tässä tarvitaan nyt enemmän kumppanuutta ja sovittelevia neuvotteluja, koska maailmanmarkkinoilla on tilaa sekä Airbusille että Boeingille. Laskelmieni mukaan maailmassa tarvitaan seuraavien 15 vuoden aikana noin 36 000 modernia, turvallista siviililentokonetta. Näistä ehkä 1 500 on suuria koneita. On vaikea sanoa, kumpi pääsee voitolle, Boeing vai Airbus, mutta on syytä pitää mielessä, että myös Venäjä aikoo näille markkinoille, ja myös Venäjällä käytetään hallituksen tukitoimia.

  Jacky Hénin, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, WTO-kiista Airbusin ja Boeingin välillä on vain huono vitsi. Amerikkalaiset pyrkivät torjumaan Airbusin paremmuuden kaikin mahdollisin keinoin, jopa vetoamalla tuomioistuimiin. Airbus on saanut takaisin maksettavaa rahoitusta, sen sijaan Boeingille syydetään rahoitusta monista maista ja erityisesti valtavan paljon sotilaalliseen tutkimukseen liittyvää rahoitusta. Dreamliner onkin tämän vuoksi kaikkein tuetuin lentokone maailmassa.

Todellisena syynä epäreiluun kilpailuun tässä tapauksessa on heikko dollari. Valitettavasti Yhdysvallat on osasyyllinen asiaan Euroopan keskuspankin kanssa. Varsinainen kysymys onkin, jatkaako Airbus lentokoneensa suunnittelua ja valmistusta euroalueella vai ei. Jos vastaus on myönteinen, se tarkoittaisi, että Euroopan keskuspankki täyttää teollisuudenalan kaikki toiveet, eikä rahoita yrityspankkeja ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Jos vastaus on myönteinen, se tarkoittaisi sellaisen riippumattoman eurooppalaisen julkisen rahaston perustamista, joka korvaisi EADSin yksityiset osakkaat, jotka eivät nähtävästi ole pystyneet kehittämään tarvittavaa teollisuusstrategiaa, vaan ovat mieluummin halunneet suojata omat osinkonsa.

Jos A320 halutaan korvata lentokoneella, jonka polttoaineenkulutus on 20 prosenttia pienempi, se on mahdollista vain sellaisilla investoinneilla, joita sijoittajat eivät ole halukkaita tekemään. Eurooppa tarvitsee vahvan, 100-prosenttisesti julkisessa omistuksessa olevan EADS-ryhmän, jos se haluaa elinkeinopolitiikalla taata itselleen oman energiatehokkaan ilmaliikenteen.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuka tahansa näitä kahta WTO:ssa käsiteltävää tapausta seurannut voi todellakin sanoa, että ratkaisu on aivan yhdentekevä. Esimerkkejä: Boeing saa USA:n liittohallituksen ja osavaltioiden hallitusten tukea enemmän kuin vuonna 1992 tehdyssä EU:n ja Yhdysvaltojen sopimuksessa sovittiin, Boeing saa tukea NASAn ja USA:n puolustusministeriön ohjelmista, Boeing hyötyy ylihinnalla tekemistään kilpailuun perustumattomista sopimuksista ja Boeing hyötyy Yhdysvaltojen ulkomaankauppayrityksille suunnatuista veroetuuksista, jotka rikkovat WTO:n sääntöjä. Yhdysvallat vastaa tähän valittamalla, että Airbus saa tutkimukseen ja kehitykseen liittyvää käynnistystukea, se saa avustuksia kehittämiseen ja tuotantopaikkojen rakentamiseen, se saa lainoja etuusehdoilla, se saa suurten siviililentokoneiden tuotantoon ja kehitysrahoitukseen liittyviä lainoja anteeksi, se saa tutkimukseen ja kehitykseen liittyviä avustuksia, jotka hyödyttävät suoraan Airbusia. Lisäksi Yhdysvallat syyttää, että Airbus saa laittomia vientitukia.

Myönteistä on se, että EU:n lentoyhtiöt tilaavat yhä Boeingin lentokoneita ja että Yhdysvaltojen puolustusministeriö teki ensin sopimuksen EADS Northrop Grummanin tankkauskoneesta. Nämä ovat myönteisiä merkkejä. Molemmilla osapuolilla on valittamisen aihetta, mutta pelkään, että kysymys on itse asiassa puhtaasta amerikkalaisvastaisuudesta ja pikkumaisesta eurooppalaisesta ajattelutavasta.

Airbus esitetään Euroopan taivaan enkelimäisenä pelastajana, kun taas Boeing on paha amerikkalainen yhtiö, joka yrittää vilpillisesti dominoida koko maailman ilmailua. Toivon todellakin, ettei ryhmäni, EPP, pidä sopivana tukea tätä päätöslauselmaa, koska se saisi ryhmäni näyttäytymään pahimmillaan – amerikkalaisvastaisena, protektionistisena kilpailun vastustajana. Ehkä Ranskan toimiminen puheenjohtajana vaikuttaa meihin liikaa. Silti emme saa sallia sitä, että kirjaimet PPE viittaisivat Euroopan protektionistipuolueeseen.

  Kader Arif (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kohta äänestettävänä olevassa päätöslauselmassa esitetään komissiolle useita suosituksia, joissa sitä muistutetaan, että sen on puolustettava EU:n nimissä jäsenvaltioiden ja suuria siviililentokoneita valmistavan eurooppalaisen teollisuuden etuja.

Kun tiedetään, että Yhdysvaltain kongressi on jo tukenut Boeingia useissa tilaisuuksissa ja että tankkauskoneita koskevan sopimuksen rikkominen heikentää eurooppalaisen lentokonevalmistajan asemaa, koko Euroopan unionin – jäsenvaltioiden, komission ja parlamentin – herpaantumaton tuki on tärkeämpää kuin koskaan. Tämän verran tiedämme. EADSia on kritisoitu laajasti ja sen vakautta ja luotettavuutta on epäilty.

Komission on nyt vahvistettava kaksi asiaa: Boeingin tankkauskonetta koskevan tarjousprosessin yhteydessä tekemä valitus ei saa vaikuttaa EADSin ja Northrop Grummanin kumppanuutta koskevan ehdotuksen laatuun, koska Boeing kyseenalaistaa vain valintaprosessin. Yhdysvaltojen ilmavoimien päätöksen kumoamista ei voida hyväksyä. Komission on tehtävä tämä seikka selväksi.

Komission on myös muistettava, että ennen WTO:ta tehdyt hyökkäykset Airbusia vastaan ovat perusteettomia. Ensinnäkään takaisin maksettavaa rahoitusta koskevassa järjestelmässä ei ole moitteen sijaa, koska määritelmänkin mukaan se maksetaan takaisin. Yhdysvaltojen asenne on sitäkin hämmästyttävämpi, koska USA:n tuki ei ole WTO:n sääntöjen eikä Euroopan ja Yhdysvaltojen välisten sitovien sopimusten mukaista.

Jotta voitaisiin välttää hedelmätön vastakkainasettelu, joka haittaa osapuolten liiketaloudellisia etuja sekä EU:n ja USA:n suhteita, joita meidän on parannettava, ainoa mahdollinen ratkaisu tulevaisuuden kannalta on neuvotteluratkaisu. Sitä ennen on käytävä läpi valmistava vaihe, jossa kummankin osapuolen on osoitettava hyvää tahtoa.

Lopuksi yksi kysymys: vaikuttaako uusi tilanne päätökseen, joka ehkä tehdään tämän kiistan ratkaisun yhteydessä?

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, pyydän ensin anteeksi kollegani Robert Sturdyn puolesta, joka on myöhässä, eikä voi osallistua tähän täysistuntoon.

Muistutan jo etukäteen, että Yhdysvallat ja Eurooppa – ainakin useimmat EU:n jäsenvaltiot – ovat NATO-kumppaneita. Kyseessä on konflikti ystävällisissä suhteissa olevien ryhmien välillä. Sanon myös jo nyt, että Yhdysvallat ja EU allekirjoittivat suuria siviililentokoneita koskevan sopimuksen vuonna 1992. Se toimi itse asiassa erittäin hyvin siihen asti, kun Yhdysvallat poikkesi ehdoista vetoamalla WTO:n riitojenratkaisuelimeen vuonna 2004.

Tiedämme, että tietyn suuruinen valtion tuki on yleinen käytäntö varsinkin suuria kaupallisia ja sotilaskoneita koskevilla markkinoilla. Tällaiselle valtion tuelle on kuitenkin tärkeää asettaa hyvin tarkat valvontatoimet ja ehdot. Euroopan unioni on tähän asti noudattanut ehtoja tarkasti, ja EADS Airbuskin on maksanut takaisin suurimman osan tuesta tai jopa maksanut enemmän kuin se on saanut tukea julkisista varoista. Meillä on tästä asiakirjoihin perustuvat yksityiskohtaiset todisteet. Sen sijaan Yhdysvallat ei vielä ole näitä tietoja esittänyt, eikä ole aivan selvää, missä määrin Boeing on noudattanut näitä velvoitteita.

Haluan yleisesti ottaen sanoa, että koska Euroopan unioni puhuu vapaan kaupan puolesta, päätöslauselma ei saisi antaa aihetta amerikkalaisvastaiseen retoriikkaan. On tärkeää, että pyrimme kohtelemaan tasapuolisesti kumpaakin kumppania, ja uskon, että WTO:n riitojenratkaisuelin tekee päätöksensä tässä hengessä.

Suoraviivainen amerikkalaisvastaisuus olisi liian ahdasmielinen lähestymistapa, mutta meidän on silti vaadittava Yhdysvaltoja pitämään kiinni säännöistä, joista olemme yhdessä sopineet.

  Glyn Ford (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tuen tätä päätöslauselmaa ja suurinta osaa käsiteltäväksi jätetyistä tarkistuksista, mukaan lukien kollegani Erika Mannin puolesta tehdyt tarkistukset.

Vaalipiirissäni on tuhansia työpaikkoja, jotka ovat suoraan riippuvaisia Airbusista. Niitä on erityisesti Bristolissa sijaitsevalla Filtonin alueella ja tietysti ympäri Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Koko Euroopan unionissa kymmenet tuhannet työpaikat ovat riippuvaisia Airbusin menestyksestä.

Olisin halunnut arvostella jäsen Syed Kamallia suoraan hänen asenteensa vuoksi, joka on erittäin euroskeptinen ja eurooppalaisvastainen, mutta koska hän häipyi pari minuuttia puheensa jälkeen, en voi suunnata kritiikkiäni suoraan häneen. Toivottavasti joku hänen kollegoistaan välittää sen hänelle ja muistuttaa häntä siitä, että pyrimme normaalisti olemaan loppuun saakka läsnä keskustelussa, johon olemme osallistuneet, ja ettei ole sopivaa tulla pistäytymään, pitää puhe ja sitten rynnätä tiehensä antamaan lehdistötiedotetta.

Boeing ja Airbus – tai paremminkin Euroopan unioni ja Yhdysvallat – tekivät vuonna 1992 sopimuksen, jonka mukaan ne pitäytyvät valituksista. Tosin sopimus oli edullisempi Boeingille, joka saa suoraa tukea Yhdysvaltain hallitukselta NASAn ja Yhdysvaltain puolustusministeriön kautta. Airbus taas saa pelkästään käynnistyslainoja, jotka on maksettava takaisin korkoineen. Jo nyt on maksettu takaisin seitsemän miljardia euroa.

Yhdysvallat rikkoi tuon sopimuksen vuonna 2004 viemällä koko asian WTO:hon. Unite-liitto ja Yhdistyneen kuningaskunnan johto vaativat yhdessä, että painostamme Yhdysvaltoja tässä asiassa mahdollisimman voimakkaasti.

Boeingilta ja kongressilta tulevaa kritiikkiä on vastustettava – ja voimakkaasti. Jos menetämme kilpailukykymme Airbusin myötä ja Boeing pääsee monopoliasemaan koko maailmassa, menetämme sopimuksia ja työpaikkoja. Neuvotteluratkaisu on selvästi paras ratkaisu ja paras tie eteenpäin – ehkä parempi kuin vuoden 1992 sopimus. Koska neuvotteluratkaisuun ei ole päästy, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa sinnikkäästi kantaamme sekä Euroopan talouden, kilpailukyvyn ja työpaikkojen etua.

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 9. heinäkuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Christine De Veyrac (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Koska kävimme juuri keskustelua Boeingin Airbusia vastaan tekemästä valituksesta WTO:lle ja koska Yhdysvaltain senaatti on antanut samaa aihetta koskevan päätöslauselman, iloitsen siitä, että nyt puolustamme päätöslauselmaa, joka takaa Euroopan parlamentin tuen Airbusille.

Boeingin Airbusista tekemä valitus näyttää liittyvän enemmän kaupallisiin etuihin kuin siihen, onko noudatettu kilpailusääntöihin liittyviä seikkoja.

Boeing teki valituksen WTO:lle vasta sen jälkeen, kun Airbus oli saanut useiden lentokonetilausten sarjan. USA:n lentokonevalmistaja rikkoo vuoden 1992 kahdenvälistä sopimusta, koska se sai sopimuksessa kiellettyä tukea.

Tosin Airbuskin sai tukia, mutta ne olivat takaisin maksettavaa ja sääntöjen mukaista rahoitusta. Airbus maksoi tämän rahoituksen kokonaan takaisin, mutta sen lisäksi se maksoi takaisin määrän, joka oli 40 prosenttia suurempi kuin EU:n jäsenvaltioiden antama laina.

Tuen päätöslauselmaa, josta huomenna äänestämme. Euroopan parlamentin on vaadittava oikeudenmukaista ja nopeaa päätöstä kiistalle ja ilmaistava julkisesti tukensa Airbusille.

(1) Ks. pöytäkirja.