Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2118(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0225/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0225/2008

Keskustelut :

PV 08/07/2008 - 4
CRE 08/07/2008 - 4

Äänestykset :

PV 08/07/2008 - 8.22
CRE 08/07/2008 - 8.22
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0336

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 8. heinäkuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

4. Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken ympäristövaikutukset (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Seuraavana esityslistalla on Marcin Libickin vetoomusvaliokunnan puolesta laatima mietintö Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken ympäristövaikutuksista (vetoomukset nro 614/2007 ja nro 952/2007) [2007/2118(INI)] (A6-0225/2008).

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, nyt käytävä keskustelu on hyvin erityinen, sillä se perustuu Euroopan unionin tavallisten kansalaisten pyyntöön. Haluaisin toivottaa tervetulleeksi lehterillä olijat, jotka ovat laatineet tämän nyt käytävän keskustelun perustana olevan vetoomuksen. Paikalla on Krzysztof Mączkowski, joka edustaa useita ekologisia järjestöjä, ja ymmärtääkseni paikalla on myös rouva Morkunaite Liettuasta. Vetoomuksessa on lähes 30 000 allekirjoitusta. Allekirjoituksia tulee edelleen vetoomusvaliokuntaan. Tätä keskustelua seuraa epäilemättä miljoonia ihmisiä ja julkinen mielipide kaikissa Itämeren maissa.

Tämän vetoomuksen tausta Euroopan parlamentissa on seuraava: ensin asiasta käytiin paljon keskusteluja vetoomusvaliokunnassa. Näitä keskusteluja pohjustivat vetoomuksen laatijoiden voimakkaat esitykset. Asiasta on keskusteltu yhteensä viisi kertaa. Järjestimme myös julkisen kuulemisen. Julkisessa kuulemistilaisuudessa kansainvälisesti arvostetut asiantuntijat keskustelivat ja tukivat vetoomuksen esittäjien näkemystä: uhka Itämeren luonnolliselle ympäristölle on suunnaton, ja on syytä epäillä, kannattaako ottaa tällaista riskiä näin valtavasta sijoituksesta. Samaan aikaan kun vetoomusvaliokunnassa käytiin näitä keskusteluja ja Euroopan parlamentti päätti, että asiasta keskustellaan julkisesti, kuten tänään tehdään, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa sekä ulkosuhteiden valiokunnassa käytiin lisäkeskusteluja. Hyväksyttäväksi jätetyt tekstit saivat vetoomusvaliokunnalta ja molemmilta muilta valiokunnilta 90 prosentin tuen.

Vasta tämän jälkeen mietinnön vastustajat alkoivat yhtäkkiä toimia näkyvästi ja arvostella sitä ja siinä esitettyjä väitteitä. Yhtäkkiä vetoomusvaliokunnalle jätettiin 180 tarkistusta, joista lähes kaikki hylättiin. Vastaavaa tapahtui neuvoa-antavissa komiteoissa. Tämä Nord Streamin valtava hyökkäys – muuksi sitä ei voi kuvailla – todella näkyi. Saimme vetoomusvaliokuntaan Nord Streamin laatimia äänestysohjeita. Olen työskennellyt Euroopan parlamentissa neljä vuotta, ja nyt sattui ensimmäisen kerran minun aikanani, että lobbaaja todella kertoi parlamentin jäsenille, miten heidän olisi äänestettävä ja esitti tarkistuksia tarkistusten perään: Pidättäytykää tästä äänestyksestä! Äänestäkää puolesta tällä kertaa! Äänestäkää vastaan nyt!

Tämän päivän keskustelu perustuu 40:een eri lausuntoon ja asiantuntijaraporttiin. Hyvät naiset ja herrat, nyt mukana on kolme osapuolta: unionin tavalliset kansalaiset, valtava poliittinen ja taloudellinen pääoma ja Euroopan parlamentti. Euroopan parlamentin olisi edustettava Euroopan unionin tavallisia kansalaisia. Ottakaamme opiksi Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansanäänestyksistä! Meidän on saatava puolellemme Euroopan unionin tavallisten kansalaisten luottamus, ja toivon, että parlamentin kaikki jäsenet ajattelevat näin.

Haluaisin kiittää kaikkia, jotka auttoivat meitä onnistumaan siinä, että asiasta nyt keskustellaan. Haluaisin kiittää Hanna Foltyn-Kubickaa, joka on valmistanut erinomaisen näyttelyn Itämerestä tänne Euroopan parlamenttiin, Michael Cashmania, joka on vetoomusvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja Christopher Beazleyta, joka on Euroopan parlamentin Itämeri-Eurooppa laajennetun työryhmän puheenjohtaja. Haluaisin kiittää myös vetoomusvaliokunnan sihteeristöä, johon kuuluvat David Lowe, Karen Chioti ja Silvia Cannalire, ja kaikkia, jotka ovat antaneet minulle neuvoja, auttaneet minua ja tehneet yhteistyötä kanssani: Szymon Szynkowskia, Norbert Napierajówia, Wojciech Daneckia, Witold Ziobrzea ja Michał Krupińskia. He ovat kaikki antaneet suurimman panoksen tähän työhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää vetoomusvaliokunnan puheenjohtajaa Marcin Libickia hänen mietinnöstään, jonka ansiosta voimme keskustella tämän laajan hankkeen ympäristövaikutuksista. Kyseessä on 1 200 kilometrin pituinen maakaasuputki, joka kulkee halki matalan Itämeren. Nyt ei ole kyse vain siitä, että tämä hanke on merkittävä ja herättää paljon kysymyksiä Itämeren alueen ympäristönsuojelusta, vaan myös siitä, että tämä on ensimmäinen tulevaisuudessa toteutettaviksi suunnitelluista monista vastaavista hankkeista.

Hanke on viime kuukausina herättänyt paljon viestimien ja poliitikkojen mielenkiintoa kaikkialla Itämeren alueella. Siitä on keskusteltu monissa eri yhteyksissä ja monissa maissa, joita asia koskee.

Kuten Marcin Libicki totesi, tammikuussa siitä keskusteltiin myös Euroopan parlamentissa vetoomusvaliokunnan järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa, johon osallistuin yhdessä toisen komission jäsenen Andris Piebalgsin kanssa, joka vastaa energia-asioista. Komission jäsen Piebalgs esitti yleiskatsauksen Euroopan unionin maakaasusuunnitelmiin ja korosti, että Euroopan unionin kaasuntarve kasvaa nopeasti samalla, kun Euroopan kaasuntuotanto vähenee dramaattisesti ja varastoja kulutetaan loppuun.

Eurooppaa koskevassa energiapolitiikassamme korostetaan pikaista tarvetta parantaa energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvia energialähteitä. Näihin tavoitteisiin pyrimme.

Maakaasun tuontia on kuitenkin lisättävä merkittävästi, jotta Euroopan energiantarve lähivuosikymmeninä voitaisiin kattaa. Lisäinfrastruktuureilla, kuten maakaasuputkilla ja nestekaasupäätteillä, on suuri merkitys Euroopan kuluttajien tarpeiden tyydyttämisessä ja jatkuvan toimitusvarmuuden takaamisessa. Nord Streamin kaasuputki mahdollistaa Venäjän maakaasutoimitusten lisäämisen.

Kuten tiedätte, Euroopan parlamentin ja neuvoston tiedossa on ollut syyskuussa 2006 hyväksyttyjen yleiseurooppalaisten energiaverkkojen suuntaviivojen ansiosta tarve rakentaa uusi infrastruktuuri maakaasun kuljettamiseksi Venäjältä Euroopan unioniin. Viittaan tässä yhteydessä erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1364/2006. Suuntaviivoissa esitettiin tiettyjä painopistehankkeita ja tämä hanke luokiteltiin Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi ja näin ollen erityispainopisteeksi. Edellyttäen, että ympäristövaikutusten arvioinnissa päädytään myönteisiin tuloksiin, Nord Streamin maakaasuputkesta tulee Euroopan etua koskeva hanke.

Tärkein näkökantani Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa tammikuussa oli, että tässä hankkeessa, samoin kuin kaikissa muissakin hankkeissa, on noudatettava kaikkia asiaa koskevia kansainvälisiä ja yhteisön ympäristösääntöjä, hankkeen rakentamis-, toiminta- ja valvontavaiheissa. Tämän haluan tuoda esiin myös tänään.

Kansainvälisen ja yhteisön oikeuden mukaan hankkeen omistajan, Nord Stream AG:n, on haettava toteuttamislupaa tai rakentamislupaa niiltä valtioita, joiden toimivaltaan toteutettavat työt kuuluvat. Nämä valtiot ovat Saksa, Tanska, Suomi ja Ruotsi. Tällaisten hankkeiden toteuttamislupa edellyttää kuitenkin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tästä määrätään myös yleiseurooppalaisten energiaverkkojen suuntaviivoissa, jotka jo mainitsin. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyistä on määrätty sekä yhteisön että kansainvälisessä oikeudessa. Asiasta on annettu EU:n direktiivi ja rajatylittävä toimi on Espoon yleissopimus.

Espoon yleissopimus kuuluu yhteisön säännöstöön, koska sekä yhteisö että jäsenvaltiot ovat sen sopimuspuolia. Tässä tapauksessa noudatetaan sekä yhteisön menettelyjä että kansallisia menettelyjä. Hankkeen rajat ylittävä luonne tarkoittaa sitä, että Espoon yleissopimusta on noudatettava. Jäsenvaltioiden, joita asia koskee, on puolestaan ennen luvan myöntämistä täytettävä asianmukaisesti ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin säännökset.

Espoon yleissopimukseen perustuva ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistettiin hankkeen julkistamisen yhteydessä vuoden 2006 lopulla. Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan eri forumeilla ja kokouksissa on keskusteltu useista tutkimuksista, raporteista ja seikoista ja keskusteluihin ovat osallistuneet useiden valtioiden kansalaiset ja toimivaltaiset viranomaiset.

Espoon yleissopimuksen mukaan urakoitsijan tai hankkeen omistajan on toimitettava aiheelliset asiakirjat ympäristövaikutusten arvioinnista. Samaan aikaan valtiolla, jolla on valtuudet antaa toteuttamislupa, alkuperävaltiolla, aiheuttajaosapuolella, kuten Espoon yleissopimuksessa todetaan, on seuraavat kaksi velvollisuutta:

Ensiksi sen on neuvoteltava ympäristöviranomaisten kanssa ja niiden kansalaisten kanssa, joita asia koskee, ja toiseksi sen on aloitettava neuvottelut sen osapuolen tai niiden osapuolten kanssa, joita asia koskee, toisin sanoen niiden naapurimaiden kanssa, joille hankkeesta voi olla rajat ylittäviä vaikutuksia. Tässä tapauksessa asianomaisia osapuolia ovat kolme Itämeren valtiota ja Puola.

Näin ollen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn oikea noudattaminen tarkoittaa sitä, että toimivaltaisten viranomaisten ja kansalaisten on arvioitava kaikki huolen aiheet, kysymykset ja tärkeät seikat, joita mietinnössäkin on mainittu ja joista tänään keskustelemme, ja keskusteltava niistä.

Tässä vaiheessa on ennenaikaista korostaa mahdollisia kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita ei voida lieventää tai välttää. Lopullista ympäristövaikutusten arviointikertomusta ei ole vielä laadittu. Tämän vuoksi ympäristöviranomaisilla ei vielä ole ollut mahdollisuutta analysoida ja arvioida kaikkia teknisiä tietoja, joita tarvitaan, jotta voitaisiin vastata kaikkiin oikeutettuihin kysymyksiin.

Aiheuttajavaltioilla on laillinen oikeus vaatia kaikkia lisätietoja, jotka ne katsovat välttämättömiksi voidakseen, jos ne niin päättävät, myöntää toteuttamisluvan. Ruotsi esimerkiksi on jo tehnyt näin, kun hankkeen omistaja esitti muodollisen hakemuksen täyttääkseen kansalliset vaatimukset.

Toisaalta kohdeosapuolilla on myös laillinen oikeus varmistaa, että niillä on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot. Tietojeni mukaan kaikki osapuolet, siis sekä aiheuttajaosapuolet että kohdeosapuolet, kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan Espoon yleissopimukseen perustuvan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kehityksestä.

Lopullisen raportin ympäristövaikutuksista odotetaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Kun se on jätetty, aloitetaan muodolliset neuvottelut, joissa määritellään lopullinen päätös toteuttamisluvasta.

Toivon, että kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat sopimuspuolina Espoon yleissopimuksessa, täyttävät velvollisuutensa ja kantavat vastuunsa asianmukaisesti.

Venäjä on allekirjoittanut Espoon yleissopimuksen. Se ei ole sopimuspuoli, mutta on suostunut noudattamaan yleissopimusta.

Lopuksi haluaisin korostaa sitä, että seuraamme tilannetta ja olemme yhteydessä Espoon yleissopimuksen vastuuosapuoliin, osapuoliin, joita asia koskee ja urakoitsijaan. Komission viranomaiset ovat selvittäneet urakoitsijalle, että kaikki välttämättömiä tietoja ja avoimuutta koskevat velvoitteet on täytettävä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Christopher Beazley, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja Marcin Libicki, hyvät naiset ja herrat, tämä mietintö on erittäin tärkeä sekä parlamentille että kansalaisille yleensä, kuten Marcin Libicki jo totesi.

(EN) 30 000 allekirjoitusta osoittaa Itämeren rannikoilla esiintyvän huolestumisen. Itämerenhän on sanottu kuolevan saasteisiin. Se on hyvin matala. Sen pohjalla on vielä sotalaivoja toisen maailmansodan ajoilta. Kysymys kuuluukin: Onko nyt todella järkevää vetää energiaputki Euroopan unionin juuri tämän nimenomaisen osan pohjaan?

Minulla on kunnia valmistella ulkoasiainvaliokunnan lausunto ja ympäristöasiat, joita vetoomusvaliokunta on tarkastellut. Tässä yhteydessä olen myös ollut huolissani ympäristövaikutusten arviointitutkimuksesta, johon komissio juuri viittasi.

Hyvä komission jäsen, voisitteko vahvistaa vastauksessanne, hyväksyttekö Marcin Libickin mietinnössä parlamentin 20 kohdan, jossa kehotetaan teitä ja komissiota teettämään riippumaton ympäristöarviointi? On epäilyjä siitä, että jos hankkeen esittäjä tilaa ympäristöarvioinnin, se ei ehkä ole puolueeton.

Kehotamme myös kuulemaan perin pohjin Itämeren valtioita – joita on yhdeksän, Venäjä mukaan lukien – ja ottamaan ne mukaan tällaisen putken huoltoon ja turvallisuuteen, jos se nyt rakennetaan. Komissio on jo korostanut kansainvälisen ja unionin oikeuden tunnustamisen merkitystä ja haluaisimme lisätä, että yhtiön luotettavuus on myös välttämätön seikka. Olisi otettava asianmukainen vakuutus, joka kattaisi kaikki hankkeen mahdollisesti aiheuttamat riskit ja vahingot sekä rakennusvaiheessa että sen jälkeen.

Lopuksi korostamme vastavuoroisuusperiaatetta. Eilen epäonnistunut venäläisten osapuolten yritys korvata BP-TNK:n toimitusjohtaja ei sovi yhteen EU:n yhtiöiden ja venäläisten yhtiöiden keskinäisen yhteisymmärryksen kanssa. Toivomme harmoniaa tässä yrityksessä ja toivomme myös, että komissio seuraa tätä hanketta tarkoin. Kuten esittelijä ja kaksi komission jäsentä kuulemistilaisuudessa jo korostivat, nykyinen ehdotus, sellaisena kuin Nord Stream on sen esittänyt, ei tyydytä.

Haluaisin päättää toteamalla, että ryhmäni äänestää Marcin Libickin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andres Tarand, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. (ET) Ainoa ratkaisemattomaksi jäänyt väite Itämeren kaasuputken rakentamisessa koskee ympäristönsuojelua. Sveitsiläinen Nord Stream -yhtiö ei ole onnistunut jättämään määräaikaan mennessä ympäristövaikutusten arviointia, joten Euroopan parlamentti joutuu äänestämään ilman näitä tietoja.

On myös käynyt ilmi, että Nord Streamin tilaamaan ympäristövaikutusten arviointiin on otettu vain kaksi uutta tutkimusongelmaa sen jälkeen, kun parlamentti oli tuonut esiin yhtiön tutkimussuunnitelmien suurimmat puutteet. Tärkein ongelma YVA:n suhteen ovat kymmenet sota-alukset, jotka upotettiin vuoden 1941 elokuun taisteluissa Suomenlahteen varusteineen. Tämän myönsi duuman jäsen Andrei Klimov vain kymmenen päivää sitten.

Viime vuonna vielä kerrottiin, että väylä oli aivan vapaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pohjamutaa pöllytettäessä vapautuvaan fosforiin: vaikka YVA:ssa todetaan, ettei rehevöitymistä esiinny, toiset koulukunnat ovat eri mieltä. On myös varauduttava siihen, että tuolloin vapautuu dioksideja ja raskaita metalleja. Viimeksi mainitut vaikuttavat ruokiin, joita valmistetaan myrkyllisiä aineita sisältävistä kaloista. Jo nyt tiedetään, että näiden aineiden ja radioaktiivisuuden määrät ovat korkeimmillaan Itämeressä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rihards Pīks, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluaisin sanoa tästä hankkeesta ja Marcin Libickin mietinnöstä, että yleensä tässä olisi otettava huomioon kolme seikkaa. Ensimmäinen on taloudellinen näkökohta. Energiavarat ovat tietenkin tärkeitä sekä Saksalle että koko Euroopalle. Tässä mielessä kaasuputki Venäjältä on välttämätön, sillä Venäjällä on kaasuvaroja. Toinen näkökohta on poliittinen. Tämä tarkoittaa tapaa, jolla hanketta on valmisteltu. Tiedämme hyvin, että valmisteluun on liittynyt voimakasta poliittista ristivetoa ennen vaaleja. Valtioita, joihin hanke mahdollisesti vaikuttaa taloudellisesti tai ympäristöön liittyviltä osin, ei ole kuultu.

Toiseksi EU:n energiastrategian mukaisesti on otettava huomioon energiakanavien kilpailukyky. Tässä yhteydessä näin ei ole toimittu, joten se ei täytä EU:n strategiaa energiasolidaarisuudesta ja energiavarmuudesta, jotka olemme nyt hyväksyneet.

Kolmantena ovat ympäristönäkökohdat, joita Marcin Libickin mietinnössä käsitellään erityisesti. Kuten tunnettua, maailman ympäristörahaston raportin mukaan maailman valtamerten kymmenestä saastuneimmasta paikasta seitsemän sijaitsee Itämeressä. Tästä ei mielestäni ole juuri keskusteltu. Luonnollisesti tiedän, että hankkeen toteuttamisesta vastaavat yhtiöt ovat tehneet laskelmia ja käyneet keskusteluja, mutta toisesta vaihtoehdosta ei ole keskusteltu julkisesti eli kaasuputken rakentamisesta kulkemaan maitse. Näin siitä saataisiin paljon kilpailukykyisempi ja ratkaistaisiin itse asiassa kaksi ongelmaa – ympäristöseikat sekä strategiset ja poliittiset seikat. Kiitos!

 
  
MPphoto
 
 

  Lasse Lehtinen, PSE-ryhmän puolesta. (FI) Arvoisa puhemies, vetoomus, jota mietintö käsittelee, koskee ympäristöä, mutta käydyistä keskusteluista olemme huomanneet, että kaasuputkihankkeella on ulottuvuuksia, jotka eivät liity ympäristöön.

Parlamentin arvovallan mukaista on päätöslauselmissakin pitäytyä tosiasioissa. Tosiasia on, että EU tarvitsee venäläistä kaasua ja että Venäjä tarvitsee vielä enemmän eurooppalaisia asiakkaitaan.

Toinen tosiasia on, että nyt käsiteltävänä oleva hanke on EU:ssa hyväksytty osaksi TEN-ohjelmaa. Se on suuri rakennushanke, jolla toteutuessaan saattaa olla haitallisia vaikutuksia Itämeren ekosysteemiin.

Siitä syystä on tärkeää teettää puolueettomat ympäristöselvitykset, jotta riskit voidaan todentaa ja punnita niitä hyötyjä vastaan. Riskittömiä hankkeita ei ole olemassakaan.

Ryhmämme muutosesitykset mietintöön perustuvat siihen periaatteeseen, että ympäristön kohdalla ei tehdä myönnytyksiä, muttei myöskään rakenneta keinotekoisia esteitä.

Tosiasia on myös, että Itämeren tämän hetken suurin ympäristöongelma on ympäröivien maiden maatalous, ja todellinen riski ovat nopeasti yleistyvät öljykuljetukset laivoilla. Näitä ongelmia emme kuitenkaan käsittele tässä mietinnössä.

Tosiasia on niin ikään, että putkea koskeva keskustelu on politisoitunut siinä määrin, että itse asia uhkaa jäädä sivuseikaksi. Entisen presidentin Putinin huomautus, jonka mukaan Venäjän laivastolla on myös taloudellisia etuja suojeltavanaan, ei ole omiaan luomaan luottamuksellista ilmapiiriä. Energian käyttäminen poliittiseen painostukseen ei myöskään kuulu sivistyneeseen tapaan käydä kansainvälistä vuoropuhelua.

Suomi on kokenut Venäjän taholta painostusta puutullien muodossa, mutta ainakaan toistaiseksi Suomen hallitus ei ole sitonut asiaa kaasuputkihankkeeseen.

Venäjä ei ole ratifioinut Itämerta koskevaa Espoon yleissopimusta. Sitä pitää edellyttää Venäjältä ennen, kuin putken rakentaminen voidaan aloittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diana Wallis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on uskomattoman monipuolinen mietintö, joka kattaa vaikean vyyhden eurooppalaisia ongelmia, jotka eivät liity pelkästään ympäristöön. On syytä panna merkille, että mietintö tulee vetoomusvaliokunnalta. On vetoomusvaliokunnan ansiota, että se on onnistunut saattamaan yhteen parlamentin koko mielipidekirjon kuulemisten ja tämän mietinnön avulla ja pyrkii tekemään siitä yhteenvedon.

Ryhmäni johtavana periaatteena on ollut tätä mietintöä käsiteltäessä pyrkiä antamaan eurooppalainen vastauskokonaisuus eurooppalaisiin ongelmiin. Pääasiallisesti kaasuputkessa korostuu tarve, jos sitä nyt tarvitsee korostaa, osoittaa unionin lähestymistapa energiatoimituksiin.

Ei ole hyvä, että eri valtiot tekevät eri asioita eri kumppanien kanssa. Meidän on osoitettava yhteisön vastuu, joka korostuu solidaarisuusperiaatteessa.

Ympäristöasioista on puhuttu paljon, ja komissio on antanut hyviä vastauksia, jotka liittyvät yhteisön ympäristölainsäädäntöön, kansainvälisiin laillisiin velvoitteisiin, mutta nyt on saatava aikaan luottamusta. Meidän on varmistettava, niin pitkälle kuin mahdollista, että unionin normit otetaan huomioon ja että unionilla on koordinoitu ja yhtenäinen lähestymistapa ympäristöseikkoihin.

Tähän liittyy tietysti erittäin vaikea asia eli EU:n ja Venäjän suhteet. Tässä tarjoutuu hyvä tilaisuus Itämeren alueella, pohjoisimmilla alueilla. Myös pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvä kumppanuus tarjoaa hyvän tilaisuuden. Käyttäkäämme tätä välinettä, joka on jo tuottanut erittäin hyviä tuloksia EU:n ja Venäjän suhteissa.

Lopuksi haluan tuoda esiin myönteisen seikan. Kotiseudullani Yorkshiressa on pieni kylä, jonka Pohjanmeren alitse kulkeva merenalainen kaasuputki on nyt liittänyt norjalaiseen pikkukylään. Putki on luonut ihmistenvälisiä suhteita, jotka kestävät pitkään. Se on myönteistä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Hammerstein, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää, vetoomusvaliokunnan puheenjohtajaa Marcin Libickiä. Käsittelemme nyt siis unionin kansalaisten esittämää vetoomusta. Nämä kansalaiset edustavat tuhansia, jotka ovat huolestuneita Venäjältä Saksaan kulkevan kaasuputken rakentamisesta.

Erityisesti epäilyksiä herättää Venäjän ja Saksan kahdenvälinen sopimus, jossa ovat mukana Gazprom ja E.ON ja jossa on kyse maailman pisimpiin kuuluvan kaasuputken rakentamisesta. Tarkoituksena on rakentaa putki Itämeren keskelle niin, ettei se kulje Puolan ja Baltian maiden kautta.

Tämä hanke on todella poliittinen kiertotie. Se on todella kiertotie, jolla vältetään putken maitse kuljettamiseen mahdollisesti liittyvät poliittiset ongelmat, mutta samalla sillä osoitetaan välinpitämättömyyttä EU:n yhteistä energiapolitiikkaa kohtaan ja heikennetään EU:n asemia sen suhteissa Venäjään. Kahdenväliset energiasopimukset, joita ei koordinoida EU:n politiikan kanssa, heikentävät myös EU:n vakaata ja yhtenäistä ulkopolitiikka.

Hankkeessa halutaan alittaa hauras meri, jota myrkylliset tuotteet jo saastuttavat ja jonka luonnollinen vedenvaihtuvuus on erittäin rajoittunutta. Onnettomuus olisi katastrofaalinen kaikille Itämeren valtioille. Meidän on ennen kaikkea vaadittava varovaisuusperiaatteen päättäväistä soveltamista ja tyhjentävän ympäristöarvioinnin tekemistä siten, että siinä tutkitaan kaikkia vaihtoehtoja, sekä kaikkien kansainvälisten normien tiukkaa noudattamista.

Energiavarmuus taataan parhaiten koordinoidulla EU:n politiikalla ja tiukkojen ympäristövaatimusten täyttämisellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson, GUE/NGL -ryhmän puolesta. (SV) Arvoisa puhemies, Itämeren pohjassa kulkeva kaasuputki merkitsee lisääntyviä ympäristönmuutosta aiheuttavia päästöjä ja vakavaa ympäristöuhkaa Itämeren herkälle ekosysteemille. Biologinen tasapaino on vaarassa häiriytyä. Mitä voivatkaan aiheuttaa kaikki merenpohjaan upotetut miinat? Suunniteltu kaasuputki – suunnitelmien mukaisesti toteutettuna – merkitsee suurempaa irrottautumista sitoumuksesta, jota ilmastokeskusteluissa usein syytetään tyhjistä lupauksista. Ilmastokeskustelut on kuitenkin syytä ottaa vakavasti ja muuttaa ne konkreettisiksi toimiksi ja toimenpiteiksi.

Kaikki pyrkimykset sitoa miljardeja maakaasuinvestointeihin viivyttävät todella tärkeitä investointeja uusiutuviin energiavaihtoehtoihin ja ovat ristiriidassa aikomusten kanssa, joita on julistettu ja joilla halutaan uudelleen arvioida ympäristöpolitiikkaa ja pysäyttää ilmastonmuutos. On keskityttävä Itämereen ja ilmastoseikkoihin, minkä vuoksi vaadimme, että Nord Stream tutkii vaihtoehtoisen reitin, joka kulkisi maitse, ennen kuin se tekee päätöksen kaasuputken tulevaisuudesta – tämä on täysin yhteneväistä Ruotsin hallituksen tämän vuoden helmikuussa tekemän päätöksen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylwester Chruszcz (NI). - (PL) Arvoisa puhemies, venäläisten toimet eivät yllätä lainkaan, sillä Venäjä ei kuulu Euroopan unioniin ja sillä on oikeutettu taloudellinen intressi rakentaa putki Itämeren pohjaan, jolloin se on riippumaton välittäjistä. Saksan hallituksen toimet ovat kuitenkin skandaalimaisia ja ristiriidassa unionin solidaarisuuden kanssa. Saksalaiset, jotka kannattavat Euroopan unionin hanketta ja kannattivat äskettäin Euroopan perustuslakia, näyttävät käyttävän sanaa ”unioni” hyvin valikoivasti. Tätä emme voi hyväksyä. Tekään, arvoisa puhemies Hans-Gert Pöttering, Euroopan unionin tärkeimpänä saksalaisena, ette ole tehnyt asialle mitään. Sen sijaan, että matkustelette tapaamassa maanmiehiänne, voisitte ehkä miettiä, miten voitaisiin toimia vierottamatta Euroopan kansakuntia toisistaan?

 
  
MPphoto
 
 

  András Gyürk (PPE-DE). - (HU) Kiitos puheenvuorosta, arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja herrat, Itämeren kaasuputkihanke on yhteisen energiapolitiikan toistaiseksi kiistanalaisimpia asioita. Monet ovat huolestuneita siitä, ettei kaasuputken rakentaminen suinkaan lisää maanosamme toimitusvarmuutta, vaan heikentää puolustuskykyämme Venäjää vastaan.

Emme tiedä, tulevatko hinnat kuluttajille kohtuullisemmiksi vai kohoavatko ne huimiksi valtavien investointien vuoksi. Eikä lopultakaan selvää vastausta saada ajankohtaiseen kysymykseen: mitä ympäristöseurauksia Nord Streamin hankkeella on?

Mielestäni on ratkaisevaa, että tehdään asianmukainen ympäristövaikutusten arviointi, ennen kuin upotetaan suunniteltu kaasuputki, jolla määritetään Euroopan ja myös Nord Streamin energiatoimitukset vuosikymmeniksi. On tehtävä tietysti kaiken kattava ympäristövaikutusten arviointi. Tässä tapauksessa valitettavasti ei ole tehty kunnollista puolueetonta arviointia, jossa otettaisiin huomioon ympäristönäkökohdat.

Käsiteltävänä oleva mietintö selventää paljon ympäristöhuolia, jotka liittyvät Itämeren kaasuputkeen. Mielestäni on väärin, ettei ole tehty perinpohjaista analyysia tarkoista ympäristövaikutuksista, joita merenpohjan ruoppaaminen 1 200 kilometrin pituudelta voi aiheuttaa. Toisesta maailmansodasta peräisin olevien tutkimattomien ammusten, joita alueelta mahdollisesti löytyy, aiheuttamia vaaroja ei myöskään ole selvitetty. Vahingollisten kemiallisten aineiden vapautuminen mereen kaasuputken rakentamisen yhteydessä lisää huolestumista.

Nämä ovat niin tärkeitä seikkoja, että mielestäni on käsittämätöntä, että hanke voitaisiin toteuttaa vastuuntuntoisesti vastaamatta näihin kysymyksiin selvästi ja vakuuttavasti. Mielestäni ympäristönsuojelu ja energian toimitusvarmuus eivät sulje pois toisiaan. Jos Euroopan parlamentti todella haluaa olla kansalaisia lähellä oleva toimielin, sen on otettava huomioon eri vetoomukset, joissa on 30 000 allekirjoitusta ja joissa kiinnitetään huomiota Itämeren kaasuputken ympäristöriskeihin, ja on annettava todellinen vastaus esitettyihin kysymyksiin. Kiitos!

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön perustana on vetoomus, jonka on allekirjoittanut 30 000 unionin kansalaista. Vetoomusvaliokunta on jo tehnyt paljon tuomalla tämän asian unionin asialistalle. Kansalaisten luottamuksen kannalta on elintärkeää, että unioni voi sitoutua asiaan heidän puolestaan. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että unionin katsotaan edelleen sitoutuvan ympäristövaikutuksiin tässä ehdotuksessa, minkä vuoksi komission jäsen Dimasin harteilla on raskas taakka.

Meidän on osoitettava kykenevämme suojelemaan kansalaisten terveyttä ja ympäristömme kestävyyttä. Ehdottoman tarpeen kehittää energiavaroja ja energiavarojen ostamisen on perustuttava kestävyysperiaatteisiin. Ryhmäni tarkistusehdotuksilla tähän mietintöön pyritään keskittämään tai tarkemmin sanoen keskittämään uudelleen mietintö näihin periaatteisiin. Pyydän parlamenttia tukemaan niitä.

YVA on välttämätön ja pakollinen, kuten komission jäsen Dimas jo korosti, jos luvat aiotaan myöntää laillisesti. Se miten hoidamme tämän asian, vaikuttaa tulevaisuuteen, ja meidän on saatava aikaan oikea tasapaino.

 
  
MPphoto
 
 

  Henrik Lax (ALDE). - (SV) Arvoisa puhemies, siitä, että Euroopan parlamentti on ottanut keskusteluun Nord Streamin tapauksen, on seurannut ainakin kaksi myönteistä asiaa. Tammikuussa vetoomusvaliokunnassa järjestetyn julkisen kuulemisen ansiosta voimme odottaa Nord Streamin toimittavan puolueettoman ja tyhjentävän ympäristövaikutusten arvioinnin.

Toinen myönteinen seikka on, että keskustelussa lienee tehty selväksi Nord Streamin omistajille ja Venäjän valtiolle se, ettei kaasuputken rakentamiselle voida antaa lupaa, jollei Venäjä myös ratifioi Espoon yleissopimusta. Ennakkoehtona on myös, että vastuusta vahingon sattuessa on sovittu. Olemme kuitenkin myös kuulleet, että tarvitaan muitakin luottamusta herättäviä toimenpiteitä, jos tästä hankkeesta halutaan tehdä luja yhdysside EU:n ja Venäjän välille, niin kuin toivomme. Gazpromin on muun muassa myös annettava julkinen näyttö valmiudestaan noudattaa käytännössä sitoumuksiaan tuleviin toimituksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Helmuth Markov (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, totta kai putken rakentaminen – olipa kyseessä öljy- tai kaasuputki – vaikuttaa ympäristöön eikä sillä ole väliä, kulkeeko tämä putki Pohjanmeressä Ekofiskistä Emdeniin, kuten nyt, vai kulkeeko se Venäjältä Saksaan Puolan kautta. Sellainenkin on jo olemassa.

Ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä. Samoin on tehtävä suunnitelman hyväksymisen arviointi. Kaikkea tätä säännellään kansainvälisellä tasolla. On tehty Espoon yleissopimus, mikä tarkoittaa sitä, että niiden valtioiden, joiden kautta putki kulkee, on tarkastettava, voidaanko alueella tehdä rakennustyöt. Luotan näihin valtioihin ja luotan siihen, että yleissopimusta noudatetaan. Vasta silloin voimme keskustella täällä, onko olemassa vaihtoehtoja, joissa putki kulkisi sieltä tai täältä.

Nykyiset toimet vaikuttavat minusta poliittiselta puolueellisuudelta. Kun meillä nyt on poliittista vaikutusvaltaa, kaasuputki on rakennettava tähän. Tämä tarkoittaa ympäristövaikutusten arvioinnin kiertämistä. Antakaamme kyseisten maiden ja niiden hallitusten päättää, täytetäänkö ympäristövaatimukset asianmukaisesti. Meidän on eurooppalaisina kerrottava, että luotamme kyseisiin jäsenvaltioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). (NL) Arvoisa puhemies tätä keskustelua käydään tänään, koska kansalaiset ja hallitukset ovat huolestuneita tämän kaasuputken rakentamisesta. He ovat huolestuneita, koska Itämeren herkällä alueella ympäristö on uhattuna.

Keskustelu on kuitenkin hyvin politisoitu. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kansainvälisiä ja ympäristösopimuksia on noudatettava, nimenomaan kun kyseessä on Itämeren herkkä alue. Arvoisa puhemies, nyt tapahtunut politisoituminen ei liity asiaan mitenkään. On myönnettävä, että energiaa tarvitaan ja että kotimainen tuotanto niin Alankomaissa kuin muuallakin, supistuu kaiken aikaa, joten tarvitaan kaasua muista lähteistä. Sitä kaasua saadaan Venäjältä. Olisi ollut paljon parempi kuljettaa tämä kaasu maitse, mutta se on tehty mahdottomaksi. Nyt on kuljettava tämän herkän alueen kautta. Mielestäni tärkein seikka on kaikkien kansainvälisten ja ympäristösopimusten noudattaminen.

Toinen tärkeä seikka on – ja toivon, etteivät kaikki olisi unohtaneet tätä – että tyydyttävän ympäristövaikutusten arviointikertomuksen on johdettava lupien myöntämiseen. Näiden lupien antajina ovat Saksa, Tanska, Ruotsi ja myös Suomi. Viimeksi mainittua on arvioitava myöhemmin vuoden lopussa.

Toinen seikka on, että tarvitaan myös jonkinasteista vastavuoroisuutta. Olemme riippuvaisia Venäjän kaasusta ja venäläiset ovat riippuvaisia halustamme ostaa sitä. Toivon, että tätä vastavuoroisuutta pian säännellään kumppanuussopimuksella ilman kaikkia tähän hankkeeseen liittyviä poliittisia tunteita. Siten voimme ratkaista hyvin monia ongelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Victor Boştinaru (PSE) - (RO) Tässä mietinnössä käsitellään ympäristöseikkoja, mutta siinä ei voida eikä saada käsitellä pelkästään ympäristöseikkoja.

Ensiksi haluaisin korostaa, että meidän on tuettava tätä hanketta, jolla voidaan parantaa Euroopan energiatoimituksia. Tämän vuoksi on mielestäni valitettavaa, ettei Euroopan unioni ole vielä kehittänyt yhteistä energiapolitiikkaa.

Euroopan unioni vaatii yhteisiä ympäristönormeja, eivätkä ne koske ainoastaan Nord Streamin kokoisia hankkeita. Vastaavia hankkeita on suunnitteilla muuallakin Euroopassa, ja hyväksyttyjä normeja on noudatettava kaikkialla.

Nord Stream on tärkeä ennakkotapaus, ja meidän on varmistettava, että suuntamme on oikea. Tämä mietintö on Euroopan parlamentin vastaus vetoomukseen, jossa on yli 30 000 allekirjoitusta, emmekä voi jättää huomiotta unionin kansalaisten mielipidettä.

Ihmiskunnan historiaan, ennen kaikkea teollisuuden historiaan, on liittynyt todellisia ympäristökatastrofeja. Me Euroopan parlamentissa, vuoden 2008 Euroopassa, emme saa antaa historian toistuvan.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Lebech (ALDE). (DA) Arvoisa puhemies, Itämeri on hyvin haavoittuva meri, ja Nord Stream vaikuttaa alueen merenpohjaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Siksi mielestäni kaikkien rannikkovaltioiden olisi yhdessä valvottava ympäristön turvallisuutta ja Nord Streamin olisi maksettava korvauksia kaikista vahingoista, joita voi sattua kaasuputken rakentamisessa. Ympäristöongelma ei kuitenkaan ole ainoa Nord Streamiin liittyvä ongelma. Tähän liittyy myös Venäjän ja Itämeren valtioiden välinen luottamuspula. Venäjän tiedetään usein käyttäneen energiapolitiikkaa poliittisena välineenä. Lisäksi monet Itämeren valtiot katsovat Nord Streamin olevan Venäjän selvä pyrkimys niiden ohittamiseen ja suoraan Länsi-Euroopan markkinoille pääsemiseen. Lisäksi Nord Streamin voidaan katsoa olevan esimerkki Venäjän ja EU:n jäsenvaltion kahdenvälisestä sopimuksesta. Siksi unionilla on erityinen ja perustavanlaatuinen intressi Nord Streamissa energiatoimitusten suhteen, ja on tärkeää, että EU pysyy yhtenäisenä yhteisessä energiapolitiikassa ja etteivät yksittäiset jäsenvaltiot tee kahdenvälisiä sopimuksia. Näin ollen on tärkeää, että Venäjä osoittaa hyvää tahtoa ja liittyy kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Urszula Gacek (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Nord Streamin Itämeren kaasuputki on ollut ristiriitainen hanke siitä lähtien, kun Saksan entinen liittokansleri sai johtavan aseman hanketta hoitavassa yhteisyrityksessä. Useissa Itämeren maissa on syystä huolestuttu energiavarmuudesta. Hankkeesta on tullut klassinen esimerkki Euroopan solidaarisuuden vääristymisestä. Nord Streamin hankkeen geopoliittista merkitys Venäjälle on varmaankin aivan selvä.

Mutta näistä asioista emme tänään keskustelu. Keskustelemme tänään Nord Streamin kaasuputkeen liittyvästä toisesta hyvin tärkeästä seikasta: sen ympäristövaikutuksista. Siksi olin hyvin hämmästynyt, kun komission jäsen Dimas korosti ensiksi energiatoimitusten merkitystä ja hankkeeseen liittyviä liiketaloudellisia seikkoja ja viittasi vasta myöhemmin ympäristövaikutuksiin. Olisin odottanut toisenlaista tärkeysjärjestystä ympäristöasioista vastaavalta komission jäseneltä.

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Itämeri on ympäristöltään ainutlaatuinen ja herkkä alue. Monet asiantuntijat yhtyvät vetoomuksen esittäjien huolestumiseen ja epäilevät syystä Nord Streamin asiantuntijoiden laatimaa ympäristövaikutusten arviointikertomusta. On otettava huomioon, että Itämeren valtiot, jotka tuntevat kaasuputken muut kuin ympäristöuhat, kärsivät myös suoraan erittäin paljon kaikista mahdollisista ympäristöhaitoista. Sellaisten tarkistusten hyväksymisellä, joissa vähätellään ympäristöuhkia, väheksytään totta puhuen entistä enemmän vahinkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Vural Öger (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, tietysti EU:n kaikkien kansalaisten ja erityisesti Itämeren valtioiden kansalaisten etuna on, ettei ympäristölle aiheutettaisi vaaraa. Kun sitten kaikki ympäristövaraukset on häivytetty, ei Itämeren kaasuputken tiellä saisi olla muita esteitä, sillä EU luottaa sekä energialähteiden että energian kulkureittien monipuolistamiseen.

Unioniin on tuotava vuosittain 200 miljardia kuutiometriä kaasua vuodesta 2012 alkaen. Jos halutaan varmistaa tulevaisuuden energiatoimitukset, EU:lle kaikki kaasuputket ovat tärkeitä: Itämeren kaasuputki merkitsee täydentävää energiareittiä eikä sen siksi saisi katsoa kilpailevan muiden hankkeiden kanssa. Poliittisesti perustellut väitteet eivät saisi haitata EU:n taloudellisia etuja.

Kaikki itäisten ja läntisten jäsenvaltioiden väliset erot olisi pitänyt ratkaista etukäteen. Vastaisuudessa tämä olisi annettava ”Euroopan energiaedustajan” tehtäväksi. Väärinymmärryksiä ja epäsopua voitaisiin välttää etukäteen tehtävällä koordinoinnilla, avoimuudella ja tiedonvaihdolla. Tässä keskustelussa korostuu jälleen kerran EU:n yhteisen ja koordinoidun ulkopolitiikan tarve.

 
  
MPphoto
 
 

  Grażyna Staniszewska (ALDE). - (PL) Arvoisa puhemies, minusta pohjoisella kaasuputkella ja Euroopan parlamentin suhtautumisella siihen testataan Euroopan unionin todelliset arvot. Sillä testataan, perustuuko EU:n toiminta todella solidaarisuuteen. Sillä testataan myös sitoutumisemme ympäristönsuojeluun. Jos paljon pienemmissä hankkeissa, joihin liittyy paljon pienempi riski ihmisille ja ympäristölle, vaaditaan useiden vaihtoehtoisten esitysten tekemistä parhaan valitsemiseksi, niin tässä valtavassa hankkeessa, josta voi aiheutua vakava uhka sekä ympäristölle että ihmisille, olisi vaadittava hankkeen esittäjiltä useita vaihtoehtoisia ehdotuksia. Vain sen jälkeen voidaan valita sopivin ehdotus, josta on vähiten haittaa ihmisille ja ympäristölle. On hyvin outoa, että tämä toimintatapa jätettiin huomiotta näin valtavassa hankkeessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vytautas Landsbergis (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, toivottavasti kukaan EU:n johtajistosta ei ollut iloinen Hanti-Mansijskissa, kun Venäjän uusi presidentti halvensi unionin solidaarisuutta.

Nyt edessämme on haaste: kunnioitetaanko pienempien rannikkovaltioiden oikeutettua huolestumista? Jollei noita ”rajaheimoja” kunnioiteta, eikä heidän kohtalostaan välitetä, vajoamme uuden Euroopan sisälle syntyvän uuskolonialismin suohon. Jos parlamentti äänestää todella riippumatonta ympäristövaikutusten arviointia vastaan, eikä välitä todellisten vaarojen torjunnasta, koska iso raha sanoo suoraan, ettei ole olemassa tuhoriskiä sen jälkeen, kun yksi kansallinen ryhmä esittää tällaista kantaa kiireellisesti hyväksyttäväksi, EU itse on vaarassa upota myrkytettyyn merenpohjaan.

Hyvät kuulijakollegat, menkää Adenauerin, Schumanin ja De Gasperin haudoille kysymään, miten olisi hyvä äänestää erityisesti viidestä ensimmäisestä Gazpromin tarkistuksesta. Itse puristan jokaisen arvostetun saksalaisen parlamentin jäsenen kättä tässä parlamentissa, joka äänestää näitä 41 parlamentin jäsenen esittämiä tarkistuksia vastaan.

Harhaanjohdetut voivat korjata erehdyksensä pidättäytymällä äänestämästä. Säilyttäkäämme Eurooppa tärkeimpänä asianamme.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, Venäjän ja Saksan yhdistävä kaasuputkisuunnitelma olisi maailman pisin merenalainen kaasun kaksoisputki ja myös matalin, minkä vuoksi se olisi erityisen vahinkoaltis. On aivan selvää, että valtaisat työt Itämeren laajalla alueella muodostavat vakavan vaaran ympäristölle, luonnon monimuotoisuudelle ja elinympäristölle, laivojen turvallisuudelle ja liikkumiselle ja ekokatastrofin sattuessa myös Itämeren valtioiden väestön terveydelle.

Koska ympäristöön kohdistuu vakavaa uhkaa, Espoon yleissopimuksen mukaan ensimmäiseksi olisi mietittävä vaihtoehtoja kaasuputken sijoittamiselle niin, ettei meriympäristölle aiheutuisi haittaa. Tässä tapauksessa kyseeseen tulisi kaasuputken sijoittaminen maalle. Rakentaminen Itämeren pohjaan ei ole Saksan ja Venäjän välinen asia, koska ekokatastrofin sattuessa kaikki Itämeren valtiot joutuisivat kärsimään. Näin suuri hanke olisi toteutettava eurooppalaisen solidaarisuuden hengessä ja kaikkien Itämeren valtioiden suostumuksella sen jälkeen, kun on tehty perusteellinen ja riippumaton ympäristövaikutusten arviointi.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää tämän mietinnön laatijaa, puheenjohtaja Marcin Libickia. Hän laati tämän mietinnön erittäin vaikeissa oloissa, sillä tämän ristiriitaisen hankkeen rakentamisesta vastuussa olevan yhtymän edustajat kohdistivat häneen tavattoman voimakasta lobbausta. Toivottavasti tämän mietinnön lopullisesta versiosta käy ilmi, että ajat, jolloin lobbausryhmät vaikuttivat suuresti Euroopan unionissa annettaviin lakeihin, ovat ohi.

Tämän jälkeen haluaisin korostaa tapauksen ansiot huomioon ottaen, että tarkastellessaan hankkeita, jotka vaikuttavat suoraan jäsenvaltioihin, Euroopan unionin olisi sovellettava puolueettomia ympäristönsuojelun normeja. Tämä mietintö testaa tätä objektiivisuutta. Nord Streamin hankkeella on, kuten tunnettua, katastrofaalisia vaikutuksia Itämeren ympäristöön. Emme voi sallia tällaisten vaarallisten investointien tekemistä Euroopan unionissa, jos neljäsosa asukkaista ei siihen suostu. Meidän olisi pyrittävä yhteisymmärrykseen siitä, ettei jättimäinen voimayhtiö onnistu tyrkyttämään ympäristölle vaarallista ja taloudellisesti kyseenalaista hanketta.

Pohjoinen kaasuputki ei ole taloudellinen: se tulee yli 30 kertaa kalliimmaksi kuin maitse kulkeva putki. Viimeisimpien arvioiden mukaan hanke maksaa 10 miljardista eurosta 20 miljardiin euroon. Vaihtoehtoinen maitse kulkeva putki maksaisi noin kolme miljardia euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että putkea pitkin johdettu kaasu maksaa paljon enemmän, mikä aiheuttaa välittömän tuontikaasun hinnannousun koko Euroopan unionissa.

Toinen näkökulma tähän tavattoman ristiriitaiseen hankkeeseen on Euroopan unionin energiavarmuus. Nord Streamin rakennushanke vaikuttaa voimakkaasti tähän varmuuteen. Vastauksena Venäjän toimille Euroopan unionin olisi laajennettava jäsenvaltioiden pääsyä Keski-Aasian kaasu- ja öljyvaroihin, eikä saattaa niitä entistä riippuvammiksi Gazpromin kaasutoimituksista, niin kuin se nyt tekee. Kreml pyrkii toimillaan estämään Euroopan kaasutoimitusten monipuolistumisen, ja Nord Stream tarjoaa mainion keinon saavuttaa tämä tavoite. Kuten jo totesin, tällä hankkeella ei todellakaan ole taloudellisia perusteita.

Nord Streamin hanke osoittaa Kremlin valmiuden monopolisoida Euroopan kaasumarkkinat. Samalla Euroopan Nabucco-hankkeen ongelmat tarjoavat esimerkin unionin kyvyttömyydestä taata omaa energiavarmuuttaan. Nyt onkin kysyttävä: miksi Saksa, joka vielä jokin aika sitten tuki innokkaasti vapautta ja turvallisuutta entisissä itäblokin valtioissa, nyt vaarantaa näiden maiden suvereenisuuden jälleen kerran? Tukemalla Kremlin suunnitelmia saavuttaa Länsi-Euroopan energiaherruus Saksa saattaa nämä valtiot vaaraan joutua Venäjän poliittisen kiristyksen kohteiksi.

Kehotan parlamentin kaikkia poliittisia ryhmiä tukemaan tätä mietintöä, varoittamaan valtavasta ekokatastrofista ja kunnioittamaan kaikkien Itämeren valtioiden oikeutta hyväksyä tai torjua tällaiset investoinnit. Nyt Euroopan unioni tarvitsee kaikinpuolista solidaarisuutta sekä energiavarmuudessa että ympäristönsuojelussa.

 
  
  

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE-DE). - Arvoisa puhemies, minusta tuntuu, että tällä mietinnöllä testataan, ajaako Euroopan parlamentti ensiksi kansalaisten etuja – he ovat todella huolestuneita – vai taipuuko se suurten yhtiöiden painostukseen, josta on tullut todella häiritsevää.

Ikävää, että tämä asia on suuresti politisoitu. Se on tulosta siitä, kun asioita aletaan hoitaa kahdenvälisesti jättämällä muut asianosaiset huomiotta.

Nyt mielestäni tarvitaan – olen täysin samaa mieltä Diana Wallisin kanssa – koordinoitua, yhtenäistä EU:n lähestymistapaa ja EU:n lainsäädännön tiukkaa noudattamista. Putken rakentamisen edellytyksenä olisi oltava todella riippumaton ympäristövaikutusten arviointitutkimus, joka tehtäisiin komission valvonnassa ja jossa otettaisiin huomioon mahdolliset vahingot, ja toiseksi olisi edellytettävä, että Venäjä ratifioi Espoon yleissopimuksen.

(Puhemies keskeyttää puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Danutė Budreikaitė (ALDE).(LT) EU:n jäsenvaltiot toteuttavat edelleen hankkeita, joilla voi olla katastrofaalisia seurauksia samalla, kun ne keskustelevat ihmisten toiminnan ympäristövaikutuksista.

Vielä vähän aikaa sitten Nord Streamin kaasuputki oli kahden valtion – Saksan ja Venäjän – välinen liiketoimi. Nyt siitä on tullut EU:n painopisteasia.

Nord Streamin kaasuputki aiotaan rakentaa matalan ja sattumalta maailman saastuneimman meren pohjaan, jonka pohjassa on kemiallisia aseita toisen maailmansodan ajoilta ja Venäjän sotilastukikohtien saasteita. Se on tarkoitus kuljettaa Natura 2000 -alueen halki. On ehdottomasti teetettävä riippumaton tutkimus mahdollisista ympäristövaikutuksista.

Katastrofin sattuessa meren rannalla asuvat ihmiset kärsivät tuhosta suoraan, ja sillä on myös taloudellisia seurauksia näille valtioille ja ympäristölle yleensä. Kuka silloin saatetaan vastuuseen?

Kymmenen valtion kansalaisia asuu Itämeren rannalla, ei vain Saksan ja Venäjän, joilla on historiallista kokemusta päättää muiden kansakuntien kohtalosta.

Kehotan unionia yksimielisyyteen muiden vaihtoehtojen etsimisessä, kuten maitse kulkeva kaasuputki, ja ydinvoiman tarkastelemisessa kaasun sijaan ympäristön huomioon ottavana vaihtoehtona, jolla EU:lle taattaisiin energiavarmuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, olen viime kuukausina esittänyt komissiolle useita kysymyksiä tästä asiasta ja saanut aina epäselviä ja yleisluonteisia vastauksia. Haluaisin kiinnittää huomiotanne kolmeen seikkaan tässä keskustelussa. Käytännössä kaikki Itämeren valtiot suhtautuvat suurella varauksella tähän hankkeeseen ja uskovat, että sillä on kielteisiä seurauksia Itämeren ympäristöön. Toinen kysymys on hankkeen hinta, joka jopa sijoittajan mukaan nousee dramaattisesti: alun perin se arvioitiin 4,5 miljardiksi euroksi. Nyt se on noin 8–12 miljardia euroa. Voidaan sanoa, että tässä on kyse periaatteesta, mutta lopulta kustannukset siirretään kuluttajien maksettaviksi. Tilanne on sitäkin ihmeellisempi, kun vaihtoehtojakin on, kaasuputken kuljettaminen maitse, mikä olisi kaksi tai kolme kertaa halvempaa. Kolmanneksi ja lopuksi tämä hanke on vastoin Euroopan unionin ajatusta yhteisestä energiapolitiikasta. On vaikea kuvitella tämän ajatuksen toteutuvan, jos kaasuputkihanke (...)

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE). - (SV) Arvoisa puhemies, kaasuputkihanke perustuu kolmeen perusvirheeseen. Se on ympäristön kannalta kielteinen: miljardeja investoidaan fossiilisiin polttoaineisiin uudistuvan energian sijaan, ja se on ympäristöä tuhoava ja aiheuttaa valtavia jätemääriä. Kun 10 kilometriä pitkä Öresundin silta rakennettiin, jouduttiin kuljettamaan pois odotettua paljon suuremmat määrät myrkyllistä jätettä. Tämä putki on yli 1 000 kilometriä pitkä. Se merkitsee ympäristötuhoa, sillä sen takia merenpohjassa on PCB-muovia, DDT:tä ja kemiallisia torjunta-aineita.

Hanke perustuu itsekkyyteen eikä solidaarisuuteen. Saksa ja Venäjä toimivat ohi muiden valtioiden, joille ei tarjota kaasua, mikä sekin on kamalaa. Mikä pahinta: hanke on epädemokraattinen. Putki sijoitetaan merenpohjaan, jotteivät maanomistajat voi tukkia sitä. Se sijoitetaan mereen, koska ehkä vain harvat hallitukset kieltäytyvät sen kuljettamisesta niiden aluevesien halki. Teillä, arvoisa komission jäsen, on Espoon yleissopimuksen mukaan oikeus puolustaa Itämeren sitä osaa, joka ei ole kenenkään aluevesiä. Vain te voitte Espoon yleissopimuksen mukaan puolustaa maanomistajien oikeuksia ja vaatia vaihtoehtoisia reittejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE).(LT) Tänään on mainittu Espoon yleissopimus useissa eri yhteyksissä lähinnä, kun on puhuttu kaikkien asianosaisten valtioiden velvoitteesta noudattaa kansainvälisiä ympäristönsuojelunormeja. Hyvät naiset ja herrat, totuus on, ettei Venäjä ole ratifioinut Espoon yleissopimusta. Lupaukseen siitä, että noudatetaan kyseisessä asiakirjassa määriteltyjä normeja ratifioimatta itse sopimusta, ei voi luottaa, varsinkin kun olemme jo saaneet kokemusta asiasta energiaperuskirjan yhteydessä.

Ryhmä kollegoja ehdottaa tarkistuksia tähän mietintöön. Näinä neljänä vuotena, joina olen työskennellyt Euroopan parlamentissa, en ole koskaan kohdannut näin laajaa yhden yhtiön lobbausta. Tiedämme tarkoin, että on syytä teettää riippumaton arviointi ympäristövaikutuksista, ja näkemys, jonka mukaan arvioinnin tekisi vain yksi yhtiö, kuten jotkut ovat todenneet, ikään kuin vain se yhtiö kykenisi tekemään tällaisen arvioinnin, on aivan sietämätön.

Kannatan Marcin Libickin mietintöä ja kehotan kollegojani tekemään samoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, puhumme tästä hankkeesta, ikään kuin maailmassa ei olisi koskaan aikaisemmin rakennettu vedenalaista putkea. Meriämme halkoo tusinoittain putkia täysin ilman ongelmia. Nykytekniikalla kaasua voidaan viedä, energiaa voidaan viedä sinne, missä niitä tarvitaan, ja miljoonat saksalaiset tarvitsevat tätä kaasua ja tarve on kiireellinen.

Olkaamme rehellisiä ja ymmärtäkäämme, ettei tämän mietinnön tarkoituksena ole estää kaasun kuljetusta Saksaan tai unioniin, vaan estää sen kuljettaminen Itämeren halki ja saada se kulkemaan maitse. Mietinnön 25 kohdassa todetaan selvästi, että kuljetus maitse on mahdollista, ja kaasua voidaan kuljettaa Puolan halki pelkästään poliittisin ja taloudellisin perustein. Meidän on oltava rehellisiä ja myönnettävä tämä. On epäeettistä käyttää ympäristönäkökohtia poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi äänestän mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata komission jäsenelle Dimasille, joka kiinnitti huomiota poliittisiin ja taloudellisiin seikkoihin vältellen samalla ympäristöseikkoja. Tiedämme hyvin, ettei Venäjä aio täyttää vastavuoroisuuden periaatetta energiamarkkinoihin kohdistettujen investointien suhteen. Parhaassa tapauksessa se sääntelee pääsyä markkinoilleen sulkemalla pois milloin tahansa eurooppalaisia sijoittajia. Tämän vuoksi Nord Streamin hanke vahvistaa Venäjän taloudellista asemaa ja vahingoittaa unionia. Tiedämme kaikki, ettei Venäjä aio jättää käyttämättä energiaa poliittisen painostuksen välineenä. Nyt se koskee lähinnä Ukrainaa. Nord Streamin hankkeen toteuttaminen merkitsee sitä, että jokainen Euroopan unionin jäsenvaltio altistuu vastaavasti tällaiselle painostukselle ja voi joutua kiristyksen kohteeksi. Itämeren valtioiden kielteinen arviointi on otettava huomioon tässä asiassa. Komission jäsen Dimas voi jättää huomiotta nämä näkemykset. Tätä hanketta voidaan jopa rahoittaa unionin varoilla. Älkää sitten yllättykö, jos yhä useammat unionin kansalaiset kääntävät selkänsä yhdentymisprosessille. Sanotaan, ettei tämä hanke kuulu heidän etuihinsa ja sanotaan myös, että se on haitallinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Árpád Duka-Zólyomi (PPE-DE). - (HU) Kiitos, arvoisa puhemies! Nord Streamilla pyritään muiden suunnitelmien lisäksi tyydyttämään EU:n energiantarve. Siihen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Ennen kuin suunnittelemista voidaan aloittaa, on tehtävä ympäristöriskien edellyttämä asiantunteva vaikutusten arviointi, johon osallistuvat ne kahdeksan valtiota, joihin hanke vaikuttaa.

Suunnitelma on toistaiseksi ollut kahdenvälinen, mutta se vaikuttaa myös laajemmin unionin energiavarmuuteen, mikä unionin on pidettävä mielessä. Säilyttämällä vuoden 2006 yhteinen kanta yhteisestä energiapolitiikasta komission osallistuminen hankkeeseen on ratkaisevaa, kun halutaan varmistaa unionin energiasolidaarisuusperusteiden noudattaminen.

On väärin, että hanketta on valmisteltu kuulematta ensin Itämeren rannikkovaltioita. Tähän hankkeeseen liittyy riskejä, jotka koskevat unionin jäsenvaltioiden kolmasosaa, ja on olemassa myös herkempi maakuljetukseen perustuva versio... (puhemies keskeytti puhujan).

 
  
MPphoto
 
 

  Olle Schmidt (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa kollegalleni Marios Matsakisille, että minä asun lähellä Itämerta, hän ei. Ympäristöä koskevan solidaarisuuden nimissä hänen olisi kannettava vähän huolta myös Itämerestä.

(SV) Arvoisa puhemies, silloin tällöin täällä parlamentissa käytetään puheenvuoroja, joita kuunnellaan erityisen tarkasti. Tämä pätee Vytautas Landsbergisin puheenvuoroihin. Hänellä on niin paljon kokemusta poliittisista ennakkoehdoista, joita asetetaan alueen luomiselle ja muotoilemiselle turvallisuuden ilmapiirissä, että meidän on mielestäni syytä kuunnella hänen puheitaan.

Haluaisin sanoa komission jäsen Dimasille ja koko komissiolle, että en ymmärrä, miksi EU tai te, hyvä komission jäsen, tai komissio ette ole reagoineet tähän valtavaan hankkeeseen – turvallisuuspolitiikan, energiapolitiikan tai ympäristöpolitiikan kannalta. Olen kysynyt tätä usein ja saanut erittäin vältteleviä vastauksia. En ymmärrä, miksi kesti niin kauan, ennen kuin aloitte tutkia tätä hanketta, joka koskee koko Eurooppaa eikä vain Venäjää ja Saksaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ville Itälä (PPE-DE). - (FI) Arvoisa puhemies, Itämeri on Euroopan unionin ympäristöllinen häpeäpilkku. Se voi todella huonosti. Me vaadimme ja tarvitsemme runsaasti toimenpiteitä, jotta Itämeren tilaa voidaan kohentaa, mutta se ei ole mahdollista ilman Venäjän sitoutumista kyseiseen asiaan.

Koska me tiedämme, kuinka tärkeää tämän putken rakentaminen on Venäjälle, meillä on nyt mahdollisuus edellyttää, ennen kuin annamme rakennusluvan, että Venäjä sitoutuu tiettyihin muihinkin ympäristöhankkeisiin, jotta päästöt Itämerellä vähenevät. Jos lupa annetaan, meidän täytyy voida olla varmoja siitä, että Venäjä todella sitoutuu kyseiseen asiaan ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tämä on sekä mahdollisuus että samalla myös uskottavuuskysymys koko Euroopan unionin kannalta. Sen on toimittava yhtenäisesti ja puhuttava yhdellä suulla suhteissamme Venäjään Itämeren pelastamiseksi. Nyt meillä on siihen mahdollisuus, ja meidän osattava hyödyntää kyseinen mahdollisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (ES) Hyvät naiset ja herrat, 10 puheenvuoroa on käytetty. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä yleensä käytetään korkeintaan viisi puheenvuoroa. Muutamat muutkin parlamentin jäsenet olivat pyytänet puheenvuoroa. Haluaisin muistuttaa heille, että he voivat ilmaista kantansa myös kirjallisesti, ja kannanotot liitetään tietysti istunnon pöytäkirjaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin kiittää keskustelun osanottajia heidän mielenkiintoisista näkemyksistään. Viittasin tosiaan vetoomusvaliokunnan tammikuussa järjestämään julkiseen kuulemiseen, johon osallistuin yhdessä kollegani energia-asioista vastaavan komission jäsenen Piebalgsin kanssa. Olen myös toistanut sen, mitä sanoin tarpeesta tuoda maakaasua, kuten kollegani Piebalgs totesi. Viittasin myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 1364/2006, jonka mukaan suuntaviivoissa esitetään tiettyjä painopistehankkeita, jotka koskevat Euroopan etua, mukaan lukien tämä hanke. Päätös oli teidän, ei minun! Älkää siksi arvostelko minua siitä, että korostan liikaa taloudellista puolta! Viittasin vain teidän päättämiinne asioihin. Muuten korostin puheessani ympäristönäkökohtia. Niistä olen huolestunut. Siksi pyytäisin teitä olemaan hieman huolellisempia ja kuuntelemaan koko puheeni, eikä vain yhtä kuudesosaa siitä.

On tietysti aivan oikeutettua olla huolissaan näin suurten ja tärkeiden ja teknisesti mutkallisten hankkeiden ympäristövaikutuksista. Ne edellyttävät, että kansalaiset osallistuvat entistä enemmän keskusteluun kestävästä kehityksestä ja ympäristönsuojelusta suurissa infrastruktuurihankkeissa.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kuitenkin otettu huomioon ympäristövaikutukset sekä kansalaisten ja ympäristöasioista vastuussa olevien viranomaisten näkemykset. Tästä arvioinnista on säädetty ympäristövaikutusten arviointia koskevassa lainsäädännössä, EU:n direktiivissä ja siitä on määrätty Espoon yleissopimuksessa, jonka, kuten sanottu, Venäjä on allekirjoittanut, muttei ratifioinut, vaikka onkin sanonut noudattavansa yleissopimusta. Toivottavasti Venäjä ratifioi sen. Painostamme aina kolmansia maita ratifioimaan ympäristöä koskevat sopimukset.

Viranomaisten on arvioitava huolellisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyt voidakseen antaa toteuttamis- tai rakentamisluvan infrastruktuurihankkeille. Vain siten viranomaiset pystyvät ymmärtämään tarkoin Marcin Libickin niin huolellisesti laaditussa mietinnössä esitettyjä ympäristöseikkoja.

Mietinnössä mainitaan esimerkiksi laajan saastumisen uhka, joka aiheutuu, kun Itämereen vapautuu tuhansia tonneja kemikaaleja, joita käytetään putken puhdistamiseen ennen sen käyttöönottoa. Mietinnössä puhutaan ”erityiskemikaaleista”.

Näyttää kuitenkin siltä, että urakoitsija vahvisti helmikuussa 2008, ettei se aio käyttää näitä kemikaaleja putken paineen testauksissa ennen kuin putki otetaan käyttöön. Tämä ei kuitenkaan poista ongelmaa. On hyvin todennäköistä, että muita kemikaaleja käytetään. Meidän on siis kuitenkin odotettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyn päättämistä, kuten laissa on säädetty, voidaksemme keskustella EU:n lainsäädännön ja politiikan noudattamisesta, vaikutuksista, riskeistä, toimenpiteistä, ja voidaksemme päättää, mitä hankkeen omistajalta edellytetään.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevilla avoimuusvaatimuksilla varmistetaan, että kaikki asianosaiset, myös Euroopan parlamentti, saavat kaiken asiaan liittyvän tiedon.

On mielenkiintoista, että monet ovat tänään esittäneet näkemyksen, jonka mukaan komissiolla on oltava laaja toimivalta joko ympäristövaikutuksista tehtävien tutkimusten toteuttamiseksi tai eri toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi. Komission toimivalta on erityinen. Tutkimuksissa ja ympäristövaikutusten arviointitutkimuksissa sillä ei kuitenkaan ole keinoja eikä toimivaltaa, joka kuuluu jäsenvaltioille. Komission tehtävänä on, kuten perustamissopimuksessa määrätään, varmistaa, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisesti ja täysimääräisesti kaiken yhteisön lainsäädännön, mukaan lukien yhteisön ratifioimat kansainväliset sopimukset.

Komissio voi puuttua asioihin vain, jos on vakavaa syytä epäillä, että yhteisön oikeuteen perustuvia laillisia velvoitteita on laiminlyöty, mukaan lukien Euroopan unionin ympäristölainsäädäntö.

Tällaisia merkkejä ei ole toistaiseksi ilmaantunut, sillä ympäristövaikutusten tutkimusmenettely on vielä kesken. Vakuutan teille, ettei komissio tarvittaessa epäröi puuttua asioihin.

Lopuksi voin tässä vaiheessa vain toistaa, että komissio odottaa jäsenvaltioiden täyttävän yhteisön oikeudesta niille johtuvat velvoitteet täysimääräisesti. Tämä on perusedellytys lopullisen hyväksymispäätöksen tekemiselle.

Haluan vielä kerran kiittää teitä kaikkia ja kiittää Marcin Libickia mietinnöstä ja minulle tarjotusta tilaisuudesta osallistua keskusteluun tästä ratkaisevan tärkeästä putkiasiasta ja sen mahdollisista ympäristövaikutuksista.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä. On sanottava, että on hienoa olla tämän parlamentin jäsen. Tänään täällä parlamentissa on kuulunut kansan ääni, vaikka aina ei ole ollut niin; kansan ääni Euroopan parlamenttien parhaimpien perinteiden mukaisesti. Nämä parlamentithan perustettiin, jotta kansan näkemykset saataisiin palvelemaan suurta ja hyvää tässä maailmassa.

Hyvä komission jäsen Dimas, tänään te kuulutte maailman suuriin ja hyviin. Kuunnelkaa kansan ääntä, jonka tulkkeina parlamentin jäsenet tänään ovat olleet! Lähes kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tämä putki muodostaa ympäristöuhan ja on haitallinen ympäristölle, ensin rakennusprosessissa ja sen jälkeen mahdollisen katastrofin sattuessa, mitä kukaan ei toivo.

Asiasta esitettiin monia mielipiteitä, joihin Dimas ei vastannut. Miksi putkea ei rakenneta maalle, jolloin se olisi kolme kertaa halvempi ja myös turvallisempi? Euroopan komissio ei sano mitään, vaikka asiasta on keskusteltu. Toinenkin asia tuotiin esiin: Nord Stream on valtion yhtiö ja kuuluu poliittiseen suunnitelmaan. Esitettiin kommentteja, joiden mukaan koko hanke on poliittinen. Juuri niin, kaikki on politiikkaa: Nord Streamin ja sen omistajan, Kremlin, politiikkaa.

Parlamentissa todettiin myös, että nyt tarvitaan eurooppalaista solidaarisuutta. En ymmärrä, miksi esitettiin tarkistusta, jolla haluttiin peruuttaa varauma solidaarisuudesta. Tässä yhteydessähän juuri testataan eurooppalaista solidaarisuutta, kuten jo todettiin. Miksi ette puhunut kuluttajien maksettaviksi siirrettävistä kustannuksista? Tämä tuotiin tänään esiin. Nyt testataan seuraavaa: kuuntelevatko maailman suuret ja hyvät, joihin tekin kuulutte, arvoisa komission jäsen, kansan ääntä, samoin kuin suuret ja hyvät kuuntelivat muinoin parlamentin ääntä? Jolleivät he kuunnelleet, siitä ei hyvää seurannut. Se on nähty Ranskan, Alankomaiden ja Irlannin kansanäänestyksissä. Olkoon se meille varoituksena! Euroopan unionin suurten ja hyvien olisi muistettava, ketä he palvelevat, jotta tulokset olisivat myönteisiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (ES) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan klo12.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Nord Streamista käydystä keskustelusta saatu kimmoke on hyvä alku sille, että unioni vihdoinkin toimisi yhtenäisenä energiavarmuusasioissa ja keskittyisi tehokkaaseen yhteiseen energiapolitiikkaan.

Energiavarmuus on tärkeä osa EU:n turvallisuutta, ja siksi sitä olisi käsiteltävä hyvin huolellisesti ottaen erityisesti huomioon kasvava riippuvuus energian tuonnista, jonka arvioidaan yltävän 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaasuriippuvuuden arvioidaan nousevan 84 prosenttiin toimituksista vuoteen 2030 mennessä. Olisi kiinnitettävä huomiota EU:n ja Venäjän omaleimaisiin suhteisiin: olisi korostettava yhtäläisten edellytysten luomista ja noudattamista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä Venäjän sijoittajille EU:ssa että EU:n sijoittajille Venäjällä. Viimeksi mainittu ei vielä toteudu, ja siihen olisi pyrittävä.

Lisäksi haluan tuoda esiin, miten tärkeää olisi, että Venäjä ratifioisi sopimuksen energian peruskirjasta ja siirtymäpöytäkirjan, joilla vältettäisiin Nord Streamin hankkeessa mahdollisesti ilmenevät erimielisyydet.

Haluaisin saattaa keskusteluun mahdolliset katastrofaaliset ympäristöseuraukset, joita Nord Streamin hankkeeseen liittyy ottaen huomioon sen laajuus ja ehdotettu reitti, ja ilmaista tukeni vaihtoehtoiselle sisämaan reitille.

 
  
MPphoto
 
 

  Titus Corlăţean (PSE), kirjallinen. – (RO) Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin kantaan, joka koskee kaasuputken rakentamista Venäjän ja Saksan välille.

Euroopan unionilla on oltava yhtenäinen, yhteinen ja johdonmukainen energiapolitiikka ja pitkän aikavälin strategia, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden energiaomavaraisuus.

Euroopan unionin olisi käsiteltävä energiavarmuuteen liittyviä ympäristö- ja geopoliittisia asioita kaikkien jäsenvaltioiden yhtenäisin ponnisteluin eikä kahdenvälisiä sopimuksia Venäjän ja yksittäisen jäsenvaltion välillä saisi tehdä. Vain siten Euroopan unioni voi olla vahvoilla Venäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa, välttää energiavarojen joutumista poliittisen painostuksen välineeksi ja tehdä EU:sta Venäjän kanssa yhdenvertainen kumppani.

Siten voidaan myös vastata Romanian kansalaisten oikeutettuun turhautumiseen jatkuvaan kaasun ja sähkön hintojen nousuun, jolla on kielteisiä sosiaalistaloudellisia seurauksia romanialaisille ja heidän elintasolleen.

Samalla Euroopan yhteisen energiapolitiikan ratkaisulla voitaisiin korvata Bukarestin oikeistohallituksen kyvyttömyys ajaa Romanian energiaintressejä suhteissa Venäjään.

 
  
MPphoto
 
 

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. (PL) Haluaisin kiittää Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puheenjohtajaa Marcin Libickia tämän suurta huolestuneisuutta aiheuttavan aiheen käsittelemisestä. Yli 30 000 huolestunutta EU:n kansalaista on pyytänyt apua Itämeren pohjaan rakennettavaksi suunnitellun kaasuputken yhteydessä. On suuri häpeä, että tätä investointia suunnittelevat tahot eivät ole vieläkään toimittaneet ympäristövaikutusten arviointia. Kyseessähän on kuitenkin maailman pisin merenalainen rakennushanke, 1 200 kilometriä. Tällä asialla on ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus. Koko asian poliittinen tausta on tietysti myös otettava huomioon. Kaasuputken reitti kulkee Natura 2000 -suojelualueen kautta ja koskettaa toisen maailmansodan yhteydessä mereen upotettuja ammuksia ja myrkyllisiä kaasuja. Tämän vuoksi on teetettävä luotettava tutkimus, jossa otetaan huomioon neljässä eri yhteydessä ilmenevät riskit: kaasuputkea rakennettaessa, kaasuputkea käytettäessä, kriittisissä tilanteissa (katastrofit) ja kaasuputkea purettaessa sen toimitussopimuksen päättyessä. Tästä hankkeesta ei ole tehty luotettavaa analyysia, vaikka lain mukaan lähes kaikilta rakennushankkeilta vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia. Asia ei koske vain kahta valtiota, Saksaa ja Venäjää. Se on tällä hetkellä myös esimerkki eurooppalaisen solidaarisuuden puutteesta energiakysymyksissä. Kuunnelkaamme siksi huolella, mitä sanottavaa kansalaisilla on. He kertovat meille, että jokin on mennyt vikaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. – (FI) Päätös Itämeren kaasuputken rakentamisesta on kahden kauppa: Venäjän ja Saksan. Sen pitäisi olla kaikkien Itämeren ympärillä olevien valtioiden asia. Itämeren valtiot eivät ole vain Saksa ja Venäjä. Yhteinen päätös asiasta on perusteltu, koska Itämeren kaasuputkella on kielteisiä ympäristövaikutuksia Itämereen.

Itämeren kaasuputken ympäristövaikutukset on tutkittava ja tarvittavat toimenpiteet tehtävä. Rakentamisluvan ehdoksi tulee asettaa Venäjän sitoutuminen Espoon sopimuksen noudattamiseen.

Itämeren ympäristön tila voidaan saada paremmaksi vain, jos Venäjä sitoutuu ja kiinnostuu Itämeren ympäristön tilasta. Nyt on mahdollisuus sitouttaa Venäjä.

Venäjän taloudellinen hyvinvointi on riippuvainen energian viennistä. Toisaalta EU on riippuvainen Venäjän energiasta. Reilu, ympäristöä kunnioittava strateginen yhteistyö on tarpeen EU:n ja Venäjän välillä.

Täällä salissa on kuultu paljon kritiikkiä Kremliä kohtaan. Sopimukseen tarvitaan kuitenkin aina kaksi osapuolta.

EU:ssa on aika itsekritiikkiin. EU-yhteistyön ja huolen Itämeren tilasta on syytä muuttua tositoimiksi!

 
  
MPphoto
 
 

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. – (ET) Euroopan unionin toiminnasta tehtävän sopimuksen (Lissabonin sopimuksen) 194 artiklassa määrätään selvästi, että unionin energiapolitiikalla pyritään ympäristön säilyttämiseen ja sen tilan parantamiseen jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä. En mitenkään voi kannattaa sitä, että Euroopan ympäristö alistettaisiin EU:n ulkopolitiikalle, vaikka EU on viime vuosina vahvasti kannattanut ympäristönsuojelua. Ottaen huomioon, että Itämeri on jo nyt saastuneimpia merialueita, ei voida hyväksyä sen altistamista lisäriskeille, jotka voisivat johtaa alueella luonnonkatastrofiin ja taloudelliseen katastrofiin. Kehotan Euroopan parlamenttia tukemaan Itämeren valtioiden sekä mietinnön esittelijän ja ympäristöjärjestöjen esittämää ehdotusta rakentaa kaasuputki maalle. Kehotan tämän vuoksi Euroopan komissiota ja neuvostoa käyttämään kaikkia käytettävissään olevia laillisia keinoja muuttaakseen urakoitsijan suunnitelmat rakentaa kaasuputki kulkemaan Itämeren kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa mietinnön esittelijä, hyvät kollegat, onnittelen mietinnön esittelijää erittäin onnistuneesta työstä. Mietintö vastaa ansiokkaasti unionin kansalaisten – erityisesti Itämerta ympäröivien valtioiden kansalaisten – huoleen suunnitellun kaasuputken ympäristövaikutuksista. Itämeren kaasuputken rakentaminen on ensisijaisesti ympäristökysymys, missä valossa koko projektia ja sen toteutettavuutta on tarkasteltava.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista meristä. Erityisen haavoittuvaiseksi meren tekee sen erikoislaatuisuus: syvyydeltään meri on yksi maailman matalimmista ja sen veden vaihtuvuus on hidasta. Itämeri on ainutlaatuinen murtovesiallas, ja siksi osaa meren kasvistosta ja eläimistöstä ei esiinny missään muualla maailmassa. Mittava ympäristövahinko olisi merelle katastrofaalinen.

Tuen painokkaasti mietinnön vaatimusta itsenäisen kolmannen osapuolen suorittamasta ympäristövaikutusten analyysistä. Analyysin tulee perustua laajoihin tieteellisiin ympäristöperusteisiin.

Kansainvälisesti sovittujen konventioiden kautta on mahdollista saada myös Venäjä sitoutumaan tehtyjen ympäristöarviointien mahdollisesti negatiivisiinkin päätöksiin. Mietinnössä mainituista konventioista jokainen on osaltaan relevantti. Huomionarvoista on, että tämä olisi ensimmäinen kerta, kun vuonna 1974 tehtyä Helsingin sopimusta sovellettaisiin käytännössä.

Rakennustoimia ei pidä aloittaa ennen, kuin kaikki putken elinkaareen liittyvät mahdolliset ympäristövaikutukset on arvioitu. Vakaaseen harkintaan pitäisi myös ottaa putken reitittäminen maitse. Unionin energiantarve on kiistämätön. Keinot energiantarpeen tyydyttämiseen ovat kuitenkin moninaiset, eikä yhtä unionin sisämeristä tule vaarantaa ratkaisevasti vain siksi, että muut vaihtoehdot olisivat näennäisesti kalliimpia.

 
  
MPphoto
 
 

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Itämeren kaasuputkeen liittyy useita näkökulmia, taloudellisia, ekologisia, energiaa koskevia ja poliittisia näkökulmia. Energianäkökulmia lukuun ottamatta, mikään ei päde.

Taloudelliselta kannalta katsoen maitse kulkevan kaasuputken rakentaminen on merenalaiseen putkeen verrattuna paljon parempi ja kolme kertaa halvempi vaihtoehto. Taloudelliselta kannalta katsoen kaasuputken rakentaminen merenpohjaan uhkaa aiheuttaa katastrofin koko Itämeren altaalle eikä vain kyseiselle altaalle. Riskin laajuutta ei ole analysoitu, eikä sen seurauksia pystytä ennustamaan. Poliittisesti se on edullista Venäjälle, sillä se aiheuttaa konflikteja Euroopan unionissa ja saa Saksan rikkomaan EU:n kumppanuus- ja solidaarisuusperiaatteita.

Näin ollen Marcin Libidzkin mietintö olisi hyväksyttävä ja otettava huomioon päätöstä tehtäessä, sillä siinä on vakuuttavia ja erityisiä tietoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen. (CS) Minuunkin tekee vaikutuksen kymmenien tuhansien kansalaisten huolestuminen heidän korostaessaan vetoomuksessaan matalan Itämeren pohjaan rakennettavaan suurimpaan kaasuputkeen liittyviä riskejä.

Heidän vetoomuksensa johdosta järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus ja laadittiin Euroopan parlamentin mietintö, jossa korostetaan tarvetta ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin muitakin valtioita ja erityisesti EU. Ongelma johtuu ekologisista riskeistä, joita aiheuttavat sota-alusten ja ammusten laajat upotusalueet meren pohjalla sekä riskialtis kemiallinen menetelmä, jota käytetään putken puhdistamisessa ennen sen käyttöönottamista.

En ota kantaa maitse kulkevaan reittivaihtoehtoon, mutta uskon vakaasti, että Euroopan komission ja neuvoston on toimittava koordinaattoreina ja vaadittava johdonmukaisesti – Itämeren valtioiden ja muiden maiden etujen mukaisesti – että sijoittajat ottavat täyden vastuun mahdollisista ekologisista vahingoista. Komission ja neuvoston on myös vaadittava riippumatonta ympäristövaikutusten arviointia sekä maitse kulkevan vaihtoehtoreitin arviointia.

Pohjoinen kaasunkuljetusreitti Venäjältä on tärkeä. Siksi on ehdottoman välttämätöntä, että EU allekirjoittaa Venäjän kanssa sopimuksen kaasuputken rakentamisen valvomisehdoista ja sen turvallisesta toiminnasta. Venäjähän ei ole vielä ratifioinut Espoon yleissopimusta. Valitettavasti EU:lla ei vielä ole yhteistä energiapolitiikkaa eikä yhteisiä energiastandardeja. On selvää, että Saksan ja Venäjän kahdenvälisen sopimuksen sijaan tarvitaan EU:n sopimus ja Itämeren maiden suostumus rakentamiselle. Parlamentti on nyt antanut selvän poliittisen signaalin asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wojciech Roszkowski (UEN), kirjallinen. – (PL) Marcin Libickin mietinnöstä käyty keskustelu osoittaa lähes täydellistä yhteisymmärrystä tarpeesta toteuttaa arviointi Nord Streamin hankkeesta. Se ei ole taloudellisesti kannattava, aiheuttaa valtavia lisäkustannuksia kaasun tulevaan hintaan, muodostaa ekologisen uhan Itämeren valtioille ja lisää tiettyjen jäsenvaltioiden riippuvuutta Venäjän toimituksista. Nyt on kysyttävä: kuka tästä hyötyy?

Mario Matsakista, joka puhui tässä yhteydessä mietinnön vastustamisesta ja vetosi ”rehellisyyteen”, voidaan tuskin ottaa vakavasti. Mitähän Mario Matsakis tarkoittaa rehellisyydellä?

Äänestettäessä tästä mietinnöstä testataan, miten laajasti Euroopan parlamentti todella ottaa huomioon taloustieteilijöiden, ekologien ja EU:n tavallisten kansalaisten näkemykset ja toisaalta venäläis-saksalaisten edunvalvojien painostuksen niiden pyrkiessä heikentämään tiettyjen jäsenvaltioiden energiavarmuutta ja ekologista turvallisuutta ja murtamaan EU:n solidaarisuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies, kaasuputken rakentaminen maahan haudattuna projektina olisi taloudellisempi ja turvallisempi vaihtoehto, kuin mereen upotettu. Suunnitellulla Itämeren putkella on epäilemättä ympäristövaikutuksia, jotka on tutkittava. On toimittava riskien minimoimiseksi.

North Stream ei kuitenkaan kuulu EU:n toimivaltaan, ja parlamenttikin käsittelee asiaa vain vetoomusvaliokunnan mietinnön pohjalta. Se on puolalaista sisäpolitiikkaa, joka tuodaan tällaisen mutkan kautta yhteisön toimielimeen ympäristökysymyksenä viittaamatta Puolan ja Baltian maiden poliittisiin motiiveihin.

Jos olisin venäläinen kaasunmyyjä ja saksalainen ostaja, en voisi luottaa toimitusvarmuuteen varsinkaan Puolan maapohjan kautta kulkevan kaasuputken tapauksessa. Meillä on Euroopassa huonoja kokemuksia Ukrainan välitystoiminnasta, kun se varasti kaasua tai jätti sen maksamatta ja kun se tiukan paikan tullen otti omaan käyttöönsä Venäjältä Keski-Eurooppaan toimitettua kaasua. Samanlainen vaara ei ole poissuljettu Puolan tapauksessa. Niin johdonmukaisesti se toimii Venäjän ja EU:n kauppa- ja taloussuhteiden kehittämistä vastaan. Ja Baltian maat tukevat sitä.

Valitettavasti mereen upotettavalle putkelle ei ole maanpäällistä vaihtoehtoa, mutta meriympäristön suojelua se vaatii.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö