Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 8. heinäkuuta 2008 - Strasbourg

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Suositus toiseen käsittelyyn: Westlund (A6-0179/2008), (A6-0180/2008), Drčar Murko (A6-0177/2008), Doyle (A6-0176/2008)

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin pettynyt, että Åsa Westlundin suosituksessa toiseen käsittelyyn ei ollut mahdollista kieltää atsoväriaineita. Tämä on suuri pettymys, sillä merkinnöillä ei varmisteta turvallisuutta. Parlamentti on menettänyt valvontamahdollisuudet tällä alalla. Se on antanut periksi, ja se ei ole valitettavasti toiminut ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. Tämä on hyvin valitettavaa.

Meidän mielestämme on myös hyvin ikävää, että emme voi ottaa mukaan ja säännellä muuntogeenisiä lisäaineita, koska tämä olisi osoittanut, miten vakavasti suhtaudumme kuluttajansuojeluun. Erittäin valitettavaa on vielä se, että emme kyenneet suojelemaan lapsia atsoväriaineilta. Southamptonin tutkimuksen huolestuttavien tuloksien vuoksi on selvä, että meidän on vaadittava kieltoa ja että tarvitsemme sitä.

Mitä muutakaan ennalta varautumisen periaate merkitsee kuin sitä, että meidän on kiinnitettävä huomio seurauksiin, jos on näyttöä siitä, että vaara on olemassa. Tässä tapauksessa näytön perusteella on selvää, että olisi päätettävä kiellosta. Lisäksi pahoittelen, että yleisen kiellon epäonnistumisen lisäksi emme ole edes onnistuneet ottamaan käyttöön erityisesti lapsille tarkoitettuihin tuotteisiin sovellettavaa kieltoa.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Westlund (A6-0180/2008)

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska kannatan siinä noudatettua lähestymistapaa.

Pidän myönteisenä, että elintarvikelisäaineiden käyttöä elintarvikearomeissa yhdenmukaistetaan kaikkialla EU:ssa. Yhdellä elintarvikelisäaineita koskevalla asetuksella edistetään tämän alan lainsäädännön valvomista, ajantasaistamista ja tarkistamista sekä myötävaikutetaan parempaan elintarviketurvallisuuteen.

Olen erityisen huolissani kyseisten lisäaineiden ja aromien terveysriskeistä sekä niiden vaikutuksesta lapsiin ja pelkään, että jotkut e-numeroidut aineet aiheuttavat haittaa heidän älylliselle tasolleen sekä mahdollisesti allergiaa tai muita sairauksia.

Vaikka tarvitsemme lisää avoimuutta ja parempia elintarvikemerkintöjä, meidän on otettava huomioon Euroopassa elävät eri väestöryhmät. He ovat tottuneet käyttämään kaikkialta maailmasta peräisin olevia valmistusaineita, kuten yrttejä ja mausteita, joiden sisällöstä ei ole aina kaikkia tietoja käytettävissä. Meidän on siten varmistettava, että emme rajoita kuluttajien valinnanvaraa ja että kaikilla olisi edelleen mahdollisuus käyttää yrttejä ja mausteita, joita on käytetty jo vuosisatojen ajan.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on jokapäiväisen elämämme kannalta erittäin tärkeä. Ihmiset haluavat terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita. Siksi on tärkeää, että elintarvikkeiden lisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien käyttöä koskevan lupamenettelyn olisi oltava avoin. Kuluttajansuojelun lujittamiseksi kuluttajille on tiedotettava asianmukaisesti näiden aineiden käytöstä elintarvikkeissa, ja erityisesti ne henkilöt, joilla on ruoka-aineyliherkkyys, olisi otettava huomioon. Siksi on tärkeää, että tavalliset kuluttajat, mukaan lukien allergiset kuluttajat, voivat ymmärtää helposti merkintöjen tietoja. Valtuutettujen ja toimivaltaisten viranomaisten pitäisi päättää tieteellisen tiedon ja riskien arvioinnin perusteella, sallivatko ne sellaisten aineiden käytön, joilla parannetaan tuotteen makua, ulkonäköä tai ravitsemuksellisia ominaispiirteitä. Näiden sääntöjen ja vaatimusten noudattamista pitäisi valvoa ja tarkastuksia olisi tehtävä jatkuvasti yhteismarkkinoidemme kuluttajien edun vuoksi.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Drčar Murko (A6-0177/2008)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Kannatan kyseessä olevaa suositusta, jolla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden, mukaan lukien elintarvikearomien asianmukainen ja selkeä merkitseminen.

Olen täysin samaa mieltä tavoitteesta, kuluttajien terveyden suojelemisesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on epäilemättä tarpeen estää vaarallisia toksikologisia vaikutuksia aiheuttavien tuotteiden saattaminen markkinoille. Samoin on tärkeää suojella kansalaisia ja erityisesti herkässä asemassa olevia ryhmiä joidenkin aromaattisten ainesosien liiallisen käytön aiheuttamilta kielteisiltä vaikutuksilta, kuten lapsia makumieltymysten vääristymiseltä tai ylipainoisuudelta.

Olen vakuuttunut, että näillä ehdotuksilla parannetaan sääntelyn laatua, vahvistetaan sen sisäistä logiikkaa ja ratkaisujen käyttökelpoisuutta. Tämä koskee erityisesti valiokunnan kantaa siitä, että tiettyjen ainesosien enimmäismääriä ei sovelleta siinä tapauksessa, että elintarvike ei sisällä muita elintarvikearomeja kuin tuotteessa luonnollisena ainesosana olevia yrttejä tai mausteita.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Doyle (A6-0176/2008)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Entsyymien käyttöä elintarvikkeissa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on koko Euroopan yhteisön edun mukaista.

Tärkein tavoitteemme on varmistaa ihmisten terveyden suojelemiseksi korkeatasoinen elintarviketurvallisuus. On myös taattava tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille tuottajille. Siten edistämme reilua kaupankäyntiä elintarvikkeiden lisäaineiden alalla.

Tuen voimakkaasti kuluttajansuojelua koskevia säännöksiä. Elintarvike-entsyymien käytöllä ei saa johdattaa kuluttajia harhaan tuotteen laadun, alkuperän, tuoreuden tai ravintoarvon suhteen. Kuluttajille on tiedotettava elintarvikkeen aineellisista ominaisuuksista tai sen erityiskäsittelystä. Elintarvike-entsyymejä ja lisäaineita koskevat tiedot pitää merkitä asianmukaisesti, niiden pitää olla helppolukuisia, ja kuluttajien pitäisi ymmärtää niitä helposti.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Liese (A6-0220/2008)

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat yhdessä päättäneet vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ja kansainvälisissä sopimuksissa määrätään itse asiassa, että päästöjä pitää vähentää ensin 30 prosentilla ja sitten 60 tai 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kaikkien päästöjen aiheuttajien, teollisuudenalojen ja kaikkien henkilöiden kotitaloutensa puolesta, on ponnisteltava asiassa. En olisi äänestänyt tämän lainsäädännön puolesta, jos eläisimme täydellisessä maailmassa, jossa polttoainetta olisi käytettävissä rajattomasti ja edullisesti ja jossa ei olisi lisääntyviä ympäristöongelmia.

En olisi äänestänyt siinä tapauksessa lainsäädännön puolesta, sillä se on luonteeltaan selkeästi rajoittava ja sillä syrjitään uusia jäsenvaltioita sekä Unkarin lentoyhtiötä. Emme kuitenkaan elä täydellisessä maailmassa, sillä polttoaineen määrä vähenee ja sen hinta nousee, mutta meidän on pyrittävä nyt pysäyttämään ilmastonmuutos.

Olen tietoinen, että tämän lainsäädännön vuoksi uusien jäsenvaltioiden lentoyhtiöt joutuvat hankalaan asemaan. Siitä huolimatta äänestän tämän lainsäädännön puolesta, koska katson, että yhteisesti hyväksytyt tavoitteet on saavutettava tulevaisuuden vuoksi. Meidän on pysäytettävä ilmastonmuutos.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvostan paljon esittelijä Peter Liesin työtä. Hän pystyi neuvoston kanssa käymissään neuvotteluissa saamaan läpi suurimman osan siitä, mitä parlamentti ehdotti jo ensimmäisessä käsittelyssä viime vuoden marraskuussa. Tuloksena on yhdenmukainen ja harkittu teksti, jonka perusteella lentoliikenne voidaan sisällyttää asianmukaisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään. Siten vuoden 2012 loppuun mennessä poistetaan nykyinen järjestelmä, jolla lentoliikenteelle annetaan hyötyä maaliikenteeseen nähden. Tämän lisäksi päätöslauselmaesityksen perusteella suhtaudutaan myönteisesti uusiin yrityksiin 15 prosentin huutokauppaosuuden ansiosta, ja sillä laajennetaan järjestelmää koskemaan kaikkia Euroopasta lähteviä ja sinne laskeutuvia lentoja. Haluaisin korostaa viime marraskuussa ilmaisemani kannan mukaisesti, että ilmakehän päästöjen vähentämiseksi on tärkeää vakuuttaa muu maailma sääntelyn tarpeesta. Uskon, että voimme tehdä pian sopimuksen Yhdysvaltain ja muiden valtioiden kanssa. Olen tyytyväinen poikkeuksien rajoitettuun määrään. En ymmärrä, toisin kuin kiireellisiä pelastuspalveluja koskevassa kysymyksessä, miksi valtioiden päämiehiin tai hallitsijoihin ei sovelleta samoja ympäristönsuojelua koskevia säännöksiä.

  Christoph Konrad (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, vastustan monien syiden vuoksi yhteistä kantaa, jolla lentoliikenne sisällytetään päästöoikeuksien kaupan järjestelmään.

Lentoliikenne aiheuttaa alle viisi prosenttia liikenteen alan kaikista päästöistä, ja sen vuoksi harjoitamme nyt jonkin verran näennäistä politiikkaa. Emme ole myöskään Euroopassa pystyneet kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan asiasta, mikä merkitsee, että toimiemme vuoksi Euroopan lentoyhtiöille ja lentokentille on aiheutettu epäoikeudenmukaisesti haittaa. Olemme periaatteessa epäonnistuneet asianmukaisen kustannus-hyötyanalyysiin suorittamisessa. Tämä on nyt käynyt ilmi.

Tämä merkitsee, että tänään päättämämme toimenpiteet eivät ole hyödyllisiä ja että ne eivät ole tarpeen. Olemme luoneet tilanteen, joka ei ole tarkoituksenmukainen. Tämä on periaatteessa Lissabonin strategian vastaista. Emme ole vahvistaneet Euroopan asemaa, vaan olemme huonontaneet sitä yksipuolisesti. Vastustan siksi yhteistä kantaa. Meidän olisi pitänyt keskittyä paremmin infrastruktuuriin ja luoda yhteinen eurooppalainen ilmatila. Näillä toimilla olisi saatu aikaan säästöjä. Ne olisivat olleet paljon hyödyllisempiä kuin tänään käynnistämämme toimet.

- Mietintö: Corbett (A6-0197/2008)

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, katson useampien konservatiivien tapaan, että Euroopan parlamenttia on uudistettava kiireellisesti.

Minulla on ollut suuri etuoikeus toimia Euroopan parlamentin lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneessa ja paikallishallinnossa. Minun on sanottava, että nämä toiset elimet − paikallishallinto ja kansalliset parlamentit − ovat demokraattisempia, ja niihin osallistutaan enemmän kuin täällä Euroopan parlamentissa.

Meidän on voitava nähdä, että tämän parlamentin jäsenet noudattavat menettelyitä asioiden käsittelyssä. Täällä ei käydä keskusteluja, ei esitetä perusteluita, eikä täällä ole innostusta asioihin, ja Richard Corbettin mietinnön − jolla varmasti tarkoitetaan hyvää − ongelmana on se, että sen perusteella parlamentin puhemies saa vieläkin enemmän valtaa. Se on väärin. Jos ajattelemme tulevia vuosia, meidän pitäisi antaa jäsenille enemmän oikeuksia ja vähentää puhemiehen valtaa. Tästä syystä äänestin tällä tavalla.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, parlamentin jäsenten enemmistö törmäilee sopulien tapaan yhdestä Richard Corbettin uudistuksesta toiseen, ja jokainen näistä uudistuksista merkitsee Euroopan parlamentin jäsenille vähemmän demokratiaa ja vähemmän oikeuksia. Sitten vielä väitetään päinvastaista. Esitetään, että keskusteluja halutaan enemmän, vaikka samanaikaisesti valiokunta-aloitteisista mietinnöistä keskusteleminen lopetetaan ja niiden käsittely korvataan kirjallisilla kannanotoilla. Sana parlamentti on peräisin sanasta ”parlare” eikä ”pöytäkirjojen pitämisestä”. Niitä pitävät byrokraatit. On puhuttu siitä, että tarvitaan enemmän aikaa lainsäädäntötyöhön. Me voisimme ryhtyä siihen torstaisin ja perjantaisin. Ongelma on se, että emme toimi niin. Siksi meillä ei ole tarpeeksi aikaa lainsäädäntötyöhön.

Parlamentin aito uudistaminen − ja tästä asiasta olen samaa mieltä kuin David Sumberg − olisi aivan eri asia. Otamme pois omat oikeutemme, vähennämme puheaikaa, emme enää voi tehdä tarkistuksia, mikä merkitsee, että suljemme pois mahdollisuutemme päästä kompromisseihin. Tämän jälkeen esiintyy vain ideologista vastakkainasettelua jäykistä teksteistä.

Minusta tämä on todella synkkä päivä Euroopan parlamentissa, missä olen toiminut jo 29 vuotta, 15 vuotta henkilöstöön kuuluvana ja toimittajana ja 14 parlamentin jäsenenä. Minusta se, että parlamentti tekee itsestään näin tehottoman, on mennyt liian pitkälle. Jopa ulkoasianvaliokunta on nyt menettänyt paljon valtaa ja mahdollisuuksia. Pahoittelen tätä syvästi.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Richard Corbettin mietinnössä otetaan parlamentin työn tehostamisen varjolla käyttöön monia toimia, joilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kyseessä on pikemminkin työjärjestyksen muuttaminen siten, että normaali parlamentaarinen työ hankaloituu. Räikein esimerkki on, että työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan mukaan tavallisten kirjallisten kysymysten määrä rajoitetaan kolmeen kysymykseen kuukaudessa. Perusteluissa esittelijä väittää, että rajoitus otetaan käyttöön, jotta kirjallisten kysymysten esittämistä koskevan oikeuden väärinkäytökset estetään.

Kirjallisten kysymysten esittäminen on yksi tärkeimmistä keinoista, jota parlamentin jäsenet voivat käyttää valvontatehtävässään. Vihjaus siitä, että tämä johtaa väärinkäytöksiin, on loukkaus jokaista työnsä vakavasti ottavaa parlamentin jäsentä kohtaan. Tämä on tyypillinen esimerkki sosialistisesta holhouksesta, joka ei ole tämän tai minkään parlamentin arvoinen.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Euroopan parlamentti tekee todella kaikkensa, jotta kielteistä kuvaa Euroopan yhteisön byrokraateista vahvistetaan, ihan kuin kyse olisi jonkinlaisesta totalitaarisesta opista, jossa ei enää siedetä minkäänlaista vastustamista. Tällä kertaa on kyse siitä, että parlamentin jäsenien oikeutta esittää kysymyksiä komissiolle rajoitetaan.

Mammuttimaisessa komissiossa työskentelee kymmeniä tuhansia virkamiehiä, jotka sekaantuvat kaikenlaisiin toimiin aivan liikaa ja jotka valittavat äänekkäästi parlamentin kysymysten aiheuttamasta työmäärästä. Luoja, miten komission kaltainen toimielin voi olla ylimielinen. Se osoittaa selvää halveksuntaa kaikenlaista demokraattista valvontaa kohtaan, sillä se tuskin vastaa parlamentin kysymyksiin ja yleensä täysin riittämättömästi ja aina asian vierestä. Se, että parlamentti alistuu eurokraattien mahtailuun, on kerrassaan noloa!

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ihmettelette ehkä, miksi pyydän puheenvuoroa ja annan äänestysselityksiä useimmista asioista. Syynä on yksinkertaisesti Richard Corbettin ajamien uudistusten kaltaiset asiat. Olen näistä asioista hiukan eri mieltä kuin suuri ryhmä, mihin kuulun. Minun ei anneta puhua tärkeiden keskustelujen aikana, ja siksi meidän pitäisi edistää parlamentissa demokratiaa, useampia pieniä ryhmiä ja yksittäisten jäsenten oikeuksia.

Joka kerran, kun näen Richard Corbettin mietinnön, tuumin, että hän on Euroopan parlamentille sama, mitä Grima Käärmekieli oli kuningas Théodenille Tarussa sormusten herroista. Joka kerran, kun hän sanoo, että meillä on enemmän demokratiaa, astumme askeleen taaksepäin. Tässä parlamentissa on tällä hetkellä jotain pielessä. Se on uhkaava, demokratian vastainen ja aivan väärässä. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, muutama kuukausi sitten useat parlamentin jäsenet, itseni mukaan lukien, ajattelivat käyttää olemassa olevia parlamentaarisia menettelyitä Lissabonin sopimukseksi naamioitua perustuslakia koskevan äänestyksen lykkäämiseksi. Silloin puhemies ei ottanut huomioon työjärjestyksen määräyksiä äänestysselitysten rajoittamisesta. Hän myönsi myöhemmin itselleen mielivaltaiset valtuudet perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan avulla.

Nyt Richard Corbettin mietinnöllä pyritään rajoittamaan lisää parlamentin jäsenten demokraattista oikeutta esittää komissiolle ja neuvostolle kysymyksiä. Miten parlamentti voi täyttää niin sanotun demokratiavajeen, kun parlamentin jäsenten oikeuksia rajoitetaan demokratian vastaisesti? Kaikkien demokratioiden testi on suvaitsevaisuus eriäviä kantoja tai vähemmistön kantoja kohtaan. Herää kysymys, mihin toimiin ryhdytään seuraavaksi. Kuka pelastaa meidät joutumasta tehokkuuden nimissä tähän syöksykierteeseen? Ehkä naamioitua diktatuuria pidetään parempana kuin demokratiaa. Avatkaa silmänne, taistelkaamme demokratian puolesta.

- Mietintö: Haug (A6-0262/2008)

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, on ehkä yllättävää, että äänestin eri tavalla kuin konservatiivit tässä asiassa. Katsoimme, että vaikka kannatamme Euroopan unionin talousarvion tiukkaa valvontaa − olemme aivan liian pitkään kärsineet siitä, että tilintarkastajat kieltäytyvät hyväksymästä Euroopan unionin tilinpäätöstä − niin päädyimme eri kantoihin tämän mietinnön osalta. Miksi? Koska siinä viitataan toistuvasti Lissabonin sopimukseen.

On lähetettävä viesti niille, joilla on vaikutusmahdollisuus asiassa: Lissabonin sopimus on kuollut ja kuopattu. Irlantilaiset ovat suuressa viisaudessaan torjuneet demokraattisessa äänestyksessä tämän sopimuksen. Vaikka Brysselissä ja Strasbourgissa toimivat henkilöt pyrkivät toimimaan, imartelemaan, lahjomaan, juonittelemaan ja taivuttelemaan irlantilaisia muuttamaan mieltään, niin kansan päätöksen pitäisi vallita. Tässä tapauksessa Irlanti on edustanut Euroopan kansalaisia. Antaa heidän äänensä kuulua.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, vieressä istuvat kolleganne voivat kertoa, että olen aina yrittänyt saada puheenvuoron budjettiasioissa.

Nautin todella paljon työstä tämänvuotisen talousarvion esittelijän Jutta Haugin kanssa. Kun hän edellisen kerran esitti talousarvion, esitin valiokunnassa yli 500 tarkistusta hänen esitykseensä, ja monet niistä käsiteltiin täysistunnossa. Hänen kanssaan on hyvä tehdä töitä, ja hän ymmärtää monia niitä ongelmia, joita minulle aiheutuu niistä Lissabonin sopimuksen osista, jotka on jo otettu talousarvioon oletettavasti neuvostossa sovittujen rahoitusnäkymien oikeusperustan vuoksi, vaikka olen melko varma, että tämä ei ole oikein. Hän ymmärtää, että minulle on todella ongelmallista, että monia kansalaisjärjestöjä rahoitetaan komission talousarviosta. Ne voivat siten yrittää vaikuttaa komissioon tekemisiin oudossa symbioosisuhteessa. Tämä ei saisi jatkua. Esittelijä tietää, että minulla on hyvin tärkeä suhde erityisolympialaisia koskevaan liikkeeseen. Sen pitäisi saada tukea Euroopan talousarviosta joskus tulevaisuudessa.

Kunnioitan kaikissa näissä asioissa esittelijää, mutta ihmettelen, kiinnittääkö kukaan muu parlamentissa huomiota talousarvioon muutamassa valiokunnassa olevaa budjettifriikkiä lukuun ottamatta.

- Mietintö: Libicki (A6-0225/2008)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Kuten tiedätte, yli vuosi sitten useat sadat tuhannet Euroopan unionin kansalaiset esittivät parlamentille vetoomuksen Nord Stream -kaasuputken ympäristövaikutusten arvioinnista. Nyt, yli puolen vuoden kuluttua, he ovat saaneet Euroopan parlamentin vastauksen ja kannan tähän tärkeään kysymykseen.

Kiitos kaikille, jotka äänestivät tämän asiakirjan puolesta, monet kiitokset Marcin Libickille ja Christopher Beazleylle sekä muille kollegoille, jotka osallistuivat tämän asiakirjan laadintaan. Olen todella kiitollinen kaikille jäsenille, jotka äänillään esittivät konkreettisesti, että Euroopan unioni tarvitsee maakaasua ja että Itämeren alueella asuvat EU:n kansalaiset ovat vastuussa meren suojelusta tuleville sukupolville.

  Victor Boştinaru (PSE). – (RO) Haluaisin aluksi kiittää kaikkia kollegoita, jotka äänestivät tänään Marcin Libickin mietinnön puolesta. Mietinnössä ei puhuta venäläispelosta tai maakaasupelosta, vaan siinä katsotaan, että Euroopan parlamentti ei voi kieltää eikä kääntää selkäänsä vetoomusten esittäjille, koska he esittivät poliittisen arkaluontoisesta asiasta valituksen.

Yhteistä energiapolitiikkaa koskeva kysymys olisi ratkaistava siten, että se saatetaan Euroopan yhteisön tasolle. Kuitenkin vasta kyseisenä ajankohtana kahdenväliset sopimukset pitäisi ottaa huomioon todellisessa energia-alan sisäpolitiikassa, jotta varmistetaan, että saavutetaan kaksi keskeistä tavoitetta:

1. jokaisen neuvottelutuloksen olisi oltava kannattava kunkin jäsenvaltion kannalta;

2. siten voitaisiin välttää kolmansien maiden kanssa kahdenvälisiin sopimuksiin osallistuvien jäsenvaltioiden haavoittuvuus.

Nämä ovat mielestäni edellytyksiä kaikille Euroopan unionin energiastrategioille, ja tämä on Euroopan parlamentille merkittävä haaste seuraavalla kaudella.

  Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen. – (CS) Olen myöskin pannut merkille niiden kymmenien tuhansien kansalaisten huolenaiheet, jotka vetoomuksessaan korostavat matalan Itämeren pohjaan rakennettavaan suureen kaasuputkeen liittyviä riskejä

Heidän vetoomuksensa vuoksi järjestettiin julkinen kuulemistilaisuus ja siitä tehtiin Euroopan parlamentin mietintö, missä tähdennettiin tarvetta sisällyttää muut valtiot ja erityisesti EU päätöksentekoprosessiin. Ongelmat aiheutuvat ekologisista riskeistä, jotka johtuvat sotalaivojen ja ampumatarvikkeiden suurista hautausmaista merenpohjassa sekä riskejä aiheuttavista kemiallisista menetelmistä, joita tarvitaan putken puhdistamiseen ennen kuin se otetaan käyttöön.

En ilmaise mielipidettä maareittiä koskevasta vaihtoehdosta, mutta olen erittäin vakuuttunut, että komission ja neuvoston on noudatettava koordinointivelvoitettaan sekä vaadittava johdonmukaisesti − Itämeren ja muiden maiden edun vuoksi − että sijoittajat ottavat täyden vastuun mahdollisista ympäristövahingoista. Komission ja neuvoston on myös edellytettävä riippumatonta vaikutusten arviointia sekä tarkastelua maareittiä koskevasta vaihtoehdosta.

Pohjoinen kaasuntoimitusreitti Venäjältä on tärkeä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että EU tekee Venäjän kanssa sopimuksen kaasuputken rakentamisen valvontaa sekä sen turvallista toimintaa koskevista ehdoista. Venäjä ei ole vielä ratifioinut Espoon yleissopimusta. Meillä ei ole valitettavasti vielä yhteistä energiapolitiikkaa tai standardeja. Näemme selkeästi, että Saksan ja Venäjän välisen kahdenvälisen sopimuksen sijaan eurooppalaiset tarvitsevat EU:n sopimuksen ja Baltian maiden suostumuksen putken rakentamiselle. Parlamentti voi antaa nyt asiasta selkeän poliittisen viestin.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan täysin Marcin Libickin mietintöä. Tarkistuksilla ei tarjota mitään etua, ne vain vaikeuttavat sopimukseen pääsemistä. Kaasuputki on uhka ympäristölle ja merelle sekä Itämeren alueen valtioille. Toinen näkökohta on rakentamiskustannukset. Ne ovat monta kertaa kalliimmat kuin Nord Stream -putken rakentaminen maareittiä pitkin. Nämä lisäkustannukset jäisivät Saksan ja Euroopan kansalaisten maksettavaksi, sillä rakentamiskustannukset lisättäisiin jokaiseen kuutiometriin maakaasua, joka myydään. Kuka tästä hyötyy? Edunvalvojat, urakoitsijat ja Venäjän poliitikot. Tällä rahalla voitaisiin rakentaa useita ydinvoimaloita, jotka vähentäisivät maakaasun kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Meidän velvollisuutemme on varmistaa Euroopan unionin kansalaisten turvallisuus ja varojen asianmukainen käyttö. Tämä on moraalinen velvollisuutemme, ja minun on sanottava Marios Matsakisille, että vastustan Itämeren pohjaan rakennettavaa kaasuputkea.

  Bogusław Rogalski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmaista tyytyväisyyteni, että parlamentti hyväksyi lähes yksimielisesti mietinnön Venäjän ja Saksan välisen niin sanotun Itämeren kaasuputken rakentamisen ympäristövaikutuksista.

Itämeri on tyypillinen sisämeri. Se on matalapohjainen ja sen vesi vaihtuu rajoitetusti maailman valtamerten kanssa. Itämeren pohjassa on suuri määrä kemiallisia aseita, ja rakennustyöt merenpohjassa voisivat aiheuttaa vakavan ympäristöonnettomuuden. Tämä seikka on erityisen tärkeä Euroopan näkökulmasta.

Tässä mietinnössä käsitellään myös toista tärkeämpää kysymystä. EU:n jäsenvaltioiden energia-alan investointien pitäisi olla yhteisen edun mukaisia ja niistä pitäisi päättää Euroopan unioni ja sen kansalaiset, ei ainoastaan yksi valtio, joka on tässä tapauksessa Saksa. Meidän on pidettävä ensisijaisesti huoli eurooppalaisesta solidaarisuudesta ja energian toimitusvarmuuden takaamisesta koko Euroopalle. Näin ei toimita tällä hetkellä.

Toivon, että tämä mietintö on selkeä osoitus Euroopan parlamentilta neuvostolle ja komissiolle sekä erityisesti Saksan hallitukselle, että Itämeren kaasuputkea koskevaa päätöstä ei voi tehdä vain kaksi valtiota, vaan päätös olisi tehtävä parlamentin ja kaikkien jäsenvaltioiden suostumuksella.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Marcin Libickin tärkeän mietinnön puolesta, sillä Pohjois-Euroopan kaasuputki on hanke, joka voi vaikuttaa jopa kahdeksaan Euroopan unionin jäsenvaltioon. Katson siksi, että unionin pitäisi antaa oma kantansa tästä asiasta. Siitä varten tarvitaan luotettavaa ja riippumatonta tutkimusta sekä analyysiä, jolla määritellään ympäristöriskit ja luodaan sopiva järjestelmä toimien valvomiseksi tällä alalla. Tällä hetkellä tarvitaan yhteistä ja yhtenäistä energiapolitiikkaa eikä sitä, että syytämme toisiamme kansallisten intressien mukaan toimimisesta koko yhteisön edun kustannuksella. Meidän on laadittava yhteinen kanta tästä asiasta, ja siinä on otettava huomioon energia- ja ympäristöalan kysymykset sekä eri jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevat näkökohdat. Euroopan olisi erityisesti tässä asiassa osoitettava yhteenkuuluvuuden henkeä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder, jolle maksetaan nyt Itämeren kaasuputken hallintoneuvoston johtamisesta, yritti viedä tätä hanketta eteenpäin jo hallituksen päämiehenä. Hän hyväksyi kylmästi hankkeen yksityiskohdat Moskovan hallinnon kanssa ohittaen eurooppalaiset naapurinsa, ja herätti siten historiallisten pelkojen lisäksi oikeutettuja ympäristöllisiä ja taloudellisia kysymyksiä, joihin ei ole tyydyttävää vastausta.

Totean siten selvästi, että tämä hanke voidaan toteuttaa ainoastaan, jos Euroopan naapurivaltioiden ja EU:n kumppaneiden pelonaiheet ja huolet otetaan huomioon vakavasti ja jos ne antavat hankkeeseen suostumuksensa. Tällaisten päätösten tekeminen ohittamalla naapurivaltiot on kaikkea muuta kuin eurooppalaista ja hyväksyttävää. Sama on kyseessä − ja Puolan ja Tšekin tasavallan kollegat voivat luottaa tähän − muissa asioissa kuten ohjusten sijoittamista ja viisumeiden myöntämistä koskevissa kysymyksissä.

Kaikkien osapuolten on katsottava peiliin ja tunnustettava, että Euroopan ulkosuhteissa tarvitaan solidaarisuutta näillä tärkeillä toimialoilla, koska vasta sitten kansainväliset kumppanimme suhtautuvat meihin vakavasti. Euroopan parlamentin Saksaa edustavana jäsenenä äänestin Marcin Libickin mietinnön puolesta ja vastaan Itämeren kaasuputken rakentamista ilman mitään kriittisiä näkökohtia.

  Rainer Wieland (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, uskon, että meillä on viimeinkin teksti, jonka voimme hyväksyä kohtuullisesti. Olen kuitenkin pahoillani monista johdonmukaisuutta koskevista ongelmista. Olen erityisen pahoillani niiden henkilöiden toimista, jotka valittivat, että näyttöruutu ei toiminut.

Neljä viikkoa sitten näimme valiokunnassa, että äänestys jatkui säälimättömästi, vaikka 22 kieltä ei ollut saatavilla. Vastustan siksi erityisesti tätä soveltamaamme menettelyä. Kyse on taloudellisista ja historiallisista asioista, jotka koskevat myös energia-asioita ja luultavasti myös ympäristöasioita. Ympäristöä esitellään kuin jotain ehtoollisleipäastiaa, ja merkillistä on, että Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta, jonka olisi ensiksi pitänyt ryhtyä toimiin, kieltäytyi antamasta mitään lausuntoa.

Valitsemamme menettely ei ollut asianmukainen. Meidän olisi pitänyt laatia parempi teksti. Tämän syyn vuoksi − ja erityisesti menettelyä koskevista syistä ja vetoomusvaliokunnan käsittelyiden vuoksi − en lopulta äänestänyt tämän mietinnön puolesta.

- Mietintö: Brie (A6-0269/2008)

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin tässä asiassa antamassani äänestysselostuksessa esittää yhden näkökohdan. Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä pari muuta valtiota toimivat päättäväisesti Afganistanin nykytilanteen vuoksi. Ne toimivat päättäväisesti kansainvälisen terrorismin uhkaa vastaan. Mielestäni terrorismi on suurin uhka Euroopalle toisen maailmansodan jälkeen.

Ongelma on, että monet Euroopan valtiot eivät toimi päättäväisesti asiassa. He ovat kyllä läsnä Afganistanissa. Heidän joukkojaan on kyllä sijoitettu sinne, mutta suurimpien hyökkäysten kohteeksi joutuvat rehellisesti sanoen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen joukot. Osoitan kunnioitusta erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen sekä niiden nuorten miesten ja naisten urheudesta, jotka uhrasivat henkensä tämän asian puolesta.

Meidän olisi pitänyt oppia Euroopassa, että emme voi rauhoittaa niitä, jotka pyrkivät tuhoamaan meidät. Tämä olisi pitänyt tietää jo 1930-luvulla Neuvostoliiton kommunismin vuoksi. Pelkään pahoin, että emme ole ottaneet asiasta opiksi. Se olisi kuitenkin tärkeää.

  Eoin Ryan, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, luulen, että monet meistä ovat tietoisia heroiinin väärinkäytön aiheuttamista ongelmista ihmisille, heidän perheilleen sekä yhteisölleen maailmanlaajuisessa sekä myös Euroopan tason mittakaavassa. Euroopassa on ollut käytössä monia kehittyneitä toimintalinjoja heroiinin väärinkäytön torjumiseksi, ja monella tapaa se toimii johtajana siinä, miten ongelmaa torjutaan hoitotoimenpiteillä ja muilla ohjelmilla.

Tällä hetkellä kuitenkin 90 prosenttia Euroopan katukauppaan kulkeutuvista huumausaineista on peräisin Afganistanista. Luulen, että siellä tällä hetkellä toteuttamamme toimintalinjat eivät toimi todellisuudessa. Afganistanin talouden avoimuus ja kapinamieliala vahvistavat toisiaan. Huumausaineet rahoittavat Talebania, ja piittaamattomuus laeista ja väkivalta helpottavat unikonviljelyä. Monia toimia on yritetty toteuttaa, jotta maanviljelijät viljelisivät unikon sijasta muita lajikkeita, mutta valitettavasti ne ovat epäonnistuneet.

Ei ole yllättävää, että Afganistanissa on vielä unikkopeltoja erityisesti Helmandin ja Kandaharin alueella, koska tämän tuottoisan liiketoiminnan arvo on unikonviljelijöille noin 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja noin 3,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria salakuljettajille ja jalostusalalle. Jos emme puutu ongelman alkuperään tehokkaasti ja jos emme tarjoa oopiuminviljelijöille kestäviä vaihtoehtoja, petämme Afganistanin kansalaisten lisäksi Euroopan kansalaisia. Valitettavasti Afganistan on tällä hetkellä muuttumassa huumevaltioksi. Voimme palauttaa mieliin, miten Kolumbialle kävi, kun tämän kehityksen annettiin jatkua.

Myönnän, että tämä ei ole helppoa. Myönnän, että tähän asiaan puuttuminen Afganistanissa on erittäin vaikeaa kaikille niille, jotka yrittävät toimia Afganistanin hyväksi, mutta katson, että tällä hetkellä toteuttamamme toimintalinjat eivät todellisuudessa toimi. En tiedä, miten asia saadaan ratkaistua. Olen lukenut siitä paljon, ja ymmärrän, että monet henkilöt asettavat elämänsä vaaraan, kun he yrittävät ratkaista tämän ongelman.

Uskon, että heroiiniongelma on alkanut pahentua Euroopassa. Viranomaiset takavarikoivat Irlannissa tänä vuonna ennätysmäärän heroiinia, ja viimeaikaiset selvitykset ovat osoittaneet, että nuorilla naisilla on suuria heroiinin väärinkäyttöä koskevia ongelmia Irlannissa. Entisenä huumausaineista vastuussa olleena ministerinä katson, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sekä Afganistania ympäröivissä valtioissa tarvitaan parempaa koordinointia, jotta laitonta huumekauppaa voidaan torjua tehokkaasti.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä ainoastaan sokea ei näe, että Afganistanissa on demokraattista maailmaa vastassa kyykäärmeiden pesä. Demokraattinen maailma yrittää puolustautua terrori-iskuilta, joita on suoritettu useissa suurissa ja tärkeissä valtioissa kaikkialla maailmassa. Nyt, kun terrorismin torjumisessa on saatu aikaan useita voittoja, demokraattinen maailma joutuu torjumaan tämän järjestön myrkyllisen piikin. Järjestö on hävitettävä maailmakartalta. Se pyrkii nyt kokoamaan uudelleen voimansa Afganistanissa Irakissa kärsimänsä ratkaisevan tappion jälkeen. Tämän vuoksi Euroopan on tuettava Yhdysvaltain kanssa tätä aloitetta.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, loistava ulkopolitiikan strategi Franz Josef Strauss, jonka kuoleman muistopäivää vietetään tämän vuoden syksyllä 3. lokakuuta, sanoi aina, että jos napitat takin väärin, takki on avattava kokonaan ja sen jälkeen napitettava se kunnolla. Juuri tämä on kyseessä Afganistanissa, koska meillä on väärä poliittinen strategia. Olemme keskittyneet Pohjoisen Allianssin vähemmistöryhmiin, ja olemme laiminlyöneet enemmistön, pataanien, edustuksen. Tämän vuoksi politiikka ja demokratia eivät toimi siellä.

Jos emme saa pataanien enemmistöä läntisten joukkojen, demokratian ja omien sitoumuksiemme puolelle, epäonnistumme Afganistanissa dramaattisella tavalla. Se on nyt selkeästi havaittava mahdollisuus. Kehotan siksi kaikkia osapuolia toimimaan uuden poliittisen lähestymistavan mukaisesti Afganistanissa, jotta pataaneja ei ajeta Talebanin rippeiden joukkoon sen vuoksi, että pataanit ja Taleban mielletään yhdeksi kokonaisuudeksi. Se olisi suuri vääryys. Tarvitsemme uuden strategian, jota on eriytetty enemmän.

Tiedämme eurooppalaisina kansallisuusongelmista ehkä enemmän kuin toiset. Meidän pitäisi käyttää tätä kokemusta viisaasti ja taitavasti Afganistanissa.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää tulkkeja jälleen kerran, että he jaksavat olla täällä näin pitkään, vaikka heidän lounastuntinsa kuluu, kun he kuuntelevat meidän äänestysselityksiämme. Jos käsiteltävänä ei olisi ollut Richard Corbettin mietintöä ja kaikkia asioita, joiden vuoksi joudumme antamaan äänestysselityksiä tällä hetkellä, olisimme voineet lähteä lounaalle paljon aikaisemmin.

Haluaisin ensiksi yhtyä Eoin Ryanin puheenvuoroon. Hän esitti kaunopuheisesti yhden suurimmista ongelmista, joka meillä on Afganistanissa. Haluaisin panna merkille samat asiat kuin viisas kollegani David Sumberg. En voi uskoa, että tässä paikassa edes puhutaan tästä aiheesta, koska niin monen jäsenvaltion joukot ovat etulinjassa Afganistanissa. Vaalipiirissäni on monia henkilöitä. Kaksi palasi ruumissäkeissä Afganistanista. Lupaan teille, kukaan ei halua, että joukkojamme arvostellaan, mutta tämä on meille todella tärkeä asia.

Inhoan tämän paikan yleistä amerikkalaisvastaisuutta. En todellakaan ymmärrä, että tässä paikassa vastustetaan asevoimien käyttämistä ja että jotkut jäsenet ovat toimissaan selkärangattomia. He viskovat kiviä tästä turvallisesta paikasta, kun muut ovat saattaneet elämänsä vaaraan, jotta meidän kaikkien tilannetta parannetaan.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Saryusz-Wolski (A6-0271/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin hyvän puolalaisen kollegani Jacek Saryusz-Wolskin mietinnön puolesta. Mietinnössä ehdotetaan, että yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytään Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus asetukseksi eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä vuonna 2006 annetun asetuksen muuttamisesta. Rahoitustarpeiden osalta oli tärkeää selventää olemassa olevia säännöksiä yhteisön rahoituksesta, joita hallinnoivat rahoituksen välittäjät. Nykyinen sanamuoto ei ole selkeä siitä, mitä mahdollisuuksia on jatkaa näiden rahastojen käyttöä. Olisi lisäksi loogisempaa, että Euroopan investointipankki (EIP) voisi kohdentaa Euro–Välimeri-investointivälineen (FEMIPin) avulla varoja, jotka ovat peräisin aikaisempien toimien palautuksista. Koska aikaisempien asetusten mukaan ei ollut mahdollista sijoittaa varoja uudestaan, palautukset päätyivät takaisin yhteisön talousarvioon. EIP voisi sijoittaa nämä varat ehdotetun tarkistuksen perusteella FEMIPin puitteisiin, ellei komissio katso, että toimenpide on saatettava päätökseen.

  Titus Corlăţean (PSE), kirjallinen. − (RO) Kannatin Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välineen yleisien määräysten hyväksymistä.

Uskon, että tätä välinettä olisi kehitettävä ja että Euroopan unionin varainhoidon ja talousarvion painopisteiden olisi suuntauduttava naapuruuspolitiikan itäiseen ulottuvuuteen, ja niihin olisi kuuluttava Moldovan tasavalta ja Ukraina.

Kannatin mietinnön hyväksymistä, jotta puhutaan enemmän Moldovan tasavallan Eurooppaa koskevasta kutsumuksesta sekä sen liittymisestä Euroopan unioniin. Tämä on tietenkin riippuvainen siitä, että demokratiaa edistetään tiedotusvälineiden vapauden ja oikeuslaitoksen uudistamisen alalla ja että kansalaisten perusoikeudet varmistetaan ja oppositiopuolueiden oikeudet vuoden 2009 vaalikilpailussa taataan.

- Mietintö: Parish (A6-0270/2008)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Viittaan kantaani, joka koskee selkeiden yhteisten kriteerien käyttöönottamista yhteisestä maatalouspolitiikasta myönnettävien tukijärjestelmien osalta. Haluaisin myös mainita maanviljelijöiden ja karjanhoitajien tukien, oikeuksien ja velvollisuuksien käyttöönoton.

Ehdotuksen mukaan perusteita on selkiytettävä, jotta jäsenvaltiot voivat myöntää karjanhoitajille tukea naudan- ja vasikanlihan tuotantoon.

Järjestelmään viitataan teknisesti ”tuotantosidonnaisena tukena”, ja koska Malta on valinnut tuotannosta riippumattoman tuen täytäntöönpanon, äänestin asiasta sen perusteella, että kyseessä on kansallinen etu.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Kansalaiset ovat epävarmoja elintarvikkeista hullun lehmän taudin, lihaskandaalien ja muiden seikkojen vuoksi. EU ei ole aina antanut hyvää vaikutelmaa asiassa. Jos Baijerin viranomaiset eivät todella olleet tietoisia vuosien ajan, että poliisi teki ratsian, koska italialaiset rikolliset myivät pilaantunutta juustoa ja jos yhteisyö ei toiminut äskettäin sattuneen viiniskandaalin vuoksi, voidaan todeta, että Euroopan ilmoitusjärjestelmässä on vakavia puutteita, jotka on korjattava välittömästi.

Tämänhetkinen elintarvikekriisi osoittaa selkeästi, miten tärkeää maatalouden omavaraisuus on kaikille valtioille. Meidän pitäisi siten tukea enemmän omia paikallisia maanviljelijöitämme ja erityisesti omia luonnonmukaisen maatalouden tuottajiamme. Maatalouden tuotantomäärän edistämistä ei saisi käyttää tekosyynä siihen, että geenitekniikkaa tuodaan takaoven kautta ja hyväksytään kaikkialla EU:ssa. Jos kansalaiset torjuvat muuntogeeniset elintarvikkeet, EU:n on toimittava tämän päätöksen mukaisesti eikä se saa asettua tukemaan muutaman suuryrityksen etua.

- Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0290/2008)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Maltan perinteinen teollisuudenala on laivankorjausteollisuus. Työskentely telakoilla on vaarallista. Se on rakennusalan kanssa yksi kahdesta keskeisestä alasta, joka on onnettomuuksille altis. Rakennusteollisuuden alalla on otettu hitaasti käyttöön työpaikan turvallisuusvarusteita, mutta telakoilla kiinnitetään paljon huomiota työpaikan turvallisuuteen ja työterveyteen.

Maltan telakoilla on nyt vastassaan kaikkein suurin haaste. Kansallismielinen hallitus haluaa yksityistää ne mihin hintaan hyvänsä. Vaikuttaa siltä, että mitään muita vaihtoehtoja ei harkita. Monipuolistaminen, kapea-alaisempi teollisuus tai erikoistuminen esimerkiksi risteilyalusten kunnostamiseen ei näytä olevan keskustelujen aiheena.

Hallitus on tästä huolimatta kertonut sekä Maltan työväenpuolueelle että yleiselle työntekijäliitolle, että se on valmis omalta osaltaan pelastamaan telakat. Telakat ovat tarjonneet sekä itselleen että Maltan teollisuudelle korkeasti koulutettuja elinkeinonharjoittajia, joiden huippuosaaminen on vertaansa vailla.

Olen itse arvioinut heidän huippuosaamistaan, kun työväenpuolueen edellisen hallituksen loppupuolella pääministeri antoi minulle vastuun telakoista. Voin myös lisätä, että suhtaudun henkilökohtaisesti myönteisesti telakoihin, sillä isäni oli telakkatyöntekijä 1950-luvulla.

- Mietintö: Rosati (A6-0232/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin puolalaisen kollegani Dariusz Rosatin mietinnön perusteella sen lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, jolla kuulemismenettelyä noudattaen muutetaan ehdotusta neuvoston direktiiviksi 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta alennettujen arvonlisäverokantojen osalta. EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaan yhteisö voi perustaa yhteisyrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevat toimintaohjelmat voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti. Siksi oli loogista määritellä asianmukaiset verotukselliset puitteet kyseisille yrityksille siten, että niihin sovelletaan samoja säännöksiä kuin kansainvälisiin järjestöihin. Bulgaria ja Romania ovat voineet EU:hun liittymisen vuoksi muiden uusien jäsenvaltioiden tapaan pyytää poikkeuksia pienten ja keskisuurten yritysten verotuksen ja kansainvälisen matkustajaliikenteen arvonlisäverojärjestelmän osalta. Nämä poikkeukset olisi sisällytettävä avoimuuden ja yhdenmukaisuuden vuoksi yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevaan direktiiviin.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ryhmäni varjoesittelijänä Dariusz Rosatin yhteisen arvonlisäverojärjestelmän tiettyjen säännöksien muuttamista koskevan mietinnön puolesta. Komission muutosehdotuksien perusteella arvonlisäverojärjestelmää koskevaan direktiiviin tehdään mielestäni tärkeitä parannuksia ja sitä yksinkertaistetaan.

Arvonlisäverojärjestelmän soveltamisalan selventäminen maakaasun toimituksen, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa näiden hyödykkeiden toimitukseen siten, kuin se määritellään direktiivissä. Koska energian hinta kohoaa huomattavasti tällä hetkellä, katson, että jäsenvaltioiden pitäisi voida hillitä liiallista energiahintojen kasvua välittömiä veroja alentamalla. Tällaisella toimenpiteellä helpotetaan inflaatiopainetta, joka vaikuttaa kielteisesti taloustilanteeseen ja kuluttajien ostovoimaan.

Haluaisin myös korostaa, että ne jäsenvaltiot, jotka haluavat vähentää energiatoimitusten arvonlisäverokantaa, voivat ryhtyä siihen voimassa olevien direktiivien mukaisesti erityisesti vähimmäismäärien osalta. Emme tarvitse mitään uutta eurooppalaista lainsäädäntöä tällä alalla. Niillä Euroopan hallituksilla, jotka haluavat toimia nopeasti, on käytettävissään kaikki välineet.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Dariusz Rosatin mietintöön kuuluvia suosituksia. Arvonlisäverodirektiiviin selvennykset, kuten vähennysoikeus, ovat edullisia pienille ja keskisuurille yrityksille, joille olisi aiheutettu tarpeetonta hallinnollista taakkaa aikaisemmilla säännöksillä. Äänestin siksi mietinnössä ehdotettujen muutosten puolesta.

- Mietintö: Sonik (A6-0221/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietinnön tarkoituksena on täydentää valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvää strategista ympäristöarviointia koskevaa vuonna 2003 tehtyä pöytäkirjaa strategisesta ympäristöarvioinnista (SEA-pöytäkirja). Komissio allekirjoitti SEA-pöytäkirjan Euroopan yhteisön puolesta 21. toukokuuta 2003 Kiovassa, Ukrainassa, toukokuussa pidetyssä viidennessä ”Environment for Europe” -ministerikonferenssissa.

SEA-pöytäkirjan tavoitteena on säätää ympäristönsuojelun korkeasta tasosta mukaan lukien terveydensuojelu, ja varmistaa, että ympäristönsuojelua ja terveydensuojelua koskevat näkökohdat sisällytetään kestävän kehityksen edistämiseksi tarkoitettuihin toimenpiteisiin ja asiakirjoihin.

Euroopan yhteisö aikoo tässä yhteydessä panna täytäntöön Espoon yleissopimukseen liittyvän SEA-pöytäkirjan 13 artiklan ottamalla käyttöön vaikutustenarvioinnista annetussa tiedonannossa esitettyjä vaikutusten arvioinnin menettelyjä, joissa otetaan tasapuolisesti huomioon kestävän kehityksen taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Boguslaw Sonikin mietintöä vuonna 1991 tehtyyn YK:n Euroopan talouskomission Espoon yleissopimukseen liittyvää strategista ympäristöarviointia koskevasta pöytäkirjasta on tuettava. Ympäristöä ja terveyttä koskevat näkökohdat on otettava huomioon kestävän kehityksen edistämisessä. Äänestin mietinnössä ehdotettujen suositusten puolesta.

- Mietintö: Klamt (A6-0246/2008)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kun lokakuussa 2004 allekirjoitettiin sopimus Sveitsin osallistumisesta Schengenin säännöstöön, ei ollut mahdollista ottaa mukaan Liechtensteinia, koska ei ollut sopimusta säästöjen verotuksesta (sopimus tehtiin vain vuotta myöhemmin).

Kun otetaan huomioon, että Sveitsin ja Liechtensteinin välillä on ollut jo usean vuosikymmenen ajan ihmisten vapaata liikkuvuutta koskeva menettely, oli tärkeää ottaa Liechtenstein mukaan tähän sopimukseen.

Tuen siksi tätä aloitetta. Vaikka kyseessä on sopimukseen sisältyvä pöytäkirja, tämä valtio liittyy Schengenin säännöstöön. Liechtensteinin on hyväksyttävä ja pantava täytäntöön koko säännöstö lukuun ottamatta uusia säännöksiä tai toimia, jotka koskevat lupia etsiä ja/tai takavarikoida todisteita välittömien verojen alan rikkomuksia koskevien tutkimusten tai oikeudenkäyntien yhteydessä (kyseisistä rikkomuksista ei määrätä vankeusrangaistusta Liechtensteinin kansallisen lainsäädännön mukaan).

Kannatan esittelijä Ewa Klamtin kantaa, ja Euroopan parlamentin pitäisi antaa siitä myönteinen lausunto, kuten se antoi sopimuksesta, johon tämä pöytäkirja liittyy. On kuitenkin tärkeää, että Euroopan parlamentilla on mahdollisuus saada lisätietoja käynnissä olevista kansainvälisistä neuvotteluista, jotta se voi toimia asianmukaisesti toimivaltuuksiensa mukaisesti.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska halusin esittää vastalauseen siitä, että komissio ja neuvosto eivät halunneet puuttua Euroopan veroparatiiseja koskevaan ongelmaan. Liechtenstein ei ole tietenkään ainoa veroparatiisi Euroopassa, mutta ainoa tapa saada nämä pikkuvaltiot toimimaan on painostaa niitä poliittisesti. Kohtelemme niitä ja niiden kansalaisia silkkihansikkain, vaikka niiden pankkilait ja salassapitovelvollisuus vievät jäsenvaltioilta miljardeja euroja joka vuosi.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Tähän asti Sveitsillä ja Liechtensteinilla on ollut kahdenvälisten sopimusten ansiosta etuoikeutettu kumppanuus EU:n kanssa. Voimme suositella sitä kaikille valtioille, jotka haluavat pitää itsenäisyytensä ja identiteettinsä. EU:n kunniaksi ei ollut, että Liechtensteinin osallistuminen tehtiin riippuvaiseksi säästöjen verotuksia koskevista sopimuksista. Tämä muistuttaa Schengenin/Dublinin järjestelmää koskevasta uhasta, jonka tarkoituksena oli saada sveitsiläiset näkemään järkisyyt.

Ei voi olla oikein, että käytetään miljoonia euroja tukeen tai erilaisiin lupauksiin uusille jäsenvaltioille tai että valtioita sidotaan tiukemmin EU:hun, jotta niiltä viedään mahdollisuus kulkea omia polkujaan yhteisön ulkopuolella.

- Mietintö: Deprez (A6-0268/2008)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tämänhetkisessä asetuksessa säädetään yhtenäisestä viisumin kaavasta, mutta se ei ole johtanut yksilölliseen viisumien numerointiin jäsenvaltioissa.

Numero lisätään, jotta voidaan tunnistaa jonkin jäsenvaltion kolmannen maan kansalaiselle myöntämä yksittäinen viisumi. Näillä eroilla ei tähän asti ole ollut suurta merkitystä, koska viisumit tarkastetaan rajalla pelkästään visuaalisesti tai lukemalla koneellisesti luettava kenttä.

Kun viisumitietojärjestelmä (VIS) on käytössä, tarkastus suoritetaan ulkorajojen rajanylityspaikoilla periaatteessa käyttämällä viisumitarran numeroa ja haltijan sormenjälkiä.

Viisumien numerointia on siten muutettava, jotta voidaan käyttää yhtä ainoaa viisumitarranumeroa. Sillä varmistetaan että haun tuloksena on yksi asianmukainen viisumihakemustiedosto, josta rajalla tarkastettavan henkilön sormenjäljet tarkastetaan.

Kannatan siten tätä ehdotusta, jolla varmistetaan yhdenmukainen ja yksilöllinen viisumitarrojen numerointi ja jota käytetään viisumitietojärjestelmässä. Siten varmistetaan viisumitietojen vaihtoon käytettävän järjestelmän tultua voimaan, että se voi toimia mahdollisimman asianmukaisesti ja että sillä vähennetään riskiä käyttää epäasianmukaisesti henkilötietoja.

- Mietintö: Ehler (A6-0254/2008)

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, ja toivon, että EY:n ja Intian välisen tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan sopimuksen uusimisen perusteella yhteistyö on merkittävämpää, sillä tähän ajankohtaan mennessä tieteellisessä ja teknologisessa yhteistyössä ei ole saavutettu täyttä potentiaalia. Sopimus on ollut tähän saakka vain paperilla, joten toivon, että uuden sopimuksen perusteella kumpikin osapuoli ryhtyy konkreettisiin toimiin.

Tiede ja teknologia ovat EU:n ja Intian välisen strategisen kumppanuuden keskeinen osa sekä yksi lupaavimmista yhteistyöaloista. Kummatkin osapuolet hyötyvät tästä yhteistyöstä.

Nykyisen sopimuksen lujittaminen on myönteinen seikka, mutta uudessa sopimuksessa pitäisi keskittyä edessämme oleviin keskeisiin haasteisiin, kuten erityisesti ilmastonmuutokseen, energiaturvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin epidemioihin. Tällä tarjotaan todellinen mahdollisuus yhdistää tutkimuksen ja kehityksen voimavaroja yhteisten ratkaisujen toteuttamiseksi.

Haluaisin lopuksi korostaa, että tämä sopimus tarjoaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä suurista maailmanlaajuisista kysymyksistä ja sen lisäksi erityisesti parantaa ihmisten elämää Intiassa, koska heillä ei ole vieläkään mahdollisuuksia käyttää perustekniikkaa. Eurooppa voi tukea Intian taloudellista ja sosiaalista kehitystä viemällä sinne nykyistä teknologiaansa.

- Mietintö: Wallis (A6-0277/2008)

  Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestyksen aikana ilmenneen sekaannuksen vuoksi haluaisin selventää, että tarkoitukseni oli tukea Witold Tomczakin parlamentaarista koskemattomuutta. Ääneni olisi pitänyt ottaa huomioon siten, että äänestin mietintöä vastaan enkä sen puolesta.

- Mietintö: Gargani (A6-0222/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä ehdotus oli ristiriitainen, joten pidättäydyimme äänestämästä. Tietyt näkökohdat ovat myönteisiä, kuten se, että yhteisöjen tuomioistuimen perussääntöä muutetaan siten, että Euroopan parlamentille taataan oikeus toimittaa tuomioistuimelle huomautuksensa sellaisissa tapauksissa, joissa parlamentin etuoikeudet on kyseenalaistettu suoraan tai epäsuorasti. Siten Euroopan parlamentin kannanotto ei jäisi tuomioistuimen harkittavaksi silloin, kun parlamentti ei ole virallisesti osallisena oikeudenkäynnissä. Tosiasia on kuitenkin, että muut näkökohdat voivat vahvistaa federalismia, minkä vuoksi olemme eri mieltä tästä ehdotuksesta.

Pidämme lisäksi erittäin tärkeänä sitä periaatetta, että Euroopan parlamentti kunnioittaa jäsenvaltioiden ja siten kansallisten tuomioistuinten täysivaltaisuutta. Vaikka hyväksymme Euroopan parlamentin ja kansallisten tuomioistuinten välisen yhteistyön merkityksen, korostamme, että tätä yhteistyötä ei voida toteuttaa siten, että kansalliset oikeudet, kansallisten tuomioistuinten täysivaltaisuus ja toissijaisuusperiaate saatetaan kyseenalaisiksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Giuseppe Garganin mietinnössä tarkastellaan Euroopan parlamentin mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan kansallisissa tuomioistuimissa. Parlamentti ei voi tällä hetkellä puolustaa päätöksiään kansallisissa tuomioistuimissa. Pidän myönteisenä tätä valiokunta-aloitteista mietintöä, jolla pyritään parantamaan toimintalinjojen täytäntöönpanon johdonmukaisuutta jäsenvaltioissa.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Westlund (A6-0179/2008)

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Parlamentti äänesti tänään EU:n kuluttajien terveyden ja kuluttajansuojan puolesta. Kuluttajansuoja ja kansalaistemme terveys ovat keskeisiä tässä elintarviketoimien paketissa, joka koskee elintarvikelisäaineita, elintarvike-entsyymejä ja elintarvikearomeja koskevaa asetusta. Parlamentti hyväksyi sen suurella enemmistöllä.

Elintarvikelisäaineet, elintarvike-entsyymit ja elintarvikearomit pitää hyväksyä ennalta ennen kuin niitä lisätään elintarvikkeisiin. Tämä on myönteinen seikka myös teollisuuden kannalta, sillä yhdenmukaistaminen ja selkeyttäminen toteutetaan johdonmukaisemmin EU:n eri jäsenvaltioissa. Tuotteiden elintarvikevärit merkitään selkeästi. Kaksi kuluttajille tärkeää kysymystä koskevat yliherkkyyttä tietyille aineille (esimerkiksi atsoväreille) ja harhaanjohtavia merkintöjä tuotteen laadusta, tuoreudesta, sen ainesosien laadusta, luonnollisuudesta ja ravitsemuksellisesta laadusta. Elintarvikearomien osalta toivotaan, että elintarvikkeiden pitäisi olla mahdollisimman luonnollisia. Parlamentti äänesti yrttien ja mausteiden rajoittamista vastaan. Niitä on käytetty vuosisatojen ajan ilman mitään selkeitä kielteisiä vaikutuksia.

Southamptonin tutkimuksen uuden tieteellisen tiedon perusteella osoitetaan, että tietyt elintarvikkeiden lisäaineet ovat haitallisia lapsille. Suhtaudun tähän tutkimukseen ja sen päätelmiin vakavasti ja toivon, että komissio tukee sitä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä Åsa Westlundin ehdotusta asetuksen antamiseksi elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä. Kyseisten valmistusaineiden hyväksymismenettelyn avoimuuden parantaminen edistäisi kuluttajien suojelua kaikkialla Euroopassa. Kuluttajalla pitäisi olla käytössään kaikki mahdolliset välineet, että hän voi tehdä tietoisen valinnan tarjolla olevista elintarvikkeista. Äänestin mietinnössä esitettyjen suositusten puolesta.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Westlund (A6-0180/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet äänestää tarkistuksia 14−19 vastaan. Tämä on toisessa käsittelyssä tehty päätös. Ministerineuvoston jäsenvaltiot vastustivat sekä merkitsemistä että atsovärien kieltoa, mutta hyväksyivät lopulta kompromissin merkitsemisestä. Tämä on tärkeä saavutus. Emme halua saattaa sitä vaaraan äänestämällä populistisista tarkistuksista, joilla ei saada aikaan mitään kunnon parannuksia.

Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme tehneet työtä ja aiomme jatkaa sitä, jotta atsovärit kielletään, mutta me emme aio seurata populistisia aloitteita tai populistista äänestystä, jonka vuoksi saatamme tarpeettomasti vaaraan lasten terveyden.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. — (PL) Arvoisa puhemies, kannatin Åsa Westlundin mietintöä, sillä olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että elintarvikkeiden keinotekoisia lisäaineita koskevaa lainsäädäntöä olisi parannettava. Katson, että meidän pitäisi painottaa enemmän sitä, että kuluttajat saavat selkeää tietoa ostamiinsa elintarviketuotteisiin käytetyistä säilöntäaineista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Meidän on lisättävä elintarvikelisäaineiden hyväksymisprosessin avoimuutta sekä parannettava kuluttajansuojaa ja erityisesti tietyille aineille yliherkkien kuluttajien suojaa. Myös ympäristönsuojelu kuuluu tekijöihin, jotka on otettava huomioon, kun lisäaineen käytölle myönnetään lupa.

Kuten ensimmäisessä käsittelyssä päätettiin, on välttämätöntä selventää, mitä kuluttajan harhaanjohtaminen merkitsee. Samoin on selvennettävä ympäristösuojelun sisällyttämisen tekijöitä, jotka on otettava huomioon, kun myönnetään lupa lisäaineen käytölle.

Toisessa käsittelyssä hyväksytyillä tarkistuksilla pyritään lujittamaan juuri näitä lopullisen tekstin osatekijöitä, parantamaan edelleen kuluttajansuojaa ja ympäristösuojelua sekä selventämään lisäaineiden hyväksynnän edellytyksiä.

Elintarvikelisäaineiden on täytettävä nämä vaatimukset sen jälkeen, kun tämä asetus tulee voimaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Åsa Westlundin elintarvikelisäaineita koskevan mietinnön puolesta. Southamptonin yliopiston äskettäin tekemässä tutkimuksessa varoitetaan parlamenttia tietyissä makeisissa ja virvokkeissa käytettävien atsovärien mahdollisista vaaroista. Näiden vaarojen merkitseminen on tärkeä toimi, jotta kuluttajia suojellaan näiden lisäaineiden aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta. Ne voivat aiheuttaa lapsille hyperaktiivisuutta. EU:n tason asetus kyseisistä lisäaineista on ensiarvoisen tärkeä. Kiitän esittelijää mietinnöstä.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Atsoväriaineita lisätään elintarvikkeisiin ja juomiin niiden ulkonäön muuttamiseksi. Ne aiheuttavat kuitenkin tarpeettomia riskejä kansalaisten terveydelle. Southamptonin yliopiston tutkimus on osoittanut, että atsoväriaineet ovat haitallisia lasten terveydelle, koska ne voivat aiheuttaa hyperaktiivisuutta ja lisätä oppimisvaikeuden riskejä. Kannatan eurooppalaisten tuottajien Tanskassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tekemää aloitetta poistaa vähitellen ja vapaaehtoisesti atsoväriaineet elintarviketuotteista.

Kuluttajien suojeleminen ja erityisesti lasten suojeleminen, koska he ovat kaikkein herkin ryhmä, on Euroopan parlamentin painopiste. Pidän siksi myönteisenä esittelijä Åsa Westlundin mietintöä, ja äänestin sen puolesta. Sillä tarjotaan uusi lähestymistapa ihmisten terveyden suojelemista ja − erityisesti lasten − sairauksien ehkäisemistä koskevaan Euroopan toimintalinjaan.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan lämpimästi, että tämän mietinnön perusteella pyritään merkitsemään tuotteet, joissa käytetään atsovärejä sisältäviä lisäaineita. Katson, että jos kuluttajille annetaan mahdollisuus lopettaa perheissään kyseisten lisäaineiden käyttö ja kulutus, niin merkitseminen on riittävä kompromissi.

Atsovärien vaikutus terveyden heikentymiseen ja mahdollisiin käytösongelmiin on käymässä selväksi. On asianmukaista toimia heti, jotta edistämme mahdollisimman hyviä normeja.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Westlund (A6-0179/2008 ja A6-0180/2008)

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Elintarvikelisäaineiden kunnollinen merkitseminen ja joidenkin lisäaineiden asteittainen käytöstä poistaminen on välttämätöntä, jotta suojellaan erityisesti lasten terveyttä. Pidän myönteisinä Åsa Westlundin mietintöjä ja suosittelen niitä parlamentille.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Drčar Murko (A6-0177/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tässä mietinnössä kiinnitetään erityisesti huomiota näkökohtiin, joilla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuus sekä ottamaan huomioon kuluttajien intressit. Yksi keskeinen näkökohta on kuluttajien toive siitä, että elintarvikkeet ovat mahdollisimman luonnollisia

Toksikologiselta kannalta turvalliset aromit eivät välttämättä ole terveellisiä kuluttajalle, joten kuluttajien valinnanvapaus on siten varmistettava.

Aromien lupamenettelyssä esim. ”kohtuullinen tekninen tarve” yhdistyy muihin EU:n strategioihin, kuten lihavuuden torjuntaan, koska liian vahvojen aromien lisääminen voi peittää valmisruoan huonon laadun.

Neuvosto ja parlamentti suhtautuvat eri tavoin tiettyjen elintarvikkeiden ainesosien, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, käyttöön, elintarvikkeisiin ja kyseisten ainesosien liitteessä III tarkoitettuihin enimmäismääriin.

Tiedämme, että periaate, jonka mukaan yrttien ja mausteiden tuottajien on kumottava oletus jokaisen tuotteen haitallisuudesta yksittäin, on ristiriitainen. Olisi loogisempaa kääntää menettely toisin päin. Tämä kysymys pysyy edelleen ristiriitaisena.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä Mojca Drčar Murkon mietintöä elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia. Katson, että mietinnöllä turvataan elintarvikkeiden turvallisuutta ja kuluttajansuojaa koskevat käsitteet. On tärkeää, että Euroopan kuluttajia ei johdeta harhaan heidän elintarvikkeissaan olevien ainesosien aromaattisista ominaisuuksista. Termin ”luontainen aromi” pitäisi tarkoittaa juuri sitä, mitä sanotaan. Äänestin mietinnön puolesta.

- Suositus toiseen käsittelyyn: Doyle (A6-0176/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä mietintö koskee asetusta, jolla pyritään ottamaan käyttöön elintarvike-entsyymien hyväksymistä koskevat säännöt ja menettelyt, lukuun ottamatta niitä entsyymejä, joiden katsotaan olevan elintarvikelisäaineita. Komission mukaan teollisuus on käyttänyt painostusta lainsäädännön harmonisoimiseksi siten, että yhteisöllä olisi yhteinen hyväksyntämenettely elintarvike-entsyymeille, koska asiaa koskevan EU:n lainsäädännön puuttuminen on johtanut epäoikeudenmukaisiin kaupallisiin käytäntöihin.

Parlamentti vaatii, että monet sen ensimmäisessä käsittelyssä tekemät tarkistukset sisällytetään komission ehdottamaan asetusluonnokseen. Sen vuoksi se toistaa näkemyksensä, että ennalta varautumisen periaatteen pitäisi olla elintarvike-entsyymien riskinarviointien keskeisenä ohjeena ja siksi sitä on korostettava tässä ehdotuksessa. Parlamentti lujitti myös ensimmäisessä käsittelyssä kuluttajansuojaa koskevia määräyksiä, jotta varmistettaisiin, etteivät elintarvike-entsyymit johda kuluttajia harhaan tuotteen ominaisuuksien, sisällön tai laadun osalta. Siksi tämä käsite on palautettu.

Elintarvike-entsyymit eivät ole eivätkä saa olla muuntogeenisiä mikro-organismeja. Niitä ei saa myöskään johtaa muuntogeenisistä mikro-organismeista. Jos näin tehdään, se on ilmoitettava selkeästi, jotta kuluttajia ei johdateta harhaan. On välttämätöntä varmistaa elintarviketurvallisuuden korkea taso.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Avril Doylen mietinnön perusteella pyritään yhdenmukaistamaan elintarvike-entsyymien valvontaa. On myönteistä, että teollisuutta ja jäsenvaltioita velvoitetaan tiedottamaan komissiolle kaikista elintarvike-entsyymejä koskevista turvallisuusnäkökohdista. Tällä edistetään unionin mahdollisimman korkeatasoista elintarviketurvallisuutta. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

- Mietintö: Liese (A6-0220/2008)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidättäydyin äänestämästä, jotta kiinnitetään huomio siihen, että tässä mietinnössä ei oteta huomioon saarivaltioiden ja mantereen välistä eroa.

Maltaa ei ole yhdistetty mantereeseen rautatiellä. Ainoat yhteydet ovat meri- ja ilmatiet. Maltan talous on lisäksi erittäin riippuvainen matkailusta, joka houkuttelee maahan yli miljoona henkeä vuodessa lentoliikenteen ja lähes puoli miljoonaa henkeä meriliikenteen ansiosta. Lainsäädännön voimaantulon vuoksi perheille aiheutuu vaikutuksia. Esimerkiksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta matkustavalle perheelle hinta on kohonnut 160 puntaa.

On tärkeää rajoittaa päästöjä, mutta on myös tärkeää erottaa toisistaan erilaiset toivekuvat ja EU:n yksittäisten valtioiden todellisuus. Se periaate, että toimea voidaan soveltaa kaikkialle, aiheuttaa syrjintää erityisissä olosuhteissa.

  Christine De Veyrac (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin lentoliikenteen sisällyttämistä yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään koskevaa Peter Liesen mietintöä, koska katson, että parlamentin ja neuvoston saavuttama kompromissi oli tasapainoinen ja realistinen.

Ei ole enää epäilystäkään siitä, että on toimittava nopeasti ja tehokkaasti kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja että ilmaston lämpenee liikenteen alan vaikutuksen vuoksi.

Jotta tämä lainsäädäntö olisi onnistunut, on tarpeen sovittaa yhteen ympäristötavoitteet ja kansalaisten liikkuvuus.

Lentoliikenteen alan ponnisteluiden on oltava riittävät, jotta ei vaaranneta muilla aloilla tehtyjä vähennyksiä, mutta tarvittavan tasapainoiset, jotta lentoliikenteen alan kasvua ei hankaloiteta.

Pidän myönteisenä hyväksymäämme lainsäädäntöä, sillä siinä kunnioitetaan näitä vaatimuksia.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Peter Liesen lentoliikenteen sisällyttämistä yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni on välttämätöntä ja kiireellistä rajoittaa maapallon lämpötilan nouseminen kahteen celsiusasteeseen.

Lentoliikenteen ala laajentuu. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet 87 prosentilla vuodesta 1990 lähtien, ja on arvioitu, että ne kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä. Siten tarvitaan toimia, jotta annetaan selkeä osoitus kansainvälisellä tasolla, että EU on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. On pidettävä mielessä myös, että kansainvälisestä sopimuksesta on päästävä sopimuksen ennen Kööpenhaminan vuoden 2009 konferenssia.

Kompromissiin sisältyi joitakin hyvin myönteisiä puolia, kuten syrjäisimpiä seutuja koskevan poikkeusjärjestelmän käyttöönotto, päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen käyttö ilmastonmuutoksen torjuntaan ja metsien hävittämistä estävät toimenpiteet.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Parlamentin äänestämä ehdotus on jo kompromissi komission alkuperäisestä ehdotuksesta, ja se on huono kompromissi. Siinä ei oteta huomioon taloudellisissa vaikeuksissa olevien valtioiden ja erityisesti syrjäisimpien seutujen ongelmia. Tiedämme, että saastumista on vähennettävä, mutta meidän on otettava huomioon niiden maiden ongelmat, joiden talous on heikommassa asemassa.

Tänään äänestetyssä kompromississa ei vältetty kaikkia tästä kaupankäynnistä aiheutuvia kielteisiä seurauksia, mutta sillä vähimmäistetään monia, koska parlamentin alkuperäisen ehdotuksen mukaista voimaantulopäivämäärää lykätään ja huutokaupan laajuutta sekä heikompiin yrityksiin kohdistuvaa painetta rajoitetaan.

Syrjäisimpien seutujen poikkeuksia koskevista neuvotteluista on tullut hyvin tärkeä kysymys parlamentissa. Kuten hyvin tiedätte, näille seuduille ei myönnetty mitään poikkeusta komission alkuperäisessä ehdotuksessa. Tämä merkitsee, että näiltä alueilta lähtevät ja sinne suuntautuvat lennot olisivat kuuluneet yleiseen järjestelmään.

Lopullisesti hyväksytyssä tekstissä poikkeusta koskeva mahdollisuus on säilytetty, mutta sen laajuus ei ole riittävä. Vaadimme siten, että saarten välisten lentojen lisäksi saarten ja mantereen välisiin lentoihin pitäisi myöntää poikkeus päästökauppajärjestelmästä.

  Petru Filip (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) On selvää, että yhteisön ohjelman jokaisen sitoumuskauden − mihin sisältyy ilmailu − osalta edellytetään, että tämän alan tavoitteet olisi vahvistettava sen perusteella, kuinka paljon muilta aloilta, joilla on kiinteitä pilaantumisen lähteitä, keskimäärin edellytetään kaikissa jäsenvaltioissa. Jos lentoliikenteen ala ei osallistu tähän järjestelmään, voidaan joutua suorittamaan merkittäviä pitkän aikavälin hyvitysmaksuja.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä olen vakuuttunut, että yhdennetty lähestymistapa kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään on yhteisössä tarpeellinen. Ilmailu lisää ihmisen toiminnan aiheuttamaa yleistä ilmastonmuutosvaikutusta, joten on asianmukaista, että tätä alaa kohdellaan yhdenvertaisesti ja että siihen sovelletaan yhteisön tasolla yhdenmukaistettuja säännöksiä ja määräyksiä.

On selvää, että yhteisön ohjelman jokaisen sitoumuskauden − mihin sisältyy ilmailu − osalta edellytetään, että tämän alan tavoitteet olisi vahvistettava sen perusteella, kuinka paljon muilta aloilta, joilla on kiinteitä pilaantumisen lähteitä, keskimäärin edellytetään kaikissa jäsenvaltioissa. Jos lentoliikenteen ala ei osallistu tähän järjestelmään, voidaan joutua suorittamaan merkittäviä pitkän aikavälin hyvitysmaksuja.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Pidättäydyin äänestämästä Peter Liesen mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä. Katsoin, että Euroopan unioni sulkee yksipuolisesti Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle ilmailualan ja meriliikenteen alan. Vaikka on olemassa tiettyjä syitä tarkastella maailmankaupan kahden tärkeimmän alan vaikutusta ilmastoon, Euroopan unioni ei voi yksipuolisesti muuttaa monenvälistä sopimusta ja samalla vaatia esimerkiksi, että Yhdysvaltojen pitää ratifioida Kioton pöytäkirja. EU:n lentoliikennettä koskevat ehdotukset voitaisiin suunnata Kioton pöytäkirjan jälkeiseen eli vuoden 2013 jälkeiseen ajanjaksoon Kööpenhaminassa aikaansaatavan kansainvälisen sopimuksen perusteella.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä Peter Liesen mietintöä lentoliikenteen sisällyttämisestä Euroopan päästökauppajärjestelmään. Parlamentin on tehtävä selväksi, että se on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen ja se ottaa käyttöön kunnianhimoisen ympäristölainsäädännön. Neuvoston kanssa käydyissä keskusteluissa aikaansaadut päätökset näyttävät etenevän oikeaan suuntaan. Hyvä kompromissi on se, että 15 prosenttia lentoliikenteen päästöistä voidaan huutokaupata ja että osuutta voidaan lisätä vuonna 2013.

Vaikka kannatan mietinnön suosituksia, parlamentin on edelleen asettava kunnianhimoisia tavoitteita lentoliikenteen päästöille EU:n päästökauppajärjestelmässä. Sen on ennakolta harkittavia toimia, joilla täydennetään Peter Liesen ehdotuksia päästökauppajärjestelmän yleisen tarkistamisen yhteydessä. Äänestin mietinnön puolesta.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Lentoliikenteen kaasupäästöt ovat kaksinkertaistuneet vuoden 1990 jälkeen, ja ne lisääntyvät edelleen. Jos EU aikoo vakavasti torjua ilmastonmuutosta, sen on oltava tämän alan merkittävin maailmanlaajuinen toimija. Pelkät puheet eivät riitä, meidän on myös toteutettava lainsäädäntötoimia. Pidän myönteisenä, että direktiivillä pyritään sisällyttämään lentoliikenteen toiminnot yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään.

Esittelijä Peter Liesen mietintö on tasapainoinen ja realistinen. Se on kompromissi ympäristönsuojelun ja Euroopan lentokoneliikenteen kilpailukyvyn varmistamisen välillä. Emme saa syrjiä eurooppalaisia lentoyhtiöitä emmekä erityisesti uusien jäsenvaltioiden yhtiöitä, jotka pyrkivät saavuttamaan yleisen suunnan. Tästä syystä reilun kilpailun sääntöjä on sovellettava tasapuolisesti kolmansien maiden lentoyhtiöihin. Tarvitaan kansainvälinen sopimus, joten EU:n on neuvoteltava asiasta Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa.

Meidän on myös muistettava, että lentoliikenne on joskus ainoa vaihtoehto yhdistää EU syrjäisiin seutuihin. Lentoliikenne edistää merkittävästi matkailun kehittämistä, ja siksi siitä ei saa tulla ylellisyyttä.

Katson, että Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisellä kannalla edistetään puhdasta lentoliikennettä ja sen perusteella otetaan käyttöön lentoliikenteen alan uutta tekniikkaa. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Tänään hyväksytään direktiivi, jolla pyritään sisällyttämään lentoliikenne Euroopan päästökauppajärjestelmään, joten Euroopan unioni edistyy ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Tätä Euroopan parlamentin ja neuvoston välistä sopimusta on pidettävä erityisen myönteisenä, sillä sen ansiosta vähennetään asteittain ja todellisesti kasvihuonekaasujen määrää vuodesta 2012 lähtien kaikkien Euroopan unioniin laskeutuvien ja sieltä lähtevien lentojen osalta.

Olen tyytyväinen kahden erityisen toimenpiteen hyväksymisestä, koska sillä osoitetaan, että Euroopassa hyväksytään onneksi vielä usein erittäin tasapainoista lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon pienet toimijat. Matkailualan tilauslentokoneet, tutkimustyöhön käytettävät lentokoneet ja pienet lentoyhtiöt voivat jatkaa lentoja ilman, että niiden pitää kiinnittää huomio direktiivin sitoviin säännöksiin. Hiilidioksidipäästöistä huutokaupattavasta 15 prosentista saatavat tulot voidaan käyttää lentoliikenteen alan tutkimukseen ja kehittämiseen.

Tämä on tärkeää, sillä jos EU panostaa innovointiin, insinöörien pitää toimia hyvin nerokkaasti, jotta lentokoneiden aiheuttamia saasteita vähennetään ajankohtana, jolloin liikenne kasvaa viisi prosenttia vuodessa.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Peter Liesen mietintöä tänään, koska se on tasapainoinen ja käytännönläheinen, vaikkakin hieman monimutkainen.

Siviili-ilmailun on hyväksyttävä, että sen pitää osallistua päästökauppajärjestelmään ja ympäristönsuojelijoiden on tunnustettava, että ihmiset haluavat käyttää lentokoneita ja että ilmailuteollisuus edistää merkittävästi monien alueiden hyvinvointia sekä kansantaloutta.

Katson edelleen, että tässä sopimuksessa on ongelmia. Uskon, että säännös sadan prosentin huutokaupasta vuoden 2020 jälkeen voi aiheuttaa vakavia ongelmia pienille ja alueellisille lentoyhtiöille.

Olemme saavuttaneet kompromissiratkaisun. Uskon edelleen, että tämä asetus johtaa oikeudellisiin ja muihin haasteisiin EU:n ulkopuolisten valtioiden, ja erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän, kanssa, joten maailmanlaajuista sopimusta on vaikea saada aikaan. Tämä on kuitenkin vasta alkua, ja meidän on kiitettävä komissiota sen rohkeudesta ja kaukonäköisyydestä.

Lentoliikenteen ala kamppailee tällä hetkellä lähinnä polttoaineen korkean hinnan kanssa, minkä vuoksi kompromissi päästökauppajärjestelmästä oli välttämätön. Tiedän, että lentoyhtiöt ja ympäristönsuojelijat ovat tyytymättömiä. Ehkä tämä on osoitus siitä, että esittelijämme toteuttivat tehtävän hyvin.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Jos EU haluaa saavuttaa ilmastomuutosta koskevat tavoitteet vähentämällä hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, lentoyhtiöiden on osallistuttava kasvihuonekaasujen päästökaupan järjestelmään. Lentoliikenteen päästöt ovat lisääntyneet lähes 90 prosentilla edellisen kahden vuoden aikana.

Lentoliikenteen ala ei joudu suorittamaan polttoaineen valmisteveroa ja lentolippujen arvonlisäveroa. Lainsäädännölliset toimenpiteet ovat siten tarpeen. Mietinnön tavoite on, että päästökauppaa koskeva järjestelmä alkaisi vuonna 2011 ja että sitä sovellettaisiin kaikkiin Euroopan ilmatilassa liikennöiviin lentoihin. Vuodesta 2012 lähtien alalla on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 1,5 prosentilla vuodessa. Huutokauppaoikeuden ehdotettu taso on aivan liian korkealla. Mielestäni lentoliikenteen alan pitäisi aloittaa huutokauppa ainakin 25 prosentista. Tavoite ei ole loppujen lopuksi huutokauppa vaan päästöjen vähentäminen.

Parlamentti on ilmoittanut näkökantansa huutokaupasta saatavien tulojen käytöstä. Se haluaa, että tulot käytetään ympäristön kannalta myönteisten liikennemuotojen verojen vähentämiseen sekä vähemmän saastuttavia lentokoneita koskevan teknologian kehittämiseen. Kompromissi on kaukana ihanteellisesta tilanteesta, mutta se on askel eteenpäin, joten me vihreät voimme myös tukea saavutettua ratkaisua.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Lentoliikenteen sisällyttäminen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaan on erittäin myönteistä.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Pahoittelen, että syrjäisimpiä seutuja ei vapautettu kokonaan siviili-ilmailun päästökauppajärjestelmästä, vaikka niiden etäisyys Euroopan mantereelta olisi ollut kohtalaisen asianmukainen perustelu.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että määrätietoisten toimien perusteella on saavutettu edistystä.

Neuvotellussa sopimuksessa kiinnitetään siten erityisestä huomiota keinoihin vähentää tai jopa poistaa kulkuyhteyksiä koskevat vaikeudet sekä syrjäisimpien seutujen kilpailukykyä koskevat ongelmat. Lisäksi, kiihkeiden keskusteluiden jälkeen, syrjäisimpien seutujen välisiin lentoihin sovelletaan poikkeusta, ja niihin ei puututa. Olen tyytyväinen, että syrjäisimmät seudut sisällytetään lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän vaikutusten arviointia koskevaan tarkastuslausekkeeseen.

Haluaisin erityisesti kiittää Euroopan parlamenttia, joka otti alusta asti huomioon pyyntöni syrjäisimpien alueiden erityisasemasta. Jäsenvaltiot ottivat myöhemmin tämän kannan huomioon. Haluaisin myös kiittää aikaisemmin liikenteestä vastannutta komission jäsentä Jacques Barrot’ta hänen vankkumattomasta tuestaan.

Lopuksi pahoittelen, että lopulliseen sopimukseen ei sisältynyt mitään ehdotuksia, joilla olisi tuettu syrjäisimpiä seutuja siten, että päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja olisi käytetty kyseisten alueiden vaikeuksien poistamiseen.

- Mietintö: Corbett (A6-0197/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin brittiläisen kollegani Richard Corbettin laatiman täysistuntotyöskentelyä ja valiokunta-aloitteisia mietintöjä (työjärjestyksen muuttaminen) koskevan mietinnön puolesta. Katson mietinnössä esitettyjen näkemysten mukaisesti, että parlamentin työn on oltava yksinkertaisempaa, tehokkaampaa ja nopeampaa. Parlamentin jäsenten pitäisi kuitenkin voida esittää kirjallisia kysymyksiä komissiolle ja neuvostolle, vaikka olen samaa mieltä siitä, että tämän järjestelmän väärinkäyttöä on rajoitettava. Olen tyytyväinen, että täysistuntoon osallistuville jäsenille annetaan enemmän mahdollisuuksia esittää puheenvuoro. Ajatus siitä, että 40 jäsentä voi esittää poliittisten ryhmien tapaan vaihtoehtoisen päätöslauselman, osoittaa mielestäni demokraattista kehitystä.

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään Euroopan parlamentin työjärjestyksen muuttamista koskevaa mietintöä vastaan.

Päätimme tehdä niin, koska lainsäädäntötyötä koskevilla valiokunta-aloitteisilla mietinnöillä voi olla merkittävä vaikutus jatkuvaan työhömme. Euroopan parlamentin jäsenille pitäisi siten antaa mahdollisuus vaikuttaa kyseisiin mietintöihin täysistunnossa lainsäädäntömietintöihin sovellettavan menettelyn mukaisesti.

Huolimatta siitä, että kirjallisia kysymyksiä koskevien menettelyiden tarkistaminen on tarpeen, katsomme, että on tärkeää säilyttää parlamentin jäsenten riippumattomuus ja oikeus esittää kysymyksiä toisille toimielimille niiden päätöksien ja vastuun osalta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tätä mietintöä vastaan, koska sen keskeinen tavoite on heikentää Euroopan parlamentin demokraattista ja moniarvoista toimintaa. Lähtökohta on periaate, joka ei ole edes totta, uudistussopimuksen olemassaolo. Parlamentin enemmistö haluaa itse asiassa vähentää jäsenten oikeuksia ja estää heitä toimimasta itsenäisesti. Euroopan parlamentin puhemiehen toimivaltaa lisätään, ja sen vuoksi parlamentaarisen keskustelun moniarvoisuutta rajoitetaan.

Demokratian heikentämistä ja jäsenten toimintavalmiuksien vähentämistä koskevat toimet käyvät selkeästi ilmi myös siitä, että otetaan käyttöön suuntaviivat menettelylle, jonka perusteella esitetään kirjalliset kysymykset neuvostolle ja komissiolle.

Tämä päätös on kuitenkin vain yksi osatekijä näissä parlamentin enemmistön ja erityisesti suurimpien poliittisten ryhmien (Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan sosialistisen puolueen) toteuttamissa demokratian vastaisissa toimissa. Toinen keskeinen osatekijä on pyyntö poliittisten ryhmien perustamista koskevista uusista ja rajoittavimmista kriteereistä. Meidän on torjuttava ja vastustettava niitä ponnekkaasti.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Richard Corbettin ehdotus parlamentin työjärjestyksen muuttamisesta täysistuntotyöskentelyn ja valiokunta-aloitteisten mietintöjen osalta edistää parlamentin työn tehostumista. Äänestin Richard Corbettin suositusten puolesta.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. – (DE) Olen demokraattina erityisen yllättynyt Richard Corbettin mietintöön sisältyvästä kahdesta tarkistuksesta, sillä en usko, että niihin voidaan suhtautua vakavasti.

Lähes jokaisessa demokraattisessa valtiossa parlamentin jäsenen demokraattisiin oikeuksiin kuuluu, että he voivat esittää kysymyksiä vallanpitäjille heidän toimivallastaan.

Kun näiden kysymysten määrää ja sisältöä rajoitetaan, tulee mieleen, että kyse on enemmän tuomioistuimen prosessioikeudesta kuin demokraattisesti oikeutetusta toimielimestä, ja ehdotus olisi pitänyt sen vuoksi hylätä kokonaan. Tämän takia äänestän mietintöä vastaan.

- Mietintö: Haug (A6-0262/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin äänestyksessä puoltavan ääneni saksalaisen kollegani Jutta Haugin laatimalle mietinnölle aiheesta ”vuoden 2009 talousarviosta: alustavia pohdintoja vuoden 2009 alustavasta talousarvioesityksestä ja neuvotteluvaltuuksista”. Mietinnöllä luodaan puitteet EU:n tulevan talousarvion rakenteiden pohdintaan. Alustavassa talousarvioesityksessä (ATE) vuodeksi 2009 on maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 134 395 miljoonaa euroa, mikä vastaa 1,04 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä merkitsee 3,1 prosentin yleistä kasvua vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. Maksumäärärahoja on 116,7 miljardia euroa, joista jää maksusitoumuksiin liikkumavaraa 2,6 miljardia euroa ja maksuihin 7,4 miljardia euroa. En voi ymmärtää tuloksien Euroopan tarpeen vuoksi, miksi maksumäärärahojen taso on alhainen. Painopistealojen lisäksi on tärkeää varmistaa, että tarpeeksi varoja myönnetään koheesiopolitiikkaan, pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaan eurooppalaiseen politiikkaan sekä ulkoiseen toimintaan. Emme saa unohtaa tärkeää eurooppalaista infrastruktuuria (liikenneverkot, energia, avaruus, vesi, uudet teknologiat, terveydenhuolto ja niin edelleen), joihin myönnetään säännöllisesti liian vähän varoja huolimatta siitä, että ne ovat Euroopan kilpailukyvyn selkäranka maailmanlaajuisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa kilpailussa.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. − (PL) Vuonna 2009 ratifioitavan Lissabonin sopimuksen mukaan parlamentilla ja neuvostolla on tasavertaiset oikeudet lainsäädännön laatimisessa ja talousarviota koskevissa kysymyksissä. Euroopan unionille annetaan uusia toimivaltuuksia ja nykyiseen talousarviomenettelyyn tehdään perustavia muutoksia.

Tämän syyn vuoksi on erityisen tärkeää, että Euroopan unionilla on tarvittavat taloudelliset mahdollisuudet panna täytäntöön nykyiset toimintalinjat ja toimet eri aloilla ja että sillä on samalla tarpeeksi joustavuutta vastata uusiin poliittisiin haasteisiin. Tämän syyn vuoksi alustavan talousarvioesityksen maksumäärärahojen äärimmäisen alhainen taso (116 736 miljoonaa euroa) on hämmästyttävä. Se vastaa ainoastaan 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee 3,3 prosentin vähennystä vuoteen 2008 verrattuna. Huolestuttavia ovat myös komission tiedotuskampanjoihin esittämät leikkaukset. Kampanjoita suunniteltiin pitkän aikaa vuodelle 2009 Euroopan parlamentin vaalien ja Lissabonin sopimuksen mahdollisen voimaantulon vuoksi.

Heinäkuun talousarvion neuvottelumenettelyssä pitäisi olla ensisijaista maksumäärärahojen asianmukaisen tason ja unionin tiedotuspolitiikan määrärahojen varmistaminen. On myös tärkeää esittää komissiolle rahoitusta koskevia ehdotuksia pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotta niitä ei tarvitse rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavaroista. Lisäksi meidän olisi varmistettava, että Euroopan unionilla on käytössään tarvittavat taloudelliset varat, jotta se voi vastata kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn haasteisiin ilman, että vähennetään tällä hetkellä toteutettavien tärkeiden ohjelmien määrärahoja.

  Roger Knapman (NI) , kirjallinen. − (EN) Katson, että oman maani ei pitäisi rahoittaa EU:n talousarvion ohjelmia missään todellisissa tai mahdollisissa olosuhteissa. Euroopan ulkosuhdehallinto ja kaikki muut Lissabonin sopimuksen näkökohdat ovat minulle erittäin vastenmielinen asia. Sen vuoksi, vaikka tällaisten ohjelmien rahoittamisen viivästyminen on tervetullutta, en voi tukea tarkistusta, jolla hyväksytään periaate, että Euroopan ulkosuhdehallintoa yhdessä muiden perussopimukseen kuuluvien uusien talousarvion ohjelmien kanssa pitäisi rahoittaa silloin, kun kaikki 27 jäsenvaltiota ovat ratifioineet sopimuksen. Mahdollisuus on olemassa riippumatta siitä, ratifioivatko kaikki jäsenvaltiot sopimuksen. En voi hyväksyä tarkistusta, jolla vahvistetaan tietyt olosuhteet, joiden perusteella ehdotuksen esittäjät pitävät periaatteessa laillisena rahoitusta Euroopan ulkosuhdehallinnolle ja Lissabonin sopimukseen sisältyville muille uusille ohjelmille.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin vuoden 2009 alustavaa talousarvioesitystä ja neuvotteluvaltuuksia koskevan Jutta Haugin mietinnön puolesta. Tässä mietinnössä esitetään parlamentin ensisijaiset tavoitteet ensi vuodelle. Pidän erityisen myönteisenä pyyntöä riittävästä elintarvikeavusta sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista vaatimuksista, sillä elintarvikkeiden hinnat ja tuotantokustannukset maatiloilla ovat nousseet huomattavasti.

Toivon, että vastausta harkitaan ja että se on asianmukainen. Toivon myös, että siihen sisältyy merkittävä maatalousalan investointiohjelma sekä kehitysmaita että EU:ta varten.

Äänestin myös otsakkeen 2 liikkumavaraa koskevan tarkistuksen 15 puolesta.

Pyrkimyksiä sisällyttää järjestelmiä, joilla siirretään käyttämättömiä varoja yhteisestä maatalouspolitiikasta muihin budjettikohtiin, ei voida hyväksyä.

Yhteisen maatalouspolitiikan käyttämättömät varat siirrettiin vuonna 2007 Galileo-hankkeen rahoitukseen. Tästä ei saa tulla sääntö.

  Thomas Wise (NI) , kirjallinen. − (EN) En voinut tukea tätä tarkistusta, koska vastustan voimakkaasti Euroopan ulkosuhdehallinnon ja muiden Lissabonin sopimuksen ratifioinnista riippuvien ohjelmien luomista ja rahoittamista. Tärkeä näkökohta on, että niin sanotun Lissabonin sopimuksen nojalla perustettavilla ohjelmilla ei ole oikeusperustaa ennen kuin kaikki 27 jäsenvaltiota ratifioivat kyseisen perussopimuksen. Vastustan kuitenkin kaikkia kyseisiä ohjelmia kokonaisuudessaan. En katso, että niitä pitäisi luoda tai rahoittaa milloinkaan.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Jutta Haugin mietinnössä pyydetään laajoja valtuuksia budjettineuvotteluihin neuvoston kanssa. Lähtökohtana on, että komission ehdottamille toimille pitää varmistaa riittävä rahoitus. Ei näytä olevan olemassa minkäänlaisia rajoja, miten paljon Euroopan parlamentti on valmis käyttämään varoja. Tämä on mielestäni väärä lähestymistapa. Lähtökohtana pitäisi olla päätetyt yleiset puitteet, ja painopisteet pitäisi määritellä eri kohtien perusteella

Nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä tarvitaan suurempaa joustavuutta. Kannatan siksi ajatusta, että maatalouden puolen liikkumavaraa voidaan käyttää muihin tarkoituksiin.

- Mietintö: Libicki (A6-0225/2008)

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Mustanmeren synergian esittelijänä haluaisin esittää tukeni Marcin Libickin mietinnölle yksinkertaisesti siksi, että sen aihe on strateginen ja laajempi kuin Itämeren alue ja luonnonsuojelun ulottuvuus. Keskustelimme itse asiassa Itämeren ja Mustanmeren alueiden yhteisestä ongelmasta, joka vaikuttaa koko Eurooppaan: energian toimitusvarmuudesta ja sitä koskevasta EU:n politiikasta.

EU on riippuvainen rajoitetuista energialähteistä, toimittajista ja kuljetusreiteistä, joten on tärkeää, että Euroopan energian toimitusvarmuutta koskeva olennainen käsite on monipuolistaminen. Yhtä tärkeää on kehittää yhtenäistä eurooppalaista energiapolitiikkaa, joka perustuu solidaarisuuteen ja koordinointiin. Siten voidaan välttää kahdenvälisiä sopimuksia, jotka mahdollisesti vaikuttavat muiden jäsenvaltioiden etunäkökohtiin tai heikentävät suuria Euroopan tasolla tunnustettuja hankkeita, kuten Nabucco-hanketta.

Siksi toistan asian ja vaadin komissiota ja neuvostoa ponnistelemaan kaksin verroin, jotta Nabucco-hanke toteutetaan menestyksekkäästi ja jotta yhteinen energiapolitiikka toteutetaan selkeästi. Itämeren ja Mustanmeren alueen tilanne osoittaa, että on toteutettava kiireellisesti konkreettisia ja päättäväisiä toimia.

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me Ruotsin sosiaalidemokraatit olemme päättäneet äänestää Marcin Libickin Itämeren pohjaan rakennettavaa kaasuputkea koskevan mietinnön puolesta, vaikka halusimme, että vaihtoehtoista maareittiä olisi tutkittu paremmin. Katsomme kuitenkin, että parlamentti on soveltanut selkeää ympäristövaikutusten arviointia. Me tuemme sitä ja pidämme sitä myönteisenä. Edellytämme, että kattava ja riippumaton arviointi on perustana täydentävissä päätöksissä. Itämeri on herkkä alue, ja sen ympäristökuormitus on jo erittäin tuntuva. Jos kaasuputken rakentamiselle annetaan lupa, on äärimmäisen tärkeää, että ympäristövaikutukset pidetään mahdollisimman vähäisinä.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Nord Stream -kaasuputken rakentaminen voi aiheuttaa vaikutuksia viime sodan aikana mereen jääneiden aseiden vuoksi. Meressä on noin 40 000–60 000 tonnia kemiallisia aseita, ja niiden tarkka sijainti ei ole tiedossa. Näihin kaatopaikkoihin kajoaminen voi aiheuttaa valtavan ympäristöonnettomuuden.

Tuin tätä mietintöä, koska olen samaa mieltä esittelijän kanssa, että on pöyristyttävää kohdella näin merkittävää rajatylittävää hanketta Venäjän ja Saksan kahdenvälisenä kysymyksenä. Itämeren ja Itämeren valtioiden kansalaisten suojelemisen pitäisi olla yksi EU:n keskeisistä painopisteistä.

  Titus Corlăţean (PSE), kirjallinen. − (RO) Pidin myönteisenä Euroopan parlamentin hyväksymää Venäjän ja Saksan yhdistävän kaasuputken rakentamisesta koskevaa kantaa.

Euroopan unioni tarvitsee yhdennetyn, yhteisen ja johdonmukaisen energiapolitiikan sekä pitkäaikaisen strategian, jolla varmistetaan, että jäsenvaltiot eivät ole riippuvaisia energiasta.

Euroopan unionin pitäisi puuttua energian turvallisuutta koskeviin ympäristönäkökohtiin ja geopoliittisiin kysymyksiin kaikkien jäsenvaltioiden yhteisillä toimilla eikä ainoastaan joidenkin jäsenvaltioiden Venäjän kanssa tekemillä kahdenvälisillä sopimuksilla. Tämä on ainoa tapa, jolla Euroopan unioni pystyy saavuttamaan vahvan aseman neuvotteluissa Venäjän kanssa. Siten vältetään, että energiasta tulee poliittisen painostuksen väline. Tämän ansiosta EU:sta tulee tasa-arvoinen kumppani Venäjän kanssa.

Voimme näillä toimilla vastata Romanian kansalaisten oikeutettuihin huolenaiheisiin kaasun ja sähkön jatkuvasta hinnannoususta. Sillä on ollut kielteisiä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia romanialaisiin ja heidän elintasoonsa.

Euroopan yhteistä energiapolitiikkaa koskeva ratkaisu voisi olla vastaus ongelmaan, sillä Bukarestin oikeistohallitus ei pyri edistämään Romanian energia-alan intressejä Venäjän kanssa.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestin Marcin Libickin mietinnön puolesta. Tämä on tärkeä mietintö. Haluaisin kuitenkin muistuttaa teille, että ei ole oikein sanoa, että tämä kysymys tuli Euroopan parlamentin tietoisuuteen kansalaisten vetoomusten vuoksi. Kollegani Bogusław Sonik ehdotti keskustelua Pohjois-Euroopan kaasuputkesta monta kuukautta ennen kuin vetoomukset otettiin vastaan.

Olen yllättynyt, että tätä mietintöä on vastustettu. Puhumme usein ympäristöasioista, ja se ei aiheuta minkäänlaisia vastatoimia. Tässä nimenomaisessa tapauksessa jotkut parlamentin jäsenet eivät halua, että tämän hankkeen ympäristövaikutuksia tutkitaan laisinkaan. Miksi? Vastaus näyttää olevan yksinkertainen: joillekin valtioille ja joillekin politiikoille tämä hanke on tärkeämpi kuin ympäristö. Ehkä juuri tästä syystä olisi tarkasteltava suunniteltujen investointien poliittista ja taloudellista taustaa. Olen tietoinen näkökannasta, että tämä on yksityinen hanke. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että entiset poliitikot osallistuvat kaasuputken rakentavan yrityksen hallintoneuvostoon. Yksityisten hankkeiden käyttäminen poliittisiin tarkoituksiin ei aiheuta minkäänlaisia ongelmia Venäjälle.

  Tunne Kelam (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä tarkistusta vastaan, koska se muuttaa pohjimmiltaan alkuperäisen tekstin ajatusta. Alkuperäisen version mukaan on harkittava vaihtoehtoja nykyiselle kaasuputkea koskevalle hankkeelle. Vaihtoehdot olisivat ainakin kolme kertaa edullisemmat, ja ne eivät aiheuttaisi suuria ympäristöriskejä. En voi hyväksyä tarkistusta, jossa painotetaan kaasun kysyntää siten, että laiminlyödään EU:n ympäristölainsäädäntöä ja jätetään vastaamatta kansalaisten huolenaiheisiin. Haluaisin myös huomauttaa, että kyseisen kaasuputken on alun perin tarkoitus ohittaa seitsemän muuta Itämeren alueen valtiota ja toimittaa kaasua vain yhdelle tai kahdelle EU:n jäsenvaltiolle. Siten väitettä kaasun kysynnän lisääntymisestä ei voida pitää asianmukaisena.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Kannatan vahvasti valiokunnan mietinnössä esitettyä Nord Stream -kaasuputken ympäristövaikutusten arviointia. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä: ei myöskään pidä unohtaa sen energiapoliittista aspektia. Emme voi harjoittaa energiapolitiikkaa, joka on irrallaan ilmastopolitiikasta. Ne kuuluvat yhteen yhtä olennaisesti, kuin verotus ja budjetti tai laki ja oikeus.

Energiapolitiikkaa ei voi enää olla ilman taloudellisia tai muita sellaisia välineitä, jotka mahdollistavat sen elementit. EU:n ja sen jäsenvaltioiden energia-asioita käsittelevissä valkoisissa kirjoissa on toistuvasti peräänkuulutettu puhtaita, riippumattomia ja kilpailukykyisiä energiamuotoja – kuitenkin ainoastaan viimeisellä kriteerillä, kilpailukyvyllä, on toimiva markkinamekanismi.

En edelleenkään näe sellaista markkinamekanismia, joka vähentäisi energiariippuvuuttamme – etenkään Venäjältä tulevasta kaasusta. Tällä viikolla Euroopan energiafoorumi kuulee OPECia. Ei ole OPECin oma heikkous, että se muodostaa korvaamattoman kartellin, jolla on liian suuri vaikutus meidän talouteemme.

Edellisten sukupolvien virheestä lähtien energiariippuvuuden on annettu kasvaa ja kukoistaa kustannuksellamme. Se on seikka, joka meidän pitäisi muistaa tehdessämme päätöksiä tulevaisuuden ratkaisuista myös kaasuputkien ja muiden taloudellisten riippuvuuksien tapauksessa. Onko se kestävää kehitystä, onko se oikea suunta, kun pyritään vähähiiliseen talouteen?

Ilmastonmuutos on todellisuutta, kuten myös kohoavat energiakustannukset. Kaasuriippuvuus kasvaa ja tuo EU:n naapurille sitä valtaa, minkä se menetti 20 vuotta sitten.

Emme varmastikaan halua toistaa poliittisten edeltäjiemme virheitä. Meillä on paljon tehtävää lyhyen ajan sisällä.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Olen täysin samaa mieltä esittelijä Marcin Libickin kanssa, että yleisesti ”Itämeren kaasuputkeksi” kutsutun hankkeen toteuttaminen voisi aiheuttaa ympäristöriskin kahdeksalle Euroopan unionin valtiolle: Saksalle, Ruotsille, Suomelle, Latvialle, Liettualle, Virolle, Tanskalle ja Puolalle. Sillä voi olla myös kuluttajan kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat kaasuputken rakentamisen rahoituskustannuksista.

Tärkeä näkökohta on se, että vaihtoehtoinen Pohjois-Euroopan kaasuputki voitaisiin rakentaa maata pitkin Euroopan unionin valtioiden kautta. Se täyttäisi kaikki päätöksen N:o 1364/2006/EY mukaiset strategiset ja taloudelliset edellytykset. Vaihtoehtoinen ehdotus on turvallisempi ympäristön kannalta, ja se on myös edullisempi.

Kannatan erityisesti, että tehdään riippumaton arvio ja tutkitaan kaasuputken rakentamisen ympäristövaikutusta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Nord Stream -kaasuputkea koskevan hankkeen laajuuden vuoksi tarvitaan täydellisiä ja perusteellisia tutkimuksia ympäristövaikutuksista. Hankkeen aloittamista ennen on varmistettava, että se täyttää tiukat ympäristöehdot. Otin nämä näkökannat huomioon, kun äänestin Marcin Libickin Itämeren pohjalle rakennettavaksi suunnitellun Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken ympäristövaikutuksia koskevasta mietinnöstä.

  Bogusław Sonik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestämme tänään erittäin tärkeästä mietinnöstä, joka koskee Venäjän ja Saksan välille rakennettavaksi suunnitellun niin sanotun Itämeren kaasuputken ympäristövaikutuksia. Suunniteltu hanke on yksi monista maakaasun infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen EU:n kasvavan kysynnän vuoksi. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä sen rakentamista koskeviin moniin kysymyksiin.

Tämä maailman pisin ja syvimmällä kulkeva kaasuputki aiheuttaa merkittävän uhan luonnon monimuotoisuudelle ja luontotyypeille. Se aiheuttaa uhkaa myös turvallisuudelle ja alueen laivaliikenteelle puhumattakaan siitä, että Itämereen upposi toisen maailmansodan aikana 80 000 tonnia ampumatarvikkeita. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsenenä sekä Espoon yleissopimuksen esittelijänä haluan korostaa, että kaikissa tämänkaltaisissa kansainvälisen tason investoinneissa pitäisi ensin kuulla perusteellisesti kaikkia osapuolia. Meidän olisi kiinnitettävä huomiota arvioihin vaihtoehtoisista ratkaisuista, kuten maareiteistä, joissa otetaan huomioon rakennuskustannukset sekä ympäristön suojeleminen.

EU on yhä enemmän riippuvainen rajallisesta raaka-aineiden määrästä ja harvoista toimittajista, joten on tärkeää tukea monipuolistamista koskevia aloitteita. Meidän ei pitäisi ajatella sitä, onko venäläinen yritys Gazprom, jolla on hallussaan 51 prosenttia Nord Streamin konsortion osakkeista, tässä yhteydessä paras ratkaisu.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä vetoomusvaliokunnan aloitetta, että tästä Itämeren pohjaan suunnitellun kaasuputken ympäristövaikutuksia koskevasta mietinnöstä äänestetään. Euroopan parlamentin jäsenten on pyrittävä saamaan tietoja tämän ehdotuksen vaikutuksista.

  Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. − (PL) Tuen Marcin Libickin mietintöä, koska tämä Itämeren kaasuputki aiheuttaa merkittävän ympäristöuhan ja koska yritetään kiertää velvollisuutta saada kaikkien rannikkovaltioiden hyväksyntä. On myös otettava huomioon, että kaasuputken ympäristövaikutuksesta ei ole tehty riippumatonta ja myönteistä arviota. Erityisen tärkeää on säilyttää Euroopan unionin energiapolitiikan solidaarisuuden periaate.

Kaasuputki suunnitellaan siten, että EU:n valtiot joutuvat poliittisesti riippuvaisiksi Venäjästä, joka käyttää luonnonvarojaan ostajien painostamiseksi. Haluaisin myös, että kiinnitätte huomion siihen, että kaasuputken rakentaminen meren pohjaan merkitsee kaasun hinnan nousua, koska tämä reitti aiheuttaa paljon enemmän kustannuksia kuin maareitti.

- Mietintö: Brie (A6-0269/2008)

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin sosialistiryhmä on tyytyväinen tästä parlamentin mietinnöstä. Talebanien hävittyä vuonna 2001 ainoastaan 900 000 lasta kävi koulua. Luku on tällä hetkellä kuusi miljoonaa, ja se kasvaa. Viisi miljoonaa pakolaista on palannut kotiinsa, ja 82 prosentilla väestöstä on mahdollisuus käyttää terveyspalveluja. Tämä on yhdeksän kertaa enemmän kuin vuonna 2002. Jaamme kuitenkin parlamentin huolen turvallisuusongelmien jatkumisesta sekä siitä, että normaaliin elämään ei voi palata ilman turvallisuutta.

Pidättäydyimme kuitenkin äänestämästä eräistä mietinnön kohdista. Niillä ei vastata Afganistanin todelliseen tilanteeseen. Johdanto-osan D kappaleessa on asiavirhe, sillä uusien Nato-joukkojen lähettäminen Afganistaniin jatkuu. Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa ilmoittivat juuri joukkojen lisäämisestä. Emme ole myöskään samaa mieltä 32 kohdassa mainitusta oopiumintuotannosta. Mietinnössä ei oteta huomioon Afganistanin hallituksen kovaa työtä, jota se on toteuttanut kansallisen huumausaineiden valvontaa koskevassa pitkän aikavälin strategiassaan. Sen ansiosta yhä harvemmassa maakunnassa kerätään unikkoja oopiumin tuotantoa varten.

Haluamme lopuksi tukea jatkuvaa yhteistyötä Afganistanin lainvalvontaviranomaisten kanssa. kuuluu Euroopan unionin jatkuvaan tukeen oikeudellisen ja turvallisuuden alan siirtymäkauden uudistuksille maassa.

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen − (RO) Afganistanin vakauttaminen ja terrorismin torjunta on kansainvälisen yhteisön tärkein turvallisuuspoliittinen haaste. Jos asiassa epäonnistutaan, läntiset valtiot voivat olla tulevaisuudessa haluttomia ratkaisemaan ja ehkäisemään konflikteja sekä toimimaan rauhanturvaoperaatioissa. Afganistanilaiset voisivat toisaalta hyötyä kestävästä rauhasta. He ovat kolme vuosikymmentä jatkuneen konfliktin osapuoli. Afganistan on aina ollut ulkoisten toimijoiden väline, ja sitä on käytetty niiden tarpeita varten.

Sotilaalliset operaatiot ovat tarpeen, mutta ne eivät ole riittävä edellytys Afganistanin vakauttamiseksi. Tähän prosessiin pitäisi saada ratkaisu välttämättä diplomaattisella tasolla ja yhteistyössä Iranin, Intian ja Pakistanin kanssa. Tämä on tärkeää erityisesti raja-alueilla, joilla kapinallisryhmät toimivat aktiivisesti. Näiden syiden vuoksi demokraattisten rakenteiden vahvistaminen on erityisen tärkeää. Kansainvälisen yhteisön pitäisi vastustaa Afganistanin hallituksen syrjään jättämistä siten, että poliittisen järjestelmän ja demokraattisten toimijoiden merkitystä lisätään paikallisella ja alueellisella tasolla.

Euroopan unionia pidetään Afganistanissa humanitaarisena järjestönä. Jos EU haluaa merkittävämmän tehtävän asiassa, sen pitäisi ottaa huomioon, että köyhyyteen ja epävakauteen ei saada ratkaisua aseilla ja väkivallalla, vaan toimilla, joilla taataan Afganistanin väestön hyvinvointi. Äänestin André Brien mietinnön puolesta tämän toiveen mukaisesti.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidättäydyin äänestämästä tässä äänestyksessä. André Brien Afganistanin vakauttamista koskevassa mietinnössä yksinkertaistetaan liikaa tilannetta, joka on erittäin monimutkainen paikan päällä. Euroopan parlamentin pitäisi tutkia tarkasti Afganistanin kehitystä. Katson siksi, että sen on osallistuttava asiaan rakentavasti ja että sen pyrkimyksenä pitäisi olla vakaan Afganistanin valtion aikaansaaminen. En ole vakuuttunut siitä, että mietinnön perusteella olisi mahdollista saada aikaan toimivia ratkaisuja tässä monimutkaisessa konfliktissa, jossa joukkojemme edistyminen on tasaista ja tosiasiallista.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Pariisissa äskettäin järjestetyn avunantajakonferenssin myönteiset tulokset osoittivat, että EU ja kansainvälinen yhteisö keskittyvät Afganistanin tilanteeseen.

Tässä mietinnössä − joka laaditaan tärkeällä hetkellä maan tulevaisuudelle − korostetaan haasteita, joihin Euroopan unionin on vastattava, jotta maan vakautta edistetään tehokkaasti. Siinä korostetaan jälleenrakennustöitä, joita on aloitettu instituutioiden vahvistamista ja elinolosuhteiden parantamista varten. Tässä yhteydessä lapsikuolleisuuden huomattava vähentyminen ja koulua käyvien lasten määrän lisääntyminen ovat rohkaisevia näkökohtia.

Menestyminen Afganistanissa on riippuvainen rahoittajien eri strategioiden paremmasta koordinoinnista. Turvallisuuden on oltava tietysti edelleen etusijalla, mutta on myös tärkeää, että Afganistanin kansalaiset näkevät konkreettisesti, miten avunanto hyödyttää heitä. Meidän on rakennettava lisää infrastruktuuria, kuten teitä, kouluja, sairaaloita ja niin edelleen.

Prosessin onnistuminen edellyttää, että vakautusprosessia ”afganistanilaistetaan”. Afganistanilaisille on annettava keinot, joiden avulla he voivat ottaa vastuun tulevaisuudestaan. Tässä yhteydessä monet toiveet keskittyvät Afganistanin kansalliseen kehitysstrategiaan, jota kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin on tuettava.

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Mielestäni mietintö, joka koskee Afganistanin tilannetta sekä ehdotuksia maan tilanteen vakauttamiseksi, on epäjohdonmukainen. Siinä keskitytään liikaa sotilaallisten toimien sekä Naton tehtävän merkitykseen alueella. Mietintöön sisältyvässä kohdassa todetaan, että Talebanin toiminta ei uhkaa suoraan Afganistanin täysivaltaisuutta, mutta toisaalta siinä varoitetaan, että Afganistan on nyt kriittisessä tienhaarassa.

Näen asian toisin. Afganistanin presidentti Hamid Karzai sanoi itse selvästi, että kansainväliset joukot eivät voita taistelua talebaneja vastaan ja lisää − mielestäni hyvin osuvasti − että terrorismin torjunnan onnistuminen on mahdollista ainoastaan, kun tietyt Afganistanin hallituksen kumppanit lopettavat eri intressiensä tavoittelun. Afganistanin aiemmin Neuvostoliiton kanssa käymä sota osoitti, että tätä valtiota ei voida vakauttaa tai hallita sotilaallisin keinoin. Ainoat tehokkaat toimenpiteet, joilla maan tilannetta voidaan vakauttaa, ovat sellaiset poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset toimenpiteet, joilla vaikutetaan Afganistanin lisäksi naapurivaltioihin. Haluaisin lisätä, että Yhdysvaltojen pyrkimys toimia johtavassa asemassa alueella on keskeinen näkökohta tässä vakavassa ongelmassa.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tämä mietintö on täydellinen imperialistinen haaste. Siinä todetaan, että se ”tukee Nato-joukkojen pyrkimyksiä […] torjua paikallista ja kansainvälistä terrorismia” ja siinä katsotaan, että ”joukkojen läsnäolo on olennaisen tärkeää maan tulevaisuuden varmistamisen kannalta”. Siinä pyydetään vahvistamaan Yhdysvaltojen, EU:n ja Naton miehitysjoukkoja lisäämällä taistelujoukkoja ja todetaan kyynisesti, että ”kansalliset esteet eivät vaikuta” niihin. Tämä tarkoittaa, että niiden pitäisi toimia miehitysjoukkoina avoimesti ja ilman tekosyitä. Siinä korostetaan, että ”Euroopan unionin olisi hyödynnettävä Afganistanin vakautus- ja jälleenrakennusprosessissa omissa tehtävissään keräämäänsä kokemusta ja asiantuntemusta sekä jo Afganistanin alueella sotilaallisissa tai siviilitehtävissä olevien jäsenvaltioidensa kokemusta ja asiantuntemusta”. Toisin sanoen sen pitäisi hyödyntää sen valtiossa olevien sotilasvoimien murhanhimoisia toimia, jotta se saa operatiivista kokemusta muihinkin imperialistisiin toimenpiteisiin. EU:n pääomaa edustavien poliittisten tahojen huolenaihe on varmistaa mahdollisimman suuri osuus alueen imperialistisesta ryöstösaaliista. Siksi he korostavat, että ”EU:n olisi kannustettava ja autettava eurooppalaisia sijoittajia osallistumaan Afganistanin jälleenrakentamiseen”.

Mietinnön kyynisissä tunnustuksissa paljastetaan EU:n rooli ja sen imperialistiset aikeet sekä vahvistetaan jälleen kerran, että EU ja Nato kuuluvat samaan murhanhimoiseen ryhmittymään. Kansojen on yhdyttävä taisteluun koko imperialistista järjestelmää vastaan.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin koko vasemmistoryhmän lailla Afganistania koskevaa mietintöä vastaan, koska siinä korostetaan sotilaallista hyökkäystä ja läsnäoloa sodasta kärsineessä valtiossa, jossa edellisten 30 vuoden aikana on sattunut yli 1,5 miljoonaa kuolemantapausta. Afganistanin ongelmia ei voida ratkaista sotilaallisin keinoin. Afganistanin kansalaiset tarvitsevat Euroopan solidaarisuutta. EU:n sotilaallisen läsnäolon jatkaminen ja pönkittäminen on yksi tärkeimmistä syistä, miksi alue on epävakaa ja turvaton.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Afganistan merkitsee nyt taistelua turvallisuuden, vakauden, rauhan ja demokratian puolesta kansainvälistä islamilaista jihadismia vastaan. Jihadistit pyrkivät voittamaan, jotta he voivat propagoida, että imperiumi on luhistumassa. Tämän syyn vuoksi kansainväliset ja erityisesti Euroopan ponnistelut ovat hyvin tärkeät. Liittolaisten ja erityisesti niiden, jotka uskovat, että Natoa on uudistettava, haasteena on kestää äärimmäisen vaikeat olosuhteet ja avustaa esteitä vähentämällä maajoukkoja, sillä voitto on tärkeä.

Afganistanissa on kyse suurelta osin liittoutumiemme sekä rauhan ja turvallisuuden tulevaisuudesta. Monet kompromissien ja myönnytyksien kannattajat ehdottavat tätä lähestymistapaa. Emme voi sivuuttaa meihin suunnattua uhkaa teeskentelemällä, että kyse on jostain muusta. Meidän on kiireellisesti vahvistettava tehokasta sotilaallista kapasiteettia Afganistanissa samoin kuin muita toimia, kuten kehitystukea sekä demokraattisen oikeusvaltion edistämistä. Jos epäonnistumme Afganistanissa, joudumme todennäköisesti uuteen taisteluun, joka käydään lähempänä kotiamme.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä todetaan, että tietystä edistymisestä huolimatta on vielä tehtävä paljon työtä, jotta turvallisuus ja vakaus saadaan aikaan Afganistanissa. Euroopan parlamentti ehdottaa tilanteen parantamista varten useita myönteisiä toimenpiteitä. Parlamentti päätti valitettavasti tukea ehdotusta oopiumin kasvattamiseen käytettyjen peltojen ruiskuttamisen lopettamisesta. Näitä peltoja on vielä monella alueella maassa. Maaseutuyhteisöjä on tietenkin tuettava, mutta oopiumin tuottaminen ei voi olla pitkän aikavälin vaihtoehto Afganistanin kasvulle, demokratialle ja poliittiselle vakaudelle. Sillä vahingoitetaan Afganistanin mahdollisuuksia sekä muiden terveyttä.

  Puhemies. − (ES) Äänestysselitykset ovat päättyneet.