Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 8. heinäkuuta 2008 - Strasbourg

14. Kyselytunti (neuvosto)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0168/2008). Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

  Puhemies. − (PT)

Claude Moraesin laatima kysymys numero 1 (H-0426/08)

Aihe: Syrjinnän vastainen monialainen direktiivi

Voiko neuvosto ilmoittaa mihin toimiin se aikoo ryhtyä levittääkseen yhtäläisten mahdollisuuksien puolustamisen tehokkaammin kaikkialle EU:n alueelle?

Mikä on puheenjohtajavaltion ohjelma yhtäläisten mahdollisuuksien suhteen, ja miten neuvosto aikoo varmistaa, että jäsenvaltiot panevat syrjinnän vastaisen lainsäädännön todellakin täytäntöön?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, neuvosto on täysin tietoinen monialaisten toimien merkityksestä syrjinnän torjumisessa, ja se on itse asiassa jo hyväksynyt tätä alaa koskevan lainsäädännön.

Kyseessä on neuvoston direktiivi 2000/43/EY, jolla kielletään rotuun tai etniseen alkuperään perustuva syrjintä erilaisissa yhteyksissä, sekä neuvoston direktiivi 2000/78/EY, jolla kielletään uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään taikka sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työssä ja ammatissa.

Komissio valvoo Euroopan unionin hyväksymän lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja se voi aloittaa rikkomismenettelyn. Komissio seuraa myös tiiviisti nykyisten direktiivien tehokasta täytäntöönpanoa. Se hyväksyi 2. heinäkuuta ehdotuksen direktiiviksi, jolla tarjotaan suoja ikään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen ja uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän vuoksi myös työpaikan ulkopuolella.

Tällä uudella direktiivillä pyritään varmistamaan tasa-arvoinen kohtelu seuraavilla aloilla: sosiaalinen suojelu, koulutus, kaupallisesti yleisön saatavilla olevien tuotteiden ja palveluiden saatavuus ja tarjonta mukaan lukien asuminen.

Neuvosto tarkastelee siksi tätä aloitetta hyvin tiiviisti tulevien kuukausien aikana.

  Claude Moraes (PSE). – (EN) Haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa. Olen tyytyväinen, että neuvosto antaa myönteisen käsityksen syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä. Hän on kuitenkin epäilemättä tietoinen − ja jos hän ei ole vielä, niin kohta hän on − että hänelle on jäänyt perinnöksi syrjinnän vastaisia direktiivejä, sekä rotujen tasa-arvoa koskeva direktiivi että työllisyyttä koskeva direktiivi, joita ei ole pantu täytäntöön.

Meillä on nyt hyvin myönteinen uusi paketti, uusi horisontaalinen palveluita ja tavaroita koskeva direktiivi.

Haluaisin pyytää neuvostoa varmistamaan sen, että tätä täytäntöönpanon puutetta koskevaa perintöä ei jatketa. Rasistisia rikoksia koskevaa neuvoston puitepäätöstä ei ole myöskään pantu täytäntöön. Neuvoston on edistettävä tätä pakettia, koska se on tärkeä Euroopan kansalaisille, joten me pyydämme, että siihen suhtaudutaan myönteisesti.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, tiedämme, että tämä ei ole helppoa. Voin kertoa Claude Moraesille, että pyrimme oikeudellisesta näkökulmasta varmistamaan, että se pannaan täytäntöön ja että puheenjohtajavaltio pyrkii puolestaan kaikin keinoin siihen, että tämä komission paketti voidaan toteuttaa.

Tiedämme jo nyt, että osapuolten perinteiden sekä komission ehdotuksen soveltamisalan takia se ei ole helppoa.

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Olen iloinen, että monialainen direktiivi on otettu esille mainitsemillanne aloilla.

Voitteko kertoa, kuinka paljon tukea saatte neuvoston jäseniltä tälle direktiiville ja aikooko puheenjohtajavaltio Ranska todella sitoutua edistämään ja varmistaa, että tämä saadaan toteutettua?

On erittäin tärkeä, että tämä syrjinnän vastainen lainsäädäntö saadaan toteutettua, jotta se täydentää 13 artiklan pakettia. Kuten Claude Moraes ilmaisi, sen täytäntöönpano on keskeinen asia.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Haluaisin jäsentää hieman tätä kysymystä. Meillä on ilmeisesti Euroopan unionissa klassinen esimerkki etnisestä syrjinnästä. Italiassa henkilöitä kriminalisoidaan heidän etnisen taustansa vuoksi. Mitä mieltä neuvosto on näistä toimista? Pitääkö se asianmukaisena, että Italian hallitusta vastaan toteutetaan toimia?

  Jean-Pierre Jouyet , neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, katson, että näissä kahdessa kysymyksessä tiivistetään hyvin kahden jäsenvaltion välillä olevia ristiriitaisuuksia. Asiasta ei ole vielä keskusteltu neuvostossa, joten en voi vastata Euroopan unionin puolesta.

Haluaisin kuitenkin sanoa, että puheenjohtajavaltiolle nämä suuntaviivat ovat tärkeitä. Ne koskevat Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista ja ovat siten puheenjohtajavaltion kannalta erityisen tärkeitä tehtäviä. Pyrimme kaikin tavoin saamaan aikaan yhteisymmärryksen. Olemme myös pragmaattisia ja pyrimme tuloksiin asioissa, jotka voidaan toteuttaa mahdollisimman pian.

Panin hyvin merkille, mitä etnisestä syrjinnästä sanottiin, ja on selvää, että tämä on puheenjohtajavaltiolle tärkeä huolenaihe.

  Puhemies. − (PT)

Maria Harkinin laatima kysymys numero 2 (H-0428/08)

Aihe: Puheenjohtajavaltio Ranskan painopisteet

Kun otetaan huomioon puheenjohtajavaltio Ranskan painopisteet, jotka liittyvät liikkuvuuteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alalla, katsooko neuvosto, että vapaaehtoisuuden eurooppalainen teemavuosi 2011 voisi olla ihanteellinen tapa, jolla neuvosto voisi edistää liikkuvuutta kaikkien sukupolvien vapaaehtoisella toiminnalla kaikkialla EU:ssa?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, kuten tiedätte, vaikka neuvosto ei voi antaa virallista kantaa tulevia eurooppalaisia teemavuosia koskevista ehdotuksista, se oli erittäin kiinnostunut Marian Harkinin ehdotuksesta.

Yksityishenkilöt, ryhmät tai eri elimet tekevät ehdotuksen eurooppalaisista teemavuosista, mutta komission pitää hyväksyä ja valita ne ensin, minkä jälkeen se tekee lainsäädäntöehdotuksen. Sen jälkeen Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat sitä yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Neuvosto ehdottaa siten parlamentin jäsenelle, että hän tekee ehdotuksen asiasta komissiolle, sillä komissio on ainoa toimielin, jolla on oikeus tehdä tämänkaltaisia ehdotuksia koskeva aloite.

Kuten tiedätte, vuosi 2008 on Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi, ja me haluamme edistää sitä Ranskan puheenjohtajakaudella.

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Kiitos vastauksestanne. Ehdotin vuotta 2011 vapaaehtoisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi, koska minä ja neljä muuta Euroopan parlamentin jäsentä esitimme kirjallisen kannanoton asiasta, ja luulen, että olemme saavuttaneet vaaditun määrän tänään. Ainakin parlamentti tarkastelee asiaa. Jos puheenjohtajavaltio Ranskalla on vaikutusvaltaa asiassa, pyydän, että kannattaisitte myös ehdotustamme.

Kuten sanoin, meillä on tarvittava määrä jäseniä tänään, ja voimme siten tehdä suunnitelmia ja luoda toimintalinjoja, jolla on todellista vaikutusta vuotta 2011 silmällä pitäen, jos komissio niin päättää.

Pyydän puheenjohtajavaltiota Ranskaa samalla varmistamaan, että nuorten vapaaehtoistoimintaa kehitetään siten, että nuorten liikkuvuutta ja työllistymismahdollisuuksia vahvistetaan.

  Jean-Pierre Jouyet , neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä Marian Harkinin huolenaiheista. Haluaisin korostaa, että puheenjohtajavaltio yleensä ja erityisesti puheenjohtajavaltio Ranska on tietoinen hänen mainitsemistaan kysymyksistä ja etenkin nuorten liikkuvuutta ja työllistymismahdollisuuksia koskevista näkökohdista. Puheenjohtajavaltio Ranska aikoo varmistaa, että tämä ongelma otetaan erityisesti huomioon.

Varmistamme myös, että komissio ottaa nämä aiheet huomioon, sillä komissio vastaa tämänkaltaisten ehdotusten esittämisestä. Pyrimme omalta osaltamme edistämään puheenjohtajakauden aikana Marian Harkinin mainitsemien huolenaiheiden ratkaisemista.

  Puhemies. − (PT) Kysymykset numero 3 ja 4 raukeavat.

  Puhemies. − (PT)

Brian Crowleyn laatima kysymys numero 5 (H-0432/08)

Aihe: EU:n kymmenen prosentin biopolttoainetavoitteen purkaminen

Parlamentissa käsitellään parhaillaan mietintöä (PE 405.949), jossa vaaditaan EU:n kymmenen prosentin biopolttoainetavoitteen alentamista tai hylkäämistä kokonaan sen vuoksi, minkälaisia vaikutuksia biopolttoaineiden tuotannolla on luonnolle, ihmisille ja maailman elintarviketilanteelle. Voisiko neuvosto antaa lausuntonsa siitä, onko maaliskuussa 2007 sovittu kymmenen prosentin tavoite uhattuna ja onko tämä ruoan hintojen nousun ja lisääntyneen biopolttoaineiden tuotannon välinen yhteys keinotekoinen?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, on totta, että Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 vähimmäistavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2020 mennessä biopolttoaineiden osuus on kymmenen prosenttia liikenteen alan polttoaineen ja dieselin kokonaiskulutuksesta.

Neuvosto on kuitenkin asettanut samalla tiettyjä edellytyksiä. Tavoite on saavutettava kohtuullisin kustannuksin, biopolttoaineet on tuotettava kestävästi, toisen sukupolven biopolttoaineet on saatettava markkinoille ja polttoaineen laatua koskevaa direktiiviä on muutettava siten, että asianmukainen sekoitussuhde sallitaan.

Vastatakseni Brian Crowleylle, neuvosto on kehottanut komissiota esittämään viipymättä tarvittavat ehdotukset. Komissio hyväksyi tammikuussa 2008 direktiiviehdotuksen uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Sen mukaan jokaisen jäsenvaltio on varmistettava, että vuoteen 2010 mennessä vähintään kymmenen prosenttia kaikesta liikenteen polttoaineesta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Kuten tiedätte, tätä velvollisuutta ei sovelleta ainoastaan biopolttoaineisiin.

Komission ehdotusta koskevat keskustelut jatkuvat edelleen neuvoston valmistelevissa elimissä ja parlamentin asiasta vastaavissa valiokunnissa. Kymmenen prosentin tavoite on luonnollisesti tärkeä aihe näissä keskusteluissa, mutta emme voi tehdä asiasta mitään muita päätöksiä, kuin sen, että nykyistä tavoitetta voi olla hankala saavuttaa.

Elintarvikkeiden hinnannousu on monimutkainen kysymys, jonka syyt ja seuraukset ovat moninaiset. Biopolttoainetta koskevien toimintalinjojen kestävyyden merkitystä korostettiin 19.−20. kesäkuuta pidetyssä Eurooppa-neuvostossa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi parantamalla ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa sekä kannustamalla sivutuotteista valmistettavien toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämistä.

Eurooppa-neuvostossa korostettiin myös tarvetta tarkastella kiireellisesti näiden toimintalinjojen merkitystä elintarvikkeiksi tarkoitetuille maataloustuotteille sekä toteuttamaan tarvittaessa toimia mahdollisiin ongelmiin vastaamiseksi. Eurooppa-neuvostossa korostettiin myös, että biopolttoaineiden tuotannon ja kulutuksen ympäristöllistä ja sosiaalista vaikutusta pitäisi tutkia enemmän sekä unionissa että unionin ulkopuolella suhteissa kansainvälisten kumppanien kanssa. Me tarkastelemme komission ehdotuksia erittäin huolellisesti sekä kestävän kehityksen että järjestelmän seurannan ja arvioinnin näkökulmasta. Tiedämme, että nämä kysymykset ovat tärkeitä parlamentille ja uskomme, että voimme sopia säännöistä, joiden perusteella voimme nauttia biopolttoaineiden eduista ja vähimmäistää kielteiset epäsuorat vaikutukset.

  Brian Crowley (UEN). - (EN) Haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan ja toivon hänelle kaikkea hyvää tulevien kuuden kuukauden ajaksi. Tiedän, että niistä tulee vaikeita kuukausia. Hän voi luottaa tukeemme.

Biopolttoaineita koskevan kysymyksen osalta – neuvoston puheenjohtaja puhui ensimmäisestä ja toisesta sukupolvesta – tosiasia on, että ne ongelmat, joita meillä on biopolttoainetuotannon ja elintarviketuotannon välillä, aiheutuvat pelkästään ensimmäisen sukupolven biopolttoaineista. Meidän pitäisi tarkastella kolmatta sukupolvea − siirtyä biopolttoaineita koskevasta kysymyksestä biomassaan, bioenergiaan ja koko energia-alan sivutuotteisiin − mikä voisi auttaa meitä vähentämään riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista sekä säästää ympäristöä. Siihen tarvitaan kuitenkin kaksi keskeistä toimenpidettä. Teknologian tutkimus- ja kehittämistoimien koordinointia sekä neuvoston tammikuussa 2008 pidetyssä kokouksessa vahvistettujen suuntaviivojen joustavuutta.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies Luis Manuel Capoulas dos Santos, menettelyssä, jota käytetään kasvihuonekaasujen vähentämisen laskemiseksi sekä erityisesti kyseistä menettelyä koskevissa valinnoissa, otetaan huomioon polttoaineen kulutus. Brian Crowley on kuitenkin oikeassa. Meidän on otettava huomioon biomassaa ja muuta bioenergiaa koskevat näkökohdat ja vältettävä elintarviketuotannolle aiheutuvia kaikkein pahimpia seurauksia.

Tämän syyn vuoksi meidän on vielä ponnisteltava tutkimuksen ja kehittämisen koordinoimiseksi sekä mahdollisesti mukautettava tavoitteita tutkimuksen koordinoinnin perusteella. Työ on aloitettu neuvostossa. Asiasta on käyty jo keskusteluita ja voimme nähdä, että meidän on otettava tässä asiassa huomioon Brian Crowleyn esittämät näkökohdat.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tiedän, että olette tietoinen rahoitusmarkkinoiden ja osakemarkkinoiden futuureista. On puhuttu paljon siitä, että maataloustuotteiden tuotannon korvaaminen biopolttoaineiden tuotannolla on yksi keskeisistä syistä, miksi elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet.

Haluaisin kysyä, ovatko puheenjohtajavaltio ja neuvosto tehneet tutkimuksen, kuinka merkittävässä asemassa futuurit ovat olleet elintarvike- ja öljymarkkinoilla, ja missä määrin tämä voi johtaa hintojen nousuun?

  Mairead McGuinness (PPE-DE). − (EN) Haluaisin myös toivottaa puheenjohtajavaltio Ranskalle menestystä.

Onko niin, että biopolttoaineiden huonoa mainetta koskeva ongelma ei aiheudu Euroopan vaan Yhdysvaltojen toimista, koska suuri määrä maissia ei päädy lehmien vaan ajoneuvojen kulutettavaksi?

On niin, että Euroopalle ja maailmalle ei ole tärkeää kehittää kestävää maankäyttöpolitiikkaa, jonka perusteella saamme elintarvikkeita, rehua, energiaa ja ympäristötuotteita? Emme saa syyttää mitään erityistä tahoa samalla, kun pidämme elintarvikkeiden tuotantoa kulmakivenä.

  Jean-Pierre Jouyet. − (FR) Arvoisa puhemies ja hyvä parlamentin jäsen, en ole tietoinen mainitsemistanne tutkimuksista. Aioin sanoa ”valitettavasti”, koska uskon, että olisi hyödyllistä tarkastella yksityiskohtaisesti, mikä on markkinoiden ja futuurien rooli tällä alalla. Katson myös, että olisi viisasta tehdä syvällisempiä tutkimuksia tällä alalla, koska muiden markkinoiden tavoin voi esiintyä ennakointia ja spekulaatiota koskeva mahdollisuus näiden sanojen merkityksestä riippuen.

Mairead McGuinnessin huomautusten osalta sanoisin, että parlamentin jäsen on oikeassa. Myös puheenjohtajavaltion tarkoitus on, että siirrymme kohti kestävämpää maataloustuotantoa, jotta vältetään tiettyjen alojen ylijäämät. Mainitsitte erityisesti Yhdysvaltojen esimerkin. Se on aivan totta.

Pyrimme puheenjohtajakautemme aikana luomaan aloitteita, joilla edistetään kestävämpää maataloustuotantoa.

  Puhemies. − (PT)

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 6 (H-0434/08)

Aihe: Vuosituhannen kehitystavoite 2 ja lapsityövoimaa koskevat ILOn yleissopimukset

Neuvoston tämän vuoden toukokuussa esittämät päätelmät sekä lapsen oikeuksista että vuosituhannen kehitystavoitteiden nopeuttamisesta olivat hyvin myönteisiä. Onko neuvosto samalla, kun se tunnustaa lapsityövoimana käytettävien lasten tavattoman haavoittuvuuden, huolissaan siitä, että vuosituhannen kehitystavoitteen 2 ja lapsityövoimaa koskevien ILOn yleissopimusten välinen kuilu pitäisi saada kurotuksi umpeen? Vuosituhannen kehitystavoite 2 vain kehottaa valtioita tarjoamaan yleistä peruskoulutusta, kun taas ILOn yleissopimusten mukaan lapsityövoiman ikärajaksi katsotaan 15 vuotta tai joissakin kehitysmaissa 14 vuotta. Tällöin lapset, joiden ikä on välillä 11–12 ja 14–15 vuotta, jäävät ilman suojelua ja huomiota erityisesti monissa kehitysmaissa, joissa ei ole resursseja eikä välttämättä haluakaan edetä vuosituhannen kehitystavoitetta 2 pidemmälle. Näissä maissa lapsilla on kaikkein suurin riski joutua lapsityövoimaksi.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Liam Aylward, lapsityövoimaa koskevien Maailman työjärjestön yleissopimusten ja vuosituhannen kehitystavoitteiden välillä on ikää koskeva kuilu. Kansainväliset yleissopimukset ja vuosituhannen kehitystavoitteet ovat kuitenkin kaksi erilaista mutta toistaan täydentävää lähestymistapaa.

Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että vuonna 2000 hyväksyttyjen vuosituhannen kehitystavoitteiden päämääränä oli parantaa elinoloja vuoteen 2015 mennessä tarkoilla ja konkreettisilla tavoitteilla, joista olette tietoinen. Yleisen peruskoulutuksen varmistaminen on toinen näistä tavoitteista.

Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut vuosituhannen kehitystavoitteiden perusteella, että koulutus on perusoikeus ja tärkeä tekijä taloudellisessa kehityksessä. Koulutusta koskevan oikeuden tunnustaminen on yksi tapa torjua lapsityövoimaa, vaikkakaan se ei ole ainoa. Ensimmäinen vuosituhattavoite on köyhyyden poistaminen yleisesti. Se on ratkaisevan tärkeä, kun torjutaan lapsityövoiman käyttöä ja lisätään koulua käyvien nuorten määrää. Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksissa luodaan oikeudelliset puitteet lapsityövoiman torjumiseksi. Sekä vuosituhattavoitteet että Kansainvälisen työjärjestön suojaavat yleissopimukset täydentävät toisiaan aivan kuten lainsäädäntö ja toteutus tai yleiset puitteet ja oikeudellinen täytäntöönpano täydentävät toisiaan.

Vuosituhannen kehitystavoitteiden säännösten ja Kansainvälisen työjärjestön sitovien säännösten välillä on myös ikää koskeva ero. Se, että tämä ero on olemassa, kuten Liam Aylward huomautti, ei millään tavalla vaikuta neuvoston määrätietoisuuteen tukea kaikkia lapsityön muotoja koskevaa torjuntaa sekä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusten soveltamista.

Neuvoston toukokuussa hyväksymät päätelmät osoittavat, että Euroopan unioni pyrkii käyttämään käytössään olevia välineitä. Se käyttää lisäksi poliittista vuoropuhelua Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä kauppaneuvotteluissa, kehitysyhteistyössä tai kansainvälisten järjestöjen toiminnassa, jotta voidaan varmistaa, että kyseisiä yleissopimuksia toteutetaan kaikkialla.

Neuvosto korosti päätelmissään, että Euroopan yhteisön neuvotteluissa ja Euroopan unionin sopimuksissa kolmansien maiden kanssa edistetään Kansainvälisen työjärjestön lapsityövoiman käyttöä koskevien yleissopimusten ratifiointia ja kunnioittamista ja että niillä pyritään poistamaan lapsityövoiman kaikki muodot.

Unioni pyrkii hyödyntämään täysimääräisesti kehitystoimia, jotta vahvistetaan kumppanuusvaltioiden omia järjestelmiä ja mahdollisuuksia tarjota ilman syrjintää peruspalveluita. Neuvoston päätelmissä on myös suora viittaus väkivaltaa ja hyväksikäyttöä koskevasta suojasta. Niissä mainitaan myös ammatillisen koulutuksen ja ammattitaidon kehittämisen tarve sekä mahdollisuudet tuottavaan ja ihmisarvoiseen työhön lapsityövoiman ikärajan ylittämisen jälkeen.

  Liam Aylward (UEN). − (EN) Voiko neuvoston puheenjohtaja antaa poliittisen sitoumuksen, että lapsityövoiman torjuminen on neuvoston painopiste seuraavan kuuden kuukauden aikana? Koordinoidaanko kehitysavun ja ulkosuhteiden alan kansainvälistä toimintaa paremmin?

Haluaisin lopuksi, että neuvoston puheenjohtaja kommentoisi äskettäin esitettyä BBC:n Panorama-ohjelmaa lapsityövoiman käytöstä hyvin tunnetun ja menestyksekkään eurooppalaisen vaatemerkin toimitusketjussa. Voiko neuvosto harkita sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jossa Euroopan valtiot olisivat vastuussa raportoinnista toimitusketjun kaikilla tasoilla?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, vastaan kysymyksiin päinvastaisessa järjestyksessä. En ole tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemasta ohjelmasta, mutta jos nämä tiedot vahvistetaan, kysymystä olisi epäilemättä tarkasteltava lisää. Meidän on tarkasteltava tosiasioita toimitusketjun maahantuonnin tasolla. Voitte olla kuitenkin varma, että puheenjohtajavaltio on hyvin tietoinen tästä kysymyksestä ja aikoo torjua sitä etenkin tämän alan vastavuoroisuuden periaatteita soveltamalla ja varmistamalla, että kansainvälisiä sosiaalisia periaatteita noudatetaan.

Toiseksi, olette aivan oikeassa kehitysalaa koskevassa kysymyksessä. Kyseessä ovat toimet, joihin vaaditaan jatkuvia ponnisteluita, ja pyrimme edelleenkin varmistamaan paremman koordinoinnin kehitysyhteistyön alalla. Lopuksi – kuten kaikki näkökohdat, joilla pyritään tehostamaan Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta – lapsityövoiman torjuminen ja Euroopan unionin lähestymistapa tällä alalla ovat puheenjohtajavaltiolle tärkeä aihepiiri.

  Puhemies. − (PT)

Seán Ó Neachtain laatima kysymys numero 7 (H-0436/08)

Aihe: Varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen perustaminen

Voisiko neuvosto ilmoittaa, miten kussakin jäsenvaltiossa on edistytty varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen perustamisessa rikollisten varojen takavarikoimiseksi?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Seán Ó Neachtain, oikeus- ja sisäasioiden neuvoston hyväksymä neuvoston päätös 2007/845 varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa hyväksyttiin, kuten tiedätte, 6. joulukuuta 2007.

Kyseisen päätöksen 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 18 päivään joulukuuta 2008 mennessä neuvoston pääsihteeristöön sekä komissioon kaikki kansalliset säännöksensä, joiden nojalla ne voivat täyttää tässä päätöksessä niille asetetut velvoitteet. Tähän päivään mennessä neuvoston pääsihteeristö ei ole valitettavasti saanut mitään tietoa kyseisestä asiasta.

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä neuvoston puheenjohtajalta, tukeeko puheenjohtajavaltio suositusta, että nämä virastot voivat perustamisensa jälkeen takavarikoida rikoksella saatuja varoja, jotta Euroopan unioni voi tehokkaasti vähentää rikollisuutta ja takavarikoida omaisuutta – kuten muissa valtioissa tehdään – mutta joka ei ole luonnollisesti nyt mahdollista Euroopan tasolla rikollisuuden torjunnassa.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa, koska olen seurannut näitä asioita työelämäni muissa vaiheissa. Katson, että tätä yhteistyötä pitäisi todella vahvistaa Euroopan tasolla. Sekä henkilökohtaisesti että puheenjohtajavaltion puolesta toivon, että varmistamme sen, että neuvoston päätöksestä aiheutuvia jäsenvaltioiden velvoitteita noudatetaan täysimääräisesti. Varmistamme samalla neuvoston sihteeristön kanssa, että näihin velvoitteisiin vastataan määräaikaan, eli vuoden loppuun mennessä, mikä on myös puheenjohtajakauden päättymisajankohta. Haluaisin lopuksi sanoa, että parlamentin jäsenen ilmaisemat huolenaiheet ovat täysin perusteltuja.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Hyvä Jean-Pierre Jouyet, Euroopan unionissa on ollut jo huomattavan pitkän aikaa käytössä rahanpesudirektiivi. Se on otettu tarkoituksella käyttöön, jotta laittoman toiminnan, erityisesti huumekaupan ja vastaavan rikollisen toiminnan, tulot takavarikoidaan. Voidaanko katsoa, että mainitsemanne päätös kilpailee tämän direktiivin kanssa? Eikö tämä direktiivi ja siitä saatu kokemus olisi parempi ratkaisu, kuin se, mitä nyt ehdotatte? Pitäisikö meidän hyväksyä tiukempi lähestymistapa, johon sisältyy oikeudellisesti sitovampia toimia?

  Avril Doyle (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, minäkin toivotan neuvoston uuden puheenjohtajan tervetulleeksi. Toivotan hänelle kaikkea hyvää seuraavien kuuden kuukauden ajaksi.

Onko neuvoston puheenjohtaja tietoinen Irlannin rikoshyötyihin erikoistuneen viraston Criminal Assets Bureaun toiminnasta ja siitä, voisiko se toimia esikuvana. Virasto on toiminut erittäin hyvin rahanpesun, huumekaupasta saatujen tulojen ja yleisesti rikollisen toiminnan tutkinnassa. Haluaisin tietää, mikä on hänen näkökantansa.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, vastatakseni Reinhard Rackin ja Avril Doylen kysymyksiin, haluaisin ensin tutustua tarkemmin Irlannin viraston tehokkuuteen. Jos se on tehokas, en usko, että on mitään estettä noudattaa tätä menettelyä ja mukauttaa sitä Euroopan tasolle.

Reinhard Rackin kysymys oli myös tärkeä. Olen seurannut rahanpesua koskevia kysymyksiä aikaisemmin ja uskon, että voimme tehdä eron varsinaisten rikollisten varojen ja rahanpesusta saatavien varojen välillä etenkin niiden toimien perusteella, jotka on toteutettu 11. syyskuuta 2001 jälkeen Euroopan tasolla. Katson kuitenkin, että on tärkeää varmistaa samat vaatimukset. Aion puheenjohtajuuskaudella henkilökohtaisesti tarkastella, miten voisimme laatia puitteet, jotka ovat johdonmukaisemmat ja samalla sitovat. Hyvä Reinhard Rack, olette oikeassa rahanpesua koskevassa kysymyksessä. Euroopan tasolla on saatu aikaan melko hyviä tuloksia. Kokemukseni mukaan olisi hyvä, jos voimme käyttää niitä hyväksemme.

  Puhemies. − (PT)

Eoin Ryanin laatima kysymys numero 8 (H-0438/08)

Aihe: EU:n laajuinen nopea hälytysjärjestelmä lapsikaappaustapauksissa

Mitä aloitteita puheenjohtajavaltio ja neuvosto ovat tehneet EU:n laajuisen nopean hälytysjärjestelmän käyttöön ottamiseksi lapsikaappaustapauksissa EU:n jäsenvaltioissa?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Eoin Ryan, tämä on erittäin tärkeä kysymys. Jotkut jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön hälytysjärjestelmiä, joiden avulla kaikki julkisviranomaiset ja koko kansalaisyhteiskunta voidaan saada erittäin lyhyessä ajassa etsimään ja löytämään uhrin. Tällainen kansallisella tasolla tehokas suoja voi kuitenkin osoittautua tehottomaksi, jos on mahdollista päästä rajan ja varoitusjärjestelmän toiselle puolelle tai jos on käytössä tarpeeksi aikaa ennen kuin hälytys tehdään.

Komissio käynnisti vuonna 2007 keskustelun tästä asiasta, jotta tunnistettaisiin olemassa olevat mekanismit ja tarkasteltaisiin EU:n tason toiminnan toteutettavuutta ja lisäarvoa. Tätä tarkoitusta varten perustettiin työryhmä.

Samanaikaisesti tietyt jäsenvaltiot, kuten Ranska ja eräät muut valtiot, kuten Alankomaat, Belgia ja Luxemburg, järjestivät 12. kesäkuuta 2008 harjoituksen kaappaustapauksen vuoksi annetusta rajatylittävästä hälytyksestä. Muita jäsenvaltioita, kuten Saksa, Espanja, Portugali, Tšekin tasavalta ja Ruotsi sekä komissio osallistuivat tähän harjoitukseen tarkkailijoina.

Eoin Ryanin huolenaihe on puheenjohtajavaltio Ranskan painopiste. Se jatkaa keskustelua pragmaattisesti, jotta lasten kaappausten torjumista edistetään ja osoitetaan, että unioni toimii näissä tilanteissa erityisen tehokkaasti.

Usean eri jäsenvaltion välillä suoritettujen harjoituksien tulokset esitettiin oikeus- ja sisäasioiden ministerien kokoukselle, joka päättyi tänään Cannesissa. Rachida Datin piti itse asiassa keskustella kollegoidensa kanssa tästä erityisen tärkeästä aiheesta. Minusta olisi hyvä aloittaa pohdinta tämän alan parhaista käytännöistä, joiden avulla nykyiset toimet voidaan yhdistää verkostoksi, jotta saadaan aikaan mahdollisimman tehokas hälytysjärjestelmä. Neuvosto tiedottaa parlamentille kaikista aloitteista, joita tehdään seuraavan kuuden kuukauden aikana tästä erityisen herkästä ja tärkeästä aiheesta.

  Eoin Ryan (UEN). − (EN) Haluaisin myös toivottaa tervetulleeksi neuvoston puheenjohtajan ja toivottaa Ranskalle kaikkea hyvää puheenjohtajakaudella.

Minulla on kaksi kysymystä. Ensiksi, onko neuvoston puheenjohtaja harkinnut hätäpuhelinlinjaa koskevaa ajatusta? Se olisi oikein hyvä alku. Kuinka monessa valtiossa on nyt hätäpuhelinlinja. Voitaisiinko tätä toimea laajentaa muihin valtioihin?

Toiseksi, voiko neuvoston puheenjohtaja antaa meille aikataulun siitä, milloin hänen mielestään tämä toteutetaan? Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joista jokainen on samaa mieltä ja haluaa nähdä, että toimet toteutetaan, mutta ne näyttävät juuttuvan byrokratian vuoksi. Silloin, kun jotain tapahtuu, kaikki kysyvät, miksi asiaan ei ole jo ryhdytty.

Voisiko neuvoston puheenjohtaja antaa meille tätä asiaa koskevan aikataulun sekä kertoa, onko hätäpuhelinlinjaa koskevaa ajatusta tarkasteltu.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hätäpuhelinlinja on mainio idea, koska kyseinen järjestelmä on jo olemassa useassa jäsenvaltiossa. Olette aivan oikeassa, Eoin Ryan, kyseessä on ajatus, jota voitaisiin soveltaa yleisesti puheenjohtajavaltion ehdotusten puitteissa.

Meidän aikataulumme koskee erityisen herkkää näkökohtaa, jolla osoitetaan, että Eurooppa pyrkii konkreettisesti edistämään kaikkein tuskallisimpia tapahtumia, kuten lasten kaappausta, koskevaa koordinointia erityisesti tiedotusvälineiden ja monien uusien menetelmien avulla. Tavoitteemme on yhdenmukaistaa käytäntöjä ja saada aikaan poliittinen sopimus mahdollisesti Ranskan puheenjohtajakauden loppuun mennessä. Se on joka tapauksessa tavoitteemme.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Hyvä Jean-Pierre Jouyet, kaapatun lapsen Madeleine McCannin vanhemmat olivat läsnä edellisessä Strasbourgin täysistunnossa. He yrittivät saada parlamentin tuen Euroopan laajuisille toimille, joilla pyritään varmistamaan, että lasten kaappauksen ehkäisemiseen kiinnitetään vastedes enemmän huomiota ja että kaapattuja lapsia suojellaan Euroopan unionin lähestymistavan mukaisesti. Katsooko neuvosto, että se voi tukea asianmukaisia toimia tällä alalla yhdessä parlamentin ja komission kanssa?

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). − (EN) Edustan McCannin perhettä ja aluetta, josta he ovat kotoisin. Minulla on siten mahdollisuus seurata tilannetta hyvin tarkasti. Lisäisin Eoin Ryanin esittämään puheenvuoroon, että mielestäni on olemassa numero, joka on jo varattu tarkoitukseen useimmissa Euroopan valtioissa: 116 000. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtaja esitti asiasta tarkistuksen televiestintäpakettiin viime yönä, joten voitte seurata kyseisen säädöksen edistymistä. Kysymykseni on kuitenkin, tarvitaanko asiassa uutta lainsäädäntöä? Eikö se voisi perustua pelkkään yhteistyöhön?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, Madeleine McCannin kaappausta koskeva asia on erityisen herkkä, ja jotta asia ilmaistaan selkeästi, puheenjohtajavaltio ja neuvosto haluavat tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa yhteisen toiminnan varmistamiseksi. Reinhard Rack on aivan oikeassa tässä asiassa. En sano, että tarvitsemme välttämättä lainsäädäntöä. Katson, että tällä alalla tarvitaan lähentymistoimia, hyvää yhteistyötä ja hyviä käytäntöjä. Meidän on tarkasteltava, mitä toimia toteutetaan parhaiten eri jäsenvaltioissa.

Sen vuoksi oli mielenkiintoista toteuttaa nämä harjoitukset eri jäsenvaltioiden välillä. Tavoitteemme oli tehdä asiasta päätelmät ja esittää ne kumppaneillemme yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, kuten Reinhard Rack esitti, ennen Ranskan puheenjohtajakauden päättymistä. Katson, että meidän on oltava hyvin tehokkaita käytännössä ja kuten sanoitte, se merkitsee ennemmin tiiviimpää yhteistyötä kuin lainsäädäntötoimia.

  Puhemies. − (PT)

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 9 (H-0440/08)

Aihe: Lähialueita koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvät hankkeet

Eri tahoilla, Euroopan komissio mukaan luettuna, on tehty ehdotuksia, joilla muotoillaan lähialueita koskevaan toimintasuunnitelmaan liittyvää politiikkaa, jossa hyödynnetään unionin syrjäisimpien alueiden poikkeuksellista maantieteellistä sijaintia läntisen ja eteläisen Afrikan ja Karibian alueen naapurimaiden kehityksen tukemiseksi. Katsooko neuvosto, että on mahdollista saavuttaa konkreettisia tuloksia ja laatia jonkinlaisia suunnitelmia tässä suhteessa?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, Manuel Medina Ortega on tietoinen, että komissio esitti Sevillan Eurooppa-neuvoston aloitteesta kertomuksen, joka perustuu sellaiseen kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan syrjäisimpien alueiden tilanteen erityispiirteistä, joilla pyritään tunnistamaan toimet, joita pannaan toimeen niiden kehityksen edistämiseksi erityistarpeet huomioon ottaen.

Aikaisemmin, syyskuussa 2007, komissio esitti neuvostolle ja Euroopan parlamentille tämän strategian tulokset ja tulevaisuudennäkymät. Toisaalta, kuten hyvä parlamentin jäsen tietää, EU:n ja merentakaisten maiden ja alueiden välisten suhteiden tulevaisuutta koskeva vihreä kirja on juuri julkaistu. Komissio on siten käynnistänyt laajan julkisen keskustelun asiasta. Sillä edistetään uutta kumppanuuspolitiikkaa merentakaisten maiden ja alueiden välillä.

Näillä alueilla on monia yhtymäkohtia syrjäisimpiin alueisiin, kuten tiedätte: syrjäisyys, erillinen sijainti EU:n alueista, haavoittuvuus mukaan lukien ilmastonmuutos ja luonnollisesti sekä ilmaliikennettä että meriliikennettä koskevat kysymykset, muuttovirtojen hallinta, maatalouspolitiikka ja meripolitiikka. Nämä asiat ovat yhteisiä merentakaisille alueille ja syrjäisimmille seuduille.

Olemme voineet tässä maailmantilanteessa panna merkille, että jos aiotaan menestyä, johdonmukaisempi kehityspolitiikka olisi sisällytettävä laajempiin alueellisiin puitteisiin. Sen vuoksi Sevillassa annetulla vuoden 2004 strategialla otettiin käyttöön lähialueita koskeva toimintasuunnitelma, jolla pyritään lujittamaan syrjäisimpien seutujen alueellista yhdentymistä maantieteelliseen alueeseensa, eli toisin sanoin eräisiin Afrikan ja Karibianmeren alueen AKT-valtioihin.

Tämä näköala ja alueellinen ulottuvuus otetaan myös huomioon Euroopan unionin ja AKT-valtioiden välillä neuvotelluissa talouskumppanuussopimuksissa. Niillä pyritään varmistamaan kyseisten valtioiden laajempi alueellinen yhdentyminen.

Meillä on käytössä monia välineitä tätä tarkoitusta varten, ja epäilemättä tunnette niitä. Ensinnäkin, rahoitusvälineitä on koordinoitava paremmin, olivat ne sitten peräisin kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta tai yhteisrahoituksesta. Meidän on lujitettava nykyisiä meriyhteyksiä syrjäisimpien alueiden ja niiden EU:n ulkopuolisten naapureiden kanssa. On myös tärkeää, että yhteisön tutkimusverkostoihin osallistuvat syrjäisimmät seudut, merentakaiset maat ja alueet sekä niiden naapurit, jotta ne voivat osallistua yhteisön ohjelmiin. Lisäksi on otettava käyttöön maahanmuuttoa koskevat uudet suuntaviivat erityisesti AKT-maiden ja Euroopan unionin yhteistyön osalta.

Kuten Manuel Medina Ortega mainitsi, syrjäisimpien alueiden strategian täytäntöönpano − jonka tavoitteet on otettava huomioon syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskevan ohjelman uudelleentarkastelussa − on osa neuvoston työohjelmaa Ranskan, Tšekin tasavallan ja Ruotsin puheenjohtajakausien aikana.

Kuten tiedätte, puheenjohtajavaltio Ranska on erityisen kiinnostunut näistä kysymyksistä. Sitä osoittaa Réunionin saarella eilen alkanut tärkeä kokous, joka päättyy 11. heinäkuuta. Kokouksessa keskitytään strategioihin, jotka on otettava käyttöön ilmastonmuutoksen sekä biologisen monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseksi syrjäisimmillä alueilla ja merentakaisissa maissa ja alueilla. Toivomme, että tässä kokouksessa annetaan uutta pontta tälle politiikalle, jota me pidämme erittäin tärkeänä.

  Manuel Medina Ortega (PSE). − (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta. Kuten neuvoston puheenjohtaja on tietoinen, mainio komission jäsen Michel Barnier mainitsi aloitteessaan lähialueita koskevan käsitteen, ja neuvoston puheenjohtaja viittasi useaan välineeseen tässä asiassa.

Uskon, että Ranskan puheenjohtajakauden aikana ryhdytään konkreettisiin toimiin ennen vuoden loppua. On monia asiakirjoja, joista olen itse, hän on ja me kaikki olemme tietoisia. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että me edistymme asiassa, koska aika kuluu eteenpäin, ja syrjäisimmillä alueilla ei ole tällä hetkellä tätä ulkoista ulottuvuutta.

Syrjäisimmät seudut ovat osa EU:ta samalla mantereella ja ne tarjoavat meille mainion tilaisuuden. Toivon todella, että puheenjohtajavaltio Ranska voi esittää vuoden loppuun mennessä toimia, joilla nämä syrjäisimpien seutujen lähialuetta koskevat yleiset teoriat voidaan toteuttaa.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Manuel Medina Ortega, monia erityisiä toimia on hyväksytty vuoden 2004 jälkeen, ja arvoisa parlamentin jäsen mainitsi aivan oikein Michel Barnier’n asiaa koskevat toimet, jotka johtivat lukuisten yhteisön toimintalinjojen uudistamiseen: koheesiopolitiikka ja rakennerahastot, Euroopan maatalouden rahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan kalatalousrahasto ja aluetuki, syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia valinnaisia toimenpiteitä koskevat ohjelmat ja tutkimusohjelmat.

Haluaisin sanoa Manuel Medina Ortegalle yleisesti, että huolimatta vaikeuksista, jotka aiheutuvat Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon viivästymisestä Ranskan puheenjohtajakaudella, pyrimme aidosti lisäämään uuden ulottuvuuden näihin toimintalinjoihin sekä varmistamaan, että niiden monialainen ulottuvuus välittyy mahdollisimman paljon konkreettisiin toimiin. Pyrimme keskittymään erityisesti merenkulun alaan. Toimimme tässä asiassa hyvin läheisessä yhteistyössä komission kanssa ja aluepolitiikan ohjelmoinnin alalla Danuta Hübnerin kanssa. Voitte olla varmoja, että keskitymme erityisesti tähän asiaan.

  Puhemies. − (PT)

Robert Evansin laatima kysymys numero 10 (H-0442/08)

Aihe: Sri Lanka

Neuvosto on kaiketi tietoinen väkivaltaisuuksien lisääntymisestä Sri Lankassa ja että täysimittaisen sisällissodan puhkeaminen on yhä todennäköisempää. Aivan hiljattain 11 ihmistä on saanut surmansa ja yli 70 loukkaantunut ruuhkaisessa lähiliikennejunassa sattuneessa pommiräjähdyksessä, ja kaksi ihmistä on saanut surmansa pääkaupungissa Colombossa tapahtuneessa räjähdyksessä. Tämän lisäksi tamilisyntyinen televisiotoimittaja Paranirupasingam Devakumari surmattiin tämän ollessa matkalla töistä kotiin. Hän on jo yhdeksäs Sri Lankassa viimeisten kahden vuoden aikana surmattu toimittaja.

Neuvosto on ilmeisesti myös tietoinen siitä, että Sri Lanka ei tullut valituksi uudelleen YK:n ihmisoikeusneuvostoon. YK:n jäsenet ovat tällä tavoin selkeästi torjuneet maan, joka on monien mielestä käyttänyt hyväksi asemaansa neuvostossa, ei suinkaan edistääkseen ihmisoikeuksia vaan suojellakseen itseään kansainväliseltä seurantaoperaatiolta, joka perustuu kattaviin ja dokumentoituihin todisteisiin ihmisoikeusloukkauksista, joihin eivät ole syyllistyneet ainoastaan Tamil Eelamin vapautuksen tiikerit (LTTE), vaan ilmeisesti myös hallituksen omat turvallisuusjoukot.

Onko neuvosto edellä mainitun perusteella samaa mieltä siitä, että EU:n olisi pyrittävä toimimaan aktiivisesti rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi tähän konfliktiin? Mihin toimenpiteisiin neuvosto aikoo ryhtyä asian suhteen, ja miten tämä vaikuttaa Sri Lankan kanssa käytäviin neuvotteluihin siitä, maalle myönnettäisiin yleisessä tullietuusjärjestelmässä niin kutsutun GSP Plus -asema?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Robert Evans, neuvosto on teidän tavoin huolissaan Sri Lankan tilanteesta. Euroopan unioni on vuoden 2008 alusta lisännyt vuoropuheluaan Sri Lankan hallituksen kanssa. Korkeiden virkamiesten troikka vieraili 16.−18. maaliskuuta Colombossa, jossa se tapasi neljä ministeriä ja muita korkea-arvoisia poliitikkoja. Komission korkean tason valtuuskunta osallistui 10. kesäkuuta Colombossa järjestettyyn EU:n ja Sri Lankan sekakomitean 17. kokoukseen. Molemmat vierailut tarjosivat tilaisuuden keskustella Euroopan unionin Sri Lankan nykyistä tilannetta koskevista huolenaiheista.

EU:n troikan vierailun aikana unioni toisti sitoumuksensa Tokion lahjoittajakonferenssin yhteispuheenjohtajana toimimisesta ja humanitaarisen avun antamisesta. Kuten tiedätte, Euroopan unioni on Sri Lankan tärkein avunantaja. Se korosti kuitenkin, että on tärkeää luoda suotuisa ympäristö, jotta kansalaisjärjestöt, Yhdistyneet kansakunnat ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea voivat työskennellä tehokkaasti.

Sri Lanka saa tällä hetkellä huomattavaa etua kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusmenettelyn perusteella. Se kuuluu Euroopan unionin yleisen tullietuusjärjestelmän piiriin. Tätä järjestelyä koskevien sääntöjen mukaan kaikkien valtioiden, jotka haluavat hyötyä näistä GSP+ -toimista, täytyy tehdä uusi hakemus viimeistään lokakuuhun 2008 mennessä. Tämän järjestelyn myöntämistä koskevat ehdot perustuvat talouden heikkoutta koskeviin kriteereihin sekä ihmisoikeuksia, työoikeuksia, ympäristöä ja hyvän hallinnon periaatteita koskevan 27 kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointiin ja täytäntöönpanoon.

  Robert Evans (PSE). − (EN) Haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta, mutta minulla on kaksi kysymystä teille.

Jos EU haluaa olla rauhanprosessin kärjessä, sen pitäisi muuttaa matkustuskieltoa koskevaa politiikkaansa, koska neuvottelut on käyty Genevessä, joka ei kuulu EU:hun ja koska norjalaiset, jotka eivät ole myöskään EU:n jäseniä, ovat olleet keskeisessä osassa rauhanprosessissa. Onko neuvoston puheenjohtaja tyytyväinen tästä tilanteesta?

Neuvoston puheenjohtaja antoi hyvin kattavan näkökulman yhteistä tullietuusjärjestelmää koskevista neuvotteluista. Kun otetaan huomioon hänen kantansa tai hänen Sri Lankan nykytilannetta koskevan kantansa, miten varma hän on tässä vaiheessa, että Sri Lanka täyttää 27 edellytystä − joihin hän viittasi − jotka on täytettävä ennen kuin se voi nauttia tästä kauppaetuuskohtelusta?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Robert Evans, panin merkille kommenttinne Geneven prosessista. On totta, että Norjalla on siinä keskeinen tehtävä. Uskon kuitenkin, että unionin painoarvo on erityisen merkittävä. Muistutan, että se on suurin rahoittaja. Meidän on siten käytettävä tätä vaikutusvaltaa Geneven prosessissa ja maan vakautusta koskevissa toimissa.

Sri Lankan GSP+ -toimien saantia koskevat edellytykset perustuvat pääasiassa heikkoa taloudellista tilannetta koskeviin kriteereihin sekä siihen, että jo mainitut kansainväliset sopimukset on pantava täytäntöön. Sri Lankan on myös esitettävä hakemus asiasta.

Tietääkseni, vaikka en ole aivan varma, meidän on saatava Sri Lankan viranomaisilta täydelliset tiedot ennen kuin voimme päättää, myönnämmekö GSP+ -järjestelmän tukea. En ole tässä vaiheessa tietoinen, että neuvosto ei haluaisi myöntää sitä. Meidän on tarkasteltava Sri Lankan viranomaisten esittämän pyynnön tarkkaa sisältöä.

  Avril Doyle (PPE-DE). − (EN) Haluaisin kysyä ministeriltä, onko hän samaa mieltä siitä, että hallituksen omat joukot sekä Tamilitiikerit ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin. Voisiko hän esittää kommentin asiasta?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Hyvä Avril Doyle, tiedän sen, että Slovenian puheenjohtajakauden aikana toiminut troikka esitti asiasta selvityksen neuvostolle. Troikkaa johti Slovenian ulkoministeriön Aasiasta vastaava johtaja, Helen Campbell ja Andrea Nicolaj, joka johtaa Sri Lankaa koskevia asioita. En ole tietoinen muista väärinkäytöksistä, mitä olisi ilmoitettu. Palaan kuitenkin tähän asiaan, kun saan siitä lisätietoja, jos sallitte, hyvä Avril Doyle, ja pahoittelen, että vastaukseni ei ollut tarkka.

  Puhemies. − (PT)

Avril Doylen laatima kysymys numero 11 (H-0445/08)

Aihe: Neuvoston ensisijaiset tavoitteet ilmastopaketin suhteen

Mitkä ovat puheenjohtajavaltio Ranskan tavoitteet ilmasto- ja energiapaketin suhteen? Miten neuvosto on edistynyt asiassa tähän mennessä? Millainen on puheenjohtajavaltion kaavailema aikataulu?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Ranska on luonnollisesti erittäin tyytyväinen komission tämän vuoden alussa esittämään ilmasto- ja energiapakettiin, jossa tuodaan esiin valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa maaliskuussa 2007 päätetyt tavoitteet: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2002 mennessä joka tapauksessa ja jopa 30 prosentilla, jos saadaan aikaan maailmanlaajuinen sopimus järjestelmästä vuoden 2012 jälkeen; sääntelyjärjestelmän ehdottaminen hiilidioksidin talteenotosta ja geologisesta varastoinnista sekä tätä alaa koskevien demonstraatiohankkeiden aloittaminen; ja Euroopan unionin uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen 20 prosenttiin energian kokonaiskulutuksen vuoteen 2020 mennessä. Olette tietoinen tästä kaikesta, arvoisa parlamentin jäsen.

Puheenjohtajavaltio Ranska pitää myös myönteisenä Slovenian puheenjohtajakaudella saavutettua edistystä. Olette voineet tutustua edellisen puheenjohtajavaltion neuvostolle kesäkuussa antamaan edistymiskertomukseen. Kertomuksesta käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että neuvosto kannatti paketin suuria linjoja. Samalla päätettiin, että joitain ehdotuksia kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelusta ja sen ulkopuolelle jääneiden alojen oikeuksien jaosta pitäisi tarkastella yksityiskohtaisemmin.

Erityisesti säännöksiä hiilivuodon torjumisesta, huutokaupassa saatujen tulojen käytöstä, kansallisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavasta joustavuudesta sekä 20 prosentin määrän laajentamisesta 30 prosenttiin pitää harkita huolellisesti, ja tiettyjen jäsenvaltioiden tilannetta on pohdittava.

Tiedämme, että kaikkien näiden tavoitteiden saavuttaminen on hankalaa. Tiedämme myös, että puheenjohtajavaltio Ranskan on selvennettävä näitä kaikkia seikkoja. Asiassa on eturistiriitoja, ja meidän täytyy tarkastella yksityiskohtaisesti juuri mainitsemiani seikkoja, erityisesti päästöoikeuksien jakoa koskevaa huutokauppajärjestelmää, toimia hiilivuodon torjumiseksi sekä erilaisia tarvittavia joustovälineitä.

Tiedämme kuitenkin, hyvä Avril Doyle, että on tärkeää, että loppuvuodesta järjestettävässä Poznańin konferenssissa tehdään poliittinen sopimus, mutta se on aivan erityisen tärkeää Kööpenhaminan konferenssissa. Puheenjohtajavaltion toimissa toimielinten tasolla – jotka tunnette yhtä hyvin kuin minä itse – ja lainsäädännön määräaikojen puitteissa, meidän on yhdessä parlamentin kanssa saatava aikaan tarpeeksi kunnianhimoinen sopimus, jotta unionilla on vahva asema Kööpenhaminan neuvotteluissa joulukuussa 2009. Käytössä oleva aika on kulumassa loppuun. Tämä on todennäköisesti kaikkein vaikein haaste, johon meidän on vastattava, hyvä Avril Doyle.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Viitataanko poliittisella sopimuksella ensimmäiseen käsittelyyn vai valmistelutoimiin, jotta toinen käsittely käydään varhaisessa vaiheessa Ranskan puheenjohtajakaudella? Miten ensisijainen tavoite neuvoston puheenjohtajalle on raja-arvojen mukauttamista koskevat toimet tai kiellot? Onko neuvoston puheenjohtaja kanssani samaa mieltä, että sillä pitäisi olla varasuunnitelma, jos emme pääse tavoitteeseemme kansainvälisestä sopimuksesta? Varasuunnitelmaa ei pitäisi kuitenkaan käyttää hyväksi neuvotteluissa, jotta kansainvälinen sopimus saadaan aikaan.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä Avril Doyle, vastaan ensimmäiseen kysymykseen, että yritämme edetä mahdollisimman pitkälle. Yritämme päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä. Yritämme kaikin keinoin saada sen aikaan. Pyrimme muussa tapauksessa pääsemään nopeasti sopimukseen toisessa käsittelyssä. Uskon että se on Euroopan toimielinten ja koko unionin edun mukaista. Olen erittäin selkeä ja rehellinen asiasta, tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, vaikka tiedän, tästä tulee vaikeaa.

Hiilivuodon torjuntaa koskevan järjestelmän osalta pidän tärkeänä – puhun nyt puheenjohtajavaltion, en neuvoston puolesta – että voimme työskennellä yhdessä teknisestä näkökulmasta näissä toimissa, jotka eivät ole yksinkertaisia. Meillä on toisaalta neuvotteluetu, jota voimme käyttää tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa. Jos tästä asiasta ei saada sopimusta kansainvälisellä tasolla, meidän on – kuten sanoitte – siirryttävä vaihtoehtoiseen suunnitelmaan. Meillä on kuitenkin paremmat mahdollisuudet löytää tämä vaihtoehto, jos meillä on ehdotuksia, mitä voimme esittää kansainvälisissä neuvotteluissa ja jos esitämme ne tarpeeksi ajoissa. Olen tätä mieltä asiasta.

  Robert Evans (PSE). − (EN) Koska ministeri on kotivaltiossaan ja puheenjohtajan tehtävänä on johtaa 27 valtiota kuuden kuukauden ajanjakson aikana. voiko hän ilmoittaa mitään alaa, jonka osalta hän katsoo, että Ranska toimii erityisen esimerkillisesti ja avaa sillä tietä muille Euroopan unionin valtioille?

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, kiitos tästä hyvin hienovaraisesta kysymyksestä. Katson, että puheenjohtajavaltio Ranskan on unohdettava tällä alalla mahdolliset vaikeudet, joita meillä voi olla ehdotusten eri näkökohdista ja joita ei ole välttämättä helppo ratkaista. Olemme tietoisia, että kaikki ei ole helppoa. Ajattelen uusiutuvia energialähteitä ja muita asioita. Arvoisa Robert Evans, puheenjohtajavaltion tavoitteena ja vastuulla on saada sopimus aikaan vuoden loppuun mennessä, maksoi mitä maksoi. Ja se maksaa, sanan taloudellisessa merkityksessä, tähän pakettiin kuuluvien tiettyjen näkökohtien vuoksi.

  Puhemies. − (PT) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kysymystä numero 23 ei käsitellä, sillä se koskee aihetta, joka on jo tämän istuntojakson esityslistalla.

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.00 ja sitä jatkettiin klo 21.00)

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU