Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 8. heinäkuuta 2008 - Strasbourg

18. Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana Reinhard Rackin liikenteen ja matkailun valiokunnan puolesta laatima mietintö uudesta ajattelusta kaupunkiliikenteeseen (2008/2041(INI)) (A6-0252/2008).

  Reinhard Rack, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, komissio esitteli viime syksynä vihreän kirjan nimeltä ”Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen” ja aikoo antaa erityistoimenpiteitä koskevan toimintasuunnitelman muutaman kuukauden kuluessa.

Euroopan parlamentti katsoi, että sillä oli lainsäätäjänä velvollisuus ja vastuu tulevista toimenpiteistä ja budjettivallan käyttäjänä velvollisuus ilmoittaa hyvissä ajoin kantansa tästä vihreästä kirjasta. Olemme lähestyneet aihetta luottavaisesti ja varovaisesti: luottavaisesti, sillä Euroopan parlamentti haluaa ilmaista, minne sen mielestä tämän tien pitäisi johtaa, ja varovaisesti, sillä parlamentti ei halua kyseenalaistaa komission aloitusoikeutta, vaan odottaa komission yksityiskohtaisia ehdotuksia.

Asiasta oltiin liikenteen valiokunnan keskusteluissa laajasti yksimielisiä. Otan lyhyesti kantaa joihinkin tärkeisiin kysymyksiin.

Keskeinen, useita kollegoitani huolettava aihe oli toissijaisuus. Kollegani miettivät, kenen tässä tilanteessa pitäisi toimia ja onko asia lainkaan Euroopan vastuulla, ja heidän mielestään emme saisi innostua päätöksenteossa liikaa ja niin edelleen.

Vastauksemme on seuraavanlainen: Oletamme, että vihreän kirjan esittely ja sitä seurannut toimintasuunnitelma eivät vaikuta nykyiseen vastuualuejakoon Euroopassa vaan että kaikki toimivaltaiset toimijat eli Euroopan unioni, jäsenvaltiot ja alueelliset ja paikalliset viranomaiset käyttävät toimivaltaansa ja ennen kaikkea koordinoivat sitä järkevästi keskenään. Näin ollen parlamentti haluaisi nähdä yhdistetyn yleiskäsitteen ja urbaaneja päätöksiä siitä, mikä yksittäisten kuntien mielestä on itse asiassa oikein ja tärkeää.

Toisena asiakohtana on varmistaa, että liikenne on ihmisten tarpeiden mukaista. Euroopan kansalaisia ei saa johtaa harhaan Euroopan sisäisillä kuljetusmarkkinoilla. Jos yhdessä kaupungissa on ympäristövyöhyke ja toisessa kaupungissa toinen, se ei tarkoita, että ihmemaahan pääsee yksinkertaisesti ylittämällä paikallisviranomaisen rajan. Toivomme Euroopan yhdentyvän tässä asiassa ja toivomme Euroopan vahvistavan parhaat toimintatavat.

Kolmantena asiakohtana ovat liitännäistoimet. Järjestämässämme kuulemistilaisuudessa kaupunginjohtajat valittivat usein saavansa EU:sta ohjeita, ja täytäntöönpanovaiheessa huomataan, että jäsenvaltiot ovat jättäneet kaupungit oman onnensa nojaan tai tarkemmin sanottuna eivät ole myöntäneet varoja EU:n toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten.

Erityistä huomiota halutaan kiinnittää vammaismatkustajiin. Toistan jälleen, että mielestäni sama koskee pienten lasten kanssa matkustavia miehiä ja naisia. Heillä ei ole helppoa julkisessa liikenteessä tai liikenteessä yleensä.

Haluamme välittää hyvissä ajoin viestin alalla ja alalle ja vaatia sitä kehittämään parempaa logistiikkaa ja uusia tekniikoita. Mikä tärkeintä, haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta. Ihmisten on itse autettava varmistamaan, että terve ympäristö voidaan saavuttaa liikennejärjestelmän avulla.

Michael Cramer menee pyörällä, Marian-Jean Marinescu palaa kotiin uudella suurnopeusjunalla, Paolo Costa käyttää vesibussia, varapuheenjohtaja Antonio Tajani kulkee Roomassa skootterilla ja itse haluan kulkea kotikaupungissani jalkaisin. Jos kaikki tämä toteutuu, saamme todellakin aikaan pienen mutta merkittävän muutoksen.

Päätän puheenvuoroni kiittämällä kahta komission jäsentä, jotka ovat käsitelleet asiaa täällä yksityiskohtaisesti, eli varapuheenjohtaja Jacques Barrot’ta ja varapuheenjohtaja Antonio Tajania, joka on asiasta vastaava komission jäsen. Kiitän mietinnön parissa työskennelleitä varjoesittelijöitä ja kollegoita, jotka ovat auttaneet hyvän tuloksen saavuttamisessa valiokunnassa. Haluan kiittää myös kollegoitani valiokunnassa, ryhmässäni ja omassa toimistossani tekemästään työstä. Toivon työn johtavan hyviin tuloksiin.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puheenjohtaja, aloitan kiittämällä Reinhard Rackia parlamentin avustuksella laatimasta tekstistään. Kiitän häntä myös elävästä puheenvuorosta. Aion käydä tapaamassa häntä, jotta ensi kerralla, kuten hän ehdotti, löydämme intermodaalisen tavan liikkua kaupungeissamme.

Komission aloitetta oikaissut parlamentin työ on ilmiselvästi myönteistä, samoin kuin on keskustelumme, jossa on keskitytty kolmeen keskeiseen asiakohtaan: Euroopan kaupunkiliikenteen kehittämien parhaalla mahdollisella tavalla, yhteisön tason toimenpiteistä saatava lisäarvo ja tehtävien jakaminen uudelleen hallituksen eri tasojen välillä. Komission vihreä kirja käynnisti Euroopan tason toimiin sitoutumisen prosessin kaupunkiliikenteen alalla. Prosessissa kaupunkiliikenne sijoitetaan keskeiseksi aiheeksi Euroopassa käytävään keskusteluun siitä, mikä on paras keino varmistaa, että liikenne on kestävää tämän päivän yhteiskunnan sekä tulevien sukupolvien kannalta.

Keskustelumme keskeisenä syynä on huoli ilmastonmuutoksesta, ruuhkautumisesta, erityisesti ilmakehän saastumisen aiheuttamista terveysvaikutuksista, energian toimitusvarmuudesta ja tieturvallisuudesta. Liikenteen valiokunnan jäsenten mietintöluonnoksesta käydyssä keskustelussa esittämät useat tarkistukset ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä aluekehityksen valiokunnan apu osoittavat, miten voimakkaasti Euroopan parlamentti suhtautuu kaupunkiliikenteeseen, joka koskettaa valtaosaa EU:n kansalaisista.

Kuten tiedätte, vihreän kirjan perusteella järjestetty kuuleminen päättyi 15. maaliskuuta, ja saimme yli 400 kannanottoa. Kaikkien asianosaisten kannoista ja tietysti Euroopan toimielinten ehdotuksista saadaan tärkeitä aineksia tulevaan kaupunkiliikennettä koskevaan toimintasuunnitelmaan, jonka aion esitellä tulevana syksynä.

Palatkaamme mietintöön. Olen tyytyväinen tekstin sisältämään kutsuun määritellä kaupunkiliikennettä koskeva yleinen strategia ja toteamukseen, että joillakin aloilla voidaan saada aikaan selvää lisäarvoa toteuttamalla yhteisön laajuisia toimia. Mietinnössä nimetään keskeisimmät toiminnanalat jäsennellysti, täsmällisesti ja erittäin selkeästi, ja esitän tämän vuoksi jälleen kerran kiitoksen professori Rackille. Mietinnössä analysoidaan EU:n rooli useilla alueilla, kuten lainsäädännössä, standardoinnissa ja yhdenmukaistamisessa, parhaiden käytäntöjen vaihdossa ja tutkimustoiminnassa. Lisäksi mietinnössä otetaan esille viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhdennetyn lähestymistavan tarve sekä yksittäisten henkilöiden vastuu ja rahoituskysymykset.

Suhtaudun myönteisesti useimpiin tekstissä esitettyihin ajatuksiin, mutta haluaisin käsitellä tarkemmin muutamaa erityistä asiakohtaa. Huomaan, että mietinnössä vahvistetaan esimerkiksi vertailukelpoisten tietojen tarve sekä tarve ottaa kaupunkiliikenne huomioon muilla toiminnanaloilla, joilla Euroopan unioni käyttää lainsäädäntövaltaa. Kaupunkiliikennettä koskevan eurooppalaisen foorumin, jonka avulla voidaan koota yhteen kaikki tiedot, parhaat käytännöt ja politiikkaa koskevat tiedot byrokratiaa välttäen, perustamista koskevaa ehdotusta on epäilemättä tarkasteltava lähemmin.

Olen samaa mieltä erityisistä liikennejärjestelmiä ja etenkin ympäristövyöhykkeitä ja tienkäyttömaksuja koskevista eurooppalaisista standardointi- ja yhdenmukaistamissäännöistä välttääksemme Euroopan eri kaupungeissa kehitetyt fragmentaariset ratkaisut. Tuen niin ikään ehdotusta erityisryhmiin kohdistetusta sosiaalisesta ulottuvuudesta sekä ehdotusta kehittää opetusta, koulutusta ja tiedotuskampanjoita, joiden avulla voitaneen vaikuttaa kansalaisten käyttäytymiseen. Rahoituksen suhteen olen samaa mieltä mietinnön kanssa siitä, että parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettävien yhteisön varojen lisäksi tarvitaan uusia rahoitusvälineitä.

Lopuksi haluan todeta, arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, että yhdyn täysin mietinnössä tehtyyn huomioon, että kaupunkiliikenteeseen tarvitaan pikaisesti uutta ajattelua ja innovoivia toimintamalleja. Meidän on EU:n periaatteita ja lainsäädäntöä kunnioittaen edistettävä, ei estettävä luovuutta ja joustavuutta paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Se on toissijaisuutta. Parlamentin arvokas mietintö osallistuu merkittävällä tavalla eurooppalaiseen päätöksentekoon tällä alalla, joka on lähellä kansalaisten, yritysten ja poliitikkojen ja etenkin paikallisten virkamiesten sydäntä koko Euroopassa.

Kiitos vielä kerran mielenkiinnostanne ja onnittelut esittelijälle erinomaisesta työstä.

  Justas Vincas Paleckis, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (LT) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Reinhard Rackia mietinnöstään. Jos 80 prosenttia väestöstä, jotka asuvat kaupungeissa, soveltaisivat kaupunkiliikenteen suositeltuja toimia, kaikkien elämänlaatu paranisi ja tulisi terveemmäksi. Tämä on hyvä esimerkki EU:n tavasta huolehtia kansalaisistaan.

Julkisen liikenteen ja pyöräilyreittien verkostoa on laajennettava ja ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja kannustettava. Merkittävin ja vaikein tehtävä on kuitenkin ihmisten tapojen muuttaminen. Esimerkiksi noin puolet Liettuan kaikista automatkoista on alle kilometrin pituisia. Jopa nuoret ja terveet ihmiset unohtavat omistavansa jalat ja että pyörä on jo keksitty. Komission avulla löytänemme erilaisia rahoitusvälineitä, joiden avulla voidaan poistaa ja vähentää kaupunkien elämää ja asukkaita halvaannuttavia liikenneruuhkia. Saasteita sylkevien rautahirviöiden keskellä voidaan vain liikkua tai tukehtua.

  Jan Olbrycht, aluekehityksen valiokunnan lausunnon valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, aivan aluksi haluan onnitella Reinhard Rackia mietinnöstään, ja aluekehityksen valiokunnan edustajana haluan sanoa, että valiokuntien, etenkin liikenteen valiokunnan ja aluekehityksen valiokunnan välinen yhteistyö sujui erittäin hyvin. Toivottavasti tätä kokemusta voidaan käyttää esimerkkinä tulevissa hankkeissa.

Reinhard Rackin mietinnössä käsitellään useiden eri alojen tärkeitä käsitteitä. Näitä ovat toisaalta ympäristöön liittyvät tekniset ja organisatoriset ongelmat ja toisaalta sosiaaliasioihin liittyvät ongelmat sekä alue- ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät seikat. Mietinnössä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti myös aihetta, jota Reinhard Rack jo käsittelikin, eli toissijaisuusperiaatteen toimintaa käytännössä. Mietinnössä käsitellään aihetta, joka kuuluu epäilemättä osittain paikallisviranomaisten toimivaltaan mutta joka ylittää heidän toiminnanalansa. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toisen tason tahojen pitäisi auttaa kaupunkeja tässä kohtaa: tämä olisi auttavaisuuden periaatteen mukaista. Toisen tason tahojen pitäisi auttaa kaupunkeja ja ennen kaikkea jäsenvaltioita ja Euroopan unionia luomalla organisatorisia ja rahoituksellisia mahdollisuuksia, rahoittamalla esitutkimuksia ja kokeellisia tutkimuksia.

Mietinnössä käsitellään aihetta, jonka teorian tunnemme, mutta tässä näemme, mitä yhdennetty lähestymistapa tarkoittaa käytännössä. Lähestymistapa edellyttää useiden erilaisten tekijöiden yhteistyötä. Odotamme komission lisätoimia asiassa ja haluamme nähdä toimintasuunnitelman.

  Markus Ferber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, jos Eurooppa on rikas, se on rikas moninaisuutensa puolesta. Tämä on pidettävä aina mielessä kaupunkiliikenteestä puhuttaessa, jotta sen rikkaus säilyy ja sitä ylläpidetään pitkään.

Ensimmäisiä puhujia kuultuani olen hieman huolissani siitä, että hukkaamme esittelijän mietinnössä määrittämän tasapainon toissijaisuusperiaatteen mukaisesti paikallisesti päätettävien ja Euroopan unionissa päätettävien asioiden välillä. Jos näin käy, Euroopan kaupungeista tulee samanlaisia, mikä tekee Euroopasta köyhemmän.

Tiivistäen ilmaistuna liikenteen organisointiin liittyviin ongelmiin jo vastanneet paikalliset ja alueelliset viranomaiset eivät tarvitse vihreää kirjaa ja ongelman käsittelemisestä tähän asti kieltäytyneet paikalliset ja alueelliset viranomaiset eivät todennäköisesti tartu siihen nytkään vihreän kirjan tai mietintömme johdosta.

Yksityiskohtia käsiteltäessä meidän on joka tapauksessa ymmärrettävä, että Euroopan menestys edellyttää kansalaisten hyväksyntää paikallisella tasolla. Kansalaiset eivät hyväksy Eurooppaa paikallisella tasolla, jos heistä tuntuu, että Eurooppa puuttuu toimintaan paikallisen elämän jokaisella osa-alueella. Tämän vuoksi olen esittänyt voimakasta kritiikkiä myös valiokunnassa. Olen pahoillani, että liikenteen ja matkailun valiokunta ei hyväksynyt valiokunnassa tekemiäni tarkistuksia, sillä pelkään, että olemme puuttumassa asiaan – alkaen tietysti parhaasta käytännöstä eli rakenne- ja koheesiorahastoaloitteista – joka meidän pitäisi jättää rauhaan.

Tämän vuoksi pyydän, että valiokunnassa tehtyä kompromissia pidemmälle ei mennä. Pidemmälle ei saisi mennä nyt esitettyjen useiden tarkistusten vuoksi. Eurooppa ei voi menestyä, jos se puuttuu ihmisten elämän kaikkiin osa-alueisiin.

  Saïd El Khadraoui, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Reinhard Rackia hyvästä yhteistyöstä. Mielestäni olemme saavuttaneet yhdessä paljon. Hän tietää, että PSE-ryhmä halusi joissain asioissa kunnianhimoisempia päätöksiä ja että ryhmä halusi määrittää Euroopan unionin osuuden konkreettisemmin. Ymmärrän, että jotkut hänen ryhmänsä jäsenet eivät ole samaa mieltä.

Mietintö sisältää kuitenkin useita hyviä yksityiskohtia ja ryhmämme tukee sitä täysin. Ensinnäkin mietinnössä myönnetään, että Euroopan kaupungit ovat samanlaisten haasteiden edessä. Ruuhkia on kaikkialla, mikä on suunnattomasti stressiä ja ajanhukkaa aiheuttava ongelma. Onnettomuuksia tapahtuu kaikkialla. Uskon, että puolet Euroopan unionin onnettomuuksista tapahtuu kaupunkialueilla.

PSE-ryhmä haluaa myös saavuttaa asettamamme kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suurin osa kaupungeista ja kunnista ponnistelee infrastruktuurinsa rahoittamisessa, ja Euroopan unioni voi osoittaa tukeaan kaikilla näillä aloilla, vaikka – myönnän tämän auliisti – tilanne vaihtelee paikasta toiseen. Voimme kuitenkin oppia toisiltamme ja kannatan ajatusta sellaisen kaupunkiliikenteen seurantakeskuksen tai foorumin perustamisesta, jossa hyvien ajatusten vaihtaminen on mahdollista.

Kaupunkeja ja kuntia pitäisi kannustaa tai jopa vaatia laatimaan liikennesuunnitelmansa kirjallisesti kaikkien asianosaisten yhteensaattamiseksi, yhteisen lähestymistavan hyväksymiseksi ja myönteisten sopimusten läpiajamiseksi. PSE-ryhmä uskoo, että Euroopan unionin pitäisi tarttua johtajan rooliin yhdenmukaistamisen, standardoinnin, yhteentoimivuuden ja tutkimus- ja kehitystyön alueilla, jotta uusilla hankkeilla, julkisen liikenteen hankkeet mukaan luettuina, olisi paremmat mahdollisuudet menestyä ja jotta kestävien ratkaisujen levittäminen ympäri Eurooppaa helpottuisi.

Arvoisa komission jäsen, näin ollen voidaan todeta, että PSE-ryhmä luottaa siihen, että komissio esittelee pian mahdollisimman konkreettisen toimintasuunnitelman, joka antaa selkeän kuvan vastuunjaosta politiikan eri toimijoiden välillä ja joka asettaa Euroopan unionin varmasti merkittävään asemaan.

  Jean Marie Beaupuy, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, aivan aluksi haluan kiittää Reinhard Rackia erinomaisesta mietinnöstään ja komissiota sellaisen vihreän kirjan laatimisesta, josta käydään nyt laajoja keskusteluja ja jonka pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kaupunkien asuntokysymyksiä käsittelevän Euroopan parlamentin laajennetun työryhmän kollegoiden ja etenkin juuri puheenvuoron käyttäneen Jan Olbrychtin kanssa kutsuimme viime vuonna komission jäsen Jacquet Barrot’n keskustelemaan aiheesta kanssamme. Keskustelu oli erityisen vilkas etenkin yhdennettyä lähestymistapaa käsiteltäessä. Arvoisa komission jäsen, minulla on puheaikaa vain vähän ja haluan korostaa asiakohdan lähemmän tarkastelun etuja. Kaupunkisuunnittelun käsitteiden ja kaupunkiliikenteen välillä on olennainen yhteys. Puhuessani kaupunkisuunnittelun käsitteistä tarkoitan itse asiassa liikennesuunnittelun käsitteiden puuttumista. Havainnollistaakseni asiaa otan esille neljä asiakohtaa.

Ensinnäkin on selvää, että liiketoiminta-, teollisuus-, asunto- ja vapaa-ajansektoreiden ja -alueiden myötä niin pienet, suuret kuin keskikokoisetkin kaupunkialueemme laajenevat tällä hetkellä. Liikenne lisääntyy joka kerta, kun uusia alueita kehitetään. Ei liene tarpeen muistuttaa, että kaupunkialueidemme koko on kasvanut 11 prosenttia, kun alueilla asuvan väestön määrä on noussut vain 2,5 prosenttia. Kymmenessä vuodessa eli vuosina 1990–2000 kaupunkialueet kasvoivat kolme kertaa Luxemburgin kokoisen alueen verran. Nämä luvut osoittavat, että joka kerta kun kaupunkialue kasvaa, matkamme pitenevät, olipa määränpää mikä tahansa. Kymmenen vuoden aikana näillä kaupunkialueilla henkilöautolla päivittäin tehtyjen matkojen määrä kasvoi 70 prosenttia ja kukin yksittäinen matka piteni 20 prosenttia.

Nämä luvut ja esimerkit osoittavat selkeästi, että kaupunkiliikenteen sekä muiden kansalaisten, joiden pidemmät, kalliit ja epämukavat matkat vain lisääntyvät, ongelmaa ei kyetä täysin ratkaisemaan ilman hyvää, eri kaupunkiparametrit huomioon ottavaa yhdennettyä lähestymistapaa, vaikka käytössämme olisi tehokkaampia, turvallisempia ja älykkäämpiä ajoneuvoja ja nopeampi ja mukavampi julkinen liikenne.

Arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, näissä kaupunkisuunnittelun konsepteissa on otettava huomioon kaupunkiliikenne paitsi kaupunkien ja kuntien eli kaupunkialueen kannalta, myös esikaupunkitasolla, kuten kollegani Reinhard Rack totesi. Kaikille tällä kaupunki- ja esikaupunkialueella muun muassa työskenteleville, rentoutuville ja opiskeleville kansalaisille on taattava tietty yhtenäisyys. Esille nousee kuitenkin vasta mainittu ongelma siitä, miten eri hallinnolliset rakenteet, eri kunnat ja muut alueet saadaan toimimaan rinta rinnan. Tämän vuoksi, arvoisa komission jäsen, pyydämme kiinnittämään erityistä huomiota yhdennettyyn lähestymistapaan komission tulevissa toimintasuunnitelmissa.

  Michael Cramer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluan myös esittää esittelijälle lämpimän kiitoksen. Minun on kuitenkin vaikea löytää mietinnön lopputuloksesta mitään myönteistä sanottavaa. Euroopan kaupungit ovat edelleen omillaan; kukaan ei auta niitä. Kahdenkymmenenseitsemän jäsenvaltion kaupunkialueille suunnattavien konkreettisten ja hyödyllisten puitteiden luomisen sijaan suurin osa valiokunnan jäsenistä valitsi pinnallisen tekstin: kaupungeista on tehtävä vihreämpiä, melua vähennettävä ja elämänlaatua parannettava! Samoin kuin Euroopan unionin komission vihreässä kirjassa kaupunkiliikkuvuudesta, mietinnössä ei kerrota tarkasti, miten tähän päästään.

Liikenneongelmien ratkaisemista varten Reinhard Rack tarjoaa aikamoisen sushibaari-ruokalistan. Mietintö tarjoaa korkeintaan luettelon aineksista, mutta ei todellista reseptiä. Tilanteeseen on kuitenkin vastattava kiireellisesti EU:n tasolla. Kahdeksan kymmenestä EU:n kansalaisesta asuu kaupungissa ja lähes kaikki kärsivät samoista ongelmista: ruuhkista, onnettomuuksista, melusta ja saasteesta. Kaupunkimme ovat ilmastonmuutoksen suhteen merkittävässä asemassa. Kaupunkiliikenteen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia ja kasvihuonekaasuista noin 70 prosenttia. EU ei saavuta omaa ilmastonsuojelutavoitettaan, jos liikenteen määrää ei vähennetä ja jos ihmiset eivät ala henkilöautojen sijaan kulkea junalla, linja-autolla, pyörällä ja jalan.

Vuodesta 1999 lähtien liikenteen päästöt ovat itse asiassa lisääntyneen 30 prosenttia ja muista lähteistä peräisin olevat päästöt ovat vähentyneet 10 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että liikenteestä peräisin olevien päästöjen määrä on itse asiassa niellyt muiden alojen saavutukset. Suurin osa jäsenistä katsoo kuitenkin, että mietinnössä mennään liian pitkälle, kun siinä vain mainitaan nämä luvut viittauksena kaupunkiliikenteen ja ilmastonmuutoksen väliseen yhteyteen.

Huomisessa äänestyksessä Verts/ALE-ryhmä esittää tarkistuksia, joiden tarkoituksena on lisätä kaupunkiliikennettä kokevaan mietintöön hitunen sen kipeästi tarvitsemia ainesosia. Ensinnäkin ryhmä haluaa mukauttaa EU:n osarahoitusta ympäristöystävällisempään suuntaan; tarkistuksemme mukaisesti tämä merkitsee tarkkaan sanottuna sitä, että rahoituksesta 40 prosenttia pitäisi ohjata rautateille ja 10 prosenttia pyöräilyn edistämiseen. Tähän mennessä 60 prosenttia EU:n liikennevaroista on mennyt tiehankkeisiin ja vain 20 prosenttia paikalliseen julkiseen liikenteen ja rautaliikenteeseen. Näin ollen ei ole ihme, jos tulokset ovat päinvastaisia kuin mitä toistuvasti ilmaisemme haluavamme.

Toiseksi EU:n varoja pitäisi myöntää vain, mikäli kaupungit toimittavat kestävän liikennesuunnitelman, jonka avulla olisi estetty useita järjettömiä tiehankkeita. Kolmanneksi ryhmä haluaa parantaa liikenneturvallisuutta asettamalla yleiseksi nopeusrajoitukseksi 30 kilometriä tunnissa ja antamalla kaupungeille luvan asettaa joillakin teillä korkeamman nopeusrajoituksen.

Jos ympäristön ja ilmaston suojelemiseen ja turvalliseen liikenteen takaamiseen tähtäävää toimintaa halutaan lisätä, Euroopan kaupungit tarvitsevat EU:lta merkittävää tukea. Tähän päästään vain hyväksymällä ryhmämme tarkistukset. Jos tarkistukset hylätään ja jos jälleen yksi ongelmiin vastaamaton mietintö hyväksytään, Verts/ALE-ryhmä ei äänestä sen puolesta.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluan kiittää Reinhard Rackia kovasta työstään. Kaupunkiliikennettä koskevan politiikan laatiminen Euroopan tasolla on vaikeaa. Vastuualueiden määrittäminen ei ole helppoa, ja se näkyy käsiteltävänä olevasta mietinnöstä.

Toisaalta mietinnössä todetaan useaan otteeseen, että Euroopan unionin pitää osallistua kaupunkiliikenteen suunnitelmien toteutukseen, ja toisaalla todetaan, että kaupunkiliikenne kuuluu Euroopan kaupunkien ja paikallisviranomaisten vastuulle ja että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti Euroopan unionilla pitäisi olla vain rajallinen sääntelyrooli. Lyhyesti sanottuna vastuualueiden määrittäminen tällä alalla on vaikeaa. Mielestäni esittelijä Reinhard Rack on käsitellyt asiaa hyvin ja valinnut toissijaisuusperiaatetta koskevat sanansa hyvin.

Minulla on kuitenkin myös jonkin verran huomautettavaa. Ensinnäkin mietinnössä mennään mielestäni liiaksi yksityiskohtiin. Tästä saa vaikutelman, että kaikkien Euroopan kaupunkien ongelmien ratkaisemisessa käytettävän eurooppalaisen kehyksen luominen on mahdollista. Ymmärtääkseni hyvää tarkoittava yksityiskohtainen luettelo aihealueista on laadittu yhdenmukaistamista varten ja luettelo alueista toimia varten, mutta ihmettelen, voidaanko asiassa edetä pidemmälle. Mielestäni yleinen lähestymistapa olisi ollut käytännöllisempi. Näin huomiota kiinnitettäisiin enemmän parhaisiin käytäntöihin ja tekniseen kehitykseen kaupunkiliikenteen alalla. Ymmärrän, että tämä lähestymistapa ei ole yhtä kunnianhimoinen, mutta mielestäni mielessä on pidettävä, että kaupunkiliikenne kuuluu Euroopan kaupunkien ja paikallisviranomaisten vastuulle.

Lisäksi yhdenmukaistamista varten laadittu aihealueita koskeva luettelo sisältää myös joitain sosiaalisia normeja. Tämä ei ole mielestäni hyvä ajatus. Sosiaaliset normit, kuten vammaismatkustajien liikkuminen, kuuluvat läheisesti yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan, joten ne on parempi jättää yhdenmukaistamatta ja standardisoimatta.

Kritiikistä huolimatta äänestän mietinnön puolesta. Reinhard Rack korostaa mietinnössään kuitenkin selkeästi, että turvallinen, kestävä ja tehokas kaupunkiliikennerakenne kuuluu Euroopan kaupunkien ja paikallisviranomaisten toimialaan, ja mielestäni tämä on mietinnön suurin ansio. Euroopan unioni voi ojentaa auttavan kätensä suunnatun rahoituksen ja asiaa koskevien tietojen vaihtamisen välityksellä, mutta tällä saralla ei tarvita EU:n lainsäädäntöä, eikä se ole toivottavaakaan.

Päätän puheenvuoroni toteamalla, ettei tämän kaiken keskellä saa unohtaa sitä seikkaa, että vastuu kaupunkiliikennejärjestelmistä kuuluu Euroopan kaupungeille ja kunnille. Niiden on kehitettävä järjestelmiä ja toimittava tehokkaasti kaikkien asianosaisten viranomaisten kanssa. Lopuksi haluan huomauttaa, että näiden liikennejärjestelmien menestys nousee tai kaatuu kansalaisten osallistumisen mukaan. Myös kansalaisten on pyrittävä saavuttamaan kaupunkiliikennesuunnitelmien tavoite eli kestävä, turvallinen ja luotettava kaupunkialueiden liikenne.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). - (RO) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kaupunkipolitiikka ei kuulu Euroopan unionin, vaan paikallisten ja alueellisten viranomaisten toimialaan. Euroopan unionin kaupungistumisaste on noussut koko ajan. Yli 300 miljoonaa kansalaista asuu kaupungeissa, ja kaupunkiväestön osuus kipuaa yli 80 prosentin vuoteen 2020 mennessä.

Kaupungistumisesta ja taajamoitumisesta on tullut eurooppalainen ongelma, sillä ne vaikuttavat Euroopan kansalaisten hyvinvointiin. Tällä hetkellä käsittelemme uusien ja erilaisten liikennemuotojen kasvanutta kysyntää, mikä lisää energiankulutusta ja maankäytön käyttöastetta ja huonontaa asteittain ilman ja maaperän laatua.

Vaikka kaupunkiliikennettä ja maankäytön suunnittelua koskevissa kansallisissa lainsäädännöissä on suuria eroja, Euroopan yhteisön toimielimet voisivat osallistua aktiivisesti kestävän kaupunkirakentamisen koordinointiin ja ennen kaikkea kaupunkiliikennepalvelujen kehittämiseen sekä ponnistella hyvien käytäntöjen tehokkaan leviämisen varmistamiseksi.

Kollegamme Reinhard Rack tarjoaa kaunopuheisia esimerkkejä nykytekniikan, kuten virtuaalisen liikkuvuuden, sekä multimodaalisuuden, infrastruktuurien käytön tehostamisen ja vaihtoehtoisten liikennemuotojen soveltamisen tarjoamista ratkaisuista.

Koulutuksella ja yksityisillä aloitteilla on keskeinen rooli vihreiden kaupunkien Euroopassa, ja yhteisön yleisissä politiikoissa pitäisi ottaa huomioon kaikki pitkän aikavälin kustannukset ja tarjota asiaankuuluvia ehdotuksia, tehokkaita alueiden välisen ja rajat ylittävän yhteistyön mekanismeja sekä tarvittavat tietolähteet.

Tämän 21. vuosisadan Euroopan haasteen tehokkaimpana ratkaisuvaihtoehtona pitäisi hyödyntää rakenne- ja koheesiorahastoja, jotka ovat kaupungistumisen keskeisin syy, käyttämällä niitä asianmukaisesti paikallisella ja alueellisella tasolla.

  Inés Ayala Sender (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää komissiota sen avusta tarjota kansalaisille ratkaisuja muun muassa tieturvallisuuteen, ruuhkiin ja ympäristövaikutuksiin liittyviin liikkumisongelmiin: valtaosa kansalaisista kärsii näistä ongelmista kaupungeissaan ja taajamissaan.

Ottaen huomioon ilmaistut varaukset ja pidättyvyyden, jotka koskevat tarvetta varmistaa, että toiminnassa sovelletaan toissijaisuuden periaatetta, katson että nämä ehdotukset paitsi käynnistävät tärkeitä ja tarpeellisia keskusteluita, myös tarjoavat vastauksen kansallisen, alueellisen ja ennen kaikkea paikallishallinnon vakaviin ja väistämättömiin kysymyksiin.

Tämänpäiväinen keskustelu on sidoksissa suureen keskusteluun ilmastonmuutoksen torjuntatavoista valmistautuessamme suureen keskusteluun rantojen globalisoinnista useita liikennemuotoja varten. Keskustelut ovat tärkeitä, mutta niihin tarvitaan konkreettinen vastine ihmisten jokapäiväisestä elämästä luonnollisessa ympäristössään, kuten kaupungissa.

Näin ollen kiitämme toimielimemme Reinhard Rackin mietinnön muodossa ilmaisemaa loistavaa ponnistusta. Haluan onnitella esittelijää tarkoista huomautuksista ja kiitän häntä valmiudesta hyväksyä, kannustaa ja tehostaa tekemieni tarkistusten mukaisesti aloitteita, jotka koskevat useita keskeisiä asiakohtia, kuten vaihtoehtoisia terveellisempiä kaupunkiliikenteen muotoja, esimerkiksi kävely, pyöräily ja julkinen liikenne, ja tieturvallisuutta, joka täällä todetun mukaisesti näyttää vahingollisimman ja aggressiivisimman puolensa juuri kaupunkiympäristössä. Huomioon on otettava paitsi liikuntaesteiset henkilöt, myös lastenvaunujen kanssa kulkevat ihmiset, jotka jäävät usein huomiotta, kuten lukuisat jalkakäytävien urbaanit esteet osoittavat.

Mietinnössä vaaditaan myös tehokkaita tavaraliikenneratkaisuja, luotettavat lastaus- ja purkujärjestelmät mukaan luettuina, viimeisen vaiheen toimien helpottamiseksi. Kyseisten toimien avulla tunnustetaan tarve edistää ihmisten ja tavaroiden rinnakkaista liikkuvuutta.

Lisäksi mietinnössä tuetaan älykkäiden liikennejärjestelmien käytön lisäämistä sekä vaaditaan niiden käytettävyyttä ja yhteentoimivuutta joustavien keinojen avulla. Lopuksi mietinnössä kannustetaan aktiivista osallistumista paikallisiin kaupunkiliikennefoorumeihin.

  Renate Sommer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, mitä me oikeastaan täällä teemme? Käsittelemme asiaa, joka ei kuulu lainkaan toimivaltaamme. Vihreä kirja kaupunkiliikenteestä pohjautuu tekaistuun toimivaltuuteen, jonka komissio on suljettujen ovien takana myöntänyt. Minulle on kerrottu, että komissio on ilmoittanut olevansa asiassa nyt toimivaltainen ilmastokeskustelun sekä sen vuoksi, että 80 prosenttia eurooppalaisista asuu kaupungeissa.

Hyvänen aika sentään, tämän perusteella voisin sanoa olevani toimivaltainen, koska 80 prosenttia eurooppalaisista elää tai on joskus elänyt perheessä. Aletaanko seuraavaksi keskustella perhepolitiikasta? Se olisi yhtä tekaistu ja perustelematon toimivalta. Ainoa asia, mitä kaupunkiliikenteen saralla voidaan edistää Euroopan tasolla, ovat hyvät käytännöt, eikä mitään muuta. Lainsäädännöllisten toimenpiteiden hyväksyminen täällä olisi verrattavissa toissijaisuusperiaatteen rikkomukseen.

Voimme olettaa, että paikallisviranomaiset haluavat selvittää liikenneongelmansa itse, koska nämä ongelmat ovat sidoksissa talouden toimintaan ja kaupungin sisäiseen kaupankäyntiin. Samaan aikaan kyse on tietysti myös kaupungista kenties pois muuttavien kaupunkilaisten elämänlaadusta. Kaupunkiemme ongelmat saattavat olla samankaltaisia, mutta ne eivät vain yksinkertaisesti ole samanlaisia. Tämän vuoksi paikallisten toimijoiden on tehtävä alueensa mukaisesti räätälöidyt päätökset. On päätettävä kaupunkiliikennepolitiikasta ja se on muotoiltava paikallisesti, ja paikallisviranomaisten on vastattava suunnittelusta.

Haluan varoittaa jäseniä mietinnön lainsäädäntötoimien vaatimisesta tai mahdollisesti tulkitsemasta tekstiä niin, että toimenpiteet sisällytetään jälkeenpäin. Lisäksi varoitan luomasta jopa lisää tietovuoria ja mahdollisesti jopa byrokratiaa. Kaupunkiliikennettä koskevan eurooppalaisen foorumin perustaminen johtaisi varmasti tähän. Tällä tapaa päädyttäisiin perustamaan jälleen uusi yhteisön virasto, joka tuottaisi jälleen lisää paperia ja tietysti maksaisi aika tavalla.

Näin kansalaiset saadaan vastustamaan Eurooppaa. Tähän meillä ei ole varaa. Pyydän teitä varmistamaan, että emme joudu tähän tilanteeseen.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Useiden vuosien kokemuksen aluepoliitikkona niin paikallis- kuin aluehallinnossakin omaavana arkkitehtinä ja kaupunkisuunnittelijana voin vahvistaa, että kaupunkiliikenne on aiheena erittäin ajankohtainen ja monimutkainen, ja haluan kiittää esittelijää hänen lähestymistavastaan.

Useat kaupungit eivät ymmärrä, että ne voivat välttää liikenteen organisointiongelmia suunnittelemalla paikallisen tieinfrastruktuurin täsmällisesti. Päättäessään vierailla Euroopan kaupungeissa turistit ottavat huomioon myös liikkumisen vaivattomuuden ja liikenteen organisointitavan. Liikenneruuhkat eivät tee kaupungeista ja niiden keskustoista lainkaan houkuttelevia.

Menestys edellyttää innovatiivisia ratkaisuja, kuten liikennetaakan helpottamista ja vaihtoehtoisten liikennemuotojen, kuten pyöräilyn ja kimppakyydin hyödyntämistä. Uskon, että uudesta turvallisemmasta ja ympäristöystävällisemmästä liikennemuodosta ja kestävästä liikennejärjestelmästä puhuttaessa tutkimus- ja kehitystyö tarjoaa merkittävän ja toistaiseksi vähän hyödynnetyn mahdollisuuden.

Kaikkien on osallistuttava liikenneongelmien ratkaisemiseen: EU:n, kaupunkien ja niiden asukkaiden sekä turistien. Mielestäni vastuun jakaminen EU:n ja kaupunkien kesken on myös tärkeää. Tässä mielessä EU:n rooli on määritettävä tarkasti.

  Pierre Pribetich (PSE). - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, aivan ensimmäiseksi haluan esittää kiitoksen kollegani Reinhard Rackin mietinnöstä. Kaupunkiliikenne vaikuttaa valankumouksen tavoin tapaamme ajatella ja matkustaa.

Emmanuel Sieyèsin kirjoitusta kolmannesta valtiosäädystä mukaillen haluan kysyä seuraavaa: Mitä kaupunkiliikenne merkitsee kaupungille? Kaikkea. Mitä se on merkinnyt tähän saakka? Ei mitään. Mitä se haluaa? Olla jotain. Näiden sanojen välityksellä haluan osoittaa kannattavani täysin tätä toimintamallimme vallankumousta sekä kiireellistä tarvetta luoda yhdennetty ja yleinen eurooppalainen tapa lähestyä uutta kaupunkiliikennettä menestyksekkään kaupunkisuunnittelun keskeisten periaatteiden yhdenmukaisuutta korostaen. Kannatan täysin myös sitä, että käyttöön otetaan ratkaisuja koskeva standardiperusta, joka sallii räätälöityjen toimenpiteiden laatimisen kullakin alueellisella tasolla.

Arvoisa komission jäsen, tämä merkitsee sitä, että komissio kantaa taloudellinen vastuunsa ja soveltaa lähestymistapaansa käytännössä. Kollegamme mainitsi puheenvuorossaan tämän menettelytavan käyttäen kielikuvaa sushibaari, jossa Eurooppa ehdottaa eri ruokalajeja, jotka kaupunkialueet voivat hyväksyä tai hylätä. Tässä joustavassa lähestymistavassa ei saa unohtaa yhtä ruokalajia eli kaupunkejamme. Kaupunkiliikenteen vallankumous ja uuden kulttuurin juurruttaminen edellyttää kaikkia näitä aineksia.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, että puhun liian aikaisin. Haluaisin osallistua keskusteluun Reinhard Rackin kaupunkiliikenteen uutta kulttuuria koskevasta mietinnöstä. Kuten aiemmin kerroin, pyöräilen mielelläni Brysselissä ja Strasbourgissa, missä pyörätiet ovat turvallisia, ja arvostan erityisesti autoilijoiden huomaavaisuutta, sillä he suovat etuajo-oikeuden jalankulkijoiden lisäksi myös pyöräilijöille. Pelkään enemmän kotonani Prahassa, missä turistit joutuvat hyppäämään sivuun autojen edestä ja missä en enää pyöräile. Eri kulttuurissa pätevät eri liikennesäännöt ja tavat, joiden mukaisesti voittajaksi selviytyy aina vahvin. Uskon, että liikenteen lisääntyessä Euroopassa jäsenvaltioiden liikennesääntöjä on yhdenmukaistettava ja liikennerikkomuksista määrättäviä seuraamuksia lähennettävä asteittain. Eri säännöt ylläpitävät erilaista kulttuuria. Näin ollen uusien jäsenvaltioiden tiet ovat erittäin vaarallisia hemmotelluille ulkomaisille pyöräilijöille ja jalankulkijoille – joihin itsekin katson lukeutuvani.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Haluan onnitella Reinhard Rackia hänen mietinnöstään.

Euroopan unioni tarvitsee uutta kaupunkiliikennekulttuuria, jossa julkinen liikenne ja pyöräily ovat tärkeämmässä asemassa.

Julkisen liikenteen kehittäminen edellyttää paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla politiikoita, joiden mukaisesti tuetaan osittain tai kokonaan joidenkin väestöryhmien eli koululaisten, opiskelijoiden, eläkeläisten ja vammaisten liikennepalveluja.

Mielestäni kaupunkikehitys ja -suunnittelu on toteutettava yhdennetysti huomioon ottaen kaupunkiliikenteen nykyiset ja tulevat tarpeet. Kaupunkien keskustat satamiin ja rautatieasemiin, lentokenttiin ja ennen kaikkea syrjäseutualueisiin yhdistävien suurnopeusjunien käyttöönoton pitäisi olla etusijalla suurten kaupunkien kehittämisessä ja uudistamisessa.

Sisävesiväylän läheisyydessä sijaitsevat paikkakunnat voisivat kehittää intermodaalisia liikennemuotoja, joilla vähennettäisiin suurten kaupunkien tieliikenteen aiheuttamaa saastumista.

Älykkäät liikennejärjestelmät ja ympäristövyöhykkeiden kehittäminen pitäisi liittää uuteen kaupunkiliikennepolitiikkaan.

  Inés Ayala Sender (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, kiitän ystävällisyydestänne. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen palannut puhujanpönttöön aikarajoitusten vuoksi. Haluan vain todeta Reinhard Rackin mietinnöstä, että halusin kommentoida vielä kahta asiakohtaa, jotka saattavat olla tärkeitä komission jäsenelle.

Ensinnäkin haluan ottaa esille uusia kaupunkiliikenteeseen liittyviä ammattiprofiileja koskevien aloitteiden puutteen. Mielestäni profiilit pitäisi ennakoida ja ottaa huomioon etenkin niiden sisältämän uudistusarvon vuoksi. Toista asiakohtaa käsiteltiin aluksi laajana osallistavana kuulemismenettelynä sellaisten kaupunkitullien kaltaisten toimien yhteiskunnallisten vaikutusten ennakoimiseksi, joiden vaikutus on merkittävä.

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, haluan muistuttaa esi-isieni käyttämän kielen eli latinankielisen sanan subsidium todellisesta merkityksestä. Subsidium tarkoittaa apua ja näin ollen toissijaisuutta tarkoittava englannin kielen sana subsidiarity tarkoittaa auttamista. Sanon tämän lievittääkseni Markus Ferberin, Marian-Jean Marinescun ja Renate Sommerin pelkoja: komissio ei ole aikeissa korvata paikallisia, maakuntien tai alueellisia viranomaisia. Euroopan asia ei ole määrittää paikallisista hallintopolitiikoista tai päättää, mitä yksittäisissä kaupungeissa tehdään.

Subsidium tarkoittaa auttamista: näin ollen Eurooppa, Euroopan komissio ja yhteisön toimielimet voivat auttaa ratkaisujen tarjoamisessa, keskustelujen aloittamisessa, sellaisen mahdollisuuksien mukaan yhteisen ratkaisun löytämiseen tähtäävässä kaupunkien välisessä tiedonvaihdossa, josta saattaa olla hyötyä kansalaisille ja joka saattaa helpottaa heidän elämäänsä, liikkumistaan ja parantaa heidän turvallisuuttaan niin tien päällä kuin terveyttä uhkaavien saasteiden kannalta.

Rahoitusapu on tietenkin yksi mahdollisuus. Haluan muistuttaa Civitas-aloitteesta, jonka avulla saatiin hyviä tuloksia ja joka voisi toimia hyvänä seuraamisen arvoisena esimerkkinä. Toimintasuunnitelmassa, jonka aion esittää – ja jonka tarkoituksena on koordinoida ja esittää toiminta-ajatuksia – otan huomioon kaikki tässä keskustelussa esille tulleet ehdotukset ja yritän antaa ideoita ja ehdotuksia ottaen koko ajan huomioon toissijaisuusperiaatteen, sillä olen hyvin tietoinen Euroopan unionin toimivallasta. Koska valtaosa EU:n kansalaisista asuu suurissa kaupungeissa, uskon kuitenkin, että Euroopan unionilla on velvollisuus auttaa.

Toistan, että auttaminen ei tarkoita korvaamista: olen myös vakuuttunut siitä, että ihmisten ongelmien ratkaiseminen kuuluu heidän valitsemilleen paikallisviranomaisille. Euroopan unionilla on kuitenkin merkittävä rooli, liittyipä se sitten vain auttamiseen ja joidenkin aloitteiden koordinointiin ja varojen jakamiseen, jotta paikallisviranomaiset ja virkamiehet voivat palvella paremmin kansalaisiamme.

  Reinhard Rack, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia kollegoitani osallistumisesta tämäniltaiseen vilkkaaseen keskusteluun, jossa on hiottu joitakin kulmia.

Tässä mielessä viimeiset 40–50 minuuttia kuvastavat liikenteen ja matkailun valiokunnan ilmapiiriä viime kuukausien aikana. Myös valiokunnassa mielipiteet vaihtelivat laidasta toiseen. Äänestimme yli 350 tarkistusehdotuksesta. Onnistuimme tiivistämään nämä 350 tarkistusehdotusta suhteellisen johdonmukaiseksi tekstiksi, joka hyväksyttiin valiokunnan erittäin suurella enemmistöllä eli 27 puolesta ja kaksi vastaan. Olisin iloinen, jos huomisessa äänestyksessä päädyttäisiin samankaltaiseen tulokseen, ja teen parhaani varmistaakseni sen.

Yksi poliittinen ryhmä ei ollut tyytyväinen liikenteen valiokunnan keskustelujen tuloksiin, ja on tehnyt sen erittäin selväksi myös täällä tänään. Kollegoille on esitetty myös vetoomuksia mielen muuttamisesta huomenna. Olisin erittäin kiitollinen, jos kollegani jatkavat liikenteen valiokunnassa nähtyä yhteistyötä ja keskittyvät valiokunnassa laatimamme tekstin hyväksymiseen huomisessa täysistunnossa. Tämän vuoksi pyydän heitä tarkastelemaan esittelijän suosituksia huomisessa äänestyslistassa.

Muilta osin odotan aiheen käsittelyn jatkamista ja toivotan komissiolle ja varapuheenjohtajalle menestystä toimintasuunnitelman ja tulevien asiaa koskevin toimien kanssa.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Corina Creţu (PSE), kirjallinen. – (RO) Mielestäni uudenaikaisissa kaupungeissa tarvitaan uutta kaupunkiliikennettä koskevaa lähestymistapaa. Euroopan 1950- ja 60-lukujen talouskasvu johti kaupunkien horisontaaliseen laajenemiseen, ja ihmiset muuttivat kaupunkien keskustoista esikaupunkialueille. Tämä auton käytön yleistymisen suosima malli ei ole nykyään enää kestävä, kun otetaan huomioon pääosin polttoainemoottorin aiheuttamaan saastumiseen liittyvät muutokset, kuten polttoaineen ennennäkemätön nousu ja maailmanlaajuista ilmastonmuutosta koskevat huolet.

Meidän pitäisi toivottaa tervetulleeksi aloite, joka sallii Euroopan kaupunkien laatia ympäristönsuojelua koskevat edellytykset täyttävän ja kaikkien käytettävissä olevan tehokkaan julkisen liikenteen järjestelmän, samoin kuin lyhyiden välimatkojen tai vuorokaudenaikojen mukaisesti mukautettujen vaihtoehtoisten liikennemuotojen liittäminen kaupunkisuunnitteluun. Toisena haasteena on tavaraliikenne kaupungeissa, mikä on keskeinen tekijä kaupungin hyvän taloudellisen kehityksen kannalta. Tämän vuoksi katson, että on tärkeää ottaa käyttöön sellaisia käytäntöjä, kuten kokemusten vaihto Euroopan kaupunkien hallintojen välillä ja kaupunkien optimointia koskevat tietokannat Euroopan tasolla, ja että on tärkeää kannustaa kansalaisia muuttamaan henkilökohtaista liikkumista kaupunkiympäristössä koskevaa lähestymistapaansa.