Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2607(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0040/2008 (B6-0166/2008)

Keskustelut :

PV 09/07/2008 - 15
CRE 09/07/2008 - 15
PV 04/09/2008 - 3

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 9. heinäkuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

15. Palestiinalaiset vangit israelilaisissa vankiloissa (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

- neuvostolle laaditusta suullisesta kysymyksestä palestiinalaisista vangeista israelilaisissa vankiloissa (O-0040/2008 – B6-0166/2008);

- komissiolle laaditusta suullisesta kysymyksestä palestiinalaisista vangeista israelilaisissa vankiloissa (O-0041/2008 – B6-0167/2008).

 
  
MPphoto
 
 

  Luisa Morgantini, laatija. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, esitämme eri poliittisia ryhmiä edustaville 47 jäsenelle yksinkertaisen kysymyksen: mitä neuvosto ja komissio aikovat tehdä sen perusteella, että Israelin viranomaiset ovat rikkoneet kansainvälisiä yleissopimuksia palestiinalaisten vankien osalta? Suurinta osaa vangeista pidetään Israelin alueella, millä rikotaan Geneven yleissopimuksen 76 artiklaa: mielivaltaiset pidätykset, talojen järjestelmällinen tutkiminen, hallinnolliset pidätykset sekä kidutus ja pahoinpitely kuulustelujen aikana pidätyskeskuksissa. Miehiä, naisia, teini-ikäisiä, opiskelijoita, parlamentin jäseniä ja kaupunginjohtajia – noin 10 000 vangittua henkilöä kolmen ja puolen miljoonan kansalaisen väestöstä; 16–35-vuotiailta on kielletty vierailut, joten vangit eivät ole vuosikausiin saaneet tavata veljiään, siskojaan, äitejään ja isiään.

Tästä raportoivat Amnesty Internationalin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaiset kansainväliset järjestöt sekä ihailtavat israelilaiset järjestöt, kuten B’Tselem ja Hamoked, samoin kuin palestiinalaiset järjestöt, kuten Addameer ja Defence for Children International. Israelin viranomaisia ei kuitenkaan painosteta noudattamaan niiden yleissopimusten ja sääntöjen määräyksiä, jotka ne itse ovat ratifioimassa ja jotka myös me ratifioimme.

Haluaisin lukea kuvauksen tilanteesta, erään äidin esittämän vetoomuksen: ”Olen Nablusista kotoisin olevan vangin, Said Al Atabehin äiti. Poikani on ollut vankilassa vuodesta 1977 lähtien. Olen 78-vuotias ja kärsin korkeasta verenpaineesta ja diabeteksesta; näkökykyni heikkenee, ja minun on nykyisin vaikea liikkua omassa kodissani. Saatatte yllättyä, mutta ainoa toiveeni tässä maailmassa on, että saisin tavata poikani ja sulkea hänet hellästi syliini ennen kuin kuolen. Kaikki lapseni, pojat ja tyttäret, ovat nykyisin aikuisia, naimisissa ja muuttaneet omiin koteihinsa. Said on menettänyt kaiken, enkä voi tavata häntä – en kuitenkaan siksi, että olen vanha ja sairas, vaan siksi, että Israelin viranomaiset eivät myönnä minulle vierailulupaa, turvallisuussyistä, kuten ne sanovat. Olen saanut vierailla Saidin luona yhden kerran, kun pääsin hänen luokseen israelilaisella ambulanssilla Punaisen Ristin avustamana. Tämä tapahtui kahdeksan vuotta sitten, kun hän oli ollut vangittuna 29 vuoden ajan. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun suljin rakkaan poikani syliini. Hän piti minusta kiinni ja sanoi: ”Äiti, minusta tuntuu kuin syntyisin uudelleen tähän maailmaan”. Nuo minuutit olivat kallisarvoisimpia minulle ja hänelle, mutta hetki, jolloin meidän piti erota toisistamme, oli vaikein ja tuskallisin.” Tämä äiti esittää vetoomuksen: ”Haluaisin tavata hänet vielä yhden kerran”.

Voimmeko sallia tämän? Voidaanko miestä, joka on ollut vankilassa 32 vuoden ajan, estää tapaamasta äitiään? Missä ovat kansainväliset säännöt? Kysyn itseltäni: missä on inhimillisyys? Katson, että neuvostona, komissiona, parlamenttina meidän on pysyttävä kannassamme ja sanottava mahdollisimman painokkaasti, että kansainvälisiä sääntöjä on noudatettava ja että palestiinalaiset vangit – ja kuten sanoin, heitä on 10 000 – on vapautettava, jotta tasoitettaisiin tietä rauhalle palestiinalaisten ja israelilaisten välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja varapuhemies Luisa Morgantini, hyvät naiset ja herrat, olette ottaneet esille kysymykset palestiinalaisten, myös alaikäisten palestiinalaisten vangitsemisesta ja hallinnollisista pidätyksistä Israelissa ja heidän kohtelustaan miehitetyillä alueilla ja Israelissa.

Neuvosto katsoo, että rikosoikeudellisessa politiikassa ja käytännöissä on kaikissa olosuhteissa kunnioitettava ihmisoikeuksien perusperiaatteita, jotka on vahvistettu kansainvälisessä lainsäädännössä, erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa.

Kaikki mielivaltaiseksi katsottavat pidätykset on tuomittava, erityisesti jos pidätetylle henkilölle ei ole kerrottu häntä vastaan esitetyistä syytteistä. Periaate puolueetonta ja julkista oikeudenkäyntiä puolueettomassa ja riippumattomassa tuomioistuimessa koskevasta oikeudesta on olennainen valtiossa, joka noudattaa oikeusvaltion periaatteita, ja toteamme, että erityistuomioistuimia voidaan perustaa ainoastaan erittäin rajatuissa ja selvästi määritellyissä tapauksissa.

On myös olennaista noudattaa velvollisuutta kohdella vangittuja henkilöitä asianmukaisesti, ja vankien kidutus ja muu julma, epäinhimillinen ja alentava kohtelu on luonnollisestikin kiellettävä ja estettävä.

Neuvosto tunnustaa, että Lähi-idän ihmisoikeustilanne on huolestuttava. Neuvosto on kuitenkin erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan unionin ja Israelin välisessä vuoropuhelussa käsitellään kaikkia näitä kysymyksiä, mukaan luettuna tilanne palestiinalaisalueilla. Ihmisoikeudet ovat kysymys, josta keskustellaan jatkossakin pysyvästi kaikilla tasoilla EU:n ja Israelin välisten poliittisten suhteiden puitteissa.

Näin ollen EU:n ja Israelin assosiaationeuvoston kokouksen päätteeksi 16. kesäkuuta 2008 antamassaan julkilausumassa Euroopan unioni kehotti tekemään ihmisoikeusasioita käsittelevästä epävirallisesta ryhmästä pysyvän alivaliokunnan.

Neuvosto on tietoinen tosiasioista, jotka arvoisat parlamentin jäsenet, erityisesti varapuhemies, ovat esittäneet ja jotka on otettu esiin ihmisoikeustilanteesta palestiinalaisalueilla vastaavan Yhdistyneiden Kansakuntien erityisraportoijan John Dugardin viimeisimmässä raportissa ja erilaisissa hallituksista riippumattomissa järjestöissä.

Neuvosto on saanut mahdollisuuden ilmaista huolestuneisuutensa ja on useaan otteeseen kehottanut vapauttamaan useampia palestiinalaisvankeja. Lisäksi se vahvistaa kantansa, jonka mukaan Annapolisissa marraskuussa 2007 käynnistynyt poliittinen prosessi, jonka lisäksi itse paikalla on toteutettava luottamusta osoittavia toimenpiteitä, on ainoa keino löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, joka perustuu kahteen sopuisasti olemassa olevaan valtioon eli itsenäiseen Palestiinaan, joka on demokraattinen, toimintakykyinen ja rauhaan perustuva valtio Israelin rinnalla ja jolla on turvatut ja tunnustetut rajat.

Tässä yhteydessä, luottamuksen luomiseksi uudelleen osapuolten välille ja siviiliväestön osallistamiseksi nykyiseen poliittiseen prosessiin, neuvosto kehottaa Israelia osoittamaan merkittävää hyvää tahtoa erityisesti vapauttamalla ensisijaisesti palestiinalaiset lapset, naiset ja vaaleilla valitut edustajat, jotka ovat vangittuina tai pidätettyinä hallinnollisista syistä.

(Suosionosoituksia)

Luisa Morgantini mainitsee kansainvälisen lainsäädännön säädösten soveltamisen. Tämän asian osalta neuvosto katsoo edelleen, että kansainvälistä lainsäädäntöä on puolustettava ja kehitettävä, kuten neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymässä Euroopan turvallisuusstrategiassa todetaan.

Haluaisin korostaa, että neuvosto on Euroopan unionin puolesta erittäin tyytyväinen siihen, että Israel ja Hizbollah ovat tehneet vaihtosopimuksen, mistä saimme kuulla maanantaina. Tämän sopimuksen nojalla Hizbollahin taistelijoiden ruumiit palautetaan ja palestiinalaisvankeja vapautetaan vaihtokauppana vuonna 2006 vangittujen israelilaisten sotilaiden Ehud Goldwasserin ja Eldad Regevin ruumiiden palauttamisesta.

Toivomme, että tämä vaihto toteutetaan sovitun mukaisesti, mutta tämä asia myös osoittaa tulevaisuutta varten, miten monimutkainen ”vankeja” koskeva kysymys on Lähi-idässä ja miten tärkeää on, että siihen löydetään ratkaisu.

Neuvosto huomauttaa, että poliittinen prosessi, sellaisena kuin se on määriteltynä etenemissuunnitelmassa, on ainoa keino päästä tavoitteeseen, josta osapuolet ovat sopineet, ja kuten totesin ja mainitsemieni ehtojen nojalla, luoda kaksi erillistä rauhaan perustuvaa valtiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi sanoa Luisa Morgantinille, että ymmärrän hyvin kysymyksen, jonka esititte meille tänään. Myös minä tapasin viime helmikuussa vankien asioista vastaavan palestiinalaisministerin. Seuranani tuolloin oli Fadwa Barghouti, vangittuna pidetyn Marwan Barghoutin vaimo. Kuuntelin heitä erittäin tarkkaavaisesti. Heidän kertomuksensa vankien tilanteesta vastaa kertomuksia, joihin parlamentin jäsenet ja te henkilökohtaisesti viittaatte kysymyksissänne.

Tämän takia haluan korostaa, että olen erittäin huolestunut ihmisoikeusrikkomuksista ja että koen suurta myötätuntoa palestiinalaisvankien kärsimyksistä Israelin vankiloissa.

Komissio on erittäin tietoinen Israelin vastuusta miehittäjänä ja niistä tilanteeseen liittyvistä ongelmista, jotka koskevat kansainvälisen oikeuden soveltamista. Tämän takia otamme israelilaisten kollegojemme kanssa epävirallisissa ja virallisissa yhteyksissä säännöllisesti esiin esimerkiksi hallinnollisia pidätyksiä koskevan kysymyksen. Yksittäistapaus, jonka mainitsitte tänään, koskettaa minua syvästi, ja jos voisin saada kyseiset asiakirjat, teen henkilökohtaisesti kaiken voitavani asian puolesta. Ehkäpä on mahdollista, että tämä äiti saa vielä tavata poikansa.

Euroopan unioni on myös kehottanut useaan otteeseen vapauttamaan välittömästi Israelin vangitsemat palestiinalaiset lainsäätäjät. Komissio on myös tietoinen palestiinalaislapsista, joita pidetään israelilaisissa vankiloissa ja pidätyskeskuksissa. Tämä on vastoin lapsen oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta, jossa alaikäisten ikärajaksi asetetaan 18 vuotta. Lisäksi tämä on vastoin neljättä Geneven yleissopimusta, jossa vaaditaan vankien pitämistä miehitetyllä alueella. Kyseiset vangitut lapset ovat erityisen haavoittuvaisia. Me tiedämme sen. Heitä on kohdeltava kansainvälisen oikeuden säännösten mukaisesti.

Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota niiden lasten tilanteeseen, joihin tämä konflikti vaikuttaa. Tämän takia Euroopan unioni on lisännyt Israelin ja Palestiinan miehitetyt alueet niiden ensisijaisten valtioiden luetteloon, joissa pannaan täytäntöön EU:n suuntaviivat lapsista aseellisissa konflikteissa.

Näiden suuntaviivojen mukaisesti Euroopan unioni myös sisällyttää Israelin kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun kaikki kysymykset, jotka koskevat niitä lapsia ja heidän hyvinvointiaan, joihin konflikti vaikuttaa. Lisäksi Euroopan unioni tekee tiivistä yhteistyötä YK:n virastojen ja israelilaisten ja palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa ja osallistuu aktiivisesti lasten oikeuksien valvomiseen, niistä raportoimiseen ja niiden edistämiseen.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kansainvälisen oikeuden säännösten noudattaminen ovat yksi Euroopan unionin perusarvoista. Ne ovat olennainen osa ulkopolitiikkaamme. Näin ollen ihmisoikeuksien suojeleminen on erittäin tärkeässä asemassa suhteissamme Israeliin. Tämä käy ilmi ihmisoikeusvuoropuhelusta, jota käymme Israelin viranomaisten kanssa eri tasoilla.

Komissio aikoo Israelin viranomaisten kanssa järjestettävissä kokouksissa kehottaa Israelia noudattamaan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten yleissopimusten säännöksiä täysimääräisesti, ja minä aion henkilökohtaisesti myös toimia tällä tavalla kokouksissa israelilaisten päätöstentekijöiden kanssa. Euroopan unioni ilmaisi äskettäin EU:n ja Israelin assosiaationeuvoston viimeisimmässä kokouksessa toiveensa virallisen ihmisoikeusasioita käsittelevän alivaliokunnan perustamisesta. Tämä olisi tärkeä askel kohti virallisen vuoropuhelun käymistä näistä kysymyksistä.

EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen 2 artiklassa muistutetaan edelleen Euroopan unionia ja Israelia siitä, että ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden kunnioittaminen ovat kahdenvälisten suhteidemme perustana. Uskomme, että vuoropuhelu on lupaavin keino vaikuttaa Israeliin myönteisellä tavalla. Emme arkaile ottaa esille vaikeita kysymyksiä, kuten asiaa, josta arvoisa parlamentin jäsenet ovat tiedustelleet.

Olen täysin samaa mieltä puheenjohtajavaltion kanssa siitä, että kaikkea tätä on tarkasteltava Lähi-idän konfliktin puitteissa, ja tämän takia katson, että tämän konfliktin ratkaiseminen lieventäisi tai jopa ratkaisisi vankeja koskevan ongelman.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran Israelin vastaiset voimat tässä parlamentissa käyttävät kaikki mahdollisuudet hyökkäyksiin juutalaisten valtiota vastaan, ja jälleen kerran meidän, jotka haluamme käydä tasapainoista keskustelua asiasta ja toivomme Lähi-itään aitoa rauhaa, on puolustettava Israelia. Israel on kuitenkin loppujen lopuksi demokraattinen valtio, jonka olemassaoloa Jihadi-terroristit ja heidän kannattajansa uhkaavat. Juuri kyseiset henkilöt ovat tällä hetkellä pidätettyinä Israelissa hallinnollisista syistä.

Lapsia koskevan kysymyksen osalta on todettava, että on surullista, että terroristit ovat vetäneet lapset mukaan intifadaan ja värvänneet heidät jopa mahdollisiksi itsemurhapommittajiksi.

Asetan kyseenalaiseksi erityisesti sen, onko tälle päätöslauselmaesitykselle tarvetta nyt, kun Hamasin kanssa on tehty tulitauko ja se on juuri lopettanut ohjusten ampumisen Gazasta siviilejä kohti. Lisäksi Israel ja Hizbollah vaihtavat nyt vankeja, joten viisi terroristivankia palautettiin kotiinsa ja perheidensä luo, kun taas kaksi israelilaissotilasta palautetaan ruumispusseissa. Yksi näistä terroristeista – Samir Kuntar – murhasi nuoren israelilaismiehen hukuttamalla hänet, minkä jälkeen hän otti miehen tyttären ja viskoi häntä kiviin ja hakkasi hänen päätään kiväärinperällä. Lisäksi hän surmasi poliisin. Achille Lauron kaapanneet palestiinalaisterroristit – jotka surmasivat tuolloin iäkkään juutalaismiehen ja heittivät hänen ruumiinsa yli laidan – vaativat Kuntarin vapauttamista.

Kaikkien demokratioiden on maksettava kova hinta sopimusten tekemisestä terroristien kanssa, mutta Israelin kanssa hinta on vielä kaksinkertainen. Samir Kuntar on vannonut jatkavansa pyhää sotaa Israelia vastaan nyt, kun hänet on vapautettu.

Tämän takia ylistän Israelin rohkeaa päätöstä. Toivon, että se johtaa lopulta myönteisiin tuloksiin, mutta pelkään, että näin ei käy, koska on melko selvää, että ne, jotka haluavat tuhota Israelin valtion, saavat vahvistusta Luisa Morgantinin kaltaisilta poliitikoilta, jotka esittävät tällaisia päätöslauselmia tällaisena ajankohtana.

Nyt kun hän on päässyt tähän aiheeseen, hän voisi myös tutkia Yhdistyneen kuningaskunnan lehdistössä esitettyjä väitteitä siitä, että Hamas Gazassa ja, kenties yllättävämmin, itse Palestiinalaishallinto kiduttavat jatkuvasti omaa väkeään palestiinalaisvankiloissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique De Keyser, PSE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, osallistuin äskettäin Berliinin konferenssiin, jossa keskeisenä puheenaiheena olivat oikeusvaltion periaatteet ja niiden kunnioittaminen miehitetyillä alueilla. Se, mikä koskee Palestiinaa, jatkuvasti kehittyvää valtiota, koskee mitä suurimmassa määrin myös Israelia. Tässä yhteydessä palestiinalaisvankien kohtalo on todellinen paradigma, sillä tässä asiassa on kyse yli 8 500 palestiinalaisvangin kohtalosta ja heidän vankeutensa syistä ja ehdoista.

Haluaisin huomauttaa, että 48 vaaleilla valittua jäsentä Palestiinan lakia säätävästä neuvostosta on tällä hetkellä vangittuna. Tätä on mahdotonta hyväksyä. Suurin osa pidätetyistä henkilöistä on siirretty israelilaisiin vankiloihin vastoin Geneven yleissopimusta, jossa kielletään vankien siirtäminen miehitetyltä alueelta miehittäjän alueelle – tätä on mahdotonta hyväksyä. Miehitetyillä alueilla sovellettavaa rikoslainsäädäntöä sovelletaan ainoastaan palestiinalaisiin, eikä lainkaan uudisasukkaisiin. Toisin sanottuna se, mikä on rikollista yhdelle ryhmälle, ei olekaan rikollista toiselle ryhmälle. Tätä on mahdotonta hyväksyä. Noin sata naista on vangittu, eikä raskaana oleville tai imettäville naisille tarjota hoitoa, jota heidän tilansa edellyttää – tätä on mahdotonta hyväksyä. Vankiloissa on aikuisten oloja vastaavissa oloissa 310 alaikäistä, vaikka Israel on allekirjoittanut lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Ja kenenkään ei parane toistaa sitä, minkä olen jo kuullut, eli että 15 vuoden ikäisinä nämä pikkuarabit ovat jo aikuisia ja kykeneväisiä mihin tahansa.

Hyvä Charles Tannock, mitä tästä voidaan syyttää, ellei miehitystä, joka on vienyt heiltä heidän lapsuutensa? Ja luettelo jatkuu: kidutusta, pahoinpitelyä, olemattomia puolustusoikeuksia, tuomioiden puutetta ja niin edelleen. Muistuttaisin teitä, että sekä israelilaiset että kansainväliset lähteet ovat kirjanneet ylös nämä tosiasiat. Euroopan parlamentti ei tietenkään voi heilauttaa taikasauvaa ja saada tätä konfliktia päätökseen, mutta voin vakuuttaa teille, että se antaa suurta painoarvoa ihmisoikeuksille, kun se määrittelee Israelin asemaa, josta keskustellaan tänä vuonna. Asia todetaan selväsanaisesti tämän sopimuksen 2 artiklassa: ”Osapuolten väliset suhteet ja kaikki tämän sopimuksen määräykset perustuvat kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mikä ohjaa heidän sisäpolitiikkaansa ja kansainvälistä politiikkaansa ja muodostaa sopimuksen olennaisen osan”.

Luonnollisesti vaihtoa on tehtävä. Vankien, kuten toisaalta Gilad Shalitin ja toisaalta Salah Hamourin vaihtamisesta ja vapauttamisesta on neuvoteltava. Ja olen todellakin erittäin tyytyväinen siihen, että Hizbollahin kanssa on tehty vaihtosopimus. Haluaisin kuitenkin muistuttaa israelilaisille kumppaneillemme, että Euroopan parlamentti ei ole valmis neuvottelemaan ihmisoikeuksista. Tämän takia olen ilahtunut ja onnittelen teitä, arvoisa neuvoston edustajana toimiva ministeri, ja teitä, arvoisa komission jäsen, voimakkaista sanoistanne, joilla vakuutatte meidät siitä, että me kolme toimielintä todellakin muodostamme yhden Euroopan unionin.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, puhun tästä asiasta henkilökohtaisesti.

Israelin hallitukset harjoittavat yksi toisensa perään politiikkaa, jolla palestiinalaisten toiveet asua vapaasti omalla maallaan pyritään tukahduttamaan rautaisin ottein ja asein sekä mielivaltaisten pidätysten, vankeuden, kidutuksen ja siviilien, myös naisten ja lasten murhaamisen avulla. Tässä ne eivät toimi harkiten, sillä ne eivät ymmärrä, että todellisia turvallisuusongelmia, joita Israelille on väitteiden mukaan syntynyt, ei voida ratkaista tällaisin epäinhimillisin toimin. Tällainen julmuus voi päinvastoin vain lisätä väkivaltaa, ja se voi vähitellen heikentää viimeisenkin kansainvälisen tuen, jota ne ovat aiemmin saaneet.

EU:n johtajien olisi pitänyt jo aikaa sitten rohkeasti varoittaa valtaapitäviä juutalaispoliitikkoja siitä, että jos he toimivat jatkossakin natsien kaltaisina sotilaskomentajina ja jos he edelleen ajattelevat, että Yhdysvaltojen ja heidän vaikutuspiiriinsä kuuluvien eurooppalaisten tahojen – myös Euroopan parlamentin jäsenten – tuki on iänkaikkista, he valitettavasti mutta vääjäämättä johtavat valtionsa tuhoon, kuten on laskelmoitu.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Obeida Assida on palestiinalainen opiskelija. Hänet pidätettiin vuonna 2003, kun hän oli 17-vuotias, ja häntä pidetään vangittuna hallinnollisista syistä Israelissa ilman, että hänelle on esitetty syytteitä tai järjestetty oikeudenkäyntiä. Saed Yassine on palestiinalainen ihmisoikeuksien puolustaja. Hän on 34-vuotias. Hänet on pidetty vangittuna hallinnollisista syistä vuodesta 2006 lähtien. Häntä vastaan ei ole esitetty syytteitä, eikä hän tiedä, mistä häntä voitaisiin syyttää. Hänen vaimonsa ja lapsensa ovat saaneet vierailla hänen luonaan ainoastaan kolme kertaa. Noura al Hashlamoun on kuuden lapsen 36-vuotias kotiäiti. Hänet on pidetty hallinnollisista syistä vangittuna Israelissa syyskuusta 2006 lähtien ilman, että häntä vastaan on nostettu syytettä tai että hänelle on järjestetty oikeudenkäyntiä. Marwan Barghouti, vankeja koskevan dokumentin alkuunpanija ja kirjoittaja, on ollut vangittuna Israelissa huhtikuusta 2002 lähtien. Lisäksi haluaisin kiinnittää kollegoideni huomion siihen, että hänen vapauttamistaan koskeva vetoomus kiertää yhä jäsenten joukossa ja että voitte halutessanne allekirjoittaa sen milloin tahansa.

Kaikki tietävät, että jos kävisin läpi pitkän luettelon niistä tuhansista palestiinalaisvangeista, joita pidetään tällä hetkellä Israelin vankiloissa vastoin kansainvälisen lainsäädännön ja ihmisoikeuslainsäädännön säännöksiä, tarvitsisin valtavasti puheaikaa. He kaikki, heidän perheensä, ansaitsevat kuitenkin pitkän puheenvuoron. Heitä ei ole säästelty miltään – julmalta kuulustelulta, joka on saattanut kestää jopa 188 päivää ja johon tiettävästi kuuluu myös kidutusta; tunnustuksilta ja tuomioilta, jotka on allekirjoitettava hepreaksi; perusteettomalta vankeudelta Israelissa, oman alueensa ulkopuolella, niin että vankeutta voidaan jatkaa mielivaltaisesti uudelleen kuuden kuukauden välein; väliaikaisen ja syrjivän sotilaslainsäädännön soveltamiselta, vaikka siihen ei ole mitään laillista perustetta; asianajajan käytön kieltämiseltä vankeuden ensimmäisten 90 päivän ajan ja käytännössä olemattomilta vierailuoikeuksilta.

Véronique De Keyser on oikeassa todetessaan, että juuri tätä EU ei voi hyväksyä. Tätä ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Ja te kerrotte meille, että te aiotte hyödyntää tätä uutta vuoropuhelua. Miksi meidän olisi uskottava, että Euroopan unioni, te, komissio ja neuvosto, olette huomenna kykeneväisempiä vaatimaan niiden lausekkeiden kunnioittamista, jotka sisältyvät jo tehtyyn sopimukseen, huomenna yhdessä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Kyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, Strasbourgissa 16. kesäkuuta pidetyssä aiemmassa täysistunnossamme te annoitte lausunnon Palestiinan tilanteesta. Tämä lausunto kuvasi väliaikaisen valiokunnan pettyneitä huomioita. Kyseinen valiokunta vieraili teidän aloitteestanne palestiinalaisalueilla kesäkuun alussa ja tarkkaili palestiinalaisten kurjia elinoloja, joissa heidän on miehittäjävaltion Israelin takia elettävä.

Neuvoston ja komission on nyt aika antaa vastauksia toimista, joita ne aikovat toteuttaa varmistaakseen, että miehittäjät, Israelin valtio, noudattavat kansainvälisen oikeuden säännöksiä Israelin vankiloissa pidettävien palestiinalaisvankien olojen osalta.

Tänään me, Euroopan parlamentin jäsenet, vaadimme, että neuvosto ja komissio antavat selvityksen siitä, että 16. kesäkuuta ne uusivat Euroopan unionin ja Israelin väliset suhteet, vaikka Israelin vankiloissa pidetään vastoin kansainvälisen oikeuden säännöksiä 11 000 vankia, mukaan luettuina 376 lasta, 118 naista ja 44 Palestiinan lakia säätävän neuvoston jäsentä, minkä lisäksi hallinnollisista syistä vangittuina on 800 henkilöä.

Vierailemme Palestiinassa uudelleen kahden kuukauden kuluttua. Tällä välin pyydämme, että te vaatisitte koko parlamentin puolesta, että Israelin viranomaiset vapauttavat välittömästi kaikki lapset, joita pidetään Israelin vankiloissa, sekä kaikki ne henkilöt, joiden osalta ei ole noudatettu tavallista oikeusmenettelyä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Nickolay Mladenov (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että tämä parlamentti sekä komissio ja neuvosto ja kaikki Euroopan poliitikot ovat vakuuttuneita siitä, että yksityishenkilöiden ihmisoikeuksien suojeleminen on perustavanlaatuisempi velvollisuus sodan ja terrorismin aikaan kuin rauhan ja turvallisuuden aikaan. Uskon, että olemme tästä samaa mieltä.

Tätä mieltä on myös Israelin korkein oikeus. Israelin korkein oikeus on useissa päätöksissä pysyttänyt voimassa sekä palestiinalaisvankien että niiden kantelujen esittäjien oikeudet, jotka ovat kannelleet Israelin puolustusvoimien tai hallituksen toimista.

Saanen muistuttaa, että vuonna 1991, kun Israeliin odotettiin hyökkäystä kemiallisin ja biologisin asein, valtion korkein oikeus teki eräästä kantelusta päätöksen, jossa se kirjaimellisesti totesi, että yhteiskunnan valta nousta vihollisiaan vastaan perustuu sen tunnustamiseen, että sen taistelee sellaisten arvojen puolesta, jotka ansaitsevat tulla suojelluiksi. Parhain kumppani Israelissa pidettävien palestiinalaisvankien oikeuksien puolustamisessa on Israelin korkein oikeus. Katson, että tälle Israelin kaltaisessa demokraattisessa valtiossa toimivalle oikeusjärjestelmälle olisi esitettävä kaikki huolet, jotka jäsenet ovat täällä esittäneet.

Mutta kysyn tämän parlamentin jäseniltä seuraavaa: Mitkä yleissopimukset suojelevat niiden henkilöiden oikeuksia, jotka on siepattu tai joita on peloteltu tai jotka on surmattu kuluneiden vuosien aikana? Missä tuomioistuimessa Alan Johnsonin annettiin esittää kantelunsa hänen sieppauksestaan? Mitkä vierailuoikeudet myönnettiin Gilad Shalitille? Mitä oikeuksia 16-vuotiaalla Ophir Rakhumilla oli? Mitä oikeussuojaa hän sai?

Kehotan kaikkia tämän parlamentin jäseniä, kehotan heitä vilpittömästi ja kaikesta sydämestäni ryhtymään tukemaan komissiota ja neuvostoa niiden tasapainoisessa toiminnassa tämän konfliktin ratkaisemiseksi ja niiden henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi, joiden oikeuksia on rikottu. Meidän ei pitäisi asettua väärälle puolelle ja heikentää Euroopan unionin valmiuksia puolustaa Lähi-idän rauhanprosessia, mihin se on nykyisin sitoutunut.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Howitt (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi todeta neuvoston puheenjohtajalle, että Amnesty Internationalin mukaan 8 500:a palestiinalaista Palestiinan miehitetyiltä alueilta pidetään todellakin vangittuina Israelin vankiloissa vastoin Geneven yleissopimuksen 76 artiklaa, ja monien näiden vankien osalta perhevierailut ovat mahdottomia rajoitettujen matkustuslupien takia. Vaikka kansainvälisten ihmisoikeusnormien nojalla Israel on vastuussa sen varmistamisesta, että palestiinalaisvangeille myönnetään tällaisia vierailuja, sallitut vierailut ovat kansainvälisen yhteisön vastuulla Kansainvälisen Punaisen Ristin avustuksella, sillä se on vastannut kulujen kattamisesta. Tämän takia on oikein, että me Euroopan parlamentissa pyydämme Euroopan neuvostoa toimimaan tämän asian osalta.

Olen komission jäsenen Ferrero-Waldnerin tavoin tavannut Fadwa Barghoutin, ja kiitän myös komission jäsentä hänen erityisestä viittauksestaan Palestiinan lakiasäätävässä neuvostossa toimiviin kollegoihimme, jotka ovat vangittujen joukossa.

Vaikka olen Nickolay Mladenovin ja Charles Tannockin kanssa samaa mieltä siitä, että Israelin kansalaisten sieppaaminen ja heidän vierailuoikeuksiensa epääminen rikkoo yhtälailla kansainvälistä oikeutta, olen pahoillani siitä, että Charles Tannock yritti kuvata kysymyksen toista laatijaa Luisa Morgantinia henkilöksi, joka on sitoutunut Israelin tuhoamiseen, vaikka hän tukee itseni tavoin ihmisoikeuksia ja kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön noudattamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE). - (FR) Arvoisa puhemies, on erittäin vaikeaa säilyttää demokraattiset arvomme terrorismin torjunnassa. Tämä ongelma on tämänpäiväisen keskustelumme taustalla. Valitettavasti minulla ei ole aikaa puuttua kysymyksiin, jotka on otettu esiin kollegojeni esittämissä teksteissä, ei edes niihin, jotka on otettu esiin kirjallisesti. En myöskään toista huomautuksia, jotka kollegani Nickolay Mladenov esitti Israelin korkeimmasta oikeudesta.

Haluan kuitenkin käsitellä alaikäisiä koskevaa kysymystä. On totta, että vankiloissa on alaikäisiä, pääosin murrosikäisiä nuoria, jotka Hamas on aivopessyt ja lähettänyt kuolemaan kranaatein tai räjähdevöin varustettuina. Te ja muut kollegat olette maininneet kansainvälisen oikeuden. Myös siinä tuomitaan lapsisotilaiden värvääminen. Jokainen vankilassa pidetty nuori henkilö osoittaa minkä tahansa yhteiskunnan epäonnistumisen. Israelin velvollisuutena on kansainvälisen oikeuden nojalla tarttua tähän haasteeseen, mutta todellisena tragediana on se, että kokonainen palestiinalaisten sukupolvi ei ole koskaan saanut nauttia rauhasta.

Haluan esittää lyhyen huomautuksen Gilad Shalitista. Uskoakseni olen oikeassa todetessani, että hän on vanki, joka on sekä Israelin että Ranskan kansalainen. Hän ansaitsee muutakin kuin vain paheksuttavaa väheksyntää, johon jotkut kollegoistani ovat hänet ristiriitaisella tuohtumuksellaan tuominneet. Puhumattakaan maailmanlaajuisesta poliittisesta kontekstista, johon valtiosihteeri ja komission jäsen viittasivat.

Arvoisa puhemies, mainitsen puheenvuoroni päätteeksi erittäin herkät mutta todelliset aselevot, jotka on tehty useilla rintamilla. Haluaisin vain sanoa yleisemmin, että haluaisin kritisoida sitä, että jotkut henkilöt täällä haluavat pakkomielteenomaisesti puhua kaikissa istunnoissa siitä, miten demokraattinen valtio pitäisi järjestää.

 
  
MPphoto
 
 

  Caroline Lucas (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, en enää pysy kärryillä siinä, kuinka monta kertaa me täällä parlamentissa olemme tuominneet sen, että Israelin viranomaiset rikkovat järjestelmällisesti Palestiinan kansalaisten ihmisoikeuksia.

Miehittäminen, turva-aita ja Gazan piirittäminen – luettelo jatkuu. Tänään keskitymme palestiinalaisvankien, myös lakiasäätävän neuvoston 44 jäsenen kammottavaan tilanteeseen. Kyseessä ovat kollegamme, kumppanimme, jotka riutuvat edelleen vankiloissa ilman syytteitä tai oikeudenkäyntiä.

Kysymykseni on seuraava: Milloin Eurooppa-neuvosto aikoo toimia? Kuinka monta kansainvälisen oikeuden rikkomusta siihen vielä tarvitaan? Kuinka monta palestiinalaista on vielä pidätettävä ja vangittava ja kuinka montaa on vielä kidutettava, ennen kuin EU siirtyy pelkistä ihmisoikeuspuheista todellisiin toimiin kyseisten oikeuksien puolustamiseksi?

Se, että tällaiseen aikaan harkitaan EU:n ja Israelin välisten suhteiden kehittämistä, osoittaa sen, miten jätämme tyrmistyttävimmällä tavalla huomiotta velvollisuutemme Palestiinan kansaa kohtaan. Se, että EU ei vetoa assosiaatiosopimuksen 2 artiklaan, osoittaa erittäin valitettavaa poliittista pelkuruutta.

Meidän puheemme eivät koske Israelin kansalaisia, joista monet tuomitsevat itsemme tavoin Israelin viranomaisten toimet. Minun puheeni ei koske tällä hetkellä edes Israelia. Se koskee Eurooppa-neuvostoa ja sen järkyttävää epäonnistumista poliittisessa johtajuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä Caroline Lucasin kanssa. On ironista, että seuraava keskustelumme koskee Zimbabwea. Mugabe ei pitänyt vaalien tuloksesta ja on sen jälkeen korjannut tuloksen; nyt hän pidätyttää parlamentin jäseniä päästäkseen uudelleen tasapainoon, mutta hän vaikeuttaa tilannetta entisestään. Aiomme tuomita hänen toimensa täysimääräisesti.

Nämä vertailukohdat ovat tietenkin kaukana toisistaan, mutta kaksi ja puoli vuotta sitten me maksoimme vaaleista Palestiinassa. Israel ei pitänyt tuloksesta, joten me kieltäydyimme tunnustamasta uutta hallitusta. Tämän jälkeen Israel on pidättänyt yli 40 parlamentin jäsentä, henkilöitä, jotka kuuluvat väärään puolueeseen, henkilöitä, jotka olivat aseiden sijaan tarttuneet äänestyslippuihin.

Me emme aio soveltaa rangaistuksia. Sen sijaan me haluamme tiivistää kumppanuutta Israelin kanssa. Arvoisat komission jäsen ja ministeri, ristiriitaisuudet ovat siis selviä. Sanotte, että toimintatapamme on tasapainoinen – mutta missä ovat todisteet siitä, että toimintatavallamme saavutetaan yhtään mitään.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, en päästä Israelia pälkähästä, mutta ei hyödytä lainkaan, että Euroopan parlamentti nostaa esille monimutkaisen konfliktin yhden osapuolen – Israelin – vaikka ihmisoikeusrikkomukset edellyttävät tasapainoista lähestymistapaa. On myös erittäin huono aika käydä keskustelua ainoastaan Israelin toimista.

Olemmeko unohtaneet, että tärkeimpänä tavoitteenamme on kannustaa valtioita löytämään kahteen valtioon perustuva rauhanomainen ratkaisu? Molemmat osapuolet kuuntelevat meitä vain siinä tapauksessa, että kritiikkimme pitää paikkansa ja on rakentavaa ja puolueetonta. Näin voimme varmemmin vaikuttaa tähän asiaan.

Mielestäni Human Rights Watch ja YK:n Martin Scheinin toimivat näiden normien mukaisesti. Viimeksi mainittu korostaa Israelin korkeimman oikeuden päätösten merkitystä – mitä ei mainita lainkaan suullisissa kysymyksissä. Jopa John Dugardin raportissa todettiin, että hän on erittäin huolestunut ihmisoikeusrikkomuksista, joihin palestiinalaiset ovat syyllistyneet palestiinalaisten ja israelilaisten osalta, ja että hän tuomitsee kyseiset rikkomukset. Tätä ei mainita lainkaan.

Pahoittelen, että Israel soveltaa edelleen vuonna 1945 annettuja hätätilasäännöksiä, jotka siirtomaavalta Yhdistynyt kuningaskunta antoi. On kuitenkin syytä panna merkille, että niitä on sovellettu Hebronin juutalaisterroristeihin sekä palestiinalaisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bowis (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, tässä ei ole kyse terroristeista, jotka on pidätetty, asetettu syytteeseen, tuomittu ja vangittu; tässä on yksinkertaisesti kyse yksittäisistä henkilöistä, jotka on siepattu ja vangittu. Tässä on myös kyse erityisesti lapsista, ei lapsisotilaista – jotkut lapset ovat heitelleet kiviä ja niin edelleen, se on totta, mutta he ovat silti lapsia.

Kuvitelkaa, että täällä täysistuntosalissa olisi vain lapsia. Ottakaa heistä puolet, peittäkää heidän päänsä säkeillä, sitokaa heidän kätensä heidän selkiensä taakse, viekää heidät pois ilman, että kerrotte heidän vanhemmilleen, minne heidät viedään, laittakaa heidät vankilaan, laittakaa heidät 1,5 neliömetrin huoneisiin, joissa ei ole ikkunoita, laittakaa valot päälle, älkää antako heille lääkärinhoitoa, estäkää kaikki ulkopuolisten vierailut ja muut vastaavat, älkääkä antako heidän vaihtaa vaatteitaan. Tästä täällä on kyse. Tästä lapsen oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa pitäisi olla kyse.

Vetoan Israeliin: Hyvänen aika, ette te saa ystäviä tällä tavalla. Vetoan teihin, Israel: Vapauttakaa lapset!

 
  
MPphoto
 
 

  Ignasi Guardans Cambó (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, jotkut meistä katsovat, että Israel on demokratia – demokraattinen valtio – ja Euroopan unioni kohtelee sitä demokratiana. Tästä syystä me katsomme, että sen on noudatettava oikeusvaltion periaatteita. Jos se ei olisi demokraattinen valtio, me emme vaatisi sitä noudattamaan oikeusvaltion periaatteita.

Ei ole korkeinta oikeutta niille, jotka ovat jääneet koko oikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Me tiedämme, mitä korkein oikeus sanoo, mutta sanottua sovelletaan ainoastaan niihin, jotka pääsevät korkeimpaan oikeuteen. Jos olet pidätettynä hallinnollisista syistä, etkä saa vietyä asiaasi mihinkään tuomioistuimeen, sinua ei suojaa mikään korkeimman oikeuden tuomio.

Konfliktia ei voida käyttää perusteena tällaisille rikkomuksille. Ei ole tasapainoista toimintaa pysyä puolueettomana ja kohdella näitä henkilöitä ikään kuin heitä ei olisi olemassa. Nämä henkilöt on pidätetty ilman minkäänlaisia takuita, ilman mitään menettelyjä; heidän perheensä ovat suunniltaan hädästä, ja usein heidän talonsa on hajotettu ja heidän perheitään rangaistu siitä, mitä he ovat tehneet tai mistä heitä syytetään. Tämä on asia, johon Euroopan unionin on puututtava.

 
  
MPphoto
 
 

  Frieda Brepoels (PPE-DE). - (NL) Haluaisin muistuttaa Charles Tannockia siitä, että Luisa Morgantini ei ollut ainoa kysymyksen esittäjä, vaan sen esitti myös kaksi PPE-DE-ryhmään kuuluvaa parlamentin puhemiestä Edward McMillan-Scott ja Rodi Kratsa-Tsagaropoulou sekä John Bowis, Ioannis Kasoulides ja minä itse. Halusin vain aluksi selventää tätä asiaa. Suhteista Palestiinan lakia säätävään neuvostoon vastaavan valtuuskunnan jäsenenä olen saanut useassa yhteydessä ensikäden kokemusta siitä, mitä tarkoittaa se, että et voi tavata demokraattisesti valittuja kollegojasi, koska he ovat vankilassa.

Mitä voidaankaan sanoa niistä useista naisista ja lapsista, jotka viruvat erinäisissä vankiloissa palestiinalaisalueiden ulkopuolella, minkä takia heidän asianajajansa ja perheensä eivät juurikaan voi vierailla heidän luonaan? Kaikki ovat maininneet jokapäiväiset elinolot ja terveydenhuollon puuttumisen. Kuinka pitkään kansainvälinen yhteisö ja Euroopan unioni aikovat sietää tätä? Kehotan komissiota ja neuvostoa ottamaan vastuun tästä tilanteesta, sillä tilannetta ei voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernard Lehideux (ALDE). - (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vain esittää kaksi huomautusta.

Ensimmäinen on se, että tässä parlamentissa tietyt ongelmat käsitetään melko kummallisella tavalla; aina täällä tuomitaan samat ihmiset ja aina keskustellaan samoista ihmisistä. Jos pyytäisin tuomitsemaan Kuuban siitä, että sen vankiloissa pidetään poliittisia vankeja, minulle kerrottaisiin, miten ihmisoikeusasioita käsitellään Euroopan parlamentissa.

Toisena huomautuksenani on, että on ratkaisu sen varmistamiseen, että Israel lopultakin vapauttaa ne henkilöt, jotka on vapautettava – lopettaa iskut, lopettaa israelilaiskylien pommittamisen, lopettaa lasten surmaamisen, lopettaa kaivinkoneilla tehdyt iskut ja lopettaa lasten lähettämisen niin, että heidän taskunsa ovat täynnä dynamiittipötköjä. Sitten Israel vapauttaa vankinsa!

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE). - (ES) Arvoisa puhemies, Luisa Morgantinin sanat olivat erittäin koskettavia, emmekä voi muuta kuin osoittaa myötätuntomme näistä asianmukaisesti kirjatuista väitetyistä palestiinalaisvankien ihmisoikeuksien rikkomuksista. Käytin ilmausta ”asianmukaisesti kirjatut” tarkoituksella, koska jotkut vasemmistoon kuuluvat kollegani ovat esittäneet erittäin vakavia ja sietämättömiä syytöksiä Israelin valtiota vastaan. Onko heitä koskaan syytetty naisten ja lasten murhaamisesta tai natsien kaltaisesta käytöksestä? Näinkö rauhanprosessia viedään eteenpäin?

Hyvä Luisa Morgantini, tiedän, että aloitteenne perustuu yksittäiseen ja koskettavaan tapaukseen, ja kunnioitan aloitettanne. Jotkut vasemmistoon kuuluvista kollegoistanne ovat kuitenkin jälleen kerran käyttäneet tämän tilaisuuden alistaakseen ja nöyryyttääkseen Israelin kansaa.

Meidän on selvästikin nujerrettava neuvostoliittolainen juutalaisvastaisuus, joka vielä vaikuttaa joidenkin kollegoidenne ajattelutapaan täällä parlamentissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, puhun lyhyesti, koska mainitsin tärkeimmät asiat avauspuheenvuorossani. Käymämme keskustelu on ollut tietyiltä osin erittäin koskettava. Halusinkin vakuuttaa teille, että neuvosto on tietoinen mainituista seikoista ja että se kirjaa edelleen ylös huolenaiheensa ja vetoaa kansainvälisen oikeuden säännöksiin.

Puheenjohtajavaltio ottaa tämän asian edelleen esiin poliittisessa yhteydenpidossa Euroopan unionin ja Israelin välillä meidän toimikautemme aikana. Me myös huomautamme, että käynnissä oleva poliittinen prosessi voi kehittyä ainoastaan siinä tapauksessa, että luottamusta herättävät toimenpiteet lisääntyvät itse paikalla. Asuttamisprosessin toteuttaminen, terrorismin ja väkivallan jatkuminen ja palestiinalaisvankien kohtalo ovat esteenä rauhan solmimiselle, samoin kuin terroristiryhmien pitämien israelilaisten panttivankien tilanne; tarkoitan erityisesti Gilad Shalitia.

Esitän lopuksi toiveikkaan huomion. Halusin huomauttaa parlamentille, että Euroopan unioni on keskeisessä asemassa tässä prosessissa, kun otetaan huomioon sen asema kvartetin jäsenenä, sen asema tärkeimpänä rahoittajana ja toimet palestiinalaishallinnon tukemiseksi sekä sen asema Israelin tärkeänä kumppanina. Euroopan unioni on aina tunnustanut, että Israelilla on oikeus turvallisuuteen sen tunnustettujen rajojen sisäpuolella ja yhdessä erillisen Palestiinan kanssa, kuten mainitsin aloituspuheenvuorossani.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan seuraavassa istunnossa syyskuussa 2008.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö