Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 9. heinäkuuta 2008 - Strasbourg

20. Avaruus ja turvallisuus (keskustelu)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana Karl von Wogaun ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö avaruudesta ja turvallisuudesta (INI/2008/2030) (A6-0250/2008).

  Karl von Wogau, esittelijä. − (DE) Arvoisat puhemies ja Euroopan komission varapuheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan nojalla toteutettavat operaatiot ovat muuttuneet entistä vaarallisemmiksi. Tämä on käynyt ilmi siitä, että ensimmäistä kertaa sotilas on saanut surmansa EU:n toteuttamassa operaatiossa. Gilles Polin sai surmansa Tšadin ja Darfurin rajalla.

Tämän takia meidän on tarkasteltava, voitaisiinko jotkut näistä riskeistä välttää. Ne johtuvat vääränlaisista komentoketjuista, mutta myös siitä, että erityisoperaatioilla ei ole käytettävissään tarpeellista kalustoa.

Tarkastellessamme tätä asiaa me aloitamme Javier Solanan laajalla turvallisuusstrategiaa koskevalla lähestymistavalla, joka kattaa asevoimat ja myös Euroopan unionin kriittisen infrastruktuurin, sen ulkorajat sekä humanitaariset operaatiot. Tässä yhteydessä havaitsemme puutteita avaruuden, satelliittitiedustelun, satelliittiteleviestinnän ja satelliittinavigoinnin aloilla. Jos teemme tiiviimpää yhteistyötä tällä alalla, me voimme käyttää varamme hyödyllisemmin ja toimia tehokkaammin.

Käsittelen aluksi tiedustelua. Meillä on Helios-tiedustelusatelliitit, saksalaiset SAR Lupe -satelliitit ja italialaiset Cosmo-Skymed-satelliitit. On olennaista varmistaa, että näillä tiedustelusatelliiteilla saadut satelliittikuvat ovat todella Torrejónissa sijaitsevan satelliittikeskuksemme saatavilla.

Lisäksi on MUSIS-hanke, joka suunnitelmien mukaan toteutetaan tulevaisuudessa. Ehdotan mietinnössä, että tämä hanke sisällytetään lopulta asianmukaisiin EU:n puitteisiin. Lisäksi toteutamme satelliittinavigointia Galileo-hankkeen puitteissa. Mietinnössä todetaan melko selvästi, että Galileo-hanketta pitäisi tulevaisuudessa hyödyntää myös sotilaallisissa operaatioissa, koska asevoimamme, jotka suunnittelevat ja toteuttavat kyseisiä operaatioita, tarvitsevat Galileo-hanketta suuntatietoja varten.

Tästä pääsenkin televiestintään, jonka pitää myös olla satelliittiperusteista. Tiiviimmästä yhteistyöstä voi tässä yhteydessä olla suurta hyötyä. Katson myös, että ohjelmistoradio on yhteishanke, joka tarjoaa suuria mahdollisuuksia; sillä määritellään suojatun televiestinnän osalta yhteiset normit, jotka voivat lisätä yhteentoimivuutta toisaalta asevoimien ja toisaalta poliisin välillä sekä niiden joukkojen välillä, jotka ovat valmiita katastrofituen antamiseen.

Meidän on myös valvottava avaruutta, jotta voimme valvoa avaruusinfrastruktuuria ja suojella satelliittejamme. Tässä yhteydessä voisimme kehittää yhteisen eurooppalaisen järjestelmän. Tarvitsemme ennakkovaroitusjärjestelmän ballistisia ohjuksia varten sekä viestitiedustelua ja elektronista tiedustelua varten.

Lisäksi muutama sana rahoituksesta. Panemme merkille, että käytämme jo huomattavan osan EU:n talousarviosta turvallisuuteen: ensinnäkin turvallisuutta koskevaan tutkimukseen, toiseksi satelliittitiedustelujärjestelmään GMES:iin, joka myös liittyy turvallisuuteen, ja nyt Galileoon. Itse asiassa käytämme talousarviosta 750 miljoonaa euroa turvallisuusnäkökohtiin. Ehkäpä meidän olisi tarkasteltava, eikö EU:n talousarviovaroja voitaisi osoittaa myös muille hankkeille, jotka mainitsin.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, avaruuspolitiikka on erittäin tärkeässä asemassa tulevien kuuden kuukauden aikana, sillä se on yksi Ranskan puheenjohtajakauden painopistealoista. Komissio on tähän erittäin tyytyväinen. Me kaikki täällä tietenkin tiedämme, että avaruus on kiehtova aihe. Me huomaamme sen nyt, kun me seuraamme Mars-luotain Phoenixin tieteellistä seikkailua, aivan kuten saimme muutama kuukausi sitten seurata, kuinka eurooppalainen laboratoriomoduuli Columbus asennettiin onnistuneesti kansainväliseen avaruusasemaan.

Minun on lisättävä, että suurien saavutustensa lisäksi avaruusteknologia tarjoaa yhä useampia välineitä, joita tarvitsemme poliittisten tavoitteidemme saavuttamiseksi. Tämä koskee ympäristöpolitiikkaa, liikennepolitiikkaa ja maatalouspolitiikkaa, mutta myös tärkeitä politiikanaloja, kuten kehityspolitiikkaa, humanitaarista ja kansainvälistä apua katastrofitilanteissa ja tietenkin – mistä pääsen aiheeseen, jonka Karl von Wogau on onnistunut pitämään asialistalla useiden vuosien ajan, mistä komissio on hänelle erittäin kiitollinen – avaruuspolitiikkaa ja Euroopan turvallisuutta.

Komissio kuvasi avaruussovellusten merkitystä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa viime vuonna antamassaan tiedonannossa Euroopan avaruuspolitiikasta. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että nämä kaksi liittyvät tiiviisti toisiinsa. Tämän takia komissio on erittäin tyytyväinen tähän avaruutta ja turvallisuutta koskevaan mietintöön sekä siinä esitettyihin ehdotuksiin ja yksityiskohtiin erityisistä aloitteista ja toimenpiteistä.

Haluaisin käsitellä muutamaa näkökohtaa yksityiskohtaisemmin. Mietinnössä korostetaan, että Euroopan unioni osoittaa nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa yli viisi miljardia euroa avaruushankkeiden rahoittamiseen. Valtaosa tästä käytetään GMES-järjestelmän eli ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän sovelluksiin. Kyseinen järjestelmä saa pian oman, minun mielestäni erittäin houkuttelevan tuotenimensä, kuten Galileo. Tämä tapahtuu syyskuussa.

GMES:in mahdolliset sovellukset ovat myös erittäin tärkeitä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalta tarkasteltuna. En halua jättää asiaan mitään tulkintavaraa, jotta emme toista menneitä virheitä. GMES:ää voidaan hyödyntää monissa eri yhteyksissä, sitä emme kiellä, mutta tätä monikäyttöisyyttä pitäisi ja pitää hyödyntää järkevästi, jotta vältetään päällekkäisyys ja tarpeettomat kustannukset. Tämä on ainoa keino varmistaa, että avaruusteollisuutemme on kilpailukykyistä ja että me kehitämme siihen tarvittavaa teknologiaa.

Seuraava näkökohtani on erittäin tärkeä komissiolle, myös käsiteltäessä Galileosta saamiamme kokemuksia. Jos me haluamme tarjota GMES-palveluja pitkällä aikavälillä, me tarvitsemme toiminnalle pysyvän rahoituspohjan. Meillä ei ole sitä tällä hetkellä. Olemme edelleen kehitysvaiheessa ja rahoitamme GMES:ää tutkimuksen ja kehityksen määrärahoista. Siirrymme kuitenkin pian toteuttamisvaiheeseen, ja silloin meidän pitää olla valmiita tekemään tarvittavat päätelmät siitä, mistä olemme tähän mennessä yhdessä päättäneet, ei vain yksinomaan avaruuspolitiikan osalta, vaan myös EU:n talousarvion perusteella. Ei ole järkevää käyttää miljardeja jonkin teknologian kehittämiseen, ja kun sitä sitten voitaisiin hyödyntää käytännössä, päättää, että sille ei annetakaan rahoitusta.

Jos haluamme luoda toimivan rahoituspohjan pitkällä aikavälillä – ja puhunut nyt ilman mitään varauksia – meidän on sisällytettävä talousarvioon avaruutta koskevat hankkeet, jotka liittyvät turvallisuuteen ja puolustukseen.

Tästä pääsenkin toiseen näkökohtaan. Olemme samaa mieltä siitä, että avaruuspolitiikka ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa. Meidän olisi tämän takia hyödynnettävä mahdollisimman hyvin synergia avaruuden sekä siviiliturvallisuuden ja sotilaallisen turvallisuuden välillä teknologian alalla ja itse käytännössä. Tämän takia olen erittäin iloinen siitä, että mietinnössä kannustetaan tiivistä pilarien välistä yhteistyötä eli yhteistyötä komission, neuvoston, Euroopan puolustusviraston ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen välillä.

Haluaisin myös korostaa, että meidän on tarkasteltava avaruutta koskevaa kysymystä eri näkökulmista ja tarkasteltava sen yhtymäkohtia Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, mutta kunnioitettava samalla perussopimusten säännöksiä – komissio ei koskaan puuttuisi niihin, ja komissio on todennut melko selvästi, että me emme voi rahoittaa EU:n puolustustoimintaa tai sotilaallista toimintaa EU:n talousarviosta. Komissio on erittäin tyytyväinen siihen, että mietinnössä myös puututaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökohtiin termin tarkemmassa merkityksessä tarkasteltuna, kuten käytännesääntöjen kehittämiseen avaruustoimia varten tai satelliittien tarjoamiin mahdollisuuksiin valvoa aseiden levittämisen valvontaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Politiikkaamme keskeisenä näkökohtana on avaruuden käyttäminen yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Euroopan unioni – ja voin tässä yhteydessä viitata useisiin Euroopan parlamentin päätöslauselmiin – tukee kaikkia aloitteita avaruuden aseistamisen estämiseksi. Tämän takia komissio suhtautuu myönteisesti Euroopan avaruusjärjestön aloitteeseen sellaisen avaruustilannetietoisuudeksi kutsutun välineen kehittämiseksi, jonka avulla voidaan varmistaa asiaa koskevien sopimusten noudattaminen, mutta myös valvoa satelliittiemme turvallisuutta.

Keskustelemme tämän välineen koordinoinnista yhteisön toimien kanssa muutaman päivän kuluttua kokouksessa, joka pidetään avaruusasioista vastaavien ministerien, puheenjohtajavaltio Ranskan ja komission välillä Kouroussa, EU:n avaruuskeskuksessa Ranskan Guayanassa.

Avaruutta ja turvallisuutta koskevassa mietinnössä selvennetään turvallisuushaasteita, jotka Eurooppa kohtaa tulevina vuosina. Meidän olisi nähtävä tämä tilaisuutena lisätä Euroopan toimintavalmiuksia ja kilpailukykyä. Innovatiivinen EU:n avaruuspolitiikka ja EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka voivat auttaa meitä saavuttamaan tämän tavoitteen.

  Romana Jordan Cizelj, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (SL) EU:n avaruuspolitiikka on poikkeuksellisen tärkeä kahdesta syystä: ensinnäkin siksi, että se lisää turvallisuutta, ja toiseksi siksi, että se edistää kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista. Juuri tähän näkökohtaan me kiinnitimme huomiota teollisuusvaliokunnassa.

Olemme ilahtuneita siitä, että tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskeva Lissabonin sopimuksen luku on oikeusperustana Euroopan avaruuspolitiikalle. Tutkimme tarkasti Euroopan avaruusohjelmaa koskevat ehdotukset, jotka komissio laatii, ja tämän jälkeen esitämme kantamme kyseisiin ehdotuksiin. Meidän on myös määriteltävä suhteet Euroopan avaruusvirastoon tämän mukaisesti.

Olen myös ilahtunut siitä, että tänä päivänä on allekirjoitettu asiaa koskeva säädös, jolla taataan EGNOS- ja Galileo-ohjelmien käynnistäminen käytännössä. Voimme sopia näistä kahdesta ohjelmasta saamiemme kokemusten perusteella siitä, miten muita ohjelmia on hallinnoitava. Meidän on nyt valmisteltava ja luotava käytännössä ympäristö, jossa voimme hyödyntää uusia järjestelmiä ja mahdollisimman monia sovelluksia tehokkaasti ilman, että rajoitamme toimintaamme liikaa jo etukäteen.

Hyvät naiset ja herrat, avaruus on yhteinen luonnonvara, eikä se kuulu vain yhdelle kansalle tai yhteisölle. Tämän takia, kun kehitämme tulevaa EU:n lainsäädäntöä, meidän on myös otettava huomioon kansainväliset puitteet. Tällä tarkoitan voimassa olevia Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksia ja avaruutta koskevan lainsäädännön periaatteita.

Lopuksi haluaisin kiittää esittelijää hänen yhteistyöstään ja siitä, että hän on ottanut huomioon teollisuusvaliokunnan näkemykset. Olen vakuuttunut siitä, että työskentelemällä tällä tavalla me voimme päästä pidemmälle.

  Anna Ibrisagic, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Karl von Wogauta hyvästä ja selkeästä mietinnöstä. Käsittelen aluksi asiaa, joka ei ensisilmäyksellä näytä liittyvän millään tavalla avaruuteen, eli Balkanin sotaa. Me lopultakin ymmärsimme, että Eurooppa teki melko monia virheitä useiden Balkanilla 1990-luvulla tapahtuneiden konfliktien yhteydessä. Eurooppa ei tehnyt kyseisiä virheitä huonon yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan takia, vaan siksi, että yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei ollut olemassa. Vieläkin jotkut ihmiset vastustavat sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa että tässä mietinnössä tarkasteltuja aloja.

Olen Karl von Wogaun kanssa samaa mieltä siitä, että satelliittivalvontajärjestelmiä olisi rahoitettava EU:n talousarviosta, ei vain siksi, että tällaisia järjestelmiä voidaan käyttää turvallisuustarkoituksiin, vaan myös siksi, että niitä voidaan käyttää muita, yhteiseen etuun liittyviä tarkoituksia, kuten ympäristöä varten.

Haluaisin myös korostaa, että Euroopan turvallisuuden avaruusulottuvuudella vastataan tärkeisiin mutta myös herkkiin kysymyksiin. Olisikin hyvä, jos meillä olisi järjestelmä, joka ei ole riippuvainen Yhdysvalloista ja joka perustuu jäsenvaltioiden tiiviimpään yhteistyöhön ja jossa hyödynnetään paremmin resursseja. Tässä mietinnössä kuvatun järjestelmän kaltainen järjestelmä olisi myös takuuna siitä, että me voimme tulevaisuudessa hallinnoida paremmin mitä tahansa konflikteja, joita me emme halua Eurooppaan, mutta joihin meidän on joka tapauksessa puututtava.

  Ana Maria Gomes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, onnittelen kollegaamme Karl von Wogauta tästä mietinnöstä ja siitä väsymättömyydestä, jolla hän on tukenut eurooppalaisen hankkeen syventämistä kehittämällä Euroopan puolustuspolitiikkaa. Mietinnössä käsitellään tasapainoisesti sitä, minkä asioiden pitäisi olla EU:n politiikan päätavoitteina avaruuden ja turvallisuuden alalla. Ensinnäkin on äärimmäisen tärkeää hyödyntää kaikkia diplomaattisia ja poliittisia kanavia avaruuden aseistamisen estämiseksi, kuten komission jäsen Verheugen korosti, jotta koko ihmiskunta voi edelleen käyttää avaruutta yhteisenä varana. Euroopalle on myös annettava politiikka, taloudelliset resurssit ja välineet, jotka ovat tarpeen sen strategisen riippumattomuuden varmistamiseksi kansainvälisissä puitteissa.

Ensimmäisen tavoitteen osalta on tärkeää korostaa, että me emme puhu tässä yhteydessä avaruuden käyttämisestä sotilaallisiin tarkoituksiin. Tiedämme, että avaruustutkimuksen alusta lähtien satelliitteja on käytetty useiden eri valtioiden asevoimien tukemiseen viestinnän alalla. Jotkut kollegoistamme sekoittavat tällaiset kansainvälisen oikeuden mukaiset toimet edelleen joidenkin tahojen, varsinkin Yhdysvaltojen äskettäisiin yrityksiin aseistaa avaruus ja tehdä siitä maan, meren ja ilman lisäksi neljäs taistelutanner. Juuri tällaisia sotastrategioita ja muita, Kiinan tammikuussa 2007 tekemän satelliitintorjuntakokeen kaltaisia tuomittavia aloitteita on torjuttava.

Mietinnöllä vastataan näihin uhkiin pyrkimällä luomaan Euroopan unionille ennakoiva diplomaattinen asema. On Euroopan tehtävänä johtaa maailmanlaajuista strategiaa, jolla pyritään varustamaan kansainvälinen yhteisö tehokkailla oikeudellisilla rakenteilla, joilla voidaan taata kaikkien aseiden kieltäminen avaruudessa tarkistamalla ja vahvistamalla ulkoavaruutta koskevaa sopimusta.

Toisen tavoitteen osalta mietinnössä varoitetaan, että huomiotta ei saa jättää avaruuden ratkaisevaa merkitystä Euroopan strategisen riippumattomuuden kannalta tarkasteltuna. Kuten Galileo-hanke osoitti, suuri enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä uskoo, että taloudellisten ja teknologisten resurssien ja välineiden jakaminen eurooppalaisten kesken on ainoa keino, jolla Eurooppa voi välttää riippuvuuden Yhdysvalloista, Venäjästä ja Kiinasta olennaisten strategisten toimien, kuten navigoinnin osalta.

Mietinnössä myös korostetaan sitä, että vaikka asia jätetään usein huomiotta tai sitä pelätään, Galileo ja muut eurooppalaiset kansalliset ohjelmat ovat tärkeitä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta tarkasteltuna. Jos avaruutta ei hyödynnetä rauhanomaisesti ja tehokkaasti, meidän taloutemme, liikennejärjestelmämme ja ilmatieteemme sekä koko elämäntapamme eivät olisi mahdollisia. Euroopan on tarkasteltava tätä tärkeää asiaa strategisesti, kuten Washington, Beijing ja Moskovakin tekevät. Sen on harkittava ja sitten toimittava. Tämän huomioon ottaen pahoittelen suuresti sitä, että neuvoston puheenjohtajavaltio ei ole edustettuna tässä keskustelussa.

  Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, mietinnön 41 kohdassa todetaan seuraavasti: ”vaatii huolehtimaan siitä, että Euroopan avaruuspolitiikka ei missään tapauksessa johda avaruuden militarisointiin ja aseistamiseen”. Tähän asti kaikki on hyvin. Mietinnön koko sisältö kuitenkin sotii tätä toteamusta vastaan. Itse asiassa siinä luetellaan sotilaallisia toimenpiteitä. Esimerkiksi 5 kohdassa todetaan, että tarvitaan televiestintää, tietohallintoa, valvontaa ja navigointia sotilaallisella alalla. Mietinnössä jopa korostetaan, että Galileo-satelliittihankkeessa, joka on melko selvästi siviilihanke, on toteutettava riippumattomia ETPP-operaatioita.

Kiitän Verheugenia siitä, että hän on jälleen kerran selventänyt talousarvioon liittyviä näkökohtia. Euroopan unionin nykyisessä perustamissopimuksessa todetaan melko selvästi, että EU:n talousarviota ei voida käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin. Tämän takia GUE/NGL-ryhmä on esittänyt tarkistuksia, joilla oikeudellista tilannetta pyritään korjaamaan niin, että avaruutta voidaan käyttää ainoastaan siviilitarkoituksiin ja että Galileo on yksinomaan siviilihanke.

Jos tarkastellaan muita esitettyjä tarkistuksia, on mielenkiintoista havaita, miten ristiriitaisia jotkut niistä ovat. Minun suosikkini on vihreiden esittämä tarkistus, jonka alussa korostetaan, että Galileon pitää pysyä edelleen siviilitarkoituksiin toteutettavana avaruushankkeena, mutta jossa myöhemmin kuitenkin tunnustetaan sen merkitys riippumattomien ETPP-operaatioiden kannalta tarkasteltuna. Tässä on selvästikin kyse ristiriitaisuudesta. Meidän on tehtävä selväksi, että tässä on kyse avaruuden militarisoinnista Euroopan unionin toimesta.

On helppoa osoittaa syyttävällä sormella muita, jotka myös pyrkivät avaruuden militarisoimiseen. Tällainen sotilaallinen käyttö on juuri sitä, mitä emme halua! Tämän takia tämän mietinnön sisältö kokonaisuudessaan ja nykyisessä sanamuodossaan on väärä, koska sillä nimenomaan kehotetaan tällaiseen militarisoimiseen. Me vastustamme sitä. Me haluamme, että avaruutta käytetään siviilitarkoituksiin, ja me haluamme, että Galileo pysyy yksinomaan siviilihankkeena. Me olemme nyt siirtäneet taakan veronmaksajille – 3,4 miljardia euroa – tällä viimeisimmällä tarjouspyynnöllä. Me sanomme edelleen, että me haluamme järjestelmän, joka ei riipu Yhdysvalloista, mutta nyt vaikuttaa siltä, että Boeing on selvästi kiinnostunut tästä tarjouskilpailusta, joten tämäkään ei näytä enää pitävän paikkansa.

Me haluamme, että avaruutta käytetään yksinomaan siviilitarkoituksiin, ei sotilaallisiin tarkoituksiin!

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön alussa otetaan huomioon ”Euroopan unioniin enenevässä määrin kohdistuvat erilaiset poliittiset ja turvallisuusuhat, joiden vuoksi Euroopan itsenäinen avaruuspolitiikka on strateginen välttämättömyys”.

Jos tämä alkuhuomautus hyväksytään muitta mutkitta, mietinnössä esitetyt suositukset ovat sille vain loogista jatkoa: EU:n yhteinen avaruuspolitiikka, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano, Galileo-satelliittijärjestelmän käyttäminen sotilaallisiin tarkoituksiin ja tietenkin talousarvio, josta kaikki tämä maksetaan.

Mutta jos me emme hyväksy tätä ehdotusta, logiikka on mennyttä. Eurooppaan maanosana todellakin kohdistuu poliittisia haasteita ja turvallisuutta koskevia haasteita, mutta miksi Euroopan unionilla pitäisi olla riippumaton avaruuspolitiikka ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka?

Suuri enemmistö EU:n kansalaisista on sitä mieltä, että Euroopan unioni ei ole, eikä sen pitäisi olla, poliittinen valtio. On kuitenkin niin, että ainoastaan valtioilla on laillinen oikeus turvallisuuspolitiikkaan ja sotilaallisiin valmiuksiin. Kuten mietinnössä todetaan, Lissabonin sopimus sisältää oikeusperustan Euroopan avaruuspolitiikalle, ja sillä myös annetaan mahdollisuus pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhän turvallisuutta ja puolustusta koskevissa asioissa.

Oikeudellisesti Lissabonin sopimus on tietenkin kuopattu. Sen kaatoivat irlantilaisten ”ei”-äänet äskettäin pidetyssä kansanäänestyksessä, joten myös avaruuspolitiikan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano pitäisi unohtaa.

Avaruuspolitiikka ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka edellyttäisivät tietenkin yhteistä viestintäjärjestelmää, ja mietinnössä korostetaan, että Galileoa on hyödynnettävä EU:n riippumattomassa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Vielä äskettäin meille kuitenkin kerrottiin, että Galileoa käytetään ainoastaan siviilitarkoituksiin. On lopultakin tunnustettava, että todellisuudessa sitä käytetään EU:n sotilaallisiin tarkoituksiin.

Mietinnössä ollaan myös puolesta ja vastaan. Siinä toivotaan EU:n avaruusohjelmaa, joka liittyy turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, mutta samalla siinä sanotaan, että avaruuspolitiikalla ei pitäisi edistää avaruuden militarisointia ja aseistamista. Tietenkin avaruus militarisoidaan ja aseistetaan. Se on vääjäämätöntä. Näin tekee Yhdysvallat, kenties Venäjä ja aikanaan varmasti myös Kiina.

Länsimaiden turvallisuutta koskevia etuja ei pitäisi ajaa avaruuden osalta laittomasti Euroopan unionissa, vaan näin olisi tehtävä liittolaisemme Yhdysvaltojen kanssa niin, että yhteistyöhön otetaan mukaan Nato, ainoa legitiimi turvallisuusjärjestö, joka saa Euroopan kansalaisten demokraattisen tuen.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Onnitteluni esittelijälle Karl von Wogaulle, joka on laatinut erittäin tärkeän ja ajankohtaisen mietinnön. Minun mielestäni mietintö voidaan tiivistää seuraavasti: rauhallisempi avaruus, enemmän yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden välillä ja enemmän rahoitusta yhteisille avaruushankkeille.

Hyväksyn ehdotetut tarkistukset, joissa jälleen kerran korostetaan Galileon merkitystä yksinomaan siviilihankkeena ja jossa tuomitaan avaruuden mahdollinen käyttäminen sotilaallisiin tarkoituksiin.

Yhä useammat valtiot osallistuvat avaruushankkeisiin, sillä avaruus on yhä suuremassa osassa elämässämme. Sotilaallisiin tarkoituksiin ja siviilitarkoituksiin käytettävät satelliittijärjestelmät, joilla havainnoidaan maapalloa ja joita käytetään televiestintään, navigointiin ja paikan ja ajan määrittämiseen. Geopoliittisissa klassikoissa todettiin jo kauan aikaa sitten, että ”se, joka hallitsee avaruutta, hallitsee maailmaa”. Euroopan unioni ei pyri ylivoimaan.

Moninapainen maailma, jossa kaikkien kansojen edut on turvattu, on paljon houkuttelevampi. Jos EU:n 27 jäsenvaltiota yhdistäisivät voimansa avaruuden osalta, ne kasvattaisivat mahdollisuuksiaan toteuttaa onnistuneita ja riippumattomia siviilioperaatioita ja ennaltaehkäiseviä operaatioita yhteisen turvallisuus- ja turvallisuuspolitiikan mukaisesti. Se voisi olla merkittävänä etuna EU:lle aseiden levittämisen ja kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanon valvonnan osalta.

EU:n jäsenvaltiot ovat luoneet useita avaruushankkeita turvallisuutensa lisäämiseksi. Hyödyttämän päällekkäisyyden välttämiseksi olisi parempi hyödyntää täysimääräisesti näiden järjestelmien tarjoamat mahdollisuudet ja vähentää maapallon havainnoinnin aiheuttamia kustannuksia. Televiestintäsatelliittialaa olisi standardoitava tehokkaammin. Meidän on lisättävä vuorovaikutusta EU:n kehittämien avaruushankkeiden välillä. EU:n olisi osoitettava tähän enemmän varoja ja luotava yhteinen talousarvio, jotta estetään se, että yksittäiset valtiot heittävät hukkaan ponnistelunsa ja resurssinsa.

Tulevat neuvottelut EU:n ja Venäjän strategisesta kumppanuudesta antavat meille nyt hyvän mahdollisuuden tehdä avaruudessa entistä tuottoisampaa yhteistyötä niin, että strategista yhteistyötä epäilemättä lisätään yhteisten avaruusohjelmien osalta myös Yhdysvaltojen ja Naton kanssa kaikin mahdollisin keinoin.

  Philippe Morillon (ALDE). - (FR) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoroa, kun kuulin Anna Ibrisagicin kuvaavan Balkanilla tapahtunutta kriisiä, johon minä osallistuin, kuten varmasti muistatte.

Tuolloin entinen kollegamme Jean-François Deniau totesi, että ”Eurooppa kaatui Sarajevossa”, mihin minä vastasin, että ”Eurooppa ei kaatunut Sarajevossa, koska Eurooppaa ei ole olemassa”.

Eurooppaa ei vieläkään ole olemassa. Onnittelen kollegaamme Karl von Wogauta, koska siitä lähtien, kun hänestä tuli turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan puheenjohtaja, hän on taistellut sen varmistamiseksi, että Eurooppa täyttää paitsi Euroopan ulkopuolella, kaikkialla maailmassa esitetyt odotukset, myös Euroopassa esitetyt odotukset, sillä kuten tiedätte, 70 prosenttia kansalaisistamme kehottaa EU:ta ryhtymään toimiin kansainvälisesti ja osoittamaan, että se on perintönsä arvoinen.

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). - (FR) Arvoisa puhemies, koska meitä ei ole täällä montaa, käytän Philippe Morillonin hengessä tämän mahdollisuuden lisätä, että kansalaiset itse asiassa odottavat paljon EU:lta ja että jopa nyt – kuten Karl von Wogau tietää – Georgia, valtio joka kuuluu naapuruuspolitiikkamme piiriin, on sodan partaalla. Georgian ja Abhasian separatistialueen välillä esiintyy yhteenottoja päivittäin. Sanoisin, että tilanne heikkenee tunti tunnilta.

Me olemme tänä iltapäivänä myös saaneet Georgian viranomaisilta kiireellisen vetoomuksen, jossa Euroopan unionia pyydetään osallistumaan tämän konfliktin ratkaisemiseen. Tämä osoittaa, miten paljon me EU:ta tarvitsemme. Jos me laadimme naapuruuspolitiikan, meidän on myös otettava asiaksemme toteuttaa sitä käytännössä.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tässä keskustelussa on selvästi keskitytty erittäin ratkaiseviin kysymyksiin, kuten voitiin odottaakin. Meidän olisi keskusteltava niistä avoimesti, koska kyseessä on toiveajattelun sijaan todellisuus.

Tosiasiat ovat yksinkertaisia. Konfliktit eivät enää ole entisenlaisia. Perinteinen jaottelu sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen hämärtyy entisestään. Esimerkiksi kaikki täällä parlamentissa eivät ole samaa mieltä amerikkalaisten kanssa siitä, että terrorismin vastaisessa taistelussa on kyse sodasta. Suurin osa amerikkalaisista on kuitenkin tätä mieltä.

Sisäisen turvallisuuden säilyttämiseen, erityisesti kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan käytettävää teknologiaa saadaan entistä useammin samoista tutkimuskeskuksista ja samoilta yrityksiltä, ja sitä myös käytetään entistä useammin samoihin tarkoituksiin, vaikka sitä sovellettaisiin eri aloilla.

Meidän on tunnustettava selvästi, että meidän on vedettävä rajat muualle, nimittäin sinne, missä poliittiset päätökset välineiden käyttämisestä tehdään. Tässä vaiheessa haluan todeta selvästi, että tähän asiaan sovelletaan EY:n perustamissopimusta.

Kenraali Philippe Morillon – jos saan käyttää tässä yhteydessä hänen titteliään, ottaen huomioon, että hän viittasi tärkeään tehtäväänsä Balkanilla – on jälleen kerran kiinnittänyt huomiomme tähän asiaan. Eurooppalaisia operaatioita konfliktien ehkäisemiseksi, konfliktien ratkaisemiseksi ja konfliktien välttämiseksi on toteutettu jo pitkään. Minun ei tarvitse pyytää korkea-arvoisia upseereja tänne todistajiksi, koska kaikki täällä tietävät, että ne, jotka ovat vastuussa operaatioihin osallistuvien eurooppalaisten sotilaiden turvallisuudesta, luottavat suuresti siihen, että heillä on täsmällinen ja tarkka kuva tilanteesta. Nykyisissä olosuhteissa ei ole enää mahdollista saada tällaista kuvaa ilman, että apuna käytetään avaruusteknologiaa, koska muuten sen nimittäin saisivat muut. Me asettaisimme omat joukkomme suureen vaaraan ja tekisimme niistä tehottomampia, jos me sanoisimme, että me eurooppalaiset emme periaatesyistä voi sallia tällaista asiaa.

Haluan kiinnittää uudelleen huomiota kyseisiin ongelmiin osoittaakseni, että tiedostan ne varsin hyvin. Ne liittyvät sekä avaruuspolitiikkaamme että turvallisuutta koskevan tutkimuksen alaan.

Voin vain pyytää, että parlamentti katsoisi tehtäväkseen myös sen varmistamisen, että tässä vaikeassa tilanteessa, johon olemme joutuneet ja jossa asiat eivät ole mustavalkoisia, vaan joukossa on paljon harmaita alueita, me etenemme tavalla, jolla ei aseteta kyseenalaisiksi arvojamme ja periaatteitamme.

  Karl von Wogau, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ottaa esille Verheugenin mainitsemat näkemykset ja vastata myös Tobias Pflügerin ja Gerard Battenin kysymykseen siitä, mitä Euroopan unionin kansalaiset haluavat.

Eurobarometritutkimus osoittaa, että 70–80 prosenttia EU:n kansalaisista uskoo, että me tarvitsemme yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan. Tämä kävi erityisen selväksi Balkanin hirvittävien tapahtumien yhteydessä. Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota käyttävät vuosittain 170 miljardia euroa puolustukseen. Siitä huolimatta nämä valtiot eivät voineet estää Balkanin verilöylyä, koska meillä ei yksinkertaisesti ollut yhteistä eurooppalaista järjestelmää tällaisia operaatioita varten. Paikalla oli saksalaisia, ranskalaisia, brittiläisiä, italialaisia, luxemburgilaisia ja muun maalaisia joukkoja, mutta ainoastaan amerikkalaiset, eivät eurooppalaiset joukot, olivat tuolloin ainoita, jotka voivat päättää verilöylyn. Philippe Morillon näki tämän omin silmin ja koki tämän omakohtaisesti.

Tässä yhteydessä on kuitenkin väärin viitata aseisiin avaruudessa. Mitä vaaraa niistä olisi? Jos me esimerkiksi lähetämme Galileon tai tarkkailusatelliitteja avaruuteen saadaksemme selville, mitä tapahtuu, näin tehdään kansalaistemme turvallisuuden takia. Todellisena vaarana on se, että aseita lähetetään avaruuteen ja että niitä käytetään tuhoamaan viestintäsatelliittejamme, koska näin koko yhteiskunnalliseen järjestelmäämme aiheutettaisiin häiriötä suhteellisen vähäisin keinoin. Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos televiestintäsatelliitit televisiota, radiota, kaikkea sitä varten, josta yhteiskuntamme nykyisin koostuu, tuhottaisiin.

Tämän takia uskomme olevamme oikeilla raiteilla, myös Galileon osalta. Me luultavasti huomaamme huomisessa äänestyksessä, että mielipide Euroopan parlamentissa on muuttunut. Ensimmäisenä askeleena oli se, että me onnistuimme saamaan Galileolle rahoituksen EU:n talousarviosta. Budjettivaliokunta ja ulkoasiainvaliokunta kehottivat tätä painokkaasti ja pääsivät tavoitteeseensa. Toisena askeleena on se, että Galileo on tietenkin siviilihanke, joka eroaa amerikkalaisesta järjestelmästä, mutta että se on kuitenkin tarpeen ja että sitä voidaan käyttää EU:n joukkojen operaatioissa esimerkiksi Kongossa, Bosnia ja Hertsegovinassa tai Tšadissa.

Tämän takia uskon, että saamme huomenna todistaa, miten enemmistönäkemys Euroopan parlamentissa on muuttunut.

  Puhemies. − (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna 10. heinäkuuta 2008.