Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 1. syyskuuta 2008 - Bryssel

17. Euroopan oikeudellinen verkosto – Eurojustin vahvistaminen ja päätöksen 2002/187/YOS muuttaminen – Päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltaminen (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

- Sylvia-Yvonne Kaufmannin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö Euroopan oikeudellisesta verkostosta (05620/2008 - C6-0074/2008 - 2008/0802(CNS) (A6-0292/2008);

- Renate Weberin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö Eurojustin vahvistamisesta ja päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta (05613/2008 - C6-0076/2008 - 2008/0804(CNS) (A6-0293/2008);

- Armando Françan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin (05598/2008 - C6-0075/2008 - 2008/0803(CNS) (A6-0285/2008).

  Rachida Dati, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulle on suuri kunnia saada puhua täällä tänään ja kertoa teille voimakkaasta sitoutumisestani Euroopan unionin arvoihin. Oikeus on epäilemättä olennainen osa näitä arvoja. Halusitte käynnistää istuntojaksonne oikeusasioita käsittelevällä yhteiskeskustelulla. Tämä osoittaa, miten tärkeänä parlamentti pitää Euroopan oikeusyhteistyötä ja perusoikeuksien suojelua koskevia kysymyksiä. Olen aivan yhtä kiinnostunut näistä asioista, ja kiitän teitä antamastanne tilaisuudesta.

Kuten puhemiehenne muistutti, esityslistalla on kolme mietintöä seuraavista aiheista: päätös Euroopan oikeudellisesta verkostosta, päätös Eurojustista sekä puitepäätös vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanosta. Näillä kolmella mietinnöllä parannetaan Euroopan unionin oikeusyhteistyötä ja muutetaan jäsenvaltioiden työskentelytapaa. Jäsenvaltioissa oikeusalalla työskentelevät ihmiset odottavat myös innokkaasti näitä kolmea aloitetta. YOS-neuvoston tekemän työn ansiosta saavutettiin 25. heinäkuuta poliittinen sopimus Euroopan oikeudellista verkostoa ja Eurojustin vahvistamista koskevista päätösluonnoksista. Tämä saatiin aikaan alle vuodessa puheenjohtajavaltio Slovenian ja puheenjohtajavaltio Ranskan yhteisten ponnistelujen ansiosta. Kyseiset kaksi päätösluonnosta edistävät Euroopan kansalaisten suojelua ja vahvistavat oikeusyhteistyötä rikosasioissa. Tämä on osoitus siitä, että Euroopan unioni pystyy toimimaan ja saavuttamaan edistystä sekä ottamaan samalla huomioon vapaudet ja perusoikeudet.

Euroopan oikeudellista verkostoa koskevan päätösluonnoksen on tarkoitus korvata vuoden 1998 yhteistoiminta, ja siinä selkeytetään Eurojustin ja verkoston velvollisuuksia. Päätösluonnoksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden toivomus säilyttää molemmat elimet ja parantaa niiden täydentävyyttä. Oikeusyhteistyön tehokkuus taataan ja keskinäistä luottamusta parannetaan kehittämällä turvallisia viestintämenetelmiä Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välille. Euroopan oikeudellinen verkosto on tunnettu ja tunnustettu väline, ja se on osoittanut hyödyllisyytensä, kun pyritään edistämään yhteyksiä kentällä työskentelevien välillä. Sylvia Kaufmannin mietinnössä painotetaan verkoston hyödyllisyyttä ja menestystä. Siinä korostetaan verkoston mukautuvuutta, joka vastaa erityisesti tuomareiden tarpeita. Mietinnössä korostetaan lisäksi, että verkoston joustavuus ja hajautettu rakenne on säilytettävä.

Kiitän esittelijä Sylvia-Yvonne Kaufmannia siitä, että hän on hyväksynyt alkuperäisen ehdotuksen päälinjat ja on tukenut niitä. Esittelijä on ottanut esiin myös joitakin huolenaiheita. Hän on perustellusti todennut, että suojattu televiestintä on toteutettava tiukasti tietosuojamääräysten mukaisesti. Olemme ehdottomasti samaa mieltä. Voin vakuuttaa teille, että neuvosto tarkastelee huolellisesti parlamentin hyväksymiä ehdotuksia. Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa koskeva arviointi on kiinteästi sidoksissa Eurojustin vahvistamiseen. Ne ovat mahdollisia vain yhdessä. Eurojustin kuusivuotisen olemassaolon aikana hankitut kokemukset osoittavat, että tämän oikeudellisen yhteistyöyksikön toimintaa on kehitettävä. Eurojustille ei toimiteta riittävästi tietoa, varsinkaan terrorismiin liittyvistä asioista. Kansallisten jäsenten valtuuksia ei ole yhdenmukaistettu, ja Eurojustin toimintavalmiuksia ei ole kehitetty riittävästi.

Heinäkuun 25. päivänä saavutetun poliittisen sopimuksen pohjana ollut teksti on välttämätön etappi Euroopan oikeusaluetta rakennettaessa. Ymmärrätte hyvin, että kaikentyyppisen vakavan rikollisuuden torjunta on yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista. Esimerkiksi vuonna 2004 Eurojustin käsiteltäväksi annettiin 14 ihmiskauppatapausta, kun taas vuonna 2007 tällaisia tapauksia oli 72. Tämä osoittaa, että meillä on oltava tehokkaita välineitä torjuaksemme ennennäkemättömän laajaa ihmiskauppaa, jonka uhreiksi päätyy tuhansia kansalaisiamme.

Eurojustista on tultava myös Euroopan oikeusyhteistyön johtava yksikkö. Eurojustin toiminta- ja reaktiovalmiuksia tehostetaan YOS-neuvoston sopimuksen pohjana olleen tekstin ansiosta. Kyseessä on näin ollen merkittävä askel eteenpäin.

Haluan onnitella erityisesti Renate Weberiä hänen tekemästään työstä ja kiittää häntä hänen antamastaan tuesta. Olen hyvin selvillä hänen sitoumuksestaan ja halustaan varmistaa ehdotuksen onnistuminen.

Eurojustin vahvistamisen lisäksi kansallisten jäsenten valtaoikeuksia lujitetaan. Tarkoituksena on perustaa hätätilanteiden koordinointiyksikkö ja tehostaa tiedonvälitystä, jotta voidaan vastata paremmin uusien rikollisuuden muotojen synnyttämiin haasteisiin. Muutamat olisivat toivoneet vielä kunnianhimoisempaa lähestymistapaa. Se ei kuitenkaan ole toimielinjärjestelmän vuoksi mahdollista, ja siksi meidän on viipymättä hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia keinoja vahvistaa Eurojustia voimassa olevan lainsäädännön pohjalta.

Osa esittämistänne huolenaiheista on myös otettu huomioon. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti vaatimusta Euroopan parlamentin tiedottamisesta Eurojustin toiminnasta.

Vastavuoroista tunnustamista koskeva periaate kuuluu myös keskeisiin näkökohtiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta rakennettaessa, ja periaatteen soveltamiseen liittyviä välineitä, kuten eurooppalaista pidätysmääräystä, voidaan vahvistaa vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanoa koskevan puitepäätöksen ansiosta. Jossakin jäsenvaltiossa vastaajan poissa ollessa annettu päätös on ehdottomasti pystyttävä saattamaan voimaan kaikkialla Euroopan unionissa. Puitepäätöstä täydennetään vahvistamalla menettelyihin liittyviä oikeuksia. Vastaajan poissa ollessa määrätyt rangaistukset voidaan panna täytäntöön niin, että samalla kunnioitetaan oikeutta puolustukseen. Puitepäätöksellä ei kuitenkaan pyritä muuttamaan kansallisia säännöksiä vaan pikemminkin tehostamaan vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanoa.

Armando Françan mietinnössä painotetaan, että nykyiset välineet on yhdenmukaistettava ja asianomaisille on taattava oikeus tulla kuulluksi oikeudellisen menettelyn aikana. On tärkeää ottaa huomioon oikeusjärjestelmien erilaisuus, esimerkiksi käytössä olevat erilaiset menettelyt henkilön haastamiseksi. Neuvosto on yhtä mieltä näistä huolenaiheista, ja tästä syystä luonnosehdotuksella käynnistetään uudelleen yhteiskeskustelu perustakuiden vahvistamisesta Euroopan unionissa. Tiedän parlamentin pitävän tätä aihetta erittäin tärkeänä. Neuvosto tarkastelee parlamentin ehdotuksia, jotka pääpiirteittäin noudattavat samoja linjoja neuvoston poliittisen sopimuksen pohjana olleen tekstin kanssa. Tämä koskee erityisesti ehdotuksia oikeudesta oikeudelliseen avustajaan ja uudelleenkäsittelyyn. Kyseiset tarkistukset parantavat epäilemättä alkuperäistä ehdotusta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto tutustuu perusteellisesti tällä viikolla hyväksyttäviin ehdotuksiin, ja minun on jälleen kerran vakuutettava teille, että puheenjohtajavaltio haluaa työskennellä yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Meidän on edettävä yhdessä, enkä koskaan unohda, että te olette Euroopan kansalaisten edustajia. Näiden kolmen asiakirjan avulla edistetään oikeusyhteistyötä rikosasioissa samoin kuin Euroopan yhteistä hyvää.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Kuten neuvoston puheenjohtaja Rachida Dati juuri totesikin, Euroopan oikeusalueen rakentaminen on kriittisessä vaiheessa. Toivomme koko sydämestämme oikeusalueen toteutuvan, ja Euroopan parlamentilla on tässä työssä ratkaiseva merkitys.

Haluan kiittää esittelijöitä Sylvia-Yvonne Kaufmannia, Renate Weberiä ja Armando Françaa heidän laatimistaan erinomaisista mietinnöistä, jotka koskevat kyseisiä kolmea aloitetta. Mietinnöt osoittavat, että Euroopan parlamentti tukee jäsenvaltioiden tekemiä ehdotuksia. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olen ilahtunut myös siitä, että 25. heinäkuuta järjestetty neuvoston kokous osoittautui niin hedelmälliseksi ja että kokouksessa päästiin poliittiseen sopimukseen kyseisistä kolmesta asiakirjasta. Komissio kannattaa näitä kolmea aloitetta, ja olemme pyrkineet edistämään neuvoston työtä rakentavalla tavalla.

Komission lokakuussa 2007 Eurojustista ja Euroopan oikeudellisesta verkostosta julkaisema tiedonanto on innoittanut jäsenvaltioita, ja ne ovat selvästi osoittaneet toivovansa lähentymistä. Jäsenvaltioiden kumpaankin aloitteeseen on sisällytetty monia ehdotuksia: Eurojustin kansallisten jäsenten toimivallan yhdenmukaistaminen, kollegion roolin vahvistaminen toimivaltaristiriitoja koskevissa tapauksissa, kansallisten jäsenten Eurojustille toimittamien tietojen välityksen tehostaminen sekä mahdollisuus nimetä Eurojustin yhteystuomareita kolmansiin maihin. Monet Sylvia-Yvonne Kaufmannin ja Renate Weberin erittäin hyödyllisiin mietintöihin sisältyvistä tarkistuksista on jo otettu huomioon neuvostossa käydyissä keskusteluissa. Siten Renate Weberin mietinnössä Eurojust-päätökseen esitetyllä tarkistuksella 32 pyritään parantamaan tietosuojan tasoa Eurojustin kanssa yhteistyötä tekevissä kolmansissa maissa. Yhteistyötä arvioidaan sopimuksenteon yhteydessä, mutta myös sopimuksen voimaantulon jälkeen. Komissio esitti tämän ehdotuksen hyväksymistä, ja päätösluonnosta muutettiin sen mukaisesti. Päätösluonnoksessa todetaan, että yhteistyösopimukseen on sisällyttävä määräyksiä, joiden mukaan sopimuksen täytäntöönpanoa sekä tietosuojamääräysten soveltamista on seurattava.

Mainitsen toisen esimerkin: Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietinnössä esitetty tarkistus 38 Euroopan oikeudellista verkostoa koskevaan päätökseen. Kuten neuvoston puheenjohtaja Rachida Dati tähdensi, tarkistuksella pyritään varmistamaan, että Euroopan parlamentille toimitetaan joka toinen vuosi selvitys Euroopan oikeudellisen verkoston toiminnasta. Komissio kannattaa tarkistusta, ja se lisätään päätösluonnoksen tekstiin.

Kuten tiedätte, neuvosto on päässyt poliittiseen sopimukseen Eurojustia ja verkostoa koskevista aloitteista. Toivon, että kyseiset välineet hyväksytään neuvostossa virallisesti pian. Aivan yhtä tärkeää on se, että jäsenvaltiot ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin saattaakseen päätökset täysimääräisesti osaksi kansallisia oikeusjärjestelmiään.

Vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanoa koskevasta Armando Françan mietinnöstä totean, että useimmat tarkistukset on ainakin sisällöltään, ellei myös sanamuodoltaan, jo sisällytetty YOS-neuvoston 5. ja 6. kesäkuuta hyväksymään tekstiin.

Arvoisa puhemies, tässä vain muutamia huomautuksia, joita halusin esittää. Tarkastelen luonnollisesti huolellisesti kaikkia parlamentin ehdotuksia. Olen kuitenkin erittäin iloinen siitä, että käynnistämme tämän istuntojakson työllä, joka vaikuttaa erittäin myönteisesti Euroopan oikeusalueen tulevaisuuteen.

  Sylvia-Yvonne Kaufmann, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää nyt minulle varatun puheajan kokonaan, mikäli mahdollista. Olen ilahtunut havaitessani, että neuvoston puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja ovat tänään täällä paikalla.

Euroopan oikeudellisesta verkostosta laatimani mietintö hyväksyttiin valiokunnassa yksimielisesti. Yhteistyö oli hyvin rakentavaa, ja haluaisin kiittää kaikkia työhön osallistuneita, erityisesti Nicolae Vlad Popaa, Evelyne Gebhardtia ja Eurojustia käsittelevän mietinnön esittelijää Renate Weberiä.

Euroopan oikeudellinen verkosto – lyhyesti sanottuna EOV – on ollut olemassa kymmenen vuoden ajan, ja se on osoittanut arvonsa käytännössä. Euroopan oikeudellinen verkosto on säilyttänyt merkityksensä myös sen jälkeen, kun Eurojust perustettiin vuonna 2002. Verkoston työssä ei ole kysymys tutkimusten koordinoinnista, vaan sen tarkoituksena on helpottaa suoria yhteyksiä, varmistaa keskinäistä oikeusapua koskevien pyyntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja huolehtia tiedonvälityksestä. Tästä syystä on tärkeää, että Euroopan oikeudellisen verkoston hajautettu rakenne säilytetään. Muutoksia olisi tehtävä vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä, tai mikäli niitä voidaan pitää luonnollisena seurauksena viime vuosina noudatetusta käytännöstä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita kansalliset yhteysviranomaiset, joiden tehtävänä on huolehtia koordinoinnista jäsenvaltioissa ja vastata yhteyksistä Euroopan oikeudellisen verkoston sihteeristöön.

Keskeinen uudistus koskee suojatun televerkon perustamista. Oli ilahduttavaa kuulla, että neuvoston puheenjohtaja on myös kiinnittänyt huomiota tähän asiaan. Jäsenvaltioiden viranomaiset vaihtavat henkilötietoja, joihin voi sisältyä arkaluontoisia tietoja, kuten eurooppalaista pidätysmääräystä varten tarvittavia sormenjälkiä. Suojattua televerkkoa tarvitaan, jotta tällaisissa tapauksissa voitaisiin taata turvallinen tiedonvälitys, sillä tämäntyyppisiä tietoja ei voida missään tapauksessa välittää esimerkiksi faksilla. Suojattua televerkkoa suunniteltiin jo Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisajankohtana vuonna 1998, mutta toistaiseksi ei ole onnistuttu pääsemään yksimielisyyteen yksityiskohtaisista säännöistä ilmeisesti kustannuksiin liittyvistä syistä.

Mietinnössä ehdotetaan suojatun televiestinnän käynnistämistä aluksi ainoastaan yhteysviranomaisia varten. Kun otetaan huomioon, että tavoitteena on kuitenkin varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että kaikki toimivaltaisten viranomaisten väliset yhteydet hoidetaan suoraan, seuraavassa vaiheessa suojattuun televerkkoon pyritään liittämään kaikki viranomaiset, jotka vastaavat oikeusavusta asianomaisissa jäsenvaltioissa. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi mietinnössä viitataan asiaankuuluviin tietosuojamääräyksiin, ja tässä yhteydessä painottaisin vielä kerran, miten tärkeää on saada voimaan vahva puitepäätös henkilötietojen suojasta kolmannen pilarin yhteydessä. Päätöstä sovellettaisiin jäsenvaltioiden eri yhteysviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon. Neuvoston on valitettavasti vielä hyväksyttävä tämäntyyppinen puitepäätös yleissäännökseksi, joten tietosuojaa koskevat perusmääräykset on liitetty suoraan itse säädökseen.

Euroopan oikeudellisen verkoston toiminta riippuu pitkälti yhteysviranomaisista. Tästä syystä on laadittu suuntaviivoja yhteysviranomaisten valitsemiseksi tiettyjen erityiskriteerien perusteella. Yhteysviranomaisina toimivilla henkilöillä pitäisi luonnollisesti olla hyvä vieraan kielen taito ainakin yhdessä muussa EU:n kielessä äidinkielensä lisäksi, ja heillä pitäisi olla kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä rikosasioissa. Lisäksi heillä pitäisi olla kokemusta tuomarin, yleisen syyttäjän tai muun oikeusjärjestelmään kuuluvan viranhaltijan tehtävistä. On tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat laadittuja suuntaviivoja, ja niiden on tietysti varmistettava myös, että yhteysviranomaisilla on käytettävissään riittävät voimavarat.

Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin välisen yhteistyön parantamiseksi ja niiden toiminnan koordinoinnin tehostamiseksi Eurojustin jäsenten pitäisi voida kutsusta osallistua Euroopan oikeudellisen verkoston kokouksiin ja päinvastoin. Eurojust-päätöksessä ilmoitetaan, milloin jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten – toisin sanoen Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten – on tiedotettava Eurojustia tietyistä erityistapauksista. Kohteena olevassa päätöksessä kyseistä velvollisuutta täydennetään niin, että Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin on ilmoitettava toisillensa vastavuoroisesti kaikista tapauksista, joissa toisen elimen katsotaan olevan paremmassa asemassa käsittelemään asiaa. Tämän joustavan ja tarvepohjaisen säännön tarkoituksena on estää tilanne, jossa kansallisia viranomaisia vaaditaan toimittamaan liian laaja-alaisia tietoja Eurojustille, sekä välttää hukuttamasta Eurojustia tietoihin, joita se ei yksinkertaisesti pysty käsittelemään.

Euroopan oikeudellisen neuvoston pitäisi itse vastata verkoston hallintoa ja toimintaa koskevien tietojen toimittamisesta paitsi neuvostolle ja komissiolle, myös Euroopan parlamentille. Olen ilahtunut siitä, että komissio tukee nimenomaan tätä lähestymistapaa.

Euroopan oikeudellista verkostoa muokataan tällä päätöksellä viime vuosina tapahtuneen kehityksen mukaisesti, ja verkoston ja Eurojustin välisen suhteen määrittelyä täsmennetään. Tämän seurauksena Euroopan oikeudellinen verkosto pystyy huolehtimaan aikaisempaa tehokkaammin toimeksiannostaan rikosasioita koskevan oikeusyhteistyön alalla, erityisesti siinä tapauksessa, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan ja sen seurauksena rikosasioita koskeva oikeusyhteistyö siirtyy yhteisön toimivaltaan.

  Renate Weber, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, suunnitelma Euroopan unionin kehittämisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeksi olisi pelkästään kaunis tavoite, elleivät jo vakiintuneet Euroopan unionin virastot sitoutuisi sen toteuttamiseen. Tarkoituksena on vahvistaa näiden virastojen toimintavalmiuksia ja kykyä torjua rajatylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta.

Haluaisin kiittää varjoesittelijöitä, joiden kanssa olen tehnyt hyvää yhteistyötä lähes kaikilla mietintöön liittyvillä osa-alueilla, samoin kuin Eurojustin puheenjohtajaa ja hänen työryhmäänsä heidän avoimuudestaan työn aikana.

Mietintöä laatiessani kuulin monien kollegoideni kehottavan perustamaan Euroopan syyttäjään. Tässä asiassa kannatan huomattavasti enemmän yhdenmukaistamista ja Euroopan oikeusjärjestelmän perustamista kuin yhteistyön vahvistamista. Monien eri syiden vuoksi me olemme kuitenkin tällä hetkellä vielä melko kaukana tästä tavoitteesta: ensimmäinen syy on se, ettei ole olemassa minkäänlaista Euroopan unionin lainsäädäntöä, jossa säädettäisiin toimivaltakysymyksistä Eurojustin toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa; toisena syynä on jäsenvaltioiden osoittama haluttomuus siirtää edes osaa tutkintavallastaan Euroopan unionin virastolle. Hyvä esimerkki on teksti, jossa käsitellään Eurojustin kansallisten jäsenten mahdollisuutta osallistua yhteisiin tutkintaryhmiin.

On ristiriitaista, että kun Euroopan parlamentin jäsenet ovat valmiita puuttumaan todellakin vakaviin rajatylittäviin rikoksiin – myös lisäämällä Eurojustin toimivaltaa ja kiinnittäen erityistä huomiota ihmisoikeuksiin –, samaan aikaan jäsenvaltiot julistavat yhtä mutta toteuttavat lainsäädännössään toista. Euroopan kansalaisille on vaikea selittää, miten me pystymme perustamaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen, jos jäsenvaltiot eivät luota riittävästi Euroopan unionin omiin virastoihin.

Me Euroopan parlamentissa ymmärrämme ja hyväksymme sen tosiasian, että Eurojustin on toimittava vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa on myös päästy yksimielisyyteen siitä, että Eurojustin tehokkuuden varmistamiseksi sen kansallisille jäsenille on ehdottomasti myönnettävä sama oikeudellinen toimivalta kuin heillä on omissa maissaankin. Valiokunnan äänestyksessä kannatettiin myös suhteiden lujittamista Europoliin ja Euroopan oikeudelliseen verkostoon sekä yhteyksien luomista muihin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin virastoihin, joita ovat esimerkiksi Frontex, Interpol ja Maailman tullijärjestö.

Euroopan parlamentin jäseninä me vaadimme – kuten mietinnöstä käy ilmi – asianmukaista tasapainottamista toisaalta Eurojustin ja sen kansallisten jäsenten toimivallan ja toisaalta vastaajien oikeuksien välillä. Tästä syystä useilla esittämilläni tarkistuksilla pyritään parantamaan menettelyyn liittyvien oikeuksien suojaa. Tällaisia oikeuksia ovat muun muassa oikeus puolustukseen, oikeus syrjimättömään oikeudenkäyntiin, oikeus saada tietoja ja muutoksenhakuoikeus. Samaan aikaan monissa tarkistuksissa esitetään uusia tietosuojaa parantavia tekijöitä, vaikka olemmekin tietoisia virastoon perustetusta tehokkaasta tietosuojajärjestelmästä.

Olemme yhä huolissamme kolmansiin maihin ja kansainvälisille organisaatioille välitettävistä tiedoista, koska tosiasiassa emme tiedä, mitä näille tiedoille todellisuudessa tapahtuu. Siksi ehdotan arviointimekanismin käyttöönottoa varmistaaksemme, että eurooppalaisia standardeja noudatetaan. Haluaisin kiittää komission jäsentä Jacques Barrot’ta tämän asian esille ottamisesta.

Vielä lopuksi eräs tärkeä seikka. Olen huolissani myös siitä, minkälainen asema Euroopan parlamentilla pitäisi olla suhteessa Eurojustiin. Tietämättömyys Lissabonin sopimuksen kohtalosta tekee asioista vieläkin huolestuttavampia. Yhteisön nykyisessä lainsäädännössä ei kuitenkaan millään tavalla estetä Euroopan parlamenttia osallistumasta aktiivisesti Eurojustin toiminnan valvontaan. Asia riippuu täysin poliittisesta tahdosta, ja toivon todellakin, että parlamentille annetaan mahdollisuus työnsä hoitamiseen.

  Armando França, esittelijä. − (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan rakentamisella tarkoitettiin alkuvaiheessa talousalueen siirtämistä yhteisön toimivaltaan. Jean Monnet’n ja perustajien ihannoima yhteisö on kuitenkin askel askeleelta edennyt kattamaan muita aloja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin ongelmiin.

Emme ole vielä päässeet perille tällä pitkällä ja vaikealla tiellä, mutta meidän on jatkettava vakain ja päättäväisin askelin. Oikeusala kuuluu aloihin, jotka aiheuttavat meille kaikille monitahoisia ja vaikeita ongelmia Euroopan unionissa, joka on laajentunut nyt 27 jäsenvaltioon ja jonka alueella elää nykyisin lähes 500 miljoonaa ihmistä. Oikeus on yksi demokratian peruspilareista ja vapautta edistävistä välineistä. Demokratia ja vapaus kuuluvat Euroopan unionin perusarvoihin. Näin ollen oikeusala on mielestäni noussut tällä hetkellä keskeiseksi alaksi Euroopan rakentamiseen liittyvien haasteiden ja nykyaikaisen elämänmuodon mukanaan tuomien uusien ongelmien vuoksi. Se vaatii erityistä huomiota sellaisilta Euroopan unionin toimielimiltä, jotka vastaavat alaan liittyvästä lainsäädännöstä, päätöksenteosta ja poliittisten suuntaviivojen laatimisesta. Rikosoikeudellisten menettelyjen päätöksiä, jotka on annettu niin, ettei vastaaja ole ollut henkilökohtaisesti läsnä kyseisessä menettelyssä, kutsutaan vastaajan poissa ollessa annetuiksi päätöksiksi. Tällaisia päätöksiä varten on olemassa erilaisia ratkaisuja, jotka vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä.

Tilanne on vakava, koska erilaiset ratkaisut muodostavat pysyvän esteen jossakin jäsenvaltiossa annettujen päätösten täytäntöönpanemiseksi jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Tilanne vaikeuttaa vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen soveltamista ja jopa estää sen, ja samalla se edistää rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntymistä Euroopan unionissa.

Näin ollen me olemme ilahtuneita Slovenian, Ranskan, Tšekin tasavallan, Ruotsin, Slovakian tasavallan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan tekemästä lainsäädäntöaloitteesta, jonka neuvosto on vastaanottanut ja jota se pitää myönteisenä. Sen päätarkoituksena on määrittää menettelyjä koskevat säännöt henkilöiden haastamisesta, uudelleenkäsittelystä tai asianmukaisesta muutoksenhausta sekä oikeudellisesta edustuksesta. Näillä säännöillä nopeutetaan ja tehostetaan rikosoikeudenkäyntejä. Niillä tehostetaan myös vastavuoroista tunnustamista koskevaa periaatetta, erityisesti eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja jäsenvaltioiden välisten luovuttamismenettelyjen yhteydessä, sekä vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen soveltamista taloudellisiin seuraamuksiin, menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin sekä rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, näiden tuomioiden täytäntöönpanemiseksi Euroopan unionissa. Lisäksi sääntöihin on sisällytettävä ehdollisten ja vaihtoehtoisten rangaistusten sekä rangaistuksen määräämisen ehdollisen lykkäämisen tunnustaminen ja valvonta.

Monet kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenet ovat osallistuneet parlamentille tänään esittämäni mietinnön laatimiseen. Esitimme kollegoideni kanssa erilaisia tarkistuksia, joiden perusteella laadittiin useita kompromissitarkistuksia ja saavutettiin luja yksimielisyys PSE-, PPE-, ALDE-, Verts/ALE- ja UEN-ryhmiin kuuluvien jäsenten välillä niin, että mietintöä vastaan esitettiin vain kaksi ääntä.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, näin ollen mietinnössä esitetään neuvoston puitepäätöstä koskevaan ehdotukseen tarkistuksia, jotka mielestämme täydentävät ehdotusta teknisesti ja selkeyttävät sitä poliittisesti, erityisesti niiltä osin, jotka koskevat menettelyjä vastaajien haastamiseksi ja heidän puolustusoikeutensa takaamista, vastaajan mahdollisuutta olla edustettuna poissa ollessaan ja saada edustajakseen valtion nimeämä ja maksama oikeudellinen avustaja samoin kuin mahdollisuutta kansallisen lainsäädännön mukaiseen uudelleenkäsittelyyn tai asianmukaiseen muutoksenhakuun, jonka poissa ollessaan tuomion saanut vastaaja käynnistää.

Lopuksi minun on korostettava ja kiitettävä poliittisten ryhmien osoittamaa ymmärtämystä ja yksimielisyyttä. Toivon, että äänestyksen tulos vastaa ainakin saavutettua laajaa yhteisymmärrystä.

  Neena Gill, oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen laadittuihin mietintöihin, erityisesti mietintöön vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanosta, koska sillä helpotetaan ja yksinkertaistaan puolustamista tai kanteen nostamista menettelyissä, joissa jompikumpi osapuolista ei voi olla läsnä. Euroopan unionissa noudatettavien erilaisten lähestymistapojen eroavaisuudet ovat luoneet jossain määrin epävarmuutta ja heikentäneet maiden luottamusta toisten maiden oikeusjärjestelmiin.

Tästä syystä olen ilahtunut ministerin lausunnosta, jonka mukaan neuvoston tavoitteena on varmistaa menettelyn yhdenmukaistaminen kaikissa jäsenvaltioissa, koska tähän mennessä joissakin jäsenvaltioissa ei ole ponnisteltu riittävästi yhteyden ottamiseksi vastaajiin. Uskoakseni maasta riippumatta kaikissa oikeusjärjestelmissä on varmistettava, että vastaajat ymmärtävät heidän poissa ollessaan annettujen tuomioiden seuraamukset ja että heidän perusoikeutensa turvataan tässä asiassa.

Pyytäisin neuvostoa myös varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä järjestelmä, jolla vastaajille taataan mahdollisuus oikeudelliseen edustukseen asianomaisten asuinmaasta riippumatta.

Lopuksi onnittelen kaikkia esittelijöitä heidän tekemästään työstä monimutkaisten oikeudellisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi sekä ehdotuksista, joiden uskon tukevan eurooppalaista pidätysmääräystä.

  Nicolae Vlad Popa, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (RO) Rajatylittävä rikollisuus on lisääntynyt, ja oikeusjärjestelmää on muutettava uuteen tilanteeseen vastaamiseksi.

Olen näin ollen pannut merkille, että on tarpeen yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden välistä lainsäädäntöä ja tällä hetkellä erityisesti nopeuttaa ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tiedottamista.

Mietintö merkitsee aivan ilmeisesti askelta eteenpäin pyrkiessämme vastaamaan Euroopan kansalaisten ja toimielinten edessä olevaan haasteeseen. Euroopan oikeudellista verkostoa nykyaikaistamalla voidaan vastata sopivalla tavalla rajatylittävää rikollisuutta koskevaan ilmiöön. Mietintö hyväksyttiin yksimielisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan äänestyksessä, ja sillä tehostetaan Euroopan oikeudellista verkostoa ja tarjotaan sille valmiudet tarvittavien tietojen toimittamiseen kaikkina aikoina mistä tahansa jäsenvaltioiden alueelta.

Verkoston nykyaikaistamisesta hyötyvät Euroopan kansalaiset, joille kansalliset oikeuslaitokset pystyvät toimittamaan nopeasti vastauksia nykyaikaisen ja suojatun televerkon tarjoamien valmiuksien ansiosta.

Sekä Eurojust että jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmät voivat turvautua Euroopan oikeudelliseen verkostoon, eikä tiedotuksen riittämättömyyttä enää voida käyttää verukkeena. Euroopan kansanpuoluetta edustavana varjoesittelijänä haluan kiittää esittelijä Sylvia-Yvonne Kaufmannia hänen tekemästään työstä sekä siitä tavasta, jolla onnistuimme saavuttamaan kompromissiratkaisut.

  Evelyne Gebhardt, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, minusta on ilahduttavaa, että meillä on tänään mahdollisuus keskustella yhdessä näin tärkeästä paketista, ja olen täysin varma siitä, että hyvin suuri enemmistö kannattaa päätöksiä huomisessa äänestyksessä. Haluaisin kiittää erinomaisesta yhteistyöstä erityisesti esittelijöitä Sylvia-Yvonne Kaufmannia ja Renate Weberiä, joiden varjoesittelijänä toimin, sillä yhteistyö oli välttämätön edellytys näin hyvän tuloksen saavuttamiselle.

Hyvin suoritetulla työllä on ratkaiseva merkitys tällä alalla, ja olen hyvin ilahtunut myös siitä, että Euroopan oikeudellista verkostoa (EOV) koskevat tulokset tarjoavat meille mahdollisuuden jatkaa eteenpäin jo aikaisemmin suoritetun työn pohjalta. Juristien, tuomareiden ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jos me todellakin haluamme tarjota kansalaisillemme lakia ja oikeutta, ja sehän on loppujen lopuksi tavoitteenamme.

Tässä yhteydessä olen erityisen tyytyväinen siihen, että me lopultakin käynnistämme virallisesti Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin välisen yhteistyön ja varmistamme yhteydet, joita voidaan pitää ainoastaan tuloksellisina ja ilahduttavina. Mutta aina kun tietoja vaihdetaan yhä suurempia määriä, tietosuojan merkitys luonnollisesti lisääntyy, ja tämä koskee sekä televiestinnän turvallisuutta että kyseisten tietojen vaihtoa. Olen näin ollen hyvin tyytyväinen siihen, että parlamentti, komissio ja neuvosto ovat ilmeisesti yksimielisiä tästä asiasta, ja jälleen kerran se on mielestäni pelkästään myönteistä.

Samalla tavoin minusta on ilahduttavaa, että kaikki mietinnöt saavat huomisessa äänestyksessä suuren enemmistön kannatuksen, sillä Euroopan parlamentti on Renate Weberin ansiosta esittänyt lisäystä, jota komissio ja neuvosto toivottavasti kannattavat ja jonka mukaan lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia sisällytetään myös rikoksiin aikaisemmasta poiketen. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä aihe yhteiskuntamme kannalta, ja korostaisin tätä seikkaa.

Sosialistiryhmän mielestä on erittäin tärkeää varmistaa tässä yhteydessä, että tällä alalla kysymys ei ole pelkästään järjestäytyneestä rikollisuudesta vaan myös vakavasta rikollisuudesta, mutta uskoakseni tähän aiheeseen on löydetty ratkaisu. Mielestäni tärkeää on ennen kaikkea, ettemme joudu esittämään todisteita järjestäytyneestä rikollisuudesta, vaan että voimme tietojenvaihdon avulla osoittaa, että järjestäytynyttä rikollisuutta saattaa esiintyä jossakin vaiheessa kautta linjan. Sitä ei voida pitää perusedellytyksenä. Käsittääkseni ryhmien välillä on esiintynyt hieman väärinkäsityksiä, ja halusin pyrkiä selvittämään asiaa. Toivon ja uskon, että voimme jatkaa myönteisellä tavalla eteenpäin, ja se ilahduttaa minua paljon.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kun pääministerimme lähes kymmenen vuotta sitten kokoontuivat Tampereella laatiakseen pääsuuntaviivat EU:n rikosoikeutta koskevalle politiikalle, he oikeutetusti tähdensivät, että Euroopan kansalaisilla oli oikeus vaatia Euroopan unionia varmistamaan, ettei rikollisilla ole paikkaa, minne he voisivat kätkeytyä. Tästä syystä Euroopan liberaalidemokraatit ovat johdonmukaisesti tukeneet eurooppalaisen pidätysmääräyksen tyyppisiä toimenpiteitä, toisin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit, jotka saarnaavat laista ja järjestyksestä mutta vastustavat EU:n yhteistyövälineitä.

Mainituilla toimenpiteillä voidaan myös selittää, millä perusteella meidän on vahvistettava kansallisten syyttäjien valmiuksia työskennellä yhdessä Eurojustin kanssa ja saattaa tärkeitä rikollisia oikeuden eteen. On oikeutettua varmistaa, että syyttäjät ovat saatavilla ympäri vuorokauden, ja parantaa heidän valtuuksiaan päätösten täytäntöönpanemiseksi. Tällaiset valtuudet voivat koskea etsintä- ja takavarikointivaltuuksia heidän omissa jäsenvaltioissaan sekä mahdollisuutta käyttää kansallisia rikosoikeudellisia tietokantoja.

On varmastikin tarpeen selkeyttää ja tehostaa sääntöjä siitä, milloin syytetyn poissa ollessa annetut tuomiot tunnustetaan, mutta tätä ei saa sekoittaa tehottomiin käytäntöihin, joissa vastaajan riittävä tiedottaminen laiminlyödään. En haluaisi, että kaikissa jäsenvaltioissa jäljiteltäisiin Italiaa, jossa vastaajan poissa ollessa järjestettävien oikeudenkäyntien määrä on huolestuttava.

Kun joitakin kuukausia sitten tiedustelin komission kantaa, se painotti, että aloite oli tasapainoinen ja että sillä parannettiin kansalaisten perusoikeuksia ja samalla vahvistettiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Euroopan puolustusasianajajien yhdistyksen, Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvoston ja Fair Trials International -järjestön tyyppiset elimet ovat kuitenkin kaikki ilmoittaneet olevansa huolissaan vastaajille myönnettävistä heikoista takuista.

Puheenjohtajavaltion ministeri korosti ja vakuutti, että neuvostossa paneuduttaisiin huolella parlamentin esittämiin tarkistuksiin. Hän tarkoittaa varmasti hyvää, mutta minun on vastattava, että sillä ei ole mitään merkitystä. Suoraan valitut Euroopan parlamentin jäsenet syrjäytetään EU:n lainsäädäntöä koskevissa päätöksissä rajatylittävän oikeuden osalta. Lissabonin sopimuksen voimaantuloon saakka tämäntyyppisistä laeista päättävät suurelta osin kansalliset virkamiehet, ja tämä on suurimpana syynä siihen, miksi emme ole onnistuneet toteuttamaan kymmenvuotisen sopimuksen toista osaa, jossa luvattiin parantaa jäsenvaltioissa noudatettavia oikeudellisia normeja, kuten hyviä tietosuojasääntöjä, sekä vahvistaa muun muassa oikeusapua, kääntämistä ja takausta koskevia vastaajien oikeuksia. Nyt käsiteltäviä toimenpiteitä on tuettava riittävästi siihen saakka, kunnes Euroopan unionissa aletaan toteuttaa teknokraattisen oikeuspolitiikan sijasta demokraattista oikeuspolitiikkaa, jolla pyritään todelliseen tasapainoon rikollisten vangitsemisen ja tasapuolisten oikeudenkäyntien välillä.

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, tiedän, ettei minua voitaisi koskaan syyttää konservatiivipuolueen kannattamisesta, mutta myös minä äänestin eurooppalaista pidätysmääräystä vastaan. Tähän ei ole syynä se, että vastustaisin epäiltyjen luovuttamista maasta toiseen. Itse asiassa minä todellakin kannatan sitä. Äänestysajankohtana ongelmanani oli se, että käsitykseni mukaan meillä ei ollut vielä käytössä tehokkaita säädöksiä epäiltyjen oikeuksista ja että meidän olisi pitänyt hoitaa tämä asia samaan aikaan. Menettelyihin liittyvistä vastaajien oikeuksista ei ollut olemassa säädöksiä. Asian hoitamiseksi on käytetty voimavaroja ja aiheesta on laadittu erinomaisia ehdotuksia, joista keskustelemme täällä tänään ja joita itsekin kannatan, mutta siitä huolimatta me emme tosiasiassa ole vieläkään onnistuneet toteuttamaan jo vuosia sitten tehtyä ehdotusta, jonka merkitys on ratkaiseva, jotta voisimme rakentaa luottamusta jäsenvaltioiden välille ja siten myös helpottaa epäiltyjen luovuttamista.

Haluaisin mielelläni kysyä ministeri Rachida Datilta, pitääkö myös hän kyseistä ehdotusta yhtä ratkaisevana eurooppalaiselle yhteistyöllemme. Lisäksi haluaisin tietää, mihin ehdotuksen kohtiin neuvostossa on takerruttu ja onko mahdollista, että Ranskan tehokkaasti hoitaman puheenjohtajakauden aikana tätä vastaajien oikeuksiin liittyvää kysymystä saataisiin vietyä eteenpäin. Itse asiassa tällä kysymyksellä on todella keskeinen merkitys luovuttamisen helpottamiselle.

On hyvä, että luovuttamista koskevat vaatimukset esitetään nyt nykyisessä muodossaan vastaajan poissa ollessa annettuja tuomioita varten. Voidaan kysyä, ovatko ne riittäviä. Neuvostossa tehdystä poliittisesta sopimuksesta voitaisiin päätellä, että vastaajalla pitäisi olla oikeus uudelleenkäsittelyyn tai että muutoksenhakua koskeva mahdollisuus on riittävä. Voiko ministeri Rachida Dati taata minulle, että kaikilla on oikeus uudelleenkäsittelyyn? Loppujen lopuksi muutoksenhaku ei takaa kaikkia niitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joita täysin uusi oikeudenkäynti tarjoaa. Tästä syystä haluaisin todellakin kuulla, onko ihmisillä oikeus täysin uuteen oikeudenkäyntiin eikä vain muutoksenhakuun.

Nyt siirryn viimeiseen aiheeseeni, jonka esitän lyhyesti: kuulemme puhuttavan paljon siitä, mitä tarvitaan tutkintaviranomaisten työn helpottamiseksi. Sen sijaan saamme liian vähän – tai liian jäsentelemätöntä – tietoa puolustusalalla esiintyvistä porsaanrei’istä, jotka johtuvat nimenomaan eurooppalaisesta yhteistyöstä. Toivottavasti onnistumme luomaan oikeusasiamiehen tehtäviä hoitavan Eurorights-elimen, jotta voimme selvittää puolustusalalla esiintyvät porsaanreiät ja etsiä yhdessä niihin ratkaisuja.

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, esitän konkreettisen esimerkin siitä, mihin integroitu eurooppalainen ”yhden koon” oikeusjärjestelmä johtaa.

Lontoossa asuva 19-vuotias Andrew Symeou uhataan luovuttaa Kreikkaan taposta syytettynä. Andrew Symeou pitää kiinni siitä, että hänellä ei ole mitään tekemistä kyseisen rikoksen kanssa. Häntä vastaan esitetty todistusaineisto ei ole vakuuttavaa, ja se pohjautuu kyseenalaiseen tunnistukseen sekä lausuntoihin, jotka Kreikan poliisi on oletettavasti puristanut ulos hänen ystävistään.

Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimen pitäisi tutustua todistusaineistoon, ennen kuin se suostuu luovuttamaan Andrew Symeoun. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimella ei kuitenkaan ole oikeutta tutustua alustavaan todistusaineistoon vakuuttuakseen siitä, että luovuttaminen on perusteltua, eikä sillä ole minkäänlaisia valtuuksia estää sitä.

Eurooppalainen pidätysmääräys merkitsee, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilla ei todellakaan ole enää Magna Cartassa määriteltyä lain tarjoamaa perussuojaa mielivaltaisia pidätyksiä ja vangitsemisia vastaan. Tämä ei palvele uhrin eikä syytetyn oikeudellisia etuja, jotka he kumpikin ansaitsevat.

  Panayiotis Demetriou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi onnitella puheenjohtajavaltiota Sloveniaa ja 13 muuta maata, jotka ovat tänään esittäneet meille tämän ehdotuksen. Kyseessä on merkittävä Euroopan unionin oikeutta edistävä panos.

Haluaisin onnitella myös kolmea esittelijää, Sylvia-Yvonne Kaufmannia, Renate Weberiä ja Armando Françaa, heidän tekemästään erinomaisesta ja järjestelmällisestä työstä. He ovat pohjimmiltaan hyväksyneet ehdotuksen ja tarkistukset, jotka neuvosto ja komissio pian hyväksyvät. Se on mielestäni ilahduttavaa, ja pidän ehdotusta myönteisenä.

Olisin vieläkin tyytyväisempi, jos meillä olisi tänään hyväksyttävänämme myös ehdotus epäiltyjen ja vastaajien menettelyyn liittyvistä vähimmäisoikeuksista. Työ olisi silloin valmis. Tästä syystä kehotan komissiota ja neuvostoa jouduttamaan ehdotusta niin pian kuin mahdollista.

Eurojustia koskevan ehdotuksen varjoesittelijänä minun on sanottava, että olen tyytyväinen kyseisen elimen vahvistamiseen. Kun Eurojust perustettiin, se tuntui olevan lähinnä tyypillinen toimielin, joka tarjosi joitakin erinomaisia mahdollisuuksia mutta josta saatava hyöty oli olematon. Tosiseikat ovat osoittaneet tämän olettamuksen vääräksi; Eurojustin hyödyllisyys on näytetty toteen, samoin kuin tarve vahvistaa sitä entisestään.

Minun ei tarvitse toistaa edellisten puhujien ja esittelijöiden esittämiä lausuntoja Eurojustin laajennuksista; kerron vain olevani ilahtunut sen vahvistamisesta.

Ehdotukset merkitsevät epäilemättä hyödyllistä edistysaskelta pyrkiessämme kehittämään oikeutta, vapautta ja turvallisuutta. Tarvitaan kuitenkin vielä perusteellisempia muutoksia. Meidän on päästävä näissä asioissa eroon kehitystä jarruttavasta kansallismielisestä asenteesta ja toteutettava oikeutta laajemmin Euroopan alueella. Silloin pystymme sanomaan, että oikeus on todellakin sama kaikkialla Euroopan unionissa.

Toivottavasti pääsemme tähän hyväksymällä Lissabonin sopimuksen.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE). – (RO) Aivan ensiksi haluaisin onnitella esittelijöitä.

Viime vuosien aikana Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin toiminta on osoittautunut erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi rikosasioita koskevan oikeusyhteistyön alalla.

Neuvoston päätökset Euroopan oikeudellisesta verkostosta ja Eurojustin vahvistamisesta on ehdottomasti hyväksyttävä molempien rakenteiden valmiuksien parantamiseksi, kun otetaan huomioon, että ihmisten liikkuvuus ja rajat ylittävä rikollisuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.

Molempien rakenteiden on tehtävä yhteistyötä ja täydennettävä toinen toistaan.

Tässä yhteydessä on tärkeää perustaa yhteysviranomainen, jonka tehtävänä on toimia kansallisena yhteyshenkilönä Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa koordinoitaessa, sekä Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä, jotta varmistettaisiin jatkuva vastavuoroinen tiedottaminen ja helpotettaisiin kansallisten viranomaisten ohjaamista joko kohti oikeudellista verkostoa tai Eurojustia kustakin erityistapauksesta riippuen.

Ajoissa saadut jäsennellyt tiedot ovat keskeisiä Eurojustin tehokkaan toiminnan kannalta. Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota henkilötietojen välittämiseksi tarvittavan viestintäverkon luomiseen. Kummankin rakenteen toiminnassa on erittäin tärkeää varmistaa riittävä tietosuoja.

  Mihael Brejc (PPE-DE). - (SL) Armando Françan mietintö vaikutti aluksi luonteeltaan pikemminkin juridiselta ja tekniseltä kuin konkreettiselta. Siitä käy kuitenkin ilmi, että muutamat jäsenvaltioista eivät lainkaan tunne kyseistä oikeudellista järjestelmää. Mietinnössä valotetaan myös anglosaksisten ja mannereurooppalaisten rikosoikeudellisten järjestelmien eroja. Sen vuoksi on loogista, että jotkut kollegoistani vastustavat mietintöä. Se ei luonnollisestikaan merkitse, että kyseiset aiheet eivät ole tärkeitä.

Me Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmään kuuluvat jäsenet katsomme, että oikeus oikeudenkäyntiin kuuluu poliittisiin perusoikeuksiin. On kuitenkin esiintynyt tapauksia, joissa tuomioistuin on langettanut tuomion huolimatta siitä, että syytetty ei ole ollut läsnä oikeudenkäynnissä. Tähän saakka jossakin maassa vastaajan poissa ollessa annettuja tuomioita ei ole tunnustettu toisessa jäsenvaltiossa. Päätösluonnoksella varmistetaan, että tämäntyyppiset tuomiot voitaisiin panna täytäntöön muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tähän sovelletaan luonnollisestikin tiettyjä ehtoja, joista yhden pitäisi mielestämme olla se, että syytetty on haastettu oikeuteen asianmukaisesti ja että hän ei ole läsnä oikeuskäsittelyssä huolimatta siitä, että tuomioistuin on hänet haastanut. Oikeuden pakoilu on yleistä, ja jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa laillisesti tuomitun henkilön ei pitäisi pystyä kuljeskelemaan rauhallisesti muiden jäsenvaltioiden kaduilla.

Meidän PPE-DE-ryhmään kuuluvien jäsenten mielestä esittelijä on onnistunut sovittamaan yhteen tarkistukset ja laatimaan tasapainoisen mietinnön, ja haluaisin kiittää häntä siitä.

Haluaisin esittää myös seuraavan huomautuksen: On oikein ja asianmukaista, että varmistamme mahdollisuuden oikeudenmukaisiin oikeudenkäynteihin, mutta meidän on pidettävä huolta myös rikosten uhreista.

  Philip Bradbourn (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, käsittelen puheenvuorossani pelkästään Armando Françan mietintöä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta vastaajan poissa ollessa annettuihin tuomioihin. Ehdotuksen keskeistä periaatetta ei tunneta monien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä. Tämä koskee erityisesti jäsenvaltioita, joiden oikeusjärjestelmä perustuu tapaoikeuteen.

Me olemme Yhdistyneessä kuningaskunnassa rakentaneet vuosisatojen aikana oman oikeusjärjestelmämme, joka perustuu habeas corpus -periaatteeseen sekä vastaajaan oikeuteen, jonka mukaan vastaajaa ei voida tuomita, ellei hänellä ole mahdollisuutta puolustaa itseään. Periaate sisältyy tähän minulla olevaan hyvin tunnettuun vuoden 1215 Magna Cartaan, jolla kyseinen oikeus on taattu maassani 800 vuoden ajan. Vastaajan poissa ollessa järjestettyjen oikeudenkäyntien tunnustaminen on täysin vastoin tämän historiallisen säädöskokoelman perusihanteita.

Eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamisen jälkeen jossakin jäsenvaltiossa annettu tuomio, joka sen jälkeen tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa, herättää varmasti epäilyn siitä, onko oikeudenkäynti ollut oikeudenmukainen. Fair Trials International -järjestö on laatinut ehdotuksesta asiakirjan, jossa toistetaan huolenaiheeni ja tähdennetään, että noudatettavaan luovuttamismenettelyyn liittyy merkittäviä ongelmia. Hyvät kollegat, kehotan teitä perehtymään vakavasti ehdotukseen ja miettimään, millä tavoin se vaikuttaa äänestäjiinne ja heidän oikeuteensa, joka koskee syrjimätöntä oikeudenkäyntiä.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, kukaan järkevä ihminen ei halua rikollisten elämän olevan helppoa, mutta meidän on varottava, ettei oikeutta muuteta Euroopassa pienimmän yhteisen nimittäjän mukaiseksi. Oikeudellisesta vastaavuudesta puhuttaessa oikeusmenettelyjen, takeiden ja oikeudenkäyntien laaja kirjo Euroopan unionissa johtaa usein juuri siihen.

Yhdistyneen kuningaskunnan tapaoikeuteen perustuvan oikeusjärjestelmän nykyinen ja aikaisempi käytäntö sekä oikeudenkäynnit poikkeavat melko paljon mannereurooppalaisten naapurimaidemme järjestelmästä. Joten minun on puututtava asiaan nähdessäni mietintöjä, joissa keskeistä on käytäntöjen yhdistäminen pelkän yhdistämisen vuoksi.

Katsotaan esimerkiksi mietintöä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta vastaajan poissa ollessa annettuihin tuomioihin. Minun on rehellisesti sanottava, että huolelliset oikeudelliset varokeinot, joita Yhdistyneessä kuningaskunnassa suoritetaan ennen tuomion antamista vastaajan poissa ollessa, ja esimerkiksi Kreikassa tai Bulgariassa noudatettava, mielestäni huomattavasti huolettomampi lähestymistapa eivät lainkaan vastaa toisiaan. Tästä syystä en hyväksy, että tällaisissa maissa brittiläiselle äänestäjälleni hänen poissa ollessaan annettu tuomio tunnustettaisiin automaattisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

  Jean-Paul Gauzès (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan vain onnitella esittelijöitä ja neuvoston puheenjohtajavaltiota tuloksista, joihin on päästy keskustelun ja ehdotusten valmistelun tässä vaiheessa. Monet kansalaisistamme asettavat kyseenalaiseksi lisäarvon, jota Eurooppa voi tarjota heidän jokapäiväisessä elämässään. Kaikki oikeusalalla suoritettavat toimenpiteet tämän keskeisen julkisen palvelun kehittämiseksi parantavat todennäköisesti kansalaisten käsitystä Euroopan merkityksestä heidän turvallisuudelleen. Tässä mielessä on erityisen tärkeää varmistaa, että päätökset voidaan saattaa voimaan kaikkialla Euroopassa ja poistaa niiden täytäntöönpanon esteet Euroopan unionin alueella. Ehdotusten päämäärä on tämä. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan kansallisissa tuomioistuimissa määrättyjen rangaistusten tehoa kansalaisvapauksia kunnioittaen.

  Kathalijne Maria Buitenweg (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vain vastata epäilijöille Yhdistyneestä kuningaskunnasta, koska olen heidän kanssaan yhtä mieltä siitä, että lainsäädäntömme ei pitäisi perustua pienimpään yhteiseen nimittäjään. Asia on kuitenkin niin, että siinä tapauksessa on harkittava, millä tavalla lakeja halutaan säätää, koska mikäli olemme yhtä mieltä myös yhteisen lähestymistavan noudattamisesta rikollisten vangitsemisessa, lainsäädäntö ei voi silloin perustua yksimieliseen päätöksentekoon. Tästä syystä asian käsittely on nyt jumissa neuvostossa.

Odotan heidän tukevan myös päätöksentekomenettelyä, jossa päätökset tehdään määräenemmistöllä, koska muussa tapauksessa emme pääse asian käsittelyssä eteenpäin. Joko te eristäydytte ja kieltäydytte oikeusalan yhteistyöstä tai sitten alamme tehdä päätöksiä määräenemmistöllä, koska se on ainut keino laatia todella tärkeitä ja merkityksellisiä lakeja.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, minun on otettava uudelleen esille Kathalijn Maria Buitenwegin juuri puheenvuorossaan esittämät asiat. Näistä ehdotuksista sekä koko tällä alalla viimeisten 20 vuoden aikana saavutetusta edistyksestä nousee esiin kysymys, joka on hyvin yksinkertainen: kollegani Jean-Paul Gauzèsin tavoin tiedustelisin, otammeko me Euroopan unionissa ennen kaikkea huomioon kansalaisten, erityisesti rehellisten kansalaisten, edut vai keskitymmekö me ennen muuta valtioiden ja valtiollisten järjestelmien etuihin. Euroopan rakentamiseen – josta voidaan olla pahoillaan mutta joka on tosiseikka ja nykymaailmassa myönteinen tosiseikka – sisältyy selvästikin pyrkimys varmistaa, että 27 jäsenvaltiossa käytössä olevat valtiolliset järjestelmät eivät voi mennä kansalaisten etujen ja ennen muuta turvallisuutta koskevien etujen edelle, niin kuin on tapahtunut aivan liian kauan. Tämä on koko eurooppalaisen hankkeen tarkoitus. Muussa tapauksessa koko hanketta ei edes ole olemassa. Meidän on siten kannatettava neuvostoa ja käsiteltävinä olevia kolmea ehdotusta.

  Rachida Dati, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänään iltapäivällä esittämänne puheenvuorot osoittavat, miten tärkeinä te pidätte näitä kolmea ehdotusta. Ne osoittavat myös, että olette sitoutuneet todellakin kehittämään oikeusyhteistyötä erityisesti rikosasioiden alalla, ja, kuten puheenvuoroissa on tähdennetty, perusoikeuksia kunnioittaen. Nämä molemmat vaatimukset ovat olennaisia, sillä ne ovat välttämätön ehto Euroopan oikeusalueen rakentamiselle, kun otetaan huomioon, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytössä erilaiset oikeusjärjestelmät ja jopa erilaiset oikeudelliset elimet. Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaan liittyvät takuut, samoin kuin takuut, jotka liittyvät vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanoon, noudattavat selvästikin samansisältöistä logiikkaa. Haluaisin sen vuoksi kiittää Euroopan komissiota ja erityisesti Jacques Barrot’ta puheenjohtajavaltion saamasta tuesta. Kuten puheenvuoroissa todettiin, neuvostossa sovittiin monista mietintöihin sisältyneistä asioista lopulta lähes yksimielisesti. Tehtävää on paljon, kuten puheenvuoroissa myös tuotiin esiin, ja meidän on työskenneltävä tässä asiassa yhdessä.

Haluaisin kiittää myös Sylvia-Yvonne Kaufmannia hänen laatimastaan mietinnöstä sekä puheenvuorosta, jonka hän esitti täällä tänään, sillä Euroopan oikeudellista verkostoa koskeva arviointi on tärkeä edistysaskel, kun pyrimme parantamaan oikeusyhteistyötä rikosasioissa. On huomattava, että verkosto on osoittautunut tärkeäksi ja tehokkaaksi. Arvoisa Sylvia-Yvonne Kaufmann, olette tänään jälleen painottanut perustellusti Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston välisiä yhteyksiä. Niiden kehittäminen kulkee käsi kädessä. Myös tämä seikka tuotiin esiin useita kertoja viimeksi pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Haluaisin kiittää myös Renate Weberiä hänen mietinnöstään ja mittavasta panoksestaan. Hänen tästä aiheesta Toulousessa pitämä puheensa oli myös loistava. Kiittäisin Renate Weberiä myös hänen myönteisestä suhtautumisestaan. Tiedän, että olette tehnyt merkittävää työtä kaikkien muiden Eurojustin kanssa tekemisissä olevien ihmisten kanssa. Mainitsitte puheenvuorossanne myös Lissabonin sopimuksen. Ymmärrän, että mielestänne toisenlainen toimielinjärjestelmä olisi ollut parempi työnne kannalta, mutta meidän on kuitenkin edettävä voimassa olevan lainsäädännön pohjalta, koska tämä työ vaikuttaa kaikkiin Euroopan toimielimiin.

Armando França korosti puheenvuorossaan, että on tarpeen hyväksyä yhteinen kehys vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanoa varten. Olette oikeassa ottaessanne esiin tämän seikan, ja se on yksi keino, jonka avulla oikeusjärjestelmämme voivat osoittaa tehokkuutensa.

Arvoisa Evelyn Gebhardt, kaikkien poliittisten ja oikeudellisten toimijoiden välinen yhteistyö on täysin välttämätöntä, koska Euroopan rikosasioita koskevan oikeusyhteistyön tämänhetkisenä haasteena on oppia tekemään työtä yhdessä kaikentyyppisen rikollisuuden torjumiseksi tehokkaalla tavalla. Tiedän, että puolustatte vaativasti tätä yhteistyötä.

Haluaisin nyt vastata niille teistä, jotka suhtaudutte epäillen Euroopan oikeusalueeseen ja jotka pelkäätte perusoikeuksien olevan vaarassa. On totta, ettemme onnistuneet Saksan puheenjohtajakauden aikana pääsemään sopimukseen menettelyyn liittyvistä vähimmäistakuista. Minun on todettava tähän, että puitepäätös vastaajan poissa ollessa annetuista päätöksistä takaa oikeuden uudelleenkäsittelyyn, joka on yksi perustakeista. Tämän prosessin tuloksia odottavat kiihkeästi päivittäin yhteistyötä tekevät tuomarit, yleiset syyttäjät ja oikeusalan ammattilaiset samoin kuin uhrit, jotka kärsivät jatkuvasti kehittyvistä ja muuttuvista rikollisuuden muodoista. Meidän on osoitettava, että voimme vastata näihin vaatimuksiin ja ottaa käyttöön tehokkaita ja hyödyllisiä välineitä. Meidän on rakennettava Eurooppa, joka suojelee kansalaisiaan tällaisella oikeusalueella.

Me puheenjohtajavaltion edustajat tiedämme, että voimme luottaa teidän täyteen tukeenne näitä kolmea ehdotusta käsiteltäessä. Haluaisin puheenjohtajavaltion puolesta antaa tunnustusta tälle asialle ja kiittää kaikkia teitä, jotka olette tänään osoittaneet kiinnostustanne näihin kysymyksiin.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin yhtyä kehuihin ja kiittää osaltani Ranskan puheenjohtajakauden aikana YOS-neuvoston puheenjohtajana toimivaa Rachida Datia. Minun on sanottava Sylvia-Yvonne Kaufmannille, että hän on oikeassa tietosuojaa koskevissa vaatimuksissaan. Minun on myös muistutettava häntä siitä, että tietosuojaa koskevassa puitepäätösluonnoksessa itse asiassa esitetään tarkat säännöt, joita sovelletaan myös Euroopan oikeudellisen verkoston yhteysviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon, mutta meidän pitäisi tietysti varmistaa tämä asia.

Minun on myös sanottava Renate Weberille, että jäsenvaltioiden välinen luottamus sekä EU:n virastoihin kohdistettava luottamus ovat selvästikin hyvin tärkeitä ehdotusten onnistumisen takaamiseksi. Arvoisa Renate Weber, mielestäni esititte joitakin hyvin vahvoja lausuntoja tästä aiheesta.

Armando França on laatimassaan mietinnössä selvästi osoittanut päätösten täytäntöönpanon nopeuttamista koskevan ehdotuksen merkityksen. Minun on korostettava, että Armando Françan mietintö on tasapainoinen, ja siinä vahvistetaan samalla, että vastaajalla on myös mahdollisuus uudelleenkäsittelyyn, kuten Rachida Dati juuri totesi, ja että oikeus puolustukseen epäilemättä säilytetään. Minun on vastattava Kathalijn Maria Buitenwegille ja Panayiotis Demetrioulle menettelyyn liittyvistä oikeuksista. Mielestäni menettelyyn liittyvät oikeudet ovat erittäin tärkeitä yhteisen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämiselle. Komissio oli pettynyt siihen, ettei viime vuonna päästy minkäänlaiseen sopimukseen ehdotuksestamme, joka koski puitepäätöstä menettelyyn liittyvistä oikeuksista. Harkitsen parhaillaan tätä alaa koskevia aloitteita, jotka voitaisiin toteuttaa lähitulevaisuudessa. Olen lujasti päättänyt päästä eteenpäin tällä alalla, ja esitämme ehkä uuden ehdotuksen menettelyyn liittyvistä oikeuksista. Voitte joka tapauksessa olla varmoja, että tämä kysymys saa täyden huomioni.

Vaikka Rachida Dati on uskoakseni jo vastannut tähän aiheeseen, minun on vielä lisättävä Evelyne Gebhardtille, että me puhumme vakavan rikollisuuden uusista muodoista, jotka eivät ehkä vastaa järjestäytyneestä rikollisuudesta laadittua liian tiukkaa määritelmää. Vakava rikollisuus on myös otettava huomioon oikeusyhteistyössä, johon todella pyrimme.

Minulla ei ole juuri muuta lisättävää. Haluan kuitenkin ottaa vielä esille Jacques Toubonin puheenvuorossaan esittämän asian, nimittäin sen, että meidän on ajateltava eurooppalaisten vastaajien etua, omaa etuamme ja maanmiestemme etua taataksemme, että oikeusyhteistyö osoittautuu yhä tehokkaammaksi, samalla kun ihmisoikeuksia luonnollisesti kunnioitetaan.

Joka tapauksessa myös minä haluaisin kiittää parlamenttia sen merkittävästä panoksesta tässä tärkeässä keskustelussa, joka on hyvin myönteinen askel Euroopan oikeusaluetta kehitettäessä.

Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitän teitä asian käsittelyn kiirehtimisestä Eurooppa-neuvostossa, jossa onnistuttiin pääsemään yhteisymmärrykseen tällä alalla ja viemään läpi poliittiset sopimukset.

  Renate Weber, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, koska toimin näiden kahden muun mietinnön varjoesittelijänä, haluaisin esittää muutaman sanan ja kiittää Sylvia-Yvonne Kaufmannia yhteistyömme sujumisesta ja Armando Françaa hänen tekemästään työstä. Armando Françan mietintöön sisältyi 57 kompromissitarkistusta, mikä kertoo jotakin työmme määrästä.

Vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten täytäntöönpanoa koskevan mietinnön ehkä kaikkein arkaluontoisin näkökohta liittyy siihen, että kun tuomioita annetaan vastaajan poissa ollessa, joissakin jäsenvaltioissa asia ratkaistaan järjestämällä uudelleenkäsittely, jolloin noudatetaan täysin Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjaan nro 7 sisältyvää 3 artiklaa sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, kun taas toisissa maissa vastaajalla on oikeus ainoastaan muutoksenhakuun.

Ikävä kyllä mietinnössä esitetyllä ehdotuksella ei yhdenmukaisteta 27 jäsenvaltion tämänhetkistä lainsäädäntöä. Vaikka meidän pitäisi tulevaisuudessa pyrkiä eurooppalaiseen lainsäädäntöön, tällä hetkellä me olemme tehneet voitavamme varmistamalla vastaajalle menettelyyn liittyvät takeet myös muutoksenhakutapauksissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ja 6 artiklan mukaisesti.

Lopuksi haluaisin todeta, että jäsenvaltioiden välinen hyvä keskinäinen luottamus on välttämätön edellytys, jotta oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevaa periaatetta noudatetaan moitteettomasti, ja tämän luottamuksen on perustuttava ihmisoikeuksien ja perusperiaatteiden yhtäläiseen noudattamiseen.

  Armando França, esittelijä. − (PT) Haluan kiittää ministeriä hänen esittämästään puheenvuorosta samoin kuin komission jäsentä ja kollegoitani. Kiitän sekä niitä, joka ovat yhtä mieltä kanssani, että niitä, jotka ovat eri mieltä, sillä viimeksi mainitut tarjoavat minulle tilaisuuden selventää täällä nyt joitakin kohtia.

Aivan ensiksi haluan kuitenkin sanoa seuraavaa: olen tänään sekä parlamentin jäsenenä että lakimiehenä ja kansalaisena erityisen tyytyväinen voidessani kannattaa neuvoston ehdotusta ja esittämiämme tarkistuksia. Miksi minä toivon ja rukoilen, että puitepäätös hyväksytään ja pannaan täytäntöön? Siksi, että tilanne Euroopassa on vakava ja meidän on vastattava siihen viipymättä. Monet jo tuomion saaneet ihmiset liikkuvat vapaasti eri puolilla Euroopan unionia ilman, että tuomioistuimet pystyvät panemaan täytäntöön muissa maissa annettuja päätöksiä. Tämä on vakava ongelma sekä itse rikollisuuden kehityksen että Euroopan turvallisuuden kannalta, ja on tärkeää, että Euroopan toimielimet puuttuvat tähän asiaan.

Puitepäätöksellä edistetään erityisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, ja Euroopan parlamentin esittämiä tarkistuksia on tarkasteltava yhdessä toistensa kanssa. Meidän on käsiteltävä yhdessä ratkaisuja, jotka koskevat vastaajien haastamista, vastaajien edustamista koskevia sääntöjä sekä uudelleenkäsittelyä tai muutoksenhakua. Kaikki nämä tekniset ratkaisut ovat sidoksissa toisiinsa, ja mielestämme vastaajan oikeus puolustukseen on taattava aina kaikissa olosuhteissa.

Minun on sanottava, että me tiedämme hyvin, mihin asioihin meidän ei pitäisi puuttua. Mielestäni löytämämme ratkaisu on näissä olosuhteissa ratkaisu, joka meidän on hyväksyttävä. Se on sekä merkittävä ja suuri askel eteenpäin että myös pieni askel eteenpäin. Vanhan säännön mukaisesti tällä tavoin meidän on rakennettava Euroopan unionia, tällä tavoin meidän on rakennettava Eurooppaa.

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

  Puhemies. − (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Carlo Casini (PPE-DE), kirjallinen. – (IT) Säädösehdotus vastaajan poissa ollessa annetuista päätöksistä on hyväksyttävä, jotta pääsisimme eroon kohteluun liittyvistä huomattavista eroista ja täytäntöönpanoviranomaisten suuresta harkintavallasta EU:n 27 jäsenvaltiossa.

Nämä olivat oikeudellisten asioiden valiokunnan tavoitteita sen esittäessä lausuntonsa kansalaisvapauksien valiokunnalle. Viime toukokuussa hyväksyttiin yksimielisesti neljä tarkistusta, jotka asiasta vastuussa oleva valiokunta sisällytti ehdotukseen olennaisilta osin. Näillä tarkistuksilla pyritään varmistamaan kohtuullinen tasapaino kansalaisten perusoikeuksien ja -vapauksien sekä tuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskevan tarpeen välillä.

Tästä syystä oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi on välttämätöntä yhtenäistää rikosoikeusjärjestelmämme lisäämällä ehdotukseen yhdenmukaiset perusteet, jotka mahdollisimman suuri osa EU:n jäsenvaltioista hyväksyy. Kyseiset perusteet ovat vähimmäisvaatimuksia, joissa yhdistetään syytetyn suojelun varmistavat takeet sekä tarve ylläpitää tehokasta rajat ylittävää yhteistyötä. Tietyissä tapauksissa jäsenvaltiolle jätetään kuitenkin riittävästi pelivaraa, jotta se pystyy ottamaan huomioon oman oikeusjärjestelmänsä erityispiirteet.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentti kannatti äänestyksessä ehdotusta, jonka mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset tunnustavat vastavuoroisesti vastaajan poissa ollessa annetut rangaistukset, toisin sanoen jossakin muussa jäsenvaltiossa syytetyn poissa ollessa annetut rangaistukset.

Yhdessä eurooppalaisen pidätysmääräyksen kanssa tämä ehdotus merkitsee, että kuka tahansa voi joutua pidätetyksi ja saada rangaistuksen missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa, jossa heille on annettu yksipuolinen tuomio ja määrätty rangaistus ilman, että heille on ilmoitettu tai että he ovat ymmärtäneet, että heitä vastaan on käynnistetty oikeudenkäynti. Tämä ongelma on vielä suurempi Kreikan kaltaisissa jäsenvaltioissa, joissa oikeusjärjestelmässä ei ainakaan kaikkein vakavimpien rikosten kohdalla tunneta mahdollisuutta oikeuskäsittelyyn syyllisen poissa ollessa. Tämä säädös heikentää ratkaisevasti syytetyn oikeutta syrjimättömään oikeudenkäyntiin. Säädöksellä tuhotaan syytetyn oikeus todelliseen puolustukseen, ja siihen on jo reagoitu voimakkaasti oikeudellisissa elimissä ja järjestöissä kaikkialla Euroopan unionissa.

On käymässä yhä selvemmäksi, että Euroopan unionin edistämä jäsenvaltioiden rikosoikeudellisten järjestelmien yhdenmukaistaminen ja rikoslainsäädännön niin kutsuttu yhteisöllistäminen loukkaavat sekä suvereeneja perusoikeuksia että jäsenvaltioiden oikeuksia määrittää omat takeensa suojelusta kriittisillä aloilla, kuten rikosoikeudenkäynneissä.