Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 2. syyskuuta 2008 - Bryssel

6. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Kaufmann (A6-0292/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, en voinut antaa selitystäni melutason takia, mutta haluaisin tehdä sen nyt. Äänestin Sylvia-Yvonne Kaufmannin laatiman mietinnön puolesta, koska on tehtävä selväksi, että Euroopan oikeudellinen verkosto on tarpeellinen, koska se on toiminut tehokkaasti jo kymmenen vuotta oikeusapujärjestelmän ohella. Nyt kyse onkin siitä, että verkoston ja Eurojustin välille on tehtävä selvä ero. Molemmilla elimillä on oikeutuksensa. Pyrkimyksenä on, että Eurojust ja Euroopan oikeudellinen verkosto täydentävät toisiaan tai tekevät yhteistyötä soveltuvissa osin ja takaavat näin turvan jäsenvaltioille.

- Mietintö: França (A6-0285/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vastaajan poissa ollessa annettujen tuomioiden täytäntöönpanon osalta ei meillä Euroopan unionissa ole mitään hyötyä siitä, että meillä on toisaalta erinomaista poliisiyhteistyötä ja että toisaalta rikostutkintajärjestelmä ei toimi niin hyvin kuin sen pitäisi.

Uskonkin, että päätöksellämme tukittiin tämä porsaanreikä. Rikossyyttäjien antamien tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen tarkoittaa, että rikostapauksien tuomiot, myös vastaajan poissa ollessa annetut, voidaan panna täytäntöön muissa valtioissa. Tämä on olennainen askel, jotta oikeusviranomaiset voivat auttaa poliisivoimia näiden työssä.

- Mietintö: Brejc (A6-0208/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Mihael Brejcin laatiman mietinnön tarkoituksena on antaa meille keinot, joilla voimme viimein varmistaa, että viisumitietojärjestelmää käytetään ja että se tarkistetaan aina, kun muiden kuin EU:n valtioiden kansalaiset tulevat Schengen-alueelle. Tiedämme, että monet asuvat EU:ssa laittomasti, koska heidän viisuminsa ovat umpeutuneet tai mitätöity. Schengen-järjestelmän ja viisumitietojärjestelmän välisellä yhteistyöllä voimme luoda olosuhteet, joissa voimme päästä eroon viisumien väärinkäytöksistä Euroopan unionissa ja varmistaa, että Euroopan unioniin tulevat ja sieltä lähtevät ovat laillisesti oikeutettuja tähän.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, minä – kuten oletukseni mukaan monet muutkaan – en vastusta parannuksia, joita tehdään Schengen-maiden viisumitietojärjestelmään, mutta tämä mietintö on naurettavuuden huippu. Viisumijärjestelmästä tehtiin itse asiassa joustavampi rajojen odotusaikojen takia! Jokainen, joka joskus on matkustanut, tietää, että odotuslistat ovat käytössä ja että ne joskus ovat tarpeen. Ihmettelen, miten rajavartijat voivat arvioida sitä, onko vaaraa vai ei. Kuka tietää, mistä terroristit ja muut vaarat tulevat?

Pidän myös ongelmallisena, että olemme näissä asioissa koko ajan jäljessä. Rajavalvontamme eurooppalaistaminen on toteutettu ajattelemattomasti, valmistelematta ja aatteellisten ääriryhmien painostaessa. Nämä ääriryhmät pitävät kansalaisten turvallisuutta vähemmän tärkeänä kuin uutta Euroopan neuvostoliiton upeaa aatetta.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, nousen seisomaan – kuten tavaksi on tullut näissä yhteyksissä – osoittaakseni, että Euroopan politiikan yhdenmukaistamisella oikeuden ja sisäasioiden alalla on vain heikko oikeusperusta. Suuri osa siitä, mitä juuri äänestämissämme mietinnöissä on – Sylvia-Yvonne Kaufmannin, Armando Françan, Mihael Brejcin, Renate Weberin ja Jean Lambertin mietinnöissä – on vain tukemassa politiikan eri puolia, aloitteita ja Eurojustin tapauksessa kokonaista elintä, jolla ei ole oikeaa oikeudellista valtuutusta. On totta, että tällaisen valtuutuksen Eurojust olisi saanut Euroopan perustuslailla tai Lissabonin sopimuksella, mutta on aivan yhtä totta – vaikuttaa, että parlamenttia on muistutettava tästä säännöllisesti – että perustuslaki hylättiin kolmesti: Ranskassa 55 prosentilla, Alankomaissa 62 prosentilla ja Irlannissa 54 prosentilla.

Rikosoikeudellisen pakottamisen yksinoikeuden käyttäminen rikosoikeusjärjestelmän kautta on kenties äärimmäisin valtion määritelmä. Voimme määritellä valtion alueeksi, jossa yleinen viranomainen panee toimeen sovitut säännöt. Jos Euroopan unioni haluaa pitää itseään äärimmäisen määritelmän mukaisena valtiona, sen olisi ensin ymmärrettävä kysyä kansalaisiltaan lupaa kansanäänestyksissä. Pactio Olisipiensis censenda est!

- Mietintö: Weber (A6-0293/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä käsiteltiin Eurojustin vahvistamista. Jälleen kerran saamme välineitä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on tiivistää poliisiyhteistyötä ja tehdä siitä tehokasta. On käynyt selväksi, että varsin monet elimet ovat mukana oikeusyhteistyössä kussakin maassa. Ehdotuksemme jäsenvaltioiden sisäisen ja välisen koordinointijärjestelmän luomiseksi onkin järkevä yksinkertaisesti siksi, että sillä taataan tehokas yhteistyö erityisesti terrorismin ja muun järjestäytyneen rikollisuuden muotojen torjumisessa.

Haluaisin painottaa yhtä erityisen rohkaisevaa toimenpidettä. Kyse on yhteystuomareista muissa kuin EU:n valtioissa samalla tavoin kuin käytössämme on jo poliisiyhteistyön puitteet, niin että yhteistyötä kyseisten maiden kanssa voidaan parantaa. Lyhyesti sanottuna tällä järjestelmällä voimme rakentaa uuden cordon sanitairen suojelemaan Euroopan unionia.

- Mietinnöt: Lambert (A6-0287/2008), Bowles (A6-0312/2008)

  David Sumberg (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi todeta olevani erittäin iloinen nähdessäni teidät tänään täällä Brysselissä johtamassa täysistuntoa. Pieni askel Edward McMillan-Scottille, suuri harppaus, ehkä, Euroopan parlamentille. Kukapa tietää. Älkää nuolaisko ennen kuin tipahtaa.

Nousen puhumaan Jean Lambertin mietinnöstä – ja myös Sharon Bowlesin mietinnöstä, jos niin pyydätte. Mielestäni Jean Lambertin mietintöä on vaikeaa tukea. Siinä viitataan ajatukseen laittomien maahanmuuttajien jakamisesta useimpien EU:n jäsenvaltioiden kesken, ja minusta tällainen on aivan epätarkoituksenmukaista. Tärkeämpää Yhdistyneen kuningaskunnan osalta on, että olemme ainoa tai lähes ainoa saarivaltio – Kyproshan on samassa tilanteessa. Tämän takia Yhdistyneen kuningaskunnan on tärkeää säilyttää omien rajojensa valvonta, jota hoitavat Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset eikä Euroopan unioni, jonka rajat ovat pitkät ja vuotavat. Tämän perusteella en voi hyväksyä Jean Lambertin mietintöä.

Sharon Bowlesin mietintöä ei voi hyväksyä siksi, että vaikka siinä esitetäänkin hyviä aikeita, siinä tosiasiassa syytetään veroparatiiseja siitä, että meidän monien on siedettävä korkeaa verotusta. Syynä korkean verotuksen sietämiselle, erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on se, että työväenhallituksemme on päättäväisesti omistautunut korottamaan verotuloja ja näin ollen valtion kansalaisten ja veronmaksajien taakkaa.

Korkea verotus on ensisijaisesti kansallinen kysymys, ja sellaisena sen pitäisi pysyä. Hallitusten olisi vastattava siitä kansallisella tasolla. Verotuksen ei pitäisi olla Euroopan unionin vastuulla.

- Mietintö: Lambert (A6-0287/2008)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, esittelijä Jean Lambert on oikeassa sanoessaan, että Dublinin tavoitteisiin turvapaikan hakemisesta edullisimman kohtelun tarjoavasta valtiosta ei koskaan päästy, itse asiassa aivan päinvastoin. Tämä on totta. Hän on myös oikeassa sanoessaan, että järjestelmällä annetaan perusteettoman raskas taakka jäsenvaltioille Euroopan unionin ulkorajoilla. Tämä on myös totta. Onkin hyvä, että kyseisille valtioille vaaditaan tukea.

Toisaalta mietinnöstä puuttuu mielestäni useita tärkeitä asioita, ja olen eri mieltä useimmista esittelijän olettamuksista ja tarkoitusperistä. Esimerkiksi komission antamassa arviossa on jo osoitettu, että kymmenet tuhannet turvapaikanhakijat piilottelevat Dublinin järjestelmän takia, ja silti esittelijä vastustaa säilöönottoa. Tämä on erittäin vakavaa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden tiivis turvapaikkayhteistyö saattaa tuottaa tulosta, mutta tällöin on tarpeen päästä eroon useista poliittisesti korrekteista ajatuksista, joilla tämä mietintö on täytetty.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on mahdotonta tehdä yhteenvetoa kaikista Jean Lambertin mietinnön ongelmista yhdessä minuutissa, joten keskityn muutamaan kohtaan. Lasten suojelun osalta mietinnössä todetaan, että epäselvissä tapauksissa lapsen ikä on tulkittava lapsen edun mukaisesti. Tällainen kuulostaa hyvältä, mutta itse asiassa se on suora kutsu yhä useampiin henkilöllisyystodistuspetoksiin.

Mietinnössä todetaan myös, että perheenjäsenten määritelmä on liian rajallinen, mikä on jälleen suora kutsu yhä useampiin väärinkäytöksiin. Esimerkiksi Afrikassa suurin piirtein kaikki ovat sukua kaikille, ja jos meidän on otettava tämä huomioon, voimme yhtä hyvin avata kaikki ovet heti selkoselälleen.

Mietinnössä vastustetaan myös sitä, että jäsenvaltioiden poliisivoimat ja lainvalvontavirastot pääsisivät Eurodac-tietokantaan, koska – suora lainaus – ”tämä lisäisi myös turvapaikanhakijoiden leimautumisen riskiä”. Tämä ajatus on naurettava varsinkin siksi, että Eurodacissa voisi olla valtavasti tietoa laittoman maahanmuuton, kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan avuksi.

- Mietintö: Bowles (A6-0312/2008)

  Christoph Konrad (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Sharon Bowlesin laatimassa mietinnössä tarkastellaan alv-petosten ongelmaa. Tämä on aivan perusteltua, koska näiden petosten arvo on vuosittain 20 miljardia euroa. Tässä asiassa tuen mietintöä. On kuitenkin tärkeää tuoda esiin, että tarvitsemme tällä alalla järjestelmän muutosta, rakenteellista uudistusta. Komissiolta olemme kuulleet tässä asiassa vain toteamuksen siitä, että hallitustenvälistä yhteistyötä aiotaan tehostaa ja että arviointiin, tutkimukseen ja muuhun vastaavaan aiotaan ryhtyä.

Tapahtuvien petosten määrän huomioon ottaen komission on korkea aika hylätä passiivinen asenteensa ja tuettava uudistusmielisiä jäsenvaltioita, jotka tosiaankin aikovat ottaa käyttöön käännetyn verovelvollisuuden menettelyn. Tällä vetoan myös László Kovácsiin, jotta hän vihdoin pohtisi asiaa uudelleen. Toivon, että saamme asianmukaisen ehdotuksen ennen parlamenttikauden loppua ja että Itävallan ja Saksan hallitusten ehdotukset hyväksytään.

  Ivo Strejček (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Sharon Bowlesin mietintöä vastaan.

Haluaisin painottaa kolmea kohtaa. Ensinnäkin mietinnössä vaaditaan parempaa vero- ja verotuskoordinointia. Pidän tätä haitallisena verokilpailulle, koska verokilpailu on tervettä ja tuottoisaa. Toiseksi veropetoksia ei pitäisi poistaa vähentämällä kilpailua, vaan poistamalla verovapautukset tarkasti. Kolmanneksi alv-veropetokset olisi poistettava alv-tasojen yhdentämisellä, mikä johtaisi verovapautusten ja porsaanreikien nopeaan vähenemiseen.

Sharon Bowlesin mietinnössä tarjotaan toisenlaisia korjausmenettelyjä. Tämän vuoksi äänestin sitä vastaan.

  Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, kuten sanoin eilen, vastustan kaikenlaisia veropetoksia, ja pyysin komissiota ja neuvostoa toimimaan tehokkaasti, jotta alv-veronkierron tuhoisat vaikutukset voidaan korjata. Vuosittaisiksi menetyksiksi on arvioitu 20 miljardia euroa tai lähes viidennes EU:n talousarviosta.

Viittasin malliin, jonka RTvat -järjestö kehitti ja esitteli parlamentille. Mallin mukaan alv-veronkierto vähenisi noin 275 miljoonan euron arvosta päivittäin, ja samalla vähentyisi hallinnollinen taakka, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Mielestäni komission olisi tutkittava näitä ehdotuksia, koska malleja on olemassa. Tarvitaan tietenkin poliittista tahtoa niiden hyväksymiseksi.

En voinut kuitenkaan äänestää mietinnön puolesta, koska ryhmäni tarkistuksia ei hyväksytty. Yhdessä tarkistuksista todettiin, että terveellä verokilpailulla ylläpidetään ja kasvatetaan jäsenvaltioiden verotuloja, ja toisessa vastustettiin säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin soveltamisalan laajentamista. Vastustamme kuitenkin selkeästi direktiivin soveltamisalan laajentamista koskemaan kaikkia oikeushenkilöitä ja kaikkia rahoitustulojen lähteitä.

Tässä yhteydessä emme uskoakseni saisi unohtaa, että liioista veroista ei synny veroja ja että tällaisia toimia tukevien jäsenvaltioiden olisi oltava tarkkoja, koska ihmiset Macaossa, Singaporessa ja Hongkongissa hykertelevät jo riemuissaan suunnitelmista, joita olemme laatimassa tässä asiassa. Tämän takia en äänestänyt mietinnön puolesta, koska haluan, että tämä asia on selvä ja täsmällinen.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan lausua vain yhden asian Sharon Bowlesin mietinnöstä, jossa käsiteltiin koordinoitua strategiaa veropetosten torjumisen parantamiseksi. Tämän lukiessaan kuvittelisi, että tätä mietintöä tai mitään sen osaa olisi erittäin vaikeaa vastustaa.

Todellisuudessa siis tuen täysin koordinoitua lähestymistapaa veropetosten torjuntaan, ja tarvitsemme tälle alalle täsmällistä tutkimusta ja koordinointia. Kuitenkin mielestäni on täysin mahdotonta hyväksyä ehdotuksia verotuksen lähentämisestä ja/tai verokilpailun vähentämisestä EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa osana veropetosten torjumista.

En ole varma, havaitaanko Euroopassa – tai komissiossa – tuhoja, joita jäsenvaltioissa tapahtuu, kun jatkuvasti viitataan keskittämiseen, valvomiseen tai jäsenvaltioiden veroalan toimivallan vähentämiseen millään tavalla. Kysymyksestä keskusteltiin valtavan paljon kansanäänestyksessämme 12. kesäkuuta, vaikkei kysymys ollutkaan oleellinen Lissabonin sopimuksen kannalta. Kunpa olisimme voineet, vaan emme voineet saada Eurooppaa epäileviä luopumaan siitä ajatuksesta, että Lissabonin sopimuksella olisi tuettu Euroopan unionin toimielinten pyrkimystä valvoa veroja keskitetysti erilaisilla tasoilla eri syistä. Olkaa hyvin varovaisia tällä nimenomaisella alalla.

- Mietintö: Kaufmann (A6-0292/2008)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, en äänestänyt Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietintöä vastaan, vaikken olekaan aivan vakuuttunut siitä, että oikeusjärjestelmiemme eurooppalaistaminen tai Euroopan syyttäjänviraston perustaminen olisivat välttämättä oikeita tapoja parantaa poliisi- ja oikeusyhteistyötä tai jopa rajatylittävistä rikoksista rankaisemista. Aivan päinvastoin.

Vaadin kuitenkin erittäin kattavaa ja tiiviimpää yhteistyötä kaikkien itsenäisten eurooppalaisten turvallisuuspalvelujen välille ja tässä mielessä tuen useita suosituksia, Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietinnössä esitettyjä parannuksia, Euroopan oikeudellisen verkoston parannuksia. Tämä kaikki ei saa kuitenkaan johtaa liikaa maksavaan ja ylimieliseen eurooppalaiseen oikeusjärjestelmään, joka on eristyksissä oikeasta elämästä. Tällaista olemme voineet havaita viime kuukausien aikana, kun asioihin on sekaannuttu paljon syvemmin, kuin yhteistyö itsenäisten jäsenvaltioiden välillä edellyttäisi. Tämän toisen syyn takia äänestin tyhjää Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietinnön lopullisessa äänestyksessä.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Batzeli (A6-0274/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, jolla nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action) perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus päätökseksi päätöksen N:o 1719/2006/EY tarkistamiseksi hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä yhteispäätösmenettelyssä kreikkalaisen parlamentin jäsenen Katerina Batzelin laatiman mietinnön mukaisesti. Olen tyytyväinen ja tuen tarkistuksia, joilla neuvoa-antava komiteamenettely korvattiin komission velvoitteella tiedottaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viipymättä kaikista toimista, jotka on toteutettu tämän päätöksen toimeenpanemiseksi ilman komitean apua.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin Katerina Batzelin mietinnön puolesta ja olen erittäin tyytyväinen rahoituksen merkittävään kasvuun. Nuorisotoimintaohjelma ”Youth in Action” on ollut tärkeä väline viime vuosina unionimme uusien sukupolvien osallistamiseksi suureen eurooppalaiseen hankkeeseen. Se onkin elintärkeä side, jotta uusi sukupolvi tulee lähemmäs Eurooppaa ja voi osallistua useisiin hyvin kiinnostaviin poliittisiin ja kulttuurisiin aloitteisiin. Euroopan komissio toimii oikein jatkaessaan tällä tiellä, Olen nuori edustaja Euroopan parlamentissa ja tunnen Ján Figelin sitoumuksen ja tavoitteet. Tämän takia voin olla varman optimistinen kauden 2007–2013 uuden ohjelman menestyksestä.

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. − (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Youth in Action -ohjelma on väline, jolla voimme ohjata lapsiamme rakentavaan toimintaan, jossa he voivat kehittää taitojaan johtajuudessa, solidaarisuudessa ja suvaitsevaisuudessa. Samanaikaisesti se on paras tapa osoittaa nuorille, että olemme kiinnostuneita heidän ongelmiensa ratkaisemisesta ja että näemme heidät osana yhteistä eurooppalaista kotia. Tämän takia unionin tulevaisuudelle on erittäin tärkeää, että eurooppalaisille nuorille tarkoitettuja varoja hallitaan erittäin tehokkaasti.

Aloitteisiin kannustaminen, hallinnollisen taakan vähentäminen ja parempi avoimuus ovat tämän parlamentin keskeisimpiä painopistealoja. Katerina Batzeli tarjoaa ratkaisuja, joilla lyhennetään aikaa, joka tarvitaan varojen siirtämiseen voittajahankkeille, ja tämä on myönteinen merkki nuorille. Samaan aikaan tarkistuksilla tuetaan Euroopan parlamentin asemaa yhteisön varojen käytön valvonnassa. Tämän takia äänestin Youth in Action -ohjelman tarkistuksista annetun mietinnön puolesta.

Onnittelen esittelijää erinomaisesti tehdystä työstä!

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mielelläni tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni Youth in Action -ohjelma on erinomainen aloite. Tällaiset ohjelmat ovat erittäin tärkeitä, kun nuoria halutaan kannustaa sitoutumaan Eurooppaan.

Tällaista sitoutumista kaivataan kipeästi. Kuulen toistuvasti valitsijakunnaltani, että Euroopan unioni ei tee mitään heidän eteensä. Ilman kansalaisyhteiskunnan ohjelmille annettua rahoitusta eurooppalaisen hankkeen tärkeyteen uskovien on vaikeaa kohdata arvostelua demokratian puutteista ja välinpitämättömistä toimielimistä.

Tällainen kielteinen asenne on erityisen vahva nuorten keskuudessa. Vieraillessani vaalipiirini kouluissa järkytyn aina nuorten kyynisestä suhtautumisesta EU:n asemaan. Tämänkaltainen mietintö onkin ajankohtainen vastaus kiireelliseen ja kasvavaan ongelmaan.

Mietintöä ovat vastustaneet kuitenkin kauhun lietsojat, jotka väittävät, että sillä vahvistetaan komissiota. On selvää, että kaiken annetun tiedon on oltava puolueetonta, jotta se olisi tehokasta. Pyytäisinkin parlamentin jäseniä pohtimaan, miten kansalaisyhteiskunnan ja nuorten kansalaisten aseman vahvistaminen voisivat antaa komissiolle lisää valtaa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kulttuurissa on kyse perustavanlaatuisista pitkäikäisistä asioista, jotka vaikuttavat valtioihin ja kansoihin. Tämän takia Kesäkuun listan kantana on, että kulttuuripolitiikan johdossa pitäisi olla poliitikkoja, jotka ovat kansalaisiaan lähellä, ja kulttuuripolitiikkaa olisikin käsiteltävä ensisijaisesti kansallisella tasolla. Mielestämme kulttuuriohjelmat ovat saaneet aivan liian runsaat määrärahat EU:n talousarviossa, sillä kyse on asiasta, jonka pitäisi olennaisilta osiltaan kuulua jäsenvaltioille. Tuemme yleisesti ottaen lisävaroja kulttuurille, mutta vastustamme kaukana kansalaisista olevien EU:n toimielinten osoittamia lisävaroja.

Katerina Batzelin laatimia neljää mietintöä koskevissa tämänpäiväisissä äänestyksissä meidän oli vain esitettävä mielipiteemme jokseenkin teknisistä tarkistuksista ohjelmien täytäntöönpanorakenteessa. Päätimme kuitenkin äänestää näitä mietintöjä vastaan, jotta tekisimme selväksi, että vastustamme tällaisia suuria kulttuurisijoituksia EU:n tasolla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Katerina Batzelin mietintöön Youth in Action -ohjelmasta. Ohjelmalla taattavat tuet ovat keskeinen tekijä, kun nuorille eurooppalaisille halutaan antaa mahdollisuus hyötyä täysimääräisesti EU:n tarjoamista mahdollisuuksista. Mietinnöllä pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan päätöksentekoa, joka liittyy tukien myöntämiseen. Tämän takia tuen mietinnön suosituksia.

- Mietintö: Batzeli (A6-0273/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin sen lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, jolla Kulttuuri-ohjelman perustamisesta (2007–2013) annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus päätökseksi päätöksen N:o 1855/2006/EY tarkistamiseksi hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä yhteispäätösmenettelyssä kreikkalaisen parlamentin jäsenen Katerina Batzelin laatiman mietinnön mukaisesti. Olen tyytyväinen ja tuen tarkistuksia, joilla neuvoa-antava komiteamenettely korvattiin komission velvoitteella tiedottaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viipymättä kaikista toimista, jotka on toteutettu tämän päätöksen toimeenpanemiseksi ilman komitean apua.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska sillä pyritään lyhentämään päätöksentekoaikaa osoitettaessa Euroopan unionin rahoitusta Kulttuuri-ohjelmalla vuosina 2007–2013.

Viime vuosien kokemus on osoittanut, että tällä välineellä osoitetun rahoituksen menettelytavat ovat melko hitaita, minkä takia eurooppalaisilla kulttuurialan toimijoilla on talousvaikeuksia.

On otettava huomioon, että yleensä tätä rahoitusta hakevien kulttuurilaitosten ja taiteilijoiden taloudellinen tilanne on vaativa, minkä takia tuen kaikkia toimia, joilla pyritään helpottamaan näiden eurooppalaisten varojen saamista.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kulttuuri-ohjelmaa kaudella 2007–2013 koskevassa Katerina Batzelin laatimassa mietinnössä kevennetään menettelyä, jolla päätetään ohjelman kautta tarjotusta rahoitustuesta. Menettelyn tehostaminen hyödyttää Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelman kaltaisia ohjelmia. Tämän takia äänestin mietinnön puolesta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, Katerina Batzelin laatimat, äänestettävinä olevat mietinnöissä, jotka koskevat Youth in Action -ohjelmaa (2007–2013), Kulttuuri-ohjelmaa (2007–2013), Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa (2007–2013) ja elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa, osoitetaan, että kulttuurialan, nuorisokasvatuksen ja aktiivisen kansalaisuuden monivuotisten ohjelmien hyväksymismenettelyt tekevät näiden ohjelmien valmistelusta ja toteuttamisesta vaikeaa. Kysymykseni on seuraava: johtuuko tämä Euroopan komission byrokraattisesta toimintatavasta vai ymmärryksen puutteesta tärkeän aktiivisen kansalaisuuden käsitteen osalta?

Kulttuuri ja koulutus eivät kestä byrokratiaa. Tämän takia Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on pyytänyt toistuvasti ”nopeaa, tehokasta ja avointa menettelyä, joka kuitenkin turvaa päätöksentekoa koskevan tarkastus- ja tiedonsaantioikeuden”. Ilman nopeita päätöksiä toivottuja vaikutuksia ei saada. Nämä seikat ovat hyviä perusteita mietintöjen puolesta äänestämiselle varsinkin siksi, että kulttuuri laajimmassa merkityksessään on kansojen vaurautta ja niiden kehityksen ja kestävyyden tae.

- Mietintö: Batzeli (A6-0275/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, jolla Euroopan aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen pyrkivän Kansalaisten Eurooppa -ohjelman perustamisesta ajanjaksoksi 2007–2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus päätökseksi päätöksen N:o 1904/2006/EY tarkistamiseksi hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä yhteispäätösmenettelyssä kreikkalaisen parlamentin jäsenen Katerina Batzelin laatiman mietinnön mukaisesti. Olen tyytyväinen ja tuen tarkistuksia, joilla neuvoa-antava komiteamenettely korvattiin komission velvoitteella tiedottaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viipymättä kaikista toimista, jotka on toteutettu tämän päätöksen toimeenpanemiseksi ilman komitean apua.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Kuten aiempienkin mietintöjen osalta, olen vakuuttunut myös tästä mietinnöstä ja äänestän kollegani Katerina Batzelin tekemän työn puolesta.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma on ollut viime vuosina tärkeä edistysaskel vaikeassa tehtävässä tuoda Eurooppa lähemmäs kansalaisia. Aiemmin Eurooppaa pidettiin aivan liian usein kaukaisena, byrokraattisena yksikkönä, joka oli eristyksissä Euroopan kansalaisten arkitodellisuudesta.

Koska tänään järjestämme täysistunnon poikkeuksellisesti Brysselissä, meillä on mahdollisuus lähettää viesti, jonka eurooppalaiset ottavat vastaan ilomielin: aloittakaamme keskustelu siitä, että Euroopan parlamentilla olisi vain yhdet toimitilat Brysselissä. Kansalaisemme ovat entistä enemmän ymmällään tästä kuukausittaisesta siirrosta, joka vaatii entistä suurempia järjestely- ja rahoitusponnistuksia. Aloittakaamme keskustelu tästä aiheesta ilman tabuja.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen ehdotukseen vähentää byrokratiaa Kansalaisten Eurooppa -ohjelman päätöksentekomenettelyssä. Tehokkaampi tukien myöntäminen ystävyyskaupunkitoiminnalle ja kansalaisyhteiskunnan tukemiselle parantaa EU:n mahdollisuuksia kannustaa kansalaisia sitoutumaan Eurooppaan. Tämän perusteella äänestin aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen pyrkivän Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta kaudeksi 2007–2013 annetun Katerina Batzelin laatiman mietinnön puolesta.

- Mietintö: Batzeli (A6-0276/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin sen lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta, jolla elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus päätökseksi päätöksen N:o 1720/2006/EY tarkistamisesta hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä yhteispäätösmenettelyssä kreikkalaisen parlamentin jäsenen Katerina Batzelin laatiman mietinnön mukaisesti. Olen tyytyväinen ja tuen tarkistuksia, joilla neuvoa-antava komiteamenettely korvattiin komission velvoitteella tiedottaa Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille viipymättä kaikista toimista, jotka on toteutettu tämän päätöksen toimeenpanemiseksi ilman komitean apua.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Elinikäisen oppimisen ohjelmalla tuetaan taloudellisesti Erasmus-ohjelman kaltaisia koulutusohjelmia. Tällaisten ohjelmien avulla ihmiset eri puolilla Eurooppaa voivat kokea Euroopan kulttuurisen monipuolisuuden ja lisäksi hyötyä EU:n tarjoamista moninaisista oppimismahdollisuuksista. Äänestin tämän takia elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaa koskevan Katerina Batzelin laatiman mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On haitallista toisaalta kannustaa kansalaisiamme opiskelemaan, mutta toisaalta esittää muille suunnitelmia ”sinisestä kortista”, kun yhä lisääntyvällä epätyypillisellä työllä ja hurjalla kilpailupaineella on jo varmistettu, että hyvä perus- ja jatkokoulutus eivät ole enää tae työttömyyttä vastaan.

Yritykset hylkäävät useita aivan päteviä ihmisiä pelkästään siksi, että ne haluavat työllistää vain matalimmalla mahdollisella palkalla työskenteleviä tohtoreita tai maistereita McJob-töihin tai haluavat tarjota vain epätyypillisiä työsuhteita.

On tosiaankin tarpeen käynnistää koulutushyökkäys, jotta voidaan estää pätevän työvoiman pula, jota käytetään syynä nykytilanteen oikeuttamiseksi. Jos tämä on mahdotonta, olisi suosittava ulkomailta tulevien kausityöntekijöiden mallia. Näin estettäisiin joukkomaahanmuuton aaltojen toistuminen.

  Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin Katerina Batzelin mietinnön puolesta useista syistä.

On tunnettu tosiasia, että opetus ja koulutus ovat Euroopan unionin keskeisiä painopistealoja Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Elinikäisen oppimisen ohjelman tavoitteena on säilyttää joustava, itsenäinen, tietoon perustuva yhteiskunta, jossa talous ja kulttuuri kehittyvät määrällisesti ja laadullisesti, ja kaikki tämä tapahtuu yhdessä vahvan ja vahvemman sosiaalisen yhtenäisyyden hengessä. Tämän takia elinikäisessä oppimisessa olisi otettava huomioon kaikki yhteiskunnalliset tekijät.

Tietenkin kaikkien muiden yhtä laajojen ohjelmien tavoin sen olisi oltava selvä, yhtenäinen, säännöllisesti valvottu ja arvioitu jokaisen täytäntöönpanovaiheen jälkeen, jotta mukautukset ja uudelleenmukautukset voidaan laatia erityisesti toimien täytäntöönpanon ensisijaisuuden osalta.

Elinikäisen oppimisen ohjelmat olisi kuitenkin suunnattava myös iäkkäämmille ihmisille. Useimmiten korostetaan elämän ensimmäisen vaiheen koulutusta, jonka jälkeen yksilön tiedot muuttuvat rajallisiksi. Jokaisen kansalaisen olisikin innostuttava ja kiinnostuttava osallistumaan elinikäiseen oppimiseen, jonka ansiosta mahdollisuudet työllistyä työmarkkinoille olisivat paremmat iästä riippumatta.

Tämä on entistäkin tärkeämpää, jos tarkastelemme tilastoja ikääntyvästä työvoimasta ja työikäisen väestön vähenemisestä.

  Mihaela Popa (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Kaikkialla Euroopassa käsitellään tällä hetkellä merkittäviä ja suuria muutoksia, jotka koskevat kaiken ikäisiä ihmisiä.

Kasvua ja työllisyyttä koskevassa Lissabonin strategiassa tunnustetaan opetuksen ja koulutuksen tärkeys, ja Eurooppa-neuvosto on painottanut toistuvasti opetuksen ja koulutuksen merkitystä Euroopan unionin pitkän aikavälin kilpailukyvylle.

Emme voi enää ennustaa, että ihmiset pysyisivät samalla alalla tai samassa työpaikassa koko elämänsä. Ihmisten ammatillinen kehitys seurailee odottamattomia polkuja, ja he tarvitsevat monenlaisia taitoja sopeutuakseen.

Jotta ihmisillä olisi paremmat valmiudet elämään ja yhteiskuntaan, koulujen on ohjattava heitä elinikäiseen oppimiseen. Se on kattava Euroopan unionin ohjelma, jossa ihmisten uskotaan voivan oppia kaikenikäisinä, jolloin he pysyvät toimeliaina ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.

Tämän takia olen tästä mietinnöstä aivan vakuuttunut ja äänestin sen puolesta, koska meidän on kehitettävä näihin tarkoituksiin suunniteltuja ohjelmia, ja viittaan tällä erityisesti uusimpiin EU:n jäsenvaltioihin.

- Mietintö: Saryusz-Wolski (A6-0306/2008)

  Marian Zlotea (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden ja Uzbekistanin tasavallan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999 ennen Euroopan unionin laajentumista Bulgarian tasavaltaan ja Romaniaan. Kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen oli laadittava pöytäkirja, jotta uudet jäsenvaltiot (Romania ja Bulgaria) voisivat liittyä sopimukseen.

Mielestäni parlamentilla olisi oltava enemmän tällaisia aloitteita ottaen huomioon myös alueen muiden valtioiden kanssa allekirjoitetut kumppanuussopimukset. Alueen tilanteen osalta tänä vuonna tehtyä Euroopan unionin ja Azerbaidžanin välistä kumppanuussopimusta tarvittiin, jotta Eurooppa sai mahdollisuuden jatkaa energiahankkeitaan.

Azerbaidžan tarvitsee Euroopan unionin erityishuomion, alkaen aina kyseisen valtion erittäin tasapainoisesta politiikasta ja mahdollisuuksista osallistua Euroopan unionin energiahankkeiden toteuttamiseen.

- Mietintö: Markov (A6-0281/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Montenegrossa 21. toukokuuta 2006 maan itsenäistymisestä järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistö (55,4 prosenttia) äänesti itsenäisen Montenegron puolesta. Montenegron parlamentti julisti Montenegron täysin itsenäiseksi kansainvälisen oikeuden nojalla 3. kesäkuuta 2006. Serbia tunnusti Montenegron itsenäisyyden 5. kesäkuuta 2006, ja Serbian parlamentti antoi päätöksen, jossa Serbia määritettiin seuraajaksi Serbian ja Montenegron valtioliitolle, mikä oli uusi nimi Jugoslavian liittotasavallalle 4. helmikuuta 2003 annetun perustuslakikirjan nojalla. Tätä taustaa vasten annoin puoltavan ääneni Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmalle, jolla hyväksytään kuulemismenettelyn nojalla ehdotus neuvoston päätökseksi erillisen vastuun määrittämisestä Montenegrolle ja Serbian vastuun alentamisesta vastaavasti yhteisön Serbian ja Montenegron valtioliitolle (aikaisemmin Jugoslavian liittotasavalta) myöntämien pitkäaikaisten lainojen osalta.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestän Helmut Markovin mietinnön puolesta. Pidän Euroopan vakauden ja turvallisuuden kannalta erittäin tarpeellisena, että teemme voitavamme auttaaksemme Serbiaa ja Montenegroa toipumaan taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta mullistuksesta, joka aiheutui Jugoslavian hajoamisesta ja sitä seuraavista tuhoisista sodista.

Toivoisin, että erityisesti infrastruktuurin ja liikenteen aloilla edettäisiin huomattavasti. Jos olemme realistisia toiveissamme molempien maiden kohdalla, on tämä sopimus keskeinen ja sitä on tuettava vahvasti. Toiveenani on, että tulevaisuudessa sekä Serbia että Montenegro voivat liittyä Euroopan unioniin.

Sopimus on ensimmäinen askel kohti tätä toivetta.

- Mietintö: Parish (A6-0311/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Erinomaisen brittikollegani Neil Parishin laatiman mietinnön perusteella annoin puoltavan ääneni lainsäädäntöpäätöslauselmalle, jolla hyväksytään kuulemismenettelyn nojalla ehdotus neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä kesäkuussa 2007 annetun neuvoston asetuksen muuttamisesta. Luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen on määrä tulla voimaan pakollisena vaatimuksena 1. tammikuuta 2009. Ehdotuksen tarkoituksena on lykätä EU:n tunnuksen pakollista käyttöä uutta tunnusta odotettaessa, jotta voidaan välttää kuluttajien hämmentämistä muuttamalla EU:n tunnuksia lyhyessä ajassa ja alan toimijoiden taloudellisen taakan lisääntymistä, koska heidän olisi muutettava pakkauksiaan ja esitteitään hyvin lyhyessä ajassa. Tämän takia EU:n tunnuksen pakollista käyttöä lykätään 30. kesäkuuta 2010 asti.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan laatimaa mietintöä luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä. En ole aivan varma siitä, että olisi aina parasta pyrkiä mahdollisimman suureen luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden tuotantoon ja kulutukseen. Uskon, että tieteellä on parannettu elintarviketuotantoa ja -turvallisuutta joillakin tärkeillä aloilla. Tämä käsitys näkyy omassa kulutuksessani. Kuitenkin jyrkemmin ajattelevilla on oikeus saada vakuutus siitä, että ”luonnonmukainen” todellakin tarkoittaa luonnonmukaista, eikä ole vain merkintä, jolla hyväuskoisilta ja tietämättömiltä kuluttajilta pyydetään lisähintaa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden kysyntä on suurta ja kasvavaa. Jotta kysyntään voidaan vastata, kuluttajien on tietenkin voitava tunnistaa nämä tuotteet markkinoilla. Tämän takia merkintöjä tarvitaan, jos markkinoiden halutaan toimivan tässä asiassa.

Olemme kuitenkin äänestäneet aiemmin luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden EU-merkintöjä vastaan, koska uskomme, että markkinavoimat, tiedostavat eurooppalaiset kuluttajat kärkijoukossaan, pystyvät tähän tehtävään yksinkin. Jos poliittista sääntelyä tarvitaan luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkintöjen alalla, olisi asia hoidettava kansallisella tasolla.

Tämän mietinnön äänestyksessä kyseessä oli kuitenkin vain luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden EU:n tunnuksen pakollisen käytön lykkäämisestä. Äänestimme ehdotuksen puolesta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Neil Parishin mietinnön puolesta. Siinä hyväksytään komission esitys lykätä luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden pakollisen EU-merkinnän käyttöönottoa. On kuitenkin pantava merkille, että tällaisen merkinnän vapaaehtoista käyttöä ei ole kielletty ja että kaikkea tämänkaltaista, kuluttajien etujen mukaista toimintaa olisi kannustettava.

- Mietintö: Morillon (A6-0315/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme mietinnön puolesta, sillä parlamentin esittämät tarkistukset tarkoittaisivat, että Euroopan parlamentilta vaadittaisiin hyväksyntää sopimuksiin pääsemiseksi. Tuemme EU:n kalataloutta koskevien sopimusten perusteellista tarkistusta ja pidämme tätä ensimmäisenä myönteisenä askeleena, jolla saamme paremmat vaikutusmahdollisuudet.

Suhtaudumme erittäin vakavasti tieteellisiin selontekoihin, joissa osoitetaan, että meriä on hyödynnetty liikaa. Emme pidäkään EU:n kalataloutta koskevia sopimuksia keinona torjua köyhyyttä ja kannustaa kehitykseen, joka on kestävää pitkällä aikavälillä. Haluaisimme muuttaa EU:n kalastuspolitiikkaa niin, että se johtaisi kalakantojen elvyttämiseen. Muutoksilla EU:n kauppa- ja tukipolitiikassa ja erilaisissa kumppanuusmuodoissa pyrimme myös tukemaan kestävää kehitystä valtioissa, joissa EU:n kanssa tehdyt kalastusalan sopimukset ovat tällä hetkellä merkittävä tulolähde.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tuin Philippe Morillonin mietintöä Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksesta. Mielestäni kalastusta harjoittavien kansojen olisi valvottava omaa kalastustaan ja tehtävä samanaikaisesti yhteistyötä kansainvälisesti alueellisten kalastusalan järjestöjen kautta.

EU:lla on omaa rannikkoa Intian valtameressä, ja näin sen on täytettävä velvollisuutensa YK:n merioikeusyleissopimuksen nojalla. Odotan kuitenkin päivää, jolloin Ranskalla ja muilla EU:n valtioilla on mahdollisuus valvoa suoraan omia kalastusintressejään.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti antoi juuri hyväksyntänsä Eteläisen Intian valtameren kalastussopimukselle, jonka Euroopan yhteisö allekirjoitti vuonna 2006. Yhteisöllä on kyseisellä alueella kalastusintressejä Réunionin saaren myötä, ja tämän takia yhteisön oli tehtävä alueen kalavarojen hoitoa ja säilyttämistä koskevaa yhteistyötä muiden osapuolten kanssa YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti.

Tällä uudella alueellisella kalastusjärjestöllä luodaan erityinen toimielinkehys, jonka kulmakivenä on pysyvä tieteellinen komitea, jonka tärkeimpänä tehtävänä on tehdä tieteellinen arviointi kalavaroista ja kalastuksen vaikutuksesta meriympäristöön ottaen huomioon kyseisen alueen erityiset ympäristöominaisuudet. Sopimuksella kannustetaan yhteistyöhön tieteellisen tutkimuksen alalla.

Näiden tieteellisten suositusten perusteella osapuolilla on vahva asema laatia suojelu- ja hoitotoimet, joilla vastataan parhaalla mahdollisella tavalla alueen haasteisiin. Sopimus on aito edistysaskel kalavarojen ja kestävän kehityksen edistämisessä.

- Mietintö: Virrankoski (A6-0328/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan ääneni Euroopan parlamentin päätöslauselmalle, joka perustuu kollegani Kyösti Virrankosken mietintöön esityksestä lisätalousarvioksi nro 5/2008 (ALTE 5/2008), jolla tarkistetaan perinteisiä omia varoja (tullimaksuja, maatalousmaksuja ja sokerimaksuja) ja alv- ja BKTL-maksuja koskevia ennakkoarvioita ja Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi tehtäviä korjauksia talousarviossa ja rahoituksessa. Nämä toimenpiteet muuttavat EU:n talousarvion omien varojen jäsenvaltiokohtaisia rahoitusosuuksia.

- Mietintö: Kaufmann (A6-0292/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltava ääneni lainsäädäntöpäätöslauselmalle, joka perustuu saksalaisen kollegani Sylvia-Yvonne Kaufmannin mietintöön ja jolla hyväksytään kuulemismenettelyn nojalla useiden jäsenvaltioiden aloite Euroopan oikeudellisen verkoston vahvistamiseksi. Päätöslauselmassa ensinnäkin vedotaan sekä neuvostoon että komissioon, jotta ne antaisivat etusijan kaikille mahdollisille tuleville ehdotuksille aloitteen tekstin tarkistamisesta käyttäen kiireellistä käsittelyä Lissabonin sopimuksen mukaisesti, kun se tulee voimaan. Tuen tietosuojan vahvistamista ja sitä, että oikeudellisen verkoston yhteyspisteet antaisivat tiettyjä tietoja Eurojustin kansallisille jäsenille. Olen erityisen tyytyväinen viittaukseen tulevasta puitepäätöksestä rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeusyhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta.

  Koenraad Dillen, Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Vain tämän kerran Bryssel haluaa palauttaa ikkunan kautta sen, mitä ranskalaiset, alankomaalaiset ja irlantilaiset heittivät ulos ovesta vuoden 2005 ja kesäkuun 2008 kansanäänestyksissä: Euroopan syyttäjänviraston.

Houkutus vaikuttaa olevan liian suuri Eurooppa-myönteisille noidan oppipojillemme. Eurooppalaisten vastalauseet, torjumiset ja oikeudellinen vastarinta halutaan nujertaa ja jättää huomiotta hinnalla millä hyvänsä, jotta kaikki oikeuden, turvallisuuden ja maahanmuuton alojen kysymykset voidaan yhteisöllistää väkisin.

Eurooppa on valitettavan väärässä. Jäsenvaltioiden välinen pakollinen yhteistyö oikeus-, poliisi- ja jopa rikosasioissa ei saa johtaa siihen, että nämä kysymykset asetetaan ylikansallisen oikeusjärjestelmän alaisiksi. Tällainen järjestelmä olisi luotu jäsenvaltioiden välisistä oikeusjärjestelmien ja -perinteiden eroista huolimatta.

Hylkäämme tämän ylikansallisen oikeusjärjestelmän, joka olisi kaikkia tärkeinä pitämiämme periaatteita ja arvoja vastaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Euroopan oikeudellista verkostoa koskevan Sylvia-Yvonne Kaufmannin laatiman mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä sen sisällöstä ja tavoitteesta, eli nykyisten rakenteiden vahvistamisesta ja niiden toiminnan yhtenäistämisestä. Viime vuosien merkittävät muutokset oikeusyhteistyössä rikosasioissa ovat osoittaneet tarpeen ottaa käyttöön ja vahvistaa rakenteita, joilla voidaan tarjota tukea ja koordinointia Euroopan tasolla.

Huolimatta siitä, että vastavuoroisen tunnustamisen periaate ollaan ottamassa käyttöön, on edessä vielä monia käytännön ongelmia ja jatkuvasti kasvava määrä erittäin monimutkaisia kansainvälisiä tapauksia, joissa tuen ja avun antaminen toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on entistä tarpeellisempaa.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Vastustan täysin uskonnollisten, sukupuolisten, poliittisten ja muiden vastaavien mielipiteiden lukemista mukaan olennaisiksi tiedoiksi, joita voitaisiin lähettää viranomaisten välillä. Tässä mietinnössä asia mainitaan kuitenkin vain lisävarotoimien yhteydessä ja pyrkimyksenä tiukentaa nykyistä lainsäädäntöä. Siksi äänestän mietinnön puolesta.

- Mietintö: França (A6-0285/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan ääneni lainsäädäntöehdotukselle, joka perustuu portugalilaisen parlamentin jäsenen Armando Françan mietintöön, jossa tuetaan useiden jäsenvaltioiden (Slovenian tasavalta, Ranskan tasavalta, Tšekin tasavalta, Ruotsin kuningaskunta, Slovakian tasavalta, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksan liittotasavalta) aloitetta puitepäätösten (2002/584/YOS eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä, 2005/214/YOS vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin, 2006/783/YOS vastavuoroisen tunnustamisen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin ja 2008/.../YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin) muuttamisesta, jotta vastaajan poissa ollessa annetut päätökset voidaan panna täytäntöön. Tuen ehdotusta menettelyä koskevasta varmistamisesta, jolla vahvistetaan niiden oikeudet, jotka on tuomittu heidän itse ollessaan poissa. Tuen myös toimia, joilla poistetaan tällaisten päätösten ”tunnustamisen kieltäytymisperusteita” koskevat erilaiset lähestymistavat.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin rikosasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista koskevan Armando Françan laatiman mietinnön puolesta, koska mielestäni on tärkeää laatia yhtenäiset säännöt vastaajan poissa ollessa tehtyjen päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle.

Onnittelen esittelijää mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, joita pidän olennaisina menettelyä koskevan varmistamisen yhdenmukaistamiselle kaikissa jäsenvaltioissa ja perusoikeuksien, esimerkiksi oikeuden puolustukseen ja oikeuden oikeudenkäyntiin, suojelun vahvistamiselle.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen tätä mietintöä tuomioiden vastavuoroisesta tunnustamisesta rikosasioissa. Mielestäni rikoksista tuomittujen ei pitäisi voida piilotella Euroopan unionin porsaanrei’issä. Yhdessä jäsenvaltiossa tuomittua olisi pidettävä syyllisenä kaikkialla unionissa. Jos epäilemme yhdenkään unionin jäsenvaltion tuomioistuinten riippumattomuutta ja rehellisyyttä, olisi kyseisen valtion jäsenyys lakkautettava. Kuten emme tee eroa Manchesterin tai Lontoon rikollisten välillä, ei meidän pitäisi tehdä sitä Madridin tai Lissaboninkaan välillä.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Äänestin rikosasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käyttöä koskevaa Armando Françan laatimaa mietintöä vastaan, koska mietinnöllä pyritään yhdenmukaistamaan rikosoikeutta Euroopan tasolla.

Mielestäni rikosoikeus on jäsenvaltioiden vastuulla, ei EU:n. Sitä ei siis pitäisi yhdenmukaistaa.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Äänestin rikosasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käyttöä koskevaa Armando Françan laatimaa mietintöä vastaan, koska mietinnöllä pyritään yhdenmukaistamaan rikosoikeutta Euroopan tasolla. Mielestäni rikosoikeus on jäsenvaltioiden vastuulla, ei EU:n. Puolustan tietenkin vastaajien oikeutta asianmukaiseen edustukseen, mutta yhdenmukaistamiselle ei ole tarvetta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Vastavuoroinen tunnustaminen on Euroopan tason oikeusyhteistyön kulmakivi, ja tämän periaatteen noudattamisen välineiden selventäminen on hyvä asia.

Tänään hyväksytty päätös on hyvä. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne toiseen ongelmaan eli siihen tapaan, jolla jotkut jäsenvaltiot ottavat käyttöön tärkeitä välineitä, esimerkiksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen.

Tammikuussa 2007 Romanian viranomaiset antoivat eurooppalaisen pidätysmääräyksen tšekkiläisestä František Příplatasta, joka oli tuomittu kahdeksaksi vuodeksi vankilaan yllyttämisestä vakavaan rikokseen erään romanialaisen ammattiyhdistysjohtajan murhan yhteydessä vuonna 2000. Kuitenkin Tšekin tasavalta, jonka alueella murhaaja oleskelee, soveltaa luovuttamismenettelyä ainoastaan 1. marraskuuta 2004 jälkeen tehtyihin rikoksiin.

Näin siis kahdeksan vuotta rikoksen jälkeen tuomittua ei ole vielä luovutettu eikä tämä ole alkanut suorittaa rangaistustaan.

Uskoakseni jäsenvaltioiden, jotka käsittävät oikeudellisen yhteistyön välineiden käytön tällä tavoin, olisi pohdittava vakavasti tällaisten ehtojen säilyttämistä.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Annoin puoltavan ääneni menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käyttöä ja rikosasioissa annettujen tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen tunnustamista ja käyttöä koskevalle Armando Françan laatimalle mietinnölle, jossa esitetään rangaistuksia tai toimenpiteitä, joiden täytäntöönpano edellyttää vapauden riistämistä Euroopan unionissa.

On jatkuvasti enemmän tapauksia, joissa vaaralliset rikolliset käyttävät liikkumisen vapautta ja Euroopan unionin sisäisten rajojen poistamista välttääkseen tuomiota.

Tuen tätä mietintöä ehdoitta, koska sillä varmistetaan yhdenmukainen sääntely vastaajan poissa ollessa annettujen päätösten alalle. Tällainen sääntely on erittäin tarpeellista, jotta voidaan välttää mahdolliset oikeusjärjestelmän häiriöt, joita Euroopan unionin eri valtioissa lakia pakoilevat aiheuttavat.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Parlamentin tarkistuksissa keskitytään parantamaan yksilön suojaa ja pyritään näin parantamaan nykyistä sääntelykehystä. Siksi äänestän mietinnön puolesta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Tuen täysin aloitetta tarkistaa säännöstöä, jolla ohjataan tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käyttöä.

Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta jäsenvaltioiden välinen oikeusyhteistyö olisi mahdollisimman tehokasta. Samalla meidän on pyrittävä varmistamaan, että kaikki kansalaisten oikeudet, mukaan lukien perusoikeus puolustukseen rikosoikeudellisissa menettelyissä, säilyvät täysimääräisinä.

Mielestäni esitetyillä tarkistuksilla ei pelkästään helpoteta tuomioistuinten välistä yhteistyötä, vaan ennen kaikkea autetaan vahvistamaan kansalaisten oikeuksia, erityisesti oikeutta puolustukseen ja oikeutta uudelleenkäsittelyyn, oikeudenkäytössä kaikkialla Euroopan unionissa.

- Mietintö: Gklavakis (A6-0286/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tuodaan esille kalastus ja vesiviljely Euroopan rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon alalla.

Vesi- ja kalavarojen ekologisesti kestävä hoito on luonnollisesti tärkeää elinympäristömme suojelemiseksi. Mietinnössä jätetään valitettavasti huomiotta EU:n kalastusalaan liittyvät ongelmat. Siksi me päätimme äänestää tyhjää. EU:n kalastuslaivastojen ylikapasiteetti johtaa aivan liian suuriin saaliisiin. Se uhkaa meriekosysteemiä ja syötäväksi kelpaavien kalojen kantoja.

Haluaisimme, että kalastusaluksia vähennettäisiin huomattavasti ja että kalastuskiintiöt asetettaisiin biologisesti turvallisten ja tieteellisten perusteiden pohjalta. Niille työntekijöille, joihin uudelleenjärjestely vaikuttaa, on luonnollisesti tarjottava työmarkkinakoulutusta ja kohtuullista taloudellista tukea, jotta he voivat alkaa työskennellä niillä talouden muilla aloilla, joilla työvoimaa tarvitaan.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE) , kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä kollegani Ioannis Gklavakisin kalastuksesta ja vesiviljelystä Euroopan rannikkoalueiden yhdennetyn ja hoidon alalla laatimaa mietintöä, ja onnittelen häntä mietinnön laadusta. Teen niin, koska siinä korostetaan näiden toimien taloudellista ja yhteiskunnallista merkitystä rannikkoalueille ja kehotetaan niitä vastaanottamaan tukea rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteissa. Myös tämän takia on olennaisen tärkeää, että syrjäisimpien alueiden kansalliset ja alueelliset hallitukset valmistelevat rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevia strategioita varmistaakseen rannikkoalueidensa tasapainoisen kehityksen.

Kannatan myös voimakkaasti esittelijän ehdotusta Euroopan kalatalousrahaston käyttämisestä rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteissa pitkän aikavälin toimenpiteiden rahoitukseen, koska sillä tuetaan toimia, joilla edistetään kalastusalan kestävää kehitystä kaikkea kyseisellä alueella harjoitettavaa merenkulkutoimintaa koskevan laaja-alaisen lähestymistavan mukaisesti.

Lopuksi on tärkeää korostaa, että alueellinen suunnittelu on tähän asti koskenut suurelta osin maa-alueita, eikä siinä ole huomioitu rannikkoalueiden kehityksen vaikutuksia tiettyihin merellä harjoitettaviin toimintoihin. Tämä on johtanut meriympäristön luontotyyppien pilaantumiseen, ja siksi uusi lähestymistapa on elintärkeä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Ioannis Gklavakisin mietinnössä tunnustetaan aivan oikein kalastuksen merkitys rannikkoyhteisöille ja kulttuuriperinteiden jatkamiselle. Näyttää siltä, että tätä kalastusalan hyvin inhimillistä näkökulmaa ylenkatsotaan aivan liian usein YKP:n täytäntöönpanossa. Mietinnössä huomautetaan aivan oikein, että EU:n tason ja kansallisen ja alueellisen tason elinten on tehtävä yhteistyötä rannikkoalueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa, ja minun mielestäni rannikkoalueiden ja -valtioiden on otettava tässä yhteydessä johtava asema, ja EU:n on toimittava välittäjänä.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN), kirjallinen. − (IT) Kalastus ja vesiviljely ovat kaksi Euroopan unionin rannikkoalueiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen taustalla olevaa keskeisintä toimintaa. Siksi on välttämätöntä käyttää ja hoitaa niitä siten, että varmistetaan kalastusalueiden kestävä hyödyntäminen ja vastataan kalastustuotteiden kasvavaan kysyntään.

Sitä varten EU:n jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön useita rannikkoalueiden suojeluun ja puhtaan meriympäristön edistämiseen tähtääviä toimia. Koska monet rannikkoon liittyvät prosessit ovat rajatylittäviä, yhteistyötä tarvitaan jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja niiden naapureina olevien kolmansien maiden välillä.

Yksi tällainen toimenpide koskee matkailua varten tarkoitetun rakennuttamisen suunnittelua. Matkailu edistää monilla alueilla huomattavasti paikallista BKT:tä. Minun mielestäni meidän on kuitenkin tuettava ”luontoystävällistä” matkailua, toisin sanoen sellaista matkailua, jossa sovitetaan yhteen maaseutupolitiikka ja ympäristönsuojelupolitiikka.

Myös teollisuustoiminnan yhteensovittamista tarvitaan: ajatelkaa vain, miten tärkeää tehokas jätevesihuoltoa koskeva yhteinen politiikka on varmistettaessa, että huomattava taloudellinen toiminta ja meriympäristön suojelua koskevat tarpeet ja velvollisuudet sopivat yhteen.

Rannikolla tapahtuva pienimuotoinen kalastus on hyvin tärkeä tulonlähde tuhansille perheille, ja sillä pidetään hengissä vuosisatoja vanhaa perinnettä, jota minun mielestäni Euroopan pitäisi tukea ja säilyttää.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Kannatan äänestyksessä Ioannis Gklavakisin mietintöä, jossa korostetaan kestävän kehityksen varmistavan Euroopan rannikkoalueita koskevan strategian tarvetta.

Rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa ja käyttöä koskevalla strategialla voidaan itse asiassa tarjota sopiva kehys kyseisten alueiden kestävälle hyödyntämiselle ja niillä suoritetuille toimille. Tuen täysin esittelijän kantaa, jonka mukaan tarvitaan kaikki asianosaiset alat huomioon ottava pitkän aikavälin suunnitelma.

Olen erittäin tyytyväinen tähän näkemykseen, ja haluaisin korostaa, että tämän pitäisi olla vain alku laajemmalle keskittymiselle kyseiseen alaan, ja kehotan komissiota panemaan tällä alalla täytäntöön mielekästä politiikkaa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Pidättäydyin äänestämästä, koska kannatan kestävää kalataloutta kaikkialla ja tuen Irlannin rannikkoyhteisöjä ja kalastajia. Molempiin näihin tavoitteisiin keskittyvä yhteinen kalastuspolitiikka on johtanut päinvastaiseen tulokseen: meriympäristön tuhoutumiseen, kalan vähenemiseen ja meriympäristön köyhtymiseen.

- Mietintö: Brejc (A6-0208/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Romanialaisen kollegani Mihael Brejcin laatiman oivallisen mietinnön perusteella kannatin äänestyksessä lainsäädäntöpäätöslauselmaa, jolla hyväksytään yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamisesta viisumitietojärjestelmän (VIS) käytön osalta Schengenin rajasäännöstön mukaisesti. Euroopan kansalaisten sisäistä turvallisuutta koskevien odotusten takia tuen täysin Schengenin rajasäännöstöön tehtäviä tarkistuksia, jotta viisumitietojärjestelmän (VIS) tehokas käyttö ulkorajoillamme voidaan varmistaa. Tämän asetusehdotuksen tarkoituksena on laatia yhteiset säännöt VIS:n pakolliselle käytölle (eli järjestelmällinen haku viisumitarran sarjanumeroa hyödyntämällä ja sormenjälkien tarkistus) ulkorajoilla ja siten jatkaa Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan kehittämistä.

  Koenraad Dillen, Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Eurooppa ei ole edistynyt vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla, vaikka se mielellään kehuisikin tehneensä niin. Asia on sangen toisin, koska valitettavan Schengenin sopimuksen ensimmäisestä täytäntöönpanosta lähtien sisärajojen valvonnan poistaminen on johtanut järjestäytyneen rikollisuuden ja kaikenlaisen laittoman kaupan räjähdysmäiseen kasvuun.

Euroopan unioni, turvallisuuden osalta todellinen noidan oppipoika, jonka menetelmillä vaarannetaan aivan liian usein valtioiden ja niiden kansojen turvallisuus, on luonut meille tämän turvattoman alueen, jossa ei ole vapauksia eikä oikeutta.

Schengenin rajasäännöstö ei auta, koska itse Schengenin sopimuksen perusta on riittämätön, eikä sitä voida hyväksyä.

Yleinen turvallisuus voi vallita vain, jos kaikki valtiot saavat uudelleen täyden itsemääräämisoikeuden rajojensa hallinnassa ja maahanmuuttopolitiikassaan. Järjettömyyden huippu saavutetaan, kun yhä useampia vastuualueita siirretään jo lamaantuneelle unionille.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatin äänestyksessä Mihael Brejcin mietintöä, joka koskee viisumitietojärjestelmän käyttöä Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Schengen-alueen ulkorajoja koskevia yhteisiä sääntöjä on tarkistettava, ja viisumitietojärjestelmän käytöstä on tehtävä tehokkaampaa ja yhtenäisempää. Nämä asiat on tehtävä hyvin järkevästi ja huolellisesti, koska tietojen yksityisyys ja ihmisoikeudet ovat aina tärkeimpiä ja niitä on kunnioitettava.

Sormenjälkien yleinen tarkistus rajoilla viisumitietojärjestelmän avulla johtaa tarpeettoman pitkiin jonoihin ja pitkiin viivästyksiin rajatarkastusasemilla myös niiden ihmisten osalta, jotka eivät tarvitse viisumia.

Tässä mietinnössä ehdotetaan ainoastaan satunnaisia hakuja tietojärjestelmästä. Rajavirkailijat tarkastavat edelleen, täyttävätkö saapuvat matkailijat kaikki EU:hun pääsyä koskevat vaatimukset, mutta he voivat itse päättää, tekevätkö he myös VIS-haun. Tällä lähestymistavalla taataan edelleen hyvin korkea turvallisuustaso, mutta sillä myös varmistetaan, että ihmisiä ei pidetä odottamassa rajatarkastusasemilla pidempään kuin on ehdottomasti välttämätöntä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Viisumijärjestelmän vahvistaminen on varmasti sopiva keino helpottaa petostentorjuntaa tulevaisuudessa, ja siksi se on myönteinen toimi – sillä edellytyksellä, että tietosuoja taataan. Kun tulevaisuudessa Schengen-viisumien myöntämistä varten tarvitaan sormenjälkien ja kasvokuvien tallentamista, se johtaa huomattaviin muutoksiin lähetystöissä. Saksassa keskustellaan siitä, että jotkin lähetystöt eivät pysty tähän henkilöstö- ja tilasyistä. Tämän takia keskustelun aiheena oleva mahdollinen tietojen tallennuksen siirtäminen ulkopuolisten yritysten hoidettavaksi on kuitenkin erittäin arveluttavaa. Tämä avaisi mahdollisesti tietä uusille viisumiskandaaleille.

Viisumijärjestelmän lähtökohta on hyvä, mutta sitä ei ole vielä harkittu loppuun asti, minkä takia en myöskään voinut kannattaa käsiteltävänä olevaa mietintöä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Äänestän Mihael Brejcin mietinnön puolesta. Tuen ehdotusta ja sen tavoitteita. Rajamme ovat tiettyinä aikoina täynnä Schengen-alueelle haluavia ihmisiä.

Ehdotuksessa esitetään tavallisen valvontajärjestelmän lieventämistä, mutta sillä myös pyritään suojelemaan matkailijoita ja säästämään heidät siltä, että heidän pitäisi odottaa monia tunteja valvonnan suorittamiseksi. Poikkeuksessa pitäisi kuitenkin olla kyse vain tästä, eikä siitä saisi tulla yleistä sääntöä, ja olen samaa mieltä siitä, että poikkeuksen kestoa ja toistumistiheyttä pitäisi rajoittaa mahdollisimman paljon. Kaiken kaikkiaan pidän siinä yhteydessä myönteisenä poikkeuksen soveltamista koskevia erityisehtoja.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatan asetuksen (EY) N:o 562/2006 muuttamista viisumitietojärjestelmän (VIS) käytön osalta Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Minun mielestäni on tarpeetonta ja liian aikaavievää tarkistaa niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on viisumi, joka kerta, kun he ylittävät rajan. Se aiheuttaa kohtuuttoman pitkän odotuksen rajanylityksessä.

Rajatarkastusten tehon vähentämisen ei minun mielestäni vaikuta EU:n turvallisuustasoon. Siksi katson, että vuorossa olevan rajavartion suorittamien tarkastusten rajoittaminen satunnaisiin VIS-tarkastuksiin on oikea ratkaisu.

  Marian Zlotea (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tänään Mihael Brejcin mietinnön puolesta, koska VIS-viisumitietojärjestelmän käyttäminen on ensisijaisen tärkeää ulkorajojen valvonnan tehokkuuden takia. Varmistaakseen rajaturvallisuuden rajaviranomaisten pitäisi turvautua viisumitietojärjestelmään järjestelmällisesti kenen tahansa sellaisen henkilön osalta, jolla on viisumi.

Schengen-alueen laajentuminen on poistanut rajat Euroopan unionissa. Kolmansien maiden kansalaiset tarkastetaan edelleen vain kerran heidän saapuessaan unioniin. Puolet laittomista siirtolaisista tulee EU:hun laillisesti, mutta he ylittävät oleskeluaikansa, koska viisumien valvontajärjestelmää ei ole.

Haluamme, että Eurooppa on turvallisempi ja samalla vastaanottavampi niille, jotka tulevat tänne matkailijoina tai liiketoimien takia. Tarkistus, josta Euroopan parlamentti tänään äänesti, hyödyttää EU:n kansalaisia ja niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät tarvitse viisumia, koska tällä tavalla voidaan vähentää huomattavasti ruuhkia maarajanylitysasemilla.

- Mietintö: Weber (A6-0293/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Romanialaisen Euroopan parlamentin jäsenen Renate Weberin laatiman mietinnön perusteella kannatin äänestyksessä lainsäädäntöpäätöslauselmaa, jolla tuetaan muutamien jäsenvaltioiden (Belgia, Tšekin tasavalta, Viro, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia ja Ruotsi) aloitetta Eurojustin vahvistamisesta. Tuen tietosuojan vahvistamista koskevaa ehdotuksen osaa ja sitä, että Euroopan parlamentin on saatava enemmän tietoa, jotta se voi valvoa paremmin Eurojustin tehtäviä ja velvollisuuksia. Eurojust perustettiin vuonna 2002 Euroopan unionin elimeksi, jolla on oikeushenkilöys ja jonka tehtävänä on edistää ja parantaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten oikeusviranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä. Eurojustin kokemuksesta on käynyt selväksi, että sen toiminnan tehokkuutta on parannettava varmistamalla, että sen kansallisilla jäsenillä on yhdenvertainen asema. Tuen myös hätäkoordinointiyksikköä, kansallisia koordinointijärjestelmiä, kumppanuutta yhteisön muiden turvallisuus- ja suojeluvälineiden (Europol, Frontex, OLAF) kanssa ja Eurojustin mahdollisuutta lähettää yhteystuomareita kolmansiin maihin.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Pidän myönteisenä Jean Lambertin Dublinin yleissopimukseen perustuvan järjestelmän arvioinnista laatiman mietinnön hyväksymistä. Mietinnössä muistutetaan aivan oikein, että yleisesti Dublinin järjestelmän tavoitteet on suurelta osin saavutettu mutta että täsmällisten tietojen puuttuessa järjestelmän kustannuksia ei ole voitu arvioida. Sekä järjestelmän käytännön soveltamisesta että tehokkuudesta on vielä joitakin kysymyksiä.

Mietinnöllä aloitetaan keskustelu kesäkuussa 2007 vihreän kirjan julkaisun myötä käynnistetyn Euroopan unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan tulevaisuudesta.

Mietinnössä huomautetaan, että järjestelmän seuraavia näkökulmia pitäisi selkeyttää tai muokata: palauttamiskiellon perusperiaatetta on noudatettava; hakijoiden on voitava saada kaikki Dublin-järjestelmää koskevat tarpeelliset tiedot ymmärtämällään kielellä sekä oikeusapua koko menettelyn ajan; heillä on myös oltava siirtopäätöstä koskeva valitusoikeus, jolla on lykkäävä vaikutus; alaikäisten iän määrittämisperusteet olisi yhdenmukaistettava; olisi säädettävä menettelyjä, joiden avulla voitaisiin keskeyttää siirtäminen sellaisiin maihin, jotka eivät ilmiselvästi kunnioita hakijoiden oikeuksia.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Käyttämällä rikollisuuden eri muotojen torjuntaa koskevien Eurojustin toimintavalmiuksien vahvistamista tekosyynä, tämän ehdotuksen päätavoitteena on vedota mielipidepoliisin kannattajien poliittista korrektiutta koskevaan pakkomielteeseen.

Vain vaivoin kätkettynä tavoitteena on valvoa rangaistuksen uhalla kaikkia huomioita, tehtiinpä ne kirjallisesti tai lausuttiinpa ne kokouksissa. Tämän parlamentin monet puhujat ovat jo kehottaneet hyväksymään puitedirektiivin, jolla väitetyt rasistiset ja muukalaisvihamieliset teot tuomitaan rikoksiksi, ja jotta varmistetaan kyseisen direktiivin saattaminen nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä, perustamaan yhden ainoan Euroopan syyttäjäviraston – EU:n poliittisen korrektiuden uuden pääinkvisiittorin.

Valitettavasti, mitä enemmän Euroopan parlamentti, itseään demokratian temppelinä pitävä toimielin, saa päätöksentekovaltuuksia, sitä enemmän pidetään pilkkaan perusvapauksia – erityisesti tutkimuksen, mielipiteen ja ilmaisun vapautta. Tämä totalitaarinen Eurooppa on itse asiassa huomattavasti vaarallisempi kuin ne ”hirviöt”, joita se väittää torjuvansa. Euroglobalistisen ja siirtolaisuutta suosivan ideologian kannattajien päätavoitteena on päästä eroon hankalista vastustajista antamalla sortavaa EU:n rikoslainsäädäntöä.

Emme hyväksy tätä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Neuvoston ehdotuksella ja siihen liittyvällä mietinnöllä Eurojustia koskevan asetuksen muuttamisesta annetaan vielä enemmän valtaa tälle EU:n sortomekanismille.

Eurojustin toimivaltaa laajennetaan miltei kaikille rikosasioiden aloille, ja sen valtuuksia puuttua kansallisten oikeusviranomaisten toimintaan on vahvistettu. Tietojen ja henkilötietojen (myös DNA:ta koskevat tiedot) siirtämisestä jäsenvaltiolta Eurojustille tulee pakollista, ja lisäksi luodaan Eurojustin kansallisten yhdistysten verkosto. Eurojustilla on tiiviimmät suhteet muihin sortomekanismeihin EU:ssa (Euroopan oikeudellinen verkosto, Frontex) ja kolmansissa maissa. Eurojustin vahvistaminen tukee Europolia ja lisää yleisesti EU:n työntekijöistä ja ulkomaalaisista pidettyjä asiakirjoja. Tätä tuetaan ajanmukaistamalla Schengenin ja VIS:n valvontajärjestelmiä ja yhdistämällä Prümin sopimus yhteisön lainsäädäntöön. Terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tekosyiden takana on yritys varustaa pääoma EU:n politiikan ja jäsenvaltioiden hallitusten luomaa yleistä reaktiota vastaan. Sortomekanismien villi lisääntyminen kansallisella tasolla ja EU:n tasolla paljastaa vielä enemmän EU:n taantumuksellisuuden ja yllyttää ihmisiä enemmän kuin koskaan vastustamaan tätä imperialistista rakennetta ja hylkäämään sen.

- Mietintö: Lambert (A6-0287/2008)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Maltan saaret ovat EU:n eteläraja. Ne sijaitsevat keskellä Välimerta ja vastaanottavat siksi kohtuuttoman määrän laittomia siirtolaisia. Suurin osa näistä hakee turvapaikkaa.

Frontex – jota hallituksen edustajat ylistivät ratkaisuksi laittomien siirtolaisten määrän rajoittamiseen – on epäonnistunut täydellisesti.

Olemme pyytäneet rasitusten jakamista, mutta olemme saaneet vain vähän tai ollenkaan vastakaikua. Nyt kun tämä lainsäädäntöelin on edennyt viimeiseen vuoteensa, ehdotamme rasitusten jakamista koskevia mekanismeja. Lopultakin me tunnustamme, että on helpotettava ”tiettyihin jäsenvaltioihin, erityisesti rajajäsenvaltioihin, mahdollisesti kohdistuvaa kohtuutonta rasitusta”.

Se, että olemme tunnustaneet, että on otettava käyttöön muita kuin rahoitusmekanismeja tarkoituksena korjata järjestelmän täytäntöönpanosta unionin ulkorajoilla sijaitseville pienille jäsenvaltioille aiheutuvia haittoja, on hyvin myönteistä, sillä siinä viitataan Maltaan kaikilta muilta osin paitsi nimen osalta.

EU ei ole tämän asian osalta lunastanut solidaarisuuden henkeen liittyviä odotuksia. On korkea aika lopettaa retoriikka ja päästä asian ytimeen.

EU:n täytyy ymmärtää, että sen pienimmät jäsenvaltiot eivät voi enää sulauttaa pako- ja turvapaikkaa etsivien siirtolaisten suurta määrää.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan parlamentin jäsenen Jean Lambertin Dublin-järjestelmästä laatiman mietinnön puolesta, ja kiitän PPE-DE-ryhmämme esittelijän, ystäväni Patrick Gaubertin tekemää työtä. Dublin-järjestelmän tarkoituksena on määrittää EU:n jäsenvaltioiden, Norjan tai Islannin alueella tehtyjen turvapaikkahakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio. Vaikka Dublin-järjestelmän tavoitteet, erityisesti selkeän ja toimintakykyisen mekanismin perustaminen turvapaikkahakemusten käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi, on yleisesti ottaen saavutettu, ongelmia on edelleen järjestelmän tehokkuudessa ja sen käytännön soveltamisessa, sekä kustannuksissa, joita ei ole arvioitu. Kaikki tämä osoittaa, että Euroopan unionin maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa tarvitaan kiireellisesti, ja pidän myönteisenä vastikään 8. ja 9. syyskuuta Pariisissa järjestettyä turvapaikkaoikeutta käsitellyttä Euroopan unionin ministerikokousta johtaneen, tästä alasta vastaavan neuvoston nykyisen puheenjohtajan, maahanmuutosta, sopeuttamisesta, kansallisesta identiteetistä ja molemminpuolisesti tukevasta kehityksestä vastaavan Ranskan ministerin, ystäväni Brice Hortefeux’n tekemää työtä.

  Jan Březina (PPE-DE), kirjallinen. − (CS) Äänestin Dublin-järjestelmän arvioinnista laadittua mietintöä vastaan, koska minun mielestäni sillä ei parannettaisi järjestelmää, vaan päinvastoin luotaisiin esteitä sen tehokkaalle toiminnalle.

Minun mielestäni on erityisesti olennaista varoittaa ottamasta käyttöön turvapaikanhakijan siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon tehtyä päätöstä koskevaa automaattista valitusoikeutta, jolla on lykkäävä vaikutus. Hyvin varauksellinen asenne siihen, miten säilöönottokeskuksia käytetään turvapaikanhakijoiden siirtämisessä jäsenvaltioon, joka on toimivaltainen turvapaikkahakemuksen arvioinnissa, ei myöskään varmasti edistä järjestelmän tehokkuuden parantamista, vaan päinvastoin tekee sen kyseenalaiseksi ja epäselväksi.

Mietinnöllä siis pikemmin poistetaan tai ainakin vähennetään välineitä, joilla jäsenvaltiot voivat varmistaa, että niiden päätökset voidaan panna täytäntöön Dublin-järjestelmän puitteissa, eikä tätä pitäisi hyväksyä. Se on väärin, koska turvapaikkahakemusten arviointia koskeva määrittelemätön humanitaarinen näkökulma ei saa johtaa siihen, että jäsenvaltioiden päätökset jäävät pelkästään teoreettisiksi päätöksiksi, mikäli hakijat eivät tee yhteistyötä.

En pysty myöskään olemaan samaa mieltä kehotuksesta ottaa käyttöön rasitusten jakamista koskeva mekanismi, koska olen sitä mieltä, että nykyiset mekanismit rahallisesta korvauksesta jäsenvaltioille, joihin turvapaikkahakemukset eniten vaikuttavat, ovat sangen riittäviä, ja että ei ole mitään syytä puuttua jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuteen turvapaikka-alalla ottamalla käyttöön enemmän sääntelyä.

  Koenraad Dillen, Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Panemme hieman ironisesti merkille, että ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentin mietinnössä kuvaillaan maahanmuuttajien valtavaa tulvaa EU:n jäsenvaltioon ”rasitukseksi”.

Eikö maahanmuuton pitäisi pikemminkin olla Euroopan kaikkia kansoja hyödyttävä mahdollisuus?

Tehdään tämä selväksi: turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevan velvoitteen järjettömyyttä ja palauttamiskiellon periaatteen tiukkaa noudattamista ei kyseenalaisteta. Mietinnössä korostetaan vain Dublin-järjestelmän puutteita sen määrittämisessä, mikä jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemusten käsittelystä. Tämä on itsestään selvää ottaen huomioon koko ajan kasvavat siirtolaisvirrat maihin, jotka suurelta osin sijaitsevat EU:n eteläreunalla.

Mietinnössä tarjotaan jälleen kerran väärä ratkaisu siirtolaisaaltoihin liittyviin teknisiin ja inhimillisiin ongelmiin. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää ei tarvita, sillä se on väistämättä tehoton jatkuvasti laajentuvassa ja rajoiltaan vuotavassa EU:ssa. Täysin päinvastoin, jäsenvaltioille pitäisi antaa oikeus tehdä omat päätöksensä maahanmuutosta ja rajojensa valvonnasta.

  Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Dublin-järjestelmä on käytännössä osoittautunut mekanismiksi, jolla edistetään EU:n yleistä pakolaisten vastaista politiikkaa. Tässä mietinnössä esitetyt erilaiset vääryydet järjestelmän soveltamisessa vahvistavat sen taantumuksellisuuden.

EU:lla on huomattava vastuu satojentuhansien pakolaisten kohtalon aiheuttamisesta, koska se on tukenut epäsuosittuja hallituksia ja lietsonut sisäisiä selkkauksia, sotia ja imperialistisia interventioita sen sijaan, että se olisi antanut uhreille turvapaikan ja kunnioittaisi heidän oikeuksiaan, ja viime vuosina se on jatkuvasti koventanut asennettaan heitä kohtaan.

Yksi näkökulma tässä on turvapaikanhakijoiden pallottelu yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen, mitä ei voida hyväksyä. Tästä säädetään Dublinin asetuksella, ja se toteutettiin luomalla Frontex pakolaisten karkottamiseksi EU:n rajoilta, antamalla äskettäinen direktiivi heidän säilöönotostaan enintään 18 kuukaudeksi, hyväksymällä Eurodacin käytön laajentaminen myös muihin tarkoituksiin, kuten pakolaisia koskevien asiakirjojen säilyttämiseen, ja toteuttamalla yleisesti epäinhimillistä kohtelua.

Siksi on selvää, että meidän on taisteltava ankarasti tämän asetuksen ja yleisesti EU:n pakolaisten vastaisen politiikan kumoamiseksi. Meidän on kunnioitettava turvapaikanhakijoiden oikeutta paeta mihin tahansa maahan, jonka he katsovat sopivimmaksi, ja varmistettava, että jäsenvaltiot noudattavat vuoden 1951 Geneven yleissopimusta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Meidän mielestämme mietinnössä on myönteisiä kohtia sen Dublin-järjestelmää koskevassa arvioinnissa, joka koskee turvapaikkahakemuksia allekirjoittaneissa jäsenvaltioissa.

Muun muassa:

- Me kannatamme sen arvostelua turvapaikanhakijoiden siirrosta sellaisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät takaa hakemusten täysimääräistä ja oikeudenmukaista käsittelyä, perheen jäsenen suppeasta määritelmästä ja siitä, että Eurodac-tietokantaan pääsyn laajentaminen sisältää riskin, että tiedot voivat levitä kolmansiin maihin.

- Me kannatamme myös ehdotuksia, joilla varmistetaan, että hakijoilla on toiseen jäsenvaltioon siirrosta tehtyä päätöstä koskeva valitusoikeus, jolla on lykkäävä vaikutus, joilla turvataan palauttamiskiellon periaate ja periaate, jonka mukaan asetuksen täytäntöönpano ei koskaan saisi johtaa siihen, että hakemusta ei käsitellä menettelyllisistä syistä, ja joilla turvataan perheiden yhdistäminen ja lapsen etua koskeva periaate (iän arviointi, lapselta ei riistetä vapautta, perheen jäsenen määritelmä ja niin edelleen).

Emme ole kuitenkaan samaa mieltä EU:n tasolla voimassa olevien välineiden luokittelusta ja hyväksymisestä ja sen tuesta turvapaikkapolitiikan yhteisöllistämisen kehittämiselle, federalistiselle lähestymistavalle, joka meidän mielestämme on syy niihin takaiskuihin, jotka tällä hetkellä vaikuttavat turvapaikanhakijoihin EU:n tasolla.

Siksi äänestimme tyhjää.

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. − (SV) Äänestin Jean Lambertin Dublin-järjestelmästä laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0287/2008) puolesta, vaikka siinä onkin kantoja, joista en ole samaa mieltä. Syy siihen, että äänestin kyllä, on se, että kannatan mietinnön sisältämää ankaraa arvostelua siitä, miten nykyisillä EU:n säännöksillä heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeuksia esimerkiksi siirtämällä turvapaikanhakijat sellaisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät pysty takaamaan hakemusten täysimääräistä ja oikeudenmukaista käsittelyä. Vastustan kuitenkin EU:n turvapaikkapolitiikan täydellistä yhtenäistämistä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin kollegani Jean Lambertin Dublin-järjestelmän arvioinnista laatiman mietinnön puolesta. Haluaisin erityisesti korostaa osia, joissa painotetaan, että lapsia koskevissa päätöksissä lapsen edun on aina oltava tärkein.

Kotimaassani Skotlannissa on häpeällinen tilanne Dungavelin säilöönottokeskuksessa, jossa turvapaikanhakijoiden lapsia on tosiasiassa pantu vankilaan. Kyseisten käytäntöjen ei ikinä voida sanoa olevan lapsen etujen mukaista, ja tuen Skotlannin hallituksen pyrkimyksiä sulkea kyseinen laitos ja palauttaa siirtolaisuutta koskeva vastuu Skotlannin valvontaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On tärkeää, että joitakin turvapaikkamenettelyä koskevia sääntöjä selkeytetään, myös niitä, joilla määritellään kenen vastuulla on hillitä hakemusten moninkertaista esittämistä. Kun kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta kehottaa suojelemaan lapsia paremmin turvapaikkamenettelyissä, yhä useammat lapset ilmestyvät ilman huoltajaa EU:n ulkorajoille pyrkien hyödyntämään karkottamista ja palauttamista koskevaa erityissuojeluaan. He vaarantavat yhä uudelleen henkensä etsiessään uusia ovelia pakoreittejä.

Jos turvatoimiksi luomamme säännöt ovat nyt kehittymässä kannustimiksi riskinoton koko ajan uudemmille muodoille, meidän on mietittävä uusia strategioita.

Käsiteltävänä olevassa mietinnössä on joitakin rakennuspalikoita, mutta yleisesti katson, että se ei ole riittävän kattava, ja siksi en voinut tukea sitä.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Jean Lambertin Dublin-järjestelmän arvioinnista laatiman mietinnön puolesta. Mietinnössä esitetään huoli järjestelmän puutteista ja kehotetaan komissiota ryhtymään toimenpiteisiin niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät takaa vastaanottamiensa turvapaikkahakemusten täysimääräistä ja oikeudenmukaista käsittelyä.

Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti antoi kesäkuussa palauttamiskieltoa koskevan direktiivin, jota on mahdotonta hyväksyä, se korostaa nyt, että turvapaikanhakijoilla on Euroopan unionin lainsäädännön nojalla oikeuksia ja jäsenvaltioilla on velvollisuuksia.

Kreikka rikkoo järjestelmällisesti turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia. Sen vastaanottokeskusten oloja on mahdotonta hyväksyä, ja sen hakemusten hyväksymisaste on yksi alhaisimmista. Tietyt jäsenvaltiot ovat jo kieltäytyneet panemasta täytäntöön Dublinin asetusta, jos Kreikka on vastuussa oleva valtio, ja useammat puhuvat tekevänsä samoin. Me kehotamme komissiota ehdottamaan huomattavia ja tehokkaita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Kreikan viranomaiset käsittelevät turvapaikkahakemukset asianmukaisesti.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. − (RO) Turvapaikkalainsäädäntö ja -käytännöt vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä, ja turvapaikanhakijoita kohdellaan eri tavoin eri valtioissa.

Mikäli koko Euroopan unionissa ei saavuteta tyydyttävää ja yhtenäistä suojelun tasoa, Dublin-järjestelmän tulokset ovat aina epätyydyttäviä sekä teknisestä että inhimillisestä näkökulmasta, ja turvapaikanhakijoilla on jatkossakin hyviä syitä osoittaa hakemuksensa tietylle jäsenvaltiolle hyötyäkseen suotuisimmista kansallisen tason päätöksistä.

Moninkertaisesti esitettyjen hakemusten suuri määrä ja suoritettujen siirtojen pieni määrä osoittavat Dublin-järjestelmän puutteet ja tarpeen luoda yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä.

Dublinin asetuksen täytäntöönpano voi johtaa vastuualueiden epätasa-arvoiseen jakamiseen erityisesti suojelua hakevien ihmisten tapauksessa joidenkin niiden jäsenvaltioiden vahingoksi, jotka ovat maantieteellisen sijaintinsa takia erityisen alttiita muuttovirroille.

Komission vuonna 2005 tekemän arvioinnin mukaan 13:n unionin ulkorajoilla sijaitsevan jäsenvaltion piti käsitellä yhä useampia Dublin-järjestelmän täytäntöönpanosta johtuvia haasteita, ja siten Dublin-järjestelmässä säädetty ensimmäisen maahantulomaan kriteeri saattoi ulkorajoilla sijaitsevat jäsenvaltiot erittäin hankalaan tilanteeseen.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä keskitytään mahdollisesti parantamaan ja lisäämään turvapaikanhakijoille tarjottua suojaa, mutta minä sanoudun irti mietinnön lausunnosta, jonka mukaan yhteinen turvapaikkajärjestelmä ratkaisisi tämän ongelman.

Tästä huolimatta äänestän sen puolesta, koska suuri osa mietinnöstä on myönteistä turvapaikanhakijoille, ja he ovat mietinnön keskipisteessä.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentti hyväksyi tänään mietinnön, jossa osoitetaan selkeästi ja kriittisesti nykyisen Dublin-järjestelmän heikkoudet. Ei ole epäilystäkään, että tarvitsemme EU:n tason yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan jatkuvasti rajattomammassa Euroopassa. Kysymys onkin vain siitä, miten se saavutetaan.

Ruotsin kansanpuolue on samaa mieltä arvostelun suurimmasta osasta ja katsoo, että on oikein lähettää selkeä viesti, että pitäisi aloittaa muutos inhimillisempään suuntaan. Siksi äänestin mietinnön puolesta tietyin varauksin.

Tarkistuksessa 5 arvostellaan joitakin jäsenvaltioita siitä, että ne epäävät järjestelmällisesti turvapaikanhakijoilta näiden oikeudet ohjaamalla nämä säilöönottokeskuksiin. Minun mielestäni tämä arvostelu pitäisi säilyttää erityisesti, koska Ruotsi on yksi niistä valtioista, jotka ovat ajan mittaan syyllistyneet juuri tähän. En kuitenkaan kannata Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ehdotusta säilöönoton täydellisestä kieltämisestä, vaikka katsonkin, että sitä pitäisi soveltaa vasta viimeisenä keinona. Äänestin tyhjää tarkistuksesta 49, jonka nojalla otettaisiin käyttöön Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun kaltaisten järjestöjen aktiivinen velvollisuus jäljittää perheen jäseniä. Kyseinen velvollisuus voidaan säätää vain yhteisön virastolle, eikä sitä pitäisi määrätä kansalaisjärjestölle. Koska alkuperäisessä tekstissä tai tarkistuksessa ei esitetty muuta vaihtoehtoa, päätin äänestää tyhjää.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (DA) Vaikka Jean Lambertin Dublin-järjestelmän arvioinnista laatimassa mietinnössä (A6-0287/2008) on näkemyksiä ja ehdotuksia, joita en kannata, päätin lopullisessa äänestyksessä äänestää mietinnön puolesta. Tein tämän ennen kaikkea ilmaistakseni hyväksyntäni mietinnössä esitetylle selvälle arvostelulle tavasta, jolla nykyisillä EU:n säännöksillä heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeuksia esimerkiksi edistämällä turvapaikanhakijoiden siirtoa sellaisiin jäsenvaltioihin, jotka eivät voi taata heidän hakemustensa täysimääräistä ja oikeudenmukaista käsittelyä.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Dublin II -sopimukset perustuvat poliittiseen kuvitelmaan siitä, että 27 jäsenvaltiota luottaa toisiinsa turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja että kaikki jäsenvaltiot kantavat vastuunsa samalla periaatteellisella tavalla.

Minä tutkin itse tšetšeenipakolaisten vastaanottoa Puolassa, koska monia tšetšeenipakolaisia lähetettiin Belgiasta takaisin Puolaan Dublin-sopimuksen perusteella. Vastustusta oli paljon. Siksi tein oman tutkimukseni. Kuvat ovat itse asiassa nähtävillä verkkosivullani.

Niin kauan kuin kaikissa 27 jäsenvaltiossa ei ole riittävää ja yhtenäistä suojelutasoa, minun mielestäni Dublin II -sopimus ei ole paljon enempää kuin törkeää vääryyttä aikaansaava poliittinen kuvitelma. Näin Puolassa itse, että Dublinin sääntöjen perusperiaatteita ei panna käytännössä täytäntöön. Vastaanoton laatu, lasten vastaanotto ja koulutuksen tarjoamisen laiminlyönti, epähygieeniset olot, joissa pakolaisten on elettävä, terveydenhoidon puute: kaikki nämä vaihtelevat suuresti jäsenvaltiosta toiseen:

Jean Lambertin mietinnössä määritellään ongelmat, aloitetaan täsmällisestä arvioinnista ja tarjotaan ratkaisuja useilla aloilla. Se ansaitsee kaiken tukemme.

- Mietintö: Mladenov (A6-0249/2008)

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Yksi henkilöiden vapaan liikkuvuuden seurauksista Euroopan unionissa on rajatylittävän autoliikenteen lisääntyminen. Se nostaa esiin tarpeen laatia Euroopan tasolla säännökset liikennevakuutusalalla, jotta onnettomuuksien uhreja voidaan suojella tehokkaasti.

Uhrin pysyvän oleskeluvaltion vakuutusyhtiön luoman korvausedustajajärjestelmän tehokkuus on poikkeuksellisen tärkeää tämän tavoitteen saavuttamisessa. Korvausedustajan velvollisuutena on tiedottaa uhrille, miten hän voi nostaa kanteen toisen valtion kansalaista vastaan, ja kuluttajan luottamus lisääntyisi, mikäli ennen sopimuksen tekemistä saatavilla oleva tietopaketti sisältäisi täydet tiedot korvausedustajajärjestelmän toimintaa ja soveltamista koskevista säännöistä ja sen eduista uhrille.

Toinen esittelijän esiin nostama tärkeä seikka on, pitäisikö oikeusturvavakuutuksen olla pakollinen kaikissa jäsenvaltioissa. Tuen hänen näkemystään siitä, että nykyisen vapaaehtoisen järjestelmän säilyttäminen on oikea ratkaisu. Mikäli pakollinen vakuutus otettaisiin käyttöön, sen kasvaneet kustannukset ja oikeudenkäynneistä johtuvat viiveet ylittäisivät sen myötä lisääntyneen kuluttajien luottamuksen. On kuitenkin olennaista, että oikeusturvavakuutuksen saatavuuden osalta ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin erityisesti uusissa jäsenvaltioissa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Nickolay Mladenovin mietinnössä annetaan kuluttajajärjestöille asianmukainen asema liikennevakuutuksen arvioinnissa. Kuluttajaelimillä todella on huomattava tehtävä tällä alalla EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja itse vakuutusalan ohella.

  Arlene McCarthy (PSE), kirjallinen. − (EN) Haluaisin kiittää valiokuntamme esittelijää Nickolay Mladenovia.

Tämä mietintö tietyistä liikennevakuutuskysymyksistä on hyvä esimerkki siitä, miten Eurooppa tuo kansalaisilleen käytännöllisiä ja pragmaattisia hyötyjä EU:n jäsenyydestä.

Euroopassa tapahtuu joka vuosi 1,2 miljoonaa liikenneonnettomuutta, joten valitettavasti jotkut kansalaiset joutuvat auto-onnettomuuden uhreiksi kuljettajana, matkustajana tai jalankulkijana.

Monet ihmiset eivät kuitenkaan tiedä, että on olemassa EU:n lainsäädäntöä, jolla autetaan ratkaisemaan vakuutuskanteita ilman, että pitäisi ottaa yhteyttä ulkomaiseen vakuutusyhtiöön vieraalla kielellä.

Tämä EU:n lainsäädäntö on olemassa, jotta kansalaiset voivat mennä kotiinsa ja saada kanteensa käsitellyksi nopeasti ja helposti omalla kielellään.

Neljännellä liikennevakuutusdirektiivillä myös varmistetaan apu onnettomuuden uhreille säätämällä tietokeskusten perustamisesta kaikkiin jäsenvaltioihin.

Koska lainsäädännössä ei tällä hetkellä säädetä oikeuskulujen pakollisesta kattamisesta, kansalaisten pitäisi harkita oikeusturvavakuutuksen ottamista koskevaa vaihtoehtoa.

Välitysmenettelystä vastaavana parlamentin esittelijänä toivon tietysti, että osapuolet käyttävät vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä löytääkseen ratkaisun riitoihin ja välttääkseen oikeudenkäynneistä johtuvia kuluja ja viiveitä.

Tämän lainsäädännön kaltaisilla konkreettisilla ja käytännöllisillä toimenpiteillä voimme osoittaa kansalaisillemme Euroopan arvon.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Vuosina 2003–2005 noin 17 000 kolmansien maiden kansalaista lähetettiin toiseen jäsenvaltioon, jotta heidän turvapaikkahakemuksensa käsiteltäisiin siellä. Näistä 12 prosenttia oli hakemuksia ihmisiltä, jotka jo olivat hakeneet turvapaikkaa.

Tällä hetkellä mahdollisuudet turvapaikan saamiseen vaihtelevat huomattavasti yhdestä EU:n jäsenvaltiosta toiseen. Tämä näkyy selvästi irakilaisia koskevasta esimerkistä. Saksassa heillä on 75 prosentin mahdollisuudet saada turvapaikka, Kreikassa vain kahden prosentin.

EU:lle olisi hyödyllistä lopettaa jäsenvaltiosta toiseen kiertäviä turvapaikanhakijoita, kaksinkertaista maahanmuuttoa ja turvapaikkahakemusten samanaikaista jättämistä eri valtioihin koskevat ilmiöt ottamalla käyttöön järjestelmä, jonka nojalla yksi jäsenvaltio olisi vastuussa turvapaikkahakemusten käsittelystä.

- Mietintö: Bowles (A6-0312/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Veropetoksista aiheutuu huomattavia taloudellisia tappioita jäsenvaltioille, ja ne vähentävät mahdollisuuksia pitää yllä ja parantaa palveluja, joita rahoitamme veroillamme.

Emme kuitenkaan äänestäneet lopullisessa äänestyksessä niiden lukuisten tarkistusten takia, joissa jäsenvaltioiden välisen verokilpailun katsottiin olevan jotakin myönteistä ja joissa asennetta veroparatiisien vahingolliseen vaikutukseen jäsenvaltioiden talouteen oli lievennetty.

Päätimme myös äänestää 3 kohdan toisen osan sanamuotoa vastaan, sillä siinä annetaan liian myönteinen kuva jäsenvaltioiden verotuksen lähentämisestä.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, joka koskee koordinoidusta strategiasta veropetosten torjunnan tehostamiseksi laadittua valiokunta-aloitteista mietintöä, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan parlamentin jäsen Sharon Bowles laati vastaukseksi komission aiheesta antamaan tiedonantoon. Verotulot, toisin sanoen verojen ja pakollisten sosiaalimaksujen kokonaismäärä, olivat 39,3 prosenttia Euroopan unionin BKT:stä vuonna 2004, eli 4 100 miljardia euroa. Veropetoksen takia keräämättä jääneiden verojen määrää on hyvin vähän arvioita, mutta niiden arvioidaan olevan 2–2,5 prosenttia BKT:stä. Vaikka verotus kuuluu kansalliseen toimivaltaan, veropetos estää sisämarkkinoiden menestyksekkään toiminnan, sillä se vääristää veronmaksajien välistä kilpailua. On selvää, että veropetoksen torjunnalla on eurooppalainen ulottuvuus talouden globalisaation takia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tätä lopullista päätöslauselmaa vastaan, koska Euroopan parlamentin enemmistö katsoo läpi sormien pääasiallisen veropetoksen – veroparatiisien olemassaolon – todellisia syitä, vaikka siinä olikin joitakin myönteisiä ehdotuksia, joiden puolesta äänestimme.

Vaikka parlamentin valiokunnan mietinnössä onkin joitakin myönteisiä ehdotuksia, esimerkiksi selkeät viittaukset veroparatiiseihin ja niiden suureen vastuuseen veropetoksesta ja veropohjan murentumisesta, jotka vähentävät julkisia tuloja ja heikentävät valtion valmiutta toteuttaa sosiaalitukipolitiikkaa käytännössä, monet näistä kannoista hylättiin tai vesitettiin äänestyksessä täysistunnossa.

Euroopan parlamentin poliittinen enemmistö ei halua aidosti sulkea veroparatiiseja, joissa suojellaan erilaisista enemmän tai vähemmän luvattomista kaupoista peräisin olevia suuria omaisuuksia ja valtavia pörssivoittoja. Enemmistö haluaa ruokkia yhtä kapitalismin pöyristyttävien voittojen keskusta, vaikka se merkitsee alhaisempia tuloja valtioille ja vähemmän mahdollisuuksia julkiseen politiikkaan joka hyödyttäisi työntekijöitä ja kansaa.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Sharon Bowlesin mietintö on tyypillinen tälle parlamentille: siinä tarjotaan ratkaisuja ongelmiin, joita ei olisi olemassa ilman Brysselin Eurooppaa, ratkaisuja, joilla sitä paitsi vain pahennettaisiin näitä ongelmia tai luotaisiin uusia.

Tässä tapauksessa veropetosten torjunnan tehostamiseksi ehdotettuihin ratkaisuihin kuuluu veron kantaminen alkuperämaassa ja selvityskeskuksen perustaminen, millä tehtäisiin yksittäisten jäsenvaltioiden verotuloista riippuvaisia toisten jäsenvaltioiden tekemistä siirroista. Muita ovat alv:n veloittaminen tuojajäsenvaltion verokannan mukaisesti (nykyisen poikkeusjärjestelmän mukaisesti) tai käännetyn verovelvollisuuden järjestelmän soveltaminen. Molemmat ehdotukset, mikäli ne hyväksyttäisiin, johtaisivat ylivoimaisten hallinnollisten ja verotuksellisten rasitteiden säätämiseen yrityksille. Kaikilla veroviranomaisilla olisi lisäksi suora pääsy toisten jäsenvaltioiden veronmaksajia koskeviin sähköisesti tallennettuihin tietoihin. Säästöjen verotus ja petosta koskeva rikoslainsäädäntö yhtenäistettäisiin. Jotkin alennetut alv-kannat poistettaisiin.

Kaikki tämä osoittaa selvästi, että todellisena tavoitteena ei ole niinkään torjua petoksia, jotka ovat hyvin todellinen ja vakava ongelma, vaan pikemminkin lopettaa jäsenvaltioiden veroja koskeva itsemääräämisoikeus.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Veropetosten torjunta ansaitsee tietysti täyden tuen. Olemme siksi äänestäneet päätöslauselmaesityksen puolesta kokonaisuudessaan siitä huolimatta, että siinä on monia osia, joita ei ole käsitelty perusteellisesti ja jotka ovat tarpeettomia. 3 kohdassa todetaan, että ”toimiakseen ’alkuperäperiaatteeseen’ perustuva arvonlisäverojärjestelmä edellyttää eri maiden verotuksen lähentämistä verokilpailun välttämiseksi”. Me emme tue tällaista sanamuotoa.

Jäsenvaltioiden alv- ja verojärjestelmien lähentäminen on hyvin vaarallinen askel pois kansallisesta itsemääräämisoikeudesta yhdellä perustavanlaatuisimmalla politiikan alalla. Euroopan parlamentti ei saa antaa noin yleisluontoisia lausuntoja näin tärkeästä asiasta.

Verokilpailulla on myös etunsa siinä, että valtiot voivat edistyä ja kehittää tehokkaampia veroja ja muita ratkaisuja rahoittaakseen julkisia menoja edellyttäen, että niitä ei kahlita kehnosti suunnitellulla EU:n lainsäädännöllä.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) Tuen täysimääräisesti veropetosten torjuntaa ja tunnustan, että sen saavuttamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission välillä.

En kuitenkaan tue perusteluosan päätelmää siitä, että yhteisen konsolidoidun veropohjan käyttöönotto olisi mitenkään välttämätön veropetosten torjumiseksi. Tässä vaiheessa yhteinen konsolidoitu veropohja on vain tekninen ehdotus, tiedonantoa ei ole ehdotettu, ja siksi on ennenaikaista olettaa, että se voisi auttaa veropetosten torjunnassa.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, äänestän koordinoidusta strategiasta veropetosten torjunnan tehostamiseksi laaditun mietinnön (2008/2033(INI)) puolesta.

Sharon Bowles panee aivan oikein merkille, että veropetoksilla on vakavat seuraukset kansallisiin talousarvioihin. Se johtaa oikeudenmukaisen verotuksen periaatteen rikkomiseen ja todennäköisesti vääristää kilpailua.

Alv-petosten aiheuttamat vääristymät vaikuttavat varojen järjestelmän yleiseen tasapainoon. Eri lähteiden mukaan alv-menetykset vaihtelevat Euroopan unionissa 60:n ja 100 miljoonan euron välillä vuodessa, mikä johtaa siihen, että jäsenvaltioita on enenevässä määrin kehotettava käyttämään omia bruttokansantuotteeseen perustuvia varojaan.

Olen samaa mieltä Sharon Bowlesin aloitteesta. Alv-petosten aiheuttamat ongelmat on poistettava. Yhteisön asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi meidän on varmistettava, että varojen järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti ja avoimesti.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kymmenen vuoden kiertelemisen ja kaartelemisen jälkeen emme vieläkään pysty sopimaan tehokkaista toimenpiteistä, joilla voisimme lopettaa alv-petokset, joihin kuitenkin liittyy veronkierto, joka vastaa 2–2,5 prosenttia Euroopan taloudellisesta tuotosta.

Käännetty verovelvollisuus näyttää sangen hyvältä paperilla, mutta silti se vaikuttaa liian kehittymättömältä, minkä takia useimmat tänään kuulemamme kehotukset koskevat jäsenvaltioiden välistä parempaa yhteistyötä.

Erityisesti petosten alalla on joitakin jäsenvaltioita, joilla on epäilyttävän korkea alttius petokseen ja löyhiin tarkastuksiin sekä yleinen laissez-faire-asenne verojen perintään, mitä on mahdotonta hyväksyä. Minua tyrmistyttää, että parlamentin mietinnössä ei anneta mitään painokasta viestiä tai tarjota uusia ratkaisuja, ja siksi äänestin tyhjää.

  John Purvis (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivivaltuuskunta pahoittelee, että se ei voi tukea Sharon Bowlesin laatimaa mietintöä. Tunnustamme, että veropetokset ovat vakava ongelma, johon on puututtava kiireellisesti, ja erityisesti, että arvonlisäverotukseen liittyviin niin sanottuihin karusellipetoksiin on löydettävä ratkaisu.

Se, että mietinnössä ei tueta verokilpailua ja itsemääräämisoikeutta, että siinä suhtaudutaan epärealistisesti veroparatiiseihin ja että siinä ei tunnusteta suoraa yhteyttä korkean verotuksen ja veronkierron ja veropetosten välillä, saa meidät kehottamaan, että Euroopan unioni miettisi hyvin ankarasti ennen kuin se ehdottaa verotusta koskevia toimenpiteitä, jotka voivat vain auttaa luomaan pääomapakoa, estämään sisäisiä investointeja tai jopa rohkaisemaan veropetoksiin.

  Eoin Ryan (UEN), kirjallinen. – (GA) Tuen mielelläni tätä mietintöä, jossa tunnustetaan, että strategian kehittäminen veropetoksiin puuttumiseksi on välttämätöntä. Vaikka tehokkaan politiikan täytäntöönpano kuuluu suurelta osin jäsenvaltioiden toimivaltaan, Euroopan unionin tasolla tarvitaan yhteistyötä. Liikeyrityksille, etenkään pienille ja keskisuurille yrityksille, ei pitäisi aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista rasitetta, ja yhteisön politiikan puitteissa pitäisi vähentää byrokratiaa.

Tuin sitä laatijan tarkistusta, jossa korostetaan oikeudenmukaisen verokilpailun merkitystä Euroopan unionin taloudelle. Olen pettynyt siihen, että sama laatija viittasi perusteluosassa yhteiseen konsolidoituun yhtiöveropohjaan. Yhteistä konsolidoitua yhtiöveropohjaa ei ole vielä tutkittu riittävästi, jotta voitaisiin varmistaa, että kyseisellä verotusjärjestelmällä olisi myönteinen vaikutus, ja on todennäköisempää, että useimmat todisteet osoittavat päinvastaista. Tämä lausunto perustuu heikkoon arvailuun, ja koska se on vain perusteluosassa, emme voi äänestää asiasta. Siksi haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja ilmaista pettymykseni ja tehdä vastalauseeni tiettäväksi.