Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 2. syyskuuta 2008 - Bryssel

16. Naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttava markkinointi ja mainonta (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Eva-Britt Svenssonin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta (2008/2038 (INI)).

  Eva-Britt Svensson, esittelijä. − (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kollegoitani naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa ja erityisesti varjoesittelijää erinomaisesta ja rakentavasta osallistumisesta mietinnön laatimiseen.

Neuvoston puheenjohtajavaltio on korostanut sukupuolistereotypioiden torjumisen merkitystä. Tämä on yksi puheenjohtajavaltion kuudesta painopistealasta. Tämän takia katson, että myös meidän täällä parlamentissa on esitettävä näkemyksemme sukupuolistereotypioita koskevasta ongelmasta ja siitä, miten ne vaikuttavat naisten ja miesten tasa-arvoon.

Kaikkien väärinkäsitysten torjumiseksi haluaisin tehdä selväksi sen, että en missään nimessä suosittele mietinnössä uuden lainsäädännön antamista tällä alalla, en EU:n tasolla enkä kansallisella tasolla. Ehdottamillani toimenpiteillä viitataan kansallisiin itseään säänteleviin elimiin, jotka ovat jo olemassa ja jotka edustavat tuottajia, mainostajia ja kuluttajia. Näiden elinten olisi ponnisteltava tietoisuuden lisäämiseksi sukupuolistereotypioita edistävän mainonnan merkityksestä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että toiminnassa on elimiä, joille kansalaiset voivat esittää kanteluja. Katson myös, että perustettavan Euroopan tasa-arvoinstituutin olisi tutkittava sitä, miten tällainen mainonta vaikuttaa tasa-arvoon. Meidän on saatava lisätietoa.

Miksi tämä sitten on tärkeää? Se on tärkeää, koska mainontaa esiintyy kaikkialla, kodeissamme, julkisissa paikoissa, sanomalehdissä, tiedotusvälineissä ja niin edelleen. Totta kai se vaikuttaa meihin, tiedostimmepa sitä tai emme. Yritykset eivät sijoittaisi miljardeja mainontaan, jos sillä ei olisi mitään vaikutusta.

Mainonnassa ja markkinoinnissa ei ole nykyisin kyse vain tavaroiden tai tuotteiden myymisestä, vaan kokonaisen elintavan, tietynlaisen kulttuurin myymisestä. Meidän on käyttäydyttävä tietyllä tavalla ja toimittava tietyllä tavalla, jotta voimme elää erilaisten normien odotusten mukaisesti. On erityisen tärkeää, että tätä ilmiötä torjutaan silloin, kun se vaikuttaa nuoriin, jotka pohtivat aikuisidentiteettiään, tulevia koulutusvaihtoehtoja ja niin edelleen. Toivon, että kaikki ihmiset voisivat tehdä valintansa ilman, että erilaiset sukupuolistereotypioihin perustuvat normit vaikuttaisivat heihin tietoisesti tai tiedostamatta.

Nykyisin mainostajat eivät voi tehdä mainoksia tuotteista, jotka lisäävät ympäristöongelmia tai kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Haaveilen siitä, että tulevaisuudessa olisi yhtä mahdotonta myydä tuotteita, joiden välittämä viesti syrjii toista sukupuolta tai perustuu sukupuolistereotypioihin.

Olen myös vakuuttunut siitä, että jos tietämystä mainonnan merkityksestä lisätään, kuluttajat – sekä miehet että naiset – päättävät kieltäytyä ostamasta tuotteita, joita mainostetaan tällä tavalla. Olen yhtä vakuuttunut siitä, että kuluttajat suosivat yhtiöitä, tuottajia, joiden mainontapolitiikka on tiedostavaa ja jotka eivät salli sukupuolistereotypioihin perustuvaa mainontaa. Tämä olisi merkittävä menestystekijä niille yrityksille ja mainostajille, jotka osoittavat kantavansa vastuunsa vaikuttamalla sukupuolten tasa-arvon lisääntymiseen ja edistämällä sitä. Me kaikkihan loppujen lopuksi sanomme, että se on yhteisenä tavoitteenamme. Kyseessä on yksi tekijä monien joukossa, mutta se on tärkeä tekijä.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Euroopan parlamenttia ja esittelijää Eva-Britt Svenssonia puuttumisesta tähän erittäin arkaluonteiseen kysymykseen naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta.

Mainonta on keskeisessä osassa tiedotusvälineiden rahoittamisessa. Se vähentää aikakauslehtien ja sanomalehtien irtonumeroiden hintaa ja takaa sen, että kuluttajille voidaan tarjota ilmaiseksi merkittävää audiovisuaalista sisältöä. Tämä on tärkeää ilmaisuvapauden ja moninaisuuden kannalta – kyseessä on kysymys, josta keskustellaan usein täällä parlamentissa.

Olemme saaneet vuosien kuluessa todistaa sitä, miten mainonnalle – tupakan, alkoholin, roskaruoan mainonnalle – on asetettu yhä uusia kieltoja tai rajoituksia, ja pian annetaan myös uudet säännöt sitä, miten autonvalmistajien on mainostettava hiilidioksidipäästöjä. Mainonta on helppo maali, koska sen sääntely on helpompaa kuin puuttuminen perimmäisiin ongelmiin, jotka ovat usein monimutkaisempia – silti mietinnössä, josta keskustelemme tänä iltana, suositellaan uusia rajoituksia mainonnalle, tällä kertaa sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan subjektiivisella alalla.

Tiedotusvälineistä vastaavana komission jäsenenä tunnustan perimmäisenä syynä olevat poliittiset huolenaiheet, mutta mietin myös, mitä vaikutusta näillä huolenaiheilla on, jos ne toteutetaan koko alalla ja suuren yleisön osalta. Koska mainonnasta on tullut hankalampaa rahanpuutteen ja kaikkien kieltojen takia, mainostajat ovat vähentäneet mainonnan osuutta markkinointikustannuksissaan. Tuotteita voidaan markkinoida muutenkin kuin vain mainostamalla niitä tiedotusvälineissä. Esimerkkinä on tuotteiden menekinedistäminen. Tämä vaikuttaa erittäin kielteisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen, koska suurin osa painotuotteista – sanomalehdet ja aikakauslehdet – eivät saa riittävästi tuloja jatkaakseen julkaisutoimintaa.

Mietinnössä ei oteta huomioon myönteisiä näkökohtia, jotka tukevat kansalaisten suojelemista koskevia mietinnön tavoitteita. Annan muutamia esimerkkejä. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 3 artiklassa korostetaan vahvoin sanamuodoin ihmisarvoa ja syrjimättömyyttä audiovisuaalisessa mainonnassa. Voin taata teille, että komissio varmistaa, että jäsenvaltiot saattavat tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä siten, että se vastaa lainsäätäjän tarkoitusta.

Mietinnössä ei myöskään korosteta itsesääntelyn arvokasta merkitystä. Annan tästäkin asiasta esimerkin. Toivottavasti tiedätte, että siihen on suhtauduttu myönteisesti niin sanottua ”paheksuttavaa stereotypiointia” koskevissa tapauksissa. Annan teille erittäin konkreettisen esimerkin. Muotiteollisuus on lopettanut ”porno-chic”-kampanjansa, joissa naiset leimattiin pelkiksi seksiobjekteiksi. On siis toteutettu lainsäädäntötoimia kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Meidän olisi toimittava tässä yhteydessä erittäin realistisesti. Mainoksen sisältö välittyy nopeasti, sillä mainos vilkaistaan sivulta tai se esitetään 30 sekuntia kestävänä videona. Stereotypioinniksi mietinnössä kutsuttu toiminta voi olla vain nopea keino liittää tuote tiettyyn kuluttajaryhmään. Se voi myös olla osoituksena huonosta luovasta työstä. On kuitenkin olemassa hyvää mainontaa ja huonoa mainontaa, ja tiedotusvälineistä vastaavana komission jäsenenä minun on hyväksyttävä se, että ilmaisunvapaus tarkoittaa myös oikeutta epäonnistumiseen – jopa suureen epäonnistumiseen – vaikka emme siitä pitäisi. Jos pyytäisin täysistuntoa tekemään tästä asiasta päätöksen, uskon, että oikeutta epäonnistumiseen ei kiellettäisi.

Kuten mietinnössä tunnustetaan, ei ole tehty kattavaa tutkimusta, jonka nojalla stereotypiointi voitaisiin yhdistää sukupuolten eriarvoisuuteen. Poliittiset päätökset edellyttävät perustakseen vankkoja todisteita, eivät vain voimakkaita mielipiteitä, ja juuri todisteiden perusteella me esitämme poliittisia ehdotuksia ja komissio tukee Euroopan parlamentin mietinnössä esitettyjä myönteisiä suosituksia. Parhaiden käytäntöjen vaihtaminen esimerkiksi sääntelyviranomaisten keskuudessa on toimintaa, johon me aina kannustamme. Koulutuksen, tutkimuksen ja keskustelujen on tietenkin jatkuttava.

Haluan korostaa, että olen jo yhdeksän vuoden ajan vedonnut tiedotusvälineistä vastaavana komission jäsenenä sen puolesta, että kouluissa järjestettäisiin medialukutaitoa koskevia kursseja. Mielestäni tärkeintä olisi se, että me voisimme saada nuoret lukemaan mainoksia kriittisesti, torjumaan huonot mainokset, mikä ei ole nykyisin tapana yhteiskunnassamme. Haluaisin keskittyä parhaisiin käytäntöihin; pidän esimerkiksi Espanjan mallista, jossa annetaan palkintoja niille mainoksille, joissa sukupuolikysymyksiä käsitellään hyvin. Tämä on oikea keino edetä, ja tämän takia meidän olisi korostettava myönteisiä näkökohtia ja tarkasteltava, voisimmeko edistyä entisestään, koska tämän asian puolesta kannattaa taistella.

  Esther Herranz García, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, todellinen vapaus päättyy siihen, mistä muiden oikeudet alkavat, ja mitä vapaampia tiedotusvälineet ovat, sitä vapaampi on myös yhteiskunta; vapauden menettäminen alkaa nimenomaan mainonnan sensuroinnista ja jatkuu toimituksellisen sisällön sensurointiin.

Tämän takia Euroopan kansanpuolue on esittänyt tähän mietintöön tarkistuksia korjatakseen muutamia totalitaarisia mielenhäiriöitä, jotka ovat vastoin vapaan yhteiskunnan periaatetta.

Euroopan markkinoinnissa ja mainonnassa harjoitetaan jo nyt itsesääntelyä, ja jäsenvaltioissa on asianmukaista lainsäädäntöä näistä asioista. Markkinointi ja mainonta eivät kuulu yksinomaan tiedotusvälineiden maailmaan, vaan ne ovat osa arkielämäämme. Onneksi kyseisillä aloilla työskentelee loistavia ammattilaisia, jotka suurimmaksi osaksi ovat tietoisia vaikutusvallasta, joka niillä on yhteiskunnan tasapainoon. Tämän takia Euroopan kansanpuolue äänestää kommunistien esittämiä tarkistuksia ja kohtia vastaan, sillä niissä syytetään alan työntekijöitä laajamittaisesta sovinismista ja seksismistä, eivätkä väitteet pidä paikkaansa.

Me Euroopan kansanpuolueessa uskomme naisten ja miesten tasa-arvoisuuteen, mutta me uskomme, että sitä on edistettävä ilman muiden mustamaalaamista. Uskomme, että meidän on turvattava lapsuus ja nuoruus ja että perheiden ja koko yhteiskunnan on kasvatettava lapsemme ja nuorisomme. Heille on opetettava arvot, jotka antavat heille mahdollisuuden olla parempia ihmisiä.

Uskon, että tasa-arvon ahdasmielinen käyttäminen, mikä on tämän mietinnön tarkoituksena, on suuri virhe, eikä PPE tietenkään aio sitä sallia. Toivomme vahvasti, että tarkistuksemme hyväksyttäisiin, jotta voisimme tukea mietintöä. Muuten pidättäydyn lopullisesta äänestyksestä kunnioituksesta jäsenvaltioiden toissijaisuutta kohtaan ja kunnioituksesta markkinointi- ja mainonta-alan ammattilaisia kohtaan.

En usko, että kansallisen lainsäädännön arvosteleminen ja tämän parlamentin valtuuksien ylittäminen olisi meille hyväksi, koska se vähentää uskottavuuttamme jatkossa.

  Bernadette Vergnaud, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, mietintö ei ole niin mitäänsanomaton kuin sen keskusteluun varattu myöhäinen ajankohta antaisi ymmärtää. Haluankin kiittää Eva-Britt Svenssonia hänen tekemästään työstä ja yhteistyöstä.

Markkinointi ja mainonta ovat läsnä kaikkialla yhteiskunnassamme, ja ne edistävät sellaisten sosiaalisten rakenteiden muodostumista, joiden vaikutukset ovat joskus kielteisiä, koska ne ovat syrjiviä tai koska niissä turvaudutaan yksinkertaistettuihin sukupuolistereotypioihin. Mainonta on tietenkin myös luovuuden lähde, ja tällaisia kuvauksia käytetään joskus tarkoituksellisesti humoristisista syistä. Mainostajat eivät saa kuitenkaan unohtaa, että he ovat tärkeässä opetuksellisessa asemassa ja että meidän on kehitettävä nuorten kriittistä ajattelutapaa, jotta poistaisimme kaikenlaisen syrjinnän, joka johtuu toisinaan alentavista sukupuoleen perustuvista kuvista, jotka saattavat asettaa kyseenalaiseksi henkilön ihmisarvon.

Tämän mietinnön tarkoituksena ei ole asettaa kyseenalaiseksi toimituksellista tai luovaa vapautta, vaan kannustaa alan toimijoita parantamaan nykyisiä itsesääntelyjärjestelmiä, tekemään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi ja tiedostamaan vastuunsa paitsi sukupuolten tasa-arvon, myös fyysisen ja henkisen terveyden kannalta, sillä ne ovat joskus vaarassa niiden paineiden takia, jotka johtuvat tavoitelluksi normiksi asetetuista kauneusnäkemyksistä.

Tämän takia pyydän jäseniä hylkäämään ne useat tarkistukset, joilla pyritään poistamaan tekstin osia, koska silloin teksti menettäisi kaiken sisältönsä.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, tunnistan ongelman, jota esittelijä kuvaa. Kuvittelen mielessäni marsilaisten tekemän tiedusteluoperaation. Ne saapuvat maapallolle ja valmistautuakseen ne tarkastelevat mainontaa saadakseen kuvan maapallolla elävistä ihmisistä. Sitten ne saapuvat tänne ja huomaavat yllätyksekseen, että naiset eivät olekaan kiinnostuneita vain siivoustuotteista eivätkä he istu ja odota miehiään kotiin töistä koko päivää, vaan että naiset ovat itsenäisiä ja älykkäitä ja että he tienaavat omat rahansa ja ovat myös kuluttajia, ja että sitä paitsi maailmassa on kaikenlaisia perheitä, joita ei koskaan näytetä mainoksissa, kuten yksinhuoltajaperheitä ja homopariskuntia, joilla on lapsia, ja maahanmuuttajaperheitä ja esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat pyörätuoleissa tai jotka kärsivät puheviasta. Heitä ei koskaan näytetä mainoksissa. Olen tästä täysin samaa mieltä esittelijän kanssa.

Tämän jälkeen on kuitenkin todettava, että olen samaa mieltä komission jäsenen Redingin ja myös PPE-ryhmään kuuluvien kollegoideni esittämistä huomautuksista. Jonkinlaista ilmaisunvapautta on vielä olemassa. Tämän takia katson, että meidän ei pitäisi puuttua millään tavalla mainosten sisältöön. Parhaat käytännöt ovat parempi ajatus. En tietenkään voi nimetä täällä mitään tuotemerkkejä, mutta mieleeni tulee eräs italialainen vaatemerkki, joka on rikkonut tabuja jo 20 vuoden ajan, ja mieleeni tulee myös muita tuotteita.

Siitä huolimatta mietintö on liian laaja-alainen; nimessä mainitaan markkinointi ja mainonta, vaikka mietinnössä käsitellään myös koulukirjoja, TV:tä, Internetiä, videopelejä ja monia muita tekijöitä. Jos totta puhutaan, EU:n olisi pysyttävä erossa tästä asiasta.

Lisäksi mietinnössä mainitaan seksipalveluja koskevat mainokset. Ne eivät kuulu tähän asiaan. Mieltymykset ja moraalikäsitykset voivat vaihdella, enkä usko, että me voimme antaa niistä yhdenmukaisia sääntöjä EU:n tasolla.

Lopuksi huomautan, että tarkasteltaessa kuvaa, jonka mainonta on kuluneiden 50 vuoden aikana antanut naisista, panen tyytyväisenä merkille, että naiset ovat paljon älykkäämpiä kuin ajattelemme. He eivät anna mainosten estää itsenäistymistään.

Lopuksi, jos me todellakin haluamme tehdä jotakin, voin ehdottaa kahta konkreettista toimenpidettä. Ensinnäkin, jos me emme pidä mainonnasta, meidän kuluttajien pitäisi ryhtyä lakkoon, ja toiseksi ehdotan, että Euroopan unionin korkeimpiin tehtäviin nimitettäisiin ainakin yksi nainen.

  Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomion siihen, että televisiossa, myös valtiollisilla kanavilla, ja mainostauluilla esitetään mainoksia, joiden sisältö tai muoto loukkaa niissä esiintyvää henkilöä. Kyseessä olevat henkilöt ovat yleensä, mutta eivät aina, naisia. Se, että heiltä viedään heidän ihmisarvonsa, heitä kohdellaan objekteina, heidän kuvataan olevan älykkyydeltään muita heikompia tai kykenevän herättämään kiinnostusta ainoastaan seksuaalisesti, johtaa siihen, että tällaista materiaalia näkevät ihmiset kärsivät huonosta itsetunnosta. Se vähentää heidän ponnistelujaan elämänsuunnitelmien toteuttamiseksi ja rajoittaa heidän kunnianhimoaan. Tällainen mainonta vaikuttaa ennen kaikkea nuorisoon, mikä tekee sen vaikutuksesta vakavampaa. Tämä on yhtenä tuloksena kaikkialla läsnä olevasta konsumerismista. Useille ihmisille tuotto – vaikka se saataisiinkin epäeettisin keinoin – on tärkeämpää kuin ihmisten kohteleminen toimijoina, joiden luontaista arvoa on suojeltava. Tämän takia on tärkeää, että tällaista mainontaa rajoitetaan lainsäädännöllä.

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin arvoista ja tavoitteista. EU aikoo vakiinnuttaa kyseisen tasa-arvon kaikilla toiminta-aloilla. On mahdotonta, että mainonnan maailma jätettäisiin huomiotta. Tämän takia suhtaudun myönteisesti Eva-Britt Svenssonin mietintöön. Hän on puuttunut tähän tärkeään kysymykseen ja esitellyt tasapainoisen mietinnön. Esitän siitä vilpittömät kiitokseni.

Mainonta vaikuttaa meihin tiedostamattomasti. Yksi suurimmista vaikutuksista on se, miten se luo sukupuolistereotypioita. Syrjintä mainonnassa on vastoin tasa-arvon tavoitetta. EU ei toteuta riittävästi toimia seksismin ja syrjinnän poistamiseksi tiedotusvälineistä. Meidän on tämän takia tehtävä selväksi, että Euroopassa on kyse arvojen Euroopasta. Me emme halua mitään misogyynistä mainontaa – mainontaa, jolla naiset alennetaan objekteiksi tai joka perustuu naisia koskeviin tylyihin kliseihin. Samaa pätee tietenkin myös miehiä koskeviin mainoksiin.

Olisin tyytyväinen, jos mainonnalla päinvastoin autettaisiin ravistelemaan vakiintuneita roolikäsityksiä, käsityksiämme miehistä ja naisista. Valitettavasti mainosala on kuitenkin ryhtynyt sotaan itsestään selvyyttä vastaan, nimittäin kunnioittamista ja erityisesti naisten kunnioittamista vastaan. En ymmärrä, miksi mainosala on nostattanut tällaisen myrskyn vesilasissa. Kutsun sitä myrskyksi, koska vaikuttaa siltä, että se on valitettavasti kiinnittänyt useiden naisjäsenten huomion täällä parlamentissa.

Tästä kaikesta huolimatta voimme varmastikin sopia seuraavista perusperiaatteista: meidän on tiedostettava tiedotusvälineissä esiintyvä syrjintä paremmin, ja tarvitsemme myös kansallisia valvontaviranomaisia, joille voidaan esittää valituksia. Tällaisiin toimiin on muuten jo ryhdytty useissa jäsenvaltioissa. Tämän takia en ymmärrä asiasta nostettua meteliä. Jopa toivoin, että olisimme menneet pidemmälle tässä mietinnössä. Tämän takia toivon, että saamme todellakin sovittua käsiteltävänä olevasta asiasta, sillä tarvitsemme tämän mietinnön perustaksi, eikä meidän pitäisi vesittää sitä enempää.

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, vaikka on myönteistä, että mietinnössä kiinnitetään huomiota sellaisen joukkoviestinnän, markkinoinnin ja mainonnan kielteiseen vaikutukseen, jossa ihmisiä karrikoidaan tai jossa heistä tehdään objekteja, jolla heitä syrjitään ja jolla heiltä riistetään heidän ihmisarvonsa, minun on kuitenkin vastustettava joitakin siinä esitettyjä näkemyksiä, jotka ovat manipuloivia ja joiden tarkoituksena on luoda moderni egalitaarinen yhteiskunta ilman eettisiä malleja. On totta, että ihmisiä voidaan käyttää koehenkilöinä useissa hormonaalisissa ja psykologisissa hoitomuodoissa, mutta tällaiset kokeilut aiheuttava vakavia traumoja, ja ne olisi kiellettävä, aivan kuten on rajoitettu myös eläinkokeita.

Maskuliinisuus ja feminiinisyys, ihmisen somaattisen rakenteen kaksi puolta, muodostavat osaltaan henkilön persoonallisuuden. On mahdotonta muuttaa rooleja, koska ne ovat luontainen osa ihmisluontoa. On hyvä, jos mainonnan vaikutukseen kiinnitetään huomiota, mutta olisi parempi edellyttää eettisoikeudellista valvontaa, jota ennen olisi hyväksyttävä yleinen arvojärjestelmä, joka mielellään perustuisi jumalalliseen oikeuteen.

  Edit Bauer (PPE-DE). – (SK) Joskus me emme edes tiedosta, että mainontapolitiikka vaikuttaa kauaskantoisesti stereotypioiden säilymiseen, mikä on lähes ylitsepääsemättömänä esteenä muutoksille, jotka ovat tarpeen määriteltyjen tavoitteiden, myös Lissabonin tavoitteiden saavuttamiselle.

Tästä huolimatta me voimme kuitenkin myös todeta, että mainonnalla on omat myönteiset puolensa. Meidän olisi käsitettävä, että mainontapolitiikka, erityisesti miesten ja naisten osalta, hidastaa edistymistä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, koska mainonnassa annetaan hyvin usein kuva naisesta, joka selviää onnellisena ja hymyillen kaikista – toisinaan ristiriitaisista – tehtävistään, jotka johtuvat hänen erilaisista sosiaalisista rooleistaan ja jotka hyvin usein hoidetaan huomattavan lyhyessä ajassa.

Ongelmana ei ole ainoastaan naisten ja miesten rooleja koskevien vanhentuneiden stereotypioiden ylläpitäminen, vaan niiden vahvistaminen entisestään, sillä asiantuntijat varoittavat, että mainonta paitsi vahvistaa odotuksia, myös luo niitä. Yksi hämmästyttävimmistä osoituksista tästä on niiden tyttöjen määrä, jotka kärsivät anoreksiasta.

Koska markkinoinnissa ja mainonnassa käytetään hyväksi tai väärinkäytetään nykyisiä stereotypioita, ei ole mitään hyötyä siitä, että Eurooppa-neuvosto antaa stereotypioita torjuvia päätöslauselmia, koska ne ovat täysin tehottomia.

Ratkaisuna eivät missään nimessä ole mitkään tietyt EU:n käytännesäännöt. Markkinointia ja mainontaa koskevasta ongelmasta ei voida sinällään syyttää tiedotusvälineitä. On harmi, että yritettäessä ratkaista tämä ongelma mietinnössä on valittu toimintatapa, joka on joko toteuttamiskelvoton tai jolla ei saavuteta kyseistä tavoitetta.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). - (BG) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, katson, että tämä mietintö on erittäin tärkeä ja että se on tarpeen. Jatkuva ympäristömme vaikuttaa poikkeuksellisen suuresti asenteiden muodostumiseen, toimintatapaan ja ongelmien ratkaisukeinoihin, tasa-arvo mukaan luettuna. Markkinoinnilla, mainonnalla, tiedotusvälineillä, Internetillä ja televisiolla voidaan luoda sekä erittäin myönteisiä että erittäin kielteisiä asenteita sukupuolten tasa-arvoa koskevan ajatuksen osalta.

Ilman, että rajoittaisimme tiedotusvälineiden tai markkinoinnista ja mainonnasta vastaavien järjestöjen ja instituutioiden toimintavapautta tai että säätäisimme sensuroinnista, meidän olisi tarkasteltava kielteisiä vaikutuksia, tuomittava naisten esittäminen epäsuotuisassa valossa, kuten väkivallan tai seksismin kohteina, tai heidän esittäminen ”kuumina pakkauksina”, millä edistetään alkoholijuomien myyntiä. Eikö tämä ole nöyryyttävää?

Koska katsomme, että tasa-arvossa on kyse kumppanuudesta, me ajattelemme, että näiden ongelmien sietäminen markkinoinnissa ja mainonnassa koskee yhtälailla miehiä. Mainonnalla ja markkinoinnilla olisi annettava mahdollisuus ymmärtää tasa-arvoa, ja niiden olisi kuvastettava naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevaa eettistä mallia, eivätkä ne saisi vääristää tasa-arvon ajatusta tuottoa koskevalla tavoitteella. Näin ollen markkinoinnilla ja mainonnalla olisi edistettävä sosiaalista ymmärrystä, sosiaalisia mahdollisuuksia.

Mietinnössä korostetaan, että tiedotusvälineissä olisi levitettävä sukupuolten tasa-arvon periaatetta ohjelmilla ja materiaaleilla, jotka on tarkoitettu eri ikäryhmille, ja että olisi kansantajuistettava kunnioitusta koskevat hyvät käytännöt ja kunnioitettava sukupuolten välisiä eroja ja syrjimättömyyttä. Tämä luo tasa-arvon kulttuurin ja luo tasa-arvoa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Mainonta on olennainen osa elämäämme, ja sillä on kiistaton vaikutus kansalaisten käyttäytymiseen ja julkisen mielipiteen muodostumiseen.

Esittelijä Eva-Britt Svensson esittää mietinnössä huomautuksia, joista olen samaa mieltä. Kyseisissä kohdissa korostetaan pääasiassa tarvetta suojella lapsia ja nuoria kielteiseltä mainonnalta. Seksipalvelujen myynnin ja prostituution mainostaminen turmelee lapset jo nuorella iällä.

Näkemykseni siitä, miten määritelty tavoite voidaan saavuttaa, poikkeaa esittelijän näkemyksestä. Meidän on vaikeaa puuttua tiedotusvälineiden vapauteen Euroopan tasolla ilman, että puutumme samalla toissijaisuusperiaatteeseen. En usko, että saamme hyväksyttyä EU:n käytännesääntöjä markkinoinnin ja mainonnan alalla.

Nuorta sukupolvea koskeviin huoliin puuttuminen on pääasiassa vanhempien ja opettajien vastuulla. Olen vakuuttunut siitä, että suurimmassa vastuussa ovat vanhemmat ja opettajat, jotka voivat opettaa lapsia käyttämään televisiota ja uutta teknologiaa järkevästi ja vastuullisesti.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). - (PL) Päätöslauselmassa korostetaan liialti naisten ja miesten eriarvoisuutta ja sukupuolistereotypioita. Kielteinen stereotypiointi on mainittava, ja sukupuolten eriarvoisuus on merkittävä tekijä huonossa mainonnassa, mutta se ei ole ainoa tekijä.

Ensinnäkin useat psykologiset kokeet osoittavat, miten lapset – erityisesti lapset, mutta myös aikuiset – oppivat aggressiivisuutta, kielteisiä asenteita ja kielteistä käytöstä televisiosta ja muista tiedotusvälineistä. Komission jäsen Reding esitti huomautuksen koulukasvatuksesta. Siihen liittyen huomautan katsovani psykologina, että on tärkeää huomioida, että tutkimukset osoittavat ihmisten uskovan vakaasti, että televisio ja erityisesti mainonta eivät vaikuta heihin yhtä paljon kuin ne todellisuudessa vaikuttavat. Tiedotusvälineissä tapahtuvassa markkinoinnissa ja mainonnassa tasapainoillaan tiedottamisen, edistämisen ja manipuloinnin välimaastossa. Ongelmana on niiden erottaminen toisistaan. Jos vapaassa mainonnassa ei noudateta moraalisia, sosiaalisia ja psykologisia periaatteita, se on haitallista. Tämä on luultavasti tärkein näkökohta.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – (RO) Haluaisin esittää muutamia käytännön keinoja, joiden avulla voisimme tarkastella sukupuolten tasa-arvon saaman julkisuuden kielteistä vaikutusta Euroopassa.

Asiaan sovellettavan EU:n lainsäädännön kannalta tarkasteltuna keskeisenä kysymyksenä on alkuperämaaperiaate. Sitä voidaan soveltaa myös julkisuuteen, joten jonkin jäsenvaltion yleisradiotoimintaa harjoittavan elimen hyväksymä tuotanto on hyväksyttävä yleisradiotoiminnassa esitettäväksi julkaisuiksi myös kaikissa muissa jäsenvaltioissa.

Olemme äskettäin käsitelleet selviä esimerkkejä sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, jota edistävät julkisuuskampanjat, joiden esittämistä Euroopan unionin jäsenvaltioissa ei voida estää. Tämän takia katson, että olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, joilla poiketaan alkuperämaaperiaatteesta, jos havaitaan, että sukupuolten tasa-arvoa koskevaa EU:n sopimusta on rikottu tiedotusvälineiden loukkaavilla tuotannoilla. Koska keskustelemme yhteisön toimialaan kuuluvasta alasta, nimittäin audiovisuaalisten palvelujen kaupasta, uskon, että käyttöön olisi otettava sakkoja, jotka Euroopan yhteisö antaa tuottajille, jotka edistävät julkisuudessa syrjiviä kuvauksia.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kannatamme sekä markkinataloutta että kilpailukykyä. Terveen kilpailun perusteella me haluamme kuulla totuuden, ja tuotteiden olisi kilpailtava tosiasioiden perusteella.

Vapaus ei tarkoita vastuuttomuutta, eikä mainonnassa ole kyse juonesta, jonka avulla kuka tahansa voi esitellä tuotteitaan. Keskustelimme tänä aamuna syrjinnän torjumisesta, ja on erittäin outoa, että ne, jotka kannattivat syrjinnän estämistä, eivät halua suojella ihmisarvoa soveltamalla mainontaan itsesääntelyä.

Onnittelen komission jäsentä, koska hän on usein osoittanut ehdotuksillaan, että hän toteuttaa toimenpiteitä suojellakseen alaikäisiä ja turvatakseen arvot tiedotusvälineiden ja erityisesti nykyteknologian avulla.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että vanhemmat ja lailliset huoltajat ovat suuressa vastuussa siitä, miten he kohtelevat lapsia. Liiketoiminnassa lapset katsotaan nykyisin tärkeiksi kuluttajiksi ja heitä myös kohdellaan sellaisina. Tämän takia heille on tiedotettava nuoresta iästä lähtien mainonnan vallasta ja sen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. En kuitenkaan usko ajatukseen siitä, että meidän olisi säänneltävä sitä yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa.

Kuten komission jäsen myös totesi, meidän on pyrittävä koulutusjärjestelmässä näyttämään lapsille tietä jo nuoresta iästä lähtien, jotta he tiedostavat mainontaan liittyvät mahdollisuudet ja riskit.

  Eva-Britt Svensson, esittelijä. − (SV) Kiitän tästä keskustelusta. Haluaisin selventää erästä asiaa – mietinnön on laatinut Euroopan yhtynyt vasemmisto, siinä kaikki. Tarkistusten osalta haluaisin huomauttaa, että valiokunnassa hyväksyttiin 53 tarkistusta eri poliittisilta ryhmiltä, mukaan luettuina María Esther Herranz Garcían esittämät neljä tarkistusta.

Keskustelussa viitattiin ilmaisunvapauteen. On selvää, että ilmaisunvapaus on loukkaamatonta. Mietinnössä ei mainita mitään uudesta lainsäädännöstä EU:n tasolla tai jäsenvaltioissa. Siitä päättävät yksittäiset valtiot. Sen sijaan me keskitymme mietinnössä elimiin, jotka ovat jo toiminnassa – itseään säänteleviin yhteisiin elimiin, joissa tuottajat, mainostajat ja kuluttajat pohtivat yhdessä parhaita menettelyjä.

Komissio toteaa, että tarvitaan kattavampaa tutkimusta tasa-arvoon kohdistuvista vaikutuksista. Olen asiasta samaa mieltä, ja tämän takia asiaa korostetaan mietinnössä. Tarvitsemme lisää tutkimusta. Meidän on saatava ihmiset ajattelemaan kriittisesti! Juuri tästä mietinnössä on kyse! Tietämyksen ja näin ollen myös kriittisen ajattelutavan lisäämisestä!

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 3. syyskuuta kello 11.30.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Zita Gurmai (PSE), kirjallinen. – (HU) Stereotypioiden torjuminen on yksi kuudesta painopistealasta tasa-arvon etenemissuunnitelmassa 2006–2010.

Kyseessä on periaate, jonka käytännön vaikutus on erittäin kauaskantoinen ja perusteellinen, koska stereotypiat ovat naisten kannalta pöyristyttäviä ja ne ovat merkittävänä esteenä heidän menestymiselleen – olipa kyseessä työnhaku, työpaikka, eteneminen uralla, osallistuminen päätöksentekoon tai työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Stereotypiat vakiinnuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta kaikilla elämän aloilla, mikä aiheuttaa suunnatonta vahinkoa koko yhteiskunnalle ja vähentää merkittävästi tasa-arvon toteuttamiseen tähtäävien toimenpiteiden tehokkuutta.

Katson, että stereotypioita vastaan tarvitaan hyvin suunniteltuja ja koordinoituja toimia ja kampanjoita, joiden keskeisiin tekijöihin kuuluvat lapsuudessa kehitettävä sosiaalinen tietoisuus, koulutus ja asianmukaisten käytäntöjen soveltaminen.

Tiedotusvälineissä esiintyvällä markkinoinnilla ja mainonnalla on merkittävä asema naisista luodun kuvan muodostamisessa – tämä epäedullinen kuva edistää merkittävästi pöyristyttävän tilanteen jatkumista. Tämä kehityskulku voidaan kuitenkin kääntää kertomalla todellisuudesta, mahdollisuuksista ja taidoista totuudenmukaisesti. Tämän takia meidän on ponnisteltava sellaisten välineiden ja toimenpiteiden valmistelemiseksi, joiden avulla me voimme edistää myönteistä muutosta. Vastaavasti on ratkaisevan tärkeää, että nykyistä lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Eva-Britt Svenssonin mietintö naisten ja miesten tasa-arvoon vaikuttavasta markkinoinnista ja mainonnasta on yksi niistä asiakirjoista, joilla pyritään puuttumaan asioihin, jotka eivät ole kaikkein tärkeimpiä, kun otetaan huomioon Euroopan unionin nyttemmin kohtaamat ongelmat. Tietyssä mielessä tarkasteltuna mietinnössä ei yksinkertaisesti olla tosissaan.

Esittelijän mielestä sukupuolistereotypiat ovat suurempi ongelma kuin tiedotusvälineiden sisällön raaistuminen, erityisesti lasten osalta. Kun otetaan huomioon tiedotusvälineissä nykyisin voimassa olevat mainontasäännöt, väite siitä, että mainoksilla lietsotaan vihaa naisten ja miesten välillä, on yliampuva. Mietinnössä ei mainita sitä, että sukupuoleen perustuva syrjintä on yhä suurempi ongelma muslimiväestöön kuuluvien EU:n kansalaisten keskuudessa. Pelkäänpä, että naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista ei valvota muslimilehdistössä.

Kyseessä on erittäin vakava ongelma, joka EU:n jäsenvaltioiden on ratkaistava. Tällä hetkellä ei ole tarvetta puuttua naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun alalla vallitseviin asianmukaisiin suhteisiin perinteisessä ja historiallisessa eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Paheksuttavaa käytöstä koskevia yksittäistapauksia voidaan tällä alalla torjua voimassa olevan lainsäädännön nojalla.