Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 3. syyskuuta 2008 - Bryssel

13. EU:n pakotteiden arviointi osana EU:n ihmisoikeustoimia ja -politiikkaa (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Hélène Flautren ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:n pakotteiden arvioinnista osana EU:n ihmisoikeustoimia ja -politiikkaa (2008/2031(INI)) (A6-0309/2008).

  Hélène Flautre, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Bernard Kouchneria ”sairaasta mielikuvituksesta”, kun hän puhui Venäjän vastaisista pakotteista. Tein työtä juuri tämän ”mielikuvituksellisen toimen” vuoksi, kun laadin mietintöä. Haluaisin kiittää komissiota ja neuvostoa, jotka olivat täysin käytettävissä ja erittäin avuliaita.

Mitä asioita nykyisessä keskustelussa pakotteista käsitellään? Periaatteessa kahta seikkaa: ensimmäinen on kritiikki, jota esitetään pakotteiden käytöstä kansainvälisen näyttämön pahantekijöitä kohtaan eli niitä tahoja kohtaan, jotka yrittävät estää strategisia etunäkökohtia. Kyseessä ovat poliittiset pakotteet, jotka kuuluvat kahdenlaisten sääntöjen politiikkaan. Toinen on kritiikki, jonka mukaan pakotteet eivät ole tehokkaita, koska niillä on lähinnä vääristäviä vaikutuksia ja ne pystytään kiertämään. Niitä ei pitäisi siten soveltaa. Tämän mietinnön tarkoituksena ei ole lisätä pakotteita tai vaatia ankarampia seuraamuksia tai hylätä pakotteita. On tärkeää, että voidaan todeta kaikki ne ehdot, joiden perusteella pakotteet ovat tehokkaita. Tämän mietinnön tavoite on itse asiassa tarkastella niitä kaikista näkökulmista.

Miten niiden tehokkuutta mitataan? Suhteessa siihen, mikä on tavoitteemme. Ihmisoikeuksien, kansainvälisen oikeuden tai humanitaarisen oikeuden loukkauksien vuoksi tavoitteemme on oltava se, että pakotteiden kohteeksi joutuneiden käyttäytymistä muutetaan. Tämä on olennainen seikka. Pakotteet eivät merkitse rangaistusta eivätkä Euroopan rikoslainsäädännön soveltamista kansainvälisellä tasolla. Pakotteet ovat poliittisesti arkaluontoinen väline. Niiden soveltaminen on erittäin vaativaa. Pakotteilla pyritään muuttamaan käytäntöjä ja käyttäytymistä.

Euroopan unioni suhtautuu hyvin haluttomasti siihen, että pakotteita määrätään kaikkialle. Sillä on tällä hetkellä käytössä 31 pakotejärjestelmää kolmansia valtioita tai yhteisöjä vastaan. Kyseessä ovat lähinnä asevientikiellot sekä kohdennetut pakotteet, joilla pyritään vaikuttamaan mahdollisimman paljon niihin tahoihin, joiden käytökseen halutaan vaikuttaa. Samalla pyritään rajoittamaan mahdollisimman tarkasti kielteisiä humanitaarisia vaikutuksia. Nämä ovat lähtökohtaisesti melko myönteisiä toimia, mutta en voi tässä yhteydessä puuttua asiaan enempää. EU jatkaa toimiaan ilman, että se olisi milloinkaan tehnyt vaikutusta koskevaa tutkimusta. Meillä ei ole siten keinoja arvioida, miten pakotteillamme voidaan ratkaista kriisejä ja edistää ihmisoikeuksia.

Tämän mietinnön tarkoituksena on siis edistää avoimempaa Euroopan pakotepolitiikkaa, joka on tehokkaampi ja siten vakuuttavampi.

Ensimmäinen tärkeä toimi on arvioinnin toteuttaminen. Toinen on tehokkaan työmenettelyn omaksuminen. Sitä varten tarvitaan erityistilanteita koskevia ennakkoarvioita pakotetoimista, jotta voidaan määritellä kaikkein paras tapa muutoksen aikaansaamiseksi.

Viime päivien aikana on käsitelty EU:n käytössä olevia toimia, joita unioni voi soveltaa esimerkiksi Venäjän viranomaisiin. Voimme tehdä sen myönteisen päätelmän, että esitetty tavoite on selkeä ja että sitä voidaan arvioida käytännössä. Kyseessä on se, että sopimuksen kuutta kohtaa noudatetaan. Näin on toimittava kaikissa tilanteissa. On tärkeää ottaa käyttöön selkeitä vertailukohtia, joiden pitää olla aivan loppuun saakka − mikä merkitsee joskus hyvin pitkää ajanjaksoa − välttämättömiä ja riittäviä edellytyksiä sille, että pakotteet voidaan poistaa. Vertailukohtien on siten oltava realistisia, ja niitä on voitava arvioida objektiivisesti.

Vaikka Kiinalle asetetut pakotteet Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien jälkeen ovat täysin oikeutetut, ei pidä ihmetellä sitä, että ne eivät johtaneet mihinkään myönteisiin tuloksiin, koska Euroopan unioni ei asettanut pakotteiden poistamista riippuvaiseksi mistään erityisestä toimesta.

Pakotepolitiikka on aivan liian usein epämääräistä ja joustavaa ja riippuvaista vaikutusvaltaisimpien jäsenvaltioiden poliittisista suuntauksista tai kohteeksi joutuvan osapuolen taloudellisesta tai geopoliittisesta merkityksestä. Euroopan unionin poliittisen uskottavuuden vuoksi ehdotan, että luodaan riippumattomien asiantuntijoiden verkosto avustamaan komissiota sen vaikeassa työssä näissä hankalissa olosuhteissa, koska sillä ei ole siihen lähes ollenkaan resursseja.

Tätä ei saa käsittää väärin. Kyse ei ole siitä, että neuvostolta poistetaan sen poliittiset valtuudet tai komissiolta sen aloiteoikeus. Kyse on siitä, että meillä on varmuus tosiseikkoihin perustuvasta päätöksestä.

Tämä ei ole vielä kaikki. Pakotteet ovat väline. Ne ovat yksi väline muiden joukossa. Viittaan tässä yhteydessä ihmisoikeuksien alivaliokunnan ensimmäiseen kahteen mietintöön. On kehitettävä kokonaisvaltainen ja yhdennetty toimintalinja. Pakotteet eivät toimi tehokkaasti, ennen kuin kohdevaltiosta on laadittu ihmisoikeusstrategia. Pakotteista olisi keskusteltava kaikilla tasolla, ja valvontajärjestelmiä, kuten esimerkiksi ihmisoikeuslauseketta, olisi sovellettava täysimääräisesti.

Kaikkiin tiettyä valtiota koskeviin pakotteisiin olisi sisällyttävä näkyvä ja sen vuoksi poliittinen mutta myös konkreettinen tuki ihmisoikeuksien puolustajille kyseisessä valtiossa. Tämä on myös tärkeä näkökohta mietinnössä.

Lopuksi totean, että tässä mietinnössä katsotaan myös, että kaikki tietoisesti tehty ja peruuttamaton ympäristön vahingoittaminen aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia. Mietinnössä pyydetäänkin tämän sisällyttämistä pakotteiden määräämistä koskeviin syihin. Siinä muistutetaan, että EU:n pakotteita ei määrätä ainoastaan kolmansia valtioita vaan myös luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä, kuten palkkasotureita ja monikansallisia yrityksiä, vastaan, kun ne uhmaavat kansainvälistä oikeutta toimimalla lähes rankaisematta. Tässä mietinnössä pyritään lyhyesti sanottuna vastaamaan nykyisiin kansainvälisiin kriiseihin.

  Jean-Pierre Jouyet , neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvä Hélène Flautre, hyvät naiset ja herrat, haluaisin ensiksi ilmaista arvostukseni parlamentin valiokuntien tekemästä työstä sekä erityisesti Hélène Flautren työstä ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajana.

Tämä on tärkeää työtä, koska ensinnäkin rajoittavien toimien käytön ja ihmisoikeuksien välinen suhde on keskeinen kysymys. Kansainvälisen tason toimijat ovat myös hiljattain kiinnittäneet tähän paljon huomiota, minkä mainitsitte. On syytä muistaa, että yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa rajoittavien toimien yksi tavoite on edelleen demokratian ja oikeusvaltion perusta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. On kuitenkin oikeutettua kysyä, kuten me teemme nyt ja te kysyitte mietinnössänne, mikä on kyseisten toimien mahdollinen vaikutus niiden ihmisten perusoikeuksiin, joihin toimilla vaikutetaan. Sen vuoksi, hyvät naiset ja herrat, neuvosto on laatinut asiakirjan rajoittavien toimenpiteiden (pakotteiden) käyttöä koskevista perusperiaatteista. Asiakirjassa mainitaan, että on kiinnitettävä huomiota ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiseen täysimääräisesti ja yhdenmukaisesti kansainvälisen oikeuden velvoitteiden kanssa. Tämä sitoumus on edelleen keskeinen painopistealue.

Ei saa unohtaa, että rajoittavien toimien soveltaminen ei koske ainoastaan ihmisoikeuspolitiikkaa. Se on yksi monista ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineistä. Ihmisoikeuksien puolustamisen lisäksi on monia muita tavoitteita, jotka koskevat rauhan säilyttämistä ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamista, tärkeiden intressien turvaamista sekä unionin turvallisuuden lujittamista, tai yksinkertaisesti, kansainvälisen yhteistyön edistämistä.

Kuten huomautitte, pakotteiden olisi oltava osa tiettyä maata koskevaa kattavaa ja yhdennettyä lähestymistapaa. Siihen pitäisi samalla kuulua poliittinen vuoropuhelu, kannustimet, ehdollisuus ja muut ulkopolitiikan välineet. Tässä mielessä olen tyytyväinen, että mietinnössä olaan yhtä mieltä neuvoston kanssa siitä, että kaikkia esitettyjä välineitä, mukaan luettuna rajoittavia toimenpiteitä, pitäisi käyttää joustavasti.

Uskon teidän tietävän, että vertailevaa tutkimusta ei ole helppoa tehdä, kun vertailukohtana käytetään pelkästään eri pakotejärjestelmien ja kunkin maan ihmisoikeustilannetta. On tärkeää, että rajoittavia toimenpiteitä ei sovelleta asiayhteyden ulkopuolella ja että näiden toimien toteuttamisessa ei pidä ajatella, että kaikki sujuu toteutuksessa automaattisesti.

Kun rajoittavia toimia sovelletaan terrorismin torjumiseksi, näillä toimilla pyritään pääasiassa ehkäisemään terroritekoja ja erityisesti näiden tekojen rahoittamista edistäviä toimia. Mainitut luettelot ovat tiedossa, ne julkaistaan aivan kuten ne toimet, mihin ne johtavat.

Yksi tämän järjestelmän jatkumista koskeva edellytys perustuu kahteen pilariin: ensimmäinen on se, että toimien on oltava uskottavia, mikä merkitsee sitä, että luetteloiden ajantasaistamiseen on kiinnitettävä paljon huomiota, jotta niillä voidaan vastata todellisuuteen. Toinen on oikeusvaltioperiaatteen ja siten useiden perusperiaatteiden kunnioittaminen: menettelyiden avoimuus, muutoksenhakumahdollisuus ja oikeuksien puolustaminen.

Tässä keskustelussa − olen pahoillani, että käsittelen asiaa pitkästi, mutta kysymys on hyvin ajankohtainen − on luonnollisesti otettava huomioon tuomioistuimen tänä aamuna antama tuomio. Sen mukaan 3. joulukuuta lähtien kumotaan sen yhteisön varojen jäädyttämistä koskevan lainsäädännön vaikutus, joka otettiin käyttöön turvallisuusneuvoston päätöslauselman täytäntöönpanoa koskevalla päätöksellä ja jota sovellettiin kahteen kantajaan, koska he eivät voineet saada tietoja siitä, miksi heidät oli sisällytetty terroristeja koskevaan luetteloon. Voimme havaita, että tuomioistuin ei estä neuvostoa toteuttamasta uusia toimia varojen jäädyttämiseksi, kun asianomaiset henkilöt pystyvät saamaan tietoja siitä, miksi he ovat tällaisten toimenpiteiden kohteena, joko sillä hetkellä, kun toimenpide otetaan käyttöön, tai mahdollisimman pian asiasta tehdyn päätöksen jälkeen.

Panemme myös merkille, että tuomioistuimen päätöksessä todetaan, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ensisijaisuutta ei aseteta kyseenalaiseksi. Näiden näkökohtien perusteella asetusta muutetaan 3. joulukuuta mennessä sen jälkeen, kun asiasta on tiedotettu parlamentille.

Hélène Flautren mietinnössä käsitellään erityisesti myös pakotteiden arvioimista koskevia järjestelmiä sekä pyydetään neuvostoa tekemään arvio tai vaikutusten arviointi tätä alaa koskevasta EU:n politiikasta. Haluaisin korostaa, että neuvosto on valmis tähän ja se pyrkii erityisesti siihen, että voidaan vaihtaa kokemuksia ja kehittää kansallisia parhaita käytäntöjä pakotteiden soveltamisesta. Toimien suunnittelusta ja toteuttamisesta eri tilanteissa saatuja kokemuksia käytetään jatkuvasti neuvostossa käydyssä jokaisessa poliittisessa keskustelussa. Neuvosto käy lisäksi perusteellista keskustelua pakotteiden asianmukaisuudesta, luonteesta ja oletetusta tehosta. Keskustelussa käsitellään Euroopan unionin edustustojen päälliköiden raportteja ja jäsenvaltioiden ilmoittamia näkökohtia.

Pakotteiden luonteen osalta olemme tyytyväisiä, että mietinnössä esitetyt näkökohdat ovat yhdenmukaisia omien näkökohtiemme kanssa ja erityisesti, että etusija annetaan kohdennetuille pakotteille yleisten pakotteiden sijaan. Olemme panneet merkille, että mietinnössä kehotetaan neuvostoa ja komissiota soveltamaan toimintalinjojen yhdistelmää. Sitä voitaisiin pitää ”keppi ja porkkana” -lähestymistapana. Katsomme, että tämän olisi juuri oltava lähestymistapamme.

Olemme myös samaa mieltä mietinnössä olevasta kansainvälisten suhteiden merkitystä koskevasta näkökohdasta. Tämä luo vakuuttavuutta. Pidämme tärkeänä painopisteenä YK:ssa toteutettuja toimia. Varmistamme neuvostossa, että YK:n päätöslauselmien ja turvallisuusneuvoston päätösten mukaisten toimien perusteella toimimme yhdenmukaisesti Euroopan unionin lähimpien valtioiden kanssa. Varmistamme myös, että pakotteita käsitellään poliittisessa vuoropuhelussa ja usean valtion kanssa käymissämme ihmisoikeusneuvotteluissa.

Totean lopuksi, että Euroopan parlamentti toivoo tässä mietintöluonnoksessa voivansa osallistua sen prosessin kaikille tasoille, joka koskee pakotteiden laadintaa, täytäntöönpanoa ja uudelleentarkastelua. Neuvosto on tästä täysin tietoinen, ja se on tyytyväinen, että Euroopan parlamentti on osoittanut kiinnostusta EU:n pakotepolitiikkaan. Siksi neuvosto pyrkii erityisesti varmistamaan, että parlamentille tiedotetaan säännöllisesti tämän alan kehityksestä.

Haluaisin lopuksi kiittää Euroopan parlamenttia sen sitoumuksesta tällä alalla. Kannustan sitä käyttämään kaikkia parlamentaarisia yhteyksiään kolmansien maiden kanssa, jotta Euroopan unionin pakotejärjestelmää ymmärretään paremmin sekä tarkastelemaan mahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämistä koskevista koordinoiduista toimista. Olen näiden kaikkien syiden vuoksi erityisen tyytyväinen Hélène Flautren esittämään mietintöön.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (FR) Arvoisat puhemies ja neuvoston puheenjohtaja, hyvä Hélène Flautre, hyvät naiset ja herrat, komissio panee kiinnostuneena merkille mietinnön pakotteiden soveltamisesta ja niiden arvioinnista osana EU:n ihmisoikeustoimia. Pakotteet ovat Euroopan unionin yksi tehokkaimmista välineistä ihmisoikeuksien edistämiseksi kolmansissa maissa. Niitä on sovellettu tämän tarkoituksen vuoksi muun muassa Valko-Venäjään, Kiinaan, Myanmariin, Uzbekistaniin, entiseen Jugoslaviaan ja Zimbabween mainitakseni vain muutaman tärkeän tapauksen.

Komission mielestä on myönteistä, että tämä keskustelu käydään kyseisen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineen täytäntöönpanosta ja arvioinnista. Kuten neuvoston puheenjohtaja totesi − vaikka olemme täysin tietoisia, että tällä toimintalinjalla on monia tavoitteita − kaikki päätökset pakotteiden soveltamisesta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa on tehtävä sen jälkeen, kun on harkittu useita objektiivisia hyötynäkökohtia. Sen vuoksi pakotepolitiikan johdonmukaisuutta on arvioitava. Ei pitäisi keskittyä ainoastaan kolmansien maiden ihmisoikeustilanteeseen vaan ottaa huomioon myös muut yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja perusteet.

Pakotteiden järjestelmällinen ja yksipuolinen eli niin sanottu automaattinen soveltaminen sellaista valtiota vastaan, jonka poliitikot eivät täysin noudata ihmisoikeuksia, ei ole toivottavaa. Euroopan unionin olisi otettava huomioon, miten tällainen vaikuttaa suhteisiin pakotteiden kohteena olevien valtioiden kanssa, sillä pakotteet ovat luonteeltaan taloudellisia ja poliittisia. On kuitenkin otettava huomioon diplomaattisille suhteillemme aiheutuva vaikutus sekä arvioitava vaikutuksia, joita aiheutuu taloudellisten toimijoiden kansainväliseen toimintaan. Pakotteiden pitäisi kohdistua yleisesti ottaen ainoastaan kyseisten valtioiden johtajiin, ja pakotteilta olisi säästettävä väestöä, joka kärsii jo siitä, että ihmisoikeuksia ei noudateta. Kun pakotteista päätetään, meidän täytyy myös päättää kriteereistä − poistamisstrategiasta − joita sovelletaan, kun pakotteet poistetaan. Joustavuutta pitäisi olla jonkin verran, kun kolmannet maat täyttävät useimmat, mutta eivät kaikkia kriteerejä.

Haluaisin myös painottaa, että pakotteita ei ole tarkoitettu korvaamaan oikeudenkäyntejä ihmisoikeuksia rikkoneita vastaan. Kyseiset rikokset ovat tuomioistuinten toimivallassa mukaan lukien kansainvälinen rikostuomioistuin. Pakotteilla pyritään kuitenkin saavuttamaan poliittisia muutoksia kolmansissa maissa. Esimerkkinä on ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen kyseisen valtion oikeusjärjestelmässä. Pakotteilla pyritään siten edistämään muutosta, ja ne voidaan poistaa, kun kyseisen valtion toimintalinjat muuttuvat. Esimerkkinä voidaan mainita se, kun Euroopan unioni sovelsi pakotteita entistä Jugoslaviaa vastaan kansainvälisen rikostuomioistuimen tuella.

Pidämme tärkeänä, että ihmisoikeuksien kunnioittamista edistetään kolmansissa maissa ja seuraamme jatkuvasti, miten ihmisoikeuksia noudatetaan. Meidän pitäisi tunnistaa kussakin tapauksessa kaikkien mahdollisten välineiden välillä ne, jotka ovat tehokkaimmat. Katsomme, että perusteellinen arvio pakotteiden soveltamisesta, jolla tuetaan ihmisoikeuksien kunnioittamista edistäviä toimintalinjoja, vaikuttaa olevan hyödyllinen. Haluaisin sen vuoksi kiittää Hélène Flautrea aloitteen tekemisestä.

  Renate Weber, kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelijana todeta, että Euroopan unionin pitäisi käyttää tätä ulkopolitiikan merkittävää välinettä viisaasti ja varovaisesti. Riippumatta siitä, missä olosuhteissa tai minkä tyyppisiä pakotteita sovelletaan, on aina mahdollisia kielteisiä sivuvaikutuksia, jotka voivat johtaa ikäviin tilanteisiin.

Olen vahvasti sitä mieltä, että pakotteita pitäisi soveltaa vain silloin, kun diplomaattinen taivuttelu on epäonnistunut. Jotta pakotteet olisivat tehokkaat, EU:lla pitäisi olla kattava arvio tilanteesta, johdonmukainen strategia ja tarkka arviointi tuloksista. Uskottavuuden säilyttämiseksi ja kaksinaismoralistista politiikkaa koskevien syytösten välttämiseksi EU:n on voitava perustella, milloin pakotteita käytetään. Tämän on perustuttava ensisijaisesti ihmisoikeuksia koskeviin syihin ja tehokkuutta koskeviin näkökohtiin. Mielestäni on erittäin tärkeää, että EU osoittaa pakotteiden soveltamisessa vahvuutensa eikä heikkoutensa.

  Jas Gawronski, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, puhun ryhmäni puolesta Hélène Flautren mietinnöstä ja vahvistan jo, mitä valiokunnassa mainittiin. Pidämme yleisesti mietintöä myönteisenä erityisesti joidenkin muutosten jälkeen – uskallan jopa sanoa, että mietinnön esittelijän hyväksymien tarkistustemme ansiosta tehtyjen parannusten vuoksi. Haluaisimme kiittää häntä avoimesta suhtautumistavasta.

Tällä mietinnöllä lisätään mielenkiintoisia uusia aiheita, ja siinä sovelletaan uutta lähestymistapaa aiheeseen (esimerkiksi ympäristöä koskevia seikkoja voidaan pitää riittävänä syynä, kun hyväksytään rajoittavia toimia). Ryhmäni halusi korostaa, että kun tarkistuksia sovelletaan, on tärkeää luoda selkeät edellytykset, saavutettavissa olevat tavoitteet ja asianmukaiset vertailukohdat. Olen myös korostanut, että niiden pitäisi olla mahdollisimman kohdennettuja, jotta ne olisivat tehokkaampia. Komission jäsen Ferrero-Waldner sanoi äsken juuri samaa. Kyseiset seuraamukset eivät koske siviilejä, ne eivät esimerkiksi johda syrjiviin toimenpiteisiin, joka merkitsisi väestön eristämistä. Mietinnön yhdessä kohdassa todetaan, että YK:n pakotteiden olisi oltava etusijalla Euroopan unionin pakotteisiin nähden.

Tässä yhteydessä on luultavasti syytä selventää, että tämä ensisijaisuus ei estä Euroopan unionia ottamasta käyttöön omia pakotteitaan tiettyjä tilanteita varten, kun kyseiset toimet ovat suorempia, helpommin sovellettavia ajan, erityslaatuisuuden ja maantieteellisen läheisyyden vuoksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Puoluerajat ylittävässä tarkistuksessa esitetään, että terrorismin vastaisessa taistelussa salaisten palveluiden ja kuuluisten mustien listojen valvojien − joista me keskustelimme täällä parlamentissa hiljattain − on voitava toimia asianmukaisen hienovaraisesti, jotta järjestelmä toimii kunnolla. Niitä kutsutaan salaisiksi palveluiksi, koska niiden on voitava toimia salassa, mutta ei ilman rangaistuksia eikä vastoin kansainvälistä oikeutta.

Euroopan unionin on luonnollisesti tehtävä pakotteista poliittinen arvio. Toteuttamillamme toimilla on oltava merkittävä vaikutus. Ilman sitä pakotteita koskevia yksityiskohtia olisi tarkasteltava uudelleen. Mietinnössä esitetään kuitenkin, että olisi perustettava riippumattomien asiantuntijoiden verkostoja, jotka arvioivat näitä seuraamuksia. Hélène Flautre käsitteli niitä puheenvuorossaan.

Ryhmämme pitäisi parempana, että neuvosto tekee itse tarvittavat päätökset, koska se on pätevämpi ja sillä on enemmän arvovaltaa kuin ulkoisilla asiantuntijoilla, kun on kyse järjestelmästä, jota hallitukset eivät valvo. Tässä hengessä ehdotamme, että äänestämme 70 kohtaan ehdotettavaa uutta tarkistusta vastaan. Se esitetään täysistunnossa huomenna Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän, Euroopan parlamentin sosialidemokraattien ryhmän sekä Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän pyynnöstä. Pidämme kokonaisuudessaan ryhmämme työtä myönteisenä, ja arvoisa puhemies, äänestämme Hélène Flautren mietinnön puolesta. Onnittelemme esittelijää.

  Maria-Eleni Koppa, PSE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää Hélène Flautrea ja onnitella häntä erinomaisesta työstään. Minun on kuitenkin samalla ilmaistava oma ja ryhmäni pettymys siitä, että mietintö muuttui huomattavasti, kun tarkistuksista äänestettiin asianmukaisessa valiokunnassa.

Pakotteet ovat käytössämme oleva väline, jotta ihmisoikeuksia puolustetaan kaikkialla maailmassa. Tärkeää on kuitenkin se, että näillä pakotteilla ei saisi rikkoa ihmisoikeuksia. Emme saa vääryyksiä ratkaistessamme vastata asiaan vielä epäoikeudenmukaisemmin.

Meidän on myös kiinnitettävä huomio paremmin kohdennettuihin taloudellisiin toimiin, ja meidän on noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Juuri tästä syystä pidän erittäin tärkeänä mietinnössä esitettyä näkökohtaa siitä, että soveltamisen seurauksista tehdään oikeudellinen tarkastelu. Tärkeä on myös esittelijän ajatus luoda asiantuntijaverkosto, joka tekee ehdotuksia neuvostolle kaikkein sopivimmista rajoittavista toimenpiteistä.

Vanhoilla käytännöillä, kuten lääkkeiden ja muiden perustarpeiden kauppasaarrolla vaikutetaan väestöön ja erityisesti lapsiin syrjivästi. Ne on tuomittava, koska niitä ei voida hyväksyä.

Samoin toimivaltaisia oikeusviranomaisia koskevat päätökset on pantava täytäntöön. Neuvoston ja komission on viimeinkin tarkasteltava uudelleen EU:n mustalle listalle sisällyttämistä koskevaa menettelyä, jotta mustalle listalle joutuneiden yksityishenkilöiden tai järjestöjen perusoikeuksia kunnioitetaan ja että Euroopan unionin uskottavuus ihmisoikeuksien edistäjänä kaikkialla maailmassa varmistetaan.

On erityisen tärkeää varmistaa pakotteiden tehokkuus sekä saavuttaa tässä asiassa yksimielisyys unionin sisällä. Lisäksi on varmistettava yhteistyö muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin ja ASEAN-maiden kanssa, jotka ovat usein lähempänä ongelma-alueita.

Pakotteiden hyväksymisen ja soveltamisen lisäksi olisi oltava erityisiä säännöksiä niiden poistamisesta. Asiaa on tarpeen seurata jatkuvasti, ja on asetettava edellytyksiä, jotta pakotteiden tavoitteet voidaan ymmärtää paremmin ja jotta ne voidaan poistaa, kun tavoitteet on saavutettu. Tällaisella lähestymistavalla parannetaan pakotteiden tehokkuutta ja annetaan uskottavuutta politiikallemme.

Haluaisin lopuksi huomauttaa, että alkuperäinen kantani oli se, että tiettyihin maihin ei viitata. Nämä valtiot on kuitenkin päätetty mainita tekstissä, joten on ehdottoman tärkeää, että emme unohda Palestiinaa. Tällainen epäjohdonmukaisuus on tyypillistä Euroopan politiikalle. Sillä tuetaan demokratian leviämistä maailmassa, mutta sillä on päätetty EU:n pakotteiden asettamisesta Palestiinan hallitukselle, joka tuli valtaan todistettavasti vapailla ja demokraattisilla vaaleilla.

Pakotteet eivät ole keino muuttaa maailmaa, mutta ne voivat olla tärkeä väline, jolla kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia rikkovia valtioita saadaan muuttamaan politiikkaansa. On riittävää, että pakotteet ovat kohdennettuja, perusteltuja ja että niitä arvioidaan ja tarkastellaan uudelleen jatkuvasti.

  Marco Cappato, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä. Uskon, että tämä ehdotus, jossa käsitellään yhtenäisempiä kriteerejä pakotepolitiikalle, on laadittu oikealla hetkellä. Haluaisin erityisesti korostaa mietinnön 6 kohtaan sisältyvää erityistä ajatusta ympäristön pilaamisesta. Siinä ehdotetaan, että tällaisen tahallisen teon vuoksi voitaisiin määrätä pakotteita. Katson, että tätä ehdotusta pitäisi tarkastella vakavasti.

Muilta osin katson, että pakotteita koskevaa politiikkaa rajoitetaan usein epäjohdonmukaisilla toimilla. Tämä liittyy erityisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rajoituksiin. Mitä vahvempi ja yhdenmukaisempi toimintalinja meillä on ja mitä enemmän sitä voidaan katsoa sovellettavan, sitä tehokkaammat ja yhdenmukaisemmat ovat pakotteet. Ongelmamme Euroopan unionissa on, että olemme usein liian vaatimattomia. Joskus on vaikeaa saada aikaan puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden välillä siitä, että tehottomat pakotteet poistetaan. Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni puheenjohtajavaltio Ranskan läsnä ollessa ja muistuttaa kaikkia, miten Myanmarin hallinnon tapauksessa on selvää, että energian poistaminen pakotelistalta tekisi pakotteista paljon tehottomampia.

Sen lisäksi kyse on myös ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Tämän pitäisi olla kansainvälisen politiikan painopiste ja sen vuoksi myös pakotepolitiikan painopiste. Näin ei kuitenkaan ole. Asia esitetään Hélène Flautren mietinnön 18 ja 19 kohdassa, eli yhteistyösopimuksiin kuuluu lausekkeita ja sääntöjä, joissa edellytetään, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Nämä ovat Euroopan unionin kannalta sitovia lausekkeita, mutta ne jätetään järjestelmällisesti huomioimatta.

Ennen kuin määräämme pakotteita, meidän on siis ensin selvitettävä menettelyt, joilla nämä lausekkeet saadaan tehokkaiksi. Keskustelemme jälleen asiasta Vietnamin ja Aasian muiden valtioiden kanssa. Meidän täytyy kehittää menettelyitä − jopa vähittäin sovellettavia menettelyitä − jotta pakotteet vältetään. Olen melkein puheenvuoroni lopussa, arvoisa puhemies. Me voimme toteuttaa tämän ainoastaan, jos kunnioitamme EU:n allekirjoittamien kirjallisten sopimusten ja lausekkeiden laillisuutta.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ei ole sattumaa, että käsitettä ”pakotteet” ei määritellä kansainvälisessä oikeudessa. Kyseessä on painostusväline, jota on vaikea määritellä tarkasti. Näin ollen esittelijän kunnianhimoisia ehdotuksia pakotteiden käyttöä koskevien periaatteiden yhdenmukaistamisesta on vielä vaikeampi saavuttaa. Tällä voisi olla jopa vastakkainen vaikutus.

Pakotteet ovat EU:n ulkopolitiikan välttämätön väline. EU:lla on merkittävä toimivalta kauppaa ja rajojen valvontaa koskevissa asioissa, jotka ovat erityisen tärkeitä, jotta tavoitteita toteutetaan sekä turvallisuuden että ihmisoikeuksien puolustamisen alalla. Tästä syystä pakotteet ovat osa ulkopoliittisia välineitämme. Meidän ei pitäisi välttää niiden käyttämistä melko vapaasti ja joskus jopa sopimattomalla tavalla. Sen sijaan, että määrittäisimme pakotteille jonkinlaisia jäykkiä sääntöjä, meidän pitäisi jättää − jotta vaikutuksemme olisi tehokasta maailmanpolitiikassa − niiden soveltaminen viisaan poliittisen arvioinnin varaan. Poliittinen ryhmämme tukee tällä varauksella mietintöä.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, kaksinaismoralistinen politiikka sekä erityisten arviointi- ja seurantavälineiden puuttuminen − jotka kuvaavat Euroopan ulkopolitiikkaa pakotteiden osalta − ovat yksi vakavimmista uhista Euroopan uskottavuudelle.

Useaan otteeseen nämä pakotteet − tai rajoittavat toimenpiteet, miksi niitä myös kutsutaan − perustuvat enemmän mieltymyksiin ja vastenmielisyyden tunteisiin kuin selkeään, johdonmukaiseen ja vakuuttavaan strategiaan. Tavoitteena pitäisi olla Euroopan unionin turvallisuuden varmistaminen sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden vahvistaminen, mutta myös ihmisoikeustilanteen, perusoikeuksien, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon parantaminen maailmassa, mistä määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa.

Tällä edellytetään, että pakotejärjestelmän arviointi ja vaikutusten arviointi voidaan toteuttaa välittömästi, jotta saamme aikaan politiikan, joka on legitiimi ja tehokas pakotejärjestelmän osalta.

Tämä on lyhyesti sanoen Hélène Flautren mietinnön tavoite. Mietinnön perusta, kuten se esitettiin ihmisoikeuksien alivaliokunnassa, on kohtuullisen hyvä, ja siinä on näkökohtia, jotka ovat mielestäni tärkeitä. Mainitsen esimerkkinä, että siinä vaaditaan, että neuvosto on edellä mainittujen rajoittavien toimien (pakotteiden) perusperiaatteet hyväksyttyään sitoutunut käyttämään pakotteita osana kokonaisvaltaista ja yhdennettyä poliittista lähestymistapaansa ja että siinä on otettava huomioon ihmisoikeudet ja demokratialausekkeet, etuusjärjestelmät ja kehitysapua koskevat välineet.

Siinä toistetaan pyyntö, että neuvoston pitäisi hyväksyä välittömästi aseidenvientiä koskeva yhteinen kanta, jonka perusteella nykyiset asevientiä koskevat käytännesäännöt saadaan oikeudellisesti sitoviksi. Olemme aikaisemmin toistuvasti hyväksyneet tämän parlamentissa.

Katson kuitenkin, että joitain keskeisinä pitämiäni näkökohtia ei sisällytetty mietintöön. Toivon, että ne voidaan lisätä huomenna keskustelussa ja äänestyksessä täysistunnossa.

Ensinnäkin, mustia listoja on tarkasteltava uudelleen terrorismin vastaisen taistelun vuoksi siten, että näillä listoilla olevien henkilöiden ihmisoikeuksia ja perusvapauksien oikeudellisia takeita noudatetaan.

Toiseksi, kuten on jo mainittu, tuen sitä, että komissio perustaa riippumattomien asiantuntijoiden verkoston, joka ehdottaa kaikkein sopivimmat rajoittavat toimenpiteet neuvostolle tilanteen mukaisesti. Se antaa säännöllisiä raportteja tilanteen kehittymisestä käyttöön otettujen kriteerien ja tavoitteiden perusteella ja tarpeen vaatiessa esittää pakotteiden soveltamista koskevia parannuksia.

  Vittorio Agnoletto, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää Hélène Flautrea hänen erinomaisesta työstään. Tätä työtä vääristää ainakin osittain se, että ulkoasiainvaliokunnan äänestyksessä Euroopan parlamentin sosialistiryhmä ja Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä pidättäytyivät äänestämästä ja ainoastaan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä hyväksyivät huomattavasti muutetun tekstin, koska niiden tekemien tarkistusten vuoksi sen poliittista tasapainoa muutettiin. Muistutan vielä, että oma ryhmäni, Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto äänesti sitä vastaan valiokunnassa.

Katsomme ryhmässämme, että 13 esitettyä tarkistusta eivät voi muuttaa mietinnön poliittista sävyä, vaikka ne hyväksyttäisiin. Sen vuoksi, vaikka äänestämme useimpien tarkistusten puolesta, lopullinen äänestys on kriittinen.

Meidän mielestämme ongelma on se, että kansainvälisten suhteiden olisi perustuttava vuoropuheluun ja keskinäiseen kunnioitukseen, vaikka asioista oltaisiin eri mieltä. Pakotteiden pitäisi olla jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen viimeinen keino, mutta mietinnössä niitä pidetään EU:n ulkopolitiikan pääasiallisena välineenä.

Katsomme, että painopisteenä pitäisi olla niin sanotut myönteiset kannustustoimet. Valtiota olisi palkittava, jos se sitoutuu edistämään ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja allekirjoittamaan erityisiä talous-, kauppa- ja rahoitussopimuksia. Mietinnössä keskitytään sen sijaan kielteisiin toimiin, joita kohdistetaan aina samoihin maihin, kuten Kuubaan. Nämä esimerkit osoittavat, miten pakotepolitiikka on epäonnistunutta.

Tarvitsemme lyhyesti sanottuna enemmän yhteistyötä ja vähemmän yksipuolisia rangaistuksia. Edes Euroopan unionilla ei ole yksinoikeutta päättää oikeuksista. Tätä osoittaa se sietämätön tapa, jolla kohtelemme maahanmuuttajia ja romaneja. Ehkä meidän pitäisi asettaa pakotteita itsellemme.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, esittelijä pitää tärkeänä, että Euroopan pakotepolitiikkaa tarkastellaan ja että sitä arvioidaan uudelleen (katso 11 kohta). Euroopan pakotteita koskevilla toimilla voi olla myönteinen tulos, jos niillä todella parannetaan asianmukaisen kumppanuusvaltion ihmisoikeustilannetta. Perusteellinen arviointi on varmasti tärkeää, jotta tarkastellaan pakotepolitiikan tehokkuutta.

Neuvoston ja komission on kuitenkin käytävä tiukkaa keskustelua pakotepolitiikasta. Kuten Hélène Flautre jo totesi, tehokkaista pakotteista on vaikea määrätä, jos ei ole selkeitä puitteita. Ihmettelen, onko päätöksistä edes mahdollista määrätä yksimielisesti unionin lukuisten jäsenvaltioiden vuoksi. Ajattelen Kuuban ja myös Zimbabwen kaltaisia tapauksia. Kun otetaan huomioon mahdollisuus arvioida uudelleen pakotepolitiikkaa, on kyseenalaista, voidaanko pakotteita pitää sopivana keinona.

Lyhyesti sanottuna, jotta parannetaan unionin kumppanuusvaltioiden turvallisuus- ja ihmisoikeustilannetta, on tärkeää harkita asianmukaista välinettä. Voisivatko Kiinan ja Intian uskonnonvapautta koskevat vakavat loukkaukset johtaa siihen, että Euroopan unioni toteuttaa todellisia virallisia toimia? Tällä hetkellä tämänkaltaisen eurooppalaisen toiminnan uudelleen harkitseminen on asianmukaisempaa kuin pakotteita koskevan politiikan kiireinen uudelleenarviointi.

Toivon, että voin kannattaa Hélène Flautren mietintöä, jos useita tarkistuksia ei hyväksytä.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kriittisellä näkökannalla. Minusta on varsin kyynistä, että mietinnössä viitataan ihmisoikeuksien osalta toistuvasti, että monia Lissabonin sopimuksen säännöksiä on sovellettava. Tiedämme kaikki, että tämä perussopimus hylättiin demokraattisessa kansanäänestyksessä Irlannissa. Syy, miksi se hylättiin ainoastaan Irlannissa on, että mikään muu valtio ei ole antanut kansalaisilleen ihmisoikeutta ilmaista demokraattisesti, mitä mieltä he ovat tästä perussopimuksesta. Lissabonin sopimus oli vain kopio Euroopan perustuslaista, joka murskattiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä. Meidän pitäisi aloittaa kunnioittamalla omien äänestäjiemme ihmisoikeuksia. Emme saisi enää järjestelmällisesti viitata perussopimukseen, josta äänestettiin kielteisesti ja joka on juridisesti kuollut ja kuopattu.

Toinen kriittinen huomautus on, että tässä mietinnössä on paljon hyviä aikomuksia, mutta todellisuus on aivan muuta. Kiinan olympialaiset päättyivät juuri. Kaikki Euroopan demokraattimme olivat siellä läsnä kommunistisen hallinnon kanssa aivan kuten vuonna 1936 kansallissosialistisen Saksan hallinnon kanssa. Meidän pitäisi näiden syiden vuoksi hävetä muutama kuukausi hiljaisuudessa. Myönnän kuitenkin, että mietintö on tässä muodossa erittäin tasapainoinen ainakin tämän parlamentin mittapuun mukaan. Siinä kritisoidaan oikeutetusti monia kysymyksiä, kuten tilannetta Kuubassa ja Zimbabwessa. Siihen ei kuitenkaan sisälly vakavaa varoitusta maailman islamilaistumista vastaan. Islamilaistuminen uhkaa kaikkia vapauksia, jotka ovat yhteiskuntamme perustana.

Mainitsen lopuksi huolenaiheen, joka on lähellä sydäntäni. Omissa eurooppalaisissa valtioissamme, erityisesti kotimaassani Belgiassa, voimme havaita, että lainsäädännöllä rajoitetaan sananvapautta ja määrätään vankeusrangaistuksia mielipiteistä erityisesti maahanmuuton ja islamilaistumisen osalta. Pidän tätä hyvin huolestuttavana kehityksenä ja katson − myös Euroopan parlamentissa, kun keskustelemme ihmisoikeuksista − että meidän on puolustettava kynsin ja hampain sananvapautta.

Nämä olivat kolme kriittistä näkökohtaa mietinnöstä, joka ei ole muilta osin huonoin, mitä olemme nähneet. Me kannatamme sitä, jos huomenna ei hyväksytä tarkistuksia, joita emme voi tukea.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) On selvää, että mielipiteet pakotteiden poliittisista vaikutuksista vaihtelevat suuresti. On tapauksia, joissa vallassa olevaa hallintoa vastaan kohdistetut pakotteet aiheuttavat kärsimyksiä viattomille kansalaisille ja edistävät epäsuorasti harmaata taloutta ja laittomia markkinoita. Joissain tapauksissa ihmisoikeusrikkomusten vaara voi aiheutua siitä, että henkilöiden nimiä sisällytetään mustille listoille. Pakotteiden vakuuttavuus saatetaan kyseenalaiseksi myös siten, että niitä sovelletaan eri tavalla EU:n kumppanin strategisesta merkityksestä riippuen. Tuorein esimerkki on se, että EU ei aseta mitään pakotteita Venäjälle, vaikka Venäjä rikkoi kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja tunkeutui itsenäisen valtion, Georgian, alueelle sillä verukkeella, että se halusi puolustaa kansalaisiaan. Pakotteet ovat kuitenkin edelleen yksi EU:n aseista. Katson, että pakotteet ovat ja niiden olisi oltava erottamaton osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tarkemmin sanottuna niillä pitäisi edistää ihmisoikeuksia ja demokratiaa.

On ymmärrettävää, että EU käyttää ”porkkana ja keppi” -menetelmää ja välttää siten pakotteiden käytön. Pakotteita olisi kuitenkin tarpeen vaatiessa käytettävä, ja on erittäin tärkeää, että pakotteilla on laajempi ja johdonmukaisempi tehtävä ihmisoikeuksien turvaamista koskevassa strategiassa.

Esittelijä Hélène Flautre mainitsi Kiinaa vastaan käyttöönotetun asevientikiellon Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Asevientikiellon purkamisesta on olemassa ehdotuksia, mutta, hyvät naiset ja herrat, emme ole vielä saaneet mitään selitystä Taivaallisen rauhan aukion verilöylystä, joka järkytti vapaata maailmaa, emmekä mitään anteeksipyyntöä siitä. Miksi pakotteet pitäisi siis poistaa? Haluaisin huomauttaa, että Euroopan unionin pitäisi olla pakotteiden asettamisen osalta tiiviimmässä yhteistyössä muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä koordinoida toimintalinjojaan ja toimiaan, jotta pakotteet olisivat tehokkaampia.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, pakotteet ovat kiinteä osa Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja niillä varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä turvataan demokratia ja itsemääräämisoikeus. Vaikka Euroopan unioni on soveltanut monia ja erilaisia pakotteita lähes 20 vuoden ajan, mitään arviota tai tutkimusta EU:n pakotteita koskevan politiikan vaikutuksista ei ole koskaan tehty. Pidän sen vuoksi Hélène Flautren mietintöä tärkeänä edistysaskeleena tällä alalla. Olen myös tyytyväinen sen moniin päätelmiin.

Katson myös, että pakotteiden arvioinnissa on erittäin tärkeää vahvistaa Euroopan unionin asiantuntemusta ja tarkasteluvalmiuksia. Lissabonin sopimuksen ratifiointi ja Euroopan ulkosuhdehallinnon luominen tarjoaisivat tähän hyvän mahdollisuuden. Jos pakotteita käytetään, niiden olisi oltava osa yleistä ulkopolitiikan käsitettä. Niitä ei siis pitäisi soveltaa erillisesti ottamatta huomioon ulkopolitiikan muita välineitä tai yhteistyötä kansainvälisen järjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Pakotteisiin olisi liitettävä myös myönteisiä toimia ja kannustimia ihmisoikeuksien edistämiseksi sekä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian tukemiseksi. Katson lopuksi, että pakotteita ei pitäisi soveltaa humanitaariseen apuun. Pakotteita pitäisi soveltaa kohdehenkilöihin esimerkiksi rajoittamalla heidän liikkuvuuttaan tai takavarikoimalla heidän varojaan. Niitä ei pitäisi soveltaa kyseisten henkilöiden vahingollisten toimien uhreihin.

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, pakotteet ovat ulkopolitiikan tärkeä väline. Ne johtivat epäilemättä apartheidin päättymiseen Etelä-Afrikan tasavallassa. Olen itse hyötynyt pakotteista, koska minut vapautettiin vankilasta vuonna 1983 pakotteiden ansiosta saadusta armahduksesta, mutta valitettavasti ei kovin pitkäksi aikaa.

Pakotteet epäonnistuvat valitettavasti hyvin usein, kuten voimme nähdä Zimbabwen ja Kuuban tapauksessa. Talouspakotteita käytetään usein, kun perustellaan vaikeuksia, jotka aiheutuvat epäpätevästä diktatuurihallinnosta.

On kuitenkin yksi pakotetyyppi, joka ei anna mahdollisuuksia propagandalle. Se on maahantulokielto Euroopan unioniin. Sitä ei voida kuitenkaan soveltaa ainoastaan korkeimpien viranomaisten edustajiin, kuten esimerkiksi Valko-Venäjän tapauksessa. Siihen on sisällytettävä myös keskitason henkilöitä, jotka osallistuvat sortoon ja ihmisoikeuksien rikkomiseen. Tavalliset henkilöt näkevät, että toimia ei kohdisteta heihin vaan diktaattorivallan koneistoon.

  Ģirts Valdis Kristovskis (UEN). – (LV) Haluaisin kiittää Hélène Flautren pyrkimyksiä vahvistaa Euroopan unionin toimintakykyä ja lisätä sen vaikutusvaltaa. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että pakotteita on sovellettava joustavasti, mutta samaan aikaan esittelijä huomauttaa, että kaksinaismoralistinen politiikka ei ole hyväksyttävää. Johdonmukaisuuden puute uhkaa Euroopan pakotteiden ja toimintalinjojen uskottavuutta. Euroopan unioni saattaa itsensä huonoon valoon, jos se ottaa käyttöön pakotejärjestelmän ja sitten rikkoo sitä itse, kuten Robert Mugaben tapauksessa. Euroopan unioni käsittelee joskus unionin ulkopuolisia maita eri tavoin. Tällä on seurauksia. Euroopan unionin myöntyväinen kanta Georgiaa koskevassa asiassa herätti Venäjällä suurta innostusta. Heidän mielestään sotilaallinen hyökkäys on paras keino suojella ihmisoikeuksia. On totta, että eri arvot vallitsevat eri puolilla maailmaa. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voimattomuus on osoitus siitä, että EU:ta ohjaavat liike-elämän edut. Kun tätä arvioidaan käytännössä, voidaan todeta, että tämä on jo tapahtunut. Valitettavasti tietyt tärkeät valtiot katsovat sen vuoksi, että ne voivat toimia rankaisematta ja että ne ovat tietoisia, että ne voivat rikkoa kansainvälistä oikeutta. Tämän päivän kaksinaismoralistinen politiikka aiheuttaa yhä enemmän ongelmia tulevaisuudessa.

  Erik Meijer (GUE/NGL). – (NL) Arvoisa puhemies, pakotteiden käyttö oli sopiva väline, jotta vähitellen saatiin päätökseen jotkut siirtomaaherruuden pahimmista muodoista sekä apartheid Etelä-Afrikassa ja Etelä-Rhodesiassa. Jo aikaisemmin muutosten vastustajat hylkäsivät pakotteet ja kehottivat kiinnittämään huomiota kielteisiin oheisvaikutuksiin. Toisaalta kyseisten valtioiden köyhät ja sorretut huomauttivat, että he hyväksyivät boikotin haitat vapautumisen hintana.

Saddam Husseinin hirvittävän järjestelmän jatkuva boikotoiminen Iranissa opetti meille, että pakotteet voivat joskus johtaa siihen, että kyseisten maiden asukkaat eristetään, jonka jälkeen he pelkäävät ulkomaailmaa sekä kannattavat hallitustaan. Pakotteet eivät varmasti auta ulkomaailman toiveiden toteuttamista kotimaan yleistä mielipidettä vastaan, mutta kyseessä on asianmukainen keino edistää yleistä mielipidettä − joka on tukahdutettu − ja edistystoimia tietyssä valtiossa. Jos teemme jyrkän eron näiden näkökohtien välillä, pakotteet ovat edelleen hyödyllinen väline, jolla saadaan aikaan tasa-arvoa ja demokratiaa.

  Kinga Gál (PPE-DE). – (HU) Kiitos puheenvuorosta, arvoisa puhemies. Katson, että unionin toimintalinjoihin kuuluvien toimien ja pakotteiden arviointi on erittäin tärkeää ihmisoikeuksien alalla erityisesti kireänä ajanjaksona, kuten tällä hetkellä Georgian kriisin ja aikaisemmin Tiibetin ja Zimbabwen kysymysten vuoksi. Haluaisin siksi onnitella Hélène Flautrea tästä mietinnöstä. Tämä pakotteita koskeva politiikka perustuu hyvin määriteltyihin ihmisoikeusperiaatteisiin sekä kansainväliseen oikeuteen, ja sitä vahvistavat monet Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin asiakirjat.

Ongelmia ei ilmene periaatteiden tasolla vaan niiden käytännön soveltamisessa, missä puuttuu johdonmukaisuutta, tehokkuutta ja tasapainoa. Ihmisoikeuskriteerien järjestelmällinen täytäntöönpano on välttämätöntä, jotta unionin luotettavuus varmistetaan. Mielestäni asiassa puuttuu johdonmukaisuutta, koska se jää päivittäisten poliittisten intressien varjoon. Yhtenäinen toiminta on aivan yhtä tärkeää. Yhtenäisistä menettelyistä ei ole mitään hyötyä, jos eri jäsenvaltiot soveltavat niitä käytännössä hyvin eri tavoin. Esimerkkinä voidaan mainita, että Euroopan unioni puolustaa ihmisoikeuksien turvaamista Tiibetin tapauksessa, mutta unionissa on jäsenvaltio, joka häätää Tiibetin pakolaiset pois. Poliittisen tehokkuuden vuoksi meidän pitäisi luoda avoin ja yhtenäinen pakotteita koskeva politiikka, jossa on hyvin määritellyt tavoitteet. Yhtenäisen toiminnan lisäksi nopea tai jopa välitön toiminta on tärkeää. Voimme nähdä, että diplomaattisen kinastelun vuoksi naurunalaiseksi joutuu pakotteita koskevan politiikkamme lisäksi koko unioni. Kuitenkin, saavutamme tavoitteen kaikilla näillä toimilla, jos niihin liittyy myönteisiä kansalaisyhteiskuntaa tukevia toimenpiteitä. Kiitos huomiostanne.

  Corina Creţu (PSE). – (RO) Toivon, että tällä mietinnöllä vahvistetaan keskeisesti Euroopan politiikkaa yhteisön pakotteiden soveltamisesta.

Pidän tärkeänä, että jäsenvaltioiden välille on saatava lisää yhtenäisyyttä tulevaisuudessa sekä pakotteita koskevan päätöksentekoprosessin aikana että niiden asianmukaisen soveltamisen suhteen. Jos haluamme, että Euroopan unioni esiintyy vahvasti ja arvostetusti kansainvälisellä näyttämöllä ja toimissaan, mukaan lukien pakotteita koskevissa kysymyksissä, jotta sillä on mahdollisimman suuri vaikutusvalta, on välttämätöntä, että osoitetaan solidaarisuutta ja vältetään eri kriteerien soveltamista.

On erityisen tärkeää, että pakotteet vaikuttavat mahdollisimman vähän niiden maiden väestöön, joiden poliittiseen johtoon sovelletaan pakotteita. Näille henkilöille ei pitäisi aiheuttaa kaksinkertaisia kärsimyksiä niin kauan kuin he ovat sortavien järjestelmien tai korruptoituneiden hallitusten uhreja. Olen tyytyväinen, että komission jäsen korosti myös tätä seikkaa.

Haluaisin viimeiseksi käsitellä kysymystä pakotteiden mahdollisuudesta. Tämän viikon alussa meillä on käsiteltävänä erityinen asia, Georgian kriisi ja 27 jäsenvaltion Venäjää koskeva kanta. Maanantain huippukokouksen tuloksista käydään kiivaita keskusteluja. Tämä aiheutuu juuri siitä epäjohdonmukaisuudesta, joka vallitsee tiukan ja lähes rajusti ilmaistun kannan ja pakotteiden soveltamista koskevan pidättyvyyden välillä.

Katson, että niin kauan kun asiat voidaan vielä korjata ja vuoropuhelulla estää tilanteen huonontuminen, pakotteita pitäisi käyttää vain viimeisenä keinona.

  Ignasi Guardans Cambó (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä käsitellyt seikat ovat hyvin tärkeitä. On selvää, että niitä on tarkasteltava varovaisesti. Pakotteet ovat osoittautuneet liian monta kertaa täysin hyödyttömiksi ja monesti täysin epäoikeudenmukaisiksi. Niillä on aiheutettu liian monta kertaa vahinkoa yhteiskunnan heikoimmille.

Miksi Mauritanian kalastajien on maksettava siitä, että heidän maassaan sattui vallankaappaus? Mitä järkeä siinä on? Pakotteita olisi sen vuoksi arvioitava uudelleen ja tarkasteltava sekä käsitettä itseään että sen soveltamista.

Silloin, kun pakotteita asetetaan liian usein ja epäjohdonmukaisesti, kuten Euroopan unioni tekee, ne menettävät uskottavuutensa ja samoin myös Euroopan unioni. Yksi asia on ottaa huomioon omat etunäkökohtamme, ja aivan toinen on se, käytetäänkö niitä mittapuuna pakotteiden määräämiseksi.

On tärkeää, että seuraamme erityisesti näiden toimien tehokkuutta. On tärkeää, että edistämme älykkäitä pakotteita koskevia menettelyjä, jotta ne kohdistuvat suoraan ja henkilökohtaisesti ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneisiin. Olemme saaneet tietää, mitä Yhdysvallat on tehnyt Pohjois-Koreassa ja että Macaossa on jäädytetty pankkitilejä. Tutkimme tätä esimerkkiä, joka on saanut hyvin vähän julkisuutta, mutta joka on ollut paljon tehokkaampi, kuin useat lehdistötilaisuudet jotain hallitusta vastaan.

Kannatan siksi tätä mietintöä, mutta komission ja neuvoston on vielä toteutettava toimia, jotta todella valvotaan, mitä ollaan tekemässä, miksi tähän ryhdytään ja miten toimet toteutetaan.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää esittelijää ja vakuuttaa hänelle, että tuemme hänen mietintöään.

Euroopan unionilla on oikeus käyttää useita poliittisia ja taloudellisia välineitä, joita voidaan soveltaa ympäri maailmaa väestönsä ihmisoikeuksia rikkovaa hallintoa vastaan. Euroopan unionin on toimittava erittäin varovaisesti, kun se määrää poliittisista ja taloudellisista pakotteista.

EU on suurin ulkomaisen kehitysavun rahoittaja, mutta sen on toimittava viisaasti ja varovaisesti pakotteiden vuoksi. Pakotteiden vaikutus Zimbabween, Sudaniin ja Burmaan − mainitsen vain nämä kolme valtiota − on ollut erittäin haitallinen näiden valtioiden tavallisille ihmisille. Meidän on yritettävä varmistaa, että pakotteilla ei vaikuteta kyseisten valtioiden köyhimpiin ja sorretuimpiin, vaan että ne kohdistetaan kyseisiä valtioita johtaviin henkilöihin.

Jotkut henkilöt ovat maininneet Kuuban. En voi ymmärtää, miksi meillä on pakotteita Kuubaa vastaan. Kuuban pitäisi palata takaisin normaaliin kaupankäyntiin. Kuuba olisi kymmenen vuoden kuluttua radikaalisti erilainen valtio, jos ryhtyisimme toimiin emmekä soveltaisi näitä naurettavia pakotteita.

Kuten sanoin, meidän on oltava varovaisia, kun asetamme pakotteita. Kun määräämme taloudellisista ja poliittisista pakotteista, ne olisi kohdistettava vastuussa oleviin henkilöihin. Meidän pitäisi puuttua heidän taloudellisiin toimiinsa ulkomailla tai heidän matkustamiseensa. Pakotteet voivat olla hyödyllisiä, mutta ne ovat rajallisia erityisesti, jos niitä soveltavat vain Euroopan unionin valtiot. Yhdistyneiden Kansakuntien pakotteet ovat paljon vahvemmat, ja ne voivat olla paljon tehokkaammat.

Tuen tätä mietintöä, mutta katson, että pakotteet ovat rajallinen keino. Ne voivat olla tehokkaita, mutta meidän on oltava varovaisia ja viisaita, kun otamme niitä käyttöön.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, käsiteltävänä olevassa mietinnössä ehdotetaan ihmisoikeuksien verukkeella tehokkainta tapaa soveltaa tuomittavia ja epäinhimillisiä pakotteita ja kauppasaartoja, joiden nojalla EU painostaa ja kiristää kapitalistista barbaarisuutta vastustavia valtioita, henkilöitä ja hallituksia.

Ehdotettuja älykkäästi kohdennettuja pakotteita sekä kansalaisjärjestöjen rahoittamista EU:n palkkasotureiksi voidaan pitää erittäin häikäilemättömänä puuttumisena valtioiden sisäisiin asioihin. Tällä rikotaan jopa niitä perusperiaatteita, joita kansainvälisestä oikeudesta on enää jäljellä.

Mietinnössä hyväksytään käytännössä Yhdysvaltojen Kuubaa vastaan Helms-Burtonin lain nojalla asettama kauppasaarto, jonka mukaan jopa Yhdysvaltojen kanssa kauppaa käyvien kolmansien maiden yritysten on noudatettava kyseisen lain mukaisia pakotteita.

YK:n yleiskokouksen ylivoimainen enemmistö on toistuvasti tuominnut tämän lain ja kauppasaarron. Tässä asiassa on kyse kansallisen lain ulottamisesta muualle, mikä rikkoo kansainvälisiä periaatteita ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa.

Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja ihmisoikeuksiin vetoaminen on kuin viikunanlehti, jolla EU yrittää peitellä aggressiivista imperialistista politiikkaansa. Tämä on äärimmäisen tekopyhää. Kysymme teiltä, miksi ette toteuta toimia Venäjää vastaan? Me emme olisi siitä luonnollisesti samaa mieltä. Miksi ette toteuta toimia Kiinaa vastaan? Me emme olisi luonnollisesti samaa mieltä, että tällaisia toimia toteutettaisiin. Syy on se, että teillä on siellä taloudellisia etunäkökohtia. Niillä parlamentin jäsenillä, jotka sisällyttivät Vittorio Agnoletton mietintöön ihmisoikeuslausekkeen, on paljon vastattavaa, koska he antoivat EU:lle alibin ja verukkeen ihmisiä vastaan suunnatuille rikollisille toimille.

Kaikkein pätevin ja vastuullisin ongelmien ratkaisija on meidän mielestämme kansa. Kansa ei tarvitse itsensä nimittäneitä suojelijoita ja kaikkein vähiten EU:ta.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, pakotteiden käytön pitäisi olla todellinen ja tehokas osa EU:n ulkopolitiikkaa ihmisoikeuksien alalla. Hélène Flautren mietintöön sisältyvissä päätelmissä tarkoitetaan hyvää. Muutos on saatava siihen, että toimintalinjoissa on tähän asti sovellettu kahdenlaisia sääntöjä. On järkevää laajentaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan lausekkeen soveltamisalaa kaikkiin EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin kauppasopimuksiin. On tärkeää soveltaa poliittisia ja taloudellisia pakotteita samanaikaisesti. Taloudelliset pakotteet pyritään kohdistamaan aloihin, jotka ovat hallituksille strateginen tulolähde. Kun pakotteita käytetään, olisi tuettava kyseisen valtion kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisjärjestöjä.

Mielikuvani mukaan päätöslauselmien antaminen ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyvä ratkaisu. Parhaat todisteet tästä ovat esimerkit, että jäsenvaltiot ovat toimineet omien erityisten intressiensä perusteella ja ovat rikkoneet EU:n solidaarisuutta. Päätöslauselmat jäävät vain paperille ilman EU:n jäsenvaltioiden todellista poliittista tahtoa. EU:n viranomaisten kannalla Venäjän toimista Georgiassa mitataan sitä, läpäiseekö EU:n ulkopolitiikka testin. Enää ei riitä, että ilmoitetaan asiaan liittyvät periaatteet ja vaatimukset. On korkea aika, että ne pannaan täytäntöön. Mietinnössä on kyse juuri tästä, ja haluaisin ilmaista vilpittömän kiitoksen Hélène Flautrelle siitä.

  Katrin Saks (PSE). – (ET) Yksi tärkeimmistä seikoista tässä mietinnössä koskee vertailukohtia.

Kun määräämme pakotteista, meidän on myös otettava käyttöön vertailukohtia siitä, miten ja minkä ehtojen perusteella pakotteet poistetaan. Pakotteet olisivat turhia ilman kyseisiä vertailukohtia.

Käytän esimerkkinä Andižania. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pakotemenettelyihin sisällytettiin myönteisiä toimia, mikä merkitsi, että käytössä oli kuuden kuukauden ajanjakso ennen pakotteiden soveltamista, ja Uzbekistanilla oli mahdollisuus päättää, noudattaisiko se kriteereitämme ja noudattaisiko se niitä määräajassa.

On hyvä, että myönteistä menettelyä sovellettiin, mutta myös sille olisi luotava vertailukohdat. Näitä pakotteita ei poisteta ennen kuin Andižanin verilöylyn suhteen tapahtuu myönteistä kehitystä.

Otan esille seuraavan tärkeän asian, joka tuli esille mietinnöstä. Kyse on pakotteita koskevan riippumattoman asiantuntijaryhmän perustamisesta. Se tarkastelisi eri pakotetoimia ja sitä, milloin niitä pitäisi käyttää.

On otettava myös huomioon pakotteiden symbolinen merkitys. Koin sen Uzbekistanissa. Sitä on hankala määritellä. Siitä huolimatta, että sen vaikutus ei ollut käytännössä merkittävä, esimerkiksi viisumijärjestelmällä (suurin osa niistä virkamiehistä, joihin se oli kohdistettu, olivat poistuneet) ja asevientikiellolla (sinne ei viety aseita) oli merkittävä symbolinen arvo. Tästä olivat kaikki samaa mieltä taksinkuljettajasta ministeriin.

  Toomas Savi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ulkopolitiikka on ollut myönteisen ehdollisen menettelyn − ”porkkanamenettelyn” − edelläkävijä, ja se on pannut sitä täytäntöön menestyksellisesti suhteissaan ehdokasvaltioihin.

Valitettavasti ihmisoikeuksien edistymisen palkitseminen kehitysmaissa ei ole aina osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi kannustaa niitä eteenpäin, sillä kansainväliselle näyttämölle on ilmestynyt uusia toimijoita, jotka harjoittavat poliittista polkumyyntiä. Esimerkiksi Kiinan toiminnassa Afrikassa ei viitata mitenkään ihmisoikeuksiin tai demokratiaan. Emme saisi luopua Euroopan unionin perusarvoista ja meidän ei pitäisi pelätä ”keppimenettelyn” soveltamista tarpeen vaatiessa, jotta osoitetaan, milloin tietyt perusvaatimukset eivät täyty. Sen lisäksi voi aiheutua kohtalokkaita seurauksia, joita kolmansia osapuolia neuvotaan viisaasti välttämään.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kaksinaismoralististen sääntöjen käyttäminen ihmisoikeusrikkomuksissa on EU:lle katastrofi. Jo pitkään ja äskettäin Venäjän hyökkäyksessä Georgiaa vastaan olemme vastanneet tilanteeseen siten, että käsittelemme silkkihansikkain maita, jotka ovat kokonaan tai puolittain diktatuureja, rikkaita tai suurikokoisia, ja maita, jotka rikkovat ihmisoikeuksia mutta ovat vähemmän tärkeitä Euroopan näkökulmasta tai Yhdysvaltojen liiketoiminnan näkökulmasta.

Meidän ei pitäisi luopua pakotteiden käyttämisestä niitä valtioita vastaan, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja kansalaisten oikeuksia ja halveksuvat Euroopan arvoja tällä alalla. Tämän välineen arvoa ei saa vähentää, vaan meidän pitäisi käyttää sitä joustavasti. Tässä yhteydessä meidän ei pitäisi hylätä mahdollista pakotteiden käyttöä Venäjää vastaan Kaukasuksen sodan vuoksi.

Haluaisin lopuksi todeta, että olen hyvin iloinen, että tunnustamme tietoisen ympäristövahinkojen aiheuttamisen ihmisoikeusrikkomukseksi. Suomalaiset, ruotsalaiset ja Baltian valtioiden kollegat puhuvat tässä yhteydessä ympäristövaikutuksista, joita voisi aiheutua Itämeren pohjaan rakennettavasta Nord Stream -kaasuputkesta.

  Maria da Assunção Esteves (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, Eurooppa tarvitsee suuren muutoksen, että oikeuksiin suhtaudutaan vakavasti. Älykkäät ja tehokkaat pakotteet on yhdistettävä rakenteelliseen ja järjestelmää koskevaan vastaukseen. Euroopassa tarvitaan enemmän yhtenäisyyttä. Rajoja koskevan myytin läsnäolo on tuntuva, kun teemme täällä päätöksiä. Siihen liittyvät siirtomaa-ajan jälkeinen nostalgia ja nykyiset intressit. Ihmisoikeudet edellyttävät kuitenkin eurooppalaista viranomaista ja tehokkaampaa sekä laaja-alaisempaa osallisuutta. Uusi Eurooppa ei ole Eurooppa, jossa jokainen päättää, mitä hän haluaa ja miten hän sen haluaa. Uusi Eurooppa on yksi elin, ja ihmisoikeudet eivät ole ainoastaan sen tavoite vaan sen geopolitiikan väline.

Suunta on mutkaton: vahva eurooppalainen poliittinen keskus; päätösvaltainen Euroopan parlamentti; jäsenvaltioiden jaettu vastuu diplomaattisissa suhteissa ihmisoikeuksien puolustamisessa ja komission ohjaus tässä tehtävässä; poliittisemmat ja vähemmän byrokraattiset komission edustustot kolmansissa maissa; Maailman kauppajärjestön painostaminen, jotta se tarkastelee jäsentensä demokraattista arvoa; Euroopan unionin kaltaisten toimielinrakenteiden edistäminen; intensiivinen vuoropuhelu Afrikan unionin ja Etelä-Amerikan valtioiden yhteisön sekä muiden alueellisten järjestöjen kanssa; Yhdistyneiden Kansakuntien uudistamisen edistäminen ja Euroopan unionin merkittävä tehtävä kyseisessä uudistamisessa; sellaisen sisäisen strategian luominen riippuvuustekijöitä vastaan, jossa keskitytään yhteiseen energiapolitiikkaan ja johdonmukaiseen puolustuspolitiikkaan.

Hyvät naiset ja herrat, tarvitsemme vallankumouksellista politiikkaa ihmisoikeuksien alalla.

  Vural Öger (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämänhetkinen keskustelu pakotteiden asettamisesta Venäjälle Kaukasuksen konfliktin vuoksi osoittaa jälleen kerran, miten vastuuttomasti pakotteita joskus käsitellään. On kyseenalaista, ovatko ne perusteltuja kaikkialle sovellettavana välineenä, jolla ei erotella tiettyjä näkökohtia. On epäselvää, milloin niiden tehokkuus voidaan varmistaa.

Erityisen tärkeää on arvioida oikein EU:n pakotteiden tehokkuutta. Niiden käyttö ei saisi olla harhauttavaa. Niiden pitäisi pikemminkin olla kohdennettuja. Usein sortotoimia soveltava hallinto on vastuussa. Se, mitä arviointikriteerejä on käytettävä, on keskeinen kysymys kaikista ponnisteluista huolimatta. Milloin pakotteet todellisuudessa johtavat käytöksen muuttumiseen? Sen sijaan, että määrätään väliaikaisista pakotteista, haluaisin, että EU:n strategia johtaa johdonmukaiseen ja kestävään pakotteita koskevaan politiikkaan. Niiden optimaalisista käyttöehdoista pitäisi kuitenkin olla yksimielisiä. Toistaiseksi ei ole vielä todellista pakotteita koskevaa strategiaa.

Tämä mietintö on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Euroopan parlamentti on tällä hetkellä kaikkein tärkein ihmisoikeuksien edistäjä. EU:n pakotteet eivät saisi olla aggressiivinen poliittinen väline, vaan niiden pitäisi olla käytössä henkilöiden edun vuoksi. Siviiliväestöä rankaisevat pakotteet ovat hyödyttömiä, eikä niillä vastata todelliseen ongelmaan.

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE). – (RO) Pakotteet ovat yksi niistä välineistä, joita unioni voi käyttää ihmisoikeuspolitiikkansa toteuttamiseksi.

Kuten esittelijä huomautti, tämän politiikan vaikutuksen ja tehokkuuden arviointi on vaikeaa sen vuoksi, että ei ole tutkimusta Euroopan unionin pakotteita koskevan politiikan vaikutuksista. Tämä osoittaa sen vuoksi yhteisön soveltamien pakotteiden avoimuuden, yhdenmukaisuuden ja jopa laillisuuden puutteen.

Niin pitkään kuin Euroopan unioni ei puhu yhdellä äänellä yhteisessä turvallisuuspolitiikassa, on erittäin vaikeaa käyttää tehokkaita ja järjestelmällisiä pakotteita. On valitettavaa, että unioni ja jäsenvaltiot eivät ole käyttäneet pakotteita järjestelmällisesti. Sen vuoksi katson, arvoisa puhemies, että pakotteita koskevan politiikan yhtenäisen strategian luominen on tarpeen, jotta kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Strategiassa olisi otettava huomioon jo allekirjoitetut sopimukset ja lausekkeet. Niissä olisi vältettävä kaksinaismoralististen sääntöjen soveltamista ja siten edistettävä unionin uskottavuuden lisäämistä.

Onnittelen Hélène Flautrea tästä mietinnöstä.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, kansainvälisessä oikeudessa on latinalainen periaate: ”par in parem non habet imperium”. Tämä merkitsee, että valtio ei voi tuomita toista valtiota tai määrätä sille pakotteita, mutta näin oli ennen, tämä on historiaa. Kansainvälinen yhteiskunta, jota ohjaa terve järki ja rationalismi, on tehnyt täyskäännöksen. Primitiiviset pakotteet − joita valtiot sovelsivat toisiaan vastaan samalla mitalla kostaen Raamatun Vanhassa testamentissa olevan ”silmä silmästä, hammas hampaasta” -periaatteen mukaan − on korvattu erinomaisilla kollektiivisilla ja järjestetyillä pakotteilla, joiden menettelyissä päätetään, kuka voi käyttää pakotteita ja milloin ja miten niitä sovelletaan. Olen tyytyväinen, että Euroopan unionissa pyritään luomaan vielä hienovaraisempi menettely pakotteiden soveltamiseksi. Siihen sisältyy eron tekeminen tilanteen ja syyllisyyden tason välillä.

Haluaisin painottaa kahta seikkaa. Kannatan älykkäitä pakotteita, joita käytetään järkevästi, mutta vastustan ennaltaehkäiseviä pakotteita. Katson, että kyseisissä pakotteissa on kyse väärinkäytöksestä. Toiseksi, haluaisin, että kiinnitämme enemmän huomiota yhteiskuntaan ja kansalaisiin, ja tiedotamme heille, että pakotteet eivät ole primitiivinen rangaistuskeino vaan luonnollinen ja järkevä vastaus lainsäädännön rikkomiseen ja että niillä pyritään puolustamaan demokratiaa.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin ottaa esiin aiheen, jota useat parlamentin jäsenet ovat käsitelleet. Pakotteita ei saisi kohdentaa väärin. Niillä ei saisi etenkään vahingoittaa kaikkein köyhimpiä. Tämä on ajatus, jota olemme kehitelleet jo jonkin aikaa, mutta meidän on jatkettava tällä tiellä. Olemme nähneet aikaisemmin lukuisia kertoja, että ihmisoikeuksia halveksivilla korruptoituneilla järjestelmillä on usein se taipumus, että hyvin paljon julkisia varoja on siirretty yksityiseen omistukseen ja sitten jonnekin hienoille tileille, jotta nämä henkilöt voivat nostaa rahat pois ja nauttia niistä.

Tässä on kyse siitä, että pyrimme samalla tavoin maailmanlaajuiseen yhteistyöhön, kuten lähestymistavassa, jonka olemme luoneet Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Euroopan unionilla voi olla tärkeä tehtävä varmistaa, että tämän politiikan hedelmät eivät joudu sinne, minne me emme halua niiden joutuvan.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, onnittelen Hélène Flautrea hänen erinomaisesta ja tasapainoisesta mietinnöstään. Näen kolme tapausta, joissa Euroopan unioni soveltaa kahtalaisia sääntöjä. Suhtautumistapamme on kaksinaismoraalinen silloin, kun tarkastelemme kahta pientä maata, joista yksi vastustaa meitä ja toinen julistautuu länsimaita ja Eurooppaa suosivaksi. Sama on kyseessä pienten valtioiden ja suurten valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan tapauksessa taloudellisten intressien vuoksi. Kolmannessa tapauksessa herää kysymys uskottavuudestamme ja siitä, onko Euroopan unionilla oikeutta kritisoida kolmansia maita ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien osalta, kun unionissa on joitain valtioita, joissa tuhansilla henkilöillä ei ole kansalaisuutta, kuten kahdessa Baltian valtiossa, tai kun Euroopan unionissa on johtava valta, jonka perustuslaissa kielletään alueellisten kielien tunnustaminen. Kiitos huomiostanne.

  Zsolt László Becsey (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluaisin yhtyä niihin kannanottoihin, joissa on kiinnitetty huomiota kahtalaisiin sääntöihin ja epäjohdonmukaisuuteen, ja haluaisin kiinnittää Hélène Flautren huomion mietinnön 22 kohtaan, joka koskee maakohtaisten strategia-asiakirjojen laadintaa sekä pakotteiden tai pakotteita koskevan politiikan laillisuutta. Parlamentti teki syyskuussa 2004 päätöksen lähettää selvitysryhmän Vojvodinaan, Serbian pohjoisosaan. Kyseessä eivät olleet ainoastaan ihmisoikeudet vaan solidaarisuus, sillä alueella asuu erittäin paljon unkarilaisia sekä romanialaisia ja saksalaisia, jotka päätyivät sinne historian myrskyissä. Me tarkastelimme alueen vakavaa ihmisoikeustilannetta. Päätöksessä todettiin, että ihmisoikeuksien alivaliokunta tarkastelisi asiaa. Näin ei ole tehty vaikka kolme ja puoli vuotta on kulunut. Pyydän siksi alivaliokuntaa tutkimaan tätä vakavaa tilannetta päätöksen mukaisesti, koska ainoastaan silloin parlamentti voi kiinnittää neuvoston ja komission huomion todelliseen tilanteeseen ja suorittaa tehtävänsä pakotteita koskevan politiikan osalta.

  Jean-Pierre Jouyet , neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin aloittaa vastaamalla Hélène Flautrelle sekä Raül Romeva i Ruedalle sekä niille parlamentin jäsenille, jotka puhuivat arvioinnin ja vaikutusten arvioinnin tarpeesta. Tämä on minusta hyvin tärkeää, ja neuvosto jakaa parlamentin huolen näiden pakotteita koskevien päätösten tekemisestä ja niiden ajantasaistamisesta parhaiden mahdollisten tietojen perusteella. Nykyisiä toimia arvioidaan säännöllisesti uudelleen vaikutusten arvioinnin perusteella, ja neuvosto perustaa päätöksensä useimmiten edustustojen päälliköiden kertomuksiin, koska heillä on parhaat mahdollisuudet arvioida niiden tehokkuutta.

Neuvosto on lisäksi kehittänyt merkittävästi neuvotteluja paikallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Parlamentti on osoittanut tänään, että sillä on erittäin tärkeä tehtävä tässä arvioinnissa.

On myös totta, että pakotteiden on pysyttävä poliittisena välineenä. Menettelyiden vuoksi meillä on oltava strategia, mutta emme voi tehdä siitä liian tiukkaa tai automaattista − halusin sanoa tämän mahdollisimman selkeästi ja vastuullisesti − joten arvioissamme on jatkossakin aina eroja. Haluaisin sanoa Maria-Eleni Koppalle, jonka puheenvuoro oli erittäin valistava, että pakotteet ovat edelleen poliittinen väline. Kyseessä ei ole ainoa väline, jolla edistetään ihmisoikeuksia. Käytössä on kaksi muuta välinettä, joilla leimataan vähemmän valtioita, joihin ne kohdistuvat. Niillä edistetään myös ihmisoikeuksia. Kyseessä on laajentamista koskevan politiikan vakautus- ja assosiaatioprosessi Balkanin alueen valtioiden kanssa ja naapuruuspolitiikka sekä velvoittavat ihmisoikeuslausekkeet kaikissa sopimuksissa, joita Euroopan unioni tekee kolmansien maiden tai valtioryhmien kanssa ja joiden rikkominen voi johtaa näiden sopimusten keskeyttämiseen.

Haluaisin vakuuttaa Maria-Eleni Koppalle, että käytössä ei ole lääkinnällisten tuotteiden kauppasaarto vaan valvontajärjestelmä, kun kyseessä ovat kaksikäyttötuotteet, jotka kuuluvat asesulkujärjestelmän piiriin. Neuvosto jakaa näkemyksen, että monien pakotteiden pitäisi olla kohdennettuja ja että niillä ei pitäisi vaikuttaa siviiliväestöön.

Marco Cappato ja Jas Gawronski ottivat esille tärkeän kysymyksen, ja monet puheenvuoron esittäjät mainitsivat ympäristövahinkoja koskevan kysymyksen. Tällä hetkellä ympäristövahinkoja koskeva kysymys ei kuulu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin. On totta, että sitä ei oteta tästä näkökulmasta huomioon, ja meidän olisi harkittava ympäristövahingon sisällyttämistä ihmisoikeuksiin, kun se aiheuttaa uhkaa joko kansainväliselle turvallisuudelle tai ihmisten oikeuksille. Tämä keskustelu on avattava. Haluaisin myös sanoa Marco Cappatolle, että mainituissa tapauksissa Euroopan unioni on jo soveltanut erilaisissa tilanteissa energiaa koskevia pakotteita.

Haluaisin mainita tiettyjä tapauksia, joita useat teistä mainitsivat, ja kyse on luonnollisesti viimeaikaisista tapahtumista. Haluaisin Venäjän ja Georgian välisen sodan osalta ilmoittaa hyvin selkeästi, että pakotteilla ei saavuteta tavoitetta, jos niiden vaikutus on kaikkien suhteiden katkaiseminen asianmukaiseen valtioon, eli tässä tapauksessa Venäjään. Lopuksi totean, että meidän olisi myös harkittava, olisiko pakotteista määrääminen tässä tapauksessa Georgian edun mukaista. Haluaisin, että harkitsette asiaa.

Haluaisin vielä palata vertailukohtia koskevaan prosessiin, jonka Katrin Saks mainitsi. Kyseessä on hyvin tärkeä asia, erityisesti Uzbekistanin osalta. Osallistuin siellä Keski-Aasiaa koskevaan konferenssiin. On otettava huomioon myös Euroopan unionin läsnäolo Keski-Aasiassa. Tapasin vierailuni aikana Mutabar Tadjibaevan, poliittisen vangin, joka on nyt vapautettu. Toivomme, että hänen terveydentilansa kohentuu ja että hän voi saada asianmukaista hoitoa. Panin merkille, että hyvä vertailukohtia koskeva politiikka merkitsee sitä, että edistystä voidaan saavuttaa ja että viranomaiset sitoutuvat noudattamaan paremmin Euroopan unionin määrittelemiä kriteerejä. Palaamme kyseiseen valtioon lokakuussa.

Haluaisin muistuttaa teitä, jotka mainitsivat Kuubasta, että Kuubaa vasten asetetut talouspakotteet poistettiin kesäkuussa 2008. Tämä ei estä meitä jatkamasta kyseisen valtion ihmisoikeustilanteen tiukkaa seurantaa.

Nämä olivat täsmennyksiä, joita halusin esittää tämän erittäin yksityiskohtaisen ja antoisan keskustelun lopuksi. Se osoitti, että Euroopan parlamentin osallistuminen on välttämätöntä.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tämä oli erittäin hyödyllinen keskustelu, ja siinä otettiin esille monia erittäin tärkeitä aiheita, joita on harkittava pakotteista päätettäessä, sillä pakotteet ovat vain yksi ulkopolitiikan väline. Meidän on sovellettava niitä huolellisen yleisen tarkastelun perusteella yhdessä kaikkien muiden välineiden kanssa, mukaan lukien kehitysyhteistyö tai poliittinen ja taloudellinen uudistaminen kolmansissa maissa. Haluamme kaikilla näillä välineillä saavuttaa yhden asian eli sen, että ihmisoikeuksia vaalitaan ja edistetään.

Hélène Flautren mietintö osoittaa selkeästi, että meidän on tarkennettava tätä välinettä edelleen sekä varmistettava, että pakotteita koskeva järjestelmämme on yhdenmukainen kansainvälisen oikeuden kanssa ja että sillä ei loukata kaikkia koskevia perusihmisoikeuksia. Uskon, että tuomioistuimemme − kuten yhteisöjen tuomioistuin tänään − ovat edistäneet merkittävästi pakotteita koskevan järjestelmämme kehittymistä. Ne ovat samalla turvanneet perusperiaatteet, kuten oikeusvaltion ja asianmukaisen käsittelyn. Meidän pitäisi edistää ihmisoikeuksia sekä suojella, eikä rangaista, väestöä joko taloudellisten tai muiden keinojen avulla.

Tämä on hyvin tärkeää. Sen vuoksi toistan, että meidän on kohdennettava pakotteita ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneisiin tahoihin ja, kuten Reinhard Rack sanoi, valittava esimerkiksi pankkitilien jäädyttäminen ja viisumikiellot, jotta johtajilta tai ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiltä evätään toimintamahdollisuudet.

Monet puheenvuoron esittäjät, kuten esittelijä Hélène Flautre, pyysivät, että EU:n pakotteita olisi arvioitava kunnolla ja he ehdottivat tietyn menettelyn kehittämistä. Jean-Pierre Jouet mainitsi jo lyhyesti neuvoston tässä asiassa tekemän työn, ja haluaisin tukea sitä. Katson erityisesti, että meidän on parannettava jonkin verran ennakkoarviointia ennen kuin määräämme pakotteista. Haluaisin tässä yhteydessä mainita jälleen edustustomme, koska ne toimivat paikan päällä ja niillä on hyvät tiedot ajankohtaisesta kehityksestä. Myös kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeusjärjestöjen apu on erittäin hyödyllistä.

Johdonmukaisuutta koskevan näkökohdan osalta haluaisin sanoa, että pakotteet ovat tärkeä väline, mutta niitä pitää täydentää kehitystyössämme ennakoivalla lähestymistavalla, eli ihmisoikeusjärjestöjä, poliittista uudistamista ja kansalaisyhteiskunnan edistämistä on tuettava. Burma/Myanmar on siitä hyvä esimerkki. Pakotteet ovat käytössä, ja samaan aikaan pidetään auki mahdollisuutta työskennellä yhdessä kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Tämä on mielestäni tärkeä tapa edetä asiassa.

  Hélène Flautre, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen pidetystä keskustelusta sekä puheenvuoron esittäjien, neuvoston puheenjohtajan sekä komission näkökannoista.

Katson, että tästä keskustelusta välittyy jotain, joka muistuttaa yhteistä ajattelutapaa. Monessa puheenvuorossa on esitetty pyyntö johdonmukaisemmasta ja luotettavammasta politiikasta, jossa olisi vältettävä kahtalaisia sääntöjä. Minusta vaikuttaa, että näissä kahdessa asiassa on vielä toteutettava toimia. Kun laadin mietintöä, sain paljon tietoa eri henkilöiden kanssa käymissäni keskusteluissa. Uskon todella, että asiassa on vielä paljon tehtävää ja että tämän tulevan työn perustana on oltava kattava ja tyhjentävä arvio nykyisestä pakotteita koskevasta politiikasta. Huomaamme, että kun asiaa käsitellään − voimme nähdä sen tällä hetkellä Venäjän tapauksessa − siitä nousee heti suuri häly, ja tiedotusvälineet kiinnittävät asiaan välittömästi huomion. Tarvitsemme sen vuoksi hyvin yhtenäisen ajattelutavan, ja meidän on todella toimittava menettelyjemme ja toimintalinjojemme mukaisesti.

Palaan asiantuntijaverkostoa koskevaan kysymykseen. Uskon, että tässä tehtävässä ei ole kyse siitä, että asiantuntijatoimilla korvataan tärkeä poliittinen päätös, vaan siitä, että varmistetaan, että poliittiset päätökset perustuvat mahdollisimman pitkälle puolueettomaan tietoon. Kun päätämme pakotteita koskevasta politiikasta, on toimittava päättäväisesti. On kunnioitettava sitä, mitä monet puheenvuoron esittäjät kutsuivat ”objektiivisiksi vertailukohdiksi”, joilla voidaan arvioida pakotteiden todellista tehokkuutta.

Uskon, että edistymme asiassa konkreettisesti. Monesta puhteenvuorosta on käynyt ilmi, että joitain seikkoja on vielä täsmennettävä, ja tämä on syynä siihen, että en ollut läsnä ulkoasiainvaliokunnassa. Katson, hyvät naiset ja herrat, että emme voi toimia ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden vaatimusten vastaisesti, kun laadimme mustia listoja, kun sisällytämme niihin henkilöiden nimiä tai poistamme niitä listoilta. Tuomioistuimen tuomio, jonka Jean-Pierre Jouyet juuri mainitsi, kannustaa meitä jatkamaan näitä toimia.

Hyvät naiset ja herrat, pyydän teitä hyväksymään mietinnön, joka ei ole täydellinen, mutta joka on hyvin arvokas mietintö, josta voimme olla ylpeitä ja joka on hyvä työväline.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 4. syyskuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Desislav Chukolov (NI), kirjallinen. – (BG) Arvoisa puhemies Pöttering, hyvä Hélène Flautre, useimmat teistä ovat olleet oppositiossa jossain vaiheessa poliittista uraanne. Olette tietoisia tästä kokemuksesta. Tehtävässä olevat teeskentelevät silloin, että ette ole olemassa, ja te syytätte heitä varkauksista ja hämäräperäisistä sopimuksista. Bulgariassa on tällä hetkellä vallassa kuitenkin terroristien perilliset ja suoranaiset fasistit.

Nämä ovat ne osapuolet, jotka muodostavat kolmen puolueen koalition Bulgariassa. Jumalattomat henkilöt, jotka pommittivat kirkkoja tehdäkseen vaikutuksen Kommunistiseen internationaaliin, kuten Bulgarian sosialistinen puolue (BSP). Tämä puolue koottiin Boris III:n perillisen ympärille, ja Boris III puolestaan ajoi Bulgarian toiseen maailmansotaan ja joka ei vältellyt suutelemasta Hitleriä. Lisäksi ovat Kansallisessa liikkeessä Simeon II:n puolesta (SNM) toimivat varkaat ja vielä perustuslain vastainen muslimipuolue MRF, joka muodostuu terroristeista, jotka räjäyttivät noin 20 vuotta sitten junavaunuja, joissa oli äitejä ja lapsia.

Vallassa olevat hakkasivat 30. heinäkuuta 2008 kollegani Dimitar Stojanovin. Lääkärintarkastuksessa todettiin 34 vammaa, joiden aiheuttajina olivat poliisin univormuissa olevat roistot.

Kun otetaan huomioon, että EU:ssa sovelletaan tehokkaasti pakotteita koskevaa politiikkaa törkeisiin ihmisoikeusrikkomuksiin, joita käsittelette mietinnössänne, pyydän, että parlamentti ja jokainen sen jäsenistä esittää näkökantansa tästä meille kaikille häpeällisestä tapahtumasta. Pyydän lisäksi, että tuomitsette kotimaassani hallintoa pitävä mafian.

  Urszula Gacek (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Rikosoikeudellisen järjestelmän avulla voidaan syyllistä rangaista tai estää tätä toimimasta sekä palauttaa hänen maineensa. Pakotteilla pyritään yleisesti samoihin tavoitteisiin. Rikosoikeuden järjestelmillämme voidaan rangaista, mutta se, miten niillä onnistutaan ehkäisemään ja palauttamaan maine, on toinen kysymys. Pakotteilla on lisäksi vähän vaikutusta siihen, että kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia rikkovia maita ehkäistään toimimasta tai että niiden maine palautetaan.

Yli sataa toisen maailmansodan jälkeistä talouspakotetta koskeva tutkimus on osoittanut, että pakotteet ovat kaikkein tehokkaimpia, kun pyydetty muutos on vähäinen, suuret ja voimakkaat valtiot tai kansakuntien ryhmät toimivat heikompiaan vastaan, kohdevaltio on riippuvainen pakotteista päättäneiden valtioiden kaupasta tai kun pakotteista päätetään nopeasti ja pakotteista päättäneille aiheutuvat vahingot ovat rajalliset.

Kun EU määrää pakotteista, niiden olisi oltava tarkat ja hyvin kohdennetut. Toimiin pitäisi kuulua omaisuuden jäädyttäminen, liiketoimia koskeva kielto, investointien rajoittaminen, tiettyjä tuotteita koskevat kaupan rajoitukset, matkustusrajoitukset, diplomaattiset rajoitukset sekä kulttuurin ja urheilun alan rajoitukset.

On erittäin tärkeää, että EU tarkastelee uudelleen pakotteita koskevaa politiikkaansa. Tarkoitus ei ole ainoastaan se, että rikkomuksiin syyllistyneissä valtioissa toteutetaan toivotut uudistukset, vaan että myös varmistetaan EU:n uskottavuus.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) YK:ta leikkivä Euroopan parlamentti väittää levittävänsä ihmisoikeuksien valtakunnan kaikkialle maailmaan. Sen olisi kuitenkin parempi pistää omat asiansa järjestykseen.

Ranskassa, Belgiassa, Saksassa ja Itävallassa tuhannet kansalaiset tutkijoita, asianajajia sekä heidän maanmiestensä valitsemia edustajia myöten asetetaan syytteeseen, tuomitaan, ajetaan vararikkoon, irtisanotaan, vangitaan. Heitä syytetään rasismista, koska he arvostelevat maahanmuuttoa. Heitä syytetään muukalaisvihasta, koska he oikeutetusti puolustavat oman maansa kansalaisten suosimista. Heitä syytetään revisionismista, koska he kritisoivat ”virallista” mutta totuutta vääristelevää nykyhistoriaa, sekä homofobiasta, koska he oikeutetusti ilmoittavat suosivansa normaaleja perheitä, jotka voivat ainoina jatkaa sukua.

Tällainen poliittinen ja oikeudellinen vainoaminen ulottuu jopa asianajajiin. Saksalainen Sylvia Stolz pidätettiin, koska hän puolusti oikeudessa asiakkaansa näkemyksiä. Ranskassa Pariisin asianajajaliiton hallitus nolasi itsensä, koska se kieltäytyi ottamasta eläkkeellä olevaa asianajajaa, Eric Delcroix’ta, kunniajäseneksi sen sijaan, että olisi puolustanut tätä.

Eräät tuomarit, kuten Estoup Versaillesissa, Schir Lyonissa ja Cotte Pariisissa, pyrkivät kilpaa tekemään näistä mielivaltaisista laeista laajalti sovellettavia ja ylenkatsovat siten kaikkia vapauden suojaamista koskevia periaatteita. Mutta mikä tärkeintä: jotkut niistä, jotka ovat vastuussa tästä vapaudet tukahduttavasta lainsäädännöstä, istuvat tässä parlamentissa. Meidän pitäisi siis osoittaa närkästyksemme ensisijaisesti heitä kohtaan.

  Tunne Kelam (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Euroopan unioni perustuu arvoihin, esimerkiksi demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Arvojen suojelu ja puolustaminen muodostavat kaiken Euroopan unionissa toteutettavan politiikan ytimen.

Ihmisoikeudet on valtavirtaistettu osaksi EU:n ulkopolitiikkaa. Liian usein käy kuitenkin niin, että EU ei puhu yhdellä äänellä eikä kykene reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti ihmisoikeuksien räikeään rikkomiseen.

Pakotteet ovat osa ihmisoikeuspolitiikkaa, mutta niitä ei langeteta tasavertaisesti. EU:n ei pitäisi sulkea silmiään ja tehdä poikkeuksia suurten maiden, kuten Venäjän ja Kiinan, kohdalla, koska se tarkoittaa ihmisoikeuksien kauppaamista taloudellisia etuja vastaan.

Taloudellisia suhteita kolmansiin maihin olisi pohdittava huolellisesti, jos ihmisoikeuksia rikotaan jatkuvasti. Tapauksiin on reagoitava langettamalla pakotteita ja jäädyttämällä jatkoneuvottelut.

Näin ollen kehotan sekä komissiota että neuvostoa reagoimaan päättäväisesti, yhtenäisesti ja voimakkaasti. Lisäksi pyydän EU:ta toimimaan ihmisoikeuspolitiikassa tasapuolisesti ja asettamaan pakotteita kaikille niille maille, joissa todetaan vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies,

kiitän esittelijä Flautrea tasapainoisesta ja ansiokkaasta mietinnöstä, jonka vaatimus EU:n pakotteiden uudelleenarvioinnista ja tutkimisesta osana EU:n laajempaa ihmisoikeuspolitiikkaa on perusteltu. Niin kauan, kun meillä ei ole laajoihin tutkimuksiin perustuvaa tietoa, keskustelu pakotteiden tehokkuudesta ja tehottomuudesta ei ole hedelmällistä.

Pakotteilla voi olla kaksi toisiaan täydentävää merkitystä ihmisoikeuspolitiikassa. Yhtäältä ne ovat eurooppalaisen arvoyhteisön moraalinen viesti ja sellaisena merkittävä signaali. Toisaalta pakotteilla voi olla konkreettinen vaikutus kohdevaltion kehitykseen. Näillä kummallakin puolella on varmasti ollut merkitystä tapauksissa, joissa on saatu aikaan todella pysyviä tuloksia, muun muassa Etelä-Afrikan apartheid-politiikka purettaessa.

Lienee kuitenkin selvä, että yksinään pakotteet eivät voi saada aikaan tällaisia tuloksia. Jotta maan ihmisoikeus- ja poliittinen tilanne voisi todella muuttua pysyvästi ja kestävästi, tarvitaan kaikkien ihmisoikeuspolitiikan välineiden yhteensovittamista ja kokonaisvaltaista käyttöä. Tarvetta ihmisoikeuspolitiikan entistä tehokkaammalle kokoamiselle parlamentti on korostanut aiemminkin.

Humanitaaristen katastrofien välttämiseksi tulisi tarkastella mahdollisuuksia entistä kohdennetumpiin pakotteisiin, jotka ensisijaisesti kohdistuvat maan johtajiin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin ryhmiin. Erityisesti olisi varottava sellaisia lamauttavia toimia, jotka tuhoavat mahdollisuudet pienten ja keskisuurten yritysten nousulle.

Oma kysymyksensä on se, millä perusteilla pakotteita asetetaan. On valitettavaa, että liian usein pakotteiden arvioinnin taustalla voi nähdä sellaista tarkoituksenmukaisuusharkintaa, joka perustuu unionin kaupallisiin etuihin.