Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 3. syyskuuta 2008 - Bryssel

18. Euroopan satamapolitiikka (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana Josu Ortuondo Larrean liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö Euroopan satamapolitiikasta [2008/2007(INI)] (A6-0308/2008).

  Josu Ortuondo Larrea, esittelijä. − (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, yhdistyneessä Euroopassa on noin satatuhatta kilometriä rantaviivaa, joten alueellamme on yli 1200 kauppasatamaa sekä useita satoja satamia sisävesien yhteensä kolmenkymmenenkuuden tuhannen kilometrin rantaviivalla. Niiden kautta kulkee 90 prosenttia kansainvälisestä kaupastamme sekä 40 prosenttia yhteisön sisäisessä kaupassa kuljetetuista tonnikilometreistä.

Satamat tarjoavat työpaikan puolelle miljoonalle työntekijälle ja takaavat kokonaisten alueiden kehittymisen. Ne ovat myös keskeisessä asemassa matkustaja- ja lauttaliikennepalveluissa, jotka lisäävät sosiaalista koheesiota saarilla ja muilla alueilla, joihin on helpompaa ja kestävämpää matkustaa meriteitse. Tämän takia ei ole epäilystäkään siitä, että me keskustelemme alasta, joka on erittäin tärkeä oman hyvinvointimme kannalta tarkasteltuna. Satamamme ovat kuitenkin kohdanneet suuria haasteita, mukaan luettuna liikenteen kansainvälisen kysynnän kasvamisen, sillä kysyntä kasvaa jopa yleistä talouskasvua nopeammin.

Tässä yhteydessä on syytä mainita kehitys navigointiteknologiassa, logistisessa televiestinnässä ja hyödyntämisessä, sitoutuminen saasteiden ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen, uusien sijoitusten turvaaminen sekä tarve nykyaikaistaa koulutusta näistä asioista vastaavien työntekijöiden osalta. Satamien haasteena on kuitenkin myös keskustelun käyminen ja koordinoitujen toimien toteuttaminen vastaavien ympäröivien alueiden, naapurien, kaupunkien ja alueiden kanssa ja parhaiden mahdollisten yhteyksien ja käyttökelpoisuuden kehittäminen muihin liikennemuotoihin verrattuna niiden yhteiseksi eduksi ja yhdenmukaisimpien ja kestävimpien suunnittelua koskevien ratkaisujen löytämiseksi.

Satamat ovat myös osa sisämarkkinoitamme, minkä takia niiden on noudatettava asiaa koskevia yhteisön kriteerejä. Matkailu- ja liikennevaliokunta, joka nimitti minut tästä asiasta vastaavaksi esittelijäksi, halusi laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön, joka keskustelun ja eri ryhmien välisen hyväksynnän jälkeen annetaan nyt käsiteltäväksi Euroopan parlamentin täysistunnossa.

Analyysissa me katsomme, että Euroopan satamapolitiikalla olisi pyrittävä edistämään meriliikenteen kilpailukykyä ja korkealaatuisten nykyaikaisten palvelujen tarjoamista edistäen turvallisuutta, nopeaa palvelua, alhaisia kustannuksia ja ympäristön kunnioittamista, millä luodaan yhteinen esteetön meriliikennealue.

Me uskomme, että teknologinen ja taloudellinen kehitys ja Panaman kanavan laajentaminen kiihdyttävät nykysuuntausta alusten koon kasvuun ja että ne muuttavat kansainvälisiä reittejä. Lisäksi uskomme, että Euroopassa, jossa ei ole useita satamia, jotka olisivat tarpeeksi syviä suurten alusten toiminnan mahdollistamiseksi, kehitetään samaan aikaan yhtymäkohtina toimivia satamia ja myös pieniä ja keskisuuria satamia, mikä edistää kabotaasia ja jokiliikennettä.

Tätä tulevaisuutta varten me tarvitsemme yhdennetyn EU:n politiikan, jolla edistetään alueellista kilpailukykyä ja koheesiota. On myös lisättävä ponnisteluja veden saastumisen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tämän takia me pyydämme korvaamaan nykyisen polttoaineen dieselillä vuoteen 2020 mennessä. Me katsomme, että satamaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja liikennealan järjestöjen kanssa paitsi meri- ja jokiliikenteen alalla, myös rautatie-, lento- ja tieliikenteen alalla.

Kansainvälisestä oikeudellisesta kehyksestä johdetun yhteisöoikeudellisen kehyksen oikeusvarmuus merialalla riippuu Erika III -meriliikennepaketin nopeasta hyväksymisestä, ja kehotamme tekemään tämän mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman yksimielisesti.

Euroopan satamat kilpailevat toisinaan sellaisten kolmansien maiden satamien kanssa, joiden toimintatavat ovat syrjiviä; tämän takia tarvitsemme luettelon pullonkauloista. Me ymmärrämme, että teknologiset muutokset vaikuttavat merkittävästi rahoitukseen, ja tämän takia alueiden olisi voitava hyödyntää rakennerahastoja rahoittaakseen kehittyneiden teknisten laitteiden hankinnan, luodakseen työpaikkoja innovatiivisilla aloilla ja elvyttääkseen kaupunkialueet, joilta satamapalvelut siirtyvät kaupungin ulkopuolelle.

Olemme yhteydessä komissioon, jotta se julkaisisi satamien valtiontukea koskevat suuntaviivat vuonna 2008. Kyseisissä suuntaviivoissa olisi erotettava toisistaan pääsy- ja puolustusinfrastruktuuri, joihin ei pitäisi soveltaa suuntaviivoja, sekä hankekohtainen infrastruktuuri ja superstruktuuri niin, että ympäristön parantamiselle tai ruuhkautumisen vähentämiselle ja maanteiden käytön vähentämiselle annettavaa tukea ei katsottaisi valtiontueksi, tai mikäli se on – kuten saarien osalta – olennaista koheesion varmistamiseksi.

Me hyväksymme avoimuusvaatimusten laajentamisen tässä yhteydessä, mutta ehdottoman velvoitteen sijaan me pyydämme jättämään soveltamisalan ulkopuolelle satamat, joiden vuotuinen liikevaihto ei ylitä vähimmäismäärää.

Lopuksi, me kannatamme sitä, että satamatyöntekijöille annetaan tunnustettu pätevyys, ja me pyydämme EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edistävää komiteaa käsittelemään näitä kysymyksiä.

  Peter Mandelson, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää matkailu- ja liikennevaliokuntaa siitä, että se on esittänyt näkemyksensä satamapolitiikasta, ja kiitän esittelijää Josu Ortuondo Larreaa hänen mietinnöstään. Mietinnössä tunnustetaan komission ponnistelut Euroopan aidon satamapolitiikan kehittämiseksi, ja juuri se yhdistää meitä.

Euroopan satamapolitiikkaa koskevalla tiedonannolla vastataan alan tarpeisiin ja huolenaiheisiin, jotka komissio on määritellyt kuultuaan satama-alaa laajasti marraskuusta 2006 kesäkuuhun 2007. Kuulemisen tulokset osoittivat, että Euroopan satamien haasteista oltiin samaa mieltä: kansainvälisen liikenteen kysynnän kasvu, teknologiset muutokset, sitoutuminen vähentämään kasvihuonekaasuja ja muita päästöjä, tarve vuoropuheluun ja tarve taata yhdenvertaiset toimintaedellytykset.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi me tarvitsemme tehokkaan ja vaikuttavan Euroopan satamajärjestelmän. Tiedonannolla halutaan antaa yleiskuva nykyisestä tilanteesta satama-alalla, joka on tyypillisesti erittäin monimuotoista koon, aseman, liikenteen ja hallintomenetelmien osalta. Parlamentin mietinnössä pannaan oikeutetusti merkille tämä monimuotoisuus. Kuten tiedonannossa selvästi todetaan, komissio ei aio puuttua tähän monimuotoisuuteen.

Olen parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että satamiemme merkitys liittyy taloudellisten tekijöiden lisäksi myös satamien asemaan yhteiskunnassa. Parlamentti todellakin korostaa satamien merkitystä paitsi meri- ja jokiliikenteen ja intermodaalisen liikenteen kannalta Euroopassa ja kansainvälisesti, myös työllistäjänä ja väestön integrointia edistävänä tekijänä.

Tästä tietenkin seuraa, että alalla olisi hyvä soveltaa Euroopan laajuista lähestymistapaa. Tiedonannossa ilmoitetut toimenpiteet, jotka teollisuus on hyväksynyt ja joita se jopa selvästi pyytää, on pantava täytäntöön: valtiontukea koskevat suuntaviivat, neuvonta ympäristölainsäädännön soveltamisessa, yhteinen esteetön meriliikennealue ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu. Me olemme jo käynnistäneet toimet ja pyrimme saavuttamaan konkreettisia tuloksia lähitulevaisuudessa.

Komissio on antanut tiedonannon, jossa ehdotetaan selkeitä puitteita ja toimintasuunnitelmaa, jonka avulla Euroopan satamat voisivat vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, houkutella uusia sijoituksia ja edistää täysimääräisesti liikennemuotojen yhteiskäytön kehittämistä.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että tiedonannolla ja sen nojalla toteutetuilla käytännön toimenpiteillä saadaan aikaan myönteisiä ja hyödyllisiä tuloksia ja että niillä voidaan varmistaa, että Euroopan satamat ovat jatkossakin keskeisessä asemassa logistiikkaketjussa ja kasvun ja työllisyyden keskuksina.

  Pierre Pribetich, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelijana haluaisin esittää Josu Ortuondolle vilpittömät kiitokseni hänen tärkeimmistä suosituksistaan Euroopan satamien tarvittavasta kehittämisestä. Haluaisin myös onnitella häntä siitä, että mukaan on otettu kaikki ehdotuksemme, ja kiitän häntä kaikkien kollegoideni puolesta.

Tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on EU:ssa olennaista kasvumme kannalta tarkasteltuna. Lisäksi se osoittaa solidaarisuutemme. Tavaraliikenneketju – 90 prosenttia kansainvälisestä kaupasta ja liikenteestä – edellyttää, että jokainen yhteys, jokainen yhtymäkohta, optimoidaan tämän liikenteen määrän saavuttamiseksi. 2000-luvun satamat eivät voi välttyä tämän uuden liikkuvuuden vaikutuksilta. Koska satama on osa kaupunkia, se on sisällytettävä kaupunkien kestävään suunnitteluun ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien tärkeimpien määriteltyjen ja ennakoivien tavoitteiden mukaisesti. Koska satama liittyy myös alueelliseen kehitykseen, se on optimoitava Leipzigin peruskirjassa esitetyn yhdennetyn toimintatavan mukaisesti. Euroopan satamapolitiikalla, johon panemme toivomme, on näin ollen vastattava tähän tärkeään tarpeeseen ja pyrittävä tässä mietinnössä asetettuihin tavoitteisiin. Se on näin ollen sisällytettävä yleiseen toimintatapaamme.

  Corien Wortmann-Kool, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopan satamat edistävät taloutta. Peräti 90 prosenttia Euroopan kansainvälisestä kaupasta käydään satamien kautta. Tämän pitäisi houkutella kansainvälisestä kaupasta vastaavaa komission jäsentä Mandelsonia. Joka vuonna lastataan uudelleen yli kolme miljoonaa tonnia tavaroita kaikkialta maailmasta. Satamat työllistävät yli puoli miljoonaa eurooppalaista. Kasvuluvut ovat edelleen merkittäviä. Kasvu lisää mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös ongelmia: käytettävissä oleva infrastruktuuri, sisämaiden hyvät yhteydet ja ympäristöä koskevat valmiudet. Juuri tästä syystä on niin tärkeää, että Eurooppa ei estä satamien toimintaa, vaan auttaa niitä ja ratkaisee niiden ongelmia.

Tämä ei edellytä satamapalveluja koskevaa direktiiviä, tai lainsäädäntöä, vaan se edellyttää selkeitä suuntaviivoja. On tärkeää, että Euroopan komissio nopeuttaa prosessia suuntaviivojen antamiseksi epäselvästä ja toisinaan jopa epäjohdonmukaisesta ympäristölainsäädännöstä. Epäselvät määritelmät ja epäjohdonmukaiset sanamuodot antavat mahdollisuuden oikeudellisten kantelujen esittämiseen ja pysäyttävät tärkeitä hankkeita. Komissio ei ole vielä esittänyt määräaikaa, jolloin se esittelee nämä suuntaviivat. Voiko se selventää tätä asiaa tänä iltana?

On myös tärkeää antaa valtiontukea koskevat suuntaviivat. Euroopan satamien yhdenvertaiset toimintaedellytykset ovat olennaisia ennakkoedellytyksiä. Myös avoimuutta koskevat vaatimukset ovat tärkeitä satamien osalta. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tukee Euroopan komissiota ja vastustaa esittelijämme ehdottamien raja-arvojen asettamista. Tämän takia äänestämme mietinnön kyseisiä osia vastaan. Vastustamme äänestyksessä myös Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -ryhmän tarkistuksia, koska ne eivät vastaa Kreikan hallituksen perusteltuja ehdotuksia, ja on väärin, että Euroopan parlamentti tekee ne tyhjäksi. Kreikkalaiset kollegani käsittelevät tätä hetken kuluttua.

  Emanuel Jardim Fernandes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluaisin onnitella esittelijää hänen mietintönsä laadusta ja kiitän eri jäseniä heidän avoimuudestaan ja osallistumisesta, erityisesti äskettäin menehtynyttä Willi Piecykiä. Vuonna 2006 parlamentti hylkäsi toista kertaa ehdotuksen satamapalvelujen markkinoille pääsystä. Tuolloin se päätti toteuttaa toimenpiteitä avoimuuden parantamiseksi, kilpailun tervehdyttämiseksi, työsuhteiden vakauden lisäämiseksi, työntekijöiden pätevyyden parantamiseksi ja turvallisuuden kehittämiseksi. Se myös korosti, että olisi haitallista vapauttaa Euroopan satamajärjestelmää ilman sääntelyä. Tällä mietinnöllä vahvistetaan tämä kanta.

Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän varjoesittelijänä olen aina korostanut seuraavia kohtia, jotka on otettu esille lopullisessa mietinnössä: tarve hyödyntää EU:n antamaan rahoitukseen tai valtiontukeen liittyvät nykyiset mahdollisuudet kehittyneiden ja ympäristön kannalta kestävien laitteiden kehittämiseksi ja hankkimiseksi ja niiden sisällyttämiseksi paremmin Euroopan satamaverkostoon; tarve siihen, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset hyödyntävät satamiensa tarjoamat mahdollisuudet alueidensa kehittämiseksi niin, että lisätään liikennemuotojen yhteentoimivuutta; tarve parantaa nykyisiä sosiaalisia oloja meriliikenteen alalla, erityisesti paremman koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja työpaikan turvallisempien olosuhteiden avulla; tarve parantaa Euroopan unionin kilpailullista asemaa maailmanlaajuisena meriliikenteen voimatekijänä, erityisesti vahvistamalla sääntelypuitteita meriliikenteen turvallisuuden ja taloudellisten kannusteiden alalla sekä valtion tukea tai taustoiltaan erilaisten yksityisten sijoittajien investointeja koskevien sääntöjen alalla; nykyisten satamien suurempi mukauttaminen tiukkojen ympäristövaatimusten mukaisesti, erityisesti kasvihuonekaasujen vähentämisen osalta; satamien nykyisten sääntelypuitteiden vahvistaminen, koska ne vaikuttavat yleiseen tasapainoon; Euroopan satamajärjestelmän mukauttaminen erittäin nopeaan tekniikan kehittymiseen niin, että huomioon otetaan myös vaikutus ympäristöön; sen hyväksyminen, että tiettyjä julkisten viranomaisten tekemiä sijoituksia ei välttämättä katsota valtiontueksi, jos kyseessä ovat syrjäisimmät seudut tai saaret, jos ne katsotaan olennaisiksi taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion varmistamiseksi ja jos ne eivät hyödytä ainoastaan yksittäistä käyttäjää tai toimijaa, ja kun tunnustetaan syrjäisimpien alueiden erityinen tilanne, joka tunnustetaan Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella.

  Anne E. Jensen, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä tukee Euroopan satamapolitiikkaa koskevaa komission uutta strategiaa. Nyt kun kaksi ehdotusta satamadirektiiviksi on hylätty, asiaa on harkittava uudelleen. Lisäksi komission järjestämät kuulemiset, joihin kaikki satamiin liittyvät sidosryhmät ovat osallistuneet, ovat osoittaneet, että on selvennettävä sekä valtiontukea koskevia sääntöjä oikeudenmukaisen kilpailun takaamiseksi satamien välillä että ympäristöä koskevia sääntöjä. Tämän takia komissio toimii nykyisin oikealla tavalla valmistellessaan suuntaviivoja satamille myönnettävää tukea varten. On tehtävä päätöksiä useista yksityiskohdista. Esiin voi nousta kysymyksiä siitä, miten kaukana satama-alueella tietä voidaan pitää julkisena hankkeena ja missä kohdassa se siirtyy sataman vastuulle. Suuntaviivoilla on annettava selkeät vastaukset tällaisiin kysymyksiin. On tärkeää, että valtiontukea koskevia kysymyksiä käsitellään avoimesti, ja haluaisin antaa täyden tukeni tätä asiaa koskeville esittelijän suosituksille.

Komissio selventää myös sitä, miten EU:n ympäristölainsäädäntöä on tulkittava satamien laajentamisen ja kehittämisen osalta. Yleisesti ottaen satamien laajentamisella kehitetään ympäristöä, koska sillä edistetään meriliikennettä, joka on ympäristön kannalta kestävämpää. Satamia ei luonnollisestikaan pitäisi kehittää ympäristön kustannuksella. Selventämisellä myös varmistetaan, että esiin ei tule ympäristöä koskevia kysymyksiä, joiden todellisena tarkoituksena on ainoastaan viivyttää ja vaikeuttaa satamien laajentamista – kysymyksiä, joita ei ole otettu esiin vilpittömästä huolesta ympäristöä kohtaan.

Komissio edistää satamaverkoston kehittämistä ja takaa hyvien tukisijoitusten kehittämisen. Se, miten tuomme tavaroita satamiimme ja viemme niitä satamista pois, on suuri ongelma, ja liikenteen hyvien maayhteyksien pitäisi tulevaisuudessa olla tärkeämmässä asemassa EU:n tukiohjelmissa, ei ainoastaan alueellisen tuen osalta, vaan kenties myös Marco Polon kaltaisissa ohjelmissa.

Me lisäämme satamien tehokkuutta lisäämällä uuden teknologian käyttämistä ja vähentämällä byrokratiaa. Lisäksi katson, että olisi hyvä, jos työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua voitaisiin kuulemismenettelyn tuloksena käydä jatkossa rakentavammin. Satamatyöntekijät ovat osa tiettyä kulttuuria, mutta nykyaikaiset satamat tarjoavat myös erittäin erikoistuneita työtehtäviä, jotka on hoidettava vaarallisella työpaikalla. Tämä edellyttää keskittymistä pätevyyteen ja koulutukseen. Katson myös, että on hyvä, että koulutuksesta on tullut osa komission käyttöön ottamaa välineistöä. Haluaisin onnitella Josu Ortuondoa erinomaisesta mietinnöstä ja odotan kiinnostuneena sitä, että komissio panee toimintasuunnitelman täytäntöön.

  Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, me emme voi kannattaa tästä Euroopan komission aloitteesta tehtyä arviointia, koska me katsomme, että sillä pyritään viimeisenä oljenkortena edistämään satamapalvelujen vapauttamista Euroopan unionin tasolla. Komissio toteaa tiedonannossaan, miten se vastaa haasteeseen, joka koskee tarvetta mukauttaa satamien ja kehittämisen hallinnointia avoimuutta ja kilpailua koskevaan lainsäädäntöön ja yleisesti EU:n lainsäädäntöön sekä kehittää todelliset sisämarkkinat Euroopan meriliikennealalle, mistä se esittää lainsäädäntöehdotuksen. Toisin sanoen tarkoituksena on jatkaa satamien hallinnoinnin sisällyttämistä Euroopan unionin sisämarkkinoiden kilpailusääntöjen soveltamisalaan.

Komissiolla ei tietenkään ole yksityistämisoikeutta. Sillä kuitenkin pyritään luomaan edellytykset niin, että kun yksityistämistä tapahtuu, se toteutetaan Euroopan unionin puitteissa esimerkiksi vapauttamalla satamapalvelut satamapalvelujen käyttöoikeuksien osalta niin, että – kuten tekstissä todetaan – niillä ei estetä ”vapaata kilpailua enempää kuin mikä on tarpeen”, tai kaikkien kauppasatamien julkisen rahoituksen osalta – kuten tekstissä todetaan – ”niiden vuotuisista tuloista riippumatta”.

Tästä syystä katson, että Euroopan parlamentin mietinnössä olisi mainittava yksiselitteisesti se, että on torjuttava kaikki uudet pyrkimykset satamapalvelujen vapauttamiseksi Euroopan unionin tasolla julkisen rahoituksen, satamapalvelujen käyttöoikeuksien, teknisten ja merenkulkuun liittyvien palvelujen tai rahdinkäsittelypalvelujen osalta. Satama-ala on strategisesti tärkeä julkinen palvelu taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, ympäristön ja kunkin jäsenvaltion puolustuksen ja suvereniteetin kannalta tarkasteltuna, joten sitä ei pitäisi vapauttaa EU:n tasolla.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää Josu Ortuondo Larreaa hänen mietinnöstään, joka koskee Euroopan satamapolitiikkaa. Haluan huomauttaa mietintöön liittyen, että epäoikeudenmukainen kilpailu Euroopan satamien välillä on estettävä. Ei voida hyväksyä sitä, että jonkin Euroopan sataman on hankittava kaupallisia tuloja, kun taas toiset voivat toimia valtiontuella.

Ensimmäinen Euroopan komissiolle esittämäni pyyntö liittyy tähän asiaan. Voisiko komission jäsen Mandelson luvata, että hän julkaisee satamien valtiontukea koskevat suuntaviivat ennen vuoden 2008 päättymistä?

Kehotan myös Euroopan komissiota julkaisemaan yhteisön ympäristölainsäädännön soveltamista koskevat suuntaviivat vuoteen 2008 mennessä. Tämän lainsäädännön monimutkaisuus ja epäselvyys estävät tällä hetkellä Euroopan satamien kehityksen.

  Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, olen Euroopan parlamentin jäsen, joka joutuu päivittäin käsittelemään meritaloutta. Satamat ovat erittäin tärkeitä Euroopan liikenteen kannalta tarkasteltuna, mutta ne ovat myös tärkeä osa taloutta ja työllisyyden lähde. Meriliikenne ja meriliikenteen satamat edistävät EU:n yhtenäismarkkinoita ja maailmantaloutta ja tekevät niistä tiiviimmät. Niiden tehokas toiminta ja jatkuva kehittyminen ovat tärkeitä tekijöitä Euroopan unionin kilpailukyvyn ja myös Euroopan kannalta tarkasteltuna globalisoituvassa maailmassa. Vaikka alan rajatylittävä luonne edellyttää satamapolitiikan koordinointia Euroopan tasolla, tämän politiikan perustaksi on otettava paikalliset ja kansalliset tarpeet. Tämän takia hyväksyn kohtuullisella myönteisyydellä Euroopan unionin kaiken kaikkiaan rajalliset vaikutusmahdollisuudet yksittäisiin jäsenvaltioihin oikeudellisesti sitomattomilla välineillä – toisin sanoen suuntaviivoilla ja poistamalla hallinnolliset esteet yhdennetyltä tai kestävältä meripolitiikalta.

  Jim Higgins (PPE-DE). - (GA) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen komission alkuperäiseen suositukseen. Se on erittäin hyödyllinen asiakirja, ja haluaisin onnitella esittelijää kovasta työstä, jonka hän on tehnyt tämän mietinnön laatimiseksi. Mietinnössä korostetaan, että satamat ovat olennaista infrastruktuuria. Euroopan unionissa on yli 1 200 kauppasatamaa, jotka työllistävät suoraan tai välillisesti puoli miljoonaa henkilöä. Suhtaudun myönteisesti mietinnön siihen osaan, jossa korostetaan satamien hyvien maayhteyksien merkitystä. Esimerkiksi Irlannissa satamiin ei juuri ole rautatieyhteyksiä, eikä niistä ole yhteyttä kansallisille tai kansainvälisille lentokentille.

Vihreiden puolueeseen kuuluva Irlannin liikenneministeri on tunnustanut, että Irlannin tilanne hiilipäästöjen osalta on erittäin huono ja että se liikennetilanteen takia heikkenee entisestään ja epäilemättä myös huomattavasti. Tämä varmastikin johtuu rautatieyhteyksien puutteesta satamien ja lentokenttien välillä. Vientiä ja tuontia harjoittavien tahojen ainoana vaihtoehtona Irlannissa on käyttää moottoriajoneuvoja. Tämä on pöyristyttävää. Olen aina erittäin tyytyväinen, kun liikennevaliokunta antaa tällaisia mietintöjä, joilla tuetaan Euroopan unionin ympäristölainsäädäntöä.

  Bogusław Liberadzki (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, saanen kiittää Josu Ortuondo Larreaa hänen mietinnöstään. Teen tämän yhtenä niistä henkilöistä, jotka kaksi vuotta sitten tekivät aloitteen satamapalveluja koskevan direktiiviluonnoksen hylkäämiseksi.

Kannatan sitä, että satamia kohdellaan osana infrastruktuuria ja että julkinen sektori näin ollen myös kantaa strategisen vastuun satamien kehittämisestä. Satamien toiminnan ei täydy kuulua valtioiden vastuualaan, mutta julkisen sektorin on otettava niistä vastuuta. Minulle sopii myös se, että me keskustelemme valtiontuesta. Me saatamme tarvita sitä, ja pelin henki epäilemättä sopii meille.

Haluaisin korostaa sitä, että satamatyöntekijöiden olot on vakautettava. Kyseessä on ihmisryhmä, joka infrastruktuurin osaksi katsottavan sataman ohella on taloudellisten mahdollisuuksien lähde. Lopuksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että satamiin pääsyä – toisin sanoen teitä, rautatieyhteyksiä ja sisävesiväyliä – on nykyaikaistettava multimodaalisen liikenteen solmukohtien luomiseksi.

  Siiri Oviir (ALDE). - (ET) Haluaisin kiittää esittelijää ja toivon, että tällä kertaa tämä mietintö hyväksytään.

Myös kotimaassani Virossa harjoitetaan meriliikennettä, ja olen tyytyväinen siihen, että tässä mietinnössä keskitytään purkamaan pullonkauloja satama-alalla useissa jäsenvaltioissa.

Satamat ovat erittäin tärkeitä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja koko Euroopan unionin kilpailukyvyn kannalta tarkasteltuna, mutta me selviämme maailmanlaajuisen kilpailun maailmassa ainoastaan siinä tapauksessa, että me olemme keskivertoa parempia innovoinnissa ja tarjoamme parasta laatua.

Meriliikennettä harjoittavassa valtiossa meriliikennettä koskevat kysymykset ovat erottamaton osa monimutkaista logistista järjestelmää ja olennainen osa valtion yleistä talousjärjestelmää. Meriliikenne on tärkeä liikennemuoto myös Euroopan unionissa, ja tämän takia suhtaudun myönteisesti aloitteeseen luoda yhteinen esteetön meriliikennealue.

Katson, että Euroopan unionin ei pitäisi asettaa lähimerenkulkua muita liikennemuotoja heikompaan asemaan ja että yhteisötavaroihin ei pitäisi soveltaa täydentävää tullivalvontaa Euroopassa.

On tarpeen laatia yhteiset säännöt Euroopan unionin satamien toiminnan sääntelemiseksi. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että Euroopan unioni antaa suurempaa tukea omille satamilleen, jotta torjutaan epäoikeudenmukaista kilpailua kolmansien maiden satamista.

Satamista käytävässä keskustelussa yhtenä tärkeänä terminä on ”meriturvallisuus”; sitä on parannettava ja on epäilemättä parannettava myös meripelastustoimien koordinointikeskusten välistä yhteistyötä.

Toivon, että kaikki mietinnössä korostetut toimenpiteet – minulle osoitetussa kahdessa minuutissa en tietenkään ehdi käsitellä niitä kaikkia – auttavat lisäämään Euroopan unionin meriliikenteen kilpailukykyä ja edistävät Euroopan satamapolitiikan kehittämistä.

  Hélène Goudin (IND/DEM). - (SV) Arvoisa puhemies, kun satamadirektiivistä keskusteltiin vuonna 2006, Kesäkuun lista äänesti sitä vastaan selvästi ja painokkaasti. Syynä direktiivin vastustamiseen on se, että Euroopan satamat ovat jo toimineet hyvin ja että ne ovat kilpailukykyisiä jopa kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Käsiteltävänä oleva mietintö sisältää useita näkökohtia, jotka oli sisällytetty satamadirektiiviin, jota vastaan me äänestimme. Lisäksi mietintö sisältää useita ehdotuksia, jotka ovat huolestuttavia ja joita ei haluta.

Siinä esimerkiksi ehdotetaan, että yhteisötavaroihin ei sovellettaisi tullivalvontaa. Tämä on suuri ongelma, erityisesti kun kyseessä on esimerkiksi huumeiden salakuljettaminen. Kunkin jäsenvaltion pitäisi voida päättää, täytyykö jokin säiliö avata.

Tämä mietintö haiskahtaa tarpeettomalta sääntelyltä, peitellyltä protektionismilta ja veronmaksajille aiheutuvilta suurilta kustannuksilta. Tämän takia kehotan teitä kaikkia äänestämään huomenna sitä vastaan.

  Roberto Fiore (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kaupungit ja suurkaupungit ovat kehittyneet satamiemme ympärille, ja kyseiset satamat liittyvät kansojemme kehitykseen. Tämän takia on erittäin tärkeää, että satamamme ovat mallikelpoisia ja legitiimejä ja että ne toimivat tiukasti lainsäädännön mukaisesti.

Valitettavasti minun on huomautettava, että Italiassa on kaksi satamaa, Napoli ja Gioia Tauro, joiden on havaittu rikkovan lainsäädäntöä vakavasti. Järjestelmällistä tavaroiden laitonta maahantuontia tapahtuu esimerkiksi Kiinasta, ja tämä puolestaan heikentää valtion taloudellisia rakenteita. Lisäksi on mafiajärjestöjä, jotka selvästi tuovat laittomasti maahan huumeita ja aseita ja jotka edelleen heikentävät valtiomme ja koko Euroopan taloutta ja yleistä järjestystä.

Tämän takia viranomaisten ja Euroopan parlamentin olisi tarkkailtava tarkasti näitä tilanteita, joissa epäjärjestys on edelleen vallalla, joissa valitettavasti noudatetaan mafian sääntöjä ja joihin ei sovelleta valvontaa tai asianmukaista sääntelyä.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja esittelijä, hyvät naiset ja herrat, katson, että käsiteltävänä oleva teksti on parempi kuin se asiakirja, joka esiteltiin viime kerralla. Sillä annetaan paljon suuremmat mahdollisuudet tehtävien hajauttamiseen. Tämä myös vahvistaa jäsenvaltioiden asemaa – ja juuri tästä asiasta haluaisin aluekehitysvaliokunnan jäsenenä keskustella jälleen kerran.

Minua hämmästyttää se, että satamien asema on toisaalta määritelty erittäin selkeästi, mutta että toisaalta tarvittavat sisämaayhteydet eivät useissa tapauksissa vastaa tätä asemaa. Yhtenä esimerkkinä on Antwerpen täällä Belgiassa ja Ruhrin alue. On keskusteltu jo useiden vuosien ajan siitä, pitäisikö käyttöön ottaa Rauta-Rein – rautatieyhteys, joka lopultakin päättäisi niiden konttien jatkuvan virran, joiden perässä autoilijoiden on ajettava moottoriteillä. Tilanne on naurettava: asiat voisivat olla toisin, mutta päävastuu on kansallisvaltioilla.

Tämä koskee myös Alankomaita, jossa Betuwe-linja – johon on sijoitettu miljardeja euroja – on rakennettu Antwerpenista Ruhrin alueelle. Kuvitelkaa, miten hämmästynyt olin seuraavasta asiasta: Saksan rajalla ei ole parhainta mahdollista yhteyttä. Tämä on varmastikin asia, josta meidän on keskusteltava. Jotta lisättäisiin kansainvälistä liikennettä satamien kautta, valtaväylien kautta, meidän on ryhdyttävä toimimaan tiukemmin ja yhdennetysti.

Tiedän, että Euroopan komissio valmistelee asiakirjaa alueellisesta yhteenkuuluvuudesta, jota on toteutettava Länsi-Euroopan eli vanhojen jäsenvaltioiden lisäksi myös uusissa jäsenvaltioissa ja muuallakin. Tätä voidaan helposti ohjata paremmin. En tarkoita oikeudellisesti sitovia välineitä ja asetuksia, vaan tapaa arvioida toistemme velvollisuuksia. En myöskään tarkoita varojen käyttämistä rakennerahastoista. Satamien kehittämiselle ja klustereille ohjataan miljardeja euroja ilman, että tätä koordinoidaan asianmukaisesti sisämaayhteyksien kanssa. Tämä on viesti, jonka haluan välittää. Voisiko komission jäsen kertoa, onko tämä painopisteala otettu huomioon alueellista yhteenkuuluvuutta koskevassa vihreässä kirjassa, joka esitellään lokakuussa?

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE) . – (RO) Haluaisin onnitella esittelijää hänen työstään ja ponnisteluistaan tämän asiakirjan laatimiseksi.

Meriliikenne ja satamat ovat kaksi keskeistä tekijää ketjussa, joka yhdistää EU:n yhtenäismarkkinat maailmantalouteen, ja ne ovat olennaisia, koska niiden avulla voidaan hoitaa 90 prosenttia Euroopan kansainvälisestä kaupasta. Alueellisen kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna satamat ovat yksi Euroopan yhteenkuuluvuuden olennaisista tekijöistä, koska ne kehittävät matkailuvalmiuksia ja tarjoavat yli puoli miljoonaa työpaikkaa. Nämä tekevät syrjäisimmistä alueista dynaamisempia ja auttavat niitä kehittymään.

Tässä yhteydessä erilaiset näkökulmat, kuten satamien imagon parantaminen ja niiden parempi integrointi kaupunkielämään, niiden nykyaikaistaminen hyödyntämällä FEDERin ja koheesiorahastojen tarjoamia mahdollisuuksia sekä paikallis- ja satamaviranomaisten osallistuminen veden ja ilman laadun hallintaan, edistävät suuresti alueellista kehitystä.

Kilpailukykyinen EU:n politiikka edellyttää yhdennettyä toimintatapaa, jossa taloutta, ympäristöä, yhteiskuntaa ja turvallisuutta koskevat näkökulmat otetaan huomioon yhdenvertaisesti. Me emme saa jättää huomiotta myöskään yhteistyöohjelmien edistämistä unionin naapuruus- ja laajenemispolitiikan puitteissa, emmekä satama-alueiden yhdistämistä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin.

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomiota Mustanmeren satamiin, joita – vaikka ne täyttävät kaikki terminaaleille asetetut vaatimukset – on täydennettävä sisävesisatamilla ja -reiteillä, jotta edistettäisiin multimodaalista liikennettä ja kauppaa niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät sijaitse meren rannalla.

Tämän takia katson, että Tonavaa voidaan hyödyntää sellaisen logistisen käytävän luomiseen, jolla Mustanmeren alue, Euroopan itäinen portti, yhdistetään Länsi-Eurooppaan. Näin ollen unionin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Mustanmeren alueeseen, sillä se voisi kehittyä kasvun ja kehityksen alueeksi Euroopassa, mikä edistäisi eroavaisuuksien vähenemistä syrjäisimpien ja keskeisten alueiden välillä.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, kuten mietinnössä oikeutetusti huomautetaan, sen lisäksi, että satamat ovat tärkeitä liikenteen kannalta tarkasteltuna, ne myös tarjoavat kansalaisillemme työpaikkoja, vaikuttavat merkittävästi talouksiimme ja ovat strategisesti tärkeitä jäsenvaltioidemme turvallisuuden ja puolustuksen kannalta tarkasteltuna. Politiikan osalta meidän olisi keskityttävä ensisijaisesti niiden nykyaikaistamiseen ja alan kehittämiseen, mikä koskee kaikkia muita logistisia operaatioita, jotka liittyvät satamiin. Meidän olisi minkä tahansa teollisuuden laajentamisen yhteydessä otettava aina huomioon ympäristö, erityisesti kun laajentaminen koskee myös meri- ja vesireittejä. Vaikka politiikallamme suojeltaisiinkin ympäristöä ja sillä suojeltaisiin sosiaaliselta vaikutukselta, meidän on puututtava ongelmiin, jotka liittyvät kolmansiin maihin, jotka estävät menestymistämme tällä alalla, koska ne eivät sovella samoja sääntöjä ja suojakeinoja.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön 44 kohdassa jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön rajatylittävä strategia nykyisen kapasiteetin hyödyntämiseksi satamainfrastruktuurien yhteisrahoituksessa.

Yksinkertaisesti sanottuna tämä tarkoittaa, että yksittäisen jäsenvaltion ei pitäisi rakentaa uusia satamia ja vaikeuttaa läheisyydessä sijaitsevien satamien toimintaa. Juuri näin on kuitenkin tapahtumassa vaalipiirissäni Pohjois-Irlannissa – joka on alue, jonka komission jäsen tuntee hyvin.

Carlingfordin lahdessa sijaitsevasta Warrenpointista on kehittynyt erittäin menestyvä ro-ro-lauttasatama, erityisesti äskettäin tehtyjen suurten sijoitusten ansiosta. Vain kuuden mailin päässä Greenoressa Irlannin tasavallan puolella, samassa merenlahdessa, on ehdotettu uuden sataman rakennuttamista julkisin varoin yhtiöllä, jonka osakkaana toimii Dublinin hallitus.

Irlannin poliitikot kertovat usein haluavansa auttaa ja tehdä yhteistyötä Pohjois-Irlannin kanssa, joten on kysyttävä, miksi he sitten yrittävät syrjäyttää ja tuhota satamamme Warrenpointissa.

Toivon, että komissio kiinnostuu tästä asiasta ja tarkastelee valtiontukea koskevia asioita ja että se ymmärtää, että tällaiset toimet ovat täysin vastoin mitään järkevää satamapolitiikkaa.

  Margaritis Schinas (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, ilman kilpailukykyisiä satamia EU ei voi vastata globalisoituneen kaupan haasteeseen – 90 prosenttia maahantuonnistamme tapahtuu meritse – eikä se voi purkaa ruuhkia tärkeimmiltä maanteiltä merireittien hyväksi.

Satamien on kuitenkin vihdoinkin päästävä kivikaudelta. Ne eivät saa ennä olla ammattiliittojen pankkivankeja, ja niiden on toimittava avoimesti, vähennettävä byrokratiaa ja avauduttava uusille kaupallisille mahdollisuuksille.

Kreikan hallitus on käynnistänyt erittäin kunnianhimoisen ohjelman tiettyjen satamatoimintojen siirtämiseksi riippumattomille yksityisille toimijoille, jotka tuovat uutta dynamiikkaa Kreikan talouden lisäksi myös Kaakkois-Euroopan laajemmalle alueelle.

Tämän takia kehotan kollegoitani tukemaan tätä vaihtoehtoa ja hylkäämään useiden vasemmistoon kuuluvien jäsenten tarkistukset, joilla pyritään heikentämään ja vähentämään merisatamia koskevan Kreikan ohjelman merkitystä.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen tähän mietintöön. Yhdennetty satamapolitiikka on tarpeen kaupan ja investointien edistämiseksi. Lisäksi se auttaa hyödyntämään meriliikenteen ympäristöä koskevat hyödyt. Satamien ja eri jäsenvaltioiden välisestä suuremmasta yhteistyöstä voidaan myös hyötyä valtavasti.

Omassa kotikaupungissani Corkissa ja siellä toimivissa satamissa on ehdotettu uutta yhteyttä kyseisen sataman ja espanjalaisen sataman välillä. Nykyisin näiden jäsenvaltioiden välillä ei ole ro-ro-yhteyttä. Tämä hyödyttäisi Irlannin ja Espanjan lisäksi myös Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ranskaa. Maantierahti Irlannin ja Espanjan välillä kulkee nykyisin Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välillä, mikä lisää ruuhkia niiden teillä. Maantierahti siirtyy pois jo valmiiksi ruuhkautuneilta moottoriteiltä, ja se kuljetetaan lyhempää merireittiä pitkin, mikä säästää aikaa ja rahaa ja vähentää hiilipäästöjä.

On kuitenkin varoitettava eräästä asiasta: Satamaa, johon viittasin, on äskettäin yritetty sijoittaa uudelleen kaupungin ulkopuolelle, syvemmille vesille. Valitettavasti suunnitelmat hylättiin suunnittelulautakunnassa, joka ei ole vastuuvelvollinen hallitukselle. He hylkäsivät ehdotuksen sillä perusteella, että uuteen ehdotettuun satamaan ei ollut rautatieyhteyttä. Hallituksella ei ole politiikkaa, joka koskisi rahdin kuljettamista rautateitse. Tämä on osoituksena yhdennetyn ajattelutavan puutteesta, minkä takia päätöksentekoa ei koordinoida hallitusten virastojen välillä. Tämän takia suhtaudun myönteisesti tähän mietintöön.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). - (BG) Arvoisa komission jäsen, tämä mietintö on tyydyttävä ratkaisu niille henkilöille, jotka asuvat merten äärellä. On erittäin tärkeää, että Euroopan unionin uuden politiikan, uuden meripolitiikan, puitteissa pannaan täytäntöön tehokasta satamapolitiikkaa. Koska satamat ovat jokaisen valtion portteja maailmaan ja koska 24 valtiota 27 valtiosta katsotaan merenrantavaltioiksi, satamapolitiikka osoittautuu erittäin tärkeäksi useiden alueiden talouskehityksen kannalta tarkasteltuna.

Paikallisten yhteisöjen on osallistuttava siihen, mitä niiden alueilla tapahtuu, ja niiden on osallistuttava satamapolitiikan määrittelyyn. Ympäristön suojeleminen merialueilla ja rannikkoalueilla on tarpeen, koska se on poikkeuksellisen tärkeää. Tänä vuonna Mustanmeren rannikkoa Bulgariassa saastuttivat kolmeen otteeseen öljylautat. Meidän olisi jälleen kerran keskusteltava siitä, että laadittaisiin direktiivi vähimmäisvaatimusten soveltamisesta öljyn aiheuttaman merten saastumisen torjuntaa koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme Euroopan satamapolitiikasta ajankohtana, jolloin laivanrakennusteollisuudessa tapahtuu erittäin dynaamisia muutoksia. Toisaalta me saatamme havaita kehitysmahdollisuuksia teollisuudessa. Tilausten määrä lisääntyy, ja suurten säiliöalusten kysyntä kasvaa. Toisaalta meidän on pidettävä mielessä, että kilpailijamme ovat erittäin vahvassa asemassa. Lähes 75 prosenttia säiliölaivoista rakennetaan nyt Aasian valtioissa – Etelä-Koreassa, Japanissa ja Kiinassa. Telakoidemme on puolustauduttava jälleen kerran, ja niiden on entistä vaikeampaa selvitä maailmanlaajuisesta kilpailusta. Teollisuuden toisena ongelmana on dollarin alhainen vaihtokurssi. Tämä on vaikea tilanne useille telakkayrityksille, ja ne saattavat pitkällä aikavälillä tehdä vararikon.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Noin 30 prosenttia tavaroista kulkee Euroopassa Rotterdamin, Antwerpenin ja Hampurin satamien kautta ja 20 prosenttia yhdeksän suurimman Välimerellä sijaitsevan sataman kautta. Romanian ja Bulgarian liittymisen myötä Euroopan unionista pääsee nyt Mustallemerelle, ja näin ollen sieltä on suora yhteys tärkeisiin merisatamiin, kuten Constanţaan, Mangaliaan, Varnaan ja Burgasiin sekä satamiin, jotka sijaitsevat Tonavan suistossa: Galaţiin, Brăilaan, Tulceaa ja Sulinaan.

Useat Euroopan satamat yrittävät selvitä eroavaisuuksista, jotka koskevat säilytys- ja lastausvalmiuksia, terminaalien puutteellista järjestämistä, riittämättömiä reittejä ja yhteyksiä merelle ja mantereelle, pitkiä odotusaikoja, kuorma-autojen, junien ja proomujen kannalta riittämätöntä turvallisuutta, heikkoa tuottavuutta ja liiallisia, hitaita ja kalliita muodollisuuksia.

Katson, että painopistealana ovat sijoitukset uusien satamien luomiseksi ja nykyisten satamien parantamiseksi, jätevesien käsittelylaitosten rakentaminen, päästöjen vähentäminen, menettelyjen yksinkertaistaminen, julkisen rahoituksen avoimuus sekä työterveyden ja -turvallisuuden varmistaminen. Rakennerahastot, valtiontuki, Naiades- ja Marco Polo -ohjelmat ovat vain muutamia esimerkkejä käytettävissä olevista yhteisön välineistä.

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää Josu Ortuondo Larreaa hänen tekemästään erinomaisesta työstä, huomiosta, jota hän on kiinnittänyt jäsenten ehdotuksiin, ja yhteistyöstä, jota hän on tehnyt poliittisten ryhmien kanssa. Kiitän myös Euroopan komissiota siitä, että se on esitellyt kypsän ja kattavan ehdotuksen, jossa otetaan huomioon merisatamia koskevan nykypolitiikan kaikki haasteet ja näkökohdat.

Haluan erityisesti korostaa näkökohtaa, joka sisällytettiin ehdotukseen muiden jäsenten ja minun itseni esittämien ehdotusten perusteella: huomiota, joka on kiinnitettävä saarialueisiin. Satamia näillä alueilla on vahvistettava. On korostettava, että valtiontuki voidaan sallia alueellisten ja saarialueilla sijaitsevien satamien vahvistamiseksi, jotta vastattaisiin taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden haasteeseen.

Katson, että tämä on todellinen edistysaskel kohti solidaarisuutta, kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista.

  Josu Ortuondo Larrea, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin edellisten huomautusteni lisäksi kehottaa komissiota edistämään hyvien käytäntöjen vaihtamista ja jakamista yleisesti satama-alalla ja erityisesti innovoinnin ja työntekijöiden kouluttamisen osalta, jotta parannettaisiin palvelujen laatua ja satamien kilpailukykyä ja houkuteltaisiin sijoituksia.

Olemme tyytyväisiä siihen, että joka vuosi 20. toukokuuta järjestetään Euroopan meripäivä, jolloin satamat pitävät ovensa avoinna auttaakseen kansalaisia ymmärtämään paremmin satama-alan työn ja merkityksen elämämme ja hyvinvointimme kannalta tarkasteltuna. Kehotamme toimijoita vähentämään tyhjinä kuljetettujen konttien määrää ja kehotamme komissiota edistämään yhtenäistä ja yhdenmukaistettua liikenneasiakirjaa kaikkia Euroopan unionin kontteja varten ja pyydämme, että niiden tuotteiden tullimenettelyjä, jotka saadaan yhteisön alueelta tai jotka kuljetetaan yhteisön alueelle, yksinkertaistetaan samalle tasolle kuin tie-, rautatie- ja lentoliikenteen osalta. Lisäksi me kehotamme komissiota jatkamaan ponnisteluja sen varmistamiseksi, että Yhdysvallat muuttaa lainsäädäntöään, jonka nojalla kaikki sinne lähettämämme kontit tarkistetaan, ja että kyseinen lainsäädäntö korvataan yhteistyöllä, joka perustuu valtuutettujen taloudellisten toimijoiden ja Maailman tullijärjestössä hyväksyttyjen turvallisuusnormien vastavuoroiseen tunnustamiseen.

Lopuksi haluaisin kiittää varjoesittelijöitä, kaikkia puheenvuoron käyttäneitä kollegoitani sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan sihteeristöjä niiden avusta ja merkittävästä panoksesta tämän mietinnön lopulliseen muotoon. Haluan myös kiittää komission ja sisäasioiden pääosaston B osaston henkilökuntaa, joka laati meille erinomaisen raportin tästä asiasta. Kiitos kaikille, ja toivon, että huomenna saamme tuen tämän tärkeän mietinnön käsittelyn viemiselle eteenpäin.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 4. syyskuuta.