Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2252(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0260/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0260/2008

Keskustelut :

PV 04/09/2008 - 4
CRE 04/09/2008 - 4

Äänestykset :

PV 04/09/2008 - 7.9
CRE 04/09/2008 - 7.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0410

Puheenvuorot
Torstai 4. syyskuuta 2008 - Bryssel EUVL-painos

4. Väliarvio Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010) (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies.(EL) Esityslistalla on seuraavana Frédérique Riesin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö väliarviosta Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010) (2007/2252(INI)) (A6-0260/2008).

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries, esittelijä. − (FR) Arvoisat puhemies ja valtiosihteeri – haluan myös ilmaista kiitollisuuteni siitä, että selvästi piditte kiirettä ehtiäksenne tänne ajoissa keskustelua varten – arvoisa komission jäsen Dimas, hyvät kollegat, terveys ja ympäristö eivät aina ole yhteensopivia asioita, varsinkaan nyt 2000-luvun alussa. Kansalaisemme altistuvat saasteille eri muodoissa, useimmiten eri tekijöiden yhdistelmänä, asuivat he sitten kaupungissa tai maaseudulla, merenrannalla tai vuoristossa.

Siksi ei ole mikään sattuma, että viimeisimpien Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan kuusi kymmenestä eurooppalaisesta pitää erittäin tai melko todennäköisenä, että ympäristösaasteet vaikuttavat heidän terveyteensä ja myös – ja tämä on tärkeää – että Euroopan unioni ei ole riittävän aktiivinen tässä asiassa, mikä on syynä tämänaamuiseen keskusteluumme.

Aivan aluksi haluan kiittää kollegoitani ja erityisesti tämän mietinnön varjoesittelijöitä Anne Ferreiraa, professori Antonios Trakatellista, Hiltrud Breyeria, Irena Belohorskáa ja Bairbre de Brúnia erinomaisesta yhteistyöstä, jota olemme ylläpitäneet tämän hankkeen alusta eli vuodesta 2003 saakka. Vuonna 2003 Euroopan komissio laittoi pyörät pyörimään silloisen lasten terveyteen keskittyneen SCALE-aloitteen myötä. Vuotta myöhemmin seurasi vuoteen 2010 jatkuvaksi tarkoitetun toimintasuunnitelman käynnistäminen. Tämän aloitteen katsomme olevan riittämätön, koska istunnossaan helmikuussa 2005 parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka oli melko kriittinen – täytyy sanoa – ja perustui siihen yksinkertaiseen arvioon, että toimintasuunnitelmassa ei pohjimmiltaan voida asettaa ainoaksi tavoitteeksi lisätietoa ja lisätutkimuksia, vaikka ne ovatkin olennaisia. Olimme siksi ennen kaikkea pettyneitä, koska jäsenvaltio toisensa jälkeen, varsinkin Ranska kansallisen ympäristöterveyssuunnitelmansa myötä, samoin kuin monet Saksan osavaltioista, Belgia, Luxemburg, Alankomaat ja monet muut, laativat omia kunnianhimoisia kansallisia suunnitelmiaan.

Kuinka pitkälle olemme päässeet kolme vuotta myöhemmin sellaisten sairauksien vähentämisessä, joita voidaan pitää saasteiden vaikutuksen aiheuttamina? Yhteisön tasolla emme nähdäkseni kovin pitkälle, ja siksi haluan nyt esitellä kunnollisen väliarvion tämänhetkisestä tilanteesta. Toki Euroopan unioni, kuten olemme todenneet yhä uudelleen, voi ylpeillä sillä, että se on onnistunut useasti torjuessaan erilaisia saastemuotoja. Vaikka onkin mahdotonta luetella kaikkia menestyksiä, niihin kuuluu hiljattain annettu lainsäädäntö ilmanlaadusta – josta on paljolti kiittäminen teidän tarmokkaita ponnistelujanne, hyvä komission jäsen – torjunta-ainepaketti, joka saadaan pian valmiiksi, ja tietenkin REACH-aloite, jonka avulla valvotaan yli 10 000:ta kemiallista ainetta ja korvataan eniten ongelmia aiheuttavat. Haluan mainita myös toisen tärkeän seikan, nimittäin komission kolmen viime vuoden aikana osana kuudetta tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaa yli 38 ympäristöterveyshankkeeseen osoittaman rahoituksen, jonka arvioitu kokonaissumma on yli 200 miljoonaa euroa. Muilta osin, ja koska tämän suunnitelman, joka tähän saakka ei ole onnistunut lunastamaan nimensä luomia odotuksia, vaikutuksen arviointi on vaikeaa, ja sanoisin kokonaisvaikutelmamme olevan jokseenkin kaksijakoinen.

Tämänpäiväisessä päätöslauselmaehdotuksessamme keskitytään siksi tarpeeseen ottaa jälleen käyttöön varovaisuusperiaate, jota tiedän myös arvoisan valtiosihteerin arvostavan. Hänen laillaan uskon vilpittömästi, että meidän on pelastettava ja elvytettävä tämä periaate, joka, kuten olen todennut aiemmin, perustuu toimintaan pidättäytymisen sijaan, ja varmistettava, että sitä sovelletaan osana yhteisön politiikkaa, kuten perustamissopimuksemme 174 artiklan 2 kohdassa määrätään ja kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin nyt on vahvistanut jatkuvana oikeuskäytäntönä. Tästä aiheesta vielä: mielestäni on tärkeää pyrkiä kääntämään todistustaakka kaiken tuotelainsäädännön kohdalla – tätä koskee päätöslauselmaesityksemme kohta 13 – koska on oikeudenmukaista ja itse asiassa ilmiselvää, että tuottajien ja maahantuojien pitäisi olla vastuussa tuotteen vaarattomuuden osoittamisesta. Lisäisin, että näin useimmat kuluttajat uskovat, ehkä väärin, olevan jo nyt.

Toinen huolenaihe, joka ei ole sen vähäisempi, on kohdissa 23–25 kuvailtu, nimittäin ilmastonmuutos. Olemme tarkastelleet tätä ratkaisevaa kysymystä tiiviissä yhteistyössä Maailman terveysjärjestön (WHO) asiantuntijoiden kanssa. Näiden asiantuntijoiden useimmiten esittämä ilmiö on helleaaltojen intensiivisyyden ja yleisyyden lisääntyminen. Miten voisimme unohtaa, että kesän 2003 helleaallon jälkeen noin kymmenessä Euroopan maassa kirjattiin 70 000 ylimääräistä kuolemantapausta? Mielestämme on otettava käyttöön ehkäisevien toimenpiteiden järjestelmä, helteelle altistumisen vähentäminen, varhaisvaroitusjärjestelmä ja tietenkin tuki ikääntyneille ihmisille. Huomauttaisin myös, että lämpötilojen nousu tuo mukanaan tiettyjen virusten, kuten Italiaan vuonna 2007 iskeneen chikungunya-viruksen, ilmaantumisen. Vaikka tämä ei ollutkaan mikään epidemia, ainakaan asiantuntijoiden mukaan, se oli ehkä varhainen varoitusmerkki lukuisista kulkutaudeista Euroopassa. On selvää, että tämä vaatii myös reaktiota, joka on asianmukainen ongelman mahdollisen laajuuden kannalta, ja vähintäänkin kunnollista koordinointia komission, Tukholmassa sijaitsevan tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen sekä Euroopan pääkaupunkien välillä.

Haluan päättää esitykseni viittaamalla siihen, mikä on terveysalalla ollut kesän 2008 saippuaooppera tai jatkokertomus ja ollut esillä varsin monissa maissa – Ranskassa, Belgiassa ja muissakin. Puhun tietotulvasta, artikkeleista ja tutkimuksista, joista useimmat ovat ristiriitaisia ja jotka koskevat matkapuhelinten todistettuja tai muita terveysriskejä ja etenkin uhkaa, jonka ne muodostavat haavoittuvimmille ryhmille, erityisesti lapsille. Erittäin, etten sanoisi äärimmäisen, mediatietoinen David Servan-Schreiber ei ollut ensimmäinen, joka soitti hälytyskelloja. Päätöslauselmamme kohdissa 21 ja 22 todettu asia on yksinkertainen: kaikissa näissä eri tutkimuksissa kallistutaan siihen suuntaan, että sähkömagneettisilla kentillä on vaikutusta ihmisten terveyteen. Lisäksi altistumista koskevia raja-arvoja – tämä on muistettava – ei ole tarkistettu vuoden 1999 jälkeen, ja ne ovat siten edelleen virallinen Euroopan unionin normi, vaikka samaan aikaan tutkijoiden parissa vallitsee täydellinen erimielisyys siitä, aiheuttavatko GSM-aallot terveysriskejä.

Tämä tieteellinen epävarmuus todennäköisesti jatkuu. Jossain vaiheessa päättäjien on tehtävä päätöksiä, ja juuri niin teemme tänään esiteltävässä päätöslauselmassa.

 
  
MPphoto
 

  Nathalie Kosciusko-Morizet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja esittelijä Frédérique Ries, hyvät naiset ja herrat, Euroopan kansalaiset kaikissa maissa ovat perustellusti huolestuneita ympäristön laadusta sekä ympäristön ja terveyden välisestä yhteydestä.

Ympäristöministereillä oli tilaisuus käsitellä kysymystä viime joulukuussa, ja neuvosto suhtautuu asiaan nyt entistä vakavammin. Asiaan liittyy monenlaista tautioppia, ja vaikka niitä on lukuisia, tosiasioita ja yhteyksiä saasteiden ja terveyden välillä ei vieläkään ole vahvistettu asianmukaisesti. Kyse on hengityselinsairauksista, astmasta, allergioista, syövästä ja hormonaalisista haitta-aineista, etenkin niistä, jotka vaikuttavat väestön haavoittuvimpiin osiin, kuten Frédérique Ries jo huomautti, mukaan lukien lapsiin, raskaana oleviin naisiin, ikääntyneisiin ihmisiin ja heikossa asemassa oleviin ihmisiin.

Kestävän kehityksen edistämiseksi annettu Euroopan unionin uusi strategia, jonka valtioiden ja hallitusten päämiehemme hyväksyivät kesäkuussa 2006, sisältää perustellusti kansanterveyden yhtenä edessämme olevista keskeisistä haasteista. Tavoite on edistää terveyttä ilman syrjintää ja parantaa suojaa nyt uhkaavia terveysriskejä vastaan, ja kaikki tämä on saavutettava – palaan aiheeseen vielä – määrätietoisten ehkäisevien toimenpiteiden avulla.

Nykytilannetta voidaan parantaa monin tavoin, ja kaikki on jo mainittu. Yksi niistä on parempi yhteistyö terveysalan ja ympäristöalan välillä; niillä on valitettavasti joskus tapana kehittyä eri suuntiin. Toinen on tarve parantaa ympäristön laatua, ja sitä me teemme, erityisesti IPPC-direktiiviin ja maaperän laatua koskevaan direktiiviehdotukseen liittyvän työmme avulla, josta puhumme aivan kohta, ja kolmas on tällä hetkellä ajankohtainen tarve parantaa yhteisön asiantuntemusta tällä alalla. Lisäksi teemme kaikki yhdessä työtä kansainvälisellä tasolla, ja erityisesti Maailman terveysjärjestössä. Lopuksi mainitsen vielä tavoitteen, johon pyrimme erittäin käytännöllisesti. Pyrimme nimittäin parantamaan tapaa, jolla ympäristö sisällytetään jokaiseen olennaiseen politiikanalaan, suunnitelmaan ja ohjelmaan, erityisesti vuosille 2004–2010 suunnitellun ympäristöterveysohjelman aikana. Lyhyesti sanottuna on tärkeää saada tämä väliarvio onnistuneesti päätökseen sen varmistamiseksi, että toteutetut toimet ovat mahdollisimman tehokkaita.

Frédérique Riesin tavoin haluan vuorollani korostaa, että tarvitsemme ehkäiseviä toimenpiteitä kaikilla eri toiminta-aloilla ja kaikissa työssänne mainituissa seikoissa.

Neuvosto katsoi viime joulukuun päätelmissään, aivan kuten parlamentti tänään, että toimintaa tarvitaan mahdollisimman pian. Meidän on toimittava nopeasti, ja meidän on toimittava ennakkoon. Meidän on toimittava ehkäisyn ja varovaisuuden periaatteiden mukaisesti, mikä ehdottomasti edellyttää sellaisten uusien välineiden kehittämistä, joiden avulla voidaan ennakoida ja analysoida mahdollisia uhkia heti niiden ilmetessä tai heti epäilysten syntyessä, ja sitä, että pystymme tarkastelemaan näitä erilaisia ongelmia erilaisia taustoja vasten, esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai bioturvallisuuden taustaa vasten, jotka molemmat ovat ihmisten terveyteen liittyviä aloja.

 
  
MPphoto
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, noin vuosi sitten komissio hyväksyi väliarvion Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta vuosille 2004–2010. Tämä arvio on kertomus toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta tähän saakka.

Olen iloinen, että Euroopan parlamentin reaktio tähän väliarvioon on ollut myönteinen ja että se, kuten komissiokin, katsoo ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen olevan erittäin tärkeää. Olen erityisen iloinen siitä, että puheenjohtajavaltio Ranska, sekä tänään että ministerin kautta useaan otteeseen, on osoittanut tukevansa täysimääräisesti tätä aihetta, joka on niin kovin tärkeä Euroopan kansalaisille.

Kuten tiedätte, ympäristön ja terveyden välistä suhdetta koskevan Euroopan toimintasuunnitelman tarkoituksena on parantaa tiedonjakoa ja edistää ympäristön ja terveyden tutkimusta, jotta voisimme paremmin ymmärtää ympäristön ihmisten terveydelle aiheuttamia uhkia ja riskejä. Poliittiset johtajat Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla voivat näin luoda tehokkaampaa lainsäädäntöä ja toimenpiteitä Euroopan kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

Suunnitelma kattaa 13 erityistä tointa vuosille 2004–2010. Se laadittiin Euroopan ympäristö-, terveys- ja tutkimusaloilla toimivien asiantuntijoiden ja elinten laajan kuulemisen jälkeen.

Toimintasuunnitelmassa painotetaan ympäristö-, terveys- ja tutkimusalojen välisen tiiviin yhteistyön ratkaisevaa merkitystä sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Tämä yhteistyö on keskeistä käsiteltäessä parhaalla mahdollisella tavalla keskinäistä vaikutusta, joka ympäristöllä ja terveydellä on toisiinsa.

Neljä vuotta toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen olen iloinen voidessani kertoa, että tämä tiivis yhteistyö eri yksiköiden välillä on nyt vakiintunut. Tämä on selvästi erittäin myönteistä kehitystä, viime vuoden väliarvion mukaan.

Annan teille täsmällisen esimerkin. Jäsenvaltiot työskentelevät nyt yhdessä koordinoidakseen eurooppalaista lähestymistapaa ihmisten biomonitorointia koskevaan kysymykseen. Tähän osallistuvat tutkimus-, terveys- ja ympäristöministeriöt.

Mielestäni on tärkeää lisätä, että viime vuoden edistymiskertomuksen hyväksymisen jälkeen komissio ryhtyi myös muihin tärkeisiin toimiin, jotka koskevat erityisesti ihmisten biomonitorointia, ilmastonmuutoksen ja terveyden välistä suhdetta, sisätilojen ilmanlaatua, ympäristötutkimusta sekä terveyttä ja sähkömagneettisia kenttiä. Olen siksi iloinen siitä, että nämä kysymykset on sisällytetty Euroopan parlamentin mietintöön.

Haluaisin lyhyesti kommentoida tarkemmin uusia kehityskulkuja. Komissio on omaksumassa laajempaa lähestymistapaa kysymykseen sisätilojen ilmanlaadusta. Tämä lähestymistapa vastaa myös Euroopan parlamentin vuonna 2005 hyväksymää päätöslauselmaa. Nyt on ryhdytty moniin toimiin, joissa mennään toimintasuunnitelman erityisiä tavoitteita pidemmälle. Komissio on esimerkiksi rahoittanut uusia tutkimushankkeita, on perustettu asiantuntijatyöryhmä ja hyväksytty vihreä kirja tupakansavusta sekä tieteellisiä lausuntoja. Vielä on päätettävä oikeudellisista keinoista käsitellä sisätilojen ilmanlaatukysymystä parhaalla mahdollisella tavalla.

Ihmisten biomonitoroinnin osalta komissio on pahoillaan siitä, että 24 jäsenvaltion yhteenliittymän esittämää ehdotusta ei katsottu rahoituskelpoiseksi seitsemännen puiteohjelman pohjalta. Joka tapauksessa tässä kuussa julkaistaan uusi tarjouskilpailu ihmisten biomonitorointia koskevista ehdotuksista.

Sillä välin komissio jatkaa ERA-Netin puitteissa ja Ispran yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa tehdyn hallinnollisen järjestelyn puitteissa toteutettavan kokeiluhankkeen valmistelutyötä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

Sähkömagneettisten kenttien osalta komissio seuraa jatkuvasti tieteellistä kehitystä kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevän tiedekomitean sekä sähkömagneettisia kenttiä tutkivan MNT-verkoston avulla.

Komissio edistää tutkimusta tärkeimmillä aloilla määrittääkseen, pitäisikö neuvoston suosituksessa vahvistettuja altistumisen raja-arvoja tarkistaa. Komissio pyysi hiljattain jokaista kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevää tiedekomiteaa harkitsemaan uudelleen kantaansa uusimpien tietojen ja raporttien pohjalta.

Väliarvion mukaan ilmastonmuutoksen ja terveyden välinen suhde on selvästi entistä merkittävämpi kysymys. Tätä suhdetta käsitellään hyvin pian hyväksyttävässä valkoisessa kirjassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Tämä kehitys osoittaa, että komissio antaa suuren painoarvon terveysulottuvuuden sisällyttämiselle entistäkin vahvemmin Euroopan ympäristöpolitiikkaan. Viimeaikainen lainsäädäntö, kuten kemikaaleja koskeva REACH-asetus sekä uusi direktiivi ilmanlaadusta, vahvistavat ympäristön ja terveyden suojelua ja ovat esimerkkejä molemminpuolisesti hyödyllisestä tavasta käsitellä Euroopan kansalaisten ympäristö- ja terveysintressejä.

Lopuksi haluan kiittää esittelijä Frédérique Riesiä mietinnöstä, erinomaisesta työstä ja valtavasta mielenkiinnosta, jota hän on osoittanut kysymykseen ympäristön ja terveyden välisestä suhteesta. Haluan myös toistaa komission vankan aikomuksen jatkaa ponnistelujaan ympäristöterveyssuunnitelman parissa. Komissio haluaa päättäväisesti laatia tehokasta ympäristölainsäädäntöä ja varmistaa nykyisen lainsäädännön moitteettoman täytäntöönpanon sekä ympäristön että Euroopan kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

Tämän huomioon ottaen komissio ottaa aktiivisen roolin valmisteltaessa viidettä ympäristöä ja terveyttä käsittelevää ministerikokousta, joka on tarkoitus pitää heinäkuussa 2009.

 
  
MPphoto
 

  Françoise Grossetête, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, ensin haluan toivottaa tervetulleeksi komission jäsenen lisäksi Nathalie Kosciusko-Morizet’n, jonka vakaumukset ja päättäväisyys tällä alalla tunnetaan hyvin. Haluan tietenkin myös onnitella Frédérique Riesiä erinomaisesta työstä, jonka hän on tehnyt käsitellessään aihetta, joka on kansalaisillemme erityisen tärkeä ja arkaluontoinen. Hippokrates sanoi kerran, että lääketieteen opiskelemiseksi on opiskeltava ilmastoa. Vaikka selkeästi tunnustamme Euroopan komission ponnistelut ympäristöterveystoimintasuunnitelman käynnistämisen jälkeen vuonna 2004, on jokseenkin harmillista, ettei tämä aloite perustu aitoon ehkäisypolitiikkaan, jonka tarkoituksena olisi vähentää ympäristötekijöihin liittyviä sairauksia ja joka pyrkisi selkeään ja hinnaltaan asiamukaisesti arvioituun tavoitteeseen. Kymmenen vuotta sitten, kun ilmastonmuutoksesta keskusteltiin, terveysriskejä sinänsä ei koskaan mainittu. Nykyään helleaaltojen, tulvien, metsäpalojen ja kaikenlaisten luonnonkatastrofien yleisyys Euroopan unionissa muuttaa bakteerien ja virusten aiheuttamien ja joidenkin hyönteisten levittämien sairauksien ilmenemistä. Meidän on siksi opittava ymmärtämään paremmin seurauksia, jotka tällä kaikella voi olla ihmisten ja etenkin yhteiskunnan haavoittuvimpien jäsenten terveydelle, jotta pystymme hallitsemaan paremmin niihin liittyviä riskejä. Kun vuosien 2008–2013 terveysalan toimintaohjelman päätavoite on puuttua perinteisiin terveyden taustatekijöihin kuten ravintoon, tupakointiin sekä alkoholin ja huumeiden käyttöön, tässä vuosien 2004–2010 toimintasuunnitelmassa on tarkoitus keskittyä tiettyihin uusiin terveyshaasteisiin ja puuttua ratkaiseviin ihmisten terveyteen vaikuttaviin ympäristötekijöihin. Tarkoitan myös ilmanlaatua, sähkömagneettisia aaltoja – aihe, joka on jo mainittu – huolestuttavia nanohiukkasia, kuten olemme nähneet REACH-ohjelmassa, syöpää tai perimän muutoksia aiheuttaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi luokiteltuja aineita, hormonaalisia haitta-aineita sekä kaikkia ilmastonmuutoksesta aiheutuvia terveysriskejä, ja olen jo puhunut näistä. Haluan lisäksi myös huomauttaa, että hengityselinsairaudet ovat kuolemantapauksien määrän, ilmenemisen, esiintyvyyden sekä aiheuttamiensa kustannusten suhteen unionissa toisella sijalla oleva sairausryhmä; että ne ovat alle viisivuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy ja että ne yleistyvät edelleen erityisesti ulko- ja sisäilman saastumisen vuoksi.

Viitaten kaupunkien ympäristöterveyttä koskevaan kysymykseen ja erityisesti sisäilman laatuun katson, että komission on tehostettava toimiaan sisäilman saastumisen torjumiseksi, sillä eurooppalaiset viettävät keskimäärin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Tiedämme, että tämä aihe, ympäristön ja terveyden välinen yhteys, on erityisen tärkeä ja arkaluontoinen kysymys, ja meidän on löydettävä asianmukainen ratkaisu siihen mahdollisimman pian kansalaistemme edun vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Anne Ferreira, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies, Nathalie Kosciusko-Morizet ja komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan osoittaa kunnioitusta kollegamme tekemälle työlle ja päättäväisyydelle, jota hän on osoittanut tämän asiakokonaisuuden käsittelyn yhteydessä. Olen itse yhtä päättäväinen, koska ympäristön ja terveyden välinen yhteys, joka nyt on laajalti tunnustettu, tekee aiheelliseksi reaktion poliittisten toimiemme muodossa.

Siksi on oleellista edetä päivittääksemme alaa koskevat tietomme ja pannaksemme täytäntöön suunnitellut toimet, joilla rajoitetaan erityisesti sitä kielteistä vaikutusta, joka ympäristöllämme on ihmisten terveyteen.

Eri aihealueet on määritetty selkeästi, ja toimintasuunnitelma kattaa ne. On ollut välttämätöntä ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ja laatia riskinhallintamenetelmiä mutta myös keskustella muista tekijöistä, kuten sähkömagneettisista kentistä.

Olen myös tyytyväinen siihen, että mietintö sisältää viittauksen Euroopan ympäristöviraston vuonna 2007 laatimaan raporttiin, joka osoittaa, että erityisesti pienhiukkasista ja alailmakehän otsonista johtuva ilman pilaantuminen on merkittävä uhka lapsen normaalille kehitykselle sekä laskee eliniänodotetta unionissa.

Olen kuitenkin pahoillani siitä, ettei työympäristön terveysongelmia ole sisällytetty tekstiin. On muistettava, että miljoonat ihmiset kärsivät nyt sairauksista, jotka liittyvät heidän työympäristöönsä ja joiden aiheuttajat ovat monenlaisia: stressi, työteho, erilaiset saasteet, työpaikan huonoon ergonomiaan liittyvät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja niin edelleen. Toivon muiden valiokuntien pohtivan vakavasti tätä kysymystä.

Kuten Frédérique Ries sanoi, suurin ongelma on se, että olemme jäämässä jälkeen. Komissio ei nähdäkseni ole ollut riittävän aktiivinen itselleen asettamiensa sitoumusten noudattamisessa. Viittaan tässä yhteydessä esimerkiksi nanohiukkaskysymykseen, aiheeseen, joka on tällä hetkellä lukuisien raporttien keskipisteenä ja herättää monia kysymyksiä.

Luin esimerkiksi komission vuonna 2007 esittämästä vuosien 2004–2006 tavoitteita koskevasta tiedonannosta, että tarkoitus oli tarkastella nanohiukkasten mahdollisia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Tämän jälkeen, jaksolla 2007–2010 määrätään toteutettavan tutkimusta, joka keskittyy nanohiukkasten ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheuttamaan riskiin. Tämä tarkoittaa, että kolme vuotta tarkastellaan aihetta ja kolme vuotta toteutetaan tutkimuksia. Mielestäni voisimme olla tehokkaampia.

Tällä riittämättömällä lähestymistavalla on epäilemättä syynsä: inhimillisten resurssien ja varojen puute. Mutta millaista uskottavuutta EU voi odottaa, jos se ei onnistu noudattamaan omia sitoumuksiaan? Tiedämme, että näissä kysymyksissä eurooppalaiset voivat tunnistaa eurooppalaisen ulottuvuuden lisäarvon. Älkäämme siis aiheuttako heille pettymystä.

Päätän kysymykseen, joka on tarkoitettu neuvostolle ja komissiolle: Hyvä komission jäsen, viittasitte yhteistyöhön eri yksiköiden ja tutkimusryhmien välillä, mikä on hyvä asia. Onko myös hallitusten tasolla laadittuja erilaisia kansallisia ympäristöterveyssuunnitelmia koordinoitu Euroopan toimintasuunnitelman kanssa? Lopuksi, arvoisa ministeri, kun saatte jälleen puheenvuoron, voitte ehkä kertoa meille, onko esimerkiksi Ranska liittänyt ponnistelunsa niihin, joita se on tehnyt ympäristöhuippukokous Grenellen puitteissa.

 
  
MPphoto
 

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. (SV) Arvoisa puhemies, puhun usein siitä, että EU:n on muututtava kapeammaksi mutta terävämmäksi eli että meidän on keskitettävä toimemme samalla, kun noudatamme toissijaisuusperiaatetta. Tämä strategia on juuri tällainen alue. Haluan ottaa esiin joitakin asioita, joita esittelijämme Frédérique Ries käsittelee mietinnössään. Hänen arvostelunsa määrällisten tavoitteiden ja indikaattorien puutteesta on todella vakavaa. Meidän on täydennettävä strategiaa. Riesin ja monien muiden parlamentin jäsenten arvostelu, jonka mukaan ehkäiseviä toimenpiteitä on liian vähän, on vakavaa. Se kohdistuu tähän materiaaliin, ja meidän on otettava se huomioon tulevassa työssä.

Haluan painottaa erityisesti kolmea aluetta: heikkoja ryhmiä, kansantauteja ja ilmaston ja terveyden välistä yhteyttä. Meidän on kehityttävä huomattavasti aikuisten ja lasten sekä naisten ja miesten hoidon ja lääkityksen erojen näkemisessä. On skandaali, ettei tämä vieläkään ole itsestään selvää ja ettei sitä ole otettu huomioon lääketieteellisessä tutkimuksessa ja hoidossa.

Aloitettu potilaiden liikkuvuutta sisämarkkinoilla koskeva työ on äärettömän tärkeää eri potilasryhmille, esimerkiksi niskavammoista kärsiville, joiden hoidossa pätevät eri normit eri jäsenvaltioissa.

Olen tyytyväinen siihen, että puheenjohtajavaltio Ranska keskittyy Alzheimerin tautiin, yhteen suurista kansantaudeistamme, mutta tarvitsemme koordinoitua lähestymistapaa myös diabeteksen, astman ja reumatismin kohdalla, vain joitakin esimerkkejä mainitakseni. Tämä koskee myös työympäristöön liittyviä vammoja.

Todistamme parhaillaan Euroopassa ja maailmassa kehitystä, johon liittyy enemmän kulkutauteja ja laajemmalle leviäviä viruksia, bakteereja ja loisia kuin mitä olemme nähneet todella pitkään aikaan. Suuri osa niistä liittyy tietenkin ilmastonmuutokseen.

Antibiooteille immuunit bakteerit johtavat siihen, että lääkkeet ja hoidot eivät auta, ja ovat yksi pakottavimmista terveysongelmistamme. On valitettavaa, että uusien antibioottien kehittäminen on suurelta osin pysähtynyt suurissa lääkealan yrityksissä. Toivon puheenjohtajavaltion ja komission puuttuvan pikaisesti tähän erittäin vakavaan ja suureen ongelmaan.

Tarvitsemme myös analyysia erilaisista mahdollisista ilmastonmuutostilanteista. Miten kahden asteen, neljän asteen tai vielä suurempi maapallon lämpötilan muutos vaikuttaisi terveyteen Euroopassa? Tällaisesta ei ole vielä saatavilla tietoja. Jos aiomme pystyä tekemään konkreettisia ja hyviä päätöksiä ilmastopaketista, tarvitsemme myös luotettavaa materiaalia erilaisista mahdollisista ilmastotilanteista, joista meidän on selvittävä tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, käyttäessäni puheenvuoron UEN-ryhmän puolesta keskustelussa väliarviosta Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010) haluan kiinnittää huomion seuraaviin kysymyksiin.

Ensinnäkin erittäin asianmukaiset toimenpiteet luonnonympäristön parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi edellyttävät lisävaroja. Tämä saattaa julkisviranomaiset ja taloudelliset yksiköt uusissa jäsenvaltioissa erityisen vaikeaan tilanteeseen. Uudet jäsenvaltiot keskittyvät tietenkin lähinnä Euroopan unionin kehittyneempien maiden kiinni ottamiseen.

Toiseksi Euroopan unioni pyrkii ottamaan johtoaseman esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen rajoittamisessa, mutta komissio asetti rajat ottamatta huomioon, miten paljon yksittäisten jäsenvaltioiden olisi korvattava aiempaa kehitystä. Tästä seurasi, että kotimaalleni Puolalle myönnettiin alempi hiilidioksidipäästöraja. Tämä johti siihen, että sähkön hinta nousi välittömästi 10–20 prosenttia. Odotan kauhulla, miten paljon sähkön hinta nousee vuoden 2013 jälkeen, kun voimaloiden on hankittava kaikki päästöoikeutensa vapailta markkinoilta. Järkevästä toimenpiteestä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi ja siten ilmastonmuutoksen torjumiseksi on näin tullut taakka kuluttajille, ja se on johtanut yhä yleisempään yhteiskunnalliseen tyytymättömyyteen.

Kolmanneksi mietinnön sisältämät terveydenhoitoa koskevat asianmukaiset toimenpiteet edellyttävät myös lisävaroja. Vähemmän kehittyneiden jäsenvaltioiden on erityisen hankalaa löytää näitä varoja, sillä niillä on jo suuria vaikeuksia rahoittaa kansalaistensa perusterveydenhoitoa. Lopuksi haluan kiittää Frédérique Riesiä erittäin kattavasta ja yksityiskohtaisesta mietinnöstä luonnonympäristön vaikutuksista ihmisten terveyteen.

 
  
MPphoto
 

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, toimintasuunnitelma on edennyt puoleenväliin, ja siksi vuorossa on tilanteen kartoitus. Meidän on kysyttävä itseltämme, onko näkyviä tuloksia saatu aikaan.

Komissio rentoutuu ja on tyytyväinen. Kun ilma, jota hengitämme, ja vesi, jota juomme, kuitenkin saavat meidät sairastumaan, Euroopan on korkea aika ryhtyä vetojuhdaksi maailmanlaajuiselle uudelle tavalle käsitellä tällaisia terveysriskejä. Siksi toimintasuunnitelma ei saa olla vain nykyisen EU:n politiikan koriste, vaan siinä on asetettava uusia tavoitteita.

Olen tyytyväinen siihen, että ympäristövaliokunta omaksui erittäin kriittisen kannan toimintasuunnitelmaan ja vaati selviä parannuksia. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että toimintasuunnitelma on tuomittu epäonnistumaan, jos se ei perustu aktiivisesti ehkäisevään politiikkaan. Yhden asian on myös oltava selvä: ilman selviä määrällisiä tavoitteita se pysyy hampaattomana tiikerinä.

Olemme iloisia siitä, että myös ympäristömietinnössä näkyy vihreä ote, erityisesti nanoteknologian osalta. Selvää on, että mahdolliset uudet vaarat otetaan toimintasuunnitelmassa vain puutteellisesti huomioon. On suorastaan skandaali, että EU:n komissio hautaa päänsä edelleenkin hiekkaan nanoteknologian riskien kohdalla ja väittää nykyisen lainsäädännön olevan riittävä. Me tiedämme, että asia on juuri päinvastoin. Nanoteknologiaa käytetään periaatteessa oikeudellisessa tyhjiössä.

Sitten sähkömagneettisesta saasteesta. Tässäkin asiassa tiedämme, että sähkömagneettinen säteily muodostaa suuren ja kasvavan ongelman. Siksi emme voi Euroopan parlamenttina vesittää raja-arvoja, jotka ovat jo nyt aivan liian korkeita. Sisätilojen ilmanlaadusta on sanottava, että EU on saanut paljon aikaan pienhiukkasilta suojelun osalta, mutta me vietämme suurimman osan aikaamme suljetuissa tiloissa. Tältä komissio ei saa enää sulkea silmiään.

Vaadimme komissiolta selkeitä lainsäädäntöehdotuksia ilmanlaadun parantamiseksi kaikilla olennaisilla aloilla, esimerkiksi rakennushankkeiden ja huonekalujen liima-aineiden yhteydessä.

Meille on erittäin tärkeää, että nimenomaan erityisen haavoittuvien ryhmien, kuten lasten ja raskaana olevien naisten, suoja otetaan paremmin huomioon, ja ennalta varautumisen periaatteen on oltava hallitseva kaikissa kysymyksissä. Olisimme tietenkin toivoneet saavuttavamme enemmän, mutta toivomme, että komissio ei lakkaa toimimasta tällä alalla ja että tilanne ei jämähdä paikalleen vaan että voimme ottaa askeleen eteenpäin.

 
  
MPphoto
 

  Bairbre de Brún, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (GA) Haluan osoittaa tyytyväisyyteni tähän Frédérique Riesin mietintöön.

Vetoan komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta ne sitoutuisivat jälleen täysimääräisesti Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman tavoitteisiin ja lisäksi tehostamaan suunnitelmaa tekemällä siitä kunnianhimoisemman ja paremmin tarpeitamme vastaavan. Olen erityisen tyytyväinen siihen, mitä komission jäsen Dimas sanoi. Tiettyjen syöpätyyppien esiintymisen lisääntyminen osoittaa, ettemme voi jäädä lepäämään laakereillemme.

Erityisesti haluan erottaa mielenterveyden alan toiminnan äärimmäisen merkittäväksi. Mielenterveyden ongelmat ovat suuri itsemurhien riskitekijä Irlannissa, ja itsemurhat ovat nuorten ihmistemme yleisin kuolinsyy. EU:n on tuettava enemmän asianmukaisten ehkäisystrategioiden kehittämistä. Kaikki toimet, jotka auttaisivat meitä edistämään mielenterveyttä, olisivat erittäin tervetulleita sekä EU:n että kansainvälisellä tasolla.

Tuen myös vaatimusta toimista, jotka koskevat sisätilojen ilmanlaatua sekä laitteisiin ja irtaimistoihin sisältyvien kemiallisten aineiden turvallisuutta. Komissio on ryhtynyt joihinkin tärkeisiin toimiin, mutta tarvitsemme kokonaisvaltaista sisätilojen ilmanlaatua koskevaa politiikkaa, sillä hengityselinsairaudet ovat EU:ssa erittäin yleisiä.

Meidän on myös tarjottava tukea pk-yrityksillemme varmistaaksemme, että ne pystyvät noudattamaan ympäristöterveyssäädöksiä, ja parantaaksemme niiden vaikutusta ympäristöön. Vaalipiirissäni tuettiin tähän aiheeseen liittyvää hienoa hanketta Interreg-varoista.

Ilmastomme muuttuu, ja tämä tuo mukanaan uusia haasteita sekä terveys- että ympäristöalalle. Ilmastonmuutoksen ympäristöllemme ja terveydellemme muodostamiin uusiin uhkiin on vastattava päättäväisesti ja tehokkaasti.

Paljon on tehty, mutta haluan lähettää tänään Euroopan komissiolle seuraavan viestin: enemmän kunnianhimoa ja järkeviä, konkreettisia toimia!

 
  
MPphoto
 

  Irena Belohorská (NI). - (SK) Kiitos siitä, arvoisat komission jäsen ja ministeri, että tulitte kuuntelemaan mielipiteitämme. Kiitos Frédérique Riesille, esittelijälle, tämän mietinnön laatimisesta. Tämä on erittäin kunnianhimoinen ohjelma, jota on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta arvioida. Lisäksi arvioimme kunnianhimoisten tavoitteiden täytäntöönpanoa 27 jäsenvaltion erittäin erilaisissa olosuhteissa; terveydenhoitojärjestelmät ja luonnonympäristöt ovat erilaisia.

Yksi vakavimmista jatkuvista huolenaiheista on syöpä. Olemme usein saaneet erittäin pelottavia tulevaisuudenennusteita. Tilastot osoittavat, että tämä sairaus johtaa valtavaan menetykseen ennen kaikkea työ- ja eläkeikäisen väestön keskuudessa. Useissa tapauksissa ympäristön vaikutus väestön terveydentilaan on todistettu selvästi.

Vähemmän tärkeää ei ole – ja mietintö tukee tätä painotustani – tiedottaminen väestölle ympäristön vaikutuksista terveyteen ja vakavien sairauksien esiintymistiheydestä ja eri kansalaisjärjestöjen kyvystä tukea näitä toimia.

Jokaisella kolikolla on kaksi puolta: yhtäältä tärkeä rooli on Euroopan unionin ja paikallisten toimijoiden tiedonvälityksellä, mutta toisaalta on erittäin tärkeää, että väestö pääsee käyttämään tietoa ja tietää, mistä sitä saa ja miten sitä on käsiteltävä.

Ehkäisy on tehokasta vain, jos se ymmärretään ja tulkitaan oikein, ja jos nämä edellytykset täyttyvät, on myös mahdollista seurata reaktiota todellisina lukuina. On mahdollista arvioida suunnitelmaa lyhyellä aikavälillä, mutta näiden työkalujen täytäntöönpanon tärkeimpiä seurauksia tarkkaillaan ja määritetään parhaiten pitkällä aikavälillä.

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tämä arvio on erittäin tervetullut, tarvitsemme mielestäni myös enemmän rehellisyyttä tässä keskustelussa. Meidän on myös hyväksyttävä, ettemme voi suojella ihmisiä – kansalaisiamme – heiltä itseltään eikä meidän pitäisi yrittää ennakoida kaikkia elämän riskejä. Väestön kannatus EU:n hankkeelle on todella vaarassa, jos annamme sellaisen kuvan, että kutsumuksenamme on säädellä jokaista elämämme osatekijää – ja tämä on tulkinta kentällä tällä hetkellä. Meidän on huolehdittava siitä, että kerromme täsmälleen, mistä EU:n hankkeessa on kyse.

Haluaisin myös vakuuttua siitä, ettei suurin osa tästä suunnitelmasta ole vain jo suunniteltujen hankkeiden uudelleen pakkaamista ja uudelleen nimeämistä. Tarvitsemme EU:n nykyisen lainsäädännön parempaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja parempaa valvontaa ja toteuttamista komission taholta. Parempi arviointi ja tosiaan myös keskustelu nykyisen lainsäädännön esittelystä ja tehokkuudesta on minun mielestäni ensisijainen tavoite.

Ensisijaisena painopisteenä lainsäädännön kannalta tässä parlamentissa on oltava ilmasto- ja energiapaketti. Ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen monin tavoin, muun muassa aliravitsemuksena, joka johtuu ruoanpuutteesta joissakin osissa maailmaa; kuolemantapauksina ja loukkaantumisina äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien, myrskyjen ja tulipalojen seurauksena sekä näistä johtuvina yhteiskunnallisina ongelmina; erilaisten ripulitautien lisääntymisenä; sydän- ja hengityselintautien yleistymisenä; vakavina vedenpuutteeseen – yli 40 prosenttia maailmasta kärsii osittain vedenpuuteongelmista kymmenen vuoden sisällä – ja juomaveteen liittyvinä ongelmina. On hienoa, että tässä päätöslauselmassa väliarviosta tunnistetaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset, ja se saa minulta suosionosoitukset.

Toinen seikka ja erittäin vakava aihe – joka todella on edelleenkin vailla ansaitsemaansa huomiota Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla – on koko Euroopan mielenterveyteen liittyvä aihepiiri. Joka neljäs eurooppalainen kärsii mielenterveysongelmista ainakin kerran elämässään. Pelkästään Irlannissa mielenterveysongelmien kustannusten arvioidaan olevan jopa neljä prosenttia BKT:stämme, ja traagista on, että pelkästään viime vuonna tuli ilmi 460 itsemurhaa – rekisteröityä itsemurhaa. Tämä merkitsee 12 prosentin nousua vuoteen 2006, verrattuna – Irlannissa, maassa, joka ”paras paikka elää” -mittareissa on erittäin korkealla, luullakseni heti Luxemburgin jälkeen. (En tiedä, kuka laatii näiden mittareiden kriteerit.) Meidän on kuitenkin kyseenalaistettava tämä.

Tämä mielenterveyteen liittyvä ongelma Euroopassa ja arvioidut ongelmat ansaitsevat huomiota ja asiaankuuluvia ehkäisystrategioita tällä erittäin tärkeällä alalla. Esittelijän ennuste siitä, että toimintasuunnitelma on tuomittu epäonnistumaan, kokonaan tai osittain, on huolestuttava, ja haluaisin kuulla komission – mutta myös puheenjohtajavaltion – vakuuttavan, ettei näin tapahdu.

 
  
MPphoto
 

  Evangelia Tzambazi (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, onnittelen esittelijää kattavasta ja yhtenäisestä mietinnöstä, jossa arvioidaan objektiivisesti Euroopan toimintasuunnitelman (2004–2010) täytäntöönpanossa saavutettua edistystä huomioiden samalla puutteet ja uudet tiedot.

Haluan ottaa esiin joitakin kysymyksiä, jotka liittyvät sisätilojen ilmanlaatuun ja sen vaikutukseen ihmisten, etenkin haavoittuvimpien ryhmien, kuten lasten ja ikääntyneiden ihmisten, terveyteen. Kun pidetään mielessä, että vietämme 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, Euroopan komission on välittömästi alettava laatia strategiaa asiaan puuttumiseksi, keskittyen sekä suuntaviivojen vahvistamiseen että erilaisille biologisten ja kemiallisten saasteiden lähteille altistuvien kansalaisten suojelemiseen.

On olennaista laatia sopiva kehys kemikaaleille altistumisen vähentämiseksi. Erityisesti on painotettava julkisten rakennusten, toimistojen ja koulujen kuntoa, jotta voimme suojella kaikkein haavoittuvimpia.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Wojciechowski (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, terveyden ja ympäristön välinen yhteys on ilmiselvä, aivan kuten ympäristön ja maatalouden välinen yhteys, koska järkevä ja mielekäs maanviljely auttaa suojelemaan ympäristöä.

Valitettavasti maataloudessa esiintyy tiettyä kehitystä, joka on vahingollista ympäristölle. Pienet perhetilat katoavat, ja eurooppalaisesta maanviljelystä tulee aina vain teollistuneempaa, mikä on haitallista ympäristölle. Maatalouspolitiikassa pitäisi tehdä enemmän pienten perhetilojen suojelemiseksi, koska niitä pyöritetään ympäristöystävällisemmin.

Muuntogeenisiä organismeja käyttävä tekniikka muodostaa uuden uhan. Se yleistyy edelleen huolimatta monista vakavista huolenaiheista, jotka liittyvät muuntogeenisten satojen kielteisiin vaikutuksiin ympäristöön sekä ihmisten ja eläinten terveyteen. Euroopan unionin on toimittava varovasti muuntogeenisten tuotteiden osalta. Kannatan Frédérique Riesin mietintöä. Esittelijä ansaitsee onnittelut erinomaisesta työstään.

 
  
MPphoto
 

  Satu Hassi (Verts/ALE).(FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, lämmin kiitos esittelijä Riesille erinomaisesta työstä, ikävä kyllä voin yhtyä siihen kritiikkiin, jota monet kollegat ovat tätä itse toimintaohjelmaa kohtaan esittäneet. Ohjelma perustuu olemassa oleviin toimenpiteisiin, ei tien näyttämiseen eteenpäin.

Kerran toisensa jälkeen varovaisuusperiaate unohdetaan, kun innostutaan uusista keksinnöistä. Nyt tämä tilanne vallitsee nanomateriaalien ja sähkömagneettisten kenttien osalta. Nanomateriaalit yleistyvät nopeasti jopa kuluttajatuotteissa, mutta lainsäädäntö laahaa perässä, vaikka tutkijat varoittavat, että nanomateriaaleista voi tulla vastaava terveysongelma kuin asbestista, ellemme ota riskejä vakavasti. Sama koskee sähkömagneettisia kenttiä, joille sadat miljoonat ihmiset altistetaan, vaikka tunnemme vaikutuksia hyvin vähän. Joissakin maissa, kuten Italiassa, on 500 metrin turvaraja tukiasemien ja koulujen välillä, mutta Suomessa on jopa koulujen katoilla tukiasemia. Tähän tarvitaan kiireesti uusia eurooppalaisia normeja, jotka ottavat huomioon tieteen tulokset.

 
  
MPphoto
 

  Jana Bobošíková (NI). - (CS) Hyvät kollegat, olen täysin samaa mieltä Frédérique Riesin arviosta ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta. Kuten esittelijä, minäkin uskon suunnitelman olevan mahdoton tulkita ja tuomittu epäonnistumaan. Jotkin sen tavoitteista, kuten itsemurhien ehkäiseminen tai ilmastonmuutoksen vaikutusta ihmisten terveyteen koskeva viestintästrategia ovat hämmästyttäviä. Suunnitelma on perusteeton sekä taloudellisesti että etenkin organisatorisesta näkökulmasta. Täytäntöön pantavat toimet ovat epämääräisiä, ja vastausten antamisen sijaan ne antavat aihetta epäilyksille ja kysymyksille. Lisäksi asiakirjassa kopioidaan Maailman terveysjärjestön vastaavaa suunnitelmaa.

Euroopan ympäristöterveyssuunnitelma on valitettavasti vain taas yksi aihe oikeutetulle kritiikille, jonka aiheena on veronmaksajien rahojen tuhlaaminen ja turha byrokratia Brysselissä. Mielestäni komission pitäisi välittömästi lopettaa tämän suunnitelman täytäntöönpano, tehdä tiiviimpää yhteistyötä Maailman terveysjärjestön kanssa ja ehdottomasti jättää julkistamatta uusi vaihe terveyssuunnitelmassa Euroopan tasolla.

 
  
MPphoto
 

  Edite Estrela (PSE).(PT) Haluan aloittaa onnittelemalla Frédérique Riesiä erinomaisesta työstä. Huonon ympäristön ja terveysriskien välinen suhde on nyt selvä. Nykyään esiintyy enemmän ympäristötekijöihin ja ilmastonmuutokseen liittyviä sairauksia, kuten hengityselinsairauksia, allergioita ja syöpiä.

Ilmaston lämpeneminen on uusien kulkutautien aiheuttaja. Tutkimusten mukaan kuivat kaudet ja tulvat tappavat enemmän ihmisiä kuin mikään muu luonnonkatastrofi. Huono ilmanlaatu kouluissa ja terveydenhuollon laitoksissa aiheuttaa myös vakavia ongelmia.

Yhä useammat ihmiset sairastuvat suurten kaupunkien ja rakennusten ilmansaasteiden, veden ja jopa pohjaveden saastumisen, kasvinsuojeluaineiden aiheuttaman maatalousmaan pilaantumisen sekä jätevesien ja kaupunkijätteen käsittelyn puuttumisen takia. On ryhdyttävä toimenpiteisiin tulevien ongelmien ehkäisemiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Luca Romagnoli (NI). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Frédérique Riesin mietintö on ehdottoman moitteeton, varsinkin kun esittelijä seuraa komission suunnittelemien toimien täytäntöönpanoa tiiviisti ja tarkasti esittäen myös kysymyksiä ja vaatii lisätoimia toivottuun ehkäisystrategiaan, jonka on luonnehdittava Euroopan poliittisia toimia.

Kannatan myös komissiolle osoitettua pyyntöä julkaista vihreä kirja sisäilman laadusta, ja haluan kiinnittää huomion esittelijän osoittamaan herkkyyteen puhuttaessa sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

Kaiken kaikkiaan kannatan kaikkea Frédérique Riesin sanomaa, ja toivon, että mietintö saa mahdollisimman suuren kannatuksen parlamentilta.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisten terveyteen huomattavasti, lähinnä lämpötilan nousun aiheuttaman tiettyjen tartunta- ja loistautien lisääntymisen kautta.

Helleaaltojen, tulvien ja viljelemättömän maan tulipalojen yleisyys voi johtaa muiden sairauksien ilmenemiseen, puutteelliseen hygieniaan ja kuolemantapauksiin.

Kesäisin Romania kärsii entistä enemmän helteen, tulvien ja myrskyjen kausista. Tämän kesän tulvat jättivät tuhannet Romanian kansalaiset ilman suojaa ja hygieniaa.

Pyydän komissiota tarjoamaan Romanialle asianmukaista taloudellista apua näiden luonnonkatastrofien vaikutusten lieventämiseksi.

Liikenne aiheuttaa 70 prosenttia kaupunkien saasteista, joten sen päästöjen vähentämisen on tarkoitus osaltaan parantaa ilmanlaatua. Direktiivien polttoaineiden laadusta, tieliikenneajoneuvojen päästöjen vähentämisestä sekä ekologisten ajoneuvojen käyttöönoton edistämisestä kaupunkiliikenteessä on tarkoitus osaltaan vähentää ympäristön saastumista.

Siitä huolimatta on tärkeää seurata niiden täytäntöönpanoa ja saavutettuja tuloksia.

 
  
MPphoto
 

  Daciana Octavia Sârbu (PSE).(RO) Kansainvälisessä BioInitiative-raportissa sähkömagneettisista kentistä ja niiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen tuodaan esiin huolenaiheita ja todetaan, että nykyiset raja-arvot, jotka koskevat suojelua ionisoimattomalta säteilyltä, ovat vanhentuneita, ja että tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, jotta voidaan vähentää ihmisten altistumista matkapuhelinoperaattoreiden käyttämien laitteistojen aiheuttamalle säteilylle.

Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä säteily aiheuttaa terveysongelmia, kuten unihäiriöitä, lasten leukemiaa ja huomattavaa stressin lisääntymistä, ja että matkapuhelimen käyttö kymmenen vuoden ajan kaksinkertaistaa aivosyövän riskin. Uudessa terveystoimintasuunnitelmassa on otettava huomioon nämä uhat, jotka kasvavat uusien tekniikoiden kehittymisen myötä ja saavat jalansijaa maaseutualueilla ja kehittyvissä maissa.

Meidän on jatkettava tutkimusta tällä alalla ja mielenterveyteen, kuten stressiin ja masennukseen, liittyvillä aloilla määrittääksemme, voidaanko ne todella liittää ionisoimattomaan säteilyyn.

 
  
MPphoto
 

  Genowefa Grabowska (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää mietinnöstä, jonka aihe on erittäin tärkeä kaikille meille eurooppalaisille. Haluan keskittyä yhteen erityiseen seikkaan ja korostaa biomonitoroinnin merkitystä. Tämä on menettely, jonka avulla mitataan ympäristön saastumisen ja eurooppalaisten terveyden välistä suhdetta. Emme saa pihistellä tähän strategiaan osoitettavien varojen kohdalla. Meidän on investoitava tutkimukseen ja sitten toteutettava sen tulokset. Lisäksi emme saa ainoastaan puhua kauniisti varovaisuusperiaatteesta. Meidän on sovellettava tätä periaatetta aina, kun olemme epävarmoja tietyn ympäristökysymyksen mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta terveyteemme. Varovaisuusperiaate estää myös tautien leviämistä. Se ehkäisee allergioiden yleistymistä ja parantaa tapaa, jolla eurooppalaiset elävät ja toimivat. Mielestäni Euroopan unionin on tehtävä enemmän ympäristöstä johtuvien tautien alalla ja ryhdyttävä tehokkaampiin toimiin kansalaisten edun vuoksi. Odotan myös komission tekevän niin.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) Haluan onnitella esittelijää Frédérique Riesiä mietinnöstä, jossa kuvaillaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon laajuutta ja esitetään monia suosituksia seuraavaa vaihetta varten.

Olen tyytyväinen Euroopan komission käyttöön ottamiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa sisätilojen olosuhteita. Lääkärinä katson tämän askeleen olevan erittäin tärkeä. Toimistoissa, kouluissa ja kodeissa me kaikki vietämme ylivoimaisesti suurimman osan ajastamme suljetuissa tiloissa. Korkeat saastetasot voivat johtaa astmaan, allergioihin ja jopa syöpään. Kannatan siksi ehdotusta julkaista vihreä kirja ja hyväksyä kunnollinen eurooppalainen strategia aiheesta.

Pidän myös tärkeänä, että huomiomme kiinnitetään sähkömagneettiseen säteilyyn. Tekninen edistys voi asiattomasti tai liiallisesti käytettynä muodostaa selvän terveysriskin, joka voi ilmetä unihäiriöinä, Alzheimerin tautina, leukemiana tai muina häiriöinä. Euroopan yhteisön on siksi sitouduttava asiaan aktiivisemmin ja omaksuttava kanta tähän moderniin uhkaan sekä ryhdyttävä käytännön toimiin.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE).(RO) Haluaisin lisätä, että unionin väestö ikääntyy ja että katson, että Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmassa pitäisi käsitellä ikääntyvien ihmisten ongelmia.

Vuoden 2010 tavoite ei kuitenkaan ole kovin lähellä. Mielestäni tarvitaan pitkän aikavälin näkökulmaa ja asianmukaista strategiaa. Emme myöskään saa unohtaa, että syntyvyys on laskenut viime vuosina. Joissakin jäsenvaltioissa lapsikuolleisuus on yleistä. Unionin taloudellinen kestävyys perustuu nuoreen ja terveeseen Euroopan väestöön, ja vastaavasti unionin on saatava aikaan konkreettinen toimintasuunnitelma yhteisön tarvitseman luonnollisen kasvun varmistamiseksi.

Lopuksi muistutan teitä tarpeesta tehdä epidemiologisia tutkimuksia, komission valvonnassa, sähkömagneettisen säteilyn vaikutuksesta ihmisten terveyteen.

 
  
MPphoto
 

  Nathalie Kosciusko-Morizet, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan korostaa sitä, että monet tässä keskustelussa puhuneista parlamentin jäsenistä ovat päättäneet ottaa mukaan muita ympäristöongelmia. Mielestäni he ovat oikeassa niin tehdessään, ja näin ollen kehotatte meitä itse asiassa koordinoimaan ja integroimaan paremmin ympäristöpolitiikan eri alueita. Panin merkille esimerkiksi ilmastonmuutosviittaukset Lena Ekin, Silvia-Adrina Ţicǎun ja jopa Zbigniew Krzysztof Kuzmiukin puheenvuoroissa, vaikka viimeksi mainittu keskittyikin puheessaan toiseen suuntaan, ja Janusz Wojciechowskin viittauksen maatalouden ongelmiin sekä Edite Estrelan tekemän viittauksen yhdyskuntajätevesidirektiiviin. Kaikki nämä aiheet liittyvät toisiinsa, ja tämän näennäisen monimutkaisuuden on annettava meille lisäintoa, jota tarvitaan ympäristöterveyskysymyksiä koskevan tietomme parantamiseksi. Kyllä, hyvä Avril Doyle, puheenjohtajavaltio on erittäin motivoitunut etenemään tähän suuntaan. Tämä saavutetaan niiden direktiivien avulla, joita työstämme parhaillaan, nimittäin IPPC-direktiivi, ehdotus maaperädirektiiviksi ja energia-ilmastopaketti, kun minua nyt muistutettiin yhteydestä ilmastonmuutokseen. Näiden direktiivien avulla puutumme tavallaan aiheisiin ja luomme yhteyksiä erilaisiin tunnettuihin tauteihin, kuten syöpään, johon Irena Belohorská jo viittasi.

Monia uusia ongelmia, joita monet teistä mainitsivat, on kuitenkin myös ilmenemässä: sähkömagneettiset aallot on tietenkin aihe, josta on tehty tutkimuksia – tarkoitan etenkin Interphone-tutkimusta – mutta olemassa on myös uusia tekniikoita, joita ilmestyy jatkuvasti markkinoille ja jotka ilman muuta velvoittavat meidät omaksumaan erittäin pitkän aikavälin lähestymistavan. Ajattelen myös sisäilman laatua, jonka moni teistä mainitsi. Sitä ei itse asiassa saisi pitää uutena aiheena, koska se on ollut aina olemassa, mutta sisäilmaa tutkittu on paljon vähemmän kuin ulkoilman laatua, vaikka vietämme 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa.

Anne Ferreira esitti minulle kysymyksen siitä, onko Grenellen ympäristöhuippukokouksen ja tämän eurooppalaisen suunnitelman välillä olemassa yhteys, esimerkiksi Ranskassa kansallisella tasolla. Grenellen ympäristöhuippukokouksessa olemme käsitelleet paljon ympäristöterveyskysymyksiä ja törmänneet samoihin ongelmiin kuin ne, joita te olette kommentoineet tavalla tai toisella. Ensinnäkin meillä on tunnetut taudit, hyvin dokumentoidut aiheet, joiden kohdalla meidän on edettävä, etenkin ympäristöön liittyvät syövät. Sen lisäksi meillä on kaikki uudet huolenaiheet, joiden kohdalla voimme mennä pidemmälle. Ympäristöhuippukokouksessa olemme esimerkiksi määränneet kaikkien nanohiukkasten luokittelusta, markkinoille saatettavien nanohiukkasten pakollisen ilmoitusprosessin käynnistämisestä, sisäilman laadun paremmasta sääntelystä ja valvomisesta sekä kaikkien koriste-esineiden ja irtaimiston, joista osa heikentää sisäilman laatua, paremmasta sääntelystä.

Hyvä Anne Ferreira, kysyitte myös, onko kansallisia ympäristöterveyssuunnitelmia ja eurooppalaista suunnitelmaa koordinoitu keskenään. On selvää, että tällainen suhde aiheuttaa ongelmia. Olemme vaiheessa, jossa jokainen jäsenvaltio laatii suunnitelmansa omien ongelmiensa pohjalta. Tämän sanottuani totean, että mielestäni mahdollinen koordinointi voisi käynnistyä tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen, ja tällöin voitaisiin valmistella seuraavaa vaihetta. Lopuksi, jos sallitte, arvoisa puhemies, haluaisin aivan lyhyesti viitata siihen – haluamatta loukata miehiä, jotka ovat myös läsnä ja joita kiitän osallistumisesta – että puheenvuoroja ovat käyttäneet tänä aamuna lähinnä naiset ja että näen tässä ongelman sijaan tilaisuuden ja ehkä merkin toivosta.

 
  
MPphoto
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kiitän teitä rakentavasta keskustelusta, jota olemme käyneet ympäristön ja terveyden välistä suhdetta koskevasta tärkeästä kysymyksestä. Mielestäni tämä keskustelu on ollut erittäin hyödyllinen tilaisuus vaihtaa näkemyksiä saavutetusta edistyksestä ja keskeisillä aloilla tehdystä tutkimuksesta, tarkoituksena määrittää, onko neuvoston suosituksessa vahvistettuja altistumisen raja-arvoja tarkistettava.

Komissio pyysi hiljattain kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevää tiedekomiteaansa ottamaan huomioon mietinnön uusimmat tiedot kantansa tarkistamiseksi.

Viimeaikaiset tapahtumat ja ympäristön ja terveyden välisen suhteen erityisiä kysymyksiä koskevat komission aloitteet ovat erittäin merkittäviä. Ne osoittavat, että keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ympäristö-, terveys- ja tutkimussektoreiden välille kehittyvän yhteistyön rinnalla on mahdollista ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin terveysulottuvuuden sisällyttämiseksi entistä enemmän ympäristöpolitiikkaan, mikä hyödyttää sekä ympäristöä että terveyttä.

Nyt koordinaatioon, jonka yksi puhujista mainitsi. Eri kansallisia ympäristöterveystoimintasuunnitelmia voidaan koordinoida ensinnäkin Euroopan komission siipien suojassa toimivan ympäristöterveysfoorumin ja toiseksi WHO:n kautta. Komissio osallistuu aktiivisesti jälkimmäiseen aiheeseen liittyviin toimiin.

Nanomateriaalien osalta komissio hyväksyi kuusi viikkoa sitten, 17. kesäkuuta 2008, tiedonannon EU:n lainsäädännön soveltamisesta nanomateriaaleihin, mikä korostaa ehkäisyperiaatteen soveltamisen merkitystä tällä alalla.

EU:n lainsäädännössä ei tosin suoraan viitata termiin ”nanomateriaalit”, mutta pitäisi hyväksyä, että EU:n lainsäädäntö kattaa suurelta osin nanomateriaaleihin liittyvät riskit. Komissio on tietenkin päätellyt, että nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa on nopeutettava ja että asiaan liittyviä tekstejä, kuten vaatimuksia ja teknisiä ohjeita, on tarkistettava niin, että niitä voidaan paremmin soveltaa nanomateriaalien kohdalla. Komissio jatkaa tietenkin myös asiaan liittyvän tutkimuksen tukemista nykyisten tietoaukkojen täyttämiseksi.

Ilmastonmuutoksen ja terveyden välinen suhde on väliarvion mukaan selvästi yksi entistä tärkeämmistä kysymyksistä, ja olen iloinen siitä, että sitä ovat painottaneet monet puhujat tänään. Aihetta käsitellään valkoisessa kirjassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, joka hyväksytään pian.

Puolalaisen parlamentin jäsenen kommentista, joka ei liity suoraan keskusteltavana olevaan aiheeseen mutta on erittäin merkittävä energia- ja ilmastopaketin yhteydessä, minun on sanottava ehdottoman selvästi, että sähkön hinnan nousu Puolassa ja muissa maissa, joissa sähkön hintaa säädellään, ei johdu huutokaupan käyttöönotosta eurooppalaisessa kasvihuonekaasupäästöoikeuksien järjestelmässä. Hinnannousu johtuu tarpeesta investoida lisää energia-alaan, sillä investoijia ei ole, jos heillä ei ole odotettavissa vastaavaa voittoa investoinneista energia-alaan. Hinnannousua tapahtuu myös energia-alan vapauttamisen ja EU:n energiamarkkinoiden yhdentymisen takia.

Hiilidioksidipäästökauppajärjestelmään osallistuminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on syynä noin 15 prosenttiin. On huomattava – minun on korostettava tätä, koska luin hiljattain monista sanomalehdistä puolalaisten viranomaisten lausuntoja siitä, että se luo taloudellisen ongelman Puolaan ja niin edelleen – minun on tosiaan tehtävä täysin selväksi, että raha, jota tarvitaan hiilidioksidipäästöoikeuksien hankkimiseen, pysyy kyseisessä maassa, kuten esimerkiksi Puolassa. Tämän lisäksi Puolalla on se lisäetu, että se saa noin miljardi euroa uudelleenjaosta, joka seuraa oikeuksien huutokaupasta niissä EU:n jäsenvaltioissa, joiden asukasta kohden laskettu tulotaso on EU:n keskiarvon yläpuolella.

Näin ollen nämä huolet ovat perusteettomia. Puola voi vain hyötyä järjestelmästä ja Euroopan parlamentissa ja komissiossa keskusteltavasta paketista.

Toimintasuunnitelma on tehokas väline kaikkien ympäristö-, terveys- ja tutkimusalan toimijoiden ohjaamiseen jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla ottamaan ympäristön ja terveyden välinen suhde vielä tehokkaammin huomioon ympäristöpolitiikkaa laadittaessa.

Tähän päämäärään on pyrittävä vielä intensiivisemmin kaikkien asianosaisten yhteistyön ja Euroopan parlamentin tuen avulla. Haluan painottaa vielä kerran, että olen tyytyväinen yhteistyöhömme ja puheenjohtajavaltio Ranskan tukeen.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries, esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, haluan onnitella jokaista läsnäolevaa parlamentin jäsentä tämänpäiväisen keskustelun korkeasta laadusta. Mielestäni tämä ala on keskeinen eurooppalaisten kiinnostuksen kohde ja ”kansalaisten Euroopan” ytimessä. Tämä on olennaista. Haluan kiittää jokaista kollegaani heidän esittämistään näkökannoista ja arvioista ja myös ehdotuksista, joista useimmat ovat olleet erittäin kunnianhimoisia. En aio tehdä tässä yhteenvetoa niistä kaikista, sillä sen ovat jo tehneet valtiosihteeri Kosciusko-Morizet ja komission jäsen Dimas.

Haluan vain palata erityisesti kysymykseen sähkömagneettisista kentistä.

Puheenjohtaja Kosciusko-Morizet mainitsi Interphone-tutkimuksen, mutta olemme ongelman ytimessä: tutkimuksen tuloksia ei ole julkaistu kokonaan juuri siitä syystä, että jotkut pitävät niitä ristiriitaisina, kun taas joukko tutkimukseen osallistuneita ja Israelissa työskenteleviä asiantuntijoita on nyt korostanut GSM-aalloille altistumisen ja korvanalussylkirauhasen syövän ilmaantumisen välistä yhteyttä. Odotamme siis periaatteessa todisteita, ennen kuin ryhdymme toimiin. Kuten sanoin aiemmin, tieteellisen epävarmuuden vallitessa on poliitikkojen asia tehdä päätös.

Lopuksi mainitsen täysistunnossa esitetyn tarkistuksemme 1 ja pyydän teitä kannattamaan sitä, sillä sen ovat esittäneet useimmat parlamentin ryhmistä. Kyse on sen vahvistamisesta, että kun tekniikat kehittyvät ja muuttuvat, mitä tapahtuu juuri tällä alalla, myös altistumisen raja-arvoja on tarkistettava; sillä muuten emme tee mitään auttaaksemme niitä kuluttajia, jotka saattavat olla uhattuina. Toivon sydämestäni, että puheenjohtajavaltio Ranska tukee tätä ehdotusta vuoden 1999 suosituksen tarkistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään kello 12.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. (HU) Frédérique Riesin mietintö koskee Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman väliarvioon liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Tässä lyhyessä kommentissa haluan puuttua juomavesikysymykseen. Unkarissa ja monissa muissa unionin maissa maailmanlaajuinen ilmastonmuutos merkitsee periaatteessa sademäärän äärimmäistä jakautumista.

Tulvat vuorottelevat kuivien kuukausien kanssa, ja tämä edellyttää uutta vesivarojen hallintastrategiaa. Meidän on hallittava vastuullisesti jokaista juomavesipisaraa. Tämä onnistuu vain tekemällä yhteistyötä unionin tasolla, ja vesivarojen hallintaan on osoitettava huomattavia yhteisön varoja viimeistään vuonna 2013 alkavan budjettikauden aikana. Tähän liittyvät terveellisen juomaveden takaaminen kaikkialla unionin alueella sekä terveyslähteiden ja geotermisen energian käyttäminen lämmönlähteinä.

Useita kymmeniä tuhansia Euroopan kansalaisia on kuollut kaupunkien helleaaltojen aikana, ja helteiden lieventämiseen tarvitaan myös vettä. Kehittyvän maailman vesihankkeita käyttämällä merkittävät asiantuntijamme voivat myös auttaa unionin hankkeiden puitteissa. Älkäämme unohtako, että juomavesi on ehkä 2000-luvun merkittävin aarre!

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen.(RO) Pidän sopivana sisällyttää mietintöön viittauksen komission ja jäsenvaltioiden velvoitteeseen tukea Euroopan lasten ympäristöterveystoimintasuunnitelmaa. Eurooppalaisten lasten terveydelle on annettava kaikki asianmukainen huomio, ottaen huomioon vakavat ongelmat, joita kaikilla jäsenvaltioilla on.

Haluan kertoa teille huolestuttavista tilastoista, joita on kirjattu tänä vuonna Romanian kouluissa: Yksi oppilas neljästä kärsii kroonisista sairauksista. Virallisen raportin mukaan pääsyyt ovat aliravitsemus, liikunnan puute ja liian painavat koululaukut. Yleisimmät terveysongelmat ovat näköongelmat, kasvun viivästyminen, selkärangan epämuodostumat, puhehäiriöt ja anemia.

Monet oppilaat ja alle kouluikäiset lapset ovat ylipainoisia, ja liikalihavuuden on aiheuttanut pikaruoka. He elävät ympäristössä, joka on yhä vaarallisempi heidän terveydelleen, ja lisäksi näyttää siltä, ettei sosiaalinen ympäristö, jossa lapset kehittyvät, ole myöskään paras mahdollinen. Tästä syystä katson, että koko Euroopan on tarkasteltava erittäin vakavasti lasten terveysongelmia, ennen kuin joudumme tilanteeseen, jossa ihmettelemme, miltä Eurooppa näyttää huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen on yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista. Tarvittaessa unioni määrää pakotteiksi kutsuttuja rajoittavia toimenpiteitä, jos ne ovat asianmukaisia edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pakotteisiin pitäisi turvautua vain tapauksissa, joissa turvallisuus on vakavasti uhattuna tai ihmisoikeuksia on rikottu, tai kun sovittelu tai diplomaattiset toimenpiteet ovat osoittautuneet tehottomiksi.

Pakotteisiin turvautuminen voi olla perusteltua myös tapauksissa, joissa luonnonympäristölle aiheutuu peruuttamatonta vahinkoa, jos siitä tulee turvallisuusuhka ja näin ollen vakava ihmisoikeuksien loukkaus. Kaksinaismoraalia ei kuitenkaan sallita. Tarkoitan tällä johdonmukaisuuden tai tasa-arvon puutetta pakotteita asetettaessa tai täytäntöön pantaessa. Pakotteet, joihin Euroopan unioni useimmiten turvautuu, ovat viisumien epääminen ja aseidenvientikiellot. Lisäksi pakotteet ovat yksi terrorismin vastaisessa sodassa käytettävistä aseista.

Menettely, jossa laaditaan mustaa listaa terroristitoimintaan liitettävien instituutioiden ja kokonaisuuksien nimistä, on merkittävä osa EU:n terrorismin vastaista politiikkaa.

Asetettujen pakotteiden tehokkuuden parantamiseksi tarvitaan koordinoitua kansainvälistä toimintaa.

Unionin on jatkettava asianmukaisesti kohdistettavien, järkevien pakotteiden määräämistä erityisten ongelmien torjumiseksi minimoiden samalla humanitaariset seuraukset tai kielteiset vaikutukset yksilöihin, joihin niitä ei ollut kohdistettu.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö