Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 22. syyskuuta 2008 - Bryssel

23. Tiedotusvälineiden keskittyminen ja moniarvoisuus Euroopan unionissa (lyhyt esittely)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Marianne Mikon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa (2007/2253(INI)) (A6-0303/2008).

  Marianne Mikko, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, EU:n jäsenvaltioiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuoden 2004 alun jälkeen. Demokratian ja perusoikeuksien suojelemista koskevien standardien yhdentäminen parhaalla mahdollisella tavalla on yksi keskeisimpiä EU:n laajentumisen jälkeisiä haasteita. Tässä yhteydessä mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään takaamaan demokratia, ja mietinnössä todetaan myös tiedotusvälineiden muodostavan tehokkaan poliittisen vaikutusvälineen, jota ei pidä käsitellä ainoastaan taloudellisin perustein.

Mietinnössä tunnustetaan Euroopan komission päätös, jonka mukaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden mittaamisessa käytettävien luotettavien ja puolueettomien indikaattorien määrittely on uskottu kolmen eurooppalaisen yliopiston konsortiolle.

Mietinnössä painotetaan tämän lisäksi myös määriteltyjä indikaattoreja hyödyntävien valvonta- ja täytäntöönpano-ohjelmien tarvetta. Mietinnössä tunnustetaan myös julkaisijoiden ja journalistien edustajien meneillään olevat toimet tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön luomiseksi. Tämän lisäksi mietinnössä otetaan esiin journalistien ja toimittajien sosiaalisten ja oikeudellisten vakuuksien tarve.

Mietinnössä kannatetaan sitä, että monikansalliset yhtiöt soveltavat toimituksellista ja journalistista vapautta koskevaa parasta käytäntöä yksittäisissä maissa. Mietinnössä ilmaistaan huoli alhaisista standardeista, joita sovelletaan vuosina 2004 ja 2007 EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa.

Uusien tekniikoiden kehittyminen ja hyväksyntä on johtanut uusien mediakanavien ja uudenlaisten sisältöjen kehittymiseen. Uusien tiedotusvälineiden kehittyminen on tehnyt mediamaisemasta entistä dynaamisemman ja moniarvoisemman. Mietinnössä kannustetaan uusien mediakanavien vastuullista käyttöä.

Blogit: toisaalta ymmärrän ja toisaalta en ymmärrä blogien laatijoiden huolta. Useiden blogien laatijat ovat reagoineet nopeasti astumiseeni verkkoavaruuteen. Teen nyt selväksi, ettei kukaan ole kiinnostunut Internetin sääntelystä. Tämän vuoksi tuen esittelijän ominaisuudessa kompromissia, josta PSE-, ALDE- ja Verts/ALE-ryhmät ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja jossa tähdennetään seuraavaa: "kannustaa käymään avointa keskustelua kaikista verkkopäiväkirjojen oikeudellista asemaa koskevista kysymyksistä" – piste. Tämän pidemmälle emme aio mennä.

Mietinnössä pannaan merkille painettujen tuotteiden jakelijoita koskevat haasteet, jotka ovat seurausta mainostulojen siirtymisestä Internetiin, mutta todetaan, että uutta kaupallista mediamaisemaa hallitsevat asemansa vakiinnuttaneet julkiset sekä yksityiset mediasisällön tarjoajat. Siinä myös omaksutaan näkökanta, jonka mukaan tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen on saavuttamassa sellaisen tason, että tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ei enää, etenkään uusissa jäsenvaltioissa, voida taata vapaiden markkinoiden avulla.

Mietinnössä tunnustetaan, että julkiset tiedotusvälineet tarvitsevat suurehkon ja vakaan markkinaosuuden täyttääkseen tehtävänsä. Siinä muistutetaan, että vaikka julkiset tiedotusvälineet ovat tietyillä markkinoilla johtava toimija, kärsivät ne yleensä riittämättömästä rahoituksesta ja poliittisesta painostuksesta.

Mietinnössä tunnustetaan tarve lisätä medialukutaitoa EU:n alueella, ja siinä suositellaan medialukutaidon sisällyttämistä yhdeksään perustaitoon ja tuetaan Eurooppalaisen core curriculumin kehittämistä medialukutaidon osalta.

Toistan vielä, että mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti kaikkiin aloitteisiin, joilla pyritään takaamaan demokratia, ja että siinä todetaan myös tiedotusvälineiden muodostavan tehokkaan poliittisen vaikutusvälineen, jota ei pidä käsitellä ainoastaan taloudellisin perustein. Ilmaisunvapaus on mietintöni keskeinen sanoma – ja sen takana todellakin seison.

  Ján Figeľ, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella Marianne Mikkoa erinomaisesta mietinnöstä. Komissio yhtyy moniin mietinnössä esitettyihin näkemyksiin. Olemme vakuuttuneita siitä, että päätöslauselmalla lähetetään erittäin myönteinen viesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuden puolesta kaikille asianosaisille, myös jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille, komissio mukaan luettuna.

Demokratian ja ilmaisun moniarvoisuuden turvaaminen on – kuten totesitte – välttämätöntä. Meidän on säilytettävä hyvä tasapaino tiedotusvälineiden moniarvoisuutta koskevan tavoitteen ja tiedotusvälineiden kilpailukykyä koskevan tavoitteen välillä. Aiemmin toteutetut laajat kuulemiset kuitenkin osoittivat, ettei komission ja Euroopan unionin olisi poliittisesti tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa tiedotusvälineiden omistusta koskevia sääntöjä tai tiedotusvälineiden moniarvoisuutta. Toissijaisuus on todellakin tärkeä näkökohta, eikä hyvin erilaisiin tilanteisiin voida soveltaa yhtä toimenpidettä tai mallia.

Tästä syystä katsonkin, että olisi virhe säännellä liiaksi hyvin elävää blogimaailmaa. Olen kuitenkin samaa mieltä kanssanne siitä, että verkkosivustojen on joka tapauksessa noudatettava tiettyjä julkiselle sanalle asetettuja oikeudellisia velvoitteita, kuten tekijänoikeuksien kunnioittamista tai vastineoikeutta. Komission mielestä pitäisi pyrkiä siihen, että käyttäjien tuottamaa sisältöä hyödyntävät Internet-sivustot rinnastetaan muunlaisiin julkisiin ilmaisukeinoihin. Käänteisesti joustamattoman erityisaseman antamisella blogeille olisi todennäköisesti kielteisiä vaikutuksia, ja se olisi ristiriidassa Internetin aidon hengen kanssa.

Komissio on yhtä mieltä parlamentin kanssa siitä, että tiedotusvälineiden moniarvoisuus voidaan turvata vain osittain Euroopan yhteisön kilpailusäännöillä. Juuri tästä syystä tiedonvälityksen moniarvoisuus katsotaan EY:n sulautuma-asetuksen 21 artiklassa oikeutetuksi eduksi. Jäsenvaltiot voivat siten toteuttaa tarvittavia toimia tiedonvälityksen moniarvoisuuden suojelemiseksi ottamalla käyttöön sääntöjä, joita ei sisälly sulautuma-asetukseen. Niiden on kuitenkin noudatettava kansallista ja yhteisön lainsäädäntöä.

Kilpailusääntöjen osalta haluaisin kuitenkin tuoda esille uusia näkökohtia, jotka liittyvät mainitsemaanne omistuksen keskittymisen vahingollisuuteen tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle. Eurooppalaisten mediayhtiöiden, painettu sana mukaan luettuna, on oltava riittävän vahvoja menestyäkseen maailmanlaajuisessa kilpailussa. Vastustamme tiedotusvälineiden omistusta koskevia liian rajoittavia sääntöjä, jotka saattaisivat heikentää EU:n yritysten kilpailukykyä. Jäsenvaltioiden tilanteita ei voida verrata toisiinsa. Ne ovat todella erilaisia.

Kannatan tietysti omistuksen avoimuuden lisäämistä ja sitä, että kaikki tiedot lähetystoiminnan harjoittajien ja julkaisijoiden tavoitteista ja taustoista ovat yleisön saatavilla. Tämä on ehdoton edellytys arvovaltaisemmille ja luotettavammille tiedotusvälineille.

Kuten korostatte päätöslauselmassanne, julkiset yleisradioyhtiöt ovat korvaamattomia tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle. Tästä syystä komissio katsoo, että niiden julkisen palvelun tehtävät on määriteltävä selkeästi ja rahoitus turvattava. Muutoin tilanne muuttuu erittäin epävarmaksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, tältä osin me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että julkisen palvelun tehtävien määritteleminen on lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden eikä komission asia. Jäsenvaltiot myös päättävät julkisen yleisradiotoiminnan rahoittamisen keinoista, kuten Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa todetaan. Tässä yhteydessä komission tehtävänä on minimoida kaikentyyppisten tiedotusvälineiden välisen kilpailun vääristyminen. Komissio myös ymmärtää kantanne käytännesääntöihin ja itsesäätelyyn tiedotusvälineiden moniarvoisuuden tukemisen välineinä.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 25. syyskuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Katerina Batzeli (PSE), kirjallinen. – (EL) Keskittyminen ja moniarvoisuus ovat jatkossakin keskeisiä keskustelunaiheita jäsenvaltioissa ja yhteisössä. Nyky-yhteiskunnassa kansalaiset saavat ajantasaista tietoa ja voivat seurata tiedotusvälineistä käytäviä keskusteluja. Tätä taustaa vasten ensisijaisena tavoitteena onkin asettaa ja määritellä rajat, joissa julkiset ja yksityiset tiedotusvälineet voivat tehdä yhteistyötä ja toimia. Kaikissa tapauksissa on oltava takeet siitä, ettei tietoa manipuloida. Riippumattomuus poliittisen vallan käyttäjistä, tiedotusvälineiden taloudellinen riippumattomuus, tiedotusvälineiden rahoituksen avoimuus, journalistien turvatut työolot sekä uutisoinnin laatu ja monipuolisuus – kaikki nämä on taattava.

Samalla kun tiedotusvälineiden välityksellä käytävä demokraattinen vuoropuhelu on käynnistymässä, kehitellään uutta viestintävälinettä: blogia, joka yksilöllistää näkemystenvaihdon. Monissa tapauksissa tämä ilmaisumuoto on kuitenkin muuttunut "kollektiiviseksi protestiksi", kuten ympäristön ja yhteiskunnan kaltaisissa erittäin tärkeissä kysymyksissä.

Itsesäätelyä koskevat säännöt voivat tässä vaiheessa muodostaa riittävän perustan käyttäjien ja lukijoiden molemminpuoliselle kunnioitukselle. Niissä ei ole tarpeen rajoittaa kummankaan osapuolen mielipide- ja vastineoikeutta. Tiedotusvälineitä ja verkossa toimivia tiedonvaihtofoorumeita laajennetaan, arvioidaan ja säännellään, ja tässä yhteydessä on aina otettava huomioon demokratiaan kuuluva ilmaisua ja osallistumista koskeva periaate sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

  Ivo Belet (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Pidämme tiedotusvälineiden moniarvoisuutta erittäin tärkeänä ja kannatamme myös mietinnössä esitettyjä laajoja periaatteita. On sääli, ettemme päässeet yksimielisyyteen kaikista sen kohdista.

Olemme täysin samaa mieltä siitä, että julkisille yleisradioyhtiöille on annettava mahdollisuudet täyttää tehtävänsä digitaalisessa, interaktiivisessa mediaympäristössä tietysti siten, että niiden ja kaupallisten yhtiöiden välillä vallitsee asianmukainen tasapaino.

Avointa keskustelua blogeista olisi kannustettava. Blogit ja muu "käyttäjien tuottama sisältö" elävöittävät monimuotoista mediamaisemaa ja vaikuttavat yhä enemmän uutisten ja ajankohtaisten asioiden tulkintaan.

Blogi on kuitenkin juuri niin hyvä tai huono kuin sen laatija, eivätkä kaikkien blogin laatijoiden aikeet ole yhtä kunniallisia.

Ellemme halua, että blogeista tulee pelkästään nimettömyyden suojassa harjoitettavaa herjausta, meidän on pohdittava, miten käsittelemme esimerkiksi yksityisyyden tai vastineoikeuden loukkauksia. Parlamentti ei kuitenkaan saa ehdottomasti holhota liikaa.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Haluan painottaa, että Euroopan unionin on varmistettava yksityisten ja valtiollisten tiedotusvälineiden tasapaino Euroopassa. Televisio- tai radioasemien omistajien puuttuminen asiasisältöön on demokraattisten normien vastaista. Kotimaani nykyinen hallitus on romuttamassa tiedotusvälineiden riippumattomuuden. Se toteuttaa lukuisia toimia, joilla valtiolliset tiedotusvälineet on määrä valjastaa hallitsevan eliitin palvelukseen.

Haluan antaa tukeni kaikille aloitteille, joilla pyritään suojelemaan julkisia joukkotiedotusvälineitä, koska ne ovat voimakas poliittinen väline. Julkiset yleisradioyhtiöt tarvitsevat lisäsuojaa riittämättömän rahoituksen ja niihin erityisesti uusissa jäsenvaltioissa kohdistuvan poliittisen painostuksen vuoksi.

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta näyttää olevan alityöllistetty, ja etsiessään innokkaasti aiheita, jotka pitäisivät sen kiireisenä, se laatii mietintöjä, joita ilman maailma tulisi aivan hyvin toimeen.

Yksi esimerkki tästä on mietintö tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa. Kyseessä on valiokunta-aloitteinen mietintö, ja sen alkuperäisessä versiossa esittelijä ehdotti blogien vapaaehtoista luokittelua niiden ammatillisten ja kaupallisten vastuiden sekä niiden laatijoiden ja julkaisijoiden etujen ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Tällaista ajatusta voidaan vastustaa monestakin syystä, jotka liittyvät sekä sen toteuttavuuteen että – mikä on vieläkin tärkeämpää – sen mahdollisiin vaikutuksiin ilmaisunvapauteen.

Vaikka mietintöluonnosta muutettiinkin valiokuntakäsittelyn kuluessa, siihen sisältyy edelleen paljon tarpeetonta ja haitallista.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Moniarvoisuudesta mediassa Kiitän esittelijä Mikkosta mietinnöstä. Aihe on eurooppalaisen yhteiskunnassa tulenpalava: median rooli ja vaikutusvalta. Historia on tehnyt kristallinkirkkaaksi, ettei vallan keskittyminen ole koskaan hyväksi. Ihminen on alati altis sairastumaan valtaan - oli se minkä muotoista tahansa - ja keskitetty valta sairastuttaa koko yhteiskunnan. Tämä pätee myös neljänteen valtiomahtiin, tiedotusvälineisiin.

Unionin keskeisiä tehtäviä on kilpailun takaaminen sisämarkkinoilla. Miksei sama pätisi myös mediaan? Mietinnössä esitetty ajatus kilpailu- ja medialainsäädännön yhteenkutomisesta median omistajakeskittymien ja muun yhteiskunnallisen vallan välisten eturistiriitojen välttämiseksi on perusteltu.

Silti olen enemmän huolissani median kyvystä yhteiskunnallisen hyvän vartijana, koska näidenkin kiinnostuksen kohde on yhä vahvemmin yksinomaan taloudellinen voitto.

Kirkko ei ole aikoihin ruokkinut kansan sormellaosoittelevaa moralismia; homman hoitaa tietynlainen lehdistö, koska synti, häpäisy ja tuomitseminen on sen elinehto. Nerokkaalla tavalla tämä journalismin laji osaa yhdistää moraalittomuuden ihannoinnin ja toisaalta tavattoman kapeakatseisuuden tuottavaksi bisnekseksi: yllytä, tuomitse - ja tee rahaa.

"Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi." Näiden lauseiden sanoja osoitti tuntevansa hyvin ihmismielen. Milloin media itse herää kysymykseen, saako se toimintatavoillaan lopulta enemmän aikaiseksi yhteiskunnallista pahaa kuin hyvää?

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. – (RO) Me kaikkihan olemme samaa mieltä siitä, että moniarvoisuuden pitäisi olla erittäin tärkeä osa joukkotiedotusvälineiden toimintaa. Moniarvoisuutta on tuettava, ja Mikon mietinnön hyväksyminen on merkittävä askel tähän suuntaan.

Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava tasapainoisten joukkotiedotusvälinemarkkinoiden tarpeellisuus ja tuettava niitä. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi sitouduttava, sekä yksin että yhdessä, antamaan EU:n kansalaisille mahdollisuudet saada oikeaa ja monipuolista tietoa.

Kulttuurinen monimuotoisuus, jatkuvasti kasvava tarve integroida maahanmuuttajat ja vähemmistöt sekä aktiiviselle väestölle tarjottavan laadukkaan tiedon merkitys ovat ensisijaiset syyt tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön luomiseen. Annan täyden tukeni Euroopan parlamentin suositukselle, jonka mukaan julkisia tiedonvälityspalveluja olisi kannustettava toimimaan pelkästään kaupallisin perustein toimivien yhtiöiden vaihtoehtoina tiedon tuottamisessa.

On välttämätöntä, että EU:n kansalaiset käyttävät aktiivisesti oikeuksiaan ja noudattavat velvollisuuksiaan ja että he ovat tietoisia tiedontarjonnasta ja pystyvät ymmärtämään ja arvostelemaan sitä. Tämä seikka olisi otettava huomioon kaikissa sekä EU:n toimielinten että kunkin jäsenvaltion tulevissa toimissa.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Marianne Mikon mietintö kuvastaa erittäin hyvin yleistä suuntausta Euroopan unionin tiedotusvälineissä. Sen 35 kohdassa kiinnitetään huomiota julkisen yleisradiotoiminnan äärimmäisen tärkeään näkökohtaan.

Jotta säilytetään tiedotusvälineiden riittävä moniarvoisuus ja monimuotoisuus, julkisten yleisradioyhtiöiden on myös tarjottava ohjelmia, joiden katsojaluvut tai mainostulot eivät ehkä ole sieltä suurimmasta päästä. Olen aina ollut vakuuttunut siitä, että jos julkisesta yleisradioyhtiöstä tulee erittäin suosittu ja kannattava valtiolle, sen ei tarvitse olla julkinen yleisradioyhtiö.

Julkisen yleisradioyhtiön tarkoituksena on siis ottaa huomioon sellaisten ihmisten erilaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, jotka eivät aina kuulu yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien vähemmän vaativaan yleisöön. Näillä yksityisillä lähetystoiminnan harjoittajilla on nimittäin taipumusta mennä valtavirran mukana. Julkisten yleisradioyhtiöiden kaikkialla Euroopan unionissa ei pitäisi laiminlyödä laadukkaita tietylle kohderyhmälle suunnattuja ohjelmia kilpaillakseen yksityisomistuksessa olevien lähetystoiminnan harjoittajien kanssa.

Yksi julkisten hyödykkeiden tarjoamisen periaatteista on yhteisvastuullisuus. Julkisten yleisradioyhtiöiden olisi toimittava yhteisvastuullisesti myös sellaisia katsojia kohtaan, joilla on vaativampi tai valikoivampi maku.

  Inger Segelström (PSE), kirjallinen. – (EN) Mietinnössä käsitellään tärkeää aihetta, tiedotusvälineiden monimuotoisuutta, jolla on hyvin keskeinen asema turvattaessa demokratiaa ja kansalaisten oikeutta luotettaviin ja riippumattomiin tiedotusvälineisiin. Mailla, joissa taloudelliset, uskonnolliset tai poliittiset edut ja tavoitteet hallitsevat tiedotusvälineitä, on vaikeuksia tarjota kansalaisilleen erilaisia keinoja hankkia tietoa, minkä vuoksi heidän kykynsä omaksua tietoa vaihtelee suuresti, sekä taata vapaat ja puolueettomat vaalit.

Me Euroopan parlamentissa äänestämme nyt mietinnöstä, jossa käsitellään näitä tärkeitä kysymyksiä. Me Ruotsin sosialidemokraatit olimme todella toivoneet, että voisimme äänestää mietinnön puolesta. Emme kuitenkaan voi kannattaa sitä nykyisessä muodossaan. Aikaansaadun kompromissiehdotuksen tarkoitus on erittäin hyvä, mutta asiaan liittyy edelleen monia epäselvyyksiä, jotka koskevat lähinnä blogien laatijoiden asemaan vaikuttavia kysymyksiä. Emme halua myötävaikuttaa siihen, että Euroopan parlamentti rinnastaa blogit perinteisiin tiedotusvälineisiin ehdottamalla keskustelun käymistä blogien asemasta, kuten mietinnössä ehdotetaan. Tätä ei vaadita muiden ryhmien osalta, joten miksi sitten blogien? Olemme kuitenkin monien blogien laatijoiden tapaan samaa mieltä siitä, että häirintä ja herjaus ovat yhtä rangaistavia tekoja blogeissa kuin muissakin tiedotusvälineissä. Äänestämme näin ollen mietintöä vastaan.

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteinen mietintö tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa on hyvin merkittävä ja hyödyllinen. Sen useissa kohdissa kuvataan tarkasti tilannetta, jollainen Tšekissä on vallinnut jo useiden vuosien ajan. Tässä yhteydessä haluan painottaa kahta erityistä näkökohtaa, joita mietinnössä perustellusti arvostellaan yleisesti ja jotka siinä kehotetaan korjaamaan. Ensimmäinen näkökohta on päivittäisten sanomalehtien lähes täydellinen keskittyminen ulkomaisten (etenkin saksalaisten) yhtymien käsiin, joiden taloudelliset ja poliittiset edut ovat selkeästi ristiriidassa Tšekin objektiivisten etujen kanssa, erityisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattomuuden osalta. Niistä voidaan enää vain haaveilla Tšekissä, jossa on nähtävissä selvä suuntaus kohti äärioikeiston väritettyä uutisointia ja pohjatonta manipulointia. Toinen näkökohta koskee lakisääteistä yleisradiotoimintaa, joka palvelee yksinomaan nykyisen oikeistohallituksen etuja ja jonka uutisointi ja journalismi noudattavat tätä suuntausta siinä määrin, ettei voida enää puhua lakisääteisestä toiminnasta. Suositankin, että tiedotusvälineiden keskittymistä ja moniarvoisuutta EU:ssa käsittelevät viranomaiset ja elimet kiinnittävät enemmän huomiota erityisesti Tšekin tilanteeseen.