Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, päätin lopulta äänestää kahden Schengenin tietojärjestelmää koskevan mietinnön puolesta. Haluaisin kuitenkin lisätä, että olen edelleen sitä mieltä, että Schengenin sopimusten täytäntöönpano on tehnyt maittemme rajoista jonkinlaisen hieman tehottoman seulan ja että rajat eivät ole enää niin varmoja ja valvottuja kuin aikaisemmin.
Schengenin sopimuksen voimaantulon jälkeen olemme todellakin kaikki yhtä suojattomassa tilassa kuin rajavalvonnan heikoin lenkki, mikä aiheuttaa erityisen vakavia ongelmia. Jos tämä järjestelmä kuitenkin on olemassa ja sitä edelleen noudatetaan, velvollisuuteni on tietenkin tukea valvontatoimia, joita sovelletaan mahdollisimman tehokkaasti, sekä tietojenvaihtoa. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta, mutta tätä ei todellakaan pidä ymmärtää niin, että hyväksyn Euroopan unionin avoimien rajojen politiikan.
Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Valitettavasti minusta riippumattomien syiden vuoksi en voinut eilen osallistua keskusteluun alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevasta direktiivistä. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja todeta, että olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hyväksyi tämän direktiivin ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan siihen tekemät suositukset.
Pari asiaa eivät olleet riittävän selkeitä tai niitä ei ollut käsitelty asianmukaisesti neuvoston hyväksymässä yhteisessä kannassa. Ensimmäinen on se, että kun aluksia luokittelevat järjestöt toimivat kansallisten hallintoelinten puolesta – koska lippuvaltioiden vastuulla on varmistaa alusten turvallisuus – samojen oikeudellisten takeiden on koskettava myös niitä aivan samoin kuin asiasta vastaavia kansallisia hallintoelimiä.
Toiseksi katson, että olemme selventäneet asianmukaisesti onnettomuustapauksiin liittyvää rahoitusvastuuasiaa. Neuvoston yhteisessä kannassa ei eroteltu selkeästi näitä kolmea mahdollista tapausta: kun onnettomuuksista aiheutuu kuolemantapauksia, kun ne aiheuttavat henkilövahinkoja tai kun pelkästään omaisuus vahingoittuu niiden vuoksi. Niinpä parlamentti ratkaisi tämän asian ja varmisti, että nämä asiat on selvennetty.
Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska uskon, että sen avulla otamme aimo harppauksen kohti kilpailua, jollaista Euroopan sähköinen viestintäala todella tarvitsee. Liian pitkään britannialaiset televiestintäalan yritykset ovat kamppailleet muualla Euroopassa muita yrityksiä vastaan, koska todellisuudessa niitä johdetaan edelleenkin kuin monopolia. Taajuuskauppa on tuonut merkittävän määrän tuloja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle, ja nämä tulot on sijoitettu menestyksekkäästi uudelleen. Tämän mietinnön etu on kuitenkin se, että siinä luodaan palvelun, teknologian ja riippumattomuuden periaatteet, joilla voidaan entistä varmemmin taata se, etteivät suuret yritykset hallitse markkinoita, kun luovutaan sellaisesta käytännöstä, jonka mukaan taajuuksien käytön on oltava sidottu johonkin tiettyyn palveluun, ja luovutaan samalla sovellettavista teknisistä standardeista.
Yhdistyneessä kuningaskunnassa British Telecommunications on kulkenut pitkän tien kansallisesta palveluntarjoajasta menestyväksi sääntelynalaiseksi yritykseksi. Olen kuitenkin havainnut omassa vaalipiirissäni vielä ongelmia, jotka liittyvät suurten palveluntarjoajien hallitsevaan asemaan. Erityisen ongelmallisia ovat maaseutualueet, joissa kuluttajat kärsivät, koska näitä alueita pidetään kaupallisesti niin toimintakyvyttöminä, ettei sinne voida tarjota riittävää laajakaistakattavuutta. Toivon, että mietinnön sisältämät määrätietoiset keinot näiden eroavaisuuksien poistamiseksi toteutetaan.
Jan Březina (PPE-DE). - (CS) On totta, että kun televiestintäalalla puuttuu toimiva kilpailukykyinen ympäristö, uusien sääntelypuitteiden hyväksyminen on toivottava, jopa välttämätön, teko. Katson, että valittu ratkaisu on ehdottoman tärkeä panos vapaaehtoisiin sitoumuksiin perustuvalle toimintojen eriyttämiselle. Jokainen jäsenvaltio voi näin ollen päättää paikallisen tilanteen perusteella, suostuuko se toimintojen eriyttämiseen vai pidetäänkö tilanne ennallaan. Itse suhtaudun varauksellisesti toimintojen eriyttämiseen sekä sen vuoksi, että asiasta ei ole riittävästi kokemusta että siitä syystä, että pidän kahden erityyppisen verkon välistä kilpailua, jota unionin olisi toimillaan kannustettava, paljon tärkeämpänä kuin kilpailua yhden verkon puitteissa. Joissakin tapauksissa sääntelyllä mennään kuitenkin liian pitkälle. En voi esimerkiksi olla samaa mieltä siitä, että Euroopan komissiolla pitäisi olla veto-oikeus korvaavissa toimissa, jotka kansalliset sääntelyelimet ovat hyväksyneet omien markkinoittensa puitteissa. On valtaoikeuksien jakamisen periaatteen vastaista, että komissio puuttuu asioihin, jotka kuuluvat kansalliseen, eivätkä Euroopan unionin soveltamisalaan. Pidän tarpeellisena tasapainoista lainsäädännöllistä sääntelyjärjestelmää, jossa otetaan huomioon operaattoreiden ja niiden asiakkaiden tarpeet ja jolla ei säännellä jotakin pelkän sääntelyn vuoksi, vaan säännellään asioita, joilla voidaan parantaa televiestintäalan palvelujen laatua ja saatavuutta.
Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Minun on myönnettävä, että yllätyin niistä erimielisyyksistä, joita ilmaantui keskusteluissa tarkistusluonnoksesta 138, kun eräät jäsenet eivät kyenneet tulkitsemaan tarkistusluonnosta tekstin mukaisesti. Yhtenä mietinnön laatijoista haluan korostaa, että säännökset takaavat sen, että Internetin käyttäjiltä voidaan katkaista yhteys ainoastaan sääntelyneuvoston suostumuksella. Käyttäjien oikeuksia voidaan kuitenkin rikkoa, jos tämä on yleisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Käyttäjien perusoikeutta yksityisyyteen ei rikota torjumalla tai suodattamalla sisältöä ilman toimivaltaisten viranomaisten suostumusta. Sain tähän ehdotukseen ajatuksen Ranskasta, jossa Euroopan asioista vastaavan ministeriön sivut ja eräät junalippujen varaussivut suljettiin Pariisin kaupungintalon julkisessa verkossa, kun niiden sisällön arvioitiin virheellisesti olevan pornografista. Arvoisat jäsenet, kiitän teitä mahdollisesta tuestanne tasapainoiselle ehdotuksellemme, ja kiitän Ranskaa, joka päätyi samankaltaiselle kannalle.
− Mietintö: Pilar del Castillo Vera (A6-0316/2008)
Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Varjoesittelijänä olen iloinen siitä, että eurooppalaisten sääntelyviranomaisten yhteistyöelin säästää Euroopan parlamentin hyväksymien tarkistuksen perusteella kymmeniä miljoonia euroja eurooppalaisten veronmaksajien rahoja joka vuosi. Toisin kuin komission ehdotuksessa esitettiin, nyt on perustettu entistä kapea-alaisempi ja joustavampi yhteistyöelin, joka hyödyntää maksimaalisesti yhtenäismarkkinoiden tarjoamia etuja samalla, kun se säilyttää kansallisten televiestintäalan viranomaisten itsenäisyyden. Olen iloinen siitä, että aloitteeni ansiosta kuluttajajärjestöjen asemaa on vahvistettu. Lisäksi tuen laajalti yksimielisyyttä asiassa, joka koski yhteistyöelimen budjetin rahoittamista, mutta haluan uudelleen korostaa niitä riskejä, joita saattaa ilmetä, kun jäsenvaltioiden osuudet eroavat toisistaan. Tämä saattaa johtaa epätasapainoon siinä, miten erityisesti suuret jäsenvaltiot vaikuttavat päätöksiin maansa televiestintäalan rajatylittävistä säännöistä.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) Aivan ensimmäiseksi haluaisin kiittää mietinnön esittelijää hänen monivuotisesta työstään ja johdonmukaisesta lähestymistavastaan elektronisen viestintäalan lainsäädäntöpaketin parissa. Tuin hänen mietintöään tämänpäiväisessä äänestyksessä.
Televiestintäalan paketti on välttämätön päivitys nykyisiin säännöksiin, erityisesti niihin, jotka koskevat yksilöiden yksityisyyttä ja henkilötietoja. Tämä seikka on yksi ehdotuksen tärkeimmistä tavoitteista, ja annoin tukeni sille näkemykselle, että tietojen suoja- ja turvallisuustekijät on ymmärrettävä laajempana kokonaisuutena, eikä pelkästään Euroopan kannalta, sillä viestintäpalvelujen ja Internet-palvelujen tarjoajia on kaikkialla maailmassa, ja ne tekevät työtä henkilötietojen parissa erilaisten oikeusjärjestelmien pohjalta.
Annoin tukeni myös ehdotukselle parantaa ja vahvistaa kuluttajien oikeuksia, erityisesti ehdotusta lisätä televiestintäpalveluiden käyttöön sovellettavista hinnoista sekä vakioehdoista tarjottavia tietoja sekä niiden avoimuutta. Lopuksi haluan sanoa sen tärkeän asian, että suhtauduin myönteisesti mietintöluonnokseen sisällytettyihin tavoitteisiin parantaa vammaisten mahdollisuuksia käyttää verkkopalveluja.
Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, juuri hyväksytty mietintö liittyy omaan vuoden takaiseen mietintööni kuluttajien luottamuksesta digitaaliseen ympäristöön, ja sen vuoksi olen tyytyväinen siihen, että loppukäyttäjien ja kuluttajien oikeuksia vahvistetaan merkittävästi. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että olemme onnistuneet yhden päivän aikana käsittelemään numeron siirrettävyyden kaltaisia asioita, mikä merkitsee matkapuhelinoperaattoreiden joustamattomien markkinoiden vapauttamista, sekä hätänumeroa 112 siltä osin, että soittajan sijainnin selvittäminen mahdollistetaan, jolloin moni ihmishenki säästyy. Parannuksia on paljon, ja mainitsen niistä seuraavat: eurooppalainen puhelinnumero 116 laajennetaan koskemaan muitakin kuin kadonneita lapsia, sopimusten ja hintojen avoimuudessa on saavutettu edistysaskel, sopimussuhteet on entistä helpompi päättää varhaisessa vaiheessa, vammaisille käyttäjille taataan tasavertainen pääsy palveluihin, ja roskaposti määritellään entistä tarkemmin.
Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Arvoisat kuulijat, haluan ilmaista erimielisyyteni kiistasta, jota ei ollut selvitetty edes eilen komission kanssa käydyn keskustelun päättyessä ja joka liittyy kestävästä ja laillisesta trooppisten metsien puunhakkuusta tehtyyn kansainvälisen sopimuksen oikeusperustan hyväksymiseen. Olen vahvasti sitä mieltä, että tämä edellyttäisi parlamentin hyväksyntää, eikä pelkästään sen kuulemista. Sopimus on riittämätön, mutta meillä ei tällä hetkellä ole muuta, minkä vuoksi olen tyytyväinen siihen, että hyväksyimme sen tänään niin selvästi. Otamme kantaa trooppisten metsien ryöstelyyn, mutta pelkäänpä, että miljoonia tonneja trooppista puuta virtaa edelleen Eurooppaan polkuhinnoilla, koska ympäristövaatimuksia ei ole onnistuttu sisällyttämään Euroopan kauppapolitiikkaan. Tilanne on ristiriitainen, koska ylpeilemme sillä, että olemme edelläkävijöitä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä kaikkialla maailmassa. Jokin ei ole nyt aivan kohdallaan. Ehkä oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi tekee, ja päinvastoin.
− Päätöslauselma: Euroopan parlamentin painopisteet komission vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmaa varten (RC B6-0420/2008)
Peter Baco (NI). - (SK) Äänestin komission vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmasta laaditun Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska se oli kaiken kaikkiaan laadittu asiantuntevasti.
Mielestäni on erityisen hyvä päätös antaa perusteellinen tuki Euroopan parlamentin toimille vakauttaa rahoitusmarkkinat nykyisen rahoituskriisin keskellä. Katson kuitenkin, että tässä ohjelmassa ei oteta huomioon elintarviketurvallisuutta, joka on turvattava konkreettisin menetelmin, sillä pelkät pahoittelun ilmaisut riitä.
Yksi erityisen tärkeistä asioista on maatalouden potentiaalin maksimointi uusissa jäsenvaltioissa, koska nykyinen syrjivä yhteinen maatalouspolitiikka johtaa maatalouden tilan vakavaan heikkenemiseen näissä uusissa jäsenvaltioissa.
Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, ne suositukset, jotka Euroopan parlamentti laati komission vuoden 2009 työohjelmaa varten olivat kaikin puolin melko voimakkaita. Olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että parlamentti olisi ensisijaisesti vaatinut kunnioitusta Euroopan demokraattista oikeusjärjestystä kohtaan niin, että tämä koskisi myös Euroopan komission poliittisesti nimitettyjä byrokraatteja.
Mitä tämä siis tarkoittaa käytännössä? Esitän vain kaksi esimerkkiä. Ensinnäkin kunnioittakaa nyt ihmeessä ensin irlantilaisten päätöstä, joka epäilemättä kuvastaa myös eurooppalaisten kansalaisten suuren enemmistön toiveita. Näillä ihmisillä ei ole edes tilaisuutta ilmaista kantaansa Lissabonin sopimuksesta, joten hylätkää naamioitu Euroopan perustuslaki.
Toinen ja kaikkein ratkaisevin esimerkki on se, että liittymisneuvottelut Turkin kanssa on lopetettava, koska niille ei ole todellakaan minkäänlaista demokraattista perustaa. Olemme tietenkin jo pitkään tienneet, että eurokraatit eivät piittaa tipan vertaa kansalaisten toiveista, vaikka nämä kansalaiset kuitenkin maksavat verojensa kautta heidän ylenpalttisen elämäntyylinsä.
– Päätöslauselma: EU:n ja Intian huippukokouksen valmistelu (Marseille, 29. syyskuuta 2008) (RC B6-0426/2008)
Bogdan Pęk (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, tätä päätöslauselmaa koskevan äänestyksen aikana oli tyrmistyttävä hetki, kun suullinen tarkistus hylättiin. Tämä tapahtui jäsen Shulzin, yhden ihmisoikeuksien suurimman puolustajan ja syrjinnän torjumisen puolestapuhujan, pyynnöstä. Jäsen Cohn-Bendit, joka tunnetaan hyvin siitä, että hän puolustaa ihmisoikeuksia laaja-alaisesti, oli myös asiaan osallisena. Olemme kuitenkin kaikki varsin tietoisia hirvittävistä tapahtumista Intiassa ja maassa valuneesta verestä. Nimenomaan kristittyjä vahingoitettiin. Sen vuoksi en voi ymmärtää, mistä tämä Euroopan johtavien politiikkojen ilmaisema uusrasismi on saanut alkunsa. En kykene ymmärtämään, miten nämä ihmiset voivat hylätä näin selkeän mietintöön tehdyn tarkistuksen tässä istuntosalissa. Pitäisihän Euroopan parlamentin kuitenkin perustua ihmisoikeuksien puolustamisen ja syrjinnän torjumisen periaatteisiin. Uskon, että tämä asia todennäköisesti ruokkii yltäkylläisesti parlamentin ja kansalaisten ajatuksia.
Jo Leinen (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, äänestin EU:n ja Intian huippukokouksen valmistelua koskevaa päätöslauselmaa vastaan, mutta en sen vuoksi, että vastustaisin yhteistyötä Intian kanssa. Päinvastoin parlamentin Intian ystävät -ryhmän toisena puheenjohtajana kannatan selkeästi yhteistyön lisäämistä Intian kanssa. Tämä päätöslauselma on kuitenkin kuin pelkkä ostoslista kaikista niistä mahdollisista asioista, joita mieleemme tulee, kun ajattelemme suhteitamme tuohon valtavaan maahan.
Kohta 29 on malliesimerkki. Tuossa kohdassa kehotamme komissiota laatimaan edistymiskertomuksen Intian ihmisoikeuksista ja esittelemään EU:n ja Intian välisen ihmisoikeusvuoropuhelun tuloksia. Tästä huolimatta päätöslauselma sisältää lukuisia kohtia, joissa viitataan erityisiin kansanryhmiin, kuten Orissan kristittyihin, Kašmirin muslimeihin sekä kastittomiin muissa maan osissa. Näiltä osin se, mitä juuri kuulimme edellisen puhujan sanovan, oli melko järjetöntä, kun ottaa huomioon, että kyseinen aihe mainitaan päätöslauselmassa hyvin usein.
Uskon, että kaikella on oikea aikansa ja paikkansa. Kuvitelkaa nyt, jos Intian parlamentin pitäisi hyväksyä päätöslauselma romanien asemasta Tšekin tasavallassa, unkarilaisten asemasta Slovakiassa ja venäläisten asemasta Virossa ja Latviassa. Emme ole riittävän kypsiä keskittymään kaikkein tärkeimpiin asioihin, vaan sen sijaan keskitämme aina huomiomme pitkään listaan kaikenlaisia asioita, mikä todellakin kaventaa vaikutusvaltaamme. Tiedämme, että tämän vuoksi meihin ei suhtauduta vakavasti.
Tämän vuoksi äänestin päätöslauselmaa vastaan. Se on suuri vahinko, sillä tämä yhdeksäs huippukokous on tärkeä. Parlamentti on puhunut uudistuksesta, jota nimenomaan tarvitaan. Meidän on pohdittava myös tämänkaltaisten päätöslauselmatekstien uudistamista.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Costas Botopouloksen mietinnössä Euroopan parlamentin työjärjestyksen kanteen nostamista yhteisöjen tuomioistuimessa koskevan 121 artiklan muuttamisesta käsitellään pientä muutosta parlamentin työjärjestyksen sääntöihin. Sen vuoksi äänestin sen sisältämien suositusten hyväksi.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin Euroopan parlamentin työjärjestyksen kanteen nostamista yhteisöjen tuomioistuimessa koskevan 121 artiklan muuttamista koskevan mietinnön puolesta. Tein näin siksi, että aihe on esimerkki laillisuusperiaatteen kunnioittamisesta.
Parlamentin työjärjestyksen 121 artiklan 3 a kohdassa todetaan, että puhemies nostaa parlamentin puolesta asiasta vastaavan valiokunnan suosituksen mukaisesti kanteen yhteisöjen tuomioistuimessa. Tällä määräyksellä viitataan nimenomaisesti ja yksinomaan yhteisöjen tuomioistuimelle esitettyihin valituksiin. Tällaisissa tapauksissa ei ole mahdollista soveltaa laajempaa tulkintaa, jonka mukaan tätä määräystä voitaisiin soveltaa muihin toisentyyppisiin tapauksiin tuomioistuimessa. Määräystä sovelletaan ainoastaan sellaisissa tapauksissa, jotka koskevat valituksen tekemistä silloin (esimerkiksi oikeustoimen kumoamisesta), kun parlamentti aloittaa tuomioistuinkäsittelyn.
Oikeudellisen varmuuden ja tasapainoisuuden vuoksi esittelijä ehdotti oikeutetusti uuden kohdan lisäämistä 121 artiklaan. Uusi kohta säilyttäisi sen vakiintuneen käytännön, jonka mukaan Euroopan parlamentin puhemies esittää tuomioistuimelle huomautuksia oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksesta. Ehdotetulla tarkistuksella luodaan menettely, jota noudatetaan, jos puhemiehen ja asiasta vastaavan valiokunnan näkemykset poikkeavat toisistaan. Tämän tarkistuksen ansiosta nykyisin noudatettavasta menettelystä muodostuu demokraattinen oikeusperusta.
Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. − (PL) Haluan ilmaista tyytymättömyyteni, koska siitä huolimatta, että Schengenin tietojärjestelmä on hyvin tärkeä asia Euroopan unionin kansalaisille, se on alistettu kuulemismenettelyyn, jonka mukaan parlamentti pelkästään esittää asiaa koskevia näkemyksiä. Näkemykset eivät sido neuvostoa.
Schengenin tietojärjestelmä symboloi rajatonta Eurooppaa, joka takaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden koko unionin alueella. SIS on luonut mahdollisuuden tehdä rikosasioihin liittyvää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä vanhoissa jäsenvaltioissa. Se on mahdollistanut ainutlaatuisen yksittäisiä ihmisiä ja kohteita koskevan eurooppalaisen tietokannan perustamisen. Tämä on erityisen tärkeää viisumien ja oleskelulupien myöntämisen kannalta. Kun 12 uutta jäsenvaltiota liittyi unioniin, oli välttämätöntä sisällyttää ne SIS-järjestelmään. SIS II on täyttänyt tämän tarpeen. Tämä on uuden sukupolven järjestelmä, joka kattaa kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ja mahdollistaa sellaisten täydellisten tietojen keruun, joihin sisältyvät biometriset tiedot ja eurooppalaisia pidätysmääräyksiä koskevat tiedot.
Unionilla on nyt edessään monimutkainen tehtävä siirtää kaikki tiedot uuteen SIS II-järjestelmään. Tämä on erityisen tarpeellinen, mutta myös monimutkainen työ. Sen vuoksi peräänkuulutan huolellisuutta ja varovaisuutta. Niin sanottuun vanhaan järjestelmään kerätyn tiedon ei pidä antaa vuotaa ja ajautua luvattomiin käsiin. Tietoja on käsiteltävä varovasti, koska Euroopan unionin kansalaisten ja jäsenvaltioiden turvallisuus riippuu niistä.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Teemme kaikkemme varmistaaksemme, että Euroopassa noudatetaan todellista ihmisten vapaan liikkuvuuden periaatetta. Tämän vuoksi katsomme, että vaikka Schengen-alueella (johon eivät kuulu kaikki Euroopan unionin maat eivätkä liioin kaikki Euroopan maat) rajat on poistettu siihen kuuluvien maiden väliltä, alueen rajat muiden maiden kanssa (erityisesti sellaisten maiden kanssa, jolla Portugalilla on historialliset siteet) ovat itse asiassa tiukentuneet.
Näin ollen emme voi olla piittaamatta siitä asiasta, että käyttämällä "vapaata liikkuvuutta" tekosyynä perustetaan tietojärjestelmä ja tietokantoja, mikä on paljon enemmän kuin tavoitteen tarkoitus on, kun näistä luodaan yksi turvallisuutta puolustavan hyökkäyksen (jota Euroopan unioni johtaa) keskeisistä tukivälineistä (tai "selkäranka") ja "yhteisöllistetään" oikeus- ja sisäasiat, jotka ovat jäsenvaltioiden suvereeniuden keskeisiä tekijöitä.
Toisin sanoen emme voi olla yhtä mieltä siitä, mitä neuvoston puheenjohtajamaa ehdottaa: ensin luodaan järjestelmä, ja sen jälkeen määritetään tavoitteet. Tämä on erityisen tärkeä asia, koska tavoitteet on määritelty jo kauan sitten (eurooppalaisen pidätysmääräyksen ja biometristen tietojen käyttöönotto, uusille tahoille annettava käyttömahdollisuus, mihin sisältyy tietojenvaihto kolmansien maiden kanssa ja niin edelleen).
Kuten olen aikaisemmin todennut, nämä toimet ovat uhka kansalaisten oikeuksien, vapauden ja takeiden suojalle.
Carl Lang and Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Tätä mietintöä lukiessani tulee mieleen yksi asia: senkö vuoksi, että ensimmäisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä ei toiminut tai oli ainakin tehoton siltä osin, ettei se taannut turvallisuutta Schengen-alueella, toteutetaan nyt toisen sukupolven järjestelmä, jonka tarkoitus on korjata nämä puutteet?
Ikävä kyllä näin ei ole, koska toisen sukupolven järjestelmä on pelkästään päivitetty versio jo ennestään puutteellisesta versiosta.
Komission esittämien lukujen mukaan 400 000 laitonta maahanmuuttajaa ylittää joka vuosi unionin rajat. Vaikka oletettaisiin, että biometriset tiedot ovat pian saatavilla ja käytettävissä tiedostojen luomiseksi sekä jo laittomasti maahan rekisteröityjen maahanmuuttajien kotiin lähettämiseksi, Euroopan unioni ei kykene pysäyttämään massiivista maahanmuuttoa, jota tapahtuu sen rannikoilla ja maarajoilla, koska tarkastukset ovat puutteellisia jäsenvaltioiden sisä- ja ulkorajoilla.
Schengenin tietojärjestelmä on jatkossakin hyödytön väline niin kauan kuin vaaralliset Schengenin sopimukset ovat voimassa.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) SIS II:n käyttöönottoa oli lykättävä useaan kertaan teknisten vaikeuksien vuoksi. Siihen aikaan uudet itäeurooppalaiset jäsenvaltiot joutuivat kohtaamaan suuria ongelmia rajoillaan, ja sen vuoksi ne vaativat aukottoman ohjelman käyttöönottoa. Lähestymistapa oli kaiketi järkevä silloisen tilanteen valossa, mutta epäilemättä siitä aiheutui lisäkustannuksia.
Nykyisestä SIS-mallista saadut kokemukset vaikuttavat myönteisiltä. Pitkällä aikavälillä ohjelmaa on tietenkin kehitettävä entisestään. Improvisoidut tilapäisratkaisut voivat kuitenkin aiheuttaa puutteita turvallisuudessa, minkä vuoksi hylkäsin improvisoidun version suunnitellun käyttöönoton, koska tämä on mielestäni ennenaikaista.
− Suositus toiseen käsittelyyn: Dirk Sterckx (A6-0334/2008)
Jim Higgins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Sterckxin mietinnön tarkistuksista 1, 3, 4, 5, 6 ja 7, joista toimitettiin nimenhuutoäänestys, totean, että minä ja irlantilaiset PPE-DE-ryhmän kollegani äänestimme niitä vastaan tai pidättäydyimme äänestämästä niistä osoittaaksemme sen, että olemme huolestuneita kysymyksistä, jotka liittyvät riippumattoman viranomaisen toimivaltaan ja direktiivin soveltamisalaan, jolla heikennettäisiin jäsenvaltioiden toimivaltaa lukuisilla aloilla. Annamme täyden tukemme direktiivin yleistavoitteille, ja toivomme näkevämme parlamentin ja neuvoston välillä syntyvän onnistuneen sopimuksen.
Carl Lang and Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Eurooppa haluaa suojella itseään merellä sattuvilta onnettomuuksilta ja saasteilta sen alueen merillä ja valtamerillä. Suhtaudumme tähän myönteisesti. Prestigen ja Erikan haaksirikkojen kaltaiset viimeaikaiset vakavat tapahtumat muistuttavat meitä paitsi velvollisuudestamme olla varovaisia ja seurata alusten turvallisuutta, myös vastuustamme ympäristökatastrofin sattuessa.
Lisäksi on erityisesti viitattava ehdotukseen laatia ehdotus direktiiviksi, joka koskee onnettomuuksien jälkeen tehtäviä tutkimuksia. Ensimmäistä kertaa on saavutettu yhteisymmärrys siinä, että on perustettava tutkimuselin, jonka vastuulla on päättää täysin itsenäisesti ja puolueettomasti, aloitetaanko tutkimus onnettomuuden syistä ja olosuhteista, vai eikö aloiteta. Aikomukset ovat hyvät, toivotaan vain, että ne eivät unohdu valtavien taloudellisten etujen tavoittelussa.
Vincent Peillon (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin belgialaisen kollegani Sterckxin meriliikenteen sääntelyä koskevan mietinnön puolesta. Erika vuonna 1999 ja Prestigen vuonna 2002 tapahtuneesta haaksirikosta lähtien olemme turhaan odottaneet Euroopan laajuisia ratkaisuja sen varmistamiseksi, ettei tällaisia katastrofeja enää tapahdu. Sen sijaan, että riskit olisivat vähentyneet, ne päinvastoin lisääntyvät roimasti joka päivä, kun meriliikenteen pitäisi kolminkertaistua seuraavien 30 vuoden aikana.
Tästä huolestuttavasta ennusteesta huolimatta valtaosa jäsenvaltioista on nopeasti antanut komission esittämien ja Euroopan sosialistien tukemien toimien "upota". Erityisesti on poistunut ajatus rahavakuuteen perustuvasta vakuutussopimuksesta, jonka avulla merionnettomuuksien uhreille olisi helpompi maksaa korvausta.
Tämän mietinnön hyväksyminen merkitsisi valtioiden kyynisyyden ja vastuuttomuuden vastustamista. Parlamentti voi olla ylpeä tällaisesta yhtenäisyydestä, koska tämänpäiväisellä äänestyksellään se osoittaa sitoutuvansa täydellisesti turvallisten ja vähemmän saastuneiden Euroopan aluevesien turvaamiseen.
− Suositus toiseen käsittelyyn: Jaromír Kohlíček (A6-0332/2008)
Jim Higgins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja irlantilaiset PPE-DE-ryhmän kollegani pidättäydyimme äänestämästä Kohlíčekin mietintöön tehdyistä tarkistuksista. Teimme niin, koska olemme huolestuneita teknisen tutkinnan ja rikostutkinnan erottamisen vaikutuksista sekä niistä ongelmista, joita tämä saisi aikaan Irlannin lainsäädännön kannalta. Tuemme tämän ja kaikkien tänään täysistunnossa hyväksyttyjen merenkulkua koskevien mietintöjen yleislinjaa.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Skotlannin edustajana ymmärrän meriliikenteen merkityksen, ja uskon, että tämä ala on sellainen, jolla on valtavia mahdollisuuksia tulevaisuuden kehityksen kannalta. On ratkaisevan tärkeää, että ryhdytään asianmukaisiin toimiin meriturvallisuuden maksimoimiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tämän ehdotuksen mukaisesti. Ehdotuksen avulla voidaan välttää onnettomuuksien toistuminen, mihin suhtaudun myönteisesti.
− Suositus toiseen käsittelyyn: Paolo Costa (A6-0333/2008)
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Jäsen Costan mietinnössä käsitellään kaikkien merialueiden kannalta tärkeitä asioita. On ratkaisevan tärkeää, että Euroopan unioni suhtautuu vakavasti meriturvallisuusstandardien parantamiseen ilman, että kuljetusaluksille asetetaan epärealistista vastuuta. Annan täyden tukeni sille näkemykselle, että kansallisilla viranomaisilla ja satamaviranomaisilla on ratkaisevan tärkeä rooli tähän alaan liittyvien riskien tunnistamisessa. Kokonaisuudessaan olen täysin tyytyväinen parlamentin tänään hyväksymiin toimiin.
− Suositus toiseen käsittelyyn: Dominique Vlasto (A6-0335/2008)
Jim Higgins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja irlantilaiset PPE-DE-ryhmän kollegani pidättäydyimme äänestämästä satamavaltioiden valvonnasta laadittua mietintöä, koska olemme huolestuneita siitä, että esitetyt tarkistukset heikentäisivät ja monimutkaistaisivat Pariisin pöytäkirjan alueella sijaitsevien satamien tilaa. Olemme myös sitä mieltä, että lippuvaltioita koskevaa kysymystä olisi parempi käsitellä erillisessä direktiivissä ja että tällaisten tarkistusten sisällyttäminen direktiiviin monimutkaistaisivat sitä tarpeettomasti.
Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olemme tänään äänestämällä asiasta muistuttaneet neuvostoa siitä, että Erika III-paketti muodostaa kokonaisuuden, jollaisena sitä pitäisi käsitellä. Tämän vuoksi suostuin siihen, että jäsen Savaryn mietintöön tehtyjä tarkistuksia sisällytetään omaan mietintööni satamavaltioiden valvonnasta. Sen lisäksi olemme ensimmäisen käsittelyn aikana esitettyihin näkemyksiin palataksemme kieltäytyneet noudattamasta neuvoston kantaa hylätä kaksi tärkeää ehdotusta lippuvaltioiden suorittamasta valvonnasta ja alusten omistajien siviilioikeudellisesta vastuusta, koska emme saavuttaneet näissä asioissa yhteistä kantaa.
Puheenjohtajavaltio Ranska, jonka tekemä kova työ ja jatkuvat pyrkimykset löytää ratkaisu tähän ongelmaan ansaitsevat maininnan, on vakuuttanut neuvoston aloittamaan uudelleen työn kahden puuttuvan ehdotuksen osalta. Olen varma siitä, että se onnistuu pääsemään umpikujasta ja että sovittelumenettelyllä saadaan aikaan yleinen sopimus Erika III-paketista. Toivon, että tämä menettely voidaan panna alkuun viipymättä, jotta saamme asian päätökseen ennen vuoden loppua. Meriturvallisuuden pitäisi edelleen olla yksi tärkeimmistä asioista Euroopan poliittisessa agendassa, ja tämän aikomuksen mukaisesti pidän kiinni ehdotuksistamme.
− Suositus toiseen käsittelyyn: Luis de Grandes Pascual (A6-0331/2008)
Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. – (SV) Maltilliset jäsenet tukevat periaatteessa ehdotusta direktiivin antamiseksi alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista, ja äänestimme myös sen puolesta ensimmäisessä käsittelyssä huhtikuussa 2007.
Tehdessään valmisteluja toista käsittelyä varten liikenne- ja matkailuvaliokunta päätti sisällyttää tähän direktiiviin laajoja osia direktiivistä lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta. Neuvosto hylkäsi tämän ehdotuksen.
Direktiivi lippuvaltiota koskevien vaatimusten noudattamisesta oli yritys laajentaa Euroopan unionin toimivaltaa alueelle, jolla jo sovelletaan Yhdistyneiden Kansakuntien sääntöjä. Äänestimme tuota laajennusehdotusta vastaan ensimmäisessä käsittelyssä maaliskuussa 2007, ja sen vuoksi emme myöskään tue pyrkimystä ottaa käyttöön tällaiset säännöt takaoven kautta. Olemme näin ollen päättäneet äänestää jäsen de Grandes Pascualin mietintöä vastaan.
− Suositus toiseen käsittelyyn: Luis de Grandes Pascual (A6-0330/2008)
Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − Tuen tätä parlamentin mietintöä, joka koskee alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia, ja tuen parlamentin muita mietintöjä, jotka yhdessä ensiksi mainitun kanssa muodostavat merenkulun lainsäädäntöpaketin.
Kysymys kahdesta "puuttuvasta" asiakirjasta, jotka koskevat siviilioikeudellista vastuuta ja lippuvaltioita, on ratkaistava neuvostossa tavalla tai toisella, joten on tärkeää, että parlamentti jatkaa painostamista sisällyttämällä ne yhteisesti Sterckxin mietintöön alusliikenteen seurannasta, Vlaston mietintöön satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta sekä tähän mietintöön.
Paljon työtä on tehty, ja mielestäni voisimme helposti saavuttaa yksimielisyyden niissä viidessä asiakirjassa, joista olemme tänään äänestäneet. Ilman siviilioikeudellista vastuuta ja lippulaivoja koskevia asiakirjoja emme kuitenkaan kykene siirtymään yhtään eteenpäin. Neuvoston on löydettävä ratkaisu sisäiseen umpikujaansa, tai muuten emme kykene saamaan aikaiseksi turvallisempaa merenkulkualan lainsäädäntöä Euroopan unionin kansalaisten hyväksi.
Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Öljytankkereiden Erika ja Prestige haaksirikon jälkeen Euroopan sosialistit tekivät merkittävän aloitteen Euroopan unionin meriturvallisuutta koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi.
Kolmannesta meriturvallisuuspaketista laaditut seitsemän mietintöä ovat merkittävä askel kohti tuon tavoitteen saavuttamista, kunhan neuvosto ei poista niiden sisältöä.
Vuonna 2007 pidetystä ensimmäisestä käsittelystä lähtien neuvosto on hylännyt valtaosan parlamentin suosituksista viiden muun kohdalla.
Toisessa käsittelyssä ja lukuisiin tarkistuksiin johtaneen työn jälkeen parlamentti vahvistaa, että se pitää ehdottoman tärkeänä sellaisen eurooppalaisen merenkulkupolitiikan luomista, jolla taataan korkeatasoinen suoja seuraavissa asioissa:
- lippuvaltion suorittama valvonta,
- yhteisön alusliikennettä koskeva seurantajärjestelmä
- matkustajaliikenteen harjoittajan vastuu,
- tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutetut laitokset,
- riippumattoman toimivaltaisen viranomaisen nimeäminen merihädässä olevien alusten vastaanottamiseksi,
- saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen merenkulkualalla.
Kannatan voimakkaasti tämän sanoman toimittamista neuvostolle.
Vetoan Nicolas Sarkozyyn ja Dominique Bussereauun sen varmistamiseksi, että puheenjohtajavaltio Ranska mahdollistaa sellaisen turvallisen merenkulkualueen luomisen Euroopassa, joka voi toimia mallina kaikille.
Seán Ó Neachtain (UEN), kirjallinen. – (GA) Jokin aika sitten 30 kilometriä Ranskan rannikolta sattui purjeveneonnettomuus. Miehistö ja Erikalla olleet ihmiset olivat hyvin onnekkaita pelastuessaan vammoitta. Heidän ei kuitenkaan tarvinnut jäädä pelkän onnen varaan. He nimittäin pelastuivat Ranskan pelastustiimin tarjoaman avun ansiosta. Irlannin ja Ranskan merenkulun tutkimusyksiköt tekivät tiivistä yhteistyötä tutkiessaan onnettomuuden syitä.
Erikan tapauksessa korostuu se, mitä tapahtuu, kun miehistöt viivyttelevät avun pyytämisessä. Kuten mietintöjen laatija on todennut, veneessä olevien henkeä ja ympäristön hyvinvointia ei koskaan pitäisi vaarantaa olemaan ottamatta yhteyttä lähimpään satamaan tai pelastustiimiin onnettomuuden sattuessa.
Meriturvallisuuden kannalta kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan kipeästi. Sen vuoksi toivon, että ratkaisu onnistutaan saavuttamaan merenkulkualan paketin toisen käsittelyn aikana, ja sen johdosta olen iloinen voidessani tukea näitä mietintöjä.
Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Koko lääketuotteita koskevan lainsäädännön päätarkoitus on oltava yhteiskuntamme terveyden suojeleminen. Tämä tavoite pitäisi kuitenkin saavuttaa sellaisin menetelmin, jotka eivät estä alan kehittymistä Euroopan unionin alueella tai lääketuotteiden kauppaa. Siitä huolimatta, että aikaisemmilla asetuksilla on laadittu lista elintarvikeväreistä, eri maat soveltavat eri lakeja. Nämä erot saattavat vaikeuttaa tällaisia väriaineita sisältävien lääkkeiden kauppaa, ja sen vuoksi asetusta on tarkistettava. Näin asetus olisi aikaisempaa selkeämpi ja helpottaisi monenkin instituution työtä.
Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tällä ehdotuksella pyritään muuttamaan sähköisten viestintäverkkojen sääntelyjärjestelmää sen tehokkuuden lisäämiseksi, entistä yksinkertaisemman ja tehokkaamman radiotaajuuksien käyttömahdollisuuden takaamiseksi sekä asetusten täytäntöönpanemiseen tarvittavien hallintokulujen vähentämiseksi.
Tämän vuoksi missä tahansa Euroopan kansalaiset ovatkin, heidän pitäisi voida hyötyä entistä tehokkaammista ja edullisemmista viestintäpalveluista, huolimatta siitä, käyttävätkö he matkapuhelimia, laajakaistayhteyksiä Internetiin vai kaapelitelevisiota.
Uuden radiotaajuusjärjestelmän tarkoituksena on edistää uusiin infrastruktuureihin tehtäviä investointeja ja tarjota kaikille kansalaisille laajakaistan käyttömahdollisuus.
Moitteettomasti toimivat sisäisen viestinnän markkinat ja kilpailukykyinen tietoyhteiskuntatalous, josta hyötyvät sekä yksityisasiakkaat että liikeyritykset, voivat toimia ainoastaan, mikäli televiestintäalan sääntelyjärjestelmää sovelletaan johdonmukaisesti. Tätä varten komission koordinointitehtävää olisi vahvistettava, ja sen olisi toimittava tiiviissä yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten ja uuden televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten elimen (BERT) kanssa, jotta voitaisiin parantaa sekä kansallisten päätösten sisämarkkinoihin kohdistuvan vaikutuksen sekä määrättävien parannuskeinojen johdonmukaisuutta.
Sen vuoksi tuen tätä mietintöä ja sen tärkeimpiä tarkistuksia, joilla pyritään laajentamaan kuluttajille suunnattavaa tarjontaa vahvistamalla kilpailua.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Catherine Trautmannin sähköisistä viestintäverkoista ja -palveluista laatiman mietinnön puolesta, koska mielestäni elektronisen viestinnän lainsäädäntöä on parannettava, jotta kuluttajille voitaisiin tarjota entistä enemmän valinnanvaraa, parempaa suojaa sekä halvempaa palveluja ja parempaa laatua.
Sen lisäksi, että on luotu uusi televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten elin, tämä uusi lainsäädäntö takaa sen, että kuluttajien henkilötietoja suojataan entistä paremmin, että kuluttajilla on entistä enemmän valinnanvaraa ja että sopimusehdot ovat aikaisempaa selkeämpiä. On myös syytä korostaa, että tämä lainsäädäntöpaketti tarjoaa vammaisille paremmat mahdollisuudet käyttää televiestintäpalveluja.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Kuten kaikki muutkin luonnonvarat, lähetystaajuudet ovat yleinen etu. Sen vuoksi se on ala, joka olisi säilytettävä julkisen hallinnan piirissä sen varmistamiseksi, että se palvelee yleistä etua. Tämä on ainoa keino tarjota yleisiä etuja, jotka ovat välttämättömiä kaikille kuuluvan tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Tämä on se olennainen syy, miksi emme kannata päätöslauselmaa, joten äänestimme sitä vastaan.
Kokemus on osoittanut, että lähestymistapojen yhdistäminen (politiikan alat ja markkinat) johtaa aina siihen, että edut koituvat taloudellisten ryhmien, eivätkä kansan hyväksi. Sama pätee taajuuksien vapauttamiseen digitaalilähetyksiin siirtymisen myötä. Tässä asiassa olisi korostettava sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa (parempaa julkista palvelua, langaton laajakaista alueille, joille ei ole tarjottu palvelua, kasvua ja työpaikkoja ja niin edelleen), eikä julkisten tulojen kasvua.
Taajuuksien hallinnan on kuuluttava yksinomaan kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. Tässä päätöslauselmassa on kuitenkin eräitä seikkoja, joista olen yhtä mieltä, kun ottaa huomioon, että taajuudet eivät ole rajoihin sidottuja ja että taajuuksien tehokas hyödyntäminen jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin välisessä yhteistyössä on hyödyllistä, erityisesti yleiseurooppalaisten palvelujen kehittämisen sekä kansainvälisistä sopimuksista neuvottelemisen kannalta. Olemme kuitenkin eri mieltä siitä ehdotuksesta, että alalla sovellettaisiin samanlaista lähestymistapaa kuin kauppapolitiikan alalla.
Petru Filip (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Televiestintäpaketti on yksi tärkeimmistä paketeista, joita Euroopan parlamentti on saanut tarkasteltavakseen tällä istuntokaudella, kun ottaa huomioon, että yksi maailmanlaajuistumisen tärkeimpiä tukipilareita on tosiaikainen viestintä sekä kotimaan laajuisesti että kansainvälisesti. Tästä johtuu suuri määrä tarkistuksia, jotka juontavat 27 jäsenvaltiota erilaisista näkemyksistä ja omista kansallisista järjestelmistä. Keskustelujen aikana esiin tulleista näkemyseroista huolimatta olen sitä mieltä, että Trautmannin mietintö on askel eteenpäin koko Euroopan alueella, vaikka esimerkiksi tarkistukset 132 tai 138 herättivät kiivasta keskustelua. Katson, että Euroopan parlamentin hyväksymällä nykyisellä versiolla varmistetaan sekä yhteinen lähestymistapa viestinnän kehittämiseen Euroopan alueella että verkkoavaruuden rakentava valvonnan muoto, joka koskee tietoturvan tai verkkoavaruuden kautta toimivan järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisia seikkoja. Sen vuoksi äänestän parlamentin jäsenen ominaisuudessa tämän mietinnön puolesta.
Ruth Hieronymi (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Olen 40 allekirjoittajan puolesta peruuttanut Trautmannin mietintöön tehdyn tarkistuksen 132, koska emme onnistuneet saavuttamaan kompromissia teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien perusoikeuksien lujittamisesta Euroopan parlamentin televiestinnän sääntelyjärjestelmästä käytyjen keskustelujen aikana.
Tarkistuksen 132 tavoitteena oli kehittää uusia tapoja saavuttaa entistä tasapainoisempi suhde yhtäältä tietojen ja Internetin maksuttomaan käyttömahdollisuuteen liittyvän perusoikeuden ja toisaalta Internetissä harjoitettavan piratismin dramaattiseen kasvuun reagoimiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien suojaan liittyvän perusoikeuden välillä.
PPE-DE-ryhmä päätti olla enää tukematta tätä tarkistusta sen jälkeen, kun vasemmistoryhmät (PSE, Verts/ALE, GUE/NGL) antoivat tukensa tässä asiassa jäsen del Castillo Veran mietinnölle (Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen perustaminen).
Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Televiestintäala kehittyy sellaista vauhtia, että sääntelyjärjestelmää oli tarpeen sovittaa sen mukaisesti. Minusta oli kuitenkin ilmiselvää, että tämän järjestelmän pitäisi olla selkeä ja täsmällinen, ja ennen kaikkea sen ei pitäisi tehdä loppua eurooppalaisiin televiestintäalan yrityksiin tehtävistä investoinneista, koska ne käyvät ankaraa kilpailua Amerikan ja Aasian markkinoiden kanssa. Meidän yritysten on pystyttävä suunnittelemaan uusia tekniikoita ja investoimaan niihin viipymättä.
Vaikka televiestintäalan sisämarkkinoiden vahvistaminen on kaikkien etu, olen iloinen siitä, että komissio ei ole onnistunut käyttämään määräysvaltaansa meitä kohtaan, vaan että parlamentti on tehnyt ehdotuksen televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten elimestä. Se on uskottava vaihtoehto, jonka ansiosta voidaan tehostaa yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten välillä ja välttää ylimääräinen byrokratia, jota Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisen toiminta olisi aiheuttanut. Esimerkiksi Luxembourgin televiestintäalan markkinat (4,7 prosenttia työväestöstä on suoraan tai epäsuoraan tämän alan työllistämä) edellyttävät kansallista sääntelyviranomaista, joka on lähellä sen erityisominaisuuksia ja tietoinen niistä. Tässä tapauksessa toissijaisuusperiaatteen soveltaminen oli oikea päätös.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Televiestintäala on nopeasti kehittyvä ala. Näin ollen tarvitaan uusia toimia kuluttajansuojan ja televiestintäpalvelujen käyttäjien oikeuksien säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Catherine Trautmannin sähköisistä viestintäverkoista ja -palveluista laatiman mietinnön tavoitteena on edistää seuraavan sukupolven televiestintäverkkojen kehittämistä Euroopassa. Katson tämän olevan televiestintäalan sääntelyn kehittymisen kannalta myönteinen panos, joka edistää investointeja uusiin viestintäinfrastruktuureihin ja vahvistaa kuluttajien oikeuksia. Antamani ääni vastaa tätä näkemystä.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston tekemien tarkistusten puolesta. Ne takaavat entistä laajemman vapauden Internetissä, koska tämänkaltainen sananvapaus on yhtä tärkeä asia demokratialle kuin lehdistövapaus. On myönteinen asia, että lobbausryhmien laajasta painostuksesta huolimatta parlamentti on ilmaissut vastalauseensa siitä, että joiltakin tahoilta evättäisiin sattumanvaraisesti pääsy Internetiin, eikä se hyväksynyt sitä, että keneltä tahansa käyttäjältä voidaan kieltää pääsy Internetiin.
Tästäkin huolimatta mietintö on viime kädessä sisällöltään kielteinen. Euroopan unionin olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota julkiseen vuoropuheluun sekä sananvapauden että henkilötietojen suojan takaamiseksi yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. – (SV) Minun on sanottava, että televiestintäalan paketti on yksi vaikeimmista lainsäädäntöehdotuksista, joita olen nähnyt siitä lähtien, kun olen täällä ollut. Näin on yhtäältä siksi, että ehdotus on teknisesti monimutkainen osittain päällekkäisten lainsäädäntöehdotusten vuoksi, ja toisaalta siksi, että luottamuksellisuuden ja turvallisuuden välinen tasapaino edellyttää erityispiirteidensä vuoksi huolellista tarkastelua. Päädyin siihen, että vaikka Internetiä ei voi jättää täysin vailla sääntelyä, laillisuusperiaatteen alaisen yhteiskunnan periaatteita ei kuitenkaan pidä heikentää. En voi hyväksyä lainkäytön yksityistämistä, mikä tapahtuisi, jos yksityisille yrityksille annettaisiin lupa puuttua verkon sisältöön ja sensuroida sitä, ennen kuin käyttäjät ovat voineet sanoa sanaakaan. Jos katsotaan, että avoimuuden olisi oltava pääperiaate, suodattaminen on hyvin ongelmallinen asia.
Samaan aikaan, kun on tehtävä selväksi, että verkkoa käyttävien kansalaisten valvontaa ei pidä koskaan sallia kaupallisista syistä, en tietenkään hyväksy sellaista lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi estettäisiin poliisia tutkimasta lapsipornografiaa tai joka jollakin muulla tavoin muodostaisi riskin kansalaisten turvallisuudelle. Oli tärkeää olla hyväksymättä sellaista eurooppalaista lainsäädäntökehystä, joka estäisi teknologian kehityksen ja rajoittaisi Internetin demokraattista, sosiaalista ja ammatillista ulottuvuutta ja mahdollisuuksia.
Päätteeksi katsoin, että riittävät suojelumekanismit olivat kohdallaan niin, että saatoin äänestää televiestintämarkkinoiden vapauttamisen puolesta, mikä on muutoin niin tärkeän asia.
Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Halusin äänestää jäsen Trautmannin laatiman mietinnön puolesta, koska siinä pidetään kiinni radiotaajuuksien sosiaalisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta arvosta samalla, kun radiotaajuuksia hallitaan entistä paremmin kaikkien operaattoreiden ja kuluttajien hyväksi.
Ensimmäisen käsittelyn ansiosta voimme ehdottaa tasapainoisempaa vaihtoehtoa komission alkuperäiselle ehdotukselle tekemällä komissiosta pikemmin sovittelijan kuin tuomarin kilpailun seurantaa koskevassa kysymyksessä. On tärkeää, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on edelleen mahdollisuus hoitaa täysipainoisesti tehtäväänsä.
Olen kuitenkin pahoillani siitä, että jäsen Trautmannin suullinen tarkistus hyväksyttiin. Vaikka tarkistus vaikuttaakin täysin hyväksyttävältä, käytännössä se asettaa loppukäyttäjien perusoikeudet arvojärjestykseen, kun kaikki ennalta ehkäisevät toimet kielletään ilman aikaisempaa oikeuden päätöstä viestinnästä ja sisällön online-jakelusta. Eiliset tapahtumat suomalaisessa koulussa todistavat enemmän kuin koskaan sen, että meidän olisi syytä luoda hyvin harkitut ja tasapainoiset varomekanismit. Juuri tästä oli kyse yhteistyönä laaditusta tarkistuksesta, jota kannatin, ja sen vuoksi pahoittelen parlamentissa vallitsevaa tilaa.
Marian Zlotea (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnan mietinnön esittelijänä olen iloinen huomatessani, että kollegojeni viimeisen kolmen kuukauden aikana tekemä työ on konkretisoitunut tässä tasapainoisessa mietinnössä, joka sisältää merkittäviä parannuksia sähköisen viestinnän alalla. Olen sitä mieltä, että nämä muutokset ovat kuluttajille hyödyksi, kun heille tarjoutuu laaja valintojen kirjo. Olen myös varma siitä, että nämä muutokset tukevat kilpailukykyisiä markkinoita.
Katson, että säilyttämällä toiminnallisen erottelun valintamahdollisuus kansallisilla viranomaisilla on tilaisuus edistää alan kilpailua. Euroopan talouskasvu ja kuluttajien hyvinvointi ovat riippuvaisia dynaamisesta ja kilpailukykyisestä televiestintäalasta. Kilpailukykykyisillä markkinoilla on tarjolla aikaisempaa enemmän laajakaistan käyttömahdollisuuksia, ja markkinoiden uudet toimijat ovat tarjonneet entistä nopeampia verkkoja ja innovatiivisia palveluja.
Tällä tavoin on saavutettu uuden direktiivin sisältämät tavoitteet, joita ovat: uudistettu taajuuksien hallinta, sisäisiä sähköisen viestinnän markkinoita hallitsevien sääntöjen entistä parempi johdonmukaisuus sekä turvallisuuden ja eheyden parempi taso. Kaikki ovat palvelujen käyttäjien edun mukaisia.
− Mietintö: Pilar del Castillo Vera (A6-0316/2008)
Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vuoden 2001 alussa tapahtunut televiestintäalan vapauttaminen on antanut vapaat kädet Euroopan markkinoille, jotka ovat nyt aikaisempaa kilpailukykyisemmät, innovatiivisemmat ja hyvin tuottoisat. Eurooppalaiset kuluttajat ovat epäilemättä olleet tämän kehityksen pääasiallisia hyötyjiä, kun tarjolla on ollut enemmän ja parempia palveluja, muotoja ja sisältöä, ja ovat olleet paremmin saatavilla. Tämä oli teknologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kehitysaskel ja vallankumous.
Tästä selvästi myönteisestä arviosta huolimatta emme voi levätä laakereillamme.
Edelleen on olemassa pullonkauloja, jotka estävät aidosti yhtenäisten markkinoiden luomisen. Ne johtuvat perimmiltään eurooppalaisista säännöksistä, joista jokainen kansallinen sääntelyviranomainen on vastuussa.
Sen vuoksi tuen BERTin eli televiestinnän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten elimen perustamista, koska se on ajantasaistettu ja vahvistettu versio sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen sääntelyviranomaisten ryhmästä (ERG). Sen vastuulla on säännösten entistä johdonmukaisempi soveltaminen, ja se voi luottaa siihen, että sen työhön osallistuvat kansalliset sääntelyviranomaiset, joilla on arvokasta tietoa päivittäisestä tilanteesta omalla maaperällään. Perustamalla BERT koko Euroopan unionin alueella voidaan soveltaa johdonmukaisesti säännöksiä, jotka koskevat kansallisten sääntelyviranomaisten korjaustoimia, ja tämä tapahtuu kokonaan hallituksesta ja teollisuudesta riippumattomasti.
BERTillä on myös tärkeä rooli kuluttajien tietoisuuden lisäämisessä. Tässä mielessä Euroopan unionilla on jo syytä olla tyytyväinen, kun ottaa huomioon, että sen ansiosta verkkovierailujen hinnat laskevat tuntuvasti.
Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. – (LT) Euroopan televiestintäalan markkinoiden vapauttaminen on ollut eduksi koko Euroopan unionille. Entistä aktiivisemmasta tämän alan kilpailusta on tullut investointien ja innovaatioiden tärkein liikkeellepaneva voima. Yhdyn komission näkemykseen siitä, että televiestintäalan markkinoita on edelleen valvottava, kunnes ne alkavat toimia yleisten kilpailulakien mukaisesti.
Periaatteessa en voi kuitenkaan tukea komission ehdotusta perustaa toinen elin näitä markkinoita sääntelemään, koska se kasvattaisi entisestään byrokraattista taakkaa ja olisi etäinen jäsenvaltioiden säännellyistä markkinoista. Äänestykselläni annan tukeni teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan tekemille tarkistuksille, joiden tavoitteena on vahvistaa olemassaolevan televiestinnän eurooppalaisen sääntelyelimen roolia sekä antaa Euroopan komissiolle lisää toimivaltaa.
Televiestintäalan kansallisten markkinoiden sääntelyviranomaisten olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä BERTin ja Euroopan komission kanssa. Mielestäni teollisuusvaliokunnan ehdotus mahdollistaisi markkinoiden toimijoiden tehokkaamman sääntelyn ja takaisi sen, että kansalliset sääntelyviranomaiset voivat osallistua sääntelyyn entistä tehokkaammin ja hyödyntää kokemustaan Euroopan laajuisesti. Tämä vuorostaan auttaisi sen ehkäisemisessä, että veronmaksajien rahoja tuhlataan entistä byrokraattisemman laitoksen perustamiseen.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti Pilar del Castillon Veran mietintöön Euroopan sähköisen viestinnän markkinaviranomaisesta. Mietinnön ajatus siltana toimivasta eurooppalaisesta sääntelyneuvostosta sekä komission että kansallisten sääntelyviranomaisten välillä on sellainen, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon markkinoiden monimuotoisuus ja sen jatkuvasti laajeneva muoto. Antamani ääni kuvastaa tätä ajatusta.
Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tämän ehdotuksen tarkoituksena on edistää yhteensovitettua toimintaa Euroopan unionissa taajuusylijäämän tehokkaan käytön varmistamiseksi.
Siirtyminen analogisista digitaalisiin maanpäällisiin televisiolähetyksiin vuoteen 2012 mennessä, mikäli digitaaliteknologian ylivoimainen lähetystehokkuus vapauttaa ennennäkemättömän määrän lähetystaajuuksia, tarjoaa Euroopan unionille ainutlaatuisen tilaisuuden luoda mahdollisuuksia kasvattaa markkinoita ja parantaa kuluttajille suunnattujen palveluiden laatua ja valikoimaa.
Tämän vuoksi toivon, että jäsenvaltiot voivat vapauttaa taajuusylijäämänsä mahdollisimman pian, jotta Euroopan kansalaiset voisivat hyötyä innovatiivisten ja kilpailukykyisten palveluiden kokonaan uudesta valikoimasta.
Jäsenvaltioiden on näin ollen päätettävä, miten ne käyttävät taajuusylijäämää ja varmistettava, että kaikki tämänkaltaiset sähköiset viestintäpalvelut tarjotaan olemassa olevilla radiotaajuuksilla kunkin kansallisen taajuusjakosuunnitelman ja kansainvälisen televiestintäliiton sääntöjen mukaisesti.
On kuitenkin olennaisen tärkeää, että noudatetaan koordinoitua yhteisön lähestymistapaa, jotta voidaan välttää haitalliset häiriöt jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä. Näin taajuuksien käytön hyödyt voidaan maksimoida ja näin taata niiden optimaalinen käyttö sekä yhteiskunnalliselta että taloudelliselta kannalta.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Lähetystaajuudet ovat rajallinen voimavara televiestintäalalla. Kun jäsenvaltiot siirtyvät kokonaisuudessaan digitaalisiin televisiolähetyksiin vuoteen 2012 mennessä, taajuuksia vapautuu lisää. Näin ollen meidän on harkittava tarkoin, miten niitä käytetään. Uskon, että Patrizia Toian mietinnössä yhteisestä lähestymistavasta digitalisoinnin yhteydessä vapautuvien lähetystaajuuksien käyttöön tunnistetaan lähetystaajuuksien kilpailuvaatimukset ja annetaan selvitys palveluiden ja teknologian sitoutumattomuudesta, kun uusia lisenssejä myönnetään. Sen vuoksi äänestin sen sisältämien suositusten hyväksi.
Marco Cappato (ALDE), kirjallinen. − (IT) Me radikaaliryhmän jäsenet kieltäydymme hyväksymästä tänään käsiteltävänä olevaa jäsen Harbourin mietintöä korostaaksemme sitä, että olemme menettäneet tilaisuuksia ryhtyä välittömästi sitoviin toimiin vammaisille tarjottavien verkon käyttömahdollisuuksien edistämiseksi. Vaikka asiassa on jonkin verran edistytty, toimivaltaisille viranomaisille ja televiestintäalan operaattoreille asetetaan liian vähän pakollisia vaatimuksia, jotka koskevat vammaisille tarjottavia verkon käyttömahdollisuuksia. Esimerkkinä mainittakoon se, että huomiota ei ole kiinnitetty yhdessä Luca Coscioni -yhdistyksen kanssa tehtyihin ehdotuksiin kaikkien julkisen palvelun lähetysten, kuten uutisten ja ajankohtaisasioita käsittelevien ohjelmien, tekstityksestä, ja se, että palveluoperaattoreilla ei ole velvollisuutta tiedottaa käyttäjille tietyin määräajoin palveluista, jotka on suunnattu erityisesti vammaisille, eikä myöskään heille tarkoitetuista alennetuista hinnoista.
Lisäksi on edelleen melkoisia epäselvyyksiä Internetin riippumattomuuden takaamisessa ja käyttäjien perusoikeuksien suojaamisessa. Verkko on yhä enemmän miltei sotilaallisen valvonnan kohteena, ja käyttämällä turvallisuuden suojaamista verukkeena käyttäjien oikeuksia heikennetään jälleen kerran, ja kun verkkoa on mahdollisuus suodattaa järjestelmällisesti, käyttäjien suojasta ja turvaamisesta tällaisessa tilanteessa ei anneta mitään takeita.
Konstantinos Droutsas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tällä uudella sähköistä viestintää koskevalla ehdotuspaketilla Euroopan unioni edistää toimia, joilla voidaan valvoa ja pelotella Internetin ja kaikenlaisen sähköisen viestinnän käyttäjiä ottamalla käyttöön niin kutsuttu suodatusjärjestelmiä sillä verukkeella, että varmistetaan yleinen turvallisuus ja oikeuksien suoja. Samaan aikaan se siirtää tasaisesti Euroopan sisäiset televiestintämarkkinat, Internetin, audiovisuaalisen tuotannon ja lähetykset, radio- ja televisiomedian ja satelliittiyhteydet vahvistetun "riippumattoman" viranomaisen valvonnan alaiseksi monopoliyhtiöiden eduksi.
Tuotot varmistetaan ja Euroopan monopolien asema kansainvälisen kilpailun edessä vahvistuu vapauttamalla ja yhdenmukaistamalla Euroopan markkinat. Ensin markkinoiden täydellinen vapauttaminen ja yksityistäminen suoritetaan jäsenvaltioissa, ja sen jälkeen tehdään perinpohjainen rakenneuudistus, tiedotusvälineitä keskitetään liikaa ja pääomaa kartutetaan alan työntekijöiden ja käyttäjien kustannuksella.
On olemassa kaksi erillistä infrastruktuuria: yhtäältä on hallituksen rahoittamat julkiset palvelut, ja toisaalta meillä on vapaiden markkinoiden kaupankäynti. Hallitus rahoittaa julkiset palvelut valtiolta saaduilla rahoilla, ja koska nämä palvelut ovat kannattamattomia, ne myydään yksityisille operaattoreille.
Keskustaoikeistolaisten ja keskustavasemmistolaisten ryhmien antama hyväksyntä näille ehdotuksille paljastaa jälleen kerran sen, miten innostuneena ne tukevat pääomamarkkinoiden hyväksi tehtyjä valintoja. Tämä vahvistaa sen, että on tarpeen muuttaa toimivallan tasapainoa työntekijöiden hyväksi täysin erilaisella politiikalla kuin tähän asti, jotta uutta teknologiaa voitaisiin hyödyntää työntekijöiden hyväksi.
Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla laaditun mietinnön tavoitteena on parantaa kuluttajien asemaa sähköisten palvelujen markkinoilla. Yleisten palvelujen pitäisi taata kuluttajille julkisten puhelinpalvelujen käyttömahdollisuus edulliseen hintaan, ja turvata kansalliset ja kansainväliset yhteydet sekä hätänumerot.
Tämän mietinnön hyväksyminen parantaa kuluttajien oikeuksia. Kuluttajat saavat oikeuden vaihtaa televiestintäpalvelun tarjoajaa säilyttämällä edelleen vanha puhelinnumero. Lisäksi numeron siirron ei pidä kestää yhtä päivää kauempaa. Tämä on hyvin tärkeää. Enimmäisaikaa, jonka televiestintäyritys voi sitoa tilaajan sopimukseen, rajoitetaan 24 kuukauteen. Tästä huolimatta operaattorin pitäisi myös pystyä tarjoamaan käyttäjälle valintamahdollisuus tehdä korkeintaan 12 kuukauden mittainen sopimus, joka sisältää kaikki tarvittavat palvelut ja laitteet.
Lisäksi on lisättävä hätänumeron 112 käyttömahdollisuuksia. Tämä on hyvin tärkeä asia kriisitilanteiden kannalta. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkisia puhelinpalveluja on täysi mahdollisuus käyttää sellaisissa tapauksissa, joissa verkko kaatuu onnettomuuden tai ylivoimaisen esteen vuoksi. Lisäksi on parannettava myös kadonneiden lasten ilmoittamiseen tarkoitetun hätänumeron 116 käyttömahdollisuuksia. Tällä hetkellä kyseinen numero toimii vapaaehtoispohjalta ainoastaan seitsemässä Euroopan unionin jäsenvaltiossa.
Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Suhtaudun hyvin myönteisesti jäsen Harbourin laatimaan mietintöön käyttäjien oikeuksia sähköisten viestintäverkkojen alalla koskevien mietintöjen muuttamisesta. Tämän tasapainoisen mietinnön tarkoituksena on parantaa merkittävästi sähköisten palvelujen markkinoiden tilaa. Oli oikein laatia kompromissitarkistuksia, jotka valtaosa parlamentin jäsenistä hyväksyi. Tämän ansiosta oli mahdollista hyväksyä mietintö kokonaisuudessaan huolimatta varsin lukuisista siihen tehdyistä tarkistuksista.
Unionin televiestintäalaa koskevat oikeudelliset määräykset on laadittu 1990-luvulla. Katson, että direktiiveihin tehdyt tarkistukset tarjoavat hyvän tilaisuuden sovittaa ne niihin valtaviin teknologisiin muutoksiin, joita on tapahtunut. Tämä on erityisen tärkeää, koska tarkoituksemme on sisällyttää yleismaailmallisiin palveluihin langaton viestintä ja Internetiin pääsy laajakaistan avulla. Lisenssien haltijoiden pitäisi voida olla varmoja oikeudestaan kaikkiin tietoihin, jotka koskevat kaikkia oikeudellisten ohjelmistojen pääsymahdollisuuksiin liittyviä rajoituksia. Palveluntarjoajien on varmistettava verkon turvallisuus, suojattava käyttäjien henkilökohtaisia tietoja sekä pysäytettävä niin kutsutun roskapostin virtaaminen.
Mielestäni on erityisen tärkeää ottaa huomioon vammaisten ja vanhusten tarpeet, koska heidän mahdollisuuksiaan käyttää televiestintäpalveluja on helpotettava. On toivottavaa, että onnistutaan kehittämään laitteisiin liittyviä uusia teknisiä ratkaisuja. Olen varma siitä, että tällaiset kehitysaskeleet laskevat merkittävästi televiestintäpalvelujen kuluja koko unionin alueella. Nykyisellään joudumme edelleen maksamaan kohtuuttoman korkeita hintoja tiedonsiirrosta kautta unionin sisäisten rajojen.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Malcolm Harbourin mietinnössä osoitetaan melko korostetusti se, että Internetin ja puhelimen käyttäjien saamat edut ovat melko puutteellisia. Näinä vaikeina taloudellisina aikoina kuluttajien täytyy voida luottaa siihen, että he saavat rahalleen vastinetta. Mietinnön sisältämät ehdotukset tarkoittavat sitä, että asiakkaita tiedotetaan asioista entistä paremmin ja että heidän henkilökohtaisia tietojaan suojataan entistä tehokkaammin. On myös välttämätöntä asettaa ehdoksi se, että vammaiset käyttäjät saavat samanlaiset Internetin ja muiden viestintäpalvelujen käyttömahdollisuudet kuin muut, jolloin varmistetaan, että jokainen hyötyy nykyisen digiajan eduista. Äänestin mietinnön puolesta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tänään pyritään varmistamaan taloudelliset edut keinolla millä hyvänsä. Yhtäkkiä televiestintäalan säännöksiä koskevan puitedirektiivin pitäisi sisältää laaja tekijänoikeuslainsäädäntö. On aivan riittävää, että Euroopan unioni esittää palveluntarjoajille vaatimuksen varoittaa asiakkaita teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisen riskeistä, joihin liittyy kunkin jäsenvaltion määräämät rangaistukset. Jokainen voi sitten syyttää toisiaan jälkeenpäin. Lisäksi käsiteltävänämme olevassa mietinnössä suuret ohjelmistonkehittäjät ovat yrittäneet panna kapuloita rattaisiin pienempien kilpailijoiden tielle.
Internetissä sattuu varmasti lakia rikkovia tapauksia, joista esimerkkinä on lapsiporno, ja näissä asioissa on ryhdyttävä toimiin, mutta meidän ei pidä sallia sitä, että tietosuoja uhrataan muutaman suuren yrityksen ja monikansallisen yrityksen taloudellisten etujen vuoksi. Televiestintäalan paketin taustalla oleva alkuperäinen ajatus oli hyvin järkevä, mutta koska se sisältää valtavan määrän tarkistuksia, joista yksi tai kaksi ehkä mukaan ujutettua ovat sisällöltään arveluttavia, kuten juuri kuvailin, pidättäydyin äänestämästä.
Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Televiestintämarkkinoiden vapauttaminen, jota Euroopan unioni on vienyt eteenpäin viimeiset kymmenen vuotta, on ollut kiistämättä hyvä saavutus.
Viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan sääntelykehysdirektiivin uudistus on osa komission sisämarkkinoita koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa, ja on olennaisen tärkeää saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteet, koska makrotaloudellisesta näkökulmasta katsottuna televiestintäala edistää osaltaan tehokkaampaa toimintaa muilla aloilla.
Arvostan mietinnön esittelijän työtä näiden johdonmukaisten ja tehokkaiden toimien parissa, koska ne vastaavat sekä Euroopan unionin tavoitteita että lukuisien parlamentin edustajien näkemyksiä. Ne koskevat olennaisen tärkeää asiaa, eli koulutuksen, tutkimuksen ja innovaation välisen yhteyden kehittämistä ja vahvistamista sekä erityisesti sellaisen eurooppalaisen tietoyhteiskunnan rakentamista, joka mukautuu maailmanlaajuiseen talouteen ja pystyy osaltaan edistämään talouden kasvua luomalla työpaikkoja ja tarjoamalla parempia palveluja, jolloin parannetaan Euroopan kansalaisten elämän kokonaislaatua.
Äänestäminen sellaisten tärkeiden asioiden puolesta, kuten käyttäjien oikeuksien selventäminen ja laajentaminen, henkilötietojen suojan lisääminen, televiestintäalan eurooppalaisten sääntelyviranomaisten elimen (BERT) luominen sekä lähetystaajuuksien parempi hallinta, osoittaa, että PPE-DE kantaa huolta siitä, onnistutaanko luomaan tasapaino sen välille, että Euroopan kansalaisille taataan perusoikeus osallistua tietoyhteiskuntaan ja sen, että luodaan myönteiset puitteet innovaatiolle ja taloudelliselle kehittymiselle.
Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen.– (NL) Äänestin televiestintäalan pakettia (Harbourin mietintö) vastaan, koska direktiiviin oli jäänyt sellaisia porsaanreikiä, jotka saattaisivat loukata vapauksiamme. Jäsenvaltiot antavat palveluntarjoajille luvan seurata yksityishenkilöiden toimia Internetissä. Toivon, että kun jäsenvaltiot panevat täytäntöön nämä säännöt, niille ei tulisi houkutusta suodattaa Internetin sisältöä. Tämän pitäisi olla yksinomaan poliisin tehtävä.
Ymmärrän, että teollis- ja tekijänoikeuksien Internetissä tapahtuvat rikkomiset on selvitettävä, mutta tämä ei saa merkitä yksittäisen Internetin käyttäjän vapauden loukkaamista. Emme kai voi luoda sellaista tilannetta, jossa olemme kuin postinkantaja, joka avaa kirjeet nähdäkseen, onko sisältö todella laillinen?
Ne tarkistukset, joilla vihreät pyrkivät parantamaan tätä tekstiä, hylättiin, joten en voi enää tukea tätä ehdotusta.
Olisin mielelläni äänestänyt monien kuluttajien etujen hyväksi, mutta mielestäni ei ole hyväksyttävää, että Internetin tarjoajat joutuvat ottamaan vastuun sen sisällöstä. Tämäkään ei ollut lainsäädännön tavoite.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Laittomat hakkuut ja metsien häviäminen aiheuttavat vakavia vahinkoja ympäristölle, ja on tehty yleinen sopimus siitä, että herkkien trooppisten metsien raivausta on vähennettävä. Sen vuoksi Junilistan kannattaa ajatusta siitä, että yksittäisten valtioiden olisi laadittava trooppisen puun tuontia koskevat menettelyohjeet. Suhtaudumme myös myönteisesti merkintäaloitteisiin esimerkiksi metsän taloudenhoitoneuvoston (Forest Stewardship Council) kautta, mikä antaisi kuluttajille enemmän mahdollisuuksia tehdä harkittuja ja tosiasioihin perustuvia puun tai puutuotteiden ostoon liittyviä päätöksiä.
Valitettavasti tämän mietinnön silmiinpistävä ominaisuus on siinä esitetty selkeä tahto edistää Euroopan parlamentin asemaa yleiseen metsäpolitiikkaan liittyvissä asioissa.
Junilistan on vahvasti sitä mieltä, että yhteinen metsäpolitiikka Euroopan unionin yhteistyön puitteissa ei ole suotavaa. Sen sijaan jäsenvaltioiden metsäpolitiikkaan liittyvät kysymykset pitäisi käsitellä edelleen kussakin maassa itsenäisesti. Näiden huomioiden pohjalta Junilistan on päättänyt äänestää tätä mietintöä vastaan.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Olin iloinen voidessani tukea jäsen Lucasin mietintöä kansainvälisestä trooppista puuta koskevasta sopimuksesta. Miljoonia hehtaareja trooppista metsää menetetään vuosittain, ja tästä aiheutuvilla hiilidioksidipäästöillä on väistämättä ankaria vaikutuksia maapalloon. Tulevaisuudessa Euroopan unionin on varmistettava, että sillä on johtava rooli tuhoa aiheuttavien ja tarpeettomien käytäntöjen minimoimisessa.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti jäsen Lucasin mietintöön vuoden 2006 kansainvälisestä trooppista puuta koskevasta sopimuksesta. Vakavasti otettava lähestymistapa ympäristön suojelemiseksi edellyttää tehokkaita konsultointipuitteita, kansainvälistä yhteistyötä ja maailman puutaloutta koskevan politiikan kehittämistä. Euroopan unionin on tuettava vahingoittuneen metsämaan suojelua, metsittämistä ja hoitoa. Olen sitä mieltä, että tämä mietintö auttaa Euroopan unionia pääsemään takaisin oikeille raiteilleen, jotka johtavat kestävän puutalouden luomiseen. Äänestin mietinnön puolesta.
Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Yli 20 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen trooppista puuta koskeva sopimus saatiin päätökseen, meidän on myönnettävä, että metsien liiallinen käyttö ja laiton hakkuu ovat edelleenkin ongelma.
Sen vuoksi meidän on välttämätöntä tarkistaa sopimus voidaksemme pohtia tarkemmin näitä uusia tavoitteita.
Tämä on nyt tosiasia. Kansainvälinen trooppista puuta koskeva sopimus, josta komissio neuvotteli YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin puitteissa vuonna 2006, tuo esiin uusia huolenaiheita, jotka koskevat metsäalueiden kestävää ja laillista käyttöä. Suhtaudun hyvin myönteisesti siihen, että nämä uudet tavoitteet sisällytetään sopimukseen.
Asiaan liittyvien maiden tuottajien ei pitäisi kuitenkaan joutua maksamaan näistä uusista määräyksistä väistämättä koituvia kustannuksia. Kansainvälisen yhteisön on laadittava kestävä taloudellinen korvaussuunnitelma.
Haluaisin myös komission menevän toimissaan pidemmälle ja laativan kattavan lainsäädäntöasiakirjan sen varmistamiseksi, että Euroopan markkinoille tuodaan ainoastaan sellaista puuta ja puutuotteita, jotka ovat peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista ja laillisesti käytetyistä metsistä.
Tämä on ainoa tapa kannustaa tuottajia toimimaan laillisesti ja kunnioittamaan ympäristöä ja näin ollen edistämään maailmanlaajuisesti järkeviä ja kestäviä trooppisten metsien käyttötapoja.
– Päätöslauselmaesitys: Kansainvälinen trooppista puuta koskeva sopimus 2006 (B6-0422/2008)
Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. − (PL) Annoin tänään tukeni päätöslauselmalle, joka koskee trooppista puuta koskevaa kansainvälistä sopimusta 2006. Tein niin, koska katson, että tukitoimet, joiden tavoitteena on ratkaista alueellisia tai maailmanlaajuisia ympäristöongelmia kansainvälisessä yhteistyössä, on itse asiassa yksi Euroopan unionin hyödyllisimpiä toiminnan alueita. Uskon meidän kaikkien tietävän, että trooppisten metsien suojelu ja kestävä hallinta on varmistettava ja että näiden metsien rappeutuneiden alueiden uudistamisesta on huolehdittava.
– Päätöslauselmaesitys: Euroopan parlamentin painopisteet komission vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmaa varten (RC B6-0420/2008)
Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani tuemme erittäin vahvasti monia päätöslauselman sisältämiä asioita. Tuemme voimakkaasti kehotuksia vähentää hallinnollista taakkaa, Lissabonin strategian sisältämiä kasvun ja työllisyyden tavoitteita, pienten ja keskisuurten yritysten tukemista, sisämarkkinoiden toteutumisen edistämistä, toimia kuluttajan oikeuksien vahvistamiseksi, ilmastonmuutokseen liittyviä lisätoimia, rajatylittäviä terveydenhoitoaloitteita sekä Yhdysvaltain suhteiden lujittamista.
Emme kuitenkaan hyväksy tekstiä Lissabonin sopimuksen ratifioinnista, kehotusta luoda yhteinen maahanmuuttopolitiikka, kehotusta luoda yhteinen turvapaikkapolitiikka tai kehotusta perustaa Euroopan ulkosuhdehallinto.
Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. − (PL) Äänestin tänään Euroopan parlamentin komission vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmasta laatimaa päätöslauselmaa vastaan. Komission kunnianhimoiset suunnitelmat merkitsisivät uusia tarpeettomia yhdenmukaistamistoimia ja direktiivejä, joita jäsenvaltioille määrättäisiin tulevina vuosina. Haluaisin myös esittää voimakkaan vastalauseen Irlantia ja muita jäsenvaltioita kohtaan suunnatusta painostuksesta jatkaa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessia, kuten päätöslauselman ensimmäisessä kohdassa on todettu. Edellä mainittu sopimus hylättiin Irlannissa järjestetyssä kansanäänestyksessä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) On ehkä oireellista, että Euroopan parlamentti ei ole onnistunut hyväksymään ainoatakaan päätöslauselmaa painopisteistä Euroopan komission työohjelmaa varten. Euroopan parlamenttivaalit tietenkin lähestyvät, ja ne vaikuttavat jäsenten päätöksiin, erityisesti niiden, jotka haluavat peittää menettelytapojaan ja vastuutaan sellaisilla politiikan aloilla, jotka ovat huonontaneet sosiaalista tilannetta, lisänneet työttömyyttä sekä epävarmoja ja huonosti palkattuja työpaikkoja, saaneet aikaan talous-, elintarvike- ja energiakriisin (joka vaikuttaa erityisesti taloudellisesti heikompiin maihin ja herkimpiin yhteiskunnan osiin) sekä lisänneet kansainvälisten suhteiden militarisointia kaikkine vaaroineen, joita tämä merkitsee maailmanrauhalle.
Samanaikaisesti he eivät kuitenkaan halua hyväksyä, että nyt tarvitaan irtiottoa kaikista tähän johtaneista menettelytavoista. He pikemmin haluavat Euroopan komission jatkavan niiden samojen välineiden ja menettelytapojen käyttöä, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen, olkoonkin, että niihin on lisätty muutamia vaaleanpunaisen ja vihreän sävyisiä parannuksia kulisseja ylläpitämään.
Sen vuoksi haluamme ehdottomasti pidettävän kiinni ryhmämme päätöslauselman sisältämistä ehdotuksista, joita ovat vakauspaketin kumoaminen, yksityistämisen ja vapauttamisen lopettaminen, sellaisen työllisyyden painottaminen, johon sisältyy oikeuksia, köyhyyden poistaminen ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus.
Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. – (LT) Äänestin komission vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmaa koskevan päätöslauselman puolesta, ja olen pahoillani siitä, ettei sitä ole hyväksytty. On ratkaisevan tärkeää, että komissio antaa tiedonannon, jossa arvioidaan, miten jäsenvaltiot ovat panneet täytäntöön sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun direktiivin ja asetuksen jäsenvaltioissa.
Valmistellessani tätä asiakirjaa varjoesittelijänä tähdensin sitä, että näillä asiakirjoilla on suuri vaikutus jokaiseen Euroopan unionin kansalaiseen. Niiden avulla määritellään menettelytapoja ja käsitellään ihmisten jokapäiväisiä ongelmia. Asiakirjan tavoitteena ei ole yhdistää sosiaaliturvajärjestelmiä. Sillä pannaan täytäntöön menettelytapoja, jotka jättävät sijaa erilaisille sosiaaliturvajärjestelmille jäsenvaltioissa. Samalla sillä estetään ihmisiä menettämästä sosiaaliturvaa näiden erojen vuoksi. Jokaisen Euroopan unionin kansalaisen hyvinvointi riippuu näiden asiakirjojen täytäntöönpanosta.
Valitettavasti komissiolle ei suoda vastuuta arvioida, mitä jäsenvaltioissa on saavutettu Euroopan laajuisten energiaverkkojen perustamistoimissa tai miten kauan yhteisten energiamarkkinoiden luominen saattaa kestää tai miten energiaturvallisuus on varmistettu kautta Euroopan unionin. Tämä asia on olennaisen tärkeä Liettualle, Latvialle ja Virolle, ja sen vuoksi Euroopan unionin toimielinten ja etupäässä komission on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin nostaakseen nämä jäsenvaltiot pois energianjakeluun liittyvästä eristyksen tilasta ja riippuvuudestaan Venäjästä, joka on niiden ainoa kaasun ja sähkön toimittaja.
Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Äänestin komission vuoden 2009 lainsäädäntö- ja työohjelmasta laadittua päätöslauselmaa vastaan, koska sen haluttiin sisältävän sellaisia tarkistusehdotuksia, jotka edellyttävät uutta sosiaalialan lainsäädäntöä.
Koska sosiaaliala kuuluu miltei yksinomaan jäsenvaltioiden toimialaan, ryhmämme hylkäsi Euroopan globalisaatiorahastoa koskevaan direktiiviin tehdyn tarkistuksen, yksittäisten työntekijöiden epäoikeudenmukaista erottamista koskevista vähimmäisstandardeista, epätyypillisen työsuhteen solmineiden työntekijöiden suojelusta sekä työolojen parantamisesta ja työpaikalla tapahtuvien onnettomuuksien vähentämisestä tehdyt ehdotukset.
Syrjinnän vastaiseen oikeussuojaan liittyvät asiat vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä, erityisesti lisääntymisoikeuksiin, perinteiseen perheeseen, koulutukseen ja uskontoon liittyvät. Näin ollen poliittinen ryhmämme katsoo, että on välttämätöntä säilyttää toissijaisuusperiaate, jonka nojalla jokainen jäsenvaltio on oikeutettu soveltamaan näitä periaatteita kansallisten perinteidensä ja tapojensa mukaisesti.
Kysymys Turkin liittymisestä Euroopan unioniin on myös arkaluonteinen asia poliittisessa ryhmässämme, koska useat jäsenistämme ovat saksalaisia ja ranskalaisia konservatiiveja.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vuonna 2009 komission toimintaa ohjaavat Euroopan parlamenttivaalien aikataulu, mikä merkitsee aikaisempaa vähemmän toimintamahdollisuuksia, erityisesti yhdelle toimielimistä. Tämä tilanne ei kuitenkaan estä meitä kehittämästä realistista toimintasuunnitelmaa. Maailma vaatii paradigmojen tarkistusta ja sen ymmärtämistä, että todellisuus on hyvin kaukana monista teoreettisista keskusteluista, joita on käyty taloudellisista ja sosiaalisista malleista ja kansainvälisten suhteiden lukuisista vastakohtaisuuksista (sekä kovan vallankäytön että taloudellisen vallankäytön tai kaupallisten toimijoiden välisten suhteiden kannalta). Haluamme komission vastaavan tähän uudenlaiseen todellisuuteen sellaisella pitkän aikavälin suunnitelmalla, jonka täytäntöönpano on joustavaa ja mukautuvaa. Samanaikaisesti haluamme vuodeksi 2009 sellaisen toimintasuunnitelman, joka helpottaa selventämään jokaisen jäsenvaltion äänestäjien silmissä sitä, mikä merkitys ja minkälaisia etuja Euroopan poliittisilla toimilla on talousjärjestelmiimme ja yhteiskuntaamme. Tästä osoituksesta, joka juontaa juurensa pitkälti menettelytavoistamme eikä niinkään tiedonantoasioista, on muodostuttava toimintamme ydin ja näin ollen myös Euroopan komission toiminnan ydin. Valitettavasti päätöslauselma, josta toimitetaan tänään äänestys, ei tukenut tällaista lähestymistapaa, minkä vuoksi äänestin sitä vastaan.
Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Lasten oikeuksia on edelleen edistettävä. Nykyisellään lasten köyhyyteen liittyvää kysymystä käsitellään Euroopan unionin alueella edelleen liian vähän. Yksi viidestä lapsesta elää Euroopan unionissa köyhyyden partaalla, mikä on aivan liian suuri määrä. Olen tyytyväinen siihen, että parlamentti hylkäsi komission vuoden 2009 työohjelman. Meidän on tehtävä entistä tehokkaampaa työtä Euroopan unionin alueella vallitsevan köyhyyden käsittelemiseksi.
– Päätöslauselmaesitys: EU:n ja Intian huippukokouksen valmistelu (RC B6-0426/2008)
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Euroopan parlamentin EU:n ja Intian huippukokouksen valmistelua koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska meidän on mielestäni välttämätöntä mukauttaa vuonna 2004 hyväksytty Intian kanssa solmittu strateginen kumppanuus niihin uusiin haasteisiin, joiden edessä Euroopan unioni ja Intia nyt ovat, ja näistä mainitsen esimerkkeinä elintarvikekriisin, energiakriisin ja ilmastonmuutoksen.
Haluan korostaa sitä, että päätöslauselma kannustaa Intiaa jatkamaan ponnistelujaan vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti sukupuolten tasa-arvoasiassa. Lisäksi on tärkeää, että päätöslauselmassa muistutetaan Intiaa Euroopan unionin arvoista ja kehotetaan Intian hallitusta poistamaan kuolemanrangaistus.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Niiden monien asioiden lisäksi, joita tässä arvostamassamme päätöslauselmassa on tuotu esiin, on mielestämme olennaisen tärkeää painottaa sitä, että tuemme ehdottomasti aidon ja tehokkaan yhteistyön ja ystävyyden syventämistä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Intian välillä. Tämä edellyttää sellaista kumppanuutta, joka perustuu siihen, että jokaisen kansan tarpeisiin vastataan, joka hyödyntää kumpaakin osapuolta ja joka edistää keskinäistä kehitystä ja samalla kunnioittaa puuttumattomuusperiaatetta ja kansallista itsemääräämisoikeutta.
Näiden periaatteiden ja olettamusten pohjalta emme kuitenkaan voi hyväksyä monia tämän päätöslauselman sisältämistä ehdotuksista. Näistä mainittakoon erityisesti vapaakauppasopimus, jonka tavoitteena on sisällyttää sopimukseen muun muassa "sopimus palveluista", "kilpailusta", "julkisista hankinnoista" ja "suoriin ulkomaisiin investointeihin kohdistuvat rajoitukset" Euroopan unionin ja Intian välillä.
Tällä ehdotuksella (ja tavoitteella) pyritään vastaamaan suurten talous- ja rahoitusryhmien laajentumistoiveisiin. Näiden ryhmien, joita ei virallistettu maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävissä WTON:n neuvotteluissa, päätavoitteena on pääoman kartuttaminen ja keskittäminen. Tämä tavoite on työntekijöiden ja ihmisten tarpeiden vastainen sekä Intiassa että monissa Euroopan unionin maissa.
Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Meidän on kehitettävä suhteitamme Intiaan, jossa asuu yli miljardi asukasta ja jolla on kukoistava talous ja joka tarjoaa vastapainon muslimimaailmalle ja Kiinalle. Käsiteltäväksi jätetty päätöslauselmaesitys, joka vastaa presidentti Sarkozyn ja komission näkemyksiä, on kuitenkin vastoin Euroopan kansojen etuja. Päätöslauselmassa vaadittava "kattava vapaakauppasopimus" myötävaikuttaa talous- ja sosiaalijärjestelmiemme tuhoutumiseen, koska niiden on kilpailtava sellaisten maiden kanssa, jotka osallistuvat sosiaaliseen halpamyyntiin. Lisäksi Intian vaatimus pysyvästä jäsenyydessä YK:n turvallisuusneuvostossa on yksi YK:n uudistumista koskevista ehdotuksista, jonka tavoitteena on myös poistaa turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenyys Ranskalta ja Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja luovuttaa se sen sijaan Brysselille.
Lisäksi Intian kutsuminen uskonnollisen moniarvoisuuden malliksi on loukkaus Orissassa surmatuille kristityille.
Intia puolustaa kansallisia etujaan ja ikivanhoja arvojaan. Jäsenvaltioiden olisi toimittava samoin, jotta suhde Intian kanssa olisi tasapainoinen. Tämä on mahdollista ainoastaan erilaisessa Euroopassa. Sellainen Eurooppa koostuu suvereeneista valtioista, jotka perustuvat sivilisaationsa kristittyihin ja kreikkalaisroomalaisiin arvoihin.
Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Euroopan unionin ja Intian suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsenenä tuen päätöslauselmaesitystä EU:n ja Intian vuoden 2008 huippukokouksen valmistelusta.
Esityksessä käsitellään WTO:ssa saavuttamatta jäänyttä sopimusta ja ilmaistaan halu jatkaa uusin toimin sopimuksen saavuttamista.
Esityksessä ei kuitenkaan käsitellä tällaisen sopimuksen suurinta kompastuskiveä, nimittäin Yhdysvaltain ja Intian epäonnistunutta yritystä saavuttaa sopimus erityisestä suojamekanismista, jolla ehkäistään tuotteiden myynti polkuhintaan Intian markkinoille, mikä on haitaksi Intian suurelle maaseutu-/maanviljelyväestölle. Ilman tällaista mekanismia on pelko Intian maanviljelijöiden toimeentulon jatkumisesta. Elintarviketurvallisuutta koskevaa avainasiaa ei ole käsitelty asianmukaisesti WTO:ssa, ja ehkä pohjimmiltaan tämän vuoksi keskusteluissa ei saavutettu tuloksia. Jokaisessa uudessa pyrkimyksessä avata keskustelut uudelleen on varmistettava, että jäsenten elintarviketurvallisuutta koskevia huolia käsitellään asianmukaisesti. Tuonnin äkillisellä kasvulla voi olla hyvin kielteisiä ja dramaattisia vaikutuksia paikalliseen elintarviketuotantoon, ja kehitysmaissa, joissa on mittava maanviljelyn perusta, tuonnin lisääminen vahingoittaisi merkittävästi pyrkimyksiä kehittää paikallista maanviljelyn ja elintarviketuotannon perustaa.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Joskus on välttämätöntä muistuttaa, että Intia on väestötieteellisestä näkökulmasta katsottuna maailman suurin demokratia. Tämä tosiasia sekä sen taloudellinen elinvoimaisuus ja sen yhä tärkeämpi rooli kansainvälisissä suhteissa – ennen muuta sen lähialueiden kanssa – pitäisi panna meidät pohtimaan uudelleen suhdettamme tämän tärkeän kumppanin kanssa. Olisi tietenkin virhe olla huomioimatta Intian demokratian heikkouksia, sen talouden rakennetta tai sosiaalista järjestelmää, minkä vuoksi nämä asiat olisi otettava kaikkein tärkeimpien asioiden joukkoon, joita käsittelemme Intian kumppanuudessamme. Asialistan on kuitenkin oltava entistä laajempi ja siinä on otettava entistä paremmin huomioon uudet tilanteet ja olosuhteet. Poliittisten siteiden vahvistamista ja entistä tiiviimpiä suhteita tuohon valtavaan maahan on pidettävä strategisen tärkeinä. Samoin meidän on oltava tarkkaavaisia ja valmiit vahvistamaan Intian roolia maiden välisissä suhteissa, erityisesti institutionaalisia rakenteita ja puitteita koskevissa kysymyksissä. Usein sanotaan, että 2000-luvusta tulee rauhan vuosisata – ajatus, joka edellyttää Euroopan tarkkaavaisuutta – joten Intia olisi muistettava tämän ennusteen yhteydessä, ja strategiamme olisi sovitettava sen mukaisesti.