Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 24. syyskuuta 2008 - Bryssel

17. Valkoinen kirja ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä (keskustelu)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana Alessandro Fogliettan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0256/2008) valkoisesta kirjasta, joka käsittelee ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevaa eurooppalaista strategiaa (2007/2285(INI)).

  Alessandro Foglietta, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ennen kuin avaan keskustelun mietinnöstä, josta äänestämme huomenna, haluan tässä yhteydessä esittää kiitokset muutamille henkilöille. Haluan ensinnäkin kiittää kollegaani Adriana Poli Bortonea, joka toimii nykyään Italian tasavallan senaattorina ja joka jätti minulle tämän mietintöluonnoksen sekä tämän aiheen, jota hän ehti käsitellä jo hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Haluan esittää kiitokset myös henkilökunnalleni, joka on tukenut minua innostuneesti ja tunnollisesti kyseisen aiheen tarkastelussa ja analysoinnissa. Lopuksi haluan kiittää varjoesittelijöitä, joiden panos on epäilemättä myötävaikuttanut siihen, että mietintö sai ympäristöasioiden valiokunnassa käytännöllisesti katsoen yksimielisen hyväksynnän yli puoluerajojen.

Hyvät parlamentin jäsenet, kun tämä mietintöluonnos uskottiin minulle, pohdin tavoitteitani esittelijänä, joka jatkaa tutkimusta tämäntyyppisestä aiheesta. Vastaus löytyi asiakirjan strategisesta luonteesta, joka osoitti minulle ne kaksi pilaria, joille perustin työni: Ensinnäkin on pyrittävä kattavuuteen ja vältettävä aukkoja tai sitä, että jokin lukuisista aiheen näkökohdista jäisi vähemmälle huomiolle. Ja ennen kaikkea oli saatava aikaan tulevaisuuteen keskittyvä, tehokkaita työvälineitä ja ratkaisuja esittelevä mietintö.

Tämä lähestymistapani perustuu aiheesta runsaasti saatavilla oleviin tietoihin, tilastoihin ja lukuihin. Luvut ovat hämmentäviä, sillä Maailman terveysjärjestön mukaan ylipainoisia on yli miljardi ja liikalihavia yli 300 miljoonaa. Lasten lihavuus lisääntyy nopeasti, joten meidän on syytä muistaa, että lihavuuteen ja ylipainoon liittyvät sairaudet nielevät jopa kuusi prosenttia joidenkin jäsenvaltioiden terveydenhuoltomenoista.

Mahdollisia ratkaisuja etsiessämme varoimme tuomitsemasta tiettyjä ruokalajia syyllisinä ylipaino-ongelmiin. Ongelmaa ei ratkaista poistamalla kyseiset ruoat ruokavaliostamme vaan pikemminkin kuluttajiin ja etenkin nuoriin ja lapsiin suuntautuvalla valistuksella terveellisistä ruokatavoista. Rasvat ovat olennainen osa tasapainoista ravintoaineiden saantia, mutta niitä on otettava oikea määrä oikeaan vuorokauden aikaan. Ruokavalio-opissa, jolle annan suuren painoarvon, ei ole kyse siitä, että kyetään erottamaan terveellinen ruoka epäterveellisestä, sillä mikään ruoka ei ole absoluuttisen haitallista eikä mitään ruokaa ole syytä poistaa sellaisten terveiden ihmisten ruokavaliosta, jotka eivät kärsi syömishäiriöstä.

Toinen asia, johon haluan teidän kiinnittävän huomiota, on se, että liikalihavuus on todella sairaus. Sen syyt eivät ole pelkästään fyysisiä vaan usein myös sosiaalisia tai psykologisia, mutta kyse on kuitenkin sairaudesta, joka vie vuosittain valtavia summia jäsenvaltioiden terveysmenoista. Kyse on sairaudesta, joka on sellaisenaan pyrittävä voittamaan käytännön ratkaisujen ja monipuolisten keinojen turvin. Tutkiessani asiaa viime kuukausina olen kuitenkin huomannut, että tätä näkökohtaa aliarvioidaan aivan liian usein julkisessa mielipiteessä, jossa toisaalta aivan oikeutetusti varoitetaan anoreksiasta ja puhutaan anoreksian vastaisista valistuskampanjoista, mutta toisaalta ylipaino-ongelmaa myös kaunistellaan täysin aiheettomasti käyttämällä iskulauseita, kuten "suuri on kaunista". Tämä on harhaan johtavaa ja välittää vääränlaisen viestin. Kyse ei ole estetiikasta tai ulkonäöstä, vaan terveydestä. Anoreksiaa vastaan on siten taisteltava tarmokkaasti, ja samalla tavoin haluamme taistella liikalihavuutta vastaan työskentelemällä tässä mietinnössä esiteltyjen eri aiheiden parissa. Tämä edellyttää yhdenmukaisia ja johdonmukaisia ponnisteluja.

Ponnisteluja vaaditaan valistajilta, terveysalan ammattilaisilta, elintarviketeollisuudelta ja tiedotusvälineiltä, etenkin televisiolta. Niiden on osoitettava vahvaa vastuuntuntoa julkisen mielipiteen ohjaajina. Julkisviranomaisten ja etenkin paikallisviranomaisten on niin ikään tehtävä osansa.

Hyvät kuulijat, haluan lopettaa uutiseen, joka on kuohuttanut tunteita viime päivinä: Toinen kahdesta Valkoiseen taloon pyrkijöistä on nimittäin sanonut, että ylipainoisten kansalaisten sekä alkoholistien ja tupakoitsijoiden verottaminen olisi aiheellista ja oikein. Periaatteessa tämä olisi minusta järjetöntä, sillä tämä vakava ongelma on mielestäni ratkaistava asiaankuuluvalla tavalla, sillä myönteisiä tuloksia saadaan aikaan vain tarttumalla siihen päättäväisesti.

  Puhemies. − (EN) Pyytäisin kaikkia puhujia kiinnittämään tarkoin huomiota puheaikaansa, koska emme voi ylittää keskustelulle varattua aikaa, kun se käydään näin illalla ja aikamme on rajallinen etenkin logistiikassa, kuten tulkkauksessa.

Varmistakaa siis, ettei minun tarvitse keskeyttää teitä, sillä se on minusta kovin kiusallista puhemiehelle. Toivonkin, että otatte itse vastuun puheajastanne.

  László Kovács, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kannatan kovasti parlamentin mietintöä komission valkoisesta kirjasta, joka käsittelee ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä. Saanen onnitella etenkin Alessandro Fogliettaa hienosta työstä.

Voin ilokseni todeta, että parlamentti on samaa mieltä komission kanssa siitä, että lihavuusepidemia voidaan taltuttaa vain yhdenmukaisin toimin, ja että parlamentti suhtautuu myönteisesti komission valkoiseen kirjaan merkittävänä askeleena kohti pyrkimystä pysäyttää lihavuus- ja ylipaino-ongelmien kasvu Euroopassa. Panin merkille myös parlamentin toiveen monien muiden toimien toteuttamisesta, kuten toiveen sääntelyn lisäämisestä komissiossa suunnitteilla olevien toimien lisäksi.

Komissio antaa vuonna 2010 ensimmäisen katsauksen siitä, miten vuonna 2007 valmistuneessa valkoisessa kirjassa asetetut tavoitteet on saavutettu.

Jos katsauksesta ilmenee, ettei edistystä ole tapahtunut riittävästi, on luonnollisesti syytä harkita lisätoimia, mukaan lukien mahdollisesti sääntelyn lisäämistä.

Seurantaprosessissa haluan teidän kiinnittävän huomiota Maailman terveysjärjestön tärkeään rooliin. Teemme yhteistyötä Istanbulissa pidetyssä WHO:n ministeritason kokouksessa tehtyjen päätelmien mukaisesti keskittymällä jäsenvaltioissa toteutettaviin seurantatoimiin, joilla sekä komission valkoinen kirja että WHO:n strategia pannaan täytäntöön.

Haluan kertoa teille tänään myös kehityksestä, jota on viime aikoina saatu aikaan ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanossa ja joka on vastaus joihinkin mietinnössänne vaatimiin toimiin.

Kuten tiedätte, voidakseen lujittaa Euroopassa toteutettavia toimia komission on perustettava korkean tason työryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä terveyskysymyksiä. Työryhmä varmistaa mielipiteiden ja käytäntöjen nopean vaihdon jäsenvaltioiden välillä ja antaa yleiskatsauksen eri hallitusten toimintalinjoista.

Tarkasteltaessa sidosryhmien tähänastista panosta voidaan todeta, että yleiseurooppalaiset järjestöt sekä ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan toimintafoorumin jäsenet panevat parhaillaan täytäntöön yli 200:aa sitoumusta keskeisillä toiminta-alueilla, joita ovat muun muassa tuotteiden koostumuksen muokkaaminen, pakkausmerkinnät ja vastuullinen mainonta.

Seuranta on jatkuvaa, ja vuosittain julkaisevat raportit ovat saatavilla komission verkkosivustolla.

EU:n toimintafoorumin lisäksi hallitusten ja yksityisen sektorin välisiä julkisia ja yksityisiä kumppanuuksia on raportoitu 17:ssä EU:n jäsenvaltiossa. Kehitys on mielestäni oikeansuuntainen.

Korkean tason työryhmä tapasi heinäkuussa ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan toimintafoorumin jäseniä keskustellakseen yhteistyön ja kumppanuuksien mahdollisuuksista erityisesti suolan käytön vähentämiseksi, jolle alun perin annettiin etusija yhteisissä toimissa jäsenvaltioiden kanssa.

Yhteinen kokous oli myönteinen kokemus, ja olenkin varma, että tämäntyyppiset tapaamiset, jotka kokoavat yhteen sekä korkean tason virkamiehiä jäsenvaltioista että toimintafoorumin jäseniä, lisää hallitusviranomaisten ja toimintafoorumin jäsenten toiminnan painoarvoa tulevaisuudessa.

Kiinnittäisin huomionne myös komission viime heinäkuussa tekemään ehdotukseen, jonka mukaan ilmaisten hedelmien ja vihannesten hankintaan ja jakeluun kouluissa varattaisiin vuosittain 90 miljoonaa euroa.

Lihavuusepidemian torjuminen on kansanterveyden suurimpia haasteita tämän päivänä Euroopassa.

Olen kiitollinen jatkuvasta tuestanne ja odotan innokkaana vuoropuhelun jatkamista parlamentin kanssa parhaista tavoista edetä niin, että Euroopan unioni voi hoitaa roolinsa täysipainoisesti tätä ongelmaa ratkottaessa.

  Małgorzata Handzlik, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, lihavuus ja ylipaino ovat nyky-yhteiskunnan haasteita. Ne aiheuttavat monia kroonisia sairauksia, kuten verenkiertohäiriöitä, verenpainetta, 2-tyypin diabetesta, aivohalvauksia ja tiettyjä syöpäsairauksia. Lihavuuden ja ylipainon torjunnan olisi oltava etusijalla unionin terveyspolitiikassa. Kumppaneita olisi syytä olla mukana mahdollisimman paljon. Tällä tarkoitan paikallisviranomaisia, jäsenvaltioita, Euroopan komissiota sekä teollisuuden edustajia. Emme saa kuitenkaan unohtaa myöskään kuluttajia, jotka tekevät omia ruokavalintojaan. Valistuskampanjat ja liikunnan edistäminen ovat osoittautuneet parhaaksi lähestymistavaksi. Siten kuluttajille voidaan tarjota selkeää ja ymmärrettävää tietoa järkevien ruokavalintojen pohjaksi. En kuitenkaan usko, että elintarviketuottajille määrättävillä rajoituksilla yksistään voitaisiin vähentää ylipainoisten määrää. Tällä viittaan esimerkiksi mainontaan.

Haluan kiinnittää huomionne myös erääseen toiseen varsin laiminlyötyyn näkökohtaan tässä keskustelussa: terveysalan ammattilaisten asianmukaiseen koulutukseen ja siinä erityisesti diabetes-potilaiden ja itse sairauden hoitoon. Koulutuskysymys on jäänyt vähälle huomiolle etenkin uusissa jäsenvaltioissa.

  Czesław Adam Siekierski, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, olisin yhtä hyvin voinut itse olla tämän asiakirjan laatija. Kannatan valkoisessa kirjassa esitettyjä toimenpiteitä. Valkoisen kirjan mukaan terveellisten elämäntapojen omaksuminen ja kaikenlaisen liikunnan harjoittaminen ovat tehokkaimpia hoitokeinoja. Siinä esitetään myös ennaltaehkäisytoimenpiteitä laaja-alaisina suosituksina elintarviketuottajille, kuluttajille, ravintolanomistajille, elintarvikkeiden jakeluketjuille sekä mainosalalle. Myös tiedotuskampanjat mainitaan.

Politiikan eri osa-alueiden ja hallinnon eri tasojen välinen yhteistyö sekä julkisen sektorin mukaanotto ovat keskeisessä asemassa näiden toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Ongelmaan on tartuttava yhdessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten lihavuuden ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimien täytäntöönpanoon. Aikuiset ovat vastuussa terveellisten ruokatapojen opettamisesta lapsille. Usein me aikuiset emme kuitenkaan itsekään ole täysin perillä siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei. Siksi on kovin tärkeää järjestää vanhemmille suunnattuja tiedotuskampanjoita, jotta he voivat varmistaa jälkikasvulleen tasapainoisen ruokavalion.

Lapsille ja nuorille olisi lisäksi suunnattava ohjelmia, joilla edistetään terveellisten ruokatapojen ja liikunnan periaatteita. Lihavuus on eittämättä laajalle levinnyt ongelma. Totta on kuitenkin myös se, että laihuudesta on tullut lähes pakkomielle, siihen pyritään ja sitä jopa vaaditaan. Alle 18-vuotiaista teini-ikäisistä tytöistä 80 prosenttia on yrittänyt laihduttaa ainakin kerran elämässään. Vääränlainen laihduttaminen voi olla vaarallista. Nuorille on kerrottava terveellisestä ravitsemuksesta niin, että he janoavat tietoa lisää. Tämä on yhtä tärkeää kuin se, että heitä valistetaan järkevästi maailman menosta. Tämänkaltainen jano on kovin suositeltavaa.

"Kouluhedelmäjärjestelyn" nimellä tunnetun yleiseurooppalaisen ohjelman täytäntöön panemiseksi olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet. Euroopan komissio on esittänyt vain 90 miljoonaa euroa tälle ohjelmalle. Minusta määrä olisi moninkertaistettava, jotta koulujen sipsi-, suklaapatukka- ja virvoitusjuoma-automaatit voitaisiin korvata automaateilla, joista saisi esimerkiksi tuorehedelmiä, vihanneksia ja maitotuotteita. Meidän on aina syytä muistaa, että lastemme ruokavalio sanelee sen, kuinka terveitä he ovat myöhemmällä iällä.

  Anna Záborská, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. − (SK) Kiitoksia, arvoisa puhemies. Minulla ei ole paljon puheaikaa, joten otan esille vain muutaman seikan.

Kuten aina, kannatan nytkin lasten lihavuuden ennaltaehkäisyä. Ennaltaehkäisy liittyy läheisesti vanhempien vastuun lisäämiseen. Paras tapa estää lapsuusajan lihavuutta on se, ettei televisiosta, videopeleistä tai Internetistä tehdä lapsenvahteja. Ilman luovaa toimintaa lapset ja aikuiset eivät saa tarpeeksi liikuntaa.

Lasten on opittava terveelliset ruokailutottumukset ruoan laadun ja määrän suhteen sekä oikeat pöytätavat. Perheaterioiden korostaminen on elintärkeää. On tärkeää, että vanhemmat ja lapset syövät yhdessä. Edes yksi yhteinen ateria päivässä olisi hieno asia. Tämän mahdollistamiseksi olisi helpotettava työn ja perhe-elämän väliseen tasapainoon pääsemistä. Toinen tehokas tapa estää lihomista on opettaa lapsille ruoanlaittoa. Lapset auttavat mielellään ruoanlaitossa, ja siihen olisi hyvä kannustaa.

  Philip Bushill-Matthews, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Lihavuus on Euroopan suurimpia terveyshaasteita, mutta voidaan kysyä, mitä tekemistä sillä on Euroopan parlamentin kanssa? Tai ylipäätään EU:n kanssa?

Syitä on ainakin kaksi. Toinen on se, että kuten esittelijä jo totesi, lihavuudesta johtuvat sairaudet nielevät yli kuusi prosenttia verovaroin rahoitetuista jäsenvaltioiden terveysmenoista EU:ssa. Me kaikki joudumme maksamaan siitä. Toiseksi EU:n eri jäsenvaltiot ratkovat ongelmaa eri tavoin, ja kaikki voivat oppia paljon toisiltaan.

Saanen siis onnitella komissiota siitä, että se käynnisti valkoisella kirjallaan tämän keskustelun. Haluan nyt ottaa esille muutamia tärkeimpiä kohtia. Yleisesti ottaen kannatamme komission ehdotusta elintarvikemerkinnöistä, mutta katsomme, ettei mietinnöllä pidä tehdä tyhjäksi yksityiskohtaisia keskusteluja, joita tästä erityisestä aiheesta on tarpeen käydä.

Mitä lihavuusongelmaan tulee, on näyttöä siitä, että ongelmassa on paljon enemmän kyse siitä, kuinka paljon ihmiset harrastavat liikuntaa, kuin siitä, miten paljon he syövät. Kyse ei siis ole pelkästään nautittujen kalorien määrästä vaan myös kalorien kulutuksesta. Olisi siis täysin väärin syyttää elintarvike- ja juomateollisuutta lihavuusongelmasta tai siitä, ettei sopivaa ratkaisua ole löytynyt.

Totuus on nimittäin paljon monimutkaisempi. Tarvitsemme lisää liikuntamyönteisiä yhteisöjä, jotka tarjoavat nykyistä enemmän pyöräilyreittejä, tarvitsemme parempaa kaupunkisuunnittelua, julkisten liikennevälineiden suosion lisäämistä, enemmän puistoja ja urheilupaikkoja, kouluihin lisää urheilukenttiä sekä parempaa valistusta. Monen asian arkielämässä on muututtava.

Saanen siis onnitella esittelijää laaja-alaisesta mietinnöstä, jonka laatiminen oli vaikea tehtävä, kun hän joutui jatkamaan edeltäjänsä työtä ja kokoamaan yhteen monen varjoesittelijän näkemykset. Olen kiitollinen hänelle erityisesti siitä, että hän hyväksyi osan tarkistuksistani, myös ne, jotka koskivat erityisesti sairaaloiden ja vanhainkotien aliravitsemusongelmaa. On äärimmäisen tärkeää, että pidämme huolen yhteiskuntamme vähäosaisista.

Jotkut päätyvät vähäosaisuuteen omasta syystään, ja karkeasti yleistäen sanoisin lopuksi, että yksi nyky-yhteiskunnan ongelmista on henkilökohtaisen vastuunoton puute, luulo siitä, että epäonnistumiset ovat muiden syytä ja että muut kyllä ratkaisevat ne. Sääntelyn lisääminen vain ruokkisi tätä käsitystä lisää, kun sitä vastoin vastuu omasta itsestään ja itsekuri ovat ratkaisu ongelmaan. Ihmisiä onkin kannustettava ottamaan entistä suurempi vastuu itsestään. Siten pääsemme kaikki eteenpäin yhteiskunnassa.

  Linda McAvan, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on laaja mietintö. Tarkistuksia jätettiin 400, ja haluankin kiittää esittelijää siitä, että hän yritti saada siitä tolkkua. Toivon, etteivät tärkeimmät viestit hukkuneet sen vuoksi, että mietintö on niin laaja.

Meille sosialistiryhmän edustajille tärkeimmät viestit – tässä on paljon hyvin myönteistä – liittyvät siihen, että tarvitaan tehokasta elintarvikkeiden sääntelyä, ja haluamme myös, että pakkausten etuosaan mahdollisesti värikoodein tehtävät merkinnät sisällytetään tuleviin keskusteluihin. Tiedämme, että komissio harkitsee tätä, ja tätä me haluamme.

Olemme tyytyväisiä siihen, että parlamentista löytyy yli puoluerajojen tukea keinotekoisten transrasvahappojen kieltämiselle. Kun otin asian ensimmäistä kertaa puheeksi kaksi vuotta sitten, parlamentti ei lämmennyt ajatukselle, ja komissio aikoi viedä Tanskan oikeuteen, eikä mitään tapahtunut. Nyt olemme jättäneet kirjallisen kannanoton ja olemme päässeet yksimielisyyteen, joten toivon, että komissio toimii tämänsuuntaisesti.

Arvoisa komission jäsen, puhuitte tuotteiden koostumuksen muokkaamisesta. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä asia. On totta, mitä Philip Bushill-Matthews totesi ylipainoisten vastuunotosta, mutta myös valmistajat ovat vastuussa valmistusmenetelmistä. Monet valmistajat pyrkivät tosissaan vähentämään suolan, rasvan ja sokerin käyttöä. Ne ovat yleensä elintarvikkeissa ikään kuin piilotettuina. Kuluttajat eivät tiedä, että esimerkiksi ketsuppi ja jogurtti sisältävät paljon sokeria. Pakkausmerkinnöissä ei itse asiassa usein kerrota tuotteiden, kuten jogurttien sisältöä, jos ne ovat "vähärasvaisia" tai niissä on paljon sokeria.

Itsesääntely ei ole mielestämme vastaus kaikkeen. Jonkinasteista sääntelyä mielestämme tarvitaan etenkin lasten kohdalla. Aikuiset osaavat tehdä valintoja, mutta lapsia on suojeltava lailla, minkä vuoksi kannatamme teollisuudessa tehtyjen vapaaehtoisten sopimusten riippumatonta valvontaa. Tiedämme, että komissio on ottamassa ensiaskelia tähän suuntaan.

Tämä on iso ongelma Euroopassa. Jos emme ratkaise ongelmaa, se käy kalliiksi veronmaksajien kukkarolle, joten nyt tarvitsemme ehdotuksia komissiolta toimialoista, jotka eivät kuulu jäsenvaltioiden vaan EU:n toimivaltaan. Tarvitaan selkeää politiikkaa, jolla jäsenvaltioiden hallituksia autetaan lihavuuden vähentämisessä.

  Frédérique Ries, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, liikunnan puute on nykyisin yhä useammin myös nuorten ongelma. Liikalihavuus onkin ollut parlamentin työssä keskeisellä sijalla nykyisen parlamenttikauden alusta asti. Laihduttamisen kierre tulee vuosittain tutuksi yli 400 000 nuorelle.

EU on siten oikealla tiellä tartuttuaan ongelmaan päättäväisesti. Komissio on myös hyväksynyt selkeän strategian maaliskuussa 2005, jolloin se käynnisti eurooppalaisen foorumin, jonka tarkoituksena oli koota yhteen kaikki sidosryhmät, mukaan lukien maatalouden elintarviketuotannon edustajat, vähittäiskauppa- ja jakelusektori, lääketieteen ammattilaiset sekä kuluttajajärjestöt.

On myönnettävä, että – kuten täällä on jo tänään todettu – ei ole helppoa vakuuttaa ihmisiä siitä, että EU:lla olisi oltava nykyistä enemmän sananvaltaa liikalihavuuden torjunnassa. Meidän on tässä tarkoituksessa selkiytettävä toimivaltuuksiemme rajat, mikä ei estä meitä muistuttamasta jäsenvaltioita niiden toimivallasta ja vastuusta, kuten me juuri teemmekin.

Tarkoitan niitä kahta tinkimätöntä ehdotusta, jotka olemme esittäneet tässä mietinnössä: Ensimmäinen on se, ettei liikalihavuudesta kärsiviä ihmisiä syrjitä ja leimata vaan tunnustetaan virallisesti, että liikalihavuus on krooninen sairaus, kuten esimerkiksi WHO ja Portugali ovat tehneet. Toiseksi olemme ehdottaneet sen varmistamista, että kaikilla koululaisilla olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja urheilua (kaksi tuntia viikossa olisi minusta vähimmäisvaatimus) ja että kouluruokailuun suunnataan nykyistä enemmän varoja, jotta ruokavalioon voidaan lisätä myös tuoretuotteita. Tältä osin kannatan komission aloitetta ilmaisten hedelmien jakelusta kouluissa, kuten komission jäsen totesi. Lisäisin vielä, että kansalaiset alkavat taas suhtautua myönteisesti EU:hun tällaisten yksinkertaisten, konkreettisten ja järkevien toimien ansiosta.

Seuraavaksi puhun Alessandro Fogliettan mietinnöstä, ja haluan kiittää häntä kaikista hänen ponnisteluistaan. Haluan korostaa kahta täällä tehtyä ehdotusta. Ensimmäinen on se, että valitaan poliittinen aloite, kuten hintojen alennukset tai verohelpotukset, pikemminkin kuin paljon kaloreita sisältävien tuotteiden verotuksen korottamiseen perustuva järjestelmä, joka tunnetaan nimellä "rasvavero", joka loppujen lopuksi rankaisee eniten pienituloisia talouksia.

Täällä tänään edustamani ALDE-ryhmä vastustaa Verts/ALE-ryhmän jättämää tarkistusta 6 ja pitäytyy mieluummin ehdotuksessa alentaa huomattavasti hedelmien ja vihannesten arvonlisäveroa, kuten mietinnön 28 kohdassa esitetään.

Ryhmäni kannattaa myös keinotekoisten transrasvojen kieltämistä, koska niiden on katsottu lisäävän merkittävästi sydän- ja verisuonihäiriöitä. Siten vastustamme jäsen Bloklandin ehdottamia tarkistuksia, joilla pyritään lieventämään 32, 34 ja 35 kohdan vaikutusta sekä raivaamaan tietä näiden hydrogenoitujen rasvojen sallimiselle. Viestimme valmistajille on varsin selvä: osoittakaa hyvää tahtoa ja kehittäkää innovaatioita, jotka edistävä kuluttajien terveyttä ja ovat myös omien etujenne mukaisia.

Aikaa on vähän, joten lopetan mainitsemalla ravinto- ja terveyskysymyksiä käsitelleet kaksi parlamentaarista tapaamista, jotka panin alulle vuosi sitten täällä parlamentissa. Tapaamiset olivat alku kaikkien sidosryhmien väliselle laaja-alaiselle keskustelulle, jossa keskityttiin neljään seuraavaan painopistealueeseen: kannustaminen liikkumiseen mahdollisimman varhaisesta iästä alkaen, monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio, liikalihavuuden hoito kroonisena sairautena sekä tarvittaessa lakien säätäminen. Kyse ei ole yksistään iskulauseesta vaan myös Euroopan unionin moraalisesta velvollisuudesta, minkä vuoksi meidän on sitouduttava kokonaisvaltaisesti liikalihavuuden ja liikunnan puutteen vastaiseen taisteluun.

  Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, yli puolet Euroopan kansalaisista on joko ylipainoisia tai liikalihavia. Liikalihavuudesta kärsii kolme miljoonaa ja ylipainosta 22 miljoonaa lasta. Liikalihavuus on suuri rasite luustolle muine kielteisine seurauksineen. Se aiheuttaa myös aineenvaihduntahäiriöitä ja lisää alttiutta diabetekseen, verenkiertoelinten sairauksiin, verenpainetautiin ja kohonneeseen kolesteroliin.

Osittain ongelma johtuu vääränlaisesta ravinnosta ja osittain paikallaan pysyvästä elämäntavasta, jossa liikunnalla ei ole sijaa. Myös tietyillä yhteiskunnallisilla tekijöillä, kuten erityisesti stressillä, on osansa asiassa. Ongelman yhteiskunnallinen luonne edellyttää päättäväisiä toimia erityisesti lasten suojelemiseksi. Lapset syövät liikaa makeaa ja korvaavat sillä tasapainoiset ateriat sekä viettävät päiväkausia television tai tietokoneen ääressä. Tämä johtuu siitä, etteivät aikuiset ohjaa lapsia tarpeeksi elämäntavoissa eivätkä toimi hyvänä esimerkkinä. Siten ravitsemusta käsittelevä valkoinen kirja on hyödyllinen asiakirja, koska siinä esitetään toimia varsinkin lasten liikalihavuuden hillitsemiseksi. Terveellisten elintarvikkeiden valintaa olisi syytä edistää lapsiin ja etenkin heidän vanhempiinsa kohdistetun tuki- ja tiedotuspolitiikan avulla. Kannatamme erityisesti koulujen hedelmäkampanjaa.

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään ylipaino- ja liikalihavuusongelmasta. Minusta on tärkeää, että – kuten moni puhuja on jo todennutkin – emme puhu liikaa ruokavalioista ja hukkaan heitetystä ruoasta vaan lähinnä tarpeesta syödä terveellisesti.

Muutama kuukausi sitten järkytyin kovin, kun erittäin hoikka tyttäreni kieltäytyi kotiin tultuaan syömästä toista leipäviipalettaan lihomisen pelossa. Koulussa oli ollut paljon puhetta lihomisen välttämisestä, mutta hän ei ollut tarpeeksi hyvin perillä terveellisistä ruokailutottumuksista tai normaaleista ruoka-annoksista. Kahdeksanvuotias lapsi ei vielä ymmärrä, milloin on kyse liikalihavuudesta. Siksi on erittäin tärkeää puhua terveellisistä ruokailutottumuksista pikemminkin kuin pohtia lihavuusongelmaa.

Vanhempien velvollisuutena on nimittäin kertoa lapsille terveellisestä ruoasta ja tasapainoisista ruoka-annoksista. Koulujen tehtävänä on sitä vastoin välittää tieto eteenpäin ja toimia esimerkkinä. Vanhempien on otettava selvää ruoan ravintoarvoista sekä tuotteiden rasvapitoisuudesta, joten olen samaa mieltä siitä, mitä täällä on todettu tuotemerkinnöistä. Merkintöjä koskevaa lainsäädäntöä on siten tältä osin syytä tarkistaa.

Puhuminen urheilusta ja siitä, että lapsilla pitäisi olla mahdollisuus ulkona leikkimiseen, on minusta niin ikään hyvä ajatus. Meidän on siten joka tapauksessa syytä suosittaa, että kaavoituksessa ja maankäytössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota lasten toiveisiin runsaasta tilasta.

Syömiseen liittyen voin sanoa, että Euroopan komissiolla on erittäin hyvä EU Mini-chefs -verkkosivusto. Verkkosivustoa on jo paranneltu. Siihen on jo sisällytetty kasvissyöjille tarkoitettuja ruokalajeja, joita oli aiemmin melko vähän, mutta silti lähes kaikki reseptit sisältävät lihaa. Myöntäkäämme rehellisesti, että eläinproteiinit ovat keskeinen ylipainon syy. Kun ei oteta huomioon eläinten hyvinvointikysymystä, Euroopan komission ei pitäisi selkeästi edistää lihan kulutusta.

Lopuksi muutama sana arvonlisäverosta. Jäsen Ries totesi juuri äsken vastustavansa tarkistustamme 6, koska hän haluaa palkita ihmisiä, ei rangaista heitä. Hän siis vastustaa rasvaveroa tai epäterveellisten tuotteiden ja tuonnin verotuksen korottamista ja kannattaa erityisesti terveellisten tuotteiden verotuksen alentamista. Olen todellakin samaa mieltä, mutta näyttää siltä, että esimerkiksi Alankomaissa kaikki elintarvikkeet kuuluvat matalaan arvonlisäveroluokkaan. Sipsien, makeisten ja vastaavien arvonlisäveroluokitus on jo alhainen, mutta tarkoituksena ei voi olla, että epäterveellisten tuotteiden kohdalla tehdään erityispoikkeus. Kyse ei siis ole rankaisemisesta. Ei pidä suosia epäterveellisiä tuotteita alentamalla niiden arvonlisäveroa.

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Kolmannes Euroopan kansalaisista kärsii ylipainosta ja liikalihavuudesta. Merkittävä osa jäsenvaltioiden terveydenhuoltomäärärahoista on suunnattava ylipainoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Ylipaino-ongelma kertoo myös sosiaalisesta ja taloudellisesta epäoikeudenmukaisuudesta. Eniten ongelmasta kärsivät pienipalkkaiset, koska he syövät enemmän sokeria ja tyydyttyneitä rasvoja. Heidän ruokavalionsa on yksinkertaisesti huonompi.

Politiikan selkeänä tehtävänä on luoda terveelliselle syömiselle mahdollisimman otolliset olot. Tähän juuri esittelijä Foglietta mietinnöllään pyrkii. Hänellä onkin Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän tuki. Mietinnössä kehotetaan EU:ta suhtautumaan joustavasti jäsenvaltioiden pyyntöihin alentaa terveellisen ruoan arvonlisäveroa ja nostaa sitä sellaisten elintarvikkeiden kohdalla, joiden kulutusta olisi syytä vähentää. Tämä on tärkeä vaatimus, ja toivonkin, että EU:n johtajat ottavat siitä vaarin. Mitä sanottavaa komissiolla on asiassa? Voiko komissio palata EU:n arvonlisäverodirektiivin tarkistukseen, jolla jäsenvaltioille taataan nykyistä enemmän joustavuutta ja jotta voimme alentaa esimerkiksi terveellisen ruoan arvonlisäveroa?

Toinen kysymykseni komissiolle koskee transrasvoja. Tiedämme, että transrasvat ovat meille pahasta. Tämän jäsenvaltioiden viranomaiset sekä EU:n oma elintarviketurvallisuusviranomainen ovat voineet näyttää toteen. Komission jäsen Vassiliou totesi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan kuulemistilaisuudessa 1. huhtikuuta 2008, ettei transrasvojen epäterveellisyydestä ole epäilystäkään. Mietinnössä vaadimme transrasvojen kieltämistä, mutta komissio kieltäytyy ehdottamasta kieltoa. Komission jäsen Vassiliou ei antaisi yksittäisille jäsenvaltioille lupaa niiden kieltämiseen edes kansallisesti. Komissiolla on nyt tilaisuus muuttaa epätervettä kantaansa. Milloin voimme kieltää transrasvojen käytön? Voisiko komissio edes taata jäsenvaltioille valtuudet kieltää transrasvojen käytön, jos ne niin haluavat?

Liha on yksi osa kansanterveysongelmaa, kuten edellinen puhuja Kathalijne Maria Buitenwg totesi. Lihan kulutus on nousussa ympäri maailman. Jos mitään ei tehdä, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoittaa, että jo nyt suuri lihankulutus kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Liha sisältää tyydyttyneitä rasvoja ja lihottaa. Lihanjalostusteollisuus myös jouduttaa ilmastonmuutosta. EU:n olisikin luovuttava asteittain lihanjalostusteollisuuden tuista. Silti pelkästään vuoden 2007 talousarviossa on varattu 45 miljoonaa euroa lihanjalostusteollisuuden markkinointikustannuksiin. Tämä on tehoton toimi ja lisäksi omituinen tapa tuhlata veronmaksajien varoja. Luopuminen lihanjalostusteollisuuden tukemisesta sekä lihansyönnin vähentämiseen tähtäävä strategia sitä vastoin ovat toimia, joiden pitäisi itsestäänselvästi parantaa EU:n kansalaisten terveyttä.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, transrasvahapot eivät ole niitä kaikkein terveellisimpiä rasvahappoja. Niitä esiintyy luonnossa ja teollisuudessa sekä monissa elintarvikkeissa.

Vaikka tieteelliset tutkimustulokset vaihtelevat, suurin osa tieteellisistä tutkimuksista osoittaa, että elintarvikkeissa luontaisesti esiintyvät transrasvahapot sekä keinotekoisesti lisätyt teolliset transrasvahapot ovat yhtä suuri terveysriski. Molemmat transrasvahappotyypit ovat itse asiassa yhtä haitallisia liian suurina määrinä nautittuina. Siten nykyisen ehdotuksen mukaisen erottelun säilyttäminen ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista, joten jätin tarkistuksen.

Kaikkien transrasvahappojen täyskielto on niin ikään vaikeaa ilman, että aiheutetaan muita kansanterveydellisiä riskejä. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan elintarvikestandardiviraston mukaan transrasvahappojen kieltäminen johtaisi tyydyttyneiden rasvahappojen konsentraatioon. Tyydyttyneet rasvahapot ovat vähintään yhtä haitallisia kuin transrasvahapot. Tyydyttyneiden rasvahappojen keskimääräinen kokonaiskulutus ylittää reippaasti Maailman terveysjärjestön suosituksen. Sen vuoksi olen jättänyt tarkistuksia tyydyttyneiden rasvahappojen määrän vähentämiseksi. Samalla ehdotan, ettemme vaatisi transrasvahappojen kieltämistä.

Sitä vastoin voimme määrätä transrasvahappojen osuudeksi esimerkiksi kaksi prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Tämä vaikuttaa teknisesti hyvin toteuttamiskelpoiselta, ja näin on jo jossain määrin tehty. Meidän on varmistuttava siitä, ettei transrasvahappojen ja tyydyttyneiden rasvahappojen välillä tehdä vaihtokauppaa, koska se ei paranna lainkaan kuluttajien terveyttä.

  Irena Belohorská (NI). - (SK) Taipumus epäterveellisiin ruokatottumuksiin sekä liikunnan puute ovat hälyttävä ongelma Euroopassa. Olen siten hyvin mielissäni siitä, että puhumme asiasta täällä Euroopan parlamentissa.

Liikalihavuus on tunnetusti yksi "elintasosairauksia", kuten korkeaa verenpainetta, sydänsairauksia, diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia aiheuttavista tekijöistä. Järjestin 17. syyskuuta täällä parlamentissa työlounaan, jonka tarkoituksena oli käsitellä liikalihavuuden sekä raskaudenajan diabeteksen välistä yhteyttä. Lounaalle osallistuneet jäsenet ja avustajat saivat mahdollisuuden kuulla alan eurooppalaisia asiantuntijoita, kuten raskaudenajan diabetesta käsittelevän työryhmän puheenjohtajaa tohtori Rosa Corcoy Plata, gynekologien ja synnytyslääkärien eurooppalaisen liiton entistä puheenjohtajaa professori F. Andre Van Asscheetä sekä professori Pera Ovesenaa.

Liikalihavuus ja äitiysajan diabetes lisäävät äitiysajan sekä myös synnytyksen jälkeistä sairastavuus- ja kuolleisuusriskiä. Meidän on ymmärrettävä, että tähän liittyy paitsi niiden äitien sairaudet, jotka eivät aina noudata terveellistä ruokavaliota, myös vastuu tulevien väestöjen terveellisestä kasvusta.

Diabetestä sairastavat ja liikalihavuudesta kärsivät äidit saavat ylipainoisia lapsia, ja tämä kehä toistuu sukupolvelta toiselle. Siksi haluaisinkin kiinnittää huomionne kirjalliseen kannanottoon, jonka minä ja kollegani olemme laatineet diabeteksen ja liikalihavuuden välisestä yhteydestä. EU:n jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota raskaudenajan diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja seulontaan sekä valistettava kansalaisia liikalihavuuden riskeistä ja seurauksista.

  Horst Schnellhardt (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio esittää valkoisessa kirjassaan EU:lle integroitua strategiaa, jonka tarkoituksena on vähentää huonon ravinnon aiheuttamia sairauksia sekä ylipainoon ja liikalihavuuteen liittyviä terveysongelmia, joihin huono ravinto liittyy. Ehdotus on oikein ja aiheellinen, sillä huonosta ravinnosta ja liikunnan puutteesta johtuvien sairauksien kasvu pakottaa toimimaan.

Komission tavoite ottaa käyttöön integroitu lähestymistapa hallitusten poliittisissa toimintalinjoissa on oikea. Vain täten liikalihavuudesta johtuvien sairauksien syihin voidaan tarttua kunnolla. Tasapainoinen ruokavalio sekä ravitsemuskasvatus ja koululiikunnan edistäminen ovat tärkeitä asioita, joten on tärkeää, että ohjaamme ja tuemme Euroopan unionin kansalaisia, jotta he voisivat toimia tämänsuuntaisesti. Useita myönteisiä aloitteita onkin jo käynnistetty. Yksi tällainen on ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevä Euroopan toimintafoorumi, joka tukee tätä tavoitetta. Se on yleiseurooppalainen aloite, jolla pyritään kannustamaan kansalaisia välttämättömiin elämäntapamuutoksiin. Komission kouluhedelmäkampanja on toinen aloite.

Jos kuitenkin turvaudumme jälleen populistisiin vaatimuksiin, kuten ehdotuksessa esitetään, huomiomme kääntyy pois todellisesta ongelmasta. Mitä mieltä on jälleen kerran vaatia mainonnan rajoittamista? Olemme juuri hyväksyneet televisio ilman rajoja -direktiivin. Se sisältää hyvin selkeitä sääntöjä, mutta silti esitämme täällä jälleen uusia ideoita ja vaatimuksia.

Olen asunut 40 vuotta Euroopan maassa alueella, jolla mainonta oli kielletty. Tuloksena ei ollut se, että me kaikki Euroopan kommunistisessa osassa asuneet olisimme laihtuneet. Ja mitä vihreät nyt tekevät, kun he vaativat, että elintarvikkeita, joilla on tietty ravintosisältö, olisi verotettava? Haluammeko, että Euroopan unionin vähävaraisilla kansalaisilla ei olisi enää varaa syödä tietyntyyppistä ruokaa? Millaista strategiaa me sitten haluamme noudattaa?

Meidän olisi noudatettava strategiaa, joka alkaa koulutuksella ja valistuksella. Siihen meidän olisi panostettava. Meidän ei pidä rajoittaa kansalaisten valinnanvapautta rankaisutoimenpitein tai rajoittamalla ruoan saantia.

  Edite Estrela (PSE). - (PT) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu on hyvin tärkeä. Haluankin aloittaa toteamalla, että suhtaudun hyvin myönteisesti komission aloitteeseen ja Fogliettan mietintöön. Anoreksiasta puhutaan enemmän kuin liikalihavuudesta, vaikka liikalihavuudesta on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Yli puolet Euroopan kansalaisista on ylipainoisia, ja liikalihavuuteen liittyvien sairauksien hoitoon kuluu yli kuusi prosenttia jäsenvaltioiden terveydenhoitomenoista, kuten täällä on todettu. Lasten liikalihavuus lisääntyy edelleen, ja nyt jo 22 miljoonaa lasta kärsii ylipainosta.

Liikalihavuuden torjunnasta on tehtävä Euroopan unionin poliittinen prioriteetti. Näin ollen kannatan lähes kaikkia ehdotettuja toimenpiteitä: kuluttajille tiedottamista, televisiomainonnan rajoittamista sekä ravinto- terveystietouden lisäämistä pakkausmerkinnöin. On ymmärrettävä, että liikalihavuus on yleinen kuolinsyy ja se liittyy moniin kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verisuonitauteihin, luusto- ja nivelongelmiin, hengityselinten sairauksiin sekä syöpään. On toimittava, ja kiireesti. Ratkaisukeinot eivät ole mikään salaisuus: liikuntaa on lisättävä ja ravintoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, toisin kuin suurin osa ihmisistä nykyisin tekee. Voileipiä, virvoitusjuomia, makeisia ja välipaloja ei pidä syödä päivittäin, eikä liikkumattomuus ole hyväksi terveydelle.

Liikunta voi olla pelkkää kävelyä vähintään puoli tuntia päivittäin. Se ei vaadi suurta vaivannäköä eikä maksa paljon, mutta se toimii. Se on tärkeää aikuisille ja elintärkeää lapsille. Moni vanhempi ei edes huomaa vahinkoa, jonka he tekevät lapsilleen antamalla heidän viettää vapaa-aikaansa television tai tietokoneen ääressä ja antamalla heidän syödä sopimatonta ruokaa ilman minkäänlaista valvontaa tai kontrollia.

Meidän on yhdistettävä voimamme liikalihavuuden torjumiseksi, ja yhteisiin toimiin on otettava mukaan myös koulut, perheet sekä tuotanto-, terveydenhuolto- ja sosiaalialan sektorit. Vastuu on kaikilla. Perheillä on ratkaiseva rooli elämäntapojen muuttamisessa. Koulujen on otettava vastuuta kouluruoan laadun ja ravintoarvojen tarkkailusta ja kiellettävä paljon rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien tuotteiden myynti ruokaloissa ja automaateissa. Samalla on helpotettava ja edistettävä koululaisten liikuntaa.

  Holger Krahmer (ALDE). - (DE) Arvoisa puhemies, kannatan todellakin valkoisessa kirjassa esitettyä strategiaa, jonka ansiosta voimme tarttua huonon ravinnon ja liikalihavuuden syihin sekä niistä johtuviin sairauksiin. EU:n elintarvikepolitiikassa meillä on kuitenkin valitettava taipumus sortua hyvin yksipuolisiin näkemyksiin, olipa kyse sitten ravintoaineista tai ruokamerkinnöistä tai jopa valkoisen kirjan näkökohdista. Pyrimme yleensä ratkaisemaan Euroopan ongelmia tuotantopolitiikasta käsin.

Minusta ruoan erottelu hyvään ja huonoon on lähtökohtaisesti väärin. Tämä ei pidä paikkaansa, kuten monet tarkistukset osoittavat. On olemassa vain hyviä ja huonoja tai tasapainoisia ja yksipuolisia ruokavalioita. Näin meidän pitäisi lähestyä ongelmaa. On monia syitä siihen, miksi ihmiset syövät väärin. Ongelman lähestyminen ohjaamalla kuluttajia tiettyyn suuntaan tuotemerkinnöillä tai jopa mainonnan kieltämisellä tai rajoittamisella taikka erilaisin arvonlisäveroasteiden avulla ei tuo meitä lähemmäksi tavoitetta, johon pyrimme.

En halua tehdä tyhjäksi keskustelua elintarvikemerkintöjä koskevasta direktiivistä, mutta minusta kaikkien toimiemme periaatteena olisi oltava se, että meidän olisi motivoitava kuluttajat ajattelemaan ruokailutottumuksiaan. Niin sanotuilla liikennevalomerkinnöillä, joilla kuluttajat yritetään saada miettimään hyvien ja huonojen tuotteiden valintaa, kuluttajia holhotaan pikemminkin kuin opastetaan ja valistetaan. Minusta meidän olisi omaksuttava tasapainoinen lähestymistapa ja myönnettävä, että yksistään tuotteisiin keskittyvä lähestymistapa ei vie meitä kovinkaan kauas.

  Roberta Angelilli (UEN). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa onnittelemalla esittelijää hänen hienosta työstään. Toistan nyt sen, mitä monet kollegat ovat täällä jo sanoneet, mutta kaunisteluun ei ole aihetta: liikalihavuudesta kärsii noin 25 prosenttia Euroopan maiden lapsista, ja se on siten vakava terveysuhka. Lihavuuden syitä ovat muun muassa riittämätön tieto, epäterveelliset ruokailutottumukset, liikunnan puute ja jopa liikuntatilojen puute. Sosiaalisia tai psykologisia ongelmia ei myöskään pidä vähätellä, sillä ylipainoiset lapset ovat usein koulukiusattuja.

Ehdotus varojen lisäämisestä koulujen hedelmäkampanjaan, jossa hedelmiä ja vihanneksia jaetaan ilmaiseksi kouluissa, on minusta siten hyvä ajatus. Välimerellisen ruokavalion sekä hedelmä- ja vihannestuotannon elvyttämiselle olisikin sijaa vuonna 2009 erityisesti kun otetaan huomioon WHO:n tuoreet tiedot, joiden mukaan hedelmien ja vihannesten kulutus on laskussa jopa Välimeren maissa. Hedelmiä, joita aiemmin hävitettiin hintatason säilyttämiseksi, syödään tämän aloitteen yhteydessä etenkin lasten terveellisen ruokavalion ja siten Euroopan kansalaisten terveellisen tulevaisuuden varmistamiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, laaja ja integroitu lähestymistapa ravitsemukseen sekä ylipaino- ja lihavuusongelmaan on elintärkeä, koska asiaan liittyy niin monia tekijöitä, joista erityisen tärkeinä mainittakoon ruoan heikko laatu, aliravitsemus sekä tiedon puute terveellisistä ruokavalioista.

Terveellisen ruoan varmistaminen on siten erittäin tärkeää. Meidän on varmistettava julkisen politiikan avulla, että kaikilla on mahdollisuus syödä terveellistä ruokaa. Tämä tarkoittaa sellaisten eri toimenpiteiden toteuttamista, joilla varmistetaan korkealaatuisten elintarvikkeiden kuten maidon, hedelmien ja kasvisten korkealaatuinen paikallinen maataloustuotanto sekä niiden jakelu pienituloisille kansalaisille.

Terveelliset ja kohtuuhintaiset elintarvikkeet voidaan taata kaikille kansalaisille myös toisenlaisella yhteisellä maatalouspolitiikalla, jolla turvataan perheyrityspohjainen maataloustuotanto ja luodaan hedelmien, kasvisten ja muiden peruselintarvikkeiden markkinoita sekä varmistetaan tuotannon asianmukainen tukeminen.

Koska hedelmien ja kasvisten jakeluun kouluissa ehdotetaan tukea, on tärkeää nostaa Euroopan komission tälle ohjelmalle esittämän tuen määrää, jotta voidaan varmistaa näiden tuotteiden ilmainen ja päivittäinen jakelu kaikenikäisille koululaisille sen sijaan, että niitä jaettaisiin vain kerran viikossa, kuten nykyisin tehdään. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös panna täytäntöön joukko kansanterveyspoliittisia toimia ja ohjelmia, joissa ravitsemus on yksi keskeinen painopistealue, sekä järjestää terveyskasvatus- ja tiedotuskampanjoita terveellisten elämäntapojen ja ruokavalioiden edistämiseksi. Tähän on sisällytettävä liikuntakasvatusta ja liikuntaa. Lisäksi on varmistettava, että kaikilla kansalaisilla ja etenkin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa liikuntaa varsinkin kouluissa.

  Urszula Krupa (IND/DEM). - (PL) Arvoisa puhemies, ravitsemukseen, lihavuuteen ja ylipainoon liittyviä terveyskysymyksiä käsittelevä mietintö sisältää monia tärkeitä huomioita. Meillä on hälyttäviä tietoja siitä, miten yleinen ylipaino-ongelma on nykyään. Sitä on siten pyrittävä torjumaan kiinnittämällä erityistä huomiota luomuruoan, urheilun ja liikunnan edistämiseen lapsesta asti. On myös lisättävä tietoisuutta haitallisesta mainonnasta, jolla rohkaistaan tarkoituksellisesti ylensyöntiin. Muita mietinnön myönteisiä kohtia ovat rintaruokinnan edistäminen, kouluruoan laadun parantamiseen tähtäävät toimet, hedelmien jakelu sekä paljon rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien elintarvikkeiden ja juomien myynnin kieltäminen kouluissa.

Ylipainoon ja lihavuuteen on kuitenkin muitakin syitä. Näitä ovat muun muassa erilaiset traumat ja psykologinen terveydentila, jotka ovat keskeisellä sijalla. Erilaiset psykologiset häiriöt voivat johtaa epäterveellisiin syömishäiriöihin. Anoreksia ja bulimia ovat selviä esimerkkejä tästä. Pikaruoan yleisestä saatavuudesta johtuva biologinen käyttäytyminen voi olla normaalia voimakkaampaa silloin, kun ihmisen kehitys on vielä kesken, arvoja ei kunnioiteta tai masennusta ja jännitystiloja esiintyy yleisesti. Eettisten ja moraalisten periaatteiden ja paastoamisen merkityksen väheksyminen voi jopa pysäyttää kehityksen ja tehdä riippuvaiseksi veren sokeritasosta sekä visuaalisista ja makuaistimuksista.

Minua hämmästyttää, ettei tyydyttyneiden rasvahappojen merkitystä ole mainittu sähköpostikeskusteluissa tai käsiteltäväksi jätetyissä tarkistuksissa. Tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus on kasvussa. Keinotekoisten transrasvahappojen vaikutus verrattuna muiden rasvahappojen vaikutukseen on kuitenkin nähtävästi ratkaistu. Transrasvahappoja esiintyy luonnostaan vain muutamissa tuotteissa, kuten erityisesti maidossa, jossa näitä happoja esiintyy vähän.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, yli puolet Euroopan väestöstä on ylipainoisia, ja Maailman terveysjärjestön mukaan koko maailmassa on miljardi ylipainosta kärsivää ihmistä, joista 300 miljoonaa on liikalihavia. Jopa puolet Euroopan kansalaisista ei harrasta lainkaan liikuntaa.

Kardiometaboliset sairaudet, kuten diabetes, verenpainetauti ja sydänsairaudet lisääntyvät hälyttävällä vauhdilla, ja etenkin merkittävästi ylipainoisilla on suuri riski sairastua 2-tyypin diabetekseen muiden sairauksien ohella, mistä on todisteena tämän diabetestyypin hälyttävä lisääntyminen varhaisteinien keskuudessa. Lääkärien mukaan myös ylipainon ja dementian tai Alzheimerin taudin välillä on selkeä yhteys.

Tämä on valtava haaste poliitikoille varsinkin kun tiedetään, että Euroopassa on 22 miljoonaa ylipainoista lasta. Olemme nyt siinä kummallisessa tilanteessa, jossa ylipainoisia ihmisiä on enemmän kuin nälkäänäkeviä. Kaiken kukkuraksi suhde ruokaan on etenkin vauraissa maissa entistäkin ongelmallisempi, ja yltäkylläisyydessä elävien maiden sairaudet, kuten anoreksia ja bulimia, ovat kasvussa.

Vaikka terveyskysymykset kuuluvat pitkälti jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin, ylipaino-ongelmaa voidaan käsitellä monin eri tavoin myös EU:ssa: parhaiden käytäntöjen vaihdolla sekä edistämällä terveellisiä elämäntapoja EU:n terveyspolitiikalla ja ylikansallisella epidemiologisella yhteistyöllä.

Isännöin viime viikolla aamiaisviikkoa täällä parlamentissa, jossa tuotiin esiin, että 61 prosenttia Euroopan kansalaisista jättää viikolla aamiaisen säännöllisesti väliin. Tällä on lääkäreiden mukaan suora yhteys lihomiseen. Harvardin lääketieteellisessä tiedekunnassa hiljattain tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että joka päivä aamiaisen syövillä ihmisillä on 35 prosenttia pienempi taipumus lihomiseen. Tutkimukset osoittavat myös, että aamiaisen väliin jättävät ihmiset ovat aamuisin väsyneempiä, ärtyneempiä ja levottomampia kuin ne, jotka nauttivat aamiaisen.

Päivän aloittaminen niin, että veren sokeriarvot ovat kohdallaan, on paras lääke välipalojen napsimista ja sokerinhimoa vastaan. Kansalaiset ovat itse viime kädessä vastuussa ruokavaliostaan, mutta samalla on jatkuvasti edistettävä terveellisten elämäntapojen noudattamista.

Annan vahvan tukeni tälle mietinnölle lukuun ottamatta sen 28 kohtaa, jota en voi hyväksyä. Verotukselliset toimenpiteet eivät nimittäin mielestäni kuulu terveyskysymyksiä käsittelevään mietintöön.

  Åsa Westlund (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään tärkeästä aiheesta, kuten moni on jo todennut. Aihe on äärimmäisen tärkeä, ja jäsenvaltiot voivat oppia paljon toisiltaan. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, että aiheesta keskusteltaessa noudatamme toissijaisuusperiaatetta.

On paljonkin sellaista, mitä EU voi tehdä lihavuusongelman vähentämiseksi ja johon meidän täällä parlamentissa olisi keskityttävä. Mainonta ja kuluttajatiedotus ovat asioita, joista teemme päätöksiä täällä parlamentissa ja joihin meidän olisi keskityttävä. Tältä osin olemme mielestäni jossakin määrin epäonnistuneet. Emme ole esimerkiksi kieltäneet lapsille osoitettua mainontaa. Lapset ovat kuluttajaryhmä, joka ei osaa tehdä eroa mainonnan ja tosiasioiden välillä, minkä vuoksi lapsille mainoksissa esitetty tieto on aina harhaanjohtavaa. Hyvin monet lapsille suunnatut mainokset itse asiassa liittyvät rasvaiseen, suolaiseen tai sokeripitoiseen ruokaan. Lapsille suunnattujen mainosten kieltäminen olisi tehokas tapa vähentää lihavuusongelmaa Euroopassa.

Toinen asia, jonka halusin ottaa esille, koskee transrasvoja. Olen todella tyytyväinen, että meillä on huomenna kenties mahdollisuus kehottaa komissiota ehdottamaan transrasvojen kieltämistä. Kieltoa vastustetaan yleensä sillä perusteella, että tosiasiassa tyydyttyneet rasvahapot ovat suurin Euroopan kansanterveydellinen ongelma. Tämä on totta, mutta miksei asiaa voitaisi perustella kuten Tanskassa? Jos tyydyttyneet rasvat ovat suuri ongelma, miksi meidän olisi siedettävä vielä transrasvojen aiheuttamaa ongelmaa? En ymmärrä, miksi. Emme voi poistaa kaikkia tyydyttyneitä rasvoja, mutta voimme lopettaa transrasvojen teollisen tuotannon, joka on vain halpa ja huono tapa tuottaa ruokaa.

Olen erittäin iloinen myös siitä, että mietinnössä on käsitelty glutamaatteja. Lopuksi haluan vielä korostaa toissijaisuusperiaatteen merkitystä. Olisimme voineet sanoa paljon vähemmän koulujen velvollisuuksista ja siitä, millaista ruokaa niiden olisi tarjottava. Olen itse asiassa sitä mieltä, että kyseisten päätösten tekoon on poliittisesti paljon sopivampia foorumeja kuin Euroopan parlamentti.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE). - (RO) Olemme kaikki kuulleet lasten ja aikuisten lihavuustilastoista, joten niitä on turha toistaa. Huolestuttavaa on se, että vuoden 2010 jälkeiset näkymät ovat vielä synkemmät. Tämän vuoksi ylipaino-ongelma koskee meitä, joten kannatan komission valkoista kirjaa sekä Fogliettan mietintöä.

Ylipaino on valitettavasti lähinnä vähäosaisten ongelma etenkin kun peruselintarvikkeiden hinta on noussut huomattavasti. Terveellisten elämäntapojen ja ruokailutottumusten edistämisellä voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä liikalihavuutta ja vähentää lihavien määrää sekä alentaa siten terveydenhuoltokustannuksia liikalihavuuteen liittyvien ongelmien hoitotarpeen poistuessa.

Minustakaan pakkotoimet eivät ole mikään ratkaisu. Euroopan kansalaisilla on oltava valinnanvapaus. Ratkaisuna ovat ravintotietouden lisääminen ja tuotesisältöjen ilmoittaminen asianmukaisin merkinnöin sekä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden hallitusten rahoittamat tiedotuskampanjat. Emme saa unohtaa myöskään hyvin tärkeässä asemassa oleville vanhemmille tai lapsille suunnattuja kampanjoita. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi valvottava koulujen myyntiautomaattien tarjontaa, kouluissa ja päiväkodeissa tarjottavaa ruokaa sekä kannustettava syömään hedelmiä ja vihanneksia. Liikuntakasvatustunnit ovat niin ikään hyvin tärkeitä. Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota elintarviketeollisuuden aloitteisiin vastuullisesta mainonnasta sekä suolan, sokerin ja rasvojen vähentämisestä.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, WHO:n tilastojen mukaan yli miljardi ihmistä kärsii ylipainosta ja yli 300 miljoonaa on lihavia. Euroopan tilanne on vieläkin huonompi. Liikalihavuus ei ole enää pelkkä ongelma, vaan siitä on tullut varsinainen epidemia, joka aiheuttaa diabetesta, verenpainetautia, sydänkohtauksia ja tietyntyyppistä syöpää.

Ylipaino- ja liikalihavuusepidemian torjunta edellyttää monialaisia toimia. Näitä ovat terveellisen ruoan tuotanto, terveellinen ravinto, vähävaraisten väestönosien taloudellisen aseman parantaminen, yhteiskunnallinen valistus, tutkimuksen kehittäminen, lasten ruokavalioiden tarkkailu, terveellisten elämäntapojen noudattaminen sekä aktiivisen vapaa-ajan suosiminen. Ylipainon ja liikalihavuuden yleisesti tunnustettujen syiden lisäksi ongelmaa ruokkivat myös vastuun puute ja voitontavoittelu. Geenimuunneltujen organismien leviäminen on hyvä esimerkki. Niiden viljely on haitallista biologiselle monimuotoisuudelle ja korvaa terveellisiä elintarvikkeita.

Eurooppa olisi yhteisvoimin yritettävä saada vapaaksi geenimuunnelluista tuotteista, mikä edistäisi ihmisten hyvinvointia, kehitystä ja terveyttä. Siten myös luontoa voidaan suojella. On syytä muistaa, että terveellinen ja luonnonmukainen ruoka on paras tapa torjua sairauksia, myös ylipainoa.

  Christa Klaß (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, ylipaino ja liikalihavuus ovat suuri yhteiskunnallinen ongelma. Tiedämme hyvin, ettei kuluttajien käyttäytymistä voida muuttaa lainsäädännöllä. Yhteiskunnallisten käytöstapojen muuttuminen sitä vastoin vaikuttaa yksilötasolla: kuka meistä nimittäin haluaisi jäädä ulkopuoliseksi? Sosiaalinen ympäristömme vaikuttaa terveyskäyttäytymiseemme ja ruokavalioomme. Lihan kulutuksen kasvua on valiteltu. Se on kasvussa kuitenkin siksi, että yhä useammalla ihmisellä yhteiskunnassa on varaa syödä lihaa, ei siksi, että lihan syönti henkeä kohti sinänsä olisi lisääntynyt.

Terve suhtautuminen syömiseen ja juomiseen on erityisen tärkeää. Laihuuden pakkomielle on yhtä paha asia terveydelle kuin pakonomainen syöminen. Ruokailutottumuksia ei kuitenkaan voida säädellä lailla. Ihmisten ruokailutarpeet vaihtelevat, eikä ole olemassa yhdenmukaista vaatimusta siitä, kuinka paljon kaloreita tai rasvaa ruoassa pitäisi olla. Ihmiset ovat erilaisia, joten myös heidän yksilöllinen energiantarpeensa vaihtelee iästä, sukupuolesta, ammatista tai aktiivisuudesta riippuen. Kiellot ovat maalaisjärjen huono korvike. Emme tarvitse lainsäädäntöä. Sitä vastoin tarvitsemme tiedotuskampanjoita tiedon levittämiseksi. Tarvitsemme vapautta, emme holhousta. Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta.

Kansalaisemme ovat fiksuja aikuisia, jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan. Niin sanotut liikennevalomerkinnät eivät ole kattavia, koska ne kertovat vain yksittäisiä asioita ja aiheuttavat siten sekaannusta kuluttajissa. Mitä valitsen, jos tuotemerkinnässä lukee, että tuote sisältää punaisia, keltaisia ja vihreitä ravinteita? Elintarviketeollisuus siirtää uusien merkintöjen kustannukset kuluttajien maksettavaksi, mikä nostaisi hintoja edelleen.

Vastustan tällaista holhoavaa asennetta ja pakkausten etuosan pakollisia värikoodimerkintöjä, joten kehottaisin kollegojani äänestämään mietinnön 37 kohtaa vastaan. Voimme tarvittaessa palata asiaan eri yhteydessä merkinnöistä keskusteltaessa. Suhtautukaamme ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä käsittelevään valkoiseen kirjaan mielipiteen muokkaajana, joka tarjoaa aineksia yhteiskunnalliseen pohdiskeluun sen sijasta, että pitäisimme sitä mahdollisuutena sääntöjen lisäämiseen ja uusien lakien antamiseen.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää näin laajan aiheen onnistuneesta käsittelystä.

Haluan ensinnäkin korostaa koululaisille tarjottavien ilmaisten lounaiden merkitystä. Tämä on tapana kotimaassani Liettuassa, toisin kuin monessa muussa jäsenvaltiossa. Rahoituksen riittämättömyyttä ja kouluruoan laatua yleisesti toki arvostellaan, mutta ilmaiset ateriat ovat etenkin vähävaraisten perheiden lapsille hyvä keino saada kunnon ateria.

Kannatan myös aloitetta ilmaisten hedelmien ja kasvisten jakamiseksi kouluissa. Sitä voitaisiin pitää esimerkkinä parhaista käytänteistä. Minusta EU:n rahoituksesta voisi olla hyötyä jäsenvaltioiden taloudellisen taakan keventämisessä. Tämän merkitys on siinä, että kyseiset hankkeet tuovat EU:n suoraan lähelle kansalaisia.

Lopuksi huomauttaisin, ettei mietinnössä mainita kulutusta ja nimenomaan ylikulutusta. Kulutustottumusten muuttaminen on nykyisin sama asia kuin elintapamuutos. On ehkä vaikeaa kuvitella yhteyttä lihavuuden ja ilmastonmuutoksen välillä, mutta yhteys on todella olemassa. Jos ajattelemme näitä kahta asiaa samanaikaisesti, ehkä lennättäisimme nykyistä vähemmän omenia tai mansikoita ulkomailta ja viljelisimme niitä enemmän kotimaassa ja myisimme niitä paikallisilla toreilla supermarkettien sijasta. Juuri tätä mietinnössä ehdotetaan.

  Siiri Oviir (ALDE). - (ET) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ylipainosta ja liikalihavuudesta kärsivien ihmisten määrästä on puhuttu täällä jo useaan otteeseen, ja asiantuntijoiden mukaan ensi vuonna heidän määränsä kasvaa 1,3 miljoonalla. Määrä vastaa kotimaani Viron asukaslukua, mikä on aika kauhistuttava ajatus. Huonoon ruokavalioon ja ylipainoon on monia syitä, mutta syiden arvioinnissa on eittämättä otettava huomioon myös elintarvikkeiden kustannus, saatavuus sekä valistuneisuus.

Euroopan unionin jäsenvaltioista 16 on pitänyt ruoan arvonlisäveron standarditason alapuolella, mikä on kunnioitettava päätös. Mietinnön ehdotus hedelmien ja kasvisten arvonlisäveron alentamisesta alle viiden prosentin on kannatettava. WHO:n terveysraportissa hedelmien ja kasvisten alhainen kulutus mainitaan yhtenä seitsemästä terveysriskistä. Olisikin suositeltavaa aloittaa hedelmien jakelu kouluissa. Euroopan unionin tuki on tarpeen, jos haluamme toimia näin kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Minuutissa ei ehdi paljon puhua, mutta haluan sanoa vielä muutaman sanan mainonnasta ja tiedotusvälineistä. Niistä on apua, ja ideoita kaivataankin porkkanoiden, ei Pepsi-Colan mainostamiseksi ja jotta voidaan kertoa stereotypioista ja kehomielikuvista, sillä niillä on tärkeä rooli kansalaisten valistamisessa. Saanen lopuksi kiittää valiokuntaa ja esittelijää heidän ponnisteluistaan.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, puhumme tänään ylipainoisista ihmisistä, joiden määrä kasvaa koko ajan. Samaan aikaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa puidaan tulevaa maatalouspolitiikkaa. Molemmissa keskusteluissa on tavallaan kyse samasta aiheesta, nimittäin yhteiskuntamme ja erityisesti nuorten terveydestä.

Minusta tuntuu, että joissakin asiakirjoissa valittelemme terveysongelmia, kun taas toisissa saatamme suosia geenimuunneltuja tuotteita, kloonausta ja ruoan tuontia alueilta, joilla ruoka on tuotettu kaikkea muuta kuin luonnonmukaisella tavalla. Neuvottelijamme WTO:ssa haluavat avata uusia markkinoita Euroopan ulkopuolelle. On syytä kysyä, välitämmekö oikeasti yhteiskunnastamme vai annammeko vain tyhjiä lupauksia. Suurin osa maatalouden suorista tuista menee suurille maatalousalan konserneille, joiden ruoantuotannossa käytetään runsaasti kemikaaleja, ei niinkään terveellistä ruokaa tuottaville perheyrityksille.

Tämä mietintö tulee toki kipeään tarpeeseen, mutta sen tärkeimmät havainnot on myös pantava täytäntöön. Komission nykyisten prioriteettien perusteella epäilen vahvasti, ettei näin tulee käymään.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopassa 27 prosenttia miehistä, 38 prosenttia naisista ja neljännes lapsista kärsii joko ylipainosta tai liikalihavuudesta, ja määrä kasvaa joka vuosi noin 400 000:lla. Tämä riesa pitää Euroopan yhteiskuntaa vahvasti otteessaan. Tiedotuskampanjat ja ennaltaehkäisevät toimet ovat toki tehokas vastatoimi, sillä valitettavasti tästä kansanterveydellisestä ongelmasta on tulossa myös yhteiskunnallinen ongelma. Ylipaino yhdistetään valitettavasti usein myös vähävaraisuuteen ja syrjäytymiseen.

Tiedotuskampanjoista ja ennaltaehkäisystä on puhuttu paljon. En aio toistaa sitä, mitä täällä on sanottu elintarvikemerkinnöistä, julkisviranomaisten roolista, koulujen ruokaloista, liikuntatiloista, asianmukaisesta tiedotuksesta, terveellisestä ruokavaliosta ja päivittäisen liikunnan tarpeesta.

Sitä vastoin haluan kiinnittää huomiota terveydenalan ammattilaisten tärkeään asemaan, sillä he arvioivat lihavuudesta johtuvia riskejä sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin, sekä tietenkin näiden tautien vaikutuksia ylipainoisiin. Ennaltaehkäisyä voidaan harjoittaa vaihtamalla parhaita käytänteitä toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen.

Tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että yli 88 senttimetrin vyötärö naisilla (raskausaikaa lukuun ottamatta) ja yli 102 senttimetrin vyötärö miehillä lasketaan vyötärölihavuuden rajaksi ja on terveysriski. Tämä pätee henkilön pituudesta riippumatta. Vaikka raja on hyvin selkeä, lääkärit eivät ole ottaneet sitä tarpeeksi hyvin huomioon. Siten vyötärönympäryksestä olisi tehtävä selkeä viitearvo kaikille potilaille, ja sen olisi johdettava välittömään arviointiin riskitekijöistä, kuten diabeteksen esiasteesta glukoosi-intoleranssista, kohonneesta kolesteroli- ja triglyseriditasosta sekä verenpainetaudista. Tiedämme myös, että valitettavasti kaikki nämä oireet ovat merkki Alzheimerin taudin kehittymisestä.

Siten meillä on todellinen syy korostaa terveydenalan ammattilaisten roolia.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää. Mietintö on hyvin ajankohtainen ja ansaitsee poliitikkojen täyden huomion. Lihavuustilastot ovat hälyttäviä, ja ne on jo mainittu täällä. Dublinissa eilen pidetyssä laaja-alaisessa kokouksessa eräs ravitsemusasiantuntija totesi, että Irlanti on lihavuusepidemian kärkimaita. Samanlainen tilanne näyttääkin vallitsevan kautta Euroopan.

Mainitsen nyt lyhyesti yhden asian: itsesääntely vastaan lainsäädäntö. Meillä Irlannissa on säädetty vapaaehtoinen laki lapsille suunnatuista mainoksista, joilla mainostetaan vähäravinteista ruokaa, mutta lain toimivuus on hyvin kyseenalainen. Irlannin sydänliiton mielestä laki on tehoton. Lakia on mielestäni valvottava hyvin tarkoin, ja välittömiin toimiin on tarpeen tullen ryhdyttävä.

Philip Bushill-Matthews mainitsi henkilökohtaisen vastuun. Se on tietyssä mielessä hyvä asia, mutta tarvitsemme selkeitä ja ymmärrettäviä elintarvikemerkintöjä, joten värikoodit ovat mielestäni myönteinen askel tähän suuntaan. Elämme maailmassa, jossa kulutamme yhä enemmän jalostettua ruokaa. Jopa tietyt EU:n politiikanalat edistävät tätä, kuten Lissabonin toimintaohjelma, jossa ihmisiä halutaan enemmän töihin, jolloin myös ruoanlaittoon jää vähemmän aikaa. Kannatan toki täysin Lissabonin toimintaohjelmaa, mutta sen ohessa meillä EU:n päättäjillä on velvollisuus varmistaa, että ruoanvalmistajat ilmoittavat hyvin selkeästi valmistamiensa jalostettujen elintarvikkeiden sisällön.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvät terveyskysymykset huolestuttavat nykyisin, joten on oikein, että niistä puhutaan nyt. Ei vain Eurooppa vaan koko maailma on valtavan haasteen edessä lihavuuden ja siihen suoraan ja epäsuoraan liittyvien sairauksien vuoksi. Sairauksien hoidon kustannukset nousevat hälyttävällä vauhdilla. Yhdysvaltain väestöstä 60 prosenttia on ylipainoisia, ja kolmannes kärsii liikalihavuudesta. Yhdysvaltain viimeisimpien tietojen mukaan lihavuuteen liittyvien sairauksien hoitomenot ovat yli 100 miljardia dollaria. Tämä on yli 10 prosenttia terveydenhuollon määrärahoista. Eurooppa on vähitellen ottamassa kiinni Yhdysvaltoja näissä ikävissä luvuissa. Yhä useampi lapsi ja nuori kärsii kohonneesta verenpaineesta ja diabeteksesta. Ne johtuvat usein huonosta ravinnosta ja liikunnan puutteesta. Meidän on Euroopan ja sen kansalaisten tulevaisuuden nimissä kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota Alessandro Fogliettan mietinnössä esille otettuihin ongelmiin. Eurooppaa ja koko globalisoitunutta maailmaa uhkaava terveyskatastrofi voidaan välttää vain ripeillä ja päättäväisillä yhteistoimilla.

Euroopan parlamentissa ratkotaan parhaillaan useita taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Jos haluamme onnistua niiden ratkaisussa, meidän ei pidä unohtaa, että vain terveet yhteiskunnat voivat hyödyntää täysipainoisesti niille tarjoutuneet edut. On siis ryhdyttävä toimiin terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Samalla on tarpeen toteuttaa myös oikeudellisia toimenpiteitä, joilla kaikki jäsenvaltiot saadaan ottamaan vastuuta entistä päättäväisemmästä toiminnasta kansalaisten fyysisen kunnon parantamiseksi terveellisen ruokavalion ja liikunnan avulla. On toki muistettava, että liikalihavuuden vastaiset erityiset toimet ja politiikanalat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Valkoisessa kirjassa ehdotetaan kolmen tekijän huomioon ottamista määriteltäessä ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevaa eurooppalaista strategiaa. Ensinnäkin yksilöt ovat itse vastuussa elämäntavoistaan. Toiseksi vain hyvin asioista perillä olevat yksilöt voivat tehdä oikeita päätöksiä. Kolmanneksi valkoisessa kirjassa ehdotetaan eri tekijöiden kuten elintarvikkeiden, kuluttajien, liikunnan, valistuksen ja liikenteen välistä koordinaatiota.

Kaikkiin näihin tekijöihin voidaan kuitenkin vaikuttaa mainonnalla. Mitä me sitten syömme? Mistä ostamme näitä tuotteita? Miten saamme tietoa niistä? Epäterveellisten tuotteiden osuus televisiossa mainostettavista elintarvikkeista on 89 prosenttia. Yli 70 prosenttia lapsista pyytää vanhempiaan ostamaan heille ruokaa, jota he ovat nähneet mainostettavan televisiossa.

Terveyskysymyksiä koskevissa keskusteluissa unohdetaan mielestäni eräs taho, nimittäin elintarviketeollisuuden edustajat. Haluamme heidän ymmärtävän, millaista vahinkoa he aiheuttavat epäterveellisillä elintarvikkeilla sekä yhteiskunnan maksettavaksi koituvilla kustannuksilla. Haluamme, että he paitsi lopettavat epäterveellisen ruoan mainostamisen myös ryhtyvät tuottamaan nykyistä terveellisempiä elintarvikkeita.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) Yli puolet Euroopan väestöstä on ylipainoisia. Tilastojen mukaan lähes 27 prosenttia miehistä ja 38 prosenttia naisista on ylipainoisia, ja liikalihavuudesta kärsiviä lapsia on yli viisi miljoonaa. Yhteensä 5–7 prosenttia terveydenhuollon menoista liittyy suoraan lihavuuteen. Tämä tarkoittaa miljardeja. Tämän huolestuttavan tosiasian vuoksi on välttämätöntä toteuttaa kaikilla tasoilla määrätietoisia aloitteita lihavuuden vähentämiseksi.

Kannatan komission aloitetta valkoisen kirjan laatimisesta, sillä siten ruokavalioita, ylipainoa ja lihavuutta koskevista kysymyksistä tehdään Euroopan unionin poliittisia painopistealueita. Minusta liikalihavuuden torjunnassa voidaan edetä koordinoimalla alakohtaisia politiikanaloja Euroopassa.

Seuraavaksi haluan ottaa esille ylipainoisten lasten ja nuorten ongelman: tämä ikäryhmä olisi nostettava yhdeksi painopistealueeksi. Oikeanlainen ruokavalio ja liikunta ovat lasten normaalin kasvun ja terveellisen kehityksen ehdoton edellytys. Terveellisten ruokailutottumusten opettaminen on lähinnä vanhempien tehtävä, mutta myös koulut voivat tehdä osansa. Koulujen olisi toimittava liikunnan keskuksina taistelussa liikalihavuutta vastaan.

Yhdyn esittelijän näkemykseen siitä, että kouluihin olisi saatava ravitsemukseen erikoistunut lääkäri. Kannatan myös liian rasvaisten, suolaisten ja sokeristen tuotteiden myynnin kieltoa kouluissa, joissa näitä tuotteita voi ostaa erityisesti automaateista. Tilastojen mukaan nykynuoret käyttävät päivittäin yli viisi tuntia epäaktiiviseen toimintaan lähinnä televisiota katsellen ja tietokonepelejä pelaten. Liikunta sitä vastoin kasvattaa luuston kalsiumin määrää, kehittää lasten sosiaalisia taitoja ja on tärkeä tekijä stressin vähentämisessä. Onkin tärkeää luoda kouluihin olot, joissa riittävästi aikaa voidaan varata päivittäin liikuntakasvatukseen ja jotta koululaisia voidaan kannustaa liikkumaan esimerkiksi urheilukenttiä ja liikuntahalleja rakentamalla. Nämä toimet ovat välttämättömiä, jos haluamme varmistaa terveellisen tulevaisuuden nuorille sukupolville.

Lopetan toteamalla, että liikalihavuuden ennaltaehkäisy edellyttää vähintään yhtä terveellistä, kaikessa rauhassa nautittua perheateriaa päivässä. Tämä edistää ennen kaikkea terveellisiä elämäntapoja.

  Antonio De Blasio (PPE-DE). - (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ylipaino ja liikalihavuus eivät puhuta vain terveyden vuoksi vaan laajemmin myös yhteiskunnallisten syiden vuoksi. Oli ilahduttavaa huomata, että valkoisessa kirjassa ja mietinnössä todetaan, ettei ylipaino- ja lihavuusongelmaa pidä ottaa puheeksi vasta, kun siitä on tullut jo todellinen terveysongelma, vaan on pureuduttava ongelman perimmäisiin syihin.

Minusta on tärkeää korostaa, ettei valkoista kirjaa tai parlamentin näkemyksiä pidä kohdistaa terveydenhuoltosektoriin vaan kansalaisiin ja yhteisöihin, toisin sanoen yhteiskuntaan. Tätä äärimmäisen tärkeää kysymystä on käsiteltävä yhdessä Euroopan unionin muiden asiakirjojen kanssa, koska ongelman syyt ovat moninaiset, joten myös ratkaisujen on tultava monelta eri suunnalta vieläpä koordinoidusti onnistumisen takaamiseksi.

Terveellisten elämäntapojen suosion kasvattamista on tuettava kaikin keinoin sekä Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa että alueellisesti ja paikallisesti. Erityisen suurta huomiota on kiinnitettävä ohjelmiin ja toimiin, joilla kouluikäisille lapsille ja nuorille pyritään opettamaan terveellisiä elämäntapoja. Tältä osin on syytä korostaa paikallishallintojen roolia, sillä koulujen johto on pääasiassa niiden vastuulla. Hyvin toimivista ohjelmista on tiedotettava laajalti.

Me kaikki tiedämme, että tiedotusvälineiden rooli tiedon muokkaajana on yhä suurempi. Terveellisistä ruokailutottumuksista, urheilusta, säännöllisestä liikunnasta ja terveellisistä elämäntavoista voidaan tehdä mainonnan avulla muotiasia, jota halutaan noudattaa. Lihavuuden ennaltaehkäisyssä liikunnan ja urheilun merkitys on liitettävä tiiviisti terveellisten ruokailutottumusten vaatimukseen, mutta vain näihin kahteen näkökohtaan keskittyminen ei vielä riitä. Terveellisiin elämäntapoihin kannustamisesta on tehtävä tärkein tavoite kaikilla asiaa koskevilla politiikanaloilla.

Tavoitteena on saada ihmiset ymmärtämään, ettei terveellisesti ja tasapainoisesti syöminen tarkoita luopumista kokonaan tietyistä ruoista. Säännöllinen liikunta ei tarkoita, että liikuntaa olisi harrastettava aina, kun meillä on vapaa-aikaa. Avainsana on kohtuus, jolla voimme tehdä ruokavalioistamme ja elämäntavoistamme entistä tasapainoisempia. Haluan kiittää esittelijää hänen työstään, sekä teitä muita siitä, että kuuntelitte minua. Kiitoksia paljon.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, puhumme tänään kahdesta ruokaan liittyvästä häiriöstä. Toinen niistä on anoreksia, jonka syyt ovat yleensä psykologisia ja liittyvät siihen, että laihuutta pidetään viehättävänä. Me kaikki olemme kuulleet ääritapauksista, joissa anoreksia on johtanut kuolemaan. Onneksi muoti-ihanteet ovat kuitenkin muuttumassa, ja anoreksia on vähentynyt. Toinen syömiseen liittyvä häiriö on liikalihavuus, jonka syyt voivat niin ikään olla psykologiset. Ruoan avulla voidaan hallita stressiä ja paeta elämän varrella tulevia ongelmia. Näin ollen avainsana on mielestäni ravitsemus. Elintarvikkeiden tuottajat ja jakelijat ovat suuressa määrin syyllisiä. Käsiteltävänämme nyt oleva mietintö on erittäin kannatettava, ja sen olisi voitava toimia varoituksen sanana. Koululaisille retkillä tarjottava niin sanottu pikaruoka on terveysriski. Retkiähän voidaan pitää oppituntina ruokailutottumuksista. Tarvitaan asianmukaista valistusta ja ruoan hallintaa. Ponnistelumme ovat mielestäni oikeansuuntaisia, minkä vuoksi kannatan mietintöä.

  Marian Zlotea (PPE-DE). - (RO) Meidän olisi mielestäni ruokailutottumusten oppimisessa kiinnitettävä huomiota ylipainoisiin lapsiin ja yritettävä kehittää uusia ohjelmia lasten lihavuuden torjumiseksi. Ravintokasvatusta olisi edistettävä sekä ala-asteella että myöhemmissä koulutusasteissa. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä opinto-ohjelmiinsa peruskurssit tasapainoisesta ruokavaliosta ja liikunnasta.

Joidenkin tilastojen mukaan Euroopassa on yli 30 miljoonaa ylipainoista lasta noin kymmenen vuoden kuluttua. Olen todella huolissani tästä ongelmasta. Tämän vuoksi valmistin joukon kirjallisia lausumia, joissa ehdotan erityisten kouluohjelmien laatimista sekä ilmaisia säännöllisiä terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa. Kannatan valkoisen kirjan ehdotuksia, kuten asianmukaisia elintarvikemerkintöjä, lapsille haitallisten tuotteiden mainonnan rajoittamista, hedelmien ja kasvisten arvonlisäveron alentamista sekä vain lapsille tarkoitetun ruoan tuotantoa. Lopuksi haluan onnitella esittelijää hänen panoksestaan.

  László Kovács, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen todella iloinen, että puheenvuoron käyttäneet jäsenet ovat pohjimmiltaan samaa mieltä komission valkoisesta kirjasta. Jäsenet olivat samaa mieltä komission näkemyksistä ja kaiken lisäksi antoivat tukensa komission aloitteille.

Arvostan puhujien monipuolisia lähestymistapoja. Tämä on täysin sopusoinnussa lihavuusongelman monimutkaisuuden kanssa. Moni puhuja vaatii valistuksen lisäämistä ja yhteistyötä elintarviketeollisuuden kanssa. Myös tämä on täysin sopusoinnussa valkoisen kirjan sisällön ja hengen kanssa. Komission sitoutuminen näkyy siinä, että se on tehnyt ehdotuksen elintarvikkeita koskevan tiedon antamisesta kuluttajille. Ehdotuksesta keskustellaan piakkoin parlamentin ja neuvoston kanssa.

Haluan korostaa, että Euroopan unionissa on laadittu monia erilaisia ohjelmia ja hankkeita, jotka tukevat vastavuoroisesti ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä käsittelevää valkoista kirjaa. Näitä ovat muun muassa kaupunkiliikennettä käsittelevä vihreä kirja sekä urheilun valkoinen kirja. Molemmilla pyritään entistä terveellisimpiin elämäntapoihin ja ympäristöön. Muita ovat yhteisen maatalouspolitiikan "terveystarkastus", jonka tarkoituksena on muun muassa vähentää voin kulutustukea, sekä koulumaito- ja hedelmähankkeet, mainontaa ja markkinointia koskeva yhteisön lainsäädäntö, jolla pyritään edistämään vastuullista mainontaa, sekä sopimattomista kaupallisista menettelyistä annettu direktiivi.

Nämä ovat hyvin tärkeitä aloitteita, jotka ovat täysin komission linjan mukaisia. Komissio jatkaa työskentelyä ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän EU:n toimintafoorumin sekä jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan korkean tason työryhmän kanssa.

Haluan korostaa myös, että komissio edistää aloitteita, joilla pyritään ennaltaehkäisemään sydän- ja verisuonitautien leviämistä Euroopassa, sillä transrasvahappojen kulutus, rasvojen kokonaiskulutus sekä tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus lisäävät näiden tautien riskiä. Tuotteiden koostumuksen vapaaehtoisella muokkaamisella voidaan saada aikaan tuloksia. Ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevässä EU:n toimintafoorumissa on sitouduttu tuotteiden koostumuksen muokkaamiseen sekä tuotteiden sisältämien transrasvojen ja tyydyttyneiden rasvojen vähentämiseen.

Haluan mainita vielä yhden asian, joka koskee vastuualaani verotusta. Mietinnössä esitetään mahdollisuutta alentaa vihannesten ja hedelmien arvonlisäveroa. Olen myötämielinen ehdotukselle, sillä se osoittaa selkeästi, kuinka veropolitiikalla voidaan edesauttaa tärkeiden poliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Lopuksi haluan muistuttaa, että parlamentti on yksi toimintafoorumin perustajista ja että Euroopan komissio pitää parlamenttia jatkuvasti ajan tasalla toimintafoorumin toiminnassa. Parlamentin on tarkoitus keskustella seurantaraportista vuonna 2010.

  Puhemies. − (EN) Päätämme keskustelun esittelijä Alessandro Fogliettan puheenvuoroon. Kehotan häntä pitäytymään kahden minuutin puheajassaan.

  Alessandro Foglietta, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan korostaa komission lausunnossa yhtä näkökohtaa, joka on mielestäni hyvin tärkeä. Meidän olisi kiinnitettävä tarkoin huomiota asiaan, jota on syytä pohtia vakavasti, sillä pyrimmehän samalla uusien mahdollisuuksien luomiseen.

Tämä aihe koskettaa uskoakseni monia meistä, sillä sitä on tarkasteltu monissa tarkoin kohdistetuissa puheenvuoroissa, joilla komissiota on kannustettu toimimaan. Mietinnöllähän pyritään tekemään ennen kaikkea selväksi, että kyse on hyvin kriittisestä terveydentilasta: lihavuudesta.

Terveysongelmista puhuttaessa voidaan todeta, että liikalihavuudesta on tullut äärimmäisen monimutkainen ongelma, joka meidän on ratkaistava. Tukea tarvitaan, ja on saatava aikaan oikeanlainen suhde, joka auttaa meitä tavoitteiden saavuttamisessa. Arvoisa komission jäsen, komissio on todella korostanut Maailman terveysjärjestön roolia, mutta ei pidä unohtaa, että WHO on itse vaatinut, että lasten lihavuuden lisääntymisessä kasvusuuntaus on voitava kääntää vuoteen 2015 mennessä. Toinen tärkeä vuosi on 2010, jolloin voimme arvioida komission strategian tuloksia.

Haluankin kiittää kaikkia keskustelussa puheenvuoron käyttäneitä jäseniä sekä varjoesittelijöitä. Olen kiitollinen kaikista ehdotuksista ja katson, että meidän on oltava tarkkoina yrittäessämme saavuttaa oikeanlaisen tasapainon, jotta voimme pohtia ennaltaehkäisyä sekä tasapainoisia ja terveellisiä ruokailutottumuksia sekä ruumiin että sielun hyväksi. Uskon meidän pääsevän tähän tavoitteeseen kaikkien yhteistyön ansiosta. Vielä kerran kiitokset kaikille mietintöni puolesta puhuneille. Kiitoksia, arvoisa komission jäsen.

  Puhemies. − (EN) Arvoisa esittelijä Foglietta, kiitos työstänne, jota kaikki täällä ovat kiitelleet.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Ylipaino ja liikalihavuus ovat nykyajan epidemioita, joilla on vaaralliset seuraukset ihmisten terveydelle ja jopa elämälle. Diabetes, verenkiertohäiriöt, verenpainetauti, sydänkohtaukset ja tietyntyyppiset syövät ovat vain osa ylipainon ja liikalihavuuden vaarallisista seurauksista. On siten täysin asianmukaista, että Euroopan parlamentti on ottanut osaa ylipainon ja liikalihavuuden torjuntaan. Oikein on myös se, että parlamentti kannustaa EU:n kansalaisten terveydestä vastuussa olevia elimiä ottamaan osaa tähän taistoon. Tarkoitan kaikilla tasoilla toimivia kansallisia ja EU:n hallintoelimiä.

Lasten lihavuus on erityisen huolestuttavaa. Euroopassa on jo 22 miljoonaa ylipainoista lasta, ja määrä kasvaa tasaisesti. Jos kehityssuuntaa ei saada käännetyksi, yhteiskuntamme on pian entistä lihavampi, sairaampi ja siten paljon vähemmän tuottava. Tämän vuoksi mietintö saa täyden tukeni. Minusta nyt on korkea aika yhdistää voimamme ja käynnistää päättäväinen ja jatkuva taistelu ylipainoa ja liikalihavuutta vastaan. Huomio on kohdistettava yhteiskunnan vähäosaisiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin sekä erityisesti naisiin ja yksin asuviin.

Vältymme monilta ongelmilta, jos voimme vakuuttaa yhteiskunnan siitä, että painoa kannattaa tarkkailla ja ylipainoa torjua, ja jos onnistumme kehittämään mekanismeja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Liikalihavuuden ennaltaehkäisyssä ei siis ole kyse pelkästään terveydestä tai kauneudesta vaan sillä on myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. – (EN) Liikalihavuus ja ruokavalioon liittyvät sairaudet ovat lisääntyneet jyrkästi koko maailmassa. Kehittyneet ja aggressiiviset markkinointitekniikat ovat mielestäni estäneet kuluttajia tekemästä valistuneita päätöksiä ruokavalioistaan. Siten lapset ovat erityisen altis ryhmä. Audiovisuaalisista mediapalveluista annetussa direktiivissä esitetään, että mediapalvelujen tarjoajat ottaisivat käyttöön vapaaehtoiset käytännesäännöt, jotka koskevat tiedottamista ruoasta ja juomista. Vaikka kannatan elintarviketeollisuuden ja median itsesääntelypyrkimyksiä, olisin mieluummin toivonut konkreettisia rajoituksia lapsille suunnattujen mainosten määrästä ja luonteesta. Huonolaatuisen ruoan tuhoisat vaikutukset yhteiskunnassa ovat verrattavissa alkoholin ja tupakan seurauksiin, mutta alkoholin ja tupakan mainontaa säädellään voimakkaasti. Voimakasta säätelyä voitaisiin soveltaa myös elintarvikkeisiin, jotka on todettu haitallisiksi ihmisten terveydelle. Kuluttajat tarvitsevat selkeää ja objektiivista tietoa, jota voidaan tarjota vaatimalla ruoan pakkausmerkintävaatimusten tiukentamista sekä lisäämällä mainonnan rajoittamista.

Nykyinen talouskriisi on jälleen kerran paljastanut ahneuden ja sääntelyn puutteen seuraukset. Jos vaarana on kodin tai terveyden menettäminen, välinpitämättömän markkinoinnin panokset ovat mielestäni liian suuret. Meidän on sääntelyviranomaisten ominaisuudessa hoidettava hommamme.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. (PL) Kannatan ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä käsittelevää Alessandro Fogliettan mietintöä. On aivan oikein, että parlamentti on ryhtynyt käsittelemään terveellisten ruokailutottumusten edistämistä, joka on hyvin tärkeä aihe. Meidän on syytä muistaa, että terveellinen ravitsemus on yksi niistä 12 tekijästä, joita Maailman terveysjärjestö pitää hyvän terveyden edistäjänä. Terve yksilö on terveen yhteiskunnan ehdoton edellytys. Elintarvikkeiden turvallisuus on tässä ratkaisevassa osassa. Tuore tapaus kiinalaisen lastenmaitokorvikkeen saastumisesta osoittaa, kuinka tärkeää tämä on.

Huono ravinto on monen ongelman, kuten ylipainon ja lihavuuden syy. Lihavuus tarkoittaa, että elimistössä on liikaa rasvaa. Tämä lisää sydänsairauksien, verenpainetaudin, verisuonten kalkkeutumisen, diabeteksen, sappi- ja munuaiskivien sekä virtsatiehyiden kivien muodostumisen, luuston ja nivelten rappeutumisen sekä tiettyjen syöpätyyppien riskiä. 35–65-vuotiaista puolalaisista 65 prosenttia on ylipainoisia tai lihavia. Nuorten liikalihavuus on saanut epidemian mittasuhteet. Euroopassa on 22 miljoonaa ylipainoista lasta. Paljon rasvaa, sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden mainonnan kielteiset vaikutukset ovat hyvin vakavia. On tärkeää kertoa kouluille ja perheille asianmukaisesti valmistetun ja hyvälaatuisen ruoan edistämiseksi tehdyistä ponnisteluista. Koulujen ja perheiden olisi kannustettava nuoria omaksumaan terveelliset elämäntavat, joihin kuuluvat liikunta ja muut vapaa-ajan harrasteet.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Ylipaino ja liikalihavuus ovat ongelmia, jotka ovat viime aikoina saavuttaneet epidemian mittasuhteet niiden kielteisten terveysvaikutusten vuoksi. Maailman terveysjärjestön mukaan puolet Euroopan väestöstä on ylipainoisia tai liikalihavia. Erityisen huolestuttavia ovat tiedot siitä, että yli viisi miljoonaa lasta kärsii liikalihavuudesta ja 22 miljoonaa ylipainosta. Luvut nousevat hälyttävällä vauhdilla. Liikalihavuus on kuolleisuuden ja kroonisten sairauksien, kuten 2-tyypin diabeteksen, verenkiertoelinhäiriöiden, verenpainetaudin, sydänkohtausten ja tiettyjen syöpätyyppien keskeinen syy.

Liikalihavuuden hoito tulee todella kalliiksi. Sen osuus unionin jäsenvaltioiden terveydenhuoltomäärärahoista on noin seitsemän prosenttia ja jopa kuusi prosenttia hallitusten terveydenhoitomenoista.

Ongelman torjumiseksi Eurooppalaisilla kuluttajilla olisi oltava nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi tietoon parhaista ruoan lähteistä, jotta he voivat omaksua terveellisen ruokavalion. Elintarvikkeet olisi varustettava selkeillä merkinnöillä. Jotkin ainesosat, kuten keinotekoiset transrasvahapot ja transisomeerit olisi poistettava käytöstä. On myös tärkeää muistaa, että televisiomainokset vaikuttavat 2–11-vuotiaiden lasten niin sanottuihin lyhyen aikavälin kulutustottumuksiin. Mainonnalla on kielteinen vaikutus ruokailutottumusten muodostumiseen.

Etenkin lasten ylipainon torjuminen olisi oltava ensisijainen tavoite sekä kansainvälisesti, EU:ssa että jäsenvaltioissa ja paikallisesti.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. – (RO) Epäterveellisistä ruokailutottumuksista ja liikunnan puutteesta johtuva ylipaino ja painon kertyminen lisääntyvät kaikkialla EU:ssa vakavin taloudellisin ja yhteiskunnallisin seurauksin. Komission olisi entistä terveellisemmän yhteiskunnan edistämiseksi otettava aktiivisesti osaa jäsenvaltioiden tukemiseen epätasapainoisen ravinnon ja liikunnan puutteen haittavaikutusten vähentämiseksi. Terveellisten elämäntapojen edistäminen EU:n kansalaisten keskuudessa ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan heille on tarjottava myös tarvittava motivaatio ja infrastruktuuri. Paikallisin toimin olisi pyrittävä vähentämään autojen käyttöä ja suosimaan kävelyä, ja puistoja ja pyöräilyteitä olisi rakennettava. Liikalihavuuden torjuntaan tähtäävä politiikka olisi liitettävä kaupunki- ja liikennesuunnittelupolitiikkaan, kuten kaupunkiliikenteen vihreään korttiin, ja näiden politiikanalojen olisi voitava täydentää liikkumisen edistämiseen tarkoitettua toimintoja. Meidän on kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota sosiaalisesti ja taloudellisesti epäedullisessa asemassa oleviin väestöryhmiin, joiden asemaa raaka-aineen ja ruoan hinnan nousu vaikeuttaa, sekä riskialttiisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja raskaana oleviin naisiin. Koulujen terveyskasvatuksen edistäminen sekä hyvin rasvaisten, sokeripitoisten ja suolaisten elintarvikkeiden myynnin kieltäminen kouluissa ja päiväkodeissa takaavat tulevien sukupolvien terveyden.

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Kun otetaan huomioon Euroopan lasten hälyttävä terveydentila – yli viisi miljoonaa lasta kärsii liikalihavuudesta ja 22 miljoonaa ylipainosta – ravitsemusta koskevan EU:n strategian laatiminen on hyvin kannatettava toimi. Tarkat elintarvikemerkinnät, joista käy ilmi tuotteiden ravintosisältö, ovat tehokas keino, jonka ansiosta kuluttajat voivat tehdä valistuneita päätöksiä ruokavalionsa parantamiseksi. Myös laaja-alainen valistus varhaislapsuudesta asti auttaa eittämättä kääntämään nykysuuntauksen tulevina vuosina. Tilapäiset kampanjat, kuten koulujen tuorehedelmäkampanjat, ovat välttämättömiä keskipitkän aikavälin toimia. Euroopan koulujen on otettava vastuu myös koululiikunnasta ja päivittäisestä liikkumisesta yleensä, koska lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivästään koulussa.

EU:n sääntelyllä voidaan kuitenkin vain luoda olot terveellisille ruokailutottumuksille, mutta tämä ei poista kansalaisten omaa vastuuta. Jos haluamme Euroopasta entistä terveemmän tulevaisuudessa, Euroopan unionin on luotava kumppanuuksia kaikilla tasoilla: niin politiikassa, liike-elämässä kuin kansalaisyhteiskunnassa.