Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 25. syyskuuta 2008 - Bryssel

8. Äänestysselitykset

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan vain kirjattavaksi ylös, että äänestin jäsen Fogliettan mietinnön puolesta, mutta äänestyslaitteeni rikkoutui.

Suulliset äänestysselitykset

– Päätöslauselmaesitys: Euroopan parlamentin päätöslauselma vuotuisesta keskustelusta, joka koskee vuonna 2007 saavutettua edistymistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (B6-0425/2008)

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Tässä kaoottisessa tilanteessa on tietenkin vaikea saada viestiään perille. Halusin käyttää puheenvuoron selittääkseni, miksi puolsin äänestyksessä äsken hyväksymäämme päätöslauselmaa vuotuisesta keskustelusta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. Oikeus- ja sisä-asiain ministerit kokoontuvat tänään neuvostossa keskustelemaan Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta ja hyväksymään sen. Kyseessä on hyvin tärkeä aihe. Neuvostossa keskustellaan tärkeästä ehdotuksesta, ja toivonkin, että neuvoston tämänpäiväisten keskustelujen tuloksena sopimukseen sisällytetään maininta siitä, että maahanmuuton aiheuttama taakka on jatkossa jaettava oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin. Toivon, että ministerit hyväksyvät sopimuksen tänään ja että se sisältää viittauksen tähän yhteiseen vastuuseen.

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António dos SANTOS

– Päätöslauselmaesitys: Euroopan parlamentin päätöslauselma vuotuisesta keskustelusta, joka koskee vuonna 2007 saavutettua edistymistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (B6-0425/2008)

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, päätöslauselmaa, josta äsken äänestimme, on monestakin syystä omasta mielestäni ja varmasti myös ryhmäni mielestä mahdotonta hyväksyä. Tärkein syy on tietenkin se, että mielestäni Eurooppa ei ehdottomasti tarvitse uutta laitonta siirtolaisvirtaa. Ehdottomasti ei.

Yksityisen sektorin työnantajien ja hallitusten on aivan liian helppo jatkaa yhä uusien ulkomaalaisten tuontia EU:n ulkopuolisista maista. Se aiheuttaa aivovuotoa kehitysmaista Eurooppaan eikä viime kädessä hyödytä sen paremmin kehitysmaita kuin Eurooppaakaan, vaan päinvastoin. Meidän – ja tarkoitan tällä nyt ensisijaisesti hallituksia ja yrityksiä ja teollisuutta – olisi viimeinkin alettava mukauttaa, uudelleenkouluttaa ja integroida normaaleille työmarkkinoille sitä valtavaa, todella valtavaa ulkomaalaisten joukkoa, joka jo on täällä ja jota ei ole koskaan todella otettu mukaan yhteiskuntaamme.

− Mietintö: Marianne Mikko (A6-0303/2008)

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Mikkon mietinnön puolesta, koska tiedotusvälineillä on mielestäni keskeinen rooli demokratian turvaamisessa. EU:n laajentumisen myötä meidän tehtävänämme on varmistaa perusvapauksien ja demokratian turvaamisen tason lähentyminen. Olin mukana laatimassa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausuntoa Mikkon mietinnöstä ja haluan onnitella häntä, koska olen myös sitä mieltä, että uusien tekniikoiden kehittyminen on johtanut uusien mediakanavien ja uudenlaisten sisältöjen kehittymiseen ja että tiedotusvälineet muodostavat tehokkaan poliittisen vaikutusvälineen. Tällaisessa ympäristössä moniarvoinen mediajärjestelmä on demokraattisen yhteiskuntamallin säilymisen perusedellytys.

Kun tiedotusvälineiden omistajuus keskittyy harvojen käsiin, se luo edulliset olosuhteet mainosmarkkinoiden monopolisoitumiselle ja estää uusien toimijoiden pääsyn markkinoille. Kilpailulainsäädäntö on auttanut rajoittamaan tiedotusvälineiden keskittymistä, mutta ongelmia on edelleen useissa jäsenvaltioissa, joissa muutamat suuret toimijat hallitsevat markkinoita.

Tästä syystä mietinnössä esitetty ehdotus kilpailu- ja medialainsäädännön kytkemisestä toisiinsa on suositeltava.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, tiedotusvälineiden moniarvoisuus merkitsee tiedon levittämisen ja lähetystoiminnan harjoittajien monimuotoisuutta. Molemmat näistä ovat tällä hetkellä uhattuina media-alalla. Alalla kilpailevien mediayhtiöiden omistuksen lisääntynyt keskittyminen on johtanut siihen, että yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta arvokasta tietoa on vaikea löytää helposti saatavilla olevasta, yhden muotin mukaisesta uutisvirrasta. On vaikea ennustaa, mihin alan heikkenevä tilanne johtaa ei vain yksittäisten kuluttajien vaan koko yhteiskunnan kannalta.

Esittelijä oli oikeassa korostaessaan julkisten yleisradioyhtiöiden roolia monimuotoisuuden suojelijoina, joiden tehtävänä on lähettää laadukasta sisältöä. Hän oli myös oikeassa ehdottaessaan mallia, jossa vahvat julkiset yleisradioyhtiöt toimisivat mediamarkkinoiden ulkopuolella, yksityisten, voittoa tavoittelevien mediayhtiöiden rinnalla. Näiden kahden pilarin välisen tasapainon tärkeydestä on tuskin epäilystäkään. Mietinnön teksti, samoin kuin esittelijän tarkoitusperät, vaikuttavat selkeiltä ja avoimilta. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan keskusteluissa aikaansaatu kompromissi on hyvä. Lisäksi uusien tiedon levittämisen menetelmien, kuten verkkoblogien tai muiden käyttäjien tuottamien sivustojen oikeudellinen asema olisi hahmoteltava selkeästi, jotta näitä sisältöjä luovat ihmiset tietäisivät oikeutensa ja velvollisuutensa sekä mahdolliset sanktiot.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, olen iloinen kuullessani parlamentin jäsenten toteavan, että kaikkien jäsenvaltioiden on taattava tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja että julkisilla yleisradioyhtiöillä ehdottomasti on tärkeä rooli siinä. Se on täysin oikein ja asianmukaista. Normaalissa yhteiskunnassa se merkitsee demokratiaa ja tiedonvapautta, ja ennen kaikkea tiedonvapautta oppositioryhmittymille.

Näillä kriteereillä mitattuna Belgia tai edes Flanderi eivät ole demokratioita. Flanderin julkinen yleisradioyhtiö esimerkiksi syrjii ja boikotoi täysin avoimesti ja rutiininomaisesti – ja vieläpä virallisten ohjeiden perusteella – omaa poliittista puoluettani, joka on yksi maan suurista poliittisista puolueista. Miksi? Koska ajatuksemme ja asenteemme eivät ole "poliittisesti korrekteja" tai poikkeavat vallitsevasta linjasta. Siitä ei ole kauankaan, kun julkisen yleisradioyhtiön entinen johtaja myönsi avoimesti, että Belgian kuningas oli myöntänyt hänelle paronin arvonimen palkkioksi oppositiopuolueen tukahduttamisyrityksistä.

Tähän mietintöön, joka ei muuten ollut lainkaan hullumpi, olisi hyvin voitu sisällyttää kappale, jossa olisi käsitelty hyväksyttyä linjaa uhmaavien oppositiopuolueiden kohtelua.

  Koenraad Dillen (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää tämän mietinnön osalta. Siinä aivan oikein korostetaan erilaisia tiedotusvälineiden moniarvoisuuden tiellä olevia esteitä ja omistuksen keskittymistä useissa jäsenvaltioissa.

Flaamilaisena voisin sanoa sanan jos toisenkin tästä aiheesta. Sillä Euroopan unionissa ei ole toista maata, jossa tarvittaisiin yhtä kipeästi esimerkiksi puolueetonta media-asiamiestä takaamaan ilmaisunvapaus ja moniarvoisuus, kuin Belgiassa. Ja kuten kollegani juuri totesi, täällä Brysselissä, maan hallinnollisessa keskuksessa, ei vain yksityiset tiedotusvälineet, vaan myös hallituksen elimet boikotoivat häpeämättä suurinta oppositiopuoluetta ja kieltävät ihmisiltä oikeuden vapaaseen ja tasapuoliseen informaatioon.

Voi olla, että esittelijän ajama tiedotusvälineiden vapautta koskeva perussääntö tekisi tällaisesta syrjinnästä mahdotonta. Muussa tapauksessa kysymys on pelkästä julkisivun kiillottamisesta.

Ihmettelen myös sitä, että esittelijä on niin innokas tiukentamaan viimeisen vapaan tiedotusvälineen – Internetin ja etenkin blogien – sääntelyä, mainitsematta sanallakaan tekijänoikeuksien asianmukaista puolustamista. Nimittäin juuri ne valtiot, joissa ei ole todellista tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, haluavat tiukinta Internetin valvontaa. Tästä mietinnöstä he saavat tuekseen lisäargumentteja, ja se on valitettavaa.

  Pál Schmitt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Puhun unkariksi. Tiedotusvälineiden monimuotoisuus on erityisen tärkeä asia Euroopan kansanpuolueelle, joten olemme päättäneet, että mietinnön hylkäämisen sijaan ryhmämme jättää käsiteltäväksi vaihtoehtoisen päätösluonnoksen. Siinä on säilytetty alkuperäisen mietinnön hyvät puolet, mutta ne osat, joita emme voi hyväksyä, on poistettu tekstistä, ja samalla on lisätty suosituksia, joita me haluamme korostaa.

Yksi asioista, joita ryhmämme vastusti, oli se, että mietinnössä mainittiin nimeltä yksittäisiä jäsenvaltioita, kun me puolestamme olemme vakuuttuneita siitä, että tiedotusvälineiden moniarvoisuutta käsittelevän mietinnön olisi oltava puolueeton ja yleisesti sovellettavissa. Tarkoituksena ei ole saattaa tiettyjä maita häpeään esittämällä ne huonoina esimerkkeinä. Emme myöskään voi hyväksyä sitä, että mietinnössä väitetään taloudellisen voiton ja materiaalisten etujen olevan joidenkin suurten mediayritysten keskeisimpänä huolenaihena: se on liioiteltu yleistys, emmekä voi hyväksyä sitä.

Mietinnöllä, joka on synnyttänyt kiivaan poliittisen keskustelun, on joka tapauksessa saatava kiinnitettyä Euroopan komission huomio siihen, että sen olisi puututtava tähän asiaan aiheen vaatimalla vakavuudella ja tutkittava, millaisia unionin laajuisia tai kansallisia toimia olisi otettava käyttöön monimuotoisuuden tukemiseksi. Kiitos.

− Yhteinen päätöslauselmaesitys – Energiahintojen hallinta (RC-B6-0428/2008)

  Peter Baco (NI). – (SK) Kannatan energiahintojen tehokasta hallintaa. Viimeaikainen hintojen vaihtelu ei selvästikään ole Euroopan unionin kansalaisten etujen mukaista. Keinottelijat ja erilaiset välikädet sen sijaan tekevät voittoja. Lisäksi tilanne on siinä mielessä täysin sietämätön, että energiahinnat määräävät myös elintarvikkeiden hinnan. Emme voi vain hiljaa hyväksyä sellaista kyynistä väitettä, että maailmassa on kyllä tarpeeksi ruokaa, mutta kaikilla ei ole riittävästi rahaa kalliin ruoan ostamiseen.

Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan jopa 80 prosenttia elintarvikkeiden hintojen jyrkästä noususta johtuu bioenergiatuotannosta. Tähän liittyen olen useissa eri yhteyksissä korostanut, että elintarvikevarantoja olisi lisättävä ja elintarvikelähteiden käyttöä energiatarkoituksiin säänneltävä. Tämä on keskeinen elintarvikkeiden hintasääntelyyn liittyvä ongelma, ja siksi siihen olisi kiinnitettävä aivan erityistä huomiota.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, energiahinnat nousevat tällä hetkellä nopeasti. Sillä on suora vaikutus Euroopan unionin asukkaiden elämänlaatuun ja inflaation kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän olisi luotava välineitä, joilla suojata Euroopan asukkaita näiden hinnannousujen vaikutuksilta. Vaikka öljynhinnat ovat viime aikoina laskeneet, meidän olisi mielestäni kiinnitettävä entistä enemmän huomiota mekanismeihin, joilla pyritään takaamaan hintavakaus. On myös esitetty ajatus, että energiamarkkinoiden avoimuutta olisi lisättävä, niin että ne olisivat tulevaisuudessa vähemmän alttiita keinottelulle maailmanmarkkinoilla. Kun keskustellaan energiasta, ei voi olla korostamatta sitä, että meidän olisi pyrittävä entistä tehokkaammin lisäämään uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuutta, ydinvoima mukaan luettuna. Toiseksi on syytä korostaa uuden hiiliteknologian käyttöönottoa ja kolmanneksi tarvetta kattavaan ohjelmaan, jolla parannettaisiin energiatehokkuutta.

− Mietintö: Alessandro Foglietta (A6-0256/2008)

  Renate Sommer (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Fogliettan mietintöä vastaan ja haluan kiittää kaikkia kollegojani, jotka tukivat näkemystäni hylkäämällä mietinnön.

Vaikka lihavuus on kasvava ongelma, tämä valkoinen kirja ei vie meitä lähemmäs ongelman ratkaisua. Päinvastoin siinä esitetään kirjava joukko erilaisia suosituksia ja lainsäädäntövaatimuksia. Se tekee meidät naurunalaisiksi. Olen tyytyväinen siitä, että ainakin ehdotus elintarvikepakkausten punaisista, kullanruskeista ja vihreistä värikoodeista hylättiin. Toisia ehdotuksia jäi kuitenkin vielä jäljelle, ja niiden joukossa muutamia sellaisia, joilla rajataan ennalta elintarvikemerkintöihin liittyviä päätöksiä, joita parhaillaan valmistellaan ja joissa toimin parlamentin esittelijänä.

Päätimme, että vaadimme mainonnan sensuroimista. Haluamme kieltää keinotekoiset transrasvahapot, mutta aiomme samalla vaatia transrasvapitoisuuden ilmoittamista elintarvikemerkinnöissä. Samoin päätimme, että vyötärönympäryksemme aiotaan jatkossa mitata viranomaisten toimesta ja että elintarvikkeiden suolapitoisuutta seurataan, mikä merkitsee samaa kuin että vaatisimme puuttumista ruokien resepteihin. Terveellisistä ruokatottumuksista on annettu uusi määritelmä, ja yhtenä osana siihen kuuluu, että terveellinen ruokavalio voi toteutua vain luomutuotteiden avulla. Tämä merkitsee perinteisen maatalouden harjoittajien syrjintää.

Sellaista ei saa ollakaan kuin huono ruoka, jonka järjestelmämme kieltäisi markkinoilta. Kaikilla kuluttajilla on oikeus saada tietoa, mutta heillä on myös oikeus saada osakseen sen verran kunnioitusta, että he saavat tehdä itse omat päätöksensä.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Mietintö: Karin Resetarits (A6-0263/2008)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Tämä mietintö voittoa tavoittelemattomasta, paikallisesta kansalaismediasta Euroopassa käsittelee alaa, jonka katsotaan tarvitsevan lisärahoitusta EU:n tukiohjelmista. Tämä on taas yksi esimerkki siitä, miten parlamentin erilaiset eturyhmittymät pyrkivät lisäämään EU:n tukiohjelmien määrää ja lisäksi niihin kohdennettavien taloudellisten resurssien määrää voidakseen sitten jaella määrärahoja joka suuntaan.

On käsittämätöntä, että voittoa tavoittelemattoman, paikallisen kansalaismedian tukeminen olisi nähtävä EU:n tasolla rahoitettavana menoeränä. Toissijaisuusperiaatteen nojalla voidaan ilman muuta päätellä, että kyseessä on jäsenvaltioiden tai alueellisten poliittisten elinten maksettava menoerä. Ne tuntevat kyseiset mediat ja niillä on valmiudet päättää, onko tällaiset menot syytä asettaa etusijalle esimerkiksi terveydenhuollon, koulujen, sosiaalihuollon ym. resursseihin nähden.

Toissijaisuuden nimissä olemme äänestäneet tätä mietintöä vastaan kokonaisuudessaan.

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. − (EN) Kansalaismedialla on usein tärkeä rooli paikallisyhteisöissä. Ne ovat vaikutusvaltaisia tietolähteitä paikallisten tiedotusvälineiden joukossa, joskus jopa paikallisyhteisöjen ainoita äänenkannattajia. Siitä syystä Euroopan unionin olisi etenkin Lissabonin sopimuksen epäonnistuttua kiinnitettävä entistä enemmän huomiota näihin medioihin, sillä niiden avulla voitaisiin tehokkaasti jakaa EU:hun liittyvää tietoa kansalaisille.

Aktiivista vuoropuhelua Euroopan kansalaisten kanssa käsittelevän mietinnön esittelijänä annan täyden tukeni kaikenlaisille viestintävälineille, jotka voisivat auttaa tuomaan Euroopan unionia lähemmäs kansalaisia. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että ehdottomana edellytyksenä kansalaismedioiden, niin kuin muidenkin vain osittainkin julkisista varoista rahoitettavien paikallismedioiden rahoitukselle on se, että ne ovat riippumattomia paitsi kansallisista, myös paikallisista vallanpitäjistä.

Tiedän, että kansalaismedioiden ja etenkin niiden rahoituksen tulisi vaihtelevan muotonsa ja paikallisvärinsä vuoksi kuulua jäsenvaltioiden vastuulle. Se missä me voimme EU:n tasolla auttaa, on aiheen näkyvyyden lisääminen. Tämä mietintö on ensimmäinen askel siihen suuntaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − Kannattamassani Resetaritsin mietinnössä puhutaan tiedotusvälineiden tärkeydestä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden vahvistamisessa. Tällä viikolla aloitti toimintansa kaikkien aikojen ensimmäinen gaelinkielinen televisiokanava, mitä voidaan pitää myönteisenä kehitysaskeleena sekä Skotlannin että koko Euroopan kielellisen monimuotoisuuden edistämisessä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kansalaismedialla on aina ollut tärkeä rooli yhteiskunnassamme. Se voi edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua torjumalla kielteisiä stereotypioita. EU:n on tunnustettava tämä täysimääräisesti parantamalla kansalaismedian oikeudellista tunnustamista ja lähetysten pääsyä radiotaajuuksille. Äänestin mietinnön puolesta.

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Mielestäni on ehdottoman selvää, että kansalaismedia ja vaihtoehtoiset tiedotusvälineet voivat lisätä mediaympäristön moniarvoisuutta ja kansalaisten tietoisuutta. Nähdäkseni useimpien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kokemukset osoittavat selvästi, että sananvapaudesta on tullut melkeinpä myytti ja että niin kutsutun kaupallisen median luonne määräytyy omistajansa mukaan. Lakisääteisen median tarjoaman tiedon objektiivisuuden taso määräytyy usein merkittävällä tavalla poliittisten vallanpitäjien etujen mukaisesti riippumatta siitä, millaisia säädöksiä ja lainsäädäntökehyksiä niitä varten on laadittu. Sen vuoksi kansalaismedian ja vaihtoehtoisten tiedotusvälineiden väärinkäytön estäminen ja huolehtiminen siitä, ettei niiden sallita ylittää toimivaltuuksiaan, on entistäkin tärkeämpää. Olen samaa mieltä siitä, että nämä mediat ansaitsevat tulla oikeudellisesti tunnustetuiksi EU:n jäsenvaltioissa. Samalla on kuitenkin määriteltävä säännöt, joilla niiden toimintaa säädellään heti alusta lähtien niin, etteivät kansalaismedia ja vaihtoehtoiset tiedotusvälineet pääse luistamaan tehtävästään, yhteiskunnallisesta roolistaan.

− Mietintö: Joseph Muscat (A6-0344/2008)

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) En voi tukea tätä mietintöä. Olen kyllä samaa mieltä monista sen sisältämistä ehdotuksista ja pidän niitä tervetulleina, mutta minua huolestuttaa alv-vapautuksen soveltamisalan kaventaminen sijoitusrahastojen osalta. Minusta olisi parempi säilyttää tilanne entisellään.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) EPLP:n mielestä rahoituspalvelujen alv-vaatimusten tiukentamista on odotettu jo pitkään. Esittelijä on paneutunut tehtäväänsä huolellisesti. Meidän mielestämme hän on suhtautunut myötämielisesti kustannusten siirtämiseen kuluttajien harteille ja uskoaksemme myös ymmärtää ongelmat, joita siitä saattaa koitua. Olemme epävarmoja siitä, miten muutamat kohdat voitaisiin toteuttaa käytännössä – etenkin yrityksille annettava harkintavalta alv:n soveltamisessa. Meillä on siis varaumia, joita ei voitu ilmaista yksittäisten tarkistusten kohdalla, koska tarkistuksista 1–28 äänestettiin yhtenä kokonaisuutena. EPLP tukee esittelijää mutta olisi äänestänyt tarkistuksia 6 ja 21 vastaan.

Itse henkilökohtaisesti haluan kiittää Joseph Muscatia hänen työstään tämän ja muiden mietintöjen parissa sekä hänen kollegiaalisesta asenteestaan Euroopan parlamentissa. Toivon, että hänen uransa on nousujohteinen ja että saamme pian toivottaa hänet tervetulleeksi takaisin parlamenttiin Maltan pääministerinä.

− Päätöslauselmaesitys – Vuotuinen keskustelu edistymisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (B6-0425/2008)

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Me Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolueen edustajat kannatamme kyllä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa, mutta äänestämme tätä päätöslauselmaa vastaan, koska vastustamme johdonmukaisesti kaikkia pyrkimyksiä yhdenmukaistamisen lisäämiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Etenkin vastustamme mietinnössä esitettyjä vaatimuksia niiden Lissabonin sopimuksen kohtien hyväksymisestä, jotka nykyisillä järjestelyillä olisi mahdollista hyväksyä.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Minusta on hienoa, että päätöslauselma, joka koskee vuotuista keskustelua vuonna 2007 saavutetusta edistymisestä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisessa, hyväksyttiin suurella enemmistöllä.

Se on laadukas teksti, joka muistuttaa meitä painokkaasti Lissabonin sopimuksen pikaisen hyväksymisen tarpeellisuudesta. Sopimus näet vahvistaisi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta parantamalla merkittävästi EU:n toimien legitiimiyttä ja tehokkuutta.

Siinä myös kehotetaan komissiota ja neuvostoa määrittelemään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen seuraavan monivuotisen ohjelman painopistealueet kaudeksi 2010–2014.

Lopuksi siinä ehdotetaan muutamia tärkeitä toimia, joita olisi toteutettava perusoikeuksien ja kansalaisuuden, rajavalvonnan ja maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden alalla. Ne ovat poliittisen ryhmämme ajamia painopistealueita ja useimmat niistä löytyvät myös Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta, joka olisi pantava täytäntöön konkreettisilla toimilla.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Yhdymme moniin näkemyksiin tässä niin kutsuttua "vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta" – joka on tosiasiassa eufemismi jäsenvaltioiden suvereniteettiin kuuluvien oikeus- ja sisäasioiden siirtämiselle yhteisön järjestelmän piiriin – käsittelevässä mietinnössä, mutta mietintö sisältää myös tavoitteita, painopistealueita ja ehdotuksia, joita vastustamme jyrkästi.

Erityisesti mietinnön puutteena voidaan pitää sitä, ettei siinä ole suostuttu kuuntelemaan Lissabonin sopimuksen hylkäämistä luettavissa olevaa viestiä, vaan pidetään tiukasti kiinni sopimuksen läpiviemisestä vuoden 2009 loppuun mennessä ja vaaditaan, että oikeus- ja sisäasioiden saattamista osaksi yhteisön järjestelmää jatketaan, mikä osoittaa, ettei Euroopan parlamentin enemmistö kunnioita Irlannin kansan suvereenia ja demokraattista päätöstä.

Lisäksi siinä muun muassa asetetaan tavoitteeksi Schengenin tietojärjestelmän (Prümin sopimukseen liittyvät päätökset mukaan lukien), Frontexin ja EU:n maahanmuuttopolitiikan (joka on valikoivaa ja protektiivista ja kriminalisoi maahanmuuton) kehittäminen.

Ja vaikka päätöslauselmassa valitellaankin sitä, että "EU on luomassa poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä kolmansien maiden, erityisesti Yhdysvaltain, kanssa erinäisistä asioista tehtävillä kahdenvälisillä sopimuksilla kiertäen näin viralliset demokraattiset päätöksentekoprosessit ja parlamentaarisen valvonnan", Euroopan parlamentti ei kuitenkaan aseta sitä kyseenalaiseksi.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) 1. Esityksessä kuvataan Lissabonin sopimusta "tärkeäksi ja kiireelliseksi edellytykseksi sen varmistamiseksi, että EU on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue". Lissabonin sopimus on hylätty Irlannin kansanäänestyksen seurauksena. Nyt se olisi korkea aika hyväksyä.

2. Esityksessä vaaditaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) täysimittaista käyttöönottoa ja Frontexin vahvistamista. Rajaturvallisuusvirasto Frontex toteuttaa käytännössä EU:n harjoittamaa epäinhimillistä politiikkaa, jolla suljetaan hädänalaiset EU:n rajojen ulkopuolelle. Tällainen politiikka loukkaa ihmisyyttä ja on siksi hylättävä suoralta kädeltä.

  Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Yleisesti ottaen kannatamme ajatusta siitä, että EU:n alueella pitkään oleskelleille myönnettäisiin oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa. Me kuitenkin katsomme, että on jäsenvaltioiden asia päättää – asianmukaisten kansainvälisten sopimusten mukaisesti – äänioikeudesta paikallisvaaleissa.

− Mietintö: Marianne Mikko (A6-0303/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Haluan korostaa, miten tärkeää on tiedotusvälineiden moniarvoisuuden turvaaminen (josta on maininta jo Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklassa). Sen avulla tuetaan demokraattista prosessia, jonka kautta Euroopan kansalaiset voivat saada tietoa avoimesti. Tiedämme, että poliittinen painostus vaikuttaa liian usein tiedotusvälineisiin, etenkin julkisten palvelujen piiriin kuuluviin tiedotusvälineisiin, jotka tarvitsevat suuren ja vakaan markkinaosuuden, jotta riittämätön rahoitus ja poliittiset lobbarit eivät pystyisi horjuttamaan niitä.

Siksi äänestän tämän päätöslauselmaehdotuksen puolesta. Siinä ehdotetaan, että kolmelle eurooppalaiselle korkeakoululle annettaisiin tehtäväksi seurata tiedotusvälineiden moniarvoisuutta luotettavuutta ja puolueettomuutta kuvaavien indikaattorien avulla. Olen samaa mieltä myös tarpeesta luoda valvontajärjestelmiä takaamaan toimituksellinen ja journalistinen vapaus kaikissa jäsenvaltioissa.

Tulossa olevan eurovaalikampanjan vuoksi aika on kypsä tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön laatimiselle. Se auttaisi parantamaan monien poliittisten kommentaattoreiden ja toimittajien nykyisellään varsin epävarmoja työoloja.

Lopuksi huomautan, että uudet, Euroopan- ja maailmanlaajuiset mediakanavat tarvitsevat todellakin rahoitusta, mutta niitä on myös käytettävä vastuullisesti; esimerkiksi verkkoblogien kirjoittajien ja toimittajien asema olisi määriteltävä. Lisäksi kaikkialla Euroopassa olisi edistettävä kansalaisten medialukutaitoa.

  Jean-Marie Cavada (ALDE), kirjallinen. – (FR) Vahvistan, että pidän ilmaisuvapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta erittäin tärkeinä. Blogit ovat välineitä, jotka voivat uhata ihmisten yksityisyyttä ja jotka voidaan luokitella samaan kategoriaan kuin painovapausrikkomukset, mikäli niissä esitetyt väitteet ovat perättömiä tai pahansuopia.

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE), kirjallinen. − (DE) Moniarvoinen mediajärjestelmä on eurooppalaisen demokraattisen yhteiskuntamallin säilymisen perusedellytys. Tiedotusvälineiden omistajuuden keskittyminen luo edulliset olosuhteet markkinoiden monopolisoitumiselle, estää uusien toimijoiden pääsyn markkinoille ja johtaa mediasisällön yhtenäistymiseen.

Mediajärjestelmän kehitystä ohjaa yhä enemmän voitontavoittelu. Kilpailu- ja medialainsäädäntö on nivottava toisiinsa, jotta vältetään eturistiriidat tiedotusvälineiden omistajakeskittymien ja poliittisen vallan välillä. Tosiasiahan on, että tällaiset eturistiriidat haittaavat vapaata kilpailua ja moniarvoisuutta. Moniarvoisuuden vahvistamiseksi olisikin taattava julkisten ja yksityisten lähetystoiminnan harjoittajien välinen tasapaino.

Lisäksi vaadin toimenpiteitä mediakonsernien kilpailukyvyn vahvistamiseksi, millä edistetään talouskasvua. Eurooppalaisia ja kansallisia kilpailusääntöjä olisi sovellettava johdonmukaisesti, jotta taataan riittävän voimakas kilpailu ja avoimet markkinat. Erityisesti tiedotusvälineiden kansallisen sääntelyn on oltava avointa ja tehokasta.

Tästä syystä suhtaudun myönteisesti komission aikomukseen laatia konkreettisia indikaattoreita tiedotusvälineiden moniarvoisuuden mittaamiseksi. Vaadin myös, että mediajärjestelmän arviointiin kehitetään tiedotusvälineiden moniarvoisuuden lisäksi muitakin indikaattoreita, jotka kattavat demokratiakysymyksiä ja toimittajien ammatillisia käytännesääntöjä. Lisäksi katson, että tiedotusvälineiden keskittymistä koskevien sääntöjen olisi katettava myös erilaiset kanavat ja mekanismit Internetiin pääsemiseksi ja sen sisällön levittämiseksi.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. – (SV) Marianne Mikkon mietintö on loistava esimerkki siitä, miten hyvissä aikomuksissa mennään liian pitkälle ja päädytään ristiriitoihin tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja ilmaisuvapauden perusperiaatteiden kanssa. Jäsen Mikkon alkuperäinen ehdotus – joka sisälsi muun muassa peitellyn mahdollisuuden blogien rekisteröintiin, vastineoikeuteen sekä blogien kirjoittajien asettamiseen syytteeseen – oli varsin kaukana siitä käsityksestä, mikä minulla on ilmaisuvapaudesta ja vapaasta mielipiteenmuodostuksesta. Onneksi mietintöä tarkistettiin näiden kohtien osalta, ennen kuin ehdotus tuli täysistuntokäsittelyyn. Tarkistukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä, niin että olisin voinut antaa tukeani mietinnölle; monilta kohdin ehdotus on edelleen ristiriidassa tiedotusvälineiden riippumattomuuden, vapaan mielipiteenmuodostuksen ja ilmaisuvapauden kanssa.

Tarkistus 5 – jonka parlamentti lopulta hyväksyi – on parempi vaihtoehto mietinnölle. Parempi mutta ei hyvä. Tiedostusvälineiden keskittyminen ja monimuotoisuus ovat tärkeitä aiheita, ja niistä olisi keskusteltava. Tämä päätöslauselma vain ei ole oikean suuntainen. Tiedotusvälineisiin liittyviä kysymyksiä olisi aina käsiteltävä vastuullisesti ja harkitsevaisesti. Tiedotusvälineiden riippumattomuuden, vapaan mielipiteenmuodostuksen ja ilmaisuvapauden suhteen minun on mahdotonta tehdä kompromisseja. Nämä ovat niin perustavanlaatuisia arvoja, ettei niitä pidä mennä peukaloimaan. Siitä syystä äänestin tänään tyhjää. Näin yritän osoittaa tukeni keskustelulle, mutta ilmaista samalla huoleni toistuvista pyrkimyksistä säännellä tiedotusvälineisiin ja ilmaisuvapauteen liittyviä kysymyksiä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentin työjärjestykseen tehdyt muutokset, jotka estävät yksityiskohtaiset tarkistusehdotukset, ovat johtaneet siihen, että äsken ei äänestetty Mikkon mietinnöstä, vaan melko ylimalkaisesta ehdotuksesta vaihtoehtoiseksi päätöslauselmaksi.

Lopullinen hyväksytty päätöslauselma on selkeästi parempi kuin mietintö, ja me äänestimme sen puolesta yksinomaan siitä syystä, mutta siinä on edelleen tiettyjä kohtia, joista olemme eri mieltä.

Keskeisin kritiikkimme kohdistuu tapaan, jolla päätöslauselmassa käsitellään näennäistä tasapainoa, joka syntyisi niin kutsutun kilpailulainsäädännön ja medialainsäädännön kytkemisestä toisiinsa. Kokemus on nimittäin osoittanut, että pääoman edut painavat aina lopulta enemmän kuin kaikki oikeudet ja vapaudet, tiedotusvälineiden ilmaisuvapaus mukaan luettuna, mikä usein saattaa moniarvoisuuden kyseenalaiseksi.

Vaikka toisaalla todetaankin, että "viranomaisten tärkeimpiä tavoitteita tulisi olla sellaisten olosuhteiden luominen, joilla varmistetaan tiedotusvälineiden laadun korkea taso (myös julkisten tiedotusvälineiden), niiden monipuolisuuden varmistaminen ja toimittajien ehdottoman riippumattomuuden takaaminen", me tiedämme, että tätä on vaikea saavuttaa, kun demokraattisen valtion rooli on heikko. Totuus on, että kun tärkeimmät mediayritykset ovat taloudellisten ja rahoitusalan ryhmittymien omistuksessa, ilmaisuvapautta ja toimittajien riippumattomuutta on mahdotonta taata.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Onnittelen kollegaani Marianne Mikkoa hänen mietinnöstään. Äänestän vaihtoehtoisen yhteispäätöslauselman puolesta, jonka ryhmäni on esittänyt yhdessä liberaalien ja vihreiden kanssa, sillä se on lähinnä omaa kantaani. En näe mitään syytä, minkä vuoksi sellaisen, mikä on laitonta kirjoitetussa tai suullisessa muodossa, pitäisi olla laillista Internetissä. Lain noudattamisen valvonta voi tietenkin olla vaikeaa, mutta se ei ole syy jättää lakia säätämättä. Onhan meillä syrjäisillä maalaisteilläkin nopeusrajoitukset, vaikka nopeudenvalvonta onkin siellä vaikeaa. Sitä ei kuitenkaan käytetä perusteena rajoitusten poistamiselle.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Tämä mietintö ja sen kanssa käsiteltäväksi jätetyt vaihtoehtoiset päätöslauselmat eivät kuulu lainsäädäntömenettelyn piiriin. Ne ovat pelkästään osoitus Euroopan parlamentin federalistisen enemmistön halusta saada EU sekaantumaan entistä enemmän kulttuuri- ja mediapolitiikkaan. Mietinnön valmisteluvaiheessa esittelijä meni liian pitkälle pyrkimyksessään hallita ja valvoa blogimaailmaa. Onneksi valiokunta perääntyi hieman täysistuntoon antamassaan ehdotuksessa, ja joidenkin poliittisten ryhmien tekemät ehdotukset ovat parempia kuin mietintö itse. Peruskysymys on kuitenkin edelleen: miksi tästä mietinnöstä pitää lainkaan keskustella Euroopan parlamentissa?

Tiedotusvälineiden keskittyminen on tärkeä kysymys – niin tärkeä, että sitä olisi jatkossakin käsiteltävä jäsenvaltioissa. Olemme sen vuoksi äänestäneet tätä mietintöä vastaan kokonaisuudessaan.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän tiedotusvälineiden keskittymistä ja moniarvoisuutta EU:ssa käsittelevän Marianne Mikkon mietinnön puolesta.

Mahdollisuus seurata vapaita ja moniarvoisia tiedotusvälineitä kaikissa jäsenvaltioissa on nykypäivänä ehdottoman tärkeä asia. Yksityisten ja julkisten televisiopalvelujen ja audiovisuaalisten mediapalvelujen kahtiajakoon perustuva malli on kehittynyt varsin hyvin. Jotta tämä kehitysprosessi voisi jatkua mahdollisimman tuloksellisena, julkisille yleisradioyhtiöille olisi tarjottava vakaa rahoitus, jonka turvin ne voisivat edistää julkisia etuja ja yhteiskunnallisia arvoja, säilyttää tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja tarjota ihmisille korkealaatuista sisältöä.

Kannatan myös tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön laatimista. Se olisi sillanpääasema ilmaisuvapauden takaamiseen tähtääville toimille. Toimittajien riippumattomuus olisi sen sijaan turvattava erityisillä oikeudellisilla ja sosiaalisilla vakuuksilla.

Tiedotusvälineiden omistajuuden keskittyminen on myös ongelma, sillä se edistää monopolisoitumista. Sen vuoksi kilpailu- ja medialainsäädäntö olisi sulautettava yhteen, jotta taataan mediapalvelujen saatavuus, kilpailu ja laatu. Mietintö kattaa jokseenkin kaikki keskeiset kohdat, ja siksi annan tukeni esittelijälle.

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. − (RO) Niin kuin kaikki ymmärrämme, moniarvoisuuden tulisi olla joukkotiedotusvälineiden keskeinen piirre. Moniarvoisuutta on tuettava, ja Mikkon mietinnön hyväksyminen on merkittävä askel siihen suuntaan.

Jäsenvaltioiden olisi tunnustettava tasapainoisten tiedostusvälinemarkkinoiden tarpeellisuus ja tuettava niiden syntymistä sitoutumalla sekä yksittäin että yhteisesti antamaan Euroopan kansalaisille mahdollisuus saada paikkansapitävää ja monipuolista tietoa.

Kulttuurinen monimuotoisuus ja yhä suurempi tarve saada maahanmuuttajaväestö ja vähemmistöt integroitua yhteiskuntaamme ovat tärkeimpiä syitä tiedotusvälineiden vapautta koskevan perussäännön luomiseen, samoin kuin se, että aktiiviväestölle on tärkeää tarjota laadukasta tietoa. Haluan ilmaista täyden tukeni Euroopan parlamentin suositukselle, jonka mukaan julkisia tiedotusvälineitä olisi rohkaistava toimimaan vaihtoehtoisina tiedon tarjoajina yksinomaan kaupallisin perustein tapahtuvaan tiedonvälitykseen nähden.

Euroopan kansalaisten mahdollisuus toteuttaa aktiivisesti oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan, mahdollisuus saada tietoa ja kyetä ymmärtämään ja kritisoimaan tiedon tarjontaa, ovat välttämättömiä perusasioita, jotka olisi jatkossa otettava huomioon kaikissa sekä EU:n toimielinten että yksittäisten jäsenvaltioiden toimissa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Uusi tekniikka on synnyttänyt uusia mediakanavia ja muuttanut mediasisältöjä. Laaja-alainen mediajärjestelmä on demokratian ja ajattelun vapauden vaalimisen kannalta välttämätön. Äänestin yleisesti Marianne Mikkon ehdotusten puolesta.

  Doris Pack (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Tiedotusvälineiden keskittyminen on laajalle levinnyt vitsaus, joka on torjuttava. EU:ssa on kuitenkin useita maita, joissa tiedotusvälineiden keskittyminen on ongelma, joten ei voida hyväksyä, että vain yksi mainitaan nimeltä. Toiseksi mietinnössä vaaditaan useissa kohdissa Euroopan komissiota toteuttamaan toimia alalla, joka kuuluu toissijaisuusperiaatteen piiriin.

Jos se olisi muutettu, tai jos olisin voinut äänestää asiaa koskevan tarkistuksen puolesta, olisin hyväksynyt Mikkon mietinnön.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen harvojen käsiin laajentaa monopoleja ja tukahduttaa välttämätöntä mielipiteiden moninaisuutta.

Tiedon saanti näyttää nykyään olevan rajoitettua ja samalla puutteellista. Yritysryhmittymät omistavat suuren osuuden tiedotusvälineistä ja Internet-palveluista ja ovat samalla parhaiten mainostettuja asiakkaitaan. On välttämätöntä turvata julkisten televisiopalvelujen laatu, eli moniarvoisuus, avoimuus ja riippumattomuus. Mitä tulee ilmaisuvapauteen Internetissä, EU:n olisi panostettava entistä enemmän julkiseen vuoropuheluun taatakseen sekä ilmaisuvapauden että henkilötietojen suojan. Keskustelu on vasta alkanut. Ratkaisuja voidaan löytää tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Työjärjestyksen muutos, jonka hyväksyimme 8. heinäkuuta 2008, merkitsi uusia sääntöjä valiokunta-aloitteisiin mietintöihin. Tässä syyskuun toisessa istuntojaksossa meillä on ollut tilaisuus nähdä, miten nämä säännöt toimivat käytännössä.

Maanantai-illan keskustelussa, jossa käsiteltiin useita valiokunta-aloitteisia mietintöjä, kävi kuitenkin ilmi, ettei muutos ollut kovinkaan onnistunut. Kustakin mietinnöstä käydyssä keskustelussa kuultiin ainoastaan esittelijää ja komission edustajaa. Keskustelu oli vaisua, koska varjoesittelijätkään eivät saaneet puhua. Jopa se sääntö, jonka mukaan ne jäsenet, jotka ovat osallistuneet mietinnön valmisteluun, voivat esittää kommenttinsa kirjallisesti, on osoittautumassa ongelmalliseksi. Voimassa oleva sääntö on sellainen, että kukin jäsen voi yhden istuntojakson aikana esittää kantansa kirjallisesti vain kerran.

Valiokunta-aloitteisiin mietintöihin sovellettava äänestysmenettely on myös osoittautumassa ongelmalliseksi. Uuden säännön mukaan täysistunnon käsiteltäväksi ei voi jättää tarkistuksia. Ainona mahdollisuutena on tehdä vaihtoehtoinen päätöslauselmaehdotus poliittisen ryhmän puolesta.

Käytännössä tekemämme päätöksen puutteet vaikuttivat juuri tähän jäsen Mikkon laatimaan mietintöön tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa. Kaikkiaan varsin tasapainoinen mietintö sisälsi muutamia kohtia, joissa mainittiin yksittäisiä jäsenvaltioita. Mielestäni näin arkaluontoista aihetta käsittelevän mietinnön sisältö olisi pidettävä neutraalina. En aio äänestää mietintöä vastaan, mutta emme saaneet tilaisuutta äänestää oman poliittisen ryhmäni, PPE-DE-ryhmän, jättämästä päätöslauselmaehdotuksesta. Pyydän, että tätä sääntöä muutetaan.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, tiedotusvälineiden moniarvoisuus merkitsee tiedon levittämisen ja lähetystoiminnan harjoittajien monimuotoisuutta. Molemmat näistä ovat tällä hetkellä uhattuina media-alalla. Alalla kilpailevien mediayhtiöiden omistuksen lisääntynyt keskittyminen on johtanut siihen, että yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmasta arvokasta tietoa on vaikea löytää helposti saatavilla olevasta, yhden muotin mukaisesta uutisvirrasta. On vaikea ennustaa, mihin alan heikkenevä tilanne johtaa ei vain yksittäisten kuluttajien vaan koko yhteiskunnan kannalta.

Esittelijä oli oikeassa korostaessaan julkisten yleisradioyhtiöiden roolia monimuotoisuuden suojelijoina, joiden tehtävänä on lähettää laadukasta sisältöä. Hän oli myös oikeassa ehdottaessaan mallia, jossa vahvat julkiset yleisradioyhtiöt toimisivat mediamarkkinoiden ulkopuolella, yksityisten, voittoa tavoittelevien mediayhtiöiden rinnalla. Näiden kahden pilarin välisen tasapainon tärkeydestä on tuskin epäilystäkään. Mietinnön teksti, samoin kuin esittelijän tarkoitusperät, vaikuttavat selkeiltä ja avoimilta. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan keskusteluissa aikaansaatu kompromissi on hyvä.

Lisäksi uusien tiedon levittämisen menetelmien, kuten verkkoblogien tai muiden käyttäjien tuottamien sivustojen oikeudellinen asema olisi hahmoteltava selkeästi, jotta näitä sisältöjä luovat ihmiset tietäisivät oikeutensa ja velvollisuutensa sekä mahdolliset sanktiot. Tämäntyyppistä sisältöä tulee lisää. Näiden toimenpiteiden perustaminen eettiseen ohjeistoon on askel oikeaan suuntaan.

  Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. − (PL) Tiedotusvälineiden keskittymistä ja moniarvoisuutta Euroopan unionissa käsittelevä päätöslauselma, jonka Euroopan parlamentin jäsenet, minä itse mukaan lukien, ovat hyväksyneet, oli oikeassa puhuessaan monimuotoisen joukkotiedotuksen vapaamman saatavuuden ja ilmaisuvapauden takaamisen puolesta.

On kuitenkin syytä huomauttaa, että Internet-blogien osalta päätöslauselma eroaa merkittävästi Marianne Mikkon ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan laatimasta alkuperäisestä mietinnöstä. Mietinnössä lähdettiin siitä, että Internet-blogien ja käyttäjien tuottamien sivustojen asemaa selvennettäisiin siten, että niihin alettaisiin soveltaa vastaavanlaisia säännöksiä kuin muihinkin julkaisuihin. Hyväksytyssä päätöslauselmassa sen sijaan vaaditaan avointa keskustelua Internet-blogien asemasta. Siitä syystä äänestin päätöslauselman puolesta.

Mielestäni Internetillä ja erityisesti Internet-blogeilla on merkittävä rooli tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja ilmaisuvapauden edistämisessä, ja siksi niiden pitäisi olla vapaita rajoituksista. Mietinnön 25 kohta, sellaisena kuin se oli aiemmassa versiossa, voisi epäsuotuisasti tulkittuna uhata tätä yhä suositumpaa välinettä käyttävien kirjoittajien ilmaisuvapautta. Totean mitä jyrkimmin, että Euroopan parlamentin on jatkossa hylättävä vastaavanlaiset sääntely- ja valvontayritykset.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatin tämänpäiväisessä äänestyksessä päätöslauselmaa tiedotusvälineiden keskittymisestä ja moniarvoisuudesta Euroopan unionissa. Kannatan esittelijän työtä ohjannutta periaatetta, nimittäin siitä, että demokratian ja perusvapauksien suojelun tason on oltava jossain määrin yhtenäinen.

Nykymaailmassa joukkotiedotusvälineillä on valtava ja jatkuvasti kasvava vaikutusvalta. Yhä uusien tiedotusvälineiden muotojen syntyminen on myönteistä kehitystä. Se lisää dynaamisuutta ja vaihtelua alalla. Nähdäkseni tässä suhteessa meillä on tarvetta luotettavia ja puolueettomia tiedotusvälineiden moniarvoisuuden indikaattoreita hyödyntävien valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmien perustamiseen. Meidän olisi puolustettava tiedotusvälineiden moniarvoisuutta tärkeänä osana demokratiaa ja vapautta, jotta voimme varmistaa, että kaikki Euroopan unionin asukkaat voivat seurata vapaita ja moniarvoisia tiedotusvälineitä.

Lisäksi ymmärrän, että olisi hyödyllistä luoda tiedotusvälineiden vapautta koskeva perussääntö, joka takaisi paitsi lähetystoiminnan harjoittajien ja toimittajien yhteiskunnalliset oikeudet, myös ilmaisuvapauden.

Yhteinen päätöslauselmaesitys – Energiahintojen hallinta (RC-B6-0428/2008)

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Jatkuva öljyn hinnan nousu johtaa suureen huoleen siitä, vaikuttaako tämä ilmiö EU:n talouskasvuun, ja erityisesti, onko sillä kielteinen vaikutus kuluttajien ostovoimaan ja elämän laatuun.

EU:n ulkopolitiikka on tässä ratkaisevassa osassa. Koska EU:n talous on edelleen merkittävässä määrin riippuvainen energian tuonnista, meidän olisi perustettava solidaarisuuteen, turvallisuuteen ja tarjonnan monipuolistamiseen perustuva yhteinen energiapolitiikka.

Mustanmeren alueen alueellista yhteistyötä käsittelevänä esittelijänä olen useaan otteeseen korostanut näiden toimien tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Tänään kuitenkin kehotan komissiota ja neuvostoa esittämään konkreettisia keinoja EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi lähitulevaisuudessa. Vetoomukseni ei koske vain öljyn tuontia, vaan myös kaasun tuontia, ja siihen sisältyy myös Nabucco-hankkeen täytäntöönpano.

  Jan Andersson, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. – (SV) Äänestimme windfall-voittojen verotusta koskevaa tarkistusta 1 vastaan, koska mielestämme tekstiehdotus oli epäselvä ja me kyseenalaistamme sekä sen toteutustavan että ehdotuksen lopullisen tarkoituksen. Äänestimme kuitenkin energiaa säästävien tuotteiden ja palvelujen alv-tason alentamista puoltavan tarkistuksen puolesta, koska se on yksi mahdollisista keinoista edistää siirtymistä energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että verot ovat kansallinen asia ja niitä koskevat päätökset olisi tehtävä jäsenvaltioissa.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska korostamalla raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen ja polttoaineen lopullisen hinnan välistä ristiriitaa siinä onnistutaan käsittelemään tätä arkaluontoista aihetta sortumatta turhaan tunteiluun, niin kuin muutamat hallitukset, kuten Portugalin hallitus esimerkiksi.

Portugalissa ministeri Manuel Pinho paljasti paitsi täydellisen hämmennyksensä (ja vähäiset valtuudet puuttua tilanteeseen), myös pyrkimyksensä puuttua täysin tuomittavalla tavalla lainsäätäjän riippumattomuuteen. Tämä ei ole muuta kuin vaaleja edeltävää toiveajattelua.

Kieltäydyn hyväksymästä minkäänlaista hallinnollista hintasäännöstelyä tai polttoaineverotuksen yhdenmukaistamista Euroopan tasolla.

Hyväksyn verotukseen liittyvät interventiot (alv ja tuotantovero), mikäli ne ovat väliaikaisia ja valikoivia pahimmin kärsineiden kotitalouksien ja teollisuudenalojen eduksi.

Minun mielestäni ratkaisu edellyttää ilman muuta öljyalaa koskevien nykyisten säännösten vahvistamista. Sen sijaan että odotetaan tilanteen ratkeavan ministerin lausuntojen tai kuluttajien valitusten perusteella, kilpailuviranomaisen olisi aloiteoikeutensa nojalla ryhdyttävä toimiin korjatakseen epäluottamuksen ilmapiiriä, joka liittyy sen edellytyksiin valvoa öljyalaa. Portugalin julkinen mielipide ansaitsee vahvat takeet siitä, että kilpailua vääristävät käytännöt eivät vaikuta hintojen määrittelyyn. Jos käy ilmi, että ne vaikuttavat, siinä tapauksessa kilpailuviranomaisen on puututtava tilanteeseen puolueettomasti ja määrättävä varoittavat rangaistukset.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Annan ilomielin tukeni tämän energiahintojen nousua käsittelevän päätöslauselman sisältämille käytännön ehdotuksille. Kansallisten ja alueellisten viranomaisten on mahdollisimman pian laadittava omat toimintasuunnitelmansa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaistemme suojelemiseksi.

Keskipitkällä aikavälillä uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen yhdistettynä energiatehokkuuden lisäämiseen auttaa meitä suojautumaan väistämättömiltä hintojen heilahteluilta, joita riippuvuus fossiilisista polttoaineista tuo mukanaan, mutta juuri tällä hetkellä tarvitaan konkreettisia toimia polttoainepulan lievittämiseksi ja poistamiseksi.

En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että energiamarkkinoiden liberalisointi olisi osittainenkaan ratkaisu hintojen nousuun.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin yhteisen päätöslauselmaehdotuksen "Energiahintojen hallinta" puolesta. Vastustin kuitenkin tarkistusta 1, jossa vaaditaan windfall-veron käyttöönottoa Euroopan tasolla. Koska energiamaksujen tasot vaihtelevat eri puolilla unionia, tämä toimenpide olisi tehtävä yksinomaan kansallisella tasolla.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin energiahintoja käsittelevää päätöslauselmaa vastaan. Vaikka olenkin ehdottomasti samaa mieltä siitä, että energiahintojen nousu vaatii päättäväisiä poliittisia toimia, en hyväksy päätöslauselmassa esitettyjä näkemyksiä "vähähiilisestä" energiasta. En voi hyväksyä ajatusta, että ydinenergian lisäämisellä olisi myönteinen vaikutus ympäristöön, ja katson, että poliittinen huomio olisi kiinnitettävä muihin uusiutuviin energialähteisiin kuin ydinvoimaan.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen iloinen siitä, että energiaköyhyyden tunnustaminen ja energiaa säästävien tuotteiden alv-tason alentaminen saivat enemmistön tuen tämänpäiväisessä äänestyksessä.

− Mietintö: Alessandro Foglietta (A6-0256/2008)

  Jan Andersson, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. – (SV) On paljonkin sellaista, mitä EU voi tehdä lihavuusongelman vähentämiseksi ja johon meidän täällä parlamentissa olisi keskityttävä. Siksi on hyvä, että parlamentti äänesti tänään ravitsemusta, ylipainoa ja lihavuutta käsittelevän mietinnön puolesta. Yksi kyseisen päätöksen seurauksista on se, että parlamentti vaatii nyt transrasvojen kieltämistä.

Toisaalta mietinnössä olisi meidän mielestämme voitu puhua paljon vähemmän siitä, mitä koulujen pitäisi tehdä ja millaista ruokaa niiden pitäisi tarjoilla. Meidän mielestämme siitä olisi paras päättää kansallisella tai paikallisella tasolla.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Ylipaino ja lihavuuteen liittyvät sairaudet ovat vakava kansanterveydellinen ongelma, ja niiden torjunnan on oltava tavoitteena varhaislapsuudesta alkaen.

Tässä mietinnössä pyydetään jäsenvaltioita, paikallisyhteisöjä ja kouluviranomaisia valvomaan ja parantamaan kouluaterioiden laatua ja ravitsemusstandardeja.

Ravitsemustiedot ovat tärkeitä, ja erityisesti on tärkeää tehdä ero lihan ja meijerituotteiden luontaisesti sisältämien transrasvahappojen ja teollisesti valmistettujen (keinotekoisten) transrasvahappojen välillä. Transrasvojen erilaistumattomat merkinnät vain hämmentävät kuluttajia, luovat kielteistä mielikuvaa terveellisistä meijerituotteista ja vähentävät niiden kulutusta, millä on puolestaan kielteinen vaikutus kansanterveyteen (kun tärkeiden ravintoaineiden, kuten kalsiumin ja valkuaisaineiden, saanti vähenee).

Eurooppalaiset indikaattorit, kuten vyötärönympärys, ovat hyödyllisiä lihavuuteen liittyvien sairauksien riskitekijöiden seurannassa. Tietämys vyötärölihavuuden jakautumisesta helpottaa sellaisten tehokkaiden keinojen suunnittelua, joilla ongelmia voidaan minimoida.

Kannatan värikoodeja elintarvikkeiden merkitsemisessä, nimittäin selkeiden ja helposti ymmärrettävien merkintöjen sijaan eurooppalaiset tarvitsevat yksinkertaisia merkkejä, joita he pystyvät tulkitsemaan tehdäkseen terveellisiä valintoja.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Ylipaino ja ruokavalioon liittyvät sairaudet ovat vakava kansanterveydellinen ongelma, mikä tarkoittaa sitä, että lihavuuden torjunnan on oltava tavoitteena jo varhaislapsuudesta lähtien.

Fogliettan mietinnössä pyydetään varsin asianmukaisesti jäsenvaltioita, paikallisyhteisöjä ja kouluviranomaisia valvomaan ja parantamaan kouluaterioiden laatua ja ravitsemusstandardeja.

Mielestäni elintarvikkeista olisi aina ilmoitettava ravitsemustiedot ja etenkin niiden sisältämien keinotekoisten trasrasvojen määrä, koska niillä on erityisen kielteinen vaikutus terveyteen. Se, ettei keinotekoisia trasrasvoja eroteta luonnollisista rasvoista, on kuluttajan kannalta harhaanjohtavaa ja synnyttää kielteistä kuvaa joistakin eläinkunnan tuotteista, kuten lihasta ja meijerituotteista, jotka sisältävät luonnollisia transrasvoja.

Kannatin äänestyksessä myös eurooppalaisten indikaattoreiden, kuten vyötärönympärys ja muut lihavuuteen liittyvät riskitekijät, kehittämistä, koska katson, että niistä voi olla jatkossa hyötyä väestöön kohdistuvien riskien arvioinnissa ja ne voivat parantaa toteutettavien toimien menestymisen mahdollisuuksia.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) En voi tukea tätä mietintöä tai tarkistusta 6, koska minusta ei ole asianmukaista sisällyttää vero- tai alv-kysymyksiä tämänkaltaiseen terveysaihetta käsittelevään mietintöön.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Fogliettan mietinnön puolesta ja pidän valkoista kirjaa ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä onnistuneena. Lihavuus on iso ongelma kaikkialla Euroopassa, ja lihavuuteen ja huonoon ravitsemukseen liittyvillä sairauksilla on vakavia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Omassa maassani Skotlannin hallitus on toteuttanut hyödyllisiä toimia ravitsemuksen parantamiseksi julkisissa laitoksissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa, ja vastaavanlaisia aloitteita olisi tuettava myös muualla Euroopassa.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Äänestin Fogliettan ravitsemusta, ylipainoa ja lihavuutta kansanterveysstrategiassamme koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Pidän myönteisenä lähtökohtaa, jossa teollisuudelle annetaan mahdollisuus pyrkiä vähentämään ylipainosta ja lihavuudesta johtuvia terveysongelmia itsesäätelytoimien avulla, mutta jossa komissio saa myös valtuudet seurata, että pyrkimykset mm. järkevään ja vastuulliseen mainontaan (etenkin lasten tapauksessa) ja suolan, rasvan ja sokerin määrän vähentämiseen elintarvikkeissa toteutuvat.

On tärkeää tarjota kuluttajille kattavaa tietoa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, jotta he osaisivat valita hyvän, paremman ja huonomman ravinnon väliltä. Mielestäni myös nykyisestä käytännöstä poiketen keinotekoisten transrasvojen pitoisuudet tulisi ehdottomasti merkitä elintarvikkeiden tuoteselostuksiin. Tässä äänestin ryhmämme linjaa vastaan.

Elintarvikkeiden värikoodimerkintöjen tapauksessa tuin ryhmämme EPP-ED:n linjaa. Euroopassa paljon keskustelua herättäneet värikoodimerkinnät, joiden tarkoitus on antaa selkeä viesti tuotteen terveellisyydestä, ovat usein harhaanjohtavia, ja siksi suorastaan turhia. Useat Iso-Britannian supermarkettiketjutkin ovat tästä syystä pyrkineet luopumaan jo omaksumastaan käytännöstä.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Aion äänestää valkoista kirjaa Euroopan strategiasta ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvissä terveyskysymyksissä käsittelevän Alessandro Fogliettan mietinnön puolesta.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että terveyteen, liikuntaan ja ravitsemukseen liittyviä toimia olisi uudistettava. Ylipainoon ja epäterveellisiin ruokailutottumuksiin liittyvät ongelmat ovat yleisimpiä sosiaalisesti ja taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevan väestönosan keskuudessa. Yksi ensimmäisistä keinoista ongelman ratkaisemiseksi voidaan toteuttaa kouluissa. Lisää liikuntatunteja ja monipuolinen ruokavalio lapsille ja nuorille olisivat ensimmäisiä askeleita kohti terveellisempää elämäntapaa. Lisäksi ravitsemustieteen pitäisi olla pakollisena aineena jokaisessa eurooppalaisessa koulussa. Myös elintarvikkeiden merkinnät olisivat tervetulleita, sillä niiden avulla kuluttajat pystyisivät vertailemaan tuotteita ja erottamaan hyvän ruoan huonommasta.

Mietintö ei tarjoa täydellistä ratkaisua, mutta siinä ehdotetaan muutamia erittäin hyviä toimenpiteitä. Näillä toimilla voidaan muuttaa muutamia asioita parempaan suuntaan, minkä vuoksi suhtaudun niihin hyvin myönteisesti.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) On hienoa, että Euroopan komissio on alkanut huolehtia kaikkien kansalaisten terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta ja estää heitä tulemasta ylipainoisiksi, lihaviksi ja kroonisesti sairaiksi. Tuen ilman muuta pyrkimystä soittaa hälytyskelloja lihavuusepidemian vuoksi, jonka uhriksi on joutunut jo kolme miljoonaa lasta ja 20–30 prosenttia aikuisista, joiden lisäksi 14 miljoonaa lasta ja puolet aikuisväestöstä on ylipainoisia.

Minusta on hyvä, että keinotekoisten arominvahventeiden, kuten glutamaattien, guanylaattien ja inosinaattien, joita on suuria määriä erityisesti valmisruoissa ja teollisesti tuotetuissa elintarvikkeissa, vaikutus kulutuskäyttäytymiseen on tunnustettu ja analysoitu.

Samalla pahoittelen kuitenkin sitä, ettei tarkistustani hyväksytty. Tarkistuksen tavoitteena oli edistää terveellisiä ruokailutottumuksia Euro-Toques-yhdistyksen asiantuntemuksen avulla. Kyseessä on kokkijärjestö, joka noudattaa omaa kunniakoodistoaan ja tukee tuotteiden luontaista laatua ja paikallisen tuotannon turvaamista. Minusta meidän olisi ollut viisasta tukeutua heidän tietämykseensä edistääksemme parhaita käytäntöjä kouluruokaloissa sekä opettaaksemme nuoria arvostamaan laadukasta ruokaa ja terveellisiä ruokailutottumuksia.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän Alessandro Fogliettan mietintöä ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä käsittelevästä valkoisesta kirjasta onnistuneena. Mietintö sisältää useita hyviä suosituksia, kuten ehdotuksen EU:n laajuisen kiellon käyttöönotosta transrasvoille, joiden on havaittu olevan yhteydessä sydänsairauksiin ja naisten hedelmättömyyteen. Kannatan kuitenkin muutamien kollegojeni tavoin pitemmälle meneviä toimia. Koulut esimerkiksi eivät saisi joutua tilanteeseen, että ne joutuvat harkitsemaan epäterveellisten ruokien mainostamisen sallimista tiloissaan. Antamani ääni kuvastaa tätä näkemystä.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Lihavuusongelma on saanut epidemian mittasuhteet. Euroopan lihavimmat ihmiset löytyvät Kreikasta, jossa kolme neljästä on ylipainoisia, ja pikaruoan kulutus on kasvanut 956 prosenttia.

Lihavuuden torjumiseksi tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä nyt heti:

– hedelmien ja vihannesten arvonlisäveroa on alennettava

– terveysvaikutteisten elintarvikkeiden arvonlisäveroa ja perinteisten tuotteiden suojaa on alennettava

– oikea ravitsemus on taattava varhaislapsuudesta lähtien

– kouluruokaloissa tarjottava ruoka on tarkistettava ja liikuntaa on lisättävä

– paljon rasvaa, suolaa ja sokeria sisältävien tuotteiden mainonta ja niitä koskeva harhaanjohtava tiedotus on kiellettävä

– selkeistä ravintosisältömerkinnöistä on tehtävä pakollisia, jotta kuluttajat voivat tehdä terveellisiä ruokavalintoja

– teollisesti tuotettujen einesten sisältämät synteettiset transrasvat ja arominvahventeet olisi kiellettävä.

Vuoden 2009 alussa käynnistyi Euroopan komission ohjelma, jossa jaetaan hedelmiä ja vihanneksia ilmaiseksi kouluille. Ohjelmaa rahoitetaan EU:n varoista yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuosittain ja täydennetään kansallisella rahoituksella. Kreikan hallituksen on turvattava ohjelman käynnistämiseen tarvittava rahoitus välittömästi.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Selkeät elintarvikemerkinnät ovat avuksi lihavuuden torjunnassa. Olin hyvin pettynyt nähdessäni, että mietinnössä esitetty, pakkauksen etupuolelle painettava pakollinen värikoodi hylättiin. Se on toimenpide, jota kannatan voimakkaasti. Olen tyytyväinen vaatimukseen EU:n laajuisen keinotekoisten transrasvojen kiellon käyttöönotosta.

− Yhteinen päätöslauselmaesitys - Sosiaalipaketti (B6-0378, 0427, 0429, 0433 ja 0434/2008)

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) On muutamia perusperiaatteita, joita olisi sovellettava EU:n potilaiden oikeuteen hakeutua hoitoon muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan.

Emme voi antaa yhteisöjen tuomioistuimen tehdä poliittisia linjauksia tällä alalla tapauskohtaisesti, pala palalta. Tuomioistuin tekee päätöksensä puhtaasti markkinanäkökohtien perusteella eikä ota huomioon terveydenhuollon erityisluonnetta markkinattomana yleispalveluna.

Tällä alalla säädettävissä laeissa on asetettava etusijalle potilaiden terveys ja hyvinvointi.

Siihen asti, kunnes voimme päästä yksimielisyyteen kansallisten terveyspalvelujemme yhdenmukaistamisesta korkeimmalle mahdollisimmalle tasolle, jäsenvaltioilla täytyy olla vapaus suunnitella, rahoittaa ja hallinnoida palveluja pystyäkseen tuottamaan korkealaatuisia kansanterveyspalveluja alueellaan.

Tämän lainsäädännön tavoitteena tai seurauksena ei saa olla kansallisten terveyspalvelujen keskinäinen kilpailu. Potilaiden etuja ei ajeta parhaiten kohtelemalla terveyttä yhtenä hyödykkeenä muiden joukossa, jota voidaan ostaa ja myydä. Minun nähdäkseni se heikentäisi palvelujen tasoa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Tässä päätöslauselmassa esitetään näkemyksiä sopivista poliittisista toimenpiteistä, jotka kattavat sellaisia asioita kuin työsuhdeturva, köyhyyden torjunta, työvoimapoliittiset toimenpiteet, ikääntyneiden integroiminen työmarkkinoille, ammatillinen liikkuvuus ja palkkkaerot. Tämänkaltaisia tärkeitä työmarkkinakysymyksiä ei missään tapauksessa pidä säännellä EU:n toimielinten sanelupolitiikan avulla. Jäsenvaltioilla on EU:n toimielimiä paremmat valmiudet kehittää onnistunutta politiikkaa näillä aloilla. Mahdollisesti tarvittavaa kansainvälistä koordinointia olisi toteutettava laajemman demokraattisen valtuutuksen omaavien maailmanlaajuisten organisaatioiden, kuten ILO:n, puitteissa. Tästä syystä olemme äänestäneet tätä päätöslauselmaa vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Olemme edelleen iloisia siitä, että Euroopan parlamentti jätti terveyspalvelut yleisen palveludirektiivin ulkopuolelle. Terveydenhuoltohan on aivan erityinen ala, joka vaatii erityistä lähestymistapaa.

Ehdotuksen peruslähtökohtana on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti oltava se, että terveydenhuollon organisointi ja rahoitus kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että potilaiden liikkuvuudesta ei voida tehdä absoluuttista oikeutta, ja toisaalta sitä, että jäsenvaltioilla ei ole mitään tekosyitä olla investoimatta omaan terveydenhuoltojärjestelmäänsä. Tästä lähtöolettamuksesta seuraa väistämättä myös se, että jäsenvaltioiden pitää pystyä perimään todelliset kustannukset potilaalta.

Tarvitaan solidaarisuutta, mutta tarvitaan myös mahdollisuus tarjota erilaista hoitoa niille potilaille, jotka ovat osallistuneet oman maansa järjestelmän rahoittamiseen sosiaaliturvamaksujen ja verojen kautta, kuin ulkomaalaisille potilaille, jotka eivät ole.

Se, että meillä on kyseinen direktiivi, on hyvä asia, mutta jokainen, joka hiukankin tuntee alaa, tietää, että tehtävää on vielä paljon. Minun mielestäni keskeisiä kriteerejä tässä ovat edelleen terveydenhuollon laatu, saatavuus ja taloudellinen kestävyys sosiaalisesti vastuullisen solidaarisuuden pohjalta.