Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 9. lokakuuta 2008 - Bryssel

4. Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013 (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Alojz Peterlen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0350/2008) valkoisesta kirjasta "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013" (2008/2115(INI)).

  Alojz Peterle, esittelijä. − (SL) Tämä mietintö koskee kaikkia – niin sairaita kuin terveitä. Terveys on yksi tärkeimmistä sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä, joista Euroopan unionin tulevaisuus riippuu. Terveyden merkitys taloudelle todetaan selvästi Lissabonin strategiassa. Terveys on yksi ihmiselämän kallisarvoisimpia asioita. Huolimatta hoitavan lääketieteen kehittymisestä terveyttä uhkaavat yhä enenevässä määrin huolestuttavat kehityssuunnat, erityisesti syövän, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja liikalihavuuden yleistyminen. Myös väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos, elintarvikkeiden hintojen nousu ja globalisaatio tuovat uusia haasteita.

On puhuttu pandemioista ja bioterrorismista. Yhtäältä Maailman terveysjärjestö on ennustanut tuleville vuosille syöpäepidemiaa, ja samanaikaisesti vaatimukset potilaiden sekä terveydenhoidon ammattilaisten vapaasta liikkuvuudesta kasvavat. Terveydenhuoltojärjestelmiin ja niiden rahoitukseen kohdistuu yhä suurempia paineita. Viime vuosina lääkkeiden hinnat ovat nousseet terveydenhoidon kokonaiskustannuksia nopeammin, mikä on yleisesti herättänyt huolta terveydenhuollon tasa-arvoisuudesta ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyydestä.

Kansalaisia huolestuttaa, että kaikki eivät tulevaisuudessa saa riittäviä terveydenhuoltopalveluja. Heitä eivät kiinnosta keskustelut toimivallasta; he ovat ensisijaisesti kiinnostuneita siitä, miten parhaiten pysyä terveenä. He ovat huolissaan myös terveydenhuollon eriarvoisuudesta, joka on suurta jäsenvaltioiden välillä ja myös niiden sisällä. Syöpäpotilaiden eloonjäämisasteissa on niin suuria eroja uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä, että voitaisiin perustellusti puhua "terveydenhoidon rautaesiripusta". Kaiken tämän perusteella terveydelle tulisi antaa suurempi merkitys Euroopan poliittisella asialistalla. Se ei kuulu kohtaan "muut asiat", vaan nyt puhutaan henkiinjäämisestä. Siksi tarvitsemme yhteisen strategisen toimintamallin.

Vuoden 2007 lopulla Euroopan komissio hyväksyi terveysstrategian, jonka otsikkona oli "Yhdessä terveyden hyväksi". Tämän strategian perustana on jäsenvaltioiden ja yhteisön sitoutuminen yhteisten terveyspolitiikan arvojen ja periaatteiden noudattamiseen. Samalla ne sitoutuvat tarjoamaan kansalaisille edellytykset käyttää oikeuksiaan ja huolehtia omaan terveyteensä liittyvästä vastuusta läpi elämän sekä osallistua aktiivisesti päätöksentekoprosesseihin ja terveydenhuollon mukauttamiseen potilaiden tarpeisiin. Lisäksi osapuolet sitoutuvat vähentämään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta eri sosiaaliryhmien sekä jäsenvaltioiden ja alueiden välillä, suhtautumaan terveydenhuollon investointeihin taloudellisen kehityksen edellytyksenä ja ottamaan terveysnäkökohdat johdonmukaisesti huomioon politiikan kaikilla tasoilla.

Terveyssektorilla tarvitaan epäilemättä pitkän aikavälin strategiaa ja kattavaa lähestymistapaa, mikä edellyttää jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kaikkien keskeisimpien toimijoiden yhteistyötä. Jos haluamme kehittää yhteistyötä, meidän on määritettävä toimielinten välisen yhteistyön muodot, joilla kyetään lisäämään yhteisten toimien tehokkuutta.

Tautien ehkäisy on ala, jolla tarvitaan strategista muutosta. Vaikka tautien ehkäisyn merkityksestä on puhuttu jo vuosia, siihen käytetään edelleenkin vain kolme prosenttia jäsenvaltioiden terveysbudjeteista. Samanaikaisesti kuitenkin tiedetään, että ennaltaehkäisevällä toiminnalla voidaan saavuttaa paljon parempia tuloksia. 40 prosenttia sairauksista liittyy epäterveisiin elämäntapoihin, ja kolmannes syöpätapauksista olisi estettävissä. Yksi tämän mietinnön keskeisistä viesteistä on komissiolle esitettävä kehotus laatia ennaltaehkäiseviä toimia koskevan kunnianhimoinen suunnitelma koko viisivuotisjaksolle.

Kiitän varjoesittelijöitä, komissiota ja kaikkia, jotka auttoivat saavuttamaan yksimielisen kannan siihen, mitä terveyden parantamiseksi on tehtävä.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, osallistun tähän keskusteluun kollegani Androulla Vassilioun puolesta.

Kiitän esittelijä Alojz Peterleä tästä mietinnöstä sekä parlamentin jäseniä heidän mielenkiinnostaan EU:n terveysstrategian esittelevää valkoista kirjaa kohtaan.

Minua ilahduttaa, että parlamentti tukee valkoisen kirjan terveyttä koskevia tavoitteita ja periaatteita.

Komissio suhtautuu myönteisesti tähän mietintöön ja on täysin samaa mieltä siinä esitetyistä keskeisistä seikoista, erityisesti tarpeesta puuttua terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen, edistää terveyttä kannustamalla ihmisiä terveellisiin elintapoihin ja auttaa sairauksien ehkäisemisessä.

Olen tyytyväinen voidessani sanoa, että nämä kysymykset ovat aivan komission terveyttä koskevan toimintaohjelman kärkipäässä.

Terveyteen liittyvä eriarvoisuus EU:n eri alueiden ja eri sosioekonomisten ryhmien välillä on yhä huolestuttavampaa, ja komissio aikoo ehdottaa ensi vuonna toimia EU:ssa vallitsevien terveyserojen umpeenkuromiseksi.

Komissio on täysin samaa mieltä kanssanne tarpeesta edistää terveellisiä elintapoja varsinkin ravinnon suhteen. Me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että tämä edellyttää toimia, jotka kohdennetaan kaikenikäisiin kansalaisiin kouluissa, työpaikoilla ja muissa ympäristöissä.

Tämä on yksi terveysstrategian keskeisistä osatekijöistä, ja parin seuraavan vuoden aikana laaditaan sitä koskevia aloitteita. Sillä välin jatkamme tarmokkaasti ravintoa, ylipainoisuutta ja liikalihavuutta sekä alkoholiin liittyviä haittoja koskevien strategioidemme toteuttamista.

Komissio on parlamentin kanssa täysin samaa mieltä myös tarpeesta tehostaa ponnistuksia sairauksien ehkäisemiseksi.

Terveellisten elintapojen kannustamisen lisäksi yhdymme näkemyksiinne tarpeesta tukea tehokasta seulontaa sairauksien, erityisesti syövän, havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa sekä edistää parhaiden käytänteiden vaihtamista.

Komissio tukee aktiivisesti syöpäseulontaa koskevan neuvoston suosituksen toimeenpanoa, ja se on äskettäin päivittänyt rintasyöpää ja kohdunkaulan syöpää koskevat EU:n suuntaviivat. Meidän on kuitenkin tehtävä enemmän auttaaksemme terveydenhuoltojärjestelmiä syövän torjunnassa.

Minulla on ilo ilmoittaa, että komissio aikoo käynnistää ensi vuonna syöpää koskevan EU:n toimintaohjelman auttaakseen jäsenvaltioita vaihtamaan syövän ehkäisyä ja hoitoa koskevia tietoja ja hyviä käytänteitä.

Komissio on tyytyväinen siihen, että parlamentti painottaa terveen työvoiman merkitystä Lissabonin strategian toteuttamisessa.

Sallikaa minun kommentoida muutamia muita mietinnössä mainittuja seikkoja.

Parlamentti kehottaa perustamaan viitekehyksenä toimivia eurooppalaisia keskuksia. Ne olisivat johtavia osaamiskeskuksia, jotka ovat erikoistuneet tiettyihin, esimerkiksi harvinaisiin sairauksiin, jotka edellyttävät monilta jäsenvaltioilta puuttuvaa asiantuntemuksen ja resurssien yhdistelmää.

Komissio perustaa toimensa jäsenvaltioiden tällaisia keskuksia varten sopimiin periaatteisiin ja vie kyseisiä keskuksia eteenpäin rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavia potilaiden oikeuksia koskevan tulevan direktiivin puitteissa.

Parlamentti korostaa myös tarvetta ryhtyä tehokkaisiin toimiin antibioottiresistenssin kasvavaa ongelmaa vastaan. Komissio jakaa tämän huolen ja tukee jäsenvaltioita aktiivisesti mikrobilääkeresistenssiä koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanossa. Julkaisemme tätä koskevan kertomuksen ensi vuonna.

Komissio on myös samaa mieltä siitä, että terveys- ja sosiaalipolitiikan on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Terveysnäkökohtien huomioon ottaminen muilla politiikanaloilla onkin strategiamme keskeinen periaate, ja tutkimme parhaillaan mahdollisuuksia saavuttaa yhteisvaikutuksia näiden kahden politiikanalan välillä hyvin monissa kysymyksissä.

Totean lopuksi, että komissiolla ja parlamentilla on sama näkemys tärkeimmistä terveyskysymyksistä, joihin meidän on puututtava.

Nyt on tullut aika viedä strategiaa eteenpäin ja siirtyä sanoista tekoihin.

Komissio aikoo tehdä läheistä yhteistyötä parlamentin, neuvoston, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa muuntaakseen strategian tavoitteet kaikkien Euroopan unionin kansalaisten paremmaksi terveydeksi.

Kiitän teitä tuestanne ja odotan mielenkiinnolla näkemyksiänne.

  Milan Cabrnoch, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, terveys on vapauden ohella suurimmalle osalle meistä tärkein asia. Terveys on onnellisen elämän ja menestyvän yhteiskunnan perusedellytys. On syytä jatkuvasti toistaa ja painottaa, että omasta terveydestämme ja läheistemme terveydestä huolehtiminen on meidän jokaisen henkilökohtainen velvollisuus. Terveys on geneettisen perimämme, elintapojemme ja elinympäristömme tulos. Kasvatuksemme, tottumuksemme, ravinto, liikunta, työympäristö ja asuinolot vaikuttavat kaikki terveyteemme. Terveydenhuollon vaikutus terveyteen tulee tällä listalla viimeisenä.

EU on aivan perustellusti vastuussa kansanterveyden suojelusta. Terveyspalvelut ja niiden järjestäminen, laatu ja rahoitus kuuluvat kuitenkin EU:n jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Yhteisenä tavoitteenamme on varmistaa terveydenhuollon laatu, turvallisuus ja saatavuus kaikille sitä tarvitseville. Kukin valtio etsii oman tapansa tarjota kansalaisilleen parhaita mahdollisia terveydenhuoltopalveluja tässä vaikeassa toimintaympäristössä. Euroopan unioni tarjoaa lisäarvoa: toisistaan riippumattomien järjestelmien moninaisuuden, mahdollisuuden jakaa onnistuneita käytäntöjä ja välttää ystäviemme tekemiä erehdyksiä.

Terveydenhuolto on hyvin laaja aihe, kuten aiemmat puhujat korostivat. Näin ollen olen henkilökohtaisesti pahoillani siitä, että Euroopan parlamentissa ei ole selvää, ketkä meistä todella käsittelevät terveyttä ja terveydenhuoltoa. Yhtenä päivänä käsittelemme terveydenhuoltoa sisämarkkinoiden palveluna, seuraavana sosiaaliturvaan liittyvänä asiana ja kolmantena kansanterveyskysymyksenä. Keskustellessamme nyt tästä tärkeästä asiakirjasta kehotan puhemiestä ja meitä kaikkia pohtimaan mahdollisuutta perustaa parlamentin seuraavalla toimikaudella Euroopan parlamentin terveysvaliokunta.

  Siiri Oviir, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. − (ET) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, terveys on yksi kaikkien ihmisten tärkeimmistä voimavaroista. Euroopan unionin 2000-luvun terveysstrategialla olisi taattava yhdenmukainen ja korkeatasoinen terveyden suojelu kaikille koko Euroopassa. Valitettavasti jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmät vaihtelevat nykyisin suuresti, ja kansalaisille ei taata yhdenmukaisia ja tehokkaita terveydenhuoltotoimia kaikkialla Euroopassa.

Suhtaudun myönteisesti Euroopan komission valkoiseen kirjaan terveydenhuoltostrategiasta, vaikka esittelijän tavoin katson, ettei valkoisessa kirjassa aseteta erityisiä määrällisesti mitattavissa olevia tavoitteita, jotka toteutuessaan voisivat johtaa konkreettisiin tuloksiin.

Terveydenhuolto edellyttää tehokasta poliittista tukea kaikilla aloilla ja kaikilla tasoilla. Siksi vetoan komissioon, että se tulevaisuudessa sisällyttäisi kansanterveyttä koskevat näkökohdat kaikkeen EU:n politiikkaan ja että se tässä yhteydessä ei unohtaisi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista parannetussa terveydenhuoltopolitiikassa.

Kiitän esittelijää hänen työstään ja teitä tarkkaavaisuudestanne.

  Françoise Grossetête, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustelemme nyt vuosien 2008–2013 terveysstrategiaa käsittelevästä valkoisesta kirjasta, ja terveys on luonnollisesti meidän kaikkien perusoikeus.

Meillä on joukko haasteita voitettavanamme: syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, liikalihavuus, diabetes ja ennen kaikkea väestön ikääntyminen, pandemioiden jatkuvasta uhasta puhumattakaan. Kanslaiset odottavat meiltä näiden terveyskysymysten suhteen paljon: kun puhumme Euroopan unionin antamasta lisäarvosta, juuri näillä aloilla heihin kohdistuvat vaikutukset ovat tuntuvimmat ja heidän meihin asettamansa odotukset suurimmat!

Valitettavasti valkoinen kirja on säälittävän mitäänsanomaton eikä tarjoa mitään konkreettista. Onneksi kollega Alojz Peterle on parantanut sen sisältöä valtavasti. Ehkäpä kertaus on tosiaan tarpeen: olemme parlamentissa keskustelleet useaan otteeseen näistä terveyskysymyksistä, ja me kaikki kannatamme yhdennetyllä toimintatavalla aikaansaatavaa korkealuokkaista terveyttä kaikille. Sairauksien ehkäisyyn investoiminen on tärkeää. Me haluamme sitä mutta emme toteuta sitä, koska meillä on jatkuvasti vastassamme liian vaatimattomat määrärahat erityisesti tutkimuksen osalta. Emme ole vielä tajunneet, että ennaltaehkäisy maksaisi paljon vähemmän kuin hoito.

On tärkeää ottaa huomioon väestön ikääntyminen ja sen taloudelliset, sosiaaliset ja terveysvaikutukset yhteiskuntaan. Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, että sanoista siirrytään tekoihin: on ehdottoman tärkeää vastata kansalaisten odotuksiin. On annettava hyvin selviä viestejä, joissa keskitytään hyviin toimintatapoihin, eli liikuntaan, tasapainoiseen ruokavalioon ja ennen kaikkea vastuuseen: EU:n jäsenvaltioiden vastuuseen mutta myös jokaisen EU:n kansalaisen vastuuseen.

  Glenis Willmott, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, poliittinen ryhmäni kannattaa komission valkoista kirjaa terveysstrategiasta. Kannatamme erityisesti keskittymistä ennaltaehkäisyyn, terveyskasvatukseen ja terveellisten elintapojen edistämiseen. Suunnitelmat kansalaisten suojelemiseksi terveysriskeiltä ja pandemioilta ja pyrkimys vähentää terveyteen liittyvää eriarvoisuutta EU:ssa ovat hyvin tärkeitä asioita.

Tarvitsemme uusia syöpäseulontaa koskevia suuntaviivoja, elinten luovutusta koskevan direktiivin, nykyistä parempia valvontamekanismeja terveysriskeihin vastaamiseksi sekä parhaiden käytänteiden vaihdon tehostamista. Sähköisen terveydenhuollon suhteen haluan kuitenkin lausua varoituksen sanan. Tällä alalla meidän on laadittava tarkat säännöt, joilla määritetään selvät puitteet. On selvää, että ne eivät saa sulkea pois niitä, jotka eivät osaa käyttää Internetiä, eivätkä korvata lääkärillä käyntiä. Tästä huolimatta näen asiassa monia etuja, mutta meidän on oltava tietoisia myös mahdollisista vaaroista.

Terveyspolitiikka tarvitsee kuitenkin EU:n tasolla nimenomaan selvää keskittymistä. Toimiessani tämän mietinnön varjoesittelijänä huomasin selvästi, että on liian paljon erilaisia työryhmiä ja toimintalinjoja, asiantuntijaryhmiä ja toimintaryhmiä, joista monet on perustettu puheenjohtajavaltioiden lemmikkihankkeina tai parlamentin jäsenten tai muiden eturyhmien painostuksen tuloksena.

EU voi mielestäni tarjota paljon lisäarvoa terveysalalla, mutta resurssit on keskitettävä asianmukaisesti ja rahalle on saatava vastinetta.

Kehotan jäseniä äänestämään jättämäni tarkistuksen 2 puolesta, jossa kehotetaan komissiota tarkistamaan nykyisiä toimintalinjoja. Kehotan jäseniä äänestämään myös niiden tarkistusteni puolesta, jotka koskevat kansalaisten suojelua työstä johtuvilta terveysriskeiltä. Pyydän komissiota vastaamaan etenkin tekemiini tarkistuksiin 1 ja 6, jotka koskevat lisääntymiselle vaarallisille aineille altistumista.

On ehdottoman tärkeää, että lisääntymiselle vaaralliset aineet sisällytetään karsinogeenidirektiiviin sen tulevissa tarkistuksissa. Komissio on käsittääkseni tehnyt tämän asian suhteen täyskäännöksen, ja olisin kiitollinen, jos se selittäisi kantaansa.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kaikki ovat samaa mieltä siitä, että terveys on yksi kansalaistemme tärkeimmistä arvoista, mutta kuten kaikki tiedämme, terveyskysymykset kuuluvat Amsterdamin sopimuksen 152 artiklan nojalla jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä ilmeinen ristiriita ei ole vain EU:n lainsäädännön kummallinen erityispiirre, vaan se haittaa käytännössä pahasti pyrkimyksiämme saavuttaa parasta mahdollista terveystilannetta koskevat tavoitteemme EU:ssa, eikä voi olla ihmettelemättä, miksi tämän tilanteen on annettu jatkua näin kauan. Syy on luonnollisesti rahoituksessa. Terveydenhuolto on hyvin kallista, ja sen parantaminen siinä määrin, että saavutetaan haluttu tasa-arvoisuus koko EU:ssa, merkitsisi terveysmenojen huomattavaa kasvua eräissä EU:n jäsenvaltioissa.

Niinpä me voimme täällä parlamentissa arvostella häpeällisiä rikkaiden ja köyhien jäsenvaltioiden välisiä eroja elinajanodotteessa, lapsikuolleisuudessa ja syöpäpotilaiden eloonjääneisyydessä, mutta useimmat meistä eivät osaa syyttää tästä oikeaa tekijää: EU:n kyvyttömyyttä järjestää rahoitustukea köyhemmille jäsenvaltioille, jotta nämä kuroisivat umpeen eron terveydenhuollon tasossa, ja lopettaa näiden maiden hallitusten vastustuksen sitä kohtaan, että terveysasiat siirretään pois jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan piiristä.

Tämän voidaan sanoa antavan varsin surullisen kuvan siitä, miten me käytännössä vaalimme EU:n perusarvoja, kun me annamme toimivallan suhteen suuremman merkityksen esimerkiksi yritysten sisämarkkinasäännöille kuin kansalaisten terveydenhuollolle.

Katson, että on aika muuttaa kiireesti Amsterdamin sopimuksen 152 artiklaa, ja tämä voidaan tehdä vain neuvoston, komission ja parlamentin yhteistyöllä.

Parlamentaarikkoina meidän olisi tehtävä kaikkemme tarvittavan muutoksen aikaansaamiseksi. Tästä huolimatta terveysstrategian tärkein näkökohta on käytännössä luonnollisesti sairauksien ennaltaehkäisy. Kaikki tietävät, että tupakointi, liikalihavuus, alkoholi, huumausaineet, liiallinen sokerin käyttö sekä stressaavat ja epäterveelliset yleiset elintavat ovat terveyden pahimpia vihollisia, mutta teemmekö riittävästi kansalaisten vapauttamiseksi näistä vitsauksista? Emme oikeastaan.

Otetaan esimerkiksi tupakointi: Miten voimme väittää, että teemme kaikkemme, jotta ihmiset lopettaisivat tupakoinnin, kun yhä tuemme tupakan viljelyä EU:ssa, sallimme savukkeiden verottoman myynnin EU:n alueelle ja alueelta liikennöivissä lentokoneissa ja laivoissa, tupakkavero on edelleen suhteellisen matala suhteessa tupakoijien aiheuttamiin valtaviin terveysmenoihin, televisiossa on yhä epäsuoraa tupakkamainontaa ja tupakointia koskevia lakeja ei edelleenkään ole pantu EU:ssa täysimittaisesti täytäntöön?

Minulla ei ole aikaa puhua ennaltaehkäisystä enempää, mutta tärkein näkökohtani on se, että terveyskysymyksiä koskevaa toimivaltasääntöä olisi muutettava.

Puhetta johti
varapuhemies Adam BIELAN

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä. On aivan oikein, että käsittelemme tätä tärkeää aihetta tänään, komission viime vuonna laatiman strategisen asiakirjan jatkotoimena.

Niin ennaltaehkäisyn, oikean ravinnon, ilman ja juomaveden laadun, terveellisten elintapojen, sairauksien varhaisen havaitsemisen kuin niiden nopean hoidon merkitystä on korostettava. On huomautettu, että terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa on tällä hetkellä suuria eroja yksittäisten valtioiden ja eri sosiaaliryhmien välillä. Tämä on selvä osoitus sosiaalisen yhteenkuuluvuuden puutteesta. Tällaista eriarvoisuutta ilmenee myös syöpäpotilaiden sekä sydän- ja verisuonitaudeista ja muista sairauksista kärsivien eloonjääneisyydessä. Mielenterveysongelmista kärsivien määrä kasvaa huolestuttavasti. Käytetyissä hoitomenetelmissä on myös paljon toivomisen varaa. Tarkoitan erityisesti antibioottien ja steroidien liikakäyttöä.

Myös terveydenhuoltojärjestelmät herättävät huolta, sillä ne osoittautuvat usein riittämättömiksi. Me kaikki ymmärrämme, kuinka kallisarvoinen asia terveys on, ja tiedämme, että biologinen elämämme on rajallinen. Tässä yhteydessä muistutan parlamenttia, että puolalainen runoilija Alexander Fredra neuvoi lukijoitaan pitämään huolta ruumiillisesta hyvinvoinnistaan, koska sen laiminlyöminen vaarantaa heidän terveytensä lisäksi myös heidän elämänsä.

  Adamos Adamou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän Alojz Peterleä hänen yrityksestään lisätä eräitä toimia yhteisön terveysstrategiaan. Hän on pyrkinyt lisäämään yhtäläisen saatavuuden yhdennettyyn terveydenhuoltojärjestelmään jokaisen kansalaisen luovuttamattomana perusoikeutena.

Sen vuoksi meidän on työskenneltävä tiukasti saadaksemme asianomaiset organisaatiot poliittisesti tietoisiksi siitä, että terveyskysymyksissä rahoitus on samalla investoimista. Tältä osin totean, että olen samaa mieltä Marios Matsakisin kanssa. Meidän olisi keskityttävä sairauksien ehkäisyyn edistämällä terveellisiä elintapoja ja tarjoamalla parasta mahdollista hoitoa sekä uusiin teknologioihin ja tutkimukseen tehtäviin investointeihin.

Tavoitteenamme on oltava monialainen politiikka, jota koordinoidaan useilla tasoilla. Sen tavoitteena on vastata ikääntyvän väestön tärkeimpiin haasteisiin ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiä haittaaviin suuriin eriarvoisuuksiin.

  Irena Belohorská (NI). - (SK) Puhuessamme Euroopan unionin yhteisestä lähestymistavasta terveyskysymyksissä meidän on ensisijaisesti kiinnitettävä huomiota terveydenhuoltopalvelujen tarjoamista koskevien normien vakiinnuttamiseen. Euroopan unionin on pyrittävä poistamaan uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden väliset erot, jotka ovat yhä varsin huomattavat.

Koska yksittäisillä jäsenvaltioilla on terveyspolitiikan alalla erilaisia tavoitteita, terveysalalla tarvitaan Euroopan unionin laajuista pitkän aikavälin strategista yhteistyötä, jotta voidaan päästä yksimielisyyteen. On myös tarpeen investoida ennaltaehkäisyyn ja julkisiin valistusohjelmiin. Ennaltaehkäisyyn perustuvalla politiikalla voidaan saavuttaa parempia tuloksia, ja on yleisesti tiedossa, että lähes puolet sairauksista liittyy epäterveellisiin elintapoihin.

Edellä esitetystä syystä yhdyn Alojz Peterlen komissiolle esittämään pyyntöön laatia ennaltaehkäiseviä toimia koskeva pitkän aikavälin suunnitelma. Tämä voisi osaltaan auttaa parantamaan Euroopan väestön terveydentilaa. Lääketieteellinen tutkimus edistää myös osaltaan ennaltaehkäisyä ja helpottaa sairauksien parantamista. Euroopan unioni ei esimerkiksi investoi riittävästi syöpätutkimukseen: EU:n investoinnit ovat vain noin viidesosa Yhdysvaltojen vastaavista investoinneista. Tämän puutteen korjaaminen olisi kaikkien EU:n kansalaisten etujen mukaista.

Potilaiden tietoisuuden lisäämiseksi on hyödyllinen ajatus perustaa tieto- ja ohjauskeskuksia auttamaan potilaita, terveydenhuoltoalan työntekijöitä ja koko terveysalaa. Kun nämä tavoitteet saavutetaan, Euroopan unioni on paljon lähempänä yhteistä lähestymistapaa terveyden alalla.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan varauksetta Alojz Peterlen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatimaa mietintöä "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013". Olen tyytyväinen tähän mietintöön erityisesti siksi, että siinä käsitellään yhtä Euroopan unionin ja koko maailman polttavimmista haasteista. On syytä painottaa, että tämä on ensimmäinen strateginen ohjelma, jossa esitetään unionin kattava lähestymistapa terveyspolitiikkaan. Siinä esitetään yhteisön hyväksymät arvot ja sen itselleen tällä alalla asettamat tavoitteet. Se muodostaa unionin terveydenhuoltoa koskevan strategian, joka erottuu muista terveydenhuoltojärjestelmistä ja voisi jopa olla niille esimerkkinä.

Olen iloinen kuullessani, että jäsenvaltiot ovat ottaneet strategian myönteisesti vastaan. Minua ilahduttaa myös se, että tietyt valtiot ovat jo ryhtyneet toimiin yhteisen kannan luomiseksi ja strategian sisällyttämiseksi niiden kansallisiin terveydenhuoltosuunnitelmiin. Slovenia on vain yksi esimerkki. Myös Puolassa on toteutettu tämäntyyppisiä toimia.

Terveydenhuoltopalvelujen rahoitus muodostaa merkittävän osan monien Euroopan unionin valtioiden budjettivajeesta. Tämä tosiseikka on tärkeää ottaa huomioon terveysstrategiaa käsiteltäessä. Näin ollen katson, että strategista suunnitelmaa olisi pohdittava yhdessä jäsenvaltioiden julkisen terveydenhuollon rahoituskeinojen kanssa.

Tahtoisin myös mainita erään kysymyksen, josta olemme jo aiemmin keskustelleet. Tarkoitan uutta tietotekniikkaa ja sen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Internetin ja tietokonepelien sääntelemättömästä käytöstä, riippuvuudesta ja näihin liittyvistä sairauksista on tulossa yhä vakavampia ongelmia yhteiskunnallemme ja kulttuurillemme. Lapset ja nuoret kärsivät tästä pahimmin. Komissio ja Eurooppa-neuvosto kehittävät parhaillaan vankkaa yhteistyömenettelyä terveydenhuollon alalle, ja olisi oikein, että meidät kutsutaan mukaan tämän hankkeen täytäntöönpanoon.

  Anne Ferreira (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa esittelijä, hyvät parlamentin jäsenet, aivan ensimmäiseksi haluan onnitella esittelijää hänen työstään, joka on parantanut alkuperäistä tekstiä.

Komission julkaisema valkoinen kirja on ensimmäinen askel kohti selviä ja hyödyllisiä tavoitteita terveysalalla, mutta valitettavasti sillä ei vastata laadukkaan terveydenhuollon ja yhdenvertaisen saatavuuden haasteisiin. Tänään käsiteltävään mietintöön ei ole otettu mukaan alkuperäisiä itselääkintää koskevia ehdotuksia, ja se on hyvä. Minun mielestäni itselääkinnän vähättely tai jopa kannustaminen siihen on täysin sopimatonta sellaisen terveydenhuollon kannalta, johon meidän on pyrittävä. "Yhdessä terveyden hyväksi" ei saa muuttua muotoon "jokainen selviytyköön itse sairastuessaan".

Aktiivisten potilaiden käsitteen käyttöönotto on huolestuttavaa: koska siihen ei liity selvää määritelmää, jätetään ovi avoimeksi erilaisille tulkinnoille. Potilaiden rohkaiseminen ottamaan vastuuta omasta hoidostaan ja väestöryhmien kehottaminen huolehtimaan itse tietyistä terveystarpeista ovat myös ehdotuksia, joita on pohdittava huolellisesti. Meidän on muistettava, että terveys on hyvin erityinen ala, joka edellyttää erittäin korkeaa pätevyyttä, ja siihen liittyvät kysymykset voivat usein olla elämän ja kuoleman kysymyksiä. Ehdotukset itselääkinnän kannustamisesta sekä yksilöllisen vastuun käsitteestä eivät minusta ole vastaus edessämme olevaan terveyshaasteeseen, ja ne vievät meitä kauemmaksi solidaarisuuden käsitteestä.

On yksi toinenkin seikka, jota minun on arvosteltava: terveydenhoidon ammattilaisten liikkuvuuden helpottaminen. Tällä voi olla erittäin vakavia vaikutuksia terveydenhuoltohenkilöstön alueelliseen jakautumiseen, ja se saattaa kärjistää tiettyjen jäsenvaltioiden jo valmiiksi hyvin epävarmaa tilannetta. Terveydenhoidon ammattilaisten liikkuvuuden kannustamisen sijasta olisi parempi painottaa terveysalan hyvien käytänteiden vaihtoa kaikkien jäsenvaltioiden kesken. Katson myös, että internet-pohjaisia terveydenhuollon resursseja on kannustettava. Tämä on myönteinen ja innovatiivinen aloite, joka kuitenkin on vain kansalaisten vähemmistön käytettävissä.

Kannatan luonnollisesti kollegojeni jättämiä työterveyttä koskevia tarkistuksia. Tämä on erittäin tärkeä aihe, sillä työhön liittyvät terveysongelmat yleistyvät jatkuvasti.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota kolmeen asiaan tässä keskustelussa. Ensinnäkin vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä on huomattavaa terveyteen liittyviä eriarvoisuutta. Tämän eriarvoisuuden kumulatiiviset vaikutukset ilmenevät merkittävinä eroina elinajanodotteessa. Se voi vaihdella naisten osalta 9 vuotta ja miesten osalta jopa 13 vuotta. Meidän olisi pyrittävä vähentämään näitä eroja huomattavasti.

Toiseksi, sairauksien ehkäisemiseen tarkoitettuja investointeja on tarpeen lisätä merkittävästi. Nykyisin tähän tarkoitukseen osoitetaan tuskin kolmea prosenttia investoinneista. On kuitenkin hyvin tiedossa, että jopa 40 prosenttia sairauksista liittyy epäterveellisiin elintapoihin ja suuri osa niistä voitaisiin itse asiassa estää.

Kolmanneksi, liikalihavuuden muuttuessa yhä vakavammaksi ongelmaksi yhteiskunnassamme on tärkeää edistää terveellisiä elintapoja. Terveellisille luonnonmukaisille elintarvikkeille, jotka on tuotettu ilman keinotekoisia lannoitteita ja torjunta-aineita, tulisi myös myöntää edullisia ehtoja. Tämäntyyppinen viljely ei kuitenkaan ole kovin kustannustehokasta. Sen vuoksi se edellyttää rahoitustuen lisäämistä yhteisen maatalousjärjestelmän puitteissa.

  Urszula Krupa (IND/DEM). - (PL) Arvoisa puhemies, käsiteltävänä olevassa mietinnössä tuodaan esiin monia tärkeitä terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Yksittäisten jäsenvaltioiden perustuslaeissa taataan terveydenhuollon yleinen saatavuus. Jäsenvaltioiden terveydenhuoltoalaa koskevan toimivallan kunnioittaminen ja terveyspalvelujen valinnan vapaus ovat myönteisiä piirteitä. Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota maanmiehiäni uhkaavaan vaaraan, sillä Puolan hallitus suunnittelee terveydenhuoltoyksiköiden muuttamista kaupallisiksi voittoa tuottaviksi yhtiöiksi.

Ehdotetut uudistukset menevät pidemmälle kuin vapaus tehdä yksilöllisiä valintoja terveydenhuoltojärjestelmän suhteen edellyttää. Ne uhkaavat keskeisiä ihmisoikeuksia kuten oikeutta elämään ja terveydenhuoltoon. Tämän uhan mittasuhteiden vuoksi Euroopan komission velvollisuutena pitäisi olla antaa suuntaviivoja, joilla estetään viranomaisia luovuttamasta julkisten sairaaloiden hallintaa, jotka on yksityistetty vastoin Puolan yhteiskunnan ja Puolan tasavallan presidentin tahtoa.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää hänen hyvin laaditusta vastauksestaan komissiolle.

Olemme kaikki tietoisia siitä, että on kunkin jäsenvaltion vastuulla päättää terveyspalvelujensa ja sairaanhoitonsa järjestämisestä ja tarjoamisesta. Tämä ei saisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että ne lyövät laimin terveysalan tehokkaan yhteistyön EU:n tasolla. On monia terveyteen liittyviä kysymyksiä, kuten pandemioiden ehkäiseminen ja potilaiden ja terveydenhoidon ammattilaisten liikkuvuus, joissa jäsenvaltiot eivät voi toimia tehokkaasti yksin ja joissa tarvitaan EU:n tason toimia.

EU:n toimet voivat olla arvokkaita luotaessa yleiseurooppalaisia asiantuntijaverkostoja, joiden avulla voidaan vaihtaa parhaita käytänteitä sellaisilla aloilla kuin sähköinen terveydenhuolto, nanoteknologia, harvinaisten sairauksien hoito ja osaamiskeskukset.

EU on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa saavuttanut huomattavaa edistystä terveyden suojelussa esimerkiksi tupakkamainontaa koskevan lainsäädännön ja verituotteiden aloilla ja varsinkin perustamalla Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen.

Meidän on tehostettava toimia terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi 27 jäsenvaltion EU:ssa erityisesti parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla sekä tiedottamalla kansalaisille paremmin heidän rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista oikeuksistaan. Meidän on saatava tälle alalle nopeasti aikaan lainsäädäntöä eikä annettava yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden olla potilaitten ainoana osviittana Euroopassa. Meidän on vastattava säätämällä asianmukaista lainsäädäntöä. Lisäksi kaikkia aloja koskevasta lainsäädännöstä olisi tehtävä kattavat terveysvaikutusten arvioinnit, jotta saadaan perusta yhteisellä pohdinnalle ja päättäjät voivat arvioida paremmin poliittisten aloitteiden ihmisten terveydelle aiheuttamat todelliset kustannukset.

Tässä tulisi ottaa mallia ympäristövaikutusten arvioinneista, joita nyt pidetään itsestään selvänä tapana antaa tietoa lainsäätäjille ja jotka ovat useimpien EU:n toimintalinjojen laatimisen edellytys. Myös tämän päivän talous- ja rahoituskriisissä terveys on suurin rikkautemme.

  Åsa Westlund (PSE). - (SV) Arvoisa puhemies, haluan puhua kahdesta asiasta. Ensimmäinen niistä on se, miten toimimme antibioottien liiallisen käytön suhteen, ja tätä käsitellään mietinnössä oikein hyvin.

Meidän Euroopan parlamentin jäsenten tarvitsee vain katsoa itseämme, tai minun tarvitsee vain katsoa itseäni. En luultavasti seisoisi tässä nyt, ellei meillä olisi tehokkaita antibiootteja. Olen ollut sairaana monta kertaa, ja antibiootit ovat pelastaneet minut, kuten varmasti myös monet teistä muista täällä istuntosalissa. Valitettavasti lastemme mahdollisuudet saada tällaista apua ovat vaarassa, koska me sallimme lääkäreiden määrätä antibiootteja tarpeettomasti ja jopa myydä antibiootteja ilman reseptiä.

Me tarvitsemme valvontakeinoja ja kannusteita estääksemme sen, että lääkärit tekevät potilaan tahdon mukaan ansaitakseen rahaa ja määräävät antibiootteja, vaikka niitä ei tarvita. Uskon, että EU:lla on tässä äärimmäisen tärkeä tehtävä levittää erilaisia tapoja torjua tätä antibioottien liiallista käyttöä.

Toinen kysymys, johon haluan puuttua, on myös monen aiemman puhujan mainitsema terveyteen liittyvä eriarvoisuus. Terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen sisältyy myös eräs toinen näkökohta. Kyse ei ole vain eri valtioiden välisestä eriarvoisuudesta. Myös valtioiden sisällä vallitsee eriarvoisuutta. WHO asetti erityisen komission, joka tarkasteli luokkaeroja terveyden alalla. Se totesi suorasanaisesti, että "sosiaalinen oikeudenmukaisuus on elämän ja kuoleman kysymys", ja tästä meidän on keskusteltava avoimesti Euroopan unionissa.

On täysin kestämätöntä, että eri maiden välillä on näin suuria eroja. Terveyden luokkaerojen onnistuneesta poistamisesta on hyviä esimerkkejä, mutta myös hyvin huonoja esimerkkejä. Itse olen hyvin huolissani siitä, mitä oman maani pääkaupungissa tapahtuu. Siellä on yhtäkkiä otettu käyttöön järjestelmä, jonka seurauksena lääkärit siirtyvät sosiaalisesti heikossa asemassa olevilta ja köyhiltä alueilta, joissa sairaanhoitopalveluja tarvitaan kipeimmin, alueille, joiden asukkaat ovat terveimpiä ja vauraimpia.

Katson, että EU:n olisi kerättävä tilastoja ja tietoja, jotta äänestäjät ja myös terveydenhuollon päättäjät saavat selkeää tietoa siitä, mitkä toimenpiteet lisäävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta terveysalalla ja mitkä eivät.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE). - (RO) Vastataksemme Euroopan unionin terveysalan suurimpiin haasteisiin me tarvitsemme toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy terveyden edistäminen sekä julkisia valistus- ja ennaltaehkäisyohjelmia erityisesti sellaisia sairauksia varten, jotka liittyvät ravintoon, liikalihavuuteen, alkoholin ja huumausaineiden käyttöön sekä tupakointiin.

Kroonisten sairauksien, erityisesti syövän, varhainen havaitseminen ja diagnosointi sekä kunnollinen hoito takaavat näistä sairauksista kärsivien ihmisten elämänlaadun. Tästä syystä parhaiden käytänteiden vaihtaminen kaikilla terveydenhoidon aloilla Euroopan unionissa lisää osaltaan kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Mielestäni on tärkeää edistää terveitä elintapoja kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla, jotta sekä nykyisille että tuleville sukupolville annetaan terveen elämän malli ja edistetään niiden terveenä ikääntymistä.

Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten etuihin ja kehitettävä äitiys- ja vanhempainlomaa koskevia säännöksiä. Tässä on otettava huomioon vanhempien läsnäolon vaikutus lapsen fyysiseen ja henkiseen kehitykseen. Aivan yhtä tärkeää on parantaa raskaana olevien naisten terveydenhoitojärjestelmää ja tiedottaa heille tupakoinnin ja alkoholin vaikutuksista.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Kiitän esittelijää hänen mietinnöstään ja huomautan myös, että ainoa tapa voittaa 2000-luvun haasteet on parantaa kansanterveyttä. Sanonta, jonka mukaan "kaikki maailman lääkkeet eivät voi korvata liikuntaa, mutta liikunta voi korvata kaikki maailman lääkkeet", pätee aina. Emme saisi vain saarnata terveistä elintavoista ja terveellisestä ravinnosta. On tullut aika kannustaa eri tavoin, myös taloudellisesti, niitä kansalaisia, jotka eivät tietoisesti tuhoa terveyttään vaan pikemmin vahvistavat sitä. Euroopan komission suositukset tästä aiheesta olisivat hyvin arvokkaita. Erikoislääkäreiden puute on akuutti ongelma uusissa jäsenvaltioissa. Paikoin puolet vastavalmistuneista lääkäreistä hakee työtä muista EU:n jäsenvaltioista, joissa palkat ovat paljon korkeammat. Näin uudet jäsenvaltiot tukevat ja vahvistavat rikkaampien naapureidensa terveyspalveluja. En ehdota kansalaisten vapaan liikkuvuuden rajoittamista. Tarvitaan kuitenkin solidaarisuus- ja korvausrahasto tämän erikoislääkärien menettämisen seurauksien lieventämiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, terveyteen liittyvät kysymykset kuuluvat yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tämän ei pitäisi kuitenkaan olla este yhteisille toimille, joilla pyritään suojelemaan EU:n kansalaisten terveyttä. Valkoisessa kirjassa määritellään keskeiset tavoitteet. Niitä ovat muun muassa terveyden edistäminen ikääntyvässä Euroopassa, kansalaisten suojaaminen terveysuhilta ja dynaamisten terveydenhuoltojärjestelmien tukeminen. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman paikallis- ja alueviranomaisten merkittävää osallistumista.

Tästä syystä ne on kutsuttava osallistumaan täysipainoisesti tämän strategian toimeenpanoon. Valkoisessa kirjassa käsitellään terveydellisen eriarvoisuuden tärkeää aihetta sekä terveystason vaihteluja eri maiden ja sosiaaliryhmien välillä. Tiettyjen terveydenhuoltopalvelujen tarjonta useimmissa uusissa jäsenvaltioissa on heikkoa. Tämä ero on kurottava umpeen. Tämän vuoksi on tehostettava toimia eriarvoisuuden poistamiseksi ja tehtävä tästä ensisijainen tavoite.

Toinen valkoisessa kirjassa yksilöity tehtävä liittyy tarpeeseen korostaa ja lisätä terveystietoisuutta ja etenkin ravintoa koskevien ohjelmien merkitystä. Terveellinen ravinto ja terveet elintavat voivat ehkäistä monia kroonisia sairauksia. Juuri siksi valistusohjelmat ruokavaliosta huolehtimisesta ja jo varhaisessa iässä aloitetun liikunnan merkityksestä ovat niin tärkeitä.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä heidän puheenvuoroistaan ja käsittelen eräitä niissä mainittuja seikkoja.

Siiri Oviir ja Françoise Grossetête sanoivat, että valkoinen kirja on liian yleisluonteinen. Valkoisen kirjan tarkoituksena on kuitenkin määritellä joukko yleisiä periaatteita ja tavoitteita, jotka ohjaavat yhteisön toimia terveysalalla tulevina vuosina. Olisi hyvin vaikea asettaa tällaisille laajoille ja yleisille päämäärille ja näin monille erilaisille kysymyksille määrällisesti mitattavia tavoitteita.

Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että määrällisesti mitattavissa olevat tavoitteet ovat hyvä keino edistää muutosta ja saada aikaan tuloksia. Meistä on kuitenkin parempi harkita tällaisia tavoitteita strategian puitteissa tehtävien yksittäisten poliittisen aloitteiden sisällä.

Monet puhujat, esimerkiksi Mieczysław Edmund Janowski, Adamos Adamou, Irena Belohorská, Avril Doyle, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk ja Åsa Westlund, viittasivat eriarvoisuuteen terveyskysymyksissä. Olemme täysin samaa mieltä esitetyistä huolenaiheista ja tarpeesta auttaa terveydellisten erojen umpeenkuromisessa. Komissio antaa ensi vuonna asiasta tiedonannon, mutta sillä välin autamme kanavoimaan rakennerahastojen varoja terveyshankkeisiin.

Glenis Willmott esitti joukon kysymyksiä. Hän katsoi, että terveysalalla on liian monia toimintalinjoja. Tämä on kuitenkin se syy, jonka vuoksi vuonna 2007 hyväksytyllä EU:n terveysstrategialla pyritään kokoamaan kaikki terveyteen vaikuttavat toimet yhtenäisiin puitteisiin. Komissio tutkii terveysalan eri rakenteita luodakseen yhteisvaikutuksia niiden välille ja taatakseen, että työ tehdään tehokkaasti ja taloudellisesti päällekkäisyyksiä välttäen.

Glenis Willmott kysyi myös karsinogeenidirektiivistä. Komissio on kuullut työmarkkinaosapuolia tällä alalla vuonna 2004 annetun direktiivin mahdollisesta tarkistuksesta, ja se on parhaillaan antamassa toimeksiantoa vuoden 2010 alussa valmistuvasta tutkimuksesta, joka koskee vaihtoehtoja tämän direktiivin muuttamiseksi. Tutkimuksen tulosten perusteella komissio voi päättää, miten asiassa on paras edetä. Työterveyttä ja työturvallisuutta koskeva EU:n lainsäädäntö ja erityisesti vuonna 1998 annettu direktiivi kemiallisista tekijöistä kattaa jo nyt työntekijöiden suojelun kemikaaleilta, myös lisääntymiselle vaarallisilta kemikaaleilta.

Åsa Westlund nosti esiin kysymyksen antibioottiresistenssistä. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) kanssa. Mikrobilääkeresistenssi sisältyy ECDC:n vuoden 2008 toimintasuunnitelmaan yhtenä ensisijaisena toimena. Lisäksi se suunnittelee vuotuisen eurooppalaisen antibioottitietopäivän järjestämistä. Tällä tapahtumalla on tarkoitus lisätä yleisön tietoisuutta kaikentyyppiseen mikrobilääkeresistenssiin liittyvistä kysymyksistä. Ensimmäinen antibioottitietopäivä järjestetään 18. marraskuuta 2008. Valmistelemme myös läheisessä yhteistyössä ECDC:n kanssa toista kertomusta vuonna 2002 annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.

Kiitän lopuksi esittelijä Alojz Peterleä sekä kaikkia parlamentin jäseniä tuesta laatimallemme terveysstrategialle.

  Alojz Peterle, esittelijä. − (SL) Arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän teitä vilpittömästi tästä rikkaasta ja monitahoisesta keskustelusta. Minua ilahduttaa se, että lähes kaikissa puheenvuoroissa esiintyivät kolme avainsanaa: ensimmäinen on "yhdessä", toinen on "eriarvoisuus" ja kolmas on "ennaltaehkäisy". "Yhdessä" merkitsee yhteistyön lisäämistä jäsenvaltioiden sekä Euroopan unionin tasolla, kumppanuuksien lisäämistä myös alue- ja paikallisyhteisöjen kanssa sekä täydentävyyden lisäämistä. Olen samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä jäsenvaltioiden toimivalta ei saa olla tekosyy olla tekemättä yhdessä sitä mihin yksittäiset valtiot eivät pysty, ja tällaiset haasteet lisääntyvät.

Se, että eriarvoisuutta, josta olemme varoittaneet, on niin paljon, merkitsee sitä, että tietämyksen vaihtaminen on puutteellista. Jos mahdollisuudet selvitä syövästä hengissä ovat jollain alueella 10 prosenttia pienemmät kuin jossain muualla, se merkitsee sitä, että tieto ja osaaminen eivät ole kantautuneet sinne, vaikka niitä on saatavilla muualla, muun muassa naapurimaissa. Tässä asiassa meidän on saatava aikaan jonkinlaista jo käytettävissä olevaan tietämykseen perustuvaa dynamiikkaa. Tärkein viesti ja neuvo on, että meidän olisi käytettävä saatavilla olevaa tietämystä ja vaihtaa hyviä käytänteitä.

Dynamiikan osalta haluan lisätä, että sairaudet leviävät nopeasti ja tästä syystä tarvitsemme myös dynaamista politiikkaa ja poliittisia innovaatioita. Valkoisesta kirjasta totean, että se tarjoaa erittäin hyvät puitteet sille, mihin pyrimme. Siinä ei ole tarkoitus puuttua kaikkiin yksittäisiin kysymyksiin, joita käsitellään muissa asiakirjoissa ja muissa päätöslauselmissa. Sen on tarkoitus toimia kehyksenä, ja kuten joku sanoi, nyt meillä on ensi kertaa kattava arvojen, indikaattorien, strategioiden ja toimenpiteiden kehys. Tämä on perusta, jolta voimme edetä.

Lopuksi totean, että minun on erityisen vaikea hyväksyä sosialistiryhmän jättämiä tarkistuksia. He jättivät kuusi tarkistusta, jotka hylättiin ENVI-valiokunnassa. Minun on vaikea ohittaa niitä perusteluja, joita ENVI-valiokunta esitti vastakkaisen näkökannan tueksi. En voi kannattaa kyseisiä tarkistuksia nyt, sillä tämä on täysistunto ja tätä aihetta on käsitelty muissa päätöslauselmissa. Jos nämä tarkistukset hyväksytään, syntyy epätasapainoinen kuva, koska muihin väestöryhmiin ei kiinnitetä vastaavaa huomiota. Kyse ei ole vain työntekijöistä, vaan myös eläkeläisistä ja koululaisista. Pidän luonnollisesti kiinni perusteluista, jotka esitin ENVI-valiokunnan kokouksessa.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Iles Braghetto (PPE-DE) , kirjallinen. – (IT) Terveys on asia, joka maksaa mutta jolla ei ole hintaa. Investoinnit terveyteen ovat tehokkaimpia ja taloudellisimpia investointeja, mitä kansalaisten tarpeita vastaava yhteiskunta voi tehdä. Näistä investoinneista ovat yhteisesti vastuussa yksittäiset kansalaiset, joiden on käyttäydyttävä vastuullisesti ja omaksuttava terveet elintavat, terveydenhuoltohenkilöstö, jonka on noudatettava ammattieettisiä sääntöjään, sekä kansalliset ja alueelliset hallitukset, joiden on kiinnitettävä erityistä huomiota terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyteen.

Lisäksi on kiinnitettävä suurta huomiota tarpeeseen luoda yhdennettyä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, joka vastaa uusia vaatimuksia. Eriarvoisuuden poistaminen, vaativista terveystarpeista selviytyminen, pysytteleminen parhaillaan tapahtuvien epidemiologisten muutosten tasalla ja jatkuvasti aktiivisemman yhteistyön takaaminen jäsenvaltioiden ja alueiden kesken: Alojz Peterlen mietinnössä käsitellään asianmukaisesti kaikkia näitä vaatimuksia, ja kiitän häntä erinomaisesta työstä.

  Corina Creţu (PSE), kirjallinen. – (RO) On rohkaisevaa, että Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman Euroopan komission valkoisesta kirjasta "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013". Terveysstrategiaa koskevien säännösten lisäksi huomasin mietinnössä yhden heikon kohdan: siitä puuttuvat määrällisesti mitattavissa olevat tavoitteet tehokkuuden parantamiseksi.

Edustan maata, jonka terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin huono, mikä näkyy väestön huolestuttavassa terveydentilassa, ja siksi korostan, kuinka tärkeää on siirtyä sanoista tekoihin, mutta myös tarvetta osoittaa Euroopan unionin tasolla suurempaa solidaarisuutta, jotta kaikille kansalaisille voidaan tarjota kunnollisia terveydenhuoltopalveluja.

Romanialla on kerrottavanaan paljon surullisia tarinoita terveydestä. Sillä on EU:n jäsenvaltioista eniten tuberkuloosipotilaita, ja diabeteksen hoidon laadussa se on toiseksi viimeisellä sijalla, vaikka diabetes on sairaus, jonka sairastumisalttius on suurin. Yksi kymmenestä romanialaisesta kärsii maksavaurioista. Neljäsosalla romanialaisista lapsista on terveysongelmia. Syöpäkuolleisuus on lisääntynyt huolestuttavasti muuhun EU:hun verrattuna. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvä kuolleisuus on 61 prosenttia kaikista kuolemantapauksista, kun vastaava osuus koko EU:ssa on 37 prosenttia. Romania on Euroopan mestari kirjoitetuissa lääkeresepteissä, sairaalakäynneissä ja kirurgisissa toimenpiteissä, mutta se on myös maa, jossa elinajanodote on EU:n lyhyin.

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Allergiat ovat aikamme laajalle levinnyt sairaus. Ne ovat levinneet jatkuvasti Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen. Kolmasosa lapsistamme on allergisia, ja ellemme ryhdy toimiin, hyvin pian puolet Euroopan väestöstä kärsii jostain allergiasta. Allergiat johtuvat kemiallisesti käsitellyistä elintarvikkeista ja saastuneesta ympäristöstä. Allergisten oireiden laukaisijoina ovat kemikaalit, luonnolliset ja keinotekoiset elintarvikkeiden lisäaineet, mausteet, siitepöly ja muut luonnolliset aineet sekä eläinten karvat. Unkarissa erityisenä ongelmana on tuoksukki.

Valitettavasti Euroopan unionilla ei tällä hetkellä ole allergiastrategiaa, kuten komissio vahvisti kysymykseeni antamassaan vastauksessa. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat allergiapotilaiden järjestöt ja miljoonat allergioista kärsivät EU:n kansalaiset edellyttävät unionin tason allergialainsäädännön luomista. Meidän on syytä ryhtyä toimiin allergioiden ehkäisemiseksi, niiden tärkeimpiin syihin puuttumiseksi ja niistä kärsivien suojelemiseksi. Aktiivinen toiminta tässä asiassa korostaisi keskittymistämme Euroopan unionin kansalaisten terveyteen ja heidän jokapäiväisen elämänsä ongelmiin.

  Tunne Kelam (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Haluan kiinnittää huomiota Euroopassa vallitsevaan huolestuttavaan suuntaukseen, siihen, että yhä useammat nuoret kärsivät mielenterveysongelmista. Monet Euroopan nuorista kärsivät stressistä; erityisesti alkoholin ja huumausaineiden käytöstä kertovat indikaattorit ovat lisääntymässä. Nämä tekijät, erikseen ja yhdessä, voivat johtaa vakaviin mielenterveyshäiriöihin.

Äskettäiset Suomessa tapahtuneet tragediat osoittavat, että jäsenvaltioiden on otettava nuoret entistä paremmin huomioon terveysongelmia ja etenkin mielenterveysongelmia ehkäisevissä toimenpiteissään.

On tärkeää, että mielenterveysongelmien ja mielisairauksien syihin puututtaessa sovelletaan kokonaisvaltaista ja ennakoivaa lähestymistapaa. Turvallisen elinympäristön (joka ehkäisee perheväkivaltaa ja päihteiden väärinkäyttöä), stressiä aiheuttavien tekijöiden vähentämisen koulussa ja kotona, ennaltaehkäisyn ja tietoisuuden lisäämisen olisi oltava ensisijaisia tavoitteita. Mikään koulu ei voi korvata huolehtivaa perhettä, jossa vanhemmat pitävät velvollisuutenaan opettaa lapsilleen sosiaalisten ja eettisten arvojen perusteet.

On tärkeää, että kaikki yhteiskunnan toimijat osallistuvat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Varsinkin erilaiset vapaaehtois- ja nuorisojärjestöt ovat tärkeässä asemassa, sillä ne tarjoavat turvallisen vapaa-ajan toimintaympäristön sekä toimivat mielenterveyteen liittyvien kysymysten epävirallisena tiedotus- ja valistuskanavana.

Tästä syystä vetoan sellaisen kokonaisvaltaisen ja ennakoivan toimintatavan puolesta, jolla taataan nuorille parempi mielenterveys ja siten parempi tulevaisuus.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen – (RO) Olen tyytyväinen siihen, että Alojz Peterlen mietinnössä käsitellään ja painotetaan kiireellistä tarvetta ryhtyä aktiivisiin toimiin terveydenhoidon ammattilaisten rekrytoimiseksi ja työssä pitämiseksi.

Maailman terveysjärjestön mukaan sen, että kaksi prosenttia jonkin maan lääkäreistä muuttaa ulkomaille, pitäisi olla vakava hälytysmerkki kyseisen maan viranomaisille. Romaniassa neljä prosenttia lääkäreistä haki tarvittavia asiakirjoja muuttaakseen työskentelemään ulkomaille, ja sama osuus kirjattiin myös vuonna 2007. Näin ollen me emme vain ylittäneet hälytysmerkkinä pidettyä tasoa, vaan saavutimme kaksinkertaisesti tämän prosenttiosuuden. Vuoden 2008 alusta syyskuun 1. päivään mennessä 957 henkilöä pyysi Romanian lääkäriliitolta mainetodistuksia voidakseen työskennellä ulkomailla.

On selvää, että terveydenhuoltojärjestelmä ei voi toimia ilman lääkäreitä. Tämä on mielestäni huolestuttava ilmiö paitsi Romanian myös koko Euroopan kannalta, ja jäsenvaltioiden ja unionin olisi oltava erittäin huolissaan eurooppalaisia potilaita hoitavien pätevien henkilöiden puutteesta.

  Péter Olajos (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Ensinnäkin haluan sanoa, että olen hyvin iloinen siitä, että viime aikoina on julkaistu yhä enemmän raportteja ja strategioita terveyden merkityksestä.

Vuoden 2009 budjettiasiantuntijana olen yrittänyt puhua ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) puolesta. Aloitteeni on otettu suopeasti vastaan sekä ENVI-valiokunnassa että budjettivaliokunnassa.

Kuten Alojz Peterle huomautti, uusien terveysriskien ja ilmastonmuutoksen välillä on läheinen yhteys. Budjettivaliokunta hyväksyi 7. lokakuuta ehdottamani tutkimushankkeen, jonka otsikkona on "Kattava tutkimus terveydestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta – sisä- ja ulkoilman laadun parantaminen". Tätä neljän miljoonan euron aloitetta hallinnoi Keski- ja Itä-Euroopan alueellisen ympäristökeskuksen Unkarissa sijaitseva päämaja, ja se kattaa yhdeksän valtiota (Itävalta, Bosnia ja Hertsegovina, Suomi, Unkari, Italia, Alankomaat, Norja, Serbia ja Slovakia). Samalla hankkeessa tarkastellaan terveyden, ympäristönsuojelun, liikenteen ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä ja niiden vaikutusta kouluissa.

Myös ECDC:n ratifioinnin suhteen yhdyn esittelijän kantaan. Jotta keskus voi hoitaa lisääntyneet tehtävänsä, ehdotan, että se vapautetaan komission vahvistamasta marginaalista. ENVI-valiokunta hyväksyi tämän yksimielisesti, ja toivottavasti myös parlamentti tekee lokakuun täysistunnon päätteeksi tällaisen päätöksen.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Terveys on yksi suurimmista siunauksista, joista ihminen voi elämässään nauttia. Valitettavasti sellaiset huolestuttavat suuntaukset kuin syövän, sydän- ja verisuonitautien, liikalihavuuden ja diabeteksen yleistyminen ovat saamassa meidät tietoisiksi siitä, missä määrin terveys nyt on uhattuna. Kamppailemme ilmastonmuutoksen, globalisaation ja väestön ikääntymisen haasteiden sekä pandemioiden ja bioterrorismin uhan kanssa.

Lääkkeiden hintojen merkittävä nousu viime vuosina herättää myös huolta. Se on johtanut siihen, että monilla EU:n kansalaisilla ei yksinkertaisesti ole varaa lääkkeisiin. Lisäksi tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiä on uudistettava radikaalisti valtavan eriarvoisuuden poistamiseksi. Esimerkkinä mainittakoon, että naisten elinajanodotteessa on 9 vuoden ja miesten elinajanodotteessa 13 vuoden vaihtelu.

Ihmiselämän ensimmäisiä vuosia koskeviin terveydenhuoltotoimiin tehtävien investointien olisi myös oltava ensisijainen seikka. On kuitenkin tärkeää, ettei tilannetta päästetä kehittymään sellaiseksi, että vammaisten tai kroonisista sairauksista kärsivien lasten syntymisen estämisestä tulee yleisesti hyväksyttyä. Sen sijaan olisi lisättävä sairaiden lasten vanhemmille annettavaa apua.

Painotan myös, että jäsenvaltioiden toimivaltaa terveydenhuollon alalla sekä terveydenhuoltopalveluita koskevaa valinnanvapautta on kunnioitettava.

On selvää, että terveyskysymykset vaikuttavat myös talouteen. Sen vuoksi investointeja terveydenhuoltoon ei pitäisi nähdä vain menoina vaan myös tärkeinä investointeina inhimillisen pääoman laadun parantamiseen sekä keskeisenä sosiaalisena ja poliittisena kysymyksenä.

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Terveyden suojelun nimessä meidän on vastattava esitettyihin haasteisiin. Päävastuu terveyttä koskevien normien ylläpitämisestä ja edistämisestä on jäsenvaltioilla. Varsinkin rajatylittävien ongelmien yhteydessä on kuitenkin monia aloja, joilla tehtävänämme on tukea jäsenvaltioita mahdollisimman paljon, elleivät ne pysty tehokkaisiin toimiin.

Suurin ongelmamme on vakava eriarvoisuus yhtäältä jäsenvaltioiden välillä ja toisaalta yksittäisten jäsenvaltioiden sisällä. "Vanhoissa" jäsenvaltioissa elinajanodote on keskimäärin 10 vuotta suurempi kuin uusissa jäsenvaltioissa. Meidän tehtävänämme on levittää jäsenvaltioissa hyviksi osoittautuneita, tutkittuja ja testattuja menettelyjä. Asianmukaisilla kansalaisille suunnatuilla valistustoimilla on tarkoitus sovittaa normit toisiinsa ja yhdenmukaistaa niitä.

Terveys on meille kaikille kallisarvoinen asia, ja se on myös tärkeä taloudellinen tekijä. Siksi on erityisen tärkeää, että pyrimme hillitsemään esimerkiksi syöpätapausten lisääntymistä. Tätä varten terveysnäkökohdat on sisällytettävä kaikkiin politiikanaloihin ja edistettävä uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehittämistä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. – (EN) Suhtaudun erityisen myönteisesti tiettyihin terveysstrategian seikkoihin, varsinkin autismikirjon sisällyttämiseen siihen, sillä autismi yleistyy lasten keskuudessa koko Euroopassa, ja mainitsen tässä yhteydessä, että tällä alalla tehdään jo erinomaista tutkimusta komission avulla.

Olen tyytyväinen siihen, että uutena asiana painotetaan harvinaisia sairauksia, Alzheimerin tautia sekä mielisairauksien ja miesten terveyden tutkimusta, samoin kuin siihen, että edelleen keskitytään tunnustettuihin sairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpään.

Olen iloinen, että myös hoitajat mainitaan, sillä on tärkeää muistaa, että sairaudet vaikuttavat potilaan lisäksi myös niihin, jotka välittävät heistä ja hoitavat heitä, ja toivon, että tämä maininta johtaa käytännön tukeen kentällä toimiville.

Suhtaudun myönteisesti myös siihen, että strategiassa painotetaan rakentavasti ennaltaehkäisyä ja etenkin alkoholin ja huumausaineiden käytön välttämistä raskauden aikana.

  Marian Zlotea (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Terveys on yksi ihmiselämän tärkeimpiä arvoja. Syövästä, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta ja liikalihavuudesta kärsivien ihmisten määrän huolestuttava lisääntyminen näiden sairauksien hoitokeinojen kehittymisestä huolimatta on tärkeä kysymys, johon on puututtava. Ylipainoisuuteen ja aliravitsemukseen, sopimattomaan ruokavalioon ja hiv/aidsiin liittyvät ongelmat ovat haasteita, jotka vaarantavat kansalaisten terveyden koko Euroopan unionissa.

Uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden erot syöpäpotilaiden eloonjääneisyydessä ovat niin suuria, että voimme puhua "terveysalan rautaesiripusta". Euroopan unionin on tehostettava toimiaan jäsenvaltioiden välisen eriarvoisuuden vähentämiseksi etenkin vaihtamalla eri alojen parhaita käytänteitä ja tukemalla julkista valistusta terveydenhuollon parantamiseksi terveydenhuoltojärjestelmien innovaatioiden avulla, ja sen on myös ehdotettava täytäntöönpanomekanismeja EU:n toimielinten järjestelmällistä yhteistyötä varten.

Meidän on määriteltävä perustavaa laatua olevat terveysarvot, EU:n terveysindikaattorijärjestelmä sekä keinoja terveysalan eriarvoisuuden vähentämiseksi. Meidän on investoitava terveyteen, otettava käyttöön menetelmiä kaikenikäisten ihmisten terveyden edistämiseksi sekä hyväksyttävä tupakkaa, elintarvikkeita, alkoholia ja muita terveyteen vaikuttavia tekijöitä koskevia toimenpiteitä.

(Istunto keskeytettiin klo 10.35, ja sitä jatkettiin klo 11.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA