Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 20. lokakuuta 2008 - Strasbourg

15. EU:n ja Australian välisen matkustajarekisteritietoja koskevan sopimuksen arviointi – EU:n matkustajarekisteri (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– jäsen in 't Veldin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä Euroopan unionin ja Australian välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionista saatujen lentoliikenteenharjoittajien PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Australian tullilaitokselle [2008/2187(INI)] (A6-0403/2008) ja

– Sophia in 't Veldin, Martine Rouren, Philip Bradbournin ja Sylvia-Yvonne Kaufmannin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä EU:n matkustajarekisteristä (B6-0476/2008) (O-0100/2008).

  Sophia in 't Veld, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, aloitan toisella huomautuksella neuvoston poissaolosta, sillä muistiinpanoissani olen esittänyt joitakin huomioita Eruoopan parlamentin ja neuvoston hyvästä yhteistyöstä, vuoropuhelusta, Lissabonin sopimuksen hengestä ja niin edelleen, mutta neuvosto loistaa poissaolollaan myös tässä keskustelussa. Minusta se on täysin häpeällistä, sillä juuri neuvosto moukaroi PNR-politiikka ja sen on vastattava kysymyksiin, eikä se ole täällä edustettuna. Neuvosto on esittänyt julkisesti juhlallisia vetoomuksia Euroopan parlamentin osallistumisesta, mutta nyt näemme, minkä arvoisia neuvoston vetoomukset ovat – arvottomia. Minusta tämä on loukkaus, ei niinkään Euroopan parlamenttia kohtaan, vaan kansalaisia kohtaan, joilla on oikeus saada vastauksia ja oikeus avoimeen päätöksentekoon. Arvoisa puhemies, olkaa siis hyvä ja välittäkää tyytymättömyyteni puheenjohtajavaltion edustajille.

Tämä yhteiskeskustelu koskee toisaalta EU:n matkustajarekisteriä koskevia ehdotuksia ja toisaalta EU:n ja Australian välistä sopimusta PNR-tietojen käsittelemisestä. Ongelma on pääosin sama, ja ongelmista on jo keskusteltu Yhdysvaltojen ja myöhemmin Kanadan kanssa tehtyjen sopimusten yhteydessä.

Yksi keskeisistä seikoista on tarkoitusperien rajaaminen, sillä kaikki muu perustuu tähän – tarkoitusperien rajaamiseen, tai toisin sanoin ehdotuksen varsinaisiin perusteluihin. Nyt kaikki on pielessä perusteluissa, kaikki on pielessä tarkoitusperien rajaamisessa. Minä kuvaan tätä teille.

Ensinnäkin, toissijaisuusperiaate: komissio ja neuvosto ilmoittavat, että ehdotuksella pyritään yhdenmukaistamaan kansallisia järjestelmiä. Kuitenkin vain harvalla jäsenvaltiolla – käsittääkseni kolmella tähän mennessä – joko on PNR-järjestelmä käytössä tai sellaista suunnitellaan. Tämän vuoksi ehdotuksella ei kerta kaikkiaan voida yhdenmukaistaa kansallisia järjestelmiä, sillä sellaisia ei ole. Pikemminkin ehdotuksella luodaan kaikille jäsenvaltioille velvoite perustaa tällainen PNR-tietojen keruujärjestelmä. Kustun tätä politiikanpesuksi, sillä mitä ikinä emme voi saada aikaiseksi kansallisella tasolla, se pyritään saavuttamaan EU:n takaoven kautta. Olen hyvin eurooppamielinen, mutta en pidä tästä.

Lisäksi komissio on ehdottanut hajautettua järjestelmää, joten eurooppalainen lisäarvo on sitäkin epäselvempää, ja sillä luodaan liikenteenharjoittajille toimimaton sääntöjen ja järjestelmien tilkkutäkki ja kansalaisille hyvin hämärä järjestelmä.

Komission ehdotuksessa mainittu tarkoitusperä on tunnistaa henkilöt, jotka ovat tai saattavat olla osallisia terroritekoon tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, sekä heidän liittolaisensa, luoda ja päivittää riski-indikaattoreita, tarjota tiedustelutietoa terroristihyökkäyksiin liittyvistä matkustusmuodoista ja muista suuntauksista käytettäväksi rikostutkinnassa sekä terrorismiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen osallistuvien saattamiseksi oikeuteen.

Ehdotuksessaan komissio väittää, että EU on kyennyt arvioimaan PNR-tietojen arvon ja ymmärtämään niiden tarjoamat mahdollisuudet lainvalvonnan tarkoituksissa. Tähän mennessä emme kuitenkaan ole nähneet mitään konkreettista näyttöä tämän väitteen tukemiseksi. Yhdysvaltojen tähän mennessä tarjoama näyttö on ollut hataraa, ja rehellisesti sanoen Yhdysvaltojen hallinnon eri virastoilta suunnilleen vuoden aikana saamamme tiedot vaikuttavat ainoastaan osoittavan, ettei PNR-tietojen valtava kerääminen ja käsittely ole lainkaan hyödyllistä.

Yhdysvaltojen PNR-järjestelmää on arvioitu yhden ainoan kerran, eikä tuloksia arvioitu. Itse asiassa Yhdysvaltojen turvallisuusministeriön rahoittama hiljattain julkaistu raportti herättää merkittäviä epäilyksiä käyttäytymisen seurannan hyödyllisyydestä mahdollisten terroristien tunnistamisessa. Tämä on helppo ymmärtää, sillä kuinka PNR-tietojen perusteella voidaan kehittää mahdollisten terroristien riskiprofiileja? Tämä on ilmiselvää järjettömyyttä. Kuinka ihmisen puhelinnumeron tai hänen luottokorttinsa numeron perusteella voidaan määrittää, onko tällä pahoja aikomuksia? Toisin sanoen komission ehdotuksessaan esittämä tarkoitusperä on selvästi pätemätön ja perusteeton, ja kuitenkin neuvosto työskentelee sen pohjalta.

Komissiolle ja neuvostolle vaikuttaa olevan epäselvää, mitä PNR-tiedoilla voidaan ja mitä niillä ei voida tehdä. PNR-rekisterit sisältävät hyvin pintapuolista tietoa, ja keskimäärin enintään kymmenen kenttää, joihin merkitään aivan perustietoja. On siis täysin epäselvää, kuinka nämä tiedot voisivat auttaa tunnistamaan korkean riskin henkilöitä.

Lainvalvontaviranomaisilla on jo tarvittava toimivalta PNR-tietojen saamiseksi tapauskohtaisesti tunnettujen epäiltyjen ja mahdollisten liittolaisten rikostutkintaa tai syytteeseen asettamista varten. Komission ehdotuksella pelkästään poistettaisiin etsintäluvan ja perustelujen velvoite. Jos lainvalvontaviranomaiset siis tarvitsevat lisää toimivaltaa, niiden on osoitettava milloin ja millä tavalla nykyiset valtuudet ovat olleet riittämättömiä. Tähän mennessä emme ole saaneet kysymykseen vastausta.

Meillä on jo API-tietoja koskeva direktiivi, ja tietoja voidaan todellakin käyttää henkilöiden tunnistamiseen ja niitä voidaan verrata seurantalistalla oleviin henkilöihin. Tämä ei ole mahdollista PNR-tietojen osalta. Kun meillä kerran on API-tietoja koskeva direktiivi, miksi tarvitsemme enemmän? Tätä ei ole osoitettu.

Kaikkien matkustajien PNR-tietojen automaattinen järjestelmällinen analysointi voi olla hyödyllistä muissa tarkoituksissa, esimerkiksi huumekaupan tai laittoman maahanmuuton torjunnassa. Ne voivat olla hyvin perusteltuja ja oikeutettuja tarkoitusperiä, mutta niistä on keskusteltava ja on lopettava puhuminen terroristihyökkäysten torjunnasta, sillä se on jotain aivan muuta.

Jos komissio ja neuvosto aikovat laajentaa ehdotuksen soveltamisalaa kattamaan muita tarkoitusperiä, kuten juuri totesin, niiden on selvennettävä yksityiskohtaisesti jokaisen mainitun tarkoitusperän osalta kuinka PNR-tietoja on määrä käyttää. Toisin sanoen PNR-tietoja voidaan käyttää kohdennetulla tavalla tietyissä käynnissä olevissa konkreettisissa tutkimuksissa. PNR-tietoja voidaan käyttää automaattiseen järjestelmälliseen analysointiin, esimerkiksi huumekaupan torjumiseksi, mutta siinä tapauksessa tietoja ei tarvitse säilyttää. Meidän on siis saatava tietää täsmälleen tarkoitusperät.

Tästä pääsenkin, sanotaanko, oikeusperustaan, sillä jos lukee EU:n ja Australian välisen PNR-sopimuksen pienen präntin – ja tämä koskee myös EU:n ja Yhdysvaltojen välistä PNR-sopimusta – kyse ei ole ainoastaan terrorismin ja rikollisuuden torjunnasta vaan myös maahanmuutosta, kansanterveyteen kohdistuvista uhista, hallinnollisista tarkoitusperistä, tullista, maahanmuutosta, valvonnasta ja julkishallinnon tilintekovelvollisuudesta. Tällä ei ole mitään tekemistä terrorismin torjunnan kanssa.

Komissio ja neuvosto ovat valinneet kolmannen pilarin välineen PNR-ehdotukselle sekä muiden valtioiden kanssa tehtäville sopimuksille, mutta kolmas pilari koskee poliisi- ja oikeusalan yhteistyötä Euroopan unionissa. Se ei koske turvallisuutta muissa valtioissa.

Komissio saattaa väittää, että hyödymme epäsuorasti oman turvallisuutemme osalta toimittaessamme tietoja esimerkiksi amerikkalaisille, australialaisille ja eteläkorealaisille. Tämä voi hyvinkin olla totta, mutta sitten haluaisin tietää, kuinka kansanterveys liittyy tähän. Kuinka maahanmuutto liittyy tähän? Kuinka julkishallinnon valvonta ja tilintekovelvollisuus liittyy tähän? Ei niillä ole mitään tekemistä tämän kanssa.

En puutu kaikkiin muihin täytäntöönpanon yksityiskohtiin, mutta kysymykseen tarkoitusperistä ja perusteluista on vastattava ennen mitään muuta, sillä väitettä, että tästä olisi ollut hyötyä terrorismin torjunnassa ei ole tähän mennessä osoitettu todeksi. Odotamme edelleen näyttöä, ja haluan todella saada sellaista. Ja jos näyttöä ei ole, meidän on tarkasteltava ehdotusta uudelleen.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, olemme kuulleet syyttäjän varsin eloisan puheenvuoron. En tiedä vastaanko kaikkiin näihin kysymyksiin, mutta aluksi kiitän teitä, jäsen in't Veld, meille antamastanne mahdollisuudesta ensinnäkin keskustella Australian ja Euroopan unionin välillä 30. kesäkuuta tehdystä PNR-sopimuksesta.

Sopimus on tulosta tämän vuoden maaliskuussa alkaneista neuvotteluista, joita puheenjohtajavaltio Slovenia on johtanut komission avustuksella. Sopimus on voimassa seitsemän vuotta. Sen tarkoituksena on tarjota oikeussuoja lentoliikenteen harjoittajille ja varausjärjestelmille Euroopan unionissa siirrettäessä PNR-tietoja Australian tullilaitokselle noudattaen samalla EU:n tietosuojalainsäädäntöä.

Sopimukseen sisältyy merkittäviä pyrkimyksiä, joissa otetaan huomioon tietosuoja-alaa koskevat huolenaiheet, henkilöiden oikeus saada sopimuksen perusteella säilytettyjä henkilötietojaan sekä henkilöiden oikeus kansalaisuudesta riippumatta esittää valituksia tietojen käsittelystä Australian yksityisyydensuojavaltuutetulle.

Parlamentti on aina kannattanut niin kutsuttuun työntöjärjestelmään perustuvia PNR-tietojen siirtoja. Siirtymäkauden jälkeen PNR-tiedot siirretään Australian tullilaitokselle pelkästään työntöjärjestelmän avulla. Toisin sanoen Australian tullilaitoksella ei ole suoraa pääsyä näiden tietojen tietokantaan. Sopimukseen sisältyy myös merkittävät takeet, jotka koskevat PNR-tietojen tallennusta, tietojen siirtoa muille virastoille tai kolmansiin valtioihin, ja siinä esitetään selkeät viittaukset tarkoitusperiin, joissa tietoja voidaan käyttää.

Mitä tulee PNR-tietojen tarkoitusperiin, suositusluonnoksessa väitetään, että tämä ei olisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista. Vastauksena totean, että sopimuksessa määrätään, että PNR-tietoja voidaan käyttää kolmeen tarkoitusperään, jotka esitetään tarkkaan. Ne ovat terrorismin ja siihen liittyvien rikosten torjunta, muun vakavan luonteeltaan kansainvälisen rikollisuuden, mukaan lukien järjestäytynyt rikollisuus, torjunta ja kolmanneksi edellä mainituista rikoksista johtuvien pidätysmääräysten ja säilöönoton välttelyn torjunta. Uskoakseni voitte halutessanne sanoa, että tässä tapauksessa tarkoitusperät on määritetty.

Selvyyden vuoksi sopimuksessa määrätään myös, että PNR-tietoja voidaan käsitellä lisäksi tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen rekisteröidyn henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi. Selvyyden vuoksi sopimuksessa määrätään, että PNR-tietoja voidaan käsitellä tapauskohtaisesti, jos tuomioistuimen päätöksellä sitä erityisesti vaaditaan, esimerkiksi tapauksessa, jossa käsittely on toteutettava sen varmistamiseksi, että PNR-tietoja käsitellään Australian ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti.

Haluan kertoa teille, että vastaisuudessa pidän hyvää huolta siitä, että parlamentti osallistuu tällaisiin neuvotteluihin. Olen täysin tietoinen tarpeesta tiedottaa parlamentille. Minusta vaikuttaa siltä, että on saatu tietty määrä takeita tiedon tarkoitusperistä, siitä, mihin tietoja voidaan käyttää sekä tiedon tallentamisesta. Koska näin on, olen pyrkinyt olemaan objektiivinen ja katson kuitenkin, että tämä sopimus oli tarpeellinen. Koska meillä on avulias kumppani, jolla on tietosuoja-asioista vastaava toimielin, katson meillä todella olevan syytä olettaa, että sopimusta sovelletaan täysin tietosuojavaatimusten mukaisesti.

Siirryn nyt tärkeimpään, jos näin voi sanoa, esittämäänne suulliseen kysymykseen, jossa selvästi esitätte PNR-asiaan liittyvän ongelman. Kansainvälinen terrorismi ja rikollisuus ovat vakava uhka, ja on totta, että PNR-tietojen kerääminen ja analysointi vaikuttavat tehokkaalta välineeltä terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa. PNR-tiedot ovat todellakin kaupallisia tietoja, jotka matkustaja toimittaa lentoliikenteen harjoittajalle vapaaehtoisesti. Lentoliikenteen harjoittajat keräävät näitä tietoja varausjärjestelmiään varten.

Eräät valtiot ovat hiljattain alkaneet edellyttää, että lentoliikenteen harjoittajat siirtävät PNR-tiedot niille keinona ehkäistä ja torjua terrorismia ja vakavia rikoksia, kuten ihmis- ja huumekauppaa. Näitä valtioita ovat Yhdysvallat, Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta, Australia, Uusi Seelanti ja Etelä-Korea. Nämä ovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta kolmansia maita, jotka ovat alkaneet vaatia lentoliikenteen harjoittajilta PNR-tietojen siirtämistä niille.

Tietyt jäsenvaltiot – Ranska, Tanska, Ruotsi ja Belgia – ovat käynnistäneet samansuuntaisia lainsäädäntömenettelyjä tai harkitsevat lainsäädäntömenettelyn käynnistämistä. Useat muut valtiot ovat alkaneet tarkastella ajatusta PNR-tietojen käyttämisestä. Ollaan kuitenkin vielä alkuvaiheessa.

Meidän on otettava huomioon se, että PNR-tiedot ovat yksinkertaisesti väline, jota lainvalvontaviranomaiset voivat käyttää muiden välineiden ja tietojen joukossa, sillä esittämäänne kysymystä tällaisen käytön todellisesta hyödyllisyydestä ei voida arvioida kuin siinä yhteydessä, missä poliisiviranomaiset käyttävät PNR-tietoja yhdessä muiden välineiden kanssa.

On tietenkin hyvin vaikeaa käsittää täsmällisesti PNR-tietojen hyödyllisyyttä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tietyissä PNR-tietoja käyttäneissä valtioissa ne ovat aidosti osoittautuneet hyödylliseksi keinoksi terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa. Viranomaiset ovat arvioineet PNR-tietoja joka valtiossa. Näiden arviointien tulokset ovat kokonaisuudessaan myönteisiä ja vahvistavat sen, että PNR-järjestelmien käyttö on ollut tehokasta.

Valmistellessaan EU:n matkustajarekisteriä koskevaa ehdotustaan komissio oli tiiviissä yhteydessä jäsenvaltioiden poliisiviranomaisiin. Komissio oli selvästi hyvin tyytyväinen jäsenvaltioiden toimittamaan näyttöön. Suurin osa näytöstä perustui luottamukselliseen tietoon, eikä sitä voitu jakaa avoimella foorumilla. Parlamentti järjesti PNR-tietoja koskevan kuulemisen, jossa neljä jäsenvaltiota ja kolme muuta valtiota esittelivät PNR-tietojen käyttöään ja todistivat sen menestyksekkyyttä. Tietojen luottamuksellisuuden ja arkaluontoisuuden vuoksi kuuleminen kuitenkin järjestettiin suljettuna tilaisuutena.

Haluan sanoa muutaman sanan automaattisista analyysimenetelmistä, sillä tämä on todellinen aihe. On totta, että PNR-tietoja analysoidaan tavallisesti automaattisesti riski-indikaattorien perusteella, mutta minun on korostettava seuraavaa. Komissio haluaa taata, ettei tällainen automaattinen analysointi koskaan johda suoraan henkilöön vaikuttavaan päätökseen. Asiantuntijaviranomaisen on aina analysoitava automaattisen analysoinnin tulokset uudelleen manuaalisesti.

Komission ehdotuksessa ehdotetaan, että PNR-tietoja käytettäisiin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, erityisesti huume- ja ihmiskaupan torjuntaan, ja tämän olette varmasti valmistautuneet tunnustamaan. Haluan lisätä, että PNR-tiedot voivat olla hyödyllisiä myös muiden vakavien rikosten torjunnassa, joilla ei ole mitään tekemistä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Tästä huolimatta olemme rajanneet ehdotuksen koskemaan järjestäytynyttä rikollisuuttaa oikeasuhteisuuden vuoksi.

Jotkut jäsenvaltiot katsovat, että PNR-tietoja voitaisiin yleisesti käyttää laittoman maahanmuuton torjunnassa sekä kansanterveyden ja lentoliikenteen turvaamisessa. Laittoman maahanmuuton torjunnassa PNR-tiedot voisivat olla hyödyllisiä, koska on totta, että niistä saadaan nopeammin tietoja kuin API-tiedoista. Lentoliikenteen turvallisuuden alalla PNR-tiedot voisivat olla hyödyllisiä, jos PNR-järjestelmät tarjoaisivat mahdollisuuden kieltää rikollisten tai mahdollisten terroristien pääsyn koneeseen, mutta komission ehdotuksessa ei käsitellä tällaisia valtuuksia.

Mitä tulee kansanterveyteen, PNR-tiedot voisivat olla hyödyllisiä mahdollisten epidemioiden torjunnassa. Jos matkustaja saa tietää sairastavansa tautia, joka voi aiheuttaa epidemian, PNR-tietoja voitaisiin käyttää yhteyden ottamiseen muihin saman koneen matkustajiin ja heidän neuvomiseensa. Tätäkään ei käsitellä komission ehdotuksessa, sillä näyttö oikeasuhtaisuudesta puuttui. Olen pahoillani, etten voi olla täysin samaa mieltä kanssanne, mutta minusta ehdotuksessa määritetyt tarkoitusperät ovat riittävän tarkkoja sellaisten oikeudellisten takeiden antamiseen, joita me kaikki toivomme.

Mainitsitte myös toissijaisuuden ja pohditte sitä, tarvitaanko yhteisön aloitetta. Komissio katsoo tämän Euroopan unionin ehdotuksen tarpeelliseksi. Kolme jäsenvaltiota on jo säätänyt PNR-tietoja koskevaa kansallista lainsäädäntöä, ja monet muut jäsenvaltiot käyttävät jo PNR-tietoja muilla tavoin. Näiden järjestelmien vertailussa paljastuu ueita eroavuuksia niin lentoliikenteen harjoittajille asetetuissa velvoitteissa kuin tarkoitusperissäkin.

Tällaiset eroavuudet hankaloittavat asioita matkustajien kannalta ja aiheuttavat varmasti vaikeuksia lentoliikenteen harjoittajille. Ehdotuksella pyritään tämän vuoksi yhdenmukaistamaan lentoliikenteen harjoittajien velvoitteita sekä tarjoamaan PNR-tietoja käyttäville jäsenvaltioille yhdenmukaiset säännöt. Samalla siinä velvoitetaan jäsenvaltiot noudattamaan tietosuojamekanismejamme.

Lisäksi ehdotuksella mahdollistetaan poliisivoimien entistä tehokkaampi yhteistyö. Komissio katsoo ennen kaikkea, että näinä aikoina kansainvälinen terrorismi ja rikollisuus ovat vakava uhka ja että nämä toimenpiteet on toteutettava näiden ongelmien ratkaisemiseksi kunnioittaen kuitenkin täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia.

Otitte puheeksi myös tietojen keruun hajautettua kehystä koskevan valintamme toteamalla: "Eikö todella olekin niin, että valitessamme hajautetun järjestelmän me menetämme valvontavallan?" Komissio tutki keskitetyn järjestelmän vaihtoehtoja verrattuina hajautettuun järjestelmään, ja kuullessamme jäsenvaltioita kävi ilmeiseksi, että PNR-tietojen käsittely edellyttää sellaisten tietojen käyttöä, jotka ovat erityisen arkaluontoisia. Tämän vuoksi jäsenvaltiot olivat haluttomia jakamaan näitä tietoja keskitetyn eurooppalaisen PNR-elimen kanssa.

On totta, että keskitetty järjestelmä olisi edullisempi ja siihen liittyisi tiettyjä etuja, mutta käytännön toiminnan vuoksi valitsimme hajautetun kehyksen vaihtoehdon. Tietosuojan kannalta hajautettu vaihtoehto antaa myös jokaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden omiin suojatoimiin tietojen saatavuudessa ja tiedonvaihdossa.

Arvoisa puhemies, lopuksi pyydän anteeksi puheenvuoroni pituutta, mutta tämä on tärkeä asia, joka koskee Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien demokraattisen valvonnan harjoittamista. Komissio on todellakin tietoinen siitä, että sen ehdotus on hyväksyttävä kuulemismenettelyn kautta. Komissio haluaa olla parlamentin kanssa tiiviissä yhteydessä. Kansalliset parlamentit osallistuvat vahvasti menettelyyn, sillä suurin osa kansallisista parlamenteista tarkastelee tai tulee tarkastelemaan ehdotusta. Tietosuojaviranomaiset osallistuvat PNR-järjestelmään ja vastaavat järjestelmien riippumattomasta valvonnasta.

Tämän vuoksi arvoisa jäsen in't Veld katson esittämänne syytökset vakaviksi. Ole tehnyt parhaani vastatakseni niihin rehellisesti. Katson kuitenkin yhteisön kehyksen hyödylliseksi, jos emme halua sitä, että jokainen jäsenvaltio laatii ja toteuttaa täysin erilaisia PNR-aloitteita, sillä siihen liittyy todellinen riski, että tiettyjä tietosuojasääntöjä ei noudateta.

Mitä hyödyllisyyteen tulee, on totta, että meidän on määritettävä käyttö ja että meidän on kiinnitettävä tiiviisti huomiota tietojen asianmukaiseen käyttöön. On kuitenkin myös totta, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa meillä on niin valtava tehostamisen tarve, että katson lisäresurssien ansaitsevan arvostusta. Tässä yksinkertaisesti vastaukseni esittämiinne syytöksiin, jotka kuuntelin hyvin huolellisesti.

  Puhemies. − (PL) Kiitän esittelijää hänen esittämästään johdannosta sekä perusteellisesta selvityksestä. Haluan myös tiedottaa esittelijälle siitä, että vaikka Euroopan parlamentti päättääkin esityslistasta, sitä ehdottaa puheenjohtajakokous. Päätös siitä, missä kohdin esityslistaa kukin aihe on, määrittää sen, onko neuvoston edustaja paikalla. Puheenjohtajakokouksessa ei ehdotettu, että asia otettaisiin jonkun muun päivän kuin maanantain esityslistalle. Neuvoston edustajat eivät osallistu maanantain keskusteluihin. Ehdotan tämän vuoksi, että jos esittelijällä on huomautuksia asiasta, hän osoittaa ne ryhmänsä puheenjohtajalle, joka olisi voinut vaikuttaa asiaan, muttei tehnyt niin. Neuvoston edustaja ei siis ole paikalla tänään, mutta tämä ei ole osoitus halveksunnsta parlamenttia kohtaan. Poissaolon syy on puhtaasti menettelyyn liittyvä.

  Sophia in 't Veld (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan vastata aivan lyhyesti, koska katson, että neuvoston olisi niin kohteliaisuussyistä kuin poliittisistakin syistä oltava täällä ja olen varma, että sieltä joutaisi yksi ministeri tännekin. Viimeisten kahden kuukauden aikana meillä on ollut keskusteluja, joissa neuvosto on ollut edustettuna keskustelun puoliväliin asti.

Minusta tätä on mahdoton hyväksyä, eikä minun tehtäväni ole kertoa tästä ryhmälleni. Parlamentin puheenjohtajiston tehtävänä on välittää tyytymättömyytemme Euroopan unionin puheenjohtajavaltiolle.

  Puhemies. − (PL) Paljon kiitoksia. Panen merkille tyytymättömyytenne, mutta olkaa hyvä ja esittäkää valituksenne ryhmänne johtajalle, joka olisi voinut vaikuttaa siihen, että aiheesta olisi keskusteltu silloin, kun neuvoston edustaja on paikalla, mutta ei tehnyt niin. En esittänyt esittelijälle kysymyksiä, mutta ymmärrän hänen ilmaisseen huolensa.

  Philip Bradbourn, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, matkustajarekisterit eivät tietenkään ole uusi käsite lentoliikenteen turvallisuudessa. Parlamentissa on useaan otteeseen keskusteltu niiden puutteista ja ansioista.

Yleisesti huoleni koskevat – riippumatta siitä, onko järjestelmä Yhdysvaltojen, Kanadan, Australian vaiko yleisesti EU:n käytössä – sitä, kuka tietoja käyttää, mihin tarkoitukseen ja kuinka ne suojataan. Minusta PNR-järjestelmät ovat arvokas väline terrorismin torjunnassa, mutta meidän on varmistettava, ettei järjestelmästä tule jälleen yksi väline kansalaisia koskevien tietojen säilyttämiseen. PNR-tietojen tarkoituksen on oltava terrorismin torjunta, ja valitettavasti minun on sanottava, ettei arvoisa komission jäsen avoimella lausunnollaan saanut minua vakuuttuneeksi siitä, että kyse on meidän kaikkien toivomasta tarkoitusperien rajaamisesta. Tarkoitusperät olis rajattava ainoastaan terrorismia torjuviin järjestöihin. Terrorismin vastaisista toimenpiteistä ei saa tulla veruke kaikkia koskevien henkilötietojen keräämiselle. Meidän on erityisesti pidettävä huolta siitä, että tällaisissa järjestelmissä pysytään siinä, mitä varten ne on suunniteltu, ja se on tuki turvallisuuspalveluille suurimman uhan aiheuttavien henkilöiden tunnistamiseksi ja havaitsemiseksi.

Olen tyytyväinen PNR-järjestelmiin osana terrorismin vastaista lähestymistapaamme, mutta katson yhtä lailla, että meidän on oltava joustavia lähestymistavassamme neuvotellessamme kolmansien maiden kanssa. Meidän on tarkasteltava hyvin tärkeää EU:n kansalaisten tietosuojaa ja sitä, siirretäänkö tietoja muille ja millä tavoin.

Tämän vuoksi kehotan parlamenttia suhtautumaan PNR-tietoihin vakavasti osana yleisiä pyrkimyksiä tehdä lentoliikenteestämme turvallisempaa. Kun tarkastelemme asiaa suhteellisesti ja vähennämme väärinkäyttömahdollisuuksia, PNR-järjestelmät voivat olla tärkeä väline viattoman matkustajan suojelemisessa ja mahdollisten terroristien häirinnässä. Lopuksi totean, kuten olen aina sanonut, että nämä järjestelmät saavat minut henkilökohtaisesti tuntemaan oloni turvallisemmaksi yli kymmenessä tuhannessa metrissä.

  Roselyne Lefrançois, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään kahdesta toisiinsa liittyvästä asiasta: Australian ja Euroopan unionin välisestä lentoliikenteenharjoittajien PNR- eli matkustajarekisteritietojen siirtämistä koskevasta sopimuksesta sekä EU:n matkustajarekisterin perustamisesta. Australian kanssa tehty sopimus vaikuttaa meistä paljon helpommin hyväksyttävältä kuin muut EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdyt sopimukset. On erityisen ilahduttavaa, että tiedoista on tehty nimettömiä ja että tiedon siirrolle ja myöhemmälle käytölle on asetettu rajoituksia.

Olemme myös erityisen tyytyväisiä siihen, että Australian viranomaiset ovat vahvistaneet, ettei arkaluontoista tietoa, kuten ruokamieltymyksiä, kannata kerätä. Meillä on kuitenkin vielä joitakin huolia, sillä niitä tarkoitusperiä, joissa tietoja voidaan käyttää, ei ole määritetty kovin hyvin. Lisäksi tietojen säilytysaika ja vaadittujen tietokenttien määrä vaikuttavat meistä liiallisilta.

Lopuksi katson, että on tärkeää saada selkeämpi määritelmä Euroopan kansalaisten tietosuojasta. Kehotamme myön neuvostoa ja jäsenvaltioita nopeuttamaan demokraattista valvontaa ottamalla Euroopan parlamentin mukaan valmisteluun ennen sopimusten finalisointia.

Australian kanssa tehdyn sopimuksen yhteydessä ilmitulleet seikat osoittavat EU:n PNR-järjestelmän perustamiseen liittyvät ongelmat. Me emme saa tyytyä vain vastaamaan EU:n ulkopuolisten valtioiden esittämiin pyyntöihin. Euroopan unionin on toimittava esimerkkinä ja jatkettava kansalaistensa yksityiselämän perinteistä suojelua. Emme suostu yksinkertaisesti hyväksymään identtisiä jäljennöksiä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välillä tehdystä sopimuksesta. Meidän on keskusteltava avoimesti sen varmistamiseksi, onko PNR-tietojen käyttö aidosti hyödyllistä, ja jos näin on, millä edellytyksillä se tehdään.

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, sikäli kuin ymmärrän, käyttöön on otettu uusi sääntö, ainakin neuvoston puheenjohtajavaltion osalta, että se ei ole edustettuna maanantaisin! Strasbourgiin vain vastentahtoisesti saapuvana haluaisin samaa sääntöä sovellettavan minuunkin.

Kuten esittelijä totesi, PNR-tietojen käyttöä koskevat suunnitelmat ovat epäselviä ja oikeudellisesti epävarmoja. Vaarana on, että tämä vaikuttaa valtion valvonnalta. Itse olen erityisen huolissani tiedonlouhinnasta sekä käyttäytymis- ja henkilöllisyysprofiloinnista. Laillisuutta ja tehokkuutta koskevien kysymysten lisäksi olen huolissani siitä, mitä tapahtuu huomion kohteeksi valituille henkilöille.

Tämä voi johtua siitä, että he tuntevat jonkun poliisille tutun. Komission varapuheenjohtaja Barrot sanoi, ettei lainvalvontatoimia voida toteuttaa pelkästään automaattisen käsittelyn perusteella, mutta mitä tapahtuu alkuperäiselle jonkun mahdollisesti kiinnostavan henkilön valinnalle? Meille on vakuutettava täysimääräisesti, että jäljet poistetaan.

Jos tietoja jaetaan ja tallennetaan, seitsemän kuukauden kidutukseen JFK-lentokentältä poimitun Maher Arrarin kurja kohtalo ei ole enää mielikuvituksellinen.

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan palata jäsen Bradbournin sanomaan. Minäkään en vastusta matkustajatietorekistereitä (PNR) sellaisenaan, vaikka sellainen vaikutelma jossain määrin syntyy. Tärkeää on, ja tässä olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa, että on tarkasteltava hyvin huolellisesti sitä, kuinka välinettä voidaan käyttää parhaiten ja koska sen hyödyllisyys ja tarve on todella määritetty.

Tässä yhteydessä haluan esittää komissiolle toisen ehdotuksen. Komission jäsen Barrot totesi, että hän haluaisi kovasti tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa, ja minä arvostan tätä, mutta hyödyllisyyden ja tarpeen osalta on vielä avoimia seikkoja, jotka on ratkaistava, ja uskoakseni juuri nämä seikat ovat tätä asiaa koskevan komission, neuvoston ja parlamentin välisen keskustelun keskiössä.

Arvoisa komission jäsen, sanotte, että teillä on suuri määrä arviointeja, jotka osoittavat suuren hyödyn. Minun tietääkseni, aiheesta lukemani perusteella tietoja on saatu pääasiassa maahanmuutosta, ja se ratkaisee useita asioita, mutta tietojeni mukaan tästä ei ole ollut mitään etua terrorismin torjunnalle. Tarkastelen asiaa kuitenkin mielelläni kanssanne jossain vaiheessa.

Ehdotan siis, että toteutetaan selvitys, ja että keskustelemme yhdessä määrittääksemme tutkimuksen, että ensin toteutetaan selvitys ja sitten keskustelemme asiasta perinpohjaisesti. Meillä ei periaatteessa ole mitään PNR-järjestelmiä vastaan, mutta haluamme, että tietoja käsitellään varoen yksityisyyden suojaa koskevan politiikkamme periaatteiden mukaisesti. Toivon teidän olevan halukas tukemaan tätä. Voisitteko vastata tähän?

Mitä tulee Australian kanssa tekemäänne sopimukseen, se voi hyvinkin olla omaa luokkaansa verrattuna muihin sopimuksiin, esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn, mutta kysynkin, mitä muita sopimuksia vielä valmistellaan. Sanoitte hetki sitten, että tapahtuipa mitä tahansa, tämä ei koskaan päädy sortohallintojen käsiin. Tämän perusteella oletan, ettemme koskaan neuvottele tästä Venäjän tai Kiinan kanssa. Voitteko kuitenkin vahvistaa tämän ja kenties esittää meille luettelon niistä valtioista, joiden kanssa parhaillaan neuvotellaan, neuvotteluista, joista me saamme kuulla vasta muutaman kuukauden kuluttua?

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komission jäsen Barrot'n sanat eivät saa minua vakuuttuneeksi siitä, että näiden PNR-tietojen käytöstä olisi mitään todellista hyötyä. Vieläkään ei ole selvää näyttöä siitä, että näistä tietoista olisi oikeaa hyötyä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Totuus on, että tässä kiihkossa tunnistaa väitettyjä terroristeja kaikista on tullut epäiltyjä. Minusta tiettyjä kerättävien tietojen käyttöä ja käsittelytapaa koskevia seikkoja on selvennettävä. Sitä vastoin todistamme usein – käytettävissämme olevien tietojen perusteella – mielivaltaista ja harkitsematonta toimintaa, kun tietoja siirretään usein eteenpäin eikä aina asianmukaisella tavalla.

Minusta tietojen kiskomishalukkuus ei auta henkilön suojan puolustamisessa. Turvallisuuden perusteeton vapauden ylittävä vaaliminen on usein johtanut oikeuksiemme takeiden poistamiseen.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, haluan puhua erityisesti Australian kanssa tehdystä sopimuksesta ja onnitella jäsen in 't Veldiä erinomaisesta työstä tämän mietinnön osalta. Haluan onnitella myös komission jäsen Barrot’a Euroopan komission menestyksekkäistä neuvotteluista. Australian kanssa tehtävä sopimus on yleisesti ottaen myönteinen. Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka pitkä tie on kuljettu PNR-asioita koskevista ensimmäisistä keskusteluista. Tuolloin Euroopan parlamentti katsoi mahdottomaksi, että PNR-tietoja siirrettäisiin, ellei saataisi takeita siitä, että ne suojataan asianmukaisesti ja että yhteisön sääntöjä noudatetaan.

Sopimuksella vastataan useimpiin esittämiimme huolenaiheisiin ja siinä taataan riittävä tietosuoja, ensinnäkin, koska Australian lainsäädäntö suojaa unionin kansalaisten yksityisyyttä, ja toiseksi, koska suunnitellaan järjestelmää, joka takaa, että henkilöt kansalaisuudestaan tai asuinmaastaan riippumatta voivat harjoittaa oikeuksiaan ja heillä on pääsy riitojenratkaisumekanismiin. Siihen sisältyy jopa tietosuojaviranomaisten mahdollisuus pysäyttää tiedonsiirto tapauksessa, jossa sopimusta rikotaan. Kolmanneksi siinä velvoitetaan yhteiseen tarkistukseen, johon tietosuojaviranomaiset osallistuvat, ja neljänneksi arkaluontoisten tietojen osalta tulli on erityisesti todennut, etteivät he halua tai tarvitse arkaluontoisia tietoja, mistä olen hyvin iloinen. Olen samaa mieltä jäsen in 't Veldin kanssa siitä, että tämä on hyvä esimerkki muille valtioille.

Arvoisa komission jäsen Barrot, voin kuitenkin vain pahoitella sitä, etteivät neuvosto ja komissio kumpikaan ole pitäneet täysistunnossa antamiaan lupauksia tehdä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tässä asiassa. Panin merkille komission jäsen Barrot'n lausunnon, jonka mukaan tämä ei tule toistumaan vastaisuudessa, mutta totuus on, että jälleen yksi sopimus on tehty ilman että parlamentille olisi tiedotettu missään vaiheessa sen paremmin neuvotteluvaltuuksien käytöstä kuin sopimuksen tekemisestäkään. Demokraattinen legitiimiys on tärkeää tällaisessa välittömästi kansalaisten perusoikeuksiin vaikuttavassa sopimuksessa. Sitä ei saavuteta jälkikäteen tehtävillä arvioinneilla ja kansallisten parlamenttien hyväksynnällä, koska kuten komission jäsen tietää, kansallisesta valvonnasta vastaa vain kymmenen 27 jäsenvaltiosta.

Siihen asti kunnes Lissabonin sopimus tulee voimaan ja Euroopan parlamentti voi tasapuolisesti osallistua PNR-sopimusten tarkistusmenettelyyn, toivomme vähintäänkin reilun yhteistyön periaatteen kunnioittamista toimielinten välillä. Tämä on vetoomukseni.

  Stavros Lambrinidis (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, mitä tulee EU:n matkustajarekisteriin, esititte järkyttävän lausunnon, arvoisa komission jäsen. Sanoitte ehdotuksessanne, että kieltäydytte pyytämästä tietoja Eurooppaan saapuvista ulkomaisista matkustajista esimerkiksi laitonta maahanmuuttoa tai tauteja koskevissa asioissa, koska katsotte, että sellainen olisi suhteetonta.

Miksi sitten allekirjoititte Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen, joka sallii nimenomaan näiden tietojen antamisen Euroopan kansalaisista Yhdysvaltojen hallinnolle? Itse asiassa myönsitte, että EU:n ja Yhdysvaltojen sopimus on yhteisön suhteellisuuslainsäädännön vastainen.

Sanoitteko muutakin virheellistä. Toistitte puheenvuorossanne useasti, että PNR-tiedot ovat hyödyllisiä todistamatta tätä. Yhteisön lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että tietojen on oltava tarpeellisia, ei pelkästään hyödyllisiä. Jos yhteisön lainsäädäntö on muuttunut, olkaa ystävällinen ja kertokaa siitä meille, ja jos se ei ole muuttunut, velvollisuuteenne on osoittaa, että PNR-tiedot ovat tarpeellisia eivätkä pelkästään hyödyllisiä.

Australian osalta, mitä mieltä meidän on keskustella tänään Australian kanssa tehdystä PNR-sopimuksesta, kun se on jo allekirjoitettu ja sinetöity? Ei tämä ole teoreettinen kysymys. Kute tiedätte, Yhdysvaltojen tapauksessa Yhdysvallat aloitti yksittäisten Euroopan unionin jäsenvaltioiden painostamisen jo ennen kuin PNR-sopimuksen muste oli ehtinyt kuivua ja vaati jopa enemmän tietoja kuin mistä PNR-sopimuksessa määrättiin korvauksena siitä, että ne sisällytettiin viisumivapausohjelmaan. Tietoja ja henkilötietoja vaadittiin yli PNR-sopimuksessa asetettujen vähäisten mutta silti voimassa olevien rajoitusten.

Presidentti Bush hyväksyi kuusi Euroopan valtiota ohjelmaan kaksi päivää sitten ylenpalttisessa seremoniassa, mutta ilmoitti, että kuutta muuta valtiota, muun muassa Kreikkaa, ei hyväksytä. Tällainen selkeä painostus tiettyjä Euroopan valtioita kohtaan, jotta ne hyväksyisivät perustuslakinsa ja lainsäädäntönsä vastaisia ehtoja tai, mikä vielä pahempaa, mukauttaisivat ulkopolitiikkaansa kolmannen maan toiveiden mukaisesti – kuten Kreikan tapauksessa olemme kuulleet – edellyttää komission välittömiä tutkimuksia ja asiaan puuttumista sekä neuvoston tuomiota. Valitettavasti ja itselleen häpeäksi neuvosto ei ole täällä tänään edustettuna.

  Dumitru Oprea (PPE-DE). – (RO) Tapa, jolla pyritään keräämään henkilötietoja mahdollisten ongelmien tai henkilökohtaisten tapausten ehkäisemiseksi (kuten komission jäsen Barrot todella sanoi: "terrorismin ja vakavien rikosten torjunta ... tulevien tapahtumien, ei jo toteutuneiden tapahtumien") on räikeää ihmisoikeuksien rikkomista, puhumattakaan alan henkilötietojen suojaa ja näiden tietojen vapaata liikkuvuutta koskevan lainsäädännön rikkomisesta.

Katsomme, että kun tehdään henkilöä koskevia päätöksiä, tämä on joko alusta alkaen tunnustettava ihmisoikeuksien rikkomiseksi tai sitten on sovittava, että kyseisen henkilön on annettava suostumuksensa, ja silloinkin vain sillä olettamuksella, ettei muiden turvallisuuteen kohdistu uhkaa. Tämä keskiaikaisten linnoitusten tyyppinen strategia, jota keskustelussamme esitettiin, on ristiriidassa lentokentillä käytetyn avoimien ja turvallisten järjestelmien strategian kanssa.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Päätöksessä matkustajatietorekisterin perustamisesta todetaan, että tiedot välitetään edelleen tapauksissa, joissa lennetään EU:sta kolmansiin maihin, joiden kanssa Euroopan unioni on allekirjoittanut henkilötietojen suojaamista koskevan sopimuksen. Arvoisa komission jäsen, mainitsitte, että eräät jäsenvaltiot ovat jo panneet täytäntöön erityistä kansallista lainsäädäntöä. On tärkeää, että lainsäädäntö hyväksytään demokraattisesti, mikä tarkoittaa kansallisten parlamenttien osallistumista päätöksentekoon.

Haluan kiinnittää huomionne siihen, että jäsenvaltion lainsäädäntöä ei tältä osin sovelleta toisten jäsenvaltioiden kansalaisiin. Jos esimerkiksi Romanian kansalaisen on lentääkseen Australiaan valittava kansainvälinen reitti, joka lähtee toisesta jäsenvaltiosta, Romanian kansalaisen olisi tunnettava kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö ja erityisesti annettava suostumuksensa henkilötietojensa keräämiseen ja käsittelyyn. Minun tietääkseni Euroopan parlamentin kuuluisi osallistua komiteamenettelyn kautta sopimuksiin, joita yhteisö allekirjoittaa kolmansien maiden kanssa tällä alalla.

  Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kaksi lyhyttä huomautusta. Ensinnäkin pyytäisin komission jäsentä välittämään sisäministereille tänään kuullut huolet. Meille on kerrottu, että PNR-tiedot tarjoavat mahdollisuuden rikosten torjuntaan. Monet ovat täällä parlamentissa todellakin vakuuttaneet sitä. Meitä huolestuttaa kuitenkin se, onko tämä oikeasuhteista. Varastoimme miljoonia, jopa miljardeja tietoja kymmeneksi vuodeksi kenties muutamaa tapausta varten. Onko tämä oikeasuhteista? Tämä huolestuttaa meitä kaikkia.

Toinen seikka, jonka haluan sanoa, on, etten ymmärrä miksi me puhumme Euroopan PNR-järjestelmästä. Tarkasteltavana oleva ehdotus koskee 27 kansallisen PNR-järjestelmän kehittämistä, ei EU:n järjestelmää. Jos jäsenvaltioilla on näin polttava tarve saada rikollisuuden torjuntaan sovellettava väline, ehdotamme, että sisäministerit menevät kansallisiin parlamentteihinsa keskustelemaan tästä ja panemaan sen täytäntöön siellä. Yhteisistä tietostandardeista keskusteleminen on asia erikseen, mutta sen asettaminen oikeus- ja sisäasioiden neuvoston pakolliseksi tavoitteeksi on toinen asia. Minusta tuntuu, etteivät sisäministerit ole saaneet vietyä asiaa läpi kotimaissaan, kansallisella tasolla, joten he pyrkivät tekemään sen neuvoston kautta. Tämän vuoksi meidän on kieltäydyttävä tästä.

  Bogusław Liberadzki (PSE). – (PL) Arvoisa komission jäsen Barrot, olen iloinen mahdollisuudesta keskustella asiasta kanssanne, vaikkette enää olekaan liikenneasioista vastaava komission jäsen. Minulla on kuitenkin monia iloisia muistoja yhteistyöstä kanssanne tuolta ajalta. Tietojen vaihdon osalta muistan kuitenkin keskustelumme liikenne- ja matkailuvaliokunnassa, kun tarkastelimme matkustajien turvallisuuden ja henkilötietojen suojaamisen kaltaisista asioista estääksemme niitä joutumasta vääriin käsiin. Nämä ovat hyvin tärkeitä asioita. Tämän vuoksi katson, että tiedon levittäminen, olosuhteet ja tiedon vastaanottajat, saatavuuden periaate ja tavoitteet ovat kaikki sopimuksen kannalta tärkeitä asioita.

Olemme varovaisia yhteistyössämme Yhdysvaltojen kanssa. Tiedämme, kuinka tärkeä valtio on. Kehotan teitä kuitenkin pitämään mielessä, että meidän eurooppalaisten olo tehdään usein epämukavaksi lentokentillä. Emme saa unohtaa sitä. Kiitos.

  Luis de Grandes Pascual (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, terrorismi ja vakava järjestäytynyt rikollisuus ovat globaaleja ilmiöitä. Niiden torjuntakeinojen on siis oltava oikeasuhteisia ja tehokkaita.

Panin huolellisesti merkille kysymyksiin annetut vastaukset. Vastaukset olivat aivan oikeita. On totta, että on vaadittava takeita ja että tämä on arkaluontoinen asia. On kuitenkin myös totta, että on täysin tuomittavaa tarjota globaalia ja yhdenmukaista ratkaisua.

Jokseenkin terrorismista erillään olevat henkilöt ovat pikemminkin huolissaan henkilökohtaisista takeista. Minä olen huolissani sekä yksilökohtaisista että yleisistä takeista. On hyvin tärkeää, että aloitamme sieltä, mistä voimme. Jos meidän on aloitettava lentoliikenteestä, koska lentoliikenteen harjoittajilla jo on nämä tiedot, silloin meidän on aloitettava sieltä.

Vaadimme takeita, arvioimme soveltamisalan ja aloitamme kansainvälisestä liikenteestä. On kuitenkin pantava merkille, että sen jälkeen siirrymme kansalliseen liikenteeseen, sillä terroristit eivät useimmiten tule ulkopuolelta vaan ovat kotoperäisiä. Kysykää vaikka Yhdysvalloilta ja kaikilta muiltakin, sillä näin asia on ja näin meidän on sitä käsiteltävä vastaisuudessa.

  Jacques Barrot, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia puheenvuoron käyttäneitä Euroopan parlamentin jäseniä ja voin vakuuttaa teille, että olen varmasti paikalla tällä viikolla kokoontuvassa neuvostossa, jossa kerron täällä esitetyistä huomautuksista.

Aluksi haluan muistuttaa, että mielestämme PNR-järjestelmän hyödyllisyyttä ei voida sivuuttaa terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Monet teistä tunnustivat tämän avoimesti. Emme siis selviä ilman PNR-järjestelmää, ja minun on kerrottava teille, ettei järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaava komission jäsen ole halukas luopumaan hyödyllisistä resursseista. Meidän on kuitenkin myös käytettävä järjestelmää asianmukaisesti, ja tässä olen samaa mieltä kanssanne, tarkoitusperät ja oikeasuhteisuus ovat tärkeitä. Meidän on pidettävä kiinni tarkoitusperistä ja – kuten jäsen In 't Veld totesi – tarkoitusperät on ilmaistava tarkkaan ja oikeasuhteisuus on taattava. Minun on vastattava yhteen jokseenkin kiivaan jäsen Lambrinidisin erityisesti mainitsemaan seikkaan. Yhdysvaltojen ja EU:n välisessä sopimuksessa tarkoitusperä on terrorismin ja rikollisuuden torjunta, piste. Tämän vuoksi meidän on varmistettava oikeasuhteisuus ja tarkoitusperä.

Arvoisa jäsen Ludford, kannatan suuresti sitä, mitä monet teistä sanoivat tarpeesta varmistaa, ettei tietoja säilytetä sen jälkeen kun niitä on käytetty tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Olette oikeassa sanoessanne, että meidän on vältettävä kaikenlaista tallentamista, joka voisi myöhemmin johtaa perusoikeuksien kannalta tuomittavaan käyttöön.

Seuraavaksi haluan tarkastella demokraattista valvontaa, ensinnäkin EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa. On hyvin selvää, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 ja 38 artiklan mukaan kansainvälisissä neuvotteluissa neuvotteluja johtaa puheenjohtajavaltio, jota komissio avustaa tarvittaessa. Perussopimuksen 24 artiklassa ei velvoiteta puheenjohtajavaltiota tiedottamaan parlamentille tai kuulemaan parlamenttia, joten on puheenjohtajavaltion tehtävä tarvittaessa tiedottaa parlamentille neuvottelujen tilasta. Komissio voi kuitenkin puheenjohtajavaltiota kuultuaan ja asianmukaisen tilaisuuden tarjoutuessa tiedottaa parlamentille tällaisten asioiden edistymisestä. Vakuutan teille, ettei mikään muu Euroopan ulkopuolinen valtio ole tähän mennessä esittänyt PNR-neuvotteluja, joten asia on selvä. Jos näin tapahtuisi, uutena alasta vastaavana komission jäsenenä pyytäisin varmasti puheenjohtavaltiolta luvan tiedottaa asiasta vastaavalle parlamentin valiokunnalle neuvottelujen etenemisestä. Haluan tehdä tämän sitoumuksen teille.

Kolmanneksi – jäsen Weber viittasi juuri tähän – kyllä, on olemassa 27 kansallista järjestelmää, mutta järjestelmät eivät ole kovin erilaisia, ja kansallisia parlamentteja on kuultu asiasta. Minun tietojeni mukaan kansallisilla parlamenteilla on ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja lähettää meille huomautuksiaan. Arvoisa puhemies, olen täysin tietoinen siitä, etten ole vastannut kaikkiin huomautuksiin, mutta tulemme tarkastelemaan useita hyvin perusteltuja huomioita. Uskon todella – ja tulkitsen nyt keskustelun henkeä – ettemme voi luopua resurssista, jos se voi olla hyödyllinen. On sanottu, ettei tehokkuutta ole osoitettu. Vaikka tämä onkin totta, jotain näyttöä on kuitenkin saatu, ja kuten hetki sitten sanoin, suljetussa kokouksessa annetuissa tiedoissa useat todistajat kertoivat, että PNR-järjestelmä voi olla hyödyllinen. Olen edelleen vakuuttunut siitä, että se voi olla hyvin hyödyllinen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Koska näin on, on noudatettava tarkoitusperiä. Meidän on vältettävä tietojen tallentamista ja tämän vuoksi tarvitsemme varsin tiukkatasoista valvontaa. Tämän vuoksi meidän on minusta otettava kaikki tietosuojaelimet mukaan toimintaan, kuten lopuksi totesin. Osallistuin torstaina tietosuojasta Euroopassa vastaavien elinten enemmistön järjestämään tietosuojakokoukseen ja sain vaikutelman, että jäsenvaltioissa on nyt kasvava halu luovuttaa tietosuojatehtävät riippumattomille viranomaisille, joiden ääni tulee todennäköisesti kuulumaan.

Tämän halusin sanoa hyvin mielenkiintoisen ja minulle hyvin hyödyllisen keskustelun päätteeksi, ja kerron tästä keskustelusta jäsenvaltioille ja niiden ministereille. Minä sitoudun tähän.

  Sophia in 't Veld, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen vastauksestaan ja keskustelen hänen kanssaan mielelläni kaikista yksityiskohdista. Palaan vielä lyhyesti tarkoitusperiin, sillä on paljon väärinkäsityksiä siitä, mitä PNR-tiedoilla voidaan ja mitä ei voida tehdä. PNR-tiedot ovat nyt jo saatavilla ilman EU:n PNR-järjestelmää etsintäluvalla ja perustellusta syystä. Tarvetta laajempaan rajoittamattomaan toimivaltaan ei kuitenkaan ole osoitettu. En siis kiistä itse PNR-tietojen hyödyllisyyttä, kiistän niiden laajan keräämisen ja automaattisen analysoinnin hyödyllisyyden.

En ole mielipiteineni yksin, olen hyvässä seurassa. Tietosuojaviranomaiset ovat samaa mieltä, mutta heistä ei piitata. Samaa sanovat lentoliikenteen harjoittajat. Lentokenttien turvallisuusasiantuntijat sanovat samaa, ja lainaan Yhdysvaltojen turvallisuusministeriön tilaamaa raporttia – jonka toimitan teille mielelläni. Siinä todetaan seuraavaa: "terroristien automaattinen tunnistaminen tiedonlouhinnan tai muun tunnetun menetelmän avulla ei ole tavoitteena toteutettavissa". En ole keksinyt tätä. Nämä ovat Yhdysvaltojen turvallisuusministeriön palkkaamia turvallisuusasiantuntijoita.

Hyödyllisyydestä on näyttöä, kuten totesitte, arvoisa komission jäsen, mutta se liittyy huumekauppaan, laittomaan maahanmuuttoon tai muihin tarkoitusperiin. Tämä voi tulla teille yllätyksenä, mutta minä en edes vastusta PNR-tietojen käyttöä näihin tarkoitusperiin. Meidän on kuitenkin määritettävä tarkoitusperät hyvin täsmällisesti oikeasuhteisuuden ja riittävien oikeudellisten takeiden varmistamiseksi.

Haluaisin päättää puheenvuorooni hyvin henkilökohtaiseen huomioon. Olen hyvin tyytymätön tapaan, jolla olemme väitelleet PNR-järjestelmistä nyt jo viiden vuoden ajan, neuvoston ja komission vain rynniessä eteenpäin kuin hallinnasta karannut juna. Irlantilaisille EU:n kansalaisille haluan sanoa, että jos haluatte minun tavoin lopettaa tällaisen epädemokraattisen ja kaikkea muuta kuin avoimen päätöksenteon, olkaa hyvät ja äänestäkää uuden EU:n perussopimuksen puolesta.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona.