Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/0063(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0340/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0340/2008

Keskustelut :

PV 20/10/2008 - 18
CRE 20/10/2008 - 18

Äänestykset :

PV 21/10/2008 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0487

Puheenvuorot
Maanantai 20. lokakuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

18. Turskakantojen elpyminen (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Niels Buskin kalatalousvaliokunnan puolesta esittämä mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 423/2004 muuttamisesta turskakantojen elpymisen osalta ja asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (KOM(2008)0162 – C6-0183/2008 – 2008/0063(CNS)) (A6-0340/2008).

 
  
MPphoto
 

  Niels Busk, esittelijä. (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, komissio on tehnyt hyvän ja rakentavan ehdotuksen, jolla tarkistetaan turskakantojen elpymistä koskevaa nykyistä suunnitelmaa esimerkiksi Pohjanmerellä, Skagerrakissa ja Kattegatissa. Nykyisen suunnitelman olemassaolosta huolimatta turskaa pyydetään edelleen enemmän kuin mitä syntyy lisääntymällä. Elvytyssuunnitelmaan on sisällytetty Kelttienmeri, koska uusien arvioiden mukaan sen turskakannat kärsivät myös liikakalastuksesta ja ovat huonossa kunnossa.

Näiden muutosesitysten tavoite on varmistaa turskakantojen elpyminen seuraavan viiden ja kymmenen vuoden välillä. Tavoite pyritään saavuttamaan vähentämällä kalastuskuolevuutta 10−25 prosentilla kalakannan kunnosta riippuen. Tätä täydennetään pyyntiponnistusta koskevalla asetuksella sekä seuranta- ja valvontasäännöksillä. Tavoitteet on tarkistettava kestävän enimmäistuoton saamiseksi, vaikka valtamerien olosuhteet ovat muuttuneet ilmaston maailmanlaajuisen lämpenemisen seurauksena. Pyyntiponnistuksen hallinnointijärjestelmää on yksinkertaistettava. Siitä on tullut vähitellen niin monimutkainen, että tarvitaan uusi järjestelmä, joka perustuisi jäsenvaltioiden hallinnoimiin pyyntiponnistuksen enimmäistasoihin. Tämä tarjoaisi lisää joustoa, ja näin ollen täytäntöönpano tehostuisi.

Suunnitelmaa on mukautettava elpymisen eri tasojen mukaisesti, ja tästä syystä käyttöön otetaan modulaarinen strategia, jossa kalastuskuolevuuden tasoa mukautetaan sen mukaan, millaiselle elpymistasolle on päästy. On otettava käyttöön selkeät säännöt, joita on sovellettava, jos tutkijat eivät pysty esittämään tarkkoja arvioita kannan tilasta. Poisheittoja on vähennettävä ottamalla käyttöön uusia mekanismeja, joilla kalastajia kannustetaan mukaan ohjelmiin, joissa pyritään välttämään turskan pyyntiä. Yleisesti ottaen komissio esittää turskan nykyisen elvytyssuunnitelman muuttamista, jotta suunnitelmaa voidaan täydentää, jotta sitä voidaan ajantasaistaa uuden tilanteen mukaiseksi, jotta sitä voidaan yksinkertaistaa ja tehostaa ja jotta sen täytäntöönpanoa, seurantaa ja valvontaa voidaan helpottaa.

Suurimmat sallitut saaliit (TAC): otetaan käyttöön uusia sääntöjä suurimpien sallittujen saaliiden toteamiseksi. Kantojen kokoa mitataan suhteessa joko vähimmäismäärään tai tavoitemäärään. Kun TAC:it otetaan käyttöön, neuvoston on vähennettävä myös turskamäärää, joka vastaa oletetun poisheiton kokonaismäärää ja joka lasketaan pyydetyn turskan kokonaismäärän mukaan. Kun TAC:it vahvistetaan, kalastuskuolevuutta edistävät muut tekijät aiheuttavat myös merkittävän muutoksen pyydetyn turskan kokonaismäärän osalta.

Komission tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea tekee joka kolmas vuosi arvion turskakantojen elpymisestä. Jos kantojen elpyminen ei ole tyydyttävää, komissio vahvistaa edellä mainittuja sääntöjä alemman TAC:in sekä pienemmän pyyntiponnistuksen.

Olen tehnyt esittelijän asemassani useita tarkistuksia komission ehdotukseen, ja myös kollegani ovat esittäneet joitakin tarkistuksia. Tärkein tarkistus koskee viitevuosien 2005−2007 korvaamista vuosilla 2004−2006, koska vuotta 2007 koskevat tiedot ovat niin uusia, että emme voi olla niistä varmoja, joten on parempi käyttää tietoja, joista olemme varmoja.

Huomioon otetaan se, että turskakannat on saatu elvytettyä tiettynä ajankohtana, jonka vuoksi emme voi pelkästään tehdä vähennyksiä, vaan tarvitaan muutoksia. Järjestelmää tietynlaisen pyydysryhmän siirtämisestä toiseen tehdään joustavammaksi, jotta olisi mahdollista vastata ulkoisiin olosuhteisiin, kuten nouseviin polttoainekustannuksiin, jotka ovat parin viime vuoden laskun jälkeen nousseet erityisen korkealle tasolle. Alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien on osallistuttava asiaan mahdollisimman paljon. Sekä kalastajia että jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön toimia, joilla kalastuskuolevuutta ja poisheittoa vähennetään.

Haluaisin lopuksi kiittää puheenjohtajavaltiota Ranskaa ja komissiota heidän erityisen rakentavasta yhteistyöstään.

 
  
MPphoto
 

  Joe Borg , komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kalatalousvaliokuntaa ja sen esittelijää Niels Buskia tästä perusteellisesta ja harkitusta mietinnöstä.

Olen tyytyväinen, että parlamentti yhtyy komission näkemykseen turskakantojen elpymisestä. Kalastuskuolevuus on liian suuri. Turskan määrä on liian vähäinen. Vaikka joillain alueilla on enemmän keskenkasvuisia kaloja kuin viime vuosina, tässä asiassa on enemmän kyse mahdollisuudesta kuin elpymisestä.

Olen myös tyytyväinen, että parlamentti on samaa mieltä tarpeesta sisällyttää ehdotukseen Kelttienmeri sekä vähentää merkittävästi kalastuskuolevuutta TAC:eilla ja pyyntiponnistusten rajoittamisella. Olen samaa mieltä monista parlamentin ehdottamista tarkistuksista, mutta en voi hyväksyä suoraan parlamentin esityksiä. Syy on ainoastaan se, että vastaavia säädöstekstejä on jo olemassa tai niitä kehitetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, enkä halua vesittää parhaillaan käynnissä olevien teknisten keskustelujen tuloksia.

Nyt yksityiskohtiin. Hyväksyn tarkistuksenne 1, 4, 5, 6, 7, 9, 13, 14 ja 16. Olen periaatteessa samaa mieltä tarkistuksesta 2, mutta komission ja neuvoston toimivallat on jo vahvistettu EY:n perustamissopimuksessa ja alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien tehtävä esitetään perusasetuksen 31 artiklassa.

Poisheiton rajoittamista koskevan tarkistuksen 3 osalta olen laatinut erillistä aloitetta. Tiedätte, että komissio antoi keväällä 2007 tiedonannon poisheitosta. Sitä seuraa piakkoin asetusehdotus.

Tarkistuksen 7 osalta hyväksyn, että erittäin merkittävässä riskitilanteessa TAC:in enimmäistasoon olisi sovellettava 15 prosentin raja-arvoa. Neuvoston olisi kuitenkin säilytettävä mahdollisuus yli 15 prosenttia suuremmasta vähennyksestä.

Tarkistuksen 8 osalta hyväksyn viittaukset hylkeiden tappamien turskien määrään sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksen turskakantoihin, kun suunnitelmaa tarkastellaan uudelleen.

Tarkistuksen 10 osalta viittaus pyyntiponnistuksen rajoittamiseen on oikeutettu. Jos viitataan määritykseen, se merkitsisi, että pyyntiponnistusta ei mitattaisi eikä hallittaisi. En voi sen vuoksi hyväksyä tätä tarkistusta.

Tarkistuksen 11 osalta voin harkita uudelleen perustasoa kilowattipäivien laskemiseksi. Jäsenvaltioiden on osallistuttava kuitenkin tähän keskusteluun.

Tarkistuksen 12 osalta, ehdotetun 8 a artiklan 3 kohdan tekstistä totean, että se oli todellakin epäselvä, ja laadimme sen selkeyden vuoksi uudelleen.

Tarkistuksen 15 osalta totean, että ehdotus kapasiteetin korvamerkinnästä oli liian rajoitettu ja sillä voitiin estää kalastuslaivastojen toiminnan uudelleenjärjestely. Keskustelen edelleen jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten tarjotaan sopivaa joustoa, mutta samalla varmistetaan, että pyyntiponnistus ei lisäänny. Sen vuoksi pitäisin parempana, että olemassa olevaa tekstiä parannetaan sen sijaan että se poistetaan.

Tarkistuksen 17 osalta voin hyväksyä periaatteen pyyntiponnistuksen siirrosta, jos siihen sovelletaan korjauskerrointa, jossa otetaan huomioon turskanpyynnön merkitys eri aloille. Aihe on kuitenkin monimutkainen ja sitä on tarkasteltava enemmän.

Tarkistuksesta 18: en voi oikeudellisista syistä hyväksyä, että viittaus päätöksentekomenettelyyn poistetaan. Kyseistä menettelyä edellytetään EY:n perustamissopimuksessa.

Kiitän teitä huomiostanne ja tätä asiaa koskevista rakentavista puheenvuoroistanne.

 
  
MPphoto
 

  Cornelis Visser, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, keskustemme tänään Niels Buskin mietinnöstä, joka koskee komission ehdotusta Euroopan vesialueiden turskakantojen nopeammasta elpymisestä. Haluaisin kiittää esittelijä Niels Buskia hänen mietinnöstään.

Turska on tärkeä kalalaji EU:lle. Se oli aikaisemmin peruselintarvike ja sitä syötiin kalliimman lihan sijasta, mutta näinä päivinä turska on ylellinen kalalaji, jota on saatavissa vain korkeaan hintaan. Turskan tarjonta on vähentynyt tasaisesti 1980-luvun loppupuolen ja 1990-luvun alkupuolen jälkeen. Kaikenlaisten luonnollisten syiden, kuten Pohjanmeren lämpenemisen ja pakkastalvien puutteen, lisäksi tämä aiheutuu turskan intensiivisestä kalastuksesta. Komissio haluaisi puuttua erityisesti tähän seikkaan uudessa turskan elvytyssuunnitelmassa.

Voin olla samaa mieltä siitä komission tavoitteesta, että turskan kalastuksen rajoittamista koskevaa lainsäädäntöä yksinkertaistetaan. Nykyinen asetus on liian monimutkainen ja aiheuttaa kalastajille ja tarkastajille tulkintaeroja. Yksinkertaistamisella tähän ongelmaan ainakin vastattaisiin. Myös Alankomaiden kalatalousalan kannalta on välttämätöntä, että me säilytämme EU:n tasolla turskakantojen elvytystoimenpiteet.

Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutukseen on tarvittu aikaa. Pohjanmeren turskakannat ovat elpyneet huomattavasti yli 18 kuukauden aikana. Parlamentti itseni mukaan lukien haluaisi ottaa kalatalousalan ja alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat enemmän mukaan toteutettavaiin toimiin. Tällä parannetaan toimen kannatusta alalla. Sikäli kuin ymmärrän, uudet säännöt ovat askel oikeaan suuntaan. Jäsenvaltiot voivat säännellä turskan kalastusta tehokkaammin, ja kalastajat tietävät paremmin, mikä on sallittua.

Vasta neljän tai kuuden vuoden kuluttua on selvää, ovatko toteuttamamme toimet tehokkaita. Kehottaisin sen vuoksi komission jäsentä käyttämään tarpeeksi aikaa toteutettujen toimien arvioimiseksi ennen kuin luodaan uusia toimenpiteitä. Jos näin ei toimita, kalastajilla on edessään mahdoton tilanne.

 
  
MPphoto
 

  Ole Christensen, PSE-ryhmän puolesta.(DA) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää esittelijä Niels Buskia hänen rakentavasta yhteistyöstään tämän mietinnön valmistelussa. Minusta me saavutimme tyydyttävän tuloksen. Tarkistuksiemme vuoksi järjestelmästä tulee yksinkertaisempi, joustavampi, tehokkaampi ja vähemmän byrokraattinen. Tarkistaessamme komission ehdotusta katsomme esimerkiksi, että turskan elvyttämissuunnitelma on suuressa määrin riippuvainen siitä, että kalasaaliita ei pureta syyllistymällä laittomaan, ilmoittamattomaan ja sääntelemättömään kalastukseen. Seuranta ja valvonta ovat tärkeitä välineitä, joilla varmistetaan kalatalousalan säännöksien täytäntöönpano. Lisäksi kalastalousalan ja alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien pitäisi osallistua tiiviimmin arviointiin ja päätöksentekoprosessiin, jotta huomioon otetaan erityiset alueelliset ominaispiirteet sekä hallintaa koskevien toimenpiteiden tulevan kehittämisen ja laajentamisen tarve. Elvytyssuunnitelman tehokas täytäntöönpano edellyttää, että kaikki osapuolet osallistuvat asiaan. Näin varmistetaan legitiimiys ja säännösten noudattaminen alueellisella tasolla. Korostamme myös mietinnössä sitä seikkaa, että elvytyssuunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia kalatalousalaan sekä paikallisten yhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Sen vuoksi komission olisi turskakantojen parantuessa tarkasteltava pyyntiponnistusta koskevaa järjestelmää.

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI). (EN) Arvoisa puhemies, komission toistuvan valituksen ja tämän mietinnön kohde on edelleen vähenemässä olevat turskakannat. Kuitenkin me laskemme EU:ssa 50 miljoonan euron edestä kuollutta turskaa takaisin mereen. Miksi? Järjettömän poisheittämistä koskevan politiikkamme vuoksi. TAC:it on asetettu niin matalalle tasolle, että poisheittäminen on äärimmäisen laajamittaista. Luultavasti jokaista turskaa kohden heitetään pois toinen turska. Me vähennämme TAC:eja vuodesta toiseen ja aiheutamme sen vuoksi lisää poisheittämistä, joten pidämme siten yllä näitä tuhoisia ja ekologisesti järjettömiä toimia.

Sekä turskan säilyttäminen että sen poisheittäminen vähentää biomassaa. Luulen, että TAC:eja lisäämällä vähentäisimme vastaavasti poisheittämistä ja parantaisimme elintarvikkeiden toimitusta. Emme kuitenkaan hävittäisi enempää biomassaa, mitä tällä hetkellä teemme poisheittämisen vuoksi. Tämä on mielestäni turskan pyyntien välttämistä koskevien suunnitelmien lisäksi oikea toimintatapa, ja näin tähän politiikkaan saataisiin jotain järkeä.

 
  
MPphoto
 

  Struan Stevenson (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, minun on kiitettävä hyvää ystävääni Niels Buskia hänen urheasta yrityksestään saada aikaan jälleen uusi turskan elvytyssuunnitelma. Vuonna 1999 tapahtuneesta valinnastani lähtien meillä on ollut joka vuosi turskan elvytyssuunnitelma.

Jokaisessa turskan elvytyssuunnitelmassa otetaan käyttöön vieläkin tiukempia määräyksiä ja ankarampia toimenpiteitä. Koska turskaa pyydetään muiden lajien, kuten katkarapujen, valkoturskan ja koljan joukossa, meillä on poisheittämistä koskevia ongelmia, joista Jim Allister juuri puhui. Pelkään pahoin, että Niels Busk matkii tässä tapauksessa hänen kuuluisaa tanskalaista esi-isäänsä kuningas Canutea, joka oli Tanskan ja Englannin kuningas 10. vuosisadalla ja istui tunnetusti valtaistuimellaan meren rannalla ja kielsi vuoroveden tulon. Historian tiedoista käy ilmi, että hän kastui pahasti ja välttyi täpärästi hukkumasta. Uuden turskan elvytyssuunnitelman − eli hallinnointisuunnitelman, jolla autetaan turskakantaa elpymään − käyttöönottoa koskevissa pyrkimyksissä pyritään itse asiassa uhmaamaan luontoa samalla tavalla. Tiedämme, että ilmastonmuutos on aiheuttanut sen, että Pohjanmeri on lämmennyt yhdellä ja puolella asteella ja että planktonlaji, joita turskan poikaset syövät, on siirtynyt satoja maileja pohjoiseen, minkä vuoksi suurin osa Euroopan kaupoissa myytävistä täysikasvuisista turskista on peräisin Norjasta, Färsaarilta ja Islannista. Turskakanta ei elvy ennen kuin Pohjanmeri jäähtyy uudelleen, ja millään meidän käyttöön ottamallamme raskaalla hallintosuunnitelmalla ei ole merkitystä.

Olen tässä yhteydessä hyvin tyytyväinen kuullessani komission jäsenen sanovan tänä iltana, että hän hyväksyy tarkistukseni, jonka perusteella tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutusta turskan elpymiseen sekä hylkeiden tappamien turskien aiheuttamaa vaikutusta. Pohjanmerellä on nyt 170 000 harmaahyljettä, joista jokainen syö kaksi tonnia kalaa päivässä. Siihen sisältyy paljon turskaa. Aikaisemmin ei ollut poliittisesti korrektia mainita hylkeitä mitenkään. Se, että hylkeiden turskakantaan aiheuttamaa vaikutusta edes tarkastellaan, on mielestäni erittäin tärkeä askel tänä iltana. Suosittelen kuningas Canutea parlamentille ja toivon, että hänen mietintönsä hyväksytään.

 
  
MPphoto
 

  Zdzisław Kazimierz Chmielewski (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, neuvoston asetus merkitsee uutta pyrkimystä saada aikaan tasapaino luonnonvarojen nykyistä tilaa koskevien tietojen sekä sen luonnollisen pyrkimyksen välillä, että täytetään Euroopan kalastuksen hoitamista ja hallinnointia koskevat vaatimukset. Esittelijä on tuonut selkeästi esille, että tämä on jälleen kerran osoitus vanhasta ongelmasta. Hän on korostanut selvää ristiriitaa, mikä vallitsee resurssien suojelemisen jalon tarkoituksen ja niiden tilan selvittämistä koskevien todellisten mahdollisuuksien välillä.

Lainsäädännön laatijat ovat enemmän kuin koskaan samaa mieltä tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean kanssa siitä, että kalastajille ei anneta tarpeeksi luotettavaa tietoa suurimpia sallittuja saaliita koskevien ymmärrettävien näkemysten osalta. Samalla kuitenkin unionin toimielimet, jotka eivät epäilemättä halua, että niitä pidetään toimettomina, suosittelevat laatimaan säännöksiä, joilla varmistetaan TAC:ien johdonmukainen soveltaminen, vaikka tiedetään, että tiedot ovat riittämättömät. Tämä jo todettiinkin. Kalastajat, jotka odottavat pyyntiponnistuksen vahvistusta pitävät tätä lähestymistapaa tarpeettoman varovaisena ja epäasianmukaisena järkevän kalastuspolitiikan kannalta. Olen yrittänyt ymmärtää erikoista menetelmää, jotka tällä alalla vastuussa olevat ovat ottaneet käyttöön. Minusta on kuitenkin varoitettava esittelijää pyyntirajoitusten lisäämisen aiheuttamista yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä kalastajien toimiin sovellettavista harmillisista hallinnollisista rajoituksista. Kalastajat tukevat yhä useammin tutkijoita, jotta merten biomassan todellinen tila voidaan selvittää. Puolan kalastajat ovat yhtyneet lisääntyvään kritiikkiin vanhoista tiedoista, jotka perustuvat liikaa arvioihin. Nyt on ehkä aika ottaa paremmin huomioon kalastajien mielipide. Se perustuu vuosisatoja vanhoihin tietoihin sekä tietoisuuteen siitä, että kalastajat voivat pysyä ammatissaan ainoastaan, jos he noudattavat meriympäristön etua.

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, kaikissa turskan elvytyssuunnitelmissa olisi ensiksi kannustettava niitä jäsenvaltioita ja kalastajia, jotka edistävät turskan kuolleisuuden vähentämistä. Toiseksi olisi rajoitettava sivusaaliita ja lopetettava poisheittäminen: poisheittämisestä olisi luovuttava eikä sitä saisi ainoastaan rajoittaa. Mikään turskan elvytyssuunnitelma ei ole uskottava, ellei siinä oteta huomioon ilmastonmuutoksen vaikutusta turskan syömä- ja lisääntymispaikkoihin, kuten kollegani Stevenson niin kaunopuheisesti esitti hetki sitten. Tällä on oltava keskeinen tehtävä kaikissa turskan elvytyssuunnitelmissa, jos halutaan, että ne ovat vakuuttavia.

Olen samaa mieltä siitä, että sivusaaliiden vähentäminen ohjelmilla, joilla pyritään välttämään turskan pyyntiä, on ensiarvoisen tärkeää. Meidän olisi kuitenkin viitattava tarpeeseen vähentää sivusaaliita ja lopettaa poisheittäminen. Toisin sanoen verkkoon jääneen turskan (sivusaaliin) ja purkamattoman saaliin (poisheittäminen) vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää. Ilman tätä kalastus ei ole kestävää ekologisesti tai taloudellisesti. Irlanti on ehdottanut pilottihanketta vuodelle 2009, jolla vähennetään turskan poisheittoa Kelttienmerellä sijaitsevalla Nephropsin kalanviljelylaitoksella. Toivon, että kalastajat saavat kannustimia ja että heillä on keskeinen tehtävä seurannassa ja valvonnassa. Tämä on hankkeen onnistuneen toteutuksen avain. Minun on kuitenkin esitettävä komission jäsenelle kysymys siitä, mihin esittelijä viittasi "uusina arvioina, että Kelttienmerta hyödynnetään liikaa ja että sitä on valvottava". Kansainvälisen merentutkimusneuvoston mukaan Kelttienmeren alueen vuoden 2009 suurin sallittu saalis oli suositellun rajoissa, mikä osoittaa, että kalakanta on vahvempi kuin muilla elvytyssuunnitelman kattamilla alueilla. Sisällytetäänkö Kelttienmeri elvytyssuunnitelmaan? Pitääkö tämä tehdä vai ei? Ketä kuullaan tieteen alalta?

 
  
MPphoto
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ilmoittaa komission jäsenelle, että turska oli kerran yksi yleisimmistä kalalajeista Irlannin vesillä ja ruokapöydässä. Minun kalastajilleni kalastus on enemmän kuin työpaikka. Se on elämäntapa, perinne ja jopa kutsumus. Monet kalastajat kalastavat useita lajeja, ja heille poisheittäminen merkitsee enemmän kuin haaskaamista ja ristiriitaa: kyseessä on kauhistuttava asia.

Meidän on annettava apua, jotta kalastajat kalastavat valikoivammin. Siten suojellaan turskaa ja toivottavasti samalla vähennetään poisheittämistä. Meidän on alettava käyttää näitä saaliita, ja meidän on käytettävä niitä hyvään tarkoitukseen, purettava ne satamassa ja annettava ne sairaaloille. Meidän on turskan ja muiden kalojen poistoheiton lopettamisen lisäksi saatava päätökseen niiden ja muiden kalalajien poisheittoa koskeva skandaali.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). (PL) Mielestäni Niels Buskin esittämät tarkistukset, jotka koskevat niin sanottua turskakannan elvytyssuunnitelmaa, ovat erittäin tärkeitä tämän lajin kannan palauttamiseksi samalle tasolle, mitä se oli vuosia sitten. Turskakantojen suojeleminen on suurin haaste, johon yhteisen kalastuspolitiikkamme on tartuttava. Olisi muistettava, että turska on yhdessä kilohailin ja makrillin kanssa yksi Euroopan unionin kalastuslaivaston yleisimmin pyytämistä lajeista. Turska on maailmanlaajuisesti toiseksi suosituin laji.

Sen lisäksi, että se on keskeinen saalis, turska on välttämätön myös ekosysteemin asianmukaiselle toiminnalle. Turska rajoittaa luonnollisella tavalla levän leviämistä erityisesti Itämerellä. Tämän tärkeän kalakannan vähentyminen on ilmastonmuutoksen kanssa merkittävä tekijä muutoksissa, jotka vaikuttavat Pohjois-Atlantin ekosysteemiin.

Haluaisin lopuksi esittää Puolan kalastajien kannan. Heistä on tullut virheellisen ja epäoikeudenmukaisen turskan kalastuspolitiikan pääasiallisia uhreja. Kuten parlamentin jäsenet tietävät, Puolan lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettiin aluksi rajoituksia. Tätä seurasi turskakalastuksen kieltäminen. Tällä oli kielteinen vaikutus kalastajien toimeentuloon, ja se puolestaan aiheutti konkurssiuhan Puolan jalostusteollisuudelle. Sen vuoksi esitetyissä tarkistuksissa olisi korostettava erityisesti tutkimusta. Tutkimuksen perusteella voimme selvittää turskakannan tämänhetkisen tilanteen, minkä vuoksi voimme puolestaan toteuttaa realistista kalastuspolitiikkaa. Kiitos, hyvät parlamentin jäsenet.

 
  
MPphoto
 

  Joe Borg , komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää parlamentin jäseniä mielenkiintoisesta keskustelusta, joka osoitti, että parlamentti sitoutuu turskan elvytykseen.

Parlamentin mietinnössä tuetaan suurelta osin ja kannatetaan komission ehdotusta tehdä nykyisestä suunnitelmastamme joustavampi ja tehokkaampi sekä samalla entistä kattavampi. Kuten monet teistä huomauttivat, on osoituksia turskakannan elpymisestä, ja kalastajat kertovat, että turska on palannut vesillemme.

Tämä koskee vain yhden vuoden, vuoden 2005, tilannetta, nyt kuin turska on kasvanut kokoa, ja se jää kiinni verkkoihimme. Meidän on oltava sen vuoksi varovaisia, miten hallitsemme tätä. Jos yhden vuoden tilanteen vuoksi toimimme ennenaikaisesti, joudumme tilanteeseen, jossa tämän kannan mahdollinen elpyminen hukataan. Näin on käynyt jo kahdesti edellisen 15 vuoden aikana, kerran Irlanninmerellä ja kerran Pohjanmerellä. Toimimme ennenaikaisesti yhden vuosiluokan vuoksi, ja jouduimme tilanteeseen, jossa meidän oli aloitettava alusta. Sen vuoksi on tärkeää, että toimimme tavalla, jossa vastuullisen hallinnoinnin perusteella voimme todeta, että meidän olisi kaikin keinoin pyrittävä vähentämään eri toimia ja voimme samalla nähdä, että turskan poisheittämistä vähennetään.

Tämä voidaan saada aikaan tulosperusteisella hallinnoinnilla, joka otetaan käyttöön turskan elvytyssuunnitelmassa. Haluaisin kannustaa jäsenvaltioita työskentelemään kanssamme, jotta saamme aikaan sellaisen turskan elvytyssuunnitelman, joka ajan mittaan elvyttää turskakannan kokonaan.

Haluaisin tämän lisäksi todeta muutaman yleisen näkökohdan poisheittämisestä, koska poisheittäminen ei ole ainoastaan turskaa koskeva kysymys. Puhumme luonnollisesti turskasta, koska se on erityisen tärkeä Pohjanmeren alueelle, mutta meillä on lukuisia muita kalakantoja, joita heitetään pois. Tämä on hyvin herkkä aihe Euroopan unionissa, jossa yleinen mielipide kehittyy hyvin kielteisellä tavalla. Pyrin puuttumaan ongelmaan ja tarkastelen koko asiaa uudelleen, koska tähän mennessä edistyminen on ollut erittäin hidasta. Minusta meidän olisi tarkasteltava kokonaiskuvaa paljon yleisemmin, jotta voimme välittömästi ottaa käyttöön merkittäviä toimia poisheittämisen rajoittamiseksi. Esitän myöhemmin teille ehdotuksia siitä, miten voimme tehokkaasti hillitä poisheittämistä Pohjanmerellä. Keskustelemme myös kumppaneidemme, kuten Norjan, kanssa siitä, miten voimme toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, joilla vähennetään turskan pyyntiponnistusta ja samaan aikaan ottaa käyttöön toimia, joilla erityisesti vähennetään turskan poisheittämistä ja jolla vastataan muiden kalalajien poisheittämistä koskevaan ongelmaan.

Kelttienmeren tilanteesta, johon Avril Doyle viittasi, on todettava, että on totta, että Kansainvälisen merentutkimusneuvoston mukaan kannan tilanne on hieman parempi kuin muilla merialueilla. Kuitenkin se toteaa, että kanta on huonossa kunnossa ja sitä on elvytettävä, joten sen vuoksi sisällytimme sen uuteen turskan elvytyssuunnitelmaan. Se on kuitenkin edelleenkin erittäin huonossa kunnossa. Se, että TAC:it vahvistetaan, ei merkitse, että kanta on hyvässä kunnossa, koska kalastamme suurimmaksi osaksi kestävää tasoa enemmän, ja te otatte käyttöön TAC:it, joiden laajuus pienenisi. Kun kyseessä on todella huono tilanne, se merkitsee, että suurin sallittu saalis on nolla. Kelttienmeren tapauksessa tilanne on jonkin verran parempi, mutta tämän kannan tilanne on edelleen kaikkea muuta kuin hyvä.

Itämeren turskaa koskevasta näkökohdasta haluaisin sanoa, että vaikka se ei kuulu tähän turskan elvytyssuunnitelmaan, niin otimme käyttöön Itämeren turskan elvytyssuunnitelman vuonna 2007. Tänä vuonna, Kansainvälisen merentutkimusneuvoston neuvojen perusteella ja todennäköisesti ei niinkään turskan elvytyssuunnitelman tuloksena vaan Puolan ja puolalaisten kalastajien merkittävien ponnisteluiden ansiosta, itäisen turskakannan erittäin huono tilanne on parantunut, mutta läntisen Itämeren läntisen turskakannan tilanne on huonontunut. Meidän on sen vuoksi toteutettava tiukempia toimenpiteitä Itämeren läntisen turskakannan vuoksi, mutta ehkä soveltaa jonkin verran vähemmän tiukkoja toimenpiteitä itäiseen turskakantaan.

 
  
MPphoto
 

  Niels Busk, esittelijä. (DA) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä ja kollegoitani heidän valtavasta työstään ja erittäin rakentavista tarkistuksistaan, jotka olivat ehdottoman välttämättömiä, jotta tästä elvyttämissuunnitelmasta tulisi mahdollisimman täydellinen.

Haluaisin huomauttaa, että nyt on erittäin tärkeää, että elvytyssuunnitelma onnistuu. Me olemme sen velkaa kalastajille. On myös totta, ja se on mainittu täällä tänä iltana, että olemme puhuneet turskan elpymisen lisäksi myös muista kalalajeista. Olemme puhuneet siitä edellisen kymmenen vuoden ajan saavuttamatta kuitenkaan tavoitetta. Sen vuoksi on tärkeää, että saavutamme sen nyt.

Haluaisin sanoa muutaman sanan laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta. Emme luonnollisesti tiedä, kuinka yleistä se on, mutta en epäile, että sillä on erittäin kielteisiä vaikutuksia elvytyssuunnitelmiin, joita olemme toteuttaneet viime vuosina. Se on häpeällistä kalakantojen kannalta ja se tuottaa häpeää kalatalousalalle sekä koko yhteiskunnalle, ja Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota tähän kerta toisensa jälkeen. On otettava käyttöön paljon parempia ja paljon tehokkaampia valvontatoimia, jotta voimme lopettaa laittoman kalastamisen. Haluaisin myös sanoa, että meidän on sisällytettävä ja määritettävä, kuinka paljon hylkeet, merimetsot ja muut petolinnut kuluttavat. Kyseessä on luonnollisesti ala, jolla ei oteta huomioon kiintiöitä, koska tilanne on lähes sama kuin ilmoittamattoman kalastuksen suhteen.

Poisheittämistä koskeva kysymys on toinen seikka, josta olemme keskustelleet noin kymmenen vuotta. Poisheittämisellä on luonnollisesti väistämättömiä seurauksia kiintiöpolitiikkaan, mutta aivan yhtä tärkeää on se, että heitämme pois täysin syötäväksi kelpaavaa kalaa. Arvoisa komission jäsen, olen luonnollisesti tyytyväinen, että totesitte tänä iltana, että teillä on suunnitelma. Ei ole kuitenkaan ollenkaan hyväksyttävää, että olemme keskustelleet tästä aiheesta kymmenen vuotta, mutta emme ole saavuttaneet yhtäkään tavoitetta. Tämä tilanne on surullinen, ja meidän on tehtävä jotain sen vuoksi. Muutoin myös tämä elvytyssuunnitelma tuomitaan epäonnistumaan.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Bogdan Golik (PSE), kirjallinen. (PL) On täysin ymmärrettävää, että komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset ovat huolissaan turskakantojen kriittisestä tilasta Euroopan unionin merialueilla. Minä olen kuitenkin huolestunut siitä, että Euroopan unionin toimielimet luottavat lainsäädäntöehdotuksissaan ja päätöksissään tietoihin, joita toimittavat komission rahoittamat eri tutkimuslaitokset. Riippumattomiin tutkijoihin viitataan harvoin.

Kiistaa aiheuttavat myös neuvoston asetukset (EY) N:o 812/2004 ja N:o 2187/2005, koska niillä kielletään ajoverkkojen käyttö EU:ssa. Kuukausi sitten meri- ja kalastusasioiden pääosaston kanssa järjestämässäni kokouksessa kävi ilmi, että komissio on päättänyt välttää kaikkia kysymyksiä tästä asiasta. Se ei tarjoa konkreettisia vastauksia eikä täytä edellä mainittujen asetusten mukaisia velvoitteitaan, kun kyseessä on tutkimus, jolla vahvistetaan toteutuskiellon asianmukaisuus.

Turskaa koskevassa kysymyksessä puuttuu esimerkiksi yksityiskohtaisia tilastotietoja alle kahdeksan metriä pitkien alusten saaliista. Minkäänlaista vertailua ei ole tehty jalostettujen kalatuotteiden määrästä verrattuna unionin eri jäsenvaltioiden ilmoittamien saaliiden määrään. Toimielimet eivät ole pystyneet tarjoamaan konkreettisia tietoja ja suunnitelmia. Lisäksi aiheeton yleistäminen tutkimuksessa on osaltaan lisännyt tätä kiistaa.

Kun otetaan huomioon kalastuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen perusta, siitä on tulossa yhä merkittävämpi motiivi kalastajien mielenosoituksille ja protesteille Puolassa ja muissa valtioissa. Monet perheet menettävät elantonsa esimerkiksi kalastuskiintiöiden vähentämisen ja ajoverkkojen käyttöä koskevan kiellon vuoksi.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö