Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 20. lokakuuta 2008 - Strasbourg

20. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille (lyhyt esittely)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Anders Wijkmanin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatima mietintö maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luomisesta Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille (2008/2131(INI)) (A6-0366/2008)

  Anders Wijkman, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on vastaus maailmanlaajuiselle ilmastonmuutosliittoumalle, jonka komissio perusti viime vuoden loppupuolella. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma on periaatteessa erittäin hyvä aloite. Siinä tunnustetaan ennen kaikkea se, että matalan tulotason valtiot ovat erittäin vakavassa vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi.

On kohtalon ivaa, että vuosituhannen kehitystavoitteista sovittiin vain kahdeksan vuotta sitten New Yorkissa. Ilmastonmuutosta tuskin mainittiin, mutta jo silloin oli selvää, että monet matalan tulotason valtiot kärsisivät pahoin ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista.

Kuitenkin tapa, jolla olemme järjestäytyneet kansallisissa järjestöissä, hallituksissa ja niin edelleen − ilmastonmuutos yhdellä puolella ja kehitysyhteistyö toisella puolella − muodosti todellisen esteen sille, että ilmastonmuutoksen tunnustettiin uhkaavan kehitystä ja köyhyyden vähentämistä.

Haaste on luonnollisesti valtava. Jotta matalan tulotason valtioita autetaan sopeutumista, riskien vähentämistä ja vaikutusten lieventämistä koskevissa ponnisteluissa ja jotta pyritään löytämään synergiaetuja, on keskityttävä erityisesti metsänhakkuisiin ja, mikä tärkeintä, kaikkien näiden näkökohtien toteutukseen kehityssuunnitelmissa ja köyhyyden vähentämisessä.

On ratkaisevan tärkeää, että emme toteuta pelkästään erillisiä mukautumishankkeita. Meidän pitää pikemminkin valtavirtaistaa mukautustoimet ja riskien vähentäminen osaksi kehitysyhteistyötä.

Kehitysyhteistyövaliokunnan keskustelun suuri kysymys oli, miten rahoitamme tämän. Komission ehdotus merkitsee ainoastaan 60 miljoonaa euroa. Se on vain pisara meressä. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon kustannuksia aiheutuu riskien vähentämisestä johtuvasta mukautuksesta. Maailmanpankki, Oxfam, YK:n kehitysohjelma ja muut tahot ovat esittäneet arvioita, jotka vaihtelevat 10 miljardin ja 100 miljardin Yhdysvaltojen dollarin välillä vuodessa. Joistakin toimista ei tarvitse maksaa enemmän: jos laaditaan kehityssuunnitelmia ja köyhyyden vähentämistä koskevia strategioita, joissa otetaan huomioon alusta lähtien ilmastonmuutoksen haittavaikutukset, lisäkustannuksia ei välttämättä synny. Olemme tietoisia monista aloista, joille aiheutuu kuitenkin lisäkustannuksia. Niitä ovat muun muassa maanviljelykäytänteet, äärimmäisten sääilmiöiden riskien vähentäminen, merenpinnan nousu ja terveydenhuollon toimenpiteet.

Kysymys kuuluu: mistä ylimääräinen tai täydentävä rahoitus saadaan? Teemme mietinnössä joitain ehdotuksia. Yksi niistä on luonnollisesti käyttää jotain tuloja, joita oletetaan saatavan päästökauppaoikeuksien huutokaupasta tulevaisuudessa. On erittäin tärkeä varata tässä yhteydessä jotain rahoitusta kehitysmaille.

Toinen ehdotus on, että jäsenvaltioiden olisi tuettava komissio aloitetta sen sijaan että ne toteuttavat omia aloitteitaan. Tämä on uusi ala, jossa on järkevää yhdistää voimavaroja.

Lopuksi kaikkea, mitä toteutamme tällä alalla, on tarkasteltava ensi vuonna Kööpenhaminassa käytävien ilmastoneuvotteluiden valossa. Liitteessä 1 mainittujen valtioiden ennakoiva toiminta tällä alalla on ratkaisevaa maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

Kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnössä käsitellään edellä mainittuja asioita monien muiden asioiden lisäksi siten, että komission aloitteita tuetaan ja että ensisijainen tavoite on vahvistaa niitä sisällön ja rahoituksen osalta.

  Joe Borg , komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Anders Wijkmanin mietintöön ja kiitän häntä jatkuvasta tuestaan maailmanlaajuiselle ilmastonmuutosliittoumalle. Olemme kaiken kaikkiaan sitä mieltä, että mietinnössä korostetaan oikeita asioista ja määritellään keskeiset haasteet, joihin kansainvälinen yhteisö joutuu tällä hetkellä vastaamaan, kun se antaa kehitysmaille tukea ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Ensinnäkin arvostamme erityisesti mietinnön ehdotuksia, joiden mukaan maailmanlaajuisesta ilmastonmuutosliittoumasta kehitetään tietojenvaihtokeskus jäsenvaltioiden aloitteille. Olemme samaa mieltä siitä, että kehitysmaiden auttamista koskevat nykyiset toimet tällä tärkeällä alalla ovat hajanaisia ja että niitä ei koordinoida hyvin, ja ne eivät vastaa kaikkien EU:n jäsenvaltioiden allekirjoittamia Pariisin periaatteita avun tehokkuudesta.

Toiseksi on tehty ehdotus maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman pitkäaikaisen rahoitustavoitteen käyttöönottamisesta. On erittäin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot yhtyvät täysin tähän aloitteeseen ja tekevät suurempia julkisen kehitysavun sitoumuksia sekä antavat innovatiivisia rahoituslähteitä maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman käytettäväksi. Olisi hyödytöntä, jos komissio asettaisi yksin rahoitustavoitteen.

Lopuksi käsittelen ehdotusta käyttää osaa tuloista, joita odotetaan saatavaksi EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien päästökauppaoikeuksien huutokaupasta, maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman ja muiden kehitysmaiden ilmastonmuutostoimien rahoittamiseksi. Tarvitsemme etenkin tässä yhteydessä jatkuvaa tukea Euroopan parlamentilta näiden ehdotuksien toteuttamiseksi siten, että päättäjiin pidetään yhteyttä jäsenvaltioiden tasolla.

Mietinnössä korostetaan useita kohtia, joista pyydetään komissiolta lisätietoja erityisesti maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman lisäarvosta. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma on tarkoitettu keskeiseksi osaksi Euroopan unionin ilmastonmuutospolitiikkaa. Tämä politiikka on perinteisesti keskittynyt lieventämistoimiin unionin sisä- ja ulkopuolella. Vihreässä kirjassa ja valkoisessa kirjassa käsitellään pääasiallisesti mukautumistoimia unionin sisällä. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma edustaa mukautumisponnistelujemme ulkoista ulottuvuutta. Lisäksi on tärkeää korostaa, että kansainvälisen yhteisön on päästävä sopimukseen ilmastonmuutossopimuksesta Kööpenhaminassa joulukuussa 2009, jotta vältetään Kioton pöytäkirjan ja tämän sopimuksen välille jäävä aukko ja seurantasopimus. Kehitysmaat liittyvät tällaiseen sopimukseen ainoastaan, jos mukauttamista harkitaan erityisesti. Euroopan unionin on myös omaksuttava johtajan rooli tässä yhteydessä, ja maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma on keino osoittaa sitoumustamme.

Anders Wijkmanin mietinnössä olisi voitu viitata enemmän poliittiseen välttämättömyyteen. Euroopan unioni on myös suurin kehitysavun antaja. Ilmastonmuutos uhkaa selkeästi kehitystä. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman tavoite on sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutuminen tiukasti EU:n kehityspolitiikkaan.

Lopuksi maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma haluaisi soveltaa eri keinoja ilmastoon liittyvän avunannon kehittämiseksi hankerahoituksen ulkopuolella ja ohjelmaperusteisten lähestymistapojen suuntaan. Uskomme, että ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaasti ainoastaan tällä tavalla. Komissio on jo edennyt maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman ensimmäiseen täytäntöönpanovaiheeseen. Se ottaa siinä asianmukaisesti huomioon mietinnön ehdotukset, kuten erityisesti kumppanuusvaltioiden edustajien tiiviin osallistumisen ja koordinoinnin muiden asiaan liittyvien kaksi- ja monivuotisten monenvälisten aloitteiden kanssa.

Lopuksi komissio tunnustaa tarpeen, että ilmastonmuutos on valtavirtaistettava paremmin sen omiin avustusohjelmiin tiiviissä yhteistyössä kumppanuusvaltioiden ja kehitysyhteistyökumppanien kanssa valtioiden tasolla. OECD:ssä meneillään oleva työ suuntaviivojen kehittämiseksi siten, että mukautustoimia valtavirtaistetaan kehitysyhteistyöhön, auttaa meitä näissä pyrkimyksissä.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Mihaela Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tämä aloite on perusteltu, kun otetaan huomioon Euroopan unionin kehitysmaita koskeva vastuu sekä se, että Euroopan unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja.

Tässä yhteydessä on tärkeää, että voimme välttää kehitysmaita koskevia päällekkäisiä aloitteita, joita olemme aloittaneet yhteisössä tai jäsenvaltioiden tasolla.

Mielestäni ilmastonmuutosta koskevien huolenaiheiden osalta on erittäin tärkeää, että sitoutuminen ei ole kertaluontoista. Meidän on otettava huomioon ennaltaehkäisevien toimen merkitys kaikissa EU:n hyväksymissä toimissa ja erityisesti niissä, jotka liittyvät kehitysapuun.

Lopuksi ennaltaehkäisevien toimenpiteiden olisi minusta oltava etusijalla humanitaarisia kriisejä koskeviin toimiin nähden, kun otetaan huomioon, että katastrofien jälkeisen jälleenrakentamisen kustannukset ovat paljon korkeammat.

Euroopan unionin on osoitettava solidaarisuuden lisäksi myös vastuullisuutta muille alueille maailmassa. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma on siten merkittävä askel tähän suuntaan.

  Pierre Schapira (PSE), kirjallinen. – (FR) Maailmanlaajuisesta ilmastonmuutosliittoumasta on tultava tehokas väline, jonka avulla köyhimmät valtiot voivat sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin, sillä ne ovat sen pääasiallisia uhreja.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmän valiokunnassa esittämillä tarkistuksilla on ollut mahdollista parantaa esittelijän tekemää erinomaista työtä.

Liittouman rahoituksen osalta PSE yhtyy esittelijän pahoitteluihin siitä, kuinka alhainen komission vahvistama vuotuinen määrä on.

Pahoittelemme myös, että Euroopan kehitysrahastoa käytetään lähes aina uusien aloitteiden, kuten tämän liittouman, rahoitukseen. Tätä käyttöä olisi valvottava tiukasti, jotta varmistetaan, että sillä todella rahoitetaan kehitystoimia ja että sitä käytetään ainoastaan liittouman toiminnan ensimmäisenä vuonna. Komission on siten noudatettava sitoumustaan täydentävän rahoituksen löytämiseksi liittoumalle.

PSE on ilmaissut tukensa myös ilmastonmuutoksen ja tämänhetkisen elintarvikekriisin välisen yhteyden selvittämiseksi. Liittouman olisi esitettävä konkreettisia aloitteita tällä alalla, kuten maailman eteläisten valtioiden kaupunkien ympärille luotavia vihreitä vyöhykkeitä, jotta edistetään elintarvikkeita tuottavaa maataloutta.

Lisäksi olemme vaatineet, että laaditaan ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset kriteerit biopolttoaineen tuotannosta ja että elintarvikkeiden turvallisuus on taattava ennen kuin edistetään maatalouden vientiä.