Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 20. lokakuuta 2008 - Strasbourg

21. Hallintotapa ja kumppanuus kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla (lyhyt esittely)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Jean Marie Beaupuyn aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö hallintotavasta ja kumppanuudesta kansallisella, alueellisella ja hankekohtaisella tasolla aluepolitiikan alalla (A6-0356/2008).

  Jean Marie Beaupuy, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, voin kertoa, että minulla oli suuri ilo soveltaa itse hyvän hallintotavan periaatteita, kun tätä mietintöä laadittiin eri sidosryhmien kanssa.

Lisäksi tämä työskentelytapa on osoittautunut hyödylliseksi mietinnön valmistelussa, koska minulla oli sen vuoksi mahdollisuus ottaa huomioon melkein kaikki kollegoiden tekemät ehdotukset, ja tämä kävi ilmi myös 9. syyskuuta, kun aluekehitysvaliokunnan äänestys oli yksimielinen.

Tällä yksimielisyydellä ei olisi kuitenkaan mitään merkitystä, ellei asiakirjaa olisi saatu konkreettiseen muotoon, joka on hyvin täsmällinen ja johdonmukainen, ja osoitan tämän teille hetken kuluttua. Haluaisin siksi kiittää sydämellisesti kaikkia kollegoitani, jotka osallistuivat tämän mietinnön laadintaan ja erityisesti varjoesittelijöitä, jotka olisivat halunneet olla tänä iltana läsnä osoittaakseen sitoumustaan.

Arvoisa komission jäsen, haluan kiittää luonnollisesti komission yksiköitä ja olisin kiitollinen, jos välitätte viestini eteenpäin, koska yhteistyö on ollut rakentavaa ja miellyttävää.

Haluan kiittää myös Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja sen esittelijää Joost van Ierseliä sekä alueiden komitean jäsentä Vladimir Kisyovia sekä monia asiaan vaikuttaneita toimijoita.

Mistä on kyse hallintotavassa ja kumppanuudessa? Meidän on laadittava valiokunta-aloitteinen mietintö tästä hallintotapaa ja kumppanuutta koskevasta kysymyksestä, koska kumpiakin termejä käytetään päivittäin. Tämä käy ilmi sanomalehdistä ja raporteista, ja näihin sanoihin aina törmätään.

Komission jäsen, on aika sanoille ja on aika toimille. On aika asettaa tavoitteita sekä antaa keinot niiden toteuttamiseksi. Olemme usean vuoden ajan kuulleet jatkuvasti, että hallintotapaa on parannettava. Tämä seikka on sisällytetty lainsäädäntöömme, sitä käsitellään keskusteluissamme, mutta asiassa ei ole paljon edistytty. Mitä todella tapahtuu, kun havaitsemme, että yhdennetty lähestymistapa sisältyy moniin komission kertomuksiin ja parlamentin mietintöihin?

Onko EU:n liikennettä, ympäristöä ja aluekehitystä koskevat toimintalinjat otettu keskenään huomioon? Mikä on yhdennetty lähestymistapa, jonka haluaisimme nähdä? Jokaisella toimintalinjalla on oma talousarvionsa, omat ministerinsä, oma komission jäsenensä sekä aikataulunsa. Voimme nähdä pelkästään rakennerahastoja koskevassa tapauksessa, että EAKR:ia, ESR:ää ja EAFRD:tä käytetään kentällä erillään toisistaan.

Arvoisa komission jäsen, kun toteutatte omaa tehtäväänne, tiedätte, että meistä kaikista on hyvin tärkeää saavuttaa Lissabonin tavoitteet. Pidättekö te tätä mahdollisena, jos jatkamme kentällä näin lokeroituneella järjestelmällä? Oletteko sitä mieltä, että järjestö, riippumatta siitä kuinka voimakas ja määrätietoinen se on, voi menestyä, jos kentällä sallitaan tällainen epäyhtenäinen toiminta?

Nyt on aika sille, että eri yksityiset ja julkiset sidosryhmät kokoavat yhteen taitomme sekä yhteensovittavat talousarviomme ja aikataulumme, kun käsittelemme samaa asiaa samalla maantieteellisellä alueella. Mietinnössäni esitetään 37 erityistoimea tämän saavuttamiseksi, mutta en aio luetella niitä. Esitän vain kolme keskeistä näkökohtaa.

Ensimmäinen keskeinen näkökohta on se, että eri sidosryhmille − yksityisille, julkisille, yksityishenkilöille ja järjestöille − annetaan keinot toteuttaa tätä hyvää hallintotapaa. Ensimmäinen toimi on, ja korostin tätä kollegallenne Danuta Hübnerille, kehittää opas hyvästä hallinnosta. Emme puhu enää abstrakteista viesteistä, tämän on oltava käytännön opas.

Toinen näkökohta on valittujen edustajien kouluttaminen Erasmus-ohjelman puitteissa. Paikallisten ja alueellisten valittujen edustajiemme pitäisi olla todellisia muutoksen liikkeellepanijoita tässä alueiden uudessa hallintotavassa. Lisäksi, ja tämä on toinen keskeinen näkökohta, EU:n ja kansallisten toimielinten on näytettävä esimerkkiä. Sen vuoksi esitän mietinnössäni, että koheesiopolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuisivat vuosittain neuvostossa. Arvoisa komission jäsen, kuten itse tiedätte, komission jäsenten ja eri pääosastojen välillä on eroja. Yksiköiden välisen työn on oltava tehokkaampaa. Alueiden komitea on ennakoinut pyyntöäni, sillä se vastasi ehdotuksiimme kaksi viikkoa sitten.

Kolmanneksi on tietenkin tarpeen, arvoisa komission jäsen, että käytössä on sitovia menettelyitä. Koska puheaikani on loppunut, en voi käsitellä niitä yksityiskohtaisemmin, mutta huomatkaa, että edellytämme komission toimivan nykyisten käytäntöjen uudistamisen kärjessä. Meidän on siirryttävä sanoista tekoihin. Odotan näistä asioista työtä tehneiden kollegoideni tavoin, että komissio tekee nopeita ja tehokkaita päätöksiä.

  Joe Borg , komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin komission puolesta kiittää Jean Marie Beaupuytä hänen hallintotapaa ja kumppanuutta aluepolitiikan alalla koskevasta mietinnöstään, sillä kumppanuus ja hyvä hallintotapa ovat todellakin koheesiopolitiikan keskeisiä periaatteita.

Jean Marie Beaupuyn mietinnössä tehdään useita suosituksia ja siinä kannatetaan erityisesti tarvetta vahvistaa yhdennettyä lähestymistapaa, tarvetta koheesiopolitiikan hajauttamiselle ja tarvetta tunnustaa ja ottaa mukaan eri kumppanit, erityisesti paikalliset ja kaupunkialueiden viranomaiset, aluepolitiikan ohjelmiin.

Mietinnössä ehdotetaan myös sellaisten välineiden kehittämistä, joilla vahvistetaan kumppanuutta ja uusia hallintotapoja. Voin vakuuttaa Jean Marie Beaupuylle, että hänen mietintöönsä sisältyvät pääasialliset näkökohdat ovat samansuuntaisia komission puolustamien ja edistämien toimien kanssa. Käytäntö on osoittanut, että kyky luoda aitoa kumppanuutta on usein edellytys rakenne- ja koheesiorahastosta rahoitettujen ohjelmien menestymiselle ja tehokkuudelle.

Tämä periaate on siten säilytetty ja sitä on vahvistettu kullakin ohjelmakaudella laajentamalla tällaisen kumppanuuden koostumusta sekä sen soveltamisalaa.

Komission ja parlamentin yhteisten ponnistelujen ja kansalaisyhteiskunnan painostuksen ansiosta vuonna 2006 kuluvalle kaudelle annettu asetus oli kauaskantoisempi ja siihen sisällytettiin nimenomaisesti ja ensimmäisen kerran kansalaisyhteiskunnan uudet kumppanit.

Toimitusjärjestelyistä keskusteltiin jokaista kansallista strategista viitekehystä ja vuosien 2007−2013 toimenpideohjelmaa koskevien neuvottelujen aikana, ja komissio on yrittänyt parantaa niitä, jotta niistä saataisiin vähemmän institutionaalisia. Jäsenvaltioiden ja alueiden välillä on vielä huomattavia eroja, mutta kumppanuusperiaatteen soveltamisessa on yleisesti edistytty. Esimerkiksi Puolassa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti kansalaisjärjestöjen kanssa on viety eteenpäin koheesiopolitiikan vaatimusten ansiosta.

Koheesiopolitiikasta on kehittynyt ajan myötä tehokas monenvälinen hallinnointijärjestelmä, johon osallistuu useita kumppaneita sekä vertikaalisella että horisontaalisella tasolla. Koska ei ole mitään yhtä kaikkiin sovellettavaa ratkaisua, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kaikkien asianmukaisten sidosryhmien tiiviimpi osallistuminen toimien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin ryhmään ja luonnollisesti alueeseen mukautetun järjestelmän perusteella on välttämätöntä, jotta politiikan menestyminen varmistetaan. On kuitenkin tunnustettava, että vielä on paljon tehtävää, jotta saadaan aikaan todellinen ja aktiivinen kumppanuus ja hallintotapa, eikä ainoastaan valmistelu- ja neuvotteluprosessissa vaan toimenpideohjelmien muissa vaiheissa, eli: toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa. Voin ilmoittaa Jean Marie Beaupuylle, että jotta nykyisestä tilanteesta ja käytännöstä saataisiin selkeämpi kuva, komission jäsenen Hübnerin yksiköt tekevät tällä hetkellä tutkimusta alueellisesta hallintotavasta globalisaation yhteydessä. Meidän pitäisi saada tästä tutkimuksesta olennaista tietoa siitä, onko oppaasta, jota Jean Marie Beaupuy pyysi mietinnössään, hyötyä tässä asiassa.

Komissio on myös vakuuttunut, että koheesiopolitiikkaa on yksinkertaistettava, sen on tarjottava lisäarvoa alueelliselle kehitykselle ja sen on oltava samalla lähempänä Euroopan kansalaisia. Komissio on samaa mieltä siitä, että tietyllä alueella on tarpeen tarjota yhdennetty lähestymistapa eri alakohtaisista toimintalinjoista, jotta saavutetaan parempia tuloksia. Meidän pitäisi pohtia syvällisemmin, miten koheesiorahastoja käytetään ja koordinoidaan tällä hetkellä sekä miten niitä voitaisiin yhdistää seuraavalle, vuoden 2013 jälkeiselle, ohjelmakaudelle, jotta alueellisella tasolla voidaan pitää yllä todellista johdonmukaista strategista kehittämistä. Tämä on itse asiassa huolenaihe, joka ilmaistiin useassa kannanotossa politiikan tulevaisuutta koskevissa julkisissa kuulemisissa.

Uuden hallintotavan parantamista koskevassa mietinnössä esitettyihin välineisiin kuuluu ehdotus Erasmus-ohjelman luomisesta paikallisille edustajille. Komissio tekee parhaansa tämän mielenkiintoisen ajatuksen toteuttamiseksi, vaikka tämä voi olla vaikeaa, jos budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen kokeiluhankkeena.

Koheesiopolitiikan − joka on ja jonka pitäisi olla keskeinen pilari uuden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja alueiden auttamiseksi tulevien maailmanlaajuisten haasteiden vuoksi, jotka vaikuttavat yhä enemmän niiden kehitykseen − logiikan lisäksi komissio katsoo, että meidän pitäisi edelleen vahvistaa koheesiopolitiikan toteutusmekanismia, joka perustuu yhdentyneen lähestymistavan, kumppanuuden ja monenvälisen hallinnon periaatteisiin.

Komissio on vakuuttunut, että Jean Marie Beaupuyn mietintö ja parlamentin tuki parantaa tilannetta huomattavasti.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. – (GA) Olen erittäin tyytyväinen Jean Marie Beaupuyn erinomaiseen mietintöön hallintotavasta ja kumppanuudesta.

On valitettavaa, että kumppanuuden periaatetta ei aina noudateta rakennerahastojen käytössä. Olen kuitenkin nähnyt erittäin hyviä esimerkkejä Pohjois-Irlannissa, miten tämän kumppanuuden pitäisi toimia ja olen havainnut kumppanuuden edut, kun sitä sovelletaan oikein.

Pidän myös myönteisenä tässä mietinnössä esitettyjä kehotuksia tiiviimmästä yhteistyöstä sekä yhteydenpidosta paikallisten ja alueellisten sekä muiden hallintotasojen, erityisesti komission, viranomaisten kanssa. Pohjois-Irlannin edustajakokouksen on pohjattava toimintansa komission perustamille yhteyksille. Tämä koskee erityisesti komission puheenjohtaja Barroson luoman työryhmän työtä.

Pohjois-Irlannin edustajakokous ja paikallisyhteisömme ovat valmiita merkittävämpään tehtävään EU:n ohjelmien soveltamiseksi yhteisön tasolla. Tässä mietinnössä esitetään, miten ne saisivat mahdollisuudet siihen.

  Rumiana Jeleva (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Haluaisin ensiksi kiittää Jean Marie Beaupuytä hänen erinomaisesta mietinnöstään. PPE-DE-ryhmän varjoesittelijänä äänestin tämän mietinnön puolesta hyvän hallintotavan ja kumppanuuden tueksi aluepolitiikan alalla.

Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja muistuttaa, että heinäkuussa, komission Bulgariaa koskevan kriittisen kertomuksen jälkeen, keskeytettiin kolme liittymistä edeltävää ohjelmaa, Phare, Ispa ja Sapard. Samalla otettiin käyttöön menettelyitä, joiden avulla voitiin aloittaa rakenne- ja koheesiorahastojen rahoituksen myöntäminen toimintaohjelmiin. Tämä asetti kotimaani erittäin vaikeaan tilanteeseen. Haluaisin käyttää tämän mietinnön hyväksymistä hyödyksi ja ilmaista toiveeni, että Bulgarian jäädytetyt varat annetaan käyttöön ja että Bulgarian kansalaiset voivat hyödyntää täysimääräisesti etuja, joita he saavat jäsenyydestään EU:ssa.

Mietinnössä jäsenvaltioille annetun kehotuksen mukaisesti halusin pyytää, että aluepolitiikan soveltamista koskevaa hajauttamisprosessia vahvistetaan, jotta varmistetaan, että monitasoinen hallinto toimii tehokkaammin kumppanuus- ja toissijaisuusperiaatteiden perusteella.

Kiitän teitä huomiostanne.

  Grażyna Staniszewska (ALDE), kirjallinen. – (PL) Aluepolitiikan toteutuksessa on tärkeää noudattaa kumppanuusperiaatetta kaikilla hallinnon tasoilla. Tämä on erityisen tärkeää tehokkuuden kannalta. Jos halutaan, että yhteiskunta aktivoituu täysin, kansallisten ja alueellisten viranomaisten on pyrittävä ottamaan mukaan paikallisia asukkaita muutoksien suunnitteluun ja myöhemmin rakennerahastojen käytön seurantaan. Jos alueellisia tavoitteita ei oteta huomioon, aiheutetaan aina kiistoja ja viivytetään toimintaa, mikä aiheuttaa lukuisia viivästyksiä.

Euroopan yhteisössä ei ole tärkeää pinnallinen vaan todellinen kumppanuus, koska se on ainoa tapa varmistaa, että kansalaiset saavat tietoa Euroopan unionin toiminnasta. Kumppanuus on tärkeää, mutta se aiheuttaa myös kustannuksia. Sen vuoksi tätä tarkoitusta varten olisi varattava 2−3 prosenttia rakennerahastojen tuista. Tämänhetkinen vapaaehtoisuusperiaate ei toimi. Jos alueiden ei tarvitse käyttää varoja kokousten ja työryhmien järjestämiseen tai täytäntöönpanon arvioon, ne eivät yksinkertaisesti ryhdy siihen. Yhä useammin kumppanuusperiaate rajoittuu suunnitelmien lähettämiseen postitse, jolloin joissakin tapauksissa on vain viikko aikaa antaa kommentteja asiasta.

Minusta olisi järkevää ottaa tämä ongelma huomattavasti paremmin huomioon, jos haluamme varmistaa, että Euroopasta tulee aktiivisten, tietoisten ja yhteistyökykyisten kansalaisten yhteisö.