Hakemisto 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Maanantai 17. marraskuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

EMU@10: saavutukset ja haasteet talous- ja rahaliiton kymmenen ensimmäisen vuoden jälkeen (keskustelu)
MPphoto
 

  Manuel António dos Santos (PSE). - (PT) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijöitä tästä erinomaisesta mietinnöstä. Vain ne harvat, jotka ovat täysin tietämättömiä, tai ne monet, joilta puuttuu ymmärrys kokonaan, katsovat, etteivät euro ja siihen liittyvä rahapolitiikka ole olleet valtava menestystarina ihmiskunnalle ja suuri menestystarina EU:n taloudelle. Ymmärtääksenne euron merkityksen riittää, kun tarkastelette sitä, miten suuri määrä työpaikkoja EU:hun on luotu euron aikakaudella. Kun EU:n talous reagoi kriisitilanteessa välineidensä ansiosta paremmin kuin muut alueelliset taloudet, jotka vielä vähän aikaa sitten suhtautuivat yhteiseen rahapolitiikkaan ja euroon epäillen, nämä taloudet pyytävät nyt nopeasti yhteistyötä ja jopa euroalueen jäsenyyttä. Tämäkään ei voi olla merkityksetöntä.

Tässä ei kuitenkaan ole kaikki, eikä tämä tarkoita, että olisin henkilökohtaisesti tyytyväinen tapaan, jolla EU on käsitellyt taloudellisen tilanteen vakauttamiseen ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyviä kysymyksiä. Olen jo sanonut täällä Euroopan parlamentissa moneen kertaan, että kannatan rahoitusmarkkinoiden vakautta sekä vakaus- ja kasvusopimusta, mutta katson, ettei tämä sopimus ole aina ollut reaalitalouden paras ystävä. Tämä sopimus sen paremmin kuin rahapolitiikkakaan ei ole ollut reaalitalouden tosiystävä. Reaalitalous on kohdannut toistuvasti valtavia ongelmia, jotka ovat johtuneet vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen liian kaavamaisesta soveltamisesta.

En ole koskaan tavannut taloustieteilijää tai lukenut taloustieteen oppikirjaa, jonka mukaan luvut kaksi, kolme ja kuusikymmentä – vakaus- ja kasvusopimuksen maagiset luvut eli inflaatio, vaje ja velkasuhde – olisivat tieteellisesti todistettuja. En ole koskaan tavannut ketään – enkä varsinkaan ole koskaan tavannut taloustieteilijää tai talousteoreetikkoa – joka olisi sanonut, että tällaisen tilanteen säilyttäminen on ehdottoman välttämätöntä. Komissio ja EU:n konservatiivisemmat tahot ovat puolustaneet voimakkaasti ajatusta, jonka mukaan meillä on oltava tasapainoiset budjetit tai nollabudjetit. Tämä ajatus on täysin järjetön. Kasvuvauhtiin katsomatta tasapainoinen talousarvio merkitsee velan poistamista kokonaan tulevaisuudessa. Tämä ei ole oikeudenmukaista sosiaalisesti eikä sukupolvien välisestä näkökulmasta, eikä sillä ole mitään yhtymäkohtaa todellisuuteen ja reaalitalouteen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö