Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. marraskuuta 2008 - Strasbourg

5. Kouluhedelmäjärjestelmä (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Niels Buskin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0391/2008) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 sekä maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) muuttamisesta kouluhedelmäjärjestelmän käyttöönottamiseksi (KOM(2008)0442 – C6-0315/2008 – 2008/0146(CNS)).

  Niels Busk, esittelijä. − (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Fischer Boel, arvoisa ministeri Barnier, hyvät naiset ja herrat, komissio on tehnyt erittäin rakentavan ehdotuksen kouluhedelmäjärjestelmästä, jolla on tarkoitus pysäyttää Euroopan koulujen oppilaiden lihavuuden huolestuttava lisääntyminen. Kannatan lämpimästi tätä ehdotusta. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittaa, että lasten olisi syötävä 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin. Tämä toteutuu valitettavasti hyvin harvan lapsen kohdalla. EU:ssa on 22 miljoonaa ylipainoista lasta, ja noin 5 miljoonaa lasta kärsii vakavasta ylipainosta. Pahinta asiassa on se, että heidän määränsä kasvaa 400 000:lla vuosittain. Runsaampi hedelmien ja vihannesten syöminen vähentää monien sairauksien riskiä ja ehkäisee ylipainoa ja liikalihavuutta. Ruokailutottumukset muodostuvat lapsuudessa, ja näyttää siltä, että lapset, jotka oppivat syömään runsaasti hedelmiä ja vihanneksia, tekevät niin myös aikuisina. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että toimimme varhaisessa vaiheessa, jos haluamme vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin.

Ylipaino lisää sydän- ja verisuonitaudin, sokeritaudin, korkean verenpaineen ja eräiden syöpätyyppien riskiä. Nämä sairaudet muodostavat yhden suurimmista kansanterveyteen kohdistuvista uhkatekijöistä EU:ssa, ja niiden hoitokustannukset rasittavat merkittävästi jäsenvaltioiden terveydenhuoltobudjetteja. Komissio mainitsee vaikutustenarvioinnissaan kaksi tutkimusta, joissa selvitetään terveydenhoitomenojen sekä hedelmien ja vihannesten liian vähäisen kulutuksen välistä yhteyttä. Kouluhedelmäjärjestelmästä aiheutuvia menoja on tarkasteltava tässä valossa, ja siksi järjestelmää on pidettävä itse asiassa jäsenvaltioiden terveydenhuoltobudjeteissa saavutettavana säästönä, jolla yleisesti on myönteinen vaikutus ennen kaikkea kansanterveyteen mutta myös Euroopan unionin talouteen. Ennen kuin lapset saadaan syömään päivittäin 400 grammaa hedelmiä, on ajateltava: mitä enemmän hedelmiä ja vihanneksia, sitä suuremmat säästöt. On halvempaa ehkäistä kuin hoitaa.

Esittelijänä olen ehdottanut, että yhteisön talousarviosta myönnettäväksi suunniteltu summa nelinkertaistetaan. Komission alun perin ehdottama 90 miljoonaa euroa riittäisi valitettavasti hädin tuskin yhteen hedelmään viikossa 30 viikon ajan 6–10-vuotiaille lapsille. Tämä ei ole läheskään tarpeeksi, jos järjestelmällä halutaan vaikuttaa mitenkään merkittävästi lasten ruokailutottumuksiin. Yksi hedelmä viikossa ei riitä muuttamaan ruokailutottumuksia tai vaikuttamaan kansanterveyteen. Ihanteellinen ratkaisu olisi se, että kaikki lapset saisivat jokaisena koulupäivänä yhden hedelmän. Siksi yhteisön talousarviosta on otettava käyttöön enemmän varoja.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan enemmistö kannatti 500 miljoonan euron osoittamista tähän tarkoitukseen ja kansallisesta yhteisrahoituksesta luopumista. En ole samaa mieltä tästä. Toivonkin, että voimme selvittää tämän asian tämän päivän äänestyksessä, sillä olen jättänyt uudelleen ryhmäni puolesta ehdotuksen siitä, että meidän pitäisi osoittaa tähän 360 miljoonaa euroa. Tätä täydennettäisiin jäsenvaltioiden osuudella, jolloin summa kokonaisuudessaan olisi paljon suurempi kuin 500 miljoonaa euroa.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan enemmistö oli myös yhtä mieltä siitä, että järjestelmässä pitäisi jakaa vain EU:n jäsenvaltioista tulevia hedelmiä ja vihanneksia. Minusta tämä on aivan liian protektionistista ja tekisi järjestelmästä myös hyvin byrokraattisen. Sen vuoksi jäsenvaltioiden täytyy voida valita – komission laatimasta luettelosta – mitä hedelmiä voidaan jakaa ja mitä hedelmiä järjestelmään sisällytetään.

  Michel Barnier, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio on hyvin tyytyväinen saadessaan keskustella Euroopan parlamentin kanssa tästä järjestelmästä, jota Euroopan komissio on ehdottanut ja jota komission jäsen Fischer Boel – erityiskiitos tästä hänelle – on henkilökohtaisesti ajanut. Tämä järjestelmä on nuorimpien kansalaisten ravitsemuksen kannalta tärkeä, ja se on käytännöllinen ja tehokas toimenpide nuorten lihavuuden lisääntymisen torjumiseksi.

Niels Busk mainitsi juuri asiaa koskevat luvut, ja minä voin vahvistaa ne: yksi viidestä eurooppalaisesta lapsesta on ylipainoinen tai liikalihavuuden uhkaama. Lasten lihavuus kasvaa Euroopassa 2 prosenttia vuodessa. Tästä syystä meidän on kannustettava nuoria monipuolistamaan ruokavaliotaan ja syömään enemmän hedelmiä ja vihanneksia.

Hyvät naiset ja herrat, uskon, että tämän kaikkien kannattaman järjestelmän toimeenpano osoittaa, kuinka tärkeä rooli yhteisellä maatalouspolitiikalla voi olla ja on kulutuksen ja yksinkertaisesti sanottuna terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannon kannustamisessa. Maatalous sopii luontaisesti vastaamaan tähän kahtalaiseen haasteeseen, joka koostuu määrää koskevasta haasteesta – mikä myös oli ensimmäinen haaste, jota koskeva ensimmäinen sopimus viljelijöiden kanssa tehtiin 1960-luvulla – mutta myös laadun haasteesta, joka liittyy tuotteiden laatuun ja turvallisuuteen.

Tämä osoittaa, että Eurooppa pystyy vastaamaan ja myös vastaa kansalaistemme konkreettisiin huolenaiheisiin ja että maatalous on selvästi monien yhteiskunnallisten haasteiden keskipisteessä. Puhuessamme tästä kouluhedelmäjärjestelmästä, puhumme konkreettisesta, ihmisiin perustuvasta ja kansalaisiin keskittyvästä Euroopasta, jota eurooppalaiset edellyttävät.

Tämä ohjelma on saanut hyvin myönteisen vastaanoton neuvostossa, ja käymämme keskustelut, joita jatkamme tänään ja huomenna, osoittavat, että yleisesti ottaen tässä asiassa edistytään. Aion saada asiasta aikaan poliittisen yksimielisyyden neuvostossa tällä viikolla. Näin ollen kuuntelen luonnollisesti tarkkaan parlamentin näkemyksiä tästä kysymyksestä, jotta voin sisällyttää kantanne ja tukenne neuvostossa käytäviin keskusteluihin.

Arvoisa puhemies, lopuksi esitän vilpittömät kiitokseni esittelijä Niels Buskille hänen yksityiskohtaisesta ja kiihkottomasta työstään, ja nyt kuuntelen kiinnostuneena teidän ja komission jäsenen puheenvuoroja.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, minusta tuntuu hyvältä, että parlamentti tukee ehdotustani kouluhedelmäjärjestelmästä. Kuten tavallista, kiitän valiokuntaa ja esittelijä Niels Buskia heidän tekemästään työstä.

Ennen kuin kommentoin eräitä täällä – ja myös parlamentissa – esiin tuotuja seikkoja, haluan käsitellä lyhyesti erästä aihetta, josta äskettäin keskusteltiin neuvostossa varsin pitkään. Jotkin jäsenvaltiot ovat pyytäneet, että ne voisivat joissain tapauksissa pyytää vanhempia osallistumaan järjestelmän kustannuksiin. Perustelut tämän puolesta ja tätä vastaan eivät ole yksioikoisia. Lopulta komissio suostui siihen, että jäsenvaltiot voivat vaatia vanhemmilta yhteisrahoitusta eräissä tapauksissa.

Toisaalta en näe mitään syytä määrätä kaikkia jäsenvaltioita tekemään näin. Tästä syystä haluamme antaa jäsenvaltioiden valita, käyttävätkö ne tätä mahdollisuutta. Kun tarkastelemme uudelleen järjestelmää vuonna 2012, keskitymme vanhempien maksujen tuottamaan lopulliseen arvoon.

Olen alusta lähtien sanonut, että ehdotus, jonka nyt tuomme pöydälle, ei ratkaise Euroopan nuorten lihavuutta, mutta uskon, että se on avuksi ja antaa komissiolta selvän viestin siitä, että nuorille on tärkeää opettaa hyviä ruokailutottumuksia.

Mitä tulee kokonaisbudjettiin, olemme myöntäneet 90 miljoonaa euroa. Olen nähnyt erilaisia lukuja, kuten Niels Busk aivan oikein sanoi – 500 miljoonasta eurosta 360 miljoonaan euroon – mutta ehdottamamme 90 miljoonaa euroa ei ole mikään kiveen hakattu luku. Meidän olisi mielestäni vuonna 2012 tehtävässä koko ohjelman uudelleentarkastelussa pohdittava myös sitä, onko ohjelman määrärahoja syytä lisätä. Minusta on tärkeää, että olemme ilmoittaneet olevamme valmiita jakamaan varat uudelleen. Jos varoja jää jossain jäsenvaltiossa yli, ne voidaan jakaa uudelleen. Näin varat toivottavasti käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Se, minkä tyyppisiä hedelmiä ja vihanneksia kouluissa jaetaan, voidaan nähdäkseni turvallisin mielin jättää jäsenvaltioiden osaaviin käsiin. Lopullinen päätös siitä, halutaanko käyttää jalostettuja elintarvikkeita vai jakaa lapsille paikallisia hedelmiä ja vihanneksia – tai vaikkapa AKT-maiden banaaneja – on ehdottomasti tehtävä jäsenvaltioissa. Uskon, että tällä tavoin saamme selvästi parhaan tuloksen. Odotan kiinnostuneena hedelmällistä keskustelua tästä aiheesta.

  Maria Petre, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Barnier, haluan ensinnäkin kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä ja hänen ponnistuksistaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseksi.

Me kaikki olemme samaa mieltä siitä, kuinka tärkeä tämä järjestelmä on terveiden elintapojen opettamiseksi lapsille ja siten lihavuuden torjumiseksi mutta myös niiden perheiden auttamiseksi, joilla ei ole varaa ostaa lapsilleen hedelmiä.

Kannatan komission ehdotusta, mutta katson, että sitä on ehdottomasti parannettava. Ehdotetut 90 miljoonan euron vuotuiset määrärahat eivät ole riittävät. Jo myönnettyjen varojen täydentäminen on yksi järjestelmän onnistumisen edellytyksistä. Katson myös, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa tehty ehdotus, jonka mukaan vanhempien ei tarvitse osallistua rahoitukseen, olisi toteutettava viimeistään järjestelmän käynnistyessä.

Haluan myös rohkaista tarjoamaan järjestelmässä tuoreita ja perinteisiä yhteisön alueella tuotettuja hedelmiä. Korostan sitä, että jäsenvaltioiden pitää tarkentaa, mitä hedelmiä kouluissa jaetaan, ja ottaa tässä huomioon sesongin mukaiset, paikallisesti tuotetut hedelmät ja vihannekset.

Jäsenvaltioiden olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti voitava määrittää kohderyhmä riittävän joustavasti, jotta ne voivat omien tarpeidensa mukaan toimittaa kouluhedelmiä mahdollisimman laajalle kuluttajaryhmälle. Järjestelmän uskotaan myös parantavan hedelmien ja vihannesten arvostusta nuorten kuluttajien keskuudessa ja vaikuttavan tällä tavoin erittäin myönteisesti kansanterveyteen ja lasten köyhyyden torjuntaan etenkin uusissa jäsenvaltioissa.

Joidenkin tuotteiden kulutusta voidaan edistää yhteisin toimin, ja niihin voidaan yhdistää myös terveys- ja ravitsemuskasvatukseen liittyviä näkökohtia sekä edistää ja kannustaa alueellisia ja erityisesti vuoristoalueiden tuotteita.

  María Isabel Salinas García, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, hedelmä- ja vihannesala on odottanut tätä järjestelmää pitkään ja hartaasti, paitsi alan nykyisten vaikeuksien takia myös kulutuksen huolestuttavan vähenemisen vuoksi.

Järjestelmällä on tarkoitus parantaa kansanterveyttä, ja siksi sen olisi mielestäni oltava Euroopan unionin järjestelmä, jonka yhteisö rahoittaa kokonaan. Minun mielestäni vanhempien ei tarvitsisi osallistua sen rahoitukseen, koska silloin käy niin kuin aina: ne lapset, joiden vanhemmilla on varaa maksaa, syövät hedelmiä ja vihanneksia koulussa, ja ne lapset, joiden vanhemmat eivät tähän pysty, jäävät järjestelmän ulkopuolelle.

Näin ollen yhteisön on rahoitettava järjestelmä, jotta sitä voidaan soveltaa yhdenmukaisesti. Haluan erityisesti sanoa sen, että kasvatustoimenpiteitä on painotettava. Tämä järjestelmä ei saa olla vain sitä, että lapset syövät omenoita; heidän on pikemminkin tiedettävä, minkä tyyppisiä omenoita he syövät ja mitkä niiden ravinto-ominaisuudet ovat, ja heidän on ymmärrettävä hedelmän hyödylliset vaikutukset heidän terveyteensä ja kehitykseensä.

Tuotteilla on luonnollisesti oltava täysi laatutakuu, ja etusijalle on mahdollisuuksien mukaan asetettava sesongin hedelmät. Kannatan myös yhteisön alueelta peräisin olevien hedelmien ja vihannesten jakamista aina kun mahdollista.

Kannatan tätä järjestelmää ja onnittelen siitä komission jäsentä, ja uskon, että sen hyödylliset vaikutukset näkyvät välittömästi. Ne näkyvät lastemme nykyisessä ja tulevassa terveydessä ja heidän ravitsemuskasvatuksessaan, mutta myös – ja tämä on hyvin tärkeää – hedelmä- ja vihannesalalla. Tämä tuotantoala on todella osa eurooppalaista kulttuuriperintöämme ja antaa meille mahdollisuuden syödä tasapainoisesti, terveellisesti ja monipuolisesti.

Katson, että tähän järjestelmään, jossa kouluissa jaetaan hedelmiä ja vihanneksia, kannattaa luottaa ja panostaa. Mielestäni sen budjetti on hieman niukka, joten toistan, että kannatan täyttä yhteisön rahoitusta näin kunnianhimoiselle järjestelmälle.

  Donato Tommaso Veraldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, arvostan suuresti sitä myönteistä ja älykästä työtä, jonka Niels Busk on tehnyt tämän ehdotuksen parissa. Ehdotus on osa hedelmä- ja vihannesalan yhteisen markkinajärjestelyn uudistusta, ja sillä on tarkoitus parantaa alan kilpailukykyä ja markkinoihin mukautumista sekä pysäyttää kulutuksen väheneminen.

Ehdotettu järjestelmä, jolla edistetään hedelmien ja vihannesten kulutusta kouluissa, auttaa kannustamaan nuoria syömään hedelmiä ja lisäämään kulutusta. Lisäksi hedelmien ja vihannesten ilmainen jakelu kouluissa olisi suunnattava koululaisten ylipaino-ongelman torjuntaan; on valitettavasti tunnettu tosiasia, että yli 22 miljoonaa lasta kärsii lihavuudesta.

Jotta kouluhedelmäjärjestelmä voidaan panna tehokkaasti täytäntöön, on tärkeää, että yhteisön tuki kattaa kaikki logistiset liitännäiskustannukset, kuten sopivien myyntiautomaattien hankinnan, koska muutoin niihin tarvittavat varat on otettava koulujen budjeteista tai oppilaiden vanhemmilta. Kansallisen rahoituksen olisi siksi oltava luonteeltaan täydentävää ja se olisi rajoitettava uusiin järjestelmiin ja nykyisten järjestelmien laajentamiseen.

  Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tässä ehdotuksessa ei ole mitään arvosteltavaa, ja kiitän esittelijää sen esittämisestä, varsinkin kun vaalit lähestyvät. Uskon, että jokainen ensi kesäkuun vaaleihin valmistautuva poliitikko tässä kokoussalissa kannattaa sitä, että eurooppalaiset lapset syövät terveellisemmin ja eurooppalaisia paikallisia hedelmiä. Tämä on hyväksi myös Euroopan viljelijöille, koska näin luodaan paikalliset markkinat. Se on hyväksi tulevaisuuden terveysbudjetille ja ennen kaikkea se on hyväksi lapsille itselleen.

Jos saamme lapset syömään terveellisesti jo nuorina, he jatkavat sitä. Suomi on osoittanut, että voimakkaat toimet varhaisessa iässä tehoavat, ja tämä on erittäin hyvä asia. Jos nyt keinottelemme hieman maatalousbudjetilla, lisäämme tulevaisuuden terveysbudjettia. Skotlannin edustajana minun on häpeäkseni sanottava, että tämä on Skotlannille erityisen tärkeää, sillä 21 prosenttia – yksi viidestä – peruskoulujemme oppilaasta on ylipainoisia. Se on täysin kestämätöntä. Emme voi hyväksyä lihavuuden vain lisääntyvän tulevaisuudessa, joten tämä on osa ratkaisua, ja olen iloinen voidessani suositella sitä parlamentille. Järjestelmä on kaikin puolin hyvä uutinen.

  Bairbre de Brún , GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, tämä ehdotus täyttää unionin tavoitteet yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) suhteen ja sillä luodaan rahoituskehys aloitteille, joilla pyritään lisäämään lasten hedelmien ja vihannesten syöntiä. Tämä saattaa auttaa torjumaan lasten lihavuutta, ja se hyödyttää pitkällä aikavälillä myös hedelmien ja vihannesten viljelijöitä.

Ruokailutottumukset ja -mallit kehittyvät muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana. Tämän vuoksi on tärkeää, että kykenemme edistämään terveellisempiä ruokailutottumuksia lasten keskuudessa. Jäsenvaltioiden olisi voitava valita paras menetelmä.

Tutkimukset osoittavat, että pienituloisissa kotitalouksissa on epäterveellisimmät ruokailutottumukset. Näin ollen ilmaisten hedelmien ja vihannesten jakaminen kouluissa voi vaikuttaa tehokkaasti lasten ruokailutottumuksiin.

Suhtaudun myönteisesti Niels Buskin mietintöön ja kiitän häntä sekä komission jäsentä heidän tekemästään työstä.

  Jeffrey Titford, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämä hanke on naamioitu huoleksi lasten hyvinvoinnista. Todellisuudessa siinä on kuitenkin kyse hälyttävästä sekoituksesta, jossa yhtyvät holhous-Bryssel, sairaalloinen valvonnantarve, puhdas propaganda ja markkinoiden manipulointi. Holhous-Bryssel haluaa valvoa kaikkea, myös sitä, mitä me syömme. Se, että se ottaa päätösvallan siitä, mitä lapset koulussa syövät, on ensimmäinen askel tässä prosessissa. Propaganda hoidetaan niin, että jokaisessa hedelmässä on EU:n merkki ja koko hanketta tuetaan valtavalla julkisuuskampanjalla.

Hedelmämarkkinoilla tämä antaa käsittääkseni paljon mahdollisuuksia kiusantekoon, kuten pakollisiin sääntöihin siitä, että kaikkien hedelmien on tultava EU:n alueelta. Banaanien osalta tämä sulkisi yhdellä iskulla pois brittiläiset toimittajat, jotka tuovat banaaninsa Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvista Karibian alueen valtioista, ja antaisi rahakkaan uuden mahdollisuuden ranskalaisille Guadaloupen ja Martiniquen saarille.

  Christa Klaß (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri, hyvät naiset ja herrat, meitä pommitetaan otsikoilla. Meille kerrotaan, että me olemme lihavia, että lapsemme ovat lihavia, että syömme väärää ruokaa ja liian vähän tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.

Viisi annosta tai noin 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivässä on suositeltu päivittäinen annos, jotta ruokavalio olisi terveellinen ja tasapainoinen. Tätä ei ole aina helppo noudattaa. Elintarvikkeiden on oltava terveellisiä, säilyttävä pitkään, maistuttava hyvältä ja maksettava mahdollisimman vähän. Nykyelämän kovasta tahdista seuraa kuitenkin, että meidän on usein vaikeaa tasapainottaa perhe- ja työelämän vaatimuksia, niin että meillä ei aina ole tarpeeksi aikaa laittaa ruokaa, vaan valitsemme sen sijaan puolivalmisteita tai valmisruokia. Tässä ei ole mitään vikaa, kunhan olemme tietoisia tuoreiden hedelmien ja vihannesten merkityksestä.

Ne, jotka oppivat syömään jo varhain paljon hedelmiä ja vihanneksia, säilyttävät terveellisen ruokavalion myös myöhemmin elämässä. Tästä syystä kannatan varauksetta komission ehdotusta ottaa käyttöön kouluhedelmäjärjestelmä, jonka rahoitus on 90 miljoonaa euroa. Erittäin hyvä ajatus, arvoisa komission jäsen! Jäsenvaltioilla on kuitenkin oltava mahdollisuus toteuttaa järjestelmä omien vaatimustensa mukaisesti, mihin olettekin jättäneet joustovaraa. On oltava mahdollista tarjota kunkin alueen ja sesongin tuotteita. Jäsenvaltioiden on myös laadittava strategia määrittääkseen, mikä on paras tapa toteuttaa kouluhedelmäjärjestelmä ja liittää se opetussuunnitelmaan. Terveelliset ruokailutottumukset ovat osa yleissivistystä. Lasten täytyy oppia esimerkiksi, että porkkanoita voidaan syödä paitsi keitettynä vihanneksena myös keitoissa, salaateissa, kakuissa ja pataruoissa. Heidän täytyy oppia, miltä peruna maistuu silloin, kun siitä ei ole tehty perunalastuja tai ranskanperunoita. Lapset täytyy saada monin tavoin kiinnostumaan alueellisten tuotteiden valmistamisesta ruoaksi.

Tiedotus on ainoa tapa luoda perusta terveelliselle ruokavaliolle. Tietämys on terveellisten elintapojen avain. Kouluhedelmäjärjestelmä voi antaa tässä yhteydessä arvokkaan panoksen.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Barnier, arvoisa komission jäsen, kuten kaikilla aloitteilla, tälläkin on useita isäntiä. Väittihän peräti seitsemän kaupunkia olevansa Homeroksen synnyinpaikka. Monet ajattelevat tämän olleen heidän aloitteensa. Istuntoselostusten perusteella voin ylpeänä todeta, että 10. toukokuuta 2005 käydyssä keskustelussa hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden uudistuksesta minä ehdotin tätä järjestelmää, ja olen kiitollinen komission jäsenelle siitä, että se on nyt toteutumassa.

Aiemmat puhujat ovat selittäneet, miksi tämä on hyvin tärkeää. Se on tärkeää sosiaaliselta kannalta, mutta myös oikean ravitsemuskulttuurin opettamiseksi nuorille. Tämä tässä on ranskalainen päärynä, mutta en syö sitä, koska sen syöminen täällä on kiellettyä. On hyvin tärkeää, että kun nuoret saavat EU:n logolla varustetun kouluhedelmän, he tietävät – jo lapsuudesta lähtien – että se on turvallinen eikä täynnä kemikaaleja, vaan mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti viljelty.

Meidän on opetettava lapsille ravitsemuskulttuuria, ja tämä on hyvin tärkeä tehtävä. Kiitän Niels Buskia tästä. En syö [tätä päärynää], koska en halua rikkoa sääntöjä, mutta mielestäni me kaikki voimme olla ylpeitä tästä järjestelmästä. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, aina joskus on hienoa voida tulla istuntosaliin ja kannattaa todella myönteistä Euroopan unionin ehdotusta, ja huolimatta Jeffrey Titfordin yrityksestä latistaa hyvä mielemme tänään on sellainen päivä. Tämä ehdotus osuu oikeaan hyvin monissa asioissa. Se edistää terveellisiä ruokailutottumuksia lasten ja nuorten keskuudessa. Sillä parannetaan eurooppalaisten nuorten yleistä terveydentilaa. Sillä varmistetaan, että EU:n varoja käytetään hankkeeseen, jonka jo nyt on osoitettu tuottavan myönteisiä tuloksia monissa jäsenvaltioissa, ja se on käytännöllinen, maanläheinen ja toimiva ehdotus.

Tunnen varsin hyvin Irlannissa toteutettavan vastaavan "Food Dudes" -nimisen ohjelman, koska lastenlapseni ovat pitäneet minut ajantasalla. Tämä ohjelma on osoittautunut tehokkaaksi, ja sillä on saavutettu kestäviä tuloksia 4–12-vuotiaiden keskuudessa riippumatta sukupuolesta, koulujen koosta ja sosioekonomisista tekijöistä. Näin ollen toiminnallamme on luja perusta.

Kannatan vilpittömästi yhteisön rahoituksen lisäämistä ja luonnonmukaisten ja paikallisesti tuotettujen hedelmien ja vihannesten painottamista. Kiitän komission jäsentä ja esittelijä Niels Buskia, ja olen hyvin tyytyväinen neuvoston vastaukseen. Tällä ehdotuksella parannetaan elämänlaatua ja terveyttä EU:ssa.

  Hélène Goudin (IND/DEM). - (SV) Arvoisa puhemies, on tuskin mikään uutinen, että hedelmät ja vihannekset ovat ihmisen terveydelle tärkeitä tai että ne ovat tärkeitä elintarvikkeita lapsille. Hedelmien jakaminen lapsille kouluissa on hyvä asia. Se on hyväksi terveydelle ja antaa kipeästi tarvittua lisäenergiaa.

Mutta mitä tämä nyt käsiteltävä ehdotus oikeastaan sisältää? Se on itse asiassa puhdas EU:n esittämä propagandaehdotus. Tämän aloitteen tarkoituksena on kerätä helppoja poliittisia pisteitä ja oletettavasti samalla vakuuttaa lapset EU:n erinomaisuudesta. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on tehnyt joitain absurdeja ehdotuksia ja väittänyt muun muassa, että eurooppalaiset hedelmät ovat muita hedelmiä parempia. Kouluissa on tarkoitus jakaa vain EU:ssa tuotettuja hedelmiä, esimerkiksi syrjäisiltä alueilta tuotuja banaaneja. Tämä on silkkaa protektionismia. Tarkoituksena on opettaa lapsille, että EU on hyvä ja EU:ssa tuotetut hedelmät vielä parempia. Komission ja Euroopan parlamentin sietäisi hävetä.

  James Nicholson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, syön Niels Buskin ystävällisesti tarjoamaa omenaa. Hän jakaa omenoita istuntosalin ulkopuolella, niin että jos jäsenet haluavat omenan, Niels Busk varmasti antaa heille mielellään sellaisen.

Tämä mietintö on mielestäni erinomainen. Kuten Marian Harkin sanoi, emme saa kovin usein parlamentissa hehkuttaa ja iloita näin hyvästä aloitteesta. Meidän on kuitenkin myönnettävä lisää varoja varmistaaksemme, että nuoret voivat osallistua ja hyödyntää tätä mahdollisuutta täysimittaisesti, koska tämä on yksi harvoista tilaisuuksista, jolloin me voimme tarjota jotakin. Me valitamme vallitsevasta tilanteesta ja luemme lehdistä ja muista tiedotusvälineistä, kuinka pahoja lihavuus- ja muut ongelmat ovat koululaisten keskuudessa. Tämän päivän nuoret ovat silti mainioita ihmisiä, mutta heillä on paljon sellaisia paineita, joita meillä ehkä ennen ei ollut. Tässä meillä on minusta tilaisuus antaa heille mahdollisuus hyviin ja terveellisiin ruokailutottumuksiin. Suhtaudun tähän myönteisesti, kannatan tätä ja esitän kiitokseni esittelijälle.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan komissio on ehdottanut 90 miljoonan euron myöntämistä yhteisön talousarviosta järjestelmään, jossa kaikille 6–10-vuotiaille lapsille annetaan yksi hedelmä- tai vihannesannos viikossa.

Kehotan jäsenvaltioita laajentamaan tätä järjestelmää ja lisäämään sen rahoitusta sekä unionin että kansallisella tasolla, niin että kaikki lapset, myös esikouluikäiset, saavat hedelmäannoksen joka päivä. Toivon, että me kaikki hyväksymme budjetin lisäämisen 500 miljoonaan euroon. Olen tyytyväinen siihen, että järjestelmässä saadaan jakaa vain Euroopan unionissa tuotettuja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia. Niiden olisi oltava sesongin mukaisia ja tultava paikallisilta luonnonmukaisilta viljelmiltä.

Romanian hallitus käynnisti vuonna 2003 vastaavanlaisen aloitteen, jossa esi- ja peruskoululaiset saavat jokaisena koulupäivänä lasin maitoa ja tuoreen sämpylän. Terveellisen ruokavalion tarjoaminen koulu- ja esikouluikäisille on osa terveyskasvatusta, jota meidän on nuorelle sukupolvelle annettava.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, hedelmien tarjoaminen ala- ja yläasteen oppilaille on epäilemättä hyvä ajatus, koska sillä on taloudellisen ulottuvuuden lisäksi myös paljon laajempi sosiaalinen ulottuvuus. Tämä johtuu siitä, että se kehittää terveellisiä ruokailutottumuksia ja parantaa siten yhteiskunnan yleistä terveystilannetta. On selvää, että 90 miljoonaa euroa ei riitä varmistamaan järjestelmän kunnollista toimintaa. Tästä syystä olisi toivottavaa, että kansalliset viranomaiset, kouluhallintoelimet sekä yhteisöt osallistuisivat rahoitukseen. Toivon, että kouluhedelmäjärjestelmä saa laajan kannatuksen ja että Niels Buskin työ ei ole ollut turhaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Me haluamme korostaa, että on tärkeää luoda kunnollinen järjestelmä sesongin tuoreiden hedelmien ja vihannesten jakamiseksi ilmaiseksi kouluissa päivittäin, ja etusijalle on asetettava esikoulujen ja peruskoulujen ala-asteiden oppilaat. Tämä järjestelmä on erittäin tärkeä, koska sillä on myönteisiä vaikutuksia terveelliseen ruokavalioon, kansanterveyteen, lasten köyhyyden torjuntaan ja paikallisten viljelijöiden tuottamien alueellisten tuotteiden edistämiseen myös vuoristoalueilla.

Tämä edellyttää paljon enemmän rahoitusta kuin Euroopan komissio ehdottaa. Tämän vuoksi, arvoisa komission jäsen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tekemät ehdotukset, joihin mekin annoimme panoksemme, olisi otettava huomioon. Kiitän esittelijää hänen tekemästään työstä.

  Neil Parish (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti komission jäsenen ehdotukseen kouluhedelmäjärjestelmästä. On hyvin tärkeää, että saamme tämän järjestelmän toimimaan. Olen samaa mieltä hänen kanssaan myös siitä, että siinä on noudatettava toissijaisuusperiaatetta, koska emme halua järjestelmää, joka on niin byrokraattinen, että sitä ei voida käytännössä toteuttaa kouluissa. Mielestäni meidän on myös oltava joustavia sen suhteen, mitä hedelmiä voidaan jakaa, koska tiettyinä vuodenaikoina voi olla hyvin vaikeaa saada tuoreita hedelmiä, ja saatamme välillä tarvita hedelmäjalosteita. Meidän ei pitäisi tehdä liian paljon määräileviä tarkistuksia vaan mieluummin saada tämä järjestelmä hyväksyttyä.

Myös pari parlamentin rahoituksen määrää koskevaa ehdotusta ovat mielestäni liiallisia. Jos parlamentilla nimittäin olisi yhteispäätösvaltuudet, meidän olisi sitouduttava prosessin lisäksi myös sen budjettiin. Jos parlamentti haluaa olla uskottava, meidän on ehdotettava rahoitettavissa olevaa järjestelmää, jossa eniten tarvitseville lapsille annetaan kouluhedelmiä, jotta he jatkavat hedelmien syömistä myös tulevaisuudessa.

Jeffrey Titfordille sanoisin, että minua ei kiinnosta, tulevatko hedelmät Euroopasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta vai Ranskasta, kunhan varmistamme, että ne menevät kouluihin.

  Christel Schaldemose (PSE). - (DA) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, minä itse asiassa vastustan maataloustukea ja sen kaikkinaista laajentamista, mutta lastemme terveyden parantamiseksi meidän olisi mielestäni tehtävä hyvin paljon. Kaikki sairauksia vastaan taistelevat organisaatiot ovat yksimielisesti suositelleet kouluhedelmäjärjestelmien käyttöönottoa. Jopa pienet määrät hedelmiä näyttävät vaikuttavan myönteisesti terveyteen. Tämän vuoksi kannatan varauksetta komission ehdotusta. Katson kuitenkin, että hedelmien ja terveyden on oltava tässä keskeisellä sijalla. Siksi vastustan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ehdotusta siitä, että hedelmien pitäisi tulla vain EU:n alueelta. Tämä on täysin väärin. Minusta olisi keskityttävä lasten terveyteen eikä maatalouden talouskysymyksiin.

  Michel Barnier, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista muutamalla sanalla näkemykseni tämän hyvin vilkkaan ja yksimielisen keskustelun päätelmistä. Yleisesti ottaen katson, että se noudattelee Niels Buskin ja Esther de Langen hyvin luovaa aloitetta. Keskustelu osoittaa, että tätä Euroopan komission ehdottamaa järjestelmää, jolla Euroopan nuoria pyritään kannustamaan syömään enemmän hedelmiä ja vihanneksia, kannatetaan lähes yksimielisesti. Voin sanoa, että neuvosto on yhtä sitoutunut, ja aiomme pyrkiä saamaan aikaan yksimielisyyden neuvostossa suurin piirtein teidän hyväksymänne mietinnön pohjalta.

Palaan neljään puheenvuoroissa esitettyyn tärkeinä pitämääni seikkaan. Ensimmäinen koskee tähän hankkeeseen osoitettuja määrärahoja. Parlamentin ennakoiva lähestymistapa osoittaa selvästi, että olette sitoutuneet tähän aloitteeseen, ja tämä on ilahduttavaa. Raportoin tästä ehdotuksesta neuvostolle, ja olen komission jäsen Fischer Boelin kanssa samaa mieltä siitä, että ehdotuksessa mainittu 90 miljoonan euron summa ei ole, kuten hän sanoi, hakattu kiveen.

Toinen seikka, jonka haluan mainita, että meidän kaikkien päätavoitteena on antaa nuorille terveellisiä hedelmiä ja tarjota heille erilaisia terveellisiä tuotteita, joihin ei ole lisätty sokeria.

Kolmas seikka liittyy paikallisten tuotteiden edistämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen yhteisön tuotteiden laadusta. Lisäisin myös Paulo Casacan syrjäisimpiä alueita koskevan huolen johdosta, että yhteisön markkinoilla on näiltä syrjäisimmiltä alueilta – jotka ovat kiinteä osa Euroopan unionia – tulevia hyvin laadukkaita tuotteita. Tämä seikka on ymmärretty keskusteluissanne, ja myös neuvosto kantaa huolta tästä asiasta.

Lopuksi, te olette ilmaisseet kannan, joka on yhteneväinen neuvoston kannan kanssa: tällainen toiminta edellyttää teille esitellyn kaltaista yhteisön kehystä, mutta meidän on myös annettava jäsenvaltioille tarvittava mukautumis- ja joustovara, jotta ne voivat toteuttaa tämän järjestelmän mahdollisimman lähellä yhteisöjä, järjestöjä ja kansalaisia.

Yhteenvetona näistä neljästä seikasta toistan, että tällä ajankohtaisella aloitteella on tosin rajalliset määrärahat, mutta se symboloi myönteistä ja ennakoivaa Eurooppaa, Eurooppaa, joka ottaa huomioon yhteiskuntamme uudet haasteet, ja ennen kaikkea Eurooppaa, joka menee kouluihin ja josta Euroopan nuoret puhuvat ja ajattelevat myönteisesti.

Katson, että se kuva, jonka tällä komission aloitteella välitämme, on kuva myönteisestä ja kansalaisiin keskittyvästä Euroopasta. Tämä on se, mitä Euroopan kansalaiset odottavat.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä vakuuttavasta tuestanne tälle tärkeälle ehdotukselle.

Jeffrey Titfordille ja Hélène Goudinille haluan sanoa, että tämän ehdotuksen kutsuminen propagandaksi on täyttä hölynpölyä.

(Suosionosoituksia)

Sillä on tarkoitus – kuten monet teistä mainitsivat – opettaa koululaisille hyviä ruokailutottumuksia. Olen varma, että jos onnistumme toteuttamaan sen fiksusti niiden kokemusten avulla, joita meillä jo on Irlannin "Food Dudes" -ohjelmasta, voimme saada aikaan varsin paljon. Vuonna 2012 katsomme sitten, voimmeko parantaa järjestelmää edelleen.

Olen täysin samaa mieltä María Isabel Salinas Garcían kanssa siitä, että voimme käyttää järjestelmää opetustarkoituksiin paitsi opettaaksemme lapsia syömään enemmän hedelmiä ja vihanneksia myös selittääksemme heille, mistä hedelmät ja vihannekset tulevat, kuinka tärkeitä ne ovat ja niin edelleen.

Aion yhdessä Michel Barnierin kanssa löytää myös neuvostossa oikean tasapainon nuorten terveyden edistämiseksi.

  Niels Busk, esittelijä. − (DA) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia monista myönteisistä puheenvuoroista ja tässä yhteydessä erityisesti teitä, arvoisa komission jäsen, erityisen rakentavasta yhteistyöstä. Se oli itse asiassa odotettavissakin, sillä yhteistyömme teidän ja teidän kabinettinne kanssa sujuu aina hyvin. Kiitän myös teitä, arvoisa ministeri. On ollut suuri ilo tehdä yhteistyötä teidän ja puheenjohtajavaltio Ranskan kanssa, koska olette varannut epätavallisen paljon aikaa keskustellaksenne kysymyksistä todella perusteellisesti. Puheenjohtajavaltioilla ei aina ole aikaa tällaiseen. Muistutan myös kaikkia parlamentin jäseniä siitä, että kaikissa täällä esitetyissä puheenvuoroissa järjestelmälle vaadittiin enemmän määrärahoja kuin 90 miljoonaa euroa. Muistutan teitä tästä huomauttamalla yksinkertaisesti, että jos emme osoita järjestelmään enemmän varoja, siitä tulee valtava hallintokoneisto, joka jakaa vain hyvin vähän hedelmiä. Emme voi antaa tämän tapahtua, jos todella haluamme muuttaa lasten ruokailutottumuksia, mikä valitettavasti on kipeästi tarpeen.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 18. marraskuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Ivo Belet (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Me olemme vakuuttuneet siitä, että meidän on tuettava voimakkaasti hankkeita, joilla taataan, että kaikki 12-vuotiaat ja sitä nuoremmat nuoret saavat päivittäin koulussa yhden hedelmän. Kouluilla on keskeinen tehtävä opettaa lapsille terveitä elintapoja. Terveellinen ravinto ja riittävä liikunta auttavat ehkäisemään lihavuutta. Lapset, jotka oppivat pitämään hedelmistä koulussa, jatkavat niiden syömistä aikuisina. Monet koulut ponnistelevat jo nyt kovasti tarjotakseen lapsille hedelmiä päivittäin, mutta tähän käytettävissä olevat varat ovat liian niukat. Tästä syystä Euroopan unionin rahoitustuki kouluhedelmäjärjestelmille on tärkeää.

Näin ollen vetoamme Euroopan komissioon ja neuvostoon, että ne suostuvat tähän määrärahojen lisäämiseen. Kysymys on viime kädessä nuorten terveydestä, ja tämä menoerä saadaan takaisin ajan mittaan.

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) On tärkeää, että tämän järjestelmän täytäntöönpanossa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, niin että jäsenvaltiot voivat itse päättää, minkä ikäisille lapsille kouluhedelmäjärjestelmä suunnataan ja mitä hedelmiä ja vihanneksia heille jaetaan. Katson myös, että etusijalle olisi asetettava yhteisön alueella tuotetut tuotteet. Emme kuitenkaan saa kieltää yhteisön ulkopuolelta tulevia tuotteita, sillä tämä rikkoisi kilpailusääntöjä ja Maailman kauppajärjestön sääntöjä.

Katson, että järjestelmän hallinto tulisi pitää mahdollisimman yksinkertaisena, ja siksi ehdotan, että strategian laatimista koskevista vaatimuksista luovutaan. On liiallista vaatia kansallisen strategian laatimista yhden, pienellä budjetilla varustetun toimenpiteen toteuttamista varten. Strategian laatimisen sijasta voitaisiin vaatia kansallisten hallintosääntöjen laatimista, joihin sisältyisi tiettyjä komission esittämissä strategian täytäntöönpanosäännöissä mainittuja määräyksiä. Kehotan kaikkia pohtimaan strategian organisoinnin tarvetta laadittaessa järjestelmän täytäntöönpanosääntöjä (tämä seikka on Liettuassa tärkeä hallinnon vuoksi).

Kouluhedelmäjärjestelmän täytäntöönpanoon olisi saatava lisävaroja kansallisista budjeteista, sillä jäsenvaltioiden olisi rahoitettava se osittain. Nykyisen rahoituskriisin keskelläkin meidän on pidettävä mielessä pitkän aikavälin tavoite suojella lasten ja nuorten terveyttä. Emme saa väistää tätä vastuuta.

  Magor Imre Csibi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Ehdotus lapsille kouluissa jaettavia hedelmiä koskevasta asetuksesta on osa komission käynnistämiä aloitteita, joiden päätarkoituksena on torjua lihavuutta ja edistää terveellistä ruokavaliota.

Komission ehdottama 90 miljoonan euron budjetti olisi osoittautunut riittämättömäksi järjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi. ALDE-ryhmän aloite lisätä yhteisön rahoitusta 360 miljoonaan euroon on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Jäsenvaltiot puolestaan nostavat omalla osuudellaan lopullisen budjetin 720 miljoonaan euroon. Uskon vakaasti, että vain tällaisen budjetin turvin järjestelmä voi olla tehokas. Siten pystymme tarjoamaan viikoittain riittävästi hedelmäannoksia 6–10-vuotiaille oppilaille.

Samalla kannustan opetuslaitoksia sisällyttämään opetussuunnitelmiinsa ravinto-opetuksen, jossa selitetään terveellisen ruokavalion merkitys. Vain yhteisillä ja koordinoiduilla ponnistuksilla onnistumme muuttamaan tulevien sukupolvien ruokailutottumuksia.

  Urszula Gacek (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Kannatan vilpittömästi järjestelmää, jolla koululaisille jaetaan hedelmiä heidän kannustamisekseen terveellisempiin ruokailutottumuksiin. Toivottavasti tällä hankkeella voidaan muuttaa jonkin verran eurooppalaisen yhteiskunnan nuorimpien jäsenien ruokailutottumuksia. Pitkäaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuudessa omaksutut ruokailutottumukset antavat mallin koko elämän ajaksi. Ne voivat vaikuttaa tähän lapsisukupolven lisäksi myös heidän lapsiinsa. Vielä kiintoisampaa on, että tutkimusten mukaan lasten ruokailumieltymykset vaikuttavat heidän vanhempiensa ruokailutottumuksiin. Toivokaamme, että tämä kannatettava järjestelmä auttaa kohentamaan meidän kaikkien terveyttä ja kuntoa.

  Bogdan Golik (PSE), kirjallinen. – (PL) Olen tyytyväinen, että perustamme yhteisön järjestelmän, jolla edistetään hedelmien syöntiä kouluissa. Järjestelmän myönteiset vaikutukset tuntuvat monilla tasoilla: sosiaalisella, taloudellisella ja rahoituksen tasolla.

Parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäsenenä ymmärrän, että järjestelmällä on selvästi suotuisia vaikutuksia Euroopan maatalouteen ja hedelmienviljelyyn, sillä hedelmien kysyntä lisääntyy ja Euroopan korkea tuotantotaso säilyy. Olen myös isä, ja isänä voin nähdä myönteisen tuloksen, jota on vaikea mitata määrällisesti: nuoren sukupolven terveyden. On erittäin tärkeää lisätä hedelmien ja vihannesten osuutta kouluikäisten lasten ruokavaliossa, sillä juuri tässä iässä heidän ruokailutottumuksensa muotoutuvat.

Puolassa hedelmien ja vihannesten kulutus on noin 250 grammaa henkeä kohden päivässä. Tämä taso on yksi yhteisön alhaisimmista: vain Tšekissä, Latviassa ja Slovakiassa hedelmien ja vihannesten kulutus on tätä pienempi. Yhteisön keskiarvo on 380 grammaa, kun Maailman terveysjärjestön ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön suositus hedelmien ja vihannesten päivittäiseksi vähimmäisannokseksi on 400 grammaa. Puolan kaltaisissa maissa tarvitaan laajaa kouluhedelmäkampanjaa.

Toivon, että kouluhedelmäjärjestelmä otetaan pian onnistuneesti käyttöön Euroopan unionin kaikissa opetuslaitoksissa ja että se säilyy pysyvänä osana unionin koulutuspolitiikkaa.

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin halu tukea hedelmien kulutusta kouluissa on ehdottomasti myönteinen asia. Kunnollinen ravinto lapsuudessa antaa hyvät mahdollisuudet noudattaa terveitä elintapoja myöhemmin elämässä, ja oikeaa valistusta saanut lapsi tekee terveitä ravintotottumuksia tunnetuiksi myös perheensä ja ystäviensä keskuudessa. Järjestelmästä vastuussa olevien on myös katsottava tarkasti, minkälaisia hedelmiä he lapsille tarjoavat.

Olisi paha virhe, jos kouluissa tarjottaisiin hedelmiä, jotka ovat täynnä torjunta-ainejäämiä ja joita siksi on vaikea saada kaupaksi. Näin ollen järjestelmä on laadittava niin, että kouluihin toimitetaan vain terveellisiä hedelmiä, joiden torjunta-ainepitoisuudet ovat selvästi alle sallittujen enimmäisrajojen. Terveellisen ravinnon kannalta on myös toivottavaa hankkia yhteisön varoilla ensisijaisesti kotimaisia hedelmiä, jotka sisältävät vähemmän sokeria ja enemmän kuituja kuin esimerkiksi banaanit.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE), kirjallinen. – (BG) Arvoisa komission jäsen,

kouluhedelmäjärjestelmä on erityisen tärkeä toimenpide monissa suhteissa, sillä sen avulla

– tarjotaan lapsille terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio

– ehkäistään sairauksia

– luodaan nuorille ikäluokille uusi ruokavaliomalli, joka vähitellen korvaa pikaruoan.

Tässä ei ole kyse vain hedelmien kulutuksesta, vaan terveellisten ja tasapainoisten ravintotottumusten rakentamisesta. On paljon asiantuntijoita, jotka pystyvät määrittämään sopivat hedelmälajit asianmukaisten kriteerien perusteella.

Toisaalta kouluhedelmäjärjestelmällä annetaan todellista tukea maataloustuottajille ja rahoitusapua jäsenvaltioille. Tämä on erityisen tärkeää uusissa jäsenvaltioissa, joilla on niiden ponnistuksista huolimatta vaikeuksia järjestää kouluruokailua. Esimerkiksi Bulgariassa on valtion tukema kouluruokailujärjestelmä, mutta se ei kykene kattamaan kaikkien oppilaiden tarpeita, ja Euroopan unionin apu on erittäin hyödyllistä. Meidän on luonnollisesti vaadittava luonnonmukaisten tuotteiden käyttämistä järjestelmässä sekä varmistettava, että se pannaan tehokkaasti täytäntöön.

  Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Sairaudet, joista nykyihminen kärsii, johtuvat ruokavaliosta, mutta ne voidaan parantaa noudattamalla oikeaa ruokavaliota.

Kannatan hedelmien jakamista kouluissa. En voi olla ajattelematta sitä, että Romanian kouluissa on vuodesta 2002 lapsille annettu ilmaiseksi lasi maitoa ja sämpylä. Vaikka aluksi tyydyimme tarjoamaan tämän edun vain peruskoulun ala-asteiden oppilaille, vuonna 2006 se laajennettiin koskemaan esikoulujen oppilaita ja vuonna 2007 yläasteiden oppilaita. Euroopan unionin kouluhedelmäjärjestelmä täydentää ainakin Romaniassa tätä järjestelmää.

Tällä on lukuisia etuja. Mainitsen niistä vain kaksi:

– Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittaa, että 11-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten olisi syötävä vähintään 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivittäin. Ajattelen tässä yhteydessä myös Euroopan parlamentin 25. syyskuuta 2008 antamaa päätöslauselmaa ruokavalioon liittyviä terveysongelmia käsittelevästä valkoisesta kirjasta. On syytä muistaa, että ruoka ja se, miten syömme, on ratkaisevan tärkeää terveyden säilyttämisessä.

– Eriarvoisuus vähenee: lapset tulevat erilaisista sosioekonomisista oloista, ja jotkut heistä ovat hyvin huono-osaisia.

  Siiri Oviir (ALDE) , kirjallinen. – (ET) Valkoisessa kirjassa ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvistä terveyskysymyksistä, josta Euroopan parlamentti on myös tänä vuonna hyväksynyt päätöslauselman, asiantuntijat painottavat sitä, että tällä hetkellä Euroopassa on 22 miljoonaa ylipainoista lasta ja 5 miljoonaa lihavaa lasta. Nämä asiantuntijat katsovat, että ensi vuonna syntyy taas 1,3 miljoonaa uutta ylipainotapausta.

Maailman terveysjärjestön maailman terveystilannetta koskevassa kertomuksessa riittämätön hedelmien ja vihannesten kulutus on lueteltu yhtenä seitsemästä terveysriskistä. Tämän aiheen yhteydessä parlamentti ehdotti kerran Euroopan komissiolle, että tähän tarkoitukseen tarvittavat rahoitusvarat olisi sisällytettävä EU:n talousarvioon.

Nyt Euroopan komissio on valmistellut tukitoimenpiteen, joka tukee aikaisempaa aloitettamme. Se mahdollistaa koulumaitojärjestelmän tavoin hedelmien ja vihannesten jakamisen 6–10-vuotiaille lapsille EU:n kouluissa kouluvuodesta 2009/2010 lähtien.

Tämä on ehdottomasti tulevaisuuteen tehtävä investointi, jolla ehkäistään tai vähennetään epäterveellisistä ruokailutottumuksista johtuvia terveydenhoitomenoja. Toivon, että Euroopan komissio on valmis harkitsemaan vielä kerran esitettyjä ehdotuksia ja lisäämään hedelmä- ja vihannesjärjestelmän rahoitusta 90 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon, jolloin tämä etuus voitaisiin tarjota kaikkina koulupäivinä ja myös laajemmalle kohderyhmälle.

Kiitos tarkkaavaisuudestanne!

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. – (RO) Komission ehdotus aloittaa hedelmien jakaminen kouluissa on hyväksi Euroopan unionin kansalaisten terveydelle ja edistää merkittävästi kaikkien jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Ruokailutottumukset muotoutuvat lapsuudessa ja voivat kestää koko elämän ajan.

Koulut ovat sopivin lähtökohta tällaisen käyttäytymisen muokkaamiselle, sillä koulu on perheen jälkeen toinen auktoriteetti, joka on suorassa yhteydessä lapsiin ja jolla on huomattava vaikutusvalta heihin.

Jos tämä järjestelmä yhdistetään kouluissa käynnistettävään ravitsemuskasvatusjärjestelmään, se tuottaisi vielä enemmän tuloksia kehittämällä terveellistä, hedelmiä ja vihanneksia sisältävää ruokavaliota suosivia mieltymyksiä. Lapsia on ennen muuta opetettava ja kannustettava syömään tämäntyyppisiä tuotteita, joilla on korkea ravintoarvo, jotta järjestelmällä saavutetaan sille asetettu tavoite, joka on lihavuuteen liittyvien sairauksien, aliravitsemuksen ja aikuisiässä mahdollisesti puhkeavan sokeritaudin ehkäiseminen.

Parlamentin ehdottamilla tarkistuksilla komission tekstiä parannetaan merkittävästi, sillä ne merkitsevät 500 miljoonan euron myöntämistä vuosittain kouluhedelmäjärjestelmän rahoittamiseen, ja tämä puolestaan lisää maataloustuotantoa Euroopan unionin tasolla.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO