Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 18. marraskuuta 2008 - Strasbourg

13. Tietyntyyppisten yritysten julkaisu- ja käännösvelvoitteet (keskustelu)

  Puhemies. – (PT) Esityslistalla on seuraavana Piia-Noora Kaupin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 68/151/ETY ja 89/666/ETY muuttamisesta tietyntyyppisten yritysten julkaisu- ja käännösvelvoitteiden osalta (KOM(2008)0194 - C6-0171/2008 - 2008/0083(COD)).

  Piia-Noora Kauppi, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on osa yhtiölainsäädännön yksinkertaistamispakettia. On erittäin tärkeää, että yritämme Euroopan unionissa yksinkertaistaa liiketoimintaympäristöä, jotta yritykset menestyvät ja luovat kasvua EU:n taloudessa. Tavoitteena on vähentää hallinnollisia rasitteita, jotka koskevat tietyntyyppisten yritysten julkaisu- ja käännösvelvoitteita. Ehdotus on osa laajempaa hallinnollisten rasitteiden vähentämistä; sen ansiosta yritykset voisivat vapauttaa ja kohdentaa uudelleen resurssejaan, ja se lisäisi siten EU:n talouksien kilpailukykyä.

Tällä hetkellä yritysten on ensimmäisen yhtiöoikeusdirektiivin mukaisesti julkaistava kansallisissa virallisissa julkaisuissa tiettyjä tietoja, jotka on kirjattava jäsenvaltioiden kaupparekistereihin. Useimmissa tapauksissa julkaisu kansallisessa virallisessa julkaisussa aiheuttaa yrityksille lisäkustannuksia tarjoamatta todellista lisäarvoa. Ehdotuksen tavoitteena on siksi poistaa kansallisesta lainsäädännöstä sellaiset julkaisuvelvoitteet, jotka aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia.

Komissio jättää jäsenvaltioille kuitenkin joustovaraa uusien julkaisuvaatimusten osalta. Jäsenvaltiot voivat edelleen määrätä lisävelvoitteita, mutta uutta sähköistä keskusjärjestelmän varten ehdotetun yhden maksun on katettava ne.

Kaikilla jäsenvaltioilla pitäisi olla sähköisiä keskusjärjestelmiä, jotka sisältävät kaikki tiedot ja tarjoavat pääsyn tällaisiin yhtiön elektronisissa tiedostoissa oleviin tietoihin rekisterissä. Se olisi kustannustehokas ja helposti saavutettavissa oleva tapa tarjota kaikki tarvittavat tiedot yrityksistä Joillakin jäsenvaltioilla on jo tällaisia sähköisiä keskusjärjestelmiä ja tietokantoja, mutta toisilla tällaisia digitaalisia tietokantoja ei ole.

Tärkeintä on ottaa käyttöön jäsenvaltioiden asettama yksi maksu, joka kattaa kaikki julkaisua ja hallintoa koskevien velvoitteiden kustannukset. Yhden maksun pitäisi kattaa myös kaikki muut kansalliset velvoitteet, jotka koskevat tietojen julkaisua paikallisissa ja alueellisissa sanomalehdissä.

Oikeudellisten asioiden valiokunta halusi kuitenkin soveltaa jonkin verran joustavuutta kyseisiin kustannuksiin ja toteamme nyt, että jos on olemassa hyvin perusteltuja syitä, jäsenvaltioiden on mahdollista määrätä lisämaksuja.

Tässä ehdotuksessa käsitellään 11. yhtiöoikeusdirektiivin osalta niiden asiakirjojen käännösvelvoitteita, jotka arkistoidaan yrityksen sivuliikkeen rekistereihin. Kun yritykset rekisteröivät sivuliikkeen, niiden on myös arkistoitava tiettyjä tietoja yrityksen sivuliikkeen rekisteriin. Se aiheuttaa yrityksille usein merkittäviä lisäkustannuksia, koska niiden on varmistettava tiettyjen asiakirjojen kääntäminen sen jäsenvaltion kielelle, jossa sivuliike sijaitsee, ja sen lisäksi niiden on noudatettava toisinaan liiallisia vaatimuksia käännösten oikeaksi todistamisesta ja vahvistuttamisesta julkisella notaarilla. Niinpä yritämme nyt helpottaa käännösvelvoitteita poistamalla kyseisen oikeaksi todistamisen ja vahvistamisen.

Tavoitteena on vähentää kääntämisen ja oikeaksi todistamisen kustannukset minimiin. Se hyödyttää myös yrityksiä, kun kustannukset vähenevät jonkin verran samalla kun käännösten luotettavuus varmistetaan.

Yhdyn komission ehdotukseen, ja yritin pysytellä sanamuodossani niin lähellä komission ehdotusta kuin mahdollista. Täällä parlamentissa ei kuitenkaan ollut mahdollista päästä yksimielisyyteen komission ehdotuksesta.

Esitämme mietinnössämme joitakin tarkistuksia selkiyttääksemme julkaisukustannuksia ja kääntämistä koskevien säännösten käytännön täytäntöönpanoa, ja esitämme myös joitakin teknisiä tarkistuksia sen varmistamiseksi, että ristiviittaukset toisen yhtiöoikeusdirektiivin kanssa menevät oikein.

Oikeudellisten asioiden valiokunta esittää kolme kompromissitarkistusta, jotka useat kollegat olivat jättäneet sitä tarkoitusta varten, että uusia julkaisuvelvoitteita voidaan sallia, jos ne ovat hyvin perusteltuja, mutta me liitimme ne johdanto-osan kappaleisiin, ne eivät ole artikloissa. Mielestäni on erittäin tärkeää, että johdanto-osan kappaleissa annetaan jäsenvaltioille suositus toimia joustavasti, mutta emme vaadi niitä tekemään niin. Jos jäsenvaltiot katsovat, että sen yrityksillä on todellinen tarve julkaista jotain kansallisessa virallisessa julkaisussa – ja sitä jäsenvaltiot todellakin haluavat – ne voivat tehdä niin, mutta emme ole sisällyttäneet sellaista vaatimusta artikloihin.

Toinen asia on, että henkilökohtaisesti yritin esittää siirtymäaikaa, jota pidän edelleen erittäin hyvänä etenemistapana. Siirtymäaikana julkaisuvaatimukset olisivat olemassa, mutta siirtymäajan jälkeen meillä olisi vain sähköinen keskusjärjestelmä. Katson, että tällainen siirtymäaikaa koskeva ehdotus olisi myös samansuuntainen kuin internetin leviämistä koskeva kysymys eli että joissakin jäsenvaltioissa internet on levinnyt toisia paremmin. Ehkä voisimme siirtymäajan jälkeen varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa tiedot leviävät riittävästi. Tällä tavoin voisimme ottaa huomioon sen seikan, että internet ei ole levinnyt kaikissa jäsenvaltioissa yhtä laajalle.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää työstä tässä asiassa, joka on osoittautunut ennakoitua monimutkaisemmaksi. Otamme erittäin vakavasti sitoumuksemme vähentää yritysten sääntelyrasitusta ja olemme kiitollisia Euroopan parlamentin jatkuvasta tuesta tässä asiassa.

On kuitenkin vaikeaa olla pettymättä joihinkin ensimmäiseen yhtiöoikeusdirektiiviin ehdotettuihin tarkistuksiin. Muistuttaisin, että Euroopan parlamentti suhtautuu komission vuoden 2008 työohjelmasta 12. joulukuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti komission päätökseen saavuttaa 25 prosentin tavoite yritysten hallinnollisten rasitteiden vähentämisessä EU:ssa ja jäsenvaltioissa vuoteen 2012 mennessä. Parlamentti totesi tuolloin pitävänsä sitä keskeisenä painopistealana tulevina kuukausina, erityisesti pk-yritysten kohdalla, ja olennaisena panoksena Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseen. Parlamentti korosti siis sitä, että se tarkastelisi lainsäädäntöehdotuksia tässä valossa.

Sen lisäksi Euroopan parlamentti tukee 21. toukokuuta 2008 antamassaan liiketoimintaympäristön yksinkertaistamista koskevassa päätöslauselmassa erityisiä ehdotuksia ensimmäisen yhtiöoikeusdirektiivin tarkistamiseksi, kun se katsoo että lakisääteisten tietojen julkaisemisen pitäisi olla yrityksille helpompaa. Parlamentti tuki silloin erityisesti uuden teknologian käyttöä.

Nyt käsiteltävänä olevassa oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnössä romutetaan täysin komission ehdotuksen tavoite. Komission vaikutustenarvioinnissa arvioitiin, että kustannuksia voidaan vähentää noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Mietintöluonnoksen mukaan jäsenvaltiot voisivat jatkaa kaikkien nykyisten hallinnollisten rasitusten määräämistä yrityksille ja sen lisäksi lisätä uusia rasitteita. Siinä kun komission ehdotus perustuu ajatukselle, että sähköisen keskusjärjestelmän uusien julkaisuvälineiden pitäisi korvata nykyiset vaivalloiset julkaisumenetelmät, mietintöluonnoksessa lisättäisiin uusia rasituksia sen sijaan että niitä vähennettäisiin.

Suurin osa sidosryhmistä on tukenut komission ehdotuksen tavoitetta. Myös suurin osa jäsenvaltioista tuki tavoitetta tähän asti neuvoston kanssa käydyissä keskusteluissa. Direktiivin hyväksyminen siinä muodossa, kun oikeudellisten asioiden valiokunta sitä nyt ehdottaa, vaarantaisi koko hallinnollisten rasitteiden vähentämisen uskottavuuden.

Siinä määrin kuin oikeudellisten asioiden valiokunnan tavoitteena on varmistaa niiden sanomalehtien rahoitus, jotka tällä hetkellä ovat riippuvaisia yritysten julkaisujen maksuista, komissio voi periaatteessa jakaa näkemyksen. On kuitenkin löydettävä muita rahoituskeinoja. Rahoitusta ei voida sälyttää yrityksille velvoittamalla ne noudattamaan julkaisuvelvoitteita, jotka eivät tarjoa mitään merkittävää lisäarvoa nykyisessä teknisessä ympäristössä.

  Margaritis Schinas, talous- raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EL) Arvoisa puhemies, välitän teille talous- ja raha-asioien valiokunnan mielipiteen. Hyväksymme suurelta osin komission ehdotuksen perussyyn. Ehdotus on rakenteeltaan hyvä, ja sen tarkoituksena on tietysti vähentää hallinnollisia rasitteita.

Katsomme, että kääntämiseen liittyvien menettelyjen yksinkertaistaminen ja käännösten oikeaksi todistaminen toisen jäsenvaltion auktorisoitujen kääntäjien toimesta on täysin perusteltua ja hyväksymme täysin tämän lähestymistavan.

Sitten siirryn julkaisukysymykseen. Valiokuntamme katsoo – kuten oikeudellisten asioiden valiokunta mielestäni aivan oikein katsoo – että yritysten lisäksi on myös kansalaisia, joilla on oikeus tietää. Arvoisa komission jäsen, valitettavasti kansalaisilla ei ole samanlaista pääsyä sähköiseen mediaan, johon alkuperäisessä ehdotuksessa heitä johdatitte.

Elämme moniarvoisessa EU:ssa, jossa on erilaisia malleja ja arvoja. Irlannin komissaarina te tiedätte, että maanne kansanäänestyksen tulos, monien maanmiestenne näkemys yhdestä mallista koko Euroopalle, tulee meille kalliiksi. Emme siksi halua ottaa käyttöön tätä mallia EU:ssa, koska tiedämme hyvin, että kotimaassani, kotiseudullani, pääsy internetiin on rajoitettua. Miksi meidän pitäisi evätä näiltä henkilöiltä, unionin kansalaisilta, oikeus tietää näistä asioista, jotka koskevat heitä, muiden perinteisten kanavien kautta?

Katson siksi, arvoisa komission jäsen, kuten talous- ja raha-asioiden valiokunta ja oikeudellisten asioiden valiokunta, että sähköinen keskusjärjestelmä on tehtävä pakolliseksi ja se on perusteltua. Se ei kuitenkaan saa olla ainoa järjestelmä. Meidän on annettava kaikille unionin kansalaisille mahdollisuus saada tietoa. Emme halua luoda tilannetta, jossa tietyllä EU:n alueella asuvan henkilön on haettava tietoa oman alueensa tapahtumista BlackBerryllä, koska siellä, missä minä asun, monilla ihmisillä ei ole BlackBerryä.

Katson siksi, että komission edustajana, ja katson että meidän pitäisi lähettää neuvostolle sama viesti, teidän on otettava vakavasti huomioon kanta, jonka esitimme yksimielisesti oikeudellisten asioiden valiokunnassa ja suurella enemmistöllä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Sanoisin vielä, että jos haluatte jättää sen huomiotta, neuvoisin teitä harkitsemaan asiaa uudelleen, koska vain hedelmällisellä demokraattisella vuoropuhelulla voimme löytää molemmin puolin hyväksyttäviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät harvojen sijasta monia ihmisiä.

  Georgios Papastamkos, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, maaliskuussa 2008 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sääti uusista, nopeista lainsäädäntöaloitteista unionin yritysten liiketoimintaympäristön parantamiseksi vähentämällä hallinnollisia velvoitteita ja kustannuksia. Mielestäni komission direktiiviehdotus, josta nyt keskustelemme, ei juurikaan edistä asetetun tavoitteen saavuttamista.

Yritysten sekä erityisesti pk-yritysten keskeinen ongelma on siinä, että tarvitaan tasapuolisia olosuhteita byrokratian, lainsäädännön ja verotuksen parantamiseksi yleisesti, ja odotamme komissiolta paljon merkittävämpää panosta siihen suuntaan.

Tässä erityisessä tapauksessa yritysten vuosikertomusten ja tilinpäätösten julkaisun päätavoitteena on noudattaa avoimuuden ja julkisuuden periaatetta kaupallisessa toiminnassa. Internetin levinneisyyden alhainen taso useissa jäsenvaltioissa ei tarjoa riittävää takuuta.

Pakollisten rekisterien ylläpitäminen vain sähköisessä muodossa tarkoittaisi myös tuhansien asiantuntijoiden työpaikkojen menettämistä perinteisessä painomediassa. Lehdistö on myös avoimuuden periaatteen ja unionin demokraattisen elämän keskeinen tekijä, ja sen panos Euroopan unionin monikielisyyteen ja monimuotoisuuteen on kiistaton.

Katson, että tasapainoinen ja järkevä ratkaisu on turvaventtiili, jossa hyväksytään yksi maksu ja jatketaan sen rinnalla julkaisua painomediassa ottaen käyttöön myös sähköinen rekisteri, kuten todetaan kompromissiehdotuksessa, joka on saavutettu ja jonka puolesta kaikki – toistan kaikki – oikeudellisten asioiden valiokunnan ryhmät ovat äänestäneet.

Lopuksi korostaisin, että Euroopan parlamentin velvollisuutena on hyväksyä tuottavalla tavalla yhteisön lainsäädäntöä, niin että se samalla säilyttää tahtonsa täydellisen riippumattomuuden lainsäädännön alalla. Oikeudellisten asioiden valiokunnan tahtona on, kuten jo todettiin, että täysistunto hyväksyy Piia-Noora Kaupin mietinnön, ja onnittelen häntä tästä työstä.

Vielä loppuhuomautus teille, arvoisa komission jäsen, en tiedä onko oikeudellisten asioiden valiokunnan yksimielinen ehdotus teille pettymys, mutta sanoisin teille ja todella toivon niin, että heti kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, komission ja Euroopan parlamentin yhteistyökulttuuri muuttuu – ja sen täytyy muuttua. Sitä me odotamme nyt; sitä demokraattisesti valittu Euroopan parlamentti odottaa.

  Ieke van den Burg, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi toteaisin jotain menettelystä. Arvoisa komission jäsen, on vahinko, että emme keskustelleet siitä kokoontuessamme tänä aamuna, koska olin hieman yllättynyt siitä että olitte nyt niin ankara puheessanne parlamentille. Olen menettelyn osalta erityisen ankara tavasta, jolla puheenjohtajavaltio Ranska on käsitellyt ehdotuksiamme noudattamatta vaatimuksia neuvotella tai keskustella mahdollisesta kompromissista.

Sama koskee komissiota. Tällaisissa asioissa on normaalia yrittää kokoontua yhteen ja etsiä ratkaisu, jolla vastataan eri osapuolten huoliin. Olen pahoillani siitä, että näin ei ole käynyt, ja toivon, että täysistunnon ja valiokunnassa suoritettavan äänestyksen välillä on mahdollisuus tehdä niin.

En usko, että olemme sisällöstä niinkään eri mieltä. Olen myös erittäin sitoutunut helpottamaan hallinnollisia rasitteita. Olen aina vaatinut kirjanpidon XBRL-järjestelmää ja senkaltaista sähköistä keskusjärjestelmää. Uskon meidän kaikkien pitävän sitä tarpeellisena, erityisesti siksi että joissakin jäsenvaltioissa sähköinen yhteiskunta ei ole vielä toimiva. Tarvitaan väliaikaista siirtymäkauden ratkaisua, niin että jäsenvaltioilla on vielä mahdollisuus käyttää parerilla tapahtuvaa rekisteröintiä.

Ongelma on todellakin väliaikainen, ja siihen voisi olla käytännön ratkaisu. Kuulin vasta tällä viikolla, että ensimmäinen sähköpostilähetys ja internet-yhteys toteutuivat ensimmäisen kerrran vain 20 vuotta sitten, joten 10–20 vuoden kuluessa on täysin normaalia käsitellä kaikki asiat sähköisesti. Meillä on nyt käsillä vain väliaikainen ongelma, eikä meidän pitäisi tehdä siitä numeroa. Meidän pitäisi löytää järkevä, käytännöllinen ratkaisu siinä hengessä mitä aina kerrotte meille haluavanne.

  Jean-Paul Gauzès (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kiitän aluksi kollegaani Piia-Noora Kauppia erinomaisesta mietinnöstä ja ponnisteluista järkevän ratkaisun löytämiseksi eri kysymyksiin, erityisesti sähköistä keskusjärjestelmää koskevaan kysymykseen.

Ehdotettu direktiivi on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla vähennetään yritysten hallinnollisia rasituksia, vähennetään niitä koskevia rajoituksia ja lisätään niiden kilpailukykyä. Me tuemme tietysti aktiivisesti tätä tavoitetta, joka hyödyttää pk-yrityksiä. Hyväksymme uuden sähköisen keskusjärjestelmän, joka sisältää kaiken tiedon ja periaatteet yhdestä maksusta, joka kattaa kaikki tarvittaviin julkaisuihin liittyvät kustannukset.

On kuitenkin syytä antaa parhaita mahdollisia tietoja ja sallia jatko tavanomaisille julkaisumenetelmille, joita tarvitaan vielä, erityisesti sanomalehdille. Esittelijän neuvottelujen jälkeen ehdottama teksti, jonka oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi yksimielisesti, sallii jäsenvaltioiden jatkaa tavanomaisia julkaisumenetelmiä, sillä niiden kustannukset on sisällytetty yhteen julkaisumaksuun.

Arvoisa komission jäsen, olemme siksi noudattaneet ehdotuksen henkeä tekemällä keskusjärjestelmästä vaatimuksen ja säilyttämällä yhden maksun periaatteen. Olemme kuitenkin ottaneet huomioon todellisuuden eri jäsenvaltioissa, joilla ei ole sellaista tietotekniikkaa kuin toisilla ja joiden tiedotustapoja ei pidä jättää huomiotta.

Arvoisa komission jäsen, tiedätte, että kansalaisten näkemykset on otettava huomioon ja että EU ei saa vaikuttaa uusien rajoitusten ja vaikeuksien lähteeltä. Siksi me haemme joustavuutta, jossa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden todellisuus samalla kun säilytetään taloudellinen järjestelmä.

Arvoisa komission jäsen, totesitte tylysti, että oikeudellisten asioiden valiokunta romuttaa komission kannan. En pidä näkemystänne oikeana, ei myöskään ole oikein sanoa, että oikeudellisten asioiden valiokunnan ehdotus sisältää uusia muodollisuuksia. Päinvastoin, on todettu, että nämä ovat olemassa olevia muodollisuuksia, jotka säilytetään, ja luonnollisesti torjumme uusien muodollisuuksien käyttöönoton.

Arvoisa komission jäsen, EU:n on nyt osoitettava, että se pystyy vähentämään byrokratiaa ja hallinnollisia rasituksia kunnioittaen kansallisia identiteettejä.

  Manuel Medina Ortega (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, kiitän komissiota ehdotuksen esittämisestä. Katson, että se on myönteinen ja auttaa meitä vähentämään tarpeettomia hallinnollisia rasituksia.

Kuten aikaisemmat puhujat ovat todenneet, tämän parlamentin velvollisuutena on palauttaa maan pinnalle komission erittäin anteliaat ja altruistiset ehdotukset. Todellisuus on se, että meillä on 27 jäsenvaltiota, joilla on erilaiset oikeusjärjestelmät ja kovin erilaiset kielet, mikä tarkoittaa sitä, että kussakin valtiossa meidän on mukauduttava kyseisen valtion todellisuuteen, mukaan luettuna kielikysymys.

Kuten Jean-Paul Gauzès juuri totesi ja myös aikaisemmat puhujat ova todenneet, on erittäin tärkeää, että kansallisten erityispiirteiden tunnustaminen ei aiheuta lisäkustannuksia, että maksut ovat yhdenmukaisia ja että hallitukset ottavat tarvittaessa harteilleen lisäkustannukset.

Sen lisäksi on vielä toinenkin asia: käännökset. Meillä ei ole Euroopan unionissa yhteistä kieltä. Kaikissa 27 jäsenvaltiossa puhutaan eri kieliä, ja jopa joissakin kyseisistä valtioista puhutaan eri kieliä, kuten komission jäsenen kotimaassa. Meidän on elettävä sen kanssa.

Myös oikeudellisesti elämme todellisuudessa, jossa oikeudelliset asiakirjat ovat erilaisia. Oikeudellisten asioiden valiokunta on esimerkiksi ehdottanut tarkistuksia asiakirjojen oikeaksi todistamiseen käännösten oikeaksi todistamisen kanssa. Tällä hetkellä oikeudellisten asioiden valiokunta valmistelee oikeaksi todistettujen asiakirjojen eri jäsenvaltioissa tunnustamista koskevaa mietintöä, jonka pitäisi täydentää tätä mietintöä.

Lopuksi katson, että komissio on toiminut oikein esittäessään tämän ehdotuksen. Esittelijä on tehnyt erinomaista työtä, ja olemme kaikki yrittäneet kehittää lainsäädäntöehdotusta, joka voidaan tunnustaa koko unionissa oikeuksien takaamiseksi ja jonka perustana on unionin todellisuus. Unioni on edelleen rakenteilla, ja siinä on erilaisia kansallisia oikeusjärjestelmiä ja erilaisia sähköisten viestimien käyttötasoja.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). - (FR) Arvoisa puhemies, ensinnäkin onnittelen esittelijää Piia-Noora Kauppia erinomaisesta työstä, sillä hänen ansiostaan oikeudellisten asioiden valiokunta on löytänyt kompromissin, joka muistini mukaan, arvoisa komission jäsen, hyväksyttiin yksimielisesti. Se onkin sitten selvä viesti. Mietinnössä sovitetaan yhteen yritysten sekä erityisesti pk-yritysten tarpeet, jotka koskevat hallinnollista yksinkertaisuutta, ja kansalaisten oikeus saada tietoa ja annetaan samalla jäsenvaltioille mahdollisuus säilyttää julkaisuvelvoitteet, jos ne niin haluavat.

Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentti noudattaa oikeudellisten asioiden valiokunnan esimerkkiä. 27 jäsenvaltiolla on omat perinteensä. Jotkut niistä suosivat pelkkää internetiä. Toiset käyttävät edelleen perinteistä paperisia viestintämenetelmiä. Kyseisiä perinteitä on kunnioitettava. Ei unohdeta sitä, että 50 prosentilla unionin kansalaisista ei ole internet-yhteyttä. Jos tiedot olisivat käytettävissä vain yhdessä sähköisessä keskusjärjestelmässä, ne, joilla ei ole internet-yhteyttä tai jotka suosivat paperin käyttöä, eivät voisi saada tietoja alueensa yrityksistä.

Uskon Euroopan parlamentin ymmärtävän hyvin sen, että oikeudellisten julkaisujen poistamisella esimerkiksi alueellisista sanomalehdistä olisi katastrofaalisia seurauksia. Sen takia jäsenvaltioiden on tietyin ehdoin voitava organisoida tiedonjakelu täydentävien kanavien kautta .

Arvoisa komission jäsen, tämä ei ole ideologinen keskustelu. Ettekö katso nykyisissä olosuhteissa, että teillä on muutakin tekemistä kuin estää jotain, joka toimii hyvin jäsenvaltioissa.

Kun pyritään jatkuvasti yksinkertaistamaan asioita, siihen liittyy joskus se riski, että asioista tehdään entistä monimutkaisempia. Kustannusten vähentäminen? Kyllä, mutta mihin hintaan? Rajoitusten lievittäminen kilpailukyvyn lisäämiseksi? Kyllä, mutta mitä tapahtuu kilpailukyvylle, kun yksinkertaistaminen uhkaa vahingoittaa vakavasti kokonaisen alan taloutta? Komission halutaan kovasti panevan merkille se tosiasia, että me tuemme ratkaisuja, jotka antavat sanomalehdille mahdollisuuden päästä nykyisten vaikeuksien yli.

Arvoisa komission jäsen, teidän pitäisi ottaa huomioon jäsenvaltioiden perinteet. Toimimalla tällä tavalla olette vastuussa siitä riskistä, että tietty määrä toimittajia irtisanotaan ja suuri osa väestöä jää vaille tietoa.

Haemme tasapainoista direktiiviä, joka sisältää sähköisen keskusjärjestelmän ja yhden maksun. Olemme vakuuttuneita siitä, että olemme saavuttaneet kyseisen ratkaisun, ja teidän on kunnioitettava Euroopan parlamentin äänestystä.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on jo kauan pyrkinyt nostamaan esiin kysymyksen tarpeettoman ja suhteettoman suurista hallintokustannuksista, joita eurooppalaisille yrityksille aiheutuu. Kyseiset kustannukset vaikeuttavat liiketoimintaa, ja sen lisäksi ne ovat esteenä nykypäivän erittäin kilpailullisen maailmantalouden haasteisiin vastaamiselle.

Siksi on myönteistä, että komissio on vihdoinkin kiinnittänyt huomiota asiaan ja ehdottaa nopean menettelyn soveltamista 1. ja 11. yhtiöoikeusdirektiivin tarkistamiseen, mikä nopeuttaa eurooppalaisten yritysten liiketoimintaympäristön parantamista. Ensimmäisen yhtiöoikeusdirektiivin tapauksessa kaikkien yritysten kustannuksia lisäävien julkaisuvelvoitteiden poistaminen kansallisesta lainsäädännöstä vaikuttaa todellakin asianmukaiselta. Ehdotettu sähköinen keskusjärjestelmä, joka sisältää täydelliset tiedot yrityksistä, tarjoaa taloudellisen ja helppokäyttöisen ratkaisun kuten myös yksi maksu, joka kattaa kaikki kustannukset riippumatta siitä ovatko ne hallinnollisia vai liittyvätkö ne julkaisuvaatimuksiin.

Ehdotus, joka liittyy 11. yhtiöoikeusdirektiiviin, koskee niiden asiakirjojen kääntämistä ja oikeaksi todistamista, jotka tallennetaan toiseen jäsenvaltioon perustetun yrityksen sivuliikkeen kaupparekisteriin. Käännösten vastavuoroisella tunnustamisella, jota komission ehdottaa keinoksi vähentää hallinnollisia rasituksia, vähennetään epäilemättä yritysten kustannuksia ja varmistetaan samalla käännösten luotettavuus. Onnittelen lopuksi esittelijää Piia-Noora Kauppia erinomaisesta mietinnöstä.

  Costas Botopoulos (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käytän hyväkseni tilaisuutta olla viimeinen puhuja ja esitän yhden poliittisen kommentin ja kaksi teknistä kommenttia keskustelun kohteena olevasta direktiivistä.

Poliittinen kommenttini on se, että todistamme tänään harvinaista hetkeä Euroopan parlamentissa: parlamentin kaikkien ryhmien, oikeistosta vasemmistoon, täydellistä yksimielisyyttä suunnasta, johon parlamentti haluaa viedä tiettyä lainsäädäntöaloitetta. Monet parlamentin jäsenet ovat todenneet, ja minäkin haluan korostaa sitä, että tämä on harvinainen tapahtuma ja komission täytyy ottaa se huomioon lopullisessa päätöksessä.

Emme romuta komission ehdotusta. Yritämme nykyaikaistaa sen ja tehdä siitä inhimillisemmän, johdonmukaisemman ja käytännöllisemmän. Se on poliittinen kommenttini.

Minulla on kaksi lyhyttä teknistä kommenttia: julkaisua koskevasta kysymyksestä parlamentin jäsenet ovat todenneet, ja minä toistan sen, että on täysin oikeudenmukaista ja oikein, että jäsenvaltioille, joissa internetin käyttö on erittäin rajoittunutta, annetaan ilmeisistä sosiaalisista ja taloudellisista syistä mahdollisuus yleisen sähköisen julkaisun ohella julkaista tietoja lehdistössä.

Kommentoisin lyhyesti kysymystä kääntämisestä, jonka kanssa ei ole mitään ongelmia. Mahdollisuus vain yhteen tunnustettuun käännökseen antaa meille käytännön ratkaisun. Täällä käsitelty kysymys kääntämisestä ei ole kielikysymys, ei avoimuuskysymys eikä tyylikysymys. Se on käytännön kysymys, joka voidaan ratkaista hyvin yksinkertaisesti tunnustamalla käännös.

Poliittisten ja teknisten kysymysten välillä on siis ero. Me emme romuta ehdotusta vaan parannamme sitä.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aloitan toteamalla, että jos Ieke van den Burg olisi ottanut tämän asian puheeksi aamulla, olisin mielelläni käsitellyt sitä. Olin kysynyt teiltä, oliko mitään asioita, joista te haluaisitte keskustella, ja jos niitä olisi ollut, olisin puhunut teille niistä. Jos olisitte ottanut puheeksi minkä tahansa asian – vaikka Irlannin sään – olisin keskustellut siitäkin teidän kanssanne. Minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Minulla ei ole mitään Euroopan parlamentin päätöksiä vastaan, koska päätöksenteko on teidän tehtävänne ja sen mukaan teidän on toimittava. On kuitenkin pidettävä mielessä juuri tämän ehdotuksen tausta, ja koska kunnioitan kantaanne, pyydän teitä kunnioittamaan omaa kantaani.

Tämä nimenomainen ehdotus esitettiin pk-yritysten hallinnollisten rasitusten vähentämisen yhteydessä. Se oli osa liiketoimintaympäristön yksinkertaistamista. Ehdotuksen tuloksia arvioitiin seuraavasti: kustannusten vähentäminen vuosittain 600 miljoonalla eurolla. Ehdotuksen esittämisen syynä oli siis pk-yritysten hallinnollisten kustannusten vähentäminen. Kuten huomautin aikaisemmassa puheenvuorossani, Euroopan parlamentti on suhtautunut myönteisesti koko kustannusten vähentämistä koskevaan hankkeeseen eri päätöslauselmissa.

Siinä siis yhteys jossa ehdotus annettiin. Tämän nimenomaisen ehdotuksen taustalla oli ajatus pk-yritysten hallinnollisten kustannusten alentamisesta ja yksinkertaistamisesta.

Ette kai voi odottaa minun sitten hyväksyvän Euroopan parlamentin tarkistuksia, jotka ovat täysin päinvastaisia, koska niillä ei alenneta vaan lisätään hallinnollisia kustannuksia. Jos Euroopan parlamentti katsoo, että tässä erityisessä tapauksessa etujen tasapaino vaatii säilyttämään asian ennallaan, niin olkoon niin. Se on täysin perusteltu näkemys. Sitä ei kuitenkaan voida sovittaa yhteen esittämänne alkuperäisen tavoitteen kanssa. Se oli kustannusten vähentäminen. Jos Euroopan parlamentti ja muut katsovat, että mainitsemistanne syistä järjestelmä olisi säilytettävä ennallaan, voitte tuskin odottaa minun kertovan teille, että se vähentää hallinnollisia kustannuksia, kun se tekee päinvastoin – itse asiassa se lisää kustannuksia niiden vähentämisen sijasta.

Kahden Euroopan parlamentin valiokunnan jättämät tarkistukset tarkoittavat sitä, että ainoa muutos, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön direktiivin hyväksymisen jälkeen, on sähköisen keskusjärjestelmän pakollinen käyttö. Minkäänlaista hallinnollisten rasitusten vähentämistä ei saavutettaisi säästöillä, joita odotimme alkuperäiseltä ehdotukseltamme ja jotka oli arvioitu, kuten sanoin, vaikutustenarvioinnissa noin 600 miljoonaksi euroksi vuosittain. Sellaisen direktiivin hyväksyminen, joka ei johda vähentämiseen vaan ainoastaan kosmeettisiin muutoksiin, välittäisi todella huonon viestin hallinnollisten rasitusten kokonaisvähennyksestä, josta me olemme puhuneet.

Pyytäisin siis Euroopan parlamentin jäseniä kunnioittamaan minunkin kantaani. Jos parlamentin näkemyksessä noudatetaan omaa linjaa – ja asiasta äänestetään huomenna – se on teidän näkemyksenne ja teillä on täysi oikeus kantaanne. Minulla ei ole mitään sitä vastaan. Teidän on kuitenkin kunnioitettava minun kantaani siinä, etten oikein voi hyväksyä tarkistuksia, jotka ovat päinvastaisia kuin alkuperäinen tarkoitus viedä asiaa eteenpäin. Emme me joudu riitaan sen takia, mutta en voi kuitenkaan kääntää logiikkaa päälaelleen ja sanoa, että se, mitä Euroopan parlamentti tekee, on oikein, koska se lisää hallinnollisia kustannuksia sen sijaan että vähentäisi niitä.

Voin kuunnella syitä, jotka mainitsitte järjestelmän säilyttämiseksi ennallaan – ja ehkäpä nissä on jotain perää – mutta sitä me emme alun perin ryhtyneet tekemään; se ei ole syy juuri tämän ehdotuksen tekemiseen. C’est la vie!

  Piia-Noora Kauppi, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, kommentoisin menettelyä. Ieke van den Burg totesi jo, että puheenjohtajavaltio Ranska ei ole käyttäytynyt mitenkään hyvin tässä asiassa. Olemme yrittäneet ehdottaa useita mahdollisuuksia kolmikantakokoukselle mahdollisesta kompromissista keskustelemiseksi. Valitettavasti puheenjohtajavaltio Ranska ei halua osallistua neuvotteluihin. Se ei halua järjestää neuvotteluja neuvoston työryhmässä, jotta voitaisiin keskustella etenemistavasta. Ranska ei myöskään ole tänään läsnä keskustelemassa tästä erittäin tärkeästä asiasta.

Oikeudellisten asioiden valiokunnan näkemyksessä jäsenvaltioille myönnetään paljon joustavuutta. Siinä joustavuutta annetaan paljon omaa näkemystäni enemmän. Oikeudellisten asioiden valiokunnan näkemys menee kuitenkin niin pitkälle kuin voimme mennä. Tämä on ainoa Euroopan parlamentissa tällä hetkellä käsiteltävänä oleva ehdotus. Katson, että jos neuvosto ei voi hyväksyä parlamentin näkemystä eli oikeudellisten asioiden valiokunnan näkemystä – josta huomenna äänestetään – kuten olemme pyytäneet sitä tekemään, niin meidän on edettävä toiseen käsittelyyn.

Emme voi antaa neuvoston pallotella meitä. Jos ehdotusta ei hyväksytä siinä muodossa, jossa parlamentti siitä huomenna äänestää, prosessi viivästyy aivan varmasti. Ehkä emme saa tätä hanketta valmiiksi ennen vaaleja, ja on olemassa riski, että komissio vetää ehdotuksen takaisin. Mielestäni olisi suuri pettymys, jos neuvostossa ei löydy määräenemmistöä sen tueksi eikä neuvosto esitä ehdotuksia siitä miten kompromissi voidaan saavuttaa.

Me olisimme halukkaita keskustelemaan kompromissista. Olisin henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen, jos neuvosto ehdottaisi jotain kolmikantakokouksessa, johon voisimme sitten perustaa kompromissin, mutta neuvosto piileskelee, eikä saavu kokouksiin eikä se järjestä kolmikantakokousta. Se jättää meidät hankalaan tilanteeseen.

Siksi olen pettynyt menettelyä koskeviin keskusteluihin. Toivon, ettei komissio vedä ehdotusta takaisin. Toivon, että vielä löytyy mahdollisuus kompromissiin, joka sopisi kaikille jäsenvaltioille ja myös Euroopan parlamentille.

  Puhemies. – (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.