Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Kauppia sähköistä yritysrekisteriä koskevasta mietinnöstä, jolle annan täyden tukeni. Ajatus on loistava ja mietintö erinomainen, ja parlamentti kannattaa yksimielisesti sen täytäntöönpanoa.
Toivon, että sähköiset yritysrekisterit otetaan mahdollisimman pian käyttöön jäsenvaltioissa, myös Euroopan laajuisena sähköisenä keskusjärjestelmänä, joka sisältää kaikki tiedot, jotka yritysten on julkistettava. Jos ehdotukset toteutetaan, byrokratia vähenee, avoimuus lisääntyy, hallinnolliset rasitteet vähenevät, yrityksille aiheutuu aiempaa vähemmän kustannuksia, ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky lopulta paranee.
Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). - (LT) Äänestin Andreas Schwabin laatiman Euroopan tilastoista annettavaa asetusta koskevan mietinnön puolesta. Kannatin sitä, koska uuden asetuksen sisältö on todella tärkeä, ja se parantaa oleellisesti nykyistä asetusta. Tarkoitan erityisesti Euroopan tilastojärjestelmän määritelmää ja sen sisällyttämistä yhteisön lainsäädäntöön. Asetuksessa vahvistetaan myös kansallisten tilastolaitosten tehtävät Euroopan tilastojärjestelmässä ratkaistaessa tilastosalaisuuteen ja tilastojen laatuun liittyviä asioita. Tämä on selkeä edistysaskel nykyiseen tilanteeseen ja voimassa olevaan asetukseen verrattuna.
Euroopan komissio ehdottaa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean tehtävien jakamista kahteen osaan. Tämä on mielestäni kiistanalaista, joten esittelijän kanta, jonka mukaan tehtäviä ei eroteta, on nähdäkseni hyväksyttävämpi ja tukemisen arvoinen. Uskon kuitenkin, että nämä erimielisyydet voitetaan, jos Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tekevät yhteistyötä.
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0402/2008)
Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestysselitykseni koskee mietinnössä käsiteltyä tuen mukauttamista. Viimeisimmässä maatalousuudistuksessa päätettiin, että viljelijöillä on suunnitteluvarmuus vuoteen 2013 asti. Vastustin siksi mukauttamista, jossa viljelijät menettävät suuria rahamääriä. Olen iloinen lopputuloksesta ja kiitän kaikkia kollegoja, jotka äänestivät sen puolesta, että vähentämättömien tukien määrää korotetaan 5 000 eurosta 10 000 euroon, mikä tarkoittaa, että pieniltä yrityksiltä vähennetään vähemmän tukia mukauttamisen vuoksi.
Jos puhumme politiikassa suunnitteluvarmuudesta, meidän olisi myös annettava se viljelijöille. Olen siksi iloinen mukauttamista koskevassa mietinnössä tänään saavutetusta tuloksesta ja toivon, että neuvosto hyväksyy tuloksemme.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään toimitetussa äänestyksessä saatettiin päätökseen lähes vuoden pituinen työ, jota olemme tehneet laatiessamme kantaamme yhteisen maatalouspolitiikan toiminnasta. Tämä on tärkeää, koska tekemämme muutokset edistävät tämän politiikan yksinkertaistamista. Meidän on kuitenkin säilytettävä sen yhteisöllinen luonne ja varmistettava yhtäläiset kilpailuedellytykset. Toivon, että EU:n maatalousministerit lukevat kantamme ja hyväksyvät ehdotuksemme.
Tarkoitan erityisesti ehdotuksia, jotka koskevat täydentävien ehtojen yksinkertaistamista, myös sitä, että eläinten hyvinvointiin, alueeseen C, liittyvien vaatimusten täytäntöönpanoa lykätään uusissa jäsenvaltioissa vuoteen 2013. Monet ratkaisut on valitettavasti suunniteltu siten, ettei niissä oteta huomioon uusien jäsenvaltioiden maataloustilannetta tai -mallia. Alamme nyt keskustella vuoden 2013 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta ja tarkistaa rahoituskehystä. Meillä on vielä paljon tehtävää.
Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, arvostan yhteisestä maatalouspolitiikasta tänään toimitettua erittäin myönteistä äänestystä ja kannatan ehdotettuja toimia, esimerkiksi hedelmien ja vihannesten toimittamista kouluihin.
Maatalouspolitiikasta puheen ollen haluan vielä kerran ottaa esiin komission suositteleman tukien pakollisen mukauttamisen ja todeta, että olen täysin sitä vastaan. Politiikan on oltava joustavaa, ja jäsenvaltioiden on voitava halutessaan nostaa tai laskea mukauttamiskynnystä.
Pidän 5 000 euron kynnystä liian matalana. Se olisi nostettava 10 000 euroon, jotta jo nyt kärsiviä pienituloisia viljelijöitä voidaan suojella ja tukea. Heidän varojaan ei saa mielestäni käyttää pakolliseen mukauttamiseen.
Giovanni Robusti (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan vain todeta julkisesti syyt, miksi äänestin lopullisessa äänestyksessä Santosin mietintöjä 0401 ja 0402 vastaan. Yhteiselle maatalouspolitiikalle tehdään mietinnössä pelkkä terveystarkastus, jossa ei oteta huomioon maailmalla muuttuneita olosuhteita. Keskustelemme yksityiskohdista ymmärtämättä keskeistä ongelmaa.
Terveystarkastuksen kohteena olevan YMP:n tarkoituksena on vähentää maataloustuotantoa, jotta voidaan edistää ympäristönsuojelua. Nämä olivat edellytykset sen kehittämiselle. Nyt me kaikki tiedämme, että taloudelliset olot ovat muuttuneet oleellisesti, mutta YMP on pysynyt enemmän tai vähemmän samanlaisena, ja keskustelemme ainoastaan siitä, onko ensimmäinen vai toinen vaihtoehto parempi ja onko sitä tai tätä toimenpidettä tehostettava vai vähennettävä, kun tulevaisuuden haasteisiin ei enää pystytä vastaamaan.
En hyväksy tätä loputonta pienten erityisetujen mukaista toimintaa, jossa ei oteta huomioon yleistä etua. Itse maatalous kärsii varmasti eniten tästä rohkeuden puutteesta. Äänestin mietintöä vastaan herättääkseni vuoropuhelua ja keskustelua. Esitän internet-sivustollani tekniset yksityiskohdat, jotka eivät mahdu minuutin puheenvuoroon, ja julkaisen siellä myös erityiset äänestysperusteeni.
Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän unkarilaiset jäsenet äänestivät Capoulas Santosin mietintöjen puolesta, koska ne ovat huomattavasti suotuisampia uusille jäsenvaltioille, myös Unkarille. Pakollinen mukauttaminen ja porrasteinen mukauttaminen eivät ole yhtä julmia kuin komission ehdotuksessa. On valitettavaa, ettei pakollista mukauttamista koskeva ALDE-ryhmän tarkistus saanut kannatusta. Se on harmillista, mutta mietintö on siitä huolimatta hyvä.
Toisesta mietinnöstä totean, että tarkistus 67 oli sosialidemokraattisen ryhmän esittämä. Interventiojärjestelmän yhteydessä on erittäin tärkeää, ettei interventiota toteuteta tarjouskilpailujen perusteella. Nykyisen järjestelmän säilyttäminen on erittäin myönteistä. Äänestimme siksi mietinnön puolesta.
Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijä Capoulas Santosia erittäin monitahoisesta työstä. Fine Gael -puolueen valtuuskunta kannatti näitä mietintöjä, joissa esitetään vastalauseita. Maitokiintiöiden yhteydessä kannatimme joustavuuden lisäämistä ja kiintiöiden suurempaa prosenttimääräistä lisäämistä, jotta viljelijät voivat halutessaan tuottaa maitoa. Mielestämme on valitettavaa, ettei täysistunnossa oltu samaa mieltä ja että olemme nyt taas komission ehdotuksen mukaisessa tilanteessa.
Toiseksi totean tukien mukauttamisesta, että olemme huolissamme varojen siirtämisestä ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin, koska viljelijöiden tuloja käytetään tällöin järjestelmissä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteisrahoitusta, eikä sitä voida taata tulevaisuudessa. On myönteistä, että raja nostetaan 10 000 euroon, minkä puolesta parlamentti äänesti. Haluan täsmentää, että johdanto-osan 6 kappaletta eli tarkistuksia 190 ja 226 koskevan äänestyksemme kohdalla pitäisi lukea "+" (puolesta). Toivon, että neuvosto auttaa vaikeuksissa olevaa lammasalaa huomisissa ja tämänpäiväisissä neuvotteluissaan.
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0401/2008)
Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Haluan kiinnittää huomionne jäsen Deßin yhdessä joidenkin muiden parlamentin jäsenten kanssa jättämään tarkistukseen 54. Jos se hyväksytään, vanhoihin ja uusiin jäsenvaltioihin sovelletaan kauhistuttavan erilaisia sääntöjä. Jos kiintiötä nimittäin suurennetaan, uusien jäsenvaltioiden tarvitsee suurentaa sitä vain, jos se on sallittua varainhoitovuonna. Jäsen Deß on näköjään vielä istuntosalissa, joten ehkäpä hän voi selittää minulle, mahdollistaako varainhoitovuosi uusien jäsenvaltioiden kiintiön suurentamisen. Parlamentti ei onneksi hyväksynyt kyseistä tarkistusta, minkä vuoksi pystyin äänestämään koko mietinnön puolesta. Olen erittäin iloinen siitä, ettei parlamentti hyväksynyt jäsenvaltioiden jakamista kahteen kategoriaan maitokiintiöiden suurentamisen yhteydessä.
Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, maitokiintiötä koskevassa mietinnössä vaaditaan maitokiintiöiden suurentamista. Äänestin kaikkien CSU-puolueen kollegojeni kanssa kaikkia sellaisia tarkistuksia vastaan, joissa vaaditaan kiintiöiden suurentamista. Maitokiintiöllä, jota sovelletaan 31. maaliskuuta 2015 saakka, on tarkoitus vakauttaa Euroopan maitomarkkinat. Tällä hetkellä Euroopan maitomarkkinoilla on liikatarjontaa.
Tämä on aiheuttanut suuria paineita maidon hinnoille. Kaikki kiintiön suurentamiset alentavat maidontuottajille maksettavia hintoja. Tällöin monien viljelijöiden toimeentulo vaarantuisi. Emme tarvitse suurempaa kiintiötä vaan järjestelmän, joka reagoi markkinatilanteeseen joustavasti. Jos parlamentin ja neuvoston enemmistö kuitenkin päättää poistaa maitokiintiöt vaiheittain vuoteen 2015 mennessä, tarvitaan maitorahasto, jotta maidontuotannon jatkuminen voidaan varmistaa epäsuotuisilla alueilla ja laidunmaa-alueilla.
Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, jos yrittäisin laatia mahdollisimman kalliin, tuhlaavaisen, turmeltuneen, moraalittoman ja byrokraattisen maataloustukijärjestelmän, en tiedä, keksisinkö mitään niin nerokasta kuin yhteinen maatalouspolitiikka. Se on järjestelmä, joka rankaisee meitä veronmaksajina, jotta se voi tukea sellaisten elintarvikkeiden tuotantoa, joille ei ole markkinoita, ja joka rankaisee meitä myös kuluttajina, jotta se voi ylläpitää näiden elintarvikkeiden hintoja. Tämä järjestelmä rankaisee meitä usein vielä kolmannenkin kerran veronmaksajina, jotta se voi hävittää myymättä jääneet elintarvikkeet.
Tällä välin järjestelmä tuhoaa ympäristöä, koska tulosperusteiset tuet rohkaisevat kaatamaan pensasaitoja sekä käyttämään torjunta-aineita ja haitallisia lannoitteita, ja järjestelmä aiheuttaa tietenkin myös hirveää nälänhätää Afrikassa. Minun on todettava, että tämä on erityisen vahingollista kotimaamme kaltaiselle valtiolle, joka tuo elintarvikkeita, jolla on varsin tehokas maatalous ja jota rangaistaan siksi sekä myönteisesti että kielteisesti, sillä se maksaa järjestelmään enemmän ja saa siltä vähemmän kuin muut EU:n jäsenvaltiot.
Melkeinpä mikä tahansa – suora tuki tai jokin muu järjestelmä – olisi parempi kuin yhteinen maatalouspolitiikka. Jotta ette luule, että unohdin sanoa sen: Lissabonin sopimuksesta on vihdoin järjestettävä kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0402/2008)
Christa Klaß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Capoulas Santosin mietinnön puolesta ja kannatin myös tarkistusta 186, jossa suositetaan 10 000 euron kynnystä mukauttamisen yhteydessä.
Kyse on Euroopassa harjoitettavasta pienimuotoisesta maataloudesta. Mukauttamisprosessi on toteutettava maltillisesti. Pienet eurooppalaiset maatilat tarvitsevat EU:n tukea, jotta ne voivat säilyä EU:n palkkarakenteessa. Haluamme, että Euroopassa tuotetaan terveellisiä elintarvikkeita ja että niitä on saatavilla kohtuuhintaan. Haluamme myös hoidetun maaseudun. Jos todella haluamme kaiken tämän, meidän on tuettava viljelijöitämme, jotta Euroopassa – joka on ilmastoltaan maailman suotuisimpia alueita – voidaan vastedeskin tuottaa terveellisiä elintarvikkeita. Äänestin siksi Capoulas Santosin mietinnön puolesta.
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0390/2008)
Hynek Fajmon (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin Euroopan maaseudun kehittämisrahastoa koskevaa Capoulas Santosin mietintöä vastaan. Tämä ohjelma perustettiin vasta kaksi vuotta sitten, ja se aloitti toimintansa tosiasiassa vasta viime vuonna. Hakijat ovat alkaneet laatia hankkeitaan ja opetella rahaston sääntöjä. Nyt, kun vasta vuosi on kulunut, sääntöjä ollaan muuttamassa. En voi kannattaa tällaista menettelyä, koska sen vuoksi vain menetetään ja viivästytetään maaseutualueiden tarvitsemia rahoitushankkeita. Tällaisesta sääntöjen alituisesta vaihtumisesta ei voi olla mitään hyötyä, joten äänestin mietintöä vastaan.
Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, tämä on hyvin tärkeä aihe. Yhteisen maatalouspolitiikan arvioinnista seuraa, että maatalouspolitiikan kannattaa tulevaisuudessa perustua oikeudenmukaisille periaatteille. Yhteisen maatalouspolitiikan pitäisi ennen kaikkea taata Euroopan elintarviketurva, elintarvikkeiden omavaraisuus ja tuotanto vientiin, viljelijäperheiden taloudellinen turvallisuus, maataloustuotannon kannattavuus ja yhtäläiset tuet vanhoista ja uusista jäsenvaltioista oleville viljelijöille. Sen olisi varmistettava ympäristön turvallisuus ja biodiversiteetin säilyttäminen tekemällä loppu geneettisesti muunnettujen organismien viljelystä ja kasvatuksesta koko Euroopan unionin alueella. Sen olisi turvattava maaseutualueiden kehittäminen niin, että kaikkein köyhimpien alueiden edistymisestä huolehditaan, samoin kuin kulttuuriperinnön suojelu ja perinteisen kulttuurin säilyttäminen samoin kuin se, että maaseudun asukkaat saavat yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, kulttuuriin ja tekniseen kehitykseen. Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos otamme opiksemme tähän asti saaduista kokemuksista ja tartumme rohkeisiin ratkaisuihin.
Kirjalliset äänestysselitykset
Suositus toiseen käsittelyyn: Karin Scheele (A6-0425/2008)
Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmassa (2004–2010) todetaan tarve parantaa ympäristöperäisiin tauteihin ja sairauksiin liittyvien terveystietojen laatua, vertailukelpoisuutta ja saatavuutta käyttämällä yhteisön tilastointi-ohjelmaa. Mielestäni tämä on hyvin tärkeä asetus. Meidän on tunnettava kansalaisten terveyskäsitys ja heidän alttiutensa erilaisiin sairauksiin. Tällä asetuksella perustetaan yhteinen järjestelmä kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien yhteisön tilastojen järjestämiseksi.
On hyvin tärkeää, että Euroopan unionissa kootaan tietoa kansalaisten terveyskäsityksistä, fyysisestä ja mielenterveyteen liittyvästä toiminnasta ja vammaisuudesta, lisääntymässä tai vähenemässä olevista sairauksista, vammoista, alkoholin ja huumeiden aiheuttamista haitoista, elämäntavoista ja terveydenhuoltolaitoksiin pääsystä.
Tilastoihin on tulevaisuudessa sisällytettävä tiedot, jotka ovat oleellisia niiden kansanterveyden alalla toteutettavien yhteisön toimien kannalta, joilla pyritään tukemaan kansallisia strategioita laadukkaan ja pysyvän kaikkien ulottuvilla olevan terveydenhuollon kehittämiseksi.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tällä asetuksella luodaan yhteiset puitteet kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle. Tätä nykyä kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa tilastollista tietoa kootaan pääasiassa vapaaehtoisesti. Asetuksen antamisella virallistetaan nykyinen niin sanottu herrasmiessopimus, ja taataan tiedonkeruun jatkuvuus samoin kuin tietojen vertailukelpoisuus.
Ensimmäisessä käsittelyssä vuonna 2007 Euroopan parlamentti hyväksyi 12 tarkistusta komission ehdotukseen. Useimmat tarkistukset koskivat horisontaalisia kysymyksiä kuten sukupuolen ja iän sisällyttämistä jaottelumääritelmiin ja tietyillä yhteisön ohjelmilla mahdollistetun lisärahoituksen ja täydentävän rahoituksen käyttöä niillä kahdella alueella, joita asetus koskee. Jotkut tarkistukset hyväksyttiin liitteisiin, ja kyse oli yksinomaan joko kansanterveydestä tai työterveydestä ja työturvallisuudesta, esimerkiksi tiedon keruusta pandemioilta ja tarttuvilta taudeilta suojautumiseksi.
Myöhemmissä neuvotteluissa puheenjohtajavaltio Slovenian kanssa lähes kaikki Euroopan parlamentin hyväksymät tarkistukset sovittiin sisällytettäviksi yhteiseen kantaan. Neuvosto teki myös joitain muita muutoksia tekstiin, mutta kaiken kaikkiaan nämä muutokset olivat hyväksyttäviä.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tällä asetuksella luodaan yhteiset puitteet kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien yhteisön tilastojen järjestelmälliselle tuottamiselle.
Tilastojen olisi oltava yhdenmukaistettujen ja yhteisten tietojen muodossa, ja niiden tulisi olla Eurostatin ja kansallisten tilastolaitosten ja muiden virallisten tilastojen toimittamisesta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteisesti tuottamia.
Tätä nykyä kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa tilastollista tietoa kootaan pääasiassa vapaaehtoisesti.
Kannatan ehdotettua asetusta, koska sen tavoitteena on vahvistaa edistystä, jota säännöllisessä tietojenkeruussa kummallakin kyseessä olevalla alueella on saavutettu. Siinä virallistetaan nykyinen jäsenvaltioiden välinen epävirallisen sopimus, millä taataan tiedonkeruun jatkuvuus ja luodaan yhteisten menetelmien avulla sääntelypuitteet tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Kansanterveys- ja työterveys- ja työturvallisuustilastoja koskeviin eurooppalaisiin vaatimuksiin saadaan näin epäilemättä selkeämpää suunnittelua, kestävyyttä ja vakautta.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tällä hetkellä kansanterveyttä ja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien yhteisön tilastojen osalta ei ole yhdenmukaistettuja standardeja. Näiden tilastojen yhdenmukaistaminen parantaa suunnattomasti vertailukelpoisuutta ja tehostaa politiikan kehittämistä. Yhteisessä kannassa yleisesti ottaen hyväksytään parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tekemät tarkistukset, joten saatoin tukea Scheelen mietintöä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Nykyajan työelämän aiheuttama stressi, joka johtuu uudentyyppisistä työsopimuksista, epävarmuudesta työpaikasta ja työn ja perhe-elämän yhdistämisen vaikeudesta, jättää jälkensä. Tilastot osoittavat, että mielenterveyden ongelmat ovat nykyisin yksi varhaisen työelämästä luopumisen pääsyistä. Työpaikkojen epävarmuuteen liittyy luonnollisesti myös kiusaamistapausten kasvu. Myös terveysongelmat kuten selkäsäryt ovat jatkuvasti lisääntyneet. Lisäksi viime vuosina on esiintynyt enenevästi tapauksia, joissa työntekijöitä on sairauden tai työtapaturman jälkeen irtisanottu. Meillä on ratkaistavina varsin monia ongelmia, ja tarvitsemme tilastotietoja, jotta voimme pysyä uusimpien kehityssuuntausten tasalla. Tästä syystä äänestin Scheelen raportin puolesta.
Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) On selvää, että tarvitsemme kansanterveyttä ja työterveyttä ja työturvallisuutta koskevia yhteisön tilastoja, jotta voimme tukea niitä strategioita, joilla pyritään kehittämään korkealaatuista, toteuttamiskelpoista ja kaikkien saavutettavissa olevaa terveydenhoitoa.
Työterveys ja työturvallisuus ovat asioita, jotka edistävät työntekijöiden elämän, koskemattomuuden ja terveyden suojelua ja joilla luodaan työolot, jotka takaavat työntekijöiden fyysisen, psykologisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan johdonmukainen, pysyvä ohjelma työntekijöiden suojelemiseksi onnettomuuksilta ja työperäisiltä sairauksilta.
Tuen tätä päätöslauselmaesitystä, koska meillä ei tätä nykyä ole yhdenmukaistettua ja yhteisiä tietoja, joiden avulla kyettäisiin osoittamaan kunkin maan tilastojärjestelmästä saatavien tietojen laatu ja vertailukelpoisuus. Terveyttä koskevat yhteisön tilastot olisi sovitettava saavutettuun edistykseen ja niihin tuloksiin, joita kansanterveyden alalla toteutetuilla yhteisön toimilla on saavutettu.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin tänään hyväksymisen puolesta äänestyksessä suosituksesta neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansanterveyttä sekä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevista yhteisön tilastoista.
Mielestäni terveyden edistämisen strategiassamme olisi painotettava erityisesti sairauksien ehkäisyä ja varhaista diagnosointia. Tästä strategiasta saadaan tehokas, jos tarjoamme ihmisille asianmukaiset terveydenhuolto- ja hoitopalvelut ja jos madallamme niitä eroja, joita terveydenhuoltopalveluihin pääsyssä on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä.
Me emme pysty kehittämään yhteistä terveydenhuoltostrategiaa, jos soveltuvilla tilastolaitoksilla ei ole asianmukaisia tietoja. Näin ollen asetuksen hyväksyminen on askel kohti terveydenhuollon tilastoja koskevien yhteisön toimien parempaa koordinointia. Pandemioita ja tartuntatauteja koskevien tietojen keruu epäilemättä edistää näiden tautien parempaa valvontaa.
On myös syytä panna merkille, että tätä nykyä kansanterveyttä ja terveydenhuoltoa koskevia tilastoja kerätään vain vapaaehtoiselta pohjalta. Kun tilanne on tämä, asetuksella pyritään virallistamaan olemassa olevia ratkaisuja ja takaamaan tiedonkeruun jatkuvuus.
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan yksimielinen äänestys korostaa raportin tärkeyttä ja järkevyyttä.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Kaupin mietinnön puolesta. Yritysten kaikkialla Euroopassa olisi voitava toimia ympäristössä, jossa ei ole kohtuuttomia rasitteita. Silti jäsenvaltioiden täytyy voida muotoilla omat vaatimuksensa, ja toissijaisuusperiaatetta on kunnioitettava. Olen tyytyväinen siihen, että Kaupin mietinnössä osutaan sopivaan tasapainoon.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin tietojen julkistamista ja käännösvaatimuksia koskevaa parlamentin ja neuvoston direktiiviä käsittelevän mietinnön puolesta, jolla pyritään vähentämään tietyntyyppisten yritysten hallinnollisia rasitteita.
Ehdotuksen tavoitteena on poistaa kansallisista laeista kaikki ylimääräiset tietojen julkistamista koskevat vaatimukset, jotka lisäävät liiketoiminnan kustannuksia.
Nykyisten säännösten mukaan tiedot on vietävä jäsenvaltioiden kaupparekistereihin ja julkaistava kansallisissa virallisissa lehdissä.
Nykyisin kaupparekisterit julkaisevat tiedot internetissä, joten julkaiseminen virallisissa lehdissä ei useimmissa tapauksissa tuo lisäarvoa mutta aiheuttaa yrityksille suuria kustannuksia.
Ehdotetut muutokset antavat jäsenvaltioille joustavuutta tietojen julkistamista koskevien täydentävien vaatimusten asettamiseen, ja niillä varmistetaan, että yritykset vapautetaan yleisistä tarpeettomista lisämaksuista.
Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. − (LT) Tilastojen tehtävänä on tuottaa objektiivista ja kvantitatiivista tietoa, johon yleisen mielipiteen muodostamisessa ja päätöksenteossa voidaan tukeutua. EU:n ja jäsenvaltioiden tilastot tarjoavat suoran vertailuperusteen poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon tueksi. Siten EU:n tilastojärjestelmiä yhdenmukaistettaessa niiden tärkeys on otettava huomioon.
Euroopan tilastollisen tutkimuksen tieteellinen riippumattomuus on taattava. Säännökset eivät myöskään saa olla ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa.
Tuen komission ehdotusta asetukseksi Euroopan tilastoista. Se tarjoaa oikeusperustan tilastotietojen kokoamiselle Euroopan tasolla ja siinä uudelleentarkastellaan voimassa olevaa järjestelmää, jonka mukaisesti tilastojen järjestämistä Euroopan tasolla säädellään.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Saattaa tuntua absurdilta äänestää mietintöä vastaan, joka ensisijaisesti vaikuttaa tekniseltä, koska se koskee yhteisön tilastojen tuottamista. Ei voi todellakaan pitää merkityksettömänä sitä, että tällaisia tietoja on päätöksenteon tukena.
Ilmoitetuista aikeista huolimatta uusi asetus johtaa uusien monimutkaisten tilastojen tuottamiseen eli kansallisille laitoksille ja yrityksille tulevan tilastointirasitteen kasvuun niin byrokratian kuin kustannusten muodossa, mikä on vastoin useissa yhteyksissä tehtyjä sitoumuksia tämän taakan helpottamisesta ja vähentämisestä.
Lisäksi Brysselin Eurooppa osoittaa päivittäin, mitä se ajattelee luvuista, joita sen oletetaan käyttävän. Mainitsen vain kaksi esimerkkiä: Ensimmäinen esimerkki on niiden esitysten vaatimattomuus, joilla taantumaan menossa olevaa reaalitaloutta tuetaan, ja että tässä tuessa ovat joka tapauksessa dogmaattisesti etusijalla pyhä kilpailu, maailmanlaajuinen vapaakauppa ja "typerä" vakaus- ja kasvusopimus. Toinen on kotitalouksien eurokolikoiden ja -seteleiden käyttöönoton jälkeen kärsimän inflaation kiistäminen. Tiettyjen perushyödykkeiden hinta on kuuden vuoden aikana todellisuudessa kaksin- tai kolminkertaistunut, vaikka EKP keskittyy globaaleihin ja harhaanjohtaviin kokonaissummiin ja vaatii palkkamalttia.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Tietojen keruulla on keskeinen merkitys politiikan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Komission tätä koskeva ehdotus antaa pysyvän oikeusperustan tiedonkeruulle, joten äänestin jäsen Schwabin mietinnön puolesta.
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0402/2008)
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Portugalilaisen jäsenen Luis Manuel Capoulasin mietinnön perusteella kannatin äänestyksessä lainsäädäntöpäätöslauselmaa, joka koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevien yhteisien sääntöjen ja tiettyjen viljelijöiden tukijärjestelmien muuttamisesta. Jotta kaikki mahdolliset elintarvikkeiden saantiin kohdistuvat uhkat voidaan sulkea pois, on tärkeää, että tasapainoisella ja kestävällä maankäytöllä tuetaan elintarviketurvallisuutta. Pidän myönteisinä ja kannatan ehdotuksia menettelyjen yksinkertaistamisesta. Kannatan yhteisön kriisinhallintavälineitä. Tämä äänestys vahvistaa myönteistä kehitystä sen suhteen, miten maatalous otetaan huomioon yhteisön politiikassa. Kysymystä maatalouden tulevaisuudesta ole kuitenkaan ratkaistu: Se on vuoden 2009 vaalien keskustelun kohde ja aihe poliittisissa neuvotteluissa, jotka käynnistyvät heti vaalien jälkeen.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Vahvistan, että äänestin Capoulas Santosin mietinnön puolesta, mutta haluaisin korostaa kahta näkökulmaa, joista voi tulla maani maanviljelijöiden kannalta kestämättömiä. Ensimmäinen koskee maitokiintiöitä: saavutetun kompromissin tulos eli yhden prosentin nousu on todella liian pieni askel eikä riitä täyttämään viljelijöiden perusteltuja vaatimuksia.
Toinen epätyydyttävä alue on tupakalle myönnettävä rahoitus. Vaikka ajattelen tässä poliittisen ryhmäni kannan vastaisesti, olen lujasti vakuuttunut siitä, että tukea pitäisi laajentaa. Tukien leikkauksella ei todellisuudessa torjuttaisi lainkaan tupakointia, mutta sillä olisi haitallinen vaikutus työpaikkojen suojelemiseen alalla, jolla yhteisön 27 jäsenvaltiossa on yli 500 000 työntekijää. Toivon parannusta ehdotukseen tämänpäiväistä hyväksyntää seuraavien vaiheiden aikana.
Bastiaan Belder (IND/DEM), kirjallinen. − (NL) YMP:n terveystarkastus on laaja-alainen ja tärkeä alue. Halusimme tai emme, osoitamme suunnan, joka maatalouspolitiikalla tulisi olla vuoden 2013 jälkeen. Haluaisin mainita kaksi tätä koskevaa näkökohtaa.
Tuotannosta riippumaton tuki mahdollistaa paremman markkinasuuntautuneisuuden ja siksi kilpailukykyisemmän ja innovatiivisemman maatalouden, mutta meidän ei tulisi tehdä suunnanmuutosta kohti täysin vapautettuja maatalousmarkkinoita. Meidän ei pidä heittää sateenvarjoa pois heti kun aurinko tulee esiin. Interventiomekanismit, vakuutusturva ja muut seikat olisi järjestettävä tavalla, joka ei vääristä markkinoita, ja samalla niiden olisi oltava todellinen turvaverkko.
Ehdotukset ohjata merkittäviä summia toiseen pilariin tuen mukauttamisen kautta eivät saa tukeani. Vaikuttaa siltä, että ensimmäisen pilarin varoja käytetään viisaammin kuin maaseudun kehittämisrahastoa. Lisäksi ounastelen kaikenlaisia yhteisrahoitusongelmia tasapuolisten toimintaedellytysten huomioon ottamisessa.
Hanne Dahl (IND/DEM), kirjallinen. − (DA) Juni-liike on äänestänyt mietinnön tarkistusta 208 vastaan, koska tarttuvien eläintautien puhkeaminen johtuu eläinten puutteellisesta eläinlääketieteellisestä erilläänpidosta. Ongelmat syntyvät eläinten kaupallisen käytön yhteydessä. Siksi juuri viljelijöillä ja heidän toimialallaan on eläinten käsittelyyn liittyvä vastuu ja riski, ja käsittelyn tulee olla asianmukaista, jotta eläintaudit vältetään.
Lakiesitys yhteisestä kustannusten käytännön jaosta on huono idea, koska loppujen lopuksi se tarkoittaa, että kansalaiset maksavat jostain sellaisesta, mistä he eivät ole vastuussa.
Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. − (GA) YMP:n uudistamisen tavoitteena tulisi olla harjoitetun politiikan parantaminen, jotta elämä maaseudulla olisi kaikkialla Euroopassa sosiaaliselta, taloudelliselta ja ympäristön kannalta kestävämpää.
Terveystarkastustoimenpide on sekoitus, joka sisältää joitakin parannuksia mutta jossa ei toisaalta oteta huomioon edessämme olevia haasteita. Maaseutuelämään ja erityisesti maanviljelyyn kohdistuu nykyisin monia uhkia. Nuorten viljelijöiden on luovuttava maasta, kun samaan aikaan suurmaanomistajat saavat korvauksia arvokkaiden maatalousmaiden jättämisestä viljelemättä. Lisäksi luonnon monimuotoisuus on uhattuna.
Olen samaa mieltä siitä, että vararahastoja tulisi voida käyttää uusien viljelijöiden ja nuorien viljelijöiden sekä heikoimmassa asemassa oleviksi luokiteltujen alojen osalta. Näihin kuuluu esimerkiksi lammastalous, jolla on tärkeä tehtävä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kannatan myös viljelijöiden maksatushakemusten aikaistamista vuoden aikana, niin että viljelijöillä olisi parempi tieto vakaudesta. Maaseudun väestö tarvitsee tietoa pysyvyydestä, jotta se voi suunnitella tulevaisuuttaan.
Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka tuin Santosin mietintöä (A6-0402/2008) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viljelijöille yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti maksettavien suorien tukien järjestelmää koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä, en kannata läpi mennyttä tarkistusta tuen mukauttamisen laajentamisesta. Se johtaa varojen ylimääräiseen siirtoon ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin ja vie suoraan tuloja viljelijöiltä (erityisesti pienviljelijöiltä) sellaisissa maissa kuin Irlanti. Varat menevät tukijärjestelmiin, joissa vaaditaan jäsenvaltioiden yhteisrahoitusta – joka on epävarma rahoituslähde, johon ei voi luottaa.
Lena Ek (ALDE), kirjallinen. − (SV) Äänestin tietoisesti mietintöä vastaan, koska se monilla alueilla selvästi huonontaa komission ehdotusta. Yksi esimerkki on maaseudun kehittämiseen myönnettävää suoraa tukea koskevien muutosten vesittäminen. Enemmistö sopi suoran tuen vähentämisestä vain 6 prosenttia vuosina 2009 ja 2010. Komissio oli ehdottanut tukea vähennettäväksi 7 prosenttia vuonna 2009 ja 9 prosenttia vuonna 2010. Henkilökohtaisesti olisin halunnut nähdä sitäkin suurempia leikkauksia.
Lisäksi korotettiin kynnystä, jossa suorasta tuesta siirrytään maaseudun kehittämistukeen. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan tämä siirtyminen olisi koskenut 5 000 euron ja sitä suurempia vuotuisia tukia. Enemmistö on nyt äänestänyt tämän kynnyksen nostamisesta 10 000 euroon. Tästä seuraa, että aktiiviseksi maatalouden kehittämiseksi muunnettavan passiivisen maataloustuen suhteellinen osuus vähenee. Rahat olisi hyödyllisempi käyttää maaseudulla toimivien yritysten käynnistämiseen kuin sellaisten viljojen tuottamiseen, joista jo ennestään saadaan hyvä tuotto.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vaikka tähän mietintöön saatiin parannuksia, joihin meillä oli osuutemme ja joihin kuului ennen kaikkea ehdotuksemme mukauttamisen kynnysarvon nostamisesta 5 000 eurosta 10 000 euroon, millä pyrimme edistämään parempaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta tuen maksamisessa viljelijöille, pidämme valitettavana, että muut ehdotukset hylättiin, vaikka jotkut niistä, kuten tuki sokerintuotannolle Azoreilla, saivat taakseen yli 200 ääntä.
Pidämme valitettavana myös sitä, että ehdotusta yksinkertaistetusta tuesta viljelijöille, joiden saaman tuen määrä on korkeintaan 1 000 euroa, ei hyväksytty, vaikka sen puolesta saatiin 175 ääntä. Tämä olisi ollut hyvä tapa torjua komission ehdotuksen sosiaalista välinpitämättömyyttä, yksinkertaistaa menettelyä ja vähentää byrokratiaa. Tätä Euroopan komissio itse asiassa käytti tekosyynä ehdottaessaan, että alle 250 euron vuotuiset tuet olisi lakkautettava. Tästä seikasta voi koitua vahinkoa noin 90 000 portugalilaiselle viljelijälle.
Näin ollen vaikka äänestimme lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, puolustamme edelleen ehdotuksiamme, koska katsomme, että ne ovat paras keino tukea Portugalin viljelijöitä ja perheisiin perustuvaa maatalouttamme.
Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Labour-puolueen edustajilla Euroopan parlamentissa oli useita vakavia huolenaiheita suhteessa tähän mietintöön, joka pahentaa ja kasvattaa maataloustuotannon vääristymiä sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti. Kun otetaan huomioon tämänpäiväinen äänestys, jossa hyväksyttiin sarja tilannetta tukevia ja pahentavia tarkistuksia, en voinut äänestää sen enempää tarkistetun ehdotuksen kuin lainsäädäntöpäätöslauselmankaan puolesta, vaikka mietinnössä on muita yksityiskohtia, joita kannatan.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vaikka olen yhtä mieltä siitä, että maanviljelijöiden tukijärjestelmiä on tarpeen tarkistaa, katson, että komission ehdotuksissa mennään tarpeettoman pitkälle ja siten vaikutetaan vakavalla tavalla viljelijöiden tuloihin. Viljelijät ovat eurooppalaisen maaseudun vartijoita ja elitarvikeomavaraisuudellemme ratkaisevan tärkeitä.
Capoulas Santosin mietintö parantaa komission ehdotusta monin tavoin, erityisesti suomalla jäsenvaltioille suuremman joustavuuden maksujen vähimmäisrajojen asettamisessa.
Kannatin siksi äänestyksessä mukauttamisen soveltamisen rajaa 10 000 euroa/vuosi, joka hyödyttää monia pienviljelijöitä ja keskisuuria viljelijöitä, ja sitä, ettei korkeampia mukauttamisprosentteja sovelleta osuuskuntiin ja muihin useiden viljelijöiden muodostamiin oikeushenkilöihin, jotka erikseen saavat korkeintaan 100 000 euroa, millä pyritään välttämään viljelijöiden epäoikeudenmukainen rankaiseminen.
Vaikka mietintö ei ole ihanteellinen – siinä ei esimerkiksi oteta huomioon lisämukauttamisen tuloja tasaavaa vaikutusta – olen tyytyväinen täysistuntoäänestyksen lopputulokseen, minkä vuoksi äänestin lainsäädäntöpäätöslauselman puolesta.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on, kuten tavallista, valinnut eri tien kuin komissio. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen sijasta valiokunta haluaa lisätä tukia ja taata, että veronmaksajat lisäävät taloudellista panostaan.
Junilistan haluaa ehdottomasti poistaa maataloustuotteiden vientituen ja on äänestänyt niiden ehdotusten puolesta, joissa tätä puolletaan. Katsomme, että EU aiheuttaa suurta vahinkoa muualla maailmassa myymällä maataloustuotteita köyhissä maissa polkuhintaan, välittämättä sosiaalisista seurauksista.
Junilistan haluaa lakkauttaa yhteisen maatalouspolitiikan, ja huomauttaa, että on onni, ettei Euroopan parlamentilla ole EU:n maatalouspolitiikkaa koskevia yhteispäätösvaltuuksia. Muussa tapauksessa EU putoaisi protektionismin ansaan ja tukisi voimakkaasti kaikkia maatalousalalla toimivia eri ryhmiä.
Jean-Marie Le Pen (NI), kirjallinen. – (FR) Ennen talousarvion suurta käännekohtaa vuonna 2013, joka hiipivän uudelleenkansallistamisen takia voi merkitä YMP:n päättymistä, jäsenvaltiot yrittävät päästä sopimukseen YMP:n uudesta uudistuksesta, mikä on jatkoa vuoden 2003 salamyhkäiselle uudistukselle.
Komissio on ilmoittanut tavoitteekseen paremman mukautumisen markkinoihin, mikä merkitsee suorien tukien vähentämistä ja tuen ohjaamista ympäristöpolitiikkaan ja maaseudun kehittämispolitiikkaan.
Uudistuksella ei valitettavasti vastata niihin haasteisiin, joita Euroopan maatalousalalla on edessään: Niitä ovat yhdeksän miljardin ihmisen ruokkiminen vuonna 2050, rajallisista maatalousalueista huolehtiminen ja riippuvuus maatalouden raaka-aineilla keinotteluun sidoksissa olevista hinnoista.
Tässä vaihtelevassa ja epävarmassa tilanteessa meidän on puolustettava WTO:ssa maatalouden osalta tehtyä poikkeusta, koska maatalous ja elintarviketeollisuus eivät ole mitä tahansa liiketoimintaa vaan viljelijäsukupolvien erityisten kykyjen ja tietämyksen ansiosta aikaansaatua tuotantoa, joka ei ole siirrettävissä muualle.
Entä mitä jos YMP:n terveystarkastus olisi vain ensimmäinen askel kohti YMP:n täydellistä vapauttamista, ilman mitään sääntelyä ja mitään turvaverkkoa?
Meidän on oltava valppaina ja tuomittava kaikki liberaalit kehityssuunnat tässä asiassa, mikä ei tarkoita toimimatta jättämistä.
Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) En ole iloinen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kompromissin tuloksesta, mutta olen kohtalaisen tyytyväinen. Pystyimme torjumaan suurimmat vahingot, joita viljelijöillemme olisi seurannut EU:n komission tuhoisista ehdotuksista, kun estimme suorien tukien 13 prosentin alentamisen aikavälillä 2009–2013. Näitä suoria tukia, jotka ovat viljelijöillemme olennaisen tärkeitä, saa alentaa vuosina 2009 ja 2010 korkeintaan yhden prosentin ja vuosina 2011 ja 2012 korkeintaan kaksi prosenttia.
Jos tämä raha ohjautuu maitorahastoon, mitä ehdotamme, jotta maidontuottajille voidaan maksaa esimerkiksi nurmipalkkioita, suoran tulon leikkaus on vähemmän kivulias asia. Maidon hinta laskee edelleen, toisin kuin tuotantokustannukset. Esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet 40 prosenttia. Valitettavasti komissio on jälleen kerran barrikadeilla maitorahastoa vastaan.
Vaikka emme leikkaisikaan näitä viljelijöille maksettavia suoria tukia, joiden määrä voi olla 5 000 euroa tai jopa 10 000 euroa vuodessa – mitä vaaditaan tarkistuksissa, joissa mennään maatalousvaliokunnan ehdottamaa kompromissia pidemmälle – asialla ei ole Luxemburgin maanviljelijöille suurta merkitystä, koska vain osa-aikaisesti viljellyt tilat jäävät 10 000 euron rajan alapuolelle. Muussa tapauksessa Luxemburgin täysipäiväisillä viljelijöillä ei ole tulevaisuutta, ja sitä ei voida hyväksyä.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen maitokiintiöiden 2 prosentin nostoa neljän vuoden ajan, koska katson, että 2 prosenttia antaa pehmeimmän laskun ennen maitokiintiöjärjestelmän poistamista vuonna 2015.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. − (EL) Äänestin yhteiseen maatalouspolitiikkaan nojautuvaa viljelijöiden uutta tukijärjestelmää koskevaa Capoulas Santosin mietintöä vastaan, koska katson, että maatalouden pysyvyyttä Euroopassa ei voida turvata. Maatalousala todella tarvitsee rahoitusta, jotta alan pysyvyys ja Euroopan elintarviketurvallisuus voidaan taata. Rahoitus olisi kuitenkin annettava yhteisön talousarviosta, eikä sillä saisi rangaista pieniä ja keskisuuria tuottajia, mikä esimerkiksi tuen vähimmäisrajojen hyväksynnästä on seurauksena. Päinvastoin olisi henkilökohtaisen työn kriteerin oltava ensisijaisen tärkeä tuen maksamisessa, ja tuelle olisi asetettava tilakohtainen yläraja.
Komission ehdottama kriisinhallintajärjestelmä ei kuitenkaan vastaa tavoitettaan. Olisi järkevämpää luoda julkinen turvarahasto, joka perustuu yhteisön rahoitukseen ja joka on suunniteltu estämään kriisejä ja kasvitauteja ja takaamaan viljelijöille vähimmäistulon. Mietintö ei myöskään sisällä mitään ehdotusta sellaisten mekanismien luomiseksi, joilla vastattaisiin ilmastonmuutokseen, jolla on suora vaikutus eurooppalaisiin viljelijöihin.
Neil Parish (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Parlamentin konservatiivijäsenet äänestivät tätä mietintöä vastaan, koska se on askel väärään suuntaan. Mielestämme on oleellista, että vuoden 2003 uudistuksessa aloitettu tukien irrottaminen tuotannosta ulotetaan kaikille aloille, niin että viljelijät voivat tuottaa sitä, mille markkinoilla on kysyntää ja saada aidosti tasapuoliset toimintaolosuhteet. Tässä mietinnössä vastustetaan tukien irrottamista tuotannosta ja yritetään jopa kumota jo tehtyjä päätöksiä. Erityisesti tämä koskee tupakka-alan sisällyttämistä tilatukijärjestelmään. Mietinnössä haluttaisiin tuotantosidonnaisia tupakkatukia jatkettaviksi vuoteen 2012 saakka, ja tätä me emme selkeästi voi hyväksyä.
Mietinnössä myös sallitaan liikaa joustavuutta 68 artiklan käytössä. Pelkäämme, että tämä vääristää markkinoita, mahdollistaa tuotantoon sidotut tuet takaoven kautta, ja että asia voidaan kyseenalaistaa WTO:ssa. Lopuksi totean, että ensimmäisten 10 000 euron vapauttaminen mukauttamisesta yhdistettynä EU:n pakollisen mukauttamisen kovin alhaiseen tasoon ei yksinkertaisesti tuota riittäviä tuloja, jotta maaseutupolitiikka voisi olla vahvaa, ja Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöitä se vahingoittaa suhteettomasti.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) terveystarkastuksesta tarjosi erinomaisen tilaisuuden käynnistää syvällinen pohdinta maatalouspolitiikan uudistamisesta, joka on toteutettava vuonna 2013. Jotta se saadaan onnistuneesti aikaan, meidän on edettävä varovasti ja painotettava sekä kilpailukykyä että ympäristöulottuvuutta ja sosiaalista ulottuvuutta, sekä maaseudun kehittämistä ja elintarviketurvallisuutta.
Suurimpien poliittisten ryhmien kesken saavutettu sopimus, joka oli todellakin esittelijä Capoulas Santosin päättäväisyyden ansiota, tarjoaa jo joitakin ratkaisuja ja lähestymistapoja, jotka neuvoston toivotaan ottavan huomioon. Vaikka asia ei ole tällä hetkellä yhteispäätösmenettelyn piirissä, parlamentti on työskennellyt sen hengessä, ja hallitusten olisi hyödynnettävä tätä seikkaa.
Äänestin paketin puolesta, koska pidin saavutettua tulosta tärkeänä siksi, että se sisältää vakuutusmaksuja koskevan yhteisön tuen ja että siinä alemmat tuet säilytetään, mikä on erittäin tärkeää sellaisissa maissa kuin Portugali. Tämä pätee myös tasapainoiseen ratkaisuun maaseudun kehittämistukea koskevassa mukauttamisessa. Maitokiintiöiden osalta emme valitettavasti ole saavuttaneet tasapainoa, jolla olisimme voineet välttää tuottajille mahdollisesti aiheutuvan vahingon esimerkiksi Portugalin pohjois- ja keskiosissa ja Azoreilla.
Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Äänestän tämän mietinnön hylkäämisen puolesta. Kannatan mietinnön palauttamista valiokuntaan, koska siinä on edelleen heikennetty komission esittämiä uudistuksia, jotka jo olivat riittämättömiä ja liian hitaita.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) EU:n maataloudelleen antama tuki on moraalitonta ja vahingollista. Tämä tuki on haitallista maailmanlaajuisen kilpailun kannalta, joka, kuten tiedämme, on vaurauden edellytys, se vaikeuttaa maatalousalan välttämättömiä uudistuksia ja vähentää meidän, kuluttajien, käytettävissä olevia valintamahdollisuuksia.
Komission esittämä ehdotus on tärkeä vapauttamista koskevien toimenpiteiden jatkamiseksi vuoden 2003 uudistusten mukaisesti. Siksi en voi äänestää kollega Santosin niiden mietintöjen puolesta, joilla komission ehdotus suurelta osin vesitettäisiin.
Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. − (EN) Tänään toimitettiin tärkeä äänestys. Se oli kaikkien Euroopan unionin alueen viljelijöiden kannalta tärkeä. On kuitenkin viljelijöitä, jotka eivät ole yhtä vahvoja kuin toiset, koska heillä ei ole ollut aikaa sopeutua Euroopan unionin maatalouden rakenteisiin. He käyttivät kaiken kapasiteettinsa rakentaakseen kestävällä pohjalla olevia maatalousyrityksiä saatuaan vuoden 1989 jälkeen mahdollisuuden tehdä niin.
Nämä viljelijät eivät ole suurtuottajia, jollaisia tunnemme Ranskasta ja Saksasta, vaan he ovat yhä pieniä. He ovat kuitenkin maani Puolan kannalta erittäin tärkeitä. Me tarvitsemme heitä, jos meillä on tarkoitus olla maaseutualueita, joilla ihmiset haluavat elää ja työskennellä tulevaisuudessa. Siksi he tarvitsevat erityistä tukeamme. Siksi äänestin tänään auttaakseni esimerkiksi Puolan pientuottajia, osoittaakseni, että he voivat luottaa meidän ja minun tukeeni nyt ja tulevaisuudessa.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä mietintöä viljelijöiden tukijärjestelmistä osana YMP:tä. Tuen yhteistä maatalouspolitiikkaa.
Euroopan unionin on tuettava viljelijöitä myöntämällä suoria tukia ja kehittämällä maaseudun perusrakenteita. EU:n on investoitava maatalouteen erityisesti tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen ruokakriisi jo häämöttää. Tuin tarkistusta 23, jossa tunnustetaan tarve tukea unionin lammasalaa, joka on vakavasti rappeutumassa.
Olen myös sitä mieltä, että jäsenvaltioiden tulisi lisäksi saada lupa käyttää 5 prosenttia enimmäismääristään viljelijöiden ja tuottajaryhmien avustamiseksi vakuutusmaksumenoihin liittyvän taloudellisen tuen muodossa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienviljelijöihin. Siksi tuin tarkistusta 211, jossa otetaan käyttöön erityinen poikkeus suoriin tukiin tehtävästä lisävähennyksestä, kun kyseessä ovat osuuskunnat tai viljelijäryhmittymät, joille tuki maksetaan suoraan, ja jossa tuet kootaan jaettavaksi niiden jäsenille. Äänestin tarkistusten 114 ja 118 puolesta, joissa jäsenvaltion sallitaan käyttää enintään 15 prosenttia kansallisesta enimmäismäärästään myöntääkseen tukea viljelijöille korvauksena erityishaitoista, joita viljelijöille ja tuottajille aiheutuu maito-, naudanliha-, lampaanliha- ja vuohenliha-alalla.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. − (EL) Säännökset YMP:n terveystarkastuksen soveltamiseksi ovat lopullinen askel siinä maataloustuotannon kontrolloinnissa, jota monopoliasemassa olevat yritysryhmittymät harjoittavat lisätäkseen voittojaan. Samaan aikaan ne tasoittavat tietä vuonna 2013 tapahtuvaa perusteelliselle hyökkäykselle pieniä ja keskisuuria yrityksiä kohtaan, joiden asemaa on ennestään heikennetty.
Suuryritykset harjoittavat painostusta YMP:n uudistuksen viemiseksi läpi perusteellisemmin ja nopeammin ja maatalouspolitiikan sovittamiseksi WTO:n sääntöihin. Näin monikansalliset yritykset voivat haalia yhä enemmän maata, vahvistaa suvereniteettiaan elintarvikkeiden tuotannossa ja markkinoinnissa ja lujittaa asemaansa kansainvälisessä kilpailussa.
YMP:n seuraukset pienille ja keskisuurille tuottajille ovat jo ilmeisiä, ja ne johtuvat erityisesti tuen irrottamisesta tuotannosta vuoden 2003 uudistuksessa. Ne näkyvät tiloista luopumisina, maaseudun väestömäärän kääntymisenä laskuun, raivauksena, maaseudulta pois muuttamisena ja haitallisina ympäristövaikutuksina.
Seuraukset ovat ilmeisiä myös työntekijöille, joiden osaksi ovat tulleet sietämättömän korkeat elintarvikkeiden hinnat ja lisääntynyt kansanterveydellinen uhka, joka aiheutuu vaarallisista aineista ja arveluttavista raaka-aineista ja tuotantomenetelmistä.
Me vastustamme täysin ehdotettuja säännöksiä, jotka paljastavat YMP:n maaseudun vastaisen luonteen. Kehotamme pieniä ja keskisuuria tuottajia liittymään yhteen työntekijöiden kanssa ja käymään yhteiseen taisteluun EU:n ja pääoman maaseudun vastaista politiikkaa vastaan.
(Äänestysselitystä on lyhennetty työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti)
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0401/2008)
Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. − (PL) Äänestin tänään mietintöä vastaan, joka käsittelee ehdotusta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan muuttamisesta. Mielestäni asetus ei täytä monien tuottajaryhmittymien odotuksia eikä vähennä juopaa Euroopan unionin vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä. Pidän erittäin valitettavana sitä seikkaa, että useimmat Euroopan parlamentin jäsenet eivät hahmota ongelmia, joita Euroopan ja Puolan maataloudella on edessään, joissa muutoksia todella tarvitaan. Mielestäni Euroopan komission ehdottamien muutosten suuntaa on joka tapauksessa vaikea hyväksyä.
Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) YMP:n terveystarkastusta koskevan Santosin mietinnön (A6-0401/2008) osalta minun on selvennettävä, että vaikka äänestin mietinnön puolesta, YMP:ssä on yksi osa-alue, tupakan viljelyn tuki, jota en voi hyväksyä ja jota en ole koskaan kannattanut. Tupakka on viljelykasvi, jolle myönnetään EU:n suurimmat hehtaarituet.
EU on käyttänyt 1990-luvun alusta alkaen vuosittain noin 1 000 miljoonaa euroa tukiin tupakanviljelijöille. Vaikka näitä tukia on pyritty vähentämään, tupakanviljelijöille myönnetään yhä satojen miljoonien tupakkatukia (963 miljoonaa euroa vuonna 2002). Tämä on ylivoimaisesti suurin tuki verrattuna muihin maatalouden aloihin, mikä luo vääränlaisia kannustimia ja paljon tehottomuutta. Tuki on tullut kalliiksi, politiikka ei ole toiminut kaupan näkökulmasta, ja tuki on ollut huono asia EU:n maineen kannalta, sillä se ilmentää kiusallista ristiriitaa EU:n terveystavoitteiden kanssa. Tuki tupakalta (ei kuitenkaan viljelijöiltä) olisi poistettava kokonaan, ja se olisi siirrettävä terveyttä edistävän maatalouden tukemiseen paljon suunniteltua nopeammin.
Lena Ek (ALDE), kirjallinen. − (SV) Komission ehdotus maitokiintiöiden asteittaisesta käytöstä poistamisesta on vesitetty vaatimuksella uudelleentarkastelusta jo vuonna 2010. Lisäksi enemmistö ajoi läpi erityisen maitorahaston perustamisen. Mielestäni tämä mietintö olisi voinut olla parempi, jos olisimme onnistuneet saamaan läpi eräät tarkistukset, joiden tavoitteena oli parempi markkinoihin sopeutuminen. Tällainen olisi ollut esimerkiksi suurempi korotus maitokiintiöihin. Valitettavasti yhtään näistä tarkistuksista ei hyväksytty, ja siksi äänestin mietintöä vastaan.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On valitettavaa, että ehdotuksemme hylättiin. Niissä vaadittiin erilaista yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka perustuu tukeen tuottaville viljelijöille, millä torjutaan hintojen vaihtelun aiheuttamaa epävakautta tuotantosektorilla, ja markkinasääntelymekanismeihin, joilla taataan ihmisarvoiset tulot pienille ja keskisuurille maatalousyrittäjille ja estetään maaseudun taantuminen sekä monien seutujen autioituminen.
Pidämme valitettavana myös sitä, että ehdotuksemme, jolla pyrittiin takaamaan Euroopan unionin rahoittama julkinen vakuutus jäsenvaltioissa, hylättiin. Tavoitteena oli taata viljelijöille vähimmäistulo tietyissä olosuhteissa, joita ovat esimerkiksi kuivuus, myrskyt, rakeet, metsäpalot ja eläintaudit.
Emme hyväksy ilmoitusta maitokiintiöjärjestelmän loppumisesta ja yhteisen maatalouspolitiikan uudelleenkansallistamisesta emmekä jatkuvaa epäoikeudenmukaisuutta tuen jakamisessa.
Euroopan komission ehdotusten itsepintainen puolustaminen, vaikka niihin on tiettyjä muutoksia tehtykin, ei tarjoa kyllin vankkaa perustaa vaatia neuvostolta erilaista kantaa.
Christofer Fjellner (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Ehdotuksessaan Euroopan komissio ottaa useita tärkeitä askelia oikeaan suuntaan kohti kilpailukykyisempää maatalousalaa, kun se jatkaa tukien irrottamista tuotannosta ja poistaa pakollisen kesannoinnin, vientituet, maitokiintiöt, tuotantotuen ja markkinatuen. Ehdotus merkitsee myös rahojen siirtämistä maataloustuotannon suorasta tuesta maaseudun kehittämiseen, missä keskitytään neljään ensisijaiseen alueeseen eli ilmastonmuutokseen, uusiutuvaan energiaan, vesienhoitoon ja biologiseen monimuotoisuuteen. Koska Euroopan parlamentti halusi, että uudistuksia olisi vähemmän ja muutosten vauhti olisi hitaampi, päätimme tukea komission alkuperäistä ehdotusta ja äänestää parlamentin muutoksia vastaan.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Vaikka olenkin yhtä mieltä siitä, että komission suosittelemat muutokset yhteiseen maatalouspolitiikkaan ovat välttämättömiä, katson, että komission ehdotus on maitokiintiöiden osalta hyvin haitallinen vähemmän kilpailukykyisille Euroopan alueille, jotka ovat suuresti riippuvaisia maitoalasta.
Olen siksi sitä mieltä, että maitokiintiöiden purkamista asetuksella (EY) N:o 248/2008 ei olisi pitänyt aloittaa ja että tätä purkamista ei pitäisi jatkaa, mitä komissio on ehdottanut ja minkä esittelijä on hyväksynyt.
Capoulas Santosin mietintö sisältää yhden myönteisen asian. Siinä vaaditaan, että vuonna 2010 laaditaan kertomus, jossa analysoidaan maitomarkkinoiden tilanne.
Näin ollen en äänestänyt tätä mietintöä vastaan, koska tuen Azoreilla tapahtuvaa sokerinjalostusta koskevia muutoksia, jotka mahdollistavat tämän toiminnan jatkumisen tuolla alueella, jolla ei ole merkittäviä taloudellisia vaihtoehtoja.
Elisabeth Jeggle (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Tämänpäiväisessä äänestyksessä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) terveystarkastuksesta äänestin maitoalaa koskevaa mietintöä vastaan. Mielestäni kiintiötä ei saa enää korottaa ilman markkinoiden analysointia. Katson, että parlamentin vaatimus, joka noudattaa komission ehdotusta, kiintiön nostamisesta asteittain viisi kertaa yhdellä prosentilla antaa täysin väärän viestin.
Pidän kuitenkin erittäin myönteisenä sitä, että parlamentti on jälleen kerran puolustanut maitorahastoa. Varat, jotka säästyvät maatalousbudjetista ja erityisesti maitoalalta, ovat tehokas keino keventää tämän alan taakkaa ja järjestää sen rakenne uudelleen. Lisäksi tuen vaatimusta, että komissio, parlamentti ja neuvosto esittävät 31. joulukuuta 2010 mennessä kertomuksen maitomarkkinoista, jotta sen jälkeen voidaan keskustella maitokiintiöjärjestelmää koskevista jatkotoimenpiteistä. Pidän myönteisenä myös sitä, että tuen mukauttamisen kynnystä nostettiin 5 000 eurosta 10 000 euroon vuodessa. Tämä merkitsee, että parlamentti puoltaa tuen antamista edelleen pientiloille, jollaisia Baden-Württembergissa ja Baijerissa on enemmistö.
Neil Parish (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän jäsenet tukivat tarkistuksia maitokiintiöiden korottamiseksi vähintään 2 prosenttia vuodessa ennen kiintiöjärjestelmän poistamista vuonna 2015 ja siten maaperän valmistelemiseksi vapautetulle, markkinasuuntautuneelle maitoalalle. Emme tukeneet tarkistuksia, joilla pyrittiin rajoittamaan kiintiöiden korotuksia. Lopulta mitään merkittäviä tarkistuksia ei hyväksytty kumpaankaan suuntaan, mikä merkitsee komission ehdotuksen säilymistä tosiasiassa muuttumattomana.
Vaikka komission ehdottamat yhden prosentin vuotuiset korotukset ovat parempi kuin ei korotuksia lainkaan, pidämme tätä yhä liian vaatimattomana askeleena. Emme myöskään hyväksy mietinnössä ilmenevää vastahakoisuutta päästä eroon tietyistä tuotantoon sidotuista tuista ja markkinatukitoimenpiteistä. Näin ollen äänestimme koko mietintöä vastaan.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä mietintöä, joka käsittelee ehdotusta asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan muuttamisesta. Tuin tarkistusta 4, jonka mukaan maitokiintiöitä voidaan korottaa kaksi prosenttia vuosina 2008–2009 ja yksi prosentti markkinointivuosina 2009–2010 ja 2010–2011. Tämä antaa tarvittavat ainekset maitoalan markkinatilanteen asianmukaista arviointia varten. Tuin myös sitä seikkaa, että tapauksissa, joissa maitomarkkinoiden tilanne asianomaisen markkinointivuoden aikana sallii, maitokiintiöiden korotus 12 uuden jäsenvaltion osalta on mahdollista. Näin ollen meidän on taattava, että päätös maitokiintiön muuttamisesta tehdään hyvissä ajoin, ennen kyseisen markkinointivuoden alkua (eli ennen kyseisen vuoden huhtikuun 1. päivää ).
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0390/2008)
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Maksuilla maaseuturahastosta on tarkoitus tukea viljelijöitä siinä, että he huolehtivat maaseudun säilyttämisestä niin maanviljelyn kuin ympäristön kannalta hyvässä kunnossa. Samaan aikaan kun EU:ssa tuotettuihin elintarvikkeisiin sovelletaan tiukkoja säännöksiä, EU:hun tuodaan olemattoman hintaisia tuotteita, joita nämä säännökset eivät koske. Lisäksi maitokiintiöitä korotettiin, ja niistä luovutaan kokonaan vuonna 2015, mikä johtaa maidon hintojen laskuun ja jättää pientuottajat tukalaan tilanteeseen. Kaiken lisäksi suuret elintarvikeketjut, esimerkiksi Hofer, saavat EU:n tukia, jotka lisäävät kotimaisia viljelijöitä kohtaan muun muassa käyttämällä maitoa niin sanottuna sisäänheittotuotteena.
Kärsijöinä ovat ennen kaikkea maaseutualueiden pienviljelijät, jotka ovat riippuvaisia maidon tuottamisesta mutta joilla ei ole mahdollisuutta laajamittaiseen maidontuotantoon. Kuluttajat joutuvat maksamaan maidon ja elintarvikkeiden kohonneet hinnat, mutta pientuottajille tämä lisäraha ei ohjaudu. Sen sijaan viljelijät saavat kyllä tuntea hintojen laskun vaikutuksen. Tähän on saatava muutos. Muussa tapauksessa jatkuva massiivinen viljelijäkato johtaa siihen, että joudumme riippuvaisiksi elintarviketuonnista. Viljelijämme ovat tukien varassa, ja siksi äänestin Capoulas Santosin mietinnön puolesta.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä mietintöä, jonka aiheena on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annettava tuki maaseudun kehittämiseen. Äänestin tarkistuksen 24 puolesta, jossa määritetään nuorille viljelijöille myönnettävän tuen määräksi 75 000 euroa. Tämä voidaan myöntää yhtenäisenä palkkiona, joka saa olla enintään 50 000 euroa, tai korkotukena, jonka pääomitettu arvo saa olla enintään 50 000 euroa. Jos molemmat tukimuodot yhdistetään, tuki saa olla enintään 75 000 euroa.
Äänestin myös tarkistuksen 12 puolesta, jossa katsotaan, että maaseudun kehittämisohjelmien riittävän rahoituksen varmistamiseksi olisi lisättävä joustoa, jotta mahdollistetaan rakennerahastojen käyttämättä jääneiden varojen käyttö samassa jäsenvaltiossa tähän tarkoitukseen.
– Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0377/2008)
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tietenkin on tärkeää, että politiikan eri alueita koordinoidaan keskenään, mutta tämän ei pitäisi rajoittua vain rahoitukseen. EU:sta saa käsityksen, että oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee. Edistämme tavaroiden kuljettamista Euroopassa ristiin ja rastiin ja tuemme sitten ympäristönsuojelutoimenpiteitä, jotta voimme torjua liikenteen haitallisia vaikutuksia. Toinen esimerkki on tuki tupakanviljelylle, kun samaan aikaan tupakan kulutusta yritetään rajoittaa.
Sama periaate pätee maaseutualueisiin. Yhtäältä on olemassa ylimääräisiä tukivaroja, toisaalta Maastrichtin sopimuksen määräysten johdosta ja rajattoman yksityistämisinnon vuoksi taajamakeskusten ulkopuolella kaikki infrastruktuuri puretaan, jolloin maaseutualueiden toimivuus kärsii aina vain enemmän. Jos postitoiminnan vapauttaminen toteutuu ilmoitetusti, esimerkiksi Itävallassa kaupunkien ulkopuolella lähin postitoimisto on 20 kilometrin päässä. Maaseudusta tulee yhä enemmän ikääntyvien ihmisten asuinpaikka. Tämän vanhemmille ihmisille tärkeän yhteydenpidon välineen poistaminen johtaa siihen, että ihmiset eristyvät yhä enemmän. Infrastruktuurin hävittämisestä kärsivät vanhojen ihmisten ohella erityisesti sosiaalisesti heikossa asemassa olevat ja liikuntarajoitteiset ihmiset. Äänestin tämän mietinnön puolesta toivossa, että se toimii perustana paremmin koordinoiduille strategioille tulevaisuudessa ja että sillä voidaan vaikuttaa näihin kielteisiin kehityssuuntiin.
Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin jäsen Capoulas Santosin mietinnön puolesta. Yksi syistä, joiden vuoksi äänestin puolesta on, että maatalous on erityisellä tavalla, kriisiaikojen takia, yksi aloista, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tällaisina aikoina kulutus yleensä laskee. Siksi maatalouden investointien tavoitteena on oltava toimintakustannusten alentaminen, millä ei kuitenkaan saisi olla haitallista vaikutusta maataloustuotteiden laatuun. Katson myös, että meidän olisi tulevalla kaudella otettava uudelleen esille ja määritettävä maataloustuotteiden todellinen arvo. Näin siksi, että muussa tapauksessa yhä useammat viljelijät aikovat luopua maan viljelemisestä, jos olosuhteet ovat sellaiset, etteivät he enää pysty myymään tuotteitaan järkevään hintaan. On paljon tapauksia, joissa maataloustuotannon kustannukset eivät kata edes investointia. Toisaalta meidän ei pidä unohtaa, että meidän on maatalouden alalla löydettävä ja käytettävä vaihtoehtoisia polttoaineita. Kyseessä on koko maailman kannalta strateginen ala.
Tämä mietintö on siinä esiin nostettujen ongelmien osalta asianmukainen. Maatalouden tulee olla yksi EU:n painopistealueista.