Puheenvuorot

Keskiviikko 19. marraskuuta 2008 - Strasbourg

12. Euroopan avaruuspolitiikka: avaruustekniikan hyödyntäminen maankamaralla (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Pierre Pribetichin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Euroopan avaruuspolitiikasta: avaruustekniikan hyödyntäminen maankamaralla (O-0111/2008 – B6-0482/2008)

– Pierre Pribetichin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Euroopan avaruuspolitiikasta: avaruustekniikan hyödyntäminen maankamaralla (O-0112/2008 – B6-0483/2008).

Olen kotoisin Toulousesta, joten olen iloinen voidessani johtaa tätä keskustelua.

  Pierre Pribetich , laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, arvoisa ministeri, on "aika sytyttää tähdet".

Halusin aloittaa puheenvuoroni tällä Guillaume Apollinairen runon säkeellä korostaakseni, kuinka tärkeää on, että Euroopan parlamentti avaa avaruuspolitiikkansa.

Yli 30 vuoden ajan Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhteistyötä avaruuspolitiikan rahoittamiseksi, laatimiseksi ja kehittämiseksi. Tämä politiikka on kuitenkin vähitellen menettänyt loistoaan ja hohdettaan.

On totta, että Euroopan avaruuspolitiikan perusta luotiin vuonna 2003 EY:n ja ESA:n välisellä puitesopimuksella. On myös totta, että 22. toukokuuta 2007 järjestetty "avaruusneuvosto" oli tämän puitesopimuksen poliittisen jatkumon mukainen. Tämä tähti on kuitenkin himmentynyt. Euroopan riippumattomuus ja sen asema kansainvälisellä näyttämöllä, sen turvallisuus ja hyvinvointi yhdistetään, jotta tästä politiikasta saadaan ainutlaatuinen valttikortti työpaikkoja luovalle ja kasvua edistävälle teollisuuspolitiikalle. Tästä luodaan kunnianhimoinen politiikka, jolla vahvistetaan kulttuurista, taloudellista ja tieteellistä vaikutusta kansainvälisellä näyttämöllä. Tämä on keskeinen väline yhteiskunnalle haluamaamme tiedon saamiseksi.

Unionin toimielinkolmiossa − jotta siitä ei syntyisi Bermudan kolmiota − Euroopan parlamentin on toimittava Euroopan kansalaisten puolesta tärkeässä ja yhä laajemmassa tehtävässä tämän politiikan laatimiseksi ja määrittelemiseksi.

On korkea aika sytyttää tähdet. Neuvosto osallistui tähän toimeen 26. syyskuuta 2008, ja me haluamme jättää jälkemme tähän politiikkaan. Tämä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan nimissä annettu kysymys on laadittu saman hengen mukaisesti. Oikean toimintatavan vuoksi minusta on tärkeää muistuttaa tämän avaruuspolitiikan luomista koskevista keskeisistä näkökohdista.

Ensiksi mainitsen kysymyksen talousarviosta. Me pyydämme, että tästä hetkestä alkaen luodaan erityinen budjettikohta, jolla osoitetaan, että sitoudumme Euroopan avaruuspolitiikkaan.

Avaruusteollisuus tarvitsee riittävää julkista tukea tutkimus- ja kehitysmahdollisuuksien lisäämiseksi ja yksinkertaisesti kannattavuuden vuoksi. Kansainvälinen kilpailu on kovaa.

Yhdysvallat, Venäjä, Japani ja jopa Intia lisäävät merkittävästi avaruusteollisuuden talousarviotaan ja moninkertaistavat julkisten tilausten määriä, mutta me eurooppalaiset etsimme edelleen asianmukaista rahoitusta, jotta saavuttaisimme − kuten kadonneen ajan etsijät − kunnianhimoiset tavoitteemme.

Näin ollen, mitä aloitteita komissio voi tehdä parantaakseen Euroopan avaruusalalle myönnettävää rahoitusta ja vastatakseen merkittävästi kasvavaan ja yleiseen kysyntään kaikilla avaruuspolitiikan osa-alueilla alusta loppuun saakka?

Toinen näkökohta koskee kysymystä strategisista vaihtoehdoista, jotta nämä sovellukset yhdistetään Galileoon ja Egnosiin sekä GMES-hankkeeseen hallintomenettelyllä sellaisen tehokkaan järjestelmän luomiseksi, jolla varmistetaan selkeä hallinnointi, jotta Euroopan kaikki avaruusohjelmat toimivat tuloksellisemmin.

Viimeinen seikka koskee avaruustutkimusta. Mitkä ovat Euroopan avaruuspolitiikan pitkän aikavälin näkymät, ja mihin tarkoitukseen tämä politiikka on luotu? Pitkän avaruustutkimusmatkan aloittaminen on usean vuosikymmenen hanke, ja se edellyttää pitkän aikavälin näkemystä ja kunnianhimoa.

Muistan tässä yhteydessä presidentti Kennedyn puheen, jossa hän kohdisti Yhdysvaltojen kansalaisten huomion uuteen rajaan, jota ei ollut rikottu. Se saatiin toteutettua 21. heinäkuuta 1969. Tämä askel oli epäilemättä kaikkein merkittävin katalysaattori kaikelle avaruuteen liittyvälle ja jopa tavalliselle teollisuudelle.

Antakaa meille näissä kansojen välisissä toimissa tämä pitkän aikavälin näkemys. Olemme nyt tämän pitkän matkan lähtöviivalla. Eurooppa on nyt avaruuspolitiikan osalta risteyksessä. Avaruus sisältyy tästä lähtien yhä useampiin toiminta- ja soveltamisaloihin. Se ulottuu tieteellisestä toiminnasta puolustukseen, se kattaa toiminta-aloja, jotka ovat yhtä laajoja ja monipuolisia kuin ympäristön suojelu tai pk-yritysten kehittäminen.

Meidän on pyrittävä lähemmäs käyttäjiä ja lisättävä kerättyjen tietojen kannattavuutta ja laatua. Meistä on tultava avaruusmarkkinoiden johtajia. Se on velvollisuus, jonka olemme velkaa tuleville sukupolville; Euroopan avaruuspolitiikkaa on vahvistettava. On tehtävä tärkeitä päätöksiä, jotta viemme eteenpäin tulevia sukupolvia, jotta ne voivat elää eturyhmässä toimivassa ja tulevaisuuteen suuntautuneessa Euroopassa.

Avaruus on uusi raja Euroopalle. Historian suuri kirja on avoin, ja siinä on valtava määrä valkoisia sivuja. Eurooppa ei saa ainoastaan osallistua toimiin, vaan sen on oltava keskeinen toimija. Siksi on korkea aika sytyttää tähdet.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja Verheugen, hyvät parlamentin jäsenet, teidän puheenne, hyvä Pierre Pribetich, ja kysymyksenne ovat erittäin asianmukaisia ja koska esititte ja tuitte niitä niin eloisasti, puheenvuoron esittäminen jälkeenne on erityisen hankalaa.

Ne ovat tärkeitä, koska avaruudesta on tullut, kuten huomautitte, tärkeä työväline kaikille Euroopan valtioille. Eri toimilla edistetään tietojemme lisäämistä, ja niihin kuuluvat maapallon tilanteen tarkkailu sekä satelliitin välityksellä harjoitettava merentutkimus tai ilmatiede. Näin lisätään myös talouskasvua satelliittitietoliikenteen ja -navigoinnin ansiosta. Siitä on tullut hyvin huomiota herättämättömällä mutta oleellisella tavalla nykyajan elämän keskeinen väline.

Kuten huomautitte, avaruus on myös väline, jonka ansiosta Eurooppa voi toimia yhdessä yhteisen tavoitteen vuoksi ja kehittää eurooppalaista identiteettiä. Puheenjohtajavaltio Ranska järjesti viime heinäkuussa juuri tämä hengen mukaisesti Valérie Pécressen johdolla ensimmäisen epävirallisen avaruusasioista vastaavien EU:n ministerien välisen kokouksen Kouroussa, joka on Euroopan avaruuskeskus. Tiedän, että Christian Rovsing edusti Euroopan parlamenttia kyseisessä tilaisuudessa ja kiitän häntä siitä.

Tämän kokouksen ansiosta saimme aikaan yhteisen näkemyksen eurooppalaisesta avaruuspolitiikasta, joka rakentuu kolmen keskeisen toimijan, unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden, ympärille. Panimme samalla merkille unionin entistä suuremman vastuun. Näiden kolmen toimijan ansiosta Euroopasta saadaan yksi tärkeimmistä avaruuden alan voimatekijöistä kansainvälisellä näyttämöllä. Olemme tästä varmoja.

Ensiksi kaikkia eurooppalaisia hyödyttävän Euroopan avaruuspolitiikan kehittämiseksi meidän on varmistettava kaikille jäsenvaltioille avoin ja yhtäläinen pääsy avaruustoiminnan tarjoamiin etuihin. Toiseksi meidän on vahvistettava olemassa olevia avaruusalan koordinointimenettelyjä, eurooppalaista asiantuntemusta sekä rahoitusta, jota saadaan yhteisöltä ja hallitusten välisistä sekä kansallisista lähteistä. Lopuksi totean, että siviili- ja puolustusalan avaruusohjelmien synergiaa on parannettava.

Unioni, Euroopan avaruusjärjestö ja jäsenvaltiot varmistavat siten, että voimme hyötyä sellaisista avaruustoimista, jotka ovat riippumattomia, kannattavia ja kustannustehokkaita, mikä on tärkeää suurimpien kumppaneidemme vuoksi. Tämä edellyttää luonnollisesti Euroopan unionin roolin vahvistamista Euroopan avaruuspolitiikan alalla.

Euroopan unionin on luotava kysyntää avaruussovelluksille, kartoitettava käyttäjien vaatimuksia, vahvistettava painopisteitä sekä huolehdittava palveluiden jatkuvuudesta. Olemme myös kehittäneet unionin tasolla välineitä ja yhteisön rahoitusjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon avaruusalan erityispiirteet etenkin tulevien rahoitusnäkymien osalta.

Avaruusneuvoston, joka pidettiin 26. syyskuuta, ansiosta oli mahdollista käynnistää kaksi tärkeää ohjelmaa, Galileo Egnos ja GMES, sekä vahvistaa niitä. Euroopan unioni voi Galileo Egnosin osalta onnitella itseään huomattavasta yhteistyösopimusten määrästä kolmansien maiden kanssa, joihin kuuluvat esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Israel, Etelä-Korea, Ukraina ja Marokko.

Samassa 26. syyskuuta pidetyssä avaruusneuvostossa korostettiin, että on tärkeää lisätä komission, Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden välisiä tutkimuksen ja kehittämisen alan koordinointitoimia etenkin satelliittinavigointijärjestelmien suhteen.

Tulevissa 1.−2. joulukuuta pidettävissä neuvostoissa on tarkoitus asettaa GMES-ohjelmalle suuntaviivat sekä määritellä unionin ja jäsenvaltioiden välisen kumppanuuden ehdot. Lisäksi niissä vahvistetaan lainsäädäntöehdotuksia, joilla virallistetaan ohjelma vuoden 2009 loppuun mennessä. Voin jo kertoa teille, että komissio katsoo, että tämän ohjelman menestymiseksi olisi sovellettava yleiseen etuun perustuvaa lähestymistapaa. Lisäksi on otettava nopeasti käyttöön tietopolitiikka.

Lopuksi mainitsen, että on oltava neljä painopistealaa, ja Pierre Pribetich mainitsi ne. Ensimmäinen koskee avaruutta ja ilmastonmuutosta, koska avaruussovellusten panos on ainutlaatuinen tällä alalla. Toinen koskee avaruustoimien panosta Lissabonin strategiaan. Kolmas koskee avaruutta ja turvallisuutta, eli Euroopan avaruusinfrastruktuurin ja avaruusromun Euroopan tason valvontaa. Neljäs painopiste on avaruustutkimus, koska tämä on poliittinen ja kansainvälinen toimintalinja, ja Euroopan olisi toimittava maailmanlaajuisen ohjelman puitteissa.

Euroopan on kehitettävä yhteistä näkemystä ja pitkän aikavälin strategista suunnitelmaa, ja sen on käytävä myös tarvittavaa poliittista vuoropuhelua muiden valtioiden kanssa kansainvälisen yhteistyön laajemmissa puitteissa. Neuvosto on tämän vuoksi erittäin tyytyväinen komission ilmoituksesta, että se järjestää vuonna 2009 korkean tason poliittisen kokouksen avaruustutkimuksen maailmanlaajuisista pitkän aikavälin näkymistä.

Siten, arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämä uudistettu näkemys Euroopan avaruuspolitiikasta osoittaa uutta sitoumusta jäsenvaltiolta. Kyseessä on ennenäkemätöntä eurooppalaista kunnianhimoa osoittava sitoumus, joka saa varmasti Euroopan parlamentin tuen.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, olen erittäin kiitollinen Pierre Pribetichille siitä, että hän antoi minulle mahdollisuuden aloittaa puheeni erittäin teknisestä aiheesta ranskalaisen mielirunoilijani Guillaume Apollinairen runosäkeellä: "Il est grand temps de rallumer les étoiles" (On korkea aika sytyttää tähdet). Mielestäni puheenjohtajavaltio Ranska on jo toteuttanut merkittäviä toimia, joilla Euroopan avaruuspolitiikalle annetaan ansaitsemansa merkitys.

Olemme edistyneet huomattavasti viime vuosina, ja meillä on ensimmäistä kertaa Euroopan avaruuspolitiikka, jota meillä ei ole ollut koskaan aikaisemmin. Meillä on puitteet yhteiselle eurooppalaiselle politiikalle, jossa komissiolla on koordinointitehtävä. Olemme saaneet aikaan sopimuksen Euroopan avaruuspolitiikan strategisesta, ympäristöllisestä ja taloudellisesta merkityksestä. Kukaan ei kiistä tätä. Haluaisin erityisesti korostaa heinäkuun lopussa Ranskan Guayanassa sijaitsevassa Kouroun avaruuskeskuksessa pidetyn Euroopan avaruusneuvoston kokousta, jossa kävi ensimmäistä kertaa ilmi, että Eurooppa on valmis tähän avaruustoiminnan uuteen aloitukseen.

Olemme voineet osoittaa myös, että Euroopan avaruusteollisuus on erittäin kilpailukykyinen. Kun vertaamme Euroopan avaruustoimintaan käyttämiä varoja esimerkiksi yhdysvaltalaisten ystäviemme rahoitukseen, olemme hyvässä asemassa. Eurooppa on johtavassa asemassa satelliitti- ja kantorakettiteknologian alalla. Meillä on maailman paras kantorakettijärjestelmä. Meillä on Kouroussa infrastruktuuri, jollaista ei ole missään muualla maailmassa. Kansainväliselle avaruusasemalle kehittämämme avaruuslaboratorio osoittaa, että Euroopan avaruusteknologia on korkealaatuista. Olen erittäin tyytyväinen, että ESA on toteuttanut lukuisia sellaisia tutkimuksia aurinkokunnassamme, joihin muut maat eivät ole pystyneet.

Meillä eurooppalaisilla ei ole mitään syytä jäädä muiden varjoon. Komission ja ESA:n välinen yhteistyö on erinomaista, ja työnjako toimii sujuvasti. Tämän tehokkaan yhteistyön ansiosta ei ole mitään syytä harkita rakenteiden muuttamista tällä alalla.

On kuitenkin ongelmia, jotka on vielä ratkaistava. Meillä eurooppalaisilla ei ole omaa mahdollisuutta päästä avaruuteen. Emme voi lähettää ihmisiä avaruuteen ja tuoda heitä takaisin. Meidän on päätettävä, haluammeko olla riippuvaisia muista pitkällä aikavälillä. En halua salata omaa mielipidettäni teiltä. Eurooppa tarvitsee riippumattoman ja turvallisen tavan päästä avaruuteen. Meidän on myös pohdittava, minkälaisia merkittäviä operaatiota tehdään seuraavaksi aurinkokunnan tutkimiseksi. Minun mielestäni seuraavien laajamittaisten operaatioiden on oltava sellaisia toimia, joita suoritetaan koko ihmiskunnan puolesta. Meidän olisi vältettävä kaikenlaista kansallista tai alueellista kilpailua. Toiminnallamme pyritään joka tapauksessa mahdollisimman korkealaatuiseen yhteistyöhön. Tätä käsitellään komission ensi vuonna järjestämässä kokouksessa, jonka ministeri Jouyet juuri mainitsi.

Jotta asia olisi kaikille selvä, me haluamme käsitellä seuraavaa tärkeää tointa, joka olisi laajempi kuin pelkkä avaruutta hyödyntävän teknologian tekninen soveltaminen. Mikä on seuraava laajamittainen toimi, seuraava tärkeä tavoite, jolla vastataan ihmisten avaruustutkimusta koskeviin pyrkimyksiin? Avaruutta hyödyntävä teknologia on välttämätöntä sivilisaatiollemme, turvallisuudellemme ja taloudellemme. On ajateltava viestintätekniikkamme tai rahoitusmarkkinoita, jotka eivät toimisi ollenkaan ilman satelliitteja.

On oikein, että tähän politiikkaan pitäisi liittyä vahva turvallisuutta koskeva näkökohta. Emme aio jättää sitä huomiotta. Olemme käyneet säännöllistä ja rakentavaa vuoropuhelua neuvoston ja komission välillä, ja siihen on osallistunut Euroopan puolustusvirasto ja EU:n satelliittikeskus. Tällä vuoropuhelulla pyritään parantamaan siviili-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen avaruustoiminnan koordinaatiota.

Ympäristön näkökulmasta tällä hetkellä kehitettävä GMES-järjestelmä (ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä) on Euroopan vastaus maailman ympäristökriisiin. Tällä järjestelmällä annetaan meille tietoa, jota tarvitsemme toimiaksemme ja vastataksemme ennakoivasti katastrofeihin. Kaksi merkittävää hanketta − GMES ja Galileo − edistävät merkittävästi Lissabonin strategian täytäntöönpanoa, koska niillä varmistetaan, että Euroopassa on vahva teollinen ja teknologinen perusta avaruutta hyödyntäville sovelluksille.

Voin kertoa tyytyväisenä GMES-ohjelmasta, että komissio hyväksyi aloitteestani ainoastaan muutama päivä sitten tiedonannon, joka koskee GMES:in rahoitusta ja yhteistyökysymyksiä. Kilpailukykyneuvosto tarkastelee sitä muutaman päivän kuluttua. On totta todeta, että GMES on oikealla tiellä. Ensimmäiset demonstrointihankkeet ovat alkaneet ja uskon, että voimme pysyä aikataulussa. Olemme täysin samaa mieltä ESA:n kanssa GMES:in avaruutta hyödyntävästä infrastruktuurista. ESA on jo edistynyt merkittävästi tätä järjestelmää varten tarvitsemiemme eurooppalaisten satelliittien kehittämisessä, joten näkymät ovat hyvät.

Yksi asia on kuitenkin vielä ratkaisematta. Yhteisön talousarviosta myönnetään ainoastaan tutkimusrahoitusta GMES:ille. Meillä ei ole mitään operatiivista rahoitusta. Tarvitsemme ensi vuonna ensimmäistä kertaa pienen määrän operatiivista rahoitusta, ja tätä on jo selvitetty budjettivallan käyttäjän kanssa. Meidän on kuitenkin löydettävä pitkän aikavälin ratkaisu, koska on selvää, että GMES ei ole järjestelmä, joka rahoittaa itsensä. Siitä syntyy tuloja, mutta sillä ei kateta koskaan kustannuksia. GMES on eurooppalainen infrastruktuurihanke, ja sitä on tarkasteltava sellaisena, jotta varmistetaan, että se saa pitkän aikavälin rahoitusta.

Laadimme ensi vuonna tarkan aikataulun ja toimintasuunnitelman GMES-aloitteen toteuttamisesta tulevaisuudessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että komissio antaa vuonna 2009 ehdotuksen GMES-järjestelmän käyttöönotosta vuonna 2011, ja se perustuu yksityiskohtaiseen vaikutusten arviointiin ja kustannus-hyötyanalyysiin.

Galileosta on jo keskusteltu. Halusin sanoa vain, että toimielinten välisen tehokkaan yhteistyön ansiosta Galileo- ja Egnos-ohjelmilla on nyt vankka oikeusperusta, ja ne voidaan ottaa käyttöön. Galileon ja Egnos-ohjelman täytäntöönpano kuuluu suunnitelmaan, mutta meidän on luonnollisesti selvitettävä, voiko teollisuus vastata eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien toteuttamisesta annetun asetuksen vaatimukseen siitä, että Galileo-järjestelmä on saatava valmiiksi vuoteen 2013 mennessä. Tämä selviää tarjouskilpailun aikana.

Haluaisin pyytää Euroopan avaruusteollisuutta käyttämään Galileon tarjoamia tärkeitä mahdollisuuksia, tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä kanssamme sekä hyödyntämään kaikkia resurssejaan. Galileo on meille yksi tärkeimmistä, ellei kaikkein tärkein, teollisuuspoliittisista hankkeista, ja meidän on varmistettava, että se toimii hyvin.

Tähän asiaan liittyy päätöslauselmassa esitettyjä kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi kilpailua, jota syntyy kansainvälisen liiketoiminnan käytäntöjen ja julkisten hankintojen markkinoiden suhteen. On totta, että erilaiset kansainväliset määräykset ohjaavat avaruusteollisuuden hankintakäytäntöjä. Nämä käytännöt vaihtelevat riippuen siitä, hankitaanko palveluita tai tuotteita, ja erityisesti siitä, mitkä valtiot ovat allekirjoittaneet asiaa koskevat sopimukset. Komissio on soveltanut Galileon käyttöönottovaiheen hankintasopimusmenettelyssä tiukasti vastavuoroisuuden periaatetta, ja me toivomme, että tämä on antanut vauhtia neuvotteluille kolmansien maiden kanssa keskinäisestä markkinoiden avaamisesta.

Lopuksi totean, että olen kiitollinen, että parlamentti on käsitellyt kysymystä pk-yritysten osallistumisesta Euroopan avaruusalan toimintaan. Tämä on minulle erittäin tärkeää, koska avaruusteollisuudessa on vain muutamia hyvin suuria eurooppalaisia toimijoita. On vain kourallinen Euroopan valtioita, jotka voivat olla todella läsnä avaruudessa. Muut valtiot kuitenkin osallistuvat tähän, ja olen erittäin tyytyväinen siitä, että pk-yritykset kehittävät erikoistunutta avaruusteknologiaa monessa jäsenvaltiossa, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Ne tarjoavat usein erittäin monimutkaisia ja erittäin kehittyneitä tuotteita ja palveluita. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että pk-yrityksille annetaan asianmukainen osuus tärkeitä hankkeita koskevista tilauksista. Tämä osuus on asetettu 40 prosenttiin, ja komissio aikoo kaikin keinoin varmistaa, että tätä osuutta noudatetaan.

Tämä ei ole pelkästään taloutta koskeva kysymys. Se on myös poliittinen kysymys, koska me voimme siten varmistaa, että Euroopan avaruutta koskevia toimia ei pidetä pelkästään muutaman ison eurooppalaisen valtion etuoikeutena vaan toimena, johon osallistuvat kaikki 27 jäsenvaltiota ja jotka voivat hyötyä siitä.

  Etelka Barsi-Pataky, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Kiitos puheenvuorosta, arvoisa puhemies. Parlamentissa antamamme päätöksen otsikko on "avaruustekniikan hyödyntäminen maankamaralla". Hyvät parlamentin jäsenet, eurooppalainen keskivertokansalainen hyödyntää 50 satelliittia päivässä. Avaruuden hyödyntämisestä on tullut huomaamatta jokapäiväistä. Kysymys kuuluu: voiko Eurooppa tehdä yhteistyötä tässä prosessissa, voiko se aktiivisesti kehittää avaruuden hyödyntämistä?

Asiasta on esitettävä muutama näkökohta. Avaruus on yhteinen ja maailmanlaajuinen voimavara. Sen vuoksi kansainvälinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää Euroopalle. Eurooppa voi osallistua kuitenkin järkevällä tavalla ainoastaan silloin, kun se on varmistanut riippumattomuutensa poliittisella, teknisellä ja toiminnallisella alalla. Tällä on näin ollen merkitystä parlamentille.

Maailmanlaajuisen rahoituskriisin ja nyt jo osittain talouskriisin vuoksi näemme selvästi, että avaruuden hyödyntämistä koskevat korkean teknologian aloitteet lisäävät merkittävästi kilpailukykyämme.

Lisäksi, kun otetaan huomioon kohtaamamme haasteet ja ratkaistavat tehtävät, me luotamme yhä enemmän avaruusteknologiaan, jotta esimerkiksi ymmärrämme ja valvomme ilmastonmuutosta, varmistamme turvallisuuden puolustustoimilla tai yhä useampia katastrofeja ehkäisemällä taikka luomalla yhä laajempia tietoliikenne- ja navigointipalveluja.

Käsittelemme siten strategisia kysymyksiä. Euroopan parlamentti haluaa olla rakentavassa tehtävässä tässä prosessissa edistäen erityisesti EU:n ja valtion laitosten välistä rakentavaa vuoropuhelua. Meidän mielestämme tällä tarjotaan kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus osallistua asiaan ja päästä avaruuteen avoimella ja oikeudenmukaisella tavalla.

Galileo, yhteinen eurooppalainen hankkeemme, oli edelläkävijä monessa suhteessa. Niistä voidaan mainita se, että sillä luotiin toimielinten väliselle Galileo-paneelille tiiviimmän yhteistyön toimintamalli ja että suuremmissa hankkeissa saimme yhteisrahoitusta, joka perustui yhteisön talousarvioon. Tämä on kuitenkin vasta alkua. Galileo-ohjelmassa varmistettiin, kuten komission jäsen Verheugen mainitsi, pk-yritysten osallistuminen, koska tiedämme nyt, että oheistuotteita valmistavat yritykset voivat saada parhaiten aikaan merkittäviä saavutuksia korkean teknologian alalla.

Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä on tehnyt lukuisia ehdotuksia teollisuuspolitiikastamme, jossa meillä on vielä paljon korjaamisen varaa ennen kuin se voi toimia vakaana perustana. Meidän on myös vahvistettava rooliamme tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ne ovat välttämättömiä myös puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle. Tällä tavoin Euroopan avaruuspolitiikasta tulee osa Euroopan identiteettiä. Kiitos puheenvuorosta.

  Silvia-Adriana Ţicău, PSE-ryhmän puolesta. – (RO) Satelliittinavigointijärjestelmät ja satelliitteihin perustuvat tietoliikenneverkot, -palvelut, ja -sovellukset ovat välineitä, joihin Euroopan unionin on investoitava.

Tutkimus on yksi peruspilareista, johon Lissabonin strategia perustuu. Galileo-ohjelma on yksi eurooppalaisen tutkimuksen ensisijaisista hankkeista, kun otetaan huomioon, että sitä voidaan käyttää mahdollisesti liikenteen hallintaan, ilmastonmuutoksen vaikutuksien valvontaan ja sillä voidaan puuttua hätätilanteisiin ja luonnonkatastrofeista aiheutuviin tilanteisiin.

Euroopan parlamentti onnistui yhdessä komission ja neuvoston kanssa löytämään rahoitusta Galileo-hankkeelle, jota pidetään yhtenä unionin strategisista hankkeista. Haluan korostaa, että on tärkeää kehittää avaruusalan teollisuuspolitiikkaa.

Haluaisin myös muistuttaa teitä, että Galileo-asetuksessa vahvistetaan tavoitteet pk-yritysten osallistumiseksi avaruusalan teollisuuspolitiikkaan. On korkea aika, että Eurooppa varmistaa avaruustutkimukselle yhteisen näkemyksen ja kehittää sen strategista suunnittelua.

  Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, vaikuttaa siltä, että me olemme kaikki samaa mieltä siitä, että avaruuspolitiikasta on tullut olennainen osa yhteiskuntamme tulevaisuutta.

Voimme esittää yhteenvetona kolme merkittävää osa-aluetta: turvallisuuden ja puolustuksen, ympäristökriiseiltä suojautumisen sekä uusien palveluiden tarjonnan ihmisten toiminnalle.

Hyvät parlamentin jäsenet, meidän eurooppalaisten on tunnustettava, että avaruus on saamassa strategisen puolustusta koskevan ulottuvuuden. Tiedän, että jotkut kollegani kiistävät tämän. Planeetan tarkkailu on varmistettava pitkällä aikavälillä, jotta voidaan tutkia sen hidasta ja dynaamista vaihtelua ja erityisesti niitä ihmisen aiheuttamia toimia, joilla vaikutetaan maailman ilmastoon, luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Samaan aikaan monet julkisen politiikan ryhmät ja taloudelliset toiminnat tarvitsevat tietoja ja ennusteita avaruudessa toimivista havainnointijärjestelmistä. Erityisesti tämä seikka osoittaa, että Euroopan GMES on tärkeä maailman GEO-aloitteessa. On totta, että avaruuspolitiikka vaikuttaa yhä enemmän tieteelliseen tutkimukseen, teknologiseen innovointiin ja sen lisäksi mielikuvituksen vireyttämiseen. Tämän vuoksi avaruus- ja planeettatutkimusohjelmilla on tästä lähtien tärkeä asema.

Puhelin, televisio, GPS, sääennusteet tai jopa terveydenhuollon etäpalvelut ovat muuttaneet elämäämme huomattavasti. Emme voi enää kuvitella, mitä tapahtuisi, jos satelliitit lakkaisivat toimimasta.

Avaruusteknologian alalla aikaansaatu kokemus − muun muassa Ariane-rakettien avulla − on itsessään peruste todellisen eurooppalaisen avaruuspolitiikan toteuttamiselle. Riippumattomuutta koskevien toiveidemme vuoksi tarvitaan hyvän hallinnon lisäksi luonnollisesti asianmukaista rahoitusta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Euroopan toteuttama avaruuspolitiikka osoittaa, että se voi olla joko vaikutusvaltainen toimija maailmannäyttämöllä, mutta enemmän tai vähemmän kumppanin roolissa, tai se voi olla vahva Eurooppa, merkittävä maailmanhallinnon alan toimija, joka voi ratkaista ihmiskunnan tulevaisuutta koskevia keskeisimpiä ongelmia.

  Patrick Louis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, liikenne ja matkailuvaliokunnan entisenä esittelijänä minulla oli innostunut näkemys Galileo-hankkeesta.

Nyt voimme nähdä, että tämä merkittävä hanke jumiutui toimielintemme rajattoman vallankäytön ja teknokraattisen hitauden vuoksi. Joka kerta, kun unioni kieltäytyi valtioiden välisestä vapaasta ja ominaisuuksiltaan vaihtelevasta yhteistyöstä, se heikensi yksityisiä aloitteita, lisäsi kustannuksia ja vaikeutti kilpailevien, pätevien ja johdonmukaisten yhteenliittymien syntyä. Kuitenkin, hankkeet ovat onnistuneet joka kerta, kun valtiot ovat toimineet vapaasti yhdessä.

Sen vuoksi tässä, samoin kuin muissa asioissa, toimielimiemme tehtävän on oltava pelkästään täydentävä. Meidän olisi kaikkien asioiden hallinnan sijasta pyrittävä varmistamaan vain muutamat asiat. Meidän olisi pidettävä yksi asia mielessä: Euroopan on pidettävä avaruusalaa koskevissa toimissa jalat maassa.

  Giles Chichester (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli lapsena tavoite olla yksi avaruusalan edelläkävijöistä. Luulen, että monilla muillakin lapsilla oli se tavoite. Sen jälkeen sain lisää ikää, ja vuonna 1969 minua innoittivat kuvat matkasta kuuhun ja erityisesti avaruudesta otetut televisiokuvat maasta. Avaruus ei ole enää niin usein otsikoissa, mutta se on kaikkien kollegoiden esittämien syiden vuoksi tärkeä, ja olen kiitollinen Euroopan unionin avaruuspolitiikkaa koskevasta sitoumuksesta.

Vierailin Nasan Goddardin keskuksessa Washingtonissa vuosi sitten ja aivan äskettäin Euroopan avaruusjärjestö ESA:n tiloissa Roomassa, ja minusta kuvat, joita ne voivat näyttää toteuttamastaan työstä, tekevät avaruudesta erityisen jännittävän. Itse asiassa, mitä enemmän ihmiset näkevät näitä kuvia, sitä lähemmäs me ehkä tuomme avaruuden maan pinnalle. Ne osoittivat minulle uudestaan, mikä merkitys tieteellä, tutkimuksella ja taloudella on avaruuden hyödyntämiselle, ja kuinka tärkeitä ovat satelliitit ja niiden laukaisualustat.

Arvoisa komission jäsen, olen saanut tietoa satelliittioperaattoreiden huolenaiheista, jotka koskevat tarvetta noudattaa kansainvälisiä sopimuksia taajuuksien käytöstä ja satelliittien peittoalueista. Huolenaihe koskee sitä, että jos kansainvälisten sopimusten rikkomukset sallitaan, muutkin alueet rikkovat niitä. Minusta näyttää siltä, että avaruuden tehokas hyödyntäminen riippuu ratkaisevasti yhteisesti päätetyn lainsäädännön ja periaatteiden noudattamisesta, joten toivon, että komissio voi rauhoittaa meitä ja niitä tästä asiasta. Voimme esittää hyvän kertomuksen avaruutta koskevista saavutuksista ja näkymistä.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Pierre Pribetich, mielestäni ehdotuksenne on hyvin kattava ja tasapainoinen. Haluaisimme kiittää teitä asian valaisemisesta, jotta voimme nähdä tähdet paremmin.

Euroopan unionin on epäilemättä oltava vastuussa, kun määritellään avaruutta koskevat Euroopan poliittiset pyrkimykset, jotta sitä käytetään Euroopan kansalaisten ja talouden hyväksi ja jotta siihen taataan riippumaton ja luotettava pääsy.

Olen tyytyväinen myös neuvoston syyskuun päätelmistä, joissa esitetään Euroopan avaruuspolitiikan kehittämistä koskeva hyödyllinen poliittinen sitoumus.

Painopisteinä on oltava selkeästi se, että sovellamme sopivaan aikaan Galileo- ja Egnos-ohjelmaa sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan ohjelmaa, jolla edistetään ympäristöön vaikuttavien Euroopan toimilinjojen arviointia ja täytäntöönpanoa.

Meidän on löydettävä Euroopan avaruuspolitiikalle asianmukaisia rahoitusvälineitä, joita hyödyntämällä, seitsemännessä puiteohjelmassa mainittujen välineiden lisäksi, voidaan toteuttaa keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelu. Talousarvioon mahdollisesti lisättävä erityinen luku osoittaa, että Euroopan unioni on sitoutunut tähän politiikkaan ja että se lisää kyseisen politiikan avoimuutta ja selkeyttä odotettaessa Lissabonin sopimuksen määräyksien voimaantuloa.

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, olen erityisen iloinen siitä, että kehitämme avaruusohjelmaa yhteistyössä venäläisten kanssa. Meidän on kuitenkin muistettava, että taustalla on toinen kumppani, jonka kanssa on aloittava yhteistyö: Ukraina. Neuvostoliiton parhaat raketit rakennettiin Ukrainassa. Sen mahdollisuudet tällä alalla ovat valtavat. Uskon, että meidän on tunnustettava tämä ja hyödynnettävä sitä yhteisen hyvän vuoksi.

Toinen kommenttini koskee Galileo-ohjelmaa. Meidän on muistettava, että tämä ohjelma voi ja sen pitäisi olla erittäin merkittävä sotilasoperaatioillemme. On tärkeää, että kyseisen järjestelmän käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin valvotaan riittävästi, jotta varmistetaan, että muut ohjelmaan osallistuvat − mielessäni on ennen kaikkea Kiina − eivät tiedä, miten ne voivat estää sen, eivätkä ne voisi estää sitä.

  Puhemies. – (FR) Ennen kuin annan puheenvuoron neuvostolle, haluaisin ilmoittaa teille, hyvät parlamentin jäsenet, että kolme parlamentin jäsentä on syntynyt 5. elokuuta, eli Neil Armstrongin syntymäpäivänä. Olen yksi heistä, joten olen tästä sen vuoksi tietoinen. Jätän teidät pohtimaan tätä asiaa, kun kuuntelemme neuvostoa.

  Jean-Pierre Jouyet, neuvoston puheenjohtaja. − (FR) Se ei yllätä minua ollenkaan, arvoisa puhemies, ja ole onnellinen puolestanne, ansaitsette sen!

Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, esitän puheenvuoroni hyvin lyhyesti, koska asiasta on sanottu jo paljon.

Ensinnäkin puheenvuoronne ja keskustelunne osoittavat, että Euroopan parlamentti toimii aktiivisesti Euroopan avaruuspolitiikkaa koskevassa kysymyksessä. Pyrimme saamaan aikaan yhdistävän eurooppalaisen hankkeen. Pyrimme saamaan aikaan eurooppalaisia hankkeita, joilla todella edistetään ja varmistetaan, että tulevien sukupolvien eurooppalaiset voivat osallistua tähän ainutlaatuiseen seikkailuun.

Kuten on korostettu, pyrimme saamaan aikaan hankkeita, joilla parannetaan konkreettisesti maanmiehiemme elämää. Pyrimme toteuttamaan ohjelmia, joilla kehitetään todellisesti sellaista kilpailukykyä, johon otetaan mukaan Euroopan teollisuuden eri kumppaneita ja jolla tuetaan toimintaa taloudellisen taantuman aikana. Pyrimme luomaan hankkeita, joilla parannetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Pyrimme luomaan kattavia ohjelmia, joiden ansiosta Eurooppa on näkyvämpi, siitä tulee globaali toimija ja sillä on vaikutusvaltaa käsitellessään tulevia maailmanlaajuisia haasteita, joita voivat olla ilmastonmuutoksen torjuminen tai strateginen tasapaino muiden kumppaneidemme kanssa.

Keskustelunne on osoittanut meille selvästi, että emme saa hellittää ponnistelujamme. Meidän on päinvastoin keskitettävä kaikki keinomme ja koko yhteistyökykymme kaikkein symbolisimpaan eurooppalaiseen hankkeeseen: Euroopan avaruuspolitiikkaan.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen kiitollinen, että tämä keskustelu osoitti laajaa tukea Euroopan avaruuspolitiikalle. Haluaisin, että tätä laajaa tukea osoitetaan, kun luodaan taloudellinen perusta pysyvästä ja kestävästä eurooppalaisesta läsnäolosta avaruudessa. Haluaisin teidän ottavan huomioon, että kilpailijamme eivät istu kädet ristissä. Maailman muut alueet ovat jo kaukana edessäpäin, kun on kyse niistä näköaloista, joita olisi tavoiteltava seuraavaksi. Jos emme pysty tunnistamaan uusia hankkeita ja kehittämään uutta tekniikkaa, emme voi säilyttää johtavaa asemaamme avaruutta hyödyntävien sovellusten alalla, koska meillä ei ole yksinkertaisesti tarpeellista perustaa tieteelle ja tutkimukselle.

Haluaisin tästä syystä toistaa, että olin todella kiitollinen siitä, että tämä kaikki on tullut tänään selväksi. Jos voimme tehdä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi, voimme kertoa kaikille Euroopan kansalaisille tarinan, johon Giles Chichester viittasi, eli siihen, että Euroopan avaruushankkeet voivat olla syy, joka tuo meidät yhteen.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.