Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 19. marraskuuta 2008 - Strasbourg

17. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien tulevaisuus: niiden rahoitus ja pyrkimys yksilöllistämiseen (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana Gabriele Staunerin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0409/2009) Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmien tulevaisuus: niiden rahoitus ja suuntaus kohti yksilöllistämistä (2007/2290(INI)).

  Gabriele Stauner, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, valiokunta-aloitteisen mietinnön laatiminen tulevaisuuden sosiaaliturvajärjestelmistä ja eläkkeistä on kiehtova tehtävä, koska ala on niin ajankohtainen ja niin monimutkainen. Siihen sisältyi kuitenkin merkittävä vaara, että mietinnöstä tulee kaikkien oikeamielisten pitkä toiveluettelo ja vaatimuslistaus.

Emme langenneet tähän houkutukseen, kuten suhteellisen lyhyestä ja hyvin teknisestä tekstistä, jossa vältetään huolellisesti korusanaisuutta, käy ilmi ensivilkaisulla. Tämän vuoksi haluan kiittää kaikkia kollegoja, erityisesti varjoesittelijöitä sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija Lullingia heidän itsekuristaan.

Pyrin laatimaan mietinnön, jossa esitetään kuvaus seuraavien 30–40 vuoden kehityksestä kaikille päätöksentekijöille ja sidosryhmille ja joka tarjoaa ajateltavaa sekä toimintasuosituksia sosiaalipolitiikan yksittäisille aloille. Jäsenvaltioiden sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmät on perinteisesti suunniteltu, kehitetty ja rahoitettu hyvin erilaisin tavoin, minkä vuoksi niitä ei ole mahdollista yhdenmukaistaa EU:n tasolla.

Kaikki järjestelmät ovat kuitenkin vaikeuksissa väestökehityksen ja globalisaatiosta seuraavien työmarkkinamuutosten vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistukset ovat joka tapauksessa tarpeen. Tieteelliset havainnot ovat osoittaneet, että entiseen tapaan jatkaminen ei ole mahdollista yhdessäkään nykyisessä järjestelmässä. Tämä on ensimmäinen merkittävä tulos.

Jokaisessa jäsenvaltiossa tarvittavien uudistusten tyyppi tietenkin vaihtelee jokaisen järjestelmän rakenteen mukaan. Meidän mielestämme kaikissa järjestelmissä tarvitaan muun muassa enemmän ja entistä parempia toimenpiteitä työelämän tasapainottamiseksi, jotka auttavat estämään työllisyysasteen putoamista ja joilla taataan, että laaja-alainen työntekijöiden maahanmuutto ei muuta sosiaalisia ongelmia entistä vakavammiksi.

Toiseksi, niin kutsuttujen epätyypillisten työsuhteiden ilmestymisestä huolimatta meidän on säilytettävä perinteinen toistaiseksi voimassa olevien kokoaikatyösuhteiden malli, sillä se on ainoa tapa taata elinolojen ja sosiaaliturvajärjestelmien vakaus.

Kolmanneksi meidän on sekä varmistettava sosiaalimenojen turvallinen rahoitus yhteisten rahoitusosuuksien ja hybridirahastoihin perustuvien ratkaisujen avulla että korostettava sosiaalisia investointeja.

Neljänneksi meidän on parannettava tuottavuutta ja lisättävä innovaatiovalmiuksia, sillä olemme Euroopassa riippuvaisia inhimillisestä pääomastamme.

Viidenneksi meidän on varmistettava, että korkealaatuinen terveydenhuolto on kaikkien saatavilla siten, että lääketieteellinen edistys ja laskevat maksuosuudet takaavat perusterveydenhuollon kaikille kansalaisille.

Kuudenneksi on otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä naisten suojelemiseksi niiltä erityisiltä riskeiltä, joille he altistuvat, erityisesti köyhyydeltä vanhuudessa, korvaamalla lasten ja perheen hoitoon käytetty aika eläkevakuutuksissa.

Sukupolvien ja sosiaaliryhmien välisen solidaarisuuden on oltava tulevaisuudessa kaikkien pyrkimystemme keskiössä. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jolle on ominaista muutos, joka seuraa yhä suuremmassa määrin persoonattomasta ja nimettömästä globalisaatiosta. Solidaarisuus ja toissijaisuus ovat eurooppalaisen sosiaalimallin perusperiaatteet. Tässä yhteydessä meidän on varmistettava globalisaation sosiaalinen puoli siten, että hyvin koulutetut ja mukautuvat työntekijät voivat elättää itsensä ja perheensä ihmisarvoisella tavalla, saada sairastuessaan korkealaatuista terveydenhuoltoa ja ikääntyessään taloudellista turvaa.

  Janez Potočnik, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tämä mietintö on laadittu ennen kuin nykyinen rahoitusmarkkinoiden myllerrys käynnistyi ja talouden taantuma kävi ilmeiseksi, se on hyvin ajankohtainen ja relevantti. Onnittelen esittelijää järkevästä työstä.

Mietinnössä alleviivataan pitkän ajanjakson sosiaalisia, demografisia ja taloudellisia muutoksia, jotka ohjaavat sosiaaliturvajärjestelmiemme nykyaikaistamista ja uudistusta. Siinä korostetaan yhteisten arvojemme merkitystä sosiaaliturvan alalla. Siinä osoitetaan myös, kuinka ne voivat auttaa tekemään eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmistämme kestäviä.

Yhä suuremman työntekijäjoukon yhä suurempi työmäärä ja entistä pidempi työura on avain sosiaaliturvan pitkän ajanjakson riittävyyteen ja kestävyyteen. Strategia myös hyödyttää kumpaakin osapuolta. Mietinnössä yhdistetään kestävä ja riittävä sosiaaliturva Lissabonin strategiaan sekä sitoumukseemme taata kestävä julkinen talous. Komission ehdottamassa uudessa sosiaalisessa toimintaohjelmassa tuetaan tätä yhteyttä edistämällä laajaa holistista lähestymistapaa tulevaisuuden sosiaalipolitiikkaan ja sen painopistealoihin.

Olen tyytyväinen siihen, että korostetaan naisten täysimääräisen työmarkkinoille integroimisen edistämistä ja kaikenlaisen syrjinnän torjumista sen varmistamiseksi, että kaikki voivat saada riittävän sosiaaliturvan ja erityisesti eläkeoikeudet.

Mietinnössä korostetaan tarvetta yhdistää monien jäsenvaltioiden siirtyminen yksityisesti rahoitettuihin järjestelmiin järkeviin kansallisiin ja EU:n tason sääntelykehyksiin tästä kansalaisille aiheutuvien seurausten tehokkaan valvonnan ja huolellisen seurannan takaamiseksi.

Tämä on erittäin oikea-aikainen viesti. Pääsy laadukkaaseen sairaanhoitoon ja ehkäisevään hoitoon on EU:n sosiaalimallien kulmakivi. Se on itsessään tavoiteltava saavutus sekä tarpeellinen edellytys tuottavalle työvoimalle vaiheessa, jossa väestö ikääntyy nopeasti.

Komissio jakaa huolenne terveydenhuollon epätasa-arvon osalta sekä tarpeesta taata korkealaatuinen terveydenhuolto kaikille ja koko väestön kattava solidaarinen rahoitus. Komission on määrä julkaista ensi vuonna tiedonanto terveyden alan eriarvoisuudesta, ja siinä tarkastellaan näitä seikkoja.

Mietintö on meille kaikille voimakas vetoomus, että sekä jatkaisimme työtä perusperiaatteidemme, yhtäläisen pääsyn, solidaarisuuden ja kestävyyden saavuttamiseksi että työskentelisimme niiden vahvistamiseksi nykyaikaistamisen kautta.

Komissio antaa kattavan vastauksensa rahoitusalan kriisiin ja reaalitalouden taantumaan tiedonannossa, joka on määrä julkaista 26. marraskuuta.

Se tarkastelee myös sosiaaliturvan rakentavaa sosiaalista ja taloudellista asemaa sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa yhteisessä raportissa vuonna 2009.

Haluan vakuuttaa teille, että komissio on halukas tarkastelemaan uudelleen mietinnön eri näkökohtia tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on nyt päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 20. marraskuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Väestön ikääntyminen ja väheneminen ovat valitettavasti väistämättömiä Euroopan tulevaisuudessa. Väestötieteilijöiden mukaan syntyvyys ei takaa aiempien sukupolvien korvaamista, ja keskimääräinen elinajanodote kasvaa. Matala syntyvyys liittyy vaikeuksiin yhdistää työelämää perhe-elämään – meiltä puuttuu riittävä määrä seimiä ja päiväkoteja sekä tarvittava taloudellinen tuki perheille. Vuoden 2030 loppuun mennessä työssä käyvän väestön suhde muuhun väestöön tulee olemaan yhden suhde kahteen.

Työssä käyvän väestön vähenemisen seurauksien lieventäminen maahanmuutolla on vain yksi mahdollisista ratkaisuista. Se johtaa myös yhä suurempaan etniseen, kultuuriseen ja uskonnolliseen moninaisuuteen. Tämän vuoksi meidän on nostettava vammaisten ja ikääntyneiden työllisyysastetta (järjestämällä koulutusta ja uudelleenkoulutusta). Myös eläköitymisestä on tehtävä entistä joustavampaa, on otettava käyttöön vapaaehtoinen eläke, mahdollistettava työpaikan vaihto ja uuden teknologian käyttö.

Jäsenvaltioiden on myös harjoitettava tasapainoista talouspolitiikkaa jakamalla verotaakka oikeudenmukaisesti työntekijöiden, kuluttajien ja yritysten kesken.

Demografisilla muutoksilla tulee olemaan merkittävä vaikutus työ- ja vanhuuseläkkeisiin kuluviin julkisiin menoihin, ja tätä voidaan osittain lieventää yksityisellä rahoitusosuudella. Myös terveydenhuoltokulut nousevat.

Tässä tilanteessa riittävän tason terveydenhuollon ja asianmukaisten etuuksien tarjoaminen jäsenvaltioiden kansalaisille on tehtävä, joka edellyttää välittömiä toimia monilla yhteiskunnan ja hallinnon tasoilla.