Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 20. marraskuuta 2008 - Strasbourg

4. Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muuttaminen (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Ingeborg Gräßlen talousarvion valvontavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0394/2008) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 muuttamisesta (KOM(2006)0244 – C6-0228/2006 – 2006/0084(COD)).

  Ingeborg Gräßle, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, odotus palkitaan. Mietinnön esittelijänä esittelen teille tänään 92 tarkistusta OLAF-asetuksen muuttamiseksi ja pyydän teitä hyväksymään ne. Tämä on petostentorjuntaviraston ensimmäinen uudistus sen perustamisen jälkeen ja vaikuttaa viraston kannalta keskeiseen asiaan eli asetukseen, joka ohjaa OLAFin oleellisia toimintoja.

Euroopan parlamentti on antanut itselleen kaksi vuotta aikaa tarkistaa asetusta, koska OLAFin asiat ovat meille aina vaikeaa maaperää. Olen ylpeä siitä, että me Euroopan parlamentissa ja talousarvion valvontavaliokunnassa pääsimme todella yksimielisyyteen ja olemme edelleen yksimielisiä. Me emme ole riidelleet pikkuseikoista emmekä ylipäätään seonneet sanoissamme, kuten neuvosto usein tekee. Olemme samaa mieltä uudistuksen tavoitteesta, joka on tehokkaamman ja tehtävänsä paremmin suorittavan viraston luominen.

Me tuemme tätä virastoa. Me haluamme sen jatkavan toimintaansa ja haluamme sen myös pystyvään suorittamaan tehtävänsä. Haluan kiittää kaikkia OLAFin työntekijöitä pääjohtaja mukaan lukien heidän työstään ja vakuuttaa heille, että me tarvitsemme heidän työtään. Haluan myös kiittää kaikkia muita parlamentin jäseniä, varjoesittelijöitä, asiantuntijoita, valiokunnan sihteeristöä ja tietysti myös omia työntekijöitäni, jotka ovat osoittaneet todella sitoutuneensa tähän asiaan. Haluan kiittää teitä kaikkia laajasta tuestanne tälle työlle, koska tämä tuki tarkoittaa parlamentin onnistumista ja on myös välttämätöntä onnistumisen varmistamiseksi.

Olemme yhdessä kehittäneet komission jo vanhentunutta luonnostekstiä loogisesti ja parantaneet sitä joillakin todella innovatiivisilla osatekijöillä, kuten valituksia käsittelevällä neuvoa-antavalla tarkastajalla. Näin voimme estää sen, että OLAF lamaantuisi ja muuttuisi toimintakyvyttömäksi sisäisten ristiriitojen vuoksi. Olemme ottaneet ensisijaiseksi tavoitteeksemme jäsenvaltioiden petosten torjuntatavan parantamisen.

Hyvät neuvoston jäsenet, jotka loistatte jälleen tänään poissaolollanne, me haluamme pakottaa teidät kiinnittämään tähän huomiota ja me aiomme pakottaa teidät kiinnittämään tähän huomiota. Haluamme, että petosten torjunta on meille yhteinen aihe. Me emme halua käydä yksinpuhelua. Me haluamme käydä vuoropuhelua. Haluamme pitää kerran vuodessa yhteisen kokouksen, jossa keskustellaan tärkeimmistä petostentorjuntaan ja jäsenvaltioiden ongelmiin liittyvistä asioista.

Me haluamme parantaa oikeudenkäynteihin osallistuvien oikeudellista suojaa ja taata tämä suoja koko OLAFin suorittaman tutkimuksen ajan. Tämän vuoksi olemme siirtäneet koko vastuun OLAFille, sen tuomareille ja syyttäjille. Me haluamme varmistaa, että OLAFin tutkimusten tulokset pitävät oikeudessa. Me haluamme varmistaa, että kansallinen lainsäädäntö otetaan huomioon tutkimusten alusta lähtien ja että todisteiden hankinnassa noudatetaan kansallista lakia.

Meidän mielestämme on erittäin valitettavaa, että jotkin jäsenvaltiot, kuten Luxemburg, eivät koskaan ole vieneet yhtään OLAFin tutkimusta oikeuteen. Luxemburgin kansalaisilla, jotka käyttävät EU:n varoja epärehellisesti, on hyvät mahdollisuudet päästä pälkähästä. Se vaikuttaa tuhoisasti lain kunnioittamiseen, ja siksi kiinnitämme niin paljon huomiota OLAFin tutkimusten kohteeksi joutuneiden tasavertaiseen kohteluun. EU:n virkamiehiä ei pidä kohdella eri tavoin kuin muita kansalaisia, eikä tavallisia kansalaisia pidä kohdella eri tavoin kuin EU:n virkamiehiä.

Komission ei kannata edes antaa sellaista vaikutelmaa, että se yrittäisi tehdä niin. Arvoisa komission jäsen, olen tässä asiassa sotajalalla. Tiedän, että hylkäätte tämän kohdan myöhemmin ei-hyväksyttävänä ja vaaditte sitä tiukasti. Mielestäni se on vahinko! Parlamentti ei varmasti aseta teitä kiusaukseen lakaista EU:n työntekijöitä koskevien tutkimusten tulokset komission maton alle.

Meidän on nyt vakuutettava neuvosto. Neuvosto ei ole valmis neuvottelemaan kanssamme tästä asetuksesta vaan vaatii sen sijaan yhdistämään OLAFin kolme oikeusperustaa. Se tarkoittaa, että hukkaamme paljon aikaa epävarman tuloksen saamiseksi ja menetämme mahdollisuuden tehdä sen, mikä on tehtävissä nyt, eli parantaa viraston työoloja ja suojella virastoa oikeudenkäynteihin osallistuvia koskevalta arvostelulta.

Me haluaisimme, että neuvosto antaisi meidän ottaa ne askeleet, jotka voimme ottaa nyt yhdessä. Sen sijaan, että ottaisimme kolmannen askeleen ennen ensimmäistä, meidän pitäisi aloittaa alusta. Mietinnön esittelijänä ole valmis tekemään puheenjohtajavaltio Tšekin kanssa sopimuksen aikaisesta toisesta käsittelystä. Jos on tahtoa, löytyy myös keino, ja olen varma, että me löydämme yhteisen ratkaisun.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijä Gräßleä hänen tarmokkuudestaan tässä asiassa ja talousarvion valvontavaliokuntaa keskustelun saattamisesta määrätietoisesti päätökseen. Komissio arvostaa esittelijän merkittävää työtä, sillä hän auttoi ottamaan käsiteltäväksi tämän ehdotuksen, joka on ollut vireillä vuodesta 2006. Ensimmäinen ehdotus tehtiin jo vuonna 2004.

Ajat ovat muuttuneet vuodesta 2004 ja 2006. OLAF tekee nykyisin suurimman osan työstään muiden kuin toimielinten eli ulkopuolisten tahojen kanssa tehden petostentorjuntatutkimuksia kaikkialla Euroopassa ja muuallakin maailmassa, missä tahansa missä EU:n varoja käytetään. Se on onnistunut tässä työssä erittäin hyvin, mikä tunnustetaan laajalti.

Tuloksena on skitsofreninen tilanne, jos sallitte tämän analyyttisen termin: toisaalta OLAF on "normaali" komission pääosasto, joka on täysin komission vastuulla, ja toisaalta sillä on tutkintatehtävä, joka on täysin riippumaton sen toiminnoista mutta josta komissio on myös vastuussa. Missä ovat rajoitukset ja missä ovat riippumattomuuden ja tilivelvollisuuden rajat tällaisessa järjestelyssä?

Me olemme sitä mieltä, että koska on riippumattomuus ulkopuolisen luotettavan petostentorjuntapalvelun puuttumisesta toimintaan on välttämätöntä ja siksi tarvitaan selvä ja vahva hallintojärjestely. Selvät säännöt tutkimuksille ja vahvat tilivelvollisuusjärjestelyt heijastavat toiminnan riippumattomuutta.

Vaihtoehtoja on periaatteessa vain kaksi: OLAF on osa komissiota, mutta vastuu on selvästi jaettu ja eroteltu, tai OLAFista tehdään täysin riippumaton kaikista EU:n toimielimistä ja varmistetaan erillinen tiukka valvonta ja tilivelvollisuus.

Komission vuoden 2006 ehdotuksen pääperiaatteena oli lujittaa nykyistä OLAFin oikeudellista kehystä: OLAFille selvä hallintojärjestely, vahvistettu tilivelvollisuus ja valvonta, vahvistettu tutkinnan kohteena olevien henkilöiden oikeussuoja ja vahvistettu tutkimusten kehys ja seuranta.

Tällä perusteella komissio voi tukea täysin tänään äänestyksen kohteena olevassa mietintöluonnoksessa esitettyjä tarkistuksia, jotka ovat uudistuksen laajojen tavoitteiden mukaisia, ja kiittää teitä niiden edelleen kehittämisestä.

Toisaalta komissio teki laadintaprosessin aikana hyvin selväksi, että joitakin tarkistuksia ei voida ottaa huomioon nykytilanteessa yksinkertaisesti siksi, että OLAFin nykyinen asema komission pääosastona ei lainsäädännön perusteella salli tällaisia muutoksia.

Niihin kuuluvat muun muassa OLAFin riippumattomana tekemät yhteistyösopimukset, OLAFin riippumaton esiintyminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päättäminen OLAFin pääosaston nimityksistä.

Komissio teki myös selväksi, että se ei voi hyväksyä joitakin ehdotuksia, jotka nykyisessä sanamuodossaan poikkeavat suunnitelluista hallinnon parannuksista tai poistavat nykyisen asetuksen sisältämät turvatakeet.

Tämä koskee esimerkiksi hallintokehyksen laajuutta, kyseisten henkilöiden menettelyllistä oikeusturvaa ja vähäisten tapausten entistä tehokkaampaa seurantaa.

Komissio pani kuitenkin huolellisesti merkille, että rinnan nykyisestä uudistusehdotuksesta käytävän keskustelun kanssa sekä Euroopan parlamentti että neuvosto painotti toistuvasti ja erityisen itsepintaisesti pitävänsä parempana koko monimutkaisen petostentorjuntalainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdistämistä. Tuleva puheenjohtajavaltio Tšekki pyysi komissiota esittämään aiheesta tausta-asiakirjan ajoissa toimikautensa jälkimmäisenä osana käytävää työskentelytason keskustelua varten.

Siksi komissio pyrkii esittämään pyydetyn laajan keskusteluasiakirjan vuoden 2009 alussa nykyisestä petostentorjuntajärjestelystä saadun kokemuksen ja nykyisen uudistuskeskustelun sekä muiden edellä hahmoteltujen hyödyllisten tekijöiden perusteella. Euroopan parlamentti otetaan siihen kokonaisvaltaisesti mukaan.

Päätän puheeni korostamalla jälleen sitä, että komissio on kiitollinen Euroopan parlamentin tuesta. Komissio ei kaihda kertoa täällä avoimesti, missä rajat kulkevat, mutta komission on ollut ja on edelleen valmis keskustelemaan täyden avoimuuden ja yhteistyön hengessä kaikista asioista, jotka ovat välttämättömiä vahvan ja luotettavan kehyksen suunnittelussa tulevaa OLAFia varten ja menestyksekkäässä petosten torjunnassa.

  Paul Rübig, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin ensin kiittää vilpittömästi kollega Böschiä. Hän oli yksi niistä, joiden ansiosta OLAFin perustaminen oli mahdollista, ja hän oli hyvin kaukonäköinen näkemyksessään siitä, että tällainen elin luonnollisesti takaisi Euroopan unionin toimielinten maineen. Tätä me tarvitsemme kansainvälisellä näyttämöllä. Tarvitsemme selkeän, avoimen toimielimen, joka on kaikkien EU:n kansalaisten käytettävissä, joka selvittää yleensä Euroopan ulkopuolelta tulevien harhaanjohtavien, Euroopan etujen vastaisten tietojen tilanteen ja toisaalta puuttuu väärinkäyttötapauksiin ja varmistaa, että väärinkäytökset karsitaan.

Tämän vuoksi on myös tärkeää, että valvontakomitea takaa OLAFin riippumattomuuden ja erityisesti että tuomioistuin voi taata tulevaisuudessa pääjohtajan viran. Sen ansiosta OLAF voi tehdä työtään riippumattomasti ja puolueettomasti. On myös tärkeää, että OLAFin oikeuteen haastamien tai syyttämien ihmisten oikeudet tuodaan selvästi julki, mikä koskee myös tätä parlamenttia. On myös välttämätöntä, että Euroopan parlamentti takaa näiden ihmisten oikeudet. On tietysti myös tärkeää tehdä yhteistyötä kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden muiden toimielinten, erityisesti kansallisen ja alueellisen tason tilintarkastustuomioistuinten kanssa niin, että EU:n antamat varat käytetään siihen tarkoitukseen mihin ne on myönnetty ja parhaalla mahdollisella tavalla.

Haluaisin onnitella myös esittelijä Gräßleä asiantuntemuksesta ja tahdonvoimasta, jolla hän takaa tämän erittäin monimutkaisen asiakirjan onnistumisen. Toivotan hänelle menestystä ja toivon, että se pannaan pian täytäntöön.

  Herbert Bösch, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän ensin erityisesti kollega Rübigiä. Meidän pitäisi tosiaan olla melko ylpeitä. Juuri tämä valiokunta – ja haluaisin muistuttaa teitä myös toisesta henkilöstä –, tämän parlamentin talousarvion valvontavaliokunta hyödynsi arvostetun kollegamme Diemut Theaton puheenjohtajuuden aikana keväällä 1999 ilmennyttä sopivaa mahdollisuutta perustaa petostentorjuntavirasto. Meidän on myös muistettava, mitkä olivat perusperiaatteet. Niihin kuuluivat tietysti riippumattomat tutkimukset ja myös se, että OLAFia pidettiin aina väliaikaisena ratkaisuna. Me odotamme sitä, että saamme Euroopan syyttäjän, eikä OLAF ole silloin enää sitä, mitä se on nyt. Siksi olemme aina korostaneet vahvan valvontakomitean ja riippumattomuuden merkitystä. Järjestimme jokin aika sitten aiheesta seminaarin, jossa vahvistettiin, että OLAFin riippumattomuus ei itse asiassa ole vaarassa.

Tämä on myös kohteliaisuuden osoitus komissiolle. Ymmärrän täysin, mitä komission jäsen Kallas sanoi. Tällaisen sekamuotoisen toiminnon, joka on osittain riippumaton ja osittain riippuvainen, ei ole helppo toteuttaa tällaista asiaa, ja siksi olen erittäin utelias näkemään, mitä tausta-asiakirjaan sisällytetään. Sitä ei tietenkään voida hyväksyä, että yksi OLAFin riippumattomuuden takaava taho, toisin sanoen neuvosto, ei osallistu tähän keskusteluun. Järjestelmä ei voi toimia näin. Jos ette onnistu luomaan riippumatonta elintä, voitte vain taata riippumattomuuden varmistamalla, että mahdollisimman moni jännittää verkkoa ja jokainen vetää vähän eri puolilta. Muuten OLAF huomaa yhtäkkiä roikkuvansa yhden langan varassa eikä ole enää riippumaton. Ne kolme toimielintä, joiden on vedettävä verkkoa ja säilytettävä kriittinen etäisyys OLAFiin, koska kaikki OLAFin toiminta ei ole erinomaista, ovat neuvosto, komissio ja parlamentti. Jos emme ota näitä periaatteita huomioon, OLAFin menestys vaarantuu. Haluan kiittää esittelijää hänen työstään ja toivon, että edistymme joutuisasti, kuten edellinen puhuja sanoi.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Kallas, haluaisin ensin onnitella lämpimästi mietinnön esittelijää. Hän on tehnyt valtavan paljon töitä, mikä on nykypäivänä harvinaista.

OLAF on hyvin erityinen elin EU:ssa: riippumaton korruption vastainen virasto, jota muut kansainväliset järjestöt kadehtivat. Juuri tämä parlamentti – kuten kollegat Bösch ja Rübig kertoivat – vaati OLAFin edeltäjästä saatujen huonojen kokemusten jälkeen, että uusi petostentorjuntavirasto olisi riippumaton. Meidän on muistettava, että tuolloin OLAF yhdistettiin komissioon vain käytännön syistä.

Valitettavasti monien ihmisten muistot vuoden 1999 skandaaleista ovat jo haalistuneet samoin kuin korruption torjuntaan tarkoitetun viranomaisen välttämätön riippumattomuuden kunnioittaminen. Nykypäivän näkökulmasta olemassa olevat turvatakeet eivät enää riitä suojelemaan OLAFia vaikutusvallan käytöltä ja ennen kaikkea saartojen lisääntymiseltä. Yksi asia on tehtävä heti alusta lähtien selväksi: OLAFin tarkoitus on torjua petoksia. Se on elin, joka varmistaa, että veronmaksajien rahoja käytetään asianmukaisesti. Siksi tuemme tämän mietinnön kautta viittä asiaa OLAFin riippumattomuuden edistämiseksi:

Ensinnäkin pääjohtajan oikeutta olla väliintulijana asioissa, jotka ovat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltävänä. Tämä oikeus takaa sen, että OLAF voi jatkuvasti puolustaa omien tutkimustensa tuloksia. Toinen tärkeä takuu on valvontakomitean, komission tai muun elimen oikeus viedä asia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, jos OLAFin riippumattomuus on vaarassa. Tämä terävä miekka on tarpeen, koska valvontakomitean varoitukset on aiemmin jätetty yksinkertaisesti huomiotta.

Kolmanneksi OLAFin riippumattomuuden takaa myös sen velvollisuus viedä tuomioistuimiin asiaan liittyvät tosiseikat, jotka voisivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Neljäs asia on se, miten tärkeää on vastuuhenkilöiden pätevyys ja luonteen lujuus. Viidenneksi olen iloinen siitä, että OLAFin pääjohtaja on nimetty tehtävään uudelleen. Sekä kokemus ja saavutukset ovat siinä tärkeitä.

Meidän on pyrittävä välttämään OLAFin haukkumista. Muiden korruption vastaisten viranomaisten kokemukset osoittavat, että siitä ei ole kenellekään hyötyä. Olen kuitenkin kollega Böschin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että neuvoston on oltava mukana. Asiasta ei ole saatu Ranskan tai Tšekin selvitystä. He eivät ole edes läsnä eikä järjestelmä lopuksi yksinkertaisesti voi toimia näin.

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käymme tätä keskustelua OLAFin perustamisen kymmenennen vuosipäivän aattona. Euroopan petostentorjuntavirasto sai alkunsa Jacques Santerren sovitteluratkaisuna syntyneen Euroopan komission raunioista, komission, jota syytettiin korruptiosta ja nepotismista. Ajan myötä on käynyt selväksi, että OLAF on EU:n hallinnon tehokkaan toiminnan kannalta oleellisen tärkeä. Samalla sen olemassaolo ja toiminta ovat viesti jäsenvaltioille ja muistuttavat niitä siitä, että Euroopan unionin toimielimiä valvotaan, ohjataan ja tutkitaan jatkuvasti. OLAFin työ kasvattaa jo itsessään EU:n toimielinten arvovaltaa.

Nykyisen, hyvin edenneen projektin tarkoituksena on lujittaa OLAFin asemaa ensiksi sujuvoittamalla sen työoloja, toiseksi parantamalla sen toimintojen laatua ja kolmanneksi, kuten edelliset puhujat ovat todenneet, vahvistamalla sen riippumattomuutta – ja tässä kohdassa haluaisin kiittää esittelijää. Työtä on tehty lähes neljä vuotta. Sen aloitti Euroopan komissio ottaen huomioon yhdeksän vuoden takaiset epäonniset kokemukset, kun se pakotettiin eroamaan. OLAFin uuden kehyksen määrittävä asiakirja oli Euroopan unionin neuvoston, tilintarkastustuomioistuimen ja tietosuojavaltuutetun käymien neuvottelujen aiheena. Mikä tärkeintä, lisäksi pidettiin julkinen kuuleminen, toisin sanoen kysyttiin kansalaisten mielipidettä. Julkisen kuulemisen ja tuomioistuimen erityiskertomuksen ehdotusten perusteella neljän vuoden takaisiin alkuperäisiin ehdotuksiin tehtiin merkittäviä tarkistuksia. Osoittautui esimerkiksi välttämättömäksi selvittää tarkasti OLAFin ja EU:n jäsenvaltioiden sekä Euroopan unionin toimielinten, elinten ja organisaatioiden välisen yhteistyön yksityiskohdat.

Yksi tärkeä asia on OLAFin riippumattomuuden todellinen lujittaminen. Sen henkilökunnan on kyettävä toimimaan täysin riippumattomissa olosuhteissa. Kun OLAFin on tutkittava jäsenvaltioille tai ulkopuoliseen apuun tarkoitettujen EU:n varojen käyttöä, asiaan liittyvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen on varmistettava. OLAFin toimintojen sujuvoittamiseksi EU:n toimielinten, elinten, virastojen ja toimistojen on taattava välitön ja automaattinen Euroopan unionin varojen saanti sekä kaikkien tietokantojen ja tärkeiden tietojen käyttömahdollisuus. Se olisi vastoin aiempaa vakiintunutta käytäntöä, jossa samat toimielimet kieltäytyivät täysin kaikista tarkastuksista.

Jäsenvaltiot eivät saa pitää OLAFia vihollisena tai turhana instituutiona. Jokaisen EU-valtion pitäisi nimittää elin, joka tekee päivittäin yhteistyötä OLAFin kanssa. Kuten hyvin tiedetään, kaikki 27 jäsenvaltiota eivät ole perustaneet kansallisen tason asiantuntijapalveluita koordinoimaan EU:n varoihin liittyvien taloudellisten väärinkäytösten torjumista. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä OLAFin ja Europolin sekä OLAFin ja Eurojustin välille.

OLAFin täytyy myös toimia tutkimusmenettelyjen ja oikeusturvatakuiden, tutkimustensa lainmukaisuuden ja jo epäiltyjen tai piakkoin epäillyiksi joutuvien muutoksenhakukeinojen suhteen avoimesti. Jäsenvaltioihin liittyvissä menettelyissä kyseisten jäsenvaltioiden edustajat voisivat tehdä tarkistuksia. Oikeusviranomaiset ja itse asiassa OLAFin rakenteisiin kuuluvat voisivat olla mukana. Tämä on tarkistusten olennainen sisältö.

Samanaikaisesti vastustan laajojen pakotteiden asettamista EU:n toimielinten virkamiehille, jotka syyllistyvät tiettyjä virastoja ja mahdollisia korruptoituneita käytäntöjä koskevien tietojen luvattomaan paljastamiseen. Nykyisen Euroopan parlamentin jäsenen ja entisen Euroopan komission virkamiehen, kollega van Buitenenin tapaus osoittaa, että aiemmin ei kohdeltu kaltoin niitä, jotka syyllistyivät väärinkäytöksiin, vaan niitä, jotka kiinnittivät huomion kyseisiin väärinkäytöksiin, veivät ne oikeuteen ja saattoivat ne julkisuuteen. Tätä kokemusta voidaan pitää varoituksena myös silloin, kun laadimme erityissäännöksiä, jotka liittyvät ilmiantajille asetettaviin rangaistuksiin ja pakotteisiin.

Jäsenvaltioiden kansalaiset tunnistavat usein virkaintoisesti korruptio- ja väärinkäytöstapauksia Euroopan toimielimissä. Tämän suuntauksen ehkäisemiseksi tarvitsemme suurempaa avoimuutta EU:n toimielinten toiminnassa ja varmasti myös parempaa tiedottamista Euroopan unionin korruption vastaisista tutkimuksista ja menetelmistä. On suuri virhe piilotella tällaisia tietoja sillä verukkeella, että niiden paljastaminen heikentäisi EU:n arvovaltaa. Meidän on päinvastoin julkistettava tällaiset asiat, jotta Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ja veronmaksajat tietävät, että me emme lakaise varkauksia häpeällisesti maton alle.

Puhetta johti
varapuhemies Luisa MORGANTINI

  Bart Staes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä on kyse lainsäädännön laatimisesta yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Se tarkoittaa parlamentin ja neuvoston yhteistyötä, joista jälkimmäinen ei tosiaankaan näytä olevan täällä läsnä. Meidän on oltava rehellisiä. Puheenjohtajavaltio Ranska ei ole vähääkään kiinnostunut asiasta, mikä selittää myös sen poissaolon. Toivon, että esittelijä Gräßle pääsee sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä puheenjohtajavaltio Tšekin kanssa, mutta en jotenkin usko niin tapahtuvan. Tšekkiläiset eivät myöskään vaikuta kovin päättäväisiltä.

Tuen täysin kollega Chatzimarkakisin luettelemaa viittä kohtaa, ja sen lisäksi haluaisin luetella vielä kymmenen kohtaa, joita me talousarvion valvontavaliokunnassa pidämme tärkeinä yhteistyössä esittelijä Gräßlen kanssa ja joita me itse asiassa pidämme ehdottoman välttämättöminä.

Ensinnäkin me puollamme aiempaa parempaa OLAFin ja Eurojustin välistä yhteistyötä rajat ylittäviä rikoksia koskevan tiedon vaihtamisessa useamman kuin kahden jäsenvaltion välillä. OLAFin, Eurojustin ja Europolin välinen yhteistyösopimus on valtavan tärkeä.

Toiseksi haluaisimme, että OLAFin pääosaston asema ja tehtävät kuvailtaisiin paremmin. Silloin voimme myös asettaa sen vastuuseen.

Kolmanneksi haluaisimme, että OLAFin henkilökunnan tehtävät kuvailtaisiin paremmin. Tekstiin pitäisi lisätä vaatimus siitä, että tutkimukset saavat kestää enintään 12 kuukautta ja niitä voidaan pidentää enintään 6 kuukaudella. Jos tutkimus kestää yli 18 kuukautta, valvontakomitealle pitäisi antaa palautetta.

Neljänneksi puolustuksen oikeuksia on vahvistettava selvästi. Viidenneksi toimittajien lähteiden on nautittava erityisesti taattua suojaa. Kuudenneksi tarvitsemme selvemmät sopimukset OLAFin ja Euroopan parlamentin sekä talousarvion valvontavaliokunnan asemasta ja keskinäisistä suhteista.

Seitsemänneksi tarvitaan selvät säännöt suurelle yleisölle tarkoitettujen tietojen avoimuudesta. Kahdeksanneksi on vahvistettava valvontakomitean asemaa henkilökunnan ja komitean oman kokoonpanon suhteen. Heidän pitäisi olla asiantuntijoita, jotka nimitetään viideksi vuodeksi ja joilla on tutkintakokemusta oikeusmaailmasta.

Yhdeksänneksi tarvitsemme parempaa pääjohtajan nimittämismenettelyä. Kymmenenneksi ilmiantajien ja tutkinnan kohteena olevien ihmisten asemaa on suojattava paremmin.

  Erik Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, EU:n rahavirrat ovat alttiina petoksille. Koska suuri osa unionin kuluista liittyy yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja aluerahastoihin, se on muuttumassa pelkäksi välikädeksi. Näin ollen vastuu on jaettu niiden kanssa, jotka pitävät näitä varoja ominaan. Varojen kerääminen keskitetysti jaettavaksi asianosaisille tai hankkeille kunnissa tai maakunnissa vaikeuttaa valvontaa.

Tällä viikolla me pyysimme neuvostoa suostumaan siihen, että kouluhedelmiin annettaisiin enemmän rahaa. Tämäntyyppinen järjestely on lasten terveyden kannalta hyödyllinen mutta järjestettävissä pienessä mittakaavassa paikallisella tasolla paremmin kuin suurimmassa mahdollisessa mittakaavassa Euroopan tasolla. Saatamme onnistua pienentämään petosriskiä huomattavasti keskittämällä rahavirrat budjettitukeen tai suuntaamalla niitä köyhemmille alueille niin, että ainoana ehtona on se, että näiden alueiden asukkaille on tarjottava kaikki mahdollisuudet jäädä kotiseudulleen elämään ja työskentelemään. Jos poistamme tuloerot, luomme työpaikkoja ja tarjoamme hyvät olosuhteet, suuri osa työvoiman muuttamisesta muuttuu tarpeettomaksi. Se vähentää myös seurauksena olevia ongelmia.

Tähän vaiheeseen emme ole vielä päässeet. Niin kauan kuin menoihin kohdistuu helposti petoksia, tarvitaan laajoja tarkastuksia ja petosten valvontaa. Runsas rahoitus ja henkilöstö eivät riitä: Petostentorjuntavirasto OLAF voi toimia hyvin vain, jos se voi olla täysin riippumaton ja kriittinen komission ja neuvoston suhteen. Kun nykyinen johtaja nimitettiin, riippumattoman valintalautakunnan suositus seitsemästä sopivimmasta ehdokkaasta sivuutettiin. Komissio piti nykyistä johtajaa suosikkiehdokkaanaan alusta lähtien. Huhutaan myös, että hän haluaa käyttää liikaa vaikutusvaltaa henkilökuntansa valinnassa, mikä tekee heistä entistä riippuvaisempia hänestä. Mikään näistä asioista ei lisää luottamusta petosten valvonnan vakavamielisyyttä kohtaan. Monet äänestäjät pitävät tätä sekasortoista Eurooppaa petosten paratiisina.

Lisäksi vaikuttaa siltä, että ilmiantajat eivät voi välittää tietoja petosepäilyksistään OLAFille turvallisesti. Jos heidän osuutensa paljastuu, heidät voidaan rangaistuksena irtisanoa salassapitorikkomuksen vuoksi. Lisäksi me odotamme aivan liian usein siihen asti, kun lehdistö tuo skandaalin julkisuuteen ja rikkomus on jo vanhentunut. Kiistan kummankin osapuolen kuulemiseen ei myöskään ole varauduttu riittävästi. Liian monet tutkinnat viivästyvät tai keskeytetään ennen tyydyttävän tuloksen saamista.

Gräßlen mietintö ottaa ensimmäiset pienet askeleet oikeaan suuntaan. Se voisi johtaa OLAFin suurempaan itsenäisyyteen, työskentelymenetelmien vähäisempään valvontaan Euroopan komission taholta ja asianosaisten parempaan oikeusturvaan. Minun ryhmäni tukee näitä ensimmäisiä askeleita, mutta me emme ole sen harhakäsityksen vallassa, että ne ratkaisisivat ongelman. Valvontakomiteaa on vahvistettava edelleen eikä yhteispäätöstä tämän asetuksen N:o 1073/1999 muuttamisesta saa viivästyttää tai keskeyttää.

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, EU:n historiaan sisältyy lukuisia korruptiosta, petoksista ja väärinkäytöksistä johtuvia skandaaleja. Yleisön luottamus EU:ta kohtaan on heikkoa. Ruotsissa mitataan vuosittain ruotsalaisten luottamusta eri instituutioihin. Kärjessä ovat esimerkiksi terveydenhuoltopalvelut, poliisi ja kuningasperhe, ja häntäpäässä ovat poliitikot, ammattijärjestöt ja iltapäivälehdet. Aivan viimeisenä ovat Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti. Tämä kuvio on muuttumaton.

Siksi EU tarvitsee tehokkaan petostentorjuntaviranomaisen. Meillä on kuitenkin OLAFista huonoja kokemuksia, kuten riippumattomuuden puute, avoimuuden puute sekä salainen lobbaus pääjohtajaa ja valvontakomiteaa nimitettäessä.

Esittelijämme Gräßle on tehnyt paljon töitä riippumattomuuden, avoimuuden ja sääntöjen tiukan noudattamisen varmistamiseksi. Kehotan parlamenttia antamaan täyden tukensa esittelijä Gräßlen ehdotukselle. Se on tärkeä ensimmäinen askel EU:n pitkällä tiellä kansalaistensa luottamuksen voittamiseksi, jos se on mahdollista.

Lopuksi haluaisin erityisesti vedota itse jättämäni tarkistuksen puolesta. Siinä edellytetään, että kaikki EU:n toimielimet kunnioittavat toimittajien lähdesuojaa.

Tämä uudistus on ehdottoman välttämätön skandaalimaisen Tillack-tapauksen jälkeen, koska siinä OLAFin johdon toimia arvosteltiin oikeutetusti terävästi. Loppujen lopuksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin täällä Strasbourgissa vapautti Tillackin syytteistä viime vuonna. OLAF, Euroopan parlamentti ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin eivät kantaneet vastuutaan.

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, tehokas ja kehittynyt petostentorjuntavirasto on Euroopan unionille hyvin tärkeä, varsinkin kun talousarviot kasvavat ja ulkomainen tuki lisääntyy ilman, että voidaan aina valvoa tehokkaasti annettujen varojen järkevää käyttöä. Mielestäni yleinen mielipide, toisin sanoen veronmaksajat, usein kyseenalaistaa tämän hyvästä syystä.

Tässä mietinnössä on useita järkeviä ehdotuksia, ja ainakin minä tuen sitä, vaikka mielestäni OLAFin riippumattomuutta olisi pitänyt harkita enemmän. OLAF on Euroopan komission pääosasto, ja poliittinen vastuu siitä on komission varapuheenjohtajalla. Operatiivisesti ja tutkimuksen kannalta virasto on riippumaton, mutta tämä sekamuoto on vähintäänkin ongelmallinen. Olen vakuuttunut siitä, että riippumattomuus vain lujittaisi viraston vaikutusvaltaa.

  Antonio De Blasio (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella kollega Gräßleä. Esittelijämme yritti sovittaa yhteen kaikkien osapuolten näkemykset ja onnistui näin tunnistamaan nykyiset ongelmat, löytämään käytännön ratkaisuja sekä pääsemään kompromissiin.

Tällä hetkellä asiat eivät ole kovinkaan tyydyttävällä tolalla. Tilintarkastustuomioistuin on kieltäytynyt varmistamasta EU:n tilinpäätöstä 14. kerran peräkkäin EU:n rahoihin liittyvien monien väärinkäytös- ja petostapauksien vuoksi. On korkea aika tukea tiukempaa suhtautumista EU:n varojen väärinkäytöksiin. Koska Euroopan syyttäjänviraston perustamista on lykätty, on korkea aika siirtyä eteenpäin petosten vastaisessa taistelussa lujittamalla Euroopan petostentorjuntaviraston riippumattomuutta ja OLAFin tutkintavaltuuksia.

Gräßlen mietinnössä on eräs tärkeä kohta: jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostaminen. Vaikka asetuksessa todetaan, että kaikkien kansallisten ja kansainvälisten kumppanien on oltava valmiina kaikkeen tarvittavaan yhteistyöhön, tällaiselle yhteistyölle ei ole mitään nimenomaista oikeusperustaa. Esteiden määrä jopa kasvaa, kun on kyse rajat ylittävästä petostentorjuntayhteistyöstä. Siksi on suuri tarve asetuksen muuttamiselle niin, että siihen sisältyy OLAFin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön parempi hallinta. Ainoa toimielin, jolla on todella keinot suojella EU:n taloudellisia etuja, on Euroopan parlamentti. Jos me emme puolusta korruption ja petosten vastaista taistelua, ei sitä tee kukaan muukaan.

Lopuksi haluaisin tuoda esiin mielenkiintoisen asian. Vaikka Euroopan maat ovatkin niin sanottujen "puhtaimpien maiden" joukossa vuoden 2008 maailmanlaajuisessa korruptioindeksissä, uusimpien tutkimusten mukaan nämä vauraat maat osoittavat mieltymyksensä laittomien keinojen käyttöön, kuten lahjontaan, Euroopan ulkopuolisissa, merentakaisissa yrityksissä. Olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka eivät hyväksy tätä kaksinaismoralismia.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi onnitella esittelijä Gräßleä ja kiittää häntä erityisesti hänen avoimuudestaan esityksiä ja ehdotuksia kohtaan. Voin sanoa, että – ja onnittelen teitä siitä – olette onnistuneesti johtanut dynaamista työryhmää parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Onnitteluni, kollega Gräßle!

Mielestäni tämän tekstin tärkein osa, jonka puolesta ryhmäni lopulta taisteli ja johon esittelijä Gräßlen kiinnostus kohdistui, on kansalaisten oikeusturvan takaaminen tutkinnan aikana.

Syyttömyysolettaman, yksityisyyden ja luottamuksellisuuden periaatteet, oikeusturvatakeet sekä Euroopan unionin perusoikeuskirja ovat tästä lähtien tämä OLAFin tutkimuksia koskevien menettelysääntöjen pääkohtia. Haluamme, että ne julkaistaan mahdollisimman pian ja lähetetään – ne todella täytyy lähettää – neuvoa-antavalle tarkastajalle, joka on nimitetty tätä tarkoitusta varten niin, että vastaukset kansalaisten valituksiin voidaan antaa 30 työpäivän kuluessa.

Valvontakomitean asemaa on myös vahvistettu. Sen on suojeltava OLAFin riippumattomuutta valvomalla säännöllisesti sen tutkimustehtävien toteutumista. Lisäksi – tätä minun on korostettava ja oletan esittelijä Gräßlenkin haluavan korostaa – se voi esiintyä tuomioistuimessa samoin kuin pääjohtaja, joka voi myös nostaa toimielimiä vastaan kanteen tuomioistuimessa. Tämän esittelijä halusi erityisesti varmistaa. Tällä tavoin OLAFin pääjohtaja tehtävä on paremmin suojeltu ja sillä on paremmat turvatakeet.

Euroopan parlamentin asemaa toimielinten sovittelumenettelyssä on myös vahvistettu. Mielestäni tämä on tärkeä ja innovatiivinen asia. Vaikka me emme halunneetkaan lisätä pidennyskausia, koska kaksi vuotta vaikuttaa meistä yhä liian pitkältä ajalta, ymmärrämme, että tutkimukset voivat olla vaikeita ja monimutkaisia. Toivoimme kuitenkin, että komissio – tässä yhteydessä minun on myös kiitettävä komission jäsentä Kallasta hänen avoimuudestaan ja meille antamastaan tuesta – pystyy neljä vuoden kuluttua, jolloin sen pitäisi esittää meille kertomus asetuksen täytäntöönpanosta, kertomaan meille, miten voimme parantaa tätä tutkimusaikojen lyhentämistä koskevaa kohtaa mahdollisimman paljon.

Toivomme esittelijän tavoin yhä Euroopan syyttäjänviraston perustamista. Kiitoksia, kollega Gräßle!

  Paul van Buitenen (Verts/ALE). - (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen todella surullinen. Esittelijä Gräßlen ehdotuksessa OLAFille myönnetään tahattomasti lisävaltuuksia, kun taas OLAFia itseään ei valvota riittävästi. Vuonna 1999 silloinen viisaiden komitea ennusti, että OLAF komission sisäisenä virastona kieltäytyisi työskentelemästä voimattoman valvontakomitean kanssa. Vaikutukset ovat selvästi kaikkien nähtävissä. OLAFin hallinto ja erityisesti sen pääjohtaja, joita tilivelvollisuus ja valvonta eivät ole estämässä, ovat kerta toisensa jälkeen tehneet virheitä. Lavastettu henkilökunnan valinta, puolustuksen oikeuksien rikkominen, todisteiden salaaminen ja rikokseen liittyvien asiakirjojen toimittaminen syytteeseenpanon määräajan jälkeen. Kaiken huippu on OLAFin itse sepittämä lahjontasyyte toimittajaa vastaan, joka tiesi OLAFin mielestä asioista liikaa. Itse asiassa OLAF jopa onnistui saamaan aikaan kotietsinnän, jossa toimittajan omaisuutta takavarikoitiin. OLAF valehteli sen jälkeen usean vuoden ajan tosiasioista komissiolle, parlamentille, tuomioistuimille, oikeusasiamiehelle sekä syytäjille Belgiassa ja Saksassa. Tosi asiassa OLAF on lähettänyt sinne omat tutkijansa väärien tietojen kanssa. Kuinka pitkälle he voivat mennä tässä asiassa?

Komissio on tästä tietoinen ja sanoo, että tämän on loputtava, mutta väittää, että sillä ei ole toimivaltuuksia. Juuri siksi komissio on peruuttanut tämän ehdotuksen. Kuten te jo totesitte, se tehtiin parhain aikein. Koska tiedämme ajankohtaisista väärinkäytöksistä aiempaa enemmän, on kuitenkin välttämätöntä, että OLAFia valvoo eri valvontaelin ja yksi teidän itse mainitsemistanne vaihtoehdoista on saavuttamassa päätöksensä. Ratkaisuna on riippumaton OLAF, joka toimii komissiosta riippumattomana ja pätevän valvonnan alaisena ja jota eivät nimitä poliitikot vaan jäsenvaltioiden syyttäjät siihen asti, kun Euroopan syyttäjänvirasto perustetaan.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin huono julkinen imago liittyy valitettavasti suurelta osin OLAFiin. Olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että OLAF ei ole lintu eikä kala ja että sen lähestymistapa on tunnusomaisesti mielivaltainen. OLAFin työntekijät ovat kääntyneet minun puoleeni ja kertoneet, miten masentava tilanne on, että käytössä on kahdenlaiset mittarit eikä selviä standardeja ole asetettu. Eräs OLAFin työntekijä jopa vertasi OLAFin käytäntöjä salaiseen poliisiin eli epädemokraattiseen instituutioon. Syynä oli tietysti jälleen kerran niin sanottu Galvinin raportti, sisäinen raportti, jossa paljastetaan useiden Euroopan parlamentin jäsenten käytäntöjä, jotka olisivat johtaneet laajamittaisiin tutkimuksiin, jos OLAF kohtelisi kaikkia samalla tavoin. Yksi tutkimusten kohteista olisi tällöin Herbert Bösch, joka kutsuu itseään OLAFin isäksi.

Mitä tapahtuu tässä tapauksessa muun muassa saksalaisille jäsenille? Mitä tapahtuu monille muille jäsenille? Sen sijaan, että omaksuisi oikean lähestymistavan ja tekisi saman kuin minun tapauksessani, toisin sanoen sanoisi, että toimimme omasta aloitteestamme, silloin kun on kyse selvästä petosepäilystä, kuten veronkierrosta tai laittomasta puoluerahoituksesta, OLAF ei te mitään. Tämä liittyy tietysti paljolti nykyisen pääjohtajan henkilökohtaiseen asenteeseen. Tämä on haaste teille, komission jäsen. Se, mitä täällä tapahtuu, ei ole demokratian arvon mukaista. Minun tapauksessani he tekivät teknisiä virheitä ja tutkivat tutkimasta päästyään. Loppujen lopuksi syytteissä ei ollut mitään perää, mikä oli OLAFille kiusallista.

Tapauksissa, joissa petosepäilyissä voi olla jotain perää, he eivät tee mitään vaan katsovat yksinkertaisesti toiseen suuntaan. Siksi olen sitä mieltä, että monet EU:n virkamiehet toimivat samalla tavoin kuin OLAF ja että tällaista EU:n byrokratiaa ei voida enää tukea, että monet EU:n virkamiehet pitäisi haastaa oikeuteen ja että me tarvitsemme lopultakin todellista Euroopan tason demokratiaa, jossa valta on jaettu, eikä nykyisen kaltaista OLAFia!

  Herbert Bösch (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin selventää, että Hans-Peter Martin, joka on juuri tulossa sisään, väitti yhdessä puheensa kohdassa, että OLAFin olisi pitänyt tutkia Böschiä. Sitä ei pitäisi sallia. Se tarkoittaisi, että tässä tapauksessa epäiltäisiin petosta, koska tiedän, että OLAF voi tutkia vain epäiltyjä petostapauksia.

Pyydän puhemiehistöä ratkaisemaan asian. Kiistän syytöksen. Tällaista ei yksinkertaista pitäisi suvaita! Toivon, että Hans-Peter Martinia vastaan ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin. Hän on ilman mitään todisteita väittänyt, että OLAFin olisi pitänyt haastaa Bösch ja muita saksalaisia jäseniä oikeuteen. Tällaista ei pidä sallia, ja odotan, että tässä tapauksessa ryhdytään toimenpiteisiin.

(Suosionosoituksia)

  Markus Pieper (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, jäsenvaltioiden, Europolin ja Eurojustin on nyt säännöllisesti käsiteltävä OLAFin tietoja.

Euroopan petostentorjuntaviraston antamat tiedot siirtyvät suoraan poliisille ja oikeusjärjestelmään velvoittavasti. Aluekehitysvaliokunnan jäsenenä olen erittäin tyytyväinen tähän uudistukseen. OLAFin täytyy hyödyntää uusia valtuuksiaan, koska rakennerahastot ovat meille suuri ongelma. Väärinkäytösten määrä on noussut huomattavasti, ja vahinkosumma, joka oli 43 miljoonaa euroa vuonna 1998, kasvoi 828 miljoonaan euroon vuonna 2007. Tätä kasvua ei voida hyväksyä. Siksi on hyvä, että me parannamme valvontaa ja syytteeseenpanoprosessia. Meidän on kuitenkin vaadittava entistä tiukemmin jäsenvaltioita julkaisemaan tuensaajien nimet.

Meidän pitäisi myös selvittää eräs väärinkäytösten syistä. Olen sitä mieltä, että me korostamme liian vähän alueiden vastuuta varoja myöntäessämme. Siksi meidän on lisättävä alueiden ja hankkeiden toteuttajien pakollista yhteisrahoitusta ja tarjottava enemmän lainaan perustuvia ohjelmia. Jos rahoituksen saajat samastuvat enemmän hankkeidensa mahdolliseen jatkuvaan menestykseen, väärinkäytöksiä on vähemmän ja OLAFilla on vähemmän töitä.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin esitän oman asiani, haluaisin kommentoida kollega Martinin puhetta. Hän esitti joitakin hyvin järkeviä näkökohtia, mutta hänen ei pitäisi hakuammunnassaan ottaa kohteekseen Herbert Bösch kaltaista rehellistä, kunnollista ja hyvää miestä, joka hänen talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajuutensa perusteella on kokemukseni mukaan juuri kuvaukseni kaltainen, vaikka olimmekin useista asioista eri mieltä.

OLAFin ongelmassa minua huolestuttaa se, että sillä on valtavia eturistiriitoja. Kyse ei välttämättä ole itse OLAFista vaan siitä oudosta suhteesta, että se on osa komissiota mutta joutuu joskus tutkimaan samaista toimielintä. Siksi olen huolestunut siitä, että OLAF, joka perustettiin vuoden 1999 "viisaiden raportin" jälkeen – tässä raportissa vaadittiin, että se on komissiosta riippumaton – käyttää aina vain vähemmän aikaa komission sisäisten asioiden tutkimiseen. Osa sen muista tutkimuksista on varmasti hyvin jännittäviä ja mielenkiintoisia, mutta en ole vakuuttunut siitä, että esittelijä Gräßlen mietinnössä käsitellään OLAFin riippumattomuuteen liittyviä ongelmia tällä tavoin.

Lopuksi haluan todeta olevani huolestunut siitä, että eturistiriidoissa on toinenkin taso. Pitäisikö OLAFin työntekijöiden sukulaisten sallia työskentelevän EU:n toimielinten sellaisissa osissa, joita he mahdollisesti tutkivat? Eikö meidän todellakin – tämä parlamenttihan on kieltänyt puolisoita työskentelemästä parlamentin jäsenille – pitäisi nyt laajentaa tätä vaatimusta niin, että vain yksi perheenjäsen voisi työskennellä EU:n toimielimissä, jotta tällaiset eturistiriidat estetään tulevaisuudessa?

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, mielestäni on erityisen tärkeää, että OLAF tekee eron väärien tietojen, joita osittain ohjataan Euroopan ulkopuolelta, ja niiden usein 50–60-sivuisten byrokraattisten sopimusten ja yli 600-sivuisten käsikirjojen välillä, joissa luonnollisesti on suurin osa virheistä.

Meidän pitäisi selittää tässä, että selviä ja yksinkertaisia määräyksiä on paljon helpompi noudattaa kuin monimutkaisia ja laajoja. Siksi vaadin erityisesti neuvostoa parantamaan perusedellytyksiä mahdollisimman nopeasti. Me tarvitsemme OLAFia Euroopan avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi.

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, ole kiitollinen kaikista kommenteista, jotka kuvaavat hyvin selvästi tämän aiheen kiistanalaisuutta.

Kuten esittelijä Gräßle totesi, tämä ehdotus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin aika oli täysin erilainen.

Pidän ilmauksesta "asiassa on eturistiriita". Riippumattomuuden ja tilivelvollisuuden välillä on selvä institutionaalinen eturistiriita. Meidän on jatkettava työtämme ja käytävä tämä keskustelu. Mitä tahansa tapahtuukin, se ei voi tapahtua ilman parlamentin, neuvoston ja komission yhteistyötä tämän eturistiriidan ratkaisemiseksi. Kuten olen todennut, mahdollisuuksia ei ole monia mutta niitä on joitakin. Suurin osa teistä selvästi tukee ajatusta laajemmasta riippumattomuudesta, mikä tarkoittaa myös laajempaa tilivelvollisuutta. Meidän on selvitettävä, mikä on mahdollista. Komissiossa on tiettyjä selviä rajoituksia. On täysin selvää, että pääosasto ei voi riippumattomana ryhtyä oikeustoimiin: se ei ole tässä oikeudellisessa kehyksessä mahdollista.

Yksi monien teistä mainitsema tärkeä asia on oikeus toimia jäsenvaltioissa. Jälleen kerran komissio toteuttaa toimia jäsenvaltioissa, ja on selvät rajat sille, miten laajalti jäsenvaltiot sallivat komission puuttua asioihin. Komissio on tilivelvollinen täällä ja kansalaisille OLAFin toimista, joten olisimme hyvin tyytyväisiä, jos OLAF olisi nykyistä riippumattomampi, voisi viedä asiat riippumattomasti oikeuteen, olisi riippumattomasti tilivelvollinen ja sille myönnettäisiin erikseen vastuuvapaus. Olisimme tyytyväisiä näihin kaikkiin sekä hyvin selvään tutkimusten ja niiden sisällön valvontaan.

Tällä hetkellä meillä ei ole yleistä syyttäjää. Sitä me odotamme, mutta odottaessamme meidän on löydettävä muita ratkaisuja. Meidän on jatkettava tätä työtä. Kuten sanoin, me laadimme tästä keskustelusta tausta-asiakirjan. Odotan innolla hedelmällisiä keskusteluja aiheesta kunnia-arvoisten parlamentin jäsenten ja esittelijöiden kanssa.

  Ingeborg Gräßle, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, kiitän teitä keskustelusta. Mielestäni komission jäsen on nyt nähnyt, miten tärkeää OLAFin riippumattomuus on tälle parlamentille. Haluaisin myös, että tämä väittely sisällytettäisiin keskusteluihin, joita meidän on nyt käytävä. Pyytäisin, että aloittaisimme nämä keskustelut vaiheittain, vaihtaisimme ajatuksia tarkistuksista emmekä päätyisi tilanteeseen, jossa sanotaan "se ei ole mahdollista". Tämä on parlamentin tahto. Me olemme osa yhteispäätösmenettelyä ja vaadimme, että myös EU:n komissio osallistuu menettelyyn. Me tuemme teitä. Me haluamme teidän säilyttävän vaikutusvaltanne OLAFiin, mutta teidän on käytettävä vaikutusvaltaanne oikeassa paikassa ja annettava OLAFille aiempaa enemmän tukea.

Me olemme vain osittain tyytyväisiä, mikä johtuu myös EU:n komission työstä. Käsiteltävänä on paljon asioita, joista on keskusteltava vakavasti. Olen valmis siihen ja odotan väittelyä innolla. Haluaisin kuitenkin, että komissio tässä keskustelussa ensin hieman höllentäisi otettaan, sillä eihän meidän kannata edes kokoontua yhteen, jos kaikki se, mitä te olette tänään esittäneet, on jo betoniin valettua ja kiveen hakattua. Meidän on keskusteltava yhdessä vakavasti siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei.

Haluaisin kiistää kaksi asiaa. Toinen on vääristynyt kuva OLAFista, jota jotkut kollegat maalailevat pikkusieluisen oman edun tavoittelunsa vuoksi. Se on vääristynyt kuva, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Haluan varmistaa, että OLAF on tietoinen siitä, että tämä kuva ei vastaa parlamentin enemmistön mielipidettä. Meidän mielestämme OLAF tekee tärkeää työtä, mikä koskee myös kollega Martinin tapausta. Ei voi sanoa, etteikö tarinassa olisi ollut jotain perää. Oli kuitenkin totta, että Itävallan valtionsyyttäjänvirasto ei halunnut käsitellä OLAFin tutkinnan tuloksia. Niin tapahtuu usein.

Kollega Martin, myös teidän on puhuttava totta täällä parlamentissa. Tämä koskee myös teitä. Haluaisin sanoa kollega van Buitenenille, että olen erittäin pahoillani siitä, että te ette hyväksynyt yhteistyötarjouksia. Olemme puhuneet keskenämme kaksi kertaa, mutta mielestäni OLAFia ei voi tarkastella yksittäistapausten perusteella. Organisaatioissa sattuu aina virheitä, mutta koko organisaation tarkastelu näiden yksittäistapausten perusteella ei anna oikeaa kuvaa. Olen yrittänyt olla tekemättä niin. Haluan tehdä tämän täysin selväksi. Henkilökohtaisesti arvostan teitä suuresti ja olen lukenut kaikki kirjanne. Mielestäni on kuitenkin olemassa erilaisia työskentelytapoja, ja politiikassa on aina vaarana päätyä väärään johtopäätökseen, jos keskitytään yksittäistapauksiin.

Mielestäni käsiteltävänä oleva mietintö on hyvä.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, viittaan työjärjestyksen 145 ja 149 artikloihin henkilökohtaisesta lausumasta eli käytän kolmen minuutin puheenvuoron. Se mitä täällä tapahtuu, on pöyristyttävää. OLAF taikoi omien tutkimustensa perusteella tyhjästä syytöksiä minua kohtaan. Se vaikutti valtavasti vaalitulokseemme vuonna 2006. Vuotta myöhemmin valtionsyyttäjä päätti, että on saattanut tapahtua joitakin pieniä teknisiä virheitä mutta ne eivät missään tapauksessa oikeuta tällaiseen tutkintaan. Mihinkään oikeustoimiin ei ryhdytty ja koko asia hylättiin. Yhtään mitään ei tapahtunut.

Se, mitä Ingeborg Gräßle sanoi täällä, on herjausta. Se on jatkoa yritykselle tuhota minun maineeni. Juuri näin OLAF hyödyntää tilanteen. Jos OLAF tekee päätelmän mutta jäsenvaltio ei tee mitään, henkilö on silti syyllinen. Se on täydellinen skandaali! Missä on tämän skandaalin kaksinaismoralismi, esittelijä Gräßle? Kaksinaismoralismi on siinä, että silloin kun parlamentin jäseniin, muihin jäseniin liittyy aidosti epäilyn aiheita, ei tehdä tutkimusta eikä mitään muutakaan. Tämä heikentää demokratiaa Euroopassa. Se johtuu siitä, että poliittisessa valvonnassa olevaa salaista työkalua käytetään hankalia vastustajia vastaan puhumiseen ja toimimiseen, ja sitten yritetään saada siitä jotain irti ja antaa täysin vääriä lausuntoja, vaikka valtiolliset elimet – ja minä arvostan suuresti suhteellisen riippumatonta Itävallan oikeusjärjestelmää – toteavat, että asiassa ei ole perää. Se on jokaiselle äänestäjälle ja Euroopan luotettavuudelle kuin isku vasten kasvoja. Jos on valittu 14 prosentilla äänistä ja joutuu tällä tavalla nöyryytetyksi ja jatkuvasti esitetään virheellisiä tietoja, se tuhoaa aiemmin oikeudenmukaisena ja yhdennettävissä pidetyn järjestelmän. Kollega Gräßle, te vahingoitatte Eurooppaa ja tuhoatte demokratian!

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.