Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 16. joulukuuta 2008 - Strasbourg

4. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Philip Bushill-Matthews (A6-0454/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, eurooppalainen yritysneuvosto on ollut olemassa 14 vuotta, ja nyt sitä on jo korkea aika muuttaa. Äänestin mietinnön puolesta, koska se tarjoaa viimeinkin mahdollisuuden eurooppalaisen yritysneuvoston mukauttamiseen uusiin olosuhteisiin. Meillä on runsaasti niin kutsuttuja eurooppayhtiöitä, eli toisin sanoen yrityksiä, jotka toimivat useissa EU-maissa. Siksi eurooppalaisen yritysneuvoston vastuualaa oli tarpeen muuttaa vastaamaan uusia vaatimuksia. Meidän on annettava tukemme tälle mietinnölle vaikka vain siksi, että se takaa sen, että kaikissa niissä yrityksissä, joissa tehdään rajat ylittävää työtä ja joissa on otettava huomioon työntekijöiden rajatylittäviä huolenaiheita, työntekijät myös ovat todella edustettuina eurooppalaisissa yritysneuvostoissa.

– Mietintö: Giuseppe Gargani (A6-0483/2008)

  Daniel Hannan (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, tämänkaltaisissa tilanteissa on joskus paikallaan palata lähtökohtiin ja kysyä, miksi ylipäätään tarvitsemme tällä alalla EU:n säännöksiä. Jos myyjä haluaa myydä jotakin ja ostaja ostaa ja molemmat ovat tyytyväisiä käytettäviin mittayksiköihin, ei varmaankaan ole minkään hallituksen asia, Euroopan unionista nyt puhumattakaan, tulla heidän väliinsä ja julistaa liiketointa laittomaksi. Tämä saattaa kuulostaa turhankin syvälliseltä tai teoreettiselta, mutta kotimaassani on ollut vireillä oikeusjuttuja, jotka ovat vieneet runsaasti aikaa ja aiheuttaneet suurta ahdistusta ihmisille vain siksi, että he ovat käyneet kauppaa asiakkaidensa kanssa sellaisilla mittayksiköillä, joihin asiakkaat ovat tottuneet. Tämä on taas yksi esimerkki siitä, miten valta on siirtynyt pois kansallisvaltioilta ja sellaisille EU:n toimielimille, joita emme voi äänestää.

Haluaisin vain toistaa vaatimuksemme Lissabonin sopimusta koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä: Pactio Olisipiensis censenda est!

  Martine Roure (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, tämä on todellakin historiallinen päivä parlamentillemme. Olemme tehneet paljon työtä päästäksemme tähän: sanoisin jopa, että tämä asiakirja on ollut tekeillä 15 vuotta.

Tarina on teillekin tuttu, olettehan toiminut puheenjohtajana työryhmässä, joka varsin perustellusti katsoi, että parlamentin jäsenten avustajien asemaa koskevat säännöt olivat tärkeä asia. Meille tämä on suuren työn huipentuma. Kuten totesitte, aiemmat puhemiehet ennen Pötteringiä ovat antaneet kukin oman panoksensa tähän lopputulokseen: juuri äsken esitin kiitokseni Nicole Fontainelle tavatessani hänet portaissa.

Minun täytyy myös sanoa, että erityisesti haluaisin kiittää työryhmää, jossa olitte itsekin mukana. Tähän työryhmään kuuluivat Ingo Friedrich, Astrid Lulling, James Nicholson, Mia De Vits ja Diana Wallis – toivottavasti en unohtanut ketään – ja täytyy sanoa, että ryhmässä vallitsi suurenmoinen yhteisvastuullisuuden ilmapiiri, jonka ansiosta onnistuimme työssämme. Haluan myös antaa tunnustusta oikeudellisten asioiden valiokunnalle, joka nappasi vuorollaan viestikapulan ja pystyi vastaamaan haasteeseen nopealla toiminnallaan: paljon kiitoksia.

– Mietintö: Simon Busuttil (A6-0446/2008)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää mietinnöstä. Kannatin äänestyksessä hänen suosituksiaan, koska olen saanut kirjaimellisesti satoja yhteydenottoja äänestäjiltäni eri puolilta East Midlandsia, Nottinghamista Daventryyn, Glossopista Lincolniin. Nämä ihmiset ovat joutuneet vaikeuksiin yrityshakemistoyhtiö European City Guiden kanssa, josta yrittävät nyt päästä eroon. Kyseinen yhtiö käytännössä huijaa ihmisiä lähettämällä perättömiä laskuja ja uhkailemalla oikeustoimilla, ellei laskuja makseta. Mainoksia ei kuitenkaan koskaan julkaista luettelossa, jota yhtiö väittää myyvänsä.

European City Guide on ollut yksi suurimmista valituksenaiheista kaikkien niiden 10 vuoden aikana, joina olen ollut tämän parlamentin jäsenenä. Itse asiassa ensimmäiset valitukset tulivat aivan ensimmäisessä kirje-erässä heti tultuani valituksi ja viimeisin saapui sähköpostiini tänä aamuna. Siksi olen erittäin tyytyväinen voidessani vaihteeksi kannattaa jotakin parlamentin ehdotusta.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, edellisen puhujan tavoin haluan antaa esittelijälle tunnustusta mietinnöstä, joka käsittelee selvästikin hyvin tärkeää aihetta. Monet meistä ovat saaneet äänestäjiltään kirjeitä, joissa kysellään tästä huijauksesta. Muutamat hyvin huolestuneet ihmiset, muun muassa monet pienyrittäjät eri puolilta EU:ta, ovat kirjoittaneet Lontoon vaalipiiriin toimistooni ja kertoneet joutuvansa maksamaan vaaditun rahasumman ja haluavansa välttää oikeudenkäynnin.

Tämä on yksi niistä asioista, joissa EU on hyvä. Tiedän kyllä, että suhtaudun varsin kriittisesti pitemmälle menevään poliittiseen ja taloudelliseen yhdentymiseen, mutta olen myös tyytyväinen voidessani tuoda esiin asioita, joissa Euroopan unioni toimii hyvin. Joskus meidän pitäisi keskittyä siihen, missä me olemme hyviä, ja yrittää unohtaa osa niistä asioista, joissa emme ole niin hyviä, eli lakata yrittämästä valaa kaikkia samaan muottiin.

Tätä tapausta on kutsuttu yhdeksi ensimmäisistä eurohuijauksista, mutta se ei tosiasiassa ole ensimmäinen eurohuijaus. Jos haluatte tietää, mitä muita eurohuijauksia on, katsokaapa Euroopan perustuslakia ja Lissabonin sopimusta. Meille on kerrottu, että Lissabonin sopimus on täysin eri asia kuin Euroopan perustuslaki, mutta todellisuudessa se on tismalleen sama asia, ja se, että Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisilta viedään oikeus äänestää siitä, on todellinen huijaus ja demokratian kiistämistä.

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, vetoomusvaliokunnan puheenjohtajana voin sanoa, että valiokunta oli hyvin tyytyväinen siitä, että parlamentti hyväksyi ehdotukset, joita esitimme yrityshakemistoyritysten, kuten European City Guiden, epäreiluja käytäntöjä käsittelevään mietintöluonnokseen ja jotka perustuivat saamiimme tietoihin tällaisista käytännöistä. Mietinnön laati jäsen Busuttil, ja haluankin onnitella häntä tästä menestyksestä. Koko vetoomusvaliokunta ja sen sihteeristö tekivät työtä mietinnön eteen. Haluan kiittää kaikkia mukana olleita, erityisesti esittelijä Busuttilia, sekä kaikkia niitä jäseniä, jotka hyväksyivät päätöslauselman. Päätöslauselmahan sai lähes yksimielisen kannatuksen parlamentissa.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tämä ei ole ainoa ala, jolla maksua vaaditaan palveluista, joita ei koskaan toimiteta. Siksi kannatan vahvasti tätä mietintöä ja äänestin sen puolesta. Haluaisin myös todeta, etten pystynyt äänestämään muutamasta ensimmäisestä mietinnöstä, joista toimitettiin tänään äänestys. Parlamentin eteen rakennetun tiesulun vuoksi minä ja monet muutkin jäsenet jäimme istuntosalin ulkopuolelle. Haluan esittää vastalauseen tällaisen tilanteen johdosta.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen niin tyytyväinen siitä, että City Guidea ja yrityshakemistoja käsittelevä mietintö on saanut valtavan kannatuksen, ja onnittelen esittelijää työstä. Tämä on kansalaisilta lähtöisin oleva asia, johon parlamentti on vastannut. Se koskettaa yksityishenkilöitä, yhdistyksiä, kouluja ja yrityksiä, jotka joutuvat koordinoinnin puutteen vuoksi kukoistavien epärehellisten yritysten ryöväämiksi.

Toivon, että tämänpäiväinen äänestys antaa sellaisen viestin, että ihmisten kannattaa katsoa huolellisesti, mitä allekirjoittavat, ja toisaalta että parlamentti kuuntelee heidän huoliaan, että me vaadimme sekä jäsenvaltioiden että EU:n tason toimia, joilla lopetetaan rahan nyhtäminen yrityksiltä väärin perustein.

Tämä on hieno päivä esittelijä Simon Busuttilille ja hieno päivä vetoomusvaliokunnalle, joka on ajanut tätä asiaa eteenpäin joka vaiheessa. Oikein odotan, että saan lähestyä äänestäjiäni – niitä satoja, jotka ovat ottaneet minuun yhteyttä tämän asian tiimoilta – ja kertoa todellisesta edistymisestä.

  Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin esittää yleisen huomautuksen. Minäkään en pystynyt osallistumaan pariin ensimmäiseen äänestykseen tänään, koska pääsy parlamenttirakennukseen oli estetty. Minun mielestäni on täysin mahdotonta hyväksyä, että ranskalainen poliisi estää parlamentin virka-ajossa olevaa ajoneuvoa saapumasta parlamenttirakennukselle. Tällaista tapahtuu vain Strasbourgissa. Jos tämä toistuu, saatanpa kallistua niiden kannalle, jotka vastustavat parlamentin toimipaikan säilyttämistä Strasbourgissa. Kuvaamani kaltaisia tilanteita ei nimittäin synny Brysselissä.

– Mietintö: Gérard Deprez (A6-0499/2008)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoron antaakseni äänestysselityksen euron väärentämisen torjunnasta. Onko aihe tulossa käsittelyyn?

  Puhemies. – (FR) Koska aiheesta ei ole käyty keskustelua, työjärjestyksen mukaan myöskään suullisia äänestysselityksiä ei anneta. Teillä on siis kaksi vaihtoehtoa: voitte joko esittää kannanottonne kirjallisena, tai sitten, kun meillä kerran on hieman aikaa, voitte esittää sen suullisesti ja se merkitään muistiin kirjallisena.

Esittäkää se sitten suullisesti.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olettepa te kiltti. Toivottavasti ette joudu koskaan katumaan sitä.

Brittiläiset konservatiivit äänestivät tyhjää tuota kuuluisaa euroa koskevassa äänestyksessä. Teimme sen siksi, että katsomme sen olevan kunniallinen teko niiltä, jotka eivät halua liittyä yhteisvaluutta-alueeseen. Haluamme jättää valuuttaa koskevan päätöksenteon niille jäsenvaltioille, joissa kyseinen valuutta on käytössä. Parin viime kuukauden aikana on kuitenkin käynyt yhä selvemmin ilmi, että muutamat varsin kokeneetkaan parlamentin jäsenet eivät aina toimi kunniallisella tai kunnioittavalla tavalla. Hiljattain muutamat Tšekin presidentin luona vierailulla olleet ryhmien puheenjohtajat osoittivat toimillaan kaikkea muuta kuin sellaista kunnioitusta, jota demokraattisen eurooppalaisen valtion presidentti ansaitsisi.

EU-vaalien lähestyessä monet täällä paikalla olevat jäsenet valittelevat, että heistä tuntuu, etteivät äänestäjät ota heitä vakavasti tai anna heille heidän ansaitsemaansa kunnioitusta. Ehkä kannattaisi miettiä sitä, että kunnioitusta voi saada vain, jos on valmis itsekin osoittamaan sitä etenkin niille, joilla on periaatteellisia näkemyksiä, joista on itse eri mieltä. Näyttää siltä, että vanhat vallankumoukselliset eivät koskaan kuole: he vain unohtavat, minkä puolesta olivat taistelemassa!

– Mietintö: Giuseppe Gargani (A6-0483/2008)

  Ingeborg Gräßle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Garganin mietintöä vastaan, koska katson, että tämä ehdotus, joka meillä nyt on tässä edessämme, loukkaa pahasti jäsenten oikeuksia. Kyse on vielä neuvoston asetuksesta, jonka osalta meillä on vain oikeus tulla kuulluksi. Haluaisin huomauttaa – enkä halua mitenkään vähätellä oikeudellisten asioiden valiokunnan työtä – että tämän parlamentin jäsenten avustajia koskevan neuvoston asetuksen vaikutuksiin liittyy lukuisia ratkaisemattomia kohtia ja ongelmia.

Talousarvion valvontavaliokunnan jäsenenä olen aina ollut sitä mieltä, että parlamentin jäsenten avustajien asemaa koskeville säännöille olisi pitänyt kiireesti tehdä jotakin. Olen aina ollut yksi niistä, jotka ovat maksaneet työntekijöidensä sosiaaliturvamaksut ja palkanneet heidät asianmukaisin ehdoin. Ne jäsenet, jotka eivät ole menetelleet näin, ovat niin sanotusti hankkineet meille tämän neuvoston asetuksen riesaksemme. Olisi ollut parempi, jos parlamentin hallinto olisi reagoinut aiemmin ja auttanut nykyisen mallin täytäntöönpanossa. Tämä malli ei ole lainkaan huono, ja haluamme säilyttää sen ainakin paikallisten avustajiemme osalta. Se olisi ollut parempi ratkaisu kaikkien vapauden kannalta.

– Mietintö: Simon Busuttil (A6-0446/2008)

  Richard Corbett (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan vielä yhtyä Simon Busuttilille esitettyihin onnitteluihin hänen mietinnöstään sekä samalla pahoitella eri yrityshakemistoyhtiöiden ikäviä temppuja.

Yksi seikka, jota ei usein tunneta, on se, miten aggressiivisesti nämä yhtiöt perivät maksujaan. European City Guiden ja muiden yrityshakemistojen uhrit ovat perustaneet verkkosivuston nimeltä Stop the European City Guide levittämään tietoisuutta tällaisten huijausten vaaroista sekä auttamaan uhreina olevia pienyrityksiä, urheiluseuroja, hyväntekeväisyysjärjestöjä ynnä muita puolustautumaan ja välttämään huijatuksi tulemista. Näiden yrityshakemistoyhtiöiden omistajat ovat kuitenkin uhkailleet sivuston perustajia ja yrittäneet saada internet-palveluntarjoajaa poistamaan sivuston. Sen seurauksena isännöin nyt itse kyseistä sivustoa omalla verkkosivustollani, koska ilmeisesti Euroopan parlamentin jäsenen kimppuun ei uskalleta käydä.

Kehottaisin kuitenkin kaikkia tämän huijauksen uhreja tai potentiaalisia uhreja hyödyntämään tätä organisaatiota toimintansa koordinointiin ja tekemään kanssamme yhteistyötä lainsäädännön porsaanreikien tukkimiseksi, niin että kaikki tämäntyyppiset huijaukset saadaan viimeinkin lopetettua.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Suositus: Jacek Saryusz-Wolski (A6-0458/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestän tämän EU:n ja Maghreb-maiden suhteisiin kuuluvan sopimuksen puolesta.

Haluan kuitenkin käyttää hyväkseni tilaisuutta muistuttaa Marokon toistuvista ihmisoikeusloukkauksista sekä siitä, ettei se ole kunnioittanut Sahrawi-kansan tilanteeseen liittyviä kansainvälisiä velvoitteitaan. Nyt on yksinkertaisesti vaadittava, että asiaan liittyviä lukuisia YK:n päätöslauselmia noudatetaan. Sahrawi-kansalle on vahvistettava itsemääräämisoikeus kokonaisena kansana. Tämä on kolonialismin viimeinen pesäke Afrikassa, eikä kansainvälinen yhteisö voi enää vaieta. Euroopan on kannettava vastuunsa tässä asiassa.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Olen täysin samaa mieltä siitä, että meidän on pidettävä tärkeinä Euroopan unionin ja sen naapureiden, etenkin Välimeren maiden, välisiä suhteita. Marokon kuningaskunta on aina korostanut tarvettaan tiivistää suhteitaan Euroopan unioniin, ja meidän velvollisuutenamme tulisi olla varmistaa, että tämä yhteistyö kasvaa ja vahvistuu jatkossakin.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä luonnosta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan Euro–Välimeri-sopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä institutionaalisten ja kaupallisten suhteiden kehittämiseksi Marokon kanssa.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. – (SV) Ilman Marokon toimia Länsi-Saharassa olisin äänestänyt tämän päätöslauselman puolesta. Minulla ei ole mitään EU:n ja Marokon välisiä yhteyksiä ja vuorovaikutusta vastaan. Ansaitakseen tukeni Marokon täytyy kuitenkin ensin kunnioittaa ihmisoikeuksia ja lopettaa Länsi-Saharan kansan sortaminen.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää EY:n ja Marokon Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävää pöytäkirjaa koskevassa äänestyksessä. Syyni eivät liity mitenkään Saryusz-Wolskin mietinnön teknisiin yksityiskohtiin vaan ovat pikemminkin poliittisia. Marokon miehitys Länsi-Saharassa, Saharan demokraattisen arabitasavallassa, sen sota maansa vapauttamiseen tähtääviä vastarintataistelijoita vastaan sekä ihmisoikeusrikkomukset siviiliväestöä kohtaan vaativat väistämättä jonkinlaista, edes pientä protestia. Toivon vain, että olisin voinut tehdä enemmän.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kannatan Saryusz-Wolskin suositusta, joka koski luonnosta neuvoston päätökseksi Euro–Välimeri-sopimukseen liitettävän pöytäkirjan tekemisestä ja assosiaatiosuhteen luomisesta jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan välille. Mielestäni parlamentin tulisi antaa suostumuksensa tällaisen sopimuksen solmimiselle Bulgarian ja Romanian liityttyä unioniin, mikä edellyttää sopimuksen muuttamista. Näin Marokko voisi edetä nopeammin tullitariffien poistamisessa joiltakin maahan tuotavilta tuotteilta.

– Suositus: Jacek Saryusz-Wolski (A6-0496/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestän Albanian kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämistä käsittelevän Saryusz-Wolskin mietinnön puolesta.

Maantieteellisesti Albanian alue kuuluu Eurooppaan, ja meidän velvollisuutemme on auttaa tuota kovia kokenutta kansakuntaa tiivistämään asteittain suhteitaan yhteisön toimielimiin. Tämä on mietinnössä omaksuttu lähestymistapa. Viime kuukausina olen tavannut tiranalaisia yliopisto-opiskelijoita: tunnen, että Albanian nuoren sukupolven keskuudessa on voimakasta ja jatkuvasti kasvavaa halua liittyä Euroopan unioniin. Tämä sukupolvi ymmärtää tarpeen päästä eroon siitä historiallisesta eristyneisyydestä, josta maa on kärsinyt, ja näkee ne mahdollisuudet, joita liittyminen yhteiselle matkalle 27 eurooppalaisen kumppanin kanssa tuo mukanaan. Teemme työtä tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Minusta on erittäin tärkeää tarjota Albanian kaltaisille maille tarpeellista kannustusta, jolla autetaan niitä niiden valmisteluissa Euroopan unioniin liittymistä varten. Assosiaatiosopimuksen tekeminen on erittäin tärkeä askel tähän suuntaan.

– Suositus: Jacek Saryusz-Wolski (A6-0490/2008)

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Kroatia on EU:n jäsenyyttä hakeva ehdokasvaltio, joten olen sitä mieltä, että assosiaatiosopimus on merkittävä askel, joka osaltaan vahvistaa asianomaisen maan ja eurooppalaisen perheen välisiä siteitä.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä neuvoston ja komission päätösehdotusta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kroatian tasavallan vakautus- ja assosiaatiosopimukseen Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä institutionaalisten ja kaupallisten suhteiden kehittämiseksi Kroatian kanssa.

– Mietintö: Gabriele Albertini (A6-0471/2008)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Lentoliikenteen alalla Intian markkinat kuuluvat tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvaviin. Markkinoiden avautuminen ja pyrkimykset houkutella yksityistä ja ulkomaista pääomaa Intian lentoliikennemarkkinoille nähdään osana toimenpiteitä, joita tarvitaan kehitettäessä ja nykyaikaistettaessa Intian ilmailualaa kasvavan kysynnän ja kuluttajien toiveiden tyydyttämiseksi. Intian ilmailualalle on pitkään ollut tyypillistä rajoittava lähestymistapa, rajallinen pääsy markkinoille ja voimakas valtion valvonta, mutta viime vuosina Intia on ottanut ratkaisevia askeleita kohti entistä avoimempia ja kilpailua suosivia lentoliikenteen markkinoita.

Intian poikkeuksellisista kasvuluvuista ja asteittaisesta markkinoiden avautumisesta johtuen maa tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvaa kasvupotentiaalia myös eurooppalaisille lentoyhtiöille, lentokonevalmistajille ja palveluiden tarjoajille.

Vaikka tavoitteiden onkin oltava kunnianhimoisia, täysin avoimen lentoliikennealueen kehittäminen Intian kanssa voi kestää kauan, ja sitä voidaan parhaiten kehittää vaiheittain, jotta mahdollistetaan kitkaton siirtyminen ja markkinoiden yhdentyminen yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä koskevien uusien sääntöjen asteittaisen täytäntöönpanon pohjalta. Tämän vuoksi kannatan yhteisön ja Intian välisen horisontaalisen sopimuksen tekemistä.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Tämä mietintö selventää tiettyjä kohtia, jotka olivat aiemmin epäselviä ja jotka olisivat saattaneet johtaa vääriin tulkintoihin. Uusilla säännöksillä lisätään menettelytapojen avoimuutta ja varmistetaan, ettei niillä ole vaikutusta liikenneoikeuksien määrään tai jakautumiseen. Aiemmat käytännöt olivat kilpailulainsäädännön vastaisia, joten tähän erilliseen kahdenväliseen sopimukseen on nyt sisällytetty tiettyjä säännöksiä, joilla järjestelmä saadaan lailliseksi.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta seuraavista syistä:

- Sopimuksen 2 artiklalla korvataan perinteiset kansalliset nimeämislausekkeet yhteisön nimeämislausekkeella, minkä ansiosta kaikki yhteisön lentoliikenteen harjoittajat voivat hyödyntää sijoittautumisoikeutta.

- Sopimuksen 4 artiklalla kahdenvälisiin sopimuksiin lisätään kilpailua rajoittavia määräyksiä (esimerkiksi pakolliset kaupalliset sopimukset lentoyhtiöiden välillä) EU:n kilpailulainsäädännön mukaisesti.

Intian tasavallan hallituksen kanssa käydyissä horisontaalista sopimusta koskevissa sopimusneuvotteluissa korostettiin sitä, että sopimus ei vaikuta liikenneoikeuksien määrään tai jakautumiseen. Tämän vuoksi ehdot määriteltiin Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kirjeessä Intialle.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Esittelijä Albertini on varsin perustellusti sitä mieltä, että EY:n ja Intian välistä nykyistä sopimusta olisi tarpeen muuttaa. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että laajemmalla sopimuksella tulisi säännellä muun muassa maa- ja lentoturvallisuutta, ilmaliikenteen hallintaa, ympäristöä, teknologiaa ja tutkimusta koskevaa sääntely-yhteistyötä. Sopimuksessa voitaisiin käsitellä myös liiketoimintakysymyksiä ja teollista yhteistyötä.

Minusta olisi hyvä viitata Intian ja Yhdysvaltojen väliseen sopimukseen, joka voisi toimia hyödyllisenä esimerkkinä meille. Kannatan ehdotusta, että liikenne- ja matkailuvaliokunta antaisi ensin puoltavan lausunnon yhteisön ja Intian välisen horisontaalisen sopimuksen tekemisestä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, puolsin äänestyksessä Gabriele Albertinin mietintöä Euroopan yhteisön ja Intian sopimuksesta tietyistä lentoliikenteen näkökohdista. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Yhdysvaltojen ja Intian vuonna 2005 allekirjoittamasta kahdenvälisestä sopimuksesta ja sitä seuranneesta kapasiteetti- ja hinnoittelurajoitusten sekä markkinoille pääsyä koskevien määrällisten rajoitusten poistosta saaduista myönteistä kokemuksista olisi otettava oppia myös EU:ssa, sillä vastaavanlainen sopimus olisi hyödyksi paitsi ilmailualalla toimiville eurooppalaisille yrityksille, myös lentoliikennepalvelujen käyttäjille. On kuitenkin syytä korostaa, että sopimus olisi vasta lähtökohta ja että Intian lentoliikenteen täydellinen vapauttaminen voi toteutua vasta, kun tässä määritellyt toimenpiteet on pantu täytäntöön. Näin siksi, ettei taloudellinen yhteistyö etenisi sosiaalista kehitystä nopeammin, niin kuin usein käy.

– Mietintö: Gérard Deprez (A6-0499/2008)

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Esittelijän tavoin pidän turvallisuutta ja väärentämisen torjuntaa tärkeänä asiana. Tätä kamppailua meidän on käytävä päivittäin, sillä liikkeellä oleva väärennetty raha heikentää taloutta koko Euroopan unionissa, ei vain euroalueeseen kuuluvissa maissa. Valitettavasti tätä laitonta toimintaa harjoittavat rikolliset päivittävät tekniikkaansa jatkuvasti ja ottavat käyttöön uusia laitteita. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tarjoamme kaiken mahdollisen avun ja hyödynnämme käytössämme olevia resursseja, jotta sekä EU:n yhteisillä että kunkin yksittäisen maan viranomaisilla olisi käytössään tällaisen rikollisuuden torjuntaan tarvittavat välineet.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä ehdotusta neuvoston asetukseksi euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 muuttamisesta, koska se on realistinen ja tehokas ehdotus euron väärentämisen torjumiseksi.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti näihin molempiin mietintöihin: ensimmäiseen, joka käsittelee euron väärentämisen torjunnan edellyttämiä toimenpiteitä, ja toiseen, jonka aiheena on euron väärentämisen torjunnan edellyttämien toimenpiteiden laajentaminen. Kuten olen todennut useissa eri yhteyksissä, päätös laskea liikkeeseen 500 euron ja 200 euron seteleitä, eli viisi kertaa ja kaksi kertaa suurempia kuin suurimmat liikkeelle lasketut dollarin tai jenin setelit, tekevät eurosta houkuttelevan valuutan sekä rahanpesua että väärentämistä silmällä pitäen. Nyt me viimein ryhdymme toimiin viimeksi mainitun ongelman torjumiseksi, mutta ensiksi mainittu kaipaa edelleen lisätoimia.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Mietinnön tarkoituksena on muuttaa aiempaa asetusta, euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annettua asetusta (EY) N:o 1338/2001, sekä lisätä jäsenvaltioiden toimivaltaa siten, että sallittaisiin väärennetyn rahan tunnistimien säätämiseen käytettävän väärennetyn rahan siirrot jäsenvaltioiden kesken. Nykyisen lainsäädännön mukaan tällaiset siirrot ovat kiellettyjä.

Junilistan on samaa mieltä euron väärentämisen torjunnan tärkeydestä. Me kuitenkin katsomme, että asia kuuluisi euroa valuuttanaan käyttävien maiden hoidettavaksi. Ruotsin ja muiden euroalueen ulkopuolisten maiden ei pitäisi puuttua siihen, miten euroalueen maat hoitavat asian. Tästä syystä olemme äänestäneet tyhjää tästä mietinnöstä toimitettavassa äänestyksessä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Laaja käyttöalue tekee eurosta houkuttelevan kohteen väärentäjille. He tuottavat niin korkealaatuisia väärennettyjä seteleitä ja kolikoita, joissa on jopa jäljitelty niiden turvaominaisuuksia, että kadunmies menee helposti lankaan ja kelpuuttaa väärennetyn 50 euron setelin. Myyntiautomaatit eivät myöskään ole turvassa väärentäjiltä. Joidenkin valuuttojen viime aikoina läpikäymä myllerrys on vielä omiaan lisäämään euron merkitystä, ja rikollisjoukot pyrkivät hyödyntämään sen.

Jos haluamme euron olevan mahdollisimman turvallinen valuutta, meidän on lisättävä toimiamme useilla rintamilla. Toisaalta on parannettava itse valuuttaa ja toisaalta on tarjottava ihmisille enemmän tietoa sen turvaominaisuuksista, koska euron turvallisuuden parantaminen ei juuri hyödytä, jos ihmiset eivät edelleenkään tunne asiaa. Lopuksi muistutan, että meidän on tehostettava taisteluamme väärentäjäliigoja vastaan. Nykyään täytäntöönpanopuolella harjoitettava näännytyspolitiikka onkin lopetettava välittömästi. Tämä mietintö on vasta ensimmäinen askel kohti turvallisempaa euroa, mutta äänestin kuitenkin sen puolesta.

– Mietintö: Gérard Deprez (A6-0503/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Puolsin äänestyksessä belgialaisen kollegamme Gérard Deprezin mietinnön perusteella ehdotusta neuvoston asetukseksi, jolla muutetaan euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä vuonna 2001 annettua asetusta. Meidän on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin, koska kuten sekä kansalliset asiantuntijat että yhteisön toimielimet ovat korostaneet, tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä, joka velvoittaisi luottolaitokset varmentamaan liikkeessä olevien euroseteleiden ja -kolikoiden aitouden. Kannatan tätä asetusluonnosta, joka velvoittaisi luottolaitokset ja muut vastaavat laitokset tarkistamaan vastaanottamiensa euroseteleiden ja -kolikoiden aitouden, ennen kuin laskevat ne takaisin liikkeeseen euroseteleiden osalta Euroopan keskuspankin ja eurokolikoiden osalta komission määrittelemien menettelyjen mukaisesti. On syytä korostaa, että muutokset eivät automaattisesti koske niitä jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen; se on erinomainen asia.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä ehdotusta neuvoston asetukseksi euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 vaikutusten laajentamisesta koskemaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa yhtenäisvaluutaksi, annetun asetuksen (EY) N:o 1339/2001 muuttamisesta, koska katson tämän laajennuksen olevan hyödyksi euron väärentämisen torjunnassa koko EU:n alueella.

– Mietintö: Diana Wallis (A6-0465/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aloittaa onnittelemalla Diana Wallisia hänen tekemästään erinomaisesta työstä. Olemme erityisen herkässä talouden käännekohdassa, jossa Yhdysvalloista alkanut kriisi, joka aluksi kosketti vain rahoitusalaa, on valitettavasti alkanut ulottaa vaikutuksiaan reaalitalouteen kaikkialla maailmassa. Tilanteen vakavuutta korostaa se, että ensimmäistä kertaa kapitalistiset maat pyytävät apua valtiolta, jota vielä muutama viikko sitten pidettiin historiallisena vihollisena.

Valtion tehtävänä on yksinkertaisesti määrätä säännöt. Siksi meidän on syytä suhtautua myönteisesti käsillä olevaan mietintöön, jossa annetaan uusia, entistä tiukempia säännöksiä yhtiöiltä vaadituista takeista niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi osakeyhtiöitä perustettaessa sekä niiden pääomaa säilytettäessä ja muutettaessa.

Samalla huomautan, että tutkittuaan ehdotusta neuvoa-antava ryhmä päätyi yksimielisesti siihen johtopäätökseen, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

– Mietintö: Diana Wallis (A6-0466/2008)

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä ehdotusta neuvoston direktiiviksi luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden lopullisessa tuonnissa jäsenvaltiosta sovellettavista verovapauksista, sillä tutkiessaan ehdotusta neuvoston direktiiviksi, jolla kodifioidaan 28. maaliskuuta 1983 luonnollisten henkilöiden henkilökohtaisen omaisuuden lopullisessa tuonnissa jäsenvaltiosta sovellettavista verovapauksista annettu direktiivi 83/183/ETY, neuvoa-antava ryhmä päätyi yksimielisesti siihen johtopäätökseen, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta.

– Mietintö: Eoin Ryan (A6-0469/2008)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Eurometallirahojen kaltaisia mitaleja ja rahakkeita voidaan väärinkäyttää kahdella tavalla: Ensinnäkin kansalaiset voivat uskoa, että metalliesineet ovat laillisia maksuvälineitä. Toiseksi mitaleja ja rahakkeita voidaan käyttää vilpillisesti kolikkokäyttöisissä laitteissa, jos niiden koko ja niiden metallin ominaisuudet ovat lähellä eurokolikoita. Siksi on ehdottoman tärkeää, että mitalien ja rahakkeiden yhdennäköisyyttä eurokolikoiden kanssa koskevat kriteerit määritellään tarkemmin.

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän on pyrittävä rajoittamaan rahanpesijöiden toimintaa laatimalla säännöksiä, joilla tehdään selkeä ero laillisten maksuvälineiden ja muiden kolikoiden välille, niin että voimme mahdollisimman pitkälti estää väärinkäytökset.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Tietenkin EU:n kannalta on tärkeää varmistaa, ettei eurokolikoiden kanssa samanlaisia mitaleja tai kolikoita valmisteta. Useita vuosia sitten esimerkiksi Itävallassa oli liikkeellä eurokolikoiden teknisillä ominaisuuksilla varustettuja Turkin liiran kolikoita. Valitettavasti EU ei näytä ottavan symboleja vakavasti. Esimerkiksi eurokolikoiden kansallisia tunnuspuolia suunniteltaessa EU ei katsonut olevansa vastuussa Slovenian suunnitelmasta käyttää Itävallan symboleja, mikä oli silkkaa provokaatiota.

Euroopan unioni ei myöskään esittänyt vastalausettaan Georgian presidentin Mihail Saakashvilin esiintymisestä EU:n lipun edessä useissa televisiohaastatteluissa, aivan kuin hänen maansa olisi Euroopan unionin jäsen. Tämä välinpitämättömyys ei kuitenkaan näytä ulottuvan kaikille aloille. On tärkeää, että kansalaiset eivät sekoita eurokolikon näköisiä rahakkeita oikeisiin euroihin, minkä vuoksi äänestin Ryanin mietinnön puolesta.

– Mietintö: Kyösti Virrankoski (A6-0487/2008)

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Maailmantaloudessa ja etenkin Euroopan taloudessa eletään vaikeita aikoja, ja sen vuoksi on pidettävä huolta siitä, että teemme kaikkemme sellaisen vakauden luomiseksi, jonka avulla pääsemme taas eteenpäin ja taloutemme pääsee elpymään tästä miinukselle jääneestä vuodesta.

  Nigel Farage ja Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue äänesti tämän mietinnön puolesta, koska 4,9 miljardia euroa käyttämättömiä määrärahoja palautetaan kansallisille hallituksille.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) On hyvä, että varat maksetaan takaisin jäsenvaltioille silloin, kun rakennerahastojen käyttöaste on alhainen.

Tämän lisätalousarvion toisessa osassa käsitellään hätäapua ja rahoitusvälineen perustamista elintarvikkeiden hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa. Meillä on omat epäilyksemme esitetyn 262 miljoonan euron määrärahan suhteen. Asia ei ole aivan niin yksinkertainen. On olemassa monia esimerkkejä siitä, miten EU on polkenut elintarvikkeiden hintoja kehitysmaissa ja saanut kehitysmaiden paikalliset elintarviketuottajat laskemaan hintojaan. Näin tehdessään EU on jarruttanut kehitysmaiden omaa paikallista elintarviketuotantoa. Nyt se haluaa rientää apuun esittämällä lyhytaikaiseksi ratkaisuksi hätäapua. Sen sijaan tarvitaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja EU:n maataloustuotteille maksamien vientitukien muuttamista. Tältä osin emme voi siis kannattaa lisätalousarviota.

Koska valtaosa lisätalousarviosta nro 9/2008 koostuu käyttämättömien rakennerahastojen rahoitusosuuksien palautuksista, olemme päättäneet äänestää mietinnön puolesta kokonaisuudessaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kannattaisimme lisätalousarvioon sisältyvää ehdotusta hätäavusta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) EU:n talousarvioon vuodeksi 2008 tehty 4,5 miljardin euron vähennys rakenne- ja koheesiorahastoihin on syynä siihen, että äänestimme tätä mietintöä vastaan.

Vuosiksi 2007–2013 laadittua monivuotista rahoituskehystä ei ole alun alkaenkaan noudatettu, etenkään koheesiopolitiikan määrärahojen käytön osalta.

Niin sanotut perustelut – niin kuin ohjelmia koskevan päätöksenteon ja täytäntöönpanon viivästyminen – eivät selitä sitä, miksi jo toisena vuonna peräkkäin näitä summia ei ole joko otettu lainkaan mukaan EU:n talousarvioon tai niitä on myöhemmin alennettu. Sitä paitsi EU:n vuoden 2009 talousarviossa rakenne- ja koheesiopolitiikkaan varatut määrärahat ovat pienemmät kuin vuonna 2007, ja nyt eletään kriisivuotta.

Jos jäsenvaltioissa on vaikeuksia toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa, ongelmat olisi pyrittävä selvittämään (esimerkiksi lisäämällä yhteisön yhteisrahoitusosuutta).

Ei ole hyväksyttävää, että näitä "vaikeuksia" käytetään perusteluna sellaisten määrärahojen alentamiseen, joita tulisi käyttää tuotannonalojen tukemiseen ja työllisyyden edistämiseen koheesiomaissa, muun muassa Portugalissa.

Lisäksi käyttämättömiä määrärahoja alkaa kasaantua, jolloin on vaara, että ne jäävät kokonaan käyttämättä, koska niihin sovelletaan n+2- ja n+3-sääntöjä ja koska se, että osa ohjelmien rahoituksesta tulee kyseisten maiden kansallisista talousarvioista, aiheuttaa ongelmia.

– Mietintö: Jamila Madeira (A6-0442/2008)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Jos lasketaan yhteen kaikkien 27 jäsenvaltion rantaviiva, Euroopan unionilla on rantaviivaa yhteensä 89 000 kilometriä. Tälle Euroopan rannikkoalueelle on tyypillistä valtava monimuotoisuus, sillä monet eurooppalaisista suurkaupungeista ja pääkaupungeista sijaitsevat rannikolla.

Joidenkin alueiden koko olemassaolo on riippuvainen niitä ympäröivästä rannikosta; esimerkiksi jotkin syrjäiset alueet elävät pelkästään matkailun ja mereen liittyvien elinkeinojen varassa. On kuitenkin myös sellaisia alueita, joilla rannikon pinnanmuodostus saa aikaan sen, ettei alueen taloudellinen kehitys ole riippuvainen matkailusta, tai joilla matkailu ei ole erityisen tärkeää bruttokansantuotteella mitattuna. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2010 noin 75 prosenttia väestöstä elää rannikkoalueilla. Tällainen asutuksen laajamittainen keskittyminen rannikoille on selvä merkki siitä, että meidän on analysoitava käytännön tasolla matkailun vaikutuksia rannikkoalueille, tai tarkemmin ottaen sen vaikutuksia kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen talouteen.

Siitä syystä tarvitaan rannikkomatkailun yhdenmukaista sääntelyä koskevaa lainsäädäntöä.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Matkailu on elintärkeää EU:n rannikkoalueiden sosiaalis-taloudellisen kehityksen kannalta.

Tästä syystä kannatan sellaisten erityisvälineiden käyttöönottoa, joka edistää entistä yhtenäisempiä ja kestävämpiä kehitystä koskevia strategioita ja vähentää näin matkailun kausiluonteisuutta näillä alueilla. Ainostaan tällä tavoin pystymme parantamaan taloudellista kilpailukykyä ja vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin, eli luomaan pysyvämpiä työpaikkoja ja parantamaan elämän laatua. Samalla olisi kiinnitettävä huomiota luonnon- ja kulttuurivarojen suojeluun sekä edistettävä vastuullisen matkailun malleja.

Vaikka matkailu ei tällä hetkellä kuulu EU:n toimialaan, on kuitenkin tärkeää pyrkiä välttämään sirpaloituneita, alakohtaisia ja joskus varsin epäjohdonmukaisia toimia EU:n tasolla. Näin ollen meidän olisi taattava yhtenäistetty ja johdonmukainen lähestymistapa tehostamalla samaa tarkoitusta varten jo käytössä olevia välineitä, kuten koheesiopolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa, meripolitiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa.

Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö rakennerahastoilla voisi olla myönteinen vaikutus rannikkoalueiden kehitykseen. On kuitenkin sääli, että investointeja koskevien tietojen puuttumisen vuoksi emme saa tietää niiden todellisista vaikutuksista.

Samoin on valitettavaa, että rannikkoalueita ei mainita erityisesti kauden 2007–2013 eri toimintaohjelmissa. Kannatan esittelijän pyrkimystä tarkistaa tilannetta, jotta siihen voidaan saada aikaan muutoksia.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. − (SV) Jamila Madeiran mietintö Euroopan rannikkomatkailusta on vaikeaselkoinen ja monimutkainen, ja siitä puuttuu selkeästi määritellyt tavoitteet, mutta siinä on kuitenkin selkeästi hyvin alentuva lähestymistapa. Minä en ymmärrä, miten EU:n matkailuala hyötyisi siitä, että Euroopan parlamentti kehottaisi jäsenvaltioita rakentamaan pyöräteitä (kohta 7) tai alentamaan lentokenttäveroja (kohta 32). Rannikkomatkailun edellytykset ovat Kreikassa aivan erilaiset kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Rannikkoalueiden kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat äärimmäisen tärkeitä Portugalin kaltaisille EU-maille, joissa on alueita, jotka ovat erittäin riippuvaisia tietyistä merellisistä toiminnoista.

Yksi tällaisista toiminnoista on rannikkomatkailu, joka on yksi peruspilari EU:n strategiassa, jolla pyritään tuomaan Eurooppaa lähemmäs merta. Sen vuoksi EU:n on otettava rannikkomatkailu yhdeksi poliittiseksi painopistealueekseen. Ilmeisestä vauraudestaan huolimatta Euroopan ja etenkin Portugalin rannikkoalueet kärsivät päätöksentekijöiden epäonnistuneiden toimien ja huonon suunnittelun aiheuttamista vakavista rajoituksista.

EU:n olisi luotava strategia, jonka puitteissa käsiteltäisiin nimenomaan matkailuun liittyviä kysymyksiä ja jossa ne yhdistettäisiin laajempaan kontekstiin, kuten esimerkiksi EU:n meripolitiikkaan, meristrategiadirektiiviin, rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa koskevaan strategiaan, Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin sekä Natura 2000 -verkoston avulla toteutettavaan ympäristöpolitiikkaan.

Tämä mietintö sisältää nämä ja muutamia muita ehdotuksia, joita pidän ratkaisevan tärkeinä EU:n rannikkoalueiden matkailun kehittämisen kannalta. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan vastustaa kaikkia EU:n toimielinten yrityksiä sisällyttää matkailuala lainsäädäntövaltansa piiriin. Matkailuala ja alan kehittämiseen tarkoitetut investoinnit ovat asioita, joita kunkin jäsenvaltion on käsiteltävä erikseen.

Näin ollen Junilistan katsoo, että esimerkiksi infrastruktuuriin ja pysyviin liikenneyhteyksiin tehtävistä investoinneista olisi päätettävä asianomaisessa jäsenvaltiossa eikä niillä saisi kuormittaa EU:n muiden osien veronmaksajia.

Junilistan kyseenalaistaa myös esittelijän pyrkimyksen saada Euroopan parlamentti tukemaan taloudellisen toiminnan säilymistä sesongin ulkopuolella. Tällaista ehdotusta tuskin voidaan pitää muuna kuin pyrkimyksenä luoda rajat ylittävää työsuhdeturvaa.

Toisin kuin esittelijä, me myös vastustamme alueiden komitean toivomaa Euroopan rannikkorahaston perustamista.

Junilistanin jäsenet ovat sen vuoksi äänestäneet tätä mietintöä vastaan kokonaisuudessaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme selkeästi eri mieltä joistakin mietinnön kohdista, mutta siitä huolimatta kannatamme suurta osaa sen sisällöstä, erityisesti niitä lukuisia tarkistuksia, joita olemme itse esittäneet ja puolustaneet, kuten esimerkiksi seuraavaa kohtaa: "tähdentää, että alan työntekijöiden oikeudet on taattava, siten että tuetaan laadukkaita työpaikkoja ja työntekijöiden pätevöitymistä, mikä pitää sisällään muun muassa asianmukaisen ammattikoulutuksen, pitkäaikaisten sopimusten yleisemmän käytön ja oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkkatason sekä työolojen parantamisen".

Pahoittelemme kuitenkin, että muutamat muut tarkistukset hylättiin:

- "katsoo, että matkailun tulisi olla alueellista koheesiota, taloudellista kehitystä ja työllisyyttä edistävä tekijä aluetasolla, sekä korostaa, että matkailua tulisi lähestyä yhteisön politiikassa ja varojen käytössä monialaisesti erityisesti luomalla erityinen yhteisön ohjelma, jolla täydennettäisiin jäsenvaltioiden toimia alan kehittämiseksi ja synergioiden luomiseksi yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden kesken".

- "muistuttaa, että tietyt matkailuun keskittyneet rannikkoalueet ovat joutuneet kärsimään nykyisessä vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä niin kutsutun tilastovaikutuksen vuoksi, ja vaatii sen vuoksi EU:n tason korvaavia toimenpiteitä kyseisille alueille", kuten Algarvelle.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tässä matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisiä näkökohtia käsittelevässä mietinnössä korostetaan matkailun olevan välttämätöntä näiden Euroopan unionin alueiden sosiaalis-taloudellisen kehityksen kannalta.

Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä, sillä EU:n jäsenvaltioilla on yhteensä 89 000 kilometriä rantaviivaa, ja lisäksi saaret, saarijäsenvaltiot ja syrjäiset alueet ovat voimakkaasti riippuvaisia matkailusta.

Rannikkojäsenvaltioiden on näin ollen laadittava kansallisen tason ja aluetason erityisstrategioita ja integroituja suunnitelmia rannikkoalueiden matkailun kausiluontoisuuden tasoittamiseksi ja paikallisyhteisöjen vakaamman työllisyyden ja paremman elämänlaadun varmistamiseksi.

Puolsin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa korostetaan rannikkomatkailun sekä EU:n koheesio-, meri-, kalastus-, ympäristö-, liikenne-, energia-, sosiaali- ja terveyspolitiikkojen välisen yhdenmukaisen lähestymistavan tarpeellisuutta luotaessa synergioita ja vältettäessä ristiriitaisia tukitoimia.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kun ajatellaan, miten tärkeä meren tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntävä kokonaisvaltainen strategia on Euroopalle, millainen taloudellinen arvo matkailulla on ja millaisen lisän se voi tuoda Euroopan maiden talouteen, ja kun vielä lisäksi muistetaan, että jollakin tavalla olisi pystyttävä vastaamaan niihin ongelmiin, joita aiheutuu käynnissä olevasta talouskriisistä ja liikeyritysten toiminnan siirtämisestä muualle, on helppo ymmärtää, että meidän on tärkeää saada laadittua erityinen rannikkoalueiden matkailua käsittelevä strategia, joka olisi osa matkailuun ja mereen liittyviä kokonaisvaltaisempia strategioita.

Koska nämä molemmat ajatukset on otettu huomioon mietinnöissä, joiden valmistelussa olin itsekin mukana (kestävän matkailun tulevaisuutta käsittelevässä mietinnössä esittelijänä ja EU:n meristrategiaa käsittelevässä mietinnössä varjoesittelijänä), pidän käsillä olevaa mietintöä onnistuneena. Meidän on kuitenkin tunnustettava, ettei riitä, että meillä on rannikkomatkailustrategia, jonka sisältönä on edellä mainittujen kahden kokonaisvaltaisen strategian suurin yhteinen nimittäjä. Meidän on yleisemminkin pyrittävä luomaan yrittäjyyttä suosiva taloudellinen ympäristö, jossa hyödynnetään tätä valtavaa voimavaraa – tai näitä voimavaroja – siten, että samalla kun niitä käytetään tämän päivän tarpeisiin, varmistetaan myös, että niitä käytetään kestävällä ja vastuullisella tavalla.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin rannikkomatkailun aluekehitysnäkökohtia käsittelevän Jamila Madeiran mietinnön puolesta. Vaikka matkailu ei kuulukaan Euroopan unionin toimialaan eikä sitä varten sen vuoksi myöskään ole erityisiä rahoitusvälineitä, minusta olisi kuitenkin tarpeen arvioida niinkin merkittävän alan kuin rannikkomatkailun vaikutusta alueelliseen kehitykseen sekä kaikkien jäsenvaltioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon. Olen esittelijä Madeiran kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on toimittava koordinoidusti ja omaksuttava yhtenäinen lähestymistapa ympäristö-, energia-, meri- ja liikennepolitiikan strategioihin, jotta erilaiset matkailun edistämiseen tähtäävät toimet olisivat yhdenmukaisia ja hyödyttäisivät rannikkoalueiden asukkaita ja Euroopan taloutta yleensäkin.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Rannikkoalueilla ja etenkin syrjäisimmillä alueilla matkailu on usein pääelinkeino, mutta sillä on toisinaan myös kielteisiä vaikutuksia johtuen kausiluontoisuudesta ja vähän ammattitaitoa vaativasta työstä, rannikon ja sisämaan vähäisestä yhteenkuuluvuudesta, talouden monipuolisuuden vähyydestä sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön köyhtymisestä. Ongelmiin on kuitenkin olemassa ratkaisu, joka voisi koostua seuraavanlaisista toimista.

Ongelmia voidaan ehkäistä vähentämällä työn kausiluonteisuutta ja tarjoamalla vaihtoehtoisia matkailumuotoja (esimerkiksi liike- ja kulttuurimatkailu, lääkinnällinen matkailu, urheilu- ja maaseutumatkailu) rannikkoalueiden perinteet säilyttäen.

Pyritään saamaan aikaan yhdenmukainen lähestymistapa rannikkomatkailun sekä EU:n koheesio-, meri-, kalastus-, ympäristö-, liikenne- ja energiapolitiikkojen kesken synergioiden luomiseksi ja hankkeiden johdonmukaisuuden parantamiseksi.

Parannetaan infrastruktuurin tasoa siten, että kulkuyhteydet alueelle sesongin ulkopuolisena aikana paranevat, mutta pyritään kuitenkin samalla torjumaan ilmastonmuutosta kestävää paikallista joukkoliikennettä kehittämällä.

Parannetaan palvelujen laatua kehittämällä ammattikoulutusta ja tukemalla markkinoiden muutoksiin sopivia matkailumahdollisuuksia, joiden avulla pärjätään paremmin kilpailussa.

Markkinoidaan uusia matkakohteita, muun muassa syrjäisimpiä alueita, ja nostetaan rannikkomatkailu 20. toukokuuta vietettävän Euroopan meripäivän sekä Euroopan parhaita matkailukohteita koskevan kokeiluhankkeen pääteemaksi.

– Mietintö: Christa Prets (A6-0461/2008)

  Šarūnas Birutis (ALDE), kirjallinen. – (LT) Globalisaation ja uuden tieto- ja viestintätekniikan nopean kehittymisen aikakaudella uudet joukkotiedotusvälineet tunkeutuvat yhä tuntuvammin kaikille elämänaloille. Yhteiskunnan on enemmän kuin koskaan ennen pystyttävä seuraamaan tätä nopeaa teknistä muutosta ja opittava käsittelemään informaatiotulvaa. Joukkotiedotusvälineet voivat toimia myös eräänlaisina portinvartijoina, valita tärkeitä teemoja, ja tällä on myös vaikutusta jokapäiväiseen elämämme. Tämä valinta tehdään kuitenkin vain yksilön näkökulmasta ja siksi se tuskin on kovin objektiivista. Medialukutaidon tulisi auttaa ihmisiä selviämään näistä haasteista ja tulemaan järkeviksi median käyttäjiksi.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme Christa Pretsin (Euroopan parlamentin sosialistiryhmä, Itävalta) laatimaa, medialukutaitoa digitaalisessa maailmassa käsittelevää mietintöä (A6-0461/2008) vastaan. Mietinnössä esitetyt ehdotukset ovat toissijaisuusperiaatteen vastaisia. Emme halua yhteistä eurooppalaista mediakasvatusta kaikille lapsille kaikissa jäsenvaltioissa. Yksittäisten jäsenvaltioiden on saatava suunnitella opetusohjelmansa kansallisten olosuhteidensa mukaisesti.

Emme myöskään usko, että lasten vanhemmilla tai vanhemmilla ihmisillä yleensä olisi heikko medialukutaito.

  Marie-Hélène Descamps (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Sekä perinteisillä että uusilla joukkotiedotusvälineillä on merkittävä sija jokapäiväisessä elämässämme. Sen vuoksi on tärkeää, että Euroopan kansalaiset pystyvät ymmärtämään, analysoimaan ja arvioimaan vastaanottamaansa informaatio- ja kuvatulvaa pystyäkseen hyödyntämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaiset taidot ovat nyt entistäkin tärkeämpiä, kun internetin käyttö on yleistynyt eivätkä kuluttajat ole enää pelkkiä vastaanottajia, vaan yhä enemmän aktiivisia toimijoita.

Meille käsiteltäväksi jätetty mietintö, jota henkilökohtaisesti kannatan, sopii tähän kuvioon. Se on osoitus poliittisesta halukkuudesta ryhtyä toimiin kaikkien ihmisten oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi digitaalisessa ympäristössä.

Mietinnössä vaaditaan laadukkaan medialukutaidon vakiinnuttamista kaikille kansalaisille, etenkin kaikkein nuorimmille. Sen tavoitteena on, että kukin joukkoviestintäväline otetaan koulutuksessa erikseen huomioon. Mietinnössä myös vahvistetaan, että kaikilla on oikeus saada käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa. Siinä kannustetaan järjestämään laadukasta koulutusta, joka tukee vastuullista ja kunnioittavaa asennetta teollis- ja tekijänoikeuksia kohtaan. Mediakasvatus on keskeinen voimavara tiedostavien, aktiivisten kansalaisten kouluttamisessa ja auttaa myös osaltaan Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa.

  Lena Ek (ALDE), kirjallinen. − (SV) Esittelijä pyrkii saamaan aikaan eritasoista eurooppalaista mediakasvatusta, joka olisi tähdätty perheille, kouluille, vanhuksille ja vammaisille. Se on tietenkin hyvä ajatus, mutta ei kuulu EU:n tasolle. Kapea-alaisemman mutta tiiviimmän EU:n kannattajana katson, että tämä on asia, joka kunkin jäsenvaltion tulisi järjestää itse. Sen vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Christa Pretsin laatiman, medialukutaitoa digitaalisessa maailmassa käsittelevän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että tämä ongelma on ratkaistava pikaisesti. Tänä digitaalisen tiedon aikana tietoyhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä voi tulla uusi syrjinnän ja epätasa-arvon muoto. Olen samaa mieltä mietinnössä esitetyistä tavoitteista, etenkin laajakaistayhteyksien käyttömahdollisuuksien laajentamisen tukemisesta, pyrkimyksestä pienentää jäsenvaltioiden välisiä eroja tällä alalla sekä tarpeesta investoida tämän alan koulutukseen.

Katson myös, että meidän on seurattava tarkasti tiedotusvälineiden keskittymistä, jotta vältetään oligopolien syntyminen, joka saattaisi vaarantaa tiedon avoimuuden ja moniarvoisuuden.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Meidän mielestämme medialukutaito on jäsenvaltioiden asia. Euroopan parlamentin käsiteltävänä oleva luonnos sisältää toki joitakin hyviä neuvoja (ja toisia, jotka eivät ole aivan niin hyviä), mutta kyseessä on yksistään jäsenvaltioiden asia.

Mietinnön ehdotukset ulottuvat myös jäsenvaltioiden koulujärjestelmissä noudatettaviin opetussuunnitelmiin. Junilistan on jo aiemmin huomauttanut täällä parlamentissa – ja huomauttaa nyt uudestaan – että jäsenvaltiot ovat yksin vastuussa opetuksen järjestämisestä ja opetussuunnitelmien sisällöstä.

Suurissa puheissa puhutaan paljon toissijaisuudesta, mutta todellisuus on toisenlainen. EU:n tulisi keskittyä rajat ylittäviin asioihin ja pysyä erossa niistä asioista, joista jäsenvaltiot voivat päättää itse tai joita on jo säännelty muilla kansainvälisillä sopimuksilla.

Tästä syystä olemme äänestäneet tätä päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Medialukutaito on digitaalisella aikakaudellamme yhä tärkeämpää. Vaikka kulttuurimme globalisoituu jatkuvasti, Pretsin mietinnössä tunnustetaan aivan perustellusti, että nimenomaan paikallisilla instansseilla on keskeinen rooli medialukutaidon kehittämisessä. Paikallisilla palveluilla on paljon annettavaa, ja suhtaudun sen vuoksi myönteisesti tähän mietintöön.

  Dumitru Oprea (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Olin varma, että äänestys ratkeaisi Christa Pretsin mietinnön eduksi.

Olen sitä mieltä, että medialukutaitoa tarvitaan, jotta tiedon vastaanottajat ymmärtäisivät paremmin kaikkia tarjolla olevia mediatuotteita ja osaisivat välttää niiden mahdollisia haittavaikutuksia. Tätä varten he kuitenkin tarvitsevat medialukutaidon tarjoamaa tietoa.

Kaikkien yhteisön jäsenten täytyy pystyä etsimään ja käyttämään tietoa pystyäkseen kommunikoimaan vapaasti ja avoimesti tarvitsematta pelätä joutuvansa kohtaamaan sellaista todellisuutta, johon eivät ole valmistautuneet.

Jo alakoulussa olisi toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että lapset omaksuvat riittävän medialukutaidon pystyäkseen toimimaan aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.

Medialukutaito merkitsee myös sitä, että yhteisön jäsenet saavat tilaisuuden analysoida mediatuotteita kriittisesti, jolloin he ovat vähemmän mediasisällöstä vastaavien tahojen ohjailtavissa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin medialukutaitoa digitaalisessa maailmassa käsittelevän Pretsin mietinnön puolesta. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään yhä laajemmin, ja sen käyttö ulottuu jokapäiväisen elämämme arkisimpiinkin osa-alueisiin. Kun vielä lisäksi muistetaan, miten valtavia mahdollisuuksia näiden välineiden käyttö tuo mukanaan, on todellakin tullut tarpeelliseksi varmistaa, että ihmisillä on paitsi taito käyttää näitä välineitä ja hyödyntää niiden tuomia mahdollisuuksia, myös mahdollisuus suojautua tiedon manipulointiin liittyviltä riskeiltä sekä ymmärtää, että verkosta löytyvä tieto on usein epätäydellistä ja puutteellista verrattuna perinteisistä lähteistä saatavaan tietoon. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti esittelijä Pretsin tekemään työhön ja toivon, että toteutettavat toimet ovat hänen ehdotustensa mukaisia.

– Suositus: Bernard Lehideux (A6-0473/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kannatan Lehideux'n mietintöä, josta tänään äänestämme pitkällisen keskustelun päätteeksi. Parlamentilla on ollut tuossa keskustelussa aktiivinen rooli, kun se on pyrkinyt parantamaan lopullista asiakirjaa.

Olemme tällä hetkellä hyvin mutkikkaassa taloudellisessa tilanteessa, sillä näyttää ilmeiseltä, että meitä koetteleva talous- ja rahoituskriisi tulee jatkumaan koko vuoden 2009. Tänään EU antaa Euroopan koulutussäätiön perustamisen myötä tärkeän viestin. Tavoitteena on varmistaa, että tämä elin on tehokas väline paitsi ensimmäistä työpaikkaansa etsivien nuorten koulutuksessa, myös järjestettäessä koulutusta sille valitettavan runsaslukuiselle joukolle, joka on heitetty ulos tuotanto- ja työelämästä. Euroopan parlamentin velvollisuutena on seurata jatkossakin sen toiminnan tehokkuutta ja tavoitteiden saavuttamista.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä neuvoston yhteistä kantaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan koulutussäätiön perustamisesta, koska yhteinen kanta sisältää useita työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittämiä tarkistuksia. Tärkeimmät muutokset komission ehdotukseen nähden koskevat asetuksen soveltamisalaa, säätiön tehtäviä, yleisiä säännöksiä, hallitusta sekä Euroopan koulutussäätiön johtajan nimittämistä. Kysymys siitä, miten Euroopan parlamentin ja säätiön suhdetta voitaisiin lujittaa ja miten Euroopan parlamentti voisi olla edustettuna hallituksessa, on ratkaistu.

Asetuksen 7 artiklassa säädetään, että hallituksessa on "kolme Euroopan parlamentin nimittämää asiantuntijaa, joilla ei ole äänivaltaa". Parlamentti voi nimittää joko ulkopuolelta tulevia henkilöitä tai parlamentin jäseniä, ja on parlamentin tehtävä valita, millä tasolla se haluaa olla edustettuna hallituksessa. Lisäksi johtaja kutsutaan ennen nimittämistä antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin yhdelle tai useammalle asiaa käsittelevälle valiokunnalle ja vastaamaan niiden jäsenten esittämiin kysymyksiin (10 artikla).

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Innokkaimmat EU:n kannattajat tuntuvat näkevän työperäisen ja muun maahanmuuton ihmelääkkeenä työvoimapulaan ja syntyvyyden laskuun, josta kärsivät kaikki jäsenvaltiot. Tämä typerä asenne merkitsee sitä, että myönnämme voimattomuutemme: Euroopalla ei nykyisellään ole ehdottaa mitään ratkaisua niihin haasteisiin, joita sillä on edessään.

Uuden Euroopan taas tulisi edistää kansallisia ja yhteisön suosituimmuus- ja suojajärjestelyjä sisältävää talous- ja sosiaalipolitiikkaa, perheystävällistä politiikkaa, joka kannustaisi lasten hankkimiseen, sekä ulkopolitiikkaa, johon sisältyisi kolmansille maille annettavaa kehitysapua, jonka avulla laajamittaisesta maastamuutosta kärsivät maat voisivat vakiinnuttaa väestönsä parantamalla merkittävästi elintasoa.

Euroopan koulutussäätiö on Euroopan unionin virasto, jonka tavoitteena on auttaa koulutusjärjestelmien kehittämisessä EU:n kumppanimaissa. Se olisi ihailtava tavoite, ellei se todellisuudessa merkitsisi näiden EU:n ulkopuolisten maiden valmistamista siirtymiseen EU:n työmarkkinoille. Me emme halua lisää maahanmuuttajia kolmansista maista, emme edes EU:n jäsenyyttä hakevista ehdokasvaltioista, kuten Turkista, joka on aasialainen muslimimaa, jonka emme halua liittyvän Euroopan unioniin.

– Mietintö: Ona Juknevičiené (A6-0457/2008)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kannatan tätä ehdotusta, jonka tavoitteena on parantaa siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa. Olen tyytyväinen siitä, että sopuun päästiin ensimmäisessä käsittelyssä.

Olen aina kannattanut tiiviimpien suhteiden luomista tuomareiden ja Euroopan oikeudellisen yhteistyön toimielinten välille, jotta nämä ammattilaiset voisivat seurata oikeudellisen yhteisön rakentamisen jokaista vaihetta ja auttaa näin omalta osaltaan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen lujittamisessa ja eurooppalaisen oikeuskulttuurin luomisessa.

Verkosto koostuu kansallisista yhteysviranomaisista (tuomareista), jotka tekevät keskenään yhteistyötä selvittääkseen jäsenvaltioiden välisessä oikeudellisessa yhteistyössä mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Yhteistyö kattaa kaikki alat, eli toisin sanoen sekä siviili- että kauppaoikeudelliset asiat. Mielestäni verkoston tulisi olla avoin siten, että myös ammattialajärjestöt voisivat olla siinä mukana, ja samalla olisi edistettävä tietojen saattamista yleisön saataville.

Nämä parannukset tuovat selkeitä hyötyjä tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen kannalta, joka on koko oikeudellisen yhteistyön kulmakivi.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/470/EY muuttamisesta, koska siinä todetaan, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttaminen yhteisössä edellyttää jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön parantamista, yksinkertaistamista ja nopeuttamista sekä rajatylittävissä riita-asioissa osallisina olevien henkilöiden oikeussuojan tehostamista.

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Jos jollakin alalla jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin keskinäinen yhteistyö on tärkeää ja kaipaa vahvistamista kaikin keinoin, niin juuri oikeudellisessa ja poliisialan yhteistyössä.

Yhtenä todisteena Euroopan poliisivoimien keskinäisen yhteistyön tarpeesta ovat ranskalais-belgialaisen tutkintaryhmän viimeaikaiset saavutukset; kuukausia kestäneen tarkkailun jälkeen ryhmä onnistui pidättämään 16 nuorta jihadistia ja hajottamaan Brysselissä päämajaansa pitäneen islamistiterroristien verkoston.

Järjestäytynyt rikollisuus, korruptio, huumekauppa ja terrorismi eivät, niin kuin tiedämme, kunnioita valtioiden rajoja.

Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat jo useiden vuosien ajan työskennelleet yhdessä hallitustenvälisen yhteistyön puitteissa. Syntisessä ylpeydessään Euroopan unioni haluaa hypätä menestyksen kyytiin ja yrittää perustaa tällaisen uudentyyppisen suhteen kansallisten yhteysviranomaisten ympärille organisoidun Euroopan oikeudellisen verkoston avulla.

Me kannatamme edelleen yhteistyötä ja tuemme tätä aloitetta edellyttäen, että jäsenvaltioilta ei viedä niiden lailliseen suvereniteettiin kuuluvaa toimivaltaa uuden, byrokraattisen EU:n elimen vuoksi.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Haluan kertoa olevani pahoillani siitä, ettei Juknevičienėn mietinnöstä keskusteltu parlamentissa ennen sen hyväksymistä. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä kannattaa tätä mietintöä. Haluaisimme kuitenkin kiinnittää huomiota joihinkin tämän alan ongelmiin, joihin tarvitaan uusia ratkaisuja: Euroopan kansalaisten tietoisuuteen omista oikeuksistaan rajatylittävissä oikeudenkäynneissä sekä oikeusalan toimijoiden ja tuomareiden tietoihin, jotka ovat varsin epämääräisiä.

Toivon, että nämä parlamentissa huolta aiheuttavat kysymykset nousevat jatkossa selkeämmin esiin komission ja neuvoston asialistalla.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa käsittelevän mietinnön puolesta. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle toimitettu asiakirja vastaa jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön yksinkertaistamisen ja nopeuttamisen tarpeeseen. Pohjimmiltaan kysymys on paremman oikeussuojan takaamisesta kansalaisille.

Esittelijän esittämässä ohjelmassa keskitytään oikeudellisten ammattien harjoittajien välisen yhteistyön edistämiseen parhaiden käytäntöjen määrittelemiseksi. Lisäksi siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston toimintaa käsittelevästä komission kertomuksesta käy ilmi, että kansallisten yhteysviranomaisten puutteen vuoksi verkosto ei pysty toimimaan läheskään täysipainoisesti.

Ehdotetun kaltaisten yhteyspisteiden perustaminen ja EU:n sähköisen oikeudenkäytön portaalin (eJustice) asteittainen käyttöönotto parantaisivat kansalaisten mahdollisuuksia saada yleistä tietoa lainsäädännöstä ja oikeusjärjestelmän toiminnasta.

– Mietintö: Philip Bushill-Matthews (A6-0454/2008)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Uudelleenlaaditussa toisinnossa eurooppalaista yritysneuvostoa koskevasta direktiivistä säädetään tiedottamisen lisäämisestä ja työntekijöiden kuulemismenettelyn parantamisesta EU:ssa, ja haluan antaa julkisen tukeni sille. Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa 22 päivänä syyskuuta 1994 annettua neuvoston direktiiviä 94/95/EY työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta. Työmarkkinaosapuolten kanssa käytyjen keskustelujen sekä uudelleenlaadittuun toisintoon tehtyjen tarkistusten ansiosta työnantajien ja työntekijöiden välistä tiivistettyä vuoropuhelua varten on saatu luotua entistä parempi rakenne, joka mahdollistaa ehdotettujen muutosten perusteellisen arvioinnin ja antaa työntekijöiden edustajille mahdollisuuden tuoda esiin työntekijöiden kannalta tärkeitä asioita.

Kannatan direktiivin tarkistamista täytäntöönpanonsa jälkeen kolmen vuoden välein, jotta varmistetaan, että se vastaa edelleen tarkoitustaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Parlamentin enemmistön selkeä poliittinen haluttomuus kehittää nykyistä direktiiviä ja parantaa eurooppalaisen yritysneuvoston oikeuksia ja roolia tuli jälleen ilmi täysistunnossa toimitetussa äänestyksessä. Kaikki ryhmämme esittämät tarkistukset hylättiin, mukaan lukien se, jossa vaadittiin nykyisen direktiivin perusteellista tarkistamista viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun nyt tehdyt vähäiset muutokset ovat tulleet voimaan. Nyt sovittiin vain siitä, että komission on toimitettava kertomus direktiivin täytäntöönpanosta. Sitten nähdään, mitä tapahtuu. Tiedämme jo, että työntekijöiden oikeuksien vahvistuminen riippuu luokkataistelun etenemisestä.

Toisin kuin muilla kerroilla, jolloin Euroopan parlamentti on sitomattomissa keskusteluissaan hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan työntekijöiden edustajilla tulisi olla veto-oikeus, niin kuin esimerkiksi naisten asemaa teollisuudessa käsitelleen oman mietintöni kohdalla, nyt se on kieltäytynyt sisällyttämästä tällaista oikeutta eurooppalaisesta yritysneuvostosta annettavaan direktiiviin, mikä on mielestäni valitettavaa. Tästä syystä päätimme äänestää tyhjää.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska näinä vaikeina aikoina on elintärkeää, että me sosialistit yritämme puolustaa työntekijöitä.

Kuuleminen ja tiedottaminen ovat kaksi työntekijöiden perusoikeutta, ja eurooppalaiset yritysneuvostot ovat hieno eurooppalainen aloite. Omalla alueellani, niin kuin muuallakin Euroopassa, työpaikkoja kuitenkin häviää siksi, että eri maissa toimivat yritysneuvostot eivät tee yhteistyötä.

Siksi suhtaudun myönteisesti ehdotuksiin, joilla pyritään takaamaan yritysneuvostojen tehokkuus ja laajentamaan niiden käyttöä. Tämä on aihe, joka koskettaa monia äänestäjiäni. Toivon, että äänestyksemme tulos merkitsee sitä, että yhä useampi yritys ja työntekijä West Midlandsin alueella pystyy hyödyntämään näitä oikeuksia.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Bushill-Matthewsin mietinnön puolesta. Parlamentti on puoltanut äänestyksessään tehokkaiden ja varoittavien seuraamusten käyttöönottoa sellaisille työnantajille, jotka eivät noudata sääntöjä, ja parantanut näin työntekijöiden tilannetta kaikkialla EU:ssa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Uhkaava maailmanlaajuinen talouskriisi huomioon ottaen tämä direktiivi antaa työntekijöille entistä enemmän sananvaltaa työpaikkansa tulevaisuudesta. Siinä edellytetään eurooppalaisten yritysneuvostojen tarkistamista, mikä onkin tarpeen. Pidän direktiiviin sisällytettyjä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten neuvoja hyvinä, ja minusta on myös hyvä, että direktiiviä on tarkoitus päivittää siten, että siinä otetaan huomioon muutamat viimeaikaiset oikeustapaukset, jotka ovat lisänneet oikeusvarmuutta molempien osapuolten kannalta.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan kaikkea, mikä vahvistaa eurooppalaisten yritysneuvostojen työtä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Työnantajat käyttävät työntekijöiden osallistumista yritysneuvostojen toimintaan välineenä, jolla ne kontrolloivat työntekijöiden toimintaa työpaikalla.

Eurooppalaiset yritysneuvostot ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat keinoja lujittaa sosiaalista kumppanuutta ja ohjailla työväenliikettä.

Siitä syystä äänestimme eurooppalaisesta yritysneuvostosta annetun direktiivin uudelleenlaatimista koskevaa komission ehdotusta vastaan.

– Mietintö: Heide Rühle (A6-0410/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, puolsin äänestyksessä Heide Rühlen mietintöä yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta, koska se sisältää monia toimenpiteitä, jotka on suunniteltu helpottamaan asemarkkinoiden toimintaa.

Lisäksi yhteisön laajuisten säännösten käyttöönotto puolustuksen alalla poistaa sen vaaran, että yksittäistä jäsenvaltiota saatettaisiin syyttää väärin perustein laittomista asekuljetuksista. Kuten arvoisat jäsenet tietävät, muutamia jäsenvaltioita on syytetty väärin perustein siitä, että ne olisivat myyneet laittomasti aseita Georgiaan. Tämän alan yhteinen lainsäädäntö kaikille Euroopan unionin 27 jäsenvaltiolle voisi estää vastaavanlaiset tilanteet tulevaisuudessa.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kannatin jäsen Rühlen ehdotusta, joka on osa komission hyväksymää puolustuspakettia joulukuulta 2007. Ehdotus merkitsee sitä, että EU:hun on tarkoitus luoda avoimet puolustustarvikemarkkinat, korvata nykyiset 27 erillistä lupajärjestelmää sekä yhdenmukaistaa puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja jäsenvaltioiden välillä koskevat lupavaatimukset. Nykyisen valvontajärjestelmän muutos paitsi lisää avoimuutta, myös vahvistaa olemassa olevia käytäntöjä ja menettelyjä ja säästää samalla miljardeja järjestelmän noudattamisesta aiheutuvissa kustannuksissa. Tämänkaltainen hallinnollinen uudistus selkeyttää ja yksinkertaistaa menettelyjä ja vahvistaa sisämarkkinoita mutta säilyttää kuitenkin EU:n ulkopuolelle suuntautuvan viennin valvonnan. Kunkin jäsenvaltion määrittelemien yleis- ja yksittäissiirtolupien käyttöönotto takaa kohtuullisen tasapainon kansallisten ja yhteisön etujen kesken.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Yhteisön sisällä tapahtuvien puolustustarvikkeiden siirtojen yksinkertaistaminen ei ole neutraali prosessi. Sisämarkkinasääntöjen vahvistaminen alalla, joka on tähän asti kuulunut jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, on jälleen yksi askel kohti liittovaltiota. Se kasvattaa suurvaltojen valta-asemaa kansallisen itsenäisyyden kustannuksella. Vakavan kansainvälisen talouskriisin aikana EU:n puolustusteollisuuden keskittymän kehittäminen avaa uusia voittomahdollisuuksia suurille taloudellisille ryhmittymille ja vahvistaa EU:n sotilaallista toimintakykyä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa. Tavoitteena on varmistaa markkinoiden sekä rajallisten energiavarojen ja muiden kapitalistisen tuotantomenetelmän kannalta välttämättömien luonnonvarojen hallinta lisääntyneessä kansainvälisessä kilpailussa.

Meidän olisi valittava kokonaan toinen tie. Erityisesti meidän olisi pyrittävä vähentämään ydinaseiden ja tavanomaisten aseiden arsenaalia kaikkialla maailmassa, autettava konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa sekä pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että kansainvälistä oikeutta ja valtioiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.

Ihmiskunnan on valittava aseidenriisunta kilpavarustelun uudelleen käynnistämisen sijaan, johon tämä direktiiviehdotus tuntuu kannustavan. Siksi me äänestimme esitystä vastaan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan kannattaa vapaiden sisämarkkinoiden toteuttamista. Emme kuitenkaan katso, että EU:n tulisi säännellä Euroopan rajojen sisällä käytävän puolustukseen liittyvien tuotteiden kaupan valvontaa. Puolustukseen liittyviä tuotteita ei voida tarkastella samoista lähtökohdista kuin muita tuotteita ja palveluja. Vientipolitiikan tavoin tämän alan lainsäädännön tulisi olla kunkin yksittäisen jäsenvaltion päätäntävallassa. Jos rajat ylittävään yhteistyöhön on tarvetta, siitä tulisi päättää hallitustenvälisellä tasolla.

Koska Junilistan vastustaa ehdottomasti kaikenlaisia pyrkimyksiä sotilaallisten valmiuksien luomiseen Euroopan unionille, suhtaudumme komission ehdotukseen hyvin kriittisesti. Esittelijän ehdottama tarkistus ei myöskään paranna tilannetta. Junilistanin päätös äänestää mietintöä vastaan ei siis merkitse pelkkää kielteistä vastausta valiokunnan päätöslauselmalle, vaan myös selkeää vastalausetta kaikenlaiselle EU-yhteistyön militarisoinnille.

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (SV) Meidän mielestämme puolustusteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä Euroopan komission strategia on täysin väärillä raiteilla. Se on taas yksi askel kohti EU:n sotilaallista yhteistyötä, jonka tavoitteena on yhteisen puolustuksen luominen. Vastustamme periaatteessa kaikkea tällaista kehitystä. Haluamme turvata itsenäisen ulkopolitiikan, joka on vapaa sotilaallisista liittoumista.

Kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien turvaamista ei mainita lainkaan komission ehdotuksessa. Meidän mielestämme rauha, demokratia ja ihmisoikeudet ovat tärkeämpiä kuin uusien puolustustarvikemarkkinoiden luominen. Tämä on myös turvallisuuspolitiikkaan vaikuttava alue. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan Ruotsilla on tällä alalla päätösvalta. Tässä kohtaa katsomme komission lainsäädäntöehdotuksen olevan EU-sopimuksen vastainen. Edellä mainituista syistä äänestämme ehdotusta vastaan.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ehdotus direktiiviksi yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta on osa EU:n yleisiä militarisointipyrkimyksiä, jotka palvelevat sen aggressiivisia ruohonjuuritason vastaisia suunnitelmia.

Tämä nimenomainen ehdotus ja siihen liittyvä mietintö on suunniteltu vähentämään entisestään jäsenvaltioiden mahdollisuuksia suunnitella omaa puolustuspolitiikkaansa itsenäisesti sekä vahvistamaan EU:n puolustusteollisuutta vähentämällä sen tuotteiden liikkumisen ja myynnin tiellä olevia hallinnollisia esteitä, jolloin alan yritykset saavat yhä vahvemman valta-aseman EU:n yhteismarkkinoilla ja parantavat kilpailukykyään maailmanmarkkinoilla syrjäyttäen tieltään pienet ja keskisuuret yritykset, niin kuin mietinnössäkin todettiin.

Tämä ehdotus osoittaa jälleen EU:n todellisen, sotaisan luonteen ja tekee selväksi sen, että meidän on tehtävä pesäero sen politiikkaan ja ruohonjuuritason vastaisiin rakenteisiin ja jatkettava taisteluamme ruohonjuuritason vallan saavuttamiseksi, jotta maamme voi päättää itse, minkä tyyppisiä aseita se hankkii ja mistä, ja tehdä päätöksensä yksinomaan todellisen puolustustarpeensa perusteella eikä EU:n ja Naton aggressiivisten suunnitelmien tai suurten eurooppalaisten ja amerikkalaisten aseteollisuuden yritysten etujen mukaisesti.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) En halua aseiden sisämarkkinoita. Kaikkien maiden on pystyttävä halutessaan pysäyttämään aseiden tuonti ja vienti. Aseiden esteetön vienti ei saa olla mahdollista, ei edes EU:n sisällä. Valitettavasti hävisimme äänestyksen asiaa koskevasta tarkistuksesta. Siitä syystä äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä, sillä mietinnössä oli myös hyviä kohtia, kuten tehostettu valvonta, jonka tarkoituksena on estää vientiä kolmansiin maihin, sekä avoimuuden lisääminen ja valtioista riippumattomien järjestöjen ja muiden tahojen tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen.

– Mietintö: Matthias Groote (A6-0329/2008)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kannatan jäsen Grooten mietintöä moottoriajoneuvoja ja moottoreita koskevasta, päästöjen hillitsemiseen tähtäävästä asetuksesta, sillä se on yksi keino parantaa ilmanlaatua kaikkialla Euroopassa sekä torjua ilmastonmuutosta. Rekkoja, kuorma-autoja ja linja-autoja koskevien yhteisön laajuisten teknisten säännösten käyttöönotto on tehokas keino estää saastumista. Ehdotettu typen oksidien vähentäminen 80 prosentilla ja hiukkasmassan 66 prosentilla merkitsee huomattavaa edistystä ja tuo meidät lähemmäs Yhdysvalloissa vastaaville arvoille määriteltyä tasoa. Mietinnöllä selkeytetään myös lainsäädäntöjärjestelmää, kun direktiivit korvataan suoraan sovellettavilla asetuksilla. EU:n päästökauppajärjestelmää käsittelevänä esittelijänä olen liiankin hyvin tietoinen niistä toimista, joita ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan; tässä mietinnössä ehdotettu määräysten yhdenmukaistamisen ja päästöjen vähentämisen yhdistelmä saa täyden tukeni.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin moottoriajoneuvojen ja moottoreiden tyyppihyväksyntää käsittelevän Matthias Grooten mietinnön puolesta, koska katson, että moottoriajoneuvojen ilmansaastepäästöjä rajoittavien yhteisten sääntöjen luominen auttaa merkittävästi ympäristön suojelussa ja takaa samalla EU:n sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan.

Yhdyn esittelijän ehdotukseen, jossa suositellaan tiukkojen (Euroopan komission ehdotustakin tiukempien) raja-arvojen käyttöönottoa hiukkaspäästöille, jotta taataan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso, etenkin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen osalta.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kannatan raskaiden hyötyajoneuvojen rakentamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista, koska katson sen olevan paras tapa estää jäsenvaltioita soveltamasta erilaisia normeja sekä paras keino suojella ympäristöä.

Yhteisön yleinen tyyppihyväksyntäjärjestelmä on olemassa siksi, että sillä taataan sisämarkkinoiden toiminta, jolle, muistakaamme se, on ominaista, että sisärajoja ei ole ja tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman liikkuvuus on vapaata. Meidän on päivitettävä normeja ja tiukennettava niitä, jotta kaikki jäsenvaltiot varmistavat, että niissä valmistetaan vähemmän saastuttavia raskaita hyötyajoneuvoja ja että näiden ajoneuvojen korjausta ja huoltoa koskevaa tietoa on saatavilla standardoidussa muodossa.

Mitä ilmastonmuutoksen torjuntaan tulee, EU on osoittanut suurta halukkuutta toimia tiennäyttäjänä. Tämä mietintö on yksinkertaisesti yksi keino torjua ympäristövahinkoja. Asetuksen keskeisin sisältö on haitallisten hiilimonoksidi-, hiilivety-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen raja-arvojen tiukentaminen entisestään, ja se parantaa varmasti ilmanlaatua Euroopassa.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Tänään hyväksytyssä mietinnössä ehdotetaan yhdenmukaistettujen teknisten säännösten käyttöönottoa raskaille hyötyajoneuvoille sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan takaamiseksi.

Erityisesti on otettu käyttöön säännöksiä, joilla taataan ympäristönsuojelun korkea taso määräämällä raja-arvot haitallisille hiilimonoksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöille.

Korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin pääsystä säädetään samaan tapaan kuin Euro 5 ja Euro 6 -luokassa.

Tämä on erityisen tärkeää siksi, että sillä taataan itsenäisille toimijoille standardoitu pääsy ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin. Itsenäisille korjaamoille toimitettavien tietojen tulee olla yhdenmukaisia valtuutettujen jälleenmyyjien ja korjaamojen käytössä olevien tietojen kanssa. Tällaisten säännösten ansiosta itsenäisten toimijoiden on helpompi suorittaa korjauksia. Näin säännöllisten huoltopalvelujen saatavuus paranee. Markkinoilla perittävistä hinnoista tulee kilpailukykyisempiä.

Teknisten tietojen saatavuus merkitsee epäilemättä myös sitä, että kaikista teillä liikkuvista ajoneuvoista tulee entistä turvallisempia ja vähemmän ympäristöä kuormittavia riippumatta siitä, missä ne on huollettu.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Grooten mietinnön puolesta ja suhtaudun myönteisesti Euroopan laajuisiin toimiin raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä mietintöä, joka sisältää rekkoja, kuorma-autoja ja linja-autoja koskevat yhdenmukaiset tekniset säännökset, joita niiden on noudatettava saadakseen tarvittavan tyyppihyväksynnän. Mietinnön mukaan hiukkasmassan raja-arvon on määrä laskea 66 prosenttia ja typen oksidien raja-arvon 80 prosenttia. Kannatan tätä mietintöä, koska siinä on onnistuttu löytämään sopiva tasapaino hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja muiden päästövähennysten kesken. Ehdotus sisältää useita toimenpiteitä, jotka liittyvät uusien autojen korjaamiseen tarvittavien tietojen saatavuuteen ja joiden tarkoituksena on taata tehokas kilpailu korjausmarkkinoilla, jotta pienyritykset eivät kärsisi mietinnön seurauksena.

– Mietintö: Stavros Arnaoutakis (A6-0477/2008)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistanin mandaatti Euroopan parlamentissa perustuu äänestäjille annettuun lupaukseen siitä, että teemme työtä julkisen valvonnan lisäämisen ja EU:n rahoitusvarojen järkevän hallinnoinnin puolesta. Nyt neuvosto ehdottaa, että arvoltaan alle miljoonan euron suuruiset ja Euroopan aluekehitysrahaston, koheesiorahaston tai Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamat EU-hankkeet jätettäisiin jatkossa valvonnan ja tarkastusten ulkopuolelle. Sitä on täysin mahdotonta hyväksyä.

Ymmärrämme kyllä, että hallinnollisen rasituksen on oltava kohtuullisessa suhteessa rahasummien suuruuteen. Suhtaudumme kuitenkin kriittisesti siihen, että neuvosto ehdottaa tällaisen porsaanreiän jättämistä EU:n varojen väärinkäytölle. Edellä mainituista syistä Junilistan on päättänyt äänestää mietintöä vastaan.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet, että niillä on ollut vaikeuksia 55 artiklan soveltamisessa. Suurimpana ongelmana ovat suhteettomat hallinnolliset rasitteet verrattuna kyseessä oleviin rahamääriin sekä merkittävä riskitekijä ohjelmien toteutuksessa.

Siksi puolsin äänestyksessä tätä ehdotusta, jonka tavoitteena on muuttaa ja yksinkertaistaa kyseistä artiklaa ja joka pitää sisällään vain kaksi kohtaa: ESR:n osarahoittamien toimien jättäminen 55 artiklan säännösten soveltamisalan ulkopuolelle ja sen kynnysarvon vahvistaminen, jonka alittavat EAKR:n tai koheesiorahaston osarahoittamat hankkeet jätetään samojen säännösten soveltamisalan ulkopuolelle niin tukikelpoisten enimmäismenojen laskennan kuin seurannan osalta. Muita 55 artiklan säännöksiä ei muuteta.

– Mietintö: Giuseppe Gargani (A6-0483/2008)

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani kannatamme Euroopan parlamentin tiloissa Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa työskentelevien valtuutettujen avustajien palvelussuhteen ehtoja koskevia parannusehdotuksia, ja pidämme avustajien ohjesääntöä periaatteessa tarpeellisena.

Olemme kuitenkin huolissamme siitä, että ohjesääntö on edelleen useilta tärkeiltä kohdiltaan liian epämääräinen, ja olisimme halunneet lisää selkeyttä useisiin sääntöihin. Esimerkkeinä voidaan mainita EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten rekrytointi, toista kieltä koskeva vaatimus sekä ehdotetut palkkaluokat.

Näiden ongelmakohtien vuoksi äänestimme tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, monen vuoden työn jälkeen olemme tänään kaikkien tyytyväisyydeksi hyväksymässä säädöstä, joka on suunniteltu vaikuttamaan merkittävästi työhön yhteisön toimielimissä.

Erityisesti haluaisin korostaa parlamentin avustajia koskevien uusien sääntöjen positiivista luonnetta; niiden kantavana ajatuksena on avoimuus ja tasapaino, mutta ne jättävät kuitenkin lopullisen harkintavallan parlamentin jäsenille. Tämä on merkittävä edistysaskel ja antaa samalla myönteisen viestin muulle maailmalle.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Puolsin äänestyksessä ehdotusta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta, koska paikallisten avustajien sopimuksia hallinnoivat jatkossa maksuasiamiehet, joiden tehtävänä on varmistaa, että kullekin parlamentin jäsenelle myönnettyä avustajien palkkaamiseen tarkoitettua määrärahaa hallinnoidaan tehokkaasti. Näin tehdään loppu epävarmuudesta ja epäselvyyksistä, jotka ovat saaneet osakseen kritiikkiä.

Jäsenten valtuutettuihin avustajiin sen sijaan sovelletaan henkilöstösääntöjen ja tarkemmin sanottuna Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen piiriin kuuluvia erityissäännöksiä. Asetusehdotus, jonka komissio jätti Martine Rouren johtaman Euroopan parlamentin puhemiehistön työryhmän havaintojen pohjalta käytyjen neuvottelujen jälkeen on luonteeltaan poikkeuksellinen ja myös hyvin monimutkainen ja monilta kohdiltaan varsin vaikeaselkoinen. Nämä näkökohdat on otettu huomioon mietinnössä, ja niistä käytiin pitkä ja yksityiskohtainen keskustelu oikeudellisten asioiden valiokunnassa.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja käsittelevän Giuseppe Garganin mietinnön puolesta, koska katson, että ehdotus uuden, erityisesti Euroopan parlamenttia koskevan henkilöstökategorian käyttöönotosta selkeyttää ja parantaa parlamentin jäsenten avustajien tämänhetkistä tilannetta ottaen kuitenkin samalla huomioon heidän tehtäviensä erityisluonteen. Ehdotus siis koskee niitä parlamentin avustajia, jotka työskentelevät jossakin Euroopan parlamentin kolmesta toimipisteestä (Brysselissä, Strasbourgissa tai Luxemburgissa).

Tähän uuteen sopimusjärjestelmään sisältyy erityisjärjestely, jonka mukaan avustajat palkataan jatkossa Euroopan parlamentin kanssa tehtävillä suorilla sopimuksilla. Uutta sopimusjärjestelmää tarvitaan varmistamaan tasa-arvon, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden noudattaminen sopimuksia laadittaessa sekä takaamaan oikeusvarmuus näiden työntekijöiden kannalta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Äänestimme parlamentin jäsenten avustajien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta laadittua mietintöä vastaan. Meillä ei ole kerta kaikkiaan mitään sitä vastaan, että Euroopan parlamentissa työskenteleville avustajille taataan kohtuulliset palkat ja työehdot. Olemme kuitenkin aivan yhtä haluttomia siirtämään parlamentin jäsenten avustajia "EU:n veroparatiisiin" kuin olemme siirtämään parlamentin jäseniä EU:n palkkausjärjestelmään, jossa maksetaan edullisempaa EU-veroa.

Sekä parlamentin jäsenten että heidän avustajiensa on oltava kiinni oman maansa todellisuudessa. Palkan ja etuuksien tulee vastata jäsenvaltioiden, tai avustajien tapauksessa työ- ja asuinpaikan tavanomaisia työehtoja. Parlamentin jäseniä tai heidän avustajiaan ei pidä eristää "EU-kuplaan", jonka korkea palkkataso ja houkuttelevat etuudet ovat kaukana niiden kansalaisten todellisuudesta, joita heidän olisi tarkoitus edustaa.

Tästä syystä olemme äänestäneet tätä avustajien ohjesääntöä koskevaa ehdotusta vastaan. Meille se on periaatekysymys, jolla ei ole mitään tekemistä avustajien taloudellisen tilanteen kanssa sinänsä.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Tänään hyväksytty mietintö auttaa parantamaan jossakin parlamentin kolmesta toimipaikasta tehtäviään hoitavien parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien palvelussuhteen ehtoja. Sekä avustajat itse että parlamentin jäsenet ovat jo pitkään odottaneet sen sisältämiä muutoksia. Mietinnössä tehdään ero paikallisten avustajien ja parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien välille viimeksi mainitun ryhmän työn erityisluonteen vuoksi.

Selkeästi laaditun avustajien ohjesäännön mukaan parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat nauttivat vastedes monista sellaisista etuoikeuksista, jotka on tähän asti varattu yksinomaan muiden EU:n toimielinten virkamiehille. Tärkeimpiä niistä ovat säännökset, jotka poistavat tarpeettoman epävarmuuden esimerkiksi siitä, mihin verot, terveydenhuolto tai sosiaalivakuutus tulee maksaa. Lisäksi ohjesääntö tekee lopun avustajien palkkaukseen liittyvistä epäselvyyksistä. Avustajat luokitellaan palkkaluokkiin, ja palkat määritellään selkeästi.

Ohjesääntö hyödyttää myös parlamentin jäseniä. Parlamentin jäsenten ja heidän avustajiensa työ ja keskinäinen suhde perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Ohjesääntö ei rajoita jäsenten oikeutta valita vapaasti avustajat, joiden kanssa haluavat työskennellä. Se ei näin ollen vaaranna Euroopan parlamentin jäsenten itsenäisyyttä tehtäviensä hoidossa.

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Parlamentin jäsenten avustajia ("muita virkamiehiä") koskevat uudet yhdenmukaistetut säännöt eivät ole pohjoismaalaisen työntekijän näkökulmasta tyydyttäviä. Me katsomme, että uudet säännöt heikentävät sosiaalisia normeja muun muassa perhe-etuuksien ja sairaan lapsen hoidosta maksettavien sosiaalietuuksien osalta. Vakavia ongelmia liittyy myös siihen, miten uudet säännöt vaikuttavat eläkeoikeuksiin, työttömyyskorvauksiin ja työntekijöiden irtisanomissuojaan.

On kuitenkin syytä muistaa ehdotuksen tausta. Sääntelemättömillä sopimuksilla Euroopan parlamentissa työtä tekevät avustajat ovat vakavissa ongelmissa. He työskentelevät joskus aivan kamalissa olosuhteissa. Tämä uusi asetus tekee siitä lopun. Me äänestimme ehdotuksen puolesta solidaarisuuden osoituksena ahneiden parlamentin jäsenten/työnantajien hyväksikäyttämiä avustajia kohtaan.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Olen tänään äänestänyt Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja käsittelevän Garganin mietinnön puolesta.

Mietinnössä tehdään ero paikallisten avustajien ja parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien välille.

On tehtävä selväksi, että parlamentin jäsenen tai jäsenten palveluksessa työskentelevillä valtuutetuilla avustajilla on erityisiä velvollisuuksia ensin mainittuja kohtaan juuri siksi, että suhde perustuu keskinäiselle luottamukselle.

Tämä erottaa jäsenten valtuutetut avustajat muista EU:n virkamiehistä, joiden työsuhde perustuu avoimuuteen, objektiiviseen arviointiin ja toimielimiin kohdistuvaan lojaalisuuteen.

Avustajien erityisaseman ei kuitenkaan pidä katsoa antavan parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille erityisoikeutta tai suoraa pääsyä Euroopan yhteisöjen virkamiesten virkoihin tai muun henkilöstön toimiin.

Se että parlamentti hyväksyi kyseisen mietinnön, merkitsee sitä, että vuonna 2009 alkavasta seuraavasta vaalikaudesta lähtien kaikkiin parlamentin jäsenten palkkaamiin valtuutettuihin avustajiin sovelletaan yhteisöjen virkamiesten sosiaali- ja veroehtoja.

– Mietintö: Simon Busuttil (A6-0446/2008)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Vetoomusvaliokunnan jäsenenä pidän kollegani Simon Busuttilin mietintöä yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavista käytännöistä tervetulleena. Nuo yritykset ovat inhottavia loisia, jotka kiusaavat unionin pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Yrityshakemistoyhtiö lähestyy tavallisesti postitse yrityksiä ja pyytää niitä antamaan tai päivittämään yrityksen nimi- ja yhteystiedot samalla kun antavat valheellisesti ymmärtää, että tiedot laitetaan ilmaiseksi yrityshakemistoon. Yhteyshenkilönä on usein yrityksen nuorempi työntekijä.

Myöhemmin käykin ilmi, että yritykset ovat tahtomattaan allekirjoittaneet sopimuksen, jolla ne sitoutuvat noin 1 000 euron vuosimaksusta olemaan mukana yrityshakemistossa vähintään kolmen vuoden ajan.

Ne yli 400 vetoomusta, jotka parlamentti on vastaanottanut pienyrityksiltä, kertovat siitä psyykkisestä stressistä, syyllisyyden- ja häpeäntunteista ja turhautumisesta sekä rahanmenetyksistä, joita näiden huijareiden toiminta on aiheuttanut. Mietinnössä pidetään myönteisenä Itävallan kaltaisten jäsenvaltioiden toimia tällaisten menettelyjen estämiseksi. Mietinnössä vaaditaan, että komissio ja muut 26 jäsenvaltiota seuraavat Itävallan esimerkkiä ja kitkevät tällaisten huijareiden toiminnan.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet äänestää tämän Euroopan parlamentin mietinnön puolesta. Suhtaudumme kuitenkin varauksella 13 kohdassa esitettyyn ehdotukseen direktiivin 2005/29/EY soveltamisalan laajentamisesta.

On hyvä, että mietinnössä nostetaan esiin Itävalta ja Belgia hyvinä esimerkkeinä työstä, jota ne ovat tehneet harhaanjohtavien yrityshakemistoyhtiöiden kitkemiseksi. Meidän mielestämme saattaisi riittää, että EU nostaisi nämä maat esiin hyvinä esimerkkeinä. Jäsenvaltioiden lainsäätäjät ovat varmasti kyllin päteviä huomatakseen muilta mailta saadut hyvät esimerkit ja tehdäkseen itse omat päätöksensä uudesta lainsäädännöstä, jolla voidaan puuttua tämän alan ongelmiin kyseisessä jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden välinen institutionaalinen kilpailu on ratkaisevan tärkeää tässä mietinnössä käsitellyn kaltaisten ongelmien ratkaisemisessa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Yritykset eri puolilla Eurooppaa ovat joutuneet sellaisten European City Guides -yrityshakemiston kaltaisten huijausten uhreiksi. Lainsäädännölliset toimet näiden huijausten ehkäisemiseksi ovat välttämättömiä, ja Busuttilin mietintöä on näin ollen syytä pitää tervetulleena.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta vastauksena niihin lukuisiin huolestuneisiin yhteydenottoihin, joita olen saanut äänestäjiltäni yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtaviin käytäntöihin liittyen. Monet yritykset, etenkin skotlantilaiset pienyritykset, ovat kärsineet taloudellisesti, ja niitä on ahdisteltu ja uhkailtu oikeustoimilla. Tämä mietintö lisää tietoisuutta tästä asiasta, jotta harvemmat yritykset joutuisivat huijauksen kohteeksi. Mietinnössä vaaditaan EU-maita kiristämään kansallista lainsäädäntöään ja varmistamaan, että harhaanjohtavaa mainontaa ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanoa valvotaan riittävällä tavalla. Kannatan tätä mietintöä, koska siinä kehotetaan komissiota tehostamaan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon seurantaa ja kiristämään lainsäädäntöä, jos sillä ei ole riittävästi tehoa huijausten lopettamiseksi.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin Busuttilin mietinnön hyväksymistä, koska siinä vaaditaan komissiota tiukentamaan nykyistä EU:n lainsäädäntöä, jolla suojellaan yrityksiä ja yksityishenkilöitä harhaanjohtavalta mainonnalta.

Tämän mietinnön täytäntöönpano antaa jäsenvaltioiden viranomaisille mahdollisuuden ryhtyä toteuttamaan yhteisiä toimia yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavien menettelyjen leviämisen estämiseksi ja ottamaan käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla yrityshakemistoyhtiöiden liiketoiminta lopetetaan ja mahdollistetaan niiden rankaiseminen, jotka harjoittavat tätä toimintaa. Mietinnössä myös taataan se, että huijausten uhreilla, jotka ovat yleensä pk-yrityksiä, on käytettävissään asianmukainen oikeuskeino, jonka avulla harhaanjohtavan mainonnan perusteella tehdyt sopimukset voidaan kumota tai lakkauttaa ja uhrit voivat saada korvausta sopimusten perusteella maksetuista summista

Olen saanut lukuisia kirjeitä romanialaisilta yrityksiltä, jotka ovat joutuneet tämänkaltaisten huijausten uhreiksi. Busuttilin mietinnön hyväksyminen lisää yleistä tietoisuutta tästä asiasta, ja toivon, että se sen vuoksi pienentää tällaisten käytäntöjen uhriksi joutuvien yritysten määrää.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen siitä, että Euroopan parlamentti on tänään ryhtynyt toimiin European City Guiden petollisten menettelyjen torjumiseksi. Monet skotlantilaiset äänestäjäni ovat joutuneet tämän huijauksen uhreiksi ja saaneet maksettavakseen laskuja palvelusta, jota eivät ole tilanneet. Nämä tavallisiin ihmisiin kohdistuvat harhaanjohtavat myyntitekniikat ovat väärin, ja ne on lopetettava. Vetoomusvaliokuntaa on syytä onnitella aiheen nostamisesta tämän päivän asialistalle.

  Glenis Willmott (PSE), kirjallinen. − (EN) Puolsin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa käsitellään on European City Guiden kaltaisten yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavan mainonnan lopettamista. Parin viime vuoden aikana olen saanut runsaasti yhteydenottoja erilaisilta pienyrityksiltä eri puolilta East Midlandsia, Nottinghamista Northamptoniin. Nämä yritykset ovat joutuneet selkeän huijauksen kohteeksi. Kannatan ehdottomasti eurooppalaisen mustan listan laatimista sekä toimia harhaanjohtavan mainonnan lopettamiseksi.