Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 16. joulukuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

9. Ilmastonmuutos ja energia (alustuspuheenvuorot)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies.(EN) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat ilmastonmuutoksesta ja energiasta.

 
  
MPphoto
 

  Jean-Louis Borloo, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisat ryhmäpuheenjohtajat, puhemiehet, esittelijät ja parlamentin jäsenet.

Palaan luoksenne vain muutamia viikkoja edellisen keskustelumme ja etenkin sen tärkeän tilaisuuden jälkeen, kun parlamentti ja neuvosto saivat komission valvovan silmän alla aikaan luottamuksen, jonka avulla voimme yksimielisesti kartoittaa mekanismeja (kuten presidentti Sarkozy totesi tänä aamuna), joilla 27 jäsenvaltion taloudet saadaan sidottua kestävän kehityksen mukaiseen talouteen, vähentämään hiilidioksidipäästöjä, valmistelemaan Kööpenhaminan kokousta sekä parantamaan ja valmistamaan talouksiemme kilpailukykyä tulevalle vuosisadalle.

Palaan luoksenne Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen. Kokouksessa tehtiin yksimielinen päätös, joten emme ole mielestäni pettäneet luottamusta, joka syntyi välillemme useiden ja moninaisten sekä ainutlaatuisten kolmikantaneuvottelujen ansiosta. Viittaan nyt viime viikonlopun neuvotteluihin tietyistä direktiiveistä. Olen myös sitä mieltä, että verrattuna kuukauden takaiseen tapaamisemme ristiriidat on nyt helppo tunnistaa.

Ristiriitoja ei ole, jos Kööpenhamina osoittautuu menestykseksi. Jos Kööpenhaminassa ei onnistuta, eli jos vain Eurooppa sitoutuu, tilanne on arvioitava uudelleen. Teollisuudelta vaadittaviin ponnisteluihin kuuluu ympäristötehokkaiden tekniikoiden kilpailukyvyn lisääminen.

Toinen arvioitava asia koskee solidaarisuutta ja kolmas energiaa. Energia ja energiatuet ovat tämän paketin runkona muun muassa uusiutuvan energian ja autojen ohella.

Tältä osin uskon, että me kaikki voimme vilpittömästi hyväksyä siirtymäjakson myöntämisen talouksille, jotka tuottavat eniten hiiltä, kun tiedämme, kuinka vaikeita siirtymäkaudet ovat sosiaalisessa mielessä. Meillä on kokemusta niiden monimutkaisuudesta monessa maassa, kuten Belgiassa ja Ranskassa Nord-Pas-de Calais’n alueella. Mikään oleellinen ei ole muuttunut. Siirtymäkausi on olemassa, ja sen rahoituksen varmistaa lisääntynyt solidaarisuus.

Neuvostossa viime viikolla käyty ainoa todellinen keskustelu ei koskenut lainkaan sitä, mistä saan lukea ja kuulla täällä, vaan sitä tosiasiaa, että kaksi prosenttia tuesta menee kokonaisuudessaan ja suoraan unioniin viimeksi liittyneille maille, toisin sanoen maille, joilta vaaditaan eniten siirtymäajanjaksolla. Juuri tämä tuki oli erityisen silmiinpistävää.

Muulta osin olette varmasti tietoisia eri valiokuntien ja esittelijöiden työn tuloksena syntyneistä teksteistä, jotka on jaettu jo kauan aikaa sitten. Polttoaineen laadun osalta teksti on komission tekstiä kunnianhimoisempi. Uusiutuvan energian kohdalla se on yleisesti ottaen komission tekstin mukainen. Työn jakamisessa tekstit ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta identtiset. Autojen hiilidioksidipäästöjen osalta teksti on hieman komission tekstiä rajoittavampi pitkällä aikavälillä.

Toimenpidepaketin (sellaisena kuin se on esitettynä) ja maaliskuisen Eurooppa-neuvoston tavoitteiden välistä tasapainoa on noudatettu täsmälleen. Parhaillaan käydään maailmanlaajuisia neuvotteluja. Eurooppalaisten ryhmä, Euroopan manner tai ainakin unioni on ensimmäinen maailmanlaajuinen organisaatio, jossa on otettu käyttöön selkeästi määriteltyjen tavoitteiden ja soveltamismetodien järjestelmä, jonka puitteissa voidaan arvioida vuosittain sekä ala- ja direktiivikohtaisesti direktiiviemme nojalla tehtyjä muutoksia komission ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen valvonnassa.

Uskon, että meillä on nyt suunnitelma perusteelliselle muutokselle, jota voidaan arvioida ja joka on sitova ja sopusoinnussa tavoitteidemme ja päämääriemme kanssa. Kolmikantaneuvottelut mahdollistivat mielestäni sen, että se, mihin pääsimme neuvostossa viime viikolla, on sopusoinnussa Euroopan tavoitteiden kanssa. Euroopan tehtävänä on johtaa keskusteluja Kööpenhaminassa ja alkaa valmistella sekä komission että Tšekin tasavallan ja Ruotsin johdolla yhdessä isäntämaa Tanskan kanssa tätä tärkeää koko ihmiskunnan asioita käsittelevää kokousta.

Tämän halusin teille sanoa johdantona, hyvät kuulijat. Lisäisin vielä, että parlamentin työ on ollut todella valtti, ei vain hallitusten painostamisen välineenä, kuten olen kuullut väitettävän, vaan yksinkertaisesti siksi, että työ on ollut yleisesti ottaen laadukasta.

Olette voineet panna merkille, että esimerkiksi hiilen talteenottoa ja varastointia koskevassa kysymyksessä, joka on hyvin lähellä Daviesin sydäntä, neuvosto jousti viime hetkellä lähestyäkseen mahdollisimman paljon esitettyjä toiveita.

Tämä on siis saatu aikaan. Keskusteluun on jätetty kuusi tekstiä. Olemme luonnollisesti käytettävissänne mahdollisia lisäselvennyksiä varten.

 
  
MPphoto
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä päivä ja huominen ovat niitä harvoja tilaisuuksia, jolloin poliitikot voivat tehdä historiaa. Energia- ja ilmastopaketti, josta äänestätte huomenna, on käännekohta lainsäädännössä, joka on tärkeä paitsi Euroopan unionille myös kansainväliselle työlle ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja sillä on seurauksia sekä unionissa että kansainvälisesti.

Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Ranskaa sen omistautumisesta ja työstä kompromissin saavuttamiseksi, mutta haluan osoittaa vilpittömät kiitokseni ennen kaikkea myös Euroopan parlamentille työstä, jota se on tehnyt koko tämän ajan, sekä kaikille puolueryhmille ja esittelijöille. Kaikki ovat tuoneet rakentavan panoksensa kompromissin tuomiseksi tasolle, jonka ansiosta huominen äänestys näyttää lupaavalta.

Vaikka huolenaiheita on ollut paljon (ehdotuksia tehtiin paljon, ja monet niistä myös hyväksyttiin) ja vaikka kaikki tuntevat pienoista tyytymättömyyttä, se ei tarkoita mielestäni sitä, ettei paketti olisi tasapuolinen ja kunnianhimoinen. Se on kyllä kunnianhimoinen, tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja täyttää ympäristötavoitteen unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Paketin rakenne on siis sama kuin ehdotuksessamme, eikä sen ympäristöosaan ole tehty lainkaan muutoksia, samoin kuin ei ole tehty myöskään eri osapuolten väliseen tasapuoliseen vastuunjakoon.

Käsiteltävänänne oleva paketti sisältää joukon maailman kunnianhimoisimpia toimenpiteitä. Vasta viime aikoina maailmalla on liikkunut huhuja siitä, että pakettiamme aiotaan matkia muuallakin, mikä on hyvin rohkaisevaa.

Euroopan unionilla on johtoasema ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, ja hyväksymällä huomisessa äänestyksessä tämän paketin vahvistamme kansainvälistä rooliamme tässä taistelussa ja varmistamme sen, että maamme todella hyötyvät vähähiiliseen talouteen varhain siirtymisen eduista.

Euroopan unioni on maailman ensimmäinen alue, jolla päästöjä on vähennetty. Aiomme täyttää Kioton pöytäkirjan tavoitteet, jotka on asetettu sekä 15 että 27 jäsenvaltion EU:lle, ja aiomme saavuttaa 8 prosentin vähentämistavoitteen. Uusien jäsenvaltioiden ponnistelujen ansiosta voimme jopa ylittää tuon 8 prosentin tavoitteen 27 jäsenvaltion EU:ssa.

Olemme maailman ainoa alue, jolla on käytössä päästökauppajärjestelmä, joka toimii hyvin ja jossa hiilelle on asetettu hinta. Vain Euroopan unionissa investoidaan eniten kehitysmaihin ja puhtaisiin kehittämishankkeisiin, jotka ovat hyödyllisiä paitsi siksi, että saamme kunnian kehitysmaihin tehdyistä investoinneista myös siksi, että vähennämme maailmanlaajuisia kasvihuonepäästöjä ja edistämme teknologian siirtoa kehitysmaihin, joihin teemme investointeja ja luomme siten työpaikkoja.

Euroopan unionissa investoidaan eniten maailmassa tutkimukseen, ja tulevaisuudessa nuo investoinnit vain kasvavat pakettimme ja Borloon aiemmin mainitseman toimenpiteen ansiosta (300 miljoonan hiilidioksiditonnin päästökaupasta saatavat noin 9 miljardin tulot investoidaan edelleen). Euroopan unioni on maailman ainoa alue, jolle asetetaan yksipuolinen 20 prosentin vähennystavoite hyväksymällä paketti huomenna, ja johtajamme ovat vahvistaneet 30 prosentin vähennystavoitteen, joka on tarpeen ilmastonmuutoksen tehokkaaksi torjumiseksi (tuoreiden tieteellisten tietojen mukaan ei edes tämä 30 prosenttia olisi riittävä).

Paketin hyväksyminen huomisessa äänestyksessä ei merkitse vain edistysaskelta vaan todellista harppausta eteenpäin ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, ja voimme siten toimia esimerkkinä muille maailman maille ja alueille. Jotkut ovat jo seuranneet esimerkkiämme. Australia ilmoitti eilen omasta ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävästä toimenpidepaketistaan. Se ei ole yhtä kunnianhimoinen kuin meidän mutta silti hyvin tärkeä. Australia on asettanut yksipuolisen tavoitteen esittäessään päästökauppajärjestelmää, jolla on hyvin kunnianhimoiset keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet. Australia on korostanut olevansa valmis tekemään yhteistyötä kanssamme kansainvälisen sopimuksen aikaan saamiseksi Kööpenhaminassa. Kaikki tietävät jo tulevan presidentin Obaman asettamat keskeiset tavoitteet, joita ovat energiavarmuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ja jotka hän toisti jälleen eilen.

Euroopan unioni johtaa eri asiakirjojen ja tutkimusten tekemisessä, ja niistä voi olla paljon hyötyä ensi vuoden neuvotteluissamme. Poznańissa kävi viime viikolla selväksi, että maailman maat ovat valmiita tekemään ensi vuonna lujasti työtä kunnianhimoisen kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi Kööpenhaminassa. Myös Euroopan unioni edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista laatimalla tutkimuksia tämän sopimuksen sisällöstä, peruselementeistä ja rakenteista sekä rahoitustavoista.

Paketista käydyssä keskustelussa nostettiin esiin useita huolenaiheita. Ne koskivat muun muassa hiilen "vuotamista" muualle, missä on kyse hiili-intensiivisen teollisuuden siirtymisestä lähinnä päästökauppajärjestelmän puitteissa maihin, joissa hiilidioksidipäästöille ei aseteta rajoituksia, jolloin päästöt jatkuvat näissä maissa, joissa ei ole lainkaan rajoituksia (myös Euroopan unioni kärsii tästä työpaikkojen menetyksinä).

Huolestuneita olivat jäsenvaltiot, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia hiilikaupasta energia-alalla, ja jotkin maat olivat huolissaan vastuunjakoa koskevan ehdotuksen joustavuudesta. Kompromissin ansiosta kaikki nämä huolenaiheet voidaan ottaa huomioon. Teollisuuden pitkäaikainen ennustettavuus on taattu, maksuttomia päästöoikeuksia myönnetään ja myös kilpailukykyasia ratkaistaan. Samaan aikaan on syytä korostaa, että kyseiset teollisuudenalat tekevät kuitenkin oman osansa Euroopan unionin päästöjen vähentämiseksi, koska ne ovat mukana päästökauppajärjestelmässä ja niiden on noudatettava parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden kriteereitä. Näin ollen myös nämä teollisuudenalat vähentävät päästöjä.

Saanen palata energia-alan päästökauppaan, koska olen kuullut paljon valituksia ja tyytymättömyyttä siitä, että olemme antaneet joillekin jäsenvaltioille oikeuden jäädä energia-alan päästökaupan ulkopuolelle. Ensinnäkin on syytä korostaa, että tämä vaihtoehto on todellakin annettu jäsenvaltioille, jotka ovat olleet hyvin huolissaan ehdotuksemme sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on otettava huomioon näiden maiden huolenaiheet, ja niin me myös teimme. Ne eivät kuitenkaan mielestäni tule ajan mittaan käyttämään tätä mahdollisuutta siitä yksinkertaisesta syystä (tämä koskee varsinkin maita, joissa energia-ala on yksityisomistuksessa ja joissa ei ole hintasääntelyä), että ne eivät osaa päättää, pitäisikö rahat antaa valtiovarainministerille (valtiolle) hyvään tarkoitukseen vai pitäisikö yksityiselle sektorille antaa mahdollisuus tehdä odottamatonta ja perusteetonta voittoa. Aiomme tutkia tätä asiaa, joka saattaa muodostua poliittiseksi ongelmaksi tulevaisuudessa. Sanoisinkin niille, jotka vastustavat sopimustamme juuri nyt, että heidän tehtävänään on taivuttaa kotimaidensa hallitukset siihen, ettei tätä vaihtoehtoa käytetä tulevaisuudessa. Jos kyseiset jäsenvaltiot pitävät mahdollisuutta tärkeänä sosiaalisista tai muista syistä, ne voivat käyttää sitä.

Puhtaan kehityksen mekanismien ja niihin liittyvän vastuunjaon joustavuudesta haluan todeta seuraavaa: Ensinnäkin on esitetty paljon erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon päästövähennyksiä on tehtävä kotimaissa ja kuinka paljon sallitaan tehtäväksi ulkomailla. Haluan korostaa, että kaikki nämä vertailut liittyvät vuoteen 2005. Kotimaissa tehtävien vähennysten osuus on itse asiassa paljon suurempi, koska niitä tulisi verrata vuoteen 2020 ja normaaliin käytäntöön. Euroopan unionissa tosiasiassa tehtävät vähennykset ovat paljon suuremmat. Olen pyytänyt yksiköitäni toimittamaan minulle arvion, jonka mukaan Euroopan unionin osuus kokonaisvaltaisessa vastuunjaossa ja päästökauppajärjestelmässä on noin 60 prosenttia ja ulkomaiden eli kehitysmaiden osuus 41 prosenttia.

Emme saa unohtaa, että kehitysmaiden investoinnit ovat tarpeen. Tämä on yksi niistä aiheista, jonka kansainväliset yhteistyökumppanimme ottavat säännöllisesti esille ja josta myös meillä Euroopan unionissa puhuvat kaikki ne, jotka haluavat siirtää teknologiaa, investoida ja vähentää hiilidioksidipäästöjä kehitysmaissa.

Miksi tämä on huono asia? On oltava tasapaino, sillä jos vastuu on liian suuri ulkomailla ja riittämätön kotimaassa, yrityksemme ja teollisuutemme Euroopan unionissa menettäisivät kaikki edut, sillä paketissa ei ole kyse vain ilmastonmuutoksen torjumisesta vaan myös talouden tehokkuuden lisäämisestä. Aiomme myöntää kannustimia, jotta yrityksemme ja teollisuutemme hyödyntäisivät entistä tehokkaammin luonnonvaroja ja energiaa, mikä tarkoittaisi myös taloudellisesti entistä tehokkaampia sekä kilpailukykyisempiä yrityksiä, ja tämä puolestaan tietäisi innovaatioita unioniin. Euroopan unionin on siis otettava entistä enemmän vastuuta. Tähän meidän olisi pyrittävä.

Myös tässä on suuri mahdollisuus niille, jotka ovat tyytymättömiä kompromissin tähän osaan: voitte sanoa hallituksille Itävallassa, Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja muualla (maita on listattu yhteensä 12), jotka ovat pyytäneet yhtä ylimääräistä prosenttia, että ne eivät saa käyttää kompromissin sallimia puhtaan kehityksen mekanismeja. Pallo on nyt teillä. Tehkää se siellä, ei täällä. Täällä teidän olisi syytä hyväksyä paketti. Paketti on kokonaisvaltainen. Kyse ei ole irrallisista ehdotuksista, vaan ne ovat sidoksissa toisiinsa. Älkää siis menkö lankaan. Jos olette eri mieltä jostakin, kertokaa se kotimaassanne, kertokaa se maissa, joilla on mahdollisuus saada ylimääräinen prosentti puhtaan kehityksen mekanismeissa.

En aio puhua neljännestä, solidaarisuutta koskevasta huolenaiheesta. Borloo vastasi jo siihen, ja puheenjohtajavaltio Ranskan ratkaisu oli varsin järkevä.

En halua tuhlata enää aikaa, sillä olen jo nyt puhunut liian kauan. Nyt on tärkeää katsoa eteenpäin. Meidän olisi suunnattava katseemme Kööpenhaminaan. Edessämme on tiukkojen neuvottelujen vuosi. Työskennelkäämme yhdessä – Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio – kansainvälisten kumppanien taivuttelemiseksi sopimukseen Kööpenhaminassa. 30 prosenttia on alin prosenttimäärä, johon voimme suostua Kööpenhaminassa, jos haluamme torjua tehokkaasti ilmastonmuutosta. Toimiin on ryhdyttävä nyt. Samaan aikaan teollisuudestamme on edelleen pidettävä huoli.

Hiilivuotoon palatakseni kyse ei ole vain työpaikkojen säilyttämisestä, työllisyydestä tai kilpailukyvystä, vaan myös ympäristöstä. En halua, että yritykset siirtävät päästöoikeuksia ja saastuttavat maissa, joissa ei ole päästörajoituksia. Kyse on siis myös ympäristöstä, sosiaalisista asioista ja taloudesta, ja kompromissimme ansiosta nämä sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristökysymykset ovat tasapainossa keskenään. Meidän on mielestäni jatkettava tällä tiellä. Meidän on tätä pakettia toteuttaessamme jatkettava yhteistyötämme toki neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa mutta otettava neuvotteluihin mukaan myös työmarkkinaosapuolet. Meidän on tehtävä yhteistyötä, koska se on hyvin tärkeää Euroopalle ja koko maailmalle.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ehdotukset, joista keskustelemme tänään, merkitsevät vallankumouksellista muutosta tavassa, jolla tuotamme ja kulutamme energiaa. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen lisää energiatehokkuutta ja kestäviä energialähteitä. Markkinaystävällinen päästökauppajärjestelmä on tärkein kannustin teknologisessa muutoksessa lähivuosina. Päästökaupan ulkopuolisia aloja koskevat hiilidioksiditavoitteet itse asiassa sitovat jäsenvaltioiden energiatehokkuustavoitteita. Hiilidioksidin talteenottoa ja käytännössä geologista varastointia koskeva direktiivi tarkoittaa, ettei yhtäkään energialähdettä syrjitä niin kauan kuin ne palvelevat yhteiskunnan etuja.

Autojen hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen itse asiassa vähentää kasvavaa öljyriippuvuuttamme. Se, että uusiutuvien energialähteiden osuus lopullisesta energiankulutuksesta olisi 20 prosenttia viimeistään vuonna 2020 tarkoittaisi sitä, että voisimme puhua uusista energialähteistä sekä sähköntuotannossa, lämmityksessä, jäähdytyksessä ja liikenteessä. Meidän on aina syytä muistaa energia-alan haasteemme. Kansainvälinen energiavirasto on muistuttanut meitä jo neljän vuoden ajan siitä, että energiasektorimme saattaa olla kestämättömällä tiellä taloudellisesti, globaalisti, ekologisesti ja sosiaalisesti. Tämä juontaa juurensa riskialttiista kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta. Hinnoista puhuttaessa emme saa antaa nykyisen öljynhinnan johtaa meitä harhaan, sillä hinta johtuu nykyisestä talouden laskusuhdanteesta. On siis syytä muistaa öljynhinnan taso vielä muutama kuukausi sitten.

Edellisen mietinnön tärkein oivallus koskee vaurauden jakoa. Vaurauden kadotessa Euroopan unionista katoavat myös työpaikat. Siten on hyvin tärkeää ymmärtää, että globaali ympäristö on niin haasteellinen energiasektorille, että meidän on vastattava siihen. EU:lle tämä on erityisen tärkeä haaste, sillä riippuvuutemme energiantuonnista kasvaa 50 prosentista 70 prosenttiin, ellei asialle tehdä mitään. Öljy- ja kaasuriippuvuutemme kasvaa lähes 90 tai jopa 100 prosenttiin. Tämä tietää haastetta energian toimitusvarmuudelle ja varmasti myös työpaikkojen katoamista. Ehdotettu paketti tietää perusteellista muutosta ja kohtuullistaa energiariippuvuutemme noin 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä sekä unionille kilpailukykyistä huipputeknologiaa energian tuotantoon tai kulutukseen. Siten voimme myös omalta osaltamme edistää kestävää kehitystä koko maailmassa.. Kun otetaan huomioon hiilivetyjen haihtuvuus, hyvä ja terve kehitys nykyisillä köyhimmillä alueilla ei ole mahdollinen. Tämä on ainoa mahdollinen muutos.

Toteuttavista toimista tulee varmasti vaikeat. Energiasektorin muutos ei ole helppo ja se vie aina vuosia. Meillä ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja, sillä meitä sitovat paitsi poliittisten johtajien tavoitteet myös se, että ehdotuksemme pohjautuu tieteelliseen näyttöön, ja globaaleilla öljymarkkinoilla toimintaamme valvovien kansainvälisten elinten näyttöön.

Haluan kiittää parlamenttia, erityisesti esittelijöitä, sekä puheenjohtajavaltiota Ranskaa, joka ei varsin vaikeissa neuvotteluissa tinkinyt tavoitteistamme vaan paransi ehdotustamme ja teki siitä entistä tasapainoisemman ja lujemman. Voimme varmasti olla ylpeitä kolmikantaneuvotteluissa saavutetuista tuloksista. Kiitän jälleen esittelijöitä, jotka tekivät todella ison työn esitellessään parlamentin lausunnon ja saadessaan komission avustuksella puheenjohtajavaltion hyväksynnän kunnianhimoisimmille ehdotuksille, jotka tulevat mullistamaan energiasektorin.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (EN) Kiitoksia, arvoisa komission jäsen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö