Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 16. joulukuuta 2008 - Strasbourg

11. Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa (keskustelu)

  Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Avril Doylen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0406/2008) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (KOM(2008)0016 – C6-0043/2008 – 2008/0013(COD)).

  Avril Doyle, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä talouksiemme irrottaminen riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista maksaa noin yhden prosentin BKT:stä, jos ryhdymme toimiin nyt ja toimimme päättäväisesti seuraavat kymmenen vuotta.

Jos taas lykkäämme päätöksiä, jotka meidän poliitikkojen pitää tehdä vertaisarvioitujen tieteellisten tutkimusten mukaan, jotta maapallon lämpötilan kohoaminen voidaan rajoittaa enintään kahteen asteeseen, kustannukset kohoavat vähintään kymmeneen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kustannukset nousevat jyrkästi, kun rahoitusalan käännekohdat (tipping points) alkavat seurata ympäristön käännekohtia.

Kyllä, energiatehokas sekä luonnonvaroja tehokkaasti käyttävä teollisuus on tehokasta myös talouden näkökulmasta, ja kyllä, energia-alalla tarvitaan suurta muutosta. Tässä asiassa meillä ei ole valinnanvaraa. EU on tällä hetkellä ainoa alue maailmassa, jolla on toimiva päästökauppajärjestelmä, joka on määrittänyt hiilidioksidille hinnan ja joka on sitoutunut alentamaan hiilidioksidipäästöjään 20 prosentilla.

Näin olemme toimineet pilottihankkeena muille maailman alueille. Muut alueet kehittävät parhaillaan yläraja- ja kauppajärjestelmiään, ja odotan innolla ehdotusta, jonka Yhdysvaltain uusi hallinto tekee vastavalitun presidentti Obaman vaalijulistuksen perusteella ensi vuoden alussa. Senaattori John Kerry vahvisti meille viime viikolla Poznańissa, että tämä tehdään viimeistään silloin.

Panen tyytyväisenä merkille myös Australian hallituksen tämänpäiväisen ehdotusluonnoksen päästökauppajärjestelmästä. Se perustuu EU:n päästökauppajärjestelmään, ja toivotan Australialle vilpittömästi kaikkea hyvää.

Olen tyytyväinen siihen, että Kiina, Intia ja monet muut teollisuusmaat ja vähemmän kehittyneet maat aikovat määritietoisesti pyrkiä vähentämään merkittävästi hiilidioksidipäästöjä sen sijaan, että ne toimisivat niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Komission ilmasto- ja energiapaketin hyväksymisestä on kulunut nyt melkein vuosi, ja olemme päässeet pitkälle näiden 11 kuukauden aikana. Puheenjohtajavaltio Ranska ilmoitti heinäkuussa pitävänsä kyseistä pakettia ensisijaisena tavoitteenaan, ja olemme tehneet lujasti töitä päästäksemme sopimukseen tämän vuoden loppuun mennessä.

Maaliviiva häämöttää jo. Poikkeukselliset olosuhteet vaativat poikkeuksellisia toimia. Kaikki ne, jotka EU:n toimielimissä ovat tekemisissä näiden asioiden kanssa, ovat selvästi ymmärtäneet, että Euroopan on edistyttävä prosessissa ennen viidettätoista ilmastosopimuksen osapuolten konferenssia, joka järjestetään ensi vuonna Kööpenhaminassa.

Sopimuksen tavoittelusta ensimmäisessä käsittelyssä ei pitäisi tulla standardi etenkään näin monimutkaisissa ja teknisissä asioissa. Tunnen suurta sympatiaa niitä kollegoita kohtaan, jotka ovat moittineet aikataulun olevan ristiriidassa sen asian kanssa, jota käsittelemme. Olen melko varma siitä, että jos kyse olisi jostain muusta asiasta, olisin todennäköisesti monessa kohdassa samaa mieltä heidän kanssaan. Tässä tapauksessa kuitenkin kaikki tiedämme, miksi näin on toimittu. Meillä ei ole vaihtoehtoa; tiedämme, miksi aikataulu on tällainen.

Valmistelut hyvin tärkeän kansainvälisen sopimuksen saavuttamiseksi ovat jo alkaneet, ja ilmastopaketin loppuun vieminen toisi jälleen esiin sen, että EU on vahvasti sitoutunut tavoitteisiinsa sekä velvollisuuksiinsa kehitysmaita kohtaan.

Olen todennut moneen otteeseen puheenjohtajavaltio Ranskalle – ja tämä on aina ollut molemmille aivan selvää – ettemme salli sitä, että Eurooppa-neuvosto esittelee parlamentille asiat tapahtuneina tosiseikkoina jälkikäteen. Tämä oli selvää asioiden käsittelyssä. Euroopan päästökauppajärjestelmän uudistamisesta vastaavana esittelijänä haluaisin antaa tunnustusta siitä, että sekä puheenjohtajavaltio Ranska että lähettiläs Léglise-Costan johtama erinomainen tiimi ymmärsivät tämän heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Huippukokouksessa laitettiin hakasulkeisiin sellaisia asioita, jotka Euroopan parlamentti ja minä asiasta vastaavan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittelijänä olisimme voineet hyväksyä.

Haluan siis vakuuttaa niille kollegoille, jotka epäilevät, ettei yhteispäätösmenettelyä ole noudatettu lain hengen ja kirjaimen mukaisesti, että huippukokouksen tulokset eivät olleet yllätys. Kaikki kysymykset ja parametrit oli nimittäin käsitelty huolellisesti viidessä tai kuudessa huippukokousta edeltävässä kolmikantakokouksessa.

  Jean-Louis Borloo, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan sanoa, että Avril Doylen ja muiden Euroopan parlamentin jäsenten työ tämän direktiivin parissa on ollut objektiivisesti hankalaa, mutta äärimmäisen tärkeää ja ratkaisevaa. Kyllä, hyvä Avril Doyle, mielestäni olemme kunnioittaneet luottamussopimusta. Todella tärkeitä kysymyksiä oli kaksi.

Ensimmäinen niistä koski sitä, noudatammeko edelleen yhteispäätösmenettelyä aikataulun huomioon ottaen. Vakuutan, että kyse on aidosta yhteispäätösmenettelystä. Aikaa on ollut kaikilla vähän sellaisten kansainvälisten tapahtumien vuoksi, jotka eivät johdu parlamentista, neuvostosta eivätkä komissiosta, vaan liittyvät Kööpenhaminaan ja eurooppalaisen demokratian tahtiin.

Totta puhuakseni en ole aivan varma, olisimmeko toimineet juurikaan paremmin, jos aikaa olisi ollut paljon enemmän. Joskus kiire helpottaa toimimista. Hiihtäjät tietävät tämän hyvin, ja mielestäni, hyvä esittelijä, löysitte keinon käyttää parlamentin voimaa kolmikantaneuvotteluissa etenkin toista vaihetta koskevassa tärkeässä kysymyksessä. Loppu löytyy tekstistä.

Todellinen kysymys on 20–30 prosenttia ja komiteamenettely vastaan yhteispäätös hetkellä, jolla unionin on kyettävä toimimaan neuvotteluissa. Meidän on todennäköisesti otettava käyttöön jonkinlainen epävirallinen kiertävä kolmikantamenettely Kööpenhaminan kokousta välittömästi edeltävää ja seuraavaa aikaa varten, jotta Kööpenhaminasta tulee todellinen kansainvälinen menestys ja olosuhteet todella mahdollistavat muutoksen.

Joka tapauksessa tiedätte, että olemme tässä asiassa luopuneet komiteamenettelystä yhteispäätöksen edessä, mikä on mielestäni tärkeää sekä tätä mietintöä että koko direktiiviä ajatellen.

Ja lopuksi: me kaikki haluamme, että huutokauppaoikeuksien jakamisella on vahvempi ja merkittävämpi asema kolmikantaneuvotteluissa. Myös komissio tukee tätä selvästi. Tällä välin kapasiteettiamme on nostettu jäsenvaltioiden julkilausumissa 20 prosentista 50 prosenttiin huutokauppaoikeuksien käyttämistä varten.

Tässä oli lyhyesti se, mitä halusin tänään sanoa. Mielestäni aikataulu ei ole missään vaiheessa millään tavalla vaikuttanut kielteisesti yhteispäätösmenettelyyn. Se on yhtä tärkeä asia kuin yksimielisyys, joka ei ollut ehdoton edellytys mutta jota neuvosto ja valtion- ja hallitustenpäämiehet pitivät tärkeänä.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvoston päätelmät ehdotuksesta Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän uudistamiseksi ovat mitä suurimmassa määrin tyydyttävät, erityisesti kun otamme huomioon, miten monimutkaisesta ja teknisestä järjestelmästä on kyse. Kun komissio esitteli ehdotuksensa vuosi sitten, tavoitteena oli sekä parantaa että laajentaa päästökauppajärjestelmää niin, että se auttaisi saavuttamaan tavoitteet Euroopan unionin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja toimisi keskeisenä standardina muille päästökauppajärjestelmille eri puolilla maailmaa.

Kompromissisopimus sisältää kaikki tärkeät ehdotuksen kohdat, esimerkiksi yleisen hiilidioksidipäästöjen ylärajan ja niiden suoraviivaisen vähentämisen, 20 prosentin yleisen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Se sisältää myös täysimääräisen huutokaupan asteittaisen käyttöönoton. Haluan tuoda esiin, että järjestelmän ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa huutokaupan osuus on noin viisi prosenttia. Kolmannen kauden alkaessa vuonna 2013 vähintään 50 prosenttia päästöoikeuksista kaupataan, ja tämä osuus kasvaa vuosi vuodelta asteittain. Kompromissisopimuksen tuloksena myös päästöoikeuksien jakamista koskevat säännöt yhdenmukaistetaan, jotta kaikilla on samat mahdollisuudet. Tämäkin on hyvin tärkeä saavutus. Kompromissiehdotus takaa ehdottomasti sen, ettei ympäristötavoitteista tingitä ja että suojelutavoitteista pidetään kiinni. Siinä vastataan myös teollisuuden taholta esitettyihin huoliin ja pelkoihin takaamalla varmuus pitkällä aikavälillä ja säätämällä erityissäännöksiä niille teollisuudenaloille, joita uhkaa tuotannon siirtäminen muualle sen takia, ettei hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ole tehty kansainvälistä sopimusta.

Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä on jo nyt maailman laajin järjestelmä. Koska olemme tunnistaneet siihen liittyvät ongelmat ja korjanneet ne ehdotuksessa, siitä tulee luonnollisesti vieläkin tehokkaampi järjestelmä, joka voidaan yhdistää myös muihin kansainvälisesti käyttöön otettaviin järjestelmiin. Haluan kiittää vielä kerran puheenjohtajavaltio Ranskaa valtavasta työstä sekä esittelijä Avril Doylea hänen merkittävästä osuudestaan kompromissitarkistuksen laadinnassa. Kiitän luonnollisesti myös kaikkia teitä, jotka äänestitte ehdotuksen puolesta.

  Corien Wortmann-Kool, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. − (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää lämpimästi esittelijäämme, komissiota sekä tietenkin myös neuvoston puheenjohtajavaltiota saavutetusta tuloksesta. Päämääriin ja tavoitteisiin ei ole koskettu, mutta hyökkäyslinja on nyt paljon älykkäämpi.

Kansainvälisen kaupan valiokunnassa pyysimme kiinnittämään huomiota juuri tähän. Jos luomme raskaan taakan eurooppalaiselle teollisuudelle, joka joutuu kilpailemaan maailmanlaajuisilla markkinoilla, osa teollisuustuotannostamme siirretään varmasti pois Euroopasta. Tämä on vastoin tavoitettamme, joka on edistää puhtaampaa tuotantoa niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella. Näin ollen on hyvä, että päästöjen huutokauppajärjestelmä on jättänyt laajalti tilaa vertailulle. Onnittelen lopputuloksesta, joka on sama kuin se, johon kansainvälisen kaupan valiokunta pyrki.

Toiseksi haluaisin kiinnittää huomionne maailmanlaajuisiin toimiin ja sitoumuksiin. Poznánissa edistystä saatiin aikaiseksi vain vastahakoisesti. Meidän täytyy todella yhdistää voimamme Yhdysvaltain presidentin kanssa, jotta maailmanlaajuinen sopimus saadaan aikaiseksi. Muuten emme voi todellakaan saavuttaa maailmanlaajuisia tavoitteitamme.

  Elisa Ferreira, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (PT) Arvoisa puhemies, talous- ja rahoituskriisistä huolimatta Euroopan unioni ei ole luopunut ilmastonmuutosta koskevista sitoumuksistaan. Yhdysvaltain vastavalitun presidentin lausunnot sekä Kiinan, Brasilian, Meksikon ja muiden maiden asenne Poznańissa osoittaa, että Euroopan uraauurtava johtaminen ympäristöasioissa alkaa kantaa hedelmää. Euroopan parlamentti on selvästi tuonut lisäarvoa komission ehdotukseen, ja kiitän esittelijä Avril Doylea avoimuudesta talous- ja raha-asioiden valiokunnan ehdotuksia kohtaan. Avril Doyle on ehdottanut parlamentille järkeviä ratkaisuja teollisuuden hiilivuotoja koskeviin ongelmiin, hän on ottanut mukaan laatukriteerit, päästöhyvitysten käyttöä koskevan 50 prosentin rajoituksen sekä puhtaan kehityksen mekanismit. Hän on myös pyrkinyt säilyttämään jäsenvaltioilla oikeuden päättää noin 50-prosenttisesti päästöjen huutokaupasta saatavien tulojen käytöstä.

Vielä on paljon tehtävää, ja toivon, että Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti työhön. Meidän pitää esimerkiksi tarkentaa kriteerejä, joiden perusteella luokittelemme käytännössä alat, joihin hiilivuodon uhka kohdistuu, sekä pohtia sitä, mitä seurauksia energian hintojen nousulla on taloudelle ja kansalaisille. Ennen kaikkea meidän täytyy käyttää kaikki unionin diplomaattinen valta varmistaaksemme, että tärkeimpien kumppaniemme ympäristötavoitteet ovat aitoja ja mitattavissa sekä vastaavat omia tavoitteitamme. Alakohtaiset sopimukset voivat olla prosessin kannalta olennaisessa asemassa. Olemme kuitenkin yhä oikealla tiellä, ja mielestäni olemme tehneet hyvää työtä.

  Lena Ek, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (SV) Euroopassa on sovellettu päästökauppajärjestelmää vuodesta 2005 alkaen. Näissä neuvotteluissa on pyritty parantamaan sen sääntöjä. On kuitenkin vaikuttanut siltä, että olemme mukana elokuvassa Kuoleman kentät, kun luoteja on satanut joka puolelta.

Suuri osa neuvotteluista on käyty teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa, ja haluan mainita joitakin asioita, jotka ovat mukana lopullisessa neuvottelutuloksessa. Maailmanlaajuista sopimusta koskevien ensisijaisten tavoitteiden määrittäminen on äärimmäisen tärkeää. Se, että meillä on Kööpenhaminankin jälkeen kilpailukykyisiä teollisuudenaloja, on hyvin tärkeää. Olemme onnistuneet yksinkertaistamaan sääntöjä sekä vähentämään byrokratiaa mukaan hyväksyttyjen pienten yritysten osalta. Järjestelmästä on tullut aiempaa avoimempi, ja sisäpiirikauppojen teko on kielletty. Tämä varmistaa järjestelmän uskottavuuden ja tehokkuuden. Olemme ottaneet käyttöön kannustimia, jotta teollisuus hyödyntäisi ylimääräisen kaasun ja lämmön energian ja lämmön yhteistuotannossa. Olemme lisänneet meriliikenteen osuutta ja meillä on mahdollisuus neuvotella päästökaupasta ympäröivien maiden kanssa.

Rakenne on olemassa ja ympäristötavoitteet on asetettu, mutta jäsenvaltioiden toimet ovat heikentäneet välineitä. Tämä on mielestäni valitettavaa, mutta suosittelen kuitenkin, että äänestätte tämän puolesta, koska ilmastopaketin kaatuminen tulisi todella paljon kalliimmaksi. Kiitos, arvoisa puhemies.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme aivan oikeutetusti kiitelleet puheenjohtajavaltio Ranskaa sen tekemästä työstä. Tuossa istuu Jean-Louis le Roi-Soleil, ja toivon, että hän hyväksyy tämän tittelin ja jakaa sen osittain esittelijämme Avril Doylen kanssa. Ilmastomuutosta koskevista asiakirjoista – joita kaikkia tuen – tämä on ollut kaikkein vaikein. Mielestäni Avril Doylen tehtävä oli hankalin. Se kyseenalaistettiin viime viikolla Poznańissa, mutta pääsimme silti sopimukseen; tulokset ovat luottamuksen ja kovan työn ansiota.

Osa ryhmäni jäsenistä on sitä mieltä, että joissain paketin osissa mennään liian pitkälle, liian nopeasti ja suurilla kustannuksilla. Jotkut puolestaan, kuten oman puolueeni edustajat, ovat sitä mieltä, että olisimme voineet mahdollisesti mennä vieläkin pidemmälle monissa asioissa. Me sekä Britannian teollisuuden keskusjärjestö halusimme rohkeampaa päästökauppapolitiikkaa. Halusimme sitoa päästökaupan tulot ekoinnovointiin ja uuteen teknologiaan. Halusimme tukea alhaisen tulotason maita. Halusimme tuloja metsien suojeluun ja kasvattamiseen ja halusimme selvät tuotantostandardit uusille voimaloille, jotta uusien hiilivoimaloiden käyttöönotto olisi mahdollista vain siinä tapauksessa, että niissä käytetään hiilidioksidin talteenottoteknologiaa.

Onnistuimme kuitenkin saamaan rahoitusta hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeville mallihankkeille. Saimme aikaiseksi tiukat kriteerit biopolttoaineille. Olemme suojelleet pieniä yrityksiä, olemme jättäneet sairaalat tämän ulkopuolelle ja olemme antaneet teollisuudelle varmuuden, jota ne pyysivät ryhtyessään noudattamaan tavoitteita, joita olemme niille asettaneet. Kööpenhaminan kokoukseen on 12 kuukautta aikaa. Olemme aloittaneet työn. Kööpenhaminassa on jatkettava tästä.

  Linda McAvan, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin alkaa puheenvuoroni kiitoksilla. Haluaisin kiittää komission jäsen Dimasia, hänen henkilökuntaansa sekä Jos Delbekeä. He tekivät hyvää työtä; ensinnäkin he laativat meille hyvän ehdotuksen. Kiitän Avril Doylea, joka on tiukka, kuten tiedätte, sekä hyvin päättäväinen ja määrätietoinen. Se ei ole ollut helppoa, kuten John Bowis juuri sanoi. Kiitän kaikkia varjoesittelijöitä, jotka ovat työskennelleet kanssamme. Kiitän Virpi Köykkää valiokunnan sihteeristössä, kiitän sosialidemokraattisen ryhmän työntekijää Ulrike Schöneriä sekä avustajaani Elizabeth Colebournia. Nämä henkilöt ovat tehneet uskomattoman määrän työtä viimeisten viikkojen aikana, jotta huominen äänestys olisi mahdollinen. Ja he ovat melkein kaikki naisia! Muutamat miehet ovat myös auttaneet meitä matkan varrella. Meillä oli hyvä tiimi, jossa yhteistyö toimi. Kiitän ministeriä, hänen henkilökuntaansa sekä lähettiläs Léglise Costaa siitä, että äänestämme huomenna hyvästä paketista.

Mitä olemme saaneet aikaiseksi? John Bowis kertoi osan siitä. On kuitenkin saavutus, että olemme tänään tässä ja äänestämme asiasta huomenna. Se ei ole ollut helppoa, sillä jotkut tässä parlamentissa eivät halunneet meidän äänestävän huomenna – he eivät ylipäätään halunneet, että äänestämme ennen vaaleja. Äänestämme tasapainoisesta paketista, jossa ympäristö ja työllisyys ovat keskenään tasapainossa. Kyllä, teimme huutokaupan osalta joitakin myönnytyksiä, mutta huutokaupassa on kyse siitä, "miten" puutumme ilmastonmuutokseen, ei siitä, "puutummeko" siihen. Meillä on yläraja sekä laskeva kehityskaari, ja pääasiassa niiden avulla takaamme 20-20-20-tavoitteen saavuttamisen.

En halua kenenkään lähtevän tästä parlamentista torstaina sanoen, että päästimme teollisuuden pälkähästä. Se ei pidä paikkaansa. Nämä tavoitteet ovat tiukkoja teollisuudelle, ja kuten komissio totesi, me olemme ensimmäinen useiden maiden muodostama ryhmä maailmassa, jolla on näin kattava päästökauppajärjestelmä. Oma ryhmäni tukee sitä, ja toivon koko parlamentin tukevan sitä huomenna.

Prosessin alkaessa sanoin, että Eurooppa oli sanonut sanottavansa Saksan puheenjohtajuuskaudella. Nyt toimimme sanojemme mukaisesti tekemällä nämä vaikeat päätökset tästä säädöksestä sekä koko paketista. Toivottavasti teemme huomenna tuon päätöksen, aloitamme matkamme kohti Kööpenhaminaa ja saamme matkalla muitakin mukaan. Ja toivottavasti saamme lopulta aikaiseksi ilmastonmuutospaketin, joka on sen työn arvoinen, jota kaikki tässä parlamentissa ovat tehneet.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Lena Ek, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Ruotsalainen kirjailija ja Nobel-palkinnon voittaja Selma Lagerlöf aloittaa yhden tunnetuimmista romaaneistaan huudahduksella "Vihdoinkin!". Varmaankin kaikki meistä, jotka ovat työskennelleet ilmastonmuutospaketin eri osa-alueiden parissa, voivat sanoa samoin. Suuret kiitokset kuuluvat luonnollisesti puheenjohtajavaltio Ranskalle, komissiolle sekä komission jäsen Dimasille, joka on tehnyt hyvin paljon työtä tämän asian eteen, ja tietenkin myös Avril Doylelle ja kaikille kollegoilleni sekä kovasti työtä tehneelle henkilökunnalle.

Monet meistä haluaisivat mennä pidemmälle. Pitäkäämme kuitenkin mielessä, että on myös paljon niitä, jotka eivät usko ilmastovaikutuksiin, jotka eivät halua päätöstä ja jotka olisivat mieluusti lykänneet kaikkia mahdollisia toimia, hallintaa ja ennen kaikkea huomista äänestystä. Tähän tilanteeseen meidän on heijastettava tämä. Täydellisessä maailmassa näkisin mieluusti Euroopan vähentävän päästöjään enemmän ja jakavan vähemmän ilmaisia päästöoikeuksia, mutta toisaalta voin todeta, että saimme läpi monia myönteisiä asioita, kuten avoimuuden lisääminen, poikkeukset pienille yrityksille, porkkanaa eli kannustimia energiatehokkaalle teollisuudelle sekä vähimmäistason kehitysmaille annettavalle avulle. Meriliikenne otetaan mukaan järjestelmään muutaman vuoden kuluessa. On selvää, että yhä suurempi osa päästöoikeuksista huutokaupataan. Valitettavasti ainuttakaan osaa tuloista ei sidottu tärkeitä investointeja ja hankkeita varten. Jäsenvaltiot kuitenkin lupasivat avoimuuden kautta osoittaa, että vähintään puolet tuloista käytetään kehitysmaiden auttamiseen ja investoidaan metsiin, uuteen tutkimukseen ja uuteen teknologiaan. Jäsenvaltioiden on myös pidettävä tämä lupaus. Parlamentti aikoo pitää niitä silmällä, ja etsimme käsiimme ja paljastamme kaikki ne, jotka rikkovat täällä tekemänsä lupaukset.

Sopimus, josta äänestämme huomenna, ei ole täydellinen, mutta jos äänestämme sitä vastaan, äänestämme samalla tekemättömyyden puolesta. Sitten meillä ei olisi lähtökohtaa joulukuussa Kööpenhaminassa käytäville neuvotteluille. Jos emme aloita tätä työtä nyt, kustannukset kohoavat valtaviksi. Meidän onkin toimittava huomisessa äänestyksessä vastuullisesti ympäristöä, teollisuutta ja eurooppalaisia kohtaan. Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä tukee kaikkia pakettiin kuuluvia ehdotuksia. Kiitos, arvoisa puhemies.

  Caroline Lucas, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Avril Doylea hänen tekemästään kovasta työstä. Tänä aamuna presidentti Sarkozy sanoi, että kompromissi on Euroopan hengen mukainen. Valitettavasti luulen, ettei tuo tunne juurikaan lohduta muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun ihmiset katsovat taaksepäin vuoteen 2008 ja miettivät, mitä ihmettä poliitikot oikein ajattelivat: Kun he kerran tiesivät kaiken sen jo silloin, miten ihmeessä he eivät tehneet enemmän suojellakseen meitä maapallon lämpenemisen sietämättömiltä vaikutuksilta? Miksi he eivät toimineet nopeammin ja määrätietoisemmin?

Mielestäni meidän pitäisi esittää itsellemme nuo kysymykset, koska tieteelliset tiedot ovat ilmeiset: päästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ei yksinkertaisesti alkuunkaan riitä, jos aiomme todella estää lämpötilan nousun 2 asteella. Ja kun pakettia katsotaan kokonaisuutena, yli puolet jo nyt täysin riittämättömistä päästövähennyksistä saatettaisiin joka tapauksessa häpeällisesti ulkoistaa kehitysmaihin. Tämä on tieteellisesti kestämätöntä ja eettisesti väärin.

Samalla päästökauppajärjestelmästä on tulossa kone, joka tuottaa windfall-voittoja Euroopan saastuttavimmille teollisuudenaloille. Sen sijaan, että ottaisimme opiksemme päästökauppajärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta, luomme nähtävästi vain lakeja, joilla tuetaan kyseisiä teollisuudenaloja ja lykätään siirtymistä kestävämpään talouteen yhä kauemmaksi. Pelkäänpä siis, etten voi juhlia presidentti Sarkozyn kanssa kompromissia, koska kyseisessä kompromississa tehdään useita myönnytyksiä yrityksille ja asetetaan siten teollisuuden voitot kirjaimellisesti maapallon asuinkelpoisuuden edelle. Kompromissi merkitsee myös sitä, että aloille, jotka tuottavat 96 prosenttia energiantuotannon ulkopuolisista päästöistä, annetaan 100 prosenttia päästöoikeuksista ilmaiseksi. Ja tämä tarkoittaa, että hiilidioksidin hinta vedetään niin alas, ettei se kannusta investoimaan vihreään energiaan.

Tämä päivä ei anna syytä juhlaan. Tänä päivänä täytyy miettiä, miten paljon enemmän tarvitaan poliittisen tahdon löytymiseksi, jotta voidaan estää pahin ilmastokaaos. Ja tänä päivänä täytyy miettiä sitä, että valitettavasti jälleen kerran todellinen mahdollisuus muutokseen menetettiin.

  Salvatore Tatarella, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, en ole yhtä pessimisti kuin Caroline Lucas, joka puhui ennen minua. Haluaisin kiittää esittelijää, komission jäsen Dimasia sekä puheenjohtajavaltio Ranskaa, koska tämä on mielestäni jälleen yksi onnistuminen sen kaudella.

Mielestäni ilmasto- ja energiapaketin ja tämän direktiivin hyväksyminen on äärimmäisen myönteinen asia. Unioni voi nyt kutsua itseään maailmanlaajuiseksi johtajaksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meillä on oikeanlaiset valtakirjat, minkä ansiosta voimme käyttää ensi vuonna Kööpenhaminassa auktoriteettiamme ja vahvaa asemaamme ja voimme pyytää muita maailman maita toimimaan Euroopan mallin mukaisesti.

Haluaisin tuoda erityisesti esiin Italian myönteisen roolin asiassa, eikä tässä ole mitään ristiriitaa: Italia ei halunnut perua tai jarruttaa kunnianhimoisia tavoitteita, jotka olimme itsellemme asettaneet, mutta meillä oli velvollisuus puolustaa kansallista tuotantojärjestelmäämme. Kuten presidentti Sarkozy sanoi tänä aamuna, unionia ei voi rakentaa jäsenvaltioita ja kansallisia etuja vastaan; kompromissia tarvittiin, ja me todellakin saimme sen aikaiseksi.

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Päästöt lisääntyvät ennennäkemättömällä vauhdilla. Hiilidioksidin määrä kasvaa 2,2 miljoonasosalla vuodessa, mikä edustaa nopeinta kasvua hiilidioksidipäästöissä 650 000 vuoteen. Meidän on tehtävä tästä loppu. Meidän pitää varmistaa, ettei hiilidioksidin määrä ilmakehässä ylitä 350:tä miljoonasosaa. Päästökauppajärjestelmä on tärkein EU:n käytössä oleva väline päästöjen vähentämiseksi. Näin ollen erityisen tärkeää on se, millaisen järjestelmän luomme.

Tämän vuoksi olen pettynyt siihen, että jopa puolet EU:n päästövähennyksistä toteutetaan muissa maissa käyttäen välineitä, joita nimitetään joustomekanismeiksi. Tämä ei ollut missään vaiheessa ilmastonmuutoskomitean tarkoitus, vaan se käsitteli joustomekanismeja ennemminkin täydentävinä toimenpiteinä. Olen pettynyt myös siihen, että kestää niin kauan ennen kuin huutokauppajärjestelmä tulee täysimääräisesti voimaan ja että jo nyt taloudellisesti vahvat energiayhtiöt ovat saamassa ilmaisia päästöoikeuksia, jos ne rakentavat koelaitoksia hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia eli CCS:ää varten.

Tästä huolimatta Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston ryhmä ja minä itse tuemme ehdotusta. Ehdotus tuo ainakin jotain parannusta nykyiseen huonosti toimivaan järjestelmään. Hyväksyimme korkeammat ylärajat puhtaan kehityksen mekanismin alaisille hankkeille sekä niitä koskeville laatukriteereille. Päästöoikeuksien huutokauppa on kuitenkin vallitseva periaate. Päästörajoituksia lasketaan myös vähitellen. Tämä tarkoittaa, että unionin päästöjä on vähennettävä jatkuvasti.

Lopuksi totean, että vaikka olisin halunnut meidän saavuttavan enemmän, tämä on askel oikeaan suuntaan. Kuten yleensä, teollisuuden edunvalvojat ja konservatiiviset jäsenvaltiot ovat onnistuneet pyrkimyksissään vesittää ilmastotavoitteemme. Siinä on EU pähkinänkuoressa. Paljon puhetta, mutta hyvin vähän toimintaa oikeasti tärkeissä asioissa. Kiitos huomiostanne.

  Johannes Blokland , IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluaisin osoittaa vilpittömät kiitokseni esittelijä Avril Doylelle hänen sinnikkyydestään sekä tuloksesta, joka neuvotteluissa lopulta saavutettiin. Emme kuitenkaan voi olla tulokseen täysin tyytyväisiä. Vaikka olenkin sitä mieltä, että kaikki päästöoikeudet pitäisi huutokaupata jo vuodesta 2013 lähtien, kompromissi on hyväksyttävä.

Siitä olen iloinen, että hiilidioksidin talteenotto- ja varastointia koskeville mallihankkeille päätettiin varata 300 miljoonaa päästöoikeutta. Tämä todella kannustaa meitä kokeilemaan tuota siirtymävaiheen teknologiaa. Toivon myös vilpittömästi, että jäsenvaltiot todella käyttävät suuren osan huutokauppatuloistaan ilmastotavoitteisiin. Tämä voidaan toteuttaa rahastojen, kuten YK:n sopeutumisrahaston, avulla tai kanavoimalla rahat välillisesti teollisuudelle edistämällä innovointia ja tutkimusta.

Kaikki seikat huomioon ottaen aion äänestää huomenna tämän sopimuksen puolesta. Se on askel oikeaan suuntaan. Ministeri Borloon piti työntää toisella puolella 26 sammakolla lastattuja kottikärryjä ja varoa, ettei yksikään niistä hyppää kyydistä, kun taas Avril Doylen tehtävä oli työntää sadoilla purevilla sammakoilla lastattuja kottikärryjä toisella puolella. Hänkin onnistui tässä. Hyvin tehty.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, meillä on nyt kompromissi, ja haluaisin käyttää tilaisuuden onnitellakseni esittelijä Avril Doylea. Näin unioni ei joudu naurunalaiseksi Kööpenhaminassa. Pidätän kuitenkin hengitystäni huomiseen asti toivoen, että kollegat äänestävät oikealla tavalla. Tuomitsen jälleen kerran sen, että jotkut heistä kritisoivat sovellettua menettelyä. Mielestäni se on loukkaus esittelijää ja koko parlamenttia kohtaan.

Haluan myös todeta, että Eurooppa-neuvoston jälkeen lauantaina järjestettiin uusi kolmikantakokous Euroopan parlamentin kanssa ja että monet asiat muuttuivat vielä siinä vaiheessa. Se todistaa, että parlamentilla on ansaitsemansa asema yhteispäätösmenettelyssä. Näin ollen pyydän kollegoita toimimaan objektiivisesti. Emme saa aikaiseksi parempaa sopimusta vuodessa tai kahdessa. Meillä ei myöskään ole käytössämme sitä ylellisyyttä, että voisimme toimia kaikessa rauhassa tästä vuoteen 2013. Teollisuus haluaa tehdä suunnitelmia nyt, se haluaa järjestäytyä nyt.

Kaikki tarvittavat mukautukset ovat mukana. Niiden ansiosta voimme tukea tutkimusta ja innovointia sekä auttaa yrityksiämme ja talouksiamme selviämään mahdollisimman kivuttomasti tästä siirtymäajasta mentäessä kohti kestävää teollisuutta. Niiden ansiosta voimme valmistautua paremmin myös talouskriisin vallitessa vaarantamatta tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla.

Näin ollen pyydän yhä epäileviä kollegoitani tulemaan järkiinsä, ja sanon heille, etten voi edes kuvitella, miten naurettavaa olisi ollut, jos Euroopan parlamentti ei olisi päässyt sopimukseen mutta yrittäisi kuitenkin ensi vuonna vakuuttaa Kööpenhaminassa muille olevansa oikeassa. Se, mitä perjantaina tapahtui, oli historiallista. Mikään muu manner maailmassa ei ole luonut yhtä sitovia sääntöjä kuin ne, jotka hyväksyttiin neuvostossa yksimielisesti ja vahvistettiin kolmikantaneuvotteluissa. Unioni on nyt liikekannalla, koska se on löytänyt puuttuvan tekijän: vahvaa poliittista tahtoa.

Meidän ei pidä siten takertua pelkkiin institutionaalisiin näkökohtiin. Meidän pitää päästä kaiken tämän yläpuolelle. Euroopan unioni on juuri puheenjohtajavaltio Ranskan vauhdittamana muotoillut uudelleen talous- ja energia-alan tulevaisuutensa ja vahvistanut siten kansainvälistä johtoasemaansa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Se ei ollut yksinkertainen tehtävä. Oli todellinen haaste saada 27 jäsenvaltiota saman pöydän ympärille sopimaan sitovista säännöistä. Puheenjohtajavaltio Ranska on siten toiminut hyvin. Onnea Kööpenhaminaan.

  María Sornosa Martínez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen Dimas, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Borloo, hyvät kuulijat, on aika toimia. Keskustelumme kohteena oleva lainsäädäntöpaketti mahdollistaa tämän. Vaikka paketin saavutukset eivät ole poikkeukselliset, meidän pitää olla melko tyytyväisiä.

Jos paketti hyväksytään huomenna, lähetämme muille maille selkeän viestin siitä, että Euroopan unioni on sitoutunut asiaan ja johtaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.

Ilmastonmuutoksen torjuminen sekä siirtyminen vähän kuluttavaan ja vähähiiliseen yhteiskuntaan on yksi tärkeimmistä globaaleista tavoitteista. Tämän lainsäädännön avulla voimme suunnitella tulevia investointeja päästöjen vähentämiseksi etenkin energiatehokkuuden kautta sekä lakkauttamalla vähitellen kaikki vanhat laitokset, joiden hiilidioksidipäästöt ovat valtavat.

Haluan kiittää kaikkia niitä – erityisesti Avril Doylea – joiden ansiosta olemme nyt tässä vaiheessa ja voimme iloita lainsäädäntöpaketista, jonka toivottavasti huomenna hyväksymme.

  Patrick Louis (IND/DEM). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ympäristön ja kilpailukyvyn kunnioittamista ei pitäisi erottaa toisistaan. Ne yhdessä varmistavat toimintakyvyn. Valitettavasti parlamentin esittämä mekanismi saattaa jäädä vain tehottomaksi kompromissiksi, koska siitä puuttuu kaksi asiaa.

Kompromissista puuttuu rajoilla sovellettavat tasoitustullit. Ilman tätä tärkeää tekijää emme saa vaatimuksillemme vastinetta globaalilla tasolla. Nuo vaatimukset aiheuttavat lisäkustannuksia tuotannossa, hillitsevät nousukausia, lisäävät hiilivuotoa sekä työpaikkojemme kannalta tuhoisaa tuontia. Jos unionin rajoilla ei sovelleta tasoitustulleja, laatuominaisuutemme saattavat muuttua puutteiksi.

Kompromissista puuttuu myös rohkea politiikka päästöoikeuksien myöntämiseksi puu- ja metsäteollisuudelle. Tämä olisi lisännyt metsien arvoa kehitysmaissa, alentanut hiilidioksidipäästöjä sekä edistänyt kaikkein tärkeimmän hiilinielun hyödyntämistä.

Nämä kaksi maalaisjärkeen perustuvaa huomiota tarkoittavat, että vaikka tämän mietinnön tarkoitusperät ovat hyvät, se saattaa olla vain suurta energiantuhlausta.

  Pilar Ayuso (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, komissio antoi tämän todella kunnianhimoisia tavoitteita sisältävän ehdotuksen yli vuosi sitten. Tällä välin rahoitusalalla on tapahtunut mullistuksia eri puolilla maailmaa, minkä johdosta näytti jo siltä, että nuo toimenpiteet unohdettaisiin. Lopulta kuitenkin saavutettiin tasapainoinen sopimus. Juuri kukaan ei ole siihen täysin tyytyväinen, mutta kyse on kuitenkin hyvästä sopimuksesta, koska siinä on säilytetty lopulliset tavoitteet mutta annetaan samalla yrityksille paremmat keinot saavuttaa ne.

Tästä meidän täytyy kiittää erityisesti esittelijä Avril Doylea, muiden poliittisten ryhmien varjoesittelijöitä sekä aivan erityisesti puheenjohtajavaltio Ranskaa, jonka työn ansiosta tulos on kaikkien kannalta hyvä.

Luotan siihen, että tulevaisuudessa olosuhteet ovat sellaiset, että voimme toimia paljon kunnianhimoisemmin ja että myös muut maat osallistuvat ilmastonmuutoksen torjunnan ristiretkeen, jota me Euroopassa niin innostuneesti toteutamme.

  Atanas Paparizov (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät Euroopan komission ja puheenjohtajavaltion edustajat, aivan ensiksi haluan ilmaista tukeni Eurooppa-neuvostossa sekä energia- ja ilmastonmuutospakettia koskevissa kolmikantaneuvotteluissa saavutetulle sopimukselle.

Tämä vahvistaa Euroopan unionin asemaa liikkeelle panevana voimana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla huomioidaan unionin tarve ylläpitää kilpailukykynsä ja turvata työpaikat maailmantalouden ollessa syvässä kriisissä.

Päästökaupan osalta saavutettu sopimus solidaarisuudesta Keski- ja Itä-Euroopan uusia jäsenvaltioita kohtaan sekä niissä vuoden 1990 jälkeen toteutettujen toimien huomioimisesta on osoitus unionin arvojen elinvoimasta. Juuri se teki unionista lukuisien kansojen näkökulmasta houkuttelevan.

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin osalta haluaisin pyytää Euroopan komissiota kunnioittamaan sopimusta, joka koskee 300 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöoikeuden käyttöä, sekä tekemään ehdotuksia yhteisrahoituksesta vuoden 2008 talousarvion käyttämättä jääneisiin varoihin ja Euroopan investointipankin edullisiin lainoihin liittyen.

Toivon, arvoisa puhemies, että ilmastopaketista tulee perusta tulevaisuuden myönteisille muutoksille niin oman maani Bulgarian kuin muiden Keski- ja Itä-Euroopan maiden ilmasto- ja talouskehityksessä.

  Urszula Krupa (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, koko hiilidioksidipäästöjen vähentämisjärjestelmä perustuu epävarmoihin hypoteeseihin. Sillä ei paranneta ympäristön tilaa tai ihmisten elinoloja. Asiakirjan tavoitteeksi muodostui mahdollisimman suurten päästövähennysten saavuttaminen sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian käyttöön velvoittaminen. Viimeksi mainittu on vaarallista, eikä se ole ympäristön näkökulmasta perusteltua.

Emme halua vahingoittaa ympäristöä käyttämällä geologisia muodostumia kaatopaikkana. Siinä ei ole järkeä. Emme myöskään halua vahingoittaa talouksiamme, jotka menettäisivät kilpailukykyään suhteessa kolmansiin maihin ja vajoaisivat sen seurauksena yhä syvempään lamaan. Puolan paketti maksaa ainakin 500 miljardia Puolan zlotya. Ehdotettu päästöoikeuksien huutokauppajärjestelmä on erittäin kallis.

Kun päästökauppajärjestelmä vielä laajenee yhä useammille jäsenvaltioiden talouksien sektoreille, siitä tulee hyödyllinen väline noiden talouksien ohjaamiseksi, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden viranomaisten toimivalta verotuksen alalla. Tämä toteutetaan luopumalla vähitellen tähänastisista veroista ja korvaamalla ne mielivaltaisesti määrätyillä ympäristöveroilla.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan komission ehdotuksen mukaan hiilidioksidia ilmakehään päästävät suuret teollisuusyritykset ja voimalat joutuisivat ostamaan päästöjä varten oikeuksia erityisten huutokauppojen kautta. Jos järjestelmä todella otetaan käyttöön, siitä seuraa konkurssiaalto. On osoitettu, että tällainen katastrofitilanne on mahdollista estää ja että vaihtoehtoinen ratkaisu löytyy. Jälkimmäinen tosin nostaa energiakustannuksia, muttei kuitenkaan kovin radikaalisti.

On tärkeää omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa energia-asioissa. Tästä syystä parlamentti on ehdottanut korkean tason virkamiehen nimittämistä vastaamaan energiakysymyksistä ulkopolitiikan alalla. Tehtävään nimitetyn virkamiehen tehtävänä olisi sovittaa yhteen kaikki poliittiset strategiat, jotka liittyvät energiavarmuuden ulkoisiin näkökohtiin, kuten energiaan, ympäristöön, kauppaan, liikenteeseen ja kilpailuun.

Seuraavaksi on pohdittava Euroopan komission asemaa. Komissio laati ehdotuksensa täysin yksipuolisesti ottamatta huomioon niiden maiden tilannetta, joiden talous perustuu kivihiileen. Nuo maat edustavat yhdessä kolmasosaa Euroopan unionin jäsenvaltioista. Näin ollen on mielestäni täysin oikeutettua kysyä parlamentin puhemieheltä, tarkoittaako yhteinen unioni määräysten unionia vai sopimusten unionia. Mielestäni komission jäsen Dimas ei läpäise testiä. Komission jäsen ei tehnyt mitään silloin, kun neuvottelut olivat kriittisessä vaiheessa. Hän vain toisti yleisiä lausuntoja, jotka eivät olleet kompromissin perustana. Näin hän heikensi yhteisön lähestymistavan uskottavuutta unionin ongelmien edessä. Puheenjohtajavaltio Ranska pelasti yhteisen lähestymistavan ilmastonmuutoskysymyksissä. Puheenjohtajavaltio Ranskan ansiosta energia-asioista päästiin sopimukseen, ja kiitän siitä ministeri Borloota ja valtiosihteeri Kosciuszko-Morizet'ta.

Jäsenvaltioiden hallitukset tarvitsevat nyt tukea, jotta ne voisivat hyödyntää uusinta teknologiaa energia-alalla. Hiljattain Budapestiin perustetun Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin pitäisi voida auttaa tässä.

  Matthias Groote (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin kädenjälki näkyy päivänselvästi päästökauppajärjestelmää koskevassa kompromississa, josta äänestetään huomenna. Se oli sekä esittelijän että varjoesittelijän pyrkimys. Kiitän molempia vilpittömästi.

Päästökauppajärjestelmän uudistaminen ja koko ilmastonmuutospaketti muodostavat tähän asti kunnianhimoisimman ja laajimman paketin maapallon ilmaston suojelemiseksi. Voimme olla siitä ylpeitä. Meidän ei pidä myöskään vähätellä tätä menestystä. Päinvastoin, meidän pitäisi pysähtyä hetkeksi ja hengähtää.

Emme kuitenkaan uskalla tyytyä siihen, mitä olemme saavuttaneet, tai siihen, mistä huomenna äänestetään. Meidän pitää seurata tiiviisti ilmastokehitystä sekä sitä, millaisia taloudellisia seurauksia sillä on meidän kannaltamme. Näin ollen pyydän komissiota laatimaan Euroopan unionille eräänlaisen Sternin raporttia vastaavan asiakirjan, jotta voimme arvioida tarkasti, mitä rahoituksellisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on Euroopan unionille ja mitä toimenpiteitä vaaditaan jatkossa tämän maailmanlaajuisen kriisin hallitsemiseksi.

  Karl-Heinz Florenz (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, mielestäni emme ole oikein onnistuneet selittämään, miten tärkeänä tätä koko pakettia täytyy tosiasiassa pitää. Monet luulevat, että haluamme rangaista teollisuuspolitiikkaa. Tosiasiassa kyse on kuitenkin hiilidioksidipolitiikasta ja kestävästä politiikasta tässä maailmassa. Tarvitsemme tähän varoja! Se voi olla tuskallista, mutta jos emme saa noita varoja, emme voi huomioida maailman suuria hiilinieluja, jotka ovat olemassa ja joita ei voi sivuuttaa. Tätä varten meillä on mekanismeja, joihin olen yhtä tyytymätön kuin koko tulokseen. Aion silti äänestää puolesta.

Hiilivuoto on lähtökohta eräänlaiselle vapautukselle. Tämä ei silti alkuunkaan tarkoita sitä, että komissio todella vapauttaa teollisuuden, jonka vapauttamiseen uskomme. Sama koskee esikuva-analyysijärjestelmää. Kaikella kunnioituksella, arvoisa ministeri ja hyvä Avril Doyle, meidän täytyy olla äärimmäisen huolellisia, ettei komissiosta tule unionin talouspolitiikan herra ja isäntä. Talouden ei pitäisi koskaan olla vain yhden toimielimen käsissä! Tämän takia minulla on epäilyksiä, mutta äänestän kuitenkin mietinnön puolesta, koska tarkemmin ajatellen tässä on hiilidioksidin lisäksi kyse kestävyydestä. Kulutamme lapsillemme kuuluvia voimavaroja tyrmistyttävällä vauhdilla ja saatamme siten maapallomme vaaraan. Tähän on tehtävä muutos uudella teollisuusyhteiskunnan politiikalla. Se on ainut mahdollisuutemme!

Valitamme melko oikeutetusti sitä, ettei parlamentti saanut osallistua riittävästi tämän asian käsittelyyn. Kuitenkin, hyvät sosialidemokraattiystäväni, äänestitte puheenjohtajakokouksessa enemmistöllä kiirehtimisen puolesta, vaikka me äänestimme vastaan. Halusimme erilaisen menettelyn, jonka neuvosto olisi varmasti kestänyt. Kun siis valitatte, valittakaa oikealle taholle.

Lopuksi totean, etten usko, että mikään viisaampi ehdotus olisi saanut riittävää enemmistöä taakseen. Siksi meidän täytyy äänestää tämän puolesta.

  Anne Ferreira (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutospaketista on päästy sopimukseen, mikä on meille kaikille helpotus.

Haluaisin kuitenkin hieman laimentaa sitä intoa, jota jotkut tuntevat tätä paketti kohtaan. Sopimus oli saatava aikaiseksi, jotta voidaan pohtia, mitä tapahtuu Kioton sopimuksen jälkeen. Se ei kuitenkaan ole riittävä sen kannalta, että voisimme sanoa olevamme valmiita vastaamaan ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen.

Mielestäni tässä tekstissä on myös useita heikkouksia. Ensinnäkin on mielestäni valitettavaa, että huutokaupan taso laskettiin 70 prosenttiin vuonna 2020, kun alkuperäinen ehdotus oli 100 prosenttia.

Toiseksi vähennämme merkittävästi Euroopan unionin vastuuta ilmastonmuutoskysymyksissä, koska hyväksyimme sen, että 50 prosenttia vähentämistoimista voidaan korvata kehitysmaissa toteutettavilla hankkeilla.

Kolmas esimerkki heikkouksista on alhainen tulotaso sekä se, ettei tekstissä sitouduta investoimaan ilmastonmuutoksen torjuntaan Euroopan unionin tai kehitysmaiden hyväksi.

En oikein usko, että nämä säännökset tai energia- ja ilmastopaketin säännökset ylipäätään edistävät tarvittavia muutoksia Euroopan unionin taloudessa ja saavat unionin kulkemaan kohti yhteiskuntaa, jossa hiilidioksidipäästöt ovat kohtuulliset.

Äänestämme silti koko tekstin puolesta, mutta olen sitä mieltä, että tarvitsemme lisää aloitteita lisätäksemme unionin sitoumusten painoarvoa.

  Elisabetta Gardini (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, ilmasto- ja energiapaketista saavutettu sopimus on mielestäni kunnianhimoinen, koska siinä kunnioitetaan ympäristönsuojelulle asetettuja tavoitteita ja osoitetaan samalla keinoja yhdistää ne taloudellisen kestävyyden kanssa. Näen sen menestyksenä myös Italian kannalta, koska Italia neuvotteli useista ratkaisevista paketin näkökohdista ja tulos on myönteinen.

Hyväksytty teksti parantaa huomattavasti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatimaa versiota, ja se on myös paljon lähempänä poliittisen ryhmämme näkemyksiä. Esimerkiksi lauseke, jonka mukaan asiaa tarkastellaan uudelleen vuonna 2010 muun muassa Kööpenhaminan konferenssin tulosten valossa ja joka hyväksyttiin pääministeri Berlusconin ehdotuksesta, on ratkaisevan tärkeä. Myös se, että lauseke hyväksyttiin yksimielisesti, on mielestäni hyvä merkki ymmärtäväisyydestä teollisuutta kohtaan. Samoin on merkittävää, että huutokauppajärjestelmä päätettiin ottaa käyttöön asteittain sellaisilla teollisuudenaloilla, jotka eivät altistu kansainväliselle kilpailulle. Ja mikä tärkeintä, hiilivuodolle altistuvat teollisuudenalat saavat ilmaisia päästöoikeuksia.

Tämä ei tarkoita, että kaikki kävisi helposti, koska paketti nostaa kuitenkin huomattavasti kansallisen järjestelmän kustannuksia. Ilmaisten päästöjen määrä riippuu myös kunnianhimoisista esikuva-analyyseista, joista asiaankuuluvissa direktiiveissä säädetään. Näin ollen tuotannon siirtämisen uhkaa ei voida kokonaan poistaa. Sen vuoksi viittaamme jälleen uudelleentarkastelulausekkeen merkitykseen. Se antaa mahdollisuuden arvioida, tuleeko järjestelmä liian kalliiksi, ja sen ansiosta voidaan myös tehdä korjauksia ja järjestellä toimiamme uudelleen.

Mielestäni parlamentin pitäisi valvoa tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja erityisesti sitä, miten huutokauppa järjestetään. Luulen, että nuo asiat muodostavat todellisen haasteen. Pyydämme paljon reaalitaloudelta, ja niin kuin olemme aina sanoneet, emme halua, että nämä toimenpiteet johtavat rahoituksen merkityksen liialliseen lisääntymiseen reaalitaloudesta riippumatta.

  Caroline Jackson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän ja onnittelen Avril Doylea, mutta huominen on mielestäni demokratian näkökulmasta surullinen päivä Euroopan parlamentille.

Meitä pyydetään tukemaan sopimusta, joka on laadittu neuvostossa suljettujen ovien takana. Olemme tietoisesti luopuneet mahdollisuudestamme tutustua huolellisesti neuvoston kantaan kunnollisen yhteispäätösmenettelyn kautta. Mielestäni parlamentin ei ole mitään hyötyä vaatia uusia toimivaltuuksia, jollei se ole valmis käyttämään nykyisiäkään.

Tämän valeaikataulun mukaan kiirehtiessämme olemme jättäneet täyttämättä velvollisuutemme varmistaa, että ilmastonmuutospaketista teetetään täydellinen vaikutustenarviointi riippumattomilla viranomaisilla. Olin esimerkiksi itse hiljattain esittelijänä jätealan puitedirektiiviä käsittelevässä mietinnössä. Siinä korostetaan ajatusta energiatehokkaista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, mutta uusi päästökauppajärjestelmä saattaa aiheuttaa kyseisille voimaloille ongelmia. Keskusteltiinko tästä tärkeästä asiasta ollenkaan? Mitä sille tapahtui?

Yleisesti ottaen olemme hyväksyneet sen, mitä pakettiin kaikkein epäilevimmin suhtautuvat jäsenvaltiot ovat sanoneet. EU:lle ei ole luotu vankkaa vaikutustenarviointijärjestelmää, ja nyt maksamme tästä. Meillä ei ole myöskään mitään käsitystä siitä, saavutetaanko paketissa asetetut tavoitteet todellisuudessa. Olemmeko vakuuttuneita siitä, että täytäntöönpanoa valvotaan riittävän tarkasti – ottamatta huomioon sitä, mitä komission jäsen Dimas on sanonut – ja että niiden jäsenvaltioiden osalta ryhdytään nopeasti toimenpiteisiin, jotka eivät pane täytäntöön edes tätä heikennettyä pakettia?

Miten valvomme kaikkia päästövähennysten vastuunjaon alaisia hankkeita kehitysmaissa? Jos ilmastonmuutos on niin tärkeä asia, meidän on suhtauduttava täytäntöönpanoon paljon aktiivisemmin kuin millään ympäristöpolitiikan alalla on tähän asti tehty. Emme ole kuulleet tästä mitään. Jos tästä voi seurata jotain hyvää, se olisi uusi päätös, jolla varmistetaan vedenpitävä täytäntöönpano sekä samanlainen riippumaton ja vakiomuotoinen vaikutustenarviointijärjestelmä kuin Yhdysvaltain kongressilla on käytössään.

Joku sanoi, ettei tätä kiirehdittyä ensimmäisen käsittelyn sopimusta pidä nähdä ennakkotapauksena siitä, että parlamentti haluaa luovuttaa neuvoston edessä ja luopuu yhteispäätösmenettelyn antamista toimivaltuuksistaan. Mutta näin varmasti käy, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Borloo, eikö niin? Ja seuraava parlamentti joutuu katumaan sitä.

  Georg Jarzembowski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, hyvä komission jäsen, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on tyytyväinen neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvotteluissa tekemään sopimukseen, jonka mukaan uudistetun päästökauppajärjestelmän uusia sääntöjä ei laajenneta koskemaan lentoliikennettä vaan lentoliikenteeseen sovelletaan uusia, vielä julkaisemattomia erityissääntöjä.

Parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kesällä lentoliikenteeseen sovellettavaa päästökauppajärjestelmää varten erityissäännöt, jotka tulevat voimaan 1. tammikuuta 2012. Kyse on ensimmäisistä maailmanlaajuisista säännöistä, joilla lentoliikenne otetaan mukaan päästökauppajärjestelmään ja velvoitetaan lentoyhtiöt vähentämään lentoliikenteen ympäristövaikutuksia. Se on oikein. Seuraukset, eli kansainvälisesti kilpaileville lentoyhtiöille, lentoasemille ja viime kädessä matkustajille koituvat kustannukset, ovat juuri ja juuri siedettävät kesällä hyväksyttyjen sääntöjen perusteella.

Tiukempien sääntöjen soveltaminen yleisen päästökauppajärjestelmän uusien sääntöjen kautta olisi ollut perusteetonta, ja se olisi myös ajanut eurooppalaiset lentoyhtiöt äärimmäisiin rahoitusvaikeuksiin. Tässä mielessä olemme kiitollisia parlamentille ja neuvostolle. Se on myös oikein, koska lentoliikenteeseen sovellettavien päästökauppajärjestelmän erityissääntöjen ansiosta voimme neuvotella täysin vastaavista säännöistä kolmansien maiden kanssa. Siten voidaan estää maailmanlaajuiset konfliktit, sillä maailmanlaajuiset konfliktit saattaisivat johtaa kostotoimenpiteisiin eurooppalaisia lentoyhtiöitä vastaan. Rehellisesti sanottuna maailmanlaajuiset ratkaisut, vähintään osittaiset ratkaisut, joiden tavoitteena on suojella ympäristöä kunnioittaen samalla maailman lentoliikennettä, ovat aina parempi vaihtoehto kuin liian tiukat säännöt, joita sovelletaan ainoastaan EU:n alueella. Tässä mielessä olemme hyvin tyytyväisiä. Olette tietoisia siitä, että lentoliikenteeseen sovellettavia päästökaupan erityissääntöjä tarkastellaan joka tapauksessa uudelleen vuonna 2014.

Olen siis kiitollinen esittelijä Avril Doylelle sekä puheenjohtajavaltio Ranskalle – joka voisi kuunnella – siitä, että lentoliikenne jätettiin tämän ulkopuolelle. Se oli oikea päätös, jonka ansiosta voimme mennä eteenpäin. Kiitos oikein paljon.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, en käytä sen enempää aikaa onnitellakseni puheenjohtajavaltio Ranskaa näistä menestyksekkäistä neuvotteluista. Hieman katkera jälkimaku jää kuitenkin siitä, ettei Euroopan parlamentti ollut kunnolla mukana tässä. Se on sääli erityisesti tässä asiassa. En oikein voi ymmärtää tätä kiirehtimistä, kun kuitenkin lähes kaikki jäsenvaltiot ovat toimineet hitaasti Kioton pöytäkirjan mukaisten sitoumuksiensa toteuttamisessa.

Olemme aina hyviä sopimaan tavoitteista, joiden toteuttaminen aloitetaan kaukana tulevaisuudessa. Päästökauppajärjestelmä tulee voimaan 1. tammikuuta 2013. Olemme päättäneet sitoumuksistamme siitä alkaen vuoteen 2020 ja siitä kaukaisempaan tulevaisuuteen asti. Olisi ollut parempi, että jäsenvaltiot olisi saatu täyttämään aiemmat sitoumuksensa ja että Euroopan parlamentti olisi voinut kunnolla osallistua oikeudenmukaiseen järjestyksenmukaiseen ja demokraattiseen päätöksentekomenettelyyn.

Komissio on nyt mielestäni suurten haasteiden edessä, koska se, mistä olemme sopineet, on yleinen kehys. Erityisesti yksittäisten kohtien määrittely, kuten joustomekanismien soveltaminen, riippuu hyvin pitkälti siitä, millaiset ehdot komissio asettaa. Tässäkin yhteydessä on sanottava, että päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla noin 50 prosenttia voidaan ulkoistaa muille maailman alueille; päästövähennysten vastuunjaon huomioon ottaen tuo luku on 70 prosenttia. Jäsenvaltiot ovat tässä auttaneet itseään oikein kunnolla. Tässäkin yhteydessä haluaisin pyytää jälleen komissiota ja komission jäsen Dimasia valvomaan hyvin tarkasti sääntöjen noudattamista ja muistuttamaan jäsenvaltioita vastuusta, joka niillä on maapallon ilmaston edistämisessä.

Meillä on myös edelleen ongelmia hiilivuodon tarkan määritelmän kanssa. On oikein myöntää poikkeuksia joillekin aloille, mutta toistaiseksi kukaan ei tiedä, mitä aloja tämä koskee. Näin ollen komission täytyy luoda avoin menettely teollisuuden ja jäsenvaltioiden hyväksynnän varmistamiseksi, koska kyse on todella suurista summista. On tärkeää, että luomme hyvän perustan avoimen menettelyn kautta.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). - (FI) Arvoisa puhemies, haluan lausua kiitokseni kaikille, jotka ovat tehneet parlamentissa suuren urakan ilmastopaketin parissa. Etenkin ylistän sihteeristöä, jonka ahkeruus on ollut vaikuttavaa ja jonka työtaakka on ollut valtava eikä mitenkään mahtuisi inhimillisen työaikalainsäädännön rajoihin.

Meillä on nyt käsissämme varsin tyydyttävä ja ympäristön kannalta kunnianhimoinen tulos, ja kuten aina välillä käy, siitä on kiittäminen neuvostoa, ei niinkään parlamenttia. Neuvosto korjasi muutaman vakavan ongelman, jotka piilivät komission esityksessä. Tosin vieläkin paljon jää avoimeksi, ja vain aika paljastaa loput.

Oma ryhmämme vaikutti merkittävästi lopputulokseen, vaikka se ei näkynytkään ympäristövaliokunnan kannassa. Nyt se näkyy neuvoston kannassa ja lopputuloksessa. Vaihtoehtoinen päästökauppamallimme mahdollisti yleisen mielipideilmaston muutoksen ja vapaan keskustelun. Näin me autoimme ja rohkaisimme neuvostoa löytämään linjansa benchmark-metodin suuntaan.

Haluan siksi kiittää jäsenvaltioita, mukaan lukien oma maani Suomi, siitä, että ne ovat seuranneet parlamentin monipuolisia äänenpainoja herkällä korvalla ja havainneet sen muutoksen, joka parlamentissa tapahtui. Neuvoston pyrkimykset saivat täällä paljon enemmän tukea, kuin miltä päältä katsoen näytti.

Ilmastopolitiikan tärkein tavoite on saada aikaan tasatahtinen, koko maailman kattava sopimus. Mikään muu ei ole ympäristön kannalta vastuullinen lähtökohta. Siten voimme varmistaa, etteivät vähennykset yhtäällä saa aikaan päästöjen kasvua toisaalla, sillä silloin uhraukset menisivät hukkaan.

Valitettavasti ympäristöliikkeessä kuuluu nyt äänenpainoja, jotka olisivat valmiita menemään tälle hukkaamisen tielle. Kokemus on osoittanut, että ympäristö ei kiitä yksipuolista jyrkkyyttä ja ilmastopuritanismia, sillä se ei tuota tulosta. Tarvitaan laaja rintama ja oikeudenmukaiset pelisäännöt. Tarvitaan lainsäädäntöä, joka voi motivoida yritykset kilpajuoksuun vähäpäästöisimmästä tekniikasta ja joka palkitsee, eikä rankaise niitä siitä.

Erityisesti haluan ilmaista iloni siitä, että me pidämme kiinni 20 prosentin päästövähennystavoitteesta, ja silloin voimme todeta, ettei parlamentti eikä myöskään neuvosto ole vesittänyt yhtään mitään.

  Christofer Fjellner (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, minun on sanottava, että niiden vuosien aikana, jotka olen viettänyt Euroopan parlamentissa, olen oppinut sen, etteivät asiat aina mene niin kuin itse haluaisi. Kaikki perustuu kompromisseihin, mutta yleensä asiat menevät kuitenkin lopulta melko hyvin Monet valittavat tällä hetkellä; ne, joiden mielestä meidän olisi pitänyt hyväksyä kunnianhimoisemmat säännöt, ja ne, joiden mielestä hyväksytyt säännöt ovat aivan liian kunnianhimoisia. Mielestäni meidän pitäisi kuitenkin pääasiassa olla äärimmäisen tyytyväisiä siihen, että saimme edes jonkinlaisen kompromissin aikaiseksi. Tämä on askel oikeaan suuntaan, ja ainakin minä olen tästä askeleesta ylpeä. Olen ylpeä siitä, että tämä osoittaa Ruotsin olevan yhä maa, joka kantaa eniten vastuuta Euroopassa, mutta myös siitä, että Eurooppa on se maailman osa, joka yleisesti kantaa eniten vastuuta. Ruotsalaiset konservatiivit ovat tehneet kovasti työtä tämän kompromissin eteen sekä neuvostossa että täällä Euroopan parlamentissa.

Tästä asiasta olisi paljon sanottavaa, mutta jos minun pitäisi kommentoida sitä, mihin olen kaikkein tyytyväisin, korostaisin saavutuksiamme autoalalla; yhtäältä otamme huomioon autojen ympäristöedut, mutta toisaalta annamme autonvalmistajille riittävästi aikaa kehittää uusia malleja. Kuten täällä on jo todettu, meidän ei pidä luulla, että prosessi päättyisi tähän. Tämä on vain alkusoittoa sille tärkeälle työlle, jota Kööpenhaminassa on tehtävä. Mielestäni meillä on nyt hyvä perusta sitä varten. Kiitoksia paljon.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, minun mielestäni tämä direktiivi on esimerkki kestävästä ja tehokkaasta vuoropuhelusta Euroopan unionissa. Se on luultavasti vaikein direktiivi, jota olemme tällä vaalikaudella käsitelleet. Siihen esitetyt tarkistukset eivät olleet kaikille selviä. Lopulta kuuntelimme toisiamme, ensinnäkin täällä parlamentissa, ja minun on myös myönnettävä, että puheenjohtajavaltio Ranska osoitti poikkeuksellista hienotunteisuutta lähestymistavassaan tätä asiaa kohtaan. Haluaisin kiittää komission jäseniä Dimas ja Piebalgs osallistumisesta keskusteluun.

Nyt meidän on varmistettava, että panemme tämän direktiivin täytäntöön. Meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä: 20 prosentin vähennys on vähimmäistaso! Olemme näin luoneet Euroopan unioniin yhteisen ilmastopolitiikan. Sitä ei ole sanottu kovin monisanaisesti, mutta direktiivissä viitataan yhteiseen politiikkaan. Kuten kaikkien muidenkin alojen yhteisessä politiikassa, myös tässä tarvitaan järjestelmällisiä toimia, valvontaa ja vastavuoroisia tarkastuksia. Meidän on myös rahoitettava energiateknologiaa koskevaa strategiaohjelmaa. Tämä on vastauksena hiilidioksidipäästöjen arviointiin. Se muodostaa yhteisen alun yhteiselle energiapolitiikallemme. Sitä Euroopan unionissa tarvitaan.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Ainoa käytössämme oleva vaihtoehto on se, ettemme tuota vähemmän vaan teemme tuotannostamme järkevämpää ja vihreämpää. On tärkeää, että vähennämme saastuttavia päästöjä, mutta meidän pitää myös varmistaa talouskasvu ja säilyttää työpaikat.

Kioton pöytäkirjan mukaan vähennystavoite oli kahdeksan prosenttia, mutta Romania vähensi päästöjään 43 prosentilla vuosina 1990–2005. Valitettavasti tämä toteutettiin järjestelemällä uudelleen raskasteollisuuden yritysten tuotantoprosessit välittämättä siitä, että ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Vaikka olisi ollut suotuisampaa ottaa viitevuodeksi vuosi 1990, olen tyytyväinen joustoon ja solidaarisuuteen, jota uusia jäsenvaltioita kohtaan on osoitettu määrittämällä siirtymäkausi, jonka yritykset tarvitsevat tehdäkseen suuria investointeja toimintansa tehostamiseksi.

Saimme tarkistuksissa läpi säännökset ilmaisten päästöoikeuksien myöntämisestä asuinalueiden lämmitysjärjestelmille ja sellaisille lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmille, jotka perustuvat tehokkaaseen yhteistuotantoon. Saimme läpi myös säännökset päästöjen huutokaupasta saatavien tulojen osoittamisesta matalapalkkaisten perheiden tukemiseen sekä sairaaloiden ja pienten tuotantolaitosten vapauttamisesta päästöoikeuksien kauppajärjestelmästä. Kiitos.

  Chris Davies (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, yksi neuvottelutuloksista on päätös luoda rahoitusmekanismi hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeville mallihankkeille. Palaan tähän kohta. Toimin itse neuvottelijana ja esittelijänä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevassa asiassa, mutta varsinainen menestys saavutettiin päästökauppajärjestelmää säätelevän direktiivin uudistamisen yhteydessä. Parhaimmillaankin olen vain saanut sekaantua muiden asioihin. Joskus tarvitaan onnea, ja mielestäni olen ollut onnekas siinä, että Linda McAvan, Lena Ek ja muut – varjoesittelijät – ovat työskennelleet päästökauppadirektiivin parissa. Mielestäni olen ollut onnekas, koska puheenjohtajavaltio oli valmis tutkimaan uudet ehdotukset. Ja erityisen onnekas olen ollut siinä, että olen saanut tehdä töitä tässä lainsäädäntöasiassa esittelijänä toimivan Avril Doylen kanssa, koska hän on saanut valtavan paljon aikaan. Haluaisin vain todeta yhden asian, arvoisa puhemies. Tämän parlamentin historiassa ei tunneta montakaan esittelijää, joiden alkuperäisen ehdotuksen mukaan rahoituksen arvo olisi parhaimmillaankin ollut 1,5 miljardin euroa mutta sitten lopullisessa paketissa rahoituksen arvo onkin viisi tai kuusi kertaa suurempi.

  Bart Staes (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, tavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä on turvattu. Meidän ei pitäisi kuitenkaan huijata itseämme. Jo tuo tavoite oli riittämätön. Tieteellisten tietojen mukaan meidän pitäisi tavoitella 25 prosentin tai jopa 40 prosentin päästövähennyksiä. Pahoittelen sitä, että huutokauppajärjestelmää on heikennetty sähköntuotannon ulkopuolella. Vuonna 2020 myönnämme edelleen ilmaisia päästöoikeuksia, eikä huutokauppa toteudu täysimääräisesti ennen vuotta 2027.

Tämä välittää todella ikävän viestin niille, jotka osallistuvat Kööpenhaminassa keskusteluihin maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta. Kuitenkin paras ratkaisu hiilivuotoon olisi juuri maailmanlaajuinen sopimus. Jos maailmanlaajuista sopimusta ei saada aikaiseksi, huutokauppajärjestelmä heikkenee edelleen, koska 96 prosenttia yrityksistä saa edelleen ilmaisia päästöoikeuksia. Mitä vähemmän huutokauppaoikeudet tuottavat, sitä vähemmän investoidaan kestävään energiaan, tutkimukseen ja kehitykseen.

Haluaisin esittää Avril Doylelle seuraavan kysymyksen: onko teillä mitään käsitystä siitä, miten paljon huutokaupan tuottamien voittojen odotetaan putoavan, nyt kun maa on täysin kaivettu järjestelmän alta?

  Puhemies. − (EN) Olen hyvin pahoillani, mutta en voi ottaa enempää puheenvuoropyyntöjä aikarajoitusten vuoksi. Annamme siis uudelleen puheenvuoron esittelijällemme, kovasti ylistetylle Avril Doylelle.

  Avril Doyle, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutaman nopean huomion.

Alkuperäisen erinomaisen ehdotuksen mukainen tinkimättömyys ympäristötavoitteista on yhä voimassa erityisesti 30 prosentin vähennystä koskevassa skenaariossa. Meidän ei ole mitään hyötyä mennä lainsäädäntömme kanssa Kööpenhaminaan, jos sitä varten ei saada riittävää rahoitusta ensi vuoden joulukuuhun mennessä. Tämä riippuu teistä, hyvät komission jäsenet.

Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä 300 miljoonaa päästöoikeutta koskeva sopimus saattaa muuttaa koko keskustelun hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, jos kyseinen teknologiaa osoittautuu toimivaksi 12 mallilaitoksessa.

Nyt käsiteltävänä oleva sopimus varmistaa EU:lle selkeät valtuudet neuvotella kolmansien maiden kanssa ensi vuoden sopimusta valmisteltaessa. Meillä ei ole varaa epäonnistumisiin, sillä jos emme kanna vastuutamme, historian sormi osoittaa meitä niiden poliittisten johtajien sukupolvena, jotka tunsivat ongelman ja tiesivät vertaisarvioiduista tieteellisistä tutkimuksista, mutta jotka eivät kyenneet toimimaan.

Joidenkin mielestä mietintöni lopullisessa versiossa mennään liian pitkälle, toisten mielestä siinä ei mennä tarpeeksi pitkälle. Mutta edes sellaiset päästöluvat, jotka eivät perustu vertaisarviointiin, eivät tee vähennystavoitteista helppoja teollisuudelle. Emme saa toimia niin, että jätämme hyvät asiat toteuttamatta, koska emme pysty parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Tämä on kuitenkin kokonaisuutena hyvä tulos. Ainakin se on maailman paras, koska kyse on toistaiseksi ainoasta päästökauppajärjestelmästä koko maailmassa. Kehotan Yhdysvaltoja ja Australiaa tekemään enemmän ja saattamaan EU:n kiusalliseen asemaan menemällä ensi vuonna Kööpenhaminassa meitä pidemmälle.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna keskiviikkona, 17. joulukuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Jorgo Chatzimarkakis, Wolf Klinz, Holger Krahmer, Alexander Graf Lambsdorff ja Willem Schuth (ALDE), kirjallinen. − (DE) Arvoisa puhemies, ilmastopaketista saavutettu sopimus on vaatimaton.

EU on asettanut tavoitteekseen vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Olemme jo onnistuneet toteuttamaan melkein puolet vähennyksistä. Avaintekijä on laajentuminen itään, jossa päästöt ovat absoluuttisina lukuina alhaisemmat ja vähennystavoite on siten 12 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

EU:n pitäisi saavuttaa kolmen tai neljän prosentin vähennykset kehitysmaissa pysymällä hieman alle yhdeksässä prosentissa. Tavoitteissa voidaan epäonnistua viidellä prosentilla. Jäljelle jää neljä prosenttia.

Normaalitilanteessa pitäisi todeta, että hyvä, mikä onni, ettei EU ole päättänyt siirtää koko talouttaan Aasiaan. Kompromissi tulee selvästi halvemmaksi kuin komission ehdotus. Tämän ansiosta Saksan Vapaa demokraattinen puolue (FDP) voi hyväksyä sen.

EU on kuitenkin nyt yllyttämässä jäsenvaltioitaan toistensa kimppuun, sillä energialähteiden valikoiman, poikkeussääntöjen ja viekkaiden neuvottelujen tuloksena jotkut jäsenvaltiot ovat muita suotuisammassa asemassa. Saattaa olla, että saksalaiset energiantoimittajat tuottavat pian sähköä Puolassa Saksan sijasta tai ostavat sitä ranskalaisilta.

Se, että EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tällaisiin lehmänkauppoihin, ei anna kovin paljon toivoa maailmanlaajuisesta sopimuksesta. Se nostaa myös esiin kysymyksen varojen käytön tehokkuudesta.

Hallituksia, neuvostoa ja EU:n komissiota kehotetaan toimimaan tehokkaasti sekä ympäristönsuojelussa että talouden ja kasvun alalla.

  Magor Imre Csibi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Viime viikolla neuvoston ja Euroopan parlamentin neuvottelijat saavuttivat historiallisen sopimuksen ilmastonmuutospaketista. Suhtaudun kompromissiin myönteisesti mutta kuitenkin hieman raskain sydämin, koska pakettia on merkittävästi vesitetty verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen sekä parlamentin valiokuntien äänestystuloksiin. Nyt olisi tarvittu nopeaa ja johdonmukaista toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta unioni valitsi hitaan siirtymisen vähähiiliseen talouteen myöntämällä poikkeuksia ja ilmaisia päästöoikeuksia. Näistä epäkohdista huolimatta kompromissi on merkittävä läpimurto, joka luo perustan kestävämmälle taloudelle. Suurin saavutus on se, että tavoitteet ja täytäntöönpanoa koskevat periaatteet vahvistetaan lainsäädännössä ja että kaikki tunnustivat tarpeen edistää puhtaampaa kehitystä. Lisäksi ilmastonmuutoksen tehokas torjunta on mahdollista vain, jos kaikki osallistuvat siihen, ja tämä kompromissi antaa EU:lle enemmän valtaa neuvotteluissa kansainvälisten kumppanien mukaan saamiseksi. Lopuksi totean vielä, että aion tukea tätä sopimusta, koska tässä ei mielestäni ole kyse tyhjiä sanoja sisältävästä kompromissista, vaan tämä kompromissi on todella toteutettavissa.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. – (RO) Kolme toimielintä ovat saaneet neuvoteltua ilmastonmuutospaketista tasapainoisen kompromissin, joka auttaa Euroopan unionia osallistumaan merkittävällä tavalla toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyse on nimittäin ensimmäisestä valtioiden ryhmästä, joka tekee tästä sitoumuksesta laillisesti velvoittavan. Olemme tällä hetkellä keskellä maailmanlaajuista rahoituskriisiä, joka on herättänyt suurimmassa osassa jäsenvaltioita pelkoja hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteiden suhteen. Huippukokouksen tuloksena on kuitenkin sopimus, jossa tarve suojella ilmastoa sekä tarve päästä talouden umpikujasta ovat keskenään tasapainossa. Minun mielestäni kriisiin perustuvien argumenttien ei pidä estää paketin hyväksymistä. Toivon, että kaikki parlamentin poliittiset ryhmät äänestävät sen puolesta. Olen kiitollinen siitä, että huutokauppatulojen jakojärjestelmää muutettiin huomioimalla niiden maiden ponnistelut, jotka vähensivät päästöjään vuosien 1990 ja 2005 välisenä aikana. Tämä koskee esimerkiksi Romaniaa. Paketin yleistä rakennetta ei kuitenkaan ole muutettu. Minusta tuntuu myös siltä, että suurin osa niistä asioista, jotka aiheuttivat päästökauppadirektiivissä suuria ongelmia jäsenvaltioille, on saatu ratkaistua oikein ja että lopputulos on oikeudenmukainen ja antaa Euroopan unionille mahdollisuuden ryhtyä todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. – (FI) Parlamentin käsittelyssä oleva päästökauppadirektiivi edustaa kapitalismin viherpesua ja on siitä huolimatta sitä itseään: kasinokapitalismia ja keinottelun legalisoimista. Kun komission alkuperäistä esitystä on korjattu siihen suuntaan, että eurooppalainen teollisuus ei joudu keinottelun suoranaiseksi maksajaksi muuta kuin sähkön hinnan kautta, äänestän esityksen puolesta vaikka päästökauppaa vastustankin. Päästötavoitteita kannatan, mutta niihin piti päästä verolla eikä keinottelulla.