Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/0062(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0371/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0371/2008

Keskustelut :

PV 16/12/2008 - 19
CRE 16/12/2008 - 19

Äänestykset :

PV 17/12/2008 - 5.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0616

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 16. joulukuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

19. Rajatylittävän lainvalvonnan helpottaminen liikenneturvallisuuden alalla (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
Pöytäkirja
MPphoto
 

  Puhemies.(IT) Esityslistalla on seuraavana Inés Ayala Senderin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rajatylittävän lainvalvonnan helpottamisesta liikenneturvallisuuden alalla (KOM(2008)0151 - C6-0149/2008 - 2008/0062(COD)) (A6-0371/2008).

 
  
MPphoto
 

  Inés Ayala Sender, esittelijä.(ES) Arvoisa puhemies, aloitan pitkällä listalla tunnustuksia. Ensimmäiseksi haluan kiittää komissiota siitä, että se esitti meille asiakirjan, joka tarjoaa kiireesti tarvittavan välineen. Kiitän siksi varapuheenjohtaja Tajanin edustamaa komissiota siitä, että se on tehnyt meille palveluksen ja tarjonnut välineen, joka on nyt vuonna 2008 aivan välttämätön, koska vuosi 2007 oli todella surkea, kun otetaan huomioon sitä ennen saavutettu edistys liikenneturvallisuuden alalla. Tämä väline on erityisen tarpeellinen, koska erittäin pian – jo kahden vuoden kuluttua – umpeutuu määräaika, johon mennessä olisi täytettävä sitoumus ja saavutettava kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden asettama tavoite liikennekuolemien määrän puolittamisesta. Kiitän siksi komissiota.

Esitän kiitokset myös puheenjohtajavaltio Ranskalle (vaikka sen edustajat juuri lähtivät istuntosalista), koska se on toimillaan ja määrätietoisuudellaan mielestäni osoittanut, että tässä asiassa voidaan edistyä. Se osoittautui alussa hankalaksi asian seurausten vuoksi, mutta puheenjohtajavaltio sai meidät vakuuttuneiksi siitä, että se oli vaivan arvoista.

Kun otetaan huomioon, että oli muita vielä tärkeämpiä asioita, täytyy kuitenkin todeta, että meidän oli hieman vaikea ymmärtää oikeudellisen yksikön motiiveja. Luulimme, että sen pitäisi aina auttaa puheenjohtajavaltiota edistämään painopisteitään ja tavoitteitaan, mutta tässä tapauksessa siitä ei ollut meille juurikaan hyötyä.

Yhdessä vaiheessa oikeus- ja sisäasioiden neuvosto esitti päätelmiä, joihin sisältyi erinomaisia aikeita, mutta ne eivät auttaneet meitä säilyttämään tiukkaa suhtautumistapaa siihen, että tämä valmisteilla oleva teksti tai väline on ehdottomasti liikenneturvallisuutta koskeva väline, jolla on tarkoitus ehkäistä tieliikenneongelmia ja -onnettomuuksia sekä kuljettajan rankaisematta jäämistä.

Lopuksi lausun lämpimät erityiskiitokset varjoesittelijöille, etenkin kanssani työskennelleelle jäsen Fourélle, jonka kanssa muodostimme hyvän tiimin ja paransimme tekstiä, sekä muita valiokuntamme jäseniä, jäsen Cocilovoa, jäsen Lichtenbergeriä ja muita kollegojani. Onnistuimme mielestäni yhdessä lopulta muokkaamaan tekstiä paremmaksi.

Onnistuimme mielestäni parantamaan menettelyä tai järjestelmää aloilla, joilla oli tiettyjä puutteita, kuten hallinnollisten seuraamusten määräämisessä, kun tiedot on vaihdettu ja ilmoitus tehty. Jäsenvaltioista, joissa nämä rikkomukset ovat luonteeltaan hallinnollisia, puuttui täydentävä menettely, ja olemme nähdäkseni ainakin ehdottaneet mahdollista ratkaisua.

Lisäksi on oleellista, että olemme tehostaneet valvontaa. Tiedämme, ettemme tavallisesti voi tehostaa liikenneturvallisuuden valvontaa, joten nimenomaan tässä asiassa komissio auttoi meitä.

Lisäksi oli taattava henkilötietojen suoja, tunnustettava uhrien tukijärjestöjen tekemä työ ja selitettävä, miten tämän järjestelmän on tarkoitus vaikuttaa autoilijoihin.

Emme siksi ymmärrä, miksi neuvosto on päättänyt pitää kiinni kannastaan ja oikeusperustasta, josta ei ole meille mitään hyötyä. Se päinvastoin estää kaiken etenemisen. Minun on tässä yhteydessä todettava, että parlamentti ja komissio ovat vakuuttuneita siitä, että oikea perusta on liikenneturvallisuutta koskeva perusta, ja että tämä on tärkeä ensiaskel nimenomaan liikenneturvallisuuden parantamisessa, jota kaikki EU:n kansalaiset toivovat. Tämän on siksi pysyttävä kolmannen pilarin asiana. Kolmas pilari on kuitenkin katoamassa, koska se on tarkoitus poistaa Lissabonin sopimuksessa (jonka ratifioineet jäsenvaltiot painavat nyt jarrua neuvostossa). Jotkin niistä pitävät tätä nyt keinona estää direktiivin etenemisen.

Toivomme ja uskomme, että oikeusperustasta johtuvat ongelmat ratkeavat. Ihmiset eivät ymmärrä, kun selitämme, miksemme voi tarjota heille perusvälinettä, jolla voitaisiin parantaa liikenneturvallisuutta ja estää sellaisten muiden valtioiden kansalaisten rankaisemattomuus, jotka ajavat valtioidemme alueella ja rikkovat lakia, koska he katsovat, ettei heitä voida rangaista. Emme todellakaan ymmärrä, miten tällaisten ongelmien voidaan antaa jatkua. Kehotamme siksi tulevaa puheenjohtajavaltio Tšekkiä luopumaan epäilyksistään ja ottamaan edistysaskeleen liikenneturvallisuuden hyväksi.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluan kiittää esittelijä Ayala Senderiä sitoutuneesta työstä, jota hän on todellakin tehnyt intohimoisesti, päättäväisesti ja erittäin puolueettomasti.

Totean jälleen kerran, että komission toiminnassa on siksi yksi keskeinen tavoite, nimittäin liikenneturvallisuus. Sisällöstä kuitenkin totean, että olemme tarkastelleet esittelijä Ayala Senderin tekstiä ja hänen esittämiään tarkistuksia, emmekä vastusta niitä. Komission mielestä mietintö on päinvastoin aivan samansuuntainen kuin oma ehdotuksemme ja jopa auttaa parantamaan tekstiä tietyissä kohdissa.

Euroopan parlamentti esimerkiksi pitää tietojenvaihtoon tarkoitettua sähköistä verkkoa välineenä, jota on hallinnoitava yhteisön tasolla, jotta voidaan taata EU:n kansalaisten henkilötietojen suoja. Voin vain todeta, että kannatan näitä tarkistuksia, joissa käsitellään ja täsmennetään ehdotuksen soveltamisalaa. Katson, että jotkin tarkistukset todella vahvistavat ehdotustamme.

Tällaisia ovat tarkistukset, joissa varmistetaan hallintoviranomaisten toimivaltaan kuuluvien tieliikennerikkomusten seuranta, sekä tarkistukset, joissa ehdotetaan jäsenvaltioiden seurantamenetelmiä ja -käytäntöjä koskevien suuntaviivojen laadintaa. Nämä kaikki ovat oleellisia seikkoja pyrittäessä varmistamaan liikenneturvallisuus ja saavuttamaan tavoitteemme, jonka mukaan Euroopan teillä tapahtuvien liikennekuolemien määrä on vähintään puolitettava. Muistutan, että Euroopan teillä menehtyy vuosittain yli 40 000 ihmistä. Vuonna 2007 luku oli 42 500. Jos otetaan huomioon, että tämä määrä vastaa suurin piirtein yhtä lento-onnettomuutta päivässä, on selvää, että tätä murhenäytelmää usein aliarvioidaan. Emme selvästikään ole tottuneet ajattelemaan, miten laajasta ongelmasta on kysymys.

Meidän olisi tietenkin tehtävä paljon, paljon enemmän. Olen siksi tyytyväinen parlamentin ripeään toimintaan tässä asiassa, ja haluan vielä kerran kiittää esittelijä Ayala Senderiä sekä liikenne- ja matkailuvaliokuntaa työstä ja sen ymmärtämisestä, että tässä on kyse kaikkien EU:n kansalaisten turvallisuudesta. Parlamentti ja komissio ovat tästä täysin yksimielisiä. Molempien mielestä on otettava kiireesti käyttöön säädöksiä, joilla voidaan tosiasiallisesti vähentää liikenneonnettomuuksia.

Ministerineuvoston viimeisimmässä kokouksessa jäsenvaltiot eivät valitettavasti päässeet yksimielisyyteen. Puheenjohtajavaltio Ranska yritti sovitella, mutta jouduimme 9. joulukuuta toteamaan, että kuolemien vähentämistä koskevasta yleisestä toimintasuunnitelmasta oltiin yksimielisiä, mutta monet jäsenvaltiot pitivät itsepintaisesti kiinni kolmannesta pilarista. Komissio ja parlamentti ovat samaa mieltä ensimmäisestä pilarista, mutta monen jäsenvaltion mielestä tätä asiaa on edelleen säänneltävä kolmannessa pilarissa.

Tämä on mielestäni aivan ristiriitaista. Haluan sanoa tämän julkisesti parlamentille ja toistaa, mitä totesin ministerineuvostossa. Emme ymmärrä, miten Eurooppa-neuvosto voi päättää, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä yritetään päästä sopimukseen järjestämällä uusi kansanäänestys Irlannissa – kuten kaikki tiedätte, Lissabonin sopimuksessa poistetaan kolmas pilari – kun jäsenvaltiot toteavat samaan aikaan, että kaikkea rajatylittävien seuraamusten täytäntöönpanoa koskevaa toimintaa on säänneltävä kolmannessa pilarissa. Tämä on mielestäni valtavan ristiriitaista eikä voi johtaa myönteiseen lopputulokseen. Tuhlaamme aikaa oikeudellisiin seikkoihin liittyvän kädenväännön vuoksi emmekä pysty toteuttamaan konkreettisia toimia ja tarjoamaan siten kansalaisille käytännön apua.

Liikenneonnettomuudet eivät ole pelkkää teoriaa. Niitä voi oikeasti tapahtua milloin vain missä tahansa eurooppalaisessa perheessä, myös omassa perheessämme. Teillä liikkuu omia lapsiamme, jotka palaavat lauantaiyönä yökerhosta tai ovat menossa pelaamaan jalkapalloa tai juhliin. Meidän on pidettävä tämä mielessä. Tässä ei ole kyse oikeudellisesta kädenväännöstä, eikä meillä ole aikaa tuhlattavana.

Minusta on valitettavaa, ettei neuvoston edustaja ole tänä iltana paikalla, koska haluaisin esittää toisen hartaan pyynnön, jonka voin uskoakseni esittää myös parlamentin puolesta. Pyydän, että neuvosto muuttaa kantaansa ja että liikenneneuvosto noudattaa samaa linjaa Eurooppa-neuvoston kanssa. Meidän on katsottava tulevaisuuteen ja Lissabonin sopimuksen suuntaan. Toivomme kaikki, että se voi tulla pian voimaan, koska meillä ei ole mielestäni varaa katsoa taaksepäin, kun kyse on meidän kaikkien hengen suojelemisesta.

 
  
MPphoto
 

  Brigitte Fouré, PPE-DE-ryhmän puolesta.(FR) Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää esittelijä Ayala Senderiä mietinnöstä, koska työskentelymme oli todellakin erittäin rakentavaa. Hän otti huomioon useimmat liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten tarkistukset varmistaakseen, että direktiiviehdotus hyväksytään liikenne- ja matkailuvaliokunnassa ellei yksimielisesti niin ainakin erittäin suurella enemmistöllä.

Muistutan, että direktiivin tavoitteena on liikenneturvallisuus, kuten jo useaan kertaan on todettu. Tavoitteena on ensinnäkin vähentää Euroopan teillä tapahtuvia kuolemia ja loukkaantumisia, koska ne ovat todellinen jokavuotinen katastrofi ja murhenäytelmä. EU:n 27 jäsenvaltiota ja kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ovat selvästikin yhtä mieltä tästä tavoitteesta, joten se on syytä toistaa. Tavoitteena on siis säästää ihmishenkiä ja samalla lopettaa syrjintä, jota on tähän asti esiintynyt omanmaalaisten kuljettajien ja muissa jäsenvaltiossa asuvien kuljettajien välillä. Ei ole hyväksyttävää, että kuljettajia kohdellaan eri tavoin saman valtion teillä. Tällaista ei voida missään tapauksessa sallia, eikä tällainen käytäntö voi jatkua, etenkin kun on kyse ihmishengistä – toistan tämän vielä.

Direktiivin soveltamisalaan on valittu perustellusti rikkomukset, jotka aiheuttavat eniten onnettomuuksia. Nämä ovat ylinopeus, rattijuopumus, punaisen liikennevalon noudattamatta jättäminen ja turvavyön käytön laiminlyönti. Meidän on siksi äärimmäisen tärkeää edistää tätä direktiiviä.

Muistutan lopuksi, kuten komission jäsen teki äsken, että ministerineuvosto on esittänyt esimerkiksi kolmatta pilaria koskevia epäilyjä. Meidän on kuitenkin mielestäni löydettävä oikeudellisia ratkaisuja ihmishenkien pelastamiseksi. Joskus tuntuukin, että oikeudellisissa asioissa saivartelu on pelkkä tekosyy. Tehtävänämme on poistaa nämä todelliset murhenäytelmät teiltämme, koska ne eivät sovi Eurooppaamme. EU:n on ehdottomasti autettava suojelemaan ihmishenkiä, joita menetetään joka vuosi.

Tämä on direktiiviin liittyvä haaste, ja toivon, että Euroopan parlamentti hyväksyy mietinnön erittäin suurella enemmistöllä, ellei jopa yksimielisesti, jotta voimme varmistaa, että tässä asiassa edistytään Tšekin puheenjohtajakaudella.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău, PSE-ryhmän puolesta.(RO) Kiitän aluksi esittelijä Ayala Senderiä äärimmäisen tärkeää asiaa koskevasta mietinnöstä. Euroopan teillä menehtyy vuosittain noin 43 000 kansalaista, ja noin 1 300 000 kansalaista joutuu onnettomuuteen. Nämä Euroopan teillä tapahtuneet 43 000 kuolemaa vastaavat tilannetta, jossa tapahtuu keskikokoinen lento-onnettomuus joka viikko. Emme mielestäni voi enää sallia tällaista.

Huomautan, ettei direktiiviehdotuksessa viitata rikosoikeudellisiin seuraamuksiin eikä pistejärjestelmiin, jotka ovat jo käytössä jäsenvaltioissa. Vaadin, että jäsenvaltiot vaihtavat tietoja siten, että niiden luottamuksellisuus ja turvallisuus taataan. Jäsenvaltioiden välisissä tiedoksiannoissa olisi myös ilmoitettava käytettävissä olevat maksutavat ja maksuvaluutta.

Euroopan komissiolle on lisäksi raportoitava aina, kun asuinjäsenvaltion keskusviranomaiset päättävät jättää soveltamatta rikkomuksen tapahtumapaikkana olleen jäsenvaltion määräämiä taloudellisia seuraamuksia. Tämä direktiivi on mielestäni äärimmäisen tärkeä. Toivon siksi, että Euroopan parlamentin tästä asiasta toimittama äänestys auttaa Eurooppa-neuvostoa ottamaan oikeansuuntaisen askeleen, toisin sanoen hyväksymään direktiivin. Näin on yksinkertaisesti tapahduttava. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Bilyana Ilieva Raeva, ALDE-ryhmän puolesta.(BG) Hyvä esittelijä Ayala Sender, haluan aluksi kiittää teitä siitä, että olette asettanut erittäin murheelliset sosiaaliset ongelmat yhteiseksi poliittiseksi painopisteeksemme. Kuten komission jäsen totesi, Euroopassa menetetään nykyään luvattoman paljon ihmishenkiä.

Meillä on autojen erilaisille varaosille lähes 70 standardia, mutta ei tällä hetkellä yhtään direktiiviä, jolla voitaisiin vähentää Euroopan unionin teillä surmansa saavien määrää. Tämä on järjetöntä. Ihmisten turvallisuus maanteillä ei ole yhtään merkityksettömämpää kuin ympäristövaatimukset, joita määräämme jäsenvaltioille. Meidän on siksi kannatettava huomisaamuna toimitettavassa äänestyksessä Ayala Senderin mietintöä, jossa ehdotetaan rajatylittävien seuraamusten pakollista täytäntöönpanoa neljässä keskeisessä rikkomuksessa, jotka aiheuttavat yli 75 prosenttia kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista.

Toteuttamalla näiden rikkomusten vastaisia rajatylittäviä toimia vähennetään vakavien ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää sekä päästään lähemmäs tavoitetta, jonka mukaan liikennekuolemien määrä on tarkoitus puolittaa vuoteen 2010 mennessä. Yleinen tiepolitiikka perustuu Euroopan unionin yleiseen tieliikennelainsäädäntöön ja yleisiin standardeihin, mutta ei välttämättä samoihin kriteereihin. Puhumme punaisista liikennevaloista ja ylinopeudesta, mutta emme liikennevalojen tai liikenneympyröiden toiminnasta, matkapuhelinten käytöstä ja tupakoinnista autoa kuljetettaessa, Euroopan unionissa annettavasta ajo-opetuksesta tai yleisistä sakoista, joita kaikkein paatuneimmatkin rikkojat säikähtäisivät.

Jos unkarilainen kuljettaja saa tällä hetkellä rikkoa Saksan tieliikennelakia ilman minkäänlaista rangaistusta, tällä direktiivillä ja ehdotuksillanne varmistetaan, että hän saa rangaistuksen kotimaassaan. Euroopan unioni tarvitsee yleisen liikenneturvallisuutta koskevan politiikan, jolla ihmishenkiä voidaan suojella riittävän tehokkaasti siten, etteivät jäsenvaltiot saa poiketa suojelun tasosta.

Voimme ilman muuta luottaa siihen, että komissio rankaisee hallituksia, jotka eivät ole käsitelleet asianmukaisesti jätteitä tai noudattaneet työaikadirektiiviä tai jotka ovat vahingoittaneet ympäristöä. Emmekö sitten tarvitse mekanismeja, joilla taataan, etteivät yksittäisten valtioiden liikennekuolemien määrä ylitä EU:n keskimääräistä tasoa?

Haluan tässä yhteydessä jälleen korostaa, että meidän on tärkeää käyttää arviointiperusteina yleisesti hyväksyttyjä eurooppalaisia onnettomuusindikaattoreita. Hyvä esittelijä Ayala Sender, mietinnöllänne mielestäni edistetään yhdennetyn Euroopan laajuisen liikenneturvallisuuspolitiikan kehittämistä. Direktiivillä luodaan lähtökohta Euroopalle, jossa ei ole tieliikennerikkomuksia, rajoja eikä mahdollisuuksia rikkoa sääntöjä.

 
  
MPphoto
 

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, kiitän ennen kaikkea esittelijäämme. Hän on nähnyt paljon vaivaa, jotta myös neuvoston kanssa päästäisiin yksimielisyyteen tällä alalla, josta on tullut yllättäen erittäin kiistanalainen. Neuvosto suhtautuu asiaan erittäin epäloogisesti ja epäeurooppalaisesti, koska joidenkin hallitusten ensisijaisena tavoitteena on selvästikin suojella omia hurjastelijoitaan, turvavälin rikkojiaan tai rattijuoppojaan piittaamatta siitä, kenen hengen he vaarantavat.

Käytäntönä on nykyään se, että ihmiset noudattavat rajoituksia kotimaassaan, mutta heti rajan toisella puolella kaasujalka muuttuu raskaaksi, eivätkä he malta olla hurjastelematta varsinkin, kun heidän ei tarvitse pelätä joutuvansa maksamaan sakkoa. Yksi asia on tehtävä selväksi. Nimenomaan pienten valtioiden tai valtioiden, joissa käy paljon matkailijoita, on erityisen vaikeaa saada omat kansalaisensa ymmärtämään rangaistuksia, toisin sanoen lakien täytäntöönpanoa, jos he ovat täysin varmoja siitä, ettei niitä käytännössä sovelleta muiden valtioiden kansalaisiin.

Jos joku siis ajaa aivan kiinni puskurissani ja hänen autossaan on toisen Euroopan unionin jäsenvaltion rekisterikilpi, mietin pakosta, onko minun henkeni hänen maanmiestensä henkeä arvottomampi, koska hän pyrkii takaamaan ihmisten turvallisuuden vain omassa maassaan. Tämä ei ole oikein eikä eurooppalaisen hengen mukaista, ja tämä heikentää liikenneturvallisuutta.

Olemme saaneet aikaan hyvän tekstin. Jotain kuitenkin vielä puuttuu. Esimerkiksi tietosuojaa koskevaa kysymystä ei ole selvitetty riittävästi. Lopuksi pyydän teitä kuitenkin kannattamaan 70 euron rajaa koskevaa tarkistustani. Sitten olemme selvittäneet suurimman osan epätasapainotekijöitä koskevasta keskustelusta. Kyse on vain siitä, että sakon suuruuden määrittämisessä olisi järkevä raja.

 
  
MPphoto
 

  Sebastiano (Nello) Musumeci, UEN-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja Tajani, hyvät kollegat, 40 000 kuolemaa vuodessa on kauhistuttava luku.

Ellei tilanne ole vielä täydellinen katastrofi, liikennekuolemat ovat varmasti ainakin äärimmäisen vakava yhteiskunnallinen ilmiö, jonka yhteydessä jäsenvaltiot voivat usein tehdä enemmän kuin ylläpitää masentavia tietoja ja laatia huolestuttavia tilastoja. Joidenkin mielestä tilanne johtuu siitä, että ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän, ja toisten mielestä se johtuu koneistumisesta. Nämä väitteet pitävät tietenkin paikkansa, mutta tilanne johtuu myös jäsenvaltioiden viivyttelystä onnettomuuksien ehkäisemisessä ja sortopolitiikasta. Näin on menetellyt myös Euroopan unioni, joka ei ole tähän mennessä onnistunut varmistamaan yhteistä liikenneturvallisuuspolitiikkaa.

Italian tilastokeskuksen tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että vuonna 2007 44 prosenttia Italian liikenneonnettomuuksista tapahtui perjantain ja lauantain välisenä yönä. Kuljettajien vastuuton käyttäytyminen ei kuitenkaan ole vain yhden valtion ongelma. Meidän on siksi tärkeää tarkastella tätä direktiiviehdotusta, jonka tavoitteena on, etteivät autoilijat syyllistyisi tieliikennerikkomuksiin missään, jotta teillä tapahtuvien liikennekuolemien määrä onnistutaan puolittamaan vuoteen 2010 mennessä.

Tämä on hyvä asia, mutta ainakin joissain tapauksissa tarvitaan muitakin parannuksia. Tällainen asia on esimerkiksi rikkomusten seuranta. Arvoisa komission varapuheenjohtaja Tajani, meidän pitäisi mielestäni seurata Sveitsin esimerkkiä. Sveitsissä liikennepartio pysäyttää jokaisen tieliikennerikkomukseen syyllistyneen muutaman kilometrin kuluttua, ja kuljettaja joko maksaa sakon heti tai auto takavarikoidaan siihen asti, kunnes sakko on maksettu.

Tiedän erittäin hyvin, ettei tällaista menettelyä ole helppo toteuttaa ja että se voi vaikuttaa julmalta, mutta se on epäilemättä tehokas. Tiedämme kaikki myös sen, ettei syöpää voida parantaa aspiriinilla, ja nyt on jo edetty etäpesäkkeisiin. Ayala Senderin mietintö on joka tapauksessa hyvä, ja aion ilman muuta kannattaa sitä.

 
  
MPphoto
 

  Luís Queiró (PPE-DE).(PT) Arvoisa puhemies, kollegani Ari Vatanen, joka on tunnettu autourheilun mestari, usein toteaa, että me kaikki kuolemme jonain päivänä, mutta sen ei tarvitse tapahtua auton ratissa. Vuoden 2005 jälkeen liikennekuolemat eivät ole kuitenkaan vähentyneet, kuten olisi pitänyt. Vuoden 2007 luvut lisäävät huoltamme. Nimenomaan nämä vaihtelut osoittavat parhaiten, kuinka paljon meillä on vielä tehtävää.

Tiedämme kaikki, ettei muussa jäsenvaltiossa kuin kuljettajan asuinvaltiossa tehdyistä rikkomuksista määrättyjä seuraamuksia usein panna täytäntöön. Nyt käsiteltävänä olevassa direktiiviehdotuksessa säädetään perustellusti sähköisestä tiedonvaihtojärjestelmästä, jolla pyritään helpottamaan tieliikennerikkomuksista määrättävien taloudellisten seuraamusten rajatylittävää täytäntöönpanoa erityisesti kolmen eurooppalaisten henkeä eniten uhkaavan rikkomuksen yhteydessä. Tämä järjestelmä on sinänsä oikeutettu. Henkilötietojen suojaa koskevat kansalaisten oikeudet on kuitenkin taattava.

Euroopan komission on siksi tärkeää arvioida direktiivin täytäntöönpanoa ja suhtautua siihen tiukasti. Ongelmana on vielä rikkomusten erilainen luokittelu sen mukaan, missä jäsenvaltiossa ne tehdään. Joissakin tapauksissa ne luokitellaan ainoastaan hallinnollisiksi rikkomuksiksi ja joissakin tapauksissa rikosoikeudellisiksi rikkomuksiksi. Joissakin tapauksissa määrätään lisärangaistuksia, kuten ajokielto, ja joissakin ei. Nyt ei ole oikea aika käsitellä teknisiä yksityiskohtia, mutta on aika vaatia, että direktiivin täytäntöönpanoa koskevia parhaita ratkaisuja tutkitaan tulevaisuutta varten.

Esittelijä, joka ansaitsee kiitokset, ehdottaa todellakin mahdollisia ratkaisuja, kuten yhtenäisen sakkoasteikon käyttöönottoa sekä liikenneturvallisuuden valvontakäytäntöjen ja -laitteiden yhdenmukaistamista. Suhtaudumme epäilevästi siihen, onko kuljettajalla tehokas muutoksenhakuoikeus, kun hän ei hyväksy määrättyä seuraamusta. Onko tämä oikeus taattu asianmukaisesti, kun kuljettaja joutuu hakemaan muutosta muun kuin asuinvaltionsa tuomioistuimessa ja riitauttamaan muun kuin asuinvaltionsa lainsäädäntöä? Annan komission jäsenen Tajanin vastata tähän kysymykseen.

Kuljettajille on myös tiedotettava asianmukaisesti heidän uusista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Ainoastaan silloin he eivät pidä tätä aloitetta sortovälineenä vaan keinona kannustaa heitä ajamaan aiempaa turvallisemmin sekä kunnioittamaan enemmän muiden henkeä ja myös omaa henkeään.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Kiitos, jäsen Queiró. Voin omasta puolestani lieventää huolianne. Käytän enemmän mopoa kuin autoa, mutta haluan välttää kuolemaa myös mopoa ajaessani enkä vain autoillessani. .

 
  
MPphoto
 

  Robert Evans (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä asia, ja olen pettynyt, koska neuvosto ei ole paikalla. Sillä on nimittäin nyt ratkaiseva rooli, koska sen näkemys käsittääkseni eroaa melkoisesti parlamentin näkemyksestä.

Esittelijä Ayala Sender mainitsi oikeusperustaa koskevat huolenaiheet. Kannatan rajatylittävää lainvalvontaa, mutta sen on oltava oikeudellisesti hyväksyttävää ja nykyistä tehokkaampaa.

Ehdotukseen sisältyvät rikkomukset käsittävät vain ylinopeuden, rattijuopumuksen, turvavyön käytön laiminlyönnin ja punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisen. Jäsen Fouré totesi, ettei rikkomuksia suvaita, ja esittelijä Ayala Sender puhui siitä, että rikkomusten tekijät pääsevät kuin koira veräjästä. Toivon, että rangaistuksetta selviämistä koskevaa näkökohtaa käsitellään keskustelujen seuraavassa vaiheessa. Kuljettajat, jotka selviävät rangaistuksetta rattijuopumuksesta, ylinopeudesta tai punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisestä, ovat vaaraksi muille kansalaisille. Väitän, että nämä ovat usein juuri niitä henkilöitä, jotka ajattelevat, etteivät jotkin liikennesäännöt koske heitä, olipa kyse pysäköintirajoituksista, ruuhkamaksuista tai matkapuhelimen käytöstä ajon aikana, kuten jäsen Raeva totesi. Jotkut suhtautuvat välinpitämättömästi myös innovatiivisiin toimiin, kuten alueisiin, joilla päästöt pidetään vähäisinä. Nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, eikä kukaan saa suhtautua niihin välinpitämättömästi. Kaikkia tällaisia henkilöitä vastaan tarvitaan Euroopan laajuista rajatylittävää lainvalvontaa.

Kaikki lainsäädännön rikkojat ovat osasyyllisiä 42 000 kuolemaan, joista komission jäsen puhui. Jos Euroopassa menehtyisi jollain muulla toiminnan alalla kuin autoilussa 42 000 ihmistä vuodessa, kaikki olisivat siitä kuohuksissaan joka päivä, joka viikko ja joka kuukausi.

Hyvät kollegat, meidän on yhdessä pyrittävä vahvistamaan tätä säädöstä toisessa käsittelyssä EU:n 27 jäsenvaltion kaikkien kansalaisten hyväksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Ilmoitan, että neuvoston sihteeristö on paikalla ja panee kaikki toteamukset merkille. Totean tämän kaikkien keskustelussa puhuneiden hyödyksi ja esitettyjen huomautusten perusteella. Hyvä jäsen Rack, on teidän vuoronne puhua kaksi minuuttia.

 
  
MPphoto
 

  Reinhard Rack (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on hyvä, että olemme yhtä mieltä ainakin siitä, että neljästä yleisestä rikkomuksesta määrätyn seuraamuksen täytäntöönpano on varmistettava yhdessä. Tosiasiassa tärkeää on kuitenkin se, että näistä liikennerikkomuksista todellakin rangaistaan, eikä se, että toteamme vain olevamme samaa mieltä siitä, että joistakin rikkomuksista määrätty seuraamus olisi pantava täytäntöön.

Keskeisenä ongelmana todellakin on, että useat jäsenvaltiot eivät pane täytäntöön rangaistusta, joka pitäisi panna täytäntöön. Tästä syystä mielestäni on käsittämätöntä, että jotkin jäsenvaltiot käyttävät oikeudellista kysymystä ja toimivaltakiistaa verukkeina. Tämä on todettava selvästi ääneen. Kyse on ennen kaikkea niistä valtioista, jotka eivät halua rangaista muissa jäsenvaltioissa tehdyistä liikennerikkomuksista. Tässä yhteydessä on tärkeää noudattaa Lissabonin sopimukseen sisältyvää perusperiaatetta.

Oleellista on joka tapauksessa se, etteivät jäsenvaltiot saa suojella kansalaisiaan, jotka ovat syyllistyneet rikkomuksiin toisessa jäsenvaltiossa. Olen siksi todella pahoillani, että joudun moittimaan komissiota – mutta se on nyt tehtävä – ja kysymään, miksei koskaan ole otettu huomioon sitä mahdollisuutta, että aloitettaisiin rikkomismenettely niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka jatkuvasti jättävät rankaisematta tietyistä rikkomuksista, tai että niitä ainakin uhattaisiin tällaisella menettelyllä.

Se olisi nähdäkseni järkevä menettelytapa ja erittäin selvä viesti siitä, että Eurooppa ja Euroopan yhteisö todellakin ovat huolissaan tästä asiasta. Neuvon siksi nimenomaan toimimaan näin.

Toinen mielestäni tärkeä kysymys on, miksei myös ehdokasmaita sisällytetä tähän järjestelmään. Edustan valtiota, jossa on erittäin paljon autoilijoita naapurivaltioista, jotka eivät vielä tai nimenomaan ole Euroopan unionin jäsenvaltiota, ja minusta on täysin perusteetonta, että he saavat ajaa vapaasti ja vastuutta maassamme.

 
  
MPphoto
 

  Bogusław Liberadzki (PSE).(PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan kiittää esittelijä Ayala Senderiä erinomaisesta mietinnöstä. Se on viimeisin niistä monista hyvistä mietinnöistä, jotka tämä yksi valiokunnan parhaimmista kollegoista on laatinut.

Ehdotuksessa on määritetty neljä onnettomuuden syytä ja neljä EU:n sääntelyalaa. Nämä ovat ylinopeus, rattijuopumus, turvavyön käytön laiminlyönti ja punaisen liikennevalon noudattamatta jättäminen. Nämä ovat todellakin erittäin oleellisia tekijöitä onnettomuuksien yhteydessä.

Arvoisa komission jäsen, Eurooppa-neuvostoa koskeva asenteenne kuulosti hyvin jyrkältä. On erittäin valitettavaa, että ministerimme suhtautuvat näin liikenneturvallisuuden kaltaiseen oleelliseen asiaan. Tämä asia koskee EU:n aluetta, joka on avoin tila. Rankaisematta jääminen tai tunne siitä saa todellakin käyttäytymään vastuuttomasti.

Haluan ottaa esiin vielä toisen erittäin tärkeän tekijän. Euroopan unionin kansalaisia kohdellaan eri tavoin riippuen siitä, minkä valtion alueella he ovat. Tarvitsemme tehokkaan järjestelmän. On ymmärrettävä, että seuraamukset on pantava täytäntöön kaikkialla Euroopan unionissa. Jos tämä toteutuu nyt käsiteltävänä olevan säädöksen avulla, sitä voidaan pitää yhtenä menestystarinanamme. Olen erityisen iloinen, että sain käyttää puheenvuoron, koska tiedän tilanteen kotimaassani Puolassa, jossa maanteillä menehtyy vuosittain 5 600 ihmistä.

 
  
MPphoto
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE). - (LT) Euroopan teillä kuolemaan johtavien auto-onnettomuuksien mittari tikittää edelleen uhkaavasti. Kuolemien määrä vähentyi aiemmin jatkuvasti, mutta viime vuosina määrä on pysynyt samana. EU:n tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusia toimia. Euroopan komissio on valmistellut ja laatinut ehdotuksia, esittelijä on tehnyt omansa, ja nyt käsiteltävänämme on kaikille tärkeä mietintö, joka koskee tieliikennerikkomukseen syyllistyneille muiden jäsenvaltioiden kansalaisille määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoa. Kuolemien määrässä on suuria eroja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä. Liettuan teillä kuolee viisi kertaa enemmän ihmisiä kuin EU:n vanhoissa jäsenvaltioissa. En toivo, että taakkaa siirretään ensisijaisesti EU:lle, vaan korostan jäsenvaltioiden vastuuta. Uskon edelleen, että Euroopan unioni saa vähitellen sovittua yhteisestä tai ainakin koordinoidusta menettelytavasta, joka koskee kuljettajien käyttäytymistä maanteillä ja säännöksiä. Tästä onkin jo puhuttu, ja yhdyn täysin esitettyihin toteamuksiin.

Schengen-alueen laajentumisen jälkeen Euroopan unionin vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa on yhä enemmän autoja, joissa on toisen jäsenvaltion rekisterikilpi. Haluamme kaikki, että koko Euroopan unionissa on älykäs ajokulttuuri ja ettei autoilijoilla ole tunnetta, että he jäävät rankaisematta, etteivät he siis ajattele, että "ajan ja pysäköin ulkomailla tavalliseen tapaani, koska kukaan ei kuitenkaan löydä minua". Direktiiviä koskevia ehdotuksia vastustavat jäsenvaltiot lisäävät liikennekuolemien määrää, halusivatpa ne sitä tai eivät.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE). (CS) Liikennerikkomuksiin Euroopan unionissa syyllistyvien ulkomaalaisten kuljettajien etsimistä ja rankaisemista koskeva ehdotus voi olla epäsuosittu, mutta se on täysin looginen ja käytännöllinen. On käsittämätöntä, että jäsenvaltiot pystyvät sopimaan EU:n teillä käytettäväksi tarkoitettujen ajoneuvojen uusien turvaominaisuuksien yhdenmukaistamisesta, jotta voidaan vähentää liikenneonnettomuuksien vaikutuksia, mutta ne eivät halua sopia onnettomuuksien ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon liikennerikkomusten yhteydessä mahdollistavaa tietokonejärjestelmää koskevan ehdotuksen pitäisi olla itsestään selvä asia ympäristössä, jossa ihmiset ovat tosiasiassa liikkuneet vapaasti jo vuosia.

Myös liikennerikkomuksia koskevat järjestelmät olisi hyödyllistä yhdenmukaistaa. Tiedän, että Etelä-Italiassa ja Pohjois-Euroopassa olisi vaikeaa soveltaa samoja kriteereitä, eivätkä kaikki säännöt välttämättä johda aina samoihin tai yhtä vakaviin liikennerikkomuksiin. EU:n jäsenvaltioiden olisi mielestäni kuitenkin pystyttävä sopimaan keskeisistä rikkomuksista, joiden tiedetään aiheuttavan eniten liikenneonnettomuuksia vuodesta toiseen. Kannatan ilman muuta komission ja esittelijän ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, on hämmästyttävää, että vasta nyt pyritään hyväksymään lainsäädäntöä, jonka avulla liikennelainsäädäntö voidaan panna täytäntöön myös toisissa EU:n jäsenvaltioissa ihmishenkien pelastamiseksi. Vielä hämmästyttävämpää on, että neuvosto estää tämän. Hämmästyttävää on myös se, että asetamme autoillemme nopeusrajoituksia, mutta tuotamme ajoneuvoja, jotka kulkevat kaksi tai kolme kertaa nopeammin. Hämmästyttävää on myös se, että kuljettajille on asetettu lailliset promillerajat, mutta kansalaisia pommitetaan alkoholimainoksilla etenkin joulun aikaan. Alkoholin käyttö yhdistetään toisinaan erityisesti seksuaaliseen vetovoimaan ja miehuuteen.

Arvoisa komission jäsen, älkää antako periksi taistelussa. Taistelkaa kanssamme tänään poissa olevaa neuvostoa vastaan, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä ja parantaa teidemme turvallisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Tajani, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän kaikkia keskusteluun osallistuneita. He ovat vahvistaneet päätöstä, jonka parlamentti toivottavasti tekee huomenna, sekä komission työskentelyä neuvostossa. Tämä ei ole helppo tehtävä, mutta uskon, että saavutamme yhdessä lopulta tavoitteemme.

Korostan, että nyt käsiteltävänä olevat liikennerikkomukset ovat vakavia ja aiheuttavat valtaosan kuolemaan johtavista onnettomuuksista. Esitän teille muutamia tilastolukuja: vuonna 2007 tehdyn edelliset kolme vuotta kattavan vaikutusten arvioinnin perusteella 30 prosenttia liikennekuolemista johtui ylinopeudesta ja 25 prosenttia rattijuopumuksesta, ja lisään tähän vielä huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisen. Kannatan siksi jäsen Lichtenbergerin esittämää tarkistusta 38, jossa komission tekstiin tehdään joitakin lisäyksiä. Minulla on epäilykseni 70 euron rajasta, koska se johtaisi epätasa-arvoiseen kohteluun.

Onnettomuuksista 17 prosenttia johtuu turvavyön käytön laiminlyönnistä ja noin 4 prosenttia punaisen liikennevalon noudattamatta jättämisestä. Kaikkiaan 75 prosenttia liikennekuolemista johtuu yhdestä tai useammasta näistä neljästä tieliikennelainsäädännön rikkomuksesta. Muuta tuskin tarvitsee todeta. Selvyyden vuoksi käännyn neuvoston, sen edustajien ja pääsihteeristön puoleen ja toistan, mitä totesin muutama päivä sitten liikenneministerien neuvostossa: komission tarkoituksena ei ole vähentää jäsenvaltioiden toimivaltaa vaan ainoastaan Euroopan unionin teillä tapahtuvia kuolemia. Emme pyri koskaan käyttämään lainsäädännön soveltamista verukkeena – vastaan näin samalla myös jäsen Rackille.

Rikkomuksista totean, että olemme vastustaneet päättäväisesti jäsenvaltioita, mutta ainoastaan muita liikennemuotoja kuin henkilöautoja koskevissa asioissa, koska toimia toteutetaan nyt ensimmäistä kertaa autoalalla. Meillä on raskaiden tavaraliikenteen ajoneuvojen mutta ei autojen kuljettamista koskevaa lainsäädäntöä. Parlamentilta tänään saamamme rohkaisun ansiosta voin vakuuttaa teille kaikille, myös jäsen Matsakisille, että puskemme komissiossa eteenpäin emmekä aio lopettaa. Toistan, että kun on kyse ihmishenkien pelastamisesta, oikeudelliset vastaväitteet eivät voi estää niiden toimia, jotka ovat poliittisesti vastuussa puolesta miljardista EU:n kansalaisesta.

Arvoisa puhemies, toivon, että joulun ja uudenvuoden aikaan kaikilla niillä ministereillä on aikaa ajatella, jotka ovat olleet huolissaan tekstistä, jonka komissio on parlamentin tuella esittänyt neuvostolle. Arvoisa puhemies, koska tämä on viimeinen puheeni ennen joulutaukoa, esitän lopuksi komission puolesta hyvän joulun toivotukset kaikille parlamentin jäsenille, puhemiehistölle ja koko parlamentin henkilöstölle.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (IT) Kiitos, arvoisa varapuhemies Tajani. Toivotamme tietenkin teillekin hyvää joulua, ja neuvoston jäsenille viemme loppiaisena suuria hiilisäkkejä, jos he ovat tuhmia!

 
  
MPphoto
 

  Inés Ayala Sender, esittelijä.(ES) Arvoisa puhemies, aioin juuri valittaa siitä, ettei neuvosto ole paikalla, mutta paikalla näkyy itse asiassa olevan yksi neuvoston edustaja. Olisin tietenkin halunnut paikalle henkilön, joka edustaa suoraan puheenjohtajavaltiota. On kuitenkin totta, että ministeri Borloo oli hyvin väsynyt.

Kiitän kollegojani huomautuksista. Voin vakuuttaa joillekin heistä, että olemme keskustelleet Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa varmistaaksemme, että henkilötiedot pysyvät täysin luottamuksellisina. Olemme pyrkineet komission ja parlamentin oikeudellisen yksikön suurenmoisella avustuksella käsittelemään kaikkia menettelyllisiä takeita, joita voidaan käsitellä tässä vaiheessa direktiiviä.

Sveitsin järjestelmästä puheen ollen voin vakuuttaa, että tällä hetkellä ongelmana on, etteivät poliisiviranomaiset voi tavallisesti vaihtaa toisessa valtiossa asuvia henkilöitä koskevia tietoja tai ilmoittaa niitä. Rikkomukseen syyllistyneet eivät joudu maksamaan kiinnijääntihetkellä, ja tämä on käytäntö kaikissa jäsenvaltioissamme. Tietoja ei kuitenkaan saada, kun käytetään tutkaa tai kameraa – toisin sanoen koneita – ja tämä on nykyään käytössä oleva järjestelmä.

Kiitän kaikkia kärsivällisyydestä, koska joillakin aloilla emme voineet käsitellä yksityiskohtaisesti esimerkiksi jäsen Evansin, Lichtenbergerin ja Ticăun tekemää työtä. Tarkistuslauseke on kuitenkin olemassa. Komissio on luvannut meille, että tilannetta voidaan arvioida kahden vuoden kuluttua direktiivin täytäntöönpanosta, jolloin siihen sisällytetään tarvittaessa uusia näkökohtia.

Direktiivi on tietenkin ensin hyväksyttävä. Sitä varten tarvitaan poliittisia ratkaisuja eikä raukkamaisia oikeudellisia salajuonia. Kiitän näin ollen komissiota, puheenjohtajavaltio Ranskaa ja ennen kaikkea muita parlamentin jäseniä paitsi kärsivällisyydestä ja tuesta toivottavasti myös huomisesta äänestyksestä. Äänestyksen on oltava mahdollisimman yksimielinen, jotta voimme yhdessä komission kanssa pitää puolemme uutta puheenjohtajavaltiota Tšekkiä vastaan ja korostaa, että sen on edistyttävä tämän direktiivin hyväksymisessä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies.(IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 17. joulukuuta.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen.(SK) Ylinopeus, rattijuopumus, turvavyön käytön laiminlyönti ja punaisen liikennevalon noudattamatta jättäminen ovat yleisimmät syyt kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa, joita tapahtuu usein Euroopan teillä. EU pyrkii siksi ensimmäisenä toimenpiteenä yhdenmukaistamaan näitä neljää rikkomusta koskevia sääntöjä.

Direktiivi tarjoaa mielestäni yhtenäisen eurooppalaisen lähestymistavan sakkojen perimiseen ja suuruuteen sekä tietokoneverkon käyttöön tietojen vaihdossa. Kielteistä on se, etteivät kuljettajat tiedä muutoksista, joita on tehty EU:ssa suoritettavaa sakkojen perintää koskeviin sääntöihin.

Komission on mielestäni tärkeää toteuttaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tiedotuskampanja, jotta jäsenvaltioiden rajoja ylittävät kansalaiset saavat etukäteen tietoa lainsäädännön rikkomisen oikeudellisista seurauksista mahdollisten sakkojen suuruuden ja määräämisen osalta. Kuljettajilla on oltava oikeus saada ilmoituksia ymmärtämällään kielellä etenkin, jos ilmoituksen toimittamisella on oikeudellisia seurauksia. Kuljettajille on tiedotettava tuomioiden pätevyydestä, muutoksenhakumahdollisuuksista ja vastaamatta jättämisen seurauksista.

Uskon, että tämä direktiivi saa kuljettajat ajamaan huolellisemmin ja turvallisemmin sekä auttaa vähentämään kuolemaan johtavia onnettomuuksia Euroopan teillä, joilla menehtyi 40 000 ihmistä vuonna 2007. Kannatan liikenneturvallisuutta koskevia rajatylittäviä säännöksiä yksinkertaistavan direktiivin hyväksymistä ja tuen siksi myös Ayala Senderin mietintöä.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö