Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2697(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B6-0630/2008

Keskustelut :

PV 18/12/2008 - 13.3
CRE 18/12/2008 - 13.3

Äänestykset :

PV 18/12/2008 - 14.3
CRE 18/12/2008 - 14.3

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0642

Puheenvuorot
Torstai 18. joulukuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

13.3. Venäjä: ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneet väkivallanteot ja Anna Politkovskajan murhaa koskeva oikeudenkäynti
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Venäjää koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

 
  
MPphoto
 

  Marios Matsakis, laatija. (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on yksi EU:n suurimmista kauppakumppaneista. Se toimittaa jäsenvaltioille muun muassa suuren osan niiden tarvitsemasta energiasta. Lisäksi nyky-Venäjä ei ole samanlainen kuin mitä maa oli ennen. Olemme tästä iloisia, koska toivomme koko sydämestämme, että Venäjä olisi nykyaikainen ja demokraattinen valtio, jonka kanssa voisimme tehdä yhteistyötä edistääksemme maailmanrauhaa ja vaurautta. Valitettavasti ihmisoikeusloukkaukset ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomiset, joita tapahtuu Venäjällä edelleen, vaikkakin paljon vähäisemmässä määrin, heikentävät näitä toiveitamme ja luottamustamme. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se, että Venäjän viranomaiset ovat käsitelleet vuonna 2006 tapahtunutta Anna Politkovskajan raakaa murhaa tavalla, jota emme voi missään nimessä hyväksyä.

Kehotamme tässä päätöslauselmaesityksessä Venäjän hallitusta tekemään kaikkensa varmistaakseen, etteivät maassa yhä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset vaaranna Venäjän kulkua kohti demokraattisia uudistuksia ja sen yhteistyötä EU:n kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Józef Pinior , laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Jelena Bonner puhui täällä eilen Saharov-palkintoseremoniassa, johon hän osallistui tyttärensä Tatjana Jankelevitchin kanssa. Hänen sanansa kaikuvat tässä salissa vielä tänäänkin. Ne olivat merkittäviä sanoja – ne välittivät nyky-Euroopalle, tämän päivän maailmalle viestin henkilöltä, joka selviytyi Venäjän totalitaarisesta järjestelmästä ja edustaa Venäjän todellista ääntä nykypäivän maailmassa.

Me Euroopan parlamentin jäsenet olemme huolissamme tämän suuren maan nykytilanteessa. Lakimiehiä ja ihmisoikeusaktivisteja vainotaan, pelotellaan ja uhkaillaan väkivallalla, ja he joutuvat elämään peläten henkensä puolesta. Kaikki tämä on olennainen osa Venäjän nykyistä poliittista järjestelmää.

Poliisi tutki 4. joulukuuta 2008 Memorialin tiloissa sijaitsevat arkistot. Memorial on arvostettu ihmisoikeusjärjestö, joka pitää aktiivisesti kirjaa totalitaristisista rikoksista. En keksi, mitä syitä Venäjän viranomaisilla on voinut olla takavarikoida Memorialille kuuluvia tarvikkeita, sen tietokoneita tai sen tietoja Gulagin aikakaudelta. En keksi yhtäkään syytä, miksi kyseiset tiedot voisivat olla uhka yleiselle järjestykselle nyky-Venäjällä.

Olemme myös huolissamme Annan Politkovskajan murhaajien oikeudenkäynnistä. Odotamme, että oikeudenkäynnissä selviää täsmälleen, kuka Politkovskajan murhasi, kuka oli asiasta vastuussa ja kenen määräyksestä murha tehtiin, ja että tuomioistuin selvittää kaikki tähän järkyttävään murhaan liittyvät olosuhteet. Siksi oikeudenkäynnin pitäisi olla avoin toimittajille, tiedotusvälineille ja kaikille muillekin, jotka haluavat seurata sitä.

Mielestäni Euroopan unionin ja Venäjän välisiin tärkeisiin sopimuksiin pitäisi sisällyttää myös ihmisoikeuslauseke. Todellinen Venäjä on sellainen, jonka Jelena Bonner kuvaili Euroopan parlamentille eilen.

 
  
MPphoto
 

  Erik Meijer, laatija. (NL) Arvoisa puhemies, Venäjä oli vuoden 1991 jälkeen hetken maa, jossa vallitsi avoimia poliittisia mielipide-eroja, jossa käytiin avointa poliittista keskustelua, jossa toimi monipuoluejärjestelmä ja jossa esitettiin eriäviä mielipiteitä tulevaisuudesta. Valitettavasti tälle demokraattisimmalle aikakaudelle ominaisia piirteitä olivat myös hallintoviranomaisten epäpätevyys, umpimähkäiset yksityistämiset ja korruptio. Presidentti Jeltsinin kaoottinen aika 1990-luvulla loi ilmapiirin, jossa haikailtiin vahvan johtajuuden ja keskitetyn vallan järjestelmää, joka ei jättänyt juurikaan tilaa oppositiolle tai kriittiselle tutkivalle journalismille.

Vaikka nyt – toisin kuin kommunismin aikana – vaaleihin osallistuu useita puolueita, yksi puolue pitää taas valtaa, muita puolueita sabotoidaan avoimesti ja valtapuolueen johtajaa ylistetään. Suuri osa kansasta kannattaa tätä johtajaa eikä ehdi pohtimaan arvostelua ja vaihtoehtoja tai kuuntelemaan oppositiota. Tilanne pysyy tällaisena, koska kaasun ja öljyn vienti on tuonut Venäjälle nopeasti vaurautta ja menestystä. Tämä on rajoittanut huomattavasti todellisen demokratian kehittymismahdollisuuksia.

Nykyistä vallitsevaa mielipidettä vastustavat tahot viittaavat rikkaiden ja köyhien väliseen valtavaan kuiluun, huomattavaan salailuun, suvaitsemattomuuteen, autonomisten alueiden oikeuksien rajoittamiseen, etnisten vähemmistöjen kohteluun, Pohjois-Kaukasian väkivaltaiseen tilanteeseen, taloudellisesti heikossa asemassa olevien alueiden tilanteeseen, varusmiesten simputukseen, homoseksuaalien syrjintään, siihen, että jotkut murhaajat ovat jääneet vaille rangaistusta, poliisin ja oikeuslaitoksen puolueellisuuteen sekä kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden vapauden rajoittamiseen.

Meidän on suhtauduttava arvostelijoihin myötämielisesti. Voimme auttaa heitä näyttämällä hyvää esimerkkiä ja tukemalla katoamisten, pelottelun, salailun ja tappamisen lopettamiseen tähtäävää ihmisoikeustoimintaa. Käytännössä maat, joilla on toimiva parlamentaarinen demokratia, edistävät automaattisesti juuri päinvastaista kehitystä.

Emme auta arvostelijoita, jos pystytämme ohjuskilven tai tuemme Georgian pyrkimyksiä miehittää Abhasia ja Etelä-Ossetia. Nämä tulkitaan vihamielisyyden osoituksiksi, ja ne saavat vain ihmiset kannattamaan Putinia. Emme myöskään auta heitä tuomitsemalla Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, kun tarvitsemme kaasua ja öljyä. Päätöslauselmassa todetaan aivan oikein, että ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia on asetettava etusijalle suhteissamme Venäjään.

 
  
MPphoto
 

  Tunne Kelam, laatija. (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu olisi pitänyt käydä jo kauan sitten. Toistamme taas sanoja "keskinäinen riippuvuus". Keskinäinen riippuvuus ei liity ainoastaan energiaan ja kauppaan, vaan se koskee myös arvoja, oikeutta, ihmisarvoa ja totuutta. Nämä ovat arvoja, joihin Venäjä sitoutui, kun siitä tuli Euroopan neuvoston jäsen.

Tämän keskustelun pitäisi muistuttaa meille, että olemme yhteisesti vastuussa siitä, että Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanne on taantunut hälyttävällä tavalla.

Joulukuun 3. päivänä 2008 seitsemäntoista venäläistä ihmisoikeusryhmää lähetti EU:lle yhteisen julkilausuman. Näiden ryhmien mukaan EU ei ole reagoinut riittävällä tavalla siihen, mitä tapahtuu Venäjällä ja Venäjän suhteissa sen naapurimaihin, kuten Ukrainaan ja Georgiaan. EU ei ole asettanut Moskovalle samoja vaatimuksia kuin mitä se asettaa muille kumppaneilleen. Ihmisoikeusryhmien mukaan Venäjän viranomaiset ovat voineet rikkoa julmasti ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta juuri tästä syystä.

Jelena Bonner välitti meille eilen Andrei Saharovin viestin keskeisen sisällön: tehkää, mitä teidän on tehtävä, tehkää, mitä omatuntonne kehottaa teitä tekemään. Ellemme tee niin, vaarana on, että tukahdutamme oikeuden ja ihmisoikeudet kaasulla naapurimaissamme, samalla kun yritämme käytännössä turvata oman energiansaantimme.

Voimmeko saada muutoksen aikaan? Kaikki ne, jotka ovat kokeneet Neuvostoliiton totalitarismin julmuuden ja näennäisen kaikkivoipuuden, voivat vakuuttaa teille, että voimme saada muutoksen aikaan, jos arvioimme omia arvojamme vakavasti. Venäläiset ansaitsevat samat arvot ja samanlaisen oikeusvaltion kuin mekin.

 
  
MPphoto
 

  Ewa Tomaszewska, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjällä murhat ovat edelleen keino hiljentää ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita.

Venäjän jesuiittaveljeskunnan johtaja, pappi Otto Messmer ja ecuadorilainen pappi Victor Betancourt murhattiin Moskovassa 28. lokakuuta. Elokuun 31. päivänä Magomet Jevlojev surmattiin. Myös Ahmed Kotijev, Zurab Tsešojev, Dmitrij Kraiuhin, Stanislav Dmitrijevski ja Karinna Moskalenko on yritetty murhata. Joulukuun 4. päivänä Venäjän yleinen syyttäjänvirasto järjesti Memorial-järjestön tiloissa ratsian, jossa takavarikointiin tietokanta, joka sisälsi tiedot tuhansista Stalinin hallinnon aikaisista uhreista.

Anna Politkovskajan ja Aleksander Litvinenkon murhia koskevat oikeudenkäynnit osoittavat, että Venäjän viranomaiset yrittävät estää oikeudenmukaisen lopputuloksen ja salata maailmalta, kuka tilasi murhat. Venäjällä on tavanomainen käytäntö pidättää rauhanomaisia mielenosoittajia ja simputtaa varusmiehiä.

Vastustan voimakkaasti Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia. Vaadin Venäjän viranomaisia lopettamaan ihmisoikeusaktivistien vainoamisen.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme tuoneet monta kertaa esiin haluavamme tehdä Venäjän kanssa yhteistyötä. Haluamme käydä sen kanssa kauppaa ja poliittista vuoropuhelua. EU ja Venäjä tarvitsevat toisiaan. Venäjällä tapahtuneet oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian loukkaukset ovat erityisen huolestuttavia, sillä Venäjän kansa on kärsinyt neuvostoajan diktatuurista jo monta kymmentä vuotta.

Kaikki demokratian indikaattorit ovat laskeneet sen jälkeen, kun Vladimir Putin astui virkaan: tämä koskee lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta, sananvapautta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta – myös muiden kuin poliittisten puolueiden tapauksessa – oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vähemmistöjen kunnioittamista.

Se, että täällä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on langettanut Venäjälle tuomioita moneen otteeseen, on masentava osoitus maan ihmisoikeustilanteesta. Pietarissa toimivaan Memorial-nimiseen tutkimus- ja tiedotuskeskukseen 4. joulukuuta tehty ratsia osoittaa, että maan nykyinen johto yrittää selvästikin hävittää Stalinin perinnön taakan ja sivuuttaa Stalinin aikaiset kauhut. Tämä ei ole hyvä perusta, jolle rakentaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edellyttämää demokraattista yhteiskuntaa, eikä se vahvista eurooppalaisten naapureiden luottamusta siihen, että Venäjä on luotettava, rauhanomainen kumppani.

Meidän yhteisenä etunamme on painostaa Venäjää palaamaan oikeusvaltion ja demokratian tielle kaikessa yhteydenpidossamme maan hallitukseen, kansalaisyhteiskuntaan ja liike-elämään.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Onyszkiewicz, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjä on meille liian tärkeä, jotta voisimme sivuuttaa sen, mitä siellä tapahtuu. Kommunismin aikana ongelmana ei ollut sananvapaus, vaan se, miten säilyttää vapautensa käytettyään sananvapauttaan. Tilanne näyttää olevan nykyisin vielä huonompi. Nyt vaakalaudalla ei ole ainoastaan ihmisten vapaus, vaan heidän henkensä.

Päätöslauselmassa kerrotaan lukuisista järkyttävistä murhista, joissa henkensä ovat menettäneet ihmisoikeusaktivistit tai muut ihmiset, joita kansalliset tai paikalliset viranomaiset ovat pitäneet muista syistä hankalina. Näistä murhista vastuussa olevien ihmisten annetaan kadota maasta, niin kuin Anna Politkovskajan murhaajien tapauksessa, tai vetäytyä parlamentaarisen koskemattomuuden suojiin, niin kuin Aleksander Litvinenkon murhaajien tapauksessa. Tämän hälyttävän tilanteen vuoksi meidän on vaikeaa pitää Venäjää maana, joka haluaa todella noudattaa oikeusvaltion perusperiaatteita.

 
  
MPphoto
 

  Mikel Irujo Amezaga , Verts/ALE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, pahoittelen aiempaa sekaannusta, joka koski puhejärjestystä.

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat Euroopan unionin tärkeimpiä pilareita, ja myös Venäjän kanssa käymämme vuoropuhelun täytyy perustua niihin.

Valitettavasti rikkomusten luettelo pitenee päivä päivältä ja ihmisoikeusaktivistit kohtaavat työssään joka päivä aina vain suurempia vaikeuksia.

Viime kuukausina on tapahtunut muun muassa lukuisia ihmisoikeusloukkauksia. Suvaitsevaisuutta edistävän Nižnyj Novgorod -säätiön konsultin Stanislav Dmitrijevskin kotiin on hyökätty. Aseistautuneet joukot ovat siepanneet ja pahoinpidelleet ihmisoikeusaktivisti Zurab Tsešojevin Ingušiasta. Ihmisoikeusjuristi Ilias Timishevin sukulaisia on pidätetty, kuulusteltu ja pahoinpidelty.

Haluan myös muistuttaa täällä, että viime viikolla 12. joulukuuta Espanjan hallitus päätti luovuttaa Murat Gasajevin Venäjälle. Gasajevi on Tšetšeniasta kotoisin oleva Venäjän kansalainen. Amnesty Internationalin mukaan Venäjän salainen palvelu vangitsi hänet vuonna 2004 ja kidutti häntä kolme päivää.

Gasajev pakeni Espanjaan, mistä hän haki turvapaikkaa vuonna 2005. Hänen hakemuksensa evättiin Espanjan viranomaisten laatiman luottamuksellisen raportin perusteella, johon hän itse sen paremmin kuin hänen asianajajansakaan ei saanut tutustua.

Espanja on allekirjoittanut kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, ja kyseinen luovutus perustuu Venäjän viranomaisten antamiin, luovutuksen edellyttämiin diplomaattisiin takeisiin.

Lukemattomissa ihmisoikeusjärjestöjen julkaisemissa raporteissa on tuotu toistuvasti esiin huoli kidutuksen käytöstä Venäjän federaatiossa, varsinkin Pohjois-Kaukasian tasavalloissa, kuten Tšetšeniassa ja Ingušiassa.

Jos Murat Gasajev luovutetaan, on olemassa hyvin todellinen vaara, että häntä kidutetaan tai pahoinpidellään muulla tavoin, kun hän on Venäjän viranomaisten huostassa.

Puheenvuoroni päätteeksi – käytän nyt minuutin lisää puheaikaa, kuten sovittiin – toistan jotakin, mitä ryhmääni kuuluva kollegani jäsen Horáček sanoi. Hän muistutti viime heinäkuussa, että Jukosin tapaukseen liittyviä vankeja, Mihail Hodorkovskia ja Platon Lebedeviä, pidetään siperialaisessa Chitan vankilassa. Siellä on myös muita.

Siksi pyydän, että teemme kaiken voitavamme varmistaaksemme, että heidät vapautetaan, ja kehotamme Venäjää tekemään sananvapaudesta ja lehdistönvapaudesta todellisuutta ja lopettamaan kansalaisjärjestöjen työn vaikeuttamisen. Kaikki nämä seikat ovat äärimmäisen tärkeitä yhteiselle tulevaisuudellemme Euroopassa.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Tomasz Zapałowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjän hallitusta on arvosteltu tänään jälleen kerran siitä, että se suvaitsee tai joskus jopa lietsoo toimintaa, joka on kaukana missä tahansa sivistyneessä maassa tärkeinä pidetyistä kansalaisuuden periaatteista. Ihmisoikeusaktivistien sieppaukset, pelottelu ja jopa murhat ovat tyrmistyttäneet venäläisiä. Samaan aikaan Venäjällä tuetaan kuitenkin voimakkaasti tätä samaa hallitusta, vaikka se murskaa kaiken vastustuksen julkealla tavalla.

Venäläisten enemmistö haluaa vahvan, jopa häikäilemättömän johtajan. Venäläiset haluavat rakentaa Venäjän imperiumin uudelleen riippumatta siitä, miten tämä saavutetaan. EU ei ole huomaavinaankaan asiaa, sillä taloudelliset intressit ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä. Lisäksi suuri osa venäläisistä haluaa entisten neuvostotasavaltojen liittyvän Venäjään – jopa niiden, jotka kuuluvat nykyään Euroopan unioniin. Tämä aiheuttaa vieläkin vakavampia ongelmia kuin Venäjällä tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset. Silti tästä suuresta vaarasta huolimatta pysymme aiheesta vaiti.

 
  
MPphoto
 

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on EU:n suurin ja läheisin naapuri, ja kauppasuhteidemme vuoksi se on myös yksi tärkeimmistä naapureista. Siksi Venäjän tapahtumat ovat Euroopalle hyvin tärkeitä. Lisäksi Venäjän tapahtumat vaikuttavat Eurooppaan hyvin voimakkaasti. Tämä päätöslauselma on hyvin tärkeä näistä syistä ja siksi, että siinä tuodaan esiin ihmisoikeusrikkomuksia.

Haluan korostaa, että tapasin Garri Kasparovin täällä parlamentissa, Strasbourgissa, hänen ollessaan Venäjän presidenttiehdokas. Hänet kutsuttiin kunniavieraaksi hänen ollessaan ehdokkaana. Jo tuolloin Kasparov teki meille selväksi, että Kreml suhtautui hänen poliittiseen aktiivisuuteensa siten, että häntä kohdeltiin kumouksellisena ja rikollisena – mikä liittyy pitkälti siihen, mistä puhumme tänään – ja että hän oli vaarassa joutua väkivallan uhriksi, eli jatkuvan pidätysuhan alla ja hänen kannattajiaan pidätettiin.

Toisinaan tällainen toiminta ulottuu myös Venäjän rajojen yli jopa Euroopan unioniin. Vetoomusvaliokunnan matkusti hiljattain Bulgariaan, missä vakavasta vainosta kärsivän ortodoksikirkon edustajat kertoivat meille Venäjän vaikutuksesta heidän tilanteeseensa.

Meidän on unohdettava energian saantivarmuuteen liittyvät pelkomme, jotka pehmentävät suhtautumistamme Venäjään ja saavat meidät varpaillenne venäläisten läsnä ollessa, puhuttava Venäjälle suoraan ja selvästi, muistutettava sille, että se on Euroopan neuvoston jäsen ja että se on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Strasbourgin sopimuksen, sekä vaadittava venäläisiä kunnioittamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia Venäjällä ja sen ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset eivät ole Venäjällä sattumanvaraisia harha-askeleita vaan jatkuvasti leviävä syöpä. Olemme edenneet Putinin aikakauden toiseen vaiheeseen, jossa presidentti Medvedeviä käytetään silmänlumeena, ja kolmatta vaihetta valmistellaan parhaillaan.

Putin käynnisti ensimmäisen vaiheensa toisella Tšetšenian sodalla. Se oli pieneen maahan tehty kansanmurhaa muistuttava hyökkäys, jonka motiivina oli valtava kolonialistinen kiinnostus alueen raaka-aineita kohtaan. Tämän jälkeen tilanne on pahentunut: oikeusvaltioperiaatetta on rikottu ja lehdistönvapautta on rajoitettu, Karinna Moskalenkon kaltaisia ihmisoikeusaktivisteja on jahdattu aina tänne EU:n pääkaupunkiin Strasbourgiin asti, minkäänlaista edistystä ei ole tapahtunut, ja – kuten jo totesin – todistamamme tapahtumat eivät ole satunnaisia harha-askeleita vaan osoitus demokratian ja oikeusvaltion rippeiden järjestelmällisestä menettämisestä.

Siksi Euroopan unionin on toimittava huomattavasti pontevammin sopimusneuvotteluissaan. Olemme tämän velkaa venäläisille – Anna Politkovskajalle, Aleksander Litvinenkolle ja monille muille – jotka ovat menettäneet henkensä uskallettuaan tutkia näitä rikkomuksia tai puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Jokainen, joka puhuu asiasta Venäjällä avoimesti, vaarantaa henkensä, ja joka kerta olosuhteet ovat selittämättömät ja hämärät. Koska elämme vapaudessa ja suhteellisen turvallisessa ympäristössä, meidän velvollisuutenamme on varmistaa, että näihin olosuhteisiin saadaan viimein jonkinlaista selvyyttä ja että me täällä parlamentissa teemme vähintäänkin voitavamme eli puhumme Venäjän vallanpitäjille selvästi ja suoraan. Loppujen lopuksihan tämä on ainut puhetapa, jota he ymmärtävät, niin kuin Jelena Bonner teki selväksi eilisessä koskettavassa puheessaan.

Seuratkaamme Jelena Bonnerin ja Andrei Saharovin kaltaisten rohkeiden ihmisten esimerkkiä ja lopettakaamme viimein hurskastelu ja itsemme petkuttaminen. Puhutaan asioista niin kuin ne ovat. Tämä on suurin palvelus, jonka voimme tehdä Venäjän kansalle.

 
  
MPphoto
 

  John Bowis (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Anna Politkovskaja murhattiin kaksi vuotta sitten. Hänet ammuttiin hänen kotitalonsa hissiin. Hänen viereensä pudotettiin ase. Tämä tapahtui keskellä kirkasta päivää. Tuolloin kysyttiin, kuka painoi liipaisimesta. Tämän jälkeen kysymys on kuitenkin kuulunut: "Kuka veteli naruista, jotka liikuttivat sormea, joka painoi liipaisimesta?" Murha tehtiin mafiatyyliin, mutta Anna Politkovskaja ei kirjoittanut koskaan mafiasta. Hän kirjoitti vain Venäjän hallituksesta ja sen toimista Tšetšeniassa. Tämä oli muille itsenäisille toimittajille osoitettu varoitus, kehotus jättää hallituksen asiat rauhaan.

Varoitus toimii, elleivät maailma ja EU:n toimielimet vaadi selvästi järjestämään asianmukaista oikeudenkäyntiä ja selvittämään, kuka määräyksen antoi. Emme saa Annaa takaisin, mutta voimme saada hänelle oikeutta. Voimme tehdä hänestä vapauden symbolin sorron symbolin sijasta. Meidän on tehtävä yhteistyötä tämän saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Paulo Casaca (PSE).(PT) Arvoisa puhemies, olemme päättämässä äärimmäisen tärkeän keskustelun, joka meidän olisi pitänyt käydä jo kauan sitten, niin kuin täällä on todettu. Venäjä on meille monella tavalla hyvin tärkeä – ennen kaikkea kuitenkin maana, jonka on kunnioitettava ihmisoikeuksia. Näihin ihmisoikeuksiin kuuluu ilman muuta muukalaisvihan ja homofobian torjuminen, ja kehotankin kaikkia jäseniä varmistamaan, että näihin Venäjän kahteen vitsaukseen viitataan selvästi – niitähän käsitellään päätöslauselmassa hyvästä syystä – ja ettei näitä viittauksia poisteta tekstistä.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tässä mietinnössä puhutaan suoraan tuomittavista tapauksista.

Tämän päätöslauselman ei pidä olla kiireinen päätöslauselma vaan jatkuva pyyntö Venäjän viranomaisille, sillä tuomitsemme heidän vainoamismenetelmänsä. Tämä päätöslauselma on vetoomus Venäjän kansalaisille, militanteille ja venäläissankareille, jotka puolustavat vapautta siihen asti, kunnes kenenkään ei tarvitse enää pelätä henkensä puolesta käytettyään sananvapauttaan.

Mielestäni Euroopan komission pitäisi välittää tämä vetoomus Venäjälle pitäessään yhteyttä maan hallitukseen.

 
  
MPphoto
 

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään ihmisoikeusrikkomuksista, kuten Anna Politkovskajan murhasta, sekä muista Venäjällä tapahtuneista asioista, jotka osoittavat maan käyttävän terrorismia omaa kansaansa vastaan.

Meidän on tiedostettava, että ihmisoikeusrikkomusten lisäksi Venäjän imperialistiset pyrkimykset kasvavat ja että 1990-luvun alkupuolen lyhyen tauon jälkeen se uhkaa jälleen naapureitaan. Tilanne juontaa juurensa sitä, ettei kommunisteja ole koskaan saatettu muodollisesti vastuuseen eikä kommunismia ole tuomittu. Saksa on nykyään kansalaisiaan kunnioittava demokraattinen maa, sillä se on voittanut Hitlerin ja natsimenneisyytensä.

Nyt meidän on pyrittävä varmistamaan sekä täällä Euroopan parlamentissa että kaikkialla, missä voimme käyttää vaikutusvaltaamme, että kommunistista menneisyyttä käsitellään, koska tämä on ainut tapa pysäyttää Venäjän terroristiset käytännöt kotimaassa ja sen imperialistiset pyrkimykset ulkomailla.

 
  
MPphoto
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, presidentti Medvedev viittasi 5. marraskuuta ensimmäisessä vuotuisessa puheessaan federaation neuvostolle nimenomaisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen.

Tämä symbolinen viittaus tänä vuonna, jona ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täyttää pyöreitä vuosia, on osoitus siitä, että uusi presidentti on kiinnostunut oikeuslaitoksen uudistukseen liittyvistä kysymyksistä sekä näiden uudistusten vaikutuksesta ihmisoikeuksiin. Hänen sanansa ovat rohkaisevia, mutta Euroopan unionin on seurattava tämän alan tapahtumia hyvin tiiviisti. Viime viikkojen tapahtumat ovat muistuttaneet meille jälleen kerran, kuinka suuria haasteita ihmisoikeusaktivistit kohtaavat Venäjällä. Arvoisa puhemies, olemme tietenkin kuunnelleet tarkasti eri puhujia. He ovat katsoneet asiakseen korostaa, että ihmisoikeudet ovat Venäjällä vakavassa vaarassa.

Anna Politkovskajan murhaoikeudenkäynti on alkanut kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Se oli aluksi avoin yleisölle, minkä jälkeen sitä jatkettiin suljetuin ovin, ja tämän jälkeen se avattiin uudelleen yleisölle. Kaikki sananvapauden puolustajat seuraavat oikeudenkäyntiä tiiviisti.

Magomed Jevlojevin murha muistuttaa meille, että toimittajan työ on käymässä Venäjällä yhä vaarallisemmaksi. Jevlojev surmattiin elokuun lopussa hänen ollessaan poliisin huostassa.

Joulukuun alussa poliisi teki ratsian Memorialissa, joka on yksi vanhimmista ja arvovaltaisimmista 2000-luvun Venäjän tuskallista menneisyyttä tutkivista kansalaisjärjestöistä. Ratsiassa takavarikoitiin gulageja koskevia historiallisia arkistoja.

Jos haluamme todella jatkaa työtä, jonka aloitimme huhtikuussa Euroopan totalitaaristen hallitusten tekemiä rikoksia käsittelevässä konferenssissa – jonka itse avasin – on sanomattakin selvää, että historioitsijoiden täytyy ehdottomasti saada arkistot käyttöönsä. Joulukuun 4. päivänä järjestetyt etsinnät ovat huolestuttava viesti niille, jotka katsovat, että maan syvistä haavoista on käytävä rehellistä keskustelua. Tämä keskustelu on tarpeen, jotta voimme turvata tarvittavan sovinnon tekemisen tulevaisuudessa.

EU:n ja Venäjän viranomaisten väliset ihmisoikeusneuvottelut tarjoavat runsaasti tilaisuuksia toistaa, että Venäjän on pidettävä antamansa ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat lupaukset. Komissio jatkaa kansalaisyhteiskunnan hankkeiden tukemista erityisesti eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen kautta.

Myös oikeuslaitoksen uudistuksen tukeminen on tärkeä tavoite yhteistyöohjelmissamme Venäjän kanssa. Viimeisessä Venäjän kanssa pidetyssä kokouksessa keskustelin oikeuslaitoksesta vastaavien uusien viranomaisten kanssa ja aion ehdottomasti jatkaa tiukkaa keskustelua heidän kanssaan. Lisäksi Euroopan unioni ja Venäjä neuvottelevat parhaillaan uudesta sopimusperustasta, joka korvaa olemassa olevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen on tietenkin oltava keskeinen osa tätä uutta sopimusta. Sitoumusten, joita osapuolet ovat tehneet YK:ssa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä sekä Euroopan neuvostossa, on löydettävä paikkansa, ja komissio toimii aktiivisesti tässä asiassa. Komission jäsen Ferrero-Waldner on pyytänyt minua kiittämään teitä siitä, että olette käynnistäneet tämän keskustelun, ja on vakuuttanut minut henkilökohtaisesta sitoutumisestaan asiaan. Haluan lisätä, että olen itsekin asiaan sitoutunut, sillä minulla on tilaisuus käydä Moskovan viranomaisten kanssa vuoropuhelua turvallisuuden ja oikeuden alalla.

Arvoisa puhemies, tässä oli kaikki, mitä voin sanoa tästä asiasta. Toivon, että Venäjän viranomaiset voivat lunastaa lupauksensa paremmin vuonna 2010, sillä tänä vuonna ne eivät ole tehneet sitä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan nyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Urszula Gacek (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Keskeneräisessä Jukos-asiassa syyllistytään edelleen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Mihail Hodorkovskin vangitsemisesta on kulunut viisi vuotta. Häntä ja joukkoa Jukosin muita työntekijöitä pidetään edelleen vangittuina kyseenalaisissa olosuhteissa. Olemme eniten huolissamme Jukosin entisestä lakimiehestä Vasili Aleksanianista, joka on ollut tutkintavankeudessa vuodesta 2006. Aleksanian sairastaa aidsia, imusolmukesyöpää ja tuberkuloosia ja on nyt kuolemaisillaan. Hän on kertonut kieltäytyneensä suostumasta kiristykseen ja antamasta Hodorkovskista väärää todistusta vastineeksi lääkärinhoidosta. Siksi hänen terveydentilansa, joka oli aikaisemmin hallinnassa, on nyt heikentynyt ja hän on saanut komplikaatioita, jotka johtavat kuolemaan. Vaikka Aleksaniania vastaan nostetut syytteet vanhenivat joulukuussa 2008, oikeusviranomaiset vapauttavat hänet vain, jos hän maksaa mahdottomat 1,4 miljoonan euron takuut. Myöskään Hodorkovskia ei ole päästetty ehdonalaiseen, vaikka Venäjän lainsäädännön ja oikeuskäytännön nojalla hän voisi päästä vapaaksi. Tutkijat ovat valmistelleet epäuskottavia uusia syytteitä Hodorkovskia vastaan ja pitäneet häntä tutkintavankeudessa pian kaksi vuotta.

Näiden ja monien muiden tapausten käsittely osoittaa Venäjän oikeusjärjestelmässä olevan vakavia puutteita. Näiden ihmisten vapauttaminen ratkaisee sen, miten Venäjä onnistuu torjumaan "oikeudellista nihilismiä". Oikeusvaltiokysymysten, myös poliittisia vankeja koskevan kysymyksen ratkaiseminen pitäisi asettaa EU:n ja Venäjän välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ehdoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Venäjä on Euroopan neuvoston ja Etyj:n jäsenvaltio, joka on, tai ainakin pitäisi jäsenyytensä myötä olla, täysin sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Maan todellinen ihmisoikeustilanne on kuitenkin heikko. Muukalaisviha ja homofobia ovat Moskovan ihmisoikeustoimiston mukaan kasvaneet, ja johtaneet vuonna 2008 yli 100 ihmisen surmaan rodun, kansallisuuden, uskonnon ja sukupuolisen suuntautuneisuuden vuoksi. Lokakuussa Venäjän jesuiittaveljeskunnan johtaja Messmer ja ecuadorilainen pappi Betancourt murhattiin raa'asti heidän Moskovan asunnossaan. Ongelmallista on että Venäjän viranomaiset eivät käytännössä tuomitse tällaisia rikoksia.

Myös ihmisoikeuksien puolustaminen Venäjällä tarkoittaa itsensä asettamista erityisen vaaralliseen asemaan. Ihmisoikeusaktivistien tilanne on vakava huolenaihe, kuten myös vaikeudet, joita ihmisoikeuksien edistämistä ajavat kansalaisjärjestöt kohtaavat. Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käsitellyt lukuisia Venäjän kansalaisten esittämiä kanteita. Tuomioiden mukaan vakavia ihmisoikeusrikkomuksia ja Venäjän valtion viranomaisten mielivaltaa on esiintynyt monissa tapauksissa.

Näihin seikkoihin on suhtauduttava nyt vakavasti neuvoteltaessa uutta puitesopimusta, joka tarjoaa kattavan kehyksen EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Marraskuisen EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen yhteydessä käynnistettyjen neuvotteluiden tulee huomioida ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian keskeisyys. Venäjän viranomaisia tulee myös vaatia noudattamaan kaikkia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä viiveettä.

Ihmisoikeusjuristit, jotka käsittelevät väitettyjä rikkomuksia ja samalla ottavat valtavia henkilökohtaisia riskejä tutkiessaan tapauksia, ansaitsevat suurimman kunnioituksen arvokkaasta työstään. Heille tulisi taata valtion suoja ja kansainvälisen yhteisön riittävä tuki.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö