Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 18. joulukuuta 2008 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
varapuhemies Adam BIELAN

(Istunto avattiin klo 9.05.)

2. Keskisuuria yrityksiä koskevat tietyt julkistamisvaatimukset sekä konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskeva velvoite – Keskisuurten yritysten kirjanpitovelvollisuus (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

Ieke van der Burgin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta keskisuuria yrityksiä koskevien tiettyjen julkistamisvaatimusten sekä konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskevan velvoitteen osalta (KOM(2008)0195 – C6-0173/2008 – 2008/0084(COD)) (A6-0462/2008), sekä

komission julkilausuma keskisuurten yritysten kirjanpitovelvollisuudesta.

  Ieke van den Burg, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, pahoittelen viivettä. Nämä ovat pk-yrityksille vaikeita aikoja. Kriisi ei ole iskenyt pelkästään pankkeihin ja pörssiyhtiöihin, vaan se vaikuttaa koko talouteen ja sen seurauksena myös pk-yrityksistä katoaa työpaikkoja. EU:n kannattaisi siksi antaa tälle alalle uutta pontta.

Viime kesänä esitellyt pienyrityksiä koskevaan säädökseen liittyvät toimenpiteet ovat keskeisiä juuri tältä osin. Teen kovasti töitä useiden näihin toimenpiteisiin liittyvien ehdotusten parissa, jotka koskevat muun muassa julkisen eurooppaosakeyhtiön sääntöjä, mikroluottojen käyttöalueen laajentamista sekä paikallismarkkinoilla yksityishenkilöitä palvelevien palveluntuottajien arvonlisäveroasteen madaltamista koskevan mahdollisuuden konkretisoimista.

Hallinnollinen taakka, josta suurin osa on kansallisten hallitusten ja hajautetun hallinnon aiheuttamaa, on pienyrityksille hyvin suuri huolenaihe. Olemme kuitenkin alkaneet ennakoivasti siistiä ja keventää tätä rasitetta, sikäli kuin EU:n lainsäädännöllä pystytään vaikuttamaan asiaan. Sama koskee itse asiassa myös tätä asiakirjaa. Tiedottamisvelvollisuuksia – ja kumpaakin asiasta annettua direktiiviä, jotka ovat 25 ja 30 vuotta vanhoja ja joita on muutettu moneen kertaan – siistitään ja yksinkertaistetaan parhaillaan niin sanotussa nopeutetussa menettelyssä.

Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin vain pieni askel kohti taakan keventämistä. Meidän on tehtävä paljon enemmän. Olemme jo tuoneet selvästi esiin kärsimättömyytemme asian suhteen Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnassa. Toimitimme siksi yhdessä tämän lainsäädäntöasiakirjan kanssa päätöslauselman, jossa valiokuntaa vaadittiin tarkastelemaan nopeutetussa menettelyssä perusteellisemmin pk-yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä. Sattumalta valiokunta työskenteli jo asian parissa. Sen tarkoituksena oli lisätä pk-yrityksiä koskevien EU:n sääntöjen yhdenmukaisuutta.

Keskustellessamme aikaisemmin tästä aiheesta ja jäsen Radwanin mietinnöstä talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä oikeudellisten asioiden valiokunnassa totesimme nimenomaisesti, ettei Kansainvälistä tilinpäätösstandardilautakuntaa (IASB), joka osallistui pk-yritysten tilinpäätöstietojen antamista koskevien kansainvälisten kirjanpitosääntöjen (IFRS) laatimiseen, pitäisi pitää tienä eteenpäin, vaan että EU:ssa pitäisi lisätä yhdenmukaisuutta olemassa olevan lainsäädännön nojalla.

Tämän keskustelun aikana erityisesti mietinnön varjoesittelijänä toiminut jäsen Lehne esitti, että jäsenvaltioille pitäisi jo antaa mahdollisuus jättää tässä vaiheessa mikroyritykset eli erittäin pienet yritykset tämän EU:n lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä on mielestäni hätätoimenpide, joka – siitäkin huolimatta, että Stoiberin ryhmä on esittänyt sitä – ei pohjimmiltaan johda pitkällä aikavälillä yksinkertaistamiseen, sillä ei-pakollisena toimenpiteenä se synnyttää jäsenvaltioiden välille suuria eroavaisuuksia.

Siksi perimmäisenä tavoitteena ja vaihtoehtona pitäisi olla kauaskantoinen yhdenmukaistaminen, jotta samanlainen, hyvin yksinkertainen järjestelmä hyödyttäisi myös yrityksiä, joita ei voida pitää mikroyrityksinä. Haluan itse muistuttaa teille tämän yksinkertaisen järjestelmän osalta XBRL:n (eXtensible Business Reporting Language) tarjoamista mahdollisuuksista. Tämä järjestelmä tarjoaa monille eri elimille mahdollisuuden syöttää tietoja varsin helposti ja monille eri elimille mahdollisuuden hyödyntää näitä tietoja. Tämän seurauksena yritysten olisi paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa toimittaa tällaisia tietoja, ja näitä tietoja voitaisiin myös käyttää monilla tavoilla.

Lyhyesti sanottuna meidän on käytävä pian kunnollista keskustelua siitä, miksi kirjanpitomaailmassa vastustetaan näiden mikroyritysten vapauttamista vaatimuksista. Valiokunnan pitäisi esittää ensin ehdotuksia, ja sen jälkeen meidän pitäisi tarkastella keskisuurten yritysten ja näiden mikroyritysten kannalta parhaita menetelmiä taataksemme avoimuuden ja hyvän kirjanpitojärjestelmän, joka auttaa niitä tekemään tiettyjä asioita sysäämättä niille kuitenkaan valtavaa hallinnollista taakkaa.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen van den Burg, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan parlamentti ilmaisee tänään mielipiteensä yksinkertaistamisehdotuksesta. Tämä ehdotus on ensimmäinen kolmesta kirjanpitoalaa koskevasta säädösehdotuksesta. Sen tarkoituksena on yksinkertaistaa taloudellista ympäristöä yhteisössä, erityisesti pk-yritysten kannalta.

Ensimmäinen ehdotus on hyvä lähtökohta. Tämä on lainsäätäjille, asianosaisille ja komissiolle hyvä tilaisuus vaihtaa mielipiteitä ja keskustella kahteen tulevaan ehdotukseen sisällytettävistä näkökohdista.

Kuten Euroopan talouden elvyttämissuunnitelmassa ilmoitettiin muutama viikko sitten, seuraavalla ehdotuksella pyritään vähentämään pienimpiä yrityksiä eli Euroopan yleisintä yritystyyppiä rasittavaa hallinnollista taakkaa.

Komissio antaa vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä ehdotuksen, joka sallii jäsenvaltioiden vapauttaa nämä mikroyritykset vuotuisen tilinpäätöksen laatimisvelvoitteesta. Haluan korostaa, että komission ehdotuksella onnistutaan vähentämään hallinnollista taakkaa vain, jos jäsenvaltiot haluavat käyttää tätä uutta mahdollisuutta, koska kyseessä on todellakin mahdollisuus.

Ulkopuoliset konsultit ovat arvioineet, että tämä toimenpide voisi tuottaa vuodessa jopa 5,8 miljardin euron säästöt. Näitä säästöjä saadaan kuitenkin aikaan vain, jos kaikki jäsenvaltiot ottavat tämän poikkeuksen käyttöön eivätkä aseta uusia ja tarpeettoman rajoittavia sääntöjä.

Toinen aloite, josta ilmoitin syyskuun lopussa, koskee neljännen ja seitsemännen tilinpäätösdirektiivin tarkistamista ja päivittämistä. Ensimmäiset muodolliset valmistelut näiden direktiivien tarkistamiseksi on jo aloitettu. Julkinen kuuleminen työn suunnasta julkaistaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä.

Monille teistä lienee ilo kuulla, että Edmund Stoiberin johtaman korkean tason ryhmän esittämät suositukset otetaan mahdollisimman pitkälti huomioon.

Palatakseni tähän ehdotukseen, johon on viime aikoina sovellettu nopeutettua menettelyä, meistä on erittäin mukavaa kuulla, että toimielinten välisen yhteistyön ansiosta tätä aloitetta on voitu käsitellä näin nopeasti.

Kehotan teitä äänestämään tänään tämän menettelyn päättämisen puolesta. Kiitos.

  Kristian Vigenin, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arviomme mukaan tähän säädösaloitteeseen liittyvät ehdotukset eivät olleet riittävän kunnianhimoisia. Siksi talous- ja raha-asioiden valiokunta vaatii komissiota ja teitä henkilökohtaisesti ryhtymään aktiivisempiin poliittisiin toimiin.

Se, mitä kerroitte meille, on kuitenkin mielestäni hyvin tärkeä askel, ja odotammekin komissiolta enemmän aktiivisia toimenpiteitä, joita Euroopan parlamentti tietenkin täysin kannattaa, sillä tämä asia on äärimmäisen tärkeä pk-yrityksille, varsinkin nykyisessä talouskriisissä.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana haluan todeta, että kannatamme täysin komission aloitetta vähentää pk-yrityksille aiheutuvan byrokratian määrää. Kannatamme tätä tavoitetta ja olemme kannattaneet nopeutettua menettelyä. Kannatamme tänään tätä ehdotusta. Uskomme, että tästä lähtien toimenpiteet, jotka te olette valmiita hyväksymään, saavat myös meiltä täyden tukemme.

  Jean-Paul Gauzès, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, ryhmämme äänestää tietenkin jäsen van den Burgin mietinnön puolesta, ja kiitän häntä hänen tekemästään työstä, joka on, kuten tiedämme, aina erinomaista.

Haluan kuitenkin kiinnittää huomionne siihen, etteivät pk-yritykset välttämättä kannata tilinpäätösvaatimusten poistamista. Olemme saaneet useita asiaa koskevia kirjeitä, joissa meitä on kehotettu olemaan huolellisia, sillä yksinkertaistaminen on hyväksi, mutta se ei saa kostautua. Kerron tarkemmin, mitä tarkoitan: tilinpäätösvaatimuksia on yksinkertaistettava, ja juuri tähän pyritään päätöslauselmassa, jossa todetaan, että komission on esitettävä meille mahdollisimman pian, tarkemmin sanottuna vuoden 2009 loppuun mennessä, ehdotus pk-yrityksille sopivista tilipuitteista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita täyttä vapauttamista.

Miksei? Ensinnäkään siksi, että tilinpäätös tarjoaa johtajille tilaisuuden arvioida ainakin kerran vuodessa yrityksensä tilannetta. Tilinpäätös on myös erittäin hyödyllinen tekijä yritysten välisessä lainanannossa. Myös pankit kysyvät sitä myöntäessään lainoja. Lisäksi tulevat verovelvoitteet. Siksi emme saa pettää pienyritysten johtajia sanomalla heille, että he säästävät paljon aikaa ja rahaa, ellei heidän tarvitse enää tehdä kirjanpitoa. Tämä johtaisi katastrofiin.

Meidän on otettava käyttöön pk-yrityksille sopivat tilipuitteet, ja pk-yritykset on vapautettava liiallisista tai tarpeettomista velvoitteista. Arvoisa komission jäsen, mielestäni paras yksinkertaistamistoimenpide olisi kuitenkin se, että ottaisimme lopullisesti käyttöön säännön, jonka mukaan tietoja saa pyytää kussakin jäsenvaltiossa vain kerran, jotteivät yritykset joutuisi toimittamaan säännöllisesti uudelleen samoja lausuntoja ja samoja lomakkeita antaakseen viranomaisille tietoja, jotka niillä jo on.

Voimme auttaa yritysjohtajia juuri tällä tavoin eli varmistamalla, että heillä on sopivat kirjanpitosäännöt yritystensä tilanteen ymmärtämiseksi ja että heidät vapautetaan täysin tarpeettomista hallinnollisista tehtävistä.

  Sharon Bowles, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan pk-yritysten tilinpäätöstaakan keventämistä. Pienet yritykset eivät ole suurten yhtiöiden kutistettuja versioita, ja siksi tietyt suurilta yhtiöiltä vaaditut tilinpäätöstiedot eivät ole niiden kohdalla merkityksellisiä. Tietyt vaatimukset kuluttavat puolestaan liikaa resursseja eivätkä vastaa eurooppalaisten pienyritysten valtavan kirjon todellisuutta – eivätkä näin ollen palvele yleistä etua. Tarpeettomasta raportoinnista on enemmän haittaa kuin hyötyä, joten olen iloinen, jos voimme hankkiutua osasta eroon. Jatkakaamme siis hyvää työtä.

Ryhmäni ja muut vastustavat kuitenkin lopullisen mietintötekstin vastaavuustaulukkoja koskevaa osaa. Komissio halusi tehdä vastaavuustaulukoista, jotka koskevat vaatimusten siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä, pakollisia. Neuvosto ei hyväksynyt tätä, sillä sen mielestä kyseessä on tarpeeton taakka. Oma vastaukseni tähän on se, että sen ei pitäisi olla sitä. Meidän on löydettävä keino asettaa tiedot EU:n lainsäädännön siirtämisestä osaksi kansallista lainsäädäntöä saataville. Demokratiavaje on valtava. Jäsenvaltiot ovat syyllisiä, mutta EU saa syytökset niskoilleen.

Tässä asiassa esitetty arvostelu muistuttaa jonkin verran Lissabonin sopimukseen kohdistunutta arvostelua, koska asiakirjaa on mahdotonta lukea sellaisenaan. Yleisön pitäisi kuitenkin paheksua asiaa voimakkaammin, sillä juuri tätä monien jäsenvaltioiden hallitukset tekevät päivästä toiseen maansa kansalaisille ja yrityksille siirtäessään EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöään. Haluan tuoda aivan selvästi esiin, ettei tämä ole EU:n aiheuttama ongelma. Tämä ongelma johtuu jäsenvaltioista, ja sille on pantava piste.

  Patrick Louis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio aikoo vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Tämä aikomus on pohjimmiltaan hyvä. Jatkuva halu kitsastella ja säästää ei kuitenkaan muuta tilannetta olennaisesti. Komissio jatkaa samanaikaisesti liiallista standardointia, lukemattomien päätöksentekotasojen luomista ja järjestelmällisten rajoitteiden asettamista eurooppalaisille yrityksille niiden kokoon katsomatta.

Tällä hetkellä vain kolme valtiota ei katso, että yrityksiä koskevia tietoja – niiden perustamisesta niiden lakkauttamiseen – pitäisi julkaista, ja komissio myöntää itsekin, että osa tiedoista menetetään. Näiden tietojen menettäminen vaikuttaa niihin, jotka tarvitsevat tietoja eniten, eli yksityishenkilöihin ja pk-yrityksiin, ympärillämme oleviin mikroyrityksiin tai ihmisiin, joilla on suorat kytkökset tällaisiin yrityksiin.

Tällä ehdotuksella siirrettävät tiedot eli tiedot, joita kuka tahansa voi saada melko helposti, muutetaan haettaviksi tiedoiksi, jotka ovat pitkällä aikavälillä vain hakutavoitteensa tarkkaan tietävien ammattilaisten saatavissa. Emme voi todellakaan hyväksyä tätä ehdotusta, sillä vastuullisina lainsäätäjinä meidän on katsottava, että taloudellisten tietojen vastaanottajina on pidettävä järjestelmällisesti kaikkia kansalaisia, kuluttajia ja sijoittajia – ilman erityistoimenpiteitä.

Lisäksi tällä ehdotuksella voi olla ja sillä varmastikin myös on haitallisia vaikutuksia alueelliseen lehdistöön, joka on jo vaikeuksissa, koska sen tehtävänä on julkaista oikeudellisia ilmoituksia, jotka voivat tuoda niille 25–50 prosenttia niiden mainostuloista. Näillä sanomalehdillä on hyvin tärkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä. Niitä on suojeltava, koska niiden suojelu merkitsee niiden yhteiskunnallisen tehtävän suojelua paikallisyhteisössä. Meidän kannattaisikin kenties yrittää saada säästöjä aikaan muilla aloilla ja keskittyä työssämme muihin asioihin. Meidän mielestämme tämä asia ei ole vielä valmis.

  Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, yrityspolitiikkamme tavoitteena on luoda suotuisa ympäristö uusien yritysten perustamista ja laajentamista varten. Taloudellisen ympäristön parantaminen edellyttää hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen yksinkertaistamista sekä rahoitukseen, verotukseen sekä sosiaaliseen ja luonnolliseen ympäristöön liittyvien toimien toteuttamista, sillä kaikki nämä seikat vaikuttavat yritysten toimintaan.

Yhtenäiset säännöt hyödyttäisivät suuresti koko kansainvälistä liike-elämää. Ensinnäkin ylikansalliset tilinpäätösstandardit helpottaisivat eri maissa toimivien yritysten taloudellisen tilanteen arviointia ja vertailemista, ja tämä puolestaan helpottaisi investointeihin liittyvää päätöksentekoa. Toiseksi yleisesti tunnustettuihin ja hyväksyttyihin kirjanpitoperiaatteisin perustuvan tilinpäätöksen ansiosta yritysten mahdollisuudet saada pääomaa paranisivat.

Pk-yritysten on noudatettava usein samaa lainsäädäntöä kuin suurten yhtiöidenkin, vaikka niiden täsmällisiä kirjanpitotarpeita tarkastellaan harvoin. On tärkeää varmistaa, ettei keskustelussa keskitytä ainoastaan yksinkertaistamiseen vaan myös siihen, miten tilinpäätösstandardit vaikuttavat pk-yrityksiin suhteessa suuriin pörssiyhtiöihin. Yksinkertaistamisesta käytävässä keskustelussa keskitytään yleensä kustannuksiin. Keskustelussa tilinpäätösvaatimusten seurauksista puututaan kuitenkin tilinpäätösraportoinnin etuihin ja yksittäisten käyttäjien tarpeisiin.

Pk-yrityksiin sovellettavien yksinkertaistettujen sääntöjen käyttöönotto tuo mukanaan useita etuja. Ensinnäkin yleisten standardien käyttöönotosta on varmastikin vähemmän hyötyä yksityisille pk-yrityksille kuin suurille julkisille yhtiöille. Tämä johtaa standardien täytäntöönpanoon liittyvän kustannus-hyötysuhteen epätasapainoon. Sopivan, tasapainoisen kustannus-hyötysuhteen saavuttaminen edellyttää kustannusten vähentämistä. Toiseksi tilinpäätösraportoinnilla ei ole merkittävää tehtävää pk-yritysten omistajille tiedottamista koskevien vaatimusten täyttämisen kannalta, sillä he saavat tiedot käyttöönsä suoraan. Kolmanneksi pk-yritysten laatimien tilinpäätösten käyttäjillä on vähemmän tietoa tilinpäätösraportoinnista, minkä vuoksi tilinpäätöksiä pitäisi muuttaa niiden käyttäjien osaamista vastaaviksi.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on tuonut monen vuoden ajan esiin olevansa huolissaan ongelmasta, joka koskee eurooppalaisille yrityksille aiheutuvia tarpeettomia ja suhteettoman suuria hallintokustannuksia. Olemme siksi iloisia uutisesta, jonka mukaan komissio on viimein puuttunut tähän asiaan ja ehdottanut – nopeutettua menettelyä soveltaen – neljänteen ja seitsemänteen yhtiöoikeusdirektiiviin tarkistuksia keskisuurten yritysten julkistamisvaatimuksista sekä konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskevasta velvoitteesta.

Kannatan komission lähestymistapaa, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten yritysten toimintaedellytyksiä. Tukeni edellyttää kuitenkin sitä, etteivät nämä muutokset haittaa avoimuutta tai johda siihen, että tietojen käyttäjien tiedonsaantia rajoitetaan. Myös perustamiskulujen julkistamisvelvoitteen poistamista koskeva ehdotus on mielestäni perusteltu. Pienyrityksiä hyödyttävien sekä jäsenvaltioiden enemmistöä jo suuresti hyödyttävien poikkeusten laajentaminen pk-yrityksiin saattaa auttaa vähentämään keskisuurten yritysten tilinpäätösraportoinnista aiheutuvaa taakkaa.

Seitsemänteen yhtiöoikeusdirektiiviin esitetyistä tarkistuksista totean, ettei konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskevaan velvoitteeseen ole kunnon syytä, koska tässä tapauksessa konsolidoitu tilinpäätös olisi lähes sama kuin yksilöllinen ei-pakollinen tilinpäätös.

Euroopan komission pitäisi tehdä tiiviimmin työtä neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeusdirektiivin tarkistamiseksi voidakseen esitellä eurooppalaiset tilipuitteet ennen vuoden 2009 loppua. Yhtenäiset standardit vähentävät pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja lisäävät avoimuutta kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden näkökulmasta.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää esittelijäämme jäsen van den Burgia, koordinaattoriamme jäsen Lehneä sekä varjoesittelijäämme jäsen Gauzès'ta työstä, jota he ovat tehneet saavuttaakseen tilanteen, joka on mielestäni äärimmäisen tehokas ja järkevä.

Olemme kaikki tietoisia siitä, että meidän on mukautettava sääntöjämme vastaamaan pk-yritysten erityisolosuhteita, ja kannatamme siksi voimakkaasti komission ehdottamaa ja neuvoston tukemaa suunnitelmaa pk-yritysten hyväksi. Lisään kuitenkin, ettemme saa tehdä tätä ikään kuin pitäisimme pk-yrityksiä jonkinlaisina "aliyrityksinä" asettamalla ne eräänlaiseen gettoon, jossa vaatimuksia on yksinkertaistettu niin paljon ja sääntöjä on niin vähän, etteivät ne toimi enää takeina, jotka tarjoavat niille mahdollisuuden – varsinkin nykyisessä kriisissä – saada luottoa, jota ne tarvitsevat toimintaansa ja kasvuaan varten.

Kannatan siksi kollegani jäsen Gauzès'n tavoin jäsen van den Burgin esittämää ja valiokuntamme hyväksymää päätöslauselmaa, jossa komissiota pyydetään antamaan ehdotus, joka sallisi jäsenvaltioiden vapauttaa direktiivin noudattamisesta hyvin pienet yritykset eli yritykset, joiden tase on alle 500 000 euroa ja liikevaihto alle miljoona euroa ja joissa työskentelee alle kymmenen henkeä ja jotka harjoittavat vain paikallista tai alueellista toimintaa yhdessä jäsenvaltiossa.

Tämä tarjoaa siis jäsenvaltioille mahdollisuuden paitsi muuttaa lainsäädäntöään, niin kuin Saksa on tehnyt, myös kohdella samalla pk-yrityksiä samalla tavalla kuin muitakin yrityksiä. Tämä on hyvin tärkeää. Pk-yritykset eivät kehity erillään muusta taloudesta. EU:n onkin ryhdyttävä toimiin varmistaakseen, etteivät ne ole muita heikommassa asemassa.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin pk-yritykset työllistävät noin 60 prosenttia kaikista työntekijöistä. Siksi niiden taloudellisella tilanteella on erittäin suuri merkitys. Talouskriisin aikaan on erityisen tärkeää välttää niiden oikeudellisten velvoitteiden monimutkaistamista ja helpottaa niiden toimintaa. Tämä on tilaisuus näille yrityksille ja niiden työntekijöille.

Tilinpäätösraportointia koskevan lainsäädännön yksinkertaistaminen, siten kuin sitä ehdotetaan muutosdirektiivissä, on askel oikeaan suuntaan. Olen kuitenkin samaa mieltä kuin kollegani, joka korosti, että meidän on varmistettava, että paikallislehtien toimittajat saavat jatkossakin tietoja käyttöönsä.

  Rachida Dati, neuvoston puheenjohtaja − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, pyydän anteeksi myöhästymistäni. Lentomme lähti Pariisista myöhässä. Haluan kiittää teitä tänään käytävästä keskustelusta, vaikken olekaan kuullut kaikkia puheenvuoroja.

Neuvosto ottaa huomioon nyt ja myös jatkossa kaikki huomautukset ja suositukset, joita esitätte, sekä kiinnostuksen, jota osoitatte näitä asioita kohtaan, erityisesti sitoutumisenne yrityksille aiheutuvan taakan vähentämiseen.

Tämä kysymys on tällä hetkellä äärimmäisen arkaluonteinen, mutta meidän on – erityisesti kriisin vuoksi – yksinkertaistettava sääntöjä purkamatta sääntelyä voidaksemme luoda Euroopan unioniin varmemman ympäristön ja turvataksemme pk-yritysten kehityksen.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, toivotan ministeri Datin tervetulleeksi. Minäkin haluan kiittää parlamenttia, jäsen van den Burgia, jäsen Lehneä ja jäsen Gauzès'ta heidän tekemästään hyvästä työstä, jonka ansiosta saamme tänään aikaan tuloksia tämän ensimmäisen säädöksen suhteen.

Olen kuunnellut tarkkaan, mitä pienyrityksistä on sanottu. Varsinaisena tarkoituksenahan on mukauttaa pienyrityksiin sovellettavia sääntöjä suunnitellun tarkistuksen yhteydessä. Haluan kuitenkin toistaa, että jäsenvaltiot voivat päättää joko soveltaa näitä sääntöjä tai luoda toisen, paikalliseen tilanteeseen mukautetun vaihtoehdon.

Mielestäni toteamus, jonka mukaan emme saa ajaa pienyrityksiä yksinkertaistamisen varjolla tilanteeseen, jossa ne jäävät talouselämän ulkopuolelle, oli erittäin tärkeä. Halusin tuoda tämän esiin. Uskon, että tämä keskustelu valaisee asioita sisämarkkinoista vastaavalle kollegalleni, komission jäsen McCreevylle, ja että voimme näin jatkaa yrityksiä, erityisesti pienimpiä yrityksiä, kuormittavan hallinnollisen taakan vähentämistä.

Kiitän parlamenttia sen jatkuvasta tuesta, ja toivomme tämän rakentavan yhteistyön jatkuvan koko ensi vuoden ajan.

  Ieke van den Burg, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, parlamentin antama viesti on mielestäni voimakas ja selvä. Tilapäisratkaisu, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat vapauttaa mikroyritykset lyhyellä aikavälillä EU:n lainsäädännön noudattamisesta, on yhdenlainen muttei pysyvä ratkaisu. Toivon, että tämä viesti menee perille myös komissiossa.

Haluamme ottaa käyttöön myös näihin yrityksiin ja yleisesti pk-yrityksiin sovellettavaa yhtenäistä EU:n lainsäädäntöä, joka tarjoaa niille mahdollisuuden toimia sisämarkkinoilla mutta on samalla myös yksinkertaista, kuten jäsen Gauzès totesi, niin että asiointipisteitä olisi vain yksi ja sääntöjä vain yhdet, kuten XBRL:n (eXtensible Business Reporting Language) tapauksessa. Tämä tarkoittaa, ettei niille sysättäisi valtavaa hallinnollista taakkaa, niin kuin tällä hetkellä. Vaikka jäsenvaltioille annettaisiinkin vapautusmahdollisuus, tämä ei loppujen lopuksi tarkoita sitä, että jäsenvaltiot voisivat asettaa omia sääntöjään, jotka ovat lisäksi kussakin jäsenvaltiossa erilaisia. Tämä ei ratkaise mitään keskipitkällä aikavälillä.

Haluamme antaa keskipitkällä aikavälillä ehdotuksen yksinkertaisesta, yhdenmukaistetusta lainsäädännöstä, jota voidaan soveltaa kaikkialla sisämarkkinoilla ja josta ei koidu pk-yrityksille ja varsinkaan mikroyrityksille valtavaa taakkaa. Kyse olisi yksinkertaisesta järjestelmästä niiden tilinpäätöstietojen antamista varten. Tähän parlamentti pyrkii, ja toivon, että tämä viesti menee perille.

  Puhemies. - (PL) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetun päätöslauselmaluonnoksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 18. joulukuuta 2008.

(1) Ks. työjärjestys.

3. Virallinen eurooppalainen asiakirja – Sähköinen oikeudenkäyttö – Aikuisten edunvalvonta: valtioiden väliset vaikutukset (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

Manuel Medina Ortegan oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä suosituksista komissiolle virallisesta eurooppalaisesta asiakirjasta (2008/2124(INI)) (A6-0451/2008),

Diana Wallisin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä suosituksista komissiolle sähköisestä oikeudenkäytöstä (2008/2125(INI)) (A6-0467/2008) sekä

Antonio López-Istúriz Whiten oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö suosituksista komissiolle aikuisten oikeudellisesta suojelusta (2008/2123(INI)) (A6-0460/2008).

  Manuel Medina Ortega, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, tällä Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan aloitteella tavoitellaan virallisten eurooppalaisten asiakirjojen tunnustamista.

Tässä parlamentin aloitteessa kehotetaan komissiota hyväksymään tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet. Se perustuu Haagin ohjelmaan, tarkemmin sanottuna paitsi oikeuden päätösten myös virallisten asiakirjojen tunnustamiseen.

Aloitteen tarkoituksena on parantaa kuluttajien asemaa Euroopan unionissa.

Tällaisten asiakirjojen tunnustamisen edellyttämät muodollisuudet ovat kalliita ja aikaa vieviä.

Siksi vaikuttaa siltä, että meidän pitäisi helpottaa tällaisten virallisten asiakirjojen liikkumista ja tunnustamista, niin että rajat ylittävät muodollisuudet, kuten avioliiton solmiminen, sopimuksen tekeminen yms., eivät edellyttäisi vaivalloisia menettelyjä.

Tästä mietinnöstä mahdollisesti aiheutuva ongelma liittyy virallisen eurooppalaisen asiakirjan tai julkisen asiakirjan luonteeseen, joka tunnustetaan useimmissa mutta ei kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Tietyissä maissa ei ole käytössä julkisen viranomaisen myöntämän julkisen eurooppalaisen asiakirjan järjestelmää. Sen sijaan julkiset notaarit laillistavat yksityisiä asiakirjoja, vaikka asiakirjat ovatkin luonteeltaan samanlaisia.

Tämän ehdotuksen ennakkotapauksena on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Unibank antama tuomio, jossa vahvistetaan useita virallisten asiakirjojen tunnustamiseen liittyviä vaatimuksia. Tarkemmin sanottuna ensimmäinen vaatimus on se, että niiden pitäisi olla julkisten viranomaisten myöntämiä. Toisin sanoen asiakirjan aidoksi todistavan henkilön on oltava jonkinlainen julkinen viranomainen. Tällaista asemaa ja siten tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole tietyissä EU:n jäsenvaltioissa.

Toiseksi asiakirjan on vahvistettava, että tietyt oikeudelliset seuraukset vastaavat osapuolten tahtoa. Ainakin "continental law" -oikeusjärjestelmässä notaarin vahvistamalla asiakirjalla on tietynlainen oikeutta luova luonne sikäli, että osapuolet tuovat siinä esiin tahtonsa, mutta julkinen notaari antaa asiakirjalle lainvoiman.

Kolmanneksi asiakirjan vaikutukset eivät voi olla laajempia kuin mitä sen alkuperämaassa tunnustetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asiakirja on alkuperämaassaan pelkästään todistusvoimainen, sitä ei voida pitää täytäntöönpanokelpoisena asiakirjana.

Mielestäni nämä kolme seikkaa ovat perustavanlaatuisen tärkeitä: ensinnäkin asiakirjan vahvistavan henkilön on oltava julkinen viranomainen, toiseksi asiakirja on luonteeltaan oikeutta luova eikä siinä pelkästään todisteta allekirjoitusta oikeaksi, ja kolmanneksi asiakirjalla ei saa olla muita vaikutuksia niiden vaikutusten lisäksi, joita sillä on alkuperämaassaan.

Kaikki varallisuusoikeuteen liittyvät kysymykset on jätettävä selvästi soveltamisalan ulkopuolelle. Kiinteistölainsäädäntö näyttää olevan tiiviisti kytköksissä maahan, paikkaan, jossa kiinteistö sijaitsee. Siksi julkiset rekisterit sekä kunkin maan tiukka lainsäädäntö, jossa asetetaan tätä alaa koskevia erityisvaatimuksia, rajoittavat mahdollisuutta tehdä siirtoja tällä alalla.

Toivon, että komissio tarkastelee tätä ehdotusta ja voi esittää aloitteen. Sopivia oikeusperustoja ovat EY:n perustamissopimuksen 65 artiklan a alakohta ja 67 artiklan 5 kohdan toinen luetelmakohta.

Katson, että oikeusperusta on asianmukainen ja että tällainen aloite helpottaisi kansalaisten välisiä oikeudellisia suhteita ja ennen kaikkea heidän elämäänsä.

Komissio voi ottaa ja varmasti ottaakin esiin oikeusjärjestelmiemme monimuotoisuutta koskevan ongelman. Tämä on kuitenkin mielestäni asia, josta meidän on keskusteltava myöhemmässä vaiheessa, kun komissio on antanut ehdotuksensa.

  Diana Wallis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, sähköinen oikeudenkäyttö näyttää olleen keskeinen aihe sekä edellisellä Slovenian puheenjohtajakaudella että Ranskan puheenjohtajakaudella, ja tiedämme, että myös tuleva puheenjohtajavaltio Tšekki haluaa jatkaa hyvää työtä sähköisen oikeudenkäytön parissa.

Euroopan parlamentissa ja varsinkin oikeudellisten asioiden valiokunnassa sähköinen oikeudenkäyttö sopii hyvin yhteen erään aiheen kanssa, joka on ollut pitkään lähellä sydäntämme. Viittaan nyt oikeussuojan saatavuuteen ja siihen, miten turvaamme oikeussuojan rajat ylittävän saatavuuden. Oikeussuojakeinojen käyttäminen on tarpeeksi vaikeaa jo kansallisesti: mietimme mahdollisuuksiamme käyttää lakimiehiä, tästä aiheutuvia kustannuksia ja sitä, kykenemmekö ymmärtämään oikeusjärjestelmää. Kun tämä asetetaan eurooppalaiseen rajat ylittävään asiayhteyteen, jossa noudatetaan erilaisia oikeusperinteitä ja puhutaan eri kieliä, oikeussuojakeinojen käyttäminen käy kansalaisillemme entistäkin monimutkaisemmaksi ja hankalammaksi.

Meidän pitäisikin voida valjastaa nämä vaikeudet ja liittää ne nykyteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Jos Eurooppa on rajaton, niin on myös Internet. Jos vieraat kielet ovat vaikeita, tekniset välineet tarjoavat meille nyt mahdollisuuden saada käännöksiä välittömästi. Meidän pitäisi kyetä kehittämään teknologisia keinoja parantaa oikeussuojakeinojen rajat ylittävää käyttöä.

Monet jäsenvaltiot ovat selvästikin havainneet mahdollisuudet omien rajojensa sisällä ja kehittävät nyt omia järjestelmiään. Se on hyvä asia! Käynnissä on myös monia yhteistyöhankkeita – osa niistä koskee yritysrekisterien ja maarekisterien liittämistä yhteen. Tämäkin on hyvä asia.

Me parlamentin jäsenet haluamme kuitenkin saada aikaan jotakin, joka hyödyttää suoraan kansalaisiamme ja vastaa heidän huolenaiheisiinsa, jotka koskevat oikeussuojaa heidän jokapäiväisessä elämässään. Haluamme EU:n kansalaisten huomaavan sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan hankkeen vaikutukset Euroopan unionissa.

Näyttää siltä, että tämä tavoite voitaisiin saavuttaa sähköisen oikeuden portaalin avulla: se vastaa kysymyksiin "kuka", "mitä" ja "missä", siellä kerrotaan, keiden lakimiesten ja tulkkien puoleen kannattaa kääntyä ja mistä voi saada oikeusapua – siellä annetaan kaikenlaista tietoa. Hanke on kunnianhimoinen, ja sellainen sen pitääkin olla.

Emme kuitenkaan halua tyytyä pelkkään tiedottamiseen. Haluamme tarjota kansalaisillemme todellisen mahdollisuuden käyttää verkossa rajat ylittäviä oikeussuojakeinoja – eurooppalaista maksumääräysmenettelyä ja vähäisiin vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä. On selvää, että jotkin jäsenvaltiot työskentelevät yhteisten hankkeiden parissa, ja totean jälleen, että on hyvä, että valjastamme tämän innon ja kunnianhimon. Komission on kuitenkin säilytettävä eurooppalainen asiayhteys, pidettävä tämä eurooppalaisena tavoitteena, jotta etenemme yhdessä koordinoidulla tavalla. Siksi parlamentin mietinnön liitteenä on toimintasuunnitelma, jossa käsitellään monia näistä aiheista. Sen avulla voisimme toteuttaa unelmamme todellisesta rajattoman oikeuden Euroopasta. Tehdään siitä totta.

  Antonio López-Istúriz White, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission varapuheenjohtaja, mietintö, jonka esittelen teille tänään, koskee aikuisten suojelua Euroopan unionissa. Tämän aiheen käsittely näin lyhyessä ajassa on ollut vaikeaa erityisesti siksi, että siihen liittyy niin laajoja ja monialaisia tavoitteita.

Lisäksi oikeudellisten asioiden valiokunnassa esitettiin seitsemän erilaista näkemystä mietinnön suunnasta.

Keskustelemme tästä tekstistä tänään samanaikaisesti oikeudellisten asioiden valiokunnan kahden muun mietinnön kanssa. Niistä toinen on jäsen Medina Ortegan mietintö virallisesta eurooppalaisesta asiakirjasta ja toinen jäsen Wallisin mietintö sähköisestä oikeudenkäytöstä.

Se, että nämä valiokuntamme laatimat erilliset välineet on sovitettu paremmin yhteen, on epäilemättä tehostanut ehdotuksiamme ja johtaa varmastikin EU:n kansalaisille tarjottavan palvelun paranemiseen.

Haluan kiittää aluksi puheenjohtajavaltio Ranskaa erinomaisesta työstä, jota se on tehnyt viimeisten kuuden kuukauden aikana johtaessaan Euroopan unionia. Tässä yhteydessä minun on kiitettävä erityisesti Ranskan oikeusministeriä Rachida Datia siitä, että hän on ollut kiinnostunut viemään tätä asiaa eteenpäin vakiintuneita säännöksiä pidemmälle uusien, käytännöllisten ja tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi kaikille jäsenvaltioille.

Ranskasta puheen ollen haluan myös mainita erityisesti oikeusministerin neuvonantajan, tuomari Amélie Durandin, sekä aktiivisessa roolissa toimineet ranskalaiskollegani, muun muassa jäsen Gauzès'n ja jäsen Toubonin.

Oikeudellisten asioiden valiokunta on puheenjohtajavaltion tavoin huolissaan asiasta, joka on koonnut meidät tänään yhteen, eli haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten suojelusta. Siksi valiokuntamme päätti laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön saadakseen aikaan edistystä ja löytääkseen uusia ratkaisuja, jotka voisivat hyödyttää erityisesti aikuisia kansalaisiamme.

Viime aikoina valiokuntamme on myös osallistunut tiiviisti siviilioikeudellisen toimenpidepaketin hyväksymiseen. Siihen kuuluvat toimenpiteet koskevat muun muassa sovittelua, asiakirjojen tiedoksiantoa ja oikeudenloukkauksiin sovellettavaa lainsäädäntöä.

Todisteena tästä oikeudellisten asioiden valiokunnassa järjestettiin 2. joulukuuta siviiliasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä käsittelevän foorumin kuuleminen. Tilaisuus järjestettiin yhdessä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa ja siellä käsiteltiin muun muassa tarvetta suojella aikuisia yhteiskunnassamme.

Hyvät parlamentin jäsenet, tämä asia koskee kaikkia jäsenvaltioita, koska Euroopan unionin väestö ikääntyy jatkuvasti. Vuoteen 2050 mennessä 37 prosenttia EU:n kansalaisista on yli 60-vuotiaita ja 10 prosenttia yli 80-vuotiaita.

On tärkeää muistaa, että tällä on paitsi talouteen myös talousarvioon ja kansanterveyteen kohdistuvia seurauksia, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Meidän on ryhdyttävä etsimään ratkaisuja näihin ongelmiin mahdollisimman pian.

Tällä mietinnöllä pyritään luomaan oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alue kahdella tavalla: lainvalvonnan avulla sekä eri jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön avulla.

Kuten mainitsin aikaisemmin, kesti pitkään, ennen kuin oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi tämän mietinnön yksimielisesti 17. joulukuuta.

Teimme kompromissitarkistuksen, joka kokosi yhteen valiokuntamme jäsenten eriävät näkökulmat. Tämä tarkistus – josta tuli lopullisen mietinnön 2 kohta – on hyvin tärkeä osa tätä mietintöä, koska siinä vahvistetaan jäsenvaltioiden mahdollisuus sisällyttää 13. tammikuuta 2000 tehty Haagin yleissopimus osaksi omaa lainsäädäntöään.

Lisäksi mietinnössä esitetään, että tulevaisuudessa, heti kun tältä alalta on saatu riittävästi kokemusta, komissio esittäisi lainsäädäntöehdotuksen, jonka tarkoituksena olisi vahvistaa jäsenvaltioiden yhteistyötä ja parantaa aikuisten suojelua ja vajaavaltaiseksi julistamista koskevien päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

Haluan huomauttaa parlamentille, että tähän mennessä vain neljä maata on allekirjoittanut Haagin yleissopimuksen ja vain kahdeksan on ratifioinut sen. Kehotamme jäsenvaltioita ratifioimaan tämän yleissopimuksen, jotta voimme käsitellä tätä meitä kaikkia koskevaa kysymystä johdonmukaisemmin ja tehokkaammin.

On muistettava, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan Euroopan komissiolla on valta antaa lainsäädäntöehdotuksia. Kuten kuitenkin kaikki tiedämme, sopimuksen 192 artiklassa määrätään, että parlamentilla on oikeus pyytää komissiota laatimaan lainsäädäntöehdotuksia.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluamme soveltaa tätä artiklaa. Lopuksi totean – niin kuin mietinnössä sanotaan – että komission pitäisi seurata tulevaisuudessa Haagin yleissopimuksesta saatavaa kokemusta sekä ehdottaa yleissopimusta täydentäviä määräyksiä ja mahdollisesti muita välineitä.

  Rachida Dati, neuvoston puheenjohtaja − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barrot, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen voidessani käydä Euroopan parlamentin kanssa keskustelua ja haluan siksi kiittää teitä puheenjohtajavaltion puolesta oikeuden alalla saavutetusta edistyksestä.

Siinä, missä edellinen keskustelumme koski liike-elämää, tämän keskustelumme kohteena olevat mietinnöt koskevat EU:n kansalaisten päivittäistä elämää. Näitä aiheita on käsitelty Ranskan puheenjohtajakaudella moneen otteeseen, erityisesti virallisten asiakirjojen liikkumisesta ja aikuisten oikeudellisesta suojelusta järjestetyissä tieteellisissä keskustelutilaisuuksissa.

Kuten tiedätte, puheenjohtajavaltio Ranska on yrittänyt kovasti viedä oikeuden Eurooppaa eteenpäin käytännön hankkeiden avulla tuodakseen EU:n toimielimet lähemmäksi kansalaisia, ja kuten jäsen Wallis juuri sanoi, Slovenia teki tämän asian eteen paljon puheenjohtajakautensa aikana ja me olemme jatkaneet sen työtä.

Esityslistallamme tänä aamuna olevat kolme tekstiä – jäsen Medina Ortegan mietintö virallisesta eurooppalaisesta asiakirjasta, jäsen Wallisin mietintö sähköisestä oikeudenkäytöstä ja jäsen López-Istúriz Whiten mietintö aikuisten oikeudellisesta suojelusta – ovat tästä osoitus. Ne vastaavat puheenjohtajavaltion halua viedä uusia aloitteita eteenpäin, jotta saamme hyväksyttyä uusia välineitä ja voimme keskustella menetelmistämme, verrata käytäntöjämme ja suunnitella tulevaisuutta.

Puheenjohtajavaltio haluaa ensinnäkin kiittää jäsen Medina Ortegaa hänen aloitteestaan ja laadukkaasta virallisia asiakirjoja koskevasta mietinnöstään. Parlamentin osoittama mielenkiinto virallisten eurooppalaisten asiakirjojen tunnustamista ja liikkumista kohtaan osoittaa, että tämä on tärkeä asia siviiliasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla. Tämä työ perustuu haluumme helpottaa paitsi kansalaistemme myös yritystemme jokapäiväistä elämää, ja lain tarkoituksena on ennen kaikkea yksinkertaistaa sosiaalisia suhteita, niin että tuomioistuimissa nostettava kanteet jäävät tarpeellisiksi poikkeuksiksi.

On myös tärkeää, että Euroopan unioni antaa tämänsuuntaisen sitoumuksen. Virallinen asiakirja on keskeinen osa perheiden ja yritysten elämää, olipa kyse avioliiton solmimisesta, lahjoituksesta, testamentista, kauppakirjasta tai yritysten välisestä sopimuksesta. Sen ansiosta ihmiset voivat osana riidatonta suhdetta antaa tunnustetun viranomaisen tehtäväksi vahvistaa sitoumukset, joita he haluavat tehdä, ja hoitaa etukäteen kaikki siitä aiheutuvat seuraukset tekemällä tästä asiakirjasta täytäntöönpanokelpoisen. Työnne kuitenkin osoittaa myös, että meidän on pohdittava, mitä ehtoja viralliselle asiakirjalle on asetettava, jotta se voi liikkua vapaasti Euroopassa alaan katsomatta.

Tämä ajatus otetaan aivan varmasti huomioon Euroopan komission tulevassa lainsäädäntöohjelmassa. Virallisista asiakirjoista käytävä keskustelu ei estä meitä pohtimasta edelleen keinoja parantaa muunlaisten asiakirjojen liikkumista. Meidän on edettävä vähitellen, mutta meidän on myös laadittava äärimmäisen selvä kehys. Virallisten asiakirjojen vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyviä ehtoja ja menettelyjä on mahdollista höllentää, koska ne tarjoavat paremmat takeet.

Jos järjestelmään halutaan ottaa mukaan asiakirjoja, jotka eivät tarjoa yhtä hyviä takeita, meidän on tingittävä tavoitteestamme, mikä olisi tietenkin ongelma. Parlamentin näkökulma, sellaisena kuin se esitetään tässä mietinnössä, on pitkälti puheenjohtajavaltion laatimien ja esittämien suuntaviivojen mukainen. Hyvä jäsen Medina Ortega, mietintönne on tärkeä perusta tulevalle työllemme, sillä puheenjohtajavaltio aikoo ottaa tämänpäiväisen keskustelun asianmukaisesti huomioon.

Euroopan oikeudellisen alueen kehittäminen ja lujittaminen merkitsee myös oikeuden toimintatavan parantamista ja nykyaikaistamista, ja tämä puolestaan edellyttää uusien viestintävälineiden käyttämistä. Juuri tämä on sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan hankkeen ydin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää uusien tieto- ja viestintätekniikoiden käyttöä eurooppalaisissa rajat ylittävissä yhteyksissä. Näin meidän pitäisi voida vahvistaa oikeusjärjestelmiemme välisiä yhteyksiä ja helpottaa yhteydenpitoa. Lisäksi rikosrekisteritietojen yhdistämisestä hyväksytty puitepäätös on tässä tärkeässä asemassa. Viimeiselle, 28. marraskuuta kokoontuneelle oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle toimitettu toimintasuunnitelma sähköisestä oikeudenkäytöstä Euroopassa on linjassa sen työn kanssa, jota peräkkäiset puheenjohtajavaltiot ovat tehneet Saksan puheenjohtajakaudesta alkaen.

Olemme pyrkineet viimeisten kuuden kuukauden aikana laatimaan mahdollisimman tasapainoisen toimintasuunnitelmaluonnoksen sähköisestä oikeudenkäytöstä Euroopassa ottaen huomioon hankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot, Euroopan parlamentin kannan sekä komission roolin. Parlamentti jakaa tavoitteemme, ja siksi puheenjohtajavaltio kiittää vielä kerran esittelijää, jäsen Wallista, hänen sitoutumisestaan tähän asiaan ja hänen laatimastaan erittäin laadukkaasta mietinnöstä. Euroopan parlamentissa käyty kiivas keskustelu on rikastuttanut puheenjohtajavaltion luonnosta. Viime kädessä tämä tarkoittaa sitä, että olemme saaneet aikaan luonnoksen, jota kaikki tukevat.

Oikeussuojakeinojen käytön helpottaminen sekä henkilöiden ja oikeuden päätösten vapaan liikkuvuuden turvaaminen ovat tavoitteita, jotka voidaan saavuttaa kunnolla vain, jos niissä otetaan huomioon heikoimmassa asemassa olevat yhteiskunnan jäsenet. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi puheenjohtajavaltio Ranska halusi parantaa oikeudellisten suojelutoimenpiteiden kohteena olevien aikuisten tilannetta.

Suojeltavien aikuisten täytyy nimittäin voida nauttia samasta liikkumisvapaudesta kuin muidenkin kansalaisten heidän saamastaan suojelusta huolimatta. Puheenjohtajavaltio on iloinen siitä, että parlamentti on käsitellyt tätä asiaa, ja kiittää parlamentin esittelijää, jäsen López-Istúriz Whitea, hänen esittämistään ehdotuksista, jotka koskevat aikuisten oikeudellista suojelua. Tämä on selvä merkki yhteisistä intresseistämme.

Tammikuun 13. päivänä 2000 tehdyn Haagin yleissopimuksen on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kesken. EU:n jäsenvaltioista myös Suomi, Kreikka, Irlanti, Luxemburg ja Puola ovat allekirjoittaneet sopimuksen viimeisen puolen vuoden aikana. On tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua sopimukseen. Tiedän, että tulevat puheenjohtajavaltiot Tšekki ja Ruotsi sitoutuvat tähän asiaan – ne ovat ilmoittaneet siitä jo nyt Ranskan puheenjohtajakaudella. Lisäksi laajemmin puhuen aikuisten suojeluun liittyvien oikeuden päätösten liikkumisen on oltava osa tavoitteitamme.

Tämä on tarpeen, jotta voimme luoda kuvan Euroopan unionista, joka kykenee vastaamaan kansalaistensa, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten, tarpeisiin. Mietintönne on tältä osin tärkeä askel eteenpäin. Arvoisa komission jäsen Barrot, puheenjohtajavaltio Ranska toivoo, että myös tämä kysymys voidaan sisällyttää komission tulevaan lainsäädäntöohjelmaan. Tämä on tärkeä sosiaalinen kysymys. Arvoisa komission jäsen Barrot, tiedän, että tämä aihe on asetettu etusijalle ja että se on hyvin tärkeä komissiolle ja erityisesti teille. Se on myös todiste siitä, että EU suojelee myös heikoimmassa asemassa olevia kansalaisiaan luomalla varmemman oikeudellisen ympäristön.

Puheenjohtajavaltion edustajana kiitän teitä tästä panoksesta ja otan tietenkin tässä keskustelussa esitetyt huomautukset asianmukaisesti huomioon.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on suuri ilo kiittää vuorostani näiden kolmen mietinnön esittelijöitä, ja haluan todeta ministeri Datin läsnä ollessa, että nämä mietinnöt todella vastaavat toimenpiteitä, joita Ranska on toteuttanut puheenjohtajakaudellaan ja jotka olemme tietenkin ottaneet täysin huomioon. Katson, että olemme todellakin luoneet perustan tälle Euroopan oikeudelliselle alueelle, johon olen itse erittäin sitoutunut ja jota rakennamme yhdessä erityisesti Tukholman ohjelman avulla.

On siis totta, että tämänaamuinen keskustelu käydään juuri oikeaan aikaan. Ministeri Dati tarkasteli jo näitä kolmea mietintöä varsin perinpohjaisesti, mutta toistan silti sen, mitä hän sanoi, vahvistaakseni komission aikomukset.

Hyvä jäsen Medina Ortega, haluan aivan aluksi lausua teille kiitokset. Olette esitellyt meille erinomaisen mietinnön virallisesta eurooppalaisesta asiakirjasta. Asiassa on selvästikin kyse kuluttajiemme ja kansalaistemme jokapäiväisestä elämästä, ja komissiolle esittämänne suositukset vaikuttavat aidosti kansalaistemme – sekä yksilöiden että yritysten – elämään.

Kansalaiset ja yritykset tekevät nimittäin usein perheasioihin ja kaupankäyntiin liittyviä päätöksiä laatimalla yksinkertaisesti vapaaehtoisia sopimuksia, jotka julkinen elin vahvistaa, ja on jokseenkin selvää, että myös virallisten asiakirjojen täytyy voida liikkua vapaan liikkuvuuden alueella.

Tämä liikkumisvapaus on kuitenkin toteutunut tähän mennessä vain osittain, ja kuten tiedätte, olemme laatineet olemassa olevien välineiden rinnalle uusia toimenpiteitä. Työstän näitä toimenpiteitä parhaillaan. Osa toimenpiteistä on juuri hyväksytty – ja arvoisa ministeri Dati, kiitän teitä elatusvelvollisuuksista. Hyvä jäsen Medina Ortega, valmistelen myös perintöoikeutta koskevaa toimenpidettä maaliskuulle 2009. Olen kuitenkin varsin tietoinen siitä, että työtä riittää vielä paljon, ja siksi komissio laatii virallisesta asiakirjasta ja mahdollisesti muista julkisista asiakirjoista vihreän kirjan saadakseen kunnon mahdollisuuden järjestää tästä aiheesta laaja-alainen kuuleminen.

Tässä yhteydessä mietinnöstänne ja Euroopan parlamentin tekemästä tutkimuksesta on kuitenkin tietysti paljon hyötyä. Lisäksi, kuten korostitte, tarvitsemme mielestäni – olen tästä kanssanne samaa mieltä – myös oikeusperustan, jonka nojalla voimme tehdä aloitteen, vaikka tiedämmekin, että oikeusjärjestelmiemme moninaisuus edellyttää perinpohjaista työtä, jotta voimme tehdä tällaisen aloitteen. Kiitän kuitenkin teitä vielä kerran tästä erinomaisesta työstä.

Vastaan seuraavaksi jäsen Wallisille, joka korosti voimakkaasti tarvetta nykyaikaistaa oikeuden toimintaa. On totta, että Ranskan puheenjohtajakaudella juuri hyväksytty toimintasuunnitelma on tulevalle puheenjohtajavaltiolle Tšekille valtavan mielenkiintoinen. Siispä hyvä jäsen Wallis, mietintöänne käsittelemällä näemme, miten voimme hyödyntää kunnolla sähköistä oikeudenkäyttöä.

Mainitsitte erityisesti tapauksia, joissa sähköisestä oikeudenkäytöstä olisi valtavasti hyötyä esimerkiksi vähäisten vaateiden käsittelyssä. On selvää, että suosituksenne auttavat meitä parantamaan toimenpiteitä, joihin komissio on jo ryhtynyt, ja rikastuttavat Eurooppa-neuvostossa käytäviä keskusteluja ja siellä tehtäviä päätöksiä.

Teemme yhteistyötä varmistaaksemme, että sähköinen oikeudenkäyttö helpottaa eurooppalaista lainsäädäntöä, kansallisia oikeusjärjestelmiä ja eurooppalaisia menettelyjä koskevien tietojen saamista. Haluan myös huomauttaa, että suunnitteilla oleva portaali otetaan käyttöön viimeistään joulukuun 2009 lopussa. Toimimme asiassa tietenkin tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa. Siispä tämä eurooppalainen sähköisen oikeudenkäytön portaali on määrä ottaa käyttöön joulukuun 2009 loppuun mennessä. Se on tarkoitettu EU:n kansalaisille, mutta tarkastelemme myös sitä, miten voimme ratkaista ongelmia, jotka vaikuttavat suoremmin oikeusviranomaisiin.

Olen jälleen kerran hyvin iloinen havaitessani synergiaa EU:n toimielinten – neuvoston, parlamentin ja komission – välillä tässä asiassa. Hyvä jäsen Wallis, katson, että puheenjohtajavaltio Ranska ja ministeri Dati ovat osoittaneet kunnianhimoa, jota toivoitte pyytäessänne, ettemme tinkisi tavoitteistamme vaan suhtautuisimme sähköiseen oikeudenkäyttöön kunnianhimoisesti. Voitte olla varmoja siitä, että olen komission jäsenenä hyvin sitoutunut tähän asiaan.

Lopuksi puhun jäsen López-Istúriz Whiten mietinnöstä. Kiitän myös häntä siitä, että hän tarttui ministeri Datin erinomaiseen aloitteeseen ja sai meidät työskentelemään Lillessä tämän yhteiskunnillemme hyvin tärkeän aiheen parissa. Tiedämme hyvin, että yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa jatkuvasti yhteiskunnissamme. Tämän ikäluokan osuus on jo 16 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä, ja olemme siksi vakuuttuneita siitä, että heikommassa asemassa olevien aikuisten suojelu on tärkeää. Kannatimme siksi voimakkaasti Ranskan aloitetta, kun se kehotti jäsenvaltioita ratifioimaan 13. tammikuuta 2000 tehdyn Haagin yleissopimuksen. Ministeri Datin peräänantamattomuuden ja määrätietoisuuden ansiosta tämä yleissopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2009.

Ministeri Dati luettelikin jo maat, jotka ovat jo liittyneet tähän sopimukseen. Niiden liittymisellä on uskoakseni jälleen lumipallovaikutus, mikä tarjoaa meille mahdollisuuden suostutella kaikki jäsenvaltiot allekirjoittamaan tämä sopimus.

On totta, ettei meillä ole vielä yhteisön välineitä. Emme ole vielä puhuneet olemassa olevan välineen kehittämistä. Aiomme seurata hyvin tiiviisti tämän sopimuksen soveltamista, minkä jälkeen tietenkin aiomme sisällyttää tämän ehdotuksen Tukholman ohjelmaan. Aiomme tarkastella kaikkia toimenpiteitä, jotka tarjoavat jäsenvaltioille mahdollisuuden parantaa keskinäistä yhteistyötään, ja tämän jälkeen voimme mahdollisesti tehdä asiassa yhteisön aloitteen.

Tämän verran voin sanoa tästä aiheesta, jota pidän itse hyvin tärkeänä. Haluan joka tapauksessa kiittää teitä: tämänaamuinen, ministeri Datin läsnä ollessa käymämme keskustelu on jo auttanut meitä näkemään, miten jatkamme työtämme esittääksemme kunnianhimoisen Tukholman ohjelman, joka vastaa tätä eurooppalaista oikeuden aluetta haluavien EU:n kansalaisten odotuksia. Hyvät parlamentin jäsenet, kiitos.

Puhetta johti
varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

  Panayiotis Demetriou, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (EL) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää puheenjohtajavaltio Ranskaa kaikesta, mitä se on saavuttanut tähän mennessä erityisesti oikeuden alalla. Haluan myös kiittää komission jäsentä. Kansalaisoikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta kannattaa esittelijän, jäsen López-Istúriz Whiten, kantaa sellaisena kuin se esitetään mietinnössä. Emme voi jättää ikääntyneitä kansalaisiamme, joiden voimavarat ovat rajalliset, emmekä muitakaan kansalaisiamme, joilla on ongelmia, vaille oikeudellista suojelua. Emme saa jättää heitä oman onnensa nojaan emmekä opportunististen suojelijoiden käsiin, jotka toisinaan nöyryyttävät ja riistävät heitä. Jokaisella yhteiskunnalla ja jokaisella oikeusvaltiolla on velvollisuus tehdä oikeudellisia ja hallinnollisia päätöksiä ja hyväksyä oikeudellisia ja hallinnollisia asiakirjoja, joilla suojellaan ikäihmisten ihmisarvoa ja omaisuutta. Euroopan unionilla on asiassa rajat ylittävä vastuu. Kehotan komissiota auttamaan painostamalla jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan Haagin yleissopimuksen, jossa vahvistetaan tällaisen suojelun puitteet. Pyydän myös kaikkia kollegoitani, jotka tulevat maista, jotka eivät ole vielä liittyneet sopimukseen, tekemään tästä totta.

  Luca Romagnoli, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää puheenjohtajavaltio Ranskaa, komission jäsen Barrot'ta ja kaikkia esittelijöitä, sillä teknologia kehittyy vääjäämättä ja tämä tosiseikka on otettava huomioon oikeusjärjestelmissämme.

Katson, että tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto oikeushallinnossa tuo mukanaan monia mahdollisia ratkaisuja parantamalla oikeuslaitoksen toimintaa, auttamalla näin järkeistämään ja valtavirtaistamaan menettelyjä ja pienentämällä siten kustannuksia. Sähköinen oikeudenkäyttö voi myös tuoda kiistattomia etuja ja vastata moniin eri tarpeisiin, joista tärkeimmät liittyvät mahdollisuuteen käyttää oikeussuojakeinoja, toiminnan tehostamiseen sekä ajan ja rahan säästämiseen. Siksi sähköisellä oikeudenkäytöllä on hyvin tärkeää pyrkiä kehittämään tietoteknologian käyttöä oikeuslaitoksissa, varsinkin kun otetaan huomioon, että rajat ylittävissä siviilioikeudenkäynneissä on osallisena lähes kymmenen miljoonaa EU:n kansalaista ja että tämä määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa.

Kansalaisille koituvien hyötyjen lisäksi meidän on tarkasteltava oikeusalalla työskenteleville koituvia hyötyjä, emmekä saa siksi unohtaa oikeudellisen ja rikosoikeudellisen yhteistyön alan menettelyjä. Sen lisäksi, että olen toiminut tämän lausunnon valmistelijana, toimin sähköistä rikosrekisteritietojärjestelmää (ECRIS) koskevan mietinnön esittelijänä. Tässä työssäni olen huomannut, että sähköisen oikeudenkäytön mahdollinen soveltamisala on laaja ja että sitä on tarkoitus kehittää samanaikaisesti Euroopan oikeudellisen alueen ja teknologian kanssa. Olen siksi iloinen komission jäsen Barrot'n ilmoituksesta, jonka mukaan portaali otetaan käyttöön vuoden 2009 loppuun mennessä.

Lopuksi totean toivovani, että Euroopan unioni onnistuu viimein luomaan oikeudenmukaisen oikeusjärjestelmän ja että osapuolten vastuu voidaan viimein jakaa. Esimerkiksi kotimaassani käy aivan liian usein niin, että tutkinnan käynnistävä osapuoli maksaa liian korkean hinnan ja että vääristynyt oikeusprosessi päättyy syyttömäksi julistamiseen. Italiassa tuomarit eivät ole siviilioikeudellisessa vastuussa vääristä tuomioista. Tämä on vakava yhteiskunnallinen epäkohta, joka on oikaistava. Toivon, että Euroopan oikeudellinen alue auttaa ennemmin tai myöhemmin korjaamaan tämän suuren vääryyden.

Kiitän vielä kerran puheenjohtajavaltio Ranskaa työstä, jota se on tehnyt tässä asiassa, sekä jäsen Wallista.

  Jean-Paul Gauzès, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Dati, arvoisa komission jäsen Barrot, haluan aivan aluksi kiittää puheenjohtajavaltio Ranskaa sen tekemästä työstä sekä ministeri Datia työstä, jota hän on tehnyt henkilökohtaisesti kehittääkseen oikeudellisen vapauden ja tehokkuuden aluetta kansalaistemme hyväksi.

Esittelijämme ovat tehneet erinomaista työtä. Siksi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmä äänestää näiden kolmen mietinnön eli jäsen Wallisin mietinnön, jäsen López-Istúriz Whiten mietinnön ja jäsen Medina Ortegan mietinnön puolesta. Haluan selventää omalta osaltani muutamaa asiaa, jotka koskevat jäsen Medina Ortegan mietintöön liittyvää ryhmämme kantaa. Olemme tehneet jäsen Medina Ortegan kanssa tiivistä yhteistyötä.

Arvoisa ministeri Dati, arvoisa komission jäsen Barrot, kuten sanoitte, meille on juuri esitetty tässä mietinnössä ajatus siitä, että meidän pitäisi ryhtyä tositoimiin virallisten asiakirjojen vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamiseksi. Kun tämä mietintö julkistettiin, siinä käytetystä terminologiasta käytiin keskustelua.

Me katsomme, että tämä mietintö koskee virallista asiakirjaa, jonka ominaispiirteet on vahvistettu oikeuskäytännössä, ja että tässä vaiheessa meidän pitäisi pitäytyä virallisissa asiakirjoissa eikä aiheuttaa oikeudellista sekaannusta käyttämällä epäsopivia termejä täsmentäessämme, mitä pitäisi pitää virallisena asiakirjana.

Arvoisa ministeri Dati, arvoisa komission jäsen Barrot, te olette jo sanoneet, mitä virallisen asiakirjan ominaispiirteet ovat, enkä aio nyt käydä niitä uudelleen läpi. Totean vain, että jos ryhdymme keskustelemaan muista kysymyksistä, muista asiakirjoista, jotka ovat erilaisia ja jotka ovat pohjimmiltaan yksityisiä sopimuksia, tämä asia ei kuulu tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön alaan, sillä siinä esitetään nyt se todellinen kysymys, miten voimme tunnustaa vastavuoroisesti asiakirjat, jotka ovat oikeuskäytännön mukaan virallisia asiakirjoja. Haluan kiittää jäsen Medina Ortegaa vielä kerran siitä erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt tämän asian parissa.

  Manuel Medina Ortega, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, toimin nyt hieman erilaisessa tehtävässä. En puhu nyt mietintöni esittelijänä vaan Euroopan parlamentin sosialistiryhmän puolesta kaikista kolmesta mietinnöstä.

Haluan todeta, että näillä kolmella mietinnöllä on yksi yhteinen piirre: niillä kaikilla pyritään parantamaan kansalaisten tilannetta. Tosiasia on se, että oikeuden alalla kansalaisten tilannetta voidaan parantaa vain noudattamalla tiettyjä tasapainoperiaatteita, ottamalla tietyt seikat huomioon. Esimerkiksi sähköisen oikeudenkäytön alalla emme saa innostua liikaa uudesta teknologiasta, jos vaarana on, että se heikentää kansalaisten turvaa. Toisin sanoen jos alamme huolehtia siitä, että kaikilla kansalaisilla on sähköpostiosoite, saatamme päätyä tilanteeseen, jossa ne, joilla ei ole käytettävissään Internet-yhteyttä, menettävät mahdollisuutensa käyttää oikeussuojakeinoja.

Virallista asiakirjaa koskevan mietintöni aihealueesta totean sen, että ymmärtääkseni sekä neuvoston puheenjohtaja Dati että komission jäsen Barrot ovat korostaneet, että oikeusturva on tälläkin alalla tärkeää. Kyse on oikeudellista arvoa omaavien asiakirjojen viemisestä maasta toiseen tunnustamatta kuitenkaan minkäänlaista asiakirjaa, jonka tehokkuuteen liittyy epäilyksiä. Toisin sanoen vaikka notaari olisikin vahvistanut yksityisen asiakirjan maassa, jossa ei ole virallisten asiakirjojen järjestelmää, asiakirja ei voi olla täytäntöönpanokelpoinen samalla tavalla kuin notaarin vahvistamat asiakirjat "continental law" -oikeusjärjestelmässä, koska nämä jälkimmäiset ovat sitovasti täytäntöönpanokelpoisia, mikä on täysin eri asia.

Siispä tasapainottelu kahden seikan välillä, joista toinen on markkinoiden tarve toimia tehokkaasti ja toinen se, että Euroopan unionissa täytyy voida liikkua tehokkaasti, ei saa johtaa siihen, että hylkäämme välttämättömän oikeusturvan. Ilman oikeusturvaa, ilman kansalaisille annettavia takeita ei ole myöskään oikeutta. Tästä syystä näistä mietinnöistä äänestettäessä sosialistiryhmä täsmentää näkökulmaansa suojellakseen ennen kaikkea tavallisten kansalaisten etuja eikä pelkästään vahvimpien etuja.

  Diana Wallis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, uskon ja toivon, ettei ryhmälleni tuota ongelmaa äänestää mietintöni puolesta eikä varsinkaan jäsen López-Istúriz Whiten mietinnön puolesta.

Puhun nyt kuitenkin jäsen Medina Ortegan mietinnöstä, koska se on parlamentin jäsenten mielestä ongelmallinen. Jaamme kaikki saman ajatuksen: meillä on tuomioiden liikkumisvapaus. Haluamme virallisten asiakirjojen liikkumisvapauden, mihin lisään: "tai vastaavien asiakirjojen liikkumisvapauden". Täällä on puhuttu paljon kansalaistemme elämän helpottamisesta. Minulle tämä merkitsee kaikkien EU:n kansalaisten elämän helpottamista. Meidän olisi hyödytöntä jättää monet maat ja oikeusperinteet tämän oikeudenalan ulkopuolelle. Näin kuitenkin käy, ellemme tarkastele asiaa laajemmin ja osoita kärsivällisyyttä ja suvaitsevuutta niitä oikeusjärjestelmiä kohtaan, jotka voivat vaikuttaa pintapuolisesti erilaisilta mutta joiden tavat lähestyä asioita ovat syvemmälle mentäessä hyvin samanlaiset.

Olemme onnistuneet tunnustamaan toistemme asiakirjat. Ei ole mitään järkevää syytä, miksemme voisi tunnustaa suvaitsevaisesti ja huolellisesti toistemme asiakirjoja, kun ne ovat sopimuksia tai notaarin vahvistamia asiakirjoja mutta niitä ei ole tehty täysin samalla tavalla ja samassa muodossa.

Siksi pyydänkin teitä kunnioittamaan tänään esitettyjä tarkistuksia. Niitä ei ehkä hyväksytä, mutta niiden henki on se, että elämme kaikkien kansalaisten oikeuden ja kaikkien oikeusperinteiden Euroopassa. EU:sta ei saa tulla rajattu kerho.

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta.– (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme kolmesta hyvin tärkeästä mietinnöstä. Haluan kiittää erityisesti jäsen Wallista hänen mietinnöstään, joka on erittäin kattava, oleellinen, asiantunteva ja erinomainen ja jossa puututaan ongelman kaikkiin näkökohtiin. Parlamentti on jäsen Wallisin kanssa samaa mieltä, kun hän korostaa ongelman merkitystä toteamalla, että se vaikuttaa ainakin kahteen prosenttiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisista. EU:n 500 miljoonasta kansalaisesta jopa kymmenen miljoonaa on mukana rajat ylittävissä riita-asioissa. Uusimpien tietoteknisten järjestelmien käyttöönotolla oikeuden alalla saattaisi olla näiden ihmisten näkökulmasta ratkaiseva vaikutus, sillä se voisi tehostaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa oikeustoimia.

Jos Euroopan komissio hyväksyy ehdotuksemme, ne voivat helpottaa oikeussuojakeinojen käyttämistä, ja lisäksi ne rajoittavat oikeustoimien kustannuksia, mikä on kansalaisillemme tärkeää. Vaikuttaa siis perustellulta kannattaa ajatusta kahden sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan Internet-portaalin perustamisesta. Ensimmäisestä portaalista olisi hyötyä kansalaisille, ja sillä varmistettaisiin, että liikemiehet saavat oikeudellisia neuvoja monilla kielillä. Toinen portaali olisi suunnattu oikeusalan ammattilaisille. Se olisi väline, joka auttaisi lakimiehiä, tuomareita, julkisia syyttäjiä, asianajajia ja oikeushallinnon virkamiehiä heidän työssään.

Uudesta teknologiasta voi olla myös apua kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa sekä rikosten ennaltaehkäisyn alalla – puhumattakaan siitä, että videoneuvottelujen laaja käyttö olisi ilmeinen keino hankkia ja koota näyttöä oikeuskäsittelyissä.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE) . – (RO) Arvoisa puhemies, on hyvin tärkeää, että uutta teknologiaa otetaan käyttöön ja käytetään mahdollisimman paljon oikeusprosesseissa. Emme voi antaa oikeusjärjestelmän jäädä tältä osin pahasti muista aloista jälkeen. On sanomattakin selvää, että tätä asiaa koskevaan strategiaan on suhtauduttava hyvin vakavasti. Kun kuitenkin tarkastelemme nykytilannetta, meidän on pidettävä jalkamme tukevasti maan pinnalla.

Tässä mietinnössäkin tuodaan esiin, että 2000-luvun EU:ssa on yhä joitakin tuomioistuimia, joilla ei ole tietokonetta eikä Internet-yhteyttä. Sekä oikeusalan ammattilaisten että oikeuksiaan suojelevien tavallisten kansalaisten on edelleen äärimmäisen vaikeaa saada oikeudellisia tietoja heidän käyttämästään hakutavasta riippumatta. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n siviilioikeuden ja rikosoikeuden alan rahoitusjärjestelmissä on tulevaisuudessa enemmän varoja näiden puutteiden korjaamiseen. Lisäksi jäsenvaltioiden on selvästikin ryhdyttävä lisätoimiin käyttääkseen tehokkaasti saatavilla olevat määrärahat.

Mietinnössä tuodaan esiin, että hyvin samankaltaisia ongelmia liittyy myös siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkostoon, josta äänestettiin vain kaksi päivää sitten. Mielestäni on ikävää, ettei tästä mietinnöstä käyty keskustelua. Tämän verkoston toiminnan parantaminen on kiistatta tärkeää ja tuo lisäarvoa EU:n kansalaisille. Ongelmat, joihin olen viitannut, jatkuvat sitkeästi myös tällä alalla. Niitä ovat muun muassa tiedonpuute, käännösten puuttuminen virallisilla kielillä sekä vaikeudet käyttää oikeussuojakeinoja rajat ylittävällä tavalla.

Toivon jälleen kerran, että nämä ongelmat, jotka ovat parlamentille merkittäviä huolenaiheita, sisällytetään laajalti myös komission ja neuvoston tulevaan ohjelmaan, erityisesti siksi, että tavalliset kansalaiset odottavat EU:lta konkreettisia toimenpiteitä, jotka yksinkertaistaisivat heidän jokapäiväistä elämäänsä. Kiitos.

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, kaikki kolme mietintöä ovat mielestäni tervetulleita, mutta puhun ensin holhouksesta. Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten suojelu on minulle hyvin tärkeä asia. Tiedämme, että EU:n väestö ikääntyy: elinajanodote on noussut 80 vuoteen, ja vuoteen 2050 mennessä yli 60-vuotiaita on 37 prosenttia väestöstä. Ihmiset myös liikkuvat enemmän. Viime vuonna 400 000 henkeä muutti kotimaastani ulkomaille eläkepäiviä viettämään, joten on tärkeää varmistaa, että he saavat samaa suojelua kuin kotonakin.

Tällaiset väestörakenteelliset muutokset asettavat eurooppalaiselle yhteiskunnalle monia haasteita, kuten olemme jo kuulleet terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kohdalla. Mielestäni on hyvin tärkeää tarjota vanhemmille sukupolville mahdollisuus elää itsenäistä ja ihmisarvoista elämää.

Toimiessani viime vuonna esittelijän tehtävässä tavoitteenani oli varmistaa, että iäkkäät kansalaiset voisivat pysyä terveempinä ja elää pidempään ja itsenäisesti. Mietintö, josta keskustelemme tänään, sopii mielestäni erityisen hyvin yhteen niiden ehdotusten kanssa, joilla pyritään varmistamaan, että he voivat jatkossakin huolehtia omasta omaisuudestaan ja hoitaa päivittäisiä asioitaan riippumatta siitä, missä he elävät, ilman hyväksikäyttöä ja riistoa. Olen kuitenkin myös huolissani Haagin yleissopimuksesta. Mielestäni on hyvä, että ministeri on ryhtynyt asiassa toimiin, mutta meidän ei pidä tyytyä varmistamaan, että olemassa oleva lainsäädäntö vain ratifioidaan: meidän on varmistettava, että se myös tuottaa tuloksia.

Haluan vielä sanoa muutaman sanan virallisesta asiakirjasta. Kannatan aloitteita, jotka tähtäävät kansalaisille aiheutuvan hallinnollisen taakan vähentämiseen, mutta minäkin olen huolissani siitä, ettei tässä mietinnössä oteta huomioon yhteisössä vallitsevia erilaisia oikeusperinteitä eikä erilaisia oikeudellisia välineitä, kuten englantilaista deed-asiakirjaa tai Englannissa harjoitettavia erilaisia notaarin ammatin muotoja. Mielestäni mietintöön liittyy tällaisenaan se vaara, että se saattaa horjuttaa joidenkin jäsenvaltioiden, erityisesti kotimaani, kansallista lainsäädäntöä omaisuuden hallinnoinnista. Mielestäni tällaisten erojen sivuuttaminen rikkoo vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta ja tavoitettamme tarjota kaikille kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada oikeussuojaa. Näistä syistä valtuuskuntani ja minä kannatamme jäsen Wallisin tarkistuksia.

Mielestäni jäsen Wallisin mietintö sähköisestä oikeudenkäytöstä on erinomainen. Katson, että osa muissa mietinnöissä esiin tuoduista kysymyksistä liittyy toisiinsa, joten tämä tarkoittaa, että kansalaisilla on kaikkialla Euroopan unionissa yhtäläiset mahdollisuudet saada oikeussuojaa.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE) . – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä jäsen Wallista, jäsen Medina Ortegaa ja jäsen López-Istúriz Whitea heidän erinomaisista mietinnöistään. Sähköinen oikeudenkäyttö on tarpeen aikana, jolloin rajat ylittävien riita-asioiden arvioidaan koskettavan EU:ssa noin kymmentä miljoonaa ihmistä. Tietoteknologian käyttöönotolla oikeusjärjestelmissä voidaankin parantaa huomattavasti EU:n oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien käytettävyyttä ja lisätä niiden tehokkuutta. Siksi jäsen Wallisin laatima mietintö ja hänen pyrkimyksensä ansaitsevat täyden huomiomme.

Pidän myös tätä virallista asiakirjaa koskevaa päätöslauselmaa hyvin tärkeänä. Romanialaisena lakimiehenä voin vain korostaa, että virallinen asiakirja ja sovinnollinen, riidaton oikeusjärjestelmä tuottaisivat valtavia etuja. Romaniassa – samoin kuin muissa Euroopan maissa, joiden oikeusjärjestelmä edustaa siviilioikeuden perinnettä – preventiivisen oikeuden merkittävin ilmenemismuoto on notaarin vahvistama virallinen asiakirja. Ymmärrän, että jäsen Medina Ortega haluaisi viitata ainoastaan virallisiin asiakirjoihin ja erottaa toisistaan asiaan erikoistuneiden ammattilaisten laatimat, julkisen viranomaisen myöntämät ja yksityishenkilön allekirjoituksella vahvistetut viralliset julkiset asiakirjat.

Riippumatta keskustelujen lopputuloksesta ja siitä, otetaanko vastaavat asiakirjat mukaan tekstiin vai tehdäänkö niistä erillinen aloite, katson, että meidän on kuitenkin varmistettava, että tämän mietinnön tavoitteena on turvata kansalaisten ja heidän oikeusturvansa suojelu samoin kuin rajat ylittävien perhesuhteiden ja omistussuhteiden suojelu ehdottamalla virallisten asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista.

  Bogusław Rogalski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin on puututtava jäsenvaltioiden väestön huomattavaa ikääntymistä koskevaan ongelmaan, joka on yhteydessä elinajanodotteen merkittävään nousuun. Sen seurauksena vuoteen 2050 mennessä EU:n väestöstä yli 60-vuotiaita on noin 40 prosenttia ja näistä ihmisistä yli 80-vuotiaita on 10 prosenttia.

Näillä väestörakenteen muutoksilla on vakavat vaikutukset talouteemme, yhteiskuntaamme, terveyteemme ja talousarvioomme. Siksi meidän on luotava asianmukaisia ja yksityiskohtaisia suojamekanismeja, joilla taataan yhtäläiset oikeudet ja velvoitteet kaikille. Suojeltavat henkilöt viettävät yhä enemmän aikaa asuinmaansa ulkopuolella tai saavat sairaalahoitoa ulkomailla eivätkä siis maassa, jossa heidän varallisuutensa sijaitsee. Tästä syystä oikeudellisilla suojelujärjestelmillä on turvattava tuomioistuinten päätösten, hallinnollisten päätösten ja henkilöiden itsensä tekemien päätösten jatkuvuus. Tämä koskee erityisesti tulevaan oikeudelliseen suojeluun vaikuttavia valtakirjoja, jotka on pantava täytäntöön EU:n jäsenvaltioissa.

Siksi meidän on luotava mekanismi, jonka avulla asiakirjoja voidaan välittää tehokkaasti, erityisesti hätätapauksissa, kuten silloin, kun kotimaansa ulkopuolella tilapäisesti oleskeleva suojeltu henkilö tarvitsee sairaalahoitoa. Tällä tavoin eurooppalaiset voisivat oleskella tai elää esteittä muussa jäsenvaltiossa kuin kotimaassaan menettämättä mahdollisuuttaan päästä tehokkaasti ja nopeasti hoitoon.

  Dushana Zdravkova (PPE-DE) . – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan vakuuttaa teille, että tämänpäiväinen keskustelu kolmesta mietinnöstä on erittäin mielenkiintoinen sekä EU:n kansalaisten että lakimieskollegoideni näkökulmasta. Haluan siksi kiittää mietintöjen esittelijöitä.

Olen luonut tähän saakka uraa ainoastaan oikeusjärjestelmässä – sekä puheenjohtajana yhdessä Bulgarian suurimmista tuomioistuimista, jossa otettiin ensimmäisenä käyttöön verkkoteknologiaa tapausten käsittelemiseksi, että Euroopan neuvoston tieto- ja lakiasiantuntijoiden komitean puheenjohtajana vuoteen 2000 asti. Tästä syystä sähköiseen oikeudenkäyttöön liittyvät kysymykset ovat minulle varsin tuttuja. Ottaessamme tietoteknologiaa käyttöön vuonna 1995 en olisi uskonut, että tämä aihe aiheuttaisi kohua Euroopan parlamentissa. Siksi minulla on suuri ilo voida puhua aiheesta tänään.

Haluan kiittää jäsen Wallista erityisesti hänen sähköistä oikeudenkäyttöä koskevasta mietinnöstään, sillä uskon, että oikeuden alalla tietoteknologian ja uuden viestintäteknologian käyttö edistää rajat ylittävän oikeudellisen yhteistyön kehittymistä ja parantaa myös EU:n kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeusjärjestelmää.

Haluan kuitenkin korostaa, että saadaksemme tällä alalla aikaan tehokkaan eurooppalaisen järjestelmän toimielinten on hyvin tärkeää laatia yleinen strategia ja yleiset standardit, jotka tehostavat kansallisten järjestelmien välistä tiedonvaihtoa, muistaen kuitenkin myös sen, että tarvitsemme suuren määrän korkeasti koulutettuja asiantuntijoita.

Vasta näiden edellytysten täytyttyä kykenemme hyödyntämään uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia torjua rajat ylittävää rikollisuutta sekä parantamaan oikeusjärjestelmän käytettävyyttä kansalaisten kannalta yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Siispä kehotan edistämään kaikkia asiaankuuluvia hankkeita, koskivatpa ne sitten verkossa toimivaa rikosrekisteritietojärjestelmää, maksukyvyttömyysrekistereitä tai siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellista verkostoa. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme saavuttaa EU:n yhden päätavoitteen eli lisätä vuorovaikutusta kansalaisten kanssa.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, 10. toukokuuta 2005 päivätyssä, Haagin ohjelmaa koskevassa tiedonannossaan parlamentille ja neuvostolle komissio asetti yhdeksi erityistavoitteekseen luoda vuoteen 2011 mennessä todellinen Euroopan oikeuden alue yksityisoikeuden alalla. Se viittasi tuomioistuinten päätösten tunnustamiseen ja toimeenpanoon sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, sillä nämä toimenpiteet olisivat todellinen keino turvata EU:n kansalaisten rajat ylittävä oikeudellinen suojelu.

Euroopan unioni laajentuu, ja sen kansalaisia kannustetaan liikkumaan enemmän. Samaan aikaan henkilöiden liikkuminen koko yhteisön alueella aiheuttaa ongelmia, jotka liittyvät virallisten asiakirjojen välittämiseen. Koska jäsenvaltiot ovat ratkaisseet virallisten asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevan ongelman eri tavoilla, näiden asiakirjojen liikkumisesta on nyt tullut monimutkainen kysymys ja välitettävien asiakirjojen määrään ja tyyppiin liittyy rajoituksia.

Komission on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin ottaakseen kaikissa jäsenvaltioissa välittömästi käyttöön yhtenäisen, räätälöidyn järjestelmän virallisten asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista varten. Tämä helpottaisi huomattavasti kansalaisten ja yritysten päivittäistä elämää.

Samalla julkiset maa- ja kiinteistörekisteritiedot pitäisi kuitenkin jättää tämän yhteisön välineen ulkopuolelle, koska kiinteistöjen omistamisen alalla julkisten rekisterijärjestelmien välillä on rakenne- ja organisaatioeroja. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta virallisen asiakirjan aitous, todistusvoima ja täytäntöönpanokelpoisuus sen käyttötarkoituksessa voidaan jättää tunnustamatta jäsenvaltiossa, jolle pyyntö on esitetty, vain silloin, jos asiakirjan aitouteen liittyy vakavia ja perusteltuja epäilyjä tai jos sen tunnustaminen rikkoo kyseisen jäsenvaltion yleistä politiikkaa.

Haluan kiittää lopuksi jäsen Medina Ortegaa erittäin hyvin laaditusta mietinnöstä.

  Toomas Savi (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kannatan kovasti ajatusta siitä, että komissio laatisi sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan toimintasuunnitelman. Olin jokseenkin yllättynyt kuullessani, ettei tällaista aloitetta ollut vielä tehty. Haluan kiittää kollegaani jäsen Wallista siitä, että hän on puuttunut tähän kiireelliseen kysymykseen erittäin sopivalla tavalla. Nopeasti kehittynyt teknologia on tarjonnut meille uudet tehokkaat työkalut, jotka meidän pitäisi ottaa käyttöön epäröimättä.

Valitettavasti se on tuonut meille myös uusia haasteita, myös verkkorikollisuutta, kuten luvatonta valvontaa, petoksia, kybersodankäyntiä ja paljon muuta. EU:n on korkea aika antaa lainsäädäntöä verkkorikollisuuden määritelmästä ja tutkinnasta ja verkkorikoksista langetettavista rangaistuksista. Sähköinen rikollisuus ylittää kansalliset rajat, ja siksi sitä pitäisi torjua ylikansallisesti. Odotan komission tekevän lainsäädäntöaloitteen tästä asiasta varsin pian.

  Costas Botopoulos (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, voimmeko katsoa sähköisen oikeudenkäytön olevan mahdollista toiminnassa, johon vaikuttavat ihmisen heikkoudet ja hyveet, jotka ovat varsin inhimillisiä ominaisuuksia? Emme! Voiko oikeus olla rajatonta? Vastaus on jälleen ei! Tämä johtuu siitä, että oikeudenkäyttö on inhimillistä toimintaa, joka on hyvin erilaista maailman eri osissa.

Tarkoittavatko nämä kaksi kieltävää vastausta sitä, että meidän on käännettävä selkämme teknologisille innovaatioille? Vastaus on jälleen tietenkin ei! Meidän on yritettävä hyödyntää ihmisten kehittämiä innovaatioita. Kannatan tietoportaalia. Kannatan tiedonvaihtoa. Kannatan tietoisuuden lisäämistä oikeusjärjestelmien keskinäisestä riippuvuudesta. Kannatan tukea eurooppalaisten demonstraatioiden kehittämiselle. Vastustan silti yhteistä kasvotonta oikeutta – väittämättä kuitenkaan, että pyrkisitte siihen mietinnössänne.

Isäni, joka oli tuomari, ei myöskään haluaisi minun puolustavan sähköistä oikeudenkäyttöä täällä Euroopan parlamentissa. Kun puhun itse Euroopan parlamentista isälleni, joka on taivaassa, voin kertoa hänelle, että tiedän oikeuden olevan aina ihminen, ihmisen puolustaja ja tuomari – ei Jumalan edessä vaan omantunnon edessä.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan kiittää aloitteesta, joka koskee virallisten asiakirjojen liikkumista Euroopassa, koska sillä kehitetään edelleen henkilöiden ja kaupallisten yksiköiden liikkumisvapautta Euroopan unionissa. Vaikka fyysiset rajat onkin poistettu, oikeudelliset rajat ovat edelleen olemassa. Todisteita tästä ovat maasta toiseen vaihtelevat monimutkaiset menettelyt julkisen viranomaisen edustajan läsnä ollessa allekirjoitettujen sopimusten soveltamiseksi.

Velvollisuutenamme on tarjota jokaiselle kansalaiselle se mahdollisuus, että virallisen eurooppalaisen asiakirjan määräyksiä sovelletaan ilman lisätoimenpiteitä jossakin EU:n jäsenvaltiossa, kun virallinen asiakirja on laadittu toisessa EU:n jäsenvaltiossa.

Pidän myönteisenä jäsen Wallisin aloitetta ja mietintöä sähköisestä oikeudenkäytöstä, sillä katson, että tämän mietinnön hyväksymällä turvaamme EU:n kansalaisten mahdollisuuden turvautua EU:n oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmään käyttämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Todistusaineiston nopea hallinnointi mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja oikeudellisten menettelyjen yksinkertaistaminen yksinkertaisia, käytännöllisiä välineitä käyttämällä helpottaa kansalaisten näkökulmasta oikeusjärjestelmien käyttöä rajat ylittävissä riita-asioissa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi…

  Armando França (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa ministeri Dati, sähköinen oikeudenkäyttö on tärkeä askel eteenpäin kohti sitä, että turvaamme kansalaisten mahdollisuuden käyttää oikeussuojakeinoja ja kääntyä tuomioistuinten puoleen. Pidän tätä aloitetta myönteisenä ja kiitän esittelijää ja puheenjohtajavaltio Ranskaa. Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevasta hankkeesta keskusteltiin myös Portugalin puheenjohtajakaudella, ja siksi Portugali sai tehtäväkseen ohjata sellaisen pilottihankkeen kehittämistä ja toteutusta, joka tarjoaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden käyttää muissa jäsenvaltioissa palveluja helpommin, halvemmalla, kätevämmin ja omalla äidinkielellään.

Tämä monikielinen portaali pitäisi suunnitella sellaiseksi, että se tarjoaisi apua kansalaisille ja yrityksille, jotka tarvitsevat oikeusapua ja alustavaa lakineuvontaa rajat ylittäviin oikeusasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa. Sähköisen oikeudenkäytön portaalin koordinointi ja hallinta pitäisi antaa sellaisen yksikön tehtäväksi, joka vastaisi myös eri jäsenvaltioiden toimien koordinoinnista ja varmistaisi niiden yhteensopivuuden. Sähköistä oikeudenkäyttöä koskeva hanke palvelee kansaa ja lujittaa demokratiaamme. Kannatan sitä, että portaali otetaan käyttöön joulukuussa 2009.

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää jäsen Wallista erinomaisesta mietinnöstä ja kiinnittää huomionne kahteen seikkaan. Vetoomusvaliokunnan puheenjohtajana huomaan, etteivät EU:n kansalaiset ole usein perillä omista oikeuksistaan ja että toisaalta he luulevat joskus voivansa puuttua asioihin, joihin heillä ei ole oikeutta puuttua. Siispä tämä Internet-portaali, jota kutsutaan myös sähköisen oikeudenkäytön portaaliksi, auttaa epäilemättä EU:n kansalaisia ottamaan yhteyttä Euroopan parlamenttiin ja sen vetoomusvaliokuntaan.

Haluan myös kiinnittää huomionne toiseen asiaan, jonka jäsen Wallis mainitsi puheenvuorossaan, nimittäin siihen, että meidän on kunnioitettava paikallisia lakeja. Kuuluisa ranskalainen filosofi Charles de Montesqieu otti tämän asian esiin 250 vuotta sitten sanoessaan, että laadittaessa lakeja ylemmällä alueellisella tasolla pitäisi aina muistaa, että pienillä alueilla – tässä tapauksessa EU:n jäsenvaltioilla – on omat perinteensä, joita on kunnioitettava.

  Puhemies. – (ES) Hyvät parlamentin jäsenet, parlamentin puhemiehistön kokouksessa muutama päivä sitten käydyssä keskustelussa yleisenä näkemyksenä oli se, ettei jäsenille, jotka ovat jo käyttäneet keskustelussa puheenvuoron, pitäisi antaa uutta puheenvuoroa. Teen kuitenkin nyt poikkeuksen sen nimissä, mitä nimitämme Espanjassa joulumieleksi, ja annan jäsen Romagnolille uuden puheenvuoron.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, en voi puhua kaikkien puolesta, mutta toivon, että sitoutumattomat jäsenet ovat samaa mieltä siitä, että yhteinen oikeuden alue on EU:n kansalaisille kiistaton etu, ja että he kannattavat siksi asiasta tehtyä aloitetta.

Hyvät parlamentin jäsenet, me olimme kutakuinkin kaikki täällä läsnä muutama minuutti sitten, enkä halua toistaa turhaan sitä, mitä täällä on sanottu, joten toivotan sen sijaan teille kaikille ja ennen kaikkea EU:lle ja sen kansalaisille, jotka katsovat elämänlaatunsa olevan uhattuna, menestyksekästä ja tietenkin myös oikeudenmukaista uutta vuotta.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, on hyvä, että yhdentyminen etenee oikeuden alalla, jonka tarkoituksena on ollut tähän asti perinteisesti suojella kansallisvaltioita. Tämä kehitys vastaa EU:n kansalaisten elinolosuhteiden muuttumista. Kuten täällä on jo huomautettu moneen otteeseen, tämä yhdentymiskehitys ei saa kuitenkaan tunkeutua liian syvälle rakenteisiin, jotka ovat kehittyneet perinteiden myötä ja jotka ovat ennen kaikkea toimivia. Kaikkea ei voida mitata samalla mittapuulla.

Virallisten asiakirjojen ja julkisten rekisterinpitäjien järjestelmät ovat monissa jäsenvaltioissa täysin erilaisia. Muun muassa Itävallassa, muttei kuitenkaan ainoastaan siellä, notaarin virastolla on pitkät perinteet, ja julkisten rekisterinpitäjien virastona se koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi. Tätä ei saa vaarantaa ilman hyvää syytä eli toisin sanoen vain siksi, ettei samanlaista ammattikuntaa ole muualla. Kannatan siis yhdentymiskehitystä ja vastavuoroista avautumista, mutta tämän kehityksen on oltava tasapainoista.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kussakin jäsenvaltiossa sovelletaan erilaista oikeusjärjestelmää ja erilaisia periaatteita hallinnollisten asiakirjojen tunnustamiseen. Siksi meidän pitäisi pyrkiä tekemään virallisten asiakirjojen rajat ylittävästä liikkumisesta mahdollisimman yksinkertaista. Meidän on kuitenkin muistettava, että tilanteiden ja säädösten varmuuden ja turvallisuuden takaaminen menee asiakirjojen liikkumisen helpottamisen edelle.

Meidän on yhtenäistettävä hallinnollisten asiakirjojen tunnustamista koskevat periaatteet helpottaaksemme kansalaistemme päivittäistä elämää ja yritystemme toimintaa. Juuri tätähän meiltä odotetaan. On varmaa, että tällaiset säännöt säästävät kansalaisten ja yritysten aikaa ja rahaa. Meidän on pyrittävä luomaan yhdenmukainen perusta virallisten asiakirjojen vastavuoroiselle tunnustamiselle yksittäisissä jäsenvaltioissa, muttemme saa missään nimessä laajentaa tätä järjestelmää asiakirjoihin, jotka eivät täytä peruskriteerejä.

  Rachida Dati, neuvoston puheenjohtaja − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, puheenjohtajavaltio on kiinnittänyt runsaasti huomiota kaikkien kolmen aiheen parissa tekemäänne työhön.

Mietintönne ovat todisteita mielenkiinnostanne näitä asioita kohtaan, ja tiedän, että saamme tulevaisuudessa muita tilaisuuksia keskustella niistä uudelleen. Haluan vielä kiittää jäsen Medina Ortegaa hänen esittämistään huomioista ja hänen työpanoksestaan. Meidän on edistyttävä virallisten asiakirjojen liikkumisen ja tunnustamisen alalla.

Mainitsitte aivan oikein, että asiassa Unibank annettu tuomio luo toiminnalle kehyksen ja sisältää virallisen asiakirjan määritelmän. Kuten jäsen Gauzès korosti hetki sitten, tämä on erinomainen mietintö, joka auttaa parantamaan oikeudellista yhteistyötä. Haluan myös selventää jäsen Wallisille erään asian: tämän pitäisi vaikuttaa kaikkiin EU:n kansalaisiin, mutta meidän on myös varmistettava, että luomme edellytykset todellisen vastavuoroisen luottamuksen syntymiselle. Tämä on välttämätöntä oikeusturvaan liittyvistä syistä.

Haluan myös korostaa jäsen Wallisin työtä sähköisen oikeudenkäytön alalla. Olette oikeassa: tämä on keino parantaa kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja. Emme saa unohtaa, että rajat ylittävät riita-asiat koskettavat arviolta kymmentä miljoonaa kansalaista, ja siksi tarvitsemme tehokkaita viestintäkeinoja. Haluan toistaa, mitä komission jäsen Barrot sanoi: hän totesi, että meidän on pidettävä kiinni tästä kunnianhimosta. Jäsen Zdravkovan puheenvuoro oli samansuuntainen, sillä oikeusjärjestelmien verkostoyhteistyö tarjoaa meille monia mahdollisuuksia.

Hyvä jäsen López-Istúriz White, olen samaa mieltä siitä, mitä sanoitte: meidän on tehtävä enemmän suojellaksemme heikossa asemassa olevia aikuisia ja erityisesti ikäihmisiä. Kannatan myös tämän mietinnön hyväksymistä, sillä se vastaa täysin suosituksia ja tavoitteitamme. Kiitän myös jäsen Gilliä hänen esittämistään huomioista, sillä hänen antamansa panos tekee tästä mietinnöstä äärimmäisen käytännöllisen.

Arvoisa komission jäsen, tekin olette osoittanut kiinnostustanne näitä aiheita kohtaan, ja toivon, että tämänpäiväinen keskustelumme voi rikastuttaa kuulemista, jota uskoakseni järjestätte tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää puheenjohtajavaltion puolesta kaikkia puheenvuoron käyttäneitä. Täällä esitetyt huomiot ovat olleet hyvin ammattimaisia ja käytännöllisiä. Kaiken kukkuraksi ne ovat valaneet meihin luottamusta tulevaisuuteen ja osoittavat Euroopan unionin olevan kiinnostunut tästä EU:n kansalaisten suojelua koskevasta asiasta.

Arvioni puheenjohtajavaltio Ranskan työstä oikeuden alalla on se, että aiheet ja päätökset ovat olleet käytännönläheisiä ja että tavoitteemme ovat vieläkin käytännönläheisempiä. Puheenjohtajakausi on merkinnyt taas minulle erinomaista tilaisuutta keskustella Euroopan parlamentin kanssa paitsi täysistunto- ja valiokuntatyöskentelyn aikana myös kaikissa alakohtaisissa konferensseissa, joita Ranskassa on järjestetty näistä aiheista.

Olen kiitollinen teille neuvoston ja parlamentin välille syntyneestä erinomaisesta yhteistyöstä. Sen ansiosta olemme myös voineet edetä hyvin nopeasti. Muistan puheenjohtajakauden alun, jolloin keskustelimme tavoitteistamme ja painopisteistämme. Voin kertoa teille, että tavoitteet on saavutettu ja että painopisteet ovat vahvistuneet, ja uskon, että Ranskan puheenjohtajakauden jälkeen seuraavat puheenjohtajavaltiot jatkavat täysin samaan suuntaan.

  Puhemies. – (ES) Arvoisa ministeri Dati, haluan puhemiehenä kiittää teitä ja neuvoston puheenjohtajavaltiota viimeisten kuuden kuukauden aikana tekemästänne työstä, varsinkin teidän henkilökohtaisesti tekemästänne työstä.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri Dati, hyvät parlamentin jäsenet, ensimmäinen asiani liittyy jäsen Medina Ortegan mietintöön. Haluan aivan aluksi huomauttaa, että aiomme järjestää Bryssel I -asetukseen liittyviä kokouksia, joissa käsitellään virallisten asiakirjojen tunnustamista. Aiomme hyväksyä vuoden 2009 alussa kertomuksen Bryssel I -asetuksen soveltamisesta ja tarkastella saman vuoden aikana keinoja tarkistaa tätä asetusta.

Toiseksi, kuten sanoin teille juuri äsken, järjestämme toisen tapaamisen, jossa käsitellään perintöoikeutta ja avioliittojärjestelyjä koskevaa välinettä. Siispä virallisia asiakirjoja koskevaa kysymystä käsitellään myös osana vihreää kirjaa, joka kattaa laajemmin kaikki julkiset asiakirjat. Tämä vihreä kirja on määrä julkistaa vuoden 2009 lopussa.

On selvää, että asiakirjojen vapaata liikkuvuutta on parannettava, mutta kuten ministeri Dati aivan oikein totesi, meidän on silti taattava oikeusturva, joka voi syntyä vain todellisen vastavuoroisen luottamuksen myötä. Tässä oli kaikki, mitä minulla oli sanottavana näistä virallisia asiakirjoja koskevista kokouksista, joihin kiinnitämme paljon huomiota tulevina kuukausina vuonna 2009.

Sähköisestä oikeudenkäytöstä totean, että voin vahvistaa komission laativan parhaillaan sopimuksia, joiden ansiosta EU:n sähköisen oikeudenkäytön portaalista on mahdollista kehittää alustava versio sovitun aikataulun mukaisesti, ja kuten täällä on korostettu, rikosrekisteritietojen yhdistäminen vaikuttaa jo minusta varsin lupaavalta merkiltä sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan aloitteen tulevasta menestyksestä.

Lisäksi, kuten kerroin, aiomme seurata hyvin tiiviisti heikommassa asemassa olevien henkilöiden suojelusta tehdyn Haagin yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Tarkastelemme koko vuoden 2009 ajan hyvin tarkkaan, millaisia parannuksia voitaisiin tehdä ja edellyttääkö Haagin yleissopimuksen määräysten muodollisen täytäntöönpanon helpottaminen yhteisön aloitetta asiasta. Viittaan nyt asiakirjojen välittämiseen ja siihen, että heikommassa asemassa oleville ihmisille tiedotetaan heidän oikeuksistaan. Tämä on komission vastaus.

Arvoisa puhemies, jos sallitte, haluan kiittää henkilökohtaisesti ministeri Datia, sillä Ranskan puheenjohtajuuskausi on ollut oikeuden alalla äärimmäisen aktiivinen. Alalla on järjestetty seminaareja, joihin meidät, parlamentti ja komissio, on kutsuttu. Nämä seminaarit ovat rikastuttaneet suuresti keskustelua, ja sanoisinkin, että ne ovat luoneet perustan tälle uudelle Tukholman ohjelmalle.

Olen erittäin kiitollinen teille henkilökohtaisesta sitoutumisestanne, puheenjohtajavaltio Ranskan kyvystä kuunnella sekä tavasta, jolla olette toimineet elatusvelvollisuuteen, rikosrekisteritietojen välittämiseen ja Eurojustin vahvistamiseen liittyvissä asioissa. Olette todellakin hoitaneet näitä asioita erinomaisella tavalla, ja se on valtavan hienoa.

  Manuel Medina Ortega, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, vaikka Euroopan parlamentti ei olekaan kovin avokätinen ajan suhteen – juuri sen luonteen vuoksi – olemme onnistuneet tämän vajaan tunnin aikana, jonka olemme käyttäneet oikeuden alasta keskustelemiseen, käsittelemään jossakin määrin tiettyjä aiheeseen liittyviä seikkoja. Haluan selventää yhden virallisiin asiakirjoihin liittyvän asian. Virallinen asiakirja ja yksityinen asiakirja ovat eri asioita, vaikka yksityinen asiakirja olisikin julkisen notaarin vahvistama.

Julkisen notaarin vahvistamassa yksityisessä asiakirjassa tuodaan esiin osapuolten tahto. Joissakin oikeusjärjestelmissä julkisen notaarin tehtävänä on vain vahvistaa, että osapuolten tahto on tuotu esiin. Tämä tunnustetaan yleisesti tahdon autonomian ja sen olemassaolon tunnustamisen periaatteen nojalla.

Puhumme täällä täysin erilaisesta välineestä. Puhumme julkisesta asiakirjasta: asiakirjasta, jonka vahvistaa julkista valtaa käyttävä viranomainen – yleensä notaari useimmissa maissa, joissa noudatetaan "continental law" -järjestelmää. Tämä nostaa asiakirjan kutakuinkin tuomiota vastaavalle tasolle.

Tähän ei siis liity minkäänlaista maahan perustuvaa syrjintää. Jos hyväksymme virallista eurooppalaista asiakirjaa koskevia sääntöjä, millä tahansa EU:n jäsenvaltiolla voi olla tällainen asiakirja ja sille voidaan saada tämä tunnustus, mutta tämä edellyttäisi sitä, että sille annetaan kyseisessä oikeusjärjestelmässä sama tunnustus kuin sillä on muissa.

Toisin sanoen virallisen asiakirjan tunnustamisen kolmas osatekijä on se, ettei sillä voi olla kyseisen maan ulkopuolella erilaisia vaikutuksia kuin sillä on kyseisessä maassa. Siispä käytännössä englantilainen notaarin vahvistama asiakirja tunnustetaan Manner-Euroopassa, mutta samassa määrin kuin se tunnustetaan englantilaisessa lainsäädännössä. Tunnustus ei voi olla tätä laajempi. Englantilainen oikeudellinen asiakirja ei voi saada esimerkiksi Ranskassa samanlaista tunnustusta kuin ranskalainen julkinen asiakirja, koska sillä ei ole samoja ominaisuuksia. Se on täysin erilainen asiakirja.

Asiaan ei siis liity syrjintää. Kyse on pyrkimyksestä luoda koko Euroopan unionille yhteinen järjestelmä, ja uskon olevan mahdollista, että ne maat, joilla tällaista asiakirjaa ei ole, ottavat sellaisen käyttöön. Tätä varten Euroopan yhtenäisasiakirjan hyväksyminen olisi tärkeää.

  Diana Wallis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, pelkäänpä, etten voi jättää vastaamatta. Jäsen Medina Ortegan mukaan virallisen asiakirjan on oltava julkinen asiakirja – ja juuri siksi totean, että meidän on tarkasteltava asiaa huolellisesti ja perinpohjaisesti. Kun tarkastelette Englannin tapaoikeusjärjestelmää (common law) ja englantilaista solicitor-asianajajaa, joka laatii deed-asiakirjoja, huomaatte, että solicitor on tuomioistuimen virkamies, joka on tuomioistuimen valtuuttama ja joka voi siksi laatia julkisen asiakirjan. Tarkastelkaa asiaa, yrittäkää ymmärtää se. Jotkin asiat ovat yleisiä, ja niitä on tutkittava ja niihin on kiinnitettävä enemmän huomiota muilla lainkäyttöalueilla ja muissa oikeusperinteissä.

Lopetan nyt väittelemisen ja lausun muutaman sanan puheenjohtajavaltio Ranskalle. Arvoisa ministeri, haluan kiittää teitä kovasti yhteistyöstänne sekä työstä, jota henkilökuntanne ja muut ovat tehneet puheenjohtajakautenne aikana. Tämä on ollut mahtavaa. Olemme saaneet valtavasti aikaan, ja arvostamme suuresti määrätietoisuuttanne ja tarmokasta haluanne saada todella aikaan muutoksia kansalaistemme elämässä oikeuden alalla. Kiitos. Jäämme kaipaamaan teitä.

  Puhemies. – (ES) Minun pitäisi antaa puheenvuoro jäsen López-Istúriz Whitelle, mutta tämä maanmieheni kertoi minulle haluavansa antaa minuutin ajastaan jäsen Toubonille.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa oikeusministeri, puhun teille tämän keskustelun päätteeksi juuri tässä ominaisuudessa. Uskon nimittäin todella, että Portugalin, Slovenian ja nyt Ranskan puheenjohtajakauden myötä, toisin sanoen Rachida Datin toimiessa oikeusministerinä – ja sanon tämän ottaen huomioon kokemukseni entisenä oikeusministerinä – olemme ottaneet EU:ssa askeleen eteenpäin, ohittaneet virstanpylvään, emmekä palaa enää takaisin.

Yritämme nyt saada aikaan laki- ja oikeusjärjestelmien välillä lähentymistä, keskinäistä tunnustusta ja yhdenmukaistamista. Näille järjestelmille on kuitenkin ominaista epäilevä suhtautuminen muita järjestelmiä kohtaan. Joissakin asioissa pyritään jopa laatimaan lainsäädäntöä, joka olisi kokonaan tai osittain yhteisön lainsäädäntöä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita elatusvelvoitteita koskeva lainsäädäntö. Tästä syystä – sen lisäksi, mitä tarve on pakottanut meidät tekemään esimerkiksi turvallisuuden, rikoslainsäädännön ja terrorismin torjunnan aloilla – vastaamme tänään niille, jotka tarvitsevat kaikkialla EU:ssa sovellettavia sääntöjä ja riitojenratkaisukeinoja siksi, että he asuvat virallisesti yhdessä maassa mutta elävät myös muualla, koska he työskentelevät ja heillä on suhteita ihmisiin eri puolilla Eurooppaa.

Arvoisa puhemies, tätä seikkaa on korostettava. Tämä on kiistatta leimallista Ranskan puheenjohtajakaudelle. Kaikki kollegani ovat jo sanoneet tämän, mutta haluan korostaa, että olemme selvästikin ottaneet historiallisen askeleen oikeusalan yhteistyön ja lainsäädännön alalla. Uskon, ettei Euroopan unioni ole enää entisensä, jos kansalaiset kokevat Euroopan oikeudellisen alueen olevan todella enemmän kuin pelkkiä kauniita sanoja.

  Antonio López-Istúriz White, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, tämä oli mielestäni erittäin hyvä ratkaisu, ja kiitän teitä huomaavaisuudestanne minua ja kollegaani kohtaan.

Haluan sanoa omalta osaltani vain sen, että yhdyn kaikkiin puheenvuoroihin ja kiitoksiin, erityisesti puheenvuoroihin, joissa puhuttiin myönteisesti mietinnöstä ja yhteistyöstä, jota olemme tehneet kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa mietintöni parissa.

Haluan mainita erityisesti jäsen Rogalskin puheenvuoron. Baleaarien saarten aluetta edustavana espanjalaisjäsenenä minun on todettava teille, että voitte olla varmoja siitä, että otin tämän mietinnön laatimisen tehtäväkseni juuri siksi, että halusin auttaa näitä ihmisiä, ikäihmisiä, jotka elävät nykyisin Espanjan saarilla asukkaina tai matkailijoina. Mielestäni heidän on hyvin tärkeää saada tätä suojelua.

Siksi keneltäkään ei varmaankaan jäänyt huomaamatta, että asetin myös kotimaalleni tavoitteeksi allekirjoittaa ja ratifioida pian Haagin yleissopimus.

Näkemykseni poikkeaa ministerin näkemyksestä vain yhdessä asiassa. Kuten huomasitte, en maininnut lainkaan muita puheenjohtajavaltioita. Yhdyn kaikkien muiden sanoihin toteamalla, että olisimme viime kädessä halunneet Ranskan puheenjohtajakauden kestävän paljon pidempään. Monet meistä ovat sitä mieltä, että se oli liian lyhyt.

Tämä oli ainut eriävä mielipiteeni.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

(Istunto keskeytettiin klo 11.00 ja sitä jatkettiin klo 11.35.)

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. – (EN) Tällä aloitteella pyritään luomaan selvä ja kattava oikeuskehys virallisten asiakirjojen tunnustamisen yleistämiseksi ja niiden täytäntöönpanon helpottamiseksi.

Tähän asti virallisten asiakirjojen tunnustaminen on ollut jäsenvaltioissa epäjohdonmukaista, mikä on luonut oikeudellista epävarmuutta ja tehnyt asiasta vaikeasti ennakoitavan kansalaisille ja yrityksille.

Virallisten asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva yhteinen järjestelmä hyödyttäisi Euroopan unionia ajan säästymisen, kustannusten madaltumisen sekä yksinkertaistettujen menettelyjen käyttöönoton muodossa. Tämä edistäisi myös virallisten asiakirjojen liikkumista tekemällä niistä varmempia.

Virallisen asiakirjan täytäntöönpanokelpoisuus ja sen suurempi todistusvoima tukisivat talouskehitystä ja unionin yhdentymistä helpottamalla tavaroiden ja palvelujen liikkumista. Tämä on erityisen tärkeää talouskriisin aikaan, ja toivon, että tämä säädös pannaan mahdollisimman pian täytäntöön.

Mielestäni on myös hyvä, että tämän mietinnön soveltamisala on rajattu virallisiin asiakirjoihin ja että mietinnössä kunnioitetaan yksityisten sopimusten ja muihin väliin jääviin luokkiin kuuluvien asiakirjojen erityispiirteitä.

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

4. Tervetulotoivotukset

  Puhemies. − (DE) Minulla on ilo kertoa teille, että Vietnamin kansalliskokouksen valtuuskunta on täällä tänään kanssamme Euroopan parlamentin ja Vietnamin parlamentin välisen kokouksen vuoksi. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi!

(Suosionosoituksia)

Kokous pidetään hyvin merkittävässä vaiheessa suhteidemme kannalta. Vietnam neuvottelee parhaillaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa, ja sillä on myös merkittävä asema Kaakkois-Aasian valtioiden liitossa (ASEAN), jonka kanssa EU neuvottelee vapaakauppa-alueesta. Kuten tiedätte, valtuuskuntamme puheenjohtajana toimii jäsen Nassauer.

Haluan esittää lämpimät tervetulotoivotukset koko vietnamilaiselle valtuuskunnalle, jota johtaa Vietnamin kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Nguyen Van Son, sekä toivottaa tuloksekkaita neuvotteluja. Näimme toisemme tietenkin eilen.

Toivotan teidät vielä kerran erittäin lämpimästi tervetulleiksi!

5. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja

⁂

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia kollegoitani fibromyalgiaa koskevan kirjallisen julkilausuman kannattamisesta. Se on paras joululahja, jonka voimme antaa miljoonille fibromyalgiaa sairastaville potilaille. Kiitos teille kaikille.

(Suosionosoituksia)

6. Äänestykset

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

6.1. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen muuttaminen (A6-0509/2008, Jo Leinen) (äänestys)

6.2. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttaminen (A6-0504/2008, Reimer Böge) (äänestys)

6.3. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto (A6-0474/2008, Reimer Böge) (äänestys)

6.4. Joustovälineen varojen käyttöön ottaminen (A6-0493/2008, Reimer Böge) (äänestys)

6.5. Lisätalousarvio nro 10/2008 (A6-0481/2008, Kyösti Virrankoski) (äänestys)

6.6. Varainhoitovuosi 2009, neuvoston muuttama (äänestys)

– Äänestyksen jälkeen:

  Éric Woerth, neuvoston puheenjohtaja − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, parlamentin äänestys talousarvioesityksen toisesta käsittelystä on viimeinen vaihe menettelyssä, jota on leimannut budjettivallan käyttäjien ja komission välinen erinomaisen korkeatasoinen yhteistyö. Kiitän siitä lämpimästi kaikkia asianosaisia ja erityisesti budjettivaliokunnan puheenjohtajaa jäsen Bögeä, esittelijöitä eli jäsen Haugia ja jäsen Lewandowskia sekä komission jäsen Grybauskaitėa.

Laadimme yhdessä 21. marraskuuta 2008 pidetyissä neuvotteluissa vuodeksi 2009 tasapainoisen talousarvion, jolla varmistetaan Euroopan unionin politiikkojen onnistunut rahoitus ja jossa huolehditaan samalla unionin veronmaksajien eduista. Päätimme yhdessä elintarvikeavun rahoitusmenettelyistä ja täytimme siten velvollisuutemme osoittaa solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan. Päätimme myös yhdessä konkreettisista toimenpiteistä koheesiopolitiikan pattitilanteen ratkaisemiseksi ja ohjelmointikauden 2007–2013 ohjelmien käynnistämiseksi.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet korostivat kyseisen aloitteen tärkeyttä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, ja se on keskeinen osa Euroopan unionin vastausta talouskriisiin, johon liittyvää työtä meidän on jatkettava pikaisesti. Parlamentin äänestystulos varmistaa sen, että neuvottelujen tulokset voidaan toteuttaa täysimääräisesti, ja perustamissopimuksessa vahvistetun menettelyn mukaisesti totean, että neuvosto hyväksyy toisen käsittelyn tuloksena esitetyn enimmäismäärän, jolla menoja voidaan korottaa.

  Puhemies. − (DE) Arvoisa puheenjohtaja Woerth, kiitos lausunnostanne.

Koska komissio ei halua kommentoida asiaa, totean, että budjettimenettely on sujunut perustamissopimuksen ja 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Totean lisäksi, että kyseisen sopimuksen 13 artiklan mukaisesti neuvosto ja parlamentti ovat sopineet ei-pakollisten menojen lisäyksen enimmäismäärästä parlamentin toisen käsittelyn jälkeen.

Talousarviomenettely voidaan näin ollen katsoa päättyneeksi ja talousarvio julistetaan lopullisesti vahvistetuksi. Allekirjoitamme nyt useita julkilausumia, mutta hetken päästä meidän on äänestettävä uudesta päätöslauselmasta.

(Puhemies kehotti neuvoston puheenjohtaja Woerthia, komission jäsen Grybauskaitėa, jäsen Bögeä (budjettivaliokunnan puheenjohtaja) ja esittelijöitä jäsen Haugia ja jäsen Lewandowskia tulemaan luokseen.)

(Talousarvio allekirjoitettiin.)

Kuulin juuri, että tänään on jäsen Bögen syntymäpäivä, joten haluan esittää hänelle lämpimät onnentoivotukset.

6.7. Neuvoston muuttama esitys yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009 (kaikki pääluokat) (A6-0486/2008, Jutta Haug / Janusz Lewandowski) (äänestys)

– Tarkistuksesta 1 toimitetun äänestyksen jälkeen:

  Jutta Haug, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme tietysti yrittäneet ottaa uuden tilanteen huomioon suullisessa tarkistuksessamme. Haluamme toistaa neuvostolle, että parlamentti on halukas käynnistämään neuvottelut viidestä miljardista eurosta, joita komissio on ehdottanut tarkistettavaksi. Siispä tarkistuksemme kuuluu seuraavasti:

esittelijä.– (EN) "Ilmaisee voimakkaan halunsa aloittaa neuvottelut neuvoston kanssa monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 tarkistamista 5 miljardilla eurolla koskevan komission ehdotuksen pohjalta osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa: panee merkille tätä koskevat, joulukuussa 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät."

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Tarkistuksesta 15 toimitetun äänestyksen jälkeen:

  Jutta Haug , esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, asiani koskee Brysselin Eurooppa-kouluja. Olemme käsitelleet asiaa pitkään monissa keskusteluissa. Tekstissä aiemmin esitettyjä lukuja on tiukennettava jonkin verran, koska haluamme komission ryhtyvän tositoimiin. Siksi uudessa tekstissä asetetaan myös määräaika komission toimenpiteiden käynnistämiselle. Luen tarkistuksen:

(EN) "Panee huolestuneena merkille Brysselin Eurooppa-koulujen nykyisten ja tulevien oppilaiden tilanteen, joka johtuu siitä, että Laekenin alueella olevan neljännen Eurooppa-koulun käyttöönotto viivästyi eikä koulu ole vieläkään toiminnassa, sekä nykyisestä ilmoittautumismenettelystä, jonka vuoksi lasten koulumatkat voivat kasvaa aivan liian pitkiksi; edellyttää, että komissio yhdessä Brysselin Eurooppakoulujen pääsihteeristön kanssa esittää vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä tarkistetun ilmoittautumismenettelyn, jonka perusteet ovat objektiivisia ja ymmärrettäviä (mukaan lukien pääasiallinen asuinpaikka ja jo koulussa olevat sisarukset) ja joka tulee voimaan seuraavana ilmoittautumisjaksolla"

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Lopullisen äänestyksen jälkeen:

  Robert Goebbels (PSE). - (DE) Erittäin hienoa, erittäin hienoa!

6.8. Liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskeva yleissopimus ja siihen liitettävä, lentokalustoa koskeva pöytäkirja (A6-0506/2008, Georgios Papastamkos) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Georgios Papastamkos, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, lentokaluston rajat ylittävään kauppaan on liittynyt tähän asti oikeudellisia epävarmuustekijöitä. Uuden kansainvälisen oikeuskehyksen on tarkoitus helpottaa lentokaluston, kuten ilma-alusten, moottoreiden ja lisävarusteiden rahoittamista tarjoamalla luotonantajille (myyjille, jotka myyvät luotolla, ja laitoksille, jotka myöntävät luottoa tällaisia kauppoja varten) erityisen vahvat kansainväliset takaukset. Yleisesti ottaen uusi oikeudellinen järjestelmä pienentää lentokaluston rahoituskustannuksia maailmanlaajuisesti ja auttaa ilmailualaa säästämään vuosittain miljardeja euroja. Lisäksi ilmailualan rahoituslain kaikkien aikojen edistyneimmän sääntelykehyksen myönteiset jälkiseuraukset vaikuttavat sekä luotonantajiin ja valmistajiin että lentoyhtiöihin, työntekijöihin ja matkustajiin.

  Puhemies. − (DE) Tästä mietinnöstä ei käyty keskustelua, joten esittelijällä on oikeus kahden minuutin puheaikaan. Hyvä jäsen Papastamkos, kiitos.

6.9. Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma (A6-0463/2008, Monica Maria Iacob-Ridzi) (äänestys)

6.10. Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano (A6-0455/2008, Ljudmila Novak) (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Ljudmila Novak, esittelijä. − (SL) Arvoisa puhemies, neuvoston ja komission yhteisestä, vuotta 2008 koskevasta raportista käy selvästi ilmi, että elinikäisen oppimisen alalla on edistytty, muttemme voi olla tyytyväisiä tähänastisiin saavutuksiin.

Suurimpia haasteita ovat esimerkiksi opintonsa varhaisella iällä keskeyttävät opiskelijat, ikääntyneiden ja vähän koulutettujen työntekijöiden heikko osallistuminen elinikäiseen oppimiseen sekä siirtotyöläisten heikko osaamistaso. Tietopohjainen talous edellyttää kuitenkin yhä osaavampaa työvoimaa.

Olen korostanut mietinnössäni, että meidän on parannettava koulutuksen laatua kaikilla tasoilla, jotta lapset ja nuoret oppivat ajattelemaan ja opiskelemaan itsenäisellä, luovalla ja innovatiivisella tavalla. Opetussuunnitelmia on nykyaikaistettava jatkuvasti, ja tietotekniikan käyttöä on lisättävä ikäihmisten keskuudessa.

Elinikäisen oppimisen ohjelmat on yhdistettävä talouteen. Niiden on tuettava yrittäjyyttä ja tarjottava kansalaisille mahdollisuus hankkia sellaista osaamista, joka auttaa heitä perustamaan, hoitamaan ja kehittämään omia yrityksiä. Paikalliset ja alueelliset tarpeet, voimavarat ja ominaispiirteet on tärkeää ottaa huomioon.

Pyydän jäsenvaltioiden hallituksilta ja Euroopan unionin toimielimiltä, etteivät ne leikkaisi koulutusmäärärahoja nyt talouskriisin aikaan, sillä kaikille väestönosille tarjottava laadukas koulutus on paras keino torjua köyhyyttä ja löytää kriisiin ratkaisu.

Kiitän kaikkia parlamentin jäseniä ja puhemiehistöä yhteistyöstä.

(Suosionosoituksia)

6.11. Lelujen turvallisuus (A6-0441/2008, Marianne Thyssen) (äänestys)

– Tarkistuksesta 142 toimitetun äänestyksen jälkeen:

  Herbert Reul (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Olemme tietenkin tekemässä päätöstä, hyväksymässä direktiiviä, kolmikantasopimuksen pohjalta. Olimme vastaavassa tilanteessa eilen päästökaupan suhteen. Tänään äänestämme kaikista muista tarkistuksista erikseen yleisen päätöksen tekemisen jälkeen, niin kuin pitääkin. Mielestäni tämä on oikein ja asianmukaista. Emme tehneet näin eilen, enkä ymmärrä, miksi. Tilanne oli tosiasiassa samanlainen, mutta tarkistuksista ei äänestetty erikseen. En voi pitää tätä hyväksyttävänä. Kaiken kaikkiaanhan minä ja 40 muuta parlamentin jäsentä esitimme eilen tarkistuksia, ja katson, että minulla on oikeus siihen, että myös niistä äänestetään.

  Puhemies. − (DE) Teen vain työtäni ja toimin vain täytäntöönpanotehtävässä. Minulla saattaa olla mahdollisuus vaikuttaa, mutta todellista valtaa minulla ei ole.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, teidän ja puheenjohtajakokouksen olisi järkevää kokoontua käsittelemään yleisen menettelyn käyttöönottoa. Eilen noudatettu menettely olisi mielestäni todella hyvä, mutta tällaisissa tapauksissa meidän pitäisi noudattaa aina samaa äänestystapaa.

  Puhemies. − (DE) Välitämme ehdotuksenne puheenjohtajakokoukselle ja teemme päätöksen tavalla tai toisella.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, parlamentin ja neuvoston välisen sopimuksen yhtenä osana oli komission julkilausuma, jonka komission jäsen Verheugen oli luvannut meille. Hän ei esittänyt tätä julkilausumaa maanantaina. Olin olettanut, että komission jäsen Verheugen – joka ei ole täällä tänään tietenkään läsnä, vaan häntä edustaa komission jäsen Barrot – esittäisi täällä parlamentissa ennen äänestystä tämän julkilausuman, joka koskee kolmea parlamentille tärkeää seikkaa, muttemme ole vielä kuulleet sellaista. Pyydän, että kerrotte viipymättä, kuinka menettely varsinaisesti etenee.

  Puhemies. − (DE) Puhemiehelle ei ollut tiedotettu tästä asiasta, mutta olen nyt pannut sen merkille. Hyvä jäsen Gebhardt, koska komission olisi mielestänne sopiva hetki esittää julkilausuma, jos se haluaa esittää sellaisen – nyt vai myöhemmin?

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, kuulemme yleensä tällaisen julkilausuman ennen äänestystä, sillä se on osa tekstiä, mutta tekstiä ei ole vielä esitetty parlamentille kirjallisesti. Tarvitsemme siksi ensin virallisen tekstin – tämän pitäisi olla sanomattakin selvää.

  Puhemies. − (DE) Hyvä jäsen Gebhardt, totesitte, että kuulemme julkilausuman yleensä aivan alussa, mutta kyseinen ajankohta on jo ohitettu.

Arvoisa varapuheenjohtaja Barrot, voitte halutessanne esittää julkilausuman nyt.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Gebhardtille toimittamalla teille kolme julkilausumaa, jotka voidaan liittää asiakirjaan.

  Puhemies. − (DE) Arvoisa varapuheenjohtaja, kuinka pitkä julkilausuma on? Ellei se ole liian pitkä, voisinko pyytää teitä lukemaan sen ääneen, niin kuin jäsen Gebhardt on pyytänyt?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, julkilausumia on kolme: Euroopan komission lausuma turvallisuuden valvonnasta, Euroopan komission lausuma vaatimuksista, jotka koskevat ääniä päästämään suunniteltuja leluja, sekä Euroopan komission lausuma kirjojen luokituksesta.

(FR) Voin lukea ne teille ääneen.

  Puhemies. − (DE) Tämä oli tekninen selvitys.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, saanko pyytää tässä tilanteessa, että toimitamme äänestyksen muttemme toimita lopullista äänestystä? Näin voisimme tarkastella tekstiä ja toimittaa lopullisen äänestyksen tammikuussa, jos olemme tyytyväisiä.

(Jäsenet koputtivat pöytiään hyväksymisen merkiksi.)

  Puhemies. − (DE) Päättelen reaktiostanne, että kannatatte jäsen Swobodan ehdotusta. Siinä tapauksessa toimitamme nyt äänestyksen, muttemme toimita lopullista äänestystä.

– Tarkistetusta ehdotuksesta toimitetun äänestyksen jälkeen:

Toimitamme lopullisen äänestyksen vasta kuultuamme komission koko kannan.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen seurannut kaikkia keskusteluja alusta loppuun, erityisesti maanantai-iltana käytyjä keskusteluja. Meidän on omaksuttava vastuullinen tapa suhtautua EU:n kansalaisten turvallisuuteen. Kansalaiset odottavat kovasti tätä säädöstä, jonka pitäisi tehdä lasten ja perheiden elämästä turvallisempaa. Emme voi odottaa.

Komission jäsen Verheugen antoi maanantai-iltana hyvin tarkan selvityksen komission jäsen Barrot'n antamien kolmen lausuman sisällöstä. Tässä on kyse vain näiden lausumien muodollisesta luovuttamisesta. Kuten komission jäsen Verheugen sanoi maanantai-iltana, me voimme äänestää ja meidän on äänestettävä – se on velvollisuutemme EU:n kuluttajia kohtaan.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (DE) Hyvät parlamentin jäsenet, olitte hetki sitten täysin päinvastaista mieltä. Siksi äänestämme nyt siitä, toimitammeko äänestyksen vai emme.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kaikella kunnioituksella haluan kysyä, miksei komission jäsen voisi lukea asiakirjoja, jotka hän on tuonut mukanaan. Liittyykö asiaan jokin perustavanlaatuinen ongelma?

  Puhemies. − (DE) Hyvä jäsen Posselt, komission jäsen ei voi tai ei halua vastata. En kommentoi asiaa omalta osaltani, sillä se ei ole tehtäväni.

6.12. Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustaminen (A6-0438/2008, Jan Andersson) (äänestys)

6.13. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) (A6-0424/2008, Thomas Mann) (äänestys)

6.14. Arvopaperien selvitysjärjestelmät ja rahoitusvakuusjärjestelyt (A6-0480/2008, Piia-Noora Kauppi) (äänestys)

6.15. Talletusten vakuusjärjestelmä: talletussuojan taso ja korvausten maksuaika (A6-0494/2008, Christian Ehler) (äänestys)

6.16. Keskisuuria yrityksiä koskevat tietyt julkistamisvaatimukset sekä konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskeva velvoite (A6-0462/2008, Ieke van den Burg) (äänestys)

6.17. Neuvoston lähestymistapa Euroopan petostentorjuntavirastoa OLAFia koskevan asetuksen tarkistamiseen (äänestys)

6.18. EU:n rajaturvallisuusviraston (Frontex) ja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) arviointi ja jatkokehitys (A6-0437/2008, Javier Moreno Sánchez) (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 4 toimitettua äänestystä:

  Javier Moreno Sánchez, esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, viittaan Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämään tarkistukseen 4, joka koskee 12 a kohtaa.

Ehdotan GUE/NGL-ryhmän suostumuksella suullista tarkistusta tiettyjen eri kieliversioissa ilmenneiden epätarkkuuksien ratkaisemiseksi. Luen tarkistuksen hyvin hitaasti espanjaksi.

Kyse on siitä, että sanat "katsoo, että EU:n ja kolmansien maiden yhteistyön vähimmäisvaatimuksena on oltava kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen" korvataan sanoilla "katsoo, että EU:n ja kolmansien maiden yhteistyön on perustuttava kansainvälisiin velvoitteisiin".

Tämän suullisen tarkistuksen seurauksena ryhmäni – ja uskoakseni myös moni muu ryhmä – voi kannattaa GUE/NGL-ryhmän esittämää tarkistusta.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen tarkistuksesta 7 toimitettua äänestystä:

  Weber, Renate (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, luen tarkistuksen: "Ottaa huomioon, että Frontexin koordinoimien yhteisten operaatioiden tarkoituksena on 'rajojen ulkoistaminen', mikä voi kyseenalaistaa sen, noudattavatko jäsenvaltiot EU:n velvoitteita, jotka koskevat turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten suojelua".

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

6.19. Väärentämisen vaikutus kansainväliseen kauppaan (A6-0447/2008, Gianluca Susta) (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 1 toimitettua äänestystä:

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, monet kollegamme haluavat äänestää vihreiden päätöslauselmassa esitetyn ajatuksen puolesta, jonka mukaan Internet- ja televiestintäpalvelujen tarjoajia ei aseteta vastuuseen Internetin sisällöstä jne., mutta monet kollegat, jotka haluavat äänestää vihreiden päätöslauselman puolesta, eivät pidä 15 kohdasta, joka liittyy toiseen aiheeseen. Vetoamme joulumieleenne esittämällä kompromissia eli suullista tarkistusta, jolla päätöslauselmasta poistettaisiin sen 15 kohta, jotta useammat jäsenet voisivat äänestää sen puolesta.

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

6.20. Pienten ja keskisuurten yritysten kirjanpitovaatimukset (äänestys)

6.21. Virallinen eurooppalainen asiakirja (A6-0451/2008, Manuel Medina Ortega) (äänestys)

– Äänestyksen jälkeen:

  Hartmut Nassauer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan palata asiaan, joka koskee jäsen Sustan mietinnöstä toimitettavaa lopullista äänestystä. Äänestimme vahingossa sitä vastaan lopullisessa äänestyksessä, vaikka tarkoituksenamme oli äänestää sen puolesta. Tämä johtui suullisen tarkistuksen aiheuttamasta pienestä sekaannuksesta. Pyydän siksi teitä ottamaan huomioon sen, että tarkoituksenamme oli äänestää lopullisessa äänestyksessä mietinnön puolesta.

6.22. Sähköinen oikeudenkäyttö (A6-0467/2008, Diana Wallis) (äänestys)

– Äänestyksen jälkeen:

  Daniel Caspary (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, viittaan työjärjestyksen asiaankuuluvaan artiklaan. Äänestimme muutama kuukausi sitten jäsen Bauerin mietinnöstä, ja pyysin jälkikäteen kirjallisesti selvennystä siitä, miten meidän pitäisi äänestää mietintöihin tehdyistä tarkistuksista.

On täysin selvää, että meidän on saavutettava lopullisessa äänestyksessä määräenemmistö, jos haluamme vaatia komissiota ryhtymään lainsäädäntötoimiin, mutten ymmärrä, miksemme tarvitsisi määräenemmistöä myös etukäteen tarkistusten suhteen. Valitettavasti en ole saanut vielä vastausta.

Meillä on nyt ollut esityslistallamme toinen tällainen mietintö. Olisin kiitollinen, jos yksiköt voisivat selventää tätä asiaa.

  Puhemies. − (DE) Hyvä jäsen Caspary, minulle on juuri ilmoitettu, että jäsen Bauerin mietintöä koskeva vastaus on matkalla teille. Toivon, että saatte sen ennen joulua.

6.23. Aikuisten edunvalvonta: valtioiden väliset vaikutukset (A6-0460/2008, Antonio López-Istúriz White) (äänestys)

6.24. Rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä konfliktin jälkeisissä tilanteissa koskevat kehitysnäkymät (A6-0445/2008, Nirj Deva) (äänestys)

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

7. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja

8. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja

9. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Jutta Haug, Janusz Lewandowski (A6-0486/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hiljattain hyväksytyn vuoden 2009 talousarvion yksi myönteinen piirre on se, että se sisältää selvät painopisteet, joita ovat esimerkiksi pk-yritysten tukeminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja köyhimpien maiden tukeminen elintarvikekriisissä. Valitettavasti mahdollisuutemme ratkaista rahoituskriisi talousarviomme avulla ovat vähäiset. Tämä johtuu paitsi siitä, että talousarviomme on hyvin pieni verrattuna jäsenvaltioiden talousarvioihin, vain prosentin verran niiden koosta, myös siitä, että vuosien 2007–2013 budjettikehyksen säännöt ovat joustamattomat. Arvostan työtä, jota osa Euroopan parlamentin jäsenistä on tehnyt käynnistääkseen komission kanssa neuvottelut ainakin maailmanlaajuisiin ongelmiin liittyvien muutosten tekemiseksi. Valitettavasti neuvosto ei ole ollut halukas lisäämään joustoa. Lissabonin sopimuksen ratifioinnin myötä Euroopan parlamentti saa lisää valtaa.

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, koska suhtaudun Euroopan unionin työskentelyyn ja sen toimielimiin hyvin kriittisesti, on sanomattakin selvää, että äänestin tätä vuoden 2009 talousarviota koskevaa mietintöä vastaan. En ole ensinnäkään lainkaan vakuuttunut siitä, että EU:n toimielimet käyttävät viisaasti niiden läpi kulkevia valtavia verovaroja.

Toiseksi katson, että sekaannumme aivan liian moniin politiikanaloihin ja että jäsenvaltiot pitävät niille maksamiamme tukia aina jonkinlaisina eurooppalaisina varoina, joiden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä, ja että siksi ne hallinnoivat näitä varoja huonosti ja tehottomasti.

Lisäksi olen huomannut, etten saa juurikaan, jos lainkaan, vastauksia kysymyksiin, joita olen esittänyt parlamentin jäsenenä EU:n lukuisten sisarorganisaatioiden ja virastojen työskentelyn aiheuttamista kuluista. Tämä kaikki saa minut tuntemaan suurta epäluuloa ja kannustaa minua entisestään äänestämään tätä talousarviota vastaan.

– Mietintö: Marianne Thyssen (A6-0441/2008)

  Ignasi Guardans Cambó (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan huomauttaa lyhyesti, että äänestin tyhjää lelujen turvallisuutta koskevasta jäsen Thyssenin mietinnöstä.

Olen tietenkin samaa mieltä esittelijän ja parlamentin enemmistön kanssa tarpeesta taata lasten turvallisuus ja suojella yleisesti kuluttajia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on kunnioitettava eri jäsenvaltioiden kulttuuriperintöä ja että ennen kaikkea emme saa viedä turvallisuuskeskustelua lainsäädäntötyön äärirajoille, niin että se alkaa olla naurettavaa, niin kuin tässä tapauksessa on tehty.

Osa tämän direktiivin turvallisuusvaatimuksista on todellakin naurettavuuden rajamailla. Sama koskee erityisesti keskustelua. Kokonaisuus onnistuttiin kuitenkin pelastamaan. Uskon, että hyväksymme jonakin päivänä direktiivin, jossa säädetään, että lasten on käytettävä kypärää mennessään ulos tai hansikkaita kylmällä säällä. Tässä ei ole mielestäni järkeä, mutta olemme menossa tähän suuntaan.

Vaikka tässä direktiivissä on mielestäni muutamia hyvin myönteisiä kohtia, se menee mielestäni liian pitkälle, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että onnistuimme hyväksymään lelujen turvallisuutta koskevan direktiivin ensimmäisessä käsittelyssä ja että hylkäsimme vihreiden ja joidenkin sosialistien järjettömän vaatimuksen, jonka mukaan riippumattomien elinten olisi täytynyt testata kaikki lelut. He esittivät tätä hankaloittavaa tarkistusta, vaikka sekä Yhdysvalloista että Kiinasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että Euroopan markkinoilla olevissa leluissa on vikoja testauksesta huolimatta. Tavoitteemme on se, että valmistajat ja maahantuojat kantaisivat turvallisuudesta täyden vastuun. Valmistajien on varmistettava, että niiden tuotteet vastaavat vaatimuksia. Direktiivin 18 artiklassa säädetään testeistä sellaisten tilanteiden varalta, joissa tällaisia vaatimuksia ei vielä ole. Ulkopuolisen tahon suorittamien testien kustannukset ovat Tšekin tasavallassa keskimäärin noin 3 000 euroa. Ne ajaisivat EU:n pienyritykset markkinoilta, eivätkä Kiinassa tehdyt testit takaisi lelujen turvallisuutta. Vastuu on annettava maahantuojille ja valmistajille eikä missään nimessä eri puolilla maailmaa toimiville sääntelemättömille testauslaitoksille. Haluan, että annamme lasten vanhemmille tämän lahjan.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, en äänestänyt leluja koskevan kompromissitarkistuksen puolesta. Jäljelle jää liikaa turvallisuuteen liittyviä porsaanreikiä, varsinkin kemikaalien osalta. Myrkyt eivät kuulu lasten käsiin – edes hyvin pieninä määrinä. Tämänpäiväinen päätös on pettymys ja lisäksi kunnianhimoton. Se sisältää liikaa porsaanreikiä, siinä ei kielletä yksiselitteisesti kaikkia raskasmetalleja ja allergiaa aiheuttavia hajusteita eikä siinä aseteta selviä tavoitteita melun suhteen. On ikävää, millaisia pelkureita olemme, kun kyse on lastemme turvallisuudesta.

On järjetöntä, tyhjänpäiväistä, että luovutamme ensimmäisessä käsittelyssä ja teemme sopimuksen päätä pahkaa antaaksemme sellaisen vaikutelman, että ensi viikolla kaikki joulukuusen alla olevat lelut ovat turvallisia. Parannuksia on toki tehty, mutta tämän pitäisi olla sanomattakin selvää, kun käsittelemme 20 vuotta vanhaa direktiiviä, jota on tullut aika tarkistaa. Kaiken kaikkiaan toteankin, että täällä on pidetty paljon melua tyhjästä ja että varsinaista asiaa on liian vähän. Emme voi siirtää vastuuta valmistajille, vaan me itse olemme vastuussa selvästä lainsäädännöstä!

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Thyssenin mietinnön puolesta.

RAPEX on enemmän kuin viisi kirjainta: se on nopea eurooppalainen hälytysjärjestelmä, joka varoittaa kuluttajia vaarallisista tuotteista.

Vuonna 2006 järjestelmä vastaanotti jäsenvaltioiden välisen nopean tiedonvaihdon ansiosta 221 varoitusta leluista. Yhteensä varoituksia annettiin 924 kappaletta. Leluja koskevat varoitukset liittyivät lähinnä lasten loukkaantumisriskiin tai siihen, että lelut voisivat aiheuttaa erilaisia allergioita ja terveysongelmia, varsinkin allergikoille.

Olen iloinen siitä, että parlamentti äänesti tänään tämän direktiivin puolesta, koska nämä seikat osoittavat, että sitä todella tarvitaan. Äänestäessään tänään tästä direktiivistä Euroopan parlamentti otti merkittävän askeleen eteenpäin lelujen turvallisuuden, terveyden ja lasten turvallisuuden suojelun alalla nykyaikaistamalla 20 vuotta vanhaa leludirektiiviä.

Olen iloinen siitä, että myös joukko slovakialaisia vierailijoita seuraa tämän asian käsittelyä Euroopan parlamentissa. Toivotan heidät lämpimästi tervetulleiksi ja toivon, että he nauttivat vierailustaan täällä Euroopan demokratian sydämessä.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen lelujen turvallisuutta koskevan direktiivin hyväksymisestä yksinkertaisesti siksi, että jos aiomme lähettää eri puolille maailmaa voimakkaan viestin leluista ja lelujen turvallisuudesta, se on tehtävä jouluna. Asian lykkääminen olisi vesittänyt viestiämme. Ihmiset ajattelevat leluja tähän juuri aikaan vuodesta.

Markkinoilta on poistettu jälleen tänä vuonna miljoonia kiinalaisia leluja, aivan kuten viimekin vuonna. Ongelmat – lyijy, arsenikki, elohopea ja PCB:t – ovat hyvin vakavia ja koskevat kaikkia leluja: kirjoja, ajopelejä ja vaikka mitä. Lisäksi äitinä tiedän, että jossakin vaiheessa lelut voivat päätyä lapsen suuhun. Emme siis voi suhtautua leluihin riittävän varovaisesti. Olen kuitenkin iloinen siitä, että olemme nyt antaneet tämän viestin.

– Mietintö: Thomas Mann (A6-0424/2008)

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, kiitän kollegaani jäsen Mannia hänen mietinnöstään. Tiedämme, miten tärkeää on laatia sääntöjä ja poistaa EU:n työmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti liikkuvien opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden esteitä.

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalainen siirtojärjestelmä helpottaa opintosuoritusten siirtämistä, tunnustamista ja keräämistä. Sitä sovelletaan suorituksiin, jotka on hankittu erilaisia opintopolkuja seuraamalla elinikäisen oppimisen edistämiseen tähtäävän eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kaikilla tasoilla.

Hyväksymällä tekstin olemme ottaneet askeleen kohti elinikäisen oppimisen laajempaa tukemista sekä korkeampaa koulutustasoa, avoimuutta, liikkuvuutta sekä työntekijöiden ja koulutuksessa olevien henkilöiden sosiaalista osallisuutta. Siten järjestelmä helpottaa joustavien, yksilöllisten lähestymistapojen kehittämistä sekä niin epävirallisessa kuin muodollisessakin koulutuksessa hankittujen opintosuoritusten tunnustamista.

– Mietintö: Marianne Thyssen (A6-0441/2008)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan kiittää aluksi jäsen Thysseniä, jonka ansiosta olemme saaneet aikaan hyvän kompromissin, jonka seurauksena lapsiamme suojellaan leluissa olevilta haitallisilta aineilta ja joka ei samalla vahingoita alan yrityksiä.

Kuten ehkä tiedätte, olen kannattanut täysin rajoituksia, jotka koskevat allergiaa aiheuttavien aineiden käyttöä leluissa. Olen itse neljän lapsen isä enkä ole miettinyt aina jokaisen sellaisen lelun turvallisuutta, johon lapseni ovat tarttuneet. Euroopassa vanhemmat luottavat usein siihen, että kaupoissa olevat lelut eivät ole haitallisia lapsille. Olen siksi iloinen siitä, että yhteistyötä tekemällä olemme tiukentaneet toimenpiteitä taataksemme, että kauppoihin pääsee vain lapsille sopivia leluja, sillä lapset ovat todella heikoimmassa asemassa oleva kuluttajaryhmä.

Lähes 80 prosenttia EU:n markkinoille tuoduista leluista on tuontitavaraa, ja vuonna 2007 markkinoilta vedettiin miljoonia Kiinassa valmistettuja leluja, koska ne eivät vastanneet eurooppalaisia vaatimuksia. Tapa, jolla tavarat nykyisin liikkuvat, tarkoittaa sitä, että meidän on tarkasteltava uudelleen sääntöjä, jotka koskevat tavaroiden tuomista markkinoille ja niiden vaatimustenmukaisuuden tarkastamista.

– Mietintö: Christian Ehler (A6-0494/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) (Puheen alku ei kuulunut.) – – talletusvakuus, jota Euroopan parlamentti on ehdottanut hyvin joustavalla tavalla ja jonka puolesta olen äänestänyt, on selvä. Haluamme yhdenmukaistaa piensäästäjien suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset takaamalla säästöt 50 000 euroon asti ja haluamme asettaa säästöjen maksamiselle lyhyen määräajan, jotta säästäjät voivat saada selviä, ajantasaisia ja tarkkoja tietoja pankkitalletustensa tilasta myös keskellä kriisiä. Tämä on tarpeellinen toimenpide, sillä säästäjät siirtävät talletuksiaan kaoottisella tavalla pois terveistä pankeista ja pankkeihin, jotka pelastivat itsensä hankkimalla hallituksilta vakuudet. Tämä ehdotus on ainoa keino palauttaa piensäästäjien luottamus ja vakauttaa pankkipalvelujen markkinat. Haluaisin, että takuita sovellettaisiin myös pk-yrityksiin, koska niillä on korvaamaton tehtävä yhteiskunnassa kaikkialla Euroopassa ja silti kriisin aikaan ne ovat suurimmassa vaarassa.

– Päätöslauselmaesitys neuvoston lähestymistavasta OLAF-asetuksen tarkistamiseen (B6-0627/2008)

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin petostentorjuntavirastoa (OLAF) koskevan päätöslauselman puolesta, sillä kannatan täysin parlamentin pyyntöä lisätä OLAFin riippumattomuutta. Asialle on todellakin tehtävä kiireesti jotakin. Kaiken kaikkiaanhan OLAF on tällä hetkellä lähinnä kuin yksi komission pääosastoista, ja komission varapuheenjohtaja kantaa siitä poliittisen vastuun. Tilanne ei ole asianmukainen. Vaikka OLAFin toiminta voi olla riippumatonta, sen asema on sekatyyppinen, ja tähän on tultava muutos. Hyvä.

Yleisesti ottaen katson, että EU:n toimielimet käsittelevät valtavia verovaroja poikkeuksetta välinpitämättömällä tavalla. OLAFilla pitäisi olla vähintäänkin keinot, henkilökuntaa ja velvollisuus panna piste tämän tilanteen ilmeisen rikollisille piirteille. Löyhäkätisestä suhtautumisesta varojen lailliseen käyttöön sen sijaan totean, että pelkään, että meidän on pantava tälle piste itse.

– Mietintö: Javier Moreno Sánchez (A6-0437/2008)

  Frank Vanhecke (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tämän rajaturvallisuusvirastoa (Frontex) koskevan, yllättävän hyvän mietinnön puolesta, sillä voin vain kannattaa siinä esitettyä pyyntöä vahvistaa kyseistä elintä. Laittoman maahanmuuton torjunnan pitäisi olla mielestäni EU:n ensisijainen tavoite, ja siksi sopimukset, joita Frontex on tehnyt yhteisön ulkopuolisten valtioiden viranomaisten kanssa, ovat erittäin tärkeitä. On hyvä, että tässä mietinnössä puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ja että siinä arvostellaan ehdokasvaltio Turkin sietämätöntä asennetta.

Mielestäni pitäisi tehdä täysin selväksi, että jos yhteisön ulkopuolisen valtion – tässä tapauksessa Turkin, joka on vieläpä ehdokasvaltio – viranomaiset kieltäytyvät aktiivisesti tekemästä yhteistyötä Frontexin kanssa, tämän pitäisi vaikuttaa suoraan EU:n ja kyseisen valtion poliittisiin ja taloudellisiin suhteisiin ja johtaa liittymisneuvottelujen keskeyttämiseen Turkin kanssa, joka ei ole eurooppalainen valtio.

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Moreno Sánchezin mietinnön puolesta muutamin varauksin. Rehellisesti sanottuna en odottanut mietinnöltä paljoakaan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa tavallisesti vallitsevan poliittisen korrektiuden vuoksi. Minun on kuitenkin todettava, että mietintö on tasapainoinen, koska siinä puututaan moniin kipupisteisiin, esimerkiksi yhteistyön puuttumiseen yhteisön ulkopuolisten maiden, kuten Libyan ja Turkin kanssa – vai pitäisikö sanoa suoranaiseen sabotaasiin.

Turkin tapauksessa on häpeällistä, että ehdokasvaltio rikkoo velvoitteitaan niin räikeällä tavalla. Frontexista pitäisi kehittää tehokas väline torjua laitonta maahanmuuttoa, kansainvälistä rikollisuutta sekä huume- ja asekauppaa – ja juuri tältä osin mietinnössä on toivomisen varaa.

– Mietintö: Gianluca Susta (A6-0447/2008)

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Sustan mietinnön puolesta, sillä väärentäminen on tietenkin vakava ongelma ja edessämme oleva teksti on osoitus maalaisjärjestä.

Olen täysin samaa mieltä mietinnön 30 kohdasta, jossa muistutetaan – ja lainaan tekstiä suoraan – että "Turkista tulee uskottava jäsenehdokasvaltio ainoastaan siinä tapauksessa, että se pystyy omaksumaan yhteisön säännöstön ja takaamaan teollis- ja tekijänoikeuksien täyden kunnioittamisen". Huomaan, että voimme tehdä tästä vain sen johtopäätöksen, ettei Turkki ole valmis EU:n ehdokasvaltioksi.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että me kaikki olemme täällä – hurjan täydessä – istuntosalissa samaa mieltä teollis- ja tekijänoikeuksien merkityksestä niin tietoon perustuville talouksille kuin siltäkin kannalta, että esimerkiksi väärennetyt lääkkeet, elintarvikkeet ja autonosat voivat aiheuttaa kuluttajille eri puolilla Eurooppaa vakavaa vahinkoa.

Suhtauduin alkuperäiseen päätöslauselmaan todella varauksella, sillä siinä korostettiin liikaa kuluttajia. Saattaisimme päätyä naurettavaan tilanteeseen, jossa matkustajille tehtäisiin rajoilla tarkistuksia ja heidän tietokoneiltaan, MP3-soittimistaan ja iPodeistaan etsittäisiin mahdollisesti väärennettyä materiaalia. Luojan kiitos vihreät ehdottivat järkevämpää vaihtoehtoa ja osoittivat joulumieltä tekemällä kompromissin ja poistamalla tarpeettoman tarkistuksen yhtiöiden kritiikistä. Olimme kaiken kaikkiaan varsin iloisia voidessamme äänestää päätöslauselman puolesta.

Olen nyt saavuttanut tavoitteeni eli puhunut tyhjälle istuntosalille ja toivotan lopuksi kaikille niille, jotka ovat vielä täällä läsnä, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

– Mietintö: Antonio López-Istúriz White (A6-0460/2008)

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan toivottaa hyvää joulua. Istuntosali ei ole aivan tyhjä.

Äänestin aikuisten suojelua ja erityisesti sen rajat ylittäviä vaikutuksia koskevan Lópezin mietinnön puolesta, koska tiedän omasta kokemuksesta sen olevan tarpeen ja koska toivon, että otamme näin askeleen eteenpäin kohti sitä päivää, jolloin todellinen liikkumisvapaus toteutuu Euroopassa. Mietinnössä käsitellään aikuisia, joiden tilanteesta tuomioistuin on antanut jonkinlaisen päätöksen. He ovat usein hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, ja joissakin tapauksissa he ovat holhouksenalaisia tai vammaisia. Jos tämän asiakirjan logiikkaa vietäisiin pidemmälle, etenisimme kohti sitä päivää, jolloin sosiaaliturvan saajat voivat viedä tukensa mukanaan, jolloin he voivat liikkua EU:ssa samalla tavalla kuin työntekijätkin.

– Mietintö: Nirj Deva (A6-0445/2008)

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Devan mietinnössä käsiteltiin kehitysnäkymiä, jotka koskevat rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä konfliktin jälkeisissä tilanteissa. Äänestin mietintöä vastaan yhden kohdan vuoksi. Kyseisessä kohdassa todetaan, että meidän pitäisi voida toteuttaa sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että vastatoimia ja että sotilaallisen pakkovoiman käytön olisi ehdottomasti oltava viimesijainen keino.

Tämä on Bushin oppia. Voi olla, etteivät muut istuntosalissa istuneet jäsenet tunnistaneet sitä Bushin opiksi, joka vei meidät Irakiin, mutta sitä se on. Sarah Palinia arvosteltiin siitä, ettei hän tiennyt, mitä Bushin oppi on, mutta ihmettelen, eivätkö Euroopan parlamentin jäsenet ole ymmärtäneet, että olemme juuri tänään äänestäneet Bushin opin puolesta.

  Luisa Morgantini, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, en käytä tavallisesti tätä demokraattista välinettä eli anna äänestysselityksiä, mutta teen niin tänään ensimmäistä kertaa ryhmäni puolesta.

Ikäväkseni totean, että äänestimme tänään sellaista mietintöä vastaan, jonka laatimiseen osallistuin itse sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelijana että kehitysyhteistyövaliokunnan jäsenenä. Tämä on todella hyvä mietintö, ja haluan kiittää jäsen Devaa ja kehitysyhteistyövaliokunnan jäseniä lämpimästi heidän tekemästään työstä.

Kannatamme itse asiassa suurinta osaa tekstistä: konfliktianalyysin yhdistämistä yhteistyöhön, kansalais- ja paikallisyhteiskunnan tukemista, kevyiden aseiden leviämisen torjumista, ohjesääntöjen laatimista sotilaille ja poliiseille, viittauksia lisääntymisterveyteen, avoimuutta luonnonvarojen käytössä ja pakolaisten auttamista. Lisäksi mietinnössä korostetaan erityisesti tasa-arvopolitiikan valtavirtaistamista. Miksi sitten äänestimme sitä vastaan? Syy on yksinkertainen: siksi, että sen joissakin kohdissa kehitysapuun yritetään lisätä sotilaallinen ulottuvuus.

Itse asiassa kun asetus ja kehitysyhteistyön väline esiteltiin, Euroopan parlamentti ja kehitysyhteistyövaliokunta totesivat ja jäsen Mitchellin mietinnössä todettiin varsin selvästi, ettei kehitysyhteistyön määrärahoja pidä käyttää sotilaallisten menojen rahoittamiseen. Siksi Euroopan parlamentti on pyrkinyt varmistamaan myös maakohtaisten strategia-asiakirjojen yhteydessä, ettei kehitysyhteistyön määrärahoja siirretä turvallisuusoperaatioihin.

Miksi eri päätöslauselmamme sisältävät sitten tällaisia ristiriitoja? Kehitysyhteistyön määrärahoja pitäisi käyttää kehitykseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon, maatalouteen, paikallisyhteisöihin ja naisten järjestöihin. Yhteistyövarat ovat liian vähäiset köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden poistamiseksi ja rauhan rakentamiseksi, ja siksi niillä ei voida rahoittaa sotilaallista toimintaa.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Reimer Böge (A6-0504/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) EU on päättänyt perustaa uuden välineen kehitysmaissa tapahtuvaan elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten ("elintarvikerahoitusväline") ja on hyväksynyt sen kokonaisvaroiksi miljardi euroa kolmeksi vuodeksi.

Alkuperäisen ehdotuksen mukaan elintarvikerahoitusväline olisi rahoitettu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 2 liikkumavarasta, ja sen jälkeen ratkaisuksi ehdotettiin monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 4 enimmäismäärän tarkistamista. Lopulta kuitenkin päätettiin, että elintarvikerahoitusväline rahoitettaisiin joustovälineen ja hätäapuvarauksen määrärahoja sekä otsakkeen 4 sisäisten siirtojen kautta saatavia vakautusvälineen määrärahoja yhdistämällä.

Tämän aloitteen rahoittaminen edellyttää toimielinten välisen sopimuksen muuttamista siten, että hätäapuvarauksessa käytettävissä olevia varoja korotetaan vuoden 2008 osalta 479 218 000 euroon (käypinä hintoina).

Vaikka tämän aloitteen tavoitteet ovatkin mielestämme myönteisiä, toistamme, ettei aloitetta saa typistää pelkäksi tasapainottavaksi eräksi tai ehdoksi, jonka avulla EU saa tehtyä sopimuksen Maailman kauppajärjestössä tai talouskumppanuussopimukset Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa. Sillä ei saa myöskään peitellä sitä, että EU:n kehitysapua on leikattu ja että EU tukee kilpavarustelun uudelleen käynnistämistä ja kansainvälisten suhteiden militarisointia myöntämällä tähän valtavia summia.

– Mietintö: Reimer Böge (A6-0474/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä uusi lisätalousarvio liittyy EU:n solidaarisuusrahaston (noin 7,6 miljoonaa euroa noin 176 miljoonan euron vahinkojen korjaamiseksi) käyttöönottoon Kyproksella vakavan kuivan kauden vuoksi.

Komissio kuitenkin huomauttaa seuraavaa: "Kun otetaan huomioon budjettikohdassa 13 04 02 – Koheesiorahasto olevat ylimääräiset määrärahat, EU:n solidaarisuusrahastosta Kyprokselle suoritettavien maksujen rahoittaminen ei edellytä uusia maksumäärärahoja." Toisin sanoen tämän luonnonkatastrofin seurauksien korjaamiseen tarvittava rahoitus tulee koheesiopolitiikasta.

Koheesiorahaston "ylimääräiset määrärahat" ovat seurausta (muun muassa) siitä, että ohjelmien täytäntöönpano "koheesiomaissa" on viivästynyt. Siispä meidän ei olisi pitänyt soveltaa "yhteisvastuun" käsitettä, mikä saattaa haitata taloudellisesti vähemmän kehittyneitä maita, vaan meidän olisi pitänyt tehdä päätöksiä muuttaaksemme rakenne- ja koheesiopolitiikan jatkuvasti riittämätöntä täytäntöönpanoa.

Aiempaan tapaamme kiinnitämme myös huomiota siihen, että menettelyjä solidaarisuusrahaston käyttöönottamiseksi on nopeutettava, jotta varmistamme, että luonnonkatastrofit pysyvät tukikelpoisina ja että Välimeren alueen katastrofit, kuten kuivuus ja metsäpalot, pysyvät tukikelpoisina.

– Mietintö: Reimer Böge (A6-0493/2008)

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Elintarvikkeiden hintojen nousu kehitysmaissa on äärimmäisen tärkeä asia, johon EU:n on puututtava nopeasti torjuakseen sen haitallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat vähäosaisimpiin väestönosiin. Siksi parlamentti ehdottaa tässä mietinnössä, että tilanteen seurauksiin reagoitaisiin nopeasti noin 420 miljoonalla eurolla. Täsmällisemmin sanottuna aikomuksena on ottaa käyttöön joustoväline, josta määrätään vuonna 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa. Siinä EU määräsi mahdollisuudesta ottaa käyttöön joustoväline, jolla voidaan rahoittaa tarkasti määritettyjä menoja, joita ei voida kattaa monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävistä olevista määristä.

Kyseinen tilanne täyttää täysin toimielinten vaatimukset, ja toimia voidaan selvästikin pitää aiheellisina EU:n solidaarisuuspolitiikan näkökulmasta. Siispä tilanteen vakavuuden vuoksi päätöksentekijät eivät ole kyseenalaistaneet asiaa.

Aikaa on vähän, ja jos toimimme ja reagoimme nopeasti, saatamme estää onnettomuuden muuttumisen inhimilliseksi tragediaksi, jolla on valtavat vaikutukset näiden kansojen tulevaan kehitykseen.

– Mietintö: Kyösti Virrankoski (A6-0481/2008)

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) UKIP äänesti tämän mietinnön puolesta, sillä jäsenvaltioiden hallituksille palautetaan 4,9 miljoonaa euroa käyttämättömiä määrärahoja.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nykyisellä rahoituskaudella (vuosina 2007–2008) solidaarisuusrahastoa on käytetty yhdeksän kertaa (Saksa: 166,9 miljoonaa euroa; Yhdistynyt kuningaskunta: 162,3 miljoonaa euroa; Kreikka: 99 miljoonaa euroa; Ranska: 17,1 miljoonaa euroa; Unkari: 15 miljoonaa euroa; Slovenia: 8,2 miljoonaa euroa; Kypros: 7,6 miljoonaa euroa). Tämä tekee yhteensä noin 477,3 miljoonaa euroa, kun taas ylärajaksi on asetettu miljardi euroa vuodessa.

En kyseenalaista sitä, että tätä tukea selvästikin tarvitaan – enkä puhu myöskään tämän tuen aktivointia ja käyttöönottoa koskevasta menettelystä (joka kestää liian kauan) – vaan pidän määrärahojen alkuperää kyseenalaisena, etenkin tämän lisätalousarvion huomioon ottaen.

Vaikka onkin siis selvää, että luonnonkatastrofien sattuessa apua on annettava kiireesti, näiden varojen alkuperä on kyseenalainen – varsinkin, jos ne on pidätetty koheesiopolitiikasta eikä esimerkiksi EU:n vähitellen etenevään militarisointiin myönnetyistä määrärahoista. Mielestämme koheesiopolitiikka pitäisi turvata.

Lopuksi korostamme aiempaan tapaamme, että solidaarisuusrahastoon on tehtävä muutoksia sen käyttöönottoa koskevien menettelyjen nopeuttamiseksi, jotta varmistamme, että alueelliset katastrofit pysyvät tukikelpoisina, ja jotta tunnustamme kunnolla Välimeren alueen katastrofien, kuten kuivuuden ja metsäpalojen, erityisluonteen.

– Neuvoston muuttama esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2009

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan uskoo, että jäsenvaltioiden maksut EU:lle on mahdollista puolittaa. Suurin osa EU:n rahoista menee tarpeettomaan tai yhteiskuntataloudellisesti haitalliseen toimintaan, kuten maatalouspolitiikkaan, koheesiorahastoon, kalatalouspolitiikkaan sekä erilaisten tiedotuskampanjoiden tukemiseen. Sen lisäksi kuluja aiheuttavat Euroopan parlamentin sukkulointi Strasbourgin ja Brysselin välillä sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä Alueiden komitean kaltaiset elimet, jotka pitäisi lakkauttaa välittömästi.

Maatalouspolitiikka on erityisen viheliäistä. Rahat siirtyvät kuluttajilta usein erittäin rikkaille vastaanottajille. Maailman köyhien maiden maanviljelijät häviävät kilpailussa EU:n tuetuille maanviljelijöille.

EU:n eri toimielimet patistavat jatkuvasti jäsenvaltioita supistamaan julkisia menojaan. Samaan aikaan Euroopan parlamentti pyytää jatkuvasti EU:n menojen lisäämistä. Tämä on järjetöntä. Jäsenvaltiot käyttävät julkisia varoja kouluihin, terveydenhuoltoon, tutkimukseen, infrastruktuuriin ja yhteiskunnan vähäosaisimpien ryhmien tukemiseen. EU:n käyttää rahaa enimmäkseen järjettömään maatalouspolitiikkaan, väärin suunnattuihin rakennerahastoihin sekä EU:n toimielimiin, jotka olisi pitänyt lakkauttaa jo kauan sitten.

Se, että äänestämme talousarvioesitystä vastaan, on tulkittava vaatimuksena leikata voimakkaasti EU:n talousarvion menoja ja puolittaa jäsenvaltioiden maksut EU:lle.

– Mietintö: Jutta Haug, Janusz Lewandowski (A6-0486/2008)

  Kader Arif (PSE), kirjallinen. – (FR) Me, Euroopan parlamentin sosialistiryhmä, ehdotimme yhteisön talousarvioon vuodeksi 2009 valmistelutoimenpidettä sosiaalisen matkailun kehittämiseksi Euroopassa. Ehdotuksemme hyväksyttiin.

Tällä hankkeella vastataan siihen tosiasiaan, että monilla kansalaisilla ei ole taloudellisista syistä mahdollisuutta matkustaa ja että tämä epäkohta on korjattava varmistamalla, että kaikilla on mahdollisuus lomailla. Siitä on kuitenkin hyötyä myös aluesuunnittelun ja paikallisen kehityksen kannalta.

Sosiaalinen matkailu lisää matkailualan tuottavuutta yhdistämällä sosiaalisen monimuotoisuuden ja paikallisen kehityksen sekä tarjoamalla matkustusmahdollisuuden niille, joille matkustaminen on vaikeaa. Siten se tarjoaa mahdollisuuksia kehittää sesonkien ulkopuolelle ajoittuvaa matkailua erityisesti alueilla, joilla matkailu on hyvin kausiluonteista, ja kannustaa luomaan tälle alalle lisää pysyviä työpaikkoja. Siispä sosiaalinen ja yhteisöllinen matkailu osoittaa, että matkailualan markkinoiden ja maksukyvyttömien talouksien väliin jää todellakin alue ja ettei se, että mahdollisimman monille tarjotaan mahdollisuus matkustaa, ole ristiriidassa taloudellisen kannattavuuden kanssa. Tämä ala auttaa myös lujittamaan EU:n kansalaisuutta lisäämällä EU:n kansalaisten välisiä yhteyksiä.

Tämä osoittaa, miten tärkeästä alasta on kyse sekä taloudellisten tulojen että julkisten varojen kannalta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Talousennusteiden viitatessa taantumaan useissa jäsenvaltioissa (joista jotkin ovat jo teknisesti taantumassa) neuvosto ja parlamentti ovat hyväksymässä EU:lle vuodeksi 2009 talousarviota, joka on maksusitoumusmäärärahojen osalta pienempi kuin vuoden 2008 talousarvio.

Jos kuitenkin vertaamme nykyistä talousarvioesitystä vuodeksi 2009 monivuotisessa rahoituskehyksessä (2007–2013) tälle vuodelle vahvistettuun ylärajaan – joka oli tuolloin mielestämme riittämätön turvaamaan "taloudellisen ja sosiaalisen koheesion" laajentuneessa 27 jäsenvaltion unionissa – tilanne on vielä pahempi, sillä tästä talousarviosta puuttuu noin kahdeksan miljardia euroa!

EU:n talousarvio vuodeksi 2009 – jos sitä mitataan prosenttiosuutena yhteisön bruttokansantulosta (0,89 prosenttia) – on pienin koskaan sen jälkeen, kun Portugali liittyi Euroopan talousyhteisöön.

Vaikka parlamentti ilmaiseekin olevansa "huolestunut" erityisesti "taantuman mahdollisista vaikutuksista Euroopan kansalaisiin", "maksujen erittäin alhaisesta tasosta" ja "koheesiopolitiikan määrärahojen heikosta toteuttamistasosta", se kannattaa tätä talousarviota. Perimmäinen syy tähän on parlamentin pyrkimys – perusasioita kyseenalaistamatta – parantaa kuvaansa eri maiden työläisten ja kansalaisten keskuudessa, jotta kaikki toivottavasti menisi suunnitelmien mukaan tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa ensi kesäkuussa.

Tästä syystä äänestimme mietintöä vastaan.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Vuoden 2009 talousarvio ei vastaa täysin odotuksiamme, ja sillä vastataan vain osittain uusiin haasteisiin ja nykyisiin huolenaiheisiin. Se vastaa aiemmin hyväksyttyjä tavoitteita ja olettamuksia ja täyttää tältä osin tarvittavat kriteerit. Äänestin sen puolesta. Haluan kuitenkin kiinnittää huomionne seuraaviin seikkoihin.

1. On hyvä, että lisäämme maatalouden kehittämisen rahoitusta kehitysmaissa, joissa on pulaa ruoasta. Meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että Euroopan unionissa köyhyys uhkaa lähes 80:tä miljoonaa ihmistä ja että 43:a miljoonaa kansalaista uhkaa aliravitsemus.

2. YMP:stä huolimatta viljelijäperheiden tulot ovat huomattavasti pienemmät kuin niiden, jotka hankkivat elantonsa muilla keinoin.

3. Todistamme Euroopassa maatilojen järjestelmällistä romahdusta ja vararikkoa. Maataloustuotevarastot supistuvat, mikä on uhka elintarviketurvalle. Samaan aikaan jotkut haluavat leikata YMP:n menoja.

4. Sekä koheesiopolitiikassa että rakennepolitiikassa mainitaan alueellinen, taloudellinen ja sosiaalinen koheesio samoin kuin kehitystasojen yhtenäistäminen ja yhtäläisten kehitysmahdollisuuksien luominen erityisesti köyhemmillä alueilla. Todellisuudessa alueet, joilla viljelyolosuhteet ovat vaikeat ja joiden infrastruktuurin tilassa on paljon toivomisen varaa, kärsivät väestökadosta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin jäsen Haugin ja jäsen Lewandowskin laatiman mietinnön puolesta, joka koski esitystä EU:n talousarvioksi vuodeksi 2009. On tärkeää, että parlamentin jäsenet onnistuivat lopulta saamaan neuvoston kanssa aikaan kompromissin parlamentin ensisijaisten tavoitteiden, kuten talouden taantuman vaikutusten torjumisen, sekä talouskasvun, koheesion ja työllisyyden edistämiseen tähtäävien toimien rahoittamisesta.

Parlamentti lisää määrärahoja, jotka on varattu sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan, tarkemmin sanottuna kilpailun ja koheesion edistämiseen tähtääviin toimiin. Nämä menot kattavat sosiaalirahaston, joka saa ylimääräiset 135 miljoonaa euroa, samoin kuin aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston. Nyt, kun taloudellinen tilanne koko EU:ssa on vaikea, kehityksen ja työllisyyden edistämiseen tähtäävät aloitteet ovat äärimmäisen tärkeitä, ja tämän täytyy näkyä vuoden 2009 talousarviossa. On hienoa, että talousarviosta aiotaan varata lisää varoja myös pk-yritysten tukemiseen.

Kehitysmaat voivat luottaa siihen, että ne saavat taloudellista tukea ruoan hinnan äkillisen nousun vaikutusten lieventämiseksi, ja lisäksi toimenpiteisiin, joilla ehkäistään nälänhätää kehitysmaissa, varataan ylimääräiset miljardi euroa. Mielestäni on myös hyvä, että parlamentti aikoo rajoittaa hallinnollisia menojaan ja pitää tämän summan alle 20 prosentissa kokonaismenoistaan.

– Mietintö: Monica Maria Iacob-Ridzi (A6-0463/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Iacob-Ridzin mietinnön puolesta, joka koski eurooppalaista ammatillisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa (2007–2010).

Halumme luoda todelliset eurooppalaiset työmarkkinat vaatii meitä mukauttamaan kansallista lainsäädäntöä ja selventämään byrokraattisia menettelyjä, jotka toisinaan rajoittavat työntekijöiden liikkuvuutta. EU:n tärkeänä tehtävänä on yhtenäistää kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä ja täydentävien eläkeoikeuksien siirrettävyyttä. Lisäksi on tärkeää, että kansalaisille suunnattua tiedotusta pyritään lisäämään paitsi parantamalla EURES-portaalia myös toteuttamalla eurooppalaisia tiedotuskampanjoita.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vaikka tämä mietintö sisältää monia suosituksia, joita kannatamme, ne kaikki on esitetty liberaalissa hengessä. Tämä koskee erityisesti sitä, että mietinnössä puolustetaan työvoiman liikkuvuuden käsitteen sisällyttämistä erityisesti sisämarkkinoiden toteuttamista koskeviin politiikkoihin ja unohdetaan se, ettei tällaisilla politiikoilla suojella kunnolla työntekijöitä.

Näiden hyväksyttävien suositusten lisäksi mietinnössä kuitenkin korostetaan Lissabonin strategian taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta unohtaen, että tämä strategia käsittää EU:n uusliberalistisimmat politiikat, joiden tuloksena on jo esitetty kuuluisan Bolkesteinin direktiivin, niin sanotun joustoturvan ja työaikadirektiiviä koskevan komission ehdotuksen kaltaisia ehdotuksia.

Siispä mietintö on jälleen pelkkä propaganda-asiakirja, jolla yritetään peitellä EU:n antisosiaalista politiikkaa ja jossa sivuutetaan uusliberalismin seuraukset, vaikka tämä onkin jo paljastunut salaisuus. Ymmärrätte helposti, miksi äänestimme tyhjää, katsomalla pelkästään 15 ja 16 kohdan ristiriitoja.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Esittelijän ongelmana ei näytä olevan niinkään oikeudellisten ja hallinnollisten esteiden poistaminen niiden työntekijöiden tieltä, jotka haluavat käyttää ammatillista liikkuvuuttaan EU:n alueella, vaan pikemminkin se, ettei tällainen liikkuminen ole yleistä eikä varsinkaan pakollista. Meille tarjotaan kansojen laajamittaista sekoittamista ja EU:n kansakuntien katoamisen nopeuttamista. Käsittelemme palkkakilpailua, sosiaalista polkumyyntiä ja palkkojen yhtenäistämistä alaspäin. Luomalla EU:n sosiaaliturvakortin, jonka rajat ovat hyvin epätarkat, heikennämme ja puramme kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä.

Kysykää niiltä ranskalaisilta työntekijöiltä, joille ehdotettiin muutama vuosi sitten, että he saisivat pitää työpaikkansa, jos he jättäisivät kaiken ja lähtisivät Romaniaan työhön muutaman sadan euron kuukausipalkalla, mitä mieltä he ovat liikkuvuudestanne!

Rajatyöntekijöiden ja useissa jäsenvaltioissa uraa luoneiden henkilöiden verotusta ja sosiaalioikeuksien karttumista koskevien ongelmien ratkaiseminen on toki Euroopan unionin tehtävä. Sen hintana ei saa kuitenkaan olla sosiaalinen epävarmuus.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Työntekijöiden liikkuvuus on keskeinen seikka Lissabonin strategian tavoitteiden täytäntöönpanon kannalta, mutta sille asetetaan jatkuvasti hallinnollisia, oikeudellisia, verotuksellisia tai sosiaalisia esteitä. Hallinnolliset esteet johtuvat lähinnä valtioiden kansallisten työmarkkinalakien välisistä eroista, ja vastuu tästä kuuluu pitkälti jäsenvaltioille.

Haluan todeta aluksi olevani pettynyt siihen, että joidenkin EU:n vanhojen jäsenvaltioiden työmarkkinoilla sovelletaan yhä rajoituksia, jotka vaikeuttavat uusista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden liikkumista, vaikka taloustutkimukset tai tilastotiedot osoittavat, ettei kyseisten maiden kansalaisilla ja hallituksilla ole aihetta huoleen.

Kansalaiset kertovat minulle monista ongelmista, joita he kohtaavat yrittäessään käyttää oikeuttaan liikkua kotimaansa ulkopuolella. He törmäävät tilanteisiin, joissa kieltäydytään tunnustamasta heidän ammatilliseen kehitykseen liittyvää kokemustaan, ja kohtaavat sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin liittyviä ongelmia erityisesti pk-yrityksissä. Myös kielimuurit kuuluvat työntekijöiden ja heidän perheidensä liikkuvuuden suurimpiin esteisiin, ja siksi jäsenvaltioiden on tuettava aktiivisesti vieraiden kielten opetusta, varsinkin aikuisille annettavaa kieltenopetusta.

Uskon vakaasti, että tehokkaiden mediakampanjoiden avulla ihmiset voivat saada olennaista tietoa EURES-verkostosta, joka on eurooppalaisten työntekijöiden liikkuvuuteen keskittyvä yhteinen yhteyspiste, sekä TRESS-verkostosta ja SOLVIT-välineestä, jotka auttavat ratkaisemaan ongelmia sisämarkkinoilla sekä työntekijöiden liikkuvuuteen liittyviä ongelmia.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä työntekijöiden liikkuvuus on EU:n kansalaisten perustavanlaatuinen oikeus, josta määrätään perustamissopimuksessa. Siksi se on yksi EU:n sosiaalisen mallin peruspilareista, joka mahdollistaa Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisen.

Kiitän esittelijää mietinnöstä, jossa paitsi kiinnitetään huomiota esteisiin, jotka rajoittavat uusista jäsenvaltioista tulevien työntekijöiden vapaata liikkumista työmarkkinoilla, myös ehdotetaan tärkeitä tekijöitä, joilla täydennetään Euroopan komission esittämää eurooppalaista ammatillisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa, esimerkiksi tukea ohjelmille, joilla tiivistetään koulutusjärjestelmien ja työmarkkinoiden välisiä yhteyksiä, opintosuoritusten vastavuoroista tunnustamista sekä EURES-verkoston laajentamista.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet,

äänestin eurooppalaista ammatillisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa (2007–2010) koskevan jäsen Iacob-Ridzin mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että työntekijöiden liikkuvuus EU:n jäsenvaltioissa on vaikuttanut myönteisesti Euroopan yhdentymiskehitykseen: esimerkiksi nykyisin on aiempaa helpompaa asua ja työskennellä jonkin aikaa toisessa maassa, ja lisäksi kansalaisten mahdollisuudet lukea työpaikkailmoituksia myös muista maista kuin omasta kotimaastaan paranevat päivä päivältä. Tältä osin meidän on pyrittävä parantamaan lainsäädännöllistä, hallinnollista, verotuksellista ja sosiaalista tilannetta vähentämällä byrokratiaa tällä alalla. Meidän pitäisi kuitenkin muistaa jatkuvasti, että Euroopan unionin on otettava toimissaan huomioon jäsenvaltioiden väliset sosioekonomiset erot.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan parlamentin joulukuun istunnossa äänestettiin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittelemästä EU:n osaamisen ja liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta.

Työntekijöiden liikkuvuus perustuu perusperiaatteeseen, jonka mukaan henkilöt voivat liikkua vapaasti sisämarkkinoilla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti. Turvan lisäksi tämä on yksi neljästä perusvapaudesta, joihin EU:n kansalaisilla on oikeus.

Yhteisön lainsäädännön pitäisi suojella siirtotyöläisiä, jotteivät he menetä sosiaaliturvaa, johon heillä on oikeus. Asiassa on tapahtunut suurta edistystä, mutta meidän on edelleen pyrittävä poistamaan liikkuvuuden hallinnollisia ja oikeudellisia esteitä, jotka johtuvat yksittäisissä jäsenvaltioissa voimassa olevasta erityislainsäädännöstä.

Itse asiassa ammatillinen liikkuvuus voi auttaa vahvistamaan Lissabonin strategian taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta. Liikkuvuus voi olla keskeinen keino antaa Euroopan sosiaaliselle toimintaohjelmalle uutta pontta ja vastata monenlaisiin haasteisiin, kuten väestörakenteen kehitykseen, globalisaatioon tai teknologian kehittymiseen.

Kannatan EU:n osaamisen ja liikkuvuuden toimintasuunnitelmaa, myös tieto- ja neuvontaportaalia, jolla annetaan tietoja kaikista ammatilliseen liikkuvuuteen liittyvistä näkökohdista, kuten avoimista työpaikoista, terveydenhuollosta ja sosiaalivakuutuksesta, sekä opintosuoritusten ja koulutuksen vastavuoroista tunnustamista.

– Mietintö: Ljudmila Novak (A6-0455/2008)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaikka olemme laatineet monia elinikäisen oppimisen strategioita, niiden täytäntöönpanossa on paljon toivomisen varaa. Sitoutuminen ja menot vaihtelevat maasta toiseen. Valitettavasti myönteiset suuntaukset julkisissa koulutusmenoissa ovat yleisesti heikentyneet. Talousarviosta on kohdennettava riittävä osa aikuisopetukseen. Tämä on tarpeen, sillä aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen ei näytä olevan kunnossa. Aikuisväestön osaamistason parantamiseksi sekä joustavuuden ja turvan saavuttamiseksi kaikkialla työmarkkinoilla on tehtävä enemmän työtä.

Työnantajia pitäisi rohkaista järjestämään koulutusta työntekijöilleen. Heikosti koulutettuja työntekijöitä on suositeltavaa kannustaa osallistumaan opetusohjelmiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pitkäaikaistyöttömiin – erityisesti sosiaalisesti vähempiosaisiin – ihmisiin, joilla on erityistarpeita, laitoksista tuleviin nuoriin, entisiin vankeihin ja kuntoutettuihin huumeidenkäyttäjiin.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa koskevaan mietintöön liittyvä äänestysselitys:

Äänestimme tänään jäsen Novakin (PPE-DE, SL) laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön (A6-0455/2008) puolesta. Mietintö koski Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa. Mietinnössä esitetään monia hyviä suosituksia, erityisesti suosituksia toimenpiteistä opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden helpottamiseksi jäsenvaltioissa.

Sen sijaan katsomme, etteivät suositukset, joilla pyritään vaikuttamaan jäsenvaltioiden opetussuunnitelmiin, ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Jäsenvaltioiden on parasta päättää itse kouluviikkoon sisältyvien liikuntatuntien määrästä sekä medialukutaidon opetuksen sisällyttämisestä kansallisiin opetussuunnitelmiin.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Komission vuonna 2007 antama tiedonanto, jonka otsikkona on "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta", on osa joka toinen vuosi laadittavien, Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa käsittelevien edistymiskertomusten sarjaa. Siten kertomuksessa luodaan yleiskatsaus opetuksen ja koulutuksen alalla saavutettuun edistykseen ja tarkastellaan tämän alan koordinointitilannetta ottaen huomioon Lissabonin strategian tavoitteet, joiden mukaan EU:sta pyritään tekemään maailman kilpailukykyisin talous ja täystyöllisyys pyritään saavuttamaan vuoteen 2010 mennessä.

Mietinnössä annetaan meille hyödyllinen kuva erilaisten – sekä menestyksekkäiden että epäonnistuneiden – koulutusaloitteiden nykytilasta sekä ehdotetaan keinoja ja toimenpiteitä lisäparannusten saamiseksi. Siinä asetetaan selvät tavoitteet, ja se perustuu tilastotieteellisiin indikaattoreihin ja vertailuarvoihin.

Kannatan täysin pyrkimyksiä saavuttaa yhteiset, Lissabonin strategian mukaiset tavoitteemme ja annan tälle mietinnölle sen ansaitseman tuen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö sisältää muutamia tärkeitä ja hyväksyttäviä suosituksia: siinä vaaditaan taloudellisen ja sosiaalisen tuen lisäämistä, täydentäviä toimenpiteitä ja maahanmuuttajien ja vähemmistöjen kotouttamista, siinä korostetaan liikunnan merkitystä opetuksessa ja koulutuksessa ja siinä painotetaan, että esiasteen koulutusta sekä erityisesti perusasteen ja toisen asteen opettajia ja oppilaita on tuettava enemmän. Siinä kannatetaan kuitenkin Euroopan komission ehdotuksia, myös Lissabonin strategiaa, ja vaaditaan noudattamaan Bolognan prosessia unohtaen täysin sen käytännön seuraukset.

Mietintö perustuu komission tiedonantoon nimeltä "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta", ja siinä paitsi hyväksytään komission antama kuva edistyksestä ja alueista, joilla edistys on riittämätöntä, myös ehdotetaan toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi sellaisten tavoitteiden mukaisesti, jotka eivät ole aina täysin sopivia, sillä ne sallivat uusliberalismin soveltamisen opetusalaan ja edellyttävät sitä. Siksi se on poliittinen lausunto, jota voidaan pitää myös tulevien vuosien etenemissuunnitelmana. Olemme tästä täysin eri mieltä.

Emme voi hyväksyä esimerkiksi sitä, että korkeakoulutusta nykyaikaistetaan viemällä Bolognan uudistukset päätökseen ja lisäämällä yksityiseltä sektorilta tulevaa sponsorointia, varsinkin kun julkista korkeakoulutusta tukahdutetaan, niin kuin Portugalissa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta haluaa sekaantua jälleen kerran opetusalaan. Junilistan haluaa huomauttaa jälleen kerran täällä täysistuntosalissa, että koulutuspolitiikka on politiikanala, joka kuuluu jäsenvaltioiden vastuualueeseen.

Kuten tavallista, Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta on antanut unelmilleen siivet mietinnössään. Tässä mietinnössä otetaan jälleen esiin koululiikuntaa koskeva kysymys. Mietintöluonnoksen 4 kohdassa vaaditaan, että opetussuunnitelmassa olisi viikoittain vähintään kolme tuntia liikuntaa.

Tämä on jälleen yksi esimerkki siitä, miten EU:n poliitikot ja virkamiehet yrittävät sekaantua joka asiaan hyvinkin yksityiskohtaisesti pyrkiessään keskittämään poliittista valtaa. Toissijaisuudesta pidetään kyllä suuria puheita, mutta sitä ei koskaan kunnioiteta käytännön politiikassa.

Katsomme, ettei Euroopan parlamentilla ole mitään tekemistä tällä alalla, ja äänestimme siksi mietintöä vastaan.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Opetus ja ammatillinen koulutus ovat Lissabonin strategiaa eteenpäin vievä voima. Kattavia elinikäisen oppimisen strategioita ja välineitä, erityisesti eurooppalaisen tutkintojen viitekehystä, Europass-liikkuvuustodistusta, avaintaitoja koskevaa viitekehystä ja suosituksia liikkuvuudesta ja korkeakoulutuksen laadun varmistamisesta, pitäisi soveltaa yhtenäisemmin kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden hallituksilla pitäisi olla varsin dynaaminen rooli koulutukseen keskittyvissä politiikoissa. Vaikka eurooppalaista opintosuoritusten viitejärjestelmää ei yhdenmukaistetakaan ennen vuotta 2010, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanon nopeuttaminen kaikissa jäsenvaltioissa vähentäisi EU:n kansalaisten tällä hetkellä kohtaamia ongelmia.

Opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuus on tärkeä osa ammatillista liikkuvuutta. Bolognan prosessin sekä Comenius-, Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien kaltaisiin aloitteisiin on kiinnitettävä lisää huomiota, sillä ne mahdollistavat ulkomailla opiskelun ja niissä korostetaan ammatillisen liikkuvuuden merkitystä tulevaisuudessa.

Tuloksekas koulutusjärjestelmä perustuu ennen kaikkea laadukkaaseen opetussuunnitelmaan ja opetukseen. Meidän on lisättävä nopeasti opetussuunnitelmiin unionia koskevaa kansalaiskasvatusta sekä opetusohjelmia, joissa keskitytään vieraisiin kieliin, kuluttajansuojeluun, ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jäsenvaltioiden on tärkeää varata riittävästi resursseja opettajien sosiaaliturvaan sekä erityisesti kieltenopettajien palkkaamiseen ja koulutukseen.

Uskon vakaasti, että ellemme onnistu tekemään opetusalan työstä houkuttelevampaa, opetusalan huippuasiantuntijoista on tulevaisuudessa pulaa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Novakin mietinnön aiheena on "Tieto, luovuus ja innovointi elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano", ja äänestin sen puolesta.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin pitäisi tukea opetuksen ja koulutuksen alan toimia johdonmukaisesti kohdennetuilla toimenpiteillä ennen kaikkea kriittisillä aloilla, joilla on komission vuonna 2007 antaman tiedonannon mukaan saatava aikaan parannuksia. Kyse on elinikäisestä oppimisesta, julkisista koulutusmenoista ja yksityisistä koulutusinvestoinneista, koulunsa keskeyttäneiden määrästä, joka on aivan liian suuri toisen asteen opetuksessa, sekä siitä, vastaako koulutus hyvin työmarkkinoita. Haluan lisäksi korostaa sitä, että opetus ja koulutus, tutkimus ja innovointi sekä osaamisen siirtäminen ovat nykypäivän ja huomisen Euroopalle erittäin tärkeitä asioita ja että niiden pitäisi siksi ohjata kansallisesti ja yhteisössä toteutettavia yhteisiä toimia.

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE), kirjallinen. – (CS) Arvoisa puhemies, äänestin Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa koskevan jäsen Novakin mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että eri koulutusjärjestelmien tehokkuutta ja tuloksekkuutta on tuettava. Yksi tehokas tapa tarjota kaikille lapsille – myös vähempiosaisille – mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen on lisätä esiasteen koulutusta. Sen jälkeen perusasteen ja toisen asteen koulutuksen on ohjattava oppilaita luovaan ajatteluun sekä kehittämään yksilöllisiä lahjojaan ja kykyjään, jotka turvaavat heidän työllistymismahdollisuutensa.

Ammatillisen erikoiskoulutuksen alalla meidän on parannettava tarjolla olevien oppiaineiden laatua ja lisättävä niiden houkuttelevuutta sekä yhdistettävä ennen kaikkea koulutus talouteen siten, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita paitsi kaikkialla EU:ssa myös ennen kaikkea tietyllä alueella. Yliopistokoulutuksen alalla kannatan ainevalikoiman nykyaikaistamista siten, että se vastaisi nykyisiä ja tulevia sosioekonomisia vaatimuksia. Aikuiskoulutusohjelmissa pitäisi keskittyä ensisijaisesti tukemaan ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa, sekä työnantajia, jotka tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen.

– Mietintö: Marianne Thyssen (A6-0441/2008)

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (PSE), kirjallinen. − (DA) Euroopan parlamentin sosialistiryhmän tanskalaisjäsenet kannattavat periaatteessa vaatimusta, jonka mukaan kolmannen osapuolen on sertifioitava tietynlaiset lelut sen varmistamiseksi, että tuotteet vastaavat EU:n sääntöjä. Kyseinen tarkistus ei kuitenkaan ole sanamuodoltaan asianmukainen tämän tavoitteen täyttämisen kannalta, ja lisäksi tarkistuksen hyväksyminen johtaisi koko kompromissin kaatumiseen. Haluamme parantaa lelujen turvallisuusvaatimuksia ja uskomme, että kaiken kaikkiaan tässä onnistutaan parhaiten hyväksymällä Euroopan parlamentin ja neuvoston aikaan saama kompromissi.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Lelujen turvallisuutta koskeva direktiivi on äärimmäisen tärkeä askel kohti lastemme turvallisuuden takaamista. Oli aivan välttämätöntä laajentaa näin tärkeää asiaa koskevan säädöksen soveltamisalaa ja selventää sitä. Esimerkiksi valmistajien ja maahantuojien vastuun lisääminen ja kiellettyjen aineiden luettelon harkittu pidentäminen ovat osoitus siitä, miten perusteellisesti tätä asiaa on käsitelty.

Haluan kiittää esittelijää siitä, että hän on onnistunut laatimaan sääntöjä lasten turvallisuuden takaamiseksi ja ottamaan huomioon alan pk-yritysten selviytymisedellytykset ja niiden vakauden.

Meidän pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, kuinka jäsenvaltioiden vastuu kasvaa tämän säädöksen myötä. Direktiivin tavoitteen saavuttaminen – eli lastemme turvallisuuden takaaminen – edellyttää sitä, että jäsenvaltiot hoitavat velvoitteensa, joita ollaan nyt lisäämässä markkinoiden valvonnan osalta.

Koska Portugalissa asiasta vastaava virasto – joka on valtion virasto – on epäonnistunut toistuvasti valvontatyössään tältä osin, kehotan jäsenvaltioita hoitamaan velvoitteensa kunnolla. Jäsenvaltioiden tehokkaiden ja vastuullisten valvontatoimien on vedettävä vertoja edistykselle, jota tällä direktiivillä on saavutettu turvallisuuden alalla.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Lelujen on oltava turvallisempia kuin muiden tuotteiden, sillä lapset ovat hyvin haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia. Unionissa on kuitenkin vaarallisia leluja. Siksi voimme olla tyytyväisiä parlamentin ja neuvoston saavuttamaan kompromissiin tekstistä, jossa asetetaan leluteollisuudelle monenlaisia turvallisuusvaatimuksia, jotka on täytettävä, ennen kuin lelu voidaan tuoda Euroopan markkinoille.

Monien muiden kompromissien tavoin tässäkin tekstissä on hyviä ja huonoja puolia.

Hyvistä puolista mainitsen erityisesti valmistajille asetetun vaatimuksen, jonka mukaan niiden lelut eivät saa vahingoittaa lasten terveyttä tai heikentää lasten turvallisuutta, myrkyllisten metallien raja-arvojen nostamisen, pienten irto-osien aiheuttaman tukehtumis- ja kuristumisriskien ennaltaehkäisyn tehostamisen sekä pakkauksiin tai itse leluihin kiinnitettävät selvemmät varoitukset.

Näistä syistä äänestin lopullisen tekstin puolesta.

Pettymyksiä olivat puolestaan lukuisat poikkeukset karsinogeenisten, mutageenisten ja myrkyllisten aineiden kielloista sekä riippumattoman ulkopuolisen osapuolen suorittamaa sertifiointia koskevan ajatuksen hylkääminen. Äänestin kyseisen säännöksen puolesta, mutta sitä ei hyväksytty, mikä on mielestäni valitettavaa.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Jäsen Thyssenin mietinnössä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lelujen turvallisuudesta ehdotetaan turvatoimenpiteiden lisäämistä ja vaarallisten raskasmetallien käytön rajoittamista lasten lelujen valmistuksessa. Ehdotuksen tavoitteena on tarkistaa koko nykyistä direktiiviä (88/378/ETY) ja muuttaa se vastaamaan vaatimuksia, jotka vahvistetaan tuotteiden markkinointia koskevasta yhteisestä kehyksestä tehdyssä päätöksessä.

Ehdotuksella pyritään laajentamaan direktiivin soveltamisalaa "kaksikäyttötuotteiden" suhteen, joita lelutkin ovat, lisäämällä direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden määrää. Käytännössä tekstissä puututaan tukehtumistapaturmia koskeviin kysymyksiin ja säännellään valmistusprosessissa käytettäviä kemikaaleja lapsille aiheutuvien vaarojen poistamiseksi tai pienentämiseksi. Kannatan täysin tätä ajankohtaista mietintöä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin lelujen turvallisuutta koskevan jäsen Thyssenin mietinnön puolesta, sillä katson, että hyväksytty kompromissiteksti mahdollistaa lelujen turvallisuutta koskevien vaatimusten tiukentamisen lisäämällä valmistajien ja maahantuojien vastuuta tuotteidensa markkinoinnista ja tiukentamalla jäsenvaltioiden markkinavalvontavelvoitteita.

Mielestäni on kuitenkin ikävää, että parlamentti hylkäsi tarkistuksen 142, jossa vaadittiin, että ulkopuolinen tarkastuslaitos arvioisi lelut ennen niiden markkinoille saattamista lelujen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän direktiiviehdotuksen tarkoituksena on parantaa lelujen turvallisuusvaatimuksia, jotka liittyvät erityisesti kemikaalien käyttöön ja lelujen sähköisiin ominaisuuksiin. Uudella säädöksellä yhdenmukaistetaan myös lelujen fyysiset ja mekaaniset ominaisuudet tukehtumisvaarojen pienentämiseksi. Siinä vahvistetaan myös toimenpiteet jäsenvaltioiden markkinavalvonnan vahvistamiseksi ja asetetaan valmistajille uusia velvoitteita.

Siten tekstin tarkoituksena on parantaa nykyistä direktiiviä pitäen mielessä uudet turvallisuusriskit, joita uudenlaisten, mahdollisesti uusista materiaaleista valmistettujen lelujen kehittäminen ja markkinointi voi tuoda mukanaan.

Tästä direktiiviehdotuksesta käydyssä keskustelussa ja siitä toimitetussa äänestyksessä nousi kuitenkin esiin monia kysymyksiä. Äänestyksen aikaan Euroopan komissio ei ollut vielä antanut takeitaan, mikä aiheutti pienen välikohtauksen.

Lisäksi jotkut asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että tekstissä on edelleen säännöksiä, joiden seurauksena syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymistoksisten aineiden (CMR) käyttöä ei kielletä täysin, vaikka tekstissä asetetaankin uusia rajoituksia.

Myös näkemykset metallien, erityisesti arseenin, kadmiumin, kromin, lyijyn, elohopean ja tinan, raja-arvoista olivat eriäviä. Nämä metallit hyvin myrkyllisiä, eikä niitä pitäisi siksi käyttää lelunosissa, joita lapset voivat saada käsiinsä.

Tästä syystä ryhmämme äänesti mietintöä vastaan.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin lelujen turvallisuutta koskevasta direktiivistä tyhjää vastustaakseni tätä epädemokraattista toimintatapaa, jossa Euroopan parlamentille toimitetaan kertomuksia, joista on neuvoteltu epämuodollisissa kolmikantaneuvotteluissa, ja sitä estetään näin ollen toimimasta tavalliseen tapaansa.

Lisäksi direktiiviehdotus osoittaa ennalta varautumisen periaatteen järjettömyyden. Lainsäätäjät laativat sääntöjä säännön perään ja asettavat kieltoja kiellon perään parantaakseen omaatuntoaan, samalla kun lapset pitävät näitä sääntöjä pilkkanaan leikkimällä.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Parlamentti on hyväksynyt lelujen turvallisuutta koskevan direktiivin. Se on erinomainen direktiivi, jolla parannetaan lastemme käsiin päätyvien lelujen turvallisuutta. Se on erittäin tärkeä askel aikana, jona kuulemme yhä useammin tapaturmista, joihin liittyy leluja, kuten huonosti koottujen lelujen osia nielleistä lapsista. On syytä korostaa, että suuri osa (noin 80 prosenttia) EU:n markkinoilla olevista leluista on tuotu Kiinasta.

Direktiivissä on onnistuttu sovittamaan kuluttajien etujärjestöjen ja leluteollisuuden edustajien edut yhteen. Olen iloinen siitä, että olemme päässeet sopimukseen asiasta, jota pidän itse vanhempana hyvin tärkeänä säädöksenä. Tämä direktiivi hyödyttää molempia puolia. Kuluttajat voivat olla varmoja siitä, että lelut, jotka pääsevät Euroopan markkinoille ja päätyvät heidän lastensa käsiin, täyttävät tiukat turvallisuusvaatimukset, että ne eivät sisällä myrkkyjä ja että niissä on selvät varoitukset, jotka lelujen ostajat voivat lukea.

Leluteollisuus on korostanut toistuvasti, ettemme saa vaarantaa lastemme turvallisuutta, ja kannattaa siksi muutosehdotuksia. Nämä muutokset eivät saa kuitenkaan uhata leluvalmistajien asemaa Euroopan markkinoilla. Neuvottelemassamme sopimuksessa annetaan näille yrityksille kaksi vuotta aikaa sopeutua uuteen lainsäädäntöön kemikaalien osalta.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Arvoisa puhemies, äänestin leluturvallisuutta käsittelevän direktiivin puolesta, sillä kyseessä on arvokas parannus. Yhtäältä se turvaa entistä tehokkaammin lelujen turvallisuuden ja siten lasten terveyden asettamalla uusia kieltoja allergisoiville ja CMR-aineille, raskasmetalleille ja tukehtumisvaaraa aiheuttaville osille.

Toisaalta se on myös onnistunut ja tasapainoinen kompromissi, joka ottaa huomioon tosiasian, että merkittävä osa EU:n 2 000 leluvalmistajasta ovat varovaisia ja kantavat valmistajanvastuunsa – heidän ei tulisi kärsiä joidenkin maahantuojien vastuuttomuudesta.

Erityisesti tänä vuodenaikana leludirektiivi on viesti unionin halusta ja kyvystä suojella tehokkaasti kuluttajia – ja heikoimpiaan. Lienee kuitenkin syytä muistaa, ettei hyväänkään lainsäädäntöön voida tyhjentää vanhempien vastuuta. Leludirektiivi ei voi yksin taata lahjapaketille sellaista sisältöä, joka on lapselle hyväksi.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minulla oli ilo äänestää jäsen Thyssenin mietinnön puolesta, vaikka menettelytapaa koskevat kysymykset miltei estivätkin lopullisen äänestyksen.

Lelujen turvallisuus on äärimmäisen tärkeää, ja EU:n pitäisi toimia ja se toimiikin suunnannäyttäjänä turvallisuusasioissa.

Syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymistoksisten kemikaalien totaalikielto on hyvin tärkeä. Vaikka tekstissä säädetäänkin tapauskohtaisista poikkeuksista, niitä pitäisi soveltaa vain eurooppalaisen tiedekomitean tiukkojen neuvojen mukaisesti.

Samoin allergiaa aiheuttavat hajusteet on asianmukaista kieltää, ja leluista poistetaankin nyt 55 tällaista ainetta.

Tekstissä asetetaan myös hyvin tiukat säännöt raskasmetalleista ja vahvistetaan niiden enimmäismäärät.

Vanhemmat, jotka ostavat leluja tänä jouluna, olettavat niiden olevan turvallisia. Tämä lelujen turvallisuutta koskeva tarkistettu direktiivi parantaa tilannetta merkittävästi – kunpa se olisikin voimassa jo tänä jouluna.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Ajankohtaiset, tarkat tiedot ovat parasta todistusaineistoa. Romanian lehdistö julkaisi juuri tänään Romanian kuluttajansuojaviraston tekemän tarkastuksen tulokset. Viimeaikaisessa tarkastuksessa havaittiin, ettei 90 prosenttia tarkastetuista leluista vastannut vaatimuksia.

Osassa leluista ei ollut minkäänlaisia käyttöohjeita, eikä niissä ilmoitettu, minkä ikäisille niitä suositellaan. Tarkastajat löysivät myös leluaseita ja -miekkoja, joita he pitivät vaarallisina. Joissakin leluissa oli helposti irtoavia pieniä osia.

Tarkastuksen tulosten mukaan suurin osa vaarallisista leluista tulee edelleen Kiinasta. Siitä huolimatta juuri sieltä tuodaan eniten leluja Euroopan unioniin. Meidän on ryhdyttävä asiassa radikaaleihin toimenpiteisiin turvataksemme lastemme hyvinvoinnin.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Vaikka tämä uusi säädös lelujen turvallisuudesta on askel oikeaan suuntaan, siinä tuhlataan muutama hyvä tilaisuus. Siksi en äänestänyt tämän mietinnön puolesta.

Vaikka tekstissä vähennetään muun muassa joidenkin allergiaa aiheuttavien hajusteiden sekä tiettyjen syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien tai lisääntymistoksisten kemikaalien käyttöä, niitä ei kielletä kokonaan, vaan niiden käytöstä luovutaan vähitellen. Myöskään melua tuottaville leluille ei aseteta sitovia vaatimuksia.

Myönteistä on se, että lain silmissä lelujen maahantuojat rinnastetaan niiden valmistajiin. Ikävämpää on puolestaan se, että direktiivissä säädetään välinpitämättömällä tavalla lelujen turvallisuusvaatimusten valvonnasta, sillä valmistajat ovat itse vastuussa tuotteidensa turvallisuudesta.

Direktiivissä säädetään, että jäsenvaltioiden on toteutettava satunnaisia testejä, mutta pelkään tämän säännöksen olevan liian epämääräinen.

Turvallisuutta valvotaan satunnaisella tavalla, eikä tähän saakka käytössä ole ollut varsinaista eurooppalaista laatumerkkiä, jonka ansiosta vanhemmat voisivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja välttää siten leluja, jotka voivat olla haitallisia heidän lastensa terveydelle. Riippumattomien elinten suorittama pakollinen sertifiointi voisi ratkaista tämän ongelman. Sekä Yhdysvallat että Kiina suhtautuvat tuoteturvallisuuteen äärimmäisen vakavasti ja hyväksyivät hiljattain lainsäädäntöä, jossa tällaisista tarkastuksista tehdään pakollisia. Miksi EU on tässä asiassa jäljessä?

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Leluturvallisuusvaatimuksia olisi pitänyt päivittää jo kauan sitten. Olen iloinen tämänpäiväisestä äänestystuloksesta. Lasten turvallisuuden on oltava meille ensisijainen huolenaiheemme, ja toivon leluteollisuuden ottavan tästä vaarin.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Thyssenin mietintöön liittyvä kompromissi ei ollut mielestäni riittävän tiukka turvallisuussääntöjen ja leluissa käytettävien kemikaalien suhteen. Parlamentti ei myöskään hyväksynyt tarkistusta, jossa vaadittiin, että riippumattomat elimet valvoisivat lelujen sääntöjenmukaisuutta, vaikka on selvää, että lasten turvallisuus pitäisi asettaa yhden tai kahden suuren teollisuusyhtiön etujen edelle. Yleisesti ottaen olen kannattanut aina tuotevalvonnan tiukentamista – varsinkin, kun kyse on ollut lapsille suunnitelluista tuotteista. Olen pettynyt lopullisen tekstin sisältöön – se ei vastaa alkuperäisiä tavoitteitamme, vaikka siinä onkin muutama hyvä kohta – ja äänestin siksi mietinnöstä tyhjää.

– Mietintö: Thomas Mann (A6-0424/2008)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisella siirtojärjestelmällä (ECVET) pyritään edistämään opiskelijoiden liikkumista rajojen yli ja parantamaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua elinikäiseen oppimiseen. Toimintajärjestelmänä ECVET helpottaa opintosuoritusten siirtämistä, tunnustamista ja keräämistä. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) tarjoaa jo keinon vertailla erilaisia eurooppalaisia tutkintoja. ECVET tarjoaa käyttöön uuden keinon vertailla ja siirtää opintosuorituksia käyttämällä yhteistä metodologista kehystä, joka helpottaa opintosuoritusten siirtämistä järjestelmästä toiseen. Emme saa aliarvioida sitä, miten tärkeää Euroopan on investoida tietopohjaisen talouden tulevaisuuteen, ja tämä opintosuoritusten tunnustamista koskevat rajat ylittävä menetelmä tarjoaa meille siihen välineen. Kannatan täysin ehdotusta tällaisen opintosuoritusjärjestelmän perustamisesta.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Ammatillisesta koulutuksesta on tullut viime vuosina erityisen tärkeä alue.

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaisen siirtojärjestelmän käyttöönotto auttaa kehittämään ja laajentamaan eurooppalaista yhteistyötä koulutusalalla.

Se auttaa myös lisäämään opintosuoritusten liikkuvuutta ja siirrettävyyttä kansallisella tasolla eri taloudenalojen välillä sekä työmarkkinoilla.

Ammatillinen koulutus on keskeinen osa EU:n pyrkimyksiä tarttua yhteiskuntien ikääntymisen aiheuttamiin sosiaalisiin haasteisiin, tarkistaa asemiaan maailmantaloudessa ja ratkaista talouskriisi.

Siksi mielestäni on tärkeää, että jäsenvaltiot validoivat epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen, varsinkin kun ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden määrä vähenee merkittävästi vuosina 2009–2015. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin huomattavasti lisää ammattikoulutuksen saaneita työntekijöitä, jotka voivat täyttää työmarkkinoilla olevat avoimet paikat. Siispä katson, että EU:n toimielinten on erittäin tärkeää tukea aktiivisesti jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten yritysten välisiä kumppanuuksia tällä alalla kustannusten jakamista koskevaa järjestelmää noudattaen.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Ammatillisen koulutuksen parantaminen on keskeinen keino saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteet, jotka koskevat muun muassa talouskasvua, kilpailukykyä, työllisyyttä ja sosiaalista koheesiota.

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalaista siirtojärjestelmää (ECVET) koskeva ehdotus on yksi EU:n monista aloitteista koulutuksen alalla. Opintosuoritukset vaihtelevat suuresti kansallisten koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmien erojen vuoksi. ECVET muodostaa metodologisen kehyksen, joka kattaa hankitut tiedot, taidot ja pätevyyden ja jossa puututaan siihen kysymykseen, miten opintosuoritukset siirretään ja miten niitä kerätään, ja jossa liitetään ne tutkintoihin. Järjestelmä helpottaa työntekijöiden liikkumista rajojen yli ja lisää avoimuutta ulkomailla hankitun ammattipätevyyden suhteen.

ECVET voi olla arvokas keino mukauttaa ammatillista koulutusta vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksia – edellyttäen kuitenkin, että siinä otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset erityisolosuhteet. Sen on myös vastattava käyttäjiensä eli työntekijöiden ja yritysten, myös pk-yritysten ja Euroopan pienimpien työpaikkojen, tarpeita. Järjestelmä helpottaa liikkumista rajojen yli ja helpottaa elinikäistä oppimista ammatillisen koulutuksen osalta. Koulutuksessa olevien henkilöiden pitäisi saada valita oma urapolkunsa.

Uskon, että ECVET:n käyttöönotosta on paljon apua eurooppalaisten työmarkkinoiden luomisessa, kunhan siihen liittyvää hallinnollista taakkaa kevennetään.

– Mietintö: Christian Ehler (A6-0494/2008)

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan esittelijän lähestymistapaa, joka heijastaa monien EU:n kansalaisten nykyisiä huolenaiheita.

Tässä asiassa toteutetut EU:n yhteensovitetut toimet ovat osoitus siitä, että EU voi parantaa ihmisten elämää myös keskellä nykyisen taloustilanteen kaltaisia kriisejä.

Esittelijä on ymmärtänyt käytännön toimenpiteet, ja tämä on auttanut tekemään tästä ehdotuksesta toimivan.

– Mietintö: Ieke van den Burg (A6-0462/2008)

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä siinä yksinkertaistetaan pk-yritysten tilinpäätösprosessia ja vähennetään näin niiden hallinnollista taakkaa.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Toimenpiteet, joihin komissio on ryhtynyt yksinkertaistaakseen ja yhdenmukaistaakseen EU:n yhtiölainsäädäntöä ja joilla pyritään suoraan vähentämään hallinnollista taakkaa 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä, ovat välttämättömiä eurooppalaisten yritysten tehokkuuden lisäämiseksi ja yhteisön liiketoimintaympäristön muuttamiseksi houkuttelevammaksi, sillä niillä luodaan arviolta 150 miljardin euron säästöt.

Esittelijä on antanut oman panoksensa neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeusdirektiivin säännösten tarkistamista koskevaan aloitteeseen ja tukee sitä. Aloitteen tarkoituksena on luopua tilinpäätöstietojen julkistamista ja konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskevista velvoitteista paitsi pienyritysten kohdalla myös keskisuurten yritysten ja sellaisten emoyhtiöiden kohdalla, joilla on merkitykseltään vähäisiä tytäryhtiöitä. Aloitteella turvataan tulevaisuudessa sellaisen oikeuskehyksen vakaus ja varmuus, joka sopii segmentille, jolla on EU:ssa merkittävä työpaikkojen luomisen kannalta.

Mielestäni on myös hyvä, että esittelijä korostaa avoimuuden tarvetta ja sitä, että kaikille sidosryhmille on annettava tarkkoja tietoja erityisesti ottamalla laajalti käyttöön tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tilinpäätösraportointijärjestelmiä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Jäsen van den Burgin mietintö keskisuuria yrityksiä koskevien tiettyjen julkistamisvaatimusten sekä konsolidoitujen tilinpäätösten laatimista koskevan velvoitteen muuttamisesta on hyvä oikeudellinen asiakirja.

Oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnöllä pyritään yksinkertaistamaan lyhyellä aikavälillä pienten eurooppalaisten yritysten toimintasääntöjä. Sillä pyritään ennen kaikkea vapauttamaan yritykset siitä taakasta, että niiden on julkistettava tietoja perustamismenoista, joita kohdellaan varallisuutena (yrityksen perustamisesta aiheutuvat kustannukset), sekä velvoitteesta laatia konsolidoituja tilinpäätöksiä tilanteissa, joissa emoyhtiön tytäryhtiöt ovat merkitykseltään vähäisiä.

Mielestäni se, että yhtiöoikeuslainsäädäntöä yhtenäistettäessä pienyritysten lisäksi myös keskisuurten yritysten annetaan hyötyä poikkeuksista, ei uhkaa avoimuutta. Itse asiassa katson asian olevan juuri päinvastoin, sillä voisimme tällä teolla keventää merkittävästi niiden hallinnollista ja taloudellista taakkaa.

– Mietintö: Javier Moreno Sánchez (A6-0437/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström and Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän neljä ruotsalaisjäsentä päätimme viime kädessä äänestää jäsen Moreno Sánchezin mietinnön puolesta. Jaamme osaksi kansan huolen siitä, mihin suuntaan Frontex on kehittymässä. Mielestämme Frotenxia ei pitäisi militarisoida, ja olemme siksi äänestäneet tarkistuksen 2 puolesta. Frontexin tuloksena ei saa myöskään olla se, että EU suojautuu ulkomaailmalta rakentamalla yhä korkeampia muureja, vaan meille on tärkeää, että EU toteuttaa avaramielistä pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Sellainen Frontexista käytävä keskustelu, jota tämä asia on edistänyt Euroopan parlamentissa, on kuitenkin mielestämme tervetullutta. On hyvä, että Euroopan parlamentti on pyytänyt lisäämään ihmiskaupan torjumisen Frontexin tehtäviin sekä tarkistamaan, että yhteisön oikeus on sopusoinnussa alalla sovellettavan kansainvälisen oikeuden kanssa, jotta EU voi toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti toimia hädänalaisten ihmisten auttamiseksi.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Rajaturvallisuusvirasto Frontex, joka vastaa EU:n ulkorajojen yhteisestä rajavalvonnasta ja erityisesti laittoman maahanmuuton torjunnasta, on olemassa vain siksi, että rajatarkastukset on poistettu sisärajoilta ja että Brysselin Eurooppa ja jäsenvaltioiden hallitukset haluavat toteuttaa aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Ei ole sanottua, että tällainen yhteisön virasto tuottaa todellista lisäarvoa perinteiseen hallitustenväliseen yhteistyöhön verrattuna, jos tarkastelemme toista alaa ja ajattelemme Europolin ja Interpolin välisiä tehokkuus- ja hyötyeroja.

Lisäksi viraston tehtävät näyttävät olevan kasvamaan päin, muuttumassa yhä monimutkaisemmiksi ja itse asiassa mahdottomiksi, ellei ongelman perimmäisiin syihin puututa: yhtäältä ihmiset, jotka yrittävät tulla maahan laittomasti, näkevät Euroopan edelleen sosiaalisena ja taloudellisena eldoradona, vaikka matka on vaarallinen ja he kohtaavat paikan päällä ongelmia, ja toisaalta yhteistyöpolitiikkaa, niin riittämätöntä kuin se onkin, uhkaa EU:n itse järjestämä korkeasti koulutettujen ammattilaisten maahanmuutto. Siksi on äärimmäisen tärkeää panna piste maahanmuuton imupumppuvaikutukselle ja käynnissä olevalle politiikalle.

Haluan lopuksi korostaa, että on olemassa paikallisia järjestöjä, jotka torjuvat laitonta maahanmuuttoa ja joista esimerkkinä mainittakoon Emile Bomban ALCEC Kamerunissa. Nämä järjestöt ansaitsisivat apua ja tukea.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentti ei olisi voinut viettää kansainvälistä siirtolaisten päivää yhtään huonommalla tavalla kuin hyväksymällä mietinnön, jossa kannatetaan Frontexin vahvistamista ja jossa pidetään myönteisenä sitä, että "neuvosto on hyväksynyt Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen".

Frontexin tavoin epäinhimillinen "palauttamisdirektiivi" on yksi EU:n kriminalisoivan, turvallisuuslähtöisen, riistävän ja elitistisen maahanmuuttopolitiikan keskeisistä pilareista.

Parlamentin hyväksyttyä tämän direktiivin liikenne-, televiestintä- ja energia-asioista vastaava neuvosto hyväksyi sen 9. joulukuuta salamyhkäisesti ja ilman suurempaa meteliä siksi, että Portugalin hallitus äänesti sen puolesta.

Portugalin sosialistipuolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet voivat hyvin yrittää peitellä puolueensa ja hallituksensa toimintaa. Totuus on se, että Portugalin hallitus äänesti tämän häpeällisen direktiivin puolesta EU:n neuvostossa.

Tätä direktiiviä on hyvin tärkeää torjua nyt, kun se siirretään osaksi Portugalin lainsäädäntöä. Tarkoitan tällä sitä, että meidän on tuotava esiin se, että direktiivi on epäinhimillinen ja rikkoo ihmisoikeuksia, ja saatava liikkeelle kaikki ne, jotka puolustavat maahanmuuttajien ihmisarvoa.

Portugalin kommunistipuolue taistelee jatkossakin etulinjassa vastustaakseen tämän halpamaisen direktiivin sisältöä ja saadakseen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskevan YK:n kansainvälisen yleissopimuksen ratifioitua.

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Mietinnön johdanto-osan B kappaleessa lukee, että "laiton maahanmuutto on Euroopan yhteinen haaste". Tämä on aivan totta, sillä joka kuukausi Italian, Kreikan ja Espanjan rannikoille rantautuu tuhansittain laittomia maahanmuuttajia, jotka tavoittelevat eurooppalaista eldoradoa.

Tähän haasteeseen – joka johtuu lähinnä Schengenin sopimuksista, joilla lakkautettiin rajavalvonta jäsenvaltioiden sisärajoilla – EU on vastannut perustamalla rajaturvallisuusvirasto Frontexin.

Vaikka Frontex oli vielä vähän aikaa sitten pelkkä kulissi, jolla ei ollut resursseja, henkilöstöä eikä valtaa, sillä näyttää nyt olevan valtaa tukea yhteisiä palautusoperaatioita ja osallistua jossakin, vaikka vain vähäisessä määrin laittoman maahanmuuton päivittäiseen torjumiseen.

Meidän pitäisi kuitenkin muistaa, että on hyödytöntä tukkia pari aukkoa, joista laittomat maahanmuuttajat pääsevät kulkemaan, elleivät kaikki EU:n jäsenvaltiot ryhdy yhdessä vastustamaan Schengenin sopimuksia ja käynnistä uudelleen todellista valvontaa kaikilla rajoillaan, sekä maa- että merirajoillaan.

– Mietintö: Gianluca Susta (A6-0447/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Markkinoillemme tulvii yhä enemmän väärennettyjä tuotteita. Ne ovat vakava ongelma eurooppalaisille yrityksille, jotka toimivat laillisesti, noudattavat turvallisuusvaatimuksia eivätkä voi kilpailla halvempien väärennösten kanssa. Vielä pahempaa on se, että väärennetyt elintarvikkeet, autonosat, kosmetiikkatuotteet, lelut ja etenkin lääkkeet uhkaavat myös todella kuluttajien terveyttä ja henkeä.

Nykyinen lainsäädäntö sisältää porsaanreikiä, jotka mahdollistavat väärennösten helpon pääsyn markkinoillemme. Esimerkiksi Puolan lainsäädännössä ei määritellä lääkeväärennöksen erityispiirteitä. Väärennetyn lääkkeen käyttäminen ei ole todellakaan sama asia kuin väärennetyn parfyymin käyttäminen. Jos ihmiset eivät ole tietoisia ongelmasta ja käyttävät lääkeväärennöksiä, seuraukset voivat olla traagiset.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin jäsen Sustan mietinnön puolesta. Väärentäminen voi tuhota työpaikkoja, olla vahingollista terveydelle ja olla toimia kansainvälisten rikollisjoukkojen ja terroristien rahoituslähteenä. Siksi on hyvin tärkeää, että parlamentti, neuvosto ja komissio ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin.

Monikansallisten yhtiöiden pyrkimys maksimoida tuottonsa luo kuitenkin ilmapiirin, joka kannustaa väärentämään ja jossa yleisö hyväksyy tämän. Annan teille yhden esimerkin. DVD-levyjen aluekoodaaminen aiheuttaa eri alueiden välillä valtavia hintaeroja, joita kuluttajat voivat hyödyntää vain muuttamalla DVD-soittimiaan laittomasti tai ostamalla piraatti-DVD-levyjä laittomasti, sillä tämän tuotteen maailmanlaajuiset yhteismarkkinat on estetty teknologisella juonittelulla. Kuvitelkaapa tilanne, jossa kaikki muut yhtiöt ryhtyisivät maksimoimaan tuottojaan samalla tavalla.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Väärentäminen ei ole ainoastaan tekijänoikeuksien kunnioittamiseen liittyvä ongelma. Kuten esittelijä korostaa, tämä ilmiö tukahduttaa kaiken innovatiivisuuden, vie Euroopasta tuhansia ammattitaitoa vaativia ja vähän koulutetuille sopivia työpaikkoja ja luo perustan järjestäytyneen rikollisuuden hallitsemalle pimeälle taloudelle. Nämä laittomuudet voivat myös vaarantaa kuluttajien turvallisuuden ja terveyden ja aiheuttaa vakavaa ympäristövahinkoa.

Tuontituotteiden laatua ja vaarallisuutta koskeva ongelma on laajempi, ja näiden tuotteiden väärentäminen vain lisää riskejä johtamalla kuluttajia harhaan. Näiden tuotteiden alkuperämaat on määritetty selvästi, ja suurin osa tuotteista tulee Kiinasta. Toisinaan EU jopa hyväksyy ajatuksen markkinoidensa avaamisesta tuotteille, jotka eivät vastaa sen omille tuottajille asetettuja vaatimuksia. Tämä koskee esimerkiksi kloorattua kanaa, jota on halvempaa tuottaa kuin eläinlääkärin tarkistamien kanojen lihaa.

Esittelijän esittämistä lukuisista toimenpiteistä (kahdenväliset tai monenväliset sopimukset, yhteistyö alkuperämaiden kanssa, asiaankuuluvien eurooppalaisten yksikköjen välinen yhteistyö jne.) puuttuu selvästi kaksi: kauppapakotteiden käyttäminen nämä käytännöt hyväksyviä maita vastaan sekä yleisen kansallisen ja eurooppalaisen etuusjärjestelmän käyttöönotto.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan kannattaa vapaita sisämarkkinoita ja rakentavia ehdotuksia, joilla pyritään torjumaan markkinoita vääristäviä ilmiöitä, myös tavaramerkkiväärennöksiä.

Sekä valiokunnan mietinnössä että vaihtoehtoisessa päätöslauselmaehdotuksessa kannatetaan kuitenkin EU:n lainsäädäntöä, joka menee pidemmälle kuin mikä olisi perusteltua tavaramerkkiväärennösten aiheuttamiin ongelmiin puuttumiseksi.

Junilistan vastustaa erityisesti ehdotuksia oikeus- ja poliisiviranomaisten toiminnan koordinoinnista sekä yksittäisten jäsenvaltioiden rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisesta.

Näistä syistä katsomme, että meidän on äänestettävä koko mietintöä vastaan.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Teollis- ja tekijänoikeuksien kasvava merkitys kertoo kiistattomasta paradigmasta, nykyaikaisen talouden arvoista, ja nämä oikeudet suojelevat tietoa, johon tämä talous perustuu. Yritykset ovat toimialaan katsomatta varsin riippuvaisia erityisen taitotietonsa käyttöä koskevien yksinoikeuksiensa säilyttämisestä. Väärentäminen tuomitaan usein siksi, että vahinko, jota se aiheuttaa laillisille yrityksille, vaikuttaa selvästi työllisyyteen, tutkimukseen ja kehitykseen. Näistä vaikutuksista ollaan kotimaassani erityisen huolestuneita.

Ongelmat, joita väärentämiseen nykyään liittyy, eivät kuitenkaan koske vain pelkkää taloudellista vahinkoa. Väärentämisen aiheuttama vahinko on saavuttanut uuden ulottuvuuden: siinä, missä aiemmin väärennettiin vaatteita, kuluttajille myydään nyt lääke- ja elintarvikeväärennöksiä, jotka voivat olla haitallisia. Väärennöstä tahattomasti käyttävä kuluttaja ei ymmärrä tuotteeseen liittyviä riskejä.

Siksi meidän on torjuttava väärentämistä. Meidän on tiukennettava rangaistuksia, lisättävä toimivaltaisten viranomaisten välistä koordinointia ja yhteistyötä sekä yhtenäistettävä kumppaneinamme toimivilla lainkäyttöalueilla sovellettavia oikeudellisia periaatteita.

Meidän on luotava tehokkaita mekanismeja mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi, ja tarvitsemme nyt myös jonkinlaisen "väärennösten torjumista koskevan kauppasopimuksen". Tästä monenvälisestä kansainvälisestä sopimuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja, ja se on oikeudellinen innovaatio, jota tarvitaan tehokkaiden seuranta- ja rangaistustoimenpiteiden kehittämiseksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin hyväksymässä päätöslauselmassa otetaan esiin huolenaiheita, joista olemme samaa mieltä, ja esitetään ehdotuksia, joita kannatamme, vaikka olemmekin joistakin kohdista eri mieltä.

On selvää, että väärennösten torjunnan on oltava tärkeä tavoite. Vaikka mietinnössä todetaankin, että "teollis- ja tekijänoikeuksia, maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset mukaan luettuina, ei aina valvota tehokkaasti Euroopan unionin kauppakumppanien toimesta", pitäisi kuitenkin korostaa, ettei EU näytä itsekään esimerkkiä. Neuvosto estää parhaillaan "made in" -asetusehdotuksen käsittelyn jatkamisen eikä ole hyväksynyt mitään muuta toimenpidettä, jolla pyrittäisiin soveltamaan kolmansista maista tuleviin tuontituotteisiin sitovia sääntöjä tuotteiden alkuperää koskevista merkinnöistä.

Pyrimme omalta osaltamme edistämään jatkossakin sellaisten yhteisön toimenpiteiden hyväksymistä, joilla kutakin maata kannustetaan hyväksymään ja toteuttamaan tavaramerkkiväärennösten ja salakuljetuksen torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä erityisiä tullitarkastuksia väärällä alkuperämerkinnällä varustettujen tai tavaramerkkisuojasta annettuja sääntöjä rikkovien tuotteiden tunnistamiseksi.

Jokaisen maan pitäisi toteuttaa toimenpiteitä suojautuakseen aggressiiviselta vienniltä tarkastamalla ja valvomalla tuontituotteita järjestelmällisesti ja soveltamalla tarvittaessa suojalausekkeita.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä se auttaa merkittävästi torjumaan väärennöksiä, joiden osuus maailmankaupasta on noin 7–10 prosenttia ja joiden kaupan arvo on 500 miljardia euroa. Tämän mietinnön tavoitteena on esittää EU:lle konkreettinen ja johdonmukainen ehdotus väärentämisen torjumiseksi, mitä kannatan. Mietinnössä kunnioitetaan perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa, luodaan kehys yleisille toimille väärentämisen torjumiseksi ja suojellaan näin tuhansien ammattitaitoisten työntekijöiden työpaikkoja.

– Mietintö: Manuel Medina Ortega (A6-0451/2008)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Jäsen Ortegan mietinnössä ehdotetaan tapaa käsitellä virallisiksi asiakirjoiksi kutsuttuja oikeudellisia asiakirjoja. Viralliset asiakirjat keskittyvät lähinnä niihin jäsenvaltioihin, joiden oikeusjärjestelmä edustaa siviilioikeuden perinnettä eli joissa oikeus perustuu ensisijaisesti lainsäädäntöön, kun taas tapaoikeusjärjestelmät (esimerkiksi Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta) nojaavat tapasääntöihin ja etuoikeuksiin. Siviilioikeuden perinnettä edustavassa oikeusjärjestelmässä virallinen asiakirja on toimivaltaisen julkisen virkamiehen tai toimivaltaisen viranomaisen laatima asiakirja, jossa vahvistetaan paitsi toimen toteuttaminen myös sen sisältö. Tämä sisältö vaihtelee taloudellisista transaktioista julkisiin rekistereihin ja virallisiin asiakirjoihin.

Parlamentin päätöslauselmaluonnoksella pyritään lisäämään lainsäädäntötoimia jäsenvaltioissa, joissa käytetään tällaisia asiakirjoja, tarkastelemalla niiden vastavuoroista tunnustamista ja soveltamista tietyillä aloilla. Ehdotus tuo jo entuudestaan olemassa olevalle lainsäädännölle lisää painoarvoa ja voi hyödyttää tätä oikeusperinnettä edustavia maita.

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Tähän mietintöön, joka koskee virallisten asiakirjojen rajat ylittävää käyttöä ja tunnustamista, liittyy monenlaista sekaannuksen vaaraa.

Ennen kaikkea on tarkennettava, että tapaoikeusjärjestelmissä ei tunneta virallisen asiakirja käsitettä. Englannissa ja Walesissa solicitor-asianajajat hoitavat notaarien tehtäviä. Siellä on myös ammattikunta nimeltä "scrivener notaries", jonka edustajat eivät voi tuottaa virallisia asiakirjoja vaan ainoastaan todistaa allekirjoituksia.

Pyrkiessään yhtenäistämään oikeusalan ammatteja komissio kiinnittää hyvin vähän huomiota jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien luonne-eroihin.

Valitettavasti tämä poliittinen tahto ei onnistu lisäämään oikeusturvaa.

EU:n on suojeltava kansojensa identiteettiä ja jäsenvaltioidensa arvoja ja perinteitä. Sen suurin virhe olisi kehittyä tavalla, joka olisi haitaksi sen kansoille.

– Mietintö: Diana Wallis (A6-0467/2008)

  David Casa (PPE-DE), kirjallinen. − (MT) Tämä on äärimmäisen tärkeä mietintö, jota pitäisi pitää monien tulevien päätösten perustana. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oikeusalalla helpottaa sekä hallinnon että oikeuslaitoksen työtä huomattavasti. Euroopan yhdentyessä ja yhtenäistyessä yhä voimakkaammin sekä taloudellisesti että sosiaalisesti tarvitsemme myös tarvittavat välineet ollaksemme ajan tasalla. Sähköisen oikeudenkäytön käsite auttaa meitä juuri tässä.

Emme saa kuitenkaan unohtaa, että myös ennen käytetyillä perinteisillä järjestelmillä oli hyvät puolensa, ja katson siksi, että jos löydämme sopivan tasapainon voimme tehdä yhteistyötä yhtenäisemmällä tavalla, mikä hyödyttää kaikkia. Tämä koskee erityisesti oikeuslaitosta, sillä sähköisen oikeudenkäyttöjärjestelmän ansiosta se voi keskittyä työhönsä ilman, että sen tarvitsee huolehtia ylimääräisestä hallinnollisesta taakasta.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Euroopan oikeuden alue on kehitetty Eurooppaan kansalaisten vapaan liikkuvuuden rinnalle (sekä tunnustamalla vastavuoroisesti tuomioistuinten tuomiot että luomalla toimivaltaisten viranomaisten välille oikeudellisen yhteistyön kulttuurin).

Rajat ylittävien riita-asioiden on arvioitu koskettavan EU:ssa noin kymmentä miljoonaa ihmistä, ja niihin liittyy lukuisia haasteita, jotka koskevat esimerkiksi kieltä, välimatkaa, vieraita oikeusjärjestelmiä jne.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö oikeushallinnossa voi tuoda mukanaan monia uusia ratkaisuja, parantaa oikeuslaitoksen toimintaa (parantamalla niiden käytettävyyttä ja lisäämällä niiden tehokkuutta), auttaa järkeistämään menettelyjä ja pienentää kustannuksia.

Sähköistä oikeudenkäyttöä koskevan strategiaehdotuksen perustavanlaatuisena tavoitteena on tehostaa oikeudenkäyttöä Euroopassa kansalaisten hyödyksi. Sähköisen oikeudenkäytön mahdollinen soveltamisala voisi olla kuitenkin paljon laajempi, ja siksi sen toiminnan rajat on määriteltävä selvästi, jottei EU:n toimien tehokkuutta ja uskottavuutta kyseenalaisteta.

Kaikki muutokset on toteutettava vähitellen ja sitä mukaa kuin Euroopan oikeuden alue ja teknologia kehittyvät.

Kannatan komissiolle esitettyä kehotusta laatia toimintasuunnitelma sähköisestä oikeudenkäytöstä Euroopan unionissa ja luoda EU:n sähköisen oikeudenkäytön portaali.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vuonna 2007 oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi sähköistä oikeudenkäyttöä koskevia päätelmiä tieto- ja viestintäteknologian rajat ylittävästä käytöstä oikeuden alalla ja sopi, että toimenpiteitä keskitetyn järjestelmän luomiseksi Euroopan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueelle jatkettaisiin. Koska lähes kaikilla alkaa olla mahdollisuus käyttää Internetiä ja tietopohjaisen yhteiskuntamme vaikutukset ovat käymässä yhä selvemmiksi, oikeusalan teknologiapohjaisen apuvälineen käyttöönotosta on selvästi hyötyä kaikille. On kuitenkin tärkeää tunnustaa, ettei EU:ssa ole saavutettu kaikkialla yhtenäistä teknologista kehitystasoa ja että tämä osallistumista koskeva ns. opt-in-tekijä säilyy, kunnes kehitys on tasaisempaa ja edistynyt tekninen kapasiteetti on saavutettu.

Jäsen Wallisin ehdotuksessa käsitellään sähköisen oikeudenkäytön keskitetyn järjestelmän perustamista ja esitetään yksityiskohtaisesti toimia EU:n sähköisen oikeudenkäytön portaalin luomiseksi. Tällainen portaali käsittäisi niin siviili-, rikos- kuin kauppaoikeudellisetkin asiat, ja se sisältäisi esimerkiksi rikosrekisterit, maarekisteriasiakirjat ja maksukyvyttömyysrekisterit ja olisi siten jäsenvaltioiden käytettävissä.

– Mietintö: Nirj Deva (A6-0445/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Jäsen Devan mietinnössä käsitellään kehitysnäkymiä, jotka koskevat rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä konfliktin jälkeisissä tilanteissa, ja kiinnitetään huomiota kansainvälisen yhteisön vastuuseen konfliktiin joutuneista valtioista tai paikallisista ryhmistä. Äänestin mietinnön puolesta. Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistiryhmä onnistui parantamaan ehdotusta huomattavasti tarkistuksillaan, jotka koskivat tarvetta lisätä rauhanrakennustoiminnan, humanitaarisen avun ja konflikteista toipuvien maiden kehittämisen välistä koordinointia. Haluan kiinnittää huomiota konfliktialueilla elävien lasten, erityisesti molemmat tai toisen vanhempansa menettäneiden lasten tilanteeseen. Lisäksi konfliktien aikaan joukot hyökkäävät varsin usein sairaaloihin ja kouluihin. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että lapset selviytyvät konfliktien jälkeisistä traumoista, tekemällä yhteistyötä Unicefin kanssa, joka toimii jo monilla riskialueilla eri puolilla maailmaa taatakseen näille lapsille tyydyttävän koulutuksen ja paremman tulevaisuuden.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan katsoo, ettei EU:n tehtävänä ole rakentaa rauhaa ja kehittää valtiorakenteita kehitysmaissa. Vastuu näistä haasteista kuuluu YK:lle.

Suhtaudumme äärimmäisen kriittisesti mietinnön kaikkiin kohtiin, joissa puolletaan EU:n sotilaskapasiteetin kehittämisen jatkamista, ja äänestimme siksi mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Koska tämän mietinnön (tarkoituksellisesti) sekavaa sisältöä on mahdotonta kommentoida, keskitymme siihen, minkä katsomme olevan sen päätavoite, eli siihen, että mietinnössä pyritään vähättelemään EU:n suurvaltojen sekaantumista kolmansien maiden asioihin "suojeluvelvollisuuden" käsitteen varjolla.

Vaikka mietinnössä korostetaan valtioiden suvereniteettia, siinä kuitenkin todetaan, että "jos hallitukset eivät pysty tai ole halukkaita antamaan tällaista suojelua, laajempi kansainvälinen yhteisö on kollektiivisesti vastuussa tarvittaviin toimiin ryhtymisestä". Tämän jälkeen mietinnössä todetaan, että "tällaisiin toimiin olisi sisällyttävä sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että vastatoimia ja että sotilaallisen pakkovoiman käytön olisi ehdottomasti oltava viimesijainen keino". Näillä ilmaisuilla pyritään selvästikin salaamaan päämäärä.

Päämäärä käy kuitenkin täysin selväksi, kun mietinnössä todetaan, että "sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaate väistyy kansainvälisen suojeluvelvollisuuden tieltä" ja että "rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä on kaksi vaihetta: vakautusvaihe, jossa pääpaino on turvallisuudella, yleisellä järjestyksellä ja peruspalvelujen tuottamisella, ja valtiorakenteiden kehittämisen toinen vaihe, jossa keskitytään hallintoon ja siihen liittyviin instituutioihin".

Tällä mietinnöllä pohjustetaan siis sekaantumista ja kolonialismia.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Äänestin Nirj Devan rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä konfliktien jälkeisissä tilanteissa käsittelevän mietinnön puolesta, koska se nosti kattavasti esiin onnistuneen jälleenrakentamisen kannalta oleellisia asioita. Aihe on tärkeä, sillä puolet konflikteista selvinneistä maista joutuu viiden vuoden sisällä takaisin konfliktitilanteeseen. Epävakaassa tilanteessa olevan maan lisäksi kansainvälinen yhteisö on tärkeä toimija valtiorakenteiden kehittämisessä. Erityisen tärkeänä pidän tarvetta konsultoida ja tukea paikallisia naisjärjestöjä ja kansainvälisiä rauhanverkostoja entistä vahvemmin, sekä painottaa seksuaaliväkivallan uhrien oikeutta ja mahdollisuutta oikeudenkäyntiin. Lisäksi on hyvä muistaa, että pelkkä sodan poissaolo ei merkitse rauhaa. Olennaista onnistuneessa jälleenrakentamispolitiikassa on epävakauden perimmäisiin syihin puuttuminen sellaisilla sosioekonomisilla, poliittisilla ja sivistyksellisillä toimenpiteillä, joilla voidaan edesauttaa taloudellista kehitystä sekä luoda institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Devan mietinnössä käsiteltiin kehitysnäkymiä, jotka koskevat rauhanrakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä konfliktin jälkeisissä tilanteissa. Äänestin sen puolesta. Hän on määritellyt erinomaisella tavalla ihanteellisen tavan palata konfliktin jälkeisestä tilanteesta normaaliin yhteiskunta- ja talouselämään.

Mielestäni tämä pitäisi ottaa huomioon päätöslauselmassa lukuisista väkivaltaisista sisäisistä konflikteista, erityisesti mitä tulee EU:n ja kansainvälisen yhteisön rooliin. Olen samaa mieltä jäsen Devan kanssa siitä, että resepti konfliktien ratkaisemiseksi on helppo laatia mutta vaikea toteuttaa käytännössä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että ainakin Euroopan unionin pitäisi keskittyä toimissaan tukemaan kunnolla vaikeuksissa olevia maita ja pidättäytyä tekopyhistä tai teennäisistä kannanotoista.

10. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

11. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.05 ja sitä jatkettiin klo 15.05.)

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

12. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

13. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista(keskustelu)

13.1. Zimbabwe

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Zimbabwea koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Marios Matsakis, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Zimbabwen poliittinen, taloudellinen ja humanitaarinen tilanne pahenee jatkuvasti, ja vaarana on, että maassa puhkeaa koleraepidemia tai muu mahdollinen epidemia, joka pahentaisi zimbabwelaisten jo entuudestaan surkeita oloja.

Nyt on täysin selvää, että presidentti Mugabe ei juurikaan välitä maanmiestensä hyvinvoinnista. Hänelle on paljon tärkeämpää elää itse ylellistä ja yltäkylläistä elämää. Presidentti Mugabe on osoittanut täysin kiistattomasti olevansa täysin epäsopiva hallitsemaan maataan nykymaailmassa. Hän puolustaa poliittista asemaansa väittämällä torjuvansa brittien kauan sitten päättyneen siirtomaa-ajan haamuja.

Me eurooppalaiset emme saa millään tavalla presidentti Mugabea kuuntelemaan järjen ääntä. Hänet voidaan pakottaa luopumaan vallasta vain, jos Afrikan unionin kannassa tapahtuu dramaattinen muutos. On häpeällistä, ettei kyseinen organisaatio ole vielä puuttunut asiaan paljon määrätietoisemmalla ja tiukemmalla tavalla. Katson, että meidän on kohdistettava toimemme Afrikan unioniin ja sen jäsenvaltioiden hallituksiin. Meidän on tehtävä niille täysin selväksi, että katsomme niiden olevan täysin vastuussa Zimbabwen surkeasta tilanteesta ja että odotamme niiltä – jopa näinkin myöhäisessä vaiheessa – asianmukaisia äärimmäisiä toimia, jotta presidentti Mugaben hallitus saadaan luopumaan vallasta ja vetäytymään tai kohtaamaan vakavat seuraukset, mukaan luettuna oikeudenkäynti ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista.

  Catherine Stihler, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, jos parlamentin jäsenet miettisivät hetken pahinta painajaistaan, he eivät pääsisi edes lähelle sitä, mitä Zimbabwen kansalle tapahtuu. Zimbabwe oli ennen vauras maa, mutta sen presidentti on kääntänyt kaiken päälaelleen. Maa on romahtamassa: hallinto ei toimi, kansalaisilla ei ole työtä, ruokaa eikä terveydenhuoltoa, ja maassa vallitsee hyperinflaatio. Lisäksi jätevesihuoltopalvelun katkeaminen uhkaa nyt aiheuttaa koleraepidemian.

Maan presidentti Robert Mugabe sanoi viikko sitten, että kolera oli saatu kuriin. Hän syytti länsivaltoja siitä, että ne pyrkivät käyttämään epidemiaa tekosyynä Zimbabwen miehittämiseksi ja hänen kaatamisekseen. Etelä-Afrikka on kuitenkin julistanut suurimman osan pohjoista Zimbabwen-rajaansa katastrofialueeksi, sillä tauti leviää pakolaisten mukana rajan yli, ja Oxfam on varoittanut, että Zimbabwen tilanne voi pahentua vielä huomattavasti.

Tämänpäiväisten lukujen mukaan koleraan on kuollut 1 111 henkeä ja tauti on leviämässä. Koleratartuntoja on 20 581. Kolera on erittäin tarttuva tauti. Sen aiheuttaa bakteeri, joka saa aikaan suolistotulehduksen. Sen oireita ovat ripuli ja kuivuminen. Vakavimmassa muodossaan äkillisesti alkava vesiripuli voi aiheuttaa pahaa kuivumista ja munuaisvian ja johtaa siten kuolemaan. Se voi tappaa terveen aikuisen tunneissa.

Haluan antaa teille esimerkin taudin vaikutuksesta väestöön kertomalla teille Cynthia Hunden pojasta, jonka nimi oli Munashe. Munashe kuoli koleraan vähän ennen yksivuotissyntymäpäiväänsä. Cynthia yritti tarjota pojalleen paremman tulevaisuuden lähtemällä Etelä-Afrikkaan työhön, sillä Zimbabwessa ei ole töitä. Siksi hän jätti Munashen äitinsä huolehdittavaksi. Kun hän palasi äitinsä luo, hän löysi Munashen tekemästä kuolemaa isoäitinsä sylissä. Kun BBC haastatteli häntä, hän sanoi: "Minusta tuntuu niin pahalta… Tätä on vaikeaa kuvailla. Vanhemmilla on unelmia lastensa suhteen. Kotiin palatessani odotin, että löytäisin hänet juoksentelemasta ympäri taloa, mutta niin ei käynyt."

Hyvät parlamentin jäsenet, pyydän teitä antamaan tukenne tälle päätöslauselmalle, jossa arvostellaan Zimbabwen tilannetta, ja auttamaan Munashen kaltaisia syyttömiä uhreja.

  Erik Meijer, laatija. − (NL) Arvoisa puhemies, kun kävimme Zimbabwesta edellisen kerran kiireellistä keskustelua 7. heinäkuuta 2005 ja 24. huhtikuuta 2008, toin esiin, miksi presidentti Mugabe on onnistunut pysymään vallassa näin pitkään.

Kansa muistaa maansa väkivaltaisen menneisyyden. Hän on säilynyt monien silmissä vapaustaistelun sankarina. Tämän ajattelutavan mukaan kaikkea, mitä hän tekee, on pidettävä lähtökohtaisesti hyvänä. Jokainen häntä vastustava ajaa, kuten ennenkin, joko muiden maiden etua tai kotimaassa vain etuoikeutetun valkoisen vähemmistön etua. Jos presidentti Mugabe menettäisi valtansa, maasta tulisi jälleen siirtomaa ja valtaosaa kansasta syrjittäisiin. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Muutama vuosi sitten, jolloin Mugabe ei ollut onnistunut muuttamaan maatalousmaan omistamista koskevia sääntöjä eikä ollut tehnyt mitään pienentääkseen köyhien ja rikkaiden välistä kuilua, hänen äkillisen radikalisminsa tarkoituksena oli lähinnä saada uusia kannattajia nuorten keskuudesta eikä etäännyttää enempää hänen vanhoja tukijoitaan.

Tällä toimintatavallaan hän saattoi saada aiempaa fanaattisempia ja kiihkeämpiä liittolaisia muttei varmastikaan maanmiestensä enemmistön tukea. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat arvioineet vuosikausien ajan Zimbabwen tilannetta väärin, ja näin ne ovat herättäneet itse epäilyksiä omien motiiviensa suhteen. Presidentti Mugabe on onnistunut pysymään vallassa juuri tällaisen vihamielisyyden ansiosta.

Vastarinta kasvaa nyt, kun kaikki ymmärtävät, miten tehotonta ja katastrofaalista Mugaben politiikka on. Ilman tappamista ja pelottelua hän ei olisi voittanut presidentinvaaleja ja oppositio olisi päässyt pienen marginaalin enemmistöllä hallitukseen.

Olemme päässeet nyt astetta pidemmälle kuin aiemmissa kiireisissä keskusteluissamme. Juomaveden saanti on katkennut, ja kolera vaatii uhreja. Tämä ei anna syytä riemuita vastustajan häviämisestä vaan auttaa zimbabwelaisia. He ansaitsevat paremman hallituksen, mutta kukaan ei voi vaihtaa hallitusta ulkopuolelta käsin. Voimme ainoastaan estää presidentti Mugabea saamasta ulkopuolista tukea.

  Mikel Irujo Amezaga, laatija. – (ES) Kuten mietinnössä todetaan, vuoden 2007 arvioiden mukaan Zimbabwen väestö on 12 miljoonaa, ja yli puolet tästä määrästä näkee nälkää. Elinajanodote on 36 vuotta. Vain 40 prosenttia maan opettajista tekee työtä, ja vain kolmasosa oppilaista käy koulussa. Tämä osoittaa, että presidentti Mugabe turmelee paitsi Zimbabwen nykyhetken myös sen tulevaisuuden.

Myös sorto ja ihmisoikeuksien polkeminen ovat osa päivittäistä elämää. Zimbabwessa ihmisoikeuksien puolustajia on pidätetty mielivaltaisesti, vangittu ja kidutettu. Hallitus on rajoittanut lainsäädännöllään voimakkaasti sananvapautta, yhdistymisvapautta, liikkumisvapautta ja kokoontumisvapautta.

Haluan mainita muutaman esimerkin, sillä hallitus on hyväksynyt yhä enemmän sortavia lakeja, joita on käytetty ihmisoikeusaktivisteja vastaan. Niitä ovat laki tiedonsaannista ja yksityisyydensuojasta, jolla hallitus on hiljentänyt tehokkaasti toimittajia, laki yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, jolla on rajoitettu vakavasti kokoontumisvapautta ja jonka varjolla satoja ihmisoikeusaktivisteja, myös riippumattomien tahojen työntekijöitä, on pidätetty mielivaltaisesti, sekä laki yksityisistä vapaaehtoisjärjestöistä, jonka hallitus otti uudelleen käyttöön vuonna 2002 ja jota väitetään käytetyn kansalaisjärjestöjen pelotteluun ja ahdisteluun.

Arvoisa puhemies, äidinkielelläni – baskin kielellä, joka ei ole parlamentin virallinen kieli – "mubage" tarkoittaa "ilman rajoja", ja tämä nimi kuvaa mielestäni tätä henkilöä hyvin.

Tämän Afrikan maan diktaattori ei ole vain yksi niistä monista diktaattoreista, joita tämä maa on valitettavasti päällään kantanut, vaan uskallan väittää, että hän kuuluu kymmenen pahimman joukkoon. Katson, että meidän on tehtävä EU:ssa kaikkemme saadaksemme Mugaben pois vallasta ja varmistaaksemme, että hän viettää loppuelämänsä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Toivotamme siis Zimbabwelle onnellista uutta vuotta 2009 ilman Mugabea.

  Andrzej Tomasz Zapałowski, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelimme kaksi kuukautta sitten Ukrainaa 1930-luvulla koetelleesta suuresta nälänhädästä. Tällöin kysyttiin toistuvasti, miten tällainen tragedia saattoi tapahtua ja miksi maailma pysyi vaiti. Nyt Zimbabwen tapahtumia käsitellessämme mieleeni nousee vastaavanlainen kysymys. Miten tänä päivänä ja tänä aikana on mahdollista, että johtaja voi tuhota oman maansa? Miksi maailma tekee niin vähän puuttuakseen tähän ongelmaan?

Zimbabwen johtoa ei vaihdeta pelkillä päätöslauselmilla. Meidän pitäisikin miettiä, olemmeko valmiita seuraamaan vierestä, kun zimbabwelaiset ajautuvat kohti tuhoa, aivan kuten YK:n joukot seurasivat ihmisten teurastusta Ruandassa. Saattaisimme ehkä reagoida Zimbabwen tilanteeseen määrätietoisemmalla tavalla, jos tällä maalla olisi paljon raaka-aineita. Tämänpäiväinen päätöslauselma on erinomainen asiakirja, muttei kuitenkaan sen enempää. Jos haluamme pelastaa ihmisiä, meidän on toteutettava dynaamisempia toimia. Siksi meidän on ehdottomasti tuettava Zimbabwen naapureita, jotta Zimbabwen rajoilla voidaan antaa asianmukaista apua.

  Charles Tannock, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Zimbabwea on käsitelty viime vuosina näissä keskusteluissa niin usein, että meille voisi antaa anteeksi sen, että meiltä loppuvat tuomitsevat sanat. Meidän on kuitenkin avattava suumme, sillä tämä häikäilemätön despootti, Robert Mugabe, on riistänyt Zimbabwen pitkään kärsineeltä kansalta mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin.

Hän on menettänyt kaikki oikeutensa vaatia demokraattista legitimiteettiä, koska hän on polkenut ihmisoikeuksia, poliittisia vapauksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Se, että Perence Shiri, yksi Mugaben kätyreistä, ammuttiin hiljattain, viittaa Zimbabwessa pinnan alla kuplivaan vihaan. Shiri on vastuussa 20 000 ihmisen kuolemasta. Juuri Shiri murhasi kommunistisen Pohjois-Korean avustuksella viattomia siviilejä järjestelmällisesti Matabelelandissa 1980-luvun alussa. Niin kuin tämä ei olisi vielä tarpeeksi kamalaa, Mugaben välinpitämättömyys on nyt aiheuttanut koleraepidemian, vaikka viime päiviin asti kolera oli onnistuttu kitkemään lähes kokonaan kaikkialta Zimbabwesta.

Mugabe on vastannut kansainväliseen huoleen toteamalla pöyristyttävällä tavalla, että epidemia vastaa kotimaani Britannian, entisen siirtomaavallan, toteuttamaa kansanmurhaa. Ehkäpä juuri tämä perusteeton syytös uuskolonialismista yhdistettynä aikaisempaan kolonialismin jälkeiseen syyllisyydentuntoomme estää meitä eurooppalaisia ryhtymästä määrätietoisempiin toimiin.

Kun käännämme katseemme Afrikkaan löytääksemme ratkaisun sieltä, näemme vain valtavasti välinpitämättömyyttä ja tehottomuutta. Se, että Kenian pääministeri ja Botswanan presidentti ovat tuominneet äänekkäästi Mugaben, eroaa voimakkaasti useimpien muiden Afrikan maiden ja johtajien välinpitämättömyydestä. Viittaan erityisesti Etelä-Afrikkaan, vaikka meidän täytyykin nyt toivoa, että presidentti Zuma alkaa suhtautua asiaan tiukemmin.

Jos Afrikan unioni tavoittelee vähänkin sellaista arvovaltaa, jota Euroopan unionilla on, sen on torjuttava Mugaben hirmuvaltaa ja harkittava mahdollisuutta ryhtyä toimiin, joilla Mugabe pakotetaan eroamaan tehtävästään. Yksi konkreettinen toimenpide, jota meidän pitäisi tukea, on Mugaben syytteeseenpano kansainvälisessä rikostuomioistuimessa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nojalla, sillä tämä on osoittautunut hyödylliseksi keinoksi presidentti al-Bashirin kohdalla Darfurin tapauksessa. Toivon, että seuraavan kerran, kun puhun Zimbabwesta, saan puhua myönteiseen sävyyn Mugaben hallinnon päättymisestä ja hänen erostaan.

  Ioannis Kasoulides, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Zimbabwesta on tulossa kurja valtio. Puolet sen kansasta elää ulkomaisen avun turvin tai nälänhädässä. Puhdasta vettä ei ole juurikaan saatavilla, eikä viemäröintijärjestelmä toimi, ja tämän tuloksena Zimbabwessa ja sitä ympäröivillä alueilla leviää tuhoisa koleraepidemia.

Tämä kaikki johtuu siitä, että presidentti Mugabe ja hänen hännystelijänsä haluavat rankaista omaa kansaansa siitä, että tämä äänesti heitä vastaan. Etelä-Afrikan sovittelu ei onnistunut, ja Afrikan maat ovat toistaiseksi tuottaneet pettymyksen määrätietoisen toiminnan suhteen. Kyseessä on vakava humanitaarinen katastrofi, joten aivan aluksi presidentti Mugabe pitäisi asettaa kansainvälisessä rikostuomioistuimessa syytteeseen ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista ja hänestä pitäisi antaa kansainvälinen pidätysmääräys.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Zimbabwe on kärsinyt jo jonkin aikaa hyvin vakavasta humanitaarisesta kriisistä. Lähes puolet väestöstä näkee nälkää, juoksevaa vettä ei ole saatavilla käytännössä lainkaan, ja hygieniaolot ovat hirvittävät. Keskimääräinen elinajanodote on pudonnut Zimbabwessa viimeisten kymmenen vuoden aikana kummankin sukupuolen 60 vuodesta miesten 37 vuoteen ja naisten 34 vuoteen. Leviävä koleraepidemia on vaatinut jo 800 uhria, ja 16 000 henkeä on saanut tartunnan. Lääkärit ilman rajoja -järjestön mukaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa saada pian koleratartunnan.

Maan talous on surkeassa kunnossa. Inflaatio on ollut pitkään maailman korkein. Yli 80 prosenttia kansasta elää alle dollarilla päivässä. Zimbabwen viranomaiset eivät näytä huomaavan tilanteen vakavuutta eivätkä ole ryhtyneet toimiin. Presidentti Mugabe ei ole lunastanut lupaustaan luoda kansallisen yhtenäisyyden hallitus, ja poliittisia vastustajia vainotaan edelleen.

Zimbabwen kriittinen tilanne edellyttää Euroopan unionilta määrätietoisia toimia. Sekä neuvoston että komission pitäisi vahvistaa olevansa sitoutuneita asiaan jatkamalla humanitaarisen avun antamista kärsivälle kansalle. Meidän on painostettava Zimbabwen hallitusta luopumaan avustusjärjestöille asetetuista rajoituksista ja lopettamaan ihmisoikeusaktivistien pidättäminen. Lisäksi meidän pitäisi tukea Elders-ryhmän toimintaa, niin että sen jäsenet pääsisivät Zimbabween.

Demokraattisen muutoksen aikaan saaminen Zimbabwessa edellyttää sitoutumista muilta Afrikan mailta, alueellisilta toimielimiltä ja kansainvälisiltä elimiltä. Parlamenttivaalien rehellisyyden turvaaminen ja uuden hallituksen muodostamisen valvonta voisivat tarjota tilaisuuden vakauttaa tilanne. Samaan aikaan kansainvälisen yhteisön pitäisi valmistautua antamaan taloudellista tukea oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvien valtiollisten rakenteiden jälleenrakentamiseen.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Zimbabwea käsittelevässä päätöslauselmassa esitetyt tiedot ovat järkyttäviä: 5,1 miljoonaa henkeä eli puolet väestöstä näkee nälkää, yli 300 000:tta uhkaa koleraepidemia, 1,7 miljoonalla on hiv-tartunta, ja keskimääräinen elinajanodote on 37 vuotta. Tässä kaikessa on aivan liikaa hoidettavaa, jotta yksikään hallitus voisi suoriutua siitä itse.

Siksi meidän pitäisi antaa täysi tukemme kaikille aloitteille Zimbabwen tilanteen parantamiseksi. Päätöslauselman laatijat kiinnittävät oikeutetusti huomiomme siihen, että humanitaarisen avun antamista on helpotettava ja apua on laajennettava ja että neuvoston, komission ja EU:n jäsenvaltioiden on ryhdyttävä muihin toimiin, myös diplomaattitoimiin, ja annettava Zimbabwelle taloudellista ja käytännön apua. Apua on annettava paitsi nyt myös pitkällä aikavälillä, ja avunannon täytyy perustua erityiseen ohjelmaan. Käytin sanaa "oikeutetusti" siksi, että päätöslauselmilla ei ruokita kansaa. Meidän on annettava käytännön apua, jota Zimbabwen kansa odottaa.

  Michael Gahler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ainoa hyvä uutinen tuhotusta Zimbabwesta on se, että nämä kuukaudet ovat luultavasti Mugaben hallinnon viimeiset.

Hyvä uutinen Afrikasta on se, että yhä useammat maat vastustavat Zimbabwen tilannetta. Voin kertoa AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ensimmäisenä varapuhemiehenä, että afrikkalaiset kollegamme yhtyivät ensimmäistä kertaa Zimbabwen tilannetta koskeviin kriittisiin arvioihimme kolme viikkoa sitten Port Moresbyssa pidetyssä istunnossamme. Myös Etelä-Afrikassa hallitusta painostetaan lopettamaan viimein Zimbabwen hallituksen suojelu. Tilannetta pahentaa se, että pakolaiset tuovat taudin nyt myös Etelä-Afrikkaan. On toivottava, että tilanne paranee MM-kisoihin mennessä, sillä kisat voivat selittää, miksi Etelä-Afrikassa tapahtuu muutoksia: siellä pelätään, että vierailijat jättävät tulematta. Tämän pitäisi itsessään olla syy lakata suojelemasta Mugaben hallitusta.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelimme Zimbabwen tilanteesta 24. huhtikuuta 2008. Käsittelimme tuolloin vaalituloksia koskevaa ongelmaa ja erityisesti sitä, että tuloksista huolimatta presidentti Mugabe piti edelleen vallan kahvasta kiinni. Käsittelemme tänään noiden tapahtumien dramaattisia seurauksia. Yli 12 500 ihmistä sairastaa koleraa saamatta valtiolta apua, ja 565 sairastunutta on jo kuollut. Tämä epidemia on myös leviämässä rajan yli Etelä-Afrikan tasavaltaan.

Mainitsemani luvut ovat peräisin joulukuun alussa julkaistuista YK:n raporteista, ja ne ovat pienempiä kuin humanitaaristen järjestöjen nyt julkaisemat luvut, joiden mukaan koleraan on kuollut jo yli tuhat ja tautiin sairastuneita on yli 20 000. Miljoonat ihmiset näkevät nälkää tai eivät saa vettä. Afrikan unioni ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimenpiteisiin Zimbabwen tilanteen parantamiseksi. Presidentti Mugabe on nyt saatava kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen, ja koleraepidemian kuriin saamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ruoka- ja lääkeapu saavuttavat Zimbabwen kansan, on ryhdyttävä kiireesti toimenpiteisiin.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, olemme seuranneet Zimbabwen hitaasti pahenevaa piinaa monen vuoden ajan. Poliittisen väkivallan ja pahenevan köyhyyden lisäksi näemme nyt kriisin kiihtyvän, kun nälänhätä ja sairaudet koettelevat vääjäämättä viittä miljoonaa kansalaista. Meidän on oltava kansan tukena, toimitettava sille ruokaa ja lääkkeitä ja tuettava sitä sen vapaudenkaipuussa.

Kansan auttaminen edellyttää sitä, että meidän on eristettävä maan johtaja, presidentti Mugabe, afrikkalaisista tukijoistaan kannustamalla kaikkia afrikkalaisjohtajia tuomitsemaan hänet. Afrikan ulkopuolella meidän on pyrittävä panemaan piste tavanomaisten epäiltyjen, Kiinan ja Venäjän, tarjoamalle kansainväliselle tuelle haastamalla ne lopettamaan Mugaben auttamisen ja kaupankäynnin hänen kanssaan. Meidän on kuitenkin tutkiskeltava myös omaa omaatuntoamme, koska siitä, kun me, Euroopan unioni, kutsuimme Mugaben Lissabonissa järjestettyyn, EU:n isännöimään EU:n ja Afrikan unionin väliseen huippukokoukseen, ei ole kulunut kovinkaan paljoa aikaa.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen kaikille Euroopan parlamentin jäsenille, jotka ovat esittäneet vetoomuksen Zimbabwen puolesta, sillä Zimbabwe on ennennäkemättömän kriisiin kourissa ja tilanne vain pahenee – eikä yksikään ala säästy siltä.

Politiikan saralla mielivaltaisista pidätyksistä ja ihmisoikeusaktivistien katoamisista kertovat raportit osoittavat väkivallan lisääntyvän. Poliittisten väkivaltaisuuksien paheneminen voi tuomita kriisinratkaisuyritykset epäonnistumaan ja johtaa siihen, että osapuolet omaksuvat kantoja, joita ei kyetä sovittamaan yhteen.

Humanitaarinen tilanne pahenee. Osoituksena tästä on koleraepidemia, joka leviää ja uhkaa Zimbabwen naapurimaita.

Taloudellinen tilanne on katastrofaalinen. Perushyödykkeiden hinnat nousevat nousemistaan. Keskimääräisen ruokakauppalasku kasvoi viime viikolla 1 293 prosenttia.

Sosiaalisesta näkökulmasta tilanne muuttuu päivä päivältä räjähdysalttiimmaksi ja saattaa vaikuttaa haitallisesti koko alueen vakauteen.

Mitä voimme siis tehdä? Zimbabwen tarpeet ovat valtavat. Ne kasvavat räjähdysmäisesti, ja tämä johtuu lähinnä nykyisen hallituksen huonosta hallinnosta.

Komissio jatkaa aktiivista osallistumistaan humanitaariseen toimintaan. Zimbabween lähetetty valtuuskunta, joka on paikalla joulukuun 15. päivästä 19. päivään, arvioi parhaillaan humanitaarista tilannetta. Tämä tarjoaa meille muun muassa mahdollisuuden määritellä hyvin nopeasti mahdolliset lisätarpeet.

Poliittisesti komissio – ja sen lisäksi koko kansainvälinen yhteisö – kykenee auttamaan Zimbabwea vain, jos se voi tehdä tiivistä yhteistyötä legitiimin hallituksen kanssa, joka on riittävän joustava hyväksyäkseen tarvittavat poliittiset ja taloudelliset toimenpiteet.

Tämä edellyttää 15. syyskuuta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa ja kansallisen yhtenäisyyden hallituksen perustamista maahan. Se edellyttää myös alueen ja Afrikan unionin sidosryhmiltä aktiivisempaa osallistumista. Haluamme vilpittömästi nähdä tällaista osallistumista kaikissa suhteissamme niiden kanssa.

Lopuksi voin vakuuttaa teille, että komissio seuraa tilannetta paikan päällä hyvin tarkkaan ja tekee jatkossakin yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden ja afrikkalaisten ja kansainvälisten kumppaneidemme kanssa löytääkseen tasapuolisen ratkaisun, joka auttaisi Zimbabwen ulos nykyisestä kriisistä, jota te kaikki olette voimakkaasti arvostelleet.

Kiitos. Emme saa todellakaan unohtaa näin joulun alla kärsiviä zimbabwelaisia: he ovat epäilemättä tällä hetkellä yksi kaikkein hädänalaisimmista kansoista.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

(1) Ks. pöytäkirja.

13.2. Nicaragua

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Nicaraguaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Marios Matsakis, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, sananvapaus, oikeuslaitoksen riippumattomuus ja demokratian perusperiaatteiden suojelu näyttävät olevan uhattuina tässä Latinalaisen Amerikan maassa. Euroopan parlamentin jäseninä tehtävänämme ja velvollisuutenamme on puolustaa nicaragualaisten oikeuksia ja antaa maan hallitukselle selvä viesti, ettemme suvaitse näiden oikeuksien rikkomista vaan pidämme huolta siitä, että EU ja YK käyttävät kaikkia tarvittavia painostuskeinoja taatakseen ja varmistaakseen, että Nicaraguan kansalaisten ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

Toivon, että asianosaiset kuulevat tämän viestin, joka on kirjattu tähän päätöslauselmaesitykseen, voimakkaana ja selvänä ja että tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi ryhdytään kiireesti.

  Manuel Medina Ortega, laatija. – (ES) Meillä on Nicaraguaa koskeva päätöslauselmaesitys, jossa meidän on otettava huomioon useita tekijöitä. Ensinnäkin ainakin Managuan ja Leónin kaupunkeja koskevat petosväitteet ovat saattaneet 9. marraskuuta pidettyjen vaalien tuloksen huonoon valoon. Toisaalta maan hallitus on pyrkinyt ratkaisemaan joitakin ongelmia, jotka heikentävät ihmisoikeuksia Latinalaisessa Amerikassa. Niitä ovat köyhyys, lukutaidottomuus, lapsikuolleisuus, juomaveden saatavuus ja alkuperäismaiden omistusoikeuden puuttuminen.

Siispä asiaa tarkastellessamme meidän on erotettava nämä kaksi näkökulmaa selvästi toisistaan. Meidän on yhtäältä vahvistettava ja suojeltava ihmisoikeuksia perinteisessä mielessä, poliittisina oikeuksina, ja toisaalta kannustettava Nicaraguan hallitusta jatkamaan maan vähäosaisimpien auttamista. Meidän on tietenkin myös varmistettava, että oppositio voi hoitaa tehtävänsä, meidän on vastustettava petoksia ja tuettava tietenkin kansalaisjärjestöjen työtä. Lopputuloksen täytyy kuitenkin olla tasapainoinen.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmä on esittänyt useita suullisia tarkistuksia, joilla se on pyrkinyt muuttamaan lopullista tekstiä tasapainoisemmaksi siltä osin kuin kyse on perusoikeusloukkauksia koskevista väitteistä, siitä, pitäisikö maassa käynnistää rikostutkinta, ja siitä, miten monessa kunnassa on todella tapahtunut sääntöjenvastaisuuksia.

Lyhyesti sanottuna haluamme tuomita mahdolliset poliittisten perusoikeuksien loukkaukset menemättä kuitenkaan äärimmäisyyksiin ja asettamatta Nicaraguan hallitusta vaikeaan tilanteeseen, jotta se voi jatkaa tehtävänsä hoitamista eli tukea yhteiskuntansa vähäosaisimpia.

  Pedro Guerreiro, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti yrittää jälleen sekaantua sietämättömällä ja halpamaisella tavalla toisen maan, tällä kertaa Nicaraguan, asioihin, niin kuin se on tehnyt muidenkin maiden kanssa, jotka ovat ryhtyneet toimiin vahvistaakseen ja puolustaakseen kansallista itsemääräämisoikeuttaan ja itsenäisyyttään – eli oikeuttaan päättää nykyhetkestään ja tulevaisuudestaan – ja jotka ovat laatineet suunnitelman emansipaatiosta, sosiaalisesta kehityksestä ja yhteisvastuusta maailman kansojen kanssa.

Tämän keskustelun ja päätöslauselmaesityksen tarkoituksena on ainoastaan tukea häpeämättömällä tavalla niitä, jotka kannattavat ja rohkaisevat yrityksiä sekaantua Nicaraguan kaltaisen demokraattisen ja suvereenin valtion asioihin ja horjuttaa sitä. Sen sijaan, että Euroopan parlamentti vääristelee tilannetta ja tosiasioita ja yrittää opettaa Nicaragualle demokratiaa, sen pitäisi tuomita EU:n epädemokraattinen pyrkimys runnoa läpi EU:n sopimusehdotus, joka on jo hylätty, ja sivuuttaa näin ranskalaisten, hollantilaisten ja irlantilaisten suvereenisti tekemät demokraattiset päätökset.

Sen sijaan, että Euroopan parlamentti sekaantuu asiaan, josta vain nicaragualaiset voivat päättää, sen olisi pitänyt hylätä epäinhimillinen palautusdirektiivi, joka rikkoo maahanmuuttajien ihmisoikeuksia – näistä maahanmuuttajistahan monet tulevat Latinalaisesta Amerikasta – ja sen pitäisi tuomita EU:n osallisuus CIA:n laittomiin vankilentoihin.

Sen sijaan, että Euroopan parlamentti matkii Yhdysvaltojen tapaa sekaantua, sen pitäisi tuomita EU:n sietämätön tapa kiristää Nicaraguaa ja vaatia EU:ta pitämään tälle maalle antamansa lupaukset.

Tämän aloitteen tekijöitä harmittaa erityisesti se, että Nicaragua on päättänyt parantaa kansalaistensa elinoloja – ravitsemusta, tervettä ja koulutusta – auttamalla vähäosaisimpia. Aito tunnustus, jota Latinalaisen Amerikan kansat ovat antaneet Nicaragualle, ja yhteisvastuu, jota ne ovat osoittaneet sitä kohtaan, ovat parasta kritiikkiä Euroopan parlamentin sekaantumispyrkimyksiä kohtaan. Totean siis jälleen kerran: lakatkaa teeskentelemästä, että teillä on maailmalle opetettavaa.

  Leopold Józef Rutowicz, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Nicaragua on varsin pieni, köyhä ja velkaantunut maa, jonka BKT henkeä kohden laskettuna on erittäin pieni.

Tällä maalla on ollut huonoa onnea. Erilaisia poliittisia suuntauksia edustavat ryhmät ovat hallinneet sitä, amerikkalaisjoukot ovat miehittäneet sitä, eikä se ole osannut valita Kuuban, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen väliltä. Lisäksi maata ovat koetelleet kuivuudet ja hurrikaanit – joista yksi vaati 6 000 kuolonuhria vuonna 1999 ja oli luultavasti maailman pahamaineisin ja voimakkain hurrikaani. Poliittiset muutokset ja valtataistelut ovat vaikeuttaneet Nicaraguan kehitystä, niin kuin monissa Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maissa on käynyt. Tilanne on johtanut ihmisoikeuksien rikkomiseen ja kansainvälisten yleissopimusten vastaisen lainsäädännön laatimiseen.

Tarjotessaan apua Nicaraguan kansalle Euroopan unioni katsoo, että maan on ryhdyttävä noudattamaan hallinnossaan demokratian periaatteita ja että sen lainsäädäntöä on muutettava kansainvälisiä yleissopimuksia vastaavaksi. Jos Nicaragualla olisi demokraattinen hallitus, se voisi päästä jäseneksi Etelä-Amerikan valtioiden unioniin, josta voisi tulla tulevaisuudessa EU:n liittolainen maailmanpolitiikassa. On tärkeää, että Nicaraguan poliittinen luokka toteuttaa osana demokratisointiprosessia kaikki toimenpiteet, jotka mainitaan päätöslauselmaesityksessä, jota kannatan.

  Raül Romeva i Rueda, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni ihmisoikeusaktivistien oikeuksien suojelu on asia, johon ei voi kohdistua minkäänlaisia poliittisiin mieltymyksiin perustuvia näkemyseroja. Meillä on täällä Euroopan parlamentissa aivan liian usein tapana tuomita ankarasti ne, joiden poliittiset ihanteet eivät vastaa omiamme, ja puolustaa liian pontevasti niitä, joita pidämme liittolaisinamme.

Minun on korostettava, että ihmisoikeuksien osalta asiaa on tarkasteltava yleisestä näkökulmasta.

Riski, jonka otamme nyt, käy ilmi myös tiettyjen poliittisten ryhmien esittämästä Nicaraguaa koskevasta päätöslauselmaesityksestä.

Emme saa unohtaa asian taustoja. Ne osoittavat selvästi, että kyseessä on köyhä maa, jonka köyhyyttä on torjuttava kiireesti äärimmäisillä rakenteellisilla toimilla. Minusta näyttää siltä, että Nicaraguan nykyinen hallitus tekee jo monia niistä asioista, joita ongelman torjuminen edellyttää.

On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei köyhyyden torjuminen ole sovitettavissa yhteen syystä tai toisesta virallisesta linjasta eri mieltä olevien ihmisten vainoamisen ja ahdistelun kanssa.

Todellisessa demokratiassa mielipide-erot, keskustelu ja sananvapaus ovat sallittuja.

Nicaraguassa on tapahtunut viime aikoina tiettyjä asioita, joita on tuotava esiin. Osa niistä on myönteisiä, esimerkiksi se, että heinäkuussa kumottiin rikoslainsäädännön 204 artikla, jossa homoseksuaalisuus kriminalisoitiin. Lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transseksuaalien (LGBT) oikeuksia puolustavan Euroopan parlamentin laajennetun työryhmän varapuheenjohtajana olen tästä iloinen.

Osa on kuitenkin kielteisiä ja varsin huolestuttavia – mainitsen esimerkkinä lukuisat naisten tilanteen huononemiseen liittyvät tapaukset, jotka olemme joutuneet tuomitsemaan. Nicaraguassa on vainottu erityisesti naisia, jotka ovat puolustaneet seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksiaan. He ovat muun muassa tukeneet nuorta raiskauksen uhria auttamalla häntä hankkimaan abortin ja säästämään näin henkensä.

Emme saa unohtaa tätä, ja tämä asia on otettava huomioon assosiaatiosopimuksesta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa. Kehotan kuitenkin komissiota kuulemaan parlamenttia, ennen kuin se tekee asiasta minkäänlaisia päätöksiä.

  Fernando Fernández Martín, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneiden hyökkäysten sekä tiettyjen perusvapauksien ja demokratian loukkausten aiheuttamasta tilanteesta Nicaraguassa.

Minun ei tarvinne muistuttaa teitä Zoilaméricasta, Ernesto Cardenalista, Carlos Mejía Godoysta, Jarquínista, Sergio Ramírezista eikä monista muista nicaragualaisista, jotka katsovat nyt, että heidän toiveensa paremmasta Nicaraguasta on petetty.

Presidentti Ortega pyysi marraskuussa 2006 nicaragualaisilta niin sanotusti uutta mahdollisuutta, ja he antoivat sen hänelle demokraattisesti. Tiedämme nyt, miksi hän halusi sen. Tämän jälkeen mielivaltaisuus, nepotismi ja korruptio ovat saaneet jalansijaa hallituksen elimissä, mikä kärjistyi vaalivilppiin 9. marraskuuta pidetyissä vaaleissa. Tätä ennen oli tehty muutamia hyvin vakavia päätöksiä, muun muassa kumottu joidenkin oppositiopuolueiden oikeusasema, sekä uhkailtu ja peloteltu kansalaisyhteiskunnan edustajia, toimittajia ja tiedotusvälineitä.

Presidentti Ortega vertasi Euroopan unionin hallituksia saastaan laskeutuviksi kärpäsiksi ja totesi Nicaraguan saaman ulkomaanavun olevan pelkkiä murusia. Hän ymmärsi nopeasti, ettei Venezuelan öljyä ollut tarpeeksi, jotta hän tulisi toimeen ilman kehitysapua.

Valmistautuessamme siirtymään ratkaisevaan vaiheeseen neuvotteluissamme EU:n ja Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosopimuksesta Nicaraguan hallituksen on ymmärrettävä, että olemme aina sen liittolainen ja ystävä, mutta ihmisoikeuksien, sananvapauden ja demokratian kunnioittaminen on lyhyesti sanottuna meille ehto, josta emme luovu, sillä katsomme sen hyödyttävän ennen kaikkea Nicaraguan kansaa.

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, Nicaraguassa järjestettiin tämän vuoden marraskuun 9. päivänä kunnallisvaalit. Kuten aiemminkin, vaaliprosessin demokraattinen legitimiteetti on kyseenalaistettu. On esitetty petossyytteitä ja järjestetty mielenosoituksia, joissa eri poliittisten puolueiden kannattajat ovat ottaneet yhteen. Monia on loukkaantunut, ja maan poliittinen kriisi syvenee.

Kaksi poliittista puoletta eivät voineet asettaa ehdokkaita kunnallisvaaleissa. Emme voi hyväksyä tätä, sillä se rajoittaa kaikkien kansalaisten perustavanlaatuista oikeutta osallistua politiikkaan.

Lisäksi ihmisoikeusjärjestöjen edustajat ovat antaneet meille suoria lausuntoja, joissa on todettu kansalaisyhteiskunnan pitävän oikeuslaitosta kyseenalaisena ja joissa on kerrottu hallinnollisista sortomekanismeista, joiden seurauksena 17 yhteiskunnallista liikettä on haastettu oikeuteen, sekä riippumattomien toimittajien ja jopa Euroopan komission valtuuskunnan vainoamisesta.

Kaikista näistä syistä meidän on korotettava ääntämme, kehotettava ensinnäkin poliittisia puolueita tuomitsemaan niiden kannattajien väkivaltaisuudet ja vaadittava toiseksi hallitusta sallimaan demokraattinen osallistuminen, kunnioittamaan sananvapautta, lopettamaan marssien kieltäminen ja sallimaan se, että kaikki kansalaisjärjestöt voivat saada kansainvälistä kehitysapua eivätkä pelkästään hallitusta kannattaville järjestöille myönnettävää Venezuelan tukea.

Lisäksi terapeuttisen abortin kriminalisointi pitäisi kumota tapauksissa, joissa äidin henki on vaarassa.

Kehotamme lopuksi komissiota muistuttamaan Nicaragualle Keski-Amerikan ja EU:n välisestä assosiaatiosopimuksesta käytävissä neuvotteluissa, että sen on kunnioitettava oikeusvaltion periaatteita, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Tämä ei saa kuitenkaan estää Eurooppaa jatkamasta tuen antamista Nicaraguan kehittämiseksi ja sen kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi, koska haluamme heille parhaan mahdollisen tulevaisuuden.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, Nicaraguan poliittinen tilanne huononi 9. marraskuuta pidettyjen kunnallisvaalien alla. Kansainvälisen yhteisön ja erityisesti EU:n ja komission valtuuskuntien lukuisat toimet ja vetoomukset rauhan puolesta on sivuutettu.

Vaalien jälkeen tulosten laskentaan ja julkistamiseen liittyneet olosuhteet aiheuttivat kriisin suurimman oppositiopuolueen kanssa. Konstitutionalistinen liberaalipuolue vastusti tulosta ja katsoi vaalien olevan valtava petos. Niin kansalaisjärjestöt, kirkko, työnantajajärjestöt kuin kansainvälinen yhteisökin ovat vaatineet laskemaan äänet uudelleen tai järjestämään uudet vaalit. Lisäksi poliittisten toimielinten, erityisesti parlamentin, toiminta on pysähtynyt, koska pääosapuolet eivät ole päässeet sopimukseen.

Nicaraguan-valtuuskuntamme puheenjohtajien raporteissa ja komission vaaliasiantuntijoiden raportissa on kerrottu vaalisääntöjen ja kansainvälisten yleissopimusten rikkomisesta. Komissio lähetti 10. joulukuuta jäsenvaltioiden tuella ja muita kumppaneita kuultuaan Nicaraguan viranomaisille kirjeen, jossa se tarjosi tukeaan, jotta maan poliittiset voimat löytäisivät yhdessä ratkaisun, jotta kriisi saataisiin päättymään ja jotta kansalaisten luottamus demokraattisiin instituutioihin saataisiin palautettua. Kirjeessä ilmoitettiin myös, että budjettitukiohjelmista lakattaisiin suorittamasta maksuja 1. tammikuuta 2009 alkaen ja että Nicaraguan viranomaisten kanssa käynnistettäisiin kuulemismenettely, jonka aikana käsiteltäisiin nykyistä tilannetta ja menetelmiä EU:n ja Nicaraguan välisen yhteistyön suunnan tarkistamiseksi.

Haluan lisäksi tarkentaa, ettei komissio ei ole perunut vuotta 2008 koskevaa tukeaan Nicaragualle – olemme maksaneet 20 miljoonaa euroa humanitaarinen hätäapu mukaan luettuna – ja että kaikki tälle vuodelle varatut määrärahat maksetaan, kunhan kullekin hankkeelle asetetut ehdot täyttyvät.

Vuodeksi 2009 varattua 57 miljoonan euron budjettitukea ei ole peruttu, vaan sen maksaminen on keskeytetty. Yhteistyössä keskitytään ohjelmiin ja toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että tuki saavuttaa tuensaajat eli Nicaraguan kansalaiset suoraan menemättä hallituksen kautta.

Lisään, että ulkoasiainministeri Samuel Santos ilmaisi komission jäsen Ferrero-Waldnerille 12. joulukuuta lähettämässään kirjeessä olevansa tyytymätön tähän toimenpiteeseen. Hän vahvisti tulosten pitävän paikkansa ja ilmaisi haluavansa aloittaa yhteistyötä koskevan vuoropuhelun, jonka komissio aikoo käynnistää mahdollisimman pian.

Lopuksi vastaan yhteen puheenvuoroon toteamalla, että komissio tietenkin toivoo, että nykyinen kriisi saadaan ratkaistua mahdollisimman pian, ja että EU:n ja Keski-Amerikan välisessä assosiaatiosopimuksessa tuodaan joka tapauksessa moneen otteeseen esiin, miten tärkeinä osapuolet pitävät demokratian periaatteiden ja arvojen kunnioittamista ja hyvää hallintoa. Tästä assosiaatiosopimuksesta käytävät neuvottelut tarjoavat tilaisuuden syventää keskustelua näistä periaatteista ja niiden soveltamisesta käytännössä.

Tällaisia tietoja voin antaa teille. Tiedän, että komission jäsen Ferrero-Waldner seuraa tilannetta hyvin tarkkaan komission yksikköjen kanssa.

Haluan kiittää teitä ja kaikkia puhujia siitä, että olette ottaneet Nicaraguan tilanteen esiin.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen jälkeen.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. – (EN) Nicaragualla on monia ongelmia, jotka on ratkaistava kiireesti: poliitikkojen ja poliisin korruptoituneisuus, puutteet oikeuslaitoksen riippumattomuudessa, mahdollinen vaalivilppi, kasvava köyhyys, lukutaidottomuus ja huono terveydenhuoltojärjestelmä. Se, että Nicaragua suojelee vauvoja ennen heidän syntymäänsä – toisin kuin Eurooppa – ei kuitenkaan kuulu maan rikkomuksiin.

Meillä on Euroopassa rahaa huolehtia äideistämme ja lapsistamme, mutta annamme silti yli miljoonan lapsen kuolla ennen syntymää. Nicaragua on köyhä, ja silti se pitää lapsia tervetulleina. Nicaragualla on kaikkine ongelmineen edessään demografinen tulevaisuus, kun taas meillä Nicaraguaa arvostelevilla eurooppalaisilla on edessämme karu demografinen talvi.

Meidän on autettava Nicaraguaa kehittämään vakaa demokratia, vahva kunnon talous sekä tehokkaat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät ja autettava nicaragualaisia huolehtimaan perheistään, naisistaan ja lapsistaan sen sijaan, että autamme heitä tuhoamaan lapsia laillisella abortilla.

(1) Ks. pöytäkirja.

13.3. Venäjä: ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneet väkivallanteot ja Anna Politkovskajan murhaa koskeva oikeudenkäynti

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Venäjää koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Marios Matsakis, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on yksi EU:n suurimmista kauppakumppaneista. Se toimittaa jäsenvaltioille muun muassa suuren osan niiden tarvitsemasta energiasta. Lisäksi nyky-Venäjä ei ole samanlainen kuin mitä maa oli ennen. Olemme tästä iloisia, koska toivomme koko sydämestämme, että Venäjä olisi nykyaikainen ja demokraattinen valtio, jonka kanssa voisimme tehdä yhteistyötä edistääksemme maailmanrauhaa ja vaurautta. Valitettavasti ihmisoikeusloukkaukset ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomiset, joita tapahtuu Venäjällä edelleen, vaikkakin paljon vähäisemmässä määrin, heikentävät näitä toiveitamme ja luottamustamme. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se, että Venäjän viranomaiset ovat käsitelleet vuonna 2006 tapahtunutta Anna Politkovskajan raakaa murhaa tavalla, jota emme voi missään nimessä hyväksyä.

Kehotamme tässä päätöslauselmaesityksessä Venäjän hallitusta tekemään kaikkensa varmistaakseen, etteivät maassa yhä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset vaaranna Venäjän kulkua kohti demokraattisia uudistuksia ja sen yhteistyötä EU:n kanssa.

  Józef Pinior , laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Jelena Bonner puhui täällä eilen Saharov-palkintoseremoniassa, johon hän osallistui tyttärensä Tatjana Jankelevitchin kanssa. Hänen sanansa kaikuvat tässä salissa vielä tänäänkin. Ne olivat merkittäviä sanoja – ne välittivät nyky-Euroopalle, tämän päivän maailmalle viestin henkilöltä, joka selviytyi Venäjän totalitaarisesta järjestelmästä ja edustaa Venäjän todellista ääntä nykypäivän maailmassa.

Me Euroopan parlamentin jäsenet olemme huolissamme tämän suuren maan nykytilanteessa. Lakimiehiä ja ihmisoikeusaktivisteja vainotaan, pelotellaan ja uhkaillaan väkivallalla, ja he joutuvat elämään peläten henkensä puolesta. Kaikki tämä on olennainen osa Venäjän nykyistä poliittista järjestelmää.

Poliisi tutki 4. joulukuuta 2008 Memorialin tiloissa sijaitsevat arkistot. Memorial on arvostettu ihmisoikeusjärjestö, joka pitää aktiivisesti kirjaa totalitaristisista rikoksista. En keksi, mitä syitä Venäjän viranomaisilla on voinut olla takavarikoida Memorialille kuuluvia tarvikkeita, sen tietokoneita tai sen tietoja Gulagin aikakaudelta. En keksi yhtäkään syytä, miksi kyseiset tiedot voisivat olla uhka yleiselle järjestykselle nyky-Venäjällä.

Olemme myös huolissamme Annan Politkovskajan murhaajien oikeudenkäynnistä. Odotamme, että oikeudenkäynnissä selviää täsmälleen, kuka Politkovskajan murhasi, kuka oli asiasta vastuussa ja kenen määräyksestä murha tehtiin, ja että tuomioistuin selvittää kaikki tähän järkyttävään murhaan liittyvät olosuhteet. Siksi oikeudenkäynnin pitäisi olla avoin toimittajille, tiedotusvälineille ja kaikille muillekin, jotka haluavat seurata sitä.

Mielestäni Euroopan unionin ja Venäjän välisiin tärkeisiin sopimuksiin pitäisi sisällyttää myös ihmisoikeuslauseke. Todellinen Venäjä on sellainen, jonka Jelena Bonner kuvaili Euroopan parlamentille eilen.

  Erik Meijer, laatija. − (NL) Arvoisa puhemies, Venäjä oli vuoden 1991 jälkeen hetken maa, jossa vallitsi avoimia poliittisia mielipide-eroja, jossa käytiin avointa poliittista keskustelua, jossa toimi monipuoluejärjestelmä ja jossa esitettiin eriäviä mielipiteitä tulevaisuudesta. Valitettavasti tälle demokraattisimmalle aikakaudelle ominaisia piirteitä olivat myös hallintoviranomaisten epäpätevyys, umpimähkäiset yksityistämiset ja korruptio. Presidentti Jeltsinin kaoottinen aika 1990-luvulla loi ilmapiirin, jossa haikailtiin vahvan johtajuuden ja keskitetyn vallan järjestelmää, joka ei jättänyt juurikaan tilaa oppositiolle tai kriittiselle tutkivalle journalismille.

Vaikka nyt – toisin kuin kommunismin aikana – vaaleihin osallistuu useita puolueita, yksi puolue pitää taas valtaa, muita puolueita sabotoidaan avoimesti ja valtapuolueen johtajaa ylistetään. Suuri osa kansasta kannattaa tätä johtajaa eikä ehdi pohtimaan arvostelua ja vaihtoehtoja tai kuuntelemaan oppositiota. Tilanne pysyy tällaisena, koska kaasun ja öljyn vienti on tuonut Venäjälle nopeasti vaurautta ja menestystä. Tämä on rajoittanut huomattavasti todellisen demokratian kehittymismahdollisuuksia.

Nykyistä vallitsevaa mielipidettä vastustavat tahot viittaavat rikkaiden ja köyhien väliseen valtavaan kuiluun, huomattavaan salailuun, suvaitsemattomuuteen, autonomisten alueiden oikeuksien rajoittamiseen, etnisten vähemmistöjen kohteluun, Pohjois-Kaukasian väkivaltaiseen tilanteeseen, taloudellisesti heikossa asemassa olevien alueiden tilanteeseen, varusmiesten simputukseen, homoseksuaalien syrjintään, siihen, että jotkut murhaajat ovat jääneet vaille rangaistusta, poliisin ja oikeuslaitoksen puolueellisuuteen sekä kansalaisjärjestöjen ja tiedotusvälineiden vapauden rajoittamiseen.

Meidän on suhtauduttava arvostelijoihin myötämielisesti. Voimme auttaa heitä näyttämällä hyvää esimerkkiä ja tukemalla katoamisten, pelottelun, salailun ja tappamisen lopettamiseen tähtäävää ihmisoikeustoimintaa. Käytännössä maat, joilla on toimiva parlamentaarinen demokratia, edistävät automaattisesti juuri päinvastaista kehitystä.

Emme auta arvostelijoita, jos pystytämme ohjuskilven tai tuemme Georgian pyrkimyksiä miehittää Abhasia ja Etelä-Ossetia. Nämä tulkitaan vihamielisyyden osoituksiksi, ja ne saavat vain ihmiset kannattamaan Putinia. Emme myöskään auta heitä tuomitsemalla Venäjän ihmisoikeusloukkaukset, kun tarvitsemme kaasua ja öljyä. Päätöslauselmassa todetaan aivan oikein, että ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia on asetettava etusijalle suhteissamme Venäjään.

  Tunne Kelam, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu olisi pitänyt käydä jo kauan sitten. Toistamme taas sanoja "keskinäinen riippuvuus". Keskinäinen riippuvuus ei liity ainoastaan energiaan ja kauppaan, vaan se koskee myös arvoja, oikeutta, ihmisarvoa ja totuutta. Nämä ovat arvoja, joihin Venäjä sitoutui, kun siitä tuli Euroopan neuvoston jäsen.

Tämän keskustelun pitäisi muistuttaa meille, että olemme yhteisesti vastuussa siitä, että Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanne on taantunut hälyttävällä tavalla.

Joulukuun 3. päivänä 2008 seitsemäntoista venäläistä ihmisoikeusryhmää lähetti EU:lle yhteisen julkilausuman. Näiden ryhmien mukaan EU ei ole reagoinut riittävällä tavalla siihen, mitä tapahtuu Venäjällä ja Venäjän suhteissa sen naapurimaihin, kuten Ukrainaan ja Georgiaan. EU ei ole asettanut Moskovalle samoja vaatimuksia kuin mitä se asettaa muille kumppaneilleen. Ihmisoikeusryhmien mukaan Venäjän viranomaiset ovat voineet rikkoa julmasti ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta juuri tästä syystä.

Jelena Bonner välitti meille eilen Andrei Saharovin viestin keskeisen sisällön: tehkää, mitä teidän on tehtävä, tehkää, mitä omatuntonne kehottaa teitä tekemään. Ellemme tee niin, vaarana on, että tukahdutamme oikeuden ja ihmisoikeudet kaasulla naapurimaissamme, samalla kun yritämme käytännössä turvata oman energiansaantimme.

Voimmeko saada muutoksen aikaan? Kaikki ne, jotka ovat kokeneet Neuvostoliiton totalitarismin julmuuden ja näennäisen kaikkivoipuuden, voivat vakuuttaa teille, että voimme saada muutoksen aikaan, jos arvioimme omia arvojamme vakavasti. Venäläiset ansaitsevat samat arvot ja samanlaisen oikeusvaltion kuin mekin.

  Ewa Tomaszewska, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjällä murhat ovat edelleen keino hiljentää ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita.

Venäjän jesuiittaveljeskunnan johtaja, pappi Otto Messmer ja ecuadorilainen pappi Victor Betancourt murhattiin Moskovassa 28. lokakuuta. Elokuun 31. päivänä Magomet Jevlojev surmattiin. Myös Ahmed Kotijev, Zurab Tsešojev, Dmitrij Kraiuhin, Stanislav Dmitrijevski ja Karinna Moskalenko on yritetty murhata. Joulukuun 4. päivänä Venäjän yleinen syyttäjänvirasto järjesti Memorial-järjestön tiloissa ratsian, jossa takavarikointiin tietokanta, joka sisälsi tiedot tuhansista Stalinin hallinnon aikaisista uhreista.

Anna Politkovskajan ja Aleksander Litvinenkon murhia koskevat oikeudenkäynnit osoittavat, että Venäjän viranomaiset yrittävät estää oikeudenmukaisen lopputuloksen ja salata maailmalta, kuka tilasi murhat. Venäjällä on tavanomainen käytäntö pidättää rauhanomaisia mielenosoittajia ja simputtaa varusmiehiä.

Vastustan voimakkaasti Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia. Vaadin Venäjän viranomaisia lopettamaan ihmisoikeusaktivistien vainoamisen.

  Michael Gahler, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme tuoneet monta kertaa esiin haluavamme tehdä Venäjän kanssa yhteistyötä. Haluamme käydä sen kanssa kauppaa ja poliittista vuoropuhelua. EU ja Venäjä tarvitsevat toisiaan. Venäjällä tapahtuneet oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian loukkaukset ovat erityisen huolestuttavia, sillä Venäjän kansa on kärsinyt neuvostoajan diktatuurista jo monta kymmentä vuotta.

Kaikki demokratian indikaattorit ovat laskeneet sen jälkeen, kun Vladimir Putin astui virkaan: tämä koskee lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta, sananvapautta, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta – myös muiden kuin poliittisten puolueiden tapauksessa – oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vähemmistöjen kunnioittamista.

Se, että täällä Strasbourgissa toimiva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on langettanut Venäjälle tuomioita moneen otteeseen, on masentava osoitus maan ihmisoikeustilanteesta. Pietarissa toimivaan Memorial-nimiseen tutkimus- ja tiedotuskeskukseen 4. joulukuuta tehty ratsia osoittaa, että maan nykyinen johto yrittää selvästikin hävittää Stalinin perinnön taakan ja sivuuttaa Stalinin aikaiset kauhut. Tämä ei ole hyvä perusta, jolle rakentaa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edellyttämää demokraattista yhteiskuntaa, eikä se vahvista eurooppalaisten naapureiden luottamusta siihen, että Venäjä on luotettava, rauhanomainen kumppani.

Meidän yhteisenä etunamme on painostaa Venäjää palaamaan oikeusvaltion ja demokratian tielle kaikessa yhteydenpidossamme maan hallitukseen, kansalaisyhteiskuntaan ja liike-elämään.

  Janusz Onyszkiewicz, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjä on meille liian tärkeä, jotta voisimme sivuuttaa sen, mitä siellä tapahtuu. Kommunismin aikana ongelmana ei ollut sananvapaus, vaan se, miten säilyttää vapautensa käytettyään sananvapauttaan. Tilanne näyttää olevan nykyisin vielä huonompi. Nyt vaakalaudalla ei ole ainoastaan ihmisten vapaus, vaan heidän henkensä.

Päätöslauselmassa kerrotaan lukuisista järkyttävistä murhista, joissa henkensä ovat menettäneet ihmisoikeusaktivistit tai muut ihmiset, joita kansalliset tai paikalliset viranomaiset ovat pitäneet muista syistä hankalina. Näistä murhista vastuussa olevien ihmisten annetaan kadota maasta, niin kuin Anna Politkovskajan murhaajien tapauksessa, tai vetäytyä parlamentaarisen koskemattomuuden suojiin, niin kuin Aleksander Litvinenkon murhaajien tapauksessa. Tämän hälyttävän tilanteen vuoksi meidän on vaikeaa pitää Venäjää maana, joka haluaa todella noudattaa oikeusvaltion perusperiaatteita.

  Mikel Irujo Amezaga , Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, pahoittelen aiempaa sekaannusta, joka koski puhejärjestystä.

Ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat Euroopan unionin tärkeimpiä pilareita, ja myös Venäjän kanssa käymämme vuoropuhelun täytyy perustua niihin.

Valitettavasti rikkomusten luettelo pitenee päivä päivältä ja ihmisoikeusaktivistit kohtaavat työssään joka päivä aina vain suurempia vaikeuksia.

Viime kuukausina on tapahtunut muun muassa lukuisia ihmisoikeusloukkauksia. Suvaitsevaisuutta edistävän Nižnyj Novgorod -säätiön konsultin Stanislav Dmitrijevskin kotiin on hyökätty. Aseistautuneet joukot ovat siepanneet ja pahoinpidelleet ihmisoikeusaktivisti Zurab Tsešojevin Ingušiasta. Ihmisoikeusjuristi Ilias Timishevin sukulaisia on pidätetty, kuulusteltu ja pahoinpidelty.

Haluan myös muistuttaa täällä, että viime viikolla 12. joulukuuta Espanjan hallitus päätti luovuttaa Murat Gasajevin Venäjälle. Gasajevi on Tšetšeniasta kotoisin oleva Venäjän kansalainen. Amnesty Internationalin mukaan Venäjän salainen palvelu vangitsi hänet vuonna 2004 ja kidutti häntä kolme päivää.

Gasajev pakeni Espanjaan, mistä hän haki turvapaikkaa vuonna 2005. Hänen hakemuksensa evättiin Espanjan viranomaisten laatiman luottamuksellisen raportin perusteella, johon hän itse sen paremmin kuin hänen asianajajansakaan ei saanut tutustua.

Espanja on allekirjoittanut kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, ja kyseinen luovutus perustuu Venäjän viranomaisten antamiin, luovutuksen edellyttämiin diplomaattisiin takeisiin.

Lukemattomissa ihmisoikeusjärjestöjen julkaisemissa raporteissa on tuotu toistuvasti esiin huoli kidutuksen käytöstä Venäjän federaatiossa, varsinkin Pohjois-Kaukasian tasavalloissa, kuten Tšetšeniassa ja Ingušiassa.

Jos Murat Gasajev luovutetaan, on olemassa hyvin todellinen vaara, että häntä kidutetaan tai pahoinpidellään muulla tavoin, kun hän on Venäjän viranomaisten huostassa.

Puheenvuoroni päätteeksi – käytän nyt minuutin lisää puheaikaa, kuten sovittiin – toistan jotakin, mitä ryhmääni kuuluva kollegani jäsen Horáček sanoi. Hän muistutti viime heinäkuussa, että Jukosin tapaukseen liittyviä vankeja, Mihail Hodorkovskia ja Platon Lebedeviä, pidetään siperialaisessa Chitan vankilassa. Siellä on myös muita.

Siksi pyydän, että teemme kaiken voitavamme varmistaaksemme, että heidät vapautetaan, ja kehotamme Venäjää tekemään sananvapaudesta ja lehdistönvapaudesta todellisuutta ja lopettamaan kansalaisjärjestöjen työn vaikeuttamisen. Kaikki nämä seikat ovat äärimmäisen tärkeitä yhteiselle tulevaisuudellemme Euroopassa.

  Andrzej Tomasz Zapałowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjän hallitusta on arvosteltu tänään jälleen kerran siitä, että se suvaitsee tai joskus jopa lietsoo toimintaa, joka on kaukana missä tahansa sivistyneessä maassa tärkeinä pidetyistä kansalaisuuden periaatteista. Ihmisoikeusaktivistien sieppaukset, pelottelu ja jopa murhat ovat tyrmistyttäneet venäläisiä. Samaan aikaan Venäjällä tuetaan kuitenkin voimakkaasti tätä samaa hallitusta, vaikka se murskaa kaiken vastustuksen julkealla tavalla.

Venäläisten enemmistö haluaa vahvan, jopa häikäilemättömän johtajan. Venäläiset haluavat rakentaa Venäjän imperiumin uudelleen riippumatta siitä, miten tämä saavutetaan. EU ei ole huomaavinaankaan asiaa, sillä taloudelliset intressit ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä. Lisäksi suuri osa venäläisistä haluaa entisten neuvostotasavaltojen liittyvän Venäjään – jopa niiden, jotka kuuluvat nykyään Euroopan unioniin. Tämä aiheuttaa vieläkin vakavampia ongelmia kuin Venäjällä tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset. Silti tästä suuresta vaarasta huolimatta pysymme aiheesta vaiti.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on EU:n suurin ja läheisin naapuri, ja kauppasuhteidemme vuoksi se on myös yksi tärkeimmistä naapureista. Siksi Venäjän tapahtumat ovat Euroopalle hyvin tärkeitä. Lisäksi Venäjän tapahtumat vaikuttavat Eurooppaan hyvin voimakkaasti. Tämä päätöslauselma on hyvin tärkeä näistä syistä ja siksi, että siinä tuodaan esiin ihmisoikeusrikkomuksia.

Haluan korostaa, että tapasin Garri Kasparovin täällä parlamentissa, Strasbourgissa, hänen ollessaan Venäjän presidenttiehdokas. Hänet kutsuttiin kunniavieraaksi hänen ollessaan ehdokkaana. Jo tuolloin Kasparov teki meille selväksi, että Kreml suhtautui hänen poliittiseen aktiivisuuteensa siten, että häntä kohdeltiin kumouksellisena ja rikollisena – mikä liittyy pitkälti siihen, mistä puhumme tänään – ja että hän oli vaarassa joutua väkivallan uhriksi, eli jatkuvan pidätysuhan alla ja hänen kannattajiaan pidätettiin.

Toisinaan tällainen toiminta ulottuu myös Venäjän rajojen yli jopa Euroopan unioniin. Vetoomusvaliokunnan matkusti hiljattain Bulgariaan, missä vakavasta vainosta kärsivän ortodoksikirkon edustajat kertoivat meille Venäjän vaikutuksesta heidän tilanteeseensa.

Meidän on unohdettava energian saantivarmuuteen liittyvät pelkomme, jotka pehmentävät suhtautumistamme Venäjään ja saavat meidät varpaillenne venäläisten läsnä ollessa, puhuttava Venäjälle suoraan ja selvästi, muistutettava sille, että se on Euroopan neuvoston jäsen ja että se on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Strasbourgin sopimuksen, sekä vaadittava venäläisiä kunnioittamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia Venäjällä ja sen ulkopuolella.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset eivät ole Venäjällä sattumanvaraisia harha-askeleita vaan jatkuvasti leviävä syöpä. Olemme edenneet Putinin aikakauden toiseen vaiheeseen, jossa presidentti Medvedeviä käytetään silmänlumeena, ja kolmatta vaihetta valmistellaan parhaillaan.

Putin käynnisti ensimmäisen vaiheensa toisella Tšetšenian sodalla. Se oli pieneen maahan tehty kansanmurhaa muistuttava hyökkäys, jonka motiivina oli valtava kolonialistinen kiinnostus alueen raaka-aineita kohtaan. Tämän jälkeen tilanne on pahentunut: oikeusvaltioperiaatetta on rikottu ja lehdistönvapautta on rajoitettu, Karinna Moskalenkon kaltaisia ihmisoikeusaktivisteja on jahdattu aina tänne EU:n pääkaupunkiin Strasbourgiin asti, minkäänlaista edistystä ei ole tapahtunut, ja – kuten jo totesin – todistamamme tapahtumat eivät ole satunnaisia harha-askeleita vaan osoitus demokratian ja oikeusvaltion rippeiden järjestelmällisestä menettämisestä.

Siksi Euroopan unionin on toimittava huomattavasti pontevammin sopimusneuvotteluissaan. Olemme tämän velkaa venäläisille – Anna Politkovskajalle, Aleksander Litvinenkolle ja monille muille – jotka ovat menettäneet henkensä uskallettuaan tutkia näitä rikkomuksia tai puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Jokainen, joka puhuu asiasta Venäjällä avoimesti, vaarantaa henkensä, ja joka kerta olosuhteet ovat selittämättömät ja hämärät. Koska elämme vapaudessa ja suhteellisen turvallisessa ympäristössä, meidän velvollisuutenamme on varmistaa, että näihin olosuhteisiin saadaan viimein jonkinlaista selvyyttä ja että me täällä parlamentissa teemme vähintäänkin voitavamme eli puhumme Venäjän vallanpitäjille selvästi ja suoraan. Loppujen lopuksihan tämä on ainut puhetapa, jota he ymmärtävät, niin kuin Jelena Bonner teki selväksi eilisessä koskettavassa puheessaan.

Seuratkaamme Jelena Bonnerin ja Andrei Saharovin kaltaisten rohkeiden ihmisten esimerkkiä ja lopettakaamme viimein hurskastelu ja itsemme petkuttaminen. Puhutaan asioista niin kuin ne ovat. Tämä on suurin palvelus, jonka voimme tehdä Venäjän kansalle.

  John Bowis (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Anna Politkovskaja murhattiin kaksi vuotta sitten. Hänet ammuttiin hänen kotitalonsa hissiin. Hänen viereensä pudotettiin ase. Tämä tapahtui keskellä kirkasta päivää. Tuolloin kysyttiin, kuka painoi liipaisimesta. Tämän jälkeen kysymys on kuitenkin kuulunut: "Kuka veteli naruista, jotka liikuttivat sormea, joka painoi liipaisimesta?" Murha tehtiin mafiatyyliin, mutta Anna Politkovskaja ei kirjoittanut koskaan mafiasta. Hän kirjoitti vain Venäjän hallituksesta ja sen toimista Tšetšeniassa. Tämä oli muille itsenäisille toimittajille osoitettu varoitus, kehotus jättää hallituksen asiat rauhaan.

Varoitus toimii, elleivät maailma ja EU:n toimielimet vaadi selvästi järjestämään asianmukaista oikeudenkäyntiä ja selvittämään, kuka määräyksen antoi. Emme saa Annaa takaisin, mutta voimme saada hänelle oikeutta. Voimme tehdä hänestä vapauden symbolin sorron symbolin sijasta. Meidän on tehtävä yhteistyötä tämän saavuttamiseksi.

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, olemme päättämässä äärimmäisen tärkeän keskustelun, joka meidän olisi pitänyt käydä jo kauan sitten, niin kuin täällä on todettu. Venäjä on meille monella tavalla hyvin tärkeä – ennen kaikkea kuitenkin maana, jonka on kunnioitettava ihmisoikeuksia. Näihin ihmisoikeuksiin kuuluu ilman muuta muukalaisvihan ja homofobian torjuminen, ja kehotankin kaikkia jäseniä varmistamaan, että näihin Venäjän kahteen vitsaukseen viitataan selvästi – niitähän käsitellään päätöslauselmassa hyvästä syystä – ja ettei näitä viittauksia poisteta tekstistä.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tässä mietinnössä puhutaan suoraan tuomittavista tapauksista.

Tämän päätöslauselman ei pidä olla kiireinen päätöslauselma vaan jatkuva pyyntö Venäjän viranomaisille, sillä tuomitsemme heidän vainoamismenetelmänsä. Tämä päätöslauselma on vetoomus Venäjän kansalaisille, militanteille ja venäläissankareille, jotka puolustavat vapautta siihen asti, kunnes kenenkään ei tarvitse enää pelätä henkensä puolesta käytettyään sananvapauttaan.

Mielestäni Euroopan komission pitäisi välittää tämä vetoomus Venäjälle pitäessään yhteyttä maan hallitukseen.

  Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään ihmisoikeusrikkomuksista, kuten Anna Politkovskajan murhasta, sekä muista Venäjällä tapahtuneista asioista, jotka osoittavat maan käyttävän terrorismia omaa kansaansa vastaan.

Meidän on tiedostettava, että ihmisoikeusrikkomusten lisäksi Venäjän imperialistiset pyrkimykset kasvavat ja että 1990-luvun alkupuolen lyhyen tauon jälkeen se uhkaa jälleen naapureitaan. Tilanne juontaa juurensa sitä, ettei kommunisteja ole koskaan saatettu muodollisesti vastuuseen eikä kommunismia ole tuomittu. Saksa on nykyään kansalaisiaan kunnioittava demokraattinen maa, sillä se on voittanut Hitlerin ja natsimenneisyytensä.

Nyt meidän on pyrittävä varmistamaan sekä täällä Euroopan parlamentissa että kaikkialla, missä voimme käyttää vaikutusvaltaamme, että kommunistista menneisyyttä käsitellään, koska tämä on ainut tapa pysäyttää Venäjän terroristiset käytännöt kotimaassa ja sen imperialistiset pyrkimykset ulkomailla.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, presidentti Medvedev viittasi 5. marraskuuta ensimmäisessä vuotuisessa puheessaan federaation neuvostolle nimenomaisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen.

Tämä symbolinen viittaus tänä vuonna, jona ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus täyttää pyöreitä vuosia, on osoitus siitä, että uusi presidentti on kiinnostunut oikeuslaitoksen uudistukseen liittyvistä kysymyksistä sekä näiden uudistusten vaikutuksesta ihmisoikeuksiin. Hänen sanansa ovat rohkaisevia, mutta Euroopan unionin on seurattava tämän alan tapahtumia hyvin tiiviisti. Viime viikkojen tapahtumat ovat muistuttaneet meille jälleen kerran, kuinka suuria haasteita ihmisoikeusaktivistit kohtaavat Venäjällä. Arvoisa puhemies, olemme tietenkin kuunnelleet tarkasti eri puhujia. He ovat katsoneet asiakseen korostaa, että ihmisoikeudet ovat Venäjällä vakavassa vaarassa.

Anna Politkovskajan murhaoikeudenkäynti on alkanut kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Se oli aluksi avoin yleisölle, minkä jälkeen sitä jatkettiin suljetuin ovin, ja tämän jälkeen se avattiin uudelleen yleisölle. Kaikki sananvapauden puolustajat seuraavat oikeudenkäyntiä tiiviisti.

Magomed Jevlojevin murha muistuttaa meille, että toimittajan työ on käymässä Venäjällä yhä vaarallisemmaksi. Jevlojev surmattiin elokuun lopussa hänen ollessaan poliisin huostassa.

Joulukuun alussa poliisi teki ratsian Memorialissa, joka on yksi vanhimmista ja arvovaltaisimmista 2000-luvun Venäjän tuskallista menneisyyttä tutkivista kansalaisjärjestöistä. Ratsiassa takavarikoitiin gulageja koskevia historiallisia arkistoja.

Jos haluamme todella jatkaa työtä, jonka aloitimme huhtikuussa Euroopan totalitaaristen hallitusten tekemiä rikoksia käsittelevässä konferenssissa – jonka itse avasin – on sanomattakin selvää, että historioitsijoiden täytyy ehdottomasti saada arkistot käyttöönsä. Joulukuun 4. päivänä järjestetyt etsinnät ovat huolestuttava viesti niille, jotka katsovat, että maan syvistä haavoista on käytävä rehellistä keskustelua. Tämä keskustelu on tarpeen, jotta voimme turvata tarvittavan sovinnon tekemisen tulevaisuudessa.

EU:n ja Venäjän viranomaisten väliset ihmisoikeusneuvottelut tarjoavat runsaasti tilaisuuksia toistaa, että Venäjän on pidettävä antamansa ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevat lupaukset. Komissio jatkaa kansalaisyhteiskunnan hankkeiden tukemista erityisesti eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen kautta.

Myös oikeuslaitoksen uudistuksen tukeminen on tärkeä tavoite yhteistyöohjelmissamme Venäjän kanssa. Viimeisessä Venäjän kanssa pidetyssä kokouksessa keskustelin oikeuslaitoksesta vastaavien uusien viranomaisten kanssa ja aion ehdottomasti jatkaa tiukkaa keskustelua heidän kanssaan. Lisäksi Euroopan unioni ja Venäjä neuvottelevat parhaillaan uudesta sopimusperustasta, joka korvaa olemassa olevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen.

Ihmisoikeuksien kunnioittamisen on tietenkin oltava keskeinen osa tätä uutta sopimusta. Sitoumusten, joita osapuolet ovat tehneet YK:ssa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä sekä Euroopan neuvostossa, on löydettävä paikkansa, ja komissio toimii aktiivisesti tässä asiassa. Komission jäsen Ferrero-Waldner on pyytänyt minua kiittämään teitä siitä, että olette käynnistäneet tämän keskustelun, ja on vakuuttanut minut henkilökohtaisesta sitoutumisestaan asiaan. Haluan lisätä, että olen itsekin asiaan sitoutunut, sillä minulla on tilaisuus käydä Moskovan viranomaisten kanssa vuoropuhelua turvallisuuden ja oikeuden alalla.

Arvoisa puhemies, tässä oli kaikki, mitä voin sanoa tästä asiasta. Toivon, että Venäjän viranomaiset voivat lunastaa lupauksensa paremmin vuonna 2010, sillä tänä vuonna ne eivät ole tehneet sitä.

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan nyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Urszula Gacek (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Keskeneräisessä Jukos-asiassa syyllistytään edelleen vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Mihail Hodorkovskin vangitsemisesta on kulunut viisi vuotta. Häntä ja joukkoa Jukosin muita työntekijöitä pidetään edelleen vangittuina kyseenalaisissa olosuhteissa. Olemme eniten huolissamme Jukosin entisestä lakimiehestä Vasili Aleksanianista, joka on ollut tutkintavankeudessa vuodesta 2006. Aleksanian sairastaa aidsia, imusolmukesyöpää ja tuberkuloosia ja on nyt kuolemaisillaan. Hän on kertonut kieltäytyneensä suostumasta kiristykseen ja antamasta Hodorkovskista väärää todistusta vastineeksi lääkärinhoidosta. Siksi hänen terveydentilansa, joka oli aikaisemmin hallinnassa, on nyt heikentynyt ja hän on saanut komplikaatioita, jotka johtavat kuolemaan. Vaikka Aleksaniania vastaan nostetut syytteet vanhenivat joulukuussa 2008, oikeusviranomaiset vapauttavat hänet vain, jos hän maksaa mahdottomat 1,4 miljoonan euron takuut. Myöskään Hodorkovskia ei ole päästetty ehdonalaiseen, vaikka Venäjän lainsäädännön ja oikeuskäytännön nojalla hän voisi päästä vapaaksi. Tutkijat ovat valmistelleet epäuskottavia uusia syytteitä Hodorkovskia vastaan ja pitäneet häntä tutkintavankeudessa pian kaksi vuotta.

Näiden ja monien muiden tapausten käsittely osoittaa Venäjän oikeusjärjestelmässä olevan vakavia puutteita. Näiden ihmisten vapauttaminen ratkaisee sen, miten Venäjä onnistuu torjumaan "oikeudellista nihilismiä". Oikeusvaltiokysymysten, myös poliittisia vankeja koskevan kysymyksen ratkaiseminen pitäisi asettaa EU:n ja Venäjän välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ehdoksi.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Venäjä on Euroopan neuvoston ja Etyj:n jäsenvaltio, joka on, tai ainakin pitäisi jäsenyytensä myötä olla, täysin sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Maan todellinen ihmisoikeustilanne on kuitenkin heikko. Muukalaisviha ja homofobia ovat Moskovan ihmisoikeustoimiston mukaan kasvaneet, ja johtaneet vuonna 2008 yli 100 ihmisen surmaan rodun, kansallisuuden, uskonnon ja sukupuolisen suuntautuneisuuden vuoksi. Lokakuussa Venäjän jesuiittaveljeskunnan johtaja Messmer ja ecuadorilainen pappi Betancourt murhattiin raa'asti heidän Moskovan asunnossaan. Ongelmallista on että Venäjän viranomaiset eivät käytännössä tuomitse tällaisia rikoksia.

Myös ihmisoikeuksien puolustaminen Venäjällä tarkoittaa itsensä asettamista erityisen vaaralliseen asemaan. Ihmisoikeusaktivistien tilanne on vakava huolenaihe, kuten myös vaikeudet, joita ihmisoikeuksien edistämistä ajavat kansalaisjärjestöt kohtaavat. Strasbourgissa sijaitseva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on käsitellyt lukuisia Venäjän kansalaisten esittämiä kanteita. Tuomioiden mukaan vakavia ihmisoikeusrikkomuksia ja Venäjän valtion viranomaisten mielivaltaa on esiintynyt monissa tapauksissa.

Näihin seikkoihin on suhtauduttava nyt vakavasti neuvoteltaessa uutta puitesopimusta, joka tarjoaa kattavan kehyksen EU:n ja Venäjän välisille suhteille. Marraskuisen EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen yhteydessä käynnistettyjen neuvotteluiden tulee huomioida ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian keskeisyys. Venäjän viranomaisia tulee myös vaatia noudattamaan kaikkia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä viiveettä.

Ihmisoikeusjuristit, jotka käsittelevät väitettyjä rikkomuksia ja samalla ottavat valtavia henkilökohtaisia riskejä tutkiessaan tapauksia, ansaitsevat suurimman kunnioituksen arvokkaasta työstään. Heille tulisi taata valtion suoja ja kansainvälisen yhteisön riittävä tuki.

(1) Ks. pöytäkirja.

14. Äänestykset

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

14.1. Zimbabwe (äänestys)

14.2. Nicaragua (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Manuel Medina Ortega, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin sosialistiryhmän puolesta on esitetty pyyntöjä siitä, että 1 ja 4 kohdasta äänestettäisiin erikseen, sekä suullisia tarkistuksia, jotka koskevat 2 kohtaa, johdanto-osan A kappaletta ja johdanto-osan F kappaletta. Uskon puhemiehen olevan tästä tietoinen, mutta ellei hän ole, voin selvittää asian hänelle.

– Ennen 2 kohdasta toimitettua äänestystä:

  Manuel Medina Ortega, laatija. – (ES) Esitämme 2 kohtaan suullista tarkistusta, jossa määritellään kunnat, joissa levottomuuksia esiintyy. Ne ovat León and Managua. Tarkistuksen myötä tekstissä lukisi "kunnissa (Leónissa ja Managuassa)".

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

– Ennen johdanto-osan A kappaleesta toimitettua äänestystä:

  Manuel Medina Ortega, laatija. – (ES) Euroopan parlamentin sosialistiryhmä esittää johdanto-osan A kappaleeseen suullista tarkistusta, jonka seurauksena sana "väitteet" muutettaisiin yksikkömuotoon "väitteen".

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

– Ennen johdanto-osan F kappaleesta toimitettua äänestystä:

  Manuel Medina Ortega, laatija. – (ES) Ehdotamme, että johdanto-osan F kappaleessa ilmaisu "criminal investigations" (rikostutkinnat) korvattaisiin ilmaisulla "judicial investigations" (rikostutkinnat) eli että sana "criminal" korvattaisiin sanalla "judicial".

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

14.3. Venäjä: ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuneet väkivallanteot ja Anna Politkovskajan murhaa koskeva oikeudenkäynti (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 6 toimitettua äänestystä:

  Michael Gahler (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluamme korvata ensimmäisellä rivillä olevat sanat "muukalaisviha" ja "homofobia" sanalla "väkivalta", sillä katsomme, että väkivalta on muukalaisvihaa ja homofobiaa laajempi käsite ja kattaa myös kansalliset ja uskonnolliset vähemmistöt.

Haluaisimme puhua ensimmäisessä osassa "väkivallasta", sillä viittaamme myöhemmin moniin muihin asioihin: kansalaisuuteen, uskontoon ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Koska ne jäävät tekstiin, mielestäni olisi liian kapea-alaista viitata ensimmäisellä rivillä vain muukalaisvihaan ja homofobiaan. Hyväksyvätkö kollegani sen, että ensimmäiselle riville vaihdetaan sana "väkivalta"?

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

15. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja

16. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

20. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. - (EL) Tämän istunnon pöytäkirja toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi seuraavan istuntokauden alkaessa. Ellei kenelläkään ole huomautettavaa, lähetän hyväksytyt päätöslauselmat välittömästi niiden vastaanottajille.

Julistan Euroopan parlamentin istuntojakson keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.35.)

Mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt arvioidakseen ehdokasvaltio Makedoniaa myönteisesti ja tukeakseen sitä ottaen huomioon, että siellä albaaniväestön johtavien edustajien lisäksi kaikki kansalliset vähemmistöt on otettu mukaan hallituskoalitioon ja niillä on täysimääräiset mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon ja hallitus edistää tarmokkaasti uudistusprosessia?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

19.–20. maaliskuuta 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostetaan, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on mahdollista yhä edetä kohti EU:ta tämän vuoden kuluessa edellyttäen, että Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2005 antamissa päätelmissä asetetut ehdot ja Kööpenhaminan poliittiset arviointiperusteet täyttyvät ja että liittymiskumppanuuden puitteissa helmikuussa 2008 määritettyjä keskeisiä painopisteitä noudatetaan. Eurooppa-neuvosto huomioi tässä yhteydessä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 16. kesäkuuta 2008 laatimat päätelmät. Hyvien naapuruussuhteiden säilyttäminen, mukaan lukien nimikysymyksen molemmin puolin hyväksyttävä neuvotteluratkaisu, on edelleen olennaisen tärkeää.

Euroopan unionin ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisiä suhteita säätelevät pääasiallisesti neuvoston joulukuussa 2005 myöntämä ehdokasvaltion asema, huhtikuusta 2004 lähtien voimassa ollut vakautus- ja assosiaatiosopimus sekä maassa vuodesta 2001 olleen Euroopan unionin erityisedustajan läsnäolo. Lähettiläs Erwan Fouéré on vuodesta 2005 lähtien toiminut samanaikaisesti Euroopan unionin erityisedustajana ja Euroopan unionin Skopjen lähetystön päällikkönä, mikä helpottaa läheistä korkean tason viestintää hallituksen, poliittisten puolueiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi komissio antoi Makedonian hallitukselle keväällä 2008 "tiekartan", jossa asetetaan viisumijärjestelmän vapauttamiselle selkeät ja realistiset edellytykset. Neuvosto ja komissio seuraavat tilanteen kehittymistä tiiviisti tapahtuneesta edistymisestä laadittavan arvioinnin perusteella.

Yleisesti ottaen neuvosto pitää tervetulleena myös sitä, että 1. elokuuta 2001 solmitussa Ohridin puitesopimuksessa asetetut uudistukset on saatettu osaksi oikeusjärjestelmää.

Lissabonin sopimuksen 10 a artiklan 2 kohdan d alakohdassa unionin ulkoisia toimia koskevista yleisistä määräyksistä todetaan, että unioni "edistää kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ensisijaisena tarkoituksenaan poistaa köyhyys".

Millä tavoin neuvoston mielestä EU:n nykyiset kalastussopimukset köyhien kehitysmaiden kanssa sopivat yhteen köyhyyden poistamista koskevan tavoitteen kanssa?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Kuten tiedätte, yhteisö on neuvoston heinäkuussa 2004 tekemiin päätelmiin nojautuen ottanut vähitellen käyttöön uudenlaisen kahdenvälisen kalastussopimustyypin: kalastuskumppanuussopimuksen.

Neuvosto katsoo, että kalastuskumppanuussopimukset vaikuttavat merkittävällä tavalla köyhyyden poistamiseen samalla kestävää kehitystä tukien.

Kalastuskumppanuussopimuksista on tässä yhteydessä syytä tuoda esiin kaksi seikkaa. Ensinnäkin kalastusmahdollisuuksien myöntäminen yhteisön aluksille perustuu kalakantojen liiallisen käytön estämiseksi asiantuntijaneuvoihin. Toiseksi osa rahoituksesta, niin kutsuttu alakohtainen tuki, on tarkoitettu kumppanina olevan rannikkovaltion kalastusteollisuuden kehittämiseen.

Köyhyyttä ei ole helppo poistaa, ja sen kitkemiseen on käytettävä monenlaisia eri keinoja. Kalastuskumppanuussopimusten tarjoama alakohtainen tuki on vain yksi tapa, jolla yhteisö pyrkii osaltaan vähentämään köyhyyttä.

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Euroopan taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen edistys pohjautuu verrattain pienten ja itsenäisten maiden väliseen kilpailuun. Näillä valtioilla oli kannustimia, joiden seurauksena ne kehittivät kukin erilaisia institutionaalisia ratkaisuja paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla.

Uuden perustuslakisopimusehdotuksen yleisiä määräyksiä käsittelevän osaston 6 artiklan 3 kohdassa todetaan, että "ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta."

Katsooko neuvosto siis, että 27 jäsenvaltiolla on "yhteinen valtiosääntöperinne".

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Parlamentin jäsentä pyydetään huomioimaan, että säännös, johon hän kysymyksessään viittaa, sisältyy jo Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan nykyiseen 2 kohtaan. Kohdassa määrätään, että Euroopan unionin on kunnioitettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa taattuja perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvia perusoikeuksia unionin oikeuden yleisinä periaatteina.

"Jäsenvaltioiden yhteinen valtiosääntöperinne" on käsite, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tunnustanut ja jota se on käyttänyt jo pitkään. Tuomioistuin tukeutuu yhteiseen valtiosääntöperinteeseen erityisesti käsitellessään perusoikeuksien kunnioittamista yhteisön oikeusjärjestelmässä.⁽¹⁾ Myös jäsenvaltiot tunnustivat perinteen käsitteen päättäessään sisällyttää sen sopimukseen Euroopan unionista.

Uskooko neuvosto, että tämänhetkisen maailmanlaajuisen rahoituskriisin kehittyville maille aiheuttamien kielteisten seurausten vuoksi on tullut aika toteuttaa komission aiemmat ehdotukset kehittää naapuruuspolitiikkaa Euroopan unionin syrjäisiltä alueilta käsin naapurimaiden kehityksen tukemiseksi Afrikassa ja Karibian alueella?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Jotta EU:n kehitysyhteistyö voisi vastata globalisoituneen maailman haasteisiin, se on jo vuosien ajan suuntautunut yhä enemmän kohti alueellista yhdentymistä. Valtioita, jotka sijaitsevat samalla alueella, olivat ne sitten AKT-valtioita, merentakaisia valtioita ja alueita taikka syrjäisimmillä alueilla sijaitsevia valtioita, leimaavat usein samat – haitalliset tai edulliset – ominaispiirteet.

Tämän vuoksi komissio esitteli toukokuussa 2004 kertomuksen, jossa tarkastellaan syrjäisimpien alueiden tiettyjä ominaispiirteitä maailmanlaajuisesta näkökulmasta ja pyritään määrittämään toimenpiteet, joilla alueiden kehitystä voidaan tukea niiden erityistarpeet huomioiden⁽¹⁾. Neuvosto on perehtynyt komission tiedonantoon.

Komissio esitteli neuvostolle ja erityisesti Euroopan parlamentille syyskuussa 2007 arvion tästä strategiasta sekä jatkoa koskevia ennusteita⁽²⁾. Neuvoston puheenjohtajavaltiot Ranska, Tšekin tasavalta ja Ruotsi ovat suunnitelleet 18 kuukauden puheenjohtajuusohjelmassaan⁽³⁾ jatkavansa työtä syrjäisimpiä alueita koskevan vuoden 2004 strategian täysipainoisen käyttöönoton tukemiseksi strategian arviointia ja ennusteita koskevan komission tiedonannon pohjalta. Strategian tulevaisuutta käsittelevä toimielinten välinen ja kumppanuuskonferenssi järjestettiin Brysselissä toukokuussa.

Konferenssissa käytyjen keskusteluiden tulokset on julkaistu vastikään komission 17. lokakuuta 2008 päivätyssä tiedonannossa "Syrjäisimmät alueet: Euroopan voimavara". Tiedonannossa kehotetaan kehittämään syrjäisimpien alueiden ainutlaatuisia ominaisuuksia ja hyödyntämään niitä käsiteltäessä Eurooppaa ja koko maailmaa kohtaavia haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja muuttovirtoja sekä merten luonnonvarojen ja maataloustuotteiden kestävää hallintaa. Yhdessä tiedonannon kappaleista käsitellään yksinomaan alueellisen yhdentymisen lujittamista. Kappaleessa todetaan, että EAKR:stä kaudella 2007–2013 osarahoitettavat alueyhteistyöohjelmat tarjoavat mahdollisuuksia kehittää lähialueita koskevia toimintasuunnitelmia.

Ei pidä myöskään unohtaa EU:n ja AKT-valtioiden välisissä talouskumppanuussopimuksissa olevia erityissäännöksiä, joilla pyritään nimenomaisesti tukemaan AKT-valtioiden välistä alueellista yhdentymistä.

Miten voidaan lisätä nuorten täysimääräistä osallistumista koulutusohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, ja miten tämä voidaan liittää maahanmuuttajien alkuperämaan kielen ja kulttuurin oppimiseen?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on pyrkinyt kannustamaan nuoria, jotta he osallistuisivat heihin suoraan vaikuttavien kansallisten ja eurooppalaisten politiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon.

Nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista 27. kesäkuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa⁽¹⁾ neuvosto totesi pitävänsä erittäin tärkeänä, että nuoria koskevissa politiikoissa ja aloitteissa otetaan niin kansallisella kuin Euroopan tasolla huomioon nuorten tarpeet, tilanne, elinolosuhteet ja odotukset. Näin ollen nuorisopolitiikan keskeiseksi osaksi on noussut nuorten kuuleminen säännöllisesti sekä kansallisella että Euroopan tasolla silloin, kun heitä koskettavia politiikkoja laaditaan ja pannaan täytäntöön. Sen vuoksi nuorisoalan eurooppalaisiin yhteistyöpuitteisiin on sisällytetty käytännöllisiä välineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa nuorten aktiivista osallistumista kansalaisyhteiskuntaan sekä nuorten kanssa käytävää säännöllistä vuoropuhelua.

Konkreettisesti puhuen neuvosto hyväksyi edellä mainitussa päätöslauselmassaan EU:n sisäiselle yhteistyölle neljä temaattista painopistettä, joihin kuului muun muassa nuorten aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuminen. Jäsenvaltiot ovat sen seurauksena hyväksyneet nuorten osallistumista ja tiedottamista koskevia yhteisiä tavoitteita ja ovat luvanneet raportoida komissiolle näiden tavoitteiden toteuttamisesta säännöllisesti.

Lisäksi neuvosto kehotti 15. marraskuuta 2005 antamassaan "Eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanoa ja aktiivisen kansalaisuuden edistämistä" koskevassa päätöslauselmassa⁽²⁾ jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa jäsenneltyyn vuoropuheluun nuoria koskettavista poliittista toimenpiteistä niin eurooppalaisella kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisellakin tasolla. Tämän seurauksena kaikilla tasoilla on perustettu jäsenneltyä vuoropuhelua ja keskustelua tukevia foorumeita EU:n poliittisessa ohjelmassa määritellyn aikataulun mukaisesti.

Neuvosto vahvisti 12. joulukuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa⁽³⁾ "nuorten osallistumista ja heille tiedottamista koskevien yhteisten tavoitteiden täytäntöönpanosta nuorten aktiivisen unionin kansalaisuuden edistämiseksi", että yhteiset tavoitteet ja toimintalinjat, joilla tuetaan nuorten osallistumista yhteiskuntaelämään, ovat merkittäviä ja puolustavat paikkaansa. Samalla neuvosto korosti, että yhteiset tavoitteet ovat ratkaisevan tärkeitä nuorten aktiivisen kansalaisuuden kehittymisen kannalta aivan erityisesti heikossa asemassa olevien nuorten kohdalla.

Neuvosto ehdotti tässä yhteydessä, että jäsenvaltiot määrittelisivät aiempaa selkeämmin ne tekijät, jotka estävät tiettyjä ryhmiä ja heikossa asemassa olevia nuoria osallistumasta, ja tukisivat sellaisten toimien ja välineiden käyttöönottoa, joilla näitä esteitä voitaisiin poistaa huomioiden erityisesti ryhmien väliset eroavaisuudet ja ensisijaiset kiinnostuksen kohteet.

Epäedullisessa asemassa olevien nuorten osallistumisesta 22. toukokuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa neuvosto pyysi erityisesti komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa, että jäsennelty vuoropuhelu epäedullisessa asemassa olevien nuorten kanssa olisi avoinna kaikille ja kaikilla tasoilla. Neuvosto pyysi myös muuttamaan näiden tapaamisten toteuttamistapaa tarvittaessa.

Lisäksi 3. heinäkuuta 2008 julkistettu vihreä kirja "Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet" sekä 18. syyskuuta 2008 annettu tiedonanto "Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus" ovat tekstejä, joissa Euroopan komissio on voinut korostaa maahanmuuttajien kielikysymyksen merkitystä.

Neuvoston 21. marraskuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa eurooppalaisesta strategiasta monikielisyyden tukemiseksi pyydettiin erityisesti jäsenvaltioita ja komissiota niiden toimivaltuuksien puitteissa ja täysin toissijaisuusperiaatetta noudattaen tukemaan ja käyttämään maahanmuuttajakansalaisten kielitaitoa keinona parantaa kulttuurien välistä vuoropuhelua ja taloudellista kilpailukykyä.

Neuvoston puheenjohtajavaltio pyrki Marseillessa 5.–9. heinäkuuta Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden yhteydessä nostamaan etualalle nuorten, koulutuksen ja maahanmuuttajien kielten välille rakennettuja yhteyksiä. Joissain työpajoissa oltiin yksimielisiä siitä, että julkisten viranomaisten ja nuorisojärjestöjen on tärkeää toimia yhteistyössä laadittaessa nuoria koskevia lakitekstejä, erityisesti käsiteltäessä koulutusta ja kielten oppimista.

Eurooppalaisen kulttuurienvälisen vuoropuhelun uusia näköaloja käsittelevässä konferenssissa, joka järjestettiin 17.–19. marraskuuta 2008 Pariisissa, korostettiin koulutuksen merkitystä kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja maahanmuuttajien kotouttamisen edistämisessä.

Nuorisoalan eurooppalaisista yhteistyöpuitteista laaditaan vuonna 2009 yleisarviointi, joka tarjoaa epäilemättä erinomaisen tilaisuuden tarkastella sitä, miten nuorten rooli yhteiskuntaelämässä voisi muodostua nykyistä vielä merkittävämmäksi ja vaikuttavammaksi.

Alkuperämaan kielen ja kulttuurin opettaminen vaikuttaa suoraan maahanmuuttajanuorten elämään. Sen vuoksi on selvää, että jäsenvaltioita on kannustettu kuuntelemaan nuorten näkemyksiä tästä asiasta. Asia kuuluu kuitenkin kansallisen toimivallan alaan, ja sen vuoksi sitä on tarkasteltava kansallisella tasolla.

Mitä neuvosto tekee suojellakseen kehittyviä maita maailmanlaajuiselta rahoituskriisiltä ja varmistaakseen että pakottavat kotimaan talouden ongelmat eivät saa niitä luopumaan kehitysyhteistyön vuosituhattavoitteiden toteuttamisesta?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiehet korostivat 7. marraskuuta 2008 järjestetyssä epämuodollisessa tapaamisessa, että kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen olisi tärkeää sisällyttää niihin haasteisiin, joihin Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot pyrkivät vakaasti vastaamaan. Näitä haasteita ovat erityisesti elintarviketurvallisuus, ilmastonmuutos ja köyhyyden torjuminen. He painottivat myös, että Euroopan unioni varmistaisi kehitysmaiden osallistuvan täysimääräisesti tähän prosessiin.

Dohassa 29. marraskuuta ja 2. joulukuuta välisenä aikana pidetyssä kansainvälisessä kehitysrahoituskonferenssissa, jossa oli edustettuna yli 90 valtiota, Euroopan unioni tuki ajatusta korkean tason konferenssista, jossa käsitellään rahoituskriisiä ja muita maailmanlaajuisia kriisejä sekä niiden vaikutusta kehitykseen. Tässä konferenssissa, jonka yksityiskohdista YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja tiedottaa maaliskuuhun 2009 mennessä, käsitellään kansainvälisiä rahoitusrakenteita koskevia ongelmia. Se on tarkoitus järjestää ensi syksynä.

Euroopan unioni toisti Dohassa neuvoston 11. marraskuuta 2008 hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti lupauksensa suunnata vuonna 2015 bruttokansantulosta 0,7 prosenttia kehitysapuun. Euroopan unioni toi jälleen kerran esiin myös tarpeen huomioida uudet rahoitukselliset, taloudelliset ja ympäristölliset haasteet.

Nykyisellä rahoituskriisillä on todennäköisesti huomattava vaikutus kehitysmaiden väestöön ja talouksiin. Sen vuoksi EU kiinnitti kaikkien lahjoittajien huomion tilanteeseen sekä köyhimpien ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin. EU uskoo vakaasti, että vuosituhannen kehitystavoitteet voidaan yhä saavuttaa kaikilla alueilla, Afrikka mukaan lukien, jos kaikki kehitysyhteistyökumppanit ryhtyvät välittömästi tarkkaan kohdennettuihin toimenpiteisiin kehityksen nopeuttamiseksi. Kaikkien kahdeksan kehitystavoitteen saavuttaminen on yhteinen tehtävä. Kaikkien kumppaneiden pitäisi noudattaa tekemiään sitoumuksia.

Neuvoston 11. marraskuuta hyväksymässä julistuksessa todetaan, että Euroopan unioni on sitoutunut tekemään kumppaneidensa kanssa yhteistyötä löytääkseen uusia tapoja rahoittaa kestävää taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kehitystä, tukea sellaisten uudenlaisten mekanismien toteuttamista, jotka mahdollistavat lisäresurssien hankkimisen, sekä yhdenmukaistaa politiikkoja. Euroopan unioni on julistuksen nojalla kehottanut kansainvälistä yhteisöä ryhtymään jatkotoimiin kehitysavun mahdollistavien uusien rahoituskeinojen käyttöön ottamiseksi.

Mitä pikaisia suunnitelmia neuvostolla on sellaisten aloitteiden panemiseksi täytäntöön, joiden tarkoituksena on vähentää laittomien lääkkeiden kysyntää ja tarjontaa EU:n alueella?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

EU:n vuosille 2005–2012 laaditun huumausainestrategian⁽¹⁾yhteydessä ja ottaen huomioon, että ensimmäinen tähän strategiaan kuuluvista kahdesta toimintasuunnitelmasta (2005–2008⁽²⁾) on päättymässä, neuvosto käsittelee parhaillaan EU:n toista huumeidenvastaista toimintasuunnitelmaa, josta komissio on laatinut ehdotuksen⁽³⁾ ja joka kattaa unionin huumeidenvastaisen työn painopistealueet vuosille 2009–2012. Toinen toimintasuunnitelma on dynaaminen väline, jolla pyritään saavuttamaan konkreettisia tuloksia tietyillä painopistealueilla. Toisella toimintasuunnitelmalla⁽⁴⁾ luodaan puitteet kattavalle, tasapainoiselle ja integroidulle tavalle torjua huumeita. Siinä puututaan huumeiden toimittamisen ja käytön kaikkiin vaiheisiin huumeiden tuotannosta huumeriippuvaisten sosiaaliseen kuntoutukseen. Suunnitelman tavoitteena on vähentää huumeiden tarjontaa ja kysyntää useita erityisiä toimenpiteitä hyödyntäen sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Vuosille 2005–2008 laadittuun suunnitelmaan nähden toinen toimintasuunnitelma on tiiviimpi ja siihen sisältyvien toimenpiteiden lukumäärä on rajatumpi.

Huumeiden tarjonnan osalta suunnitelman tavoitteena on tehostaa huumeiden tuotannon ja huumekaupan hillitsemistä EU:n tasolla käyttäen seurantaan perustuvaa lähestymistapaa, jossa hyödynnetään kattavasti Europolin ja muiden olemassa olevien EU:n tason järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Suunnitelma sisältää merkittäviä uusia suuntauksia, jotka koskevat muun muassa tuottajavaltioiden vaihtoehtoista kehitystä, oikeudellisen ja poliisiyhteistyön lisäämistä sekä jopa rikollisilla keinoilla hankittujen varojen tunnistamista, takavarikoimista ja jakamista.

Yksi näistä uusista ominaisuuksista ja samalla suunnitelman kulmakivi on "Euroopan huumetyön allianssin" muodostaminen. Allianssin tarkoituksena on saada kansalaisyhteiskunta ja julkinen sektori mukaan huumeidenkäytön riskejä käsittelevään valistuskampanjaan.

Neuvosto haluaa lisäksi muistuttaa, että pysäyttääkseen huumeiden tuonnin EU:hun kolmansista maista ja sopiakseen yhdenmukaisesta lähestymistavasta, se käy vuoropuhelua säännöllisesti tai tarvittaessa tuottajavaltioiden ja huumetuonnin kauttakulkuvaltioiden kanssa, mukaan lukien Latinalaisen Amerikan, Karibianmeren alueen ja Andien alueen valtiot sekä Afganistan, Venäjä ja Länsi-Balkanin valtiot.

24. lokakuuta pitämässään tapaamisessa neuvosto käsitteli lisäksi erityisesti Länsi-Afrikkaa, joka on Latinalaisesta Amerikasta saapuvan kokaiinin uusi kauttakulkualue⁽⁵⁾.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpano on jäsenvaltioiden, komission, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen, Europolin, Eurojustin ja neuvoston vastuulla.

Aikooko neuvosto aktiivisesti tukea Egyptin esittämää suunnitelmaa vuoropuheluksi, jolla pyritään löytämään ratkaisu Sudanin konfliktiin?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole tietoinen, että Egypti olisi ehdottanut erityistä suunnitelmaa Sudanin konfliktin ratkaisemiseksi. Poliittinen prosessi on käynnistetty uudelleen ennennäkemättömän nopeasti AU:n ja YK:n pääsovittelijan, Burkina Fason entisen ulkoasiainministerin, Gibril Bassolen suojeluksessa. Näitä toimia helpottaa Qatarin tarjoama tuki, joka on Gibril Bassolen panoksen tavoin ratkaisevan tärkeä. Yhteydet lisääntyvät Dohassa. Qatarin lähestymistapa, joka on Afrikan unionin ja YK:n lähestymistapojen mukainen, poikkeaa Arabiliiton YK:n turvallisuusneuvostolle esittämistä vaatimuksista jäädyttää kansainvälisen rikostuomioistuimen suorittamat Sudanin presidenttiä koskevat tutkimukset.

Neuvosto tukee Gibril Bassolen sovittelutyötä sekä Qatarin pyrkimyksiä helpottaa sovittelua. Neuvosto on tiiviisti yhteydessä molempiin osapuoliin puheenjohtajavaltion ja Sudanissa toimivan Euroopan unionin erityisedustajan välityksellä. Paikallisten osapuolten, erityisesti Egyptin, on osallistuttava prosessiin täysimääräisesti.

Neuvosto vetoaa painokkaasti Sudanin viranomaisiin ja kapinallisiin ryhmittymiin, jotta nämä sitoutuisivat etsimään poliittista ratkaisua Darfurin kriisiin muun muassa päättämällä väkivaltaisuudet, mikä on ainoa tapa luoda vuoropuhelulle suotuisa ilmapiiri.

Katsooko neuvosto, että alkuperämaa (jossa eläin on teurastettu) on siipikarjatuotteilta edellytettävä vähimmäisyksilöinti, jotta voidaan estää kilpailun vääristyminen ja varmistaa tietoon perustuvat kuluttajien valinnat?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Kolmansista maista tuotavan siipikarjanlihan osalta asetuksessa maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen ("yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus") täytäntöönpanosta säädetään, että siipikarja-alan on ilmoitettava lihan alkuperämaa pakkauksessa tai päällysmerkinnöissä. Asetuksessa vaaditaan lisäksi, että päällysmerkinnöissä on annettava alkuperämaan ohella myös muita tietoja, kuten tuotteen hinta ja teurastamon tunnus.

Euroopan unionin sisällä myytävään siipikarjanlihaan sovelletaan direktiivin 2000/13/EY säännöksiä. Näihin säännöksiin sisältyy velvollisuus ilmoittaa päällysmerkinnöissä elintarvikkeen alkuperä tai lähtöpaikka, jos ilmoittamatta jättäminen voisi todennäköisesti johtaa kuluttajaa harhaan elintarvikkeen todellisen alkuperän tai lähtöpaikan suhteen.

Neuvosto on kuitenkin valmis tarkastelemaan mahdollisuutta selkeyttää siipikarjatuotteiden päällysmerkintöjä ja erityisesti mahdollisuutta ottaa käyttöön yhdenmukainen alkuperämaan merkintäjärjestelmä, jota käytettäisiin niin tuonnin kuin yhteisön sisäisen kaupan yhteydessä, jos komissio toimittaa neuvostolle asiaa koskevan ehdotuksen.

Vuonna 2005 EU päätti Turkin EU:n jäseneksi liittymistä koskevissa neuvottelukehyksissä, että "jäsenyys on neuvottelujen yhteinen tavoite".

Voiko neuvosto vahvistaa sitoutumisensa Turkin täysjäsenyyteen Euroopan unionissa sillä ehdolla, että Turkki täyttää kaikki sille neuvottelukehyksessä asetetut velvoitteet?

Komissio totesi viime viikolla, että joillakin uudistusten aloilla Turkin edistyminen on ollut hidasta. Aikooko neuvosto siitä huolimatta avata muita jäljellä olevia neuvottelulukuja Turkin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa, tai avata uudelleen neuvotteluluvut, joiden käsittely on ollut keskeytettynä?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto huomautti 8. joulukuuta 2008 hyväksymissään päätelmissä, että EU:n laajentumisstrategia perustuu yhä 15.–16. joulukuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymään uudistettuun yhteisymmärrykseen laajentumisesta. Uudistettu yhteisymmärrys perustuu sitoumusten lujittamiseen, oikeudenmukaisiin ja täsmällisiin edellytyksiin, aiempaa parempaan viestintään sekä kykyyn integroida uusia jäseniä.

Päätelmissään neuvosto totesi myös, että neuvotteluiden etenemisnopeus tulee jatkossakin riippumaan erityisesti Turkin edistymisestä sille asetettujen edellytysten täyttämisessä. Turkin on täytettävä muun muassa avaamista ja lykkäämistä koskevat edellytykset sekä neuvottelukehyksessä määritellyt vaatimukset, jotka koskevat erityisesti jäsenyyskumppanuuden täytäntöönpanoa ja assosiaatiosopimukseen perustuvien velvoitteiden noudattamista. Lopuksi neuvosto huomautti, että neuvotteluluvut, joita koskevat tekniset valmistelut on saatu päätökseen, avataan väliaikaisesti tai niitä lykätään sovittujen menettelyiden, neuvottelukehyksen sekä 11. joulukuuta 2006 pidetyn neuvoston kokouksen mukaisesti. Tässä yhteydessä neuvosto odottaa mielenkiinnolla Turkin kanssa pidettävää hallitustenvälistä konferenssia, joka on tarkoitus järjestää joulukuussa ja jonka aikana neuvotteluissa odotetaan tapahtuvan edistymistä. On syytä muistaa, että Turkin kanssa käytyjen neuvotteluiden aikana on avattu kahdeksan neuvottelulukua ja edistymistä koskeva tarkastelu (screening-menettely) on saatettu päätökseen 22 neuvotteluluvun osalta.

Mitä tulee sellaisiin lukuihin, joita ei voida avata neuvoston 11. joulukuuta 2006 antamien päätelmien nojalla, neuvosto pitää valitettavana, että Turkki ei ole toistaiseksi täyttänyt velvoitettaan panna assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja kattavalla ja syrjimättömällä tavalla täytäntöön ja että se ei ole myöskään edistynyt Kyproksen suhteiden normalisoimisessa. Edistymisen toivotaan tapahtuvan pikaisesti.

Lopuksi on syytä vielä muistuttaa, että puheenjohtajavaltio aikoo tehdä kaikkensa, jotta Turkin kanssa voitaisiin avata uusia neuvottelulukuja joulukuussa pidettävässä hallitustenvälisessä konferenssissa.

Islannin kauppaministeri katsoo, että Islannin olisi harkittava uudelleen Euroopan unionin jäsenyyshakemusta ja EU:n yhteiseen valuuttaan liittymistä, jotta tuleviin talouskriiseihin voitaisiin varautua paremmin.

Voiko neuvosto kertoa, miten Islannin jäsenyyshakemusta arvioitaisiin ja mitä ehtoja neuvosto asettaisi sen jäsenyydelle? Voiko neuvosto myös selventää, olisiko EU halukas hyväksymään Islannin jäsenyyden sen jälkeen kun kyseinen maa on monta vuotta suhtautunut kielteisesti unionin jäsenyyteen?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole tarkastellut parlamentin jäsenen esille tuomaa asiaa, sillä Islanti ei ole hakenut Euroopan unionin jäsenyyttä. EU ja Islanti tekevät kuitenkin jo nyt yhteistyötä useilla alueilla erityisesti Euroopan vapaakauppasopimuksen puitteissa.

EU:n jäsenyyden hakemismenetellyn osalta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklassa todetaan, että "Jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea unionin jäsenyyttä. Hakijavaltio osoittaa hakemuksensa neuvostolle, joka tekee ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan komissiota ja saatuaan Euroopan parlamentin kaikkien jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän.

Liittymisehdoista ja liittymisen edellyttämistä mukautuksista niihin sopimuksiin, joihin unioni perustuu, määrätään jäsenvaltioiden ja jäsenyyttä hakevan valtion välisellä sopimuksella. Sopimusvaltiot ratifioivat sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti."

Eurooppa-neuvosto määritteli vuonna 1993 Kööpenhaminan kriteerit, joiden mukaan "[j]äsenyys edellyttää, että ehdokasmaassa on vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen, ja että maalla on toimiva markkinatalous ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimista unionissa. Lisäksi jäsenyys edellyttää kykyä vastata jäsenyyden mukanaan tuomista velvoitteista, mukaan luettuna poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen." Eurooppa-neuvosto totesi myös, että "[u]nionin valmiudet ottaa vastaan uusia jäseniä ja ylläpitää samalla Euroopan integraation etenemistä on myös tärkeä huomioon otettava seikka, jolla on merkitystä sekä unionille että ehdokasmaille." Joulukuussa 2006 Eurooppa-neuvosto huomautti, että "sitoumusten vahvistamiseen, ehdollisuuteen ja tiedottamiseen perustuva laajentumisstrategia yhdistettynä EU:n kykyyn integroida uusia jäseniä luo perustan uudelle yksimielisyydelle laajentumisesta."

Kun jokin Euroopan valtio hakee EU:n jäsenyyttä, neuvosto pyytää tarvittaessa Euroopan komissiota laatimaan arvion hakijavaltion kyvystä täyttää jäsenyysvaatimukset ja erityisesti noudattaa EU:n perusarvoja. Tämän arvion perusteella neuvosto voi ensin yksimielisesti päättää myöntää kyseiselle valtiolle ehdokasvaltion aseman ja sitten avata viralliset neuvottelut, jos asetetut edellytykset täyttyvät.

Komissiolle esitettyyn kysymykseen (E–1793/08) Kongon demokraattisen tasavallan tilanteesta kesäkuussa 2008 antamassaan vastauksessa komission jäsen Michel ilmoitti, että rauhanprosessi eteni hyvin. Kansainvälisissä uutisissa on kuitenkin äskettäin kerrottu kansainväliselle yhteisölle, että kaikki ei ole hyvin Kongon demokraattisessa tasavallassa ja että rauhanprosessi on pirstaleina. Onko neuvosto huolestunut siitä, että Euroopan unioni reagoi myöhässä näihin ongelmiin, jotka ovet kehittyneet kuukausien kuluessa pikemminkin kuin putkahtaneet esiin tyhjästä?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Bernard Kouchner vieraili neuvoston puheenjohtajavaltion edustajana Kongon demokraattisessa tasavallassa ja erityisesti Goman kaupungissa 31. lokakuuta ja 1. marraskuuta. Neuvosto keskusteli Kongon tilanteesta 10. marraskuuta ja hyväksyi keskustelujen tuloksena uusia päätelmiä, joissa se ilmaisi olevansa huolissaan Pohjois-Kivussa kasvavasta konfliktista ja sen seurauksista Kongon itäosien väestölle ja koko alueelle. Euroopan unioni reagoi tilanteeseen tarjoamalla konfliktin koettelemille väestön osille humanitääristä apua jäsenvaltioiden ja komissioiden myöntämän 45 miljoonan euron lisätuen turvin. Lisäksi Euroopan unioni on pyrkinyt osaltaan tiiviiden diplomaattitoimien kautta etsimään aktiivisesti poliittista ratkaisua, joka on ainoa tapa vakauttaa alueen tilanne pysyvästi. EU aikoo jatkaa tämän suuntaisia toimia erityisesti kansainvälisten tukitoimien puitteissa. Suurten järvien alueelle nimetty EU:n erityisedustaja, suurlähettiläs Roeland van de Geer, on läsnä paikan päällä lähes jatkuvasti ja osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin avustustoimiin. Hän on hyvin läheisessä yhteydessä YK:n pääsihteerin erityislähettiläänä toimivaan Nigerian entiseen presidenttiin, Olusegun Obasanjoon. YUTP:n korkea edustaja ja neuvoston puheenjohtajavaltio ovat säännöllisesti yhteydessä YK:n pääsihteeriin, jotta EU voisi jatkossakin tukea YK:n työtä Kongon demokraattisessa tasavallassa sopivalla tavalla.

Ajokorttiturismi ja -petokset ovat edelleen todellisia ongelmia Euroopan unionissa.

Eräällä tunnetulla verkkosivulla kerskaillaan, että sen kautta voi saada EU-ajokortin "nokkelia", muttei kuitenkaan laittomia keinoja käyttäen. Sivulla väitetään, että tietyt esteet – kuten se, ettei ole läpäissyt koetta – eivät ole mikään ongelma ajokortin saamiselle.

Voiko neuvosto ilmoittaa, onko jäsenvaltioiden kesken käydyissä keskusteluissa päästy sopimukseen yhteistyöstä ajokorttipetosten ja ajokorttiturismin torjumiseksi? Mitä erityisiä suunnitelmia tässä tapauksessa on tehty?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto haluaa kiinnittää parlamentin jäsenen huomion Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. joulukuuta 2006 annettuun direktiiviin 2006/126/EY ajokorteista⁽¹⁾, joka tulee voimaan 19. tammikuuta 2013. Direktiivi sisältää väärentämisen ja niin kutsutun "ajokorttiturismin" vastaisia säännöksiä. Ajokorttien väärentämisen torjumisen osalta direktiivin 1 ja 3 artiklassa sekä liitteessä I säädetään yhdenmukaisesta eurooppalaisesta muovikorttimallista. Lisäksi niissä vaaditaan jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin ajokorttien väärentämisen estämiseksi myös sellaisten mallien osalta, jotka on myönnetty ennen direktiivin voimaantuloa.

"Ajokorttiturismin" torjumiseksi direktiivin 7 artiklassa asetetaan ajokorteille kymmenen vuoden hallinnollinen enimmäisvoimassaoloaika (2 kohdan a alakohta) ja säädetään periaatteesta, jonka mukaan kullakin henkilöllä voi olla korkeintaan yksi ajokortti (5 kohdan a alakohta). Jäsenvaltion on paitsi kieltäydyttävä myöntämästä ajokorttia, jos se toteaa, että hakijalla on jo sellainen, mutta myös kieltäydyttävä myöntämästä ajokorttia sellaiselle henkilölle tai hyväksymästä sellaisen henkilön ajokorttia, jonka ajo-oikeutta on rajoitettu tai jonka ajo-oikeus on poistettu tai määräaikaisesti peruutettu toisessa jäsenvaltiossa (11 artiklan 4 kohta). Näiden säännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on käytettävä Euroopan unionin ajokorttiverkostoa, joka sisältää tarvittavat tiedot ajokorttien myöntämisestä, korvaamisesta, uusimisesta ja vaihtamisesta.

Voiko neuvosto kertoa, miten vuodeksi 2010 asetettu tavoite biologisen monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämisestä etenee?

Mihin toimiin puheenjohtajavaltio Ranska on ryhtynyt, ja mitä niillä tähän mennessä on saatu aikaan?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

EU on asettanut varsin kunnianhimoisen tavoitteen hidastaa ja vähentää biologisen monimuotoisuuden katoamista alueellaan vuonna 2010⁽¹⁾. Jäsenvaltiot ja komissio toimivat aktiivisesti toteuttaakseen lukuisat käytännön toimenpiteet, jotka on asetettu 25. toukokuuta 2006 hyväksytyssä EU:n toisessa biologista monimuotoisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa nimeltä "Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä – ja sen jälkeen"⁽²⁾. Toimintasuunnitelman tavoitteena on muun muassa parantaa biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluiden integroimista unionin horisontaalisiin ja alakohtaisiin politiikkoihin, kuten maatalous-, metsätalous-, maaseudunkehittämis- ja kalastuspolitiikkoihin. Tämän seurauksena neuvosto pyysi 18. joulukuuta 2006 antamissaan päätelmissä⁽³⁾ jäsenvaltioita ja komissiota kaksinkertaistamaan toimensa Natura 2000 -verkoston toteuttamiseksi täysimääräisesti sekä maa- että merialueilla ja takaamaan verkoston tehokas hallinnointi ja riittävä rahoitus, jotta verkosto voisi edistää biologista monimuotoisuutta suojelemalla luontotyyppejä ja luonnonvaraista eläimistöä ja kasvistoa jäsenvaltioiden alueella. Metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen ovat merkittäviä biologista monimuotoisuutta vähentäviä tekijöitä. Neuvosto hyväksyi 4. joulukuuta päätelmänsä komission tiedonannosta "Metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi". Näihin päätelmiin sisältyy tavoite rajoittaa trooppisten metsien bruttokato vähintään puoleen nykyisestä vuoteen 2020 mennessä ja pysäyttää se täysin viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Neuvosto odottaa komission esittelevän biologista monimuotoisuutta koskevasta paketista ehdotuksensa, johon pitäisi sisältyä välikertomus edellä mainitun toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä.

Neuvoston puheenjohtajavaltio Ranska on täysin sitoutunut mobilisoimaan koko EU:n kannat ja toimet monissa kansainvälisissä biologisen monimuotoisuuden suojelua käsittelevissä foorumeissa ja erityisesti seuraavissa puitteissa:

– sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta, jonka osapuolet kokoontuivat neljännen kerran 15.–19. syyskuuta 2008

– kymmenes Ramsarin yleissopimuksen osapuolten välinen konferenssi, 28. lokakuuta–4. marraskuuta 2008

– petolintujen suojelusta laadittua yhteistyöpöytäkirjaa koskeva tapaaminen

– muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelua koskevan yleissopimuksen osapuolten tapaaminen, Roomassa joulukuun alussa vuonna 2008.

EU on myös hyvin sitoutunut tarkastelemaan sellaisen kansainvälisen järjestelmän luomista, joka voisi tarjota puolueetonta, tieteellistä tietoa biologisesta monimuotoisuudesta ja määritellä monimuotoisuutta koskevia politiikkoja, kuten YK:n ympäristöohjelman biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita käsittelevässä hallitustenvälisessä konferenssissa marraskuun puolivälissä vuonna 2008 todettiin.

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten yhdeksäs tapaaminen järjestettiin Bonnissa toukokuussa 2008. Tätä tapaamista leimasi biologisen monimuotoisuuden vähenemisen torjunnan kiireellisyys kaikkialla maailmassa. EU:n jäsenvaltioiden ja monien kumppaneiden sitoutuneisuuden ansiosta LifeWeb -aloitteen puitteissa on onnistuttu keräämään merkittävä määrä varoja. Näillä varoilla autetaan valtioita, jotka ovat biologisen monimuotoisuuden kannalta rikkaita, mutta taloudellisesti katsoen heikosti kehittyneitä, suojelemaan eläimistöään ja kasvistoaan sekä ekosysteemeitään aiempaa paremmin.

On ilmeistä, että talouskriisi on nostanut esiin vakaussopimuksen puutteet, jotka liittyvät sen asettamien rajoitusten lisäksi myös toimielinten tehtävien jakoon (Euroopan keskuspankin tehtävä, hallitusten tehtävät, poliittinen valta).

Olisiko vakaussopimus ja erityisesti toimielinten välinen tehtäväjako neuvoston mielestä suunniteltava uudelleen?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Rahoituskriisi asettaa luonnollisesti haasteita tarkistetulle vakaus- ja kasvusopimukselle, sillä se edellyttää sopimukseen sen tarkistamisen yhteydessä vuonna 2005 lisättyjen joustomahdollisuuksien testaamista. Kuten tiedätte, tarkistamisella pyrittiin nimenomaan mukauttamaan sopimusta jäsenvaltioiden taloudellisiin tarpeisiin jäsenvaltioiden erilaiset taloustilanteet ja mahdolliset talouden muutokset huomioiden.

Puheenjohtajavaltio katsoo, että sopimus ei ole tässä suhteessa osoittautunut puutteelliseksi.

7. lokakuuta 2008 antamissaan päätelmissä, jotka koskivat EU:n koordinoitua vastausta talouden hidastumiseen, neuvosto vahvisti, että vuonna 2005 tarkistettu vakaus- ja kasvusopimus tarjoaa asianmukaiset puitteet ja että se olisi pantava täytäntöön täysimääräisesti. Neuvosto totesi myös, että sopimus on riittävän joustava, jotta veropolitiikkaa voidaan käyttää tavalliseen tapaan tilanteen vakauttamiseen⁽¹⁾. Neuvosto tarkensi EU:n koordinoitua reaktiota kasvuun ja työllisyyteen käsittelevässä Eurooppa-neuvostossa 2. joulukuuta, että rahapolitiikan ja jo toteutettujen rahoitusalan vakautustoimien ohella talouden vakauttamiseen tulisi käyttää myös talousarviopolitiikkaa hyödyntäen kaikkia automaattisia vakauttajia sekä täydentäviä talousarvioon ja verotukseen liittyviä toimenpiteitä. Tällaisen koordinoidun reaktion pitäisi samalla tukea julkisen talouden vakautta pitkällä aikavälillä ja hyödyntää järkevästi vakaus- ja kasvusopimuksen tarjoamia joustomahdollisuuksia.

Ranskan kausi Euroopan unionin puheenjohtajana päättyy vuodenvaihteessa. Haluaisimme tässä yhteydessä kiinnittää huomiota yhdentyvän Euroopan tulevaisuuden kannalta olennaisen tärkeään seikkaan: yhdentyvän Euroopan kansojen kunnioittamiseen.

Presidentti Sarkozy itse tähdensi 25. syyskuuta 2007 YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että "maailmassa ei saada aikaan rauhaa, jos kansainvälinen yhteisö tinkii kansojen itsemääräämisoikeudesta ja ihmisoikeuksista (...). Maailmassa ei saada aikaan rauhaa, jollei kunnioiteta monimuotoisuutta ja kansallisia identiteettejä (...). On oikeutettua ja äärimmäisen inhimillistä vaalia omaa uskoaan, identiteettiään, kieltään ja kulttuuriaan sekä tapaansa elää, ajatella ja uskoa. Jos sen kieltää, antaa tilaa nöyryyttämiselle."

Tässä yhteydessä on mainittava Euroopan vanhimpiin kuuluva kansa, identiteetti ja kieli – Euskal Herria – Baskimaa – jonka olemassaolon Ranskan valtio nykyisin täydellisesti kieltää.

Voisiko neuvosto nyt Ranskan EU:n puheenjohtajakauden päättyessä kertoa, mihin toimiin on ryhdytty ja mitä aloitteita pantu vireille vailla omaa valtiota olevien Euroopan kansojen ja kansallisten identiteettien kunnioittamiseksi ja suojelemiseksi?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unionilla ei ole toimivaltuuksia tehdä aloitteita kansojen ja kansallisten identiteettien kunnioittamista ja suojelua koskevissa asioissa. Nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Parlamentin jäsentä pyydetään huomioimaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artikla, jossa todetaan, että unionin on kunnioitettava kunkin jäsenvaltionsa kansallista identiteettiä.

On kuitenkin syytä muistaa, että Euroopan unionin tasolla alueellisten ja paikallisten yhteisöjen etuja edustaa alueiden komitea, jota neuvosto ja komissio kuulevat perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa.

Moninaisuuden kunnioittamisen ja tarkemmin ottaen kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioittamisen osalta parlamentin jäsentä kehotetaan tutustumaan neuvoston 20. marraskuuta hyväksymään päätöslauselmaan Euroopan monikielisyysstrategiasta⁽¹⁾, jossa vahvistetaan, että kielten ja kulttuurien monimuotoisuus on eurooppalaisen identiteetin osa ja että monikielisyys on erityisen tärkeää edistettäessä kulttuurista monimuotoisuutta. On syytä tuoda esiin myös neuvoston 21. toukokuuta esittämät päätelmät⁽²⁾, joissa korostetaan kansalaisten aktiivisen kulttuurielämään osallistumisen edistämistä sekä kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuomista kansalaisten ulottuville niiden kaikessa moninaisuudessa.

On käynyt ilmi, että Jordania haluaa nostaa syytteen tanskalaista sarjakuvataiteilijaa, kymmentä tanskalaista journalistia ja alankomaalaista parlamentaarikkoa Geert Wildersiä vastaan jumalanpilkasta, islamin ja muslimien tunteiden halveksunnasta sekä profeetta Muhammadin solvauksesta ja kunnianloukkauksesta. Jordania on jopa pyytänyt Interpolia pidättämään kyseiset henkilöt ja toimittamaan heidän jordanialaiseen tuomioistuimeen.

Euroopan unionin ja Jordanian välinen assosiaatiosopimus allekirjoitettiin 24. marraskuuta 1997 ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 2002. Kyseisen sopimuksen 2 artiklassa määritellään, että demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa sopimusta. Jos sopimusta rikotaan, voidaan ryhtyä aiheellisiin toimenpiteisiin.

Ovatko edellä mainitut seikat 2 artiklassa olevan olennaista osaa koskevan maininnan sisältävän lausekkeen vastaisia? Jos ovat, mihin toimiin neuvosto ryhtyy kyseisen sopimuksen puitteissa?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on tietoinen tiedotusvälineiden julkaisemista tiedoista, joiden mukaan Jordanian yleinen syyttäjä Hassan Abdullat nosti 21. huhtikuuta 2008 syytteen yhtätoista Tanskan ja yhtä Alankomaiden kansalaista vastaan syyttäen näitä jumalanpilkasta ja yleisen järjestyksen vaarantamisesta.

Sananvapaus on kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden perusoikeus. Kuten parlamentin jäsen tietää, tällaisiin vapauksiin liittyy kansainvälisten lakien mukaisesti myös vastuita ja tiettyjä velvollisuuksia. Tämä merkitsee sitä, että sananvapautta voidaan rajoittaa lainsäädännöllä tietyin edellytyksin ja että asetettujen rajoitusten rikkomisesta voidaan langettaa seuraamuksia.

Näin ollen on kunkin yhteiskunnan velvollisuus määritellä sananvapauden hyväksyttävät rajat kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja kunnioittaen. Euroopan unionin jäsenvaltiot tunnustavat Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla, että sananvapaus "voidaan asettaa sellaisten muodollisuuksien, ehtojen, rajoitusten ja rangaistusten alaiseksi, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa" muun muassa "muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi". Joissain kolmansissa maissa sananvapauteen suhtaudutaan tiukemmin; joissain maissa laaditaan esimerkiksi lehdistön toimintaa sääteleviä lakeja, jotka kieltävät tietynlaisen käyttäytymisen, kuten uskontojen tai uskonnollisten symbolien halventamisen.

Ongelman ydin on siis sen määritteleminen, onko uskontojen tai uskonnollisten symbolien halventamisen kieltäminen yleismaailmallisten ihmisoikeuksien mukaista. EU:n jäsenvaltiot katsovat, että kielto ei ole ihmisoikeuksien mukainen. EU:n jäsenvaltioiden näkemyksen mukaan ihmisoikeuksien tarkoituksena ei ole suojella uskontoja tai uskonnollisia symboleita, vaan kaikkia maailman ihmisiä. EU:n jäsenvaltiot noudattavat ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä kirjaimellisesti.

Joissain maissa uskontojen halventamista pidetään kuitenkin suvaitsemattomuuden osoituksena, joka kohdistuu kyseisen uskon lisäksi epäsuorasti myös sen kannattajiin. Lisäksi uskontojen halventaminen voi myös järkyttää yleistä järjestystä, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessa on käynyt. Yleisen järjestyksen ylläpito on toinen kansainvälisten normien mukaan hyväksytyistä syistä rajoittaa sananvapautta.

Kuten arvata saattaa sananvapauden harjoittamisen rajoista käydään kiivasta keskustelua, jossa ihmisoikeuksiin vedotaan yhtä hyvin syynä edistää sananvapautta kuin rajoittaa sitä. EU:n jäsenvaltiot pyrkivät monin tavoin ylläpitämään sananvapautta ja ihmisoikeuksia koskevaa vuoropuhelua kaikkiin suuntiin sekä kansainvälisissä keskustelufoorumeissa että EU:n kolmansien maiden kanssa käymissä ihmisoikeuskeskusteluissa, joissa EU tuo esiin vankkumattoman kantansa. Tämä on paras tapa tehdä EU:n näkemykset tunnetuiksi, sillä keskustelun kulttuuriset näkökohdat ovat varsin arkoja aiheita kaikille osapuolille.

Neuvosto pitää kyseistä aihetta erittäin tärkeänä ja se aikoo näin ollen myös jatkossa tukea aktiivisesti vuoropuhelua, yhteisymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä kunnioitusta ihmisoikeuksien toteuttamisessa kaikkien olemassa olevien järjestelmien kautta ja erityisesti EU:n ja Jordanian välisissä sopimuksissa asetettuja järjestelmiä hyödyntäen. EU muistutti Jordanian viranomaisia jälleen kerran yhteisestä sitoumuksesta ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen EU:n ja Jordanian assosiaationeuvoston viime kokouksessa 10. marraskuuta 2008.

Neuvosto seuraa tilannetta luonnollisesti myös jatkossa.

Öljyn hinnat ovat kääntyneet laskuun, joten on aika harkita uudelleen neuvoston puheenjohtajana toimivan Ranskan aikaisempia ehdotuksia. Ranska ehdotti, että polttoaineverolle olisi asetettava katto kaikkialla Euroopan unionissa ja/tai käytettävä osa arvonlisäverotuloista öljytuotteisiin, jotta voitaisiin perustaa rahasto korkeista öljynhinnoista kärsivien tukemiseksi. Komission energia-alan strategisessa toisessa tarkistuksessa esittämä ehdotus, jolla kannustetaan jäsenvaltioita perustamaan öljyvarastoja, on samansuuntainen puheenjohtajavaltio Ranskan ehdotusten kanssa. Joutuvatko nämä Euroopan kansalaisten kannalta arvokkaat ehdotukset unohduksiin vai tuetaanko niitä, ennen kuin neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Tšekin tasavallalle?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole saanut komissiolta ehdotusta polttoaineverolle asetettavasta katosta tai kuluttajia tukevan rahaston perustamisesta.

Neuvosto katsoo, että öljyvarastot ovat eräs mahdollinen tapa hallita energianhintoja ja taata energiavarmuus. Parlamentin jäsen tietää varmastikin, että neuvostolla on vuodesta 1968 lähtien ollut käytettävissään pakollinen hätäöljyvarastojen luomiseksi laadittu järjestelmä, joka perustuu öljyvarastoista annettuun direktiiviin 68/414/ETY (kodifioitu ja kumottu direktiivillä 2006/67/EY⁽¹⁾). Direktiivissä säädetty koordinointijärjestelmä toimii hyvin vähäisten häiriöiden sattuessa, erityisesti vastauksena Kansainvälisen energiajärjestön koordinoimiin yhteisiin toimiin.

Komissio toimitti neuvostolle hiljattain toisen strategisen energiakatsauksensa⁽²⁾, johon sisältyy muun muassa ehdotus öljyvarastoista annetun direktiivin tarkistamisesta. Tarkistamisen tavoitteena on parantaa yhteensopivuutta Kansainvälisen energiajärjestön järjestelmän kanssa ja lisätä öljyvarastojen luotettavuutta ja avoimuutta julkaisemalla viikoittain tietoja öljyvarastojen tasosta. Ehdotus on yhdenmukainen maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston päätelmien kanssa. Eurooppa-neuvoston toimintasuunnitelmassa "Energiapolitiikka Euroopalle"⁽³⁾ korostettiin öljytuotteita koskevien tietojen avoimuuden lisäämistä sekä EU:n öljyinfrastruktuurin ja öljyn varastointijärjestelmien uudelleen tarkastelua Kansainvälisen energiajärjestön kriisijärjestelmän korvaamiseksi erityisesti öljyn saatavuuden suhteen kriisitilanteessa. Neuvosto toivoo, että yhteistyöstä Euroopan parlamentin kanssa tulee hedelmällistä, jotta tässä tärkeässä asiassa voidaan edetä ripeästi.

Neuvosto keskusteli toisesta strategisesta energiakatsauksesta 8. joulukuuta pidetyssä tapaamisessaan kiinnittäen erityisesti huomiota energiavarmuuteen ja aikoo jatkaa tätä työtä seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Aljaksandr Lukašenka totesi Wall Street Journalin haastattelussa olevansa valmis vapauttamaan kaikki poliittiset vangit.

Aljaksandr Barazenkaa pidetään tutkintavankeudessa ennen tammikuussa ollutta mielenosoitusta käsittelevää oikeudenkäyntiä, vaikka hän saapui vapaaehtoisesti kuulusteltavaksi Minskin kaupungin poliisilaitokselle 27. lokakuuta. Hänen ei myöskään anneta vastata syytteisiin ilman, että häntä pidetään tutkintavankeudessa, mikä olisi yleinen käytäntö demokraattisissa maissa.

Valko-Venäjällä on aiemminkin ollut vastaavia tapauksia, ja muille oppositioaktivisteille on langetettu vapausrangaistuksia.

Onko neuvosto tietoinen tästä tilanteesta? Onko neuvosto jo vaatinut Valko-Venäjän viranomaisia vapauttamaan Barazenkan välittömästi ja tutkimaan uudelleen vastaavat tapaukset? Ellei se ole, ottaako se asian esille neuvotteluissaan Valko-Venäjän hallituksen edustajien kanssa?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvostolle on tiedotettu Aljaksandr Barazenkan tilanteesta. Neuvoston puheenjohtajavaltio on ottanut asian puheeksi Valko-Venäjän viranomaisten kanssa 24. marraskuuta. Neuvosto aikoo myös jatkossa vaatia Aljaksandr Barazenkan vapauttamista ollessaan yhteydessä Valko-Venäjän viranomaisiin.

Neuvosto tuomitsee poliittisiin syihin perustuvat vangitsemiset järjestelmällisesti. Lisäksi neuvoston 13. lokakuuta antamissa päätelmissä todetaan, että Euroopan unionin ja Valko-Venäjän suhteiden vähittäinen kehittäminen riippuu siitä, edistyykö maan hallitus demokratian edistämisessä sekä ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisessa.

Ottaen huomioon onnistuneen kirjallisen kannanoton (P6_TA(2008)0262) reumatauteihin, voisiko neuvosto antaa parlamentille tuoreimmat tiedot toimista, joita on toteutettu reumatauteihin sairastuneiden auttamiseksi EU:n alueella?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on pannut merkille Euroopan parlamentin 5. kesäkuuta 2008 antaman kirjallisen kannanoton reumasairauksiin.

Ottaen huomioon, että Euroopan väestö ikääntyy ja että valtaosalla yli 70-vuotiaista on kroonisia tai toistuvia reumaoireita, Ranskan, Tšekin tasavallan ja Ruotsin puheenjohtajuuskausien puolitoistavuotisohjelmassa korostetaan kaikkien sellaisten aloitteiden tukemista, joilla pyritään luomaan ikääntyneitä kunnioittavan ja ihmisarvoisen kohtelun mahdollistava sosiaalinen ympäristö. Ikääntyneiden tulisi voida elää tervettä, aktiivista ja itsenäistä elämää, vaikuttaa yhteiskunnassa ja nauttia aiempaa paremmasta elämänlaadusta. Kun he ovat hoidon tarpeessa, heidän pitäisi saada laadukasta hoitoa ihmisarvoisella tavalla. Terveydenalan ehkäisevät toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä kansalaisten terveyden edistämisen ja tulevaisuuden terveysmenojen hallitsemisen kannalta.

Julkista terveydenhoitoalaa koskevia yhteisön toimenpiteitä suunniteltaessa tulee huomioida jäsenvaltioiden velvollisuudet terveyspalveluiden ja terveydenhoidon järjestämisessä ja tarjoamisessa. Neuvosto on jo hyväksynyt päätelmiä ylipainoisuudesta, terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta, jotka ovat hyvin merkittäviä tekijöitä reumasairauksien ehkäisemisessä.

Neuvoston 10. kesäkuuta 2008 päivätyissä päätelmissä luotiin neuvoston ja komission välinen yhteistyöjärjestelmä EU:n terveysstrategian täytäntöönpanoa varten. Ensimmäiseksi valittu toiminta-alue on terveyspalveluiden laadukkuuden edistäminen, josta on etua myös tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin hoitoa tarvitseville henkilöille.

Neuvosto ei ole toistaiseksi saanut komissiolta aloitteita, jotka koskisivat yhteisön strategiaa reumasairauksien torjumiseksi tai strategiaa reumasairauksia koskevan tiedon ja hoidon saatavuuden parantamiseksi eikä neuvoston suositusta reumasairauksien varhaisen diagnosoinnin ja hoidon edistämiseksi.

Turkin hallitus jatkaa provokatiivisesti kieltoa, joka koskee Kyproksella rekisteröityjen lentokoneiden pääsyä sen ilmatilaan ja Kyproksen lipun alla purjehtivien alusten Turkin satamiin pääsyä ja jopa aluksia ja lentokoneita, jotka ovat aiemmin laskeutuneet Kyproksen tasavallan lentokentille tai purjehtineet sen satamiin. Neuvoston päätös jäädyttää Turkin liittymisneuvottelujen asiaa koskevat luvut on osoittautunut riittämättömäksi toimeksi, koska turkkilaisviranomaisten provosoiva käytös jatkuu ilman minkäänlaista asennemuutosta, mikä kävi myös ilmi Euroopan parlamentin liikennevaliokunnan vierailulla Kyproksella. Tämä Turkin asettama sietämätön saarto on kansainvälisten oikeuksien räikeä loukkaus, ja vielä pahemman provokaation siitä tekee se, että Turkin armeija miehittää edelleen puolta Kyproksen tasavallan alueesta.

Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä, jotta Turkki huolehtisi kansainvälisistä velvoitteistaan ja noudattaisi kansainvälistä oikeutta peruuttamalla tämän Kyproksen tasavaltaan kohdistuvan saarron?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

EU:n kanta kysymykseen assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjasta on selkeä. Pöytäkirjan täysimääräinen ja syrjimätön täytäntöönpano on Turkille sopimukseen perustuva velvoite, jota sen on ehdottomasti noudatettava. Tämä kanta on osa neuvottelukehystä, neuvoston hyväksymää tarkistettua liittymiskumppanuutta sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antamaa julistusta. Kanta on esitetty Turkille useaan otteeseen muun muassa EU:n ja Turkin viranomaisten välisen poliittisen vuoropuhelun yhteydessä.

Neuvosto pahoitteli 8. joulukuuta 2008 laajentumisesta antamissaan päätelmissä 10. joulukuuta 2007 antamiinsa päätelmiin viitaten, että Turkki ei ollut siihen mennessä täyttänyt velvollisuuttaan panna assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön täysimääräisesti ja syrjimättömällä tavalla ja että se ei ollut edistynyt suhteiden normalisoinnissa Kyproksen tasavaltaan.

Näin ollen neuvosto toisti 11. joulukuuta 2006 antamiensa päätelmien mukaisesti, että se tarkkailisi myös jatkossa Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antamassa julistuksessa käsittelemien ongelmien kehittymistä.

Neuvosto totesi lopuksi, että edistymisen toivotaan tapahtuvan mahdollisimman pikaisesti.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on vuosikertomuksessaan talousarvion toteuttamisesta vuonna 2007 huomannut lukuisia virheitä, jotka koskevat alueita, joilla talousarviota on toteutettu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: maatalous, yhteenkuuluvuus, tutkimus, energia, liikenne, ulkopuolelle suunnattava tuki, kehitys, laajentuminen, koulutus ja kansalaisuus. Tämän vuoksi pyydän neuvostoa, joka on budjetti- ja poliittisen vallan käyttäjä, joka antaa lausunnon vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, kertomaan kantansa merkittävän virhemäärän löytymisestä edellä mainituilla aloilla, joilla talousarviota toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, samoin kuin siitä, että monet jäsenvaltiot eivät ole esittäneet kansallista lausumaansa. Haluaisin lisäksi tietää, mikä on neuvoston näkemys yhteydestä, joka tilintarkastustuomioistuimen mukaan vallitsee säännösten monimutkaisuuden ja todettujen virheiden välillä, sekä siitä hyödystä, jota koituisi, jos yksinkertaistettaisiin enemmän EY:n säännöksiä, joiden soveltaminen usein vielä mutkistuu ylimääräisten kansallisten sääntöjen vuoksi.

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Vítor Caldeira esitteli Ecofin-neuvostolle 2. joulukuuta tuomioistuimen vuosikertomuksen EU:n talousarvion toteuttamisesta vuonna 2007.

Neuvoston toimivaltaiset yksiköt tarkastelevat seuraavaksi kertomusta voidakseen laatia Euroopan parlamentille suosituksen vuoden 2007 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle. Neuvosto hyväksyy suosituksen todennäköisesti 10. helmikuuta pidettävässä kokouksessa.

On syytä huomata, että yhteisön varojen hoidon moitteettomuus on neuvostolle erittäin tärkeä asia. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on tässä suhteessa hyvin tärkeä väline.

Neuvosto on pannut parlamentin jäsenen esiin tuomat seikat merkille ja huomioi ne laatiessaan suositusta vuoden 2007 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle.

Neuvoston puheenjohtaja esittelee neuvoston suosituksen Euroopan parlamentille helmikuussa 2009 pidettävässä talousarvion valvontavaliokunnan kokouksessa. Kokous tarjoaa varmasti tilaisuuden keskustella esiin tuoduista seikoista perusteellisesti.

Israel tuhosi 5. marraskuuta viisi palestiinalaisasuntoa Itä-Jerusalemissa, koska israelilaisviranomaisten mukaan ne oli rakennettu ilman lupaa. Israelilaisen ihmisoikeusjärjestö B'Tselemin esittämien valitusten mukaan israelilaisviranomaiset ovat vuodesta 2004 lähtien tuhonneet 350 Itä-Jerusalemissa sijaitsevaa palestiinalaisasuntoa.

Samanaikaisesti Israelin Palestiinan kansaa kohtaan suuntaama rikollinen kauppasaarto jatkuu, samoin surmaamiset ja laittomat pidätykset, joiden kohteiksi on joutunut tuhansia palestiinalaisia, näiden joukossa myös lapsia; saatujen tietojen mukaan israelilaiset miehitysjoukot pidättävät vuosittain keskimäärin 700 lasta.

Nämä israelilaisten miehitysjoukkojen toimet loukkaavat raa'asti palestiinalaisten perusoikeuksia ja rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta.

Tuomitseeko neuvosto Israelin miehitysarmeijan Palestiinan kansaan kohdistamat rikolliset toimet?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on parlamentin jäsenen tavoin huolestunut kysymyksessä esiin tuoduista seikoista.

Neuvosto haluaa huomauttaa, että se toisti tukensa Annapolisin konferenssissa uudelleen käynnistetyn Israelin ja Palestiinan rauhanprosessin periaatteille yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 8. joulukuuta 2008 antamissa päätelmissä. Se kehotti samassa yhteydessä osapuolia kunnioittamaan tiekartan mukaisia sitoumuksiaan ja toteuttamaan merkittäviä ruohonjuuritason muutoksia rauhan edistämiseksi alueella.

Neuvosto katsoo, että jatkuva siirtokuntien rakentaminen muodostaa yhden merkittävimmistä rauhan esteistä, ja pitää tulevan palestiinalaisvaltion elinkelpoisuutta kyseenalaisena. Se pyytää Israelin viranomaisia noudattamaan kansainvälistä lainsäädäntöä ja lopettamaan siirtokuntatoimintansa mukaan lukien "luonnolliseen kasvuun" liittyvät toimet myös Itä-Jerusalemissa. Neuvosto ilmaisi 10. marraskuuta syvän huolensa palestiinalaiskotien tuhoamisesta Itä-Jerusalemissa. Neuvoston kanta on välitetty Israelin viranomaisille useilla tasoilla. Neuvoston puheenjohtajavaltio ilmaisi 5. joulukuuta tyytyväisyytensä Israelin hallituksen päätökseen evakuoida palestiinalaistalo, jonka israelilaiset uudisasukkaat olivat vallanneet väkivalloin. Neuvosto vetoaa Israeliin, jotta se ryhtyisi myös muihin toimenpiteisiin käynnissä olevan diplomaattisen prosessin lujittamiseksi.

Neuvosto pitää Israelin Länsirannalla ja Gazassa asettamia liikkumisvapautta ja matkustamista koskevia rajoituksia hälyttävinä. Neuvoston puheenjohtajavaltio ilmaisi 14. marraskuuta syvän huolestuneisuutensa Gazan hiljattaisesta saarrosta, joka on kansainvälisen lainsäädännön vastainen, ja pyysi Israelin viranomaisia avaamaan rajanylityspaikat uudelleen välittömästi, jotta humanitäärinen apu saataisiin perille alueelle. Tämän ohella neuvosto vaatii Gazan kaistalta Israeliin suuntautuvan ohjustulen välitöntä lopettamista.

Neuvosto huomauttaa, että Euroopan unioni pitää ihmisoikeuksien kunnioittamista palestiinalaisalueilla erittäin tärkeänä. Israelissa olevien palestiinalaisvankien vapauttaminen on ratkaisevan tärkeä askel kohti keskinäistä luottamusta, joka on rauhanneuvotteluiden ehdoton edellytys. Neuvosto vetoaa Israelin viranomaisiin useampien palestiinalaisvankien vapauttamiseksi.

EU käsittelee palestiinalaisvankien kysymystä ja uudisasukkaiden harjoittamaa Palestiinan vastaista väkivaltaa Israelin kanssa käymissään poliittisissa keskusteluissa. EU:n ja Israelin sekä EU:n ja palestiinalaishallinnon välisten ihmisoikeuksien alivaliokuntien perustaminen osoittaa, että EU on kiinnostunut alueen ihmisoikeuskysymyksistä.

Saavatko myös teollisuuden ja talouselämän edustajat osallistua neuvoston valmistelevien elinten ja COREPERin kokouksiin?

Jos saavat, mitkä teollisuuden ja talouselämän edustajat näihin kokouksiin osallistuvat ja kuinka usein?

Jos eivät, millaisia institutionaalisia mahdollisuuksia näillä teollisuuden ja talouselämän edustajilla on tavata valmistelevien elinten virkamiehiä, COREPERin virkamiehiä ja muita neuvoston virkamiehiä? Missä ja kuinka usein tällaisia kokouksia järjestetään?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

EY:n perustamissopimuksen 203 artiklan nojalla vain jäsenvaltioiden hallitusten edustajat voivat osallistua neuvoston kokouksiin. Kokouksiin osallistuu myös komissio perussopimusten sille asettamien tehtävien vuoksi. Lisäksi perussopimukset sallivat tietyissä tapauksissa myös joiden muiden elinten, kuten Euroopan keskuspankin, edustajien läsnäolon. Tämä sääntö koskee soveltuvin osin neuvoston kaikkien valmistelevien elinten kokouksia ja siten myös COREPERin kokouksia. Näin ollen teollisuuden tai talouselämän edustajat eivät voi osallistua COREPERin kokouksiin.

Työmarkkinaosapuoliin pidetään yhteyttä myös korkealla tasolla muun muassa sosiaalialan kolmikantahuippukokouksissa, joka järjestettiin viimeksi 15. lokakuuta 2008, sekä makrotaloutta koskevassa vuoropuhelussa, jonka tapaamisia on kahdesti vuodessa ja johon osallistuvat neuvoston puheenjohtaja, eurooppalaisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen puheenjohtajat, Euroopan keskuspankin pääjohtaja sekä kaksi komission jäsentä. Lisäksi työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean jäsenet tapaavat säännöllisesti työmarkkinaosapuolten edustajia. On syytä mainita myös neuvoston puheenjohtajavaltion, työmarkkinaosapuolten ja sosiaalialan foorumiin osallistuvien kansalaisjärjestöjen tapaamiset, joissa käydään epämuodollisia keskusteluita neuvoston esityslistalla olevista työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevista aiheista.

Tämän lisäksi neuvosto on halukas pitämään epämuodollisesti yhteyttä teollisuuden ja talouselämän edustajiin.

Lampaanliha-ala on kokenut kovia viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ja kärsinyt märehtijöitä kohdanneista perättäisistä kriiseistä. Seuraavassa esitetyistä kahdesta luvusta saa kuvan tilanteesta. Rekisteröityjen pikkumärehtijöiden määrä kaudella 2000–2006 on laskenut 7,6 prosenttia Euroopan unionissa. Jos mitään ei tehdä, lampaan- ja vuohenlihan tuotanto saattaa laskea yli 25 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Tästä syystä ehdotinkin vuoden 2009 yleiseen talousarvioon kaksi tarkistusta, jotka koskevat lammas- ja vuohitukia (20 miljoonaa euroa lisää) sekä lisätukia epäsuotuisilla seuduilla tai vuoristoseuduilla toimiville lampaan- ja vuohenlihan tuottajille (15 miljoonaa euroa lisää) käsitteleviä budjettikohtia. Neuvosto on vuoden 2009 talousarvioesitystä koskevassa toisen käsittelyn äänestyksessään päättänyt hylätä ehdotukseni. Toivoisin, että neuvosto ilmoittaa julkisesti syyt hylkäämiselle, nyt kun kaikki säännöt pystytään neuvottelemaan uudelleen (arvonlisävero, vakauspaketti, rahoitusnäkymien tarkistaminen jne.) pankkien pelastamiseksi…

Lampaan- ja vuohenkasvatus on ennenkuulumattomassa kriisissä, jota pahentaa entisestään sinikielitautiepidemia. Näiden eläinten kasvatus on kuitenkin keskeisessä roolissa maankäytön osalta erityisesti kaikkein vaikeimmilla seuduilla. Tästä syystä Euroopan parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä lokakuun täysistunnossa vuoden 2009 yleiseen talousarvioon kaksi Catherine Guy-Quintin esittämää tarkistusta, joilla annetaan alalle yhteensä 35 miljoonaa euroa lisää tukea. Tilanteen vakavuudesta ja Euroopan parlamentin pyynnöstä huolimatta ministerit hylkäsivät tarkistukset neuvotteluissa perjantaina 21. marraskuuta 2008. Michel Barnier ilmoitti, että Ranskassa otetaan käyttöön maatalouden pelastussuunnitelma. Eikö ole ristiriitaista, että Euroopan tasolla ei saada tukea? Milloin siis siirrytään sanoista tekoihin?

(FR) Maatalous on äärimmäisen tärkeä ja Euroopan talouden kannalta keskeinen ala. Vastaavasti maanviljelijöille ja erityisesti lammas- ja vuohialan tuottajille myönnettävät suorat tuet ovat neuvostolle varsin tärkeä kysymys.

Tässä yhteydessä on syytä painottaa, että neuvoston puheenjohtajavaltio ja useat neuvoston jäsenet kiinnittivät 29–30. syyskuuta ja 27–28. lokakuuta pidetyissä kokouksissa neuvoston ja komission huomion sinikielitaudin ilmetessä noudatettavaan menettelyyn ja erityisesti rokotusstrategiaan.

Euroopan unionin vuoden 2009 talousarvioesityksen toisessa käsittelyssä neuvosto totesi, että "Luonnonvarojen säilyttämiseen ja hallintaan" (rahoitusnäkymien toinen otsake) nähden komission alustavassa talousarvioesityksessä laatimat arviot, joita on tarkistettu oikaisukirjelmillä N:o 1/2009 and N:o 2/2009, riittivät vastaamaan alan tarpeisiin kyseisenä aikana vallinneessa markkinatilanteessa.

Jos komissio kuitenkin laatii asiaa koskevan ehdotuksen, neuvosto perehtyy siihen huolellisesti.

Neuvosto on antanut vastauksen kysymykseen H-0865/08⁽¹⁾, joka koski sitä, että 31. joulukuuta 2008 päättyy (mahdollisesti) yhteinen valvontajärjestelmä, joka koskee Kiinasta Euroopan unionin maihin tuotavia tiettyjä tekstiilien ja vaatteiden tuotekategorioita. On myös otettava huomioon, että erityisesti Portugalissa entistä enemmän yrityksiä on lopettanut tai siirtänyt tuotantonsa, mistä on aiheutunut työttömyyttä tai dramaattisia sosiaalisia tilanteita. Onko jokin jäsenvaltio ehdottanut komissiolle tai pyytänyt siltä, että kaksinkertaista valvontamekanismia jatketaan 31. joulukuuta 2008 jälkeen tai että tässä yhteydessä toteutetaan muita toimenpiteitä? Jos on, mitkä jäsenvaltiot ovat kyseessä ja mitä toimenpiteitä kukin niistä on käytännössä ehdottanut? Vastustaako jokin jäsenvaltio niiden toteuttamista? Jos vastustaa, mitkä jäsenvaltiot ovat kyseessä ja mihin syihin kukin niistä on vedonnut?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ei ole saanut asiasta ehdotusta komissiolta, ja näin ollen asiaa ei ole käsitelty. Kysymyksiin H-0781/08 ja H-0865/08 annetut vastaukset pätevät yhä. Tämä koskee aivan erityisesti asiaa käsittelevän valmistelevan elimen, 133 artiklan tekstiilikomitean, työtä. Asiaa on käsitelty komiteassa useaan otteeseen. Ei ole kuitenkaan neuvoston tehtävä julkistaa komitean jäsenten esiin tuomia kantoja tai paljastaa keskusteluissa käytettyjä perusteluita.

Kiinan hallitus lykkäsi EU:n ja Kiinan huippukokousta, joka oli tarkoitus järjestää 1. joulukuuta, siitä syystä, että puheenjohtajavaltio Ranskan presidentti oli tavannut Tiibetin hengellisen johtajan, Dalai laman. Mikä on neuvoston näkemys EU:n Kiina-suhteiden tämänhetkisestä tilasta? Minkälaiset ovat näiden suhteiden tulevaisuuden näkymät? Miten neuvosto arvioi Euroopan parlamentin toimia ja panosta EU:n Kiina-suhteiden yhteydessä?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan unioni on pannut merkille Kiinan päätöksen lykätä huippukokousta Euroopan unionin kanssa sillä perusteella, että eräät eurooppalaiset johtajat ovat tavanneet tai aikovat tavata Dalai laman. EU pitää tätä päätöstä valitettavana, mutta katsoo, että kiinalaiset kantavat siitä vastuun.

Tästä ennennäkemättömästä päätöksestä huolimatta Kiina tulee myös jatkossa olemaan Euroopan unionin merkittävä kumppani talous- ja kauppa-asioissa sekä suurissa kansainvälisissä kysymyksissä. EU aikoo jatkaa strategisten kumppanuussuhteidensa edistämistä Kiinan suuntaan. Näinä aikoina maailman talous- ja rahoitustilanne vaatii Euroopan ja Kiinan hyvin läheistä yhteistyötä. Säännöllinen yhteydenpito Kiinan viranomaisiin jatkuu useiden Kiinan ja EU:n välisten vuoropuheluiden puitteissa. Euroopan unioni pitää erityisen tärkeänä jatkaa neuvotteluita kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta ja saada Kiinan viranomaisten jo hyväksymät yhteistyösopimukset ja -hankkeet allekirjoitettua.

Euroopan parlamentti antaa eri valiokuntiensa kautta panoksensa Euroopan unionin ulkopolitiikkaan yleensä ja Kiina-suhteita koskevaan politiikkaan tarkemmin ottaen.

Haluaisin palata neuvostolle 15. heinäkuuta esittämääni kysymykseen H-0614/08 Neuvoston edustaja ilmoitti 23. syyskuuta pidetyssä täysistunnossa, että parlamentille lähetetään neuvoston vastaus syyskuun aikana. Tähän päivään mennessä parlamentille ei kuitenkaan ole vieläkään lähetetty mitään. Uuden version maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettävistä edellytyksistä annetusta asetuksesta pitäisi tulla voimaan 1. kesäkuuta 2009, ja 1. tammikuuta 2012 mennessä jäsenvaltioiden on liitettävä yhteen asetuksessa määritellyt kansalliset sähköiset rekisterinsä. Voiko neuvosto näin ollen kertoa, kuinka tärkeänä tätä tieliikennepakettia pidetään seuraavien viiden kuukauden aikana ja millaista aikataulua ehdotetaan näin muutettujen asetusten hyväksymiseksi ennen 1. kesäkuuta 2009?

(FR) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa joulukuussa 2008 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto pääsi Slovenian puheenjohtajuuskaudella kesäkuussa 2008 poliittiseen yhteisymmärrykseen niin kutsutusta tieliikennepaketista. Paketti koostuu kolmesta säädöksestä, jotka koskevat maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä (2007/0098 (COD)), maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevia yhteisiä säännöksiä (2007/0099 (COD)) sekä linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevia yhteisiä sääntöjä (2007/0097 (COD)). Neuvosto laatii parhaillaan kustakin kohdasta yhteistä kantaa, joka esitellään Euroopan parlamentille tammikuussa 2009. Tuleva puheenjohtajavaltio, Tšekin tasavalta, on vakaasti sitoutunut käynnistämään epäviralliset keskustelut eri esittelijöiden kanssa selvittääkseen, millä tavoin Euroopan parlamentin kanssa voitaisiin päästä sopimukseen mahdollisimman nopeasti. Parlamentin jäsenen on syytä huomata, että komissio ei ole lokakuun 2008 loppuun mennessä toimittanut Bulgarian ja Romanian toisintoja edellä mainitusta lainsäädäntöluonnoksesta, minkä vuoksi valmistelutyö ei ole edistynyt.

Associazione radicale "Esperanto" -järjestö, joka kuuluu väkivallattomaan radikaalipuolueeseen, on käynnistänyt kansallisille olympiakomiteoille suunnatun kampanjan, jolla tähdätään siihen, että jokainen jäsenvaltio voi seuraavissa olympiakisoissa edustaa sekä Eurooppaa että omaa maataan. Jokainen urheilija edustaisi kahta lippua, valtion omaa ja Euroopan unionin lippua, ja mitalitilastoissa esitettäisiin myös Euroopan unionin yhteisen lipun alla saavutettu yhteenlaskettu mitalimäärä.

Aikooko komissio antaa tukensa tälle aloitteelle?

(EN) Komissio on tietoinen urheilun keskeisestä asemasta sekä sen kyvystä lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuten urheilua koskevassa valkoisessa kirjassa todetaan, urheilun ja urheilukilpailuiden järjestämisvastuun kuuluminen jäsenvaltioille on kuitenkin osa eurooppalaisen urheilun historiallista ja kulttuurista taustaa ja vastaa myös useimpien EU:n kansalaisten toiveita. Kansallisilla joukkueilla on merkittävä asema kansallisen identiteetin kannalta ja lisäksi ne lujittavat suhdetta ruohonjuuritason urheiluun, minkä vuoksi niitä on syytä tukea.

Vastuu urheilun järjestämisestä kuuluu kansallisille viranomaisille, urheilujärjestöille tai näille molemmille. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että ajatus EU:n lipun lisäämisestä urheilijoiden asuihin on tuotu esiin jo Adoninon mietinnössä "A People’s Europe"⁽¹⁾.

Olympialaisten tulosten julkaisemisesta ja julkaisutavasta päättäminen on kisojen järjestäjien vastuulla. On syytä muistaa, että Eurooppa voi joissain lajeissa lähettää kisoihin lajin valintajärjestelmän ansiosta enemmän kilpailijoita (27 joukkuetta), mikä antaa Euroopalle muita osallistujia paremmat mahdollisuudet ansaita mitaleja. Näin ollen komissio haluaa painottaa, että jäsenvaltiot osallistuvat olympialaisiin kansallisvaltioina ja että EU:n tunnuslause on "Moninaisuudessaan yhtenäinen".⁽²⁾

Tämän vuoksi parlamentin jäsen ymmärtää varmasti, että komissio ei voi tukea aloitetta, jonka tavoitteena on koota kaikki jäsenvaltioiden voittamat mitalit EU:n lipun alle. Mitä tulee kahden lipun esittämiseen seuraavissa olympialaisissa, komissio ei tietenkään vastustaisi EU:n yhtenäisyyden tunnuksen käyttämistä, mutta haluaa kuitenkin kunnioittaa urheilun riippumattomuutta ja jäsenvaltioiden ensisijaista velvollisuutta urheilupolitiikassa. Jos toimivaltaiset elimet kannattaisivat tällaista aloitetta, komissio kuitenkin tukisi sitä.

Irlannin budjettivaje on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Tämä ylittää selvästi vakaus- ja kasvusopimuksessa budjettivajeen ylärajaksi määritellyn kolme prosenttia ja riittää laukaisemaan ennakkovaroitusmenettelyn.

Irlantilaiselle sanomalehdelle antamassaan haastattelussa komission jäsen Almunia totesi, että vakaus- ja kasvusopimuksessa ei ole kyse sakoista eikä jäsenvaltioiden moittimisesta. Joissakin tapauksissa on kyse keskinäisestä painostuksesta, jolloin eurooppalaisen ulottuvuuden ja monenkeskisen seurantajärjestelmän avulla pyritään saamaan hallitukset panemaan täytäntöön politiikkoja.

Voiko komissio kertoa, mihin sopimukseen se pääsi Irlannin hallituksen kanssa nykyisen budjettivajeen suhteen?

(EN) Irlannin viranomaisten 14. lokakuuta 2008 toimittaman vakausohjelman tarkistuksen mukaan julkistalouden arvioitu alijäämä Irlannissa vuonna 2008 on 5,5 prosenttia BKT:stä, kun aiemmassa tarkistuksessa ennakoitu alijäämä oli 0,9 prosenttia BKT:stä.

Komissio soveltaa liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä perustamissopimuksen sekä vakaus- ja kasvupaketin säännösten mukaisesti. Kun julkistalouden alijäämä ylittää 3 prosenttia BKT:stä, komission on laadittava perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti kertomus. Kaikki viitearvon ylitykset, jotka eivät ole poikkeuksellisia, väliaikaisia tai pysy lähellä viitearvoa (104 artiklan 2 kohta), antavat neuvostolle syyn julistaa komission suosituksesta, että kyseessä olevassa jäsenvaltiossa on virallisesti liiallinen alijäämä (104 artikla 6 kohta).

Liiallista alijäämää koskevaa menettelyä pitäisi ajatella tukimuotona, jolla pyritään ratkaisemaan lyhyen aikavälin vaikeuksia ja takaamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys.

Julkisen velan hoitaminen talouskriisin olosuhteissa on muodostunut erittäin hankalaksi monissa jäsenvaltioissa, joissa valtion obligaatioiden korkoero (spread) kasvaa yhä pahemmaksi lisäten lainakustannuksia jyrkästi.

Ottaen huomioon, että jotkin jäsenvaltiot, esimerkiksi Kreikka, eivät ole moniin vuosiin onnistuneet vähentämään tuntuvasti julkista velkaansa, kysyn komissiolta: Missä määrin talouskriisi vaikuttaa Kreikan ja yleisemmin euroalueen jäsenvaltioiden lainanottokykyyn? Minkä suuruisella korolla Kreikka ja yleisemmin euroalueen jäsenvaltiot ottavat lainaa? Mikä on valtion obligaatioiden korkoero (spread) Kreikassa ja yleisemmin euroalueen jäsenvaltioissa suhteessa Saksan valtion kymmenen vuoden obligaatioihin?

(EN) Rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen kuohunta on laukaissut "flight to safety" -ilmiön. Tämä on lisännyt julkisen velan hoitamisen kuluja valtioissa, joissa on aiemmin ollut huomattavasti alijäämää ja velkaa.

Joissain maissa, erityisesti Kreikassa, tämänhetkinen tilivaje saattaisi entisestään vahvistaa kielteistä käsitystä maan kyvystä selviytyä talouden hidastumisen haitallisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä.

10 vuoden valtion obligaatioiden kurssiero on 6. marraskuuta 2008 lähtien ja verrattuna 6. marraskuuta 2007 vallinneisiin arvoihin noussut Kreikassa 120 prosenttiyksikköä (31:stä 151 prosenttiyksikköön) pitäen Saksan 10 vuoden obligaatioita vertailukohtana. Tämä nousu on yksi huomattavimmista 27 jäsenvaltion EU:ssa. Vain Unkarissa (jossa nousua on ollut 262 prosenttiyksikköä), Romaniassa (194), Latviassa (182) ja Puolassa (145) on päästy Kreikkaa korkeampiin lukuihin. Kreikassa tapahtunut nousu ylittää selvästi muissa euromaissa tapahtuneen nousun. Italiassa, jossa nousu on euroalueen toiseksi suurin, kasvua oli 75 prosenttiyksikköä ja Italian taakse jäävässä Belgiassa 64 prosenttiyksikköä. Muutokset ovat erityisen merkittäviä edellä mainituissa valtioissa, mutta ilmiö on vaikuttanut myös koko 27 jäsenvaltion EU:hun kokonaisuutena. Koko EU:ssa nousua on samana aikana ollut keskimäärin 67,7 prosenttiyksikköä; euroalueen maissa nousua on ollut 46 prosenttiyksikköä. (Lähde: Eurostat)

Komission hyväksymän Euroopan terveysstrategian ensimmäisenä tavoitteena on edistää hyvää terveyttä ikääntyvässä Euroopassa. Vaikka annankin tunnustusta komissiolle siitä, että se on ottanut väestön ikääntymisen vankkumattomasti osaksi terveyttä koskevaa toimintasuunnitelmaansa, tällä alalla on kuitenkin ollut puutetta konkreettisista ehdotuksista ja toimista. Esimerkiksi 10.–11. joulukuuta järjestettävän terveydenhuoltoa koskevan avoimen foorumin ohjelma on suunnattu ainoastaan nuorisolle eikä siinä mainita lainkaan ikääntynyttä väestöä.

Voiko komissio tätä taustaa vasten hahmotella, mitä erityisiä poliittisia toimia ja aloitteita se aikoo toteuttaa edistääkseen ikääntyneiden ihmisten terveempää ja pidempää elinaikaa Euroopassa käyttämällä olemassa olevia EU:n välineitä, kuten sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaa avointa koordinointimenetelmää?

Mitä komissio aikoo tehdä kannustaakseen jäsenvaltioita ottamaan ikääntyneen väestön kohderyhmäksi sairauksien ehkäisyä ja terveyden edistämistä koskevissa toimissa ja aikooko komissio kehittää terveellistä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen strategian, joka ulottuisi kaikkiin sukupolviin?

(EN) Terveyden edistäminen ikääntyvässä Euroopassa on vuosille 2008–2013 laaditun Euroopan terveysstrategian ja terveysohjelman keskeinen tavoite.

Terveysstrategia sisältää ikääntyneiden terveyden edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten syöpää koskevat suuntaviivat ja hermostollisia rappeumasairauksia koskevia toimia. Komissio aikoo ensi vuonna muun muassa laatia Alzheimerin taudin hoitoa koskevan yhteisön aloitteen.

Komissio pyrkii myös varmistamaan, että poliittiset aloitteet edistävät ikääntyvien terveyttä ja auttavat terveydenhoitojärjestelmiä sopeutumaan ikääntyvän väestön tarpeisiin.

Komissio edistää lisäksi alaa koskevien hyvien käytänteiden vaihtoa. Esimerkiksi terveysohjelmasta on hiljattain rahoitettu hanke, jonka yhteydessä laadittiin suosituksia ikääntyvien terveyttä koskevista politiikoista.

Ikääntyvien terveyttä ei kuitenkaan edistetä pelkästään vanhuksille suunnatuilla toimilla. Monia ikääntyvien keskuudessa yleisiä kroonisia sairauksia voidaan ehkäistä edistämällä nuorten terveellisiä elämäntapoja. Sen vuoksi strategialla pyritään ehkäisemään sairauksia ja edistämään terveyttä koko elämän ajan, ja se sisältääkin kaikille ikäryhmille, myös nuorille, suunnattuja aloitteita. Komission toimia tällä alalla ovat muun muassa ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevä EU:n toimintafoorumi sekä alkoholia ja terveellistä ruokavaliota koskevat strategiat.

Lisäksi komissio tukee jäsenvaltioiden toimia ikääntyvien terveyden edistämisessä. Komissio on sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän yhteydessä kiinnittänyt paljon huomiota jäsenvaltioiden esittämiin ikääntyvälle väestölle suunnattuihin terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskeviin aloitteisiin.

Lisäksi komissio tarkastelee parhaillaan mahdollisia tulevia aloitteita ikääntyvien terveyden edistämiseksi.

Voiko komissio kertoa, onko se tyytyväinen jäsenvaltioiden tämänhetkisiin mielenterveyspalveluihin ja kuinka paljon resursseja kyseisiin palveluihin on osoitettu? Onko komissio huolestunut siitä, että mielenterveyteen ei edelleenkään osoiteta riittävästi resursseja ja että mielenterveyspalvelut eivät riitä kattamaan apua tarvitsevien tarpeita, ja onko se erityisen huolestunut siitä, että tarjottavat palvelut vaihtelevat alueiden välillä?

Terveyspalveluiden ja terveydenhoidon järjestäminen ja tarjoaminen kuuluu jäsenvaltioiden vastuulle.

Komissio myöntää, että mielenterveyspalveluiden järjestelyitä on tarpeen kehittää. EU:n jäsenvaltiot tunnustivat ja hyväksyivät tämän kannan allekirjoittaessaan vuonna 2005 Maailman terveysjärjestön mielenterveyttä Euroopassa koskevan julistuksen. Sittemmin useat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet uudistamaan mielenterveysstrategioitaan tai laatimaan uusia.

Yksi kesäkuussa 2008 laaditun mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevan eurooppalaisen sopimuksen painopistealueista on tarjota jäsenvaltioille tukea niiden pyrkiessä kehittämään mielenterveysjärjestelmiään hyödyntämällä EU:n tason ajatustenvaihtoa ja yhteistyötä sekä hyväksi havaittuja käytänteitä.

Mielenterveyssopimukseen sisältyvien toimien ohella jäsenvaltiot voivat käyttää olemassa olevia EU:n välineitä. Ne voivat esimerkiksi ryhtyä toimenpiteisiin henkilökunnan koulutuksen kehittämiseksi tai mielenterveyspalveluiden alueellisten erojen tasoittamiseksi käyttäen rakennerahasto-ohjelmiaan.

Ehdotus direktiiviksi potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhoidossa (ehdotus direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista 2008/0142(COD)) sisältää terveysteknologian arviointiviranomaisten verkoston perustamisen. Mainitut viranomaiset, joista voidaan mainita Irlannin Health Information and Technology Authority (HIQA) ja Ison-Britannian National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE), antavat suosituksia siitä, mitä hoitoja potilaille tulisi antaa ja mitä hoitoja potilaille ei tulisi antaa.

Tähän saakka mainittuja arviointiprosesseja ovat monessa tapauksessa leimanneet läpinäkyvyyden puuttuminen, ylenmääräinen pituus ja puutteellinen keskittyminen potilaiden tarpeisiin. Äskettäin Ison-Britannian National Institute for Health and Clinical Excellence joutui esittämään julkisen anteeksipyynnön uuden hoitotavan arvioinnin viivästymisestä.

Katsooko komissio, että "potilaiden oikeuksia" koskevassa direktiivissä olisi varmistettava myös potilaiden osallistuminen mainittuihin arviointiprosesseihin?

(EN) Ehdotuksella direktiiviksi potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhoidossa pyritään perustamaan terveysteknologian arvioinnista vastaavien kansallisten viranomaisten tai elinten pysyvä verkosto. Verkoston tarkoituksena on tukea yhteistyötä ja helpottaa tietojen, osaamisen, toimintamenetelmien ja parhaiden käytänteiden vaihtoa EU:n jäsenvaltioiden välillä.

Säännöksen tavoitteena ei ole yhdenmukaistaa terveysteknologian arviointia koskevia kansallisia päätöksentekomenettelyitä, eikä siinä sen vuoksi säädetä potilaiden osallistumisesta kansallisiin arviointimenettelyihin. Potilaiden osallistumista voidaan tarkastella hyväksyttäessä säännöksen täytäntöönpanotoimenpiteitä. On kuitenkin syytä huomata, että direktiiviluonnoksen 17 artiklan nojalla verkosto koostuu jäsenvaltioiden nimittämistä terveysteknologian arvioinnista vastaavista viranomaisista tai elimistä.

Komission ehdotuksessa (KOM(2008)0414) annetaan enemmän painoarvoa potilaan oikeudelle rajat ylittävään terveydenhuoltoon kuin jäsenvaltion oikeudelle rahoittaa ja valvoa omaa terveydenhuoltojärjestelmäänsä. Tämä voi johtaa terveydenhuoltojärjestelmään kohdistuvan paineen lisääntymiseen niissä jäsenvaltioissa, joihin tulee suuria potilasmääriä. Sen lisäksi on olemassa asetus (ETY) N:o 1408/71⁽¹⁾, jolla koordinoidaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja jossa on säännöt korvauksista ja ennakkoluvista jne.

Mitä takeita komissio antaa siitä, että jäsenvaltion oma terveydenhuoltojärjestelmä ei joudu tarpeettomasti paineen alaiseksi? Miten komissio aikoo selkeyttää tilannetta potilaille, kun uusi direktiivi on voimassa yhtä aikaa sosiaaliturvajärjestelmiä koskevan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 kanssa?

(EN) Parlamentin jäsen tiedustelee vaikutuksista, joita ehdotuksella direktiiviksi rajatylittävässä terveydenhuollossa sovellettavista potilaiden oikeuksista⁽²⁾, on jäsenvaltioiden terveydenhoitojärjestelmiin. Vaikutusten arviointi osoittaa, että lisäkustannukset, joita näiden ehdotusten käsittelemisestä aiheutuu, eivät todennäköisesti ole niin merkittäviä, että ne horjuttaisivat terveysjärjestelmien kestävyyttä tai suunnittelua laajasti ottaen.

Tämä johtuu siitä, että direktiiviluonnoksen nojalla kansalaisilla on oikeus saada korvausta vain terveydenhoidosta, johon heillä oli oikeus kotimaassaan. Näin ollen jäsenvaltiot joutuvat maksamaan vain terveydenhoidosta, josta niiden olisi pitänyt maksaa joka tapauksessa. Vaikutusten arvioinnissa katsottiin, että hoidon lisäkustannukset olisivat vain murto-osa kaikista terveyskustannuksista ja että ehdotuksen aikaan saamat hyödyt olisivat kustannuksia huomattavasti suuremmat.

Jos odotettua suurempi rajatylittävän terveydenhoidon tarve kuitenkin aiheuttaisi lyhyellä aikavälillä merkittäviä ongelmia esimerkiksi paikallisten tilojen suunnittelulle, ehdotus antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden asettaa terveydenhoitojärjestelmänsä turvaamisen edellyttämiä rajoituksia, kuten mahdollisuuden vaatia toisesta jäsenvaltiosta sairaalahoitoa hakevilta potilailta etukäteen myönnettävää lupaa, direktiivissä asetettujen ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvien edellytysten mukaisesti.

Pitkällä aikavälillä eurooppalainen yhteistyö, kuten eurooppalaisten osaamiskeskusten verkosto, uuden terveysteknologian arviointi sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö terveydenhuollon tehostamiseksi (sähköinen terveydenhuolto eli "e-health"), auttaa lisäksi parantamaan kaiken terveydenhoidon laatua ja tehokkuutta niin jäsenvaltiosta toiseen liikkuvien kuin muidenkin potilaiden kannalta.

Parlamentin jäsen tiedusteli myös direktiiviluonnoksen suhteesta olemassa oleviin sosiaaliturvajärjestelmien koordinointipuitteisiin ja erityisesti asetukseen (EY) N:o 1408/71⁽³⁾. Olemassa olevat sosiaaliturvajärjestelmien koordinointipuitteet säilyvät käytössä ehdotetun direktiivin rinnalla samoin kuin kaikki yleiset periaatteet, joihin sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevat asetukset perustuvat.

Asetuksella (EY) N:o 1408/71 varmistetaan, että jos potilaan tilan edellyttämää asianmukaista hoitoa ei voida tarjota potilaan kotivaltiossa ilman kohtuutonta viivytystä, niin potilaalle myönnetään lupa hakea hoitoa ulkomailta ja hoidosta aiheutuvat lisäkustannukset maksetaan julkisista varoista. Lupa ja siihen liittyvät edut myönnetään, jos asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa luetellut edellytykset täyttyvät. Tämä tunnustetaan direktiiviluonnoksessa yksiselitteisesti. Asetus (EY) N:o 1408/71 tulee siis myös jatkossa olemaan eräänlainen yleisväline ja turvaverkko, jolla varmistetaan, että potilaat, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa omassa maassaan kohtuullisen ajan kuluessa, saavat luvan hankkia saman hoidon toisesta jäsenvaltiosta.

Direktiiviluonnos täydentää mahdollisuuksia rajat ylittävään terveydenhoitoon. Se on laadittu vastauksena kansalaisten esille tuomiin tapauksiin, joita on käsitelty yhteisöjen tuomioistuimessa. On tärkeää huomata, että oikeuskäytännöstä ja tästä ehdotuksesta kumpuavat oikeudet eivät heikennä oikeuksia, jotka perustuvat kansallisiin puitteisiin tai asetukseen (EY) N:o 1408/71. Ne edustavat kansalaisille myönnettyjä oikeuksia, joita nämä voivat halutessaan käyttää. Näin ollen ne parantavat erilaisen terveydenhoidon saatavuutta kaikkien EU:n kansalaisten näkökulmasta.

Voiko komissio laatia luettelon jäsenvaltioista, jotka eivät ole vielä ratifioineet tupakoinnin torjuntaa koskevaa Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimusta ja jotka eivät ole vielä panneet täytäntöön tupakoinnin kieltämistä julkisilla paikoilla ja työpaikoilla koskevaa politiikkaa?

(EN) Tähän mennessä kaikki EU:n jäsenvaltiot Tšekin tasavaltaa lukuun ottamatta ovat ratifioineet Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen.

Sopimus asettaa allekirjoittaneille osapuolille oikeudellisen velvoitteen hyväksyä ja panna täytäntöön tehokkaita toimenpiteitä passiivisen tupakoinnin estämiseksi sisätyöpaikoilla, julkisissa tiloissa ja yleisissä kulkuvälineissä.

Kaikissa jäsenvaltioissa on tätä nykyä jonkinlaista lainsäädäntöä passiivisen tupakoinnin rajoittamiseksi. Lainsäädännön laajuudessa ja luonteessa on kuitenkin huomattavia jäsenvaltioiden välisiä eroja.

Komission saamien tietojen mukaan hiukan yli kolmasosassa jäsenvaltioista on lainsäädäntöä, joka suojelee tehokkaasti passiiviselta tupakoinnilta kaikilla sisätyöpaikoilla ja julkisissa tiloissa kuten terveysjärjestön sopimus edellyttää.

Tällä hetkellä tupakointi on kielletty täysin kaikissa suljetuissa julkisissa tiloissa ja sisätyöpaikoilla, baarit ja ravintolat mukaan lukien, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Italiassa, Maltalla, Ruotsissa, Latviassa, Suomessa, Sloveniassa, Ranskassa ja Alankomaissa on laadittu savuttomuuslainsäädäntöä, joka mahdollistaa erilliset, suljetut tupakointihuoneet.

Useammassa kuin joka toisessa jäsenvaltiossa kansalaisia ja työntekijöitä ei kuitenkaan ole vieläkään täysin suojattu passiiviselta tupakoinnilta sisätyöpaikoilla ja julkisissa tiloissa. Erityisen hankalaa lainsäädännön laatiminen on baarien ja ravintoloiden kohdalla.

Tukeakseen jäsenvaltioita kattavien savuttomuuslakien antamisessa komissio aikoo vuonna 2009 antaa ehdotuksen suositukseksi savuttomista ympäristöistä.

Yksityiskohtainen katsaus jäsenvaltioiden savuttomuuspolitiikkoihin esitetään ehdotuksen yhteydessä julkistettavassa vaikutusten arvioinnissa.

Komissio aikoo käsitellä savuttomuutta myös tulevassa kertomuksessaan, joka koskee neuvoston tupakoinnin ehkäisemisestä antaman suosituksen täytäntöönpanoa.

Aikooko komissio alkaa käsitellä ehdotusta sikojen suojelusta annetun direktiivin 91/630/ETY muuttamisesta osana eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevaa yhteisön toimintasuunnitelmaa vuonna 2009 ennen kuin EFSA:n tällä alalla toteuttamat laajat tutkimukset vanhenevat?

(EN) Komissio on tietoinen tarpeesta uudistaa sikojen hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymissä raporteissa esitettyjen tutkimustulosten mukaisesti.

Komissio arvioi parhaillaan, millä tavoin nykyistä tilannetta voidaan parhaiten kehittää ottaen huomioon tarpeen tarkastella eläinten hyvinvointia koskevan yhteisön toimintasuunnitelman strategisia painopistealueita. Komissio käsittelee erityisesti mahdollisuutta sisällyttää tulevaan ehdotukseensa mahdollisuuksien mukaan erityisiä eläinten hyvinvointia kuvaavia, mitattavissa olevia indikaattoreita. Kasvatusjärjestelmiä, elinolosuhteita ja ruokintamenetelmiä koskevat vähimmäisvaatimukset saattavat olla yhä tarpeen. Eläimiin perustuvien hyvinvoinnin indikaattoreiden laatimisen pitäisi kuitenkin auttaa parantamaan eläinten hyvinvointitilanteen arviointia tiloilla. Se toivottavasti myös tehostaa ja nopeuttaa hyvinvointistandardien täytäntöönpanoa, jotta standardit pysyvät uuden tieteellisen tiedon tasalla.

Komissio tarkastelee edellä esitettyjen seikkojen valossa mahdollisuutta laatia ehdotus vuoden 1998 tuotantoeläinten suojelua koskevan yleisen lainsäädännön⁽¹⁾ tarkistamisesta sekä sikoja koskevista erityisvaatimuksista saattaakseen asiaa koskevassa lainsäädännössä asetetut standardit ajan tasalle. Ehdotuksissa on huomioitava myös EU:n eläinten terveyttä koskevassa strategiassa⁽²⁾ asetetun eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön tavoitteet.

Komissio uskoo, että kunhan eläinten hyvinvointia kuvaavat, kansainvälisesti tunnustetut indikaattorit on saatu laadittua, niiden käyttäminen EU:n lainsäädännössä voisi helpottaa tiukempien hyvinvointistandardien täytäntöönpanoa ja edistämistä.

Komissio on lisäksi arvioinut, että tällainen menettely voisi mahdollistaa eläinten hyvinvointistandardien vertailun kansainvälisten kauppakumppaneiden kanssa ja kenties helpottaisi niiden käyttämistä yhteisön rajojen ulkopuolella.

Parhaillaan on käynnissä useita aloitetta tukevia tutkimushankkeita, kuten yhteisön rahoittama tutkimushanke nimeltä "Welfare Quality - Science and society improving animal welfare in the food quality chain". Hankkeen odotetaan valmistuvan vuoden 2009 aikana, ja komissio aikoo käsitellä eri vaihtoehtoja olemassa olevan oikeudellisen kehyksen tarkistamiseksi vuonna 2010.

Ottaen huomioon onnistuneen kirjallisen kannanoton (P6_TA(2008)0262) reumatauteihin, voisiko komissio antaa parlamentille tuoreimmat tiedot toimista, joita on toteutettu reumatauteihin sairastuneiden auttamiseksi EU:n alueella?

(EN) Euroopan parlamentin 5. kesäkuuta 2008 antamassa kirjallisessa kannanotossa reumasairauksiin⁽¹⁾ pyydetään muun muassa komissiota laatimaan yhteisön strategia reumasairauksien torjumiseksi. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla yhteisön toiminnassa kansanterveyden alalla otetaan täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

Komissio on kuitenkin tukenut tärkeänä pitämäänsä reumasairauksien alaa julkista terveydenhoitoalaa koskevien yhteisön toimintaohjelmien kautta. Vuonna 2008 uudeksi rahoituskohteeksi on valittu hanke, jonka tavoitteena liikuntaelinsairauksien valvonnasta ja niitä koskevasta tiedottamisesta vastaava eurooppalainen verkosto. Hankkeen avulla edistetään merkittävästi liikuntaelinsairauksien ymmärrystä, tuntemusta ja niitä koskevaa tietämystä EU:ssa.

Lisäksi käynnissä olevassa tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa (2007–2013), joka on osa terveysohjelmaa, ehdotetaan yhteistyössä toteutettavaa translaatiotutkimusta keskeisistä sairauksista. Reumasairaudet mainitaan tässä yhteydessä selvästi.

Seurauksena vuoden 2007 ehdotuspyynnöstä, johon kuului muun muassa osio kroonisten tulehdussairausten patogeneesin varhaisvaiheista, valittiin ehdotus "Masterswitch". Hankkeen tavoitteena on perehtyä nivelreuman aiheuttaviin mekanismeihin sekä nivelreuman hoidon mahdollisiin solu- ja molekyylikohteisiin. Hankkeeseen osallistuu 17 johtavaa tutkimusryhmää kymmenestä EU-valtiosta ja assosioituneesta maasta ja sen rahoitus on 11,2 miljoonaa euroa. On todennäköistä, että samaa aihetta koskevaa tutkimusta tuetaan myös seitsemännen puiteohjelman tulevissa ehdotuspyynnöissä.

Reumajärjestöjen kattojärjestön, EULAR:in (European League against Rheumatism)⁽²⁾ 6. marraskuuta 2008 Budapestissä pidetyn konferenssin yhteydessä on tärkeää huomata tuki, jota komissio tarjosi korostaessaan reumasairauksien merkitystä osana tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä työterveyttä ja työturvallisuutta sekä reumasairauksien yhteyttä yhteisöjen syrjinnän vastaisiin politiikkoihin.

Lisäksi erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta komissio ilmaisi tiedonannossaan "Työn laadun ja tuottavuuden parantaminen: yhteisön työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012"⁽³⁾ aikeensa etsiä tapoja kehittää tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien riskien ehkäisyä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio toteuttaa parhaillaan vaikutusten arviointia.

Ateenan yliopiston suorittaman tutkimuksen mukaan Kreikka kunnostautuu hyvin innokkaana terveydenhuollon yksityistämisen ja kaupallistamisen ajajana, ja tästä koituu erityisen haitallisia seurauksia työläisperheille, joiden edellytetään maksavan niukasta budjetistaan 57 prosenttia (yli 11 miljardia euroa) terveydenhuollon kokonaismenoista. Yksityiset diagnosointi- ja sairaalahoitopalveluja tarjoavat laitokset, joiden määrä on jatkuvasti nopeasti kasvamassa, keskittyvät yhä enemmän suuriksi ryhmittymiksi, jotka määrittelevät jo nyt suurelta osin terveydenhuoltopolitiikan, ja samaan aikaan merkittävä osa lääkintähenkilöstöstä jää hyödyntämättä. Valtio itse aiheuttaa yksityissektorin valtavan kasvun ja julkisen sektorin rappeutumisen, sillä se pakottaa työntekijät kääntymään yksityissektorin puoleen terveydenhoito-ongelmissaan, joita julkinen järjestelmä ei pysty hoitamaan ajoissa perusrakenteidensa, varusteidensa ja henkilöstönsä riittämättömyyden vuoksi.

Miten komissio suhtautuu tähän kestämättömään tilanteeseen, joka rajoittaa työtekijöiden mahdollisuuksia saada hoitoa, kaupallistaa terveydenhuollon suurten monopolististen ryhmittymien hyödyksi, lisää lääkintähenkilöstön alityöllisyyttä ja vieläpä vaarantaa kansanterveydenkin?

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 152 artiklan ja erityisesti sen 5 kohdan nojalla yhteisön toiminnassa kansanterveyden alalla otetaan täysimääräisesti huomioon jäsenvaltioiden terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet.

Tämän vuoksi komission ei ole aiheellista ilmaista näkemyksiään parlamentin jäsenen kuvailemasta tilanteesta. Kyse on Kreikan asiasta vastaavien viranomaisten toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Minkä terveyspoliittisen toimivallan perusteella komissio pyrkii parhaillaan EU:n laajuiseen tupakointikieltoon työpaikoilla? Entä missä ovat komission mielestä sen oman ja jäsenvaltioiden terveyspoliittisen toimivallan rajat tämän aiheen yhteydessä?

Kansanterveyspolitiikkojen mukaisesti ja tupakoinnin torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen sopimuspuolina yhteisö ja 26 jäsenvaltiota ovat sitoutuneet suojelemaan työntekijöitä tupakansavulle altistumiselta työpaikkojen sisätiloissa ja julkisissa tiloissa. Näin ollen komission vihreän kirjan "Tavoitteena savuton Eurooppa"⁽¹⁾ kuulemisen tulokset osoittivat selvästi, että kattaville savuttomuuspolitiikoille ja EU:n lisätoimille on kannatusta. Jatkona vihreän kirjan kuulemiselle komissio aikoo antaa vuoden 2009 alussa ehdotuksen neuvoston suositukseksi savuttomista ympäristöistä.

Kaikki sellaiset säännökset, joilla pyritään suojelemaan työntekijöitä näiden terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvilta, passiivisesta tupakoinnista työpaikalla aiheutuvilta riskeiltä, kuuluvat työterveyden ja -turvallisuuden alaan ja perustuvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklaan.

137 artiklassa säädetään, että yhteisö tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa useilla aloilla, kuten työympäristön parantamisessa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Komission on ennen aihetta koskevan ehdotuksen esittämistä kuultava työmarkkinaosapuolia yhteisön tasolla noudattaen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 138 artiklassa tarkoitettua kaksivaiheista kuulemismenettelyä.

Tästä seuraavien lakialoitteiden olisi oltava suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden mukaisia.

Iltapäivälehti Aftonbladetin tietojen (11. lokakuuta 2008) mukaan komissaari Wallström on pyrkinyt vaikuttamaan Lissabonin sopimusta koskevaan äänestyksen tulokseen Ruotsin valtiopäivillä 20. marraskuuta 2008. Aftonbladetin mukaan komissaari Wallström on pyrkinyt painostamaan Ruotsin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mona Sahlinia äänestämään Lissabonin sopimuksen hyväksymisen puolesta.

Voiko komissio vakuuttaa, että se ei ole virallisesti eikä epävirallisesti pyrkinyt painostamaan puheenjohtaja Mona Sahlinia eikä Ruotsin sosiaalidemokraatteja tässä kysymyksessä?

(EN) Komission kanta Lissabonin sopimuksen suhteen on kaikkien tiedossa. Komissio ei ole pyrkinyt aiheettomasti vaikuttamaan Lissabonin sopimuksen ratifioitiin Ruotsissa.

Komission jäsen Margot Wallström pahoittelee EU Observer -lehdessä 22. lokakuuta 2008 julkaistussa haastattelussa sitä, että Lissabonin sopimuksesta Irlannissa aikaisemmin tänä vuonna järjestetyssä kansanäänestyksessä käytettiin niin paljon tunteisiin vetoavia argumentteja. Esimerkkinä tästä hän mainitsee, että monet irlantilaiset peloteltiin äänestämään sopimusta vastaan siinä luulossa, että he joutuisivat lähettämään lapsensa EU:n armeijaan, jos Lissabonin sopimus hyväksyttäisiin. Komission jäsen Wallströmin lausunto viittaa siihen, että EU ei aio Lissabonin sopimuksen nojalla perustaa yhteistä sotilaallista organisaatiota.

Ovatko irlantilaiset komission mielestä ymmärtäneet väärin sopimustekstin ja voivat olla vakuuttuneita siitä, että heidän poikiensa ja tyttäriensä ei tarvitse suorittaa asepalvelusta EU:n armeijassa, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan? Voiko komissio taata, että Ruotsi säilyy liittoutumattomana, vaikka Lissabonin sopimus tulisi voimaan?

(EN) Lissabonin sopimus ei millään tavoin rajoittaisi jäsenvaltioiden kansallista suvereniteettia ulkopoliittisissa ja puolustusasioissa. Näin ollen se ei vaikuttaisi sotilaallisesti puolueettomien jäsenvaltioiden asemaan.

Lissabonin sopimuksessa tehdään joitain tarkistuksia olemassa oleviin turvallisuutta ja puolustusta koskeviin säännöksiin, mutta niiden keskeinen sisältö säilyy muuttumattomana. Sopimuksessa todetaan nimenomaisesti, että sopimuksessa ehdotetut turvallisuutta ja puolustusta koskevat muutokset eivät vahingoittaisi tiettyjen jäsenvaltioiden erityistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Uusi ulkopoliittinen rakenne lisäisi unionin ulkoisten toimien yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta EU voi vastata 2000-luvun haasteisiin ja kehittää kykyään toimia maailmanlaajuisella näyttämöllä. Lissabonin sopimus edistäisi unionin kykyä reagoida kriisitilanteisiin kaikkialla maailmassa, sillä se sisältää lukuisia välineitä, joita voidaan hyödyntää konfliktien estämisessä ja kriisien hallinnassa, humanitääristen ja pelastustehtävien toteuttamisessa sekä rauhanturvaoperaatioihin osallistumisessa. Turvallisuutta ja puolustuspolitiikkaa koskevat päätökset tehtäisiin kuitenkin myös jatkossa yksimielisesti ja joukkojen lähettäminen kuhunkin operaatioon kuuluisi yksin kunkin jäsenvaltion päätäntävaltaan. Koska jokin EU:n kriisinhallintaoperaatioista saattaisi jatkossa edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden tukea, Irlanti ja Ruotsi voisivat päättää haluavatko ne tukea tiettyä rauhanturvaoperaatiota ja jos haluavat, millä tavoin – oli kyse sitten YK:n tai EU:n johtamasta operaatiosta tai muusta operaatiosta.

Komissio on ehdottanut yleiseurooppalaisen järjestelmän perustamista hedelmien ja vihannesten ilmaisjakelua varten kouluissa (KOM(2008)0442). Hedelmien ja vihannesten jakelu rahoitetaan yhteisön varoin ja menot ovat vuosittain 90 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden on puolestaan laadittava kansallinen strategia ja koulutusaloitteita. Neuvoston on määrä hyväksyä tämä ohjelma vuonna 2009.

Milloin on tarkoitus päättää asetuksen täytäntöönpanosta ja miten komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset tahot ja kansalaiset saavat asianmukaista ja oikea-aikaista tietoa ohjelmasta?

Komissio ilmoitti myöntävänsä 1,3 miljoonaa euroa jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten verkottumista varten parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi tehokkaasti ja luotettavasti. Mitä tällaiset toimenpiteet ovat ja minkä toimivaltaisten tahojen on määrä osallistua niiden toteuttamiseen?

(EN) Maatalousneuvosto pääsi kouluhedelmäjärjestelmästä poliittisen yksimielisyyteen 19. marraskuuta parlamentin annettua asiasta lausunnon. Neuvoston asetus on tarkoitus hyväksyä virallisesti ennen vuoden 2008 loppua.

Komission yksiköt laativat ensi vuoden alussa kouluhedelmäjärjestelmän täytäntöönpanoa koskevat säännöt, jotka hyväksytään hallintokomitean menettelyssä. Tämän jälkeen on jäsenvaltioiden tehtävä laatia täytäntöönpanoa koskevat kansalliset ja/tai alueelliset strategiansa.

Komissio on tukenut verkostoitumista järjestämällä 15.–16. joulukuuta laajan konferenssin, joka toi yhteen hankkeiden järjestäjiä, tutkijoita ja jäsenvaltioiden viranomaisten edustajia. Konferenssin tarkoituksena on luoda kouluhedelmäverkosto, joka antaa palautetta komission täytäntöönpanosäännöistä sekä kansallisista ja alueellisista strategioista. Komissio pyrkii edistämään kokemusten vaihtoa tällaisiin ohjelmiin osallistuvien eri toimijoiden välillä kautta Euroopan unionin tukemalla kouluhedelmäkonferensseja ja kehittämällä internetpohjaisia välineitä.

Moni uskoo ilmastonmuutospaketin osalta, että energiatehokkuus on yksi käyttökelpoisimmista ja realistisimmista tavoista vähentää päästöjä kotitalouksien, viranomaisten, yritysten jne. kannalta.

Uskooko komissio, että tästä sitomattomasta energiatehokkuustavoitteesta voi tulla sitova?

(EN) EU:n valtion ja hallitusten päämiehet sitoutuivat maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvostossa saavuttamaan kolme kunnianhimoista 20 prosentin tavoitetta vuoteen 2020 mennessä. He lupasivat 1) vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasoon nähden, 2) nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuuden 20 prosenttiin EU:n kaikesta energian kulutuksesta ja 3) vähentää ennustettua energian kulutusta 20 prosentilla.

Energiatehokkuus on ratkaisevan tärkeä ala, jolla tapahtuva edistys voi auttaa Euroopan unionia saavuttamaan 20 prosentin tavoitteet. Energiatehokkuus on kustannustehokkain tapa vähentää energian kulutusta taloudellisen toiminnan kärsimättä. Energiatehokkuuden kehittäminen auttaa vastaamaan myös muihin keskeisiin energiaa koskeviin haasteisiin: ilmastonmuutokseen, energiavarmuuteen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen.

20 prosentin energiansäästötavoite ei ole sitova, sillä sitä ei ole vahvistettu lainsäädännöllä. Päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön pyrkiminen saa varmastikin aikaan investointeja energiatehokkuuden parantamiseen energiantuotannon, toimittamisen ja teollisuuden alalla. Tämä taas edistää 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamista.

Komissiolla ei ole aikomusta tehdä säästötavoitteesta sitovaa, sillä se antaa jäsenvaltioille enemmän joustonvaraa kehittää energiatehokkuutta energiaa eniten kuluttavilla aloillaan omien strategioidensa mukaisesti. Komissio on kuitenkin vakuuttunut, että tekemällä politiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa yhteistyötä voitaisiin edistää energiatehokkuutta ja saada aikaan suurempia energiansäästöjä. Komissio hyväksyi vuonna 2006 energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman, jolla pyritään saamaan päättäjiä ja markkinatoimijoita mukaan parantamaan rakennusten, laitteiden, kulkuvälineiden ja energiajärjestelmien energiatehokkuutta. Toimintasuunnitelman täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä ja sen pitäisi päättyä vuoteen 2012 mennessä. Komissio hyväksyi hiljattain, 13. marraskuuta, kattavan ehdotuksia ja päätöksiä sisältävän energiatehokkuuspaketin edistääkseen pyrkimyksiä saavuttaa 20 prosentin tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Komissio laatii energiatehokkuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta arvion vuoden 2009 kuluessa.

Miten komissio suunnittelee tällä hetkellä saavansa nuoret ymmärtämään ja tuntemaan EU:n toiminnan?

(EN) Komissio pitää nuorten osallistumista EU-asioihin eurooppalaisen kansalaisuuden kehittämisen keskeisenä tekijänä pitkällä aikavälillä. Tämä näkemys heijastuu useista ohjelmista ja toimista, joita komission yksiköt toteuttavat läheisessä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Tärkeimmän nuorille suunnatun EU-ohjelman, Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman, tavoitteena on kehittää nuorten eurooppalaisten keskuudessa aktiivista kansalaisuutta, yhteisvastuuta ja suvaitsevaisuutta sekä saada heidät mukaan vaikuttamaan unionin tulevaisuuteen.

Euroopan nuorisoviikko on vuodesta 2003 lähtien tarjonnut nuorille keskustelufoorumin ja tilaisuuden osallistua päätöksentekoon EU:ssa. Sen puitteissa järjestetään myös kulttuuritapahtumia ja poliittisia keskusteluja ympäri Eurooppaa. Jotta nuoret saisivat omakohtaisia kokemuksia EU-asioista ja kiinnostuisivat niistä, nuorisojärjestöjen edustajia kutsutaan EU:n toimielimiin keskustelemaan EU:n päättäjien kanssa. Keskustelut tarjoavat komissiolle tilaisuuden kuulla nuoria heitä koskettavista asioista, saada nuoret osallistumaan EU-asioihin ja lisätä heidän tietouttaan EU:n elimistä ja politiikoista.

Osallistumista edistää myös Euroopan nuorisoportaali, joka paitsi tarjoaa nuorille tietoa, myös antaa heille tilaisuuden ilmaista näkemyksiään ja saada vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin. Portaali tarjoaa tietoa kahdeksasta keskeisestä aihepiiristä, kattaa 31 valtiota ja on käytettävissä 25 kielellä.

Lisäksi komissio tarjoaa kuuden kuukauden välein yli 600 nuorelle tilaisuuden tutustua toimintaansa suorittamalla harjoittelun komission yksiköissä. Harjoittelujakso antaa yliopistosta vasta valmistuneille nuorille ainutlaatuisen ja omakohtaisen oppimiskokemuksen EU:n toimielimien toiminnasta. Siten harjoittelu luo eurooppalaisten arvojen ja ajatusten edustajien ja "lähettiläiden" epämuodollisen verkoston.

Lisäksi on olemassa useita kouluihin suunnattuja hajautettuja aloitteita, kuten "Takaisiin kouluun" -hanke ja "Euroopan kevät". "Takaisiin kouluun" -hankkeessa EU:n virkamiehiä lähetetään entisiin kouluihinsa lähettiläiksi keskustelemaan EU-asioista oppilaiden kanssa.

"Euroopan kevät" on jokavuotinen aloite, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta EU:n periaatteisiin, saavutuksiin ja tulevaisuuteen. Se on oppilaille ainutlaatuinen tilaisuus tavata EU-asiantuntijoita ja päättäjiä, keskustella heidän kanssaan, oppia Euroopan integraatiosta ja ymmärtää sitä paremmin pelien, keskusteluiden ja epämuodollisten juttutuokioiden välityksellä.

Nuoret ovat keskeisessä asemassa myös komission kampanjassa ensi vuoden Euroopan parlamentin vaalien äänestysinnokkuuden parantamiseksi. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta EU:n tehtävistä ja auttaa nuoria kokemaan Euroopan unioni omakohtaisesti. Komissio suunnittelee Euroopan laajuista nuorille suunnattua multimediakampanjaa, jonka yhteydessä on tarkoitus hyödyntää suosittuja TV-kanavia ja sosiaalisia verkostoitumisfoorumeita sekä räätälöidä nuorille omia äänestyspaikkoja.

Myöntääkö komissio viimeaikaisen luottokriisin ja valtioiden pankkijärjestelmälle antaman massiivisen tuen valossa, että tukea tarvitsevat myös lainausosuuskunnat, jotka myöntävät mikroluottoja pk-yrityksille ja yksityisille kansalaisille monissa EU:n jäsenvaltioissa? Hyväksyykö komissio lainausosuuskuntien roolin tehostamisen kaikkialla EU:n alueella niiden viimeaikaisen rahoitusvakauden perusteella?

(EN) Lainausosuuskunnat ovat periaatteessa yhteisön luottolaitoksia koskevan lainsäädännön ja erityisesti vakavaraisuusdirektiivin (2006/48/EY) alaisia. Tietyt lainausosuuskunnat on kuitenkin yksitulkintaisesti suljettu direktiivin 2006/48/EY soveltamisalueen ulkopuolelle. Jäsenvaltiot voivat säännellä näiden lainausosuuskuntien toimintaa sopivaksi katsomallaan tavalla sillä edellytyksellä, että ne noudattavat perustamissopimuksen mukaisia yleisiä velvoitteitaan.

Useimmat lainausosuuskunnat tarjoavat säästöpalveluita ja lainoja yksityishenkilöille pikemmin kuin lainoja ammatillisiin tarkoituksiin. Niiden asema voi itse asiassa estää niitä myöntämästä lainoja liiketoimintaan, siinä missä mikroluotto on suunnattu liiketoimintaan ja koskee pääasiassa asiakkaita, jotka eivät saa rahoitusta perinteisiltä rahoituslaitoksilta.

Mikroluoton tarjoajat yleensä ottaen hyötyvät komission marraskuussa 2007 käynnistämän mikroluottoja koskevan aloitteen ensimmäisessä ja toisessa osiossa tapahtuvasta kehityksestä. Jos lainausosuuskunta täyttää vaaditut edellytykset ja sille myönnetään tukea Jasmine-aloitteesta, joka on komission ja Euroopan investointipankin yhteinen toimi pankkialan ulkopuolisten mikrorahoituslaitosten tukemiseksi Euroopassa, se saattaa saada teknistä tukea hallintomenettelyjensä ja teknisen suorituskykynsä kehittämiseen. Tämän ansiosta se voi kohentaa kykyään houkutella lisäinvestointeja yksityisistä lähteistä.

Euroopan poliisiviraston (Europol) pääasiallisina tavoitteina on järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja rajat ylittävän vakavan rikollisuuden kaikkien ilmenemismuotojen torjuminen. Virasto muodostaa näin ollen hyvin tärkeät poliisivoimat, jotka takaavat 500 miljoonan kansalaisen turvallisuuden unionin alueella. Europolin toimien tehokkuus riippuu suuresti jäsenvaltioiden keskinäisestä sekä kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Tämän vuoksi haluaisin kysyä, missä määrin jäsenvaltiot ovat mukana Europolissa ja mikä on niiden keskinäisen yhteistyön taso? Mitä yhteistyötä Europol tekee kolmansien maiden kanssa?

Portugalin puheenjohtajakaudella päästiin sopimukseen Europol-yleissopimuksen uudistamisesta ja käynnistettiin prosessi sen korvaamiseksi. Mikä on Europol-yleissopimuksen korvaamista koskeva tilanne tällä hetkellä?

(FR) Euroopan poliisivirasto Europol on unionin sisäisen turvallisuuden kannalta keskeinen toimija ja sen ansioksi on viime aikoina voitu lukea useita onnistuneita operaatioita. Viime kesänä Europol esimerkiksi osallistui Bagdad-operaatioon, jossa oli mukana 1 300 poliisia yhdeksästä maasta ja joka johti 75:n ihmiskauppaverkostoissa toimivan henkilön pidätykseen.

Mitä tulee Europolin ja EU:n jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, Europolin työn laatu riippuu suurelta osin jäsenvaltioiden halukkuudesta täydentää tietojärjestelmää ja tukea analyysitietokannan käyttöä. On jokaisen jäsenvaltion velvollisuus taata, että sen poliisiviranomaiset tekevät Europolin kanssa asianmukaista yhteistyötä.

Europolin ja kolmansien maiden tai muiden organisaatioiden välisen yhteistyön osalta on syytä muistaa, että Europol on laatinut noin 20 strategista tai toiminnallista sopimusta. Vain toiminnalliset sopimukset mahdollistavat henkilötietojen siirtämisen. Europol neuvottelee tällä hetkellä puolen tusinan muun valtion kanssa, mutta ei ole kuitenkaan sen tehtävä laatia sopimuksia koko maailman kanssa. Myös vuonna 2004 Eurojustin kanssa laadittua yhteistyösopimusta pitäisi tarkistaa vuoden loppuun mennessä Europolin ja Eurojustin välisen yhteistyön parantamiseksi ja tehostamiseksi.

Yleisempiä lisätietoja parlamentin jäsen voi hankkia tarkastelemalla vuoden 2007 vuosikertomusta, joka on vastikään julkistettu Europolin verkkosivustolla.

Mitä tulee Europol-yleissopimuksen korvaamiseen neuvoston päätöksellä, asiasta päästiin yksimielisyyteen 18. huhtikuuta 2008 ja päätöksen muodollinen hyväksyminen riippuu nyt parlamentin varauksien poistumisesta. Jotta Europolin muuttuminen EU:n virastoksi 1. tammikuuta 2010 ei haittaisi sen toimintaa, aseman muuttumista valmistelevat toimet on jo aloitettu.

Voiko komissio antaa viimeisimmät tiedot ammattipätevyyksien tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY⁽¹⁾saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä? Katsooko komissio, että tämä direktiivi suojaa riittävästi EU:n kansalaisia, jotka etsivät työtä jäsenvaltiossa, joka ole sama kuin se, jossa he saivat pätevyytensä?

(EN) Vain kahdeksan jäsenvaltioita oli 10. marraskuuta 2008 mennessä siirtänyt direktiivin 2005/36/EY1 täysin osaksi kansallista lainsäädäntöään, vaikka komissiolle olikin ilmoitettu 595 siirtotoimenpiteestä. Kolme jäsenvaltiota ei ollut ilmoittanut minkäänlaisista siirtotoimenpiteistä.

Toimenpiteitä koskevan takarajan, 20. lokakuuta 2007, noudattaminen on osoittautunut jäsenvaltioille vaikeaksi pääasiassa kahdesta syystä.

– Direktiivin soveltamisalue on hyvin laaja, sillä se kattaa kaikki sääntelyn alaiset ammatit. Tämä edellyttää lukuisien säädösten hyväksymistä. Joissain jäsenvaltioissa lainsäädännön osaksi siirtäminen tehdään ammattikohtaisesti.

– Toinen ongelma on joidenkin jäsenvaltioiden hallinnollinen rakenne. Joissain valtioissa lainsäädännön osaksi siirtäminen on tehtävä sekä liittovaltion että alueiden tasolla.

Komissio pitää tätä tilannetta valitettavana, sillä se saattaa toisessa jäsenvaltiossa sääntelyn alaista ammattia harjoittamaan pyrkivät ammattilaiset oikeudellisesti epävarmaan tilanteeseen. Komissio on päättänyt haastaa siirtotoimenpiteitä laiminlyövät jäsenvaltiot Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Tämän lisäksi kansalaiset voivat vedota useimpiin direktiivin säännöksiin suoraan kansallisissa tuomioistuimissa.

Koska direktiivin lainsäädännön osaksi siirtäminen ja täytäntöönpano ovat viivästyneet, komissio ei voi arvioida direktiivin todellisuudessa tarjoamaan suojaa.

Kysymyksen esittäjä haluaa kiinnittää komission huomion marunatuoksukin siitepölystä aiheutuvaan terveysuhkaan. Kyseessä on yksi sadasta vaarallisimmasta Eurooppaan levinneestä vieraasta kasvilajista. Tämän kasvin siitepöly aiheuttaa allergisia ja hengitysteihin liittyviä sairauksia sekä usein invalidisoivia oireita, joiden yksilölliset ja yhteiskunnalliset kustannukset eivät ole aivan vähäisiä. Joillakin alueilla ympäristö- ja terveysviranomaiset ovat todenneet, että ongelma koskee 15 prosenttia väestöstä, ja ongelman laajuus vaikuttaa kasvavan kaiken aikaa. Tämä joissakin tapauksissa erittäin vakava ongelma koskee suoraan noin 15 jäsenvaltiota ja ehdokasmaata. Siitepölyn nopea leviäminen ja hankala hallinta merkitsevät, että ongelmaan olisi tartuttava vaikutusten lieventämiseksi erittäin kiireesti yhteisön tasolla.

Onko komissio tietoinen tämänhetkisestä tilanteesta sekä marunatuoksukin leviämisen aiheuttamista ympäristö- ja terveyshaitoista? Aikooko komissio määritellä yhtenäiset säännöt, jotka koskevat Eurooppaan levinneitä vieraita lajeja? Tukeeko komissio sellaisen eurooppalaisen rakenteen luomista, jonka avulla pyrittäisiin ehkäisemään ja torjumaan ihmisten terveyteen haitallisesti vaikuttavia organismeja?

(EN) Komissio on tietoinen haitallisten vieraslajien, kuten marunatuoksukin (Ambrosia artemisiifolia L.:n), aiheuttamista uhkista.

Marunatuoksukki on peräisin Pohjois-Amerikasta, mutta sitä on tavattu Euroopassa 1800-luvun lopulta lähtien. Monet ihmiset ovat hyvin allergisia sen siitepölylle. Elokuussa ja syyskuussa kasvin siitepöly voi joillain alueilla olla runsain ilmasta löytyvistä siitepölyistä. Siitepölyä esiintyy runsaasti Rhone- ja Po-jokien laaksoissa sekä osissa Unkaria, Serbiaa ja Kroatiaa. Siitepölyä on havaittu myös Sloveniassa, Tšekin tasavallassa, Itävallassa, Saksassa ja Belgiassa sekä EU:n ulkopuolella Sveitsissä.

Marunatuoksukki voi levitä vain siemenestä. Näin ollen sen leviämistä voidaan hillitä estämällä siementen muodostuminen. Tämä voidaan tehdä joko tappamalla kasvi kasvimyrkyillä tai lyömällä se maahan tai repimällä se irti juurineen ennen siementämistä.

Astma ja muut hengityselinsairaudet ovat yleisimpiä kuolemansyitä ja niillä on huomattava vaikutus terveyteen.

Komissio pyrkii ratkaisemaan ongelman kattavalla ja integroidulla tavalla käyttäen useita toimenpiteitä ja toimia, joiden tarkoituksena on estää hengityselinsairauksia haittaamasta keskeisiä terveyteen vaikuttavia osatekijöitä. Ratkaisuun sisältyy lainsäädäntöä ja toimia, jotka koskevat ilmanlaatua ja muun muassa altistumista ilman mukana kulkeutuville allergeeneille.

Kuudennesta tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetun EU-tutkimushankkeen yhteydessä koottiin luettelo Eurooppaan levinneistä haitallisista vieraslajeista. Lisätietoja ja asiantuntijoiden yhteystietoja on saatavilla osoitteessa http://www.europe-aliens.org/index.jsp"

.

EU tukee myös hanketta, jossa tutkitaan ilman mukana kulkeutuvien allergeenien terveysvaikutuksia. Hankkeen tavoitteena on arvioida ilmaston erilaisuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia altistumiseen ilman mukana kulkeutuville allergeeneille sekä toteuttaa järjestelmä, joka varoittaa ulkoilmassa olevista allergeeneistä varhaisessa vaiheessa. Tämä auttaa ennakoimaan altistumista ilman mukana kulkeutuville allergeeneille ja tarjoaa potilaille, lääkäreille ja terveysalan sääntelyvirastoille parempaa tietoa ilman mukana kulkeutuvista allergeeneista aiheutuvien allergioiden estämiseksi ja hoitamiseksi sekä niiltä suojautumiseksi.

Osana toimiaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi Euroopan unioni pyrkii vähentämään haitallisten vieraslajien vaikutusta merkittävästi. Komissio hyväksyi 3. joulukuuta 2008 tiedonannon "Tavoitteena haitallisia vieraslajeja koskeva EU:n strategia"⁽¹⁾, jossa esitetään välittömästi toteutettavia toimenpiteitä ja poliittisia vaihtoehtoja haitallisia vieraslajeja koskevan EU:n strategian laatimiseksi. Tiedonannossa käsitellään myös horisontaalisia kysymyksiä, kuten tietoisuuden lisäämistä, tutkimusta ja rahoitusta.

Tiedonannon toivotaan saavan aikaan keskustelua jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja sidosryhmien välillä. Komissio aikoo käyttää saamaansa palautetta kehittääkseen ehdotuksen vuonna 2010 julkistettavaksi EU:n strategiaksi, jolla pyritään vähentämään haitallisten vieraslajien vaikutusta Euroopassa merkittävästi. Komissio aikoo tarkastella myös mahdollisuutta perustaa varhaisvaroitus- ja tiedotusjärjestelmä, joka perustuisi säännöllisesti päivitettävään lajiluetteloon.

Tiedonanto liitteineen on ladattavissa osoitteesta http://ec.europa.eu:8082/environment/nature/invasivealien/index_en.htm" \o "blocked::http://ec.europa.eu:8082/environment/nature/invasivealien/index_en.htm"

.

Yhteisön kulttuurialan toimintalinjoja esittelevät komission sivustot ovat saatavilla vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi.

Euroopan kulttuuria käsittelevän digitaalisen kirjaston perustamiselle omistettu EUROPEANA-sivusto on saatavilla vain englanniksi.

Eikö komission mielestä erityisesti kulttuuripolitiikan alalla ole sovellettava viestintästrategioita, jotka eivät rajoittuisi pelkästään englanninkieliseen viestintään, jota silloin tällöin täydennetään ranskalla ja saksalla, ottaen huomioon, että tämä on vastoin perussopimusten monikielisyyttä korostavaa henkeä?

Eikö edellä mainittujen sivustojen sisältö olisi komission mielestä käännettävä kiireellisesti kaikille virallisille kielille?

(EN) Komissio on sitoutunut kielellisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja edistämiseen Euroopan unionissa ja tukee useita tähän tähtääviä toimia. Komissiolla on velvollisuus tarjota lainsäädännölliset ja poliittiset ehdotukset⁽¹⁾ EU:n kaikilla virallisilla kielillä. Sen lisäksi komissio tekee käytettävissä olevien resurssien rajoissa kaikkensa, jotta kansalaisia, kulttuureita ja kieliä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.

EU:n elinten verkkosivustojen monikielisyys on tärkeää kaikille EU:n kansalaisille. Komissio perusti vuonna 2005 Käännöstoimen pääosaston yhteyteen verkkosivujen kääntämiseen erikoistuneen yksikön Eurooppa-asioista tiedottamisen tehostamiseksi laaditun toimintasuunnitelmansa⁽²⁾ mukaisesti. Tästä huolimatta on varsin haasteellista saattaa säännöllisesti uutta tietoa EU:n eri sidosryhmien ja kansalaisten ulottuville ja pitää nämä tiedot ajan tasalla.

Kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita komission verkkosivustoista – kulttuurin alaa koskevat sivustot mukaan lukien. Sen vuoksi komissio pitää erittäin tärkeänä, että nämä sivustot pidetään ajan tasalla ja että niiltä löytyy mahdollisimman paljon tuoreita uutisia. Sivustojen kielivalikoimaa valittaessa noudatetaan yleisiä periaatteita, joiden mukaan kunkin sivuston kielitarjonta laaditaan vastaamaan kohdeyleisön tarpeita ja kunkin sivun ylimmillä tasoilla käytetään mahdollisimman montaa kieltä.

Tuodakseen kulttuurialoitteensa mahdollisimman lähelle kansalaisia Euroopan unioni on perustanut kulttuurin yhteyspisteitä, jotka tukevat kulttuuriohjelmaa osallistujamaissa. Yhteyspisteet tekevät arvokasta työtä muun muassa laatimalla Europa-sivustolla olevia uutisia maansa kielellä tai kielillä ja julkistamalla ne omalla verkkosivustollaan, josta on puolestaan linkki Europa-sivustolle.

EUROPEANA-portaali, jonka Euroopan digitaalikirjaston säätiö on perustanut osana i2010-aloitteeseen kuuluvaa digitaalisia kirjastoja koskevaa aloitetta, on käytettävissä 22 EU-kielellä.

On käynyt ilmi, että Jordania haluaa nostaa syytteen tanskalaista sarjakuvataiteilijaa, kymmentä tanskalaista journalistia ja alankomaalaista parlamentaarikkoa Geert Wildersiä vastaan jumalanpilkasta, islamin ja muslimien tunteiden halveksunnasta sekä profeetta Muhammadin solvauksesta ja kunnianloukkauksesta. Jordania on jopa pyytänyt Interpolia pidättämään kyseiset henkilöt ja toimittamaan heidän jordanialaiseen tuomioistuimeen.

Euroopan unionin ja Jordanian välinen assosiaatiosopimus allekirjoitettiin 24. marraskuuta 1997 ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 2002. Kyseisen sopimuksen 2 artiklassa määritellään, että demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen osa sopimusta. Jos sopimusta rikotaan, voidaan ryhtyä aiheellisiin toimenpiteisiin.

Ovatko edellä mainitut seikat 2 artiklassa olevan olennaista osaa koskevan maininnan sisältävän lausekkeen vastaisia? Jos ovat, mihin aiheellisiin toimenpiteisiin komissio ryhtyy?

Komissio kiittää parlamentin jäsentä kysymyksestä, joka koskee alankomaalaista parlamentin jäsentä, Geert Wildersiä, sekä tanskalaisten sarjakuvien 11 tekijää ja toimittajaa vastaan Jordaniassa nostettua kannetta.

Komission Ammanin-valtuuskunta sekä Alankomaiden ja Tanskan suurlähetystöt seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti.

Komissio hyödyntää kaikkia käytössään olevia keinoja kannustaakseen Jordanian viranomaisia edistymään edelleen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisessa. Tämä on yksi Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman tärkeimmistä painopistealueista. Muun muassa sananvapautta koskevista kysymyksistä keskustellaan ihmisoikeuksien ja demokratian alivaliokunnan virallisissa tapaamisissa. Alivaliokunta kokoontuu vuosittain ja tarjoaa tilaisuuden suoraan ja avoimeen vuoropuheluun. EU tarjoaa tällä alalla myös rahoitustukea sekä Jordanian viranomaisille että maan kansalaisjärjestöille.

Komissio seuraa esiin tuotujen tapausten kehittymistä. On selvää, että assosiaatiosopimuksen 101 artikla antaa mahdollisuuden tutkia perusteellisesti sellaiset tilanteet, joissa velvoitteita mahdollisesti ei ole noudatettu, molempien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi.

EU:n perusoikeusviraston perustamisasiasta vastaavana parlamentin esittelijänä haluaisin kysyä komissiolta mitä se aikoo tehdä suojellakseen Slovakian etnisten ryhmien ja kulttuurien välistä vuoropuhelua? Vaikka Slovakia on EU:n jäsenvaltio, sen tämänhetkiset poliittiset johtajat heikentävät tätä vuoropuhelua päivittäin. Kuinka kauan komissio aikoo seurata sivusta, miten slovakialaiset poliisit hakkaavat julmasti ja ilman syytä etniseltä alkuperältään unkarilaista nuorisoa, joka ärsytti poliiseja huudoillaan, vaikka samaan aikaan slovakkinuoret huusivat unkarilaisvastaisia iskulauseita ja yllyttivät vastapuolta? Voitaisiinko tutkinnan sijasta kieltää tuomasta vähemmistötunnuksia, kuten Unkarin lippuja ja symboleja Slovakian mestaruussarjan otteluihin? Mitä komissio aikoo tehdä suojellakseen Slovakian unkarilaisvähemmistöä, kun Euroopan unionissa on jäsenvaltio, jonka parlamentti hyväksyy päätöslauselman omaa unkarilaisvähemmistöään edustavia kansanedustajia vastaan ja väittää näiden rikkoneen edustajanvalansa vain siksi, että nämä uskaltavat osallistua naapurijäsenvaltionsa Unkarin parlamentin järjestämään julkiseen sovintotilaisuuteen?

(FR) Komissio on ilmaissut kantansa Slovakian unkarilaisvähemmistöä koskeviin ongelmiin vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen P-5730/08 jäsen Bauerilta ja jäsen Tokesilta sekä kirjalliseen kysymykseen P-5663/08 jäsen Tokesilta. Komissio pyytää parlamentin jäsentä tutustumaan näihin vastauksiin.

Unionin kaikkien jäsenvaltioiden on taattava vähemmistöjen oikeudet perustuslakijärjestyksensä ja kansainvälisen lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti hyödyntäen kaikkia käytettävissään olevia säädöksiä.

Jäsenvaltioiden viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen tulee yksiselitteisesti pitäytyä erossa kaikkien EU:n arvojen vastaisten ilmiöiden ilmaisuista ja pyrkiä torjumaan tällaisten ilmiöiden ilmaisua, oli sitten kyse rasismista, muukalaisvihasta, totalitaarisista ideologioista, huliganismista tai väkivallasta.

Komissio uskoo, että sekä Unkarin että Slovakian viranomaiset toimivat Euroopan unionin yhteisten arvojen mukaisesti.

Lokakuun alussa tuli selväksi, että islantilainen Kaupthing-pankki oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Kaupthing-pankin tallettajien rahat ovat olleet jo useita viikkoja jäädytettyinä. Koska islantilaispankki toimi Belgiassa Luxemburgin myöntämän toimiluvan turvin, Belgian hallitus neuvotteli sekä Islannin että Luxemburgin hallituksen kanssa. Belgialainen kuluttajajärjestö Test-Aankoop ojensi lisäksi Luxemburgin pääministerille ja valtiovarainministerille yli 5000 allekirjoituksella varustetun vetoomuksen. Belgian hallitus ei vielä siihen mennessä ollut onnistunut kovin hyvin pyrkimyksissään saada takuut belgialaisille tallettajille. Kaupthingin suomalaiset asiakkaat sen sijaan olivat kyllä jo saaneet takuut talletustensa palauttamisesta. Vasta marraskuun 15. päivän tienoilla selvinnee, miten Belgian Kaupthing-pankin mahdollisen oston kanssa käy.

Onko komissio tietoinen tilanteesta? Miten komissio arvioi Belgian hallituksen toimintaa? Millaisia ratkaisuvaihtoehtoja komission mielestä petetyillä säästäjillä on? On outoa, että suomalaiset säästäjät saavat takuut aiemmin kuin belgialaiset säästäjät. Mitä suunnitelmia komissio voi esittää toiminnan koordinoimiseksi paremmin Euroopan tasolla, niin että tällaiset tilanteet tulevaisuudessa vältetään?

(EN) Komissio on saanut useita tiedonantoja islantilaisen Kaupthing-pankin tilanteesta. Komissio on tietoinen säästäjien kohtaamista ongelmista ja on seurannut tarkasti Islannin, Luxemburgin ja Belgian viranomaisten toimia tässä asiassa. Komissio on myös ollut yhteydessä EFTAn valvontaviranomaiseen, sillä Islanti ei ole EU:n jäsenvaltio, mutta kuuluu ETA-alueeseen.

Komission saamien tietojen mukaan tilanteessa on tapahtunut jonkin verran kehitystä. Kaupthingin joillekin osille on ilmeisesti löytynyt kiinnostuneita ostajia. Tämä saattaa itsestään laukaista niiden säästäjien tilanteen, joiden säästöt ovat olleet jäädytettyinä Kaupthing-pankin Luxemburgin tytäryhtiön Belgian haarakonttorissa. Belgian pääministeri on lisäksi ilmoittanut belgialaisille tallettajille korkeintaan 20 000 euron summasta näiden jäädytettyjä talletuksia vastaan 1. joulukuuta alkaen, jos pankkia ei ole siihen mennessä ostettu.

Komissio on ymmärtänyt, että Belgian ja Luxemburgin viranomaiset jatkavat keskusteluja löytääkseen ratkaisun tällä hetkellä lähes 20 000:tta tallettajaa koskeviin ongelmiin.

Erot suomalaisten ja belgialaisten säästäjien kohtelussa johtuvat lainsäädännöllisistä eroista. Kaupthing-pankin Suomen konttori on Islannin Kaupthing-pankin haarakonttori, ja siihen sovelletaan Islannin lainsäädäntöä. Kaupthing-pankin Belgian haarakonttori on puolestaan osa islantilaisen pankin luxemburgilaista tytäryhtiötä. Näin ollen haarakonttori on teknisesti katsoen luxemburgilainen kokonaisuus, johon sovelletaan Luxemburgin lainsäädäntöä, sillä Luxemburg on sen kotijäsenvaltio. Näin ollen Luxemburg on talletusten vakuusjärjestelmistä annetun direktiivin nojalla (94/19/EY) vastuussa pankin valvonnasta ja sen uudelleen järjestämisestä tai likvidaatiosta sekä säästäjille maksettavista korvauksista. Tämä vastuu ulottuu Belgian haarakonttoriin.

Komissio ehdotti vakuusjärjestelmistä annettuun direktiiviin parannuksia 15. lokakuuta. Tärkeimmät muutokset koskevat talletussuojan tasoa ja korvausten maksuajan lyhentämistä.

Komissio otti lisäksi käyttöön valvontakollegioiden käsitteen 1. lokakuuta 2008 antamassaan ehdotuksessa vakavaraisuusdirektiivien (2006/48/EY ja 2006/49/EY) muuttamisesta. Kollegioiden tekemä yhteensovittaminen parantaa rajat ylittävien pankkiryhmittymien valvontaa.

Edellä kuvatut toimet sekä komission myöhemmin markkinatilanteen sitä vaatiessa laatimat lainsäädäntöehdotukset todennäköisesti estävät vastaavien tilanteiden toistumisen tulevaisuudessa.

Mitkä ovat vesipuitedirektiivin 2000/60/EY⁽¹⁾ vaikutukset simpukkavesidirektiivissä 79/923/ETY⁽²⁾ vahvistettujen ympäristönormien säilyttämiseen tai hylkäämiseen? Päättyykö minkään simpukkavesiä koskevien suojelutoimenpiteiden, kuten vesien mikrobiologiaa koskevan normin, soveltaminen vuoden 2013 jälkeen?

(EN) Kun vesipuitedirektiivi 2000/60/EY⁽³⁾ hyväksyttiin vuonna 2000, yksi sen päätavoitteista oli yksinkertaistaa EU:n vesipolitiikkaa sääteleviä välineitä luomalla johdonmukaiset puitteet, joiden avulla voitaisiin hallita kaikkea käyttöä, paineita ja vaikutuksia. Simpukkavesidirektiivi 2006/113/EY⁽⁴⁾ ja muut säädökset kumotaan vuonna 2013, kun ensimmäisen vesipuitedirektiivin vesipiirin hoitosuunnitelman alainen toimenpideohjelma on täysin toimintakuntoinen. Vesipuitedirektiivin johdanto-osan 51 kappaleen ja 4 artiklan 9 kohdan mukaan vesipuitedirektiivin soveltamisella on määrä saavuttaa vähintään aiemmissa säädöksissä vaadittu taso.

Vesipuitedirektiivissä todetaan yksiselitteisesti, että jäsenvaltioiden pitäisi sisällyttää simpukoiden tuotantoon tarkoitettujen vesimuodostumien suojelu joulukuussa 2009 hyväksyttäviin ensimmäisiin vesipuitedirektiivin vesipiirin hoitosuunnitelmiin simpukkavesidirektiivin säännösten mukaisesti. Tämä edellyttää seuraavaa:

Kaikki simpukkavesidirektiivin nojalla nimetyt alueet on lisättävä vesipuitedirektiivissä tarkoitettuun suojelualueiden rekisteriin.

Vesipiirin hoitosuunnitelmassa on esitettävä erityisiä tavoitteita niille vesimuodostumille, jotka vesipuitedirektiivissä asetettujen vesimuodostumien (hyvä ekologinen ja kemiallinen tila) ohella tarjoavat vähintään samantasoisen suojan kuin simpukkavesidirektiivi. Tämä koskee erityisesti indikaattoribakteeri faecal coliformia. Tämä suojan taso pitäisi säilyttää näillä olemassa olevilla alueilla vesipiirin hoitosuunnitelman myöhempiä tarkistuksia varten.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että vesipuitedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden pitäisi toimittaa vesipiirin hoitosuunnitelman luonnos julkiseen kuulemiseen joulukuussa 2008. Simpukkateollisuuden ja muiden sidosryhmien pitäisi hyödyntää julkinen kuuleminen tilaisuutena, jossa ne voivat tarkistaa, että kaikki simpukkavedet on rekisteröity suojelualueiksi ja että simpukkavesidirektiivin vedenlaatua koskevat tavoitteet on sisällytetty vesipiirin hoitosuunnitelmaan asianmukaisesti.

Komission yksiköt tarkastelevat valmisteltavana olevan vesiviljelystrategian yhteydessä parhaillaan eri mahdollisuuksia varmistaa, että vuoden 2013 jälkeen perustetut uudet simpukka-alueet saavat vähintään yhtä hyvän suojan kuin jo nimetyt alueet.

Vasta valmistuneiden nuorten sekä tutkijoiden ja opettajien maastamuutto on yksi Euroopan unioniin 2000-luvulla liittyneiden valtioiden vaikeimmista ongelmista. Monet opiskelijat ottavat hyödyn irti ilmaisesta korkeakoulutuksesta, jonka kymmenien tuhansien eurojen suuruisen laskun maksavat veronmaksajat. Päätettyään opinnot kotivaltiossaan nuoret löytävät paremmin palkattua työtä EU:n vanhoista jäsenvaltioista ja muuttavat sinne. Rajoittaakseen aivovuodon haitallisia vaikutuksia jotkin EU:n jäsenvaltiot vaativat opiskelijoita työskentelemään opiskeluvaltiossa vähintään opintojensa kestoa vastaavan ajan. Tätä vaatimusta laiminlyövä nuori joutuu maksamaan takaisin opintojensa kustannukset.

Mitä mieltä komissio on tästä joissain jäsenvaltioissa toteutetusta käytännöstä, jonka tarkoituksena on hillitä vasta valmistuneiden nuorten ja erityisesti tutkijoiden ja opettajien aivovuotoa? Mitä muita korvaavia toimenpiteitä komissio voi ehdottaa pätevää työvoimaansa menettäville jäsenvaltioille ja niiden opetusjärjestelmille?

(EN) Jäsenvaltiot voivat järjestää koulutusjärjestelmänsä ja työmarkkinansa haluamallaan tavalla Euroopan yhteisön lainsäädännön rajoissa. Vasta valmistuneille asetettu velvoite työskennellä opiskeluvaltiossa useiden vuosien ajan tai muussa tapauksessa maksaa takaisin koulutuksensa kustannukset saattaa loukata työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevia Euroopan yhteisön sääntöjä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevien Euroopan yhteisön sääntöjen on tarkoitus helpottaa EU:n kansalaisten ammatillisia toimia kaikkialla EU:ssa ja torjua toimia, jotka saattaisivat asettaa EU:n kansalaiset epäedulliseen asemaan heidän pyrkiessään harjoittamaan taloudellista toimintaa toisen jäsenvaltion alueella. Säännökset, jotka estävät jäsenvaltion kansalaisia lähtemästä kotivaltiostaan ja harjoittamasta oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, muodostavat näin ollen esteen kyseiselle vapaudelle, vaikka niitä sovellettaisiinkin työntekijöiden kansalaisuuteen katsomatta⁽¹⁾. Oikeuskäytännön perusteella komissio katsoo, että kyseessä oleva velvoite voi muodostaa esteen perustamissopimuksessa taatuille perusoikeuksille, erityisesti työntekijöiden vapaalle liikkuvuudelle, sillä ne saattavat estää vasta valmistuneita työskentelemästä toisessa jäsenvaltiossa useiden vuosien ajan.

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti kansallisten toimenpiteiden, jotka voivat todennäköisesti estää perustamissopimuksessa taattujen perusoikeuksien harjoittamisen tai tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa, on täytettävä neljä edellytystä. Edellytykset ovat ehtojen soveltaminen ilman syrjintää, toisin sanoen ilman kansalaisuuteen perustuvaa erottelua, perusteltavuus yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, soveltuvuus tavoiteltavan päämäärän saavuttamiseksi ja rajoittuminen siihen, mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi⁽²⁾. Komissio ei voi kuitenkaan arvioida, ovatko kyseessä olevat kansalliset toimenpiteet perusteltuja, koska sillä ei ole käytössään tarkempia tietoja näistä toimenpiteistä.

Pula ammattitaitoisesta työvoimasta jäsenvaltioissa on yleensä ottaen monitasoinen haaste, joka johtuu usein myös muista syistä kuin maastamuutosta. Tällaisia syitä voi olla esimerkiksi työvoiman tarpeen kasvaminen talouden kasvun vuoksi. Tapa, jolla haasteeseen vastataan, riippuu paljolti jäsenvaltion omasta tilanteesta. Ongelman ratkaiseminen edellyttää yleensä useiden poliittisten toimien sopivaa yhdistelmää, johon sisältyy muun muassa toimenpiteitä yleisen työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen kehittämiseksi, riittävän palkan ja asianmukaisten työolosuhteiden tarjoamiseksi julkisen alan työntekijöille ja kannustimien tarjoamiseksi paluumuuttajille sekä toimenpiteitä työvoiman sisäisen liikkuvuuden ja EU:n ulkopuolelta tulevan maahanmuuton helpottamiseksi.

Joka tapauksessa sellaisten politiikkojen, joiden tavoitteena on estää vasta valmistuneiden maastamuutto, tulisi olla hyvin suunniteltuja, jotta haitallisilta seurauksilta vältyttäisiin. Monilla tieteenaloilla on esimerkiksi erittäin tärkeää, että nuoret tutkijat voivat viettää jonkin aikaa ulkomailla hankkiakseen kokemusta, osaamista ja kansainvälistä tunnustusta omalla alallaan ennen paluuta kotivaltioonsa.

Eurooppalaisen tutkimuspolitiikan yhteydessä puhutaan usein "aivovuodosta" ja "aivotuonnista". Komissio pitää kansainvälistä liikkuvuutta yleensä ottaen myönteisenä ilmiönä ja, tiedemaailman globalisoituessa yhä enemmän, jopa välttämättömänä keinona uusien tietojen ja taitojen hankkimiseksi. Tutkijat ovat tavanomaisesti muita liikkuvaisempi työntekijäryhmä, sillä he yleensä hakevat parhaita mahdollisia olosuhteita infrastruktuurin, rahoituksen ja muiden työolojen suhteen. On myös syytä huomata, että tutkijayhteisö, joka toimii toisessa valtiossa, ei merkitse älyllisen panoksen ja potentiaalin menettämistä. Päinvastoin monet kotivaltionsa ulkopuolella toimivat tutkijat voivat olla hyödyksi kotivaltiolleen, sillä he ovat usein yhteydessä kotivaltiossaan toimiviin tutkijoihin ja verkostoituvat näiden kanssa.

Tutkijoiden koulutusta, liikkuvuutta ja urakehitystä koskevan integroidun strategian yhteydessä komissio korostaa rajoittavien "aivovuodon" ja "aivotuonnin" käsitteiden sijaan "aivokierron" edistämistä sekä EU:n sisällä että maailmanlaajuisesti. Eurooppalaisesta tutkimusalueesta puhuttaessa "aivokierto" on läheisessä yhteydessä komission eurooppalaista tutkimusta koskevaan politiikkaan, jonka tavoitteena on lisätä tutkimuksen houkuttelevuutta EU:ssa parantamalla tutkimusryhmiä, infrastruktuuria, palkkoja ja uranäkymiä.

Neuvosto hyväksyi 13. lokakuuta 2008 poliittisen julkilausuman "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä", joka myös parlamentin ja komission on hyväksyttävä. Asiakirja on jatkoa helmikuussa 2006 esitetylle valkoiselle kirjalle eurooppalaisesta viestintäpolitiikasta.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään kesäkuussa 2009, ja niitä varten on suunniteltu vahvistettua viestintäyhteistyötä yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä, jotta keskusteltaisiin parhaista käytännöistä ja vaihdettaisiin niitä sekä kehitettäisiin synergiaa välittäessämme prioriteettejamme kansalaisille.

Julkilausumassa "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä" todetaan, että tiedotus- ja viestintätoimia toteutettaessa edistetään monikielisyyttä ja kulttuurin monimuotoisuutta.

Voiko komissio antaa lisätietoja yhteisön toimielinten viestintänäkökulmasta Euroopan parlamentin tulevia vaaleja silmällä pitäen?

Miten komissio aikoo konkreettisesti edistää monikielisyyttä toteuttaessaan tiedotus- ja viestintätoimia?

(EN) Komissio, parlamentti ja neuvosto allekirjoittivat poliittisen julistuksen kumppanuuteen perustuvasta EU-viestinnästä 22. lokakuuta 2008. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet yhteisestä lähestymistavasta viestintään. Toimielimet tunnustivat, että Euroopan unionia koskeva viestintä edellyttää EU:n toimielimiltä ja jäsenvaltioilta poliittista sitoutumista ja että viestintä on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, jos se tehdään koordinoidulla tavalla painopistealueista.

Sopimus viestintää koskevista yhteisistä painopistealueista on keskeinen osa poliittista julistusta. Toimielinten tiedotusyhteistyöryhmä, jonka puheenjohtajistoon kuului edustaja kustakin toimielimestä, sopi, että Euroopan parlamentin vaalit ovat yksi vuoden 2009 neljästä painopistealueesta.

Parlamentti ja komissio ovat mukana ei-poliittisessa valistuskampanjassa. Komission tavoite on toimia parlamentin kanssa tiiviissä yhteistyössä sekä tukea ja täydentää parlamentin viestintää osoittamalla, mitä EU on tarkkaan ottaen saanut aikaan kansalaisille tärkeillä alueilla.

Komissio edistää monikielisyyttä ja kulttuurien moninaisuutta viestintäpolitiikassaan aktiivisesti yleensä ottaen ja Euroopan parlamentin vaalikampanjassa erityisesti. Kumppanuuteen perustuvan EU-viestinnän puitteet auttavat kehittämään synergioita kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Näin ollen se auttaa mukauttamaan kampanjan monikieliseen ja kulttuurisesti moninaiseen yhteyteen.

Jäsenvaltioissa olevat komission edustustot ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistot tekevät yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa laatiakseen kansallisiin oloihin soveltuvia yhteisiä toimia. Yhteiset viestinnän painopisteet, kuten Euroopan parlamentin vaaleja koskeva viestintä, voidaan toteuttaa onnistuneesti EU:n yksiköiden ja kansallisten yksiköiden välisten asianmukaisten hallinnollisten järjestelyiden avulla.

Tämän viestintäkampanjan toimet ja materiaalit laaditaan EU:n kaikilla virallisilla kielillä. Komission edustustoihin jäsenvaltioissa on esimerkiksi palkattu kääntäjiä, jotka palvelevat paikallisia tarpeita ja tukevat EU:ta koskevaa viestintää jäsenvaltion kansalaisten kielellä.

Komission aloitteella eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja (ERI) koskevan yhteisön oikeudellisen kehyksen luomisesta (KOM(2008)0467) mahdollistetaan tehokkaampi osallistuminen kansainvälisiin tieteellisiin hankkeisiin.

Komissio haluaa erityisesti varmistaa Euroopan unionin tutkimuspotentiaalin kehittämisen kokonaisuutena. Siksi on perusteltua turvata eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien tasapainoinen jakaantuminen koko yhteisön alueelle ja edistää mainittujen infrastruktuurien sijoittautumista maihin, joiden tutkimuspotentiaali on suhteellisen heikko.

Mitä toimia komissio on toteuttanut tai aikoo toteuttaa, jotta suunnitellulla välineellä saataisiin tasoitettua uuden teknologian, tutkimuspotentiaalin ja tutkimusinfrastruktuurien tasoeroja erityisesti niillä yhteisön alueilla, joilla tutkimusinfrastruktuuri on heikoin?

(EN) Komissio kiittää parlamentin jäsentä kysymyksestä, joka koskee ehdotusta asetukseksi eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä sekä komission toimia Euroopan vähemmän kehittyneiden alueiden auttamiseksi tasoittamaan tieteellisiä ja teknologisia tasoerojaan muihin jäsenvaltioihin nähden.

Aluksi on syytä selventää, että eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskeva asetus on laadittu helpottamaan eurooppalaisittain kiinnostavien suurten tutkimuslaitosten yhteistä sijoittautumista ja toimintaa useiden jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaan assosioituneen valtion johtaman konsortion välityksellä.

Se on suunnattu infrastruktuureille, jotka toimivat tieteellisen osaamisen rajoilla ja jotka edellyttävät yksittäisen valtion rahoituksellisen ja tieteellisen kapasiteetin ylittäviä investointeja. Tällaisten hankkeiden suunnitteleminen ja koordinoiminen useiden eurooppalaisten kumppaneiden kesken auttaa saamaan kokoon kriittisen massan sekä edistää erikoistumista ja molemminpuolista oppimista eurooppalaisella tasolla. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi on sisällyttänyt useita tällaisia hankkeita vuoden 2006 tiekarttaansa, jota tullaan tarkistamaan tänä vuonna. Niiden joukossa on infrastruktuureja useilta tieteenaloilta, muun muassa ympäristötieteen observatorioita, genomiikan tietopankkeja sekä viimeisintä tekniikkaa olevia, kookkaita supertietokoneita.

Keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden mukaan tutkimusinfrastruktuurin pitäisi auttaa pitämään yllä yhteisön tieteellisen tutkimuksen korkeaa tasoa sekä yhteisön talouden kilpailukykyä eurooppalaisten tutkimustoimien tehokkaan tukemisen kautta. Saavuttaakseen tämän tavoitteen niiden pitäisi pyrkiä kunnianhimoisesti kehittämään eurooppalaisia tieteellisiä kykyjä nykyistä tasoa korkeammalle ja siten edistää eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä.

Komissio ehdotti eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa oikeudellista kehystä vastauksena parlamentin jäsenten vaatimukseen räätälöidä useita jäsenvaltioita koskevien uusien tutkimusinfrastruktuurien rakentamisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi oikeudellinen kehys käytössä olevien välineiden osoittauduttua riittämättömiksi. Eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää erinomaisia tutkimuspalveluita eurooppalaiselle tutkijayhteisölle, sekä hyvin varustetuista valtioista että vähemmän infrastruktuuria omaavista valtioista tuleville tutkijoille.

Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien maantieteellisen jakautumisen osalta on syytä huomata, että vaikka komissio rekisteröi hyväksyttävät ehdotukset eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien oikeudellisen muodon käyttöä varten, tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu ja rahoitus ovat selvästi kansallisten viranomaisten vastuulla. On jäsenvaltioiden tehtävä esittää ehdotuksia, ja komissio rekisteröi ehdotuksista hyväksyttävät huolimatta niiden sijainnista. Kansalliset viranomaiset päättävät yhdessä yksityiskohdista, kuten jäsenyydestä, panoksista ja sijainnista.

Komissio aikoo kuitenkin kannustaa uusia kokonaisuuksia, jotka tuovat eurooppalaiselle tutkimusalueelle lisäarvoa ja kattavat mahdollisimman monia alueellisia kumppanuuslaitoksia. Monet suuret tutkimuslaitokset (28 laitosta Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin tiekartassa olevista 44 laitoksesta) ovat hajautettuja tutkimusinfrastruktuureja, jotka sijaitsevat useissa valtioissa joko, koska niiden toiminta, kuten ympäristöä koskeva tai geologinen valvonta, edellyttää maantieteellistä hajautuneisuutta tai koska tieteellisen huippuosaamisen keskukset sijaitsevat hajallaan. Tällaiset hajautetut rakenteet, joita on stimuloitu jo kuudennen ja seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman yhteydessä tuettujen "integroitujen toimien" välityksellä, tekevät tietä eurooppalaisen tutkimusalueen tasapainoiselle kehittymiselle.

Komissio aikoo lisäksi tukea mahdollisimman paljon laajalta maantieteelliseltä alueelta tulevien tutkijoiden ja insinöörien mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusinfrastruktuureita. Näitä henkilöitä valittaessa komissio aikoo huomioida erityisesti hakijoiden tieteelliset saavutukset, eikä ainoastaan näiden kykyä maksaa infrastruktuurin käytöstä.

Infrastruktuureille myönnetään yhteisön rahoitusta koheesiopolitiikan nojalla yhteisön asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Komissio on julkaissut hiljattain oppaan eri lähteistä (tutkimus-, koheesio- ja kilpailukykyrahoituksesta) tulevan yhteisön rahoituksen käyttämisestä ja yhdistelemisestä⁽¹⁾. Lähestymisalueet voisivat käyttää rakenne- ja koheesiorahastoja taitavasti saadakseen rahoitusta eurooppalaisista tutkimusinfrastruktuureista ja jättää vakuuttavia hakemuksia isännöidäkseen infrastruktuureja.

On kuitenkin syytä huomata, että komissio tukee potentiaalisten alueiden tieteellistä ja teknologista kehitystä seitsemännen puiteohjelman Valmiudet-ohjelmaan kuuluvien erityistoimien kautta.

Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien uusi oikeudellinen kehys avataan Euroopan unionin alueelta ja tutkimuksen puiteohjelmaan assosioituneista valtioista tulevien kumppaneiden esittämille hakukelpoisille ehdotuksille. Komissio aikoo myös jatkossa kannustaa tutkimuksen alalla suhteellisen heikosti kehittyneitä valtioita tekemään investointeja ja kirimään kehittyneempiä valtioita kiinni, mutta on näiden valtioiden kansallisten viranomaisten tehtävä tulla mukaan esittämällä hakukelpoisia ehdotuksia.

Voiko komissio toimittaa minulle pöytäkirjan komission ja Iranin viranomaisten välillä 6. lokakuuta 2008 pidetystä kokouksesta, jossa käsiteltiin tehokkaimpia keinoja Iranin opposition vainoamiseksi?

Voiko komissio selvittää minulle, mikä on tällaisten Iranin viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen oikeusperusta?

Voiko komissio julkistaa Iranin viranomaisille tekemänsä sitoumukset, joiden mukaan se pyrkii kaikin keinoin pyörtämään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiot, joilla kumotaan neuvoston päätös OMPIn luokittelemisesta terroristijärjestöksi?

(EN) 6. lokakuuta 2008 pidetty tapaaminen, johon komissio viittasi vastauksessaan parlamentin jäsenen kysymykseen E-5142/08, ei ollut komission ja Iranin viranomaisten välinen tapaaminen. Ranskan ulkoasiainministeriö kutsui EU:n puheenjohtajan ominaisuudessa Iranin Pariisin suurlähettilään keskustelemaan useista ihmisoikeuskysymyksistä.

Komissio ei ole missään vaiheessa tehnyt Iranin viranomaisille parlamentin jäsenen väittämiä "sitoumuksia".

Haluaisin kiinnittää komission huomion Euroopan parlamentin antamaan päätöslauselmaan EU:n terveyspoliittisesta strategiasta (P6_TA(2008)0477) jossa parlamentti toteaa hyvin selkeästi, että työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetulla direktiivillä 2004/37/EY⁽¹⁾ ei suojella asianmukaisesti EU:n kansalaisia työssään lisääntymiselle vaaralliseksi luokiteltavilta aineilta ja jossa parlamentti näin ollen kehotti komissiota sisällyttämään lisääntymiselle vaarallisiksi luokitellut aineet tulevaan ehdotukseensa direktiivin 2004/37/EY muuttamiseksi.

Voiko komissio, edellä mainittu mielessä pitäen, vahvistaa, että työntekijöiden terveyden suojelemiseksi se aikoo tarkastella perusteellisesti kyseistä, 554 Euroopan parlamentin jäsenen esittämää pyyntöä?

(FR) Komissio pitää erittäin tärkeänä suojella työntekijöitä riskeiltä, jotka voivat aiheutua altistumisesta lisääntymiselle vaaralliseksi luokiteltaville aineille. Tässä yhteydessä komissio haluaa huomauttaa, että yhteisön työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa lainsäädännössä ja erityisesti direktiivissä 98/24/EY