Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 12. tammikuuta 2009 - Strasbourg

14. Torjunta-aineiden kestävä käyttö – Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattaminen (keskustelu)

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Christa Klassin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0443/2008) puitedirektiivin antamisesta torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi (06124/5/2008 – C6-0323/2008 – 2006/0132(COD)).

– Hiltrud Breyerin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0444/2008) kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (11119/8/2008 – C6-0326/2008 – 2006/0136(COD)).

  Christa Klaß, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet Androulla Vassiliou ja Stavros Dimas, hyvät parlamentin jäsenet, käymme tänään läpi monien toisinaan suuriakin tunteita herättäneiden keskustelujen ja neuvottelujen tuloksia, joista voimme äänestää huomenna. Emme ole päästäneet itseämme helpolla. Olemme ponnistelleet löytääksemme oikeita ratkaisuja neuvotteluissamme neuvoston ja komission kanssa. Olemme näyttäneet toteen, ettei tiede aina osoita oikeaa suuntaa eikä tarjoa selkeitä vastauksia. Tarvitaan lisää tutkimusta tämän uuden lainsäädännön vaikutusten arvioimiseksi. Haluan ensinnäkin kiittää vilpittömästi kaikkia niitä, jotka auttoivat rakentavilla ehdotuksillaan pääsemään tähän myönteiseen tulokseen, kollegoitani täällä parlamentissa, Euroopan komissiota, Ranskan puheenjohtajavaltiota (harmi muuten, ettei neuvoston tšekkiläinen puheenjohtaja ole paikalla tänään) sekä myös henkilökuntaa.

Kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin ansiosta otamme valtavan harppauksen kohti yhdenmukaista EU:n ympäristön- ja kuluttajansuojelua. Kestävä kehitys EU:n maatalouden yleisperiaatteena takaa turvalliset elintarvikkeet ja terveen ympäristön. Kasvinsuojeluaineiden käsittely yhdenmukaistetaan nyt ensimmäistä kertaa EU:ssa. Perusperiaate "vain niin paljon kuin tarvitaan, niin vähän kuin mahdollista" perustuu kokonaisvaltaiseen ja kestävään tietoon. Kasvinsuojeluaineethan toimivat itse asiassa kasvien lääkkeinä. Niitä on käytettävä oikein, jotta ne tehoaisivat (oikea tuote ja määrä oikeaan aikaan). Tämän lisäksi on harkittava, tarvitaanko kemiallista kasvinsuojelua vai tehoaisivatko mekaaniset toimet paremmin. Parhaiden tekniikoiden ja testattujen sovelluslaitteiden valinnalla suojellaan ympäristöä ja kuluttajia sekä autetaan prosessin onnistumista hyvän sadon muodossa. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Riskien vähentäminen on ensisijainen tavoite. Integroidun kasvinsuojelun yleisperiaatteet tulevat pakollisiksi kaikkialla Euroopan unionissa vuonna 2014. Vesipuitedirektiivin vaatimusten noudattaminen on ensisijainen tavoite. Jäsenvaltioiden on perustettava vesistöjen läheisyyteen puskurivyöhykkeitä, joissa on otettava huomioon maaperän ominaisuudet ja maantieteelliset olot. Kasvinsuojeluaineiden käyttö paikallisviranomaisten toimesta ja suojelualueilla on tarvittaessa minimoitava tai lopetettava. Laitteiden valvonnasta annetaan säännöksiä, ja säännönmukaiset huoltovälit vahvistetaan. Riskien vähentäminen tarkoittaa, että ammattimaisten käyttäjien on saatava jatkuvaa ja pätevää koulutusta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Hyvin koulutettujen myyjien on puolestaan kerrottava yksityisille käyttäjille, joilla ei ole erityiskoulutusta ja jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa puutarhoissa kasvinsuojeluaineiden vääränlaisen käytön vuoksi, aineiden käytöstä ja riskeistä niiden oston yhteydessä.

Tämä direktiivi tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden aiemmin toisistaan poikkeavat säännökset yhdenmukaistetaan korkeatasoisiksi. Sekä ympäristö, kuluttajat että käyttäjät hyötyvät ehdotetuista toimenpiteistä. Samanlaiset ehdot kaikkialla Euroopan unionissa takaavat samanlaiset turvallisuusstandardit ja tuotanto-olot. Terveydelle haitallisiksi todetuille aineille ei myönnetä lupaa. Tästä olemme yhtä mieltä. Kiellon on kuitenkin perustuttava tieteellisesti kestäviin havaintoihin poliittisten vaikuttumisen sijaan. Myös altistuminen on otettava huomioon, sillä torjunta-aineissa, kuten monissa asioissa elämässä, määrä on se, joka aiheuttaa myrkytysriskin. Päänsärkytabletista on suuri apu, mutta jos niitä ottaa 20, siitä tulee terveydelle vaarallinen ja jopa hengenvaarallinen.

Olemme saaneet aikaan hyvän kompromissin. Kompromissin avulla voimme yhdenmukaistaa ympäristö- ja talouspolitiikkaa, ja toivon, että voimme tuoda vaatimuksemme esille yksimielisessä äänestyksessä huomenna.

Otan esille vielä yhden teknisen näkökohdan eli sen, että 14 artiklan 4 kohdassa on virhe. Siinä viitataan 4 artiklan 3 kohdassa mainittuun Internet-sivustoon, mutta 4 artiklassa ei ole 3 kohtaa, joten tämä olisi korjattava.

  Hiltrud Breyer, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, tämä kompromissi on tärkeä vaihe paitsi Euroopan terveyden- ja kuluttajansuojelulle myös ympäristölle ja taloudelle. Haluan ensinnäkin esittää vilpittömät kiitokseni varjoesittelijöille hienosta yhteistyöstä. Monet kiitokset myös henkilökunnalle ja komissiolle, teille, varjoesittelijälle ja Stavros Dimasille, neuvoston puheenjohtajavaltiolle Ranskalle sekä kollegoilleni, jotka eivät säikähtäneet alan täysin liioiteltuja lukuja.

Hyväksyimme Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsitellyssä 200 tarkistusta ja pyrimme päättäväisesti parantamaan yhteistä kantaa tämän kompromissin avulla. Päätämme tämän loputtoman epätieteellisen numerokisan ja rajojen asettamisen ympärillä käydyn pelleilyn selkeisiin katkaisukriteereihin. Kukaan ei voi ilmoittaa riskien määrää. Turvallisuus saavutetaan siten vain selkeillä kielloilla. Torjunta-aineilla ja muilla syöpää aiheuttavilla, perimää vaurioittavilla tai lisääntymiselle vaarallisilla aineilla ei ole kerta kaikkiaan mitään asiaa elintarvikkeissa. Onnistunut ympäristönsuojelu varmistetaan hitaasti hajoavien, eliöstöön kertyvien myrkyllisten aineiden lakkauttamisella. Olen erityisen mielissäni siitä, että onnistuimme panemaan täytäntöön ja sisällyttämään alkuperäiset selkeät kriteerit hormonaalisia aineita varten. Uskon, että komissio hoitaa vastuunsa ja ottaa käyttöön kriteereitä neljän vuoden kuluessa.

Sitä vastoin en ole erityisen mielissäni siitä, että Euroopan parlamentti on ottanut mehiläistensuojelun lisensoinnin kriteeriksi ensimmäistä kertaa. Ranskan ja Saksan johtavat tutkijat ovat arvioineet pölyttäjien taloudellisen arvon 150 miljardiksi euroksi vuodessa ja vahingon 310 miljardiksi euroksi, jos menetämme mehiläiset pölyttäjinä. Tämän vuoksi kehotan teitä hylkäämään huomenna kaikki jätetyt tarkistukset. Tarkistukset nimittäin vesittäisivät kompromissin. Neuvosto on jo hyväksynyt kompromissin. Yleisen tavan mukaan yhteiseen kompromissiin ei yritetä enää kajota. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että saimme yhdessä aikaan parannuksen mutageenisiä ja neurotoksisia aineita koskevassa asiassa, koska Euroopassa, joka pitää itseään tietopohjaisena yhteiskuntana, meillä ei ole varaa sallia sitä, että lähinnä neurotoksiset aineet vahingoittavat lasten aivojen kehitystä pitkällä aikavälillä. Voimme hyväksyä varsin selvästi yhdenmukaistamisen, mutta sillä ei pidä rajoittaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Hyväksymme sen, että jäsenvaltiot voivat joustavasti valita lisensointiin liittyvät menettelyt.

Kolminkertainen oikeusperusta osoittaa niin ikään, että kiinnitämme terveyskysymyksiin suurta huomiota. Olemme laatineet poikkeuksia kiellosta sekä lukuisia rajoituksia esimerkiksi korvaavaan suunnitelmaan liittyen, ettei poikkeuksesta tule sääntö vaan päinvastoin. Olen tyytyväinen myös siihen, että saimme liitettyä asetukseen myös eläintensuojelun ja onnistuimme lisäämään avoimuutta, vaikka olisin odottanut rohkeampia tekoja komissiolta. Toivon, että pääsemme entistä paremmin käsiksi sovellusprotokollaan ja voimme ottaa käyttöön sähköisen kulkuluvan. Tämä on mielestäni tärkeä vaihe paitsi EU:n ympäristön- ja kuluttajansuojelulle myös hieno hetki Euroopalle. Tämä on hieno hetki Euroopalle, koska päätös luopua vaiheittain hyvin myrkyllisistä torjunta-aineista on ennennäkemätön ja ainutlaatuinen koko maailmassa ja koska voimme siten saattaa Euroopan unionin uraauurtavan terveydensuojelun kärkeen, ja Eurooppa voi toimia maailmanlaajuisena suunnannäyttäjänä.

Asetuksella saadaan aikaan myös lisäarvoa kansalaisille, jotka tietävät, että Euroopan unioni on ennen kaikkea kuluttajien terveyden asialla eikä ole taipunut teollisuuden tahtoon. Myös teollisuus voittaa, koska se saa kannustimia investointeihin tuottaakseen entistä parempia ja turvallisia tuotteita tulevaisuudessa.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää ja onnitella esittelijöitä Christa Klassia ja Hiltrud Breyeria sekä parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa hienosta työstä ja torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaan puitedirektiiviin liittyvistä ehdotuksista asetuksen tarkistamiseksi ja parantamiseksi.

Kompromissin löytyminen toisessa käsittelyssä on erityisen ilahduttava asia. Kompromissilla turvataan komission alkuperäiseen ehdotukseen sisältynyt luonnon koskemattomuus ja asetetaan entistäkin kunnianhimoisempia ympäristötavoitteita eräissä tärkeissä kysymyksissä.

Olemme tietoisia siitä, että kansalaiset ovat erityisen huolissaan torjunta-aineiden käytöstä. Sen vuoksi meidän oli ensinnäkin tiukennettava nykyistä lainsäädäntökehystä muuttamalla tiettyjen aineiden markkinoille saattamisesta vuonna 1991 annettua direktiiviä sekä toiseksi korjattava näiden aineiden käytössä ilmenevät puutteet.

Se, että Euroopan unioni pääsi yksimielisyyteen direktiivistä osoittaa, että sillä on poliittista tahtoa toimia tehokkaasti kansan terveyden ja ympäristön suojelemiseksi.

Parlamentti auttoi tekemään direktiivistä kunnianhimoisemman kuin neuvoston yhteinen kanta eräissä tärkeissä kohdissa. Jäsenvaltioiden on nyt laadittava kansalliset toimintasuunnitelmat, joihin sisällytetään määrälliset tavoitteet sekä torjunta-aineiden käytön riskien vähentämiseksi että tiettyjen aineiden käytön rajoittamiseksi.

Tämä ei ollut helppoa, sillä esittelijän oli saatava jäsenvaltiot vakuuttuneiksi siitä, että joissakin tilanteissa paras tapa vähentää riskejä on rajoittaa eräiden torjunta-aineiden käyttöä. Tässä hän onnistuikin. Kompromissi on merkittävä edistysaskel kansanterveyden ja ympäristön suojelussa Euroopan unionissa.

Euroopan komissio onkin valmis hyväksymään tarkistusten kompromissipaketin, jotta direktiivistä päästään sopuun toisessa käsittelyssä.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää esittelijöitä Christa Klassia ja Hiltrud Breyeria sekä varjoesittelijöitä heidän rakentavasta suhtautumisestaan ehdotukseen, sekä myös puheenjohtajavaltiota ja kaikkia teitä, jotka autoitte saattamaan komission ehdotuksen onnistuneesti päätökseen toisessa käsittelyssä.

Kasvinsuojeluaineilla on tärkeä rooli maataloudessa, puutarhaviljelyssä, metsätaloudessa ja puutarhanhoidossa. Kasvinsuojeluaineilla voi kuitenkin olla vaikutuksia myös ihmisten ja eläinten terveyteen sekä ympäristöön. Tästä syystä on varmistettava, että niitä säännellään tehokkaasti ja tasapainoisesti.

Komissio järjesti laaja-alaisia kuulemisia kaikkien alojen sidosryhmien kanssa ja laati kattavan ympäristövaikutusarvioinnin alkuperäistä ehdotusta valmistellessaan. Ensisijaisena tavoitteena oli ja on yhä korkein mahdollinen ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun taso. Olen mielissäni siitä, että tämä näkyy myös EU:n toimielinten välillä käytyjen keskustelujen tuloksista.

Tänään käsittelyssämme oleva kompromissiluonnos vahvistaa korkeaa suojelun tasoa useiden säännösten ansiosta. Tehoaineiden hyväksymiselle asetetaan selkeät ja tiukat kriteerit. Tuottajien, toimittajien ja ammattimaisten käyttäjien on pidettävä kirjaa ja annettava tiedot pyydettäessä kolmansille osapuolille, kuten naapureille, muille asukkaille tai vesihuollosta vastaaville. Jäsenvaltioiden viranomaisten on tiukennettava kasvinsuojeluaineiden markkinoinnin ja käytön valvontaa, ja komission on tarkistettava jäsenvaltioiden suorittama valvonta. Aineiden kaksinkertaista testaamista eläimillä on vältettävä. Maatalouden kestävän kehityksen edistäminen edellyttää, että vaaralliset aineet korvataan turvallisilla vaihtoehdoilla.

Komissio tutkii myös niin sanottujen hormonaalisten haitta-aineiden tilalla käytettävien vaihtoehtoisten aineiden saatavuutta kattavan tiedottamisen varmistamiseksi. Tämän ei tietenkään anneta vaarantaa asetuksen turvallisuusvaatimuksia.

Haluan ehdottaa mehiläisten riskiarviointia koskevaksi tekstiksi seuraavaa osana kokonaisvaltaista kompromissia: "Tarkistettaessa 8 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskevia tietovaatimuksia komission on kiinnitettävä erityistä huomiota riskienarvioinnin mahdollistaviin tutkimuspöytäkirjoihin. Riskienarvioinnissa otetaan huomioon mehiläisten todellinen altistuminen näihin aineisiin erityisesti meden ja siitepölyn välityksellä."

Kompromissiluonnoksella saataisiin aikaan entistäkin turvallisemmat puitteet kasvinsuojeluaineiden käytölle Euroopan unionissa sekä parannettaisiin ympäristönsuojelutoimia ja kansalaisten terveyden suojelua. Tämä olisi myös Lissabonin strategian mukaista, koska siten vähennettäisiin byrokratiaa. Esimerkiksi hyväksymismenettelyyn menevä aika lyhenisi ja menettely tehostuisi. Jäsenvaltioiden ei myöskään enää tarvitsisi työskennellä erityksissä, koska lupien vastavuoroisesta tunnustamisesta tulisi sääntö pikemminkin kuin poikkeus. Näin vähennettäisiin sisämarkkinoiden hajanaisuutta ja lisättäisiin viljelijöiden valinnanmahdollisuuksia käyttää torjunta-aineita.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että ehdotus on täysin sopusoinnussa virkaveljeni, komission jäsenen Stavros Dimasin vastuualaan kuuluvan, torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiiviehdotuksen kanssa sekä täydentää sitä.

  Erna Hennicot-Schoepges, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, haluan ensinnäkin kiittää esittelijöitä, komissiota ja toimielimiä sekä erityisesti puheenjohtajavaltio Ranskaa. He ovat ponnistelleet lujasti saadakseen aikaan tämän kompromissin, jossa ihmisten terveyteen ja maataloustuotantoon liittyvät kysymykset ovat tasapainossa.

Kolmen vyöhykkeen järjestelmän yhdenmukaistamisen ansiosta viljelijöiden on entistä helpompi hankkia kasvinsuojeluaineita ja rahoitusta niiden vähäistä käyttöä varten, kuten komissio on ajatellut ja varmistanut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että markkinoilla on saatavilla kasvinsuojelutuotteita, jotka on tarkoitettu pienimuotoiseen viljelyyn ja puutarhanhoitoon. Siten meillä on varmuus siitä, että vuoteen 2020 mennessä haitalliseksi todettuja aineita kuten lisääntymiselle vaarallisiksi luokiteltuja CMR-aineita ja hormonaalisia haitta-aineita ei enää saa tuoda markkinoille.

Tästä seuraa, että tällä ehdotuksella voitaisiin vähentää merkittävästi paitsi sairauksia ja erilaisia syöpätyyppejä, joiden yhteys torjunta-aineisiin on jo todistettu tieteellisesti, myös degeneroivia sairauksia, joiden yhteys on niin ikään todistettu.

Yksi tärkeä näkökohta, joka on syytä ottaa esille, on se että nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta asetus olisi sopusoinnussa mehiläisten suojelutoimien kanssa. Komissio on juuri antanut julkilausuman aiheesta. Haluaisin kuitenkin tietää, aikooko komissio tutkia uudelleen direktiiviä  2007/52 juuri äsken luettelemiensa näkökohtien nojalla. Biologisiin valvontamenettelyihin kiinnitetään niin ikään huomiota, ja alan tutkimus, jota komissio on tukenut ja rahoittanut, vaatii yhä tehokasta markkinointia. Lisäksi luotan siihen, että teksti toimii odotettuna ja tarpeellisena kannustimena, joka antaa perinteisten kemiallisten torjunta-aineiden tärkeimmille valmistajille yllykkeen edistää tutkimusta ja innovointia.

Komissiolle mietintö mahdollistaa väliaikaiset kertomukset ja takaa, että valvonta suoritetaan. Toivon, että myös kansalliset elimet tekevät parhaansa osoittaakseen, että tämä on pätevä teksti.

  Dan Jørgensen, PSE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, komission ehdotuksen tullessa julki se päätyi Tanskan suurimman sanomalehden etusivulle. Sanomalehden etusivulla luki seuraavaa: "EU on uhka Tanskan pohjavesille". Me tanskalaiset olemme varsin ylpeitä siitä, että meillä on valtavat määrät puhdasta pohjavettä, jota voimme juoda täysin käsittelemättömänä. Siten vesijohtovetemme on pohjavettä, jota juomme ilman, että sitä pitäisi ensin käsitellä. Jos komission ehdotus olisi pantava täytäntöön alkuperäisessä muodossaan, se tarkoittaisi, että Tanskan olisi arviolta kaksinkertaistettava Tanskassa markkinoilla olevien torjunta-aineiden määrä. Suurin osa torjunta-aineista päätyisi pohjaveteen. Olemme kieltäytyneet torjunta-aineiden käytöstä juuri siksi, että ne päätyisivät pohjaveteen, minkä seurauksena emme enää voisi juoda käsittelemätöntä vettä. On selvää, että jos komission alkuperäinen ehdotus olisi hyväksytty, se olisi ollut katastrofi paitsi Tanskalle myös muille maille. Kotimaassani Tanskassa me haluamme huolehtia pohjavedestämme (haluan käyttää Tanskaa esimerkkinä tässä asiassa), mutta samalla tavoin myös muilla mailla on erilaisia ympäristö- ja terveysnäkökohtia, joita ne haluavat suojella. Siksi EU:n ei pidä koskaan pakottaa jäsenvaltioita alentamaan suojelun tasoaan. Tämän vuoksi olen äärimmäisen tyytyväinen siihen, että onnistuimme – emme komission tai neuvoston vaan parlamentin ponnistelujen ansiosta – varmistamaan joustavuuden, joka mahdollistaa erityiskysymyksissä sen, että yksittäiset jäsenvaltiot voivat kieltäytyä torjunta-aineista, joita ne eivät halua, kuten ei pitäisikään haluta.

Toinen hyvin myönteinen asia, jonka hyväksymiseen olen hyvin tyytyväinen, on se, että kiellämme torjunta-aineiden sisältämät kaikkein vaarallisimmat aineet ja luovumme asteittain niiden käytöstä. Kyse on aineista, joiden käyttö muissa sovelluksissa on jo kielletty Reach-asetuksella, jonka saimme aikaan muutama vuosi sitten. Nämä aineet ovat niin vaarallisia, että emme salli niiden käyttöä tekstiileissä, sähkölaitteissa, leluissa tai muissa sovelluksissa, mutta ne ovat yhä sallittuja torjunta-aineissa, jotka päätyvät ruokaamme! Tätä emme voi tietenkään missään nimessä hyväksyä, joten olen äärimmäisen iloinen siitä, että pääsemme nyt eroon torjunta-aineiden sisältämistä vaarallisista aineista.

Kolmas asia, jonka haluan mainita ja joka on mielestäni erittäin myönteinen asia, johon voimme olla tyytyväisiä, on se, että olemme asettaneet jäsenvaltioille torjunta-aineiden käytön vähentämistavoitteet. Olemme ehdottaneet toimintasuunnitelmia, joiden avulla yksittäiset maat voivat saavuttaa sekä laadulliset että määrälliset torjunta-aineiden käytön vähentämistavoitteet. Laadullisilla tavoitteilla viitataan siihen, että jotkin aineet ovat luonnollisesti toisia aineita vaarallisempia. Meidän on siten oltava hyvin tarkkoja näiden aineiden kanssa. Myös torjunta-aineiden määrällisen käytön vähentäminen on hyvä ajatus, toisin sanoen vähennetään niiden kokonaisvaltaista käyttöä, koska siten voidaan luonnollisesti vähentää myös niiden sisältämien ja ympäristöömme ja ruokaamme päätyvien aineiden käyttöä.

Lopuksi minun on kuitenkin vielä lisättävä, että jotkin asiat olisi voitu tehdä paljon paremmin. Neurotoksiset aineet ovat yksi esimerkki tästä. Nämä aineet vahingoittavat lasten aivojen kehitystä. Se, että emme aio luopua näistä aineista, on mielestäni onnetonta ja häpeällistä. Minusta häpeällistä on myös se, että olemme antaneet mahdollisuuden vapauttaa nämä vaaralliset aineet käyttökiellosta, jos teollisuus pystyy osoittamaan, että se on tarpeen. Meidän olisi pitänyt vaatia enemmän. Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen. Se on voitto terveydelle ja ympäristölle.

  Anne Laperrouze, ALDE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olemme toivon mukaan hyvin lähellä torjunta-aineita koskevan toimenpidepaketin hyväksymistä. Kaksi kompromissitekstiä, josta äänestetään täällä parlamentissa, vaikuttavat minusta tasapainoisilta ja tukemme arvoisilta. Tähän on useita syitä.

Edut tuottajille ja käyttäjille ovat merkittävät: Näitä etuja ovat hyväksyntämenettelyjen yksinkertaistaminen muun muassa kolmeen vyöhykkeeseen jaon ja siihen liittyvän vastavuoroisen tunnustamisen ansiosta. Itse kannatin vain yhtä vyöhykettä, mikä olisi varmistanut vielä suuremman yhdenmukaisuuden EU:n alueella, mutta jäsenvaltiot olivat hieman ylivarovaisia. Myyjien ja käyttäjien koulutusvaatimusten tiukentaminen (koulutuksessa heille opetetaan, kuinka torjunta-aineiden toimintaa voidaan ymmärtää ja kuinka niitä voidaan käsitellä nykyistä paremmin) takaa sekä entistä tehokkaamman terveydensuojelun myös taloudelliset hyödyt.

Myös eläintensuojelutyössä mukana olevien hyödyt ovat merkittävät erityisesti eläinkokeista saatujen tietojen levittämisen ansiosta. Terveyden- ja ympäristönsuojelun hyödyt ovat niin ikään hyvin merkittävät, sillä kaikkein vaarallisimmat aineet korvataan pitkän akan kuluessa vähemmän haitallisilla aineilla.

Seuraavaksi on syytä ottaa esiin hormonaalisia haitta-aineita koskeva hyvin kiistanalainen kysymys. Näitä aineita ei ole toistaiseksi määritelty. Yhdessäkään lainsäädäntötekstissä ei käsitellä tätä kysymystä. Kompromissi antaa Euroopan komissiolle neljä vuotta aikaa luonnostella tieteeseen pohjautuvia ehdotuksia toimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on määritellä hormonaaliset haittaominaisuudet. Tieteellisellä määrittelyllä hormonaaliset haitta-aineet voidaan luokitella niiden haitta-vaikutusten tai haittavaikutusten puuttumisen perusteella, ja teollisuudelle voidaan tarjota sen tarvitsema tieteellinen lainsäädäntökehys.

Kompromissitekstissä otetaan huomioon myös mehiläiskysymys ja mehiläisten keskeinen rooli ekosysteemissä. Kompromissin sanamuoto yhdessä Euroopan komission julkilausuman kanssa ovatkin mielestäni iso askel eteenpäin. Aktiiviaineiden vaikutukset paitsi mehiläisten kokonaisvaltaiseen kehitykseen myös meteen ja siitepölyyn aiotaan ottaa huomioon. Haluan rauhoitella tiettyjä sidosryhmiä, jotka ovat epäilleet aktiiviaineiden ja kasvinsuojeluaineiden saatavuutta. Kompromississa otetaan huomioon heidän pelkonsa. Kolmen vyöhykkeen järjestelmä takaa jäsenvaltioiden mahdollisuuden sallia suuria määriä kasvinsuojeluaineita. Myös poikkeuksiin on mahdollisuus.

Vähäisen käytön kohdalla parlamentti on pyrkinyt siihen, että komissio laatisi piakkoin ehdotuksia EU:n rahaston perustamisesta. Tarkistuslausekkeessa Euroopan komissiota kehotetaan analysoimaan tämän lainsäädännön vaikutuksia maatalouden monimuotoisuuteen ja kilpailukykyyn.

Lopuksi vielä eräs tärkeä asia, jonka kollegani ovat ottaneet esille. Kannustamme torjunta-aineiden valmistajia kehittämään uusia ja tehokkaita aineita, joissa otetaan huomioon ihmisten terveys ja ympäristönsuojelu.

Lopuksi haluan muistuttaa, että kasvinsuojeluaineet ovat eräänlaisia kasvien lääkkeitä, minkä vuoksi niitä olisi käytettävä vain valvotusti ja järkevästi. Näissä teksteissä tunnustetaan integroidun tuotannon merkitys ja korostetaan sitä entisestään terveen ja kestävän kehityksen mukaisessa maataloudessa. Olemme näissä kahdessa tekstissä onnistuneet tasapainottamaan keskenään terveyden- ja ympäristönsuojelun sekä viljelijöiden mahdollisuudet käyttää kasvinsuojeluaineita.

Haluan lopettaa sanomalla, että on ollut miellyttävää tehdä yhteistyötä kanssanne tämän vaikean asian parissa, hyvät kollegat. Yhteistyömme on ollut uskoakseni kuuntelemisen, yhteisymmärryksen ja yhteistyön opettelua. Kiitoksia, hyvät kollegat. Onnittelut hyvästä työstä etenkin esittelijöillemme Christa Klassille ja Hiltrud Breyerille, jotka neuvottelivat hienosti pyrkiessään kompromissiin neuvoston kanssa.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, käymme keskustelua täällä parlamentissa maatalouden, ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta tärkeän äänestyksen kynnyksellä. Selvyyden vuoksi on sanottava, että me kaikki lainsäätäjät, jotka olemme ottaneet esille ja puhuneet ongelmakohdista tämän lainsäädäntöprosessin kuluessa, olemme tehneet niin, koska olemme huolissamme maataloudesta ja elintarvikkeiden saatavuuden tulevaisuudesta.

Olen toki huolissani torjunta-aineiden mahdollisesta liikakäytöstä ja niiden vaikutuksista. Syöpätapaukset ovat epäilemättä lisääntyneet. Ilman, vesistöjen ja elintarvikkeiden torjunta-ainejäämät ovat lisääntyneet ja vahingoittaneet terveyttämme ja ympäristöämme. On muistettava, että viljelijöillä on kaikkein suorin yhteys torjunta-aineisiin. Tämän kannattamani lainsäädännön tarkoituksena on suojella kansalaisten terveyttä sekä ympäristöä ja maataloutta.

Lainsäätäjinä meidän on kuitenkin aina pyrittävä tasapainoon ja säädettävä lakeja vankan tieteen pohjalta. Emme voi eikä meidän pidä säätää lakeja teoreettiselta pohjalta. Jos loittonemme komission alkuperäisestä tieteeseen ja riskien analysointiin perustuvasta lähestymistavasta ja valitsemme sattumanvaraisuuden, kompastumme ensimmäiseen esteeseen. Ilman ympäristövaikutusarviointia, jota moni meistä on toistuvasti vaatinut, kukaan ei voi sanoa kiellettävien aineiden tarkkaa määrää.

Irlannissa on ainutlaatuinen lauhkea mutta sateinen ilmasto. Sen vuoksi perunamme ja talviviljalajikkeet ovat alttiita rikkaruohoille ja homesienen kaltaisille taudeille. Noin 22 aineen poistaminen (mukaan lukien Mancozeb ja Opus) vaikeuttaa torjunta-aineiden saantia.

Siten voidaan kysyä, mitkä ovat näkymät puolentoista vuoden kuluttua lainsäädännön antamisesta? Nykyisen lainsäädännön nojalla markkinoille saatetut torjunta-aineet pysyvät markkinoilla niiden lupien erääntymiseen asti. Jos me Irlannissa pystymme näyttämään toteen, että torjunta-ainetta, joka olisi pitänyt vetää pois markkinoilta, tarvitaan torjumaan kasvien terveyttä vakavasti uhkaavia sairauksia, ja ettei torjunta-aineelle ole turvallisempaa vaihtoehtoa, kyseiselle torjunta-aineelle voidaan antaa lupa toistuvasti enintään viideksi vuodeksi siitä huolimatta, että se on kielletty.

Tämä saattaisi toimia teoriassa. Se on saatava toimimaan myös käytännössä. Nykytilanteessa meillä ei ole varaa vähentää EU:n elintarviketuotantoa tai alentaa kilpailukykyämme markkinajohtoisella alalla. Meidän on painostettava ja vaadittava teollisuutta investoimaan vaihtoehtoisiin ja biologisesti kestäviin tuotteisiin, jotka ovat ainakin yhtä tehokkaita ellei tehokkaampia kuin perinteiset tuotteet. Tässä meillä on ennakkotapaus. Olemme kaikki nähneet tapauksia, joissa ei-kemiallisia, luonnonmukaisia, halpoja ja tehokkaita suojaavia sumutteita käytetään maailmanlaajuisesti valkoisten viinirypäleiden suojelemiseen.

Kannatan parlamentin tarkistusta, jolla edetään mehiläisten suojelussa, koska mehiläiset ovat pölyttäjinä ratkaisevan tärkeitä viljelijöille ja ruoantuotannolle.

Lopuksi kehottaisin kollegoitani tukemaan UEN-ryhmän tarkistusta 182 ja hylkäämään ryhmätarkistuksen 169. Komissio ja sen asiantuntijat löytävät kyllä asianmukaisen tieteellisen pohjan hormonaalisille haitta-aineille neljässä vuodessa. Emme voi heikentää tieteellistä arviota epätieteellisellä määrittelyllä.

  Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, halusin itse asiassa puhua Klassin mietinnöstä, mutta käytän nyt tilaisuuden hyväkseni vastatakseni edelliselle puhujalle.

Teidän pitäisi lukea tarkistus! Teidän mukaanne olemme jättäneet tarkistuksen, jolla varmistetaan, ettei hormonaalisia aineita olisi enää markkinoilla neljää vuotta. Tarkistuksenne aiheuttaa juurin päinvastaisen tilanteen. Pyytäisin siis teitä lukemaan tarkistuksen uudelleen. Vedätte kenties tarkistuksenne pois huomenna, koska se on ristiriidassa sen kanssa, mitä totesitte hetki sitten.

Torjunta-aineteollisuus toivoo nimenomaan, ettemme aseta kriteereitä. Kaikkien täällä parlamentissa on luonnollisesti kysyttävä itseltään, ovatko he antautuneet torjunta-aineteollisuuden vaatimuksiin vai haluavatko he luoda lisäarvoa kansalaisten, heidän terveytensä ja ympäristön hyväksi. Tämä on ongelman ydin eikä mikään muu. Muutoin olemme toteuttaneet kaikki toimenpiteet maatalouden suojelemiseksi, kuten aina. Erityisesti Tanskan esimerkki on hyvin vaikuttava. Tanska on nimittäin onnistunut 20 vuodessa puolittamaan torjunta-aineiden käytön, kaksinkertaistamaan veden laadun ja puolittamaan torjunta-ainejäämät ilman, että tämä olisi koitunut tappioksi maataloudelle.

Seuraavaksi haluan kiittää esittelijä Klassia hänen työstään. Ryhmänä olisimme toki halunneet selkeät tavoitteet ja aikataulun. Toki toivomme kuitenkin, että tämä antaa jäsenvaltioille kimmokkeen kilpailla keskenään siitä, kuka on parhaiten valmistautunut ottamaan kasvinsuojelun ja kestävän hoidon todella vakavasti.

Olisimme myös toivoneet enemmän oikeuksia maatalousalueiden liepeillä asuville ihmisille. Tältä osin toivon myös, että Ison-Britannian High Courtin uraa-uurtava päätös rohkaista avoimesti ja tukea kansalaisia tietojen pyynnissä voisi kenties mahdollistaa myös sen, että yhä useampi kansalainen saisi näitä tietoja omassa jäsenvaltiossaan ympäri Euroopan. Olemme toivoakseni edistyneet hieman myös avoimuuden lisäämisessä.

  Roberto Musacchio, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, keskustelu näistä toimenpiteistä – torjunta-aineita koskevasta direktiivistä ja asetuksesta – on ollut hyvin vaikea. Parlamentti teki aivan oikein vaatiessaan tehokasta ja ongelman tasalla olevaa lainsäädäntöä. Parlamentissa on väitelty asiasta, mutta ennen kaikkea neuvosto on harannut voimakkaasti vastaan, ja taloudelliset vaikuttajat ovat nousseet kiivaasti puolustamaan omia etujaan.

Meidän olisi sitä vastoin huolehdittava yleisistä eduista. Kuluttajien on voitava syödä torjunta-ainejäämistä vapaata ruokaa, ja kansalaisten olisi voitava nauttia luonnosta, jota ei ole pilattu näillä aineilla. Viljelijöiden olisi voitava työskennellä turvallisesti tuotteiden laadun parantamiseksi.

Maataloudessa käytetään aivan liikaa kemikaaleja, jotka ovat haitaksi ruoallemme, ympäristöllemme ja viljelijöillemme, jotka joutuvat maksamaan korkean hinnan näistä teollisuustuotteista. Kemikaalien käyttö liittyy vanhaan maatalousmalliin, jossa arvostetaan määrää laadun sijaan ja jossa tuotanto erotetaan maa-alueista, vuodenajoista ja työntekijöistä. Malli on kallis ja vahingollinen kaikille sen vuoksi, miten se vaikuttaa kasvihuoneilmiöön. Suunnitteilla oleva lainsäädäntö on siten osa yritystä saada aikaan uusi ja nykyaikainen sekä entistä terveellisempi laadukkaan maataloustuotannon malli, joka vastaisi kansalaisten ja ympäristön tarpeisiin ja synnyttäisin entistä enemmän työpaikkoja ja enemmän tuloja.

Voin todeta, että ponnistelumme ovat tuottaneet tulosta sekä esittelijöiden että kaikkien niiden asiantuntijoiden sinnikkyyden ansiosta, jotka ovat työskennelleet yhdessä neuvostossa olevien virkaveljiensä kanssa. Torjunta-aineiden käytön vähentäminen, ei pelkästään niihin liittyvien riskien vähentäminen, on lisätty niiden tavoitteiden joukkoon, jotka on tarkoitus täyttää pelkästään kansallisten suunnitelmien mukaisesti. Tämä koskee pääasiassa hyvin riskialttiita aineita.

Jos etusija annetaan ei-kemiallisille menettelyille sekä maaperän ja vesivarojen turvaamiselle ja koskemattomuudelle niin, että vältetään yhteisten luonnonvarojen, kuten veden saastumista, yksittäisten jäsenvaltioiden on otettava vastuu torjunta-aineiden vähentämiseksi ja niiden käyttämiseksi kestävän kehityksen mukaisesti. Torjunta-aineiden lentolevitys on käytännössä kielletty, mutta toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen puuttuessa paikalliselle väestölle on ilmoitettava etukäteen levityksen koostumuksesta, kerroista, voimakkuudesta ja ajankohdasta. Tiedottamista koskevissa oikeuksissa sekä tiedonsaannissa Internetin kautta on siten niin ikään edistytty.

Halusimme poistaa asetuksesta kolmen tarkasti rajatun vyöhykkeen järjestelmän, mutta neuvosto ei suostunut tähän, joten vyöhykkeet säilytetään. Tulos on siitä huolimatta merkittävä, sillä nämä toimenpiteet toteutetaan laittomien, väärennettyjen ja vaarallisten sekä muiden aineiden torjumiseksi. Tämä on todellinen askel eteenpäin, ja toivon, ettei parlamentin äänestyksestä tule kiistaa!

  Johannes Blokland , IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, keskustelu kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä ja niiden hyväksymisestä markkinoilla on varsin monimutkainen. Hyvän ja pahan välisen tasapainon löytäminen on vaikeaa. Kemialliset aineet vahingoittavat ympäristöä ja ihmisten terveyttä, mutta maatalous ei tule toimeen ilman niitä, sillä satojen tautiriski olisi liian suuri. Se taas olisi vahingollista elintarviketuotannolle ja taloudelle.

Päättäjien ja poliitikkojen tärkein tehtävä olisikin löytää terveellinen tasapaino kestävän kehityksen ja maatalouden talouskysymysten välillä. Nykyisillä kompromissiin perustuvilla ehdotuksilla päästään mielestäni lähemmäksi tuota tasapainoa, joten voin hyväksyä ne. Olen iloinen esimerkiksi siitä, että riskien vähentäminen on säilytetty sen sijaan, että laskettaisiin vain torjunta-aineiden käytön vähentämisen varaan, koska käytännössä käytön vähentäminen ei yksistään takaa riskien vähenemistä. Joissakin tapauksissa torjunta-aineiden määrää voidaan vähentää, mutta kun niitä käytetään suurempina pitoisuuksina, se ei juurikaan hyödytä ympäristöä tai terveyttämme.

Olen mielissäni myös siitä, ettei luvan myöntämistä ole rajoitettu niin paljon kuin ehdotettiin parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Torjunta-aineiden hyväksymiselle on asetettu ylimääräisiä rajoituksia, mikä on aivan oikein, eikä tämä aiheuta suhteetonta haittaa maataloudelle.

Haluan lausua vilpittömät kiitokseni molemmille esittelijöille yhteistyöstä ja ponnisteluista tähän tulokseen pääsemiseksi.

  Ashley Mote (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, olen saanut tulvimalla viestejä viljelijöiltä ympäri Kaakkois-Englantia, sillä heidän mielestään tämä ehdotus on lähes katastrofaalinen. Se johtaa heidän mielestään satojen pienenemiseen ja hintojen nousuun sekä avaa tien tuojille, joilta ei vaadita samoja kriteerejä. Työpaikkoja menetetään, joistakin yksitöistä tulee tuottamattomia ja tuotanto pysähtyy. Vaalipiirissäni päädytään tuotannon lopettamiseen, koska joissakin tapauksissa ammattiviljelijöiden käyttämille keskeisille torjunta-aineille ei löydy vaihtoehtoja.

Useissa maissa kotimaatani lukuun ottamatta ympäristövaikutusarvioinnit ovat olleet toivottoman puutteelliset, ja sattumille altistuminen riskien arvioinnin sijasta on saanut kritiikkiä. Jos sattumankauppaa käytetään kriteerinä, yhtä hyvin voitaisiin kieltää bensiini ja kofeiini. Jopa tiede on vastaan: tuhoeläinten torjunta vaikeutuu, ja biologinen monimuotoisuus heikkenee. Integroidut tuhoeläinten torjuntaohjelmat ovat jo vähentäneet torjunta-aineiden tarvetta. Tärkeää on se, että on vaihtoehtoja, ei määrä. Myös vuoroviljelyn edut ovat unohtuneet. Teillä ei ole mitään oikeutta tuhota Yhdistyneen kuningaskunnan maatalouden harvoja vielä voimissaan olevia osa-alueita vain hälventääksenne Tanskan haluttomuutta käsitellä pohjavedestä otettavaa juomavettä.

  Marianne Thyssen (PPE-DE). - (NL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, esittelijämme ovat työskennelleet lujasti kompromissin hyväksi. Kompromissi ansaitseekin tukemme etupäässä siksi, että sillä pyritään kunnianhimoisten ympäristö- ja terveystavoitteiden saavuttamiseen, mutta myös siksi, että se on maatalouden ja talouden kannalta järkevä, mikä tarkoittaa, että siinä otetaan huomioon sekä ruokatuotannon varmistaminen että elinkelpoinen maatalous unionissa.

Kompromississa on nytkin kyse antamisesta ja ottamisesta. Minun on silti vaikea hyväksyä katkaisukriteerejä, koska olisin kaivannut tieteellisesti vankkoihin riskianalyyseihin perustuvia valinnanmahdollisuuksia, vaikka minun on myönnettävä, että poikkeukset mahdollistavat asioiden sujumisen.

Myönteisistä seikoista haluaisin mainita etenkin seuraavat: Ensinnäkin jäsenvaltioilla on liikkumavaraa päättää torjunta-aineiden vähentämisen määrällisistä tavoitteista. Toiseksi unioni on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, joilla luvat tunnustetaan vastavuoroisesti, mikä tuo meitä lähemmäksi yhdistyneitä markkinoita, vähentää byrokratiaa ja mahdollistaa kasvinsuojeluaineiden saatavuuden entistä varhaisemmassa vaiheessa. Kolmanneksi olen tyytyväinen siihen, että jäsenvaltioilla on riittävästi joustovaraa päättää, miten vesiväylien ympärillä olevia puskurivyöhykkeitä hoidetaan. Myönteistä on myös se, että jäsenvaltiot voivat ryhtyä toimenpiteisiin helpottaakseen kasvinsuojeluaineiden käyttöä pienialaisten viljelykasvien yhteydessä. Tämä on erityisen tärkeää maille, joissa harjoitetaan tehomaataloutta pienillä maapalstoilla, joten toivon, että rahoitusta täydennetään riittävästi vähäisiä käyttötarkoituksia varten.

Hyvä ohjenuora kasvinsuojeluaineiden käytössä on: mahdollisimman vähän ja turvallisesti, mutta sen verran kuin tarvitaan kannattavan sadon turvaamiseksi. Pääsemme oikeanlaiseen tasapainoon, jos valvomme järkevästi ja tunnustamme sen merkityksen, jos ponnistelemme ammattimaisen ja valistuneen käytön hyväksi ja otamme huomioon myös sen, että maataloustuotantoa harjoitetaan maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tästä syystä tämä kompromissi saa tukemme.

  Anne Ferreira (PSE). - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, ensinnäkin haluan kiittää esittelijöitä. Tiedämme tänään, että vaikka kasvinsuojelutuotteet ovat mahdollistaneet maataloustuotannon merkittävän kasvun, niillä on toisinaan myös hyvin kielteinen vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Sen vuoksi nyt suunnitteilla olevan lainsäädännön ohella tarvitaan kipeästi myös epidemiologista rekisteriä, jonka avulla on mahdollista arvioida torjunta-aineiden käytön vaikutuksia sen perusteella, kuinka ammattilaiset ja heidän perheensä sekä luonnollisesti myös kuluttajat altistuvat niille. Joillakin alueilla on todettu erityyppisten syöpien erityisen nopea yleistyminen. Tämä koskee myös torjunta-aineita käyttävien henkilöiden ja etenkin viljelijöiden lapsia. Ihmisten tervettä koskevan keskeisen kysymyksen ohella olisi arvioitava myös torjunta-aineiden ympäristövaikutuksia. Meillä on jo tietoa eräiden kemiallisten aineiden haittavaikutuksista pohjavesistöön ja jokiin. Lisäisin vielä, että ehdotus jättää puskurivyöhykeasia kansallisten välimiesmenettelyjen ratkaistavaksi ei ole minusta tyydyttävä ratkaisu. Päinvastoin komission olisi oltava mielestäni erityisen valpas tässä asiassa.

Myös maaperän eroosio on lisääntymässä, mikä saattaa vaarantaa monien Euroopan unionin maa-alueiden käytön maataloudessa tulevina vuosikymmeninä. Maaperän hedelmällisyys on ova vauhtia heikkenemässä. Euroopan unioni toimii riskien vähentämiseksi, mikä on hyvä asia, mutta sen olisi myös autettava viljelijöitä vähentämään haitallisten torjunta-aineiden käyttöä tai lopettamaan niiden käyttö kokonaan. Tämä tavoite olisi sisällytettävä tulevaan yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jossa olisi otettava taloudellisesti entistä paremmin huomioon korkealaatuisen tuotannon ja maatalouden välinen yhteys. Agronomian ja ekotoksikologian tutkimusta sekä viljelijöiden kouluttamista olisi hyödynnettävä uusien tuotantomenetelmien tukemiseksi alueiden ominaispiirteet huomioon ottavalla tavalla.

Lopetan mainitsemalla erään juuri levitykseen tulleen ja tämän illan aiheeseen sopivan elokuvan, jonka nimi on Demain nos enfants nous accuserons (Huomenna lapsemme syyttävät meitä).

  Mojca Drčar Murko (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn niihin puhujiin, joiden mielestä toisessa käsittelyssä löytynyt kompromissi on tasapainoinen, kun otetaan huomioon asian monimutkaisuus. Kompromissi raivaa tietä tulevalle kehitykselle, kohti entistä tehokkaampia ja turvallisempia kasvinsuojeluaineita. Kompromissi on myös tarpeeksi joustava estämään tilanteet, joissa tiettyjen torjunta-aineiden kieltäminen vahingoittaisi loppujen lopuksi maataloustuotteiden laatua.

Olen erityisen tyytyväinen komission alkuperäisen ehdotuksen parannukseen, jolla pyritään estämään päällekkäisiä testejä ja tutkimuksia sekä vähentämään eläinkokeita.

Toivon, että kompromissi vaikuttaa myös muihin asiaan liittyviin kysymyksiin, kuten kasvinsuojeluaineiden tietovaatimuksiin, joita tarkistetaan parhaillaan.

Vaikka torjunta-aineet ovat, toisin kuin kemikaalit, tarkoituksella myrkyllisiä ja niiden turvallisuutta on siten arvioitava erikseen, se ei oikeuta turhiin eläinkokeisiin eikä estä tieteellisen tiedon kehittämistä niin, että voidaan havaita muut turhat eläinkokeet ja vähentää niiden käyttöä edelleen tulevaisuudessa. On syytä muistuttaa, että uusien maataloudessa käytettävien torjunta-aineiden tai kasvinsuojeluaineiden kehittäminen ja rekisteröinti saattavat vaatia useita erillisiä ja usein päällekkäisiä eläinkokeita jopa 12 000 eläimellä.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, torjunta-aineet ovat vahingollisia ympäristölle ja eläimille. Haluaisin muistuttaa, että vanhentuneiden torjunta-aineiden säilytysolot ovat monissa maissa sellaiset, että aineet ovat vaaraksi ympäristölle ja ihmisille. Köyhillä mailla ei ole varaa ongelman ratkaisemiseen ilman unionin tukea.

Torjunta-aineiden kestävän kehityksen mukainen käyttö on siten tärkeä asia. Torjunta-aineiden käyttäjien valistaminen ja kouluttaminen ovat ratkaisevassa asemassa, samoin kuten heidän tukemisensa agroteknisin palveluin. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että torjunta-aineita käytetään usein huomattavasti enemmän kuin on tarpeen. Tämä on yleistä pienimuotoisten käyttäjien kohdalla, koska heillä ei ole riittävää agroteknistä tietoa monista aineista.

Muita tärkeitä kysymyksiä ovat torjunta-aineiden tuominen markkinoille, torjunta-aineiden tieteellinen tutkimus sekä monenlaiset toimet, joilla pyritään lieventämään tehokkaiksi osoittautuneiden torjunta-aineiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Haluan kiittää esittelijöitä Christa Klassia ja Hiltrud Breyeria heidän mietinnöistään. Haluan myös todeta, että näissä direktiiveissä on järkeä, jos ne todella pannaan täytäntöön ja jos niistä tulee osa maatalouden käytäntöä.

UEN-ryhmä tukee direktiiviä.

  Bart Staes (Verts/ALE). - (NL) Arvoisa puhemies, torjunta-aineiden kestävää ja riskien vähentämiseen tähtäävää käyttöä käsittelevä direktiivi sekä asetus torjunta-aineiden markkinoille saattamisesta ovat äärimmäisen tarpeellisia ja hyödyllisiä. Elintarvikkeiden kestävä tuotanto ja kuluttaminen on loppujen lopuksi ihmisten perusoikeus. Käsittelemme nyt kahta parlamentin ja neuvoston välistä kompromissia. Ryhmämme hyväksyy molemmat, vaikka olisimme luonnollisesti toivoneet nykyistä tiukempaa lopputulosta. Olin itse asiassa varsin hämmästynyt viljelijöiden eturyhmien ja torjunta-aineteollisuuden edustajien asenteesta ja kiihkeistä vastalauseista tässä asiassa, kun otetaan huomioon, että lait, joista äänestämme huomenna, takaavat kansalaisten ja ympäristön suojelun parantumisen ja lisäävät lopulta myös innovointia sekä korvaavien tuotteiden turvallisuutta.

Kukaan ei voi enää tukea viljelijöiden eturyhmien väitteitä siitä, että yli puolet torjunta-aineista poistuu käytöstä. Itse asiassa jopa maatalousjärjestöt myöntävät nykyisin, että vain yhdeksän prosenttia torjunta-aineista on sellaisia, jotka on poistettava käytöstä, mutta ei välittömästi vaan asteittain usean vuoden kuluessa. Ratkaisevaa tässä asiassa on, kuten ennenkin, kansalaisten terveyden suojelu karsinogeenisiltä aineilta, jotka saattavat aiheuttaa muutoksia DNA:ssa, heikentää hedelmällisyyttä tai järkyttää hormonijärjestelmää. Asiaa koskevat kompromissit ovat siten hyödyllisiä, koska niissä otetaan asianmukaisesti huomioon viljelijöiden tilanne. On sovittu jopa siitä, että jos jokin tietty viljelyala on vaarassa joutua vaikeuksiin, on mahdollista laatia erillinen toimintasuunnitelma, jolla kyseiselle alalle annetaan lisäaikaa.

Minusta tämä on hyödyllinen ja kannatettava kompromissi ekologian ja maatalouden talouskysymysten välillä.

Puhetta johti
varapuhemies Mechtild ROTHE

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL). - (EN) Arvoisa puhemies, meillä on paljon esimerkkejä EU:n järkevästä ympäristöpolitiikasta, joka parantaa kansalaisten elämää kaikkialla Euroopan unionissa. Lisäksi on tietenkin monta esimerkkiä tapauksista, joissa EU toteuttaa tarpeettomia byrokraattisia toimia sekä rajoittaa mahdollisuuksia tukea maaseutujemme taloutta ja elämäntapaa. Valitettavasti pelkään, että tämä torjunta-ainepaketti saattaa kuulua jälkimmäiseen ryhmään.

Totean olevani huolissani näistä toimista, koska haluan tehdä selväksi, etten ajattele teollisuutta vaan maatalousväestöä – viljelijöitä, joille ihmisten terveys on aivan yhtä tärkeää kuin muillekin kansalaisille ja joilla ei ole sen suhteen mitään pahoja aikeita. Haluan edellisten puhujien muistavan tämän.

Tässä paketissa ei ole riittävästi tieteellistä tarkkuutta, jota sekä terveytemme että taloutemme puolustaminen edellyttää. Riittämättömästä kurinalaisuudesta on osoituksena, ettei asiasta ole tehty perusteellista vaikutusten arviointia, jossa otetaan huomioon ympäristöön, terveyteen, talouteen ja maaseutualueiden kestävyyteen kohdistuvat vaikutukset.

Pelkään, että tällä paketilla on päinvastainen vaikutus sen taustalla olevien edistyksellisten aikeiden vuoksi. Hyvä aikomus luoda aiempaa kestävämpi maaseutu voi lopulta heikentää sitä, koska jo nyt vaikeuksissa olevalle viljelijäväestölle määrätään liian tiukkoja sääntöjä.

Olen kuunnellut tarkkaavaisesti irlantilaisten maanviljelijöiden yksimielisiä näkemyksiä, ja heillä on mielestäni syytäkin olla huolissaan tästä paketista. Näillä toimilla ei nähdäkseni suojella kansalaistemme ja maaseutuväestön etuja pitkällä aikavälillä.

Kolmenvälisissä neuvotteluissa vahvistettu kanta parantaa ehdotusta, mutta asetetusta on vielä muutettava, jotta siinä otetaan huomioon todelliset huolenaiheet.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. – (SV) Arvoisa puhemies, on harvinaista, että kaltaiseni vannoutunut euroskeptikko voi kehua ehdotusta ja kehottaa parlamenttia äänestämään sen puolesta. Tämä johtuu siitä, että käsittelemme rajatylittäviä ympäristöongelmia ja sisämarkkinoiden toimintakykyä. Ehdotukset ovat yleensä kuitenkin liian byrokraattisia, mutta tämä ehdotus ei ole.

Siinä vältetään tarpeetonta byrokratiaa. Esittelijämme on oikeilla jäljillä. Suosituksessa ehdotetaan tiukkaa ja tarkkaa valvontaa. Alkoholin ja tupakan kaltaisten myrkkyjen käytön on oltava henkilökohtainen päätös, mutta myrkyllisyyttä vastaan on voitava suojautua kollektiivisesti. Tällaista käytäntöä ehdotetaan.

Ehdotuksessa ehdotetaan joustavuutta, vastavuoroista tunnustamista, vyöhykejakoa ja jäsenvaltioiden oikeutta kieltää muitakin kuin ehdotukseen sisältyviä torjunta-aineita, mikä on erinomainen asia. Jo hyväksytyille torjunta-aineille myönnettyä lupaa ei peruuteta. Suhtaudun tähän itse asiassa varauksellisesti. Tällaisin myrkkyihin on suhtauduttava erittäin tiukasti.

Kollegamme Mote totesi, että kansalaiset saattavat ostaa tuotteita muista valtioista, kun EU:ssa tiukennetaan sääntöjä. En usko, että näin käy. On tärkeää, että tuotteesta ilmenee, että se on peräisin EU:n jäsenvaltioista. Silloin ihmiset ostavat nimenomaan tällaisen tuotteen. Kehotan näin ollen parlamenttia äänestämään tämän erinomaisen kompromissin puolesta.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan tietenkin kiittää esittelijöitä ja kehua sopimusta, johon päästiin heidän komission ja neuvoston avustuksella tekemänsä merkittävän työn ansiosta. Tämä on minulle todellakin erityisen tärkeä sopimus, koska se on tasapainoinen sopimus, jossa otetaan huomioon jokaisen edut. Siinä toisin sanoen pyritään suojelemaan kuluttajien terveyttä – kuluttajien, jotka huolestuvat heti, kun torjunta-aineet mainitaan ja kun he kuulevat, että torjunta-aineiden jäämät saastuttavat hedelmiä, vihanneksia ja viljakasveja. Näin ollen on erittäin tärkeää, että sopimuksen tavoitteena on vähentää torjunta-aineiden käyttöä sekä poistaa karsinogeeniset ja genotoksiset aineet.

Ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, mehiläisongelman huomioon ottaminen sekä vesien ja maa-alueiden suojelu ovat tietenkin keskeisiä näkökohtia. On tärkeää suojella myös maanviljelijöitä, joihin tällaisten torjunta-aineiden käyttö vaikuttaa ensimmäiseksi, jotka ovat tyytyväisiä lainsäädännön yhdenmukaistamiseen ja menettelyjen yksinkertaistamiseen ja jotka saavat käyttää edelleen tiettyjä aineita voidakseen harjoittaa maataloutta, mutta sellaista maataloutta, jonka toivomme olevan kestävää. Maataloudessa tarvittavan kemianteollisuuden on samoin kehitettävä ja löydettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tämän tekstin ansiosta vaaran ja riskin käsitteiden välillä ei voi enää olla sekaannusta. Torjunta-aineet ovat epäilemättä vaarallisia, mutta niiden käyttötavasta riippuu, ovatko ne riski alan ammattilaisille, kuluttajille ja ympäristölle. Näin ollen on tärkeää varmistaa, että ammattilaiset saavat asianmukaista koulutusta, että kansalaisille tarjotaan tietoa ja että annetaan parhaita käytänteitä koskevaa opetusta.

Lopuksi totean, että tuonnin valvontaa on ehdottomasti yhdenmukaistettava, sillä emme voi edellyttää maanviljelijöiltämme tiettyjä asioita ja tuoda edelleen Euroopan unioniin lainsäädäntömme vastaisia tuotteita. Tämä voisi tehdä kilpailusta epäoikeudenmukaista.

  Thomas Wise (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, en tiedä, mitä on meneillään, mutta mieleeni tulee Vladimir Iljitš Lenin, jonka kuuluisimpia sanontoja on "huonompi on parempi". Parlamenttikauteni viimeiset kuusi kuukautta ovat alkamassa, ja huomaan, että kyse on nimenomaan tästä. Huonompi on parempi! Se on mielestäni parempi, sillä kun ihmiset ymmärtävät, miten haitallisesti EU vaikuttaa heidän tuloihinsa, toimeentuloonsa ja elintarvikkeiden tuotantoon, tulemme paremmin toimeen ilman sitä. Tämä on minun kantani.

Suosituksessa ei olla tietoisia vaarasta tai riskistä. Niiden välillä ei voida tehdä eroa. Minäpä selvitän, mitä tarkoitan. Ulkona on jäistä – se on vaara. Siihen liittyy se riski, että kaadun kotiin kävellessäni. Kumpaakaan tapausta varten ei voida antaa lainsäädäntöä.

Tämä ehdotus vahingoittaa elintarvikkeiden tuotantoa. Maanviljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa. Elintarvikkeiden hinnat nousevat etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Äänestän vastaan, koska huonompi on parempi, ja kun tämä viesti leviää, me britit lähdemme EU:sta.

  Dorette Corbey (PSE). - (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä ja varjoesittelijöitä. Aikaansaatu kompromissi edistää mielestäni aiempaa kestävämpää maataloutta, jota tarvitaan kipeästi. On itsestään selvää, että torjunta-aineilla on keskeinen merkitys ehkäistäessä tauteja ja tuholaisvitsauksia, mutta kemialliset torjunta-aineet myös saastuttavat ympäristöä ja voivat olla haitallisia terveydelle. Tavallisen ja luonnonmukaisen viljelyn välistä kuilua on siksi tärkeää kaventaa vastuullisesti. Ehdotetussa lainsäädännössä tehdään nimenomaan näin, ja se toteutetaan lähinnä kolmella toimenpiteellä, joilla on tässä yhteydessä tärkeä merkitys.

Ensinnäkin jotkin vaarallisimmat kemialliset torjunta-aineet kielletään. Poikkeuksia sallitaan, jos vaihtoehtoja ei ole vielä saatavilla. Tulppaanien viljely ei näin ollen vaarannu, mutta sille ei olisi haittaakaan, jos myrkkyjä hieman vähennettäisiin.

Toiseksi – ja tämä on vähintään yhtä tärkeää – lainsäädäntöön on sisällytetty kannustimia, joilla edistetään aiempaa kestävämpien tuotteiden ja vähän viljellyistä viljelykasveista valmistettavien tuotteiden kehittämistä. Tällaisia vähän viljeltäviä viljelykasveja ovat esimerkiksi tomaatti, ruusukaali ja tulppaani. Monet puutarhaviljelijät pelkäsivät, että tämä lainsäädäntö vaarantaisi tällaisten viljelykasvien viljelyn, mutta pelko on onneksi osoittautunut perusteettomaksi. Sillä on itse asiassa päinvastainen vaikutus, koska asetuksessa säädetään sellaisen erityisrahaston käyttöönotosta, jolla edistetään vähän viljeltäville viljelykasveille soveltuvien tuotteiden tutkimusta.

Kolmas – samoin merkityksellinen – toimenpide on, että jäsenvaltiot velvoitetaan tässä yhteydessä laatimaan suunnitelmia kemiallisten torjunta-aineiden käyttöön liittyvien riskien vähentämiseksi. Kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä vähennetään kaikkialla, mutta erityisesti riskiryhmien käytössä olevilla alueilla, kuten koulujen läheisyydessä. Tämäkin on tärkeää.

Kaikista näistä toimista on hyötyä ympäristön ja kansanterveyden kannalta. Jos minä olisin saanut päättää, olisin kieltänyt samalla neurotoksiset aineet, sillä ne voivat vaikuttaa ihmisten hermoston toimintaan, eikä niitä siksi saisi levittää viljelykasveihin.

  Frédérique Ries (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, eurooppalaisten pitäisi olla nyt tyytyväisiä komission, neuvoston ja tietenkin parlamentin esittelijöiden tekemään erittäin järkevään torjunta-aineita koskevaan sopimukseen, johon tämän keskustelun perusteella liittyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa harjoitettua erittäin voimakasta ja tehokasta edunvalvontaa.

Käsiteltävänämme on siis lainsäädäntöpaketti, jossa terveys ja ympäristö sovitetaan yhteen kilpailukyvyn ja innovoinnin kanssa sen sijaan, että ne asetettaisiin vastakkain, kuten aivan liian usein on tapana tehdä. On tärkeää pitää mielessä, että vaikka kyseessä olevilla noin 800 kemiallisella molekyylillä on epäilemättä merkitystä tuholaisten torjunnassa, monet vastustavat nykyään väestön altistamista vältettävissä oleville terveysriskeille. Ajattelen tietenkin ennen kaikkea maanviljelijöitä, jotka altistuvat muita enemmän tietyille haitallisille aineille, syöpää aiheuttaville, perimää vaurioittaville ja lisääntymiselle vaarallisille aineille (CMR) sekä hormonaalisesti haitallisesti vaikuttaville aineille.

WHO:n luvut kertovat paljon: tuholaiset aiheuttavat vuosittain miljoona vakavaa myrkytystapausta ja noin 220 000 kuolemantapausta. Nykyään kyseenalaistetaan tämä ajattelutapa, jonka mukaan kemikaaleja käytetään kaikkeen, aiheutetaan cocktail-vaikutus ja maataloutta tarkastellaan lyhyellä aikavälillä. Nyt on meneillään välttämätön suunnan muutos, jossa saadaan huomenna muodollisesti kunnianhimoinen, realistinen, määrätietoinen ja nykyaikainen torjunta-ainepolitiikka – tietenkin vain, jos kompromissi hyväksytään täysistunnossa. Tämä politiikka on kunnianhimoinen, koska eurooppalaiset haluavat meidän tavoin eroon vaarallisista tuotteista. He kannattavat myös lentolevityksen kieltämistä ja suojelun lisäämistä julkisilla alueilla. Se on realistinen, koska siinä otetaan huomioon taloudelliset elinkaaret. Kaksi kolmasosaa markkinoille saatetuista aineista on turvallisia, minkä vuoksi niille on myönnetty kymmenen vuotta voimassa oleva lupa, joka voidaan uusia, eikä valmistajilla ole perusteltua syytä huoleen.

Arvoisa puhemies, totean lopuksi, että tämä torjunta-ainepaketti on nykyaikainen, koska torjunta-aineiden yhdennetty hallinnointi on uuden maatalouspolitiikan oleellinen tekijä, joka edellyttää, että Euroopassa käytetään aiempaa vähemmän aiempaa parempia torjunta-aineita.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin kolme asiaa tässä keskustelussa, jossa käsitellään torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia suosituksia.

Keskustelun aiheena olevat säännökset koskevat ensinnäkin ainoastaan kahta kemiallisten tuotteiden käyttövaihetta, nimittäin niiden markkinoille saattamista ja sen jälkeistä käyttöä. Toistaiseksi ei ole asianmukaisia säännöksiä, jotka koskevat tällaisten aineiden markkinoilta poistamista ja hävittämistä. Kotimaassani Puolassa kasvinsuojeluaineiden hävittäminen on suuri asia. Tarvitsemme ensisijaisesti huomattavasti taloudellista tukea emmekä lisää säännöksiä. Paikallisviranomaiset, joiden alueella tällaisten aineiden kaatopaikat sijaitsevat, tarvitsevat taloudellista avustusta jätteiden hävittämiseen. Toiseksi olisi toivottavaa, että yksittäiset jäsenvaltiot voivat toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tehdä lopullisen päätöksen kemiallisen tuotteen käytön vahvistamisesta, rajoittamisesta tai luvan epäämisestä markkinoillaan. Kolmanneksi toivon, että parlamentissa hyväksyttävillä ratkaisuilla luodaan kaikille eurooppalaisille maanviljelijöille tasapuoliset edellytykset käyttää kasvinsuojeluaineita. Lisäksi uskon, että tällaisten aineiden myyntiin ja käyttöön liittyvät laittomat käytännöt onnistutaan minimoimaan.

  Madeleine Jouye de Grandmaison (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, suositukseen sisältyvät ehdotukset ovat oikeanlaisia, ja haluan kiittää esittelijöitä niistä. Komissio on oikeassa siinä, että torjunta-aineet liittyvät lähinnä yhteiseen maatalouspolitiikkaan, mutta pitää yhtä lailla paikkansa, että ympäristön ja kansanterveyden olisi oltava tällaisen direktiivin pääasiallisena oikeusperustana. Sen soveltamisalaa ei voida rajoittaa pelkästään markkinoiden yhdenmukaistamiseen tai kilpailukykyä koskevaan ongelmaan. Tästä ovat osoituksena Ranskan syrjäisimpiin alueisiin kuuluvien Martiniquen ja Guadeloupen tapaukset. Martiniquella klordekonimolekyyli, jonka remanenssia ei tiedetä, on saastuttanut epämääräiseksi ajaksi 20 prosenttia maa-alueesta eli 20 prosenttia saaren pinta-alasta – yhteensä 1 000 neliökilometrin suuruisen alan. Kyseinen molekyyli on saastuttanut maa-alueen lisäksi pintaveden, jotkin pohjavesialueet ja rannikon meriveden, ja aiheuttaa suurta vahinkoa taloudellemme. Kuka ajattelee nykyisiä kansanterveysongelmia? Ellei ole jo liian myöhäistä, kehotan parlamenttia perehtymään Martiniquen tapaukseen, jonka Ranska tuntee erittäin hyvin.

On oleellista, että direktiivillä vähennetään huomattavasti kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä etenkin edistämällä kestäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja, kuten luonnonmukaista viljelyä ja biologisten torjunta-aineiden käyttöä. Tämä on kunniaksi parlamentille. Kuten useaan otteeseen on jo todettu, emme saa myöskään unohtaa, että torjunta-aineet vahingoittavat eläimiä, etenkin mehiläisiä. Parlamentin on tärkeää suhtautua varovasti myös vapaan kaupan tuotteisiin, erityisesti sellaisista valtioista peräisin oleviin maataloustuotteisiin, joissa torjunta-aineita käytetään leväperäisesti.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, meille on yhteistä se, että haluamme suojella terveyttä, mutta meidän on muistettava, että nimenomaan maanviljelijät tuottavat terveytemme perustan muodostavat hyvät, tuoreet ja ravitsevat elintarvikkeet. Kotimaani on erittäin kostea. Maanviljelijämme joutuvat jatkuvasti kamppailemaan sienitautien kanssa. Hyönteiset tulevat ja menevät, mutta sienikasvustot tulevat ja pysyvät. Jos sienimyrkyt kielletään tai niitä on laimennettava, perunan- ja viljanviljelystä voi tulla mahdotonta Irlannissa, mutta ehdotetulla lainsäädännöllä on jo muita vaikutuksia.

Tiedotusvälineissämme julkaistaan jo artikkeleita, joissa geneettisesti muunnellun perunan viljelyn sanotaan olevan ratkaisu EU:n määräämiin torjunta-ainerajoituksiin. Mikä vahingoittaa enemmän mehiläisiä ja ympäristöä: irlantilaisten maanviljelijöiden jatkama torjunta-aineiden vastuullinen käyttö vai geneettisesti muunnellut viljelykasvit? Sanotaan, että torjunta-aineet voivat hajottaa DNA:n. Geneettinen muuntaminen perustuu DNA:n hajottamiseen. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä täydellinen vaikutusten arviointi.

  Fernand Le Rachinel (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, neuvoston, parlamentin ja komission kolmikantaneuvottelujen jälkeen 18. joulukuuta hyväksytty torjunta-aineita koskeva teksti vaikuttaa tasapainoiselta.

Siinä otetaan todellakin huomioon sekä maanviljelijöiden edut että välttämätön ympäristönsuojelu, joka käsittää myös suojelualueet. Olen seurannut tätä asiaa tarkasti ja olen tyytyväinen saavutettuun tulokseen, koska sen ansiosta maanviljelijät voivat harjoittaa taloudellista toimintaansa, eikä heitä rangaista kieltämällä kokonaan torjunta-aineet ja kasvinsuojeluaineet, joita valvotaan tiukasti.

Huomautan tässä yhteydessä, että kotiseudullani Normandiassa toimivat happamien hedelmien ja vihannesten tuottajat ovat olleet jo usean vuoden ajan ympäristöä säästävien maatalousmenetelmien kärjessä. Neuvosto ja parlamentti ovat onneksi tehneet äärimmäisen hyödyllisen sopimuksen tänä epävarmana aikana, jota ovat pahentaneet YMP:n tase ja maatalousbudjettiin liittyvät uhat.

Lopuksi totean, että olemme aina maanviljelijöiden tukena ja puolustamme heidän työvälineitään ja heillä yhteiskunnassa olevaa korvaamatonta tehtävää, joka koostuu ennen kaikkea lähimmäisten ruokkimisesta sekä maaseudun säilyttämisestä ja maaperän kehittämisestä kaikkien hyväksi. Ekologien harjoittaessa vastuutonta painostusta on lohduttavaa, että terve järki on voittanut.

  Anja Weisgerber (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestämme huomenna uusista kasvinsuojelua koskevista säädöksistä. Tämä aihe herättää väestössä aina suuria tunteita. Tämä näkyi myös parlamentissa käydyissä keskusteluissa. Haluamme kaikki lähiseudulla tuotettuja tuoreita, terveellisiä ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita, joissa ei ole vaarallisia kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Kolmikantaneuvotteluissa saavutettu tulos luo sille edellytykset. Uusi kasvinsuojeluasetus on suuri edistysaskel kuluttajien ja terveyden suojelun tehostamisessa.

Poikkeusperusteita vahvistettaessa tieteelliset perusteet asetettiin taas poliittisten dogmien edelle. Kolmikantaneuvottelujen tulos on valtavan suuri edistysaskel parlamentin ensimmäisen käsittelyn tulokseen verrattuna. Lähes 80 prosenttia kaikista tehoaineista kuuluu kiellon ulkopuolelle, sillä kielto koskee vain sellaisia aineita, jotka vaarantavat ihmisten terveyden tai ympäristön, ja tämä perustuu tieteellisiin seikkoihin. Kasvinsuojeluaineita on näin vastedeskin riittävästi käytettävissä kestävää hallintaa varten. Todella vaaralliset aineet kuitenkin kielletään.

Tulevaisuudessa ei ole enää 27:ää kansallista lupaviranomaista vaan ainoastaan kolme lupavyöhykettä kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä varten. Samaan vyöhykkeeseen kuuluvien jäsenvaltioiden on tällöin lähtökohtaisesti tunnustettava luvat vastavuoroisesti. Uudella kasvinsuojeluaineita koskevalla asetuksella toteutetaan jo kauan perustellusti vaadittu yhdenmukaistaminen kasvinsuojelualalla. Saamme näin yhdenmukaisen korkean suojelutason, eikä kestävä maataloustuotanto vaarannu Euroopassa. Saamme nyt todelliset sisämarkkinat ja yhdenmukaiset kilpailuolot, ja terveyden suojelu tehostuu huomattavasti. Tämä on hieno saavutus kuluttajien ja maanviljelijöiden kannalta. Paljon kiitoksia.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE). – (RO) On tärkeää, että kasvinsuojeluaineita käytetään tehokkaiden maatalousmenetelmien mukaisesti, jotta voidaan tuottaa riittävästi laadukkaita elintarvikkeita sekä suojella tehokkaasti kuluttajien terveyttä ja ympäristöä.

Kestävä maatalous voidaan taata vähentämällä torjunta-aineiden käyttöön liittyviä riskejä ja vaikutuksia sekä asettamalla tavoitteita, joilla pyritään vähentämään torjunta-aineiden käyttöä.

Euroopan unionissa syötävissä elintarvikkeissa on paljon torjunta-aineita, koska olemme riippuvaisia tällaisista kemiallisista tuotteista, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti kansanterveyteen, vaikka niitä tarvitaankin tuholaisten torjuntaan ja tuotannon tehostamiseen.

Joidenkin jäsenvaltioiden, myös Romanian, maatalousmaassa on paljon tuholaisia, jolloin torjunta-aineet vaikuttavat parhaalta keinolta hävittää tuholaiset.

Tästä syystä torjunta-aineiden yhdennetyn hallinnoinnin täytäntöönpanoa, vaihtoehtoisten aineiden käyttöä ja riskien hallintaa koskevat ehdotukset edistävät sopivien maataloustuotteiden tuotantoa, jossa otetaan huomioon turvallisuus ympäristön ja kansanterveyden kannalta sekä vähennetään näin riippuvuutta kasvinsuojeluaineista.

Koska Romanian maatalousmaassa on paljon tuholaisia, meidän on käytettävä lentolevitystä. Kun direktiivi tulee voimaan, lentolevitystä käytetään ympäristön asianmukaisen suojelun varmistamiseksi kuitenkin vain, jos tuholaisten torjuntaan ei ole toteutuskelpoisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Olen tyytyväinen kompromissiin, jota useimmat poliittiset ryhmät ovat kannattaneet. Sillä varmistetaan myös tasapaino kasvinsuojeluaineiden saatavuuden ja epäsuoraan elintarvikkeiden riittävyyden välillä, autetaan ylläpitämään eurooppalaisten maanviljelijöiden kilpailukykyä sekä tehostetaan ympäristön ja terveyden suojelua.

  Holger Krahmer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kasvinsuojeluaineet olivat ja ovat edelleen oleellisia maataloustuotannon välineitä. Maanviljelijät tarvitsevat vähimmäisvalikoiman kasvinsuojeluaineita, koska kyse on kotimaisen kulttuurimaiseman suojelusta, laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannosta ja luonnonvarojen suojelusta.

Keskustelemme kemikaaleista liian usein hyvin irrationaalisella tasolla. Meidän on ajateltava ja toimittava rationaalisesti, jotta voimme saavuttaa järkeviä tuloksia. Parlamentin alkuperäisen kannan vaikutukset olisivat olleet kohtalokkaita. Jos kasvinsuojeluaineet kiellettäisiin laajasti, maataloudesta saatavat sadot pienenisivät ja elintarvikkeiden hinnat lopulta nousisivat. Olen siksi iloinen, että kolmikantaneuvotteluissa päästiin hyväksyttävään kompromissiin. On myönteistä, että onnistuimme säilyttämään kolmen vyöhykkeen järjestelmän, vaikka jäsenvaltioille sallitaankin huomattavia poikkeuksia. Rohkea askel johdonmukaiseen sisämarkkinaratkaisuun näyttäisi tässä vaiheessa erilaiselta.

Saavutettujen hyväksyttävien kompromissien ohella emme saa ennakoida hormonitoimintaa häiritsevien aineiden lopullista määritelmää, vaan komissiolle on todellakin annettava neljä vuotta aikaa laatia tieteellisiin tietoihin perustuva määritelmä. Liioittelemme muuten ennalta varautumisen periaatetta.

Minusta on valitettavaa, ettei nyt tehdyn sopimuksen vaikutuksia arvioida.

  Janusz Wojciechowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme saattamassa päätökseen työmme sellaisten uusien tehtävien parissa, joissa säännellään ihmisten terveyden kannalta tärkeitä asioita Euroopan unionissa. Kompromissit, jotka toivottavasti hyväksytään, ovat mielestäni järkeviä. Niillä on varmistettava, että käyttöön otettavilla rajoituksilla edistetään terveyttä vaarantamatta Euroopan maatalouden kehitystä.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä, että kaikista tällaisista muutoksista, joilla pyritään parantamaan maatalouden turvallisuutta, aiheutuu huomattavia lisäkuluja. Ne tulevat maanviljelijöiden maksettaviksi, ja heidän edellytetään samalla parantavan kilpailukykyään maailmanlaajuisilla markkinoilla. Maanviljelijämme joutuvat maksamaan enemmän turvallisemmista torjunta-aineista. Toistan, mitä olen todennut parlamentissa jo monta kertaa aiemmin. Meidän on pyrittävä kaikin keinoin ottamaan käyttöön maanviljelijöitä ja elintarvikkeiden tuottajia koskevat tiukat standardit. Samoja standardeja on kuitenkin sovellettava myös elintarvikkeita Euroopan unionin ulkopuolelta tuoviin tahoihin. Muuten standardien tiukentamista koskevilla toimillamme on kielteinen vaikutus.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, nyt esillä oleva lainsäädäntöpaketti ei ole mielestäni vielä tasapainoinen. Tässä keskustelussa on mielestäni tullut esiin kaksi hullutusta. Ensimmäinen niistä on EU:n säälittävä yritys kiirehtiä kieltämään monia kasvinsuojeluaineita pysähtymättä edes tekemään vaikutusten arviointia ja piittaamatta siitä, ettei korvaavia aineita ole saatavilla ja että kotimaisten elintarvikkeiden tuotanto, etenkin vilja- ja vihannesala, kärsii voimakkaasti. Tämä vain lisää riippuvuutta tällaisiin asioihin välinpitämättömästi suhtautuvista valtioista tuotavista tuotteista.

Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa on puhuttu paljon tieteestä, mutta mikä on sellainen tiede, jossa ei tehdä asianmukaista vaikutusten arviointia?

Toinen hullutus on se, että etenkin kotimaani, johon nämä ehdotukset vaikuttavat ehkä eniten, on alistunut neuvostossa näistä asioista toimitettuun määräenemmistöäänestykseen siten, ettei ehdotuksia luultavasti voida enää vastustaa. Tämä tilanne johtuu idioottimaisesta alistumisesta määräenemmistöäänestykseen, ja jotkut vielä sanoisivat Lissabonin sopimuksen nojalla, että tähän kategoriaan olisi osoitettava yhä enemmän aineita.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme saavuttaneet tasapainoisen kompromissin, minkä vuoksi myös kannatan sitä. Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia sen laadintaan osallistuneita. Kuten olemme kuulleet keskustelun aikana, tämä asia on herättänyt paljon tunteita, mutta siinä onnistuttiin silti sovittamaan yhteen tämän lainsäädännön eri suojelutavoitteet.

Euroopan unioni saa nyt maailman edistyksellisimpien joukkoon kuuluvan kasvinsuojelulainsäädännön, mikä on erittäin myönteistä. Suojelutavoitteet, kuten terveyden suojelu, sisämarkkinatavoitteet ja tietenkin ympäristönsuojelu, oli tärkeää saada keskenään tasapainoon, mutta myös yksittäisten suojelutavoitteiden välillä saavutettiin tasapainoinen tulos. Meidän oli tärkeää noudattaa eri periaatteita, esimerkiksi sitä, että kaikki perustuu tosiasioihin ja tieteellisiin tietoihin eikä tuntemuksiin, sekä sitä, että sovellamme edelleen riskiin perustuvaa lähestymistapaa emmekä vaaraan perustuvaa lähestymistapaa. Tämä on äärimmäisen tärkeää koko lainsäädäntöhankkeen toteutettavuuden ja myöhemmän täytäntöönpanon kannalta.

Samalla on muistettava, ettemme suosi täytäntöönpanovaiheessa tuontituotteita ja saata kansallista tai eurooppalaista tuotantoa epäedulliseen asemaan. Tässä komissiolla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Nämä periaatteet otettiin kaiken kaikkiaan tasapainoisesti huomioon. Juuri sen vuoksi kompromissi onkin hyväksyttävä. Yksityiskohtien osalta mielestäni on erityisen tärkeää, että jäsenvaltioille taataan pohjavesien suojelussa tarvittava joustavuus ja mahdollisuus soveltaa toissijaisuusperiaatetta, jotta ne voivat ottaa huomioon maansa erityisolot. Alankomaita ei voida verrata tässä yhteydessä Saksaan eikä Maltaan tai Kreikkaan. Lisäksi on tärkeää, että Natura 2000 -alueilla ja lintujensuojelualueilla käytetään mahdollisimman vähän torjunta-aineita. Jäsenvaltioilla on tässäkin yhteydessä riittävästi harkintavaltaa toteuttaa tarvittavat täytäntöönpanotoimet. Kaikkien on joka tapauksessa syytä kannattaa tätä kompromissia.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijöitä erinomaisista suosituksista. Aikaa on vähän, joten käsittelen ainoastaan Klaßin suositusta ja otan esiin joitakin direktiiviehdotuksessa olevia puutteita.

Direktiivissä säädetään torjunta-aineiden jakelijoille ja ammattimaisille käyttäjille tarkoitetusta koulutus- ja lupajärjestelmästä. Ehdotetussa järjestelmässä olisi kuitenkin edellytettävä, että jäsenvaltiot tunnustavat vastavuoroisesti todistukset, jotka annetaan torjunta-aineiden käyttöä koskevan koulutuksen päätteeksi. Direktiivissä on myös säännöksiä, jotka koskevat kansalliseen lainsäädäntöön perustuvaa torjunta-aineiden levityskaluston teknistä tarkastusta ja huoltoa. Niitä olisi mielestäni asianmukaista säännellä yhteisön laajuisesti. Jos tällaiset tarkastukset perustuisivat kansainvälisiin säännöksiin, jäsenvaltioiden olisi ilman muuta tunnustettava tulokset vastavuoroisesti. Tämä on erityisen tärkeää rajaseudulla sijaitsevien peltojen ja virallisen kasvinsuojelutoiminnan yhteydessä. Haluan esittää lopuksi vielä yhden varauksen. Direktiivissä ei oteta huomioon metsänsuojeluun liittyviä erityisoloja. Metsiä ei voida säilyttää ilman torjunta-aineiden lentolevitystä.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). - (NL) Arvoisa puhemies, alankomaalaisena parlamentin jäsenenä olen seurannut tätä lainsäädäntöprosessia tarkasti ja huolellisesti. Alavan kotimaani tilanne on hyvin erikoislaatuinen. Toisin kuin muualla Euroopassa, Alankomaissa ei voida käyttää EU:n määräämiä puskurivyöhykkeitä kaikkien vesistöjen varrella. Se ei toimisi. Se estäisi tavanomaisen kestävän tuotannon maataloudessa ja puutarhanviljelyssä. Alankomaat tunnetaan kuitenkin myös vähän viljellyistä viljelykasveista, kuten tulppaaneista, sipuleista ja sikurista. Meidän on kiinnitettävä siksi erityistä huomiota kompromissin sanamuotoon. Nyt tehtävä kompromissi on huomattavasti parempi kuin esittelijä Breyerin ehdotus, josta äänestettiin valiokunnassa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenenä äänestin tuolloin ehdotusta vastaan. Ehdotukseen on nyt sisällytetty järkeviä siirtymäsäännöksiä, jotka voivat yhdessä innovaatiotuotteiden ja korvaavien tuotteiden kanssa hyödyttää alan toimijoita. Vähän viljellyille viljelykasveille perustettava rahasto antaa lisäksi piristysruiskeen vaihtoehtoisille tuotteille. Myös tunnustamista ja hyväksymistä koskevat EU:n kolme järjestelmää ja vyöhykettä soveltuvat huomattavasti paremmin yhteen nykykäytännön kanssa.

Haluan tuoda esiin vielä yhden huolenaiheen, nimittäin Euroopan unionin ulkopuolelta tuotavien tuotteiden hyväksymisen. Olemme taitavia luomaan oikean tasapainon kansanterveyden ja käytännön sovellettavuuden välille, mutta miten menetellään EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden kanssa? Tämä kilpailuasema sekä rinnakkainen tuonti ja kaupankäynti olisi mielestäni otettava esiin WTO:ssa, jossa tällaisista asioista keskustellaan.

Voimme hyväksyä ehdotuksen. Haluan kiittää esittelijöitä ja erityisesti Christa Klaßia ja Erna Hennicot-Schoepgesia heidän tässä yhteydessä toteuttamistaan toimista. Jäljelle jää enää yksi maanviljelijöille merkityksellinen huolenaihe, nimittäin se, että me harjoitamme kestävää maataloutta, mutta entä kaikki muut? Tämä ongelma on vielä ratkaisematta, ja haluaisin kuulla mielipiteenne asiasta.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Hyvät kollegat, elintarvikkeiden turvallisuus on Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita, mutta tämä on kehno kompromissi. Unkari vastustaa tätä ehdotusta neuvostossa, ja unkarilaiset Euroopan parlamentin jäsenet tekevät samoin parlamentissa, koska ehdotus vahingoittaa Euroopan maataloutta.

Meillä on kaksi erityisen merkityksellistä ongelmaa. Vyöhykejärjestelmä on keinotekoinen ja Euroopan unionin toissijaisuusperiaatteen vastainen, ja kuten alankomaalainen kollegani äsken totesi, se estää joustavan toiminnan. Järjestelmästä on haittaa Euroopan maataloudelle myös siksi, että riskit lisääntyvät, resistenssi voi parantua, tuotantokustannukset nousevat, ja kuten monet kollegat ovat maininneet, kolmansien maiden tuotteita ei voida valvoa. Direktiivistä aiheutuu näin ollen äärimmäisen vakavia vaaroja.

Lopuksi totean, että äärimmäisillä ympäristöä koskevilla toimilla on se vaikutus, että kasvinsuojeluaineiden rajoitukset lisäävät muuntogeenisten organismien käyttöä, mikä ei ole toivottavaa Euroopassa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää näiden kahden tärkeän suosituksen parissa työskennelleitä. Joidenkin tänä iltana esittämistä huomautuksista voisi saada sellaisen käsityksen, ettei EU voi nykyään valvoa millään lailla tällaisten kemikaalien markkinoille saattamista ja käyttöä, mutta totta kai se voi! Meillä on nimenomaan voimassa tiukat elintarvikkeissa olevia jäämiä koskevat säännöt. En siksi edusta tämäniltaisessa keskustelussa kumpaankaan ääripäätä – en etenkään niitä, joiden mielestä elintarvikkeiden tuotannossa ei tarvita kasvinsuojeluaineita, enkä niitä, joiden mielestä nämä kaksi säädöstä ovat katastrofi Euroopan maataloudelle ja elintarvikkeiden tuotannolle.

Olen hieman huolissani siitä, että komission jäsen Dimas toteaa ihmisten olevan huolissaan torjunta-aineista. Tämä voi toki pitää paikkansa, mutta miten oikeutettuja nämä huolet ovat? Mitä komissio on tehnyt osoittaakseen kuluttajillemme, että valtaosa elintarvikkeistamme tuotetaan käyttämällä sellaisia aineita, joiden ansiosta saamme laadukasta ja turvallista ravintoa? On totta, että jotkin kemikaalien ainesosat ovat erittäin vaarallisia, mutta niiden käytöstä aiheutuvat riskit riippuvat siitä, miten niitä käytetään ja noudatetaanko elintarvikkeissa olevien jäämien enimmäismääriä. Ainakin oman kokemukseni perusteella tällaisia aineita käyttävät ovat hyvin koulutettuja. Meidän on ehkä vain tehostettava muissa jäsenvaltioissa annettavaa koulutusta.

Kaikkiaan 22 ainetta aiotaan kieltää. Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ollaan valtavan huolissaan viljan- ja perunanviljelystä. Meidän on pohdittava seuraavia kysymyksiä. Reagoivatko maatalouskemian tuotantolaitokset tuottamalla uusia tuotteita? Komissiolla ei ole vastausta tähän kysymykseen. Toimivatko poikkeukset? Mitä tapahtuu, jos vaihtoehtoja ei ole? Tätä on mielestäni pohdittava, koska haluamme jatkaa Irlannissa viljan ja perunan tuotantoa. Tuontielintarvikkeet ovat todellinen kysymys, ja haluan vielä puhua niistä muutaman sekunnin. Voisimme edistyä tässä asiassa, jos komissio tekisi yhteistyötä EU:n elintarviketuottajien kanssa. Ei ole yksinkertaisesti hyväksyttävää, että komissio vain istuu täällä ja toteaa, että aineiden käyttö aiotaan kieltää Euroopassa, mutta Euroopan unionin ulkopuolelta voidaan edelleen tuoda elintarvikkeita, joissa on käytetty kyseisiä aineita. Emme ole tällöin kilpailukykyisessä asemassa, eikä tällaista voida hyväksyä, joten pyydän teitä käsittelemään tätä asiaa vielä tämäniltaisessa keskustelussa.

  Pilar Ayuso (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan puhua Breyerin suosituksesta. Eurooppalaiset maanviljelijät tietävät erittäin hyvin, että kasvinsuojeluaineiden käytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten terveyteen ja ympäristönsuojeluun. Alalla ollaan kuitenkin erittäin huolissaan, koska Euroopan parlamentti ei ymmärrä, millaisia vaikutuksia tällä lainsäädännöllä voi olla.

Vaikutusten arvioinnin mukaan kasvinsuojeluaineiden puutteen vuoksi jatkossa on erittäin vaikeaa torjua tuholaisia ja tauteja, jotka vaikeuttavat monien elintarvikkeiden – erityisesti kaikkien Välimeren alueen tuotteiden – viljelyä sekä koristekasvien ja leikkokukkien kasvatusta.

Tiedän aivan hyvin, että kolmikantakeskusteluissa tehty sopimus syntyi hankalien neuvottelujen tuloksena, minkä vuoksi esittelijät ansaitsevat tunnustusta työstään. On kuitenkin otettava huomioon, että hormonaalisesti haitallisesti vaikuttavien aineiden tilapäisen määritelmän vuoksi häviää paljon tehoaineita, erityisesti hyönteismyrkkyjä, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä maanviljelyssä.

Tuottajilla on oltava käytettävissään riittävästi tehoaineita, jotta he voivat suojella kasvejaan tehokkaasti ja turvallisesti taudeilta ja tuholaisilta. On pidettävä mielessä, että vaara ei useinkaan aiheudu itse tuotteesta vaan sen väärinkäytöstä.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmään kuuluvat espanjalaiset jäsenet kannattavat edellä mainituista syistä ehdotuksia, joissa vaaditaan vaikutusten arviointia. Aion äänestää jäsen Sturdyn esittämien allekirjoittamieni tarkistusten puolesta, jotka koskevat hormonaalisesti haitallisesti vaikuttavia aineita, sekä niiden tarkistusten puolesta, joissa kannatetaan kasvinsuojeluaineiden asettamista saataville hätätilanteessa.

Jos tämä asetus hyväksytään tehdyn sopimuksen perusteella, elintarvikkeiden tuotanto vähenee ja hinnat nousevat. Tällöin joudumme tuomaan elintarvikkeita, joita emme tuota, ja ne on käsitelty nimenomaan niillä tuotteilla, jotka nyt aiotaan kieltää.

  Robert Sturdy (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Breyerin suosituksesta puheen ollen kysyn komissiolta, miksi se vastustaa vaikutusten arviointia. Mikä on niin tärkeää tai huolestuttavaa, että komissio vastustaa sitä?

Ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että jotkin käyttämistämme tuotteista vaarantavat kansanterveyden. Jotkin niistä ovat vaarallisia, mutta kieltolistalla on myös varsin monta vaaratonta ainetta. Mieleeni tulee erityisesti niin kutsuttu Triasol, joka on erittäin tärkeä Euroopan unionin vehnän tuotannossa. Tarkoitan selkeästi, että olette epäonnistuneet. Komissio on pettänyt kansalaiset, kun se ei onnistunut estämään muuntogeenisten organismien tuloa Euroopan unioniin, ja komissio myöntää tämän. Olette myöntäneet, ettette onnistuneet estämään muuntogeenisten organismien tuloa Eurooppaan. Epäonnistuitte, kun laadin torjunta-ainejäämien enimmäismääriä koskevan mietintöni. Paikalla on komission jäsen terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastosta. Hän puhuu juuri, mutta ehkäpä hän voisi lopetettuaan kuunnella, mitä minulla on sanottavana. He eivät ole onnistuneet valvomaan enimmäismäärän torjunta-aineita sisältävien tuotteiden tuontia. Niitä on supermarkettien hyllyillä.

Jos nämä tuotteet kielletään Euroopan unionissa, mitä aiotte siis tehdä tuonnille? Aiotteko vain todeta, ettei sillä ole oikeastaan väliä, koska näitä tuotteita tulee joka tapauksessa Eurooppaan? Aiotteko antaa asian vain olla ja olettaa, etteivät ihmiset välitä?

Maanviljelijät ovat olleet kaikkialla Euroopan unionissa kaikkein vastuuntuntoisimpia toimijoita elintarvikkeiden tuotannossa, ja tällä lainsäädännöllä periaatteessa sanomme heille, että he ovat tyhmiä eivätkä välitä. Kukaan järjissään oleva maanviljelijä ei käyttäisi kansanterveydelle vaarallista kemikaalia. Tästä on tehty valtavasti tutkimuksia.

Esitän vielä pari ajatusta tästä asiasta. Aiomme kieltää muniville kanoille tarkoitetut häkit, mutta aiotte sallia poikkeuksen. Tämä on kuitenkin tärkeää ihmisille. Minusta on huolestuttavaa, ettei komissio ole toistaiseksi onnistunut panemaan mitään lainsäädäntöämme täytäntöön. On äärimmäisen tärkeää, että maanviljelijöille annetaan mahdollisuus osoittaa itselleen ja muille, että nämä tuotteet ovat turvallisia.

  Alojz Peterle (PPE-DE). - (SL) Jotkin hälyttävät terveyttä koskevat suuntaukset johtuvat pitkälti torjunta-aineiden vastuuttomasta käytöstä. On selvää, ettei terveys voi parantua ja syöpätapaukset vähentyä, kun elintarvikkeissamme on yhä enemmän myrkkyjä. Puhun keskeisestä ympäristö- ja terveysasiasta, minkä vuoksi pelkistä kosmeettisista muutoksista ei ole apua, vaan koko kehitysmallin on muututtava.

Kollegojeni Klaßin ja Breyerin sekä varjoesittelijöiden tekemä työ on oikeansuuntainen askel, ja haluan lausua siitä suuret kiitokset. Minusta on ilahduttavaa, että molemmissa suosituksissa määritetään useita toiminta-aloja sekä käsitellään torjunta-aineiden valmistajia, myyjiä ja käyttäjiä. Vaadimme kuitenkin myös määrällisiä tavoitteita sisältävien kansallisten toimintasuunnitelmien käyttöönottoa.

Mielestäni on erittäin oleellista, että naapureille tiedottaminen on sisällytetty ehdotukseen, koska sillä voi olla tärkeä merkitys ihmisille ja erityisesti mehiläisille. Tämä tarkoittaa, että vahinko voidaan estää helposti keskittymällä vain sen mahdollisiin aiheuttajiin. Direktiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat sisällyttää kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa säännöt, jotka koskevat tiedottamista naapureille. Minusta olisi parempi säätää, että niiden on tehtävä niin.

Olen vakuuttunut, että kasveja voidaan suojella myös käyttämällä aiempaa enemmän muita kuin kemiallisia, toisin sanoen biologisia ja mekaanisia, tuotteita.

  Neil Parish (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, vajaa vuosi sitten keskustelimme tässä istuntosalissa siitä, mitä teemme elintarvikkeiden turvallisuutta koskevalle maailmanlaajuiselle ongelmalle ja onko maailmassa riittävästi ruokaa, ja olimme siitä valtavan huolissamme. Tästä on kulunut nyt vajaa vuosi, ja keskustelemme tänä iltana lainsäädännöstä, jonka vuoksi elintarvikkeiden tuotanto saattaa tosiasiassa vähentyä Euroopan unionissa. Elintarvikkeiden tuotanto on kuitenkin hyve, sillä on muistettava, että ellemme me eurooppalaiset tuota niitä, meillä on luultavasti varaa maksaa niistä, toisin kuin kehitysmailla.

Tämä lainsäädäntö vaikuttaa eniten viljelykasveihimme – ei ainoastaan vehnään, kuten Robert Sturdy totesi – vaan erityisesti myös perunaan. Viimeiset kaksi kesää ovat olleet Pohjois-Euroopassa kaikkien aikojen huonoimmat. Olemme joutuneet käyttämään sienimyrkkyjä homeen vähentämiseen ja ylipäätään perunan kasvattamiseen. Arvoisat komission jäsenet, jos eurooppalaiset eivät syö perunaa, niin mitä he syövät? He syövät riisiä ja pastaa, joista – etenkin riisistä – on kova puute kehitysmaissa.

Robert Sturdyn toteamuksista puheen ollen monet käyttämistämme torjunta-aineista ja sienimyrkyistä eivät aiheuta ongelmia, jos niitä käytetään asianmukaisesti ja jos niille määrätään asianmukainen varoaika, ja käyttämällä näitä erikoiskemikaaleja voidaan tuottaa erittäin hyviä elintarvikkeita. Jos uhoatte estävänne nimenomaan tämäntyyppisillä kemikaaleilla käsiteltyjen elintarvikkeiden tuonnin, se ei pidä paikkaansa! Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että jos näitä kemikaaleja on käytetty asianmukaisesti, voitte todellakin testata Rotterdamin sataman kautta tulevaa vehnää niin paljon kuin haluatte, mutta ette löydä siitä jäämiä. Meidän on siis mielestäni todellakin ymmärrettävä, että Euroopassa on tuotettava elintarvikkeita ja että niitä on tuotettava turvallisesti. Meidän on myös varmistettava, että kemikaalien käyttöä vähennetään, kuten jo teemmekin, ja että maanviljelijöitä opetetaan levittämään niitä asianmukaisesti. Tätäkin ollaan jo toteuttamassa.

Kehotan teitä näin ollen tekemään asianmukaisen vaikutusten arvioinnin, koska teitte sellaisen viimeksi kaksi vuotta sitten. Meillä on ollut kaksi ennätyksellisen märkää kesää, joten asiaa on tarkasteltava uudelleen. Kehotamme teitä todellakin tekemään asianmukaisen vaikutusten arvioinnin.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Struan Stevenson on antanut minulle kaksi puheminuuttiaan, koska hän ei päässyt paikalle. Voinko käyttää ne PPE-DE-ryhmän puheaikana?

  Puhemies. − (DE) Olkaa hyvä!

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, liioiteltujen väitteiden vuoksi tämän hankalan keskustelun eri vaiheissa on ollut vaikea erottaa totuus fiktiosta. On totta, että maatalouskemikaalien käyttöä on valvottava. Olemme kaikki siitä yhtä mieltä, ja jos niitä ei käytetä kestävästi, ne voivat olla vaarallisia käyttäjälle ja ympäristölle. Jos niitä kuitenkin käytetään kestävästi ja jos jäämien enimmäismääriä ja varoaikaa noudatetaan, niihin ei liity juurikaan riskiä ja ne ovat kuluttajalle täysin riskittömiä.

Suurta huolta aiheuttaa ehdotus, jonka mukaan tehoaineen hyväksyntäpäätökset tehdään aineen luontaisten ominaisuuksien perusteella, jolloin noudatetaan vaaraan perustuvaa lähestymistapaa eikä riskinarviointiin perustuvaa tieteellistä periaatetta.

Puhdas alkoholi on vaarallista. Jos juodaan puhdasta alkoholia, tiedämme, mitä tapahtuu. Kun sitä laimennetaan riittävästi esimerkiksi 4:ään tai 12 prosenttiin ja käytetään kestävästi, se ei aiheuta juurikaan riskiä. Sanoisin, että nämä ovat kaksi eri asiaa.

EU:n vaikutusten arviointia onkin jo käsitelty. Myös hormonaalisesti haitallisesti vaikuttavien aineiden tieteellisestä määritelmästä ja sen puuttumisesta on puhuttu. On kuitenkin myönteistä, että poikkeuskauden ansiosta alalla voidaan investoida erittäin tarpeelliseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä kehittää uusia tuotteita ja toimivia vaihtoehtoja. Kehotan maatalouskemian tuotantolaitoksia ja niiden CERP-yhteisöä tarkastelemaan tätä alaa ja investoimaan siihen.

Se kummallisuus, että sallimme tuontielintarvikkeet, joissa on käytetty yleisesti kasvinsuojeluaineita, mutta emme anna omien maanviljelijöidemme käyttää niitä, on edelleen yksi tämäntyyppiseen lainsäädäntöön liittyvä mysteeri ja suuri ongelma. Nykyinen ehdotus on kuitenkin mielestäni alkuperäistä huomattavasti tasapainoisempi, ja olen valmis tukemaan sitä.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, asianomaisille sidosryhmille on mielestäni tärkeää selittää lainsäädäntöprosessin varhaisessa vaiheessa, miksi sääntelyä tarvitaan.

Vaalipiirini koostuu pääasiassa maaseutualueista, joten varsin monet vaalipiirissäni asuvat erittäin huolestuneet maanviljelijät ovat ilmoittaneet minulle vastustavansa tätä lainsäädäntöä.

Maanviljelijöillä on yleisesti ottaen sellainen käsitys, että säännöksiä annetaan mielivaltaisesti Brysselistä käsin ilman alhaalta ylöspäin suuntautuvaa vaikutusta. Olen siksi vakaasti sitä mieltä, että jäsenvaltioiden hallitusten on pyrittävä huomattavasti aktiivisemmin selvittämään nämä asiat asianomaisten sidosryhmien kanssa. Ne eivät saa valita helpointa tietä ja sysätä vastuuta niin kutsutuille Brysselin byrokraateille. Jäsenvaltioidenhan on viime kädessä pantava nämä toimet täytäntöön, ja niillä on käytettävissään paikallisia edustajia, jotka voivat selittää asioita maanviljelijöille.

On tärkeää, ettei EU:n elintarvikkeiden tuottajille aseteta liikaa säännöksiä verrattuna niihin, jotka saattavat tuotteensa markkinoille EU:n ulkopuolelta. Kaikissa ehdotuksissa on otettava tasapuolisesti huomioon kuluttajat, maanviljelijät ja ympäristö, mutta meidän on myös varmistettava, että kaikkien sidosryhmien saatavilla on oikeaa tietoa.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Hyvät kollegat, lääkärinä tiedän erittäin hyvin, että velvollisuutenamme eurooppalaisia kuluttajia kohtaan on poistaa sellaiset kasvinkäsittelyaineet, joiden haitallisuudesta on tieteellistä näyttöä. Arvostan samalla sitä, että esittelijät ovat onnistuneet löytämään tasapainoisen ratkaisun uuteen lainsäädäntöön, jolla alan teollisuutta motivoidaan etsimään ja kehittämään turvallisempia vaihtoehtoisia torjunta-aineita. Siihen asti on myönnettävä poikkeuksia, joita kosteasta ilmastosta kärsivät valtiot tarvitsevat, ja eteläisten valtioiden on yksinkertaisesti ymmärrettävä tämä. Vaadin, että jäsenvaltiot ja komissio tekevät perusteellisia ja tiukkoja tarkastuksia varmistaakseen, ettei Euroopan unionin ulkopuolisista valtioista tuotavia elintarvikkeita ja kukkia ole käsitelty kielletyillä torjunta-aineilla ja sienimyrkyillä. Kyse ei ole vain elintarvikkeissa olevien jäämämäärien mittaamisesta. Emme saa hyväksyä, että eurooppalaisilla maanviljelijöillä on näin epätasa-arvoiset kilpailuedellytykset. Minunkin mielestäni komissiota on arvosteltava siitä, ettei se ole toteuttanut vaikutusten arviointia, minkä vuoksi emme valitettavasti voi vastata kaikkiin kansalaisten esiin tuomiin tähän lainsäädäntöön liittyviin huolenaiheisiin. Kannatan pohjimmiltani sitä, että näihin huoliin reagoidaan.

  Gerard Batten (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, yhteinen maatalouspolitiikka on vahingoittanut valtavasti Yhdistyneen kuningaskunnan maataloutta, mistä on aiheutunut suunnattomat taloudelliset kustannukset.

Nyt käsittelemme torjunta-aineita koskevia ehdotuksia. Arvioiden mukaan 15 prosenttia torjunta-aineista saatetaan kieltää nyt esillä olevan direktiivin vuoksi. Tällaisen kiellon vuoksi vehnäsadon arvioidaan pienenevän 26–62 prosenttia, perunasadon 22–53 prosenttia ja joidenkin muiden vihannesten satojen 25–77 prosenttia. Vähittäishinnat nousevat tällöin pilviin, mistä kaikkein vähävaraisimmat kärsivät eniten.

Mietin, voisivatko esittelijät mainita nimeltä yhtään henkilöä, joka on kärsinyt näiden torjunta-aineiden vaikutuksista tai kuollut niihin. Todennäköisesti eivät! Voin kuitenkin kertoa, että vaalipiirissäni on paljon ihmisiä, joilla ei ole varaa kalliimpiin ruokalaskuihin.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Olen iloinen, että kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevassa direktiivissä tämä asia, etenkin puskurivyöhykkeiden koon määrittäminen ja vyöhykkeiden osoittaminen, on sisällytetty pääosin jäsenvaltioiden vastuualueeseen. Kannatan sitä, että jäsenvaltiot velvoitetaan laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia, ja tuen ehdotusta, jonka mukaan lainsäädännössä on pyrittävä ensisijaisesti vähentämään tällaisten tuotteiden käyttöä. Olen tyytyväinen myös lentolevityksestä tehtyyn kompromissiin.

Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetusta direktiivistä totean, että ehdotus on periaatteessa järkevä siltä osin kuin siinä käsitellään sellaisten tuotteiden kieltämistä ja asteittaista korvaamista, joilla on vakavia vahingollisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kolmansista maista tulevien aineiden valvonta voi kuitenkin olla ongelmallista.

En hyväksy kolmen vyöhykkeen järjestelmään perustuvaa kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyä. Ei tarvitse olla kasvinsuojelun asiantuntija kauhistuakseen ajatuksesta, että esimerkiksi Unkari kuuluisi samaan vyöhykkeeseen kuin Irlanti, jossa on hyvin erilaiset sääolot ja maataloustuotannon edellytykset.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin asian, josta ei ole vielä tänään keskusteltu tässä yhteydessä. Toivon, että Eurooppaan saadaan lopulta jälleen järkevä kompromissi. Mitä kaikkea olemme tehneet tähän mennessä? Muistamme kuukausia kestäneet keskustelut, joissa esitettiin ankaria moitteita puolin ja toisin. Tiedotusvälineet ovat olleet tästä kaikesta hyvin innoissaan. Ne ovat saaneet kuluttajat epävarmoiksi ja toteamaan jälleen yhteen ääneen, että Euroopan unioni tekee kaiken väärin ja että se toimii pikemminkin kansalaisia vastaan kuin heidän puolestaan. Olemme nyt lopulta päässeet jossain määrin järkevään kompromissiratkaisuun – joka tapauksessa sellaiseen, jota kannatetaan laajalti. Mitä siis jää keskimäärin jäljelle? Vähän tai ei mitään!

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Komissio, neuvosto ja parlamentti ovat nyt ensimmäistä kertaa omaksuneet näin perusteellisen ja laajan lähestymistavan elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta koskeviin säännöksiin. Kolmen vuoden työ saatetaan päätökseen parlamentin huomisessa äänestyksessä. Tehtävänämme on varmistaa, että etenkin elintarviketuotannon kaltaisella arkaluonteisella alalla säännökset ovat selkeitä, turvallisia ja tietoon perustuvia. Minä ja joukko muita parlamentin jäseniä korostamme siksi, että torjunta-aineiden käyttöä koskevan asetuksen vaikutuksia on seurattava jatkuvasti.

Väitämme, että vankkaan tietämykseen perustuvat säännökset saavat kuluttajat luottamaan tieteellisiin tietoihin perustuvaan torjunta-aineiden käyttöön. Saavutettu kompromissi auttaa parantamaan väestön terveyttä, mutta lisää tuotantokustannuksia. Meidän on pidettävä tämä mielessä keskustellessamme yhteisen maatalouspolitiikan määrärahoista. Haluamme myös selvittää, ovatko tuontielintarvikkeet Euroopan unionissa sovellettavien tiukkojen säännösten mukaisia. Kehotan kannattamaan yhdessä muiden jäsenten kanssa esittämiämme tarkistuksia 179, 180 ja 181.

  James Nicholson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen erittäin huolissani tänä iltana käsiteltävänämme olevasta ehdotuksesta ja sen vaikutuksista maataloutemme tulevaisuuteen.

Haluan saada kirjatuksi pöytäkirjaan, että kannatan jäsen Sturdyn esittämiä tarkistuksia, jotka olen allekirjoittanut ja joita tuen mielelläni. Ne nähdäkseni ainakin tukevat kyseistä alaa tulevaisuudessa.

Tarvitsemme ja vaadimme lainsäädäntöä, mutta sen on oltava asianmukaista. Sillä ei saa vahingoittaa tuotantoa. On laadittava tehokas vaikutusten arviointi, jotta tiedämme, millaisia vaikutuksia lainsäädännöllä on. Sitä nimenomaan vaaditaan ja tarvitaan, eikä sitä ole toistaiseksi tehty. Tarvitsemme lisää tosiasioita emmekä fiktiota, ja tosiasioita on tietenkin tarkasteltava perusteellisesti.

Euroopan unionin ei ole järkevää säätää itseään ulos toiminnasta, koska emme voi valvoa tuontituotteita. Komissio soveltaa selvästikin erilaisia sääntöjä siihen, mitä se vaatii Euroopan unionissa ja mitä se päästää Euroopan unioniin. Seurauksena on ainoastaan se, että ihmiset lähtevät EU:sta.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia tämänpäiväisessä keskustelussa puhuneita erittäin hyödyllisistä huomautuksista. Hyväksytty teksti on erittäin onnistunut kompromissi, jonka perusteella jäsenvaltiot ovat velvollisia laatimaan kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa asetetaan määrällisiä tavoitteita riskien rajoittamiseksi.

Kansallisten toimintasuunnitelmien nojalla jäsenvaltiot ovat velvollisia myös valvomaan sellaisten torjunta-aineiden käyttöä, jotka ovat toisinaan aiheuttaneet erityisiä ongelmia, sekä asettamaan tiettyjen torjunta-aineiden käytön rajoittamista koskevia tavoitteita. Asiassa on siis tapahtunut huomattavaa kehitystä, josta on Euroopan unionin kansalaisten terveyden ja ympäristön suojelun lisäksi taloudellista hyötyä, koska jäsenvaltioiden terveydenhuoltomenot pienenevät. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö vähenee uuden lainsäädännön ansiosta.

Ehdotettuun kompromissipakettiin sisältyy kansallisten toimintasuunnitelmien ohella myös joitakin muita tärkeitä näkökohtia. Ennaltaehkäisyn periaatetta on sovellettava. Integroidussa tuholaisten torjunnassa etusijalle asetetaan muut kuin kemialliset kasvinsuojelumenetelmät.

Asukkaiden ja sivullisten suojelua on tehostettu siten, että kansallisiin toimintasuunnitelmiin voidaan sisällyttää säännöt, jotka koskevat tiedottamista tuulikulkeumalle mahdollisesti altistuville henkilöille, ja ettei lentolevitystä sallita asuinalueiden lähellä.

Kaikkien torjunta-aineiden jakelijoiden, ei ainoastaan ammattimaisille käyttäjille myyvien, on varmistettava, että joillakin henkilöstöön kuuluvilla on erityinen pätevyystodistus – joka tietenkin tunnustetaan vastavuoroisesti, kuten eräs jäsen totesi – jotta he voivat tarjota torjunta-aineita koskevaa tietoa ja neuvoa kuluttajia. Vain tietyntyyppiset pienet jakelijat vapautetaan tästä vaatimuksesta.

Lentolevitystä koskevasta kiellosta totean, että vapautuspyyntöjen käsittelystä on päästy kompromissiratkaisuun. Vapautuksissa noudatetaan kaksivaiheista menettelyä. Ensin laaditaan yleinen lentolevityssuunnitelma, joka viranomaisten on nimenomaisesti hyväksyttävä. Tämän jälkeen esitetään lentolevitystä koskevia yksittäisiä erityispyyntöjä, joissa noudatetaan yleissuunnitelman hyväksymisehtoja.

Haluan lopuksi lisätä, että komissio on tyytyväinen neuvottelujen tulokseen ja voi siksi hyväksyä kaikki ehdotetut kompromissitarkistukset.

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Androula Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia antoisasta osallistumisesta tähän erittäin mielenkiintoiseen keskusteluun. Komissio on pitänyt tätä asiaa erityisen tärkeänä, ja olen itse sitoutunut korkeimpaan kansanterveyden tasoon, jonka komissio pyrkii saavuttamaan. Kolmikantaneuvotteluissa on käyty pitkiä ja hankalia keskusteluja, joita esittelijä on ohjannut erittäin antaumuksellisesti ja taidokkaasti, mistä haluan kiittää häntä.

Komissio tuki yhteistä kantaa ja voi nyt kannattaa toisen käsittelyn päätteeksi syntyvää ehdotusta. Olemme säilyttäneet kaikki ehdotuksen innovatiiviset näkökohdat, erityisesti hyväksymiskriteerit, joilla varmistetaan, että suuren kansanterveysriskin aiheuttavat vaaralliset aineet poistetaan tai korvataan turvallisemmilla vaihtoehdoilla, tehostetun vastavuoroisen tunnustamisen sekä joidenkin tuotteiden korvaamisen turvallisemmilla vaihtoehdoilla. Haluan kuitenkin vastata joihinkin keskustelun aikana esitettyihin huomautuksiin.

Komission arvion mukaan ainoastaan 4 prosenttia nykyisin markkinoilla olevista aineista poistuisi, koska ne vaikuttavat haitallisesti hormonitoimintaan, ja että ainoastaan 2 prosenttia poistuisi, koska ne ovat karsinogeenisia, mutageenisia tai lisääntymismyrkyllisiä. Markkinoilla oletetaan olevan nykyään alle 25 sellaista tehoainetta, joita ei todennäköisesti hyväksyttäisi uuden asetuksen nojalla.

Tämä arvio on vahvistettu Ruotsin kemikaaliviraston raportissa, ja se on yhdenmukainen myös Yhdistyneen kuningaskunnan torjunta-aineiden turvallisuusosaston laatiman tarkistetun vaikutusten arvioinnin kanssa. Haluan lisäksi todeta, että uusia kriteerejä sovelletaan jo hyväksyttyihin aineisiin ainoastaan lupaa uusittaessa, ja useimpien aineiden uusimisajankohta on vuosi 2016. Alalla on näin ollen runsaasti aikaa kehittää muita, turvallisempia aineita.

Haluan kommentoida myös joitakin tuontielintarvikkeista esitettyjä huomautuksia. Muistutan, että meillä on ollut vuodesta 2008 lähtien jäämien enimmäismääriä koskeva asetus, joka on täysin soveltamiskelpoinen. Jos tehoainetta ei saa EU:ssa käyttää kasvinsuojeluaineissa, kyseisen aineen jäämien enimmäismäärä asetetaan havaitsemistasolle. Tätä jäämien enimmäismäärää sovelletaan EU:n tuotantoon, mutta myös tuotuihin elintarvikkeisiin ja rehuihin.

On kuitenkin useita syitä, miksi tehoainetta ei voida hyväksyä EU:ssa, ja kuluttajille mahdollisesti aiheutuva riski on vain yksi niistä. Muut syyt voivat liittyä ympäristöasioihin tai työntekijöiden suojeluun, jotka kuuluvat niiden kolmansien maiden itsemääräämisoikeuteen, joissa torjunta-ainetta käytetään. Näissä oloissa torjunta-aineen käyttöä ei hyväksyttäisi EU:ssa, mutta käsitellyt viljelykasvit eivät välttämättä aiheuttaisi riskiä EU:n kuluttajille. Kolmas maa, joka haluaa viedä tällaisilla aineilla käsiteltyjä tuotteita EU:hun, voi näin ollen pyytää tuonnin hyväksymistä, jos se voi toimittaa tiedot, joilla osoitetaan, ettei näiden tuotteiden nauttiminen vaaranna ihmisten terveyttä, että EFSA on esittänyt kyseisistä tiedoista myönteisen arvion ja että ne on muodollisesti hyväksytty EU:n lainsäädännössä. Tämä on tuontituotteiden tilanne.

Palaan direktiiviin, jonka olemme toivottavasti hyväksymässä. Komission mielestä lopullinen kompromissi on riittävän tasapainoinen, jotta voidaan saavuttaa terveyttä ja ympäristöä säästävää tuotantoa koskevat tavoitteet sekä varmistaa, että maanviljelijät saavat käyttöönsä torjunta-aineita. Odotamme nyt toisessa käsittelyssä tehdyn sopimuksen virallistamista.

Tämä on Euroopan parlamentille ja neuvostolle varmasti erittäin hyvä tapa aloittaa uusi vuosi ja hyväksi myös kuluttajillemme, koska tämä edistää heidän terveyttään. Tämä hyödyttää nähdäksemme myös maanviljelijöitämme, koska näin varmistetaan heidän oma tuotantonsa erityistoimin, kuten edistämällä aiempaa turvallisempia tuotteita. Saavutetut asiat ovat tärkeitä. Saavutimme ne yhdessä, ja saavutuksemme on erinomainen esimerkki siitä, miten toimielinten välisestä yhteistyöstä voi olla suoraa hyötyä kansalaisillemme.

  Christa Klaß, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nykyaikaisella analytiikalla pystytään havaitsemaan sokeripala Bodensee-järvessä. Meidän on kuitenkin myös mietittävä, miten käsittelemme tällaisia uusia keksintöjä ja mitä teemme niillä.

Tarvitsemme nyt puolueettomia riskinarviointeja, jotta voimme ottaa tasapuolisesti huomioon oikeutetut terveys- ja ympäristövaatimukset sekä taloudelliseen toimintaan ja elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät perustellut huolenaiheet – myös maailmanlaajuisessa vertailussa.

Komissio ei ole mielestäni antanut riittäviä vastauksia kollegojen esittämiin kysymyksiin. Ei riitä, että todetaan, että neljä tai kaksi ainetta jää pois ja että jäljelle jää vain 25 ainetta. Haluamme tarkan taloudellisen arvion, joka täyttää taloudellisten kriteerien lisäksi myös terveyskriteerit. Tällaista arviointia ei ole vielä tehty. Komission on nyt analysoitava perusteellisesti uuden lainsäädännön vaikutuksia, jotta tiedämme sen lopulliset vaikutukset. Niitä on seurattava jatkuvasti, koska tiede kehittyy koko ajan.

Saavutettu kompromissi tuo uuden suunnan Euroopan unionin kasvinsuojelupolitiikkaan. Se lisää Euroopan laajuista yhteistä toimintaa, ja jäsenvaltioilta edellytetään kohdennettuja toimia, joilla varmistetaan kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö.

Esittelijänä kiitän teitä tuesta. Onnistuimme tekemään hyvän kompromissin erilaisista lähtökohdista. Toivon uudeksi vuodeksi lisää myönteistä ajattelua. Voin sanoa, ettei myönteistä ajattelua ole mielestäni ollut vielä riittävästi. Kasvinsuojeluaineilla varmistetaan elintarvikkeidemme terveellisyys ja riittävyys sekä terve eurooppalainen kulttuurimaisema!

  Hiltrud Breyer, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää vilkkaasta keskustelusta. Korostan vielä kerran olevani edelleen sitä mieltä, että tämä on virstanpylväs ympäristön ja kuluttajien suojelussa ja ennen kaikkea tähtihetki Euroopalle. Eurooppa on nyt ohituskaistalla. Se osoittaa näyttävänsä tietä muulle maailmalle. Päätös poistaa erittäin vaaralliset torjunta-aineet on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, ja Euroopan unioni voi siksi hyötyä tästä.

Siirryn nyt tässä keskustelussa yhä uudelleen esitettyihin väitteisiin siitä, ettei tuontiasiaa ole vielä selvitetty. Se ei pidä paikkaansa. Tuontiasia on todellakin jo selvitetty. Kun nämä erittäin myrkylliset aineet kielletään, niistä tulee laittomia Euroopassa. Tämä tarkoittaa, että kun meille tuodaan esimerkiksi hedelmiä ja vihanneksia, niiden on tietenkin oltava Euroopan unionin lainsäädännön, etenkin jäämien enimmäismääriä koskevan asetuksen, mukaisia. Tuote on laiton, jos jäämien määrää testattaessa löydetään Euroopassa kiellettyjä aineita, kuten torjunta-aineita. Costa Ricasta tuodut banaanit, jotka on käsitelty kielletyillä karsinogeenisilla aineilla, ovat siis laittomia Euroopan unionissa. Tämä on täysin selvää myös jäämien enimmäismääriä koskevan asetuksen perusteella. Näin ollen ei ole mitään syytä enää lietsoa eripuraa, paniikkia ja pelkoa!

En voi muuta kuin todeta vielä kerran tämän, jota komission jäsenkin onneksi jo korosti: Torjunta-aineiden turvallisuusosaston (PSD) ensimmäisen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia torjunta-aineista poistuu markkinoilta, mutta luku on pienentynyt tällä välin huomattavasti. Ette valitettavasti puhuneet mitään tästä PSD:n tutkimukseen tehdystä korjauksesta.

Lopettakaa siksi pelon ja eripuran lietsominen. Meidän on todellakin syytä juhlia tätä menestystä, jonka me kaikki yhdessä toivottavasti saavutamme Euroopan unionin kansalaisten, ympäristön ja terveyden suojelun hyväksi.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Puhemies. – (FR) Hyvä jäsen McGuinness, voitte käyttää työjärjestyspuheenvuoron.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron, koska täällä mielestäni puhutaan eikä kuunnella.

Kuulin, mitä komission jäsen sanoi elintarvikkeiden tuonnista. Ette mielestäni ymmärrä asiaa, ja totean kaikella kunnioituksella, ettei esittelijämmekään näytä ymmärtävän. Eurooppalaisia maanviljelijöitä kielletään käyttämästä tiettyjä aineita, mutta heidän Euroopan unionin ulkopuolella toimivat kollegansa voivat edelleen käyttää niitä. Tuontielintarvikkeissa ei ole jäämiä. EU:n tuottajat ovat epäedullisessa kilpailuasemassa. Voimme ehkä jossain toisessa yhteydessä käsitellä todellista maailmaa eikä tätä epämääräistä avaruutta, kuten nyt olemme tehneet. Anteeksi, että olen äkäinen.

  Puhemies. – (FR) Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Keskustelua ei avata uudelleen.

Esittelijä Breyer käyttää puheenvuoron.

  Hiltrud Breyer, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, selitimme komission jäsenen kassa tilanteen erittäin selkeästi. En voi mitään, jos ette kuuntele. Tai ehkä ette halua kuulla, että olemme ratkaisseet ongelman, koska se ei sovi tämän asetuksen vastaiseen kampanjaanne. Totean kuitenkin vielä kerran, että ongelma on ratkaistu. Euroopan unionissa ei voida pitää kaupan ainetta, jos se on kielletty Euroopan unionissa. Piste.

  Puhemies. – (FR) Keskustelua ei avata uudelleen. Voitte jatkaa sitä tarvittaessa käytävillä.

Yhteiskeskustelu on päättynyt, ja äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Kannatan kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevasta Breyerin suosituksesta tehtyä kompromissia, koska se lisää maanviljelijöiden ja elintarvikkeiden tuottajien vakautta ja turvallisuutta.

Kompromissisopimuksessa kuitenkin todetaan, että uusi lainsäädäntö korvaa voimassa olevan EU:n lainsäädännön ainoastaan asteittain ja että nykyisten sääntöjen nojalla jo hyväksyttyjä torjunta-aineita on saatavilla, kunnes niiden luvan voimassaolo päättyy. Vaarallisia aineita sisältävät tuotteet on tarkoitus korvata kolmen vuoden kuluessa, jos turvallisempia vaihtoehtoja on olemassa.

Jos suositus hyväksytään äänestyksessä, se edistää ihmisten terveyttä ympäristönsuojelun ansiosta, ja EU voi ottaa viipymättä käyttöön aiempaa paremman järjestelmän.

  Magor Imre Csibi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Kannatan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevaa kompromissitekstiä ja kiitän esittelijä Klaßia hienosta työstä.

Käsiteltävänämme on mielestäni tasapainoinen teksti, jossa kielletään tiettyjen haitallisten torjunta-aineiden käyttö vahingoittamatta kuitenkaan Euroopan maataloutta.

Totean lisäksi panevani erittäin tyytyväisenä merkille, ettei muuntogeenisten organismien käyttö ole vaihtoehtona ehdotettujen muiden kuin kemiallisten kasvinsuojelu-, tuholaistorjunta- ja viljelymenetelmien joukossa. Ne olisi voitu sisällyttää muihin kuin kemiallisiin menetelmiin.

Tällöin EU:ssa olisi voitu pitää tulevaisuudessa kaupan muuntogeenisiä organismeja sisältäviä elintarvikkeita. Kompromissiteksti osoittaa meille, ettei näin tapahdu.

Euroopan parlamentti torjuu jälleen jyrkästi muuntogeenisten organismien käytön. Näin ollen 58 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista saa yhteisen äänensä taas kuuluviin. Tässä tapauksessa meillä on myös neuvoston edustamat jäsenvaltiot puolellamme.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Torjunta-aineita koskevat säännökset ovat tärkeitä, koska niillä vähennetään riskejä, joita torjunta-aineiden käytöstä aiheutuu väestön terveydelle ja ympäristölle. Tässä tarkoituksessa toteutettavien toimien on oltava kuitenkin järkeviä, ja niissä on otettava huomioon sekä tuotannon laatu että satojen maksimointi.

Meneillään olevan talouskriisin aikana elintarviketuotannon lisääminen voi olla yksi ratkaisu. Kuten jäsen McGuinness totesi viime vuoden lopussa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle esitetyssä mietinnössä, vehnän hinta on noussut 180 prosenttia kahden vuoden aikana, ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet yleisesti 83 prosenttia. Kalliit hinnat johtuvat eurooppalaisille tuottajille asettamistamme tiukoista vaatimuksista.

En väitä, ettei torjunta-aineiden käyttöä koskevaa sääntelyä tarvitse parantaa, mutta minusta tuntuu, että yhdellä ehdotetulla toimella vähennetään EU:n markkinoilla olevien kasvinsuojeluaineiden määrää. Tuottavuus huononee tällöin tietyillä aloilla, kuten vilja-alalla.

Kyseisen säädöksen tietyt säännökset vaikuttavat tuottajiin, koska niissä kielletään valtaosa markkinoilla olevista torjunta-aineista ja suositaan sellaisten tuotteiden kaupan pitämistä, joita pidetään turvallisempina mutta jotka ovat huomattavasti kalliimpia. Tuotantokustannukset siis lisääntyvät, mikä saattaa uusien jäsenvaltioiden maanviljelijät kaikkein epäedullisimpaan asemaan.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Jos kaikki asianosaiset toimijat hyväksyvät tämän suosituksen, varmistamme edellytykset sovittaa ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvointia koskevat periaatteet yhteen sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan kanssa.

Romania on hyväksynyt vastavuoroista tunnustamista ja vyöhykejärjestelmää koskevat säännökset, koska tekstiin on sisällytetty lausekkeita, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat toteuttaa toimia kasvinsuojeluaineiden hyväksymisehtojen mukauttamiseksi, jotta voidaan ottaa huomioon erityisolot, sekä lausekkeita, joiden nojalla tunnustaminen voidaan evätä tietyissä perustelluissa tapauksissa.

Näin ollen voidaan katsoa, että tässä versiossa annetaan riittävät takeet. Niihin sisältyvät hallinnollisen taakan vähentämisestä johtuvat lisäedut, sillä kasvinsuojeluaineita arvioidaan kullakin vyöhykkeellä ainoastaan yhdessä valtiossa ottamalla huomioon kaikkien vyöhykkeeseen kuuluvien jäsenvaltioiden erityisolot.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenenä katson, että meidän on toteutettava kestäviä toimia, joilla suojellaan ympäristöä, ihmisten terveyttä ja eläinten hyvinvointia vaarantamatta kuitenkaan maataloustuotantoa.