Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 12. tammikuuta 2009 - Strasbourg

15. Kaupunkiliikennettä koskeva toimintasuunnitelma (keskustelu)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Costan liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta ja Galeoten aluekehitysvaliokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä kaupunkiliikennettä koskevasta toimintasuunnitelmasta (O-0143/2008 – B6-0002/2009).

  Paolo Costa, laatija. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, komissio, johon te, Androula Vassiliou kuulutte, on jo monta kertaa ilmoittanut julkaisevansa kaupunkiliikennettä koskevan toimintasuunnitelmansa. Suunnitelma oli tarkoitus toimittaa neuvostolle ja parlamentille viime syksynä. Komissio lupasi näin vuonna 2007 julkaistusta kaupunkiliikennettä koskevasta vihreästä kirjasta viime maaliskuussa järjestetyn kuulemisen päätteeksi sekä uudelleen vuonna 2007 julkaistussa tavaraliikenteen logistiikkaa koskevassa toimintasuunnitelmassa ja vuonna 2008 antamassaan tiedonannossa strategiasta ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin.

Aikaa on kulunut, mutta toimintasuunnitelmaa ei ole vielä julkaistu. Kuluva lainsäädäntökausi lähenee loppuaan, ja edustamani liikenne- ja matkailuvaliokunta pelkää, että paljon viime vuosina tehtyä työtä menee hukkaan. Arvoisa komission jäsen, voitteko vahvistaa, että toimintasuunnitelma on valmis? Voitteko sanoa, että se julkistetaan seuraavien viikkojen aikana, jotta parlamentti voi viimeistellä suosituksensa, jotka sisältyvät parlamentin heinäkuussa 2008 hyväksymään Rackin päätöslausemaan "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen"?

Arvoisa komission jäsen Vassiliou, kaupunkiliikenne on epäilemättä asia, jolla on paikallisia vaikutuksia ja jossa paikallinen toimivalta on aina ensisijainen kansalliseen tai yhteisön toimivaltaan nähden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei valtio tai yhteisö saisi lainkaan puuttua siihen. Kuka muu kuin Euroopan unioni pystyy ja on velvollinen määrittämään yhteisön roolin tässä asiassa? Kuka voi ja kenen pitää tulkita toissijaisuusperiaatteesta johtuvia rajoituksia tällä alalla?

Kiertämällä tätä asiaa komissio – ja näin ollen EU – ei auta ratkaisemaan kaupunkiliikenteeseen ja kansalaisten liikkuvuuteen liittyvää ongelmaa eikä kaupunkien ilmansaasteiden aiheuttamia ongelmia. Tiedämme, että kaupunkiliikenne aiheuttaa 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja että 70 prosenttia muista liikenteestä johtuvista saasteista on peräisin kaupungeista. Asiaa kiertämällä ei myöskään auteta ratkaisemaan tieturvallisuuteen liittyviä ongelmia – tiedämme, että 50 prosenttia kuolemaan johtavista onnettomuuksista tapahtuu kaupungeissa – eikä ongelmia, jotka liittyvät kuluttajiin, heikompiin kansalaisiin, joiden liikkuvuus on julkisen liikenteen varassa.

Voimmeko hyväksyä, että jäsenvaltioiden välillä on eroja? Voimmeko hyväksyä, että kaupungeilla on erilaiset kaupunkiympäristön suojelunormit, tieturvallisuusnormit tai kansalaisten liikkumismahdollisuutta koskevat normit? Eivätkö nämä ole oikeuksia, jotka Euroopan unionin olisi autettava takaamaan kaikille eurooppalaisille? Siinä tapauksessa meidän on vahvistettava normit ja yhdenmukaiset vähimmäistavoitteet, mutta myös hyviksi todetut käytännöt ja taloudelliset kannustimet. Tarvitsemme koordinointia ja innovatiivisia hankkeita, ja meidän on kehitettävä ja käytettävä yhdessä luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja.

Eikö Euroopan unioni auta ottamalla asian hoidettavakseen toteuttamaan sellaiset toissijaisuusperiaatetta koskevat ratkaisut, joista jäsenvaltioilla ja paikallisyhteisöillä on täysi syy pitää tiukasti kiinni? Arvoisa komission jäsen Vassiliou, saatatte luetella meille hyviä syitä viivästymiselle ja sille, miksi kaupunkiliikennettä koskevaa toimintasuunnitelmaa ei ole esitetty. Jos haluatte selittää, miksi lupausta ei ole pidetty, miettikää ensin, ovatko selityksenne todellisia syitä vai banaaleja verukkeita. Arvoisa komission jäsen Vassiliou, älkää vahvistako viime aikoina suosituksi tullutta ajatusta, että komissio pelkää nykyään niin paljon häiritsevänsä jäsenvaltioita, että se on luopunut ratkaisemasta eurooppalaisten ongelmia. Se olisi itsemurhaisku komission kaltaiselle toimielimelle, jota ei ole vahvistettu Ranskan menestyksekkäällä puheenjohtajakaudella.

Delivery, delivery, delivery, kuten englanniksi sanotaan. Sitä Euroopan unionin kansalaiset haluavat, ja pelkästään siksi he uskoakseni ovat tai voisivat olla valmiita suhtautumaan toimielimiimme suopeammin. Kaupunkiliikennettä koskeva toimintasuunnitelma on pieni esimerkki asiasta, jonka avulla todellakin voitaisiin käsitellä tätä huomattavasti laajempaa ongelmaa.

  Androula Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, välitän aluksi varapuheenjohtaja Tajanin pahoittelut siitä, ettei hän ole paikalla. Hän on suorittamassa erittäin tärkeää tehtävää Japanissa.

Menenkin sitten suoraan asiaan. Komissio on edelleen täysin sitoutunut kehittämään kaupunkiliikennettä koskevan EU:n politiikan, koska se on vakuuttunut, että vaikka kaupunkiliikenne kuuluu ensisijaisesti paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten vastuualueeseen, Euroopan laajuisella toiminnalla on lisäarvoa tietyillä aloilla.

On totta, että kaikki kaupungit ovat erilaisia, mutta niillä on samoja haasteita. Kaupunkiliikenteessä on huomattavia ongelmia, jotka lisääntyvät jatkuvasti ja vaikuttavat moniin kansalaisiin ja yrityksiin, joilla on liikenneturvallisuuteen, julkisen liikenteen vapaaseen saatavuuteen ja ruuhkiin liittyviä ongelmia sekä saasteista johtuvia terveysongelmia. Havainnollistan kaupunkiliikenteen tärkeyttä muutamilla luvuilla. Kaikkiaan 60 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla, joilla luodaan 85 prosenttia EU:n BKT:stä. Kaupungeissa syntyy kuitenkin myös 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, ja kaksi kolmesta tieonnettomuudesta tapahtuu kaupunkialueella. Ruuhkat ovat suurimpia ongelmia, joita kansalaiset joutuvat kohtaamaan päivittäin, ja niihin kuluu vuosittain noin prosentti EU:n BKT:stä.

Kestävällä kaupunkiliikenteellä on näin ollen keskeinen merkitys pyrkiessämme saavuttamaan ilmastonmuutosta, talouskasvua ja tieturvallisuutta koskevat tavoitteemme. Komissio on siksi toteuttanut tällä alalla toimia vuodesta 1995 lähtien edistääkseen hyviksi havaittuja käytäntöjä. Tärkein niistä on ollut erittäin onnistunut Civitas-ohjelma, joka aloitettiin vuonna 2000.

Vuonna 2007 julkaistussa vihreässä kirjassa "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen" määritettiin laajoja aloja, joilla voidaan toteuttaa täydentäviä EU:n laajuisia toimia, jotta voidaan edistää vihreämpiä ja turvallisempia kaupunkeja sekä älykkäämpää ja vaivattomampaa kaupunkiliikennettä.

Mitä konkreettisia toimia EU voi toteuttaa? Voimme auttaa paikallisviranomaisia panemaan täytäntöön asiaa koskevia EU:n toimia ja käyttämään EU:n tarjoamaa rahoitusta mahdollisimman hyvin. Levittämällä ja toistamalla innovatiivisia lähestymistapoja EU:n laajuisesti viranomaisille voidaan antaa mahdollisuus saavuttaa enemmän parempia tuloksia pienemmillä kustannuksilla.

Voimme auttaa edistämään uusien teknologioiden, esimerkiksi vähän saastuttavien ja energiatehokkaiden ajoneuvojen, markkinoita, sekä helpottaa uusien teknologioiden laajaa markkinoille pääsyä koskevia yhdenmukaisia normeja. Lisäksi EU voi ohjata viranomaisia yhteentoimiviin ratkaisuihin ja helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa.

Komissio jatkaa näin ollen toimiaan, koska katsomme useimpien sidosryhmien tavoin, että EU:n laajuisella toiminnalla voidaan tukea tehokkaasti paikallisia, alueellisia ja kansallisia aloitteita.

Vastaan nyt kysymykseenne siitä, miksi kaupunkiliikennettä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen on viivästynyt. Komissiolla ei valitettavasti ollut asianmukaisia edellytyksiä hyväksyä kattavaa toimintasuunnitelmaa vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kollegani varapuheenjohtaja Tajani kuitenkin vakuuttaa olevansa edelleen sitoutunut edistämään toimintasuunnitelman hyväksymistä ja kehittämään kaupunkiliikennettä koskevan EU:n politiikan, jossa noudatetaan täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Komissio ei aio tässä yhteydessä ehdottaa vain yhtä ratkaisua, jonka on sovittava kaikille. Haluamme päinvastoin kehittää työkaluja, myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin käytännön toimia, tarjotaksemme kaupungeille välineitä, joilla ne voivat käsitellä kaupunkiliikenteeseen liittyviä erityisasioita yhdennetyin menetelmin. Paikalliset viranomaiset voivat sitten omien tavoitteidensa ja tarpeidensa mukaan päättää, mikä on sopivin ratkaisu.

Käsitellessään huolenaiheita, joita EU:n ratkaisevaan rooliin kaupunkiliikenteessä voi edelleen liittyä, varapuheenjohtaja Tajani aikoo osoittaa konkreettisilla toimilla, miten EU voi tuoda lisäarvoa Euroopan kaupunkiliikenteeseen ja parantaa sen laatua. Vihreästä kirjasta saadun palautteen ja sidosryhmien kanssa käytyjen useiden keskustelujen perusteella on määritetty joukko toimia, jotka aloitetaan myöhemmin tänä vuonna.

Edistääksemme innovatiivisia ratkaisuja ja uusia teknologioita olemme jo julkaisseet ehdotuspyynnön, jossa ehdotusten jättämisen määräaika päättyy maaliskuun lopussa. Tällä katetaan jopa 50 prosenttia valittujen hankkeiden kuluista. Kun saastuttamattomien ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämisestä annettu direktiivi tulee maaliskuun tienoilla voimaan, alamme kehittää Internet-sivustoa, jolla helpotetaan saastuttamattomien ajoneuvojen yhteishankintaa.

Tiedotuksesta ja lähestymistapojen vaihdosta totean, että aiomme ottaa huhtikuun paikkeilla käyttöön Internet-sivuston, jolla on tietoja kaupunkiliikennettä koskevasta Euroopan unionin lainsäädännöstä ja rahoituksesta sekä hyvistä käytännöistä. Pohdimme sidosryhmien kanssa myös Civitas-ohjelman tulevaisuutta ja sitä, miten kyseisestä ohjelmasta rahoitetuista toimista saatua laajaa tietämystä ja kokemusta voidaan hyödyntää.

Jotta voimme auttaa lisäämään tietämystä kestävää liikennettä koskevista toimista, aloitamme tutkimuksen vihreisiin vyöhykkeisiin liittyvistä näkökohdista sekä mahdollisuuksista parantaa julkisten liikennejärjestelmien yhteentoimivuutta. Aiomme perustaa asiantuntijaverkoston, joka pohtii kaupunkialueiden tiemaksuja ja ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin.

Tämä toimenpidepaketti, jota aletaan pian panna täytäntöön EU:ssa, luo varmasti tärkeän perustan kaupunkiliikenteen kehitykselle.

  Reinhard Rack, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, totean kaikella kunnioituksella komissiota ja teitä kohtaan, ettette oikeastaan vastannut valiokunnan puheenjohtajan Costan esittämään kysymykseen. Kuten kaupunkiliikennettä koskevassa vihreässä kirjassa jo todettiin – olitte antanut meille hyvän vihjeen toteamalla, että tarvitsemme yhteisiä Euroopan laajuisia ratkaisuja ongelmaan, joka ilmenee lähes kaikissa Euroopan kaupungeissa jossakin muodossa. Joissakin kaupungeissa se on varsin erilainen ja joissakin taas hyvin samanlainen. Suhtauduimme tähän tuolloin muutama kuukausi sitten myönteisesti ja olemme odottaneet innokkaasti komission meille lupaamia ehdotuksia. Niitä ei ole kuulunut. Jos toteamukseenne sisältyi jokin viesti, tulkitsin sen siten, ettei kattavaa toimintasuunnitelmaa tule. Miksi ei?

Jos uskomme kaiken kuulemamme – ja parlamentissa ja Euroopan unionin toimielimissähän kuulee hyvin paljon – yksi tai jopa useampi jäsenvaltio on valitettavasti pelotellut myös komissiota sillä verukkeella, että tässä saatetaan loukata toissijaisuusperiaatetta. Euroopan parlamentti on todennut ehdotuksissaan nimenomaisesti, ettei toissijaisuusperiaatteeseen haluta puuttua. Korostitte jälleen kerran, ettette halua esittää yhtä kaikille sopivaa suunnitelmaa, mutta koko suunnitelman esittämättä jättäminen ei ole mikään ratkaisu. Ottakaamme tämä askel, ja pitäkää lupauksenne! Komission uudelleenvalintaa ei varmisteta sillä, ettei tehdä mitään ja ettei yhtä tai useampaa jäsenvaltiota loukata, vaan ehdottamalla ja esittämällä jotain myönteistä.

  Gilles Savary, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tuitte äsken aloitetta, jonka Euroopan parlamentti aikoo tehdä tässä asiassa. Totesitte juuri, ettei Euroopan unioni voi olla piittaamatta kaupunkiliikenteestä ilmeisistä syistä, toisin sanoen kaupunkiliikenteellä liikennealalla olevan tärkeän merkityksen ja Euroopan unionin ilmastonmuutossuunnitelman tavoitteiden vuoksi. Komission jäsen Barrot teki ennen teitä aloitteen vihreän kirjan laatimisesta ja lupasi toimintasuunnitelman. Ette voi nyt kieltäytyä laatimasta toimintasuunnitelmaa ja selittää meille, että toteutatte sen vaivihkaa ilman parlamentin käsittelyä ja valvontaa, täysin näkymättömästi.

Sain siksi kollegani – minun täytyykin kiittää heitä, etenkin jäsen Rackia, joka teki valtavasti pohjustustyötä – suostumaan siihen, että Euroopan parlamentti tekee jotain aivan epätavallista ja laatii ennen vaaleja valiokunta-aloitteisessa mietinnössä toimintasuunnitelman, jota te ette halua laatia. Tällä täysin harhaoppisella aloitteella on huomattavasti poliittista painoarvoa, koska siinä esitetään kysymyksiä uudelle liikenteestä vastaavalle Euroopan komission jäsenelle, jota liikenne- ja matkailuvaliokunta kuulee, minkä vuoksi aloitteella on suuri merkitys sen kannalta, hyväksyykö Euroopan parlamentti uuden komission jäsenen. Mielestäni on todellakin valitettavaa, että Euroopan komissio luovuttaa nyt jonkin vanhan jäsenvaltion vanhan vastustuksen vuoksi.

Olemme huolissamme nykykehityksestä, jossa toimielimet ovat tuuliajolla ja Euroopan komissio on päättänyt käyttää yhteisön rakenteiden sijasta tiukasti hallitusten välistä toimintamallia. Nimenomaan tästä syystä haluamme nyt neuvotella toimintasuunnitelman keskenämme, esittää sen teille ja varmistaa, että seuraava liikenteestä vastaava komission jäsen sitoutuu selkeästi jatkamaan suunnitelmaa.

  Jean Marie Beaupuy, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kunnioitan asemaanne ja teitä henkilökohtaisesti, mutta haluan esittää puheestanne kaksi huomautusta. Yrititte kierrellä asiaa ja tasapainottelitte sen kanssa.

Kerroitte, mitä lukuja toimintasuunnitelmaan oli tarkoitus sisällyttää, ja voimme kollegojeni kanssa olla mielestäni iloisia siitä, että keskeiset ehdotuksemme todellakin sisältyvät tähän luetteloon. Osoititte meille näin ollen, että komissiolla on kaikki edellytykset julkaista tämä toimintasuunnitelma kokonaisuudessaan.

Jos ymmärsin tulkkauksen oikein, totesitte puheenne toisen osan alussa, etteivät edellytykset ole suotuisat. Tähän voi nähdäkseni olla neljä selitystä.

Ensimmäinen vaihtoehto: Eikö energian ja liikenteen pääosastolla ole ollut riittävästi teknisiä tietoja? Komission jäsenen Barrot'n vihreän kirjan yhteydessä esittämistä yksityiskohdista saa kuitenkin sellaisen käsityksen, että komissiolla on päinvastoin ollut käytettävissään erittäin paljon teknisiä tietoja.

Toinen vaihtoehto: Sanotte, etteivät edellytykset ole suotuisat. Vastustavatko jotkin jäsenvaltiot tätä suunnitelmaa? Arvoisa komission jäsen, minun tietääkseni komissio ei ole kuitenkaan riippuvainen jäsenvaltioista. En usko hetkeäkään, että olisitte taipuneet joidenkin jäsenvaltioiden painostuksen vuoksi.

Kolmas vaihtoehto: Onko komission sisällä erimielisyyksiä, jotka estävät teitä esittämästä meille tämän toimintasuunnitelman? Toivon todella, ettei ole!

Viimeinen vaihtoehto: Kieltäydyttekö keskustelemasta nykyisen Euroopan parlamentin kanssa, jotta asian käsittely siirtyisi ensi vuoteen? En usko sitä, kun otetaan huomioon erinomaiset mietinnöt, jotka ovat vahvistaneet parlamentin ja varapuheenjohtaja Barrot'n suhteita vihreän kirjan laadinnan yhteydessä.

Arvoisa komission jäsen, vaalit ovat muutaman viikon kuluttua. Tämä toimintasuunnitelma on mielestäni erinomainen esimerkki, jolla kansalaisille voidaan osoittaa, että Euroopan unioni noudattaa toissijaisuusperiaatetta mutta kiinnittää samalla erittäin paljon huomiota heidän terveysongelmiinsa ja muihin luettelemiinne asioihin.

Olen kollegojeni kanssa samaa mieltä siitä, että tämä viivästys on erittäin valitettavaa, ja toivon, että voitte korjata asian mahdollisimman pian.

  Michael Cramer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, en hyväksy jatkuvaa viivyttelyä enkä vastaustanne. Aika käy vähiin.

Kaupunkiliikenteellä on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen yhteydessä. Se aiheuttaa noin 70 prosenttia kaikista kaupungeissa syntyvistä kasvihuonekaasuista. EU voi saavuttaa ilmastonsuojelutavoitteensa vain muuttamalla liikennepolitiikkaansa. Suurimmat mahdollisuudet ovat kaupungeissa, koska 90 prosenttia kaupungeissa tehdyistä automatkoista on alle kuuden kilometrin pituisia. Tällaiset matkat voitaisiin tehdä helposti junalla, bussilla, pyörällä tai kävellen.

Toivon, että komissio on käyttänyt viivästystä hyväkseen ja pohtinut, miten EU voi auttaa tehokkaasti hallituksia ja kaupunkeja. EU:n toiminnalla ei ole tosiasiallista lisäarvoa, jos teksti on yhtä epämääräinen ja sitomaton kuin vihreä kirja ja Rackin mietintö.

Me vihreät vaadimme, että EU:n yhteisrahoitus suunnitellaan uudelleen siten, että ympäristö otetaan huomioon. Tähän asti 60 prosenttia liikennealalle osoitetuista EU:n varoista on käytetty tienrakennushankkeisiin, ja ainoastaan 20 prosenttia on käytetty julkiseen liikenteeseen ja raideliikenteeseen. Haluamme, että vähintään 40 prosenttia varoista käytetään raideliikenteeseen, kuten parlamentti päätti ensimmäistä rautatiepakettia koskevassa mietinnössäni.

Toiseksi haluamme, että EU:n varoja myönnetään vain, jos kaupungit voivat esittää kestävän liikennesuunnitelman. Kolmanneksi haluamme parantaa teiden turvallisuutta määräämällä yleiseksi nopeusrajoitukseksi 30 km/h ja antamalla kaupungeille mahdollisuuden sallia itsenäisesti suurempia nopeuksia tietyillä teillä.

Tämä on vain hyväksi ilmastolle, ja näin vähennetään myös onnettomuuksia, sillä Euroopan teillä menehtyy vuosittain 40 000 ihmistä.

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on selvästikin erittäin harmillista, että tämän asiakirjan ja toimintasuunnitelman julkaisu on viivästynyt. Emme saa unohtaa, että 70 prosenttia eurooppalaisista asuu nykyään kaupungeissa. Meidän on pyrittävä mahdollisimman pian varmistamaan kaupunkiliikenne, joka on entistä vaivattomammin saatavilla, turvallisempaa ja etenkin luotettavampaa, ja myös ympäristö on otettava huomattavasti aiempaa paremmin huomioon. Odotan näin ollen, ettei julkaistuun asiakirjaan sisällytetä vain uusia suuntauksia vaan että siinä arvioidaan myös uusia lähestymistapoja ja toimia, kuten pyöräilyn ja kävelyn kaltaisten terveellisten liikennemuotojen tukemista. Yksittäiset yhteisöt voisivat tällöin valita luettelosta toteuttamiskelpoisimmat ja asianmukaisimmat vaihtoehdot. Tämä on nähdäkseni peruslähestymistapa. Meidän on varmistettava sille annettava tuki, joka on tietenkin myönnettävä rakennerahastoista siten, että varat käytetään haluttuun tarkoitukseen.

  Monica Giuntini (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olen edellisten puhujien kanssa täysin samaa mieltä siitä, että kaupunkiympäristöllä on nykyaikana oleellinen merkitys meidän kaikkien eikä vain kaupunkilaisten elämässä.

Komission vihreässä kirjassa "Uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen" esittämät tiedot osoittavat selvästi, että 60 prosenttia eurooppalaisista elää kaupunkiympäristössä ja että suuri osuus EU:n BKT:stä on peräisin tällaisilta alueilta. Myös komission jäsen Vassiliou mainitsi nämä tilastot.

Nämä luvut eivät ole muuttuneet viime kuukausina, ja meidän on todellakin otettava huomioon suurkaupunkien liikenneruuhkien paheneva ongelma ja ympäristökriisi, jotka ovat edelleen päivänpolttavia aiheita. Emme voi myöskään jättää huomiotta ilmastonmuutospakettiin liittyviä parlamentin viimeaikaisia toimia.

Euroopan unionin aluepolitiikassa on toteutettu kaupunkiliikennettä koskevia toimia, ja EU:n rahoitusta tarjotaan lukuisassa eri muodossa. Viime vaalikaudella aluekehitysrahastoon käytettiin 2 miljardia euroa, ja vuosiksi 2007–2013 siihen on varattu noin 8 miljardia euroa. Näihin toimiin voidaan myöntää varoja myös koheesiorahastosta.

Euroopan unionin on siksi mielestäni todella tärkeää laatia yhteinen politiikka, yleinen toimintasuunnitelma, jossa tietenkin kunnioitetaan toissijaisuusperiaatetta sekä jäsenvaltioiden ja paikallisten elinten toimivaltaa. Tästä koituvat hyödyt ovat selkeästi havaittavissa, ja on todellakin vaikea ymmärtää, miksei tällaista suunnitelmaa ole julkaistu aiemmin.

Tämä kanta ilmaistiin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajan esittämässä suullisessa kysymyksessä, jolle aluekehitysvaliokunta antoi tukensa. Koska kuluva vaalikausi lähenee loppuaan, toivon, että tätä asiaa pohditaan uudelleen ja että komissio todellakin julkaisee kaupunkiliikennettä koskevan toimintasuunnitelman, jolla on myönteinen vaikutus.

  Jan Olbrycht (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaupunkiliikenteeseen liittyvät asiat ovat selvästikin erittäin tärkeitä sekä talouskehityksen että ympäristönsuojelun kannalta. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä, ja asiasta tuskin tarvitsee edes keskustella.

Euroopan parlamentin laatiessa vihreää kirjaa koskevaa asiakirjaa tuli kuitenkin esiin erilaisia ongelmia. Nämä ongelmat on jo mainittu, ja ne liittyvät lähinnä paikallisten, kansallisten ja EU:n viranomaisten väliseen toimivallan jakoon. On herännyt epäilyjä, pitäisikö Euroopan unionin osallistua paikallisiin asioihin vai olisiko sen jätettävä ne kansallisille ja paikallisille viranomaisille.

Haluan tässä yhteydessä kiinnittää parlamentin huomion siihen, että tässä keskustelussa on tullut esiin myös kysymys siitä, johtaako vihreä kirja kaupunkeja jollain lailla hyödyttävään toimintaan vai toimintaan, jolla kaupungit velvoitetaan toteuttamaan tiettyjä toimia. Sovimme, että näiden toimien on oltava luonteeltaan tukevia eli niillä on toisin sanoen annettava apua. Viivästymisen vuoksi heräävät nyt seuraavat kysymykset. Mihin Euroopan komissio pyrki esittämällä vihreän kirjan? Mikä oli sen pitkän aikavälin suunnitelma? Halusiko se tosiasiassa osallistua dynaamiseen toimintaan vai ainoastaan tunnustella asiaa koskevaa mielipidettä?

Tapahtumien perusteella minusta tuntuu, että erittäin skeptisen vastaanoton jälkeen komissio hidastutti työskentelyprosessia huomattavasti ja pohtii edelleen, miten sen pitäisi edetä aloittamassaan toiminnassa. On jo aika tehdä selkeitä päätöksiä.

  Saïd El Khadraoui (PSE). - (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yhdyn kollegojeni edellä esittämiin toteamuksiin. Olen erittäin pettynyt vastaukseenne. Totesitte, että komissio aikoo tietenkin tehdä useita kaupunkiliikennettä koskevia ehdotuksia. Tämä on itsestään selvää, mutta emme pyytäneet sitä. Haluamme johdonmukaisen näkemyksen, toimintasuunnitelman, jossa esitetään yksityiskohtaisesti toimet ja ehdotukset, jotka komissio aikoo panna alulle tulevina vuosina, jotta voimme keskustella niistä paitsi keskenämme myös kansalaisten ja kaikkien sidosryhmien ja asianosaisten kanssa.

Pyydän teitä näin ollen raportoimaan kollegoillenne, vaatimaan joidenkin asioiden uudelleentarkastelua tämän keskustelun perusteella ja tekemään ehdotuksen hyvin pian, joka tapauksessa ennen vaaleja ja ennen kuin parlamentti lähtee kesälomalle.

Kuten kollegat ovat jo useaan otteeseen todenneet, kaupunkiliikenne vaikuttaa jokaiseen eurooppalaiseen. Kaikissa kaupungeissamme on liikenneongelmia. Euroopan unionilla voi olla niiden ja muiden niihin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa erittäin myönteinen tehtävä uusiin teknologioihin investoijana, uusia teknisiä standardeja määräävänä ja levittävänä elimenä sekä viranomaisena, jolla on todellakin parhaat edellytykset levittää uusia ajatuksia ja hyviä käytäntöjä, joka voi edistää liikennesuunnitelmien laadintaa ja joka voi ottaa käyttöön uusia rahoitusmenetelmiä ja muuta vastaavaa.

Kehotan siksi komissiota harkitsemaan vastaustaan uudelleen ja esittämään pian toimintasuunnitelman.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) EU:n kaupunkiyhteisöt tarvitsevat kaupunkiliikennettä koskevan toimintasuunnitelman. Kaikkiaan 67 prosenttia Euroopan unionin kansalaisista odottaa alaa koskevan EU:n politiikan kehittämistä.

Mitä voimme vastata heille?

Kaupunkien liikenneruuhkista aiheutuviin kustannuksiin kuluu jo lähes prosentti EU:n BKT:stä. Jotta kaupunkiympäristön saasteita ja liikenneruuhkia voidaan vähentää, on investoitava julkiseen liikenteeseen ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin.

Hyväksyimme viime vuonna mietinnön vähäpäästöisten ajoneuvojen käytön edistämisestä julkisessa liikenteessä.

Praha on esimerkillinen pääkaupunki, sillä se hankki viime vuonna valtiontuella vähäpäästöisiä busseja julkiseen liikennejärjestelmäänsä.

Kehotan komissiotakin ottamaan kaupunkiliikenteen asianmukaisesti huomioon rakennerahastojen käyttöjärjestelmän puolivälin tarkastelussa.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, arvostan kovasti huomautuksianne. Välitän ilman muuta kaikki huolenaiheenne varapuheenjohtaja Tajanille, ja tiedän, että hän on edelleen sitoutunut tähän asiaan.

Kaupunkiliikennettä koskeva toimintasuunnitelma sisältyy todellakin komission vuoden 2009 työohjelmaan, ja tiedän, että varapuheenjohtaja Tajani on henkilökohtaisesti sitoutunut kehittämään sitä. Olen siksi varma, että hän ottaa esittämänne toteamukset tarkoin huomioon. Tiedän, että vaikutusten arviointi on tehty, ja kuten totesin, kaupunkiliikennettä koskeva toimintasuunnitelma sisältyy lainsäädäntöohjelmaan, ja siinä toivottavasti edistytään tänä vuonna.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Krzysztof Hołowczyc (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Vuonna 2007 julkaistussa vihreässä kirjassa komissio viittaa oikeutettuun keskusteluun siitä, onko sen osallistuttava liikkuvuuden lisäämiseen Euroopan unionin kaupungeissa toissijaisuusperiaatteen perusteella. Toissijaisuusperiaatteen mukaan Euroopan unioni käyttää toimivaltaansa vain, jos sen toiminta on oleellista ja jos se tuo lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin. Toissijaisuusperiaatteen tavoitteena on varmistaa, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista. Tämä toteutetaan tarkistamalla jatkuvasti, että yhteisön toiminta on perusteltua, kun otetaan huomioon kansallisella, alueellisella tai paikallistasolla olevat mahdollisuudet. Ratifiointivaiheessa olevan Lissabonin sopimuksen nojalla jäsenvaltioilla on aiempaa vahvempi asema oikeutettaessa Euroopan unionin toimielimet toimimaan paikallistasolla.

Keskustelun aiheena oleva toimenpidepaketti koskee mahdollista toimintaa, jolla pyritään parantamaan liikkuvuutta kaupunkitaajamissa, ja siinä käsitellään innovatiivisia teknologioita erillään älykkäistä liikennejärjestelmistä. Näiden kahden alan välistä synergiaa olisi hyödynnettävä, jotta yhdistämällä ne voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja matkustamisen mukavuutta. Näin voitaisiin lisäksi parantaa matkustusoloja, lyhentää matkustusaikoja, säästää energiaa, vähentää päästöjä sekä pienentää ajoneuvokannan huollosta ja pintojen uusimisesta aiheutuvia kuluja. Myös tieturvallisuus parantuisi.

Edellä esitetyn perusteella kaupunkiliikennettä koskevan komission toimintasuunnitelman perustana ovat Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin loppuun saattaminen ja Tšekin puheenjohtajakauden ohjelman täytäntöönpano. Viimeksi mainitun painopisteenä on Euroopan unionin sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen liikennealalla.