Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 12. tammikuuta 2009 - Strasbourg

19. Lissabonin sopimuksen mukaisen kansalaisvuoropuhelun kehitysnäkymät (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (PT) Esityslistalla on seuraavana Genowefa Grabowskan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö näkymistä kehittää Lissabonin sopimuksen mukaista kansalaisvuoropuhelua (2008/2067(INI)) (A6-0475/2008).

  Genowefa Grabowska, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vaihdamme aihetta ja keskustelemme nyt Euroopan unionin toimielinten ja sen kansalaisten välisistä yhteyksistä. Nämä yhteydet ovat riittämättömät. Unionin ja sen kansalaisten välillä on syvä kuilu, vaikka Jean Monnet totesi, että unioni perustettiin kansalaisia eikä valtioita ja hallituksia varten.

Unioni laajentuu ja saa lisää kansalaisia, mutta sen toimielinten on vaikeaa saada yhteyttä kansalaisiin. Tämä kävi tuskallisen ilmeiseksi ranskalaisten ja hollantilaisten sanottua "ei" perustuslakisopimukselle ja irlantilaisten torjuttua Lissabonin sopimuksen. On kuitenkin totta, että unionin toimielimet pyrkivät parantamaan yhteyksiään kansalaisiin. Ne ovat avautumassa kansalaisia kohtaan ja tunnustavat selvästi kansalaisyhteiskunnan tehtävän. Unionin tällä alalla toteuttamat viestintätoimet lisääntyvät jatkuvasti. Näitä toimia kuvaamaan on jopa sorvattu uusi termi, kansalaisvuoropuhelu. Tämä ei kuitenkaan riitä. Tästä syystä Euroopan parlamentti yrittää vastata haasteeseen ja luoda tarkoituksenmukaisen mekanismin, jolla edistetään tämäntyyppisiä yhteyksiä Euroopan unionin toimielinten ja kansalaisten välillä. Tämä ratkaisisi demokratiavajeen ongelman ja osoittaisi, että myös kansalaisilla voi olla merkittävä tehtävä Euroopan unionin päätöksentekoprosessissa.

Lissabonin sopimuksen 10 artiklassa määrätään seuraavaa: "Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia." Lisäksi sopimuksessa säädetään siitä, että vähintään miljoona Euroopan unionin kansalaista voi tehdä lainsäädäntöaloitteen. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen miljoona kansalaista voi kehottaa Euroopan komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen kansalaisten tärkeänä pitämästä aiheesta.

Tämän vuoksi viittaan mietinnössäni kansalaisvuoropuheluun. Se on vuoropuhelua, jota ei ole lainsäädännössä määritelty. Se on kuitenkin hyvin tärkeää, ja tahtoisin, että sitä ohjaavat seuraavat periaatteet, tai pikemmin, että se ohjaisi itse itseään niiden perusteella. Ensinnäkin olen esitellyt mietinnössä kansalaisyhteiskunnan edustavuuden periaatteen. Haluaisin, että kansalaisyhteiskunta olisi edustettuna Euroopan unionin tasolla asianmukaisesti eli niin, että sitä edustavat kumppanit, jotka parhaiten heijastavat ja edustavat kulloinkin kyseessä olevia etunäkökohtia.

Haluaisin kansalaisvuoropuhelun olevan vastavuoroinen ja kaksipuolinen prosessi. Näin ollen se ei saisi tarkoittaa vain sitä, että Euroopan unioni kääntyy kansalaisten puoleen ja nämä vastaavat. Unionin tulisi myös tiedottaa kansalaisille, kun heidän näkemyksensä on otettu huomioon, ja selittää, mitä vaikutuksia näillä näkemyksillä on ollut. Tästä syystä tarvitsemme myös palautetta unionilta kansalaisille.

Haluaisin kansalaisvuoropuhelun perustuvan selvyyden ja avoimuuden periaatteisiin. Meillä olisi oltava selkeät säännöt, joiden mukaan kutsumme kansalaisyhteiskunnan edustajia käymään vuoropuhelua kanssamme. Meidän olisi julkaistava järjestelmällisesti luettelo kuulemisiin osallistuvista organisaatioista. Unionin olisi viisasta nimetä tästä alasta, vuoropuhelusta, vastaava yhteyshenkilö.

Ei ole helppoa laatia tätä alaa koskevia sääntöjä. Euroopan komissio laati jo vuonna 2002 periaatteet neuvottelu- ja keskustelukulttuurin edistämisestä, ja siksi toivon, että se on nytkin valmis laatimaan tarvittavat periaatteet. Ne olisivat kaikkia toimielimiä koskevat yhteiset periaatteet. Huomautan myös, että myös jäsenvaltioilta olisi edellytettävä kansalaisvuoropuhelun edistämistä. En pysty esittelemään tässä kaikkia mietinnön osia. Haluaisin kuitenkin, että sen sisältöä testataan ensimmäisessä mahdollisessa tilaisuudessa, nimittäin vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien vaalikampanjan aikana. Haluaisin, että käytämme tätä tilaisuutta hyväksemme ja otamme ensimmäisen askeleen kohti yhteyttä Euroopan kansalaisiin, kerromme heille, mitä unionilla on tarjottavana, ja kuuntelemme heitä saadaksemme tietää, minkä puolesta meidän olisi taisteltava tässä parlamentissa.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio haluaa ensinnäkin kiittää esittelijä Genowefa Grabowskaa sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa erinomaisesta mietinnöstä.

Olemme samaa mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli Euroopan yhdentymisessä. Se on yksi tärkeimmistä viestintävälineistä unionin toimielinten, yhteiskunnan ja kansalaisten välillä. Se auttaa kansalaisia käyttämään oikeuttaan osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa.

Komission vuorovaikutuksella kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa on pitkät ja terveet perinteet. Tämä komission ja kansalaisyhteiskunnan välinen yhteistyö on kasvanut ja kattaa hyvin erilaisia aiheita poliittisesta vuoropuhelusta hankkeiden hallinnointiin sekä EU:n sisällä että kumppanimaissamme.

Lissabonin sopimus antaisi nykyisille käytännöillemme virallisemman perustan sekä tuoretta voimaa niiden kehittämiseksi edelleen. Se tarjoaisi kansalaisyhteiskunnalle myös uuden vaihtoehdon toteuttaa näkemyksiään kansalaisaloitteen avulla.

Asianosaisten kutsuminen osallistumaan aktiiviseen vuoropuheluun edellyttää, että kansalaisyhteiskunnalle tarjotaan asianmukaiset välineet ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Myös EU:n toimielimet tarvitsevat yhtä lailla asianmukaiset välineet varmistaakseen, että se, mitä saamme kuulla kansalaisyhteiskunnalta ja kansalaisilta otetaan kunnolla huomioon ja syötetään järjestelmään. Komissio suhtautuu myönteisesti siihen, että mietinnössä tuetaan monia ideoita, joita komissio on jo alkanut toteuttaa.

Nykyinen komissio on koko toimikautensa ajan käynnistänyt lukuisia aloitteita saadakseen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja yksittäiset kansalaiset mukaan EU:ta koskevista kysymyksistä käytävään julkiseen keskusteluun. Yksi esimerkki innovatiivisimpiin kuuluvista aloitteista on ollut kansalaisten kuulemiset, joissa kokeillaan neuvoa-antavia mielipidemittauksia ja henkilökohtaisia kuulemisia.

Kansalaisten tarpeiden ja odotusten ymmärtämiseksi Eurobarometristä on 35 viime vuoden aikana kehitetty hyvin arvokas Euroopan yleisen mielipiteen seurantaväline. Sen paremmin komissio kuin parlamentti ei kuitenkaan voi yksin järjestää Euroopan laajuista julkista keskustelua. Se onnistuu vain EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteistyöllä. Tämä on parlamentin, neuvoston ja komission 22. lokakuuta 2008 allekirjoittaman poliittisen julistuksen "Kumppanuuteen perustuva EU-viestintä" tarkoitus.

Tähän liittyen komissio ja parlamentti koordinoivat jo nyt ponnistuksiaan jäsenvaltioiden kanssa hallinnointikumppanuuksien avulla, joihin sisältyy paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toimintaan kytkeytyvät, tiettyjä kysymyksiä koskevat alueelliset ja paikalliset kampanjat. Vuonna 2009 käynnistetään yksitoista uutta hallinnointikumppanuutta, mikä tehostaa tätä toimintatapaa entisestään.

Komissio yhtyy näkemykseen siitä, että hedelmällinen vuoropuhelu edellyttää kaikkien osapuolien, EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan, aktiivista osallistumista. Komissio toivoo, että Lissabonin sopimus tulee voimaan, ja se on valmis tarvittaviin toimiin pannakseen sopimuksen säännökset täytäntöön ja kehittääkseen kansalaisvuoropuhelua edelleen.

  Puhemies. – (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina kello 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. – (PL) Jos Euroopan unioni haluaa olla todella demokraattinen ja lähellä kansalaisiaan, unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla.

Kansalaisyhteiskunta edustaa monia hallituksista riippumattomia ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, jotka kansalaiset ovat perustaneet vapaasta tahdostaan. Sillä on tärkeä tehtävä Euroopan yhdentymisprosessissa, koska se saattaa unionin kansalaisten näkökannat ja toiveet unionin toimielinten tietoon. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää antaa kansalaisille tehokasta ja luotettavaa tietoa ja lisätä kansalaisvuoropuhelun suosiota. Tämä koskee erityisesti Euroopan unionin toimien ja suunnitelmien edistämistä ja tunnetuksi tekemistä, eurooppalaisen yhteistyöverkoston kehittämistä ja eurooppalaisen identiteetin vahvistamista kansalaisyhteiskunnassa.

Tarvitaan suurempaa poliittista tietoisuutta, tehokkaampaa kansalaisvuoropuhelua ja laajempaa julkista keskustelua, jotta unioni voi saavuttaa poliittiset tavoitteensa ja päämääränsä.

Lissabonin sopimuksella vahvistetaan kansalaisten oikeuksia unioniin nähden helpottamalla heidän ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen osallistumista keskusteluihin niin kutsutusta kansalaisten Euroopasta.

Euroopan unionin toimielinten olisi tehtävä läheisempää yhteistyötä keskenään kehittääkseen Euroopan kansalaisvuoropuhelua ja kannustaakseen unionin kansalaisia osallistumaan enemmän unionia koskeviin asioihin. Oleellista on kannustaa kansalaisia osallistumaan laajemmin EU:ta koskevista kysymyksistä käytäviin keskusteluihin. Kansalaiset olisi myös saatava osallistumaan aktiivisesti tuleviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Sillä kuten Jean Monnet totesi, emme luo unionia valtioita ja hallituksia vaan kansalaisia varten.

  Zita Gurmai (PSE), kirjallinen. – (HU) Jäsenyys jossain kansalaisyhteiskunnan organisaatiossa antaa Euroopan kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti politiikan laadintaan. EU:n tavoitteiden saavuttamista silmälläpitäen todellisia haasteita ovat kansalaisten saaminen osallistumaan aktiivisesti tähän prosessiin sekä sellaisten konkreettisten mahdollisuuksien luominen, joiden avulla he voivat tehdä aloitteita, antaa palautetta ja ilmaista kriittisiä ja vastakkaisia mielipiteitä. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa, koska kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ei ole yhtenäistä ja täsmällistä oikeudellista määritelmää.

Jotta EU:n kansalaiset voivat nähdä Euroopan unionin tarjoamat edut, meidän on edelleen laajennettava demokratiaa, lisättävä avoimuutta ja tehostettava EU:n toimintaa. Useimmiten demokratiavaje johtuu siitä, että kansalaisilla ei aina ole käytettävissään oleellista tietoa. Jotkin yhteisön päätöksentekoprosessiin liittyvät asiakirjat eivät edelleenkään ole saatavilla, ja niinpä meidän on jatkettava prosessia, jolla pyritään lisäämään yhteisön työasiakirjojen saatavuutta.

Kuulemismekanismi on kiinteä osa unionin toimielinten toimintaa. Meidän on laadittava kuulemista koskevat yleiset periaatteet ja vähimmäissäännöt sekä luotava kuulemiselle johdonmukaiset puitteet, joiden on kuitenkin oltava riittävän joustavat mukautuakseen asianomaisten osapuolien kulloisiinkin odotuksiin.

  Jo Leinen (PSE), kirjallinen. – (DE) Tällä mietinnöllä annetaan selkeä viesti EU:n ja sen kansalaisten lähentämisen puolesta ja ehdotetaan konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kehotamme kaikkia EU:n toimielimiä tekemään kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävästä vuoropuhelusta tärkeän eri toimialat kattavan tehtävän niiden poliittisessa työskentelyssä.

Kansalaiset kannattavat EU:ta vain, jos heille tiedotetaan poliittisista hankkeista ja toimista ja jos he voivat osallistua päätöksentekoon esimerkiksi kuulemisten avulla. Kun Irlanti torjui Lissabonin sopimuksen, saimme nähdä, miten harhaanjohtavan tiedon tahallinen levittäminen voi vahingoittaa Euroopan yhdentymistä. Tämä on tulevaisuudessa estettävä ennakoivalla tiedottamisen ja vuoropuhelun politiikalla. Tämä koskee erityisesti myös neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia, joiden tulisi pyrkiä nykyistä aktiivisemmin parantamaan tiedotusta EU:ta koskevista asioista.

Kaikkien EU:n toimielinten asiakirjojen saatavuutta on helpotettava, jotta kaikki kansalaiset voivat muodostaa käsityksen niiden työstä.

Tavoitteenamme on rakentaa vahva eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, joka on Euroopan julkisen alueen kehittämisen perusedellytys. Tästä syystä me vaadimme, että luodaan vihdoin tarvittavat puite-edellytykset, mikä tarkoittaa ensisijaisesti eurooppalaisten järjestöjen peruskirjaa, joka on välttämätön unionin tason perusrakenne aktiivisesti toimiville kansalaisille.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Genofewa Grabowskan mietintö Lissabonin sopimuksen mukaisen kansalaisvuoropuhelun kehitysnäkymistä on esimerkki ajan ja voimavarojen tuhlauksesta. Tämä herättää perustavanlaatuisen kysymyksen: mistä tässä keskustelussa oikeastaan on kysymys? Lissabonin sopimushan on kuollut. Irlanti hylkäsi sen kansanäänestyksessä. Tämä merkitsee sitä, että mainittu asiakirja ei ole lainvoimainen. Sen varaan tukeutuminen olisi kuin rakennettaisiin hiekalle, ilman perustuksia. Sellaiseen sopimukseen tukeutuminen, jota ei todellisuudessa ole olemassa, koska se on hylätty, on demokratian ja vapaiden kansakuntien yhtäläisten oikeuksien periaatteiden vastaista. Tämä kaikki saa ajattelemaan demokratian määritelmää. Minun ymmärtääkseni demokratia on valinnanvapautta eikä jotakin, joka määrätään pakolla ja jossa ollaan piittaamatta kansan tahdosta. Demokratiassa valta on kansalla, ei jollain tietyllä eturyhmällä. Kansan tahdon ylin ilmaus on kansanäänestys, ei hallitsevan eliitin vastoin kansan tahtoa tekemä päätös. Onko tätä niin vaikea ymmärtää?

  Dushana Zdravkova (PPE-DE), kirjallinen. – (BG) Onnittelen Genowefa Grabowskaa hänen loistavasta mietinnöstään, ja olen varma, että se auttaa parantamaan ja kehittämään kansalaisvuoropuhelua. Euroopan unionin kansalaisten ja toimielinten välisen vuoropuhelun kehittämisestä voidaan sanoa paljonkin. Bulgarialaisen kansalaisjärjestön puheenjohtajana uskon vakaasti, että tämä on yksi Euroopan tulevan kehityksen tärkeimmistä osatekijöistä, jota on pikaisesti uudistettava ja kehitettävä.

Uskon, että tämän mietinnön avulla Euroopan parlamentti voi antaa tarvittavat ohjeet ja suositukset muille toimielimille mutta myös kansalaisjärjestöille, sillä ilman niiden yhteistyötä ja osallistumista emme pysty saavuttamaan tavoitetta, jonka olemme itsellemme asettaneet.

Mietinnössä ehdotetaan tasa-arvoista vuoropuhelua, jossa otetaan huomioon monien järjestöjen väliset erot ja niiden riippumattomuus. Sillä edistetään kansalaisten osallistumista poliittiseen prosessiin ja kansalaisyhteiskunnan edessä olevien vakavien haasteiden voittamista sekä kansallisella että yhteisön tasolla. Tästä syystä on erittäin tärkeää saada aikaan eriytetty lähestymistapa tulosten aikaansaamiseksi paikallistasolla, sillä eri maiden ja eri alojen kehitysasteet vaihtelevat.

Luotan siihen, että muut toimielimet ja jäsenvaltiot ottavat suosituksemme mahdollisimman pian huomioon, vaikka Lissabonin sopimus ei tulisikaan voimaan lähiaikoina.