Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 12. tammikuuta 2009 - Strasbourg

20. Julkinen talous EMUssa 2007–2008 (lyhyt esittely)

  Puhemies . – (PT) Esityslistalla on seuraavana Donata Gottardin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö julkisesta taloudesta EMUssa 2007–2008 (2008/2244(INI)) (A6-0507/2008).

  Donata Gottardi, esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, täsmälleen vuosi sitten teimme päätöksen yhdistää julkista taloutta vuosina 2007 ja 2008 koskevat mietinnöt. Tähän oli ainakin kaksi syytä: prosessin nopeuttaminen ja tapahtuvista muutoksista kertovien merkkien huomioon ottaminen. Emme tuolloin tienneet muutosten koko laajuutta, mutta jo silloin oli ilmeistä, että analysoimalla kahta vuotta yhdessä saisimme kattavamman ja tarkemman arvion. Ja me olimme oikeassa! Mietintöä, josta huomenna äänestämme, on ajantasaistettu jatkuvasti.

Julkisen talouden sekä rahoitus- ja talouskriisin läheinen yhteys on hyvin selvä. Ajatelkaapa vain pankkien ja suuryritysten pelastamiseksi myönnettyjä varoja ja teollisuudelle annettua tukea ja ottakaa huomioon lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten pyynnöt sekä kansalaisten suojeleminen laman vaikutuksilta. Kaikki nämä toimet on saatettu unionin toimielinten ja yksittäisten jäsenvaltioiden tietoon, mutta ne eivät kuitenkaan saa haitata tai heikentää suunnitelmiamme ja sitoutumistamme tulevien sukupolvien hyväksi.

Mietintö sisältää ainakin kaksi tasoa: yleisen, vakaan ja kaikissa tilanteissa pätevän tason sekä nykyisen kriisin vaatimia pelastustoimia koskevan tason. Periaate, jonka mukaan laadukas ja kestävä julkinen talous on välttämätön paitsi yksittäisten maiden myös talouden vakauden ja Euroopan sosiaalisen mallin kannalta, säilyy koskemattomana ja jopa vahvistuu. Tulojen osalta on toteutettava toimia veropohjan laajentamiseksi – heikentämättä kuitenkaan verotuksen progressiivisuuden periaatetta – ja työn verotuksen keventämiseksi erityisesti keski- ja pienituloisten palkkojen sekä eläkkeiden osalta. Menopuolen toimiin on sisällyttävä kontekstin, vaatimusten ja väestön koostumuksen arviointi, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon sukupuolinäkökohdat ja väestörakenteen muutokset. Julkisten menojen umpimähkäisen leikkaamisen sijasta niitä olisi järjestettävä uudelleen, osittain budjettikohtien uudelleen järjestelyillä ja julkishallinnon nykyaikaistamisella.

Hyvä keino tämän saavuttamiseksi on tasa-arvon huomioon ottava budjetointi, jota Euroopan parlamentti on suosinut ja edistänyt jo jonkin aikaa mutta joka kuitenkaan ei vielä läheskään ole yleinen käytäntö. Se lisää avoimuutta ja vertailtavuutta, kansalaisten on helpompi tunnistaa se ja siten se lisää luottamusta ja vastuunoton tunnetta.

Nykyinen ennennäkemätön epävakaus edellyttää päättäväisiä toimia. Jos julkisen sektorin väliintulosta on taas kerran tullut keskeisen tärkeää, emme saa tehdä samoja virheitä uudelleen – se olisi vielä anteeksiantamattomampaa. Sen sijaan meidän on ohjattava kriisiä kohti uutta kehitysmallia, joka on sekä ympäristön kannalta että sosiaalisesti aidosti kestävä.

Puhuessamme unionin tason koordinaatiosta meidän olisi ajateltava oman suhdanteita tasoittavan hallintomme luomista, joka kulkisi yhdessä ja samaan suuntaan, veronkierron ja veroparatiisien torjunnan tehostamista ja kansallisten suunnitelmien yhteennivomista. Kun tuemme yrityksiä, meidän on arvioitava tämän vaikutukset kilpailuun, yhtäläisiin toimintaedellytyksiin ja sisämarkkinoiden toimintaan ja taattava valvonta, tilivelvollisuus, rajoitukset ja toiminnan johdonmukaisuus. Vakaus- ja kasvusopimuksen tarkistus mahdollistaa hallitun joustavuuden, jota on sovellettava harkiten ja pitkällä aikavälillä.

Makrotaloudelliset toimet ja yhteiset investoinnit olisi käynnistettävä uudelleen strategisilla ennalta määritellyillä aloilla euro-obligaatioiden kaltaisia välineitä hyödyntäen ja pitäen samalla tiukasti silmällä valtiotasoa alempien tasojen ja aluetason vakaussuunnitelmia. Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa mietinnöstä vallitsi laaja yksimielisyys, sillä useimmat poliittiset ryhmät yhtyivät tähän näkemykseen. Toivon, että tämä ennustaa myönteistä tulosta huomisessa äänestyksessä.

  Androulla Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio ilmaisee tyytyväisyytensä Donata Gottardin mietintöön, ja sen sisältö vastaa hyvin kahden kesäkuussa 2007 ja 2008 julkaistun julkista taloutta EMUssa käsitelleen komission kertomuksen sisältöä. Komissio kannattaa myös esittelijän 7. tammikuuta jättämiä kolmea viimeisintä tarkistusta.

Euroopan parlamentin mietintö vahvistaa, että tarkistettu vakaus- ja kasvusopimus on toistaiseksi toiminut niin kuin sen pitää. Etenkin monet jäsenvaltiot ovat toteuttaneet huomattavia ponnistuksia täyttääkseen sopimukseen liittyvät velvoitteensa. Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistuksen jälkeen sekä korjaavia että ehkäiseviä mekanismeja on sovellettu täysin uudistussopimuksen säännösten mukaisesti, eikä niiden täytäntöönpanon tiukkuudesta ole tingitty.

Mietinnössä painotetaan kuitenkin myös EU:n ja euroalueen hyvin synkkiä talousnäkymiä vuonna 2009. Kasvu on hidastunut huomattavasti, jopa niin, että se voi kääntyä suoranaiseksi taantumaksi tänä vuonna. Vuoden 2010 yleiset talousnäkymät eivät myöskään ole rohkaisevia, joten komissio on Euroopan parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että kysynnän tukeminen harkinnanvaraisilla finanssipoliittisilla toimenpiteillä on nyt tärkeää.

Finanssipolitiikan suunta on kuitenkin pidettävä kestävänä, sillä odotukset kriisin hallitusta ratkaisusta perustuvat siihen. Tässä suhteessa komissio jakaa parlamentin huolen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja painottaa vastaisuudessakin sen arviointia.

Komissio antaa uuden kertomuksen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä Euroopan unionissa syksyllä 2009. Euroopan parlamentin tavoin komissiokin katsoo, että julkisia menoja on suunnattava uudelleen julkisen varainkäytön laadun parantamiseksi Lissabonin strategian mukaisesti. Tällainen politiikan suuntaus on itse asiassa osa Eurooppa-neuvoston hyväksymiä yhdennettyjä suuntaviivoja. Komissio työskentelee parhaillaan arvioidakseen nykyistä järjestelmällisemmin julkisen talouden kehityksen laatua, tulosperusteisen budjetoinnin näkökohdat mukaan lukien.

  Puhemies. – (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina kello 12.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Keväällä 2006 kahteentoista jäsenvaltioon sovellettiin liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Neuvoston liiallisia alijäämiä omaaville valtioille antamien suositusten ja päätösten täytäntöönpanon tuloksena nyt, kaksi ja puoli vuotta myöhemmin, liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä sovelletaan tuskin yhteenkään jäsenvaltioon. Tämä on ollut mahdollista vuosina 2006 ja 2007 vallinneiden suotuisten taloudellisten olosuhteiden ansiosta. Vuosina 2008–2009 meitä koettelee talouskriisi, joka on jo aiheuttanut monissa jäsentaltioissa talouden taantumista, työttömyyden kasvua ja lukuisia konkursseja erityisesti pk-yritysten keskuudessa. Euroopan talouden elvytyssuunnitelma sisältää suuria julkisia investointeja liikenne- ja energiainfrastruktuurin uudenaikaistamiseksi. Jäsenvaltiot laativat ohjelmia, joilla on tarkoitus tukea pk-yrityksiä, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa. Näissä oloissa euroalueen jäsenvaltioiden kuten kaikkien muidenkin jäsenvaltioiden on vaikea täyttää lähentymiskriteereitä. Katson, että unionin tasolla on hyväksyttävä toimia, joiden avulla jäsenvaltiot voivat kohdata nykyiset haasteet, kuten väestön ikääntymisen, muuttoliikkeen ja ilmastonmuutoksen. EU:n talouskehityksen ja Euroopan kansalaisten elämänlaadun kannalta tärkeiden alojen, maatalouden, koulutuksen, kansanterveyden ja liikenteen, hyväksi on toteutettava erityisiä julkisia toimia.