Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 13. tammikuuta 2009 - Strasbourg

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Bastiaan Belder (A6-0489/2008)

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen erittäin iloinen voidessani puhua tässä hienossa parlamentin istuntosalissa, joka on täynnä jäseniä kaikista 27 jäsenvaltiostamme. Minulla on harvoin tällaista tilaisuutta saada niin monet kuuntelemaan itseäni.

Minun on tässä tilanteessa selitettävä, miksi äänestin Bastiaan Belderin kauppa- ja taloussuhteista Länsi-Balkaniin laatiman mietinnön puolesta. Kannatan täysin sitä, että Euroopan unioni tekee näiden Balkanin maiden liittymisestä Euroopan unionin mahdollisimman helppoa. Minun mielestäni on tärkeää, että taloudellinen tuki olisi tähän mennessä osoitettua tukea suurempaa ja että meidän olisi mahdollistettava Balkanin valtioiden ja Euroopan välisten yhteyksien lisääminen, kehitettävä matkailua ja annettava kaikkien Balkanin kansalaisten, nuorten ja vanhojen, elää parempaa elämää kuin tähän saakka.

- Mietintö: Mairead McGuinness (A6-0505/2008)

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi vain ilmoittaa, että painoin väärää nappia Mairead McGuinnessin mietinnöstä äänestettäessä. Tuen itse asiassa täysin Mairead McGuinnessin elintarviketurvasta laatimaa mietintöä, mutta korjaan asian myöhemmin asiasta vastaavien yksikköjen kanssa.

Olen erityisesti samaa mieltä siitä, että meidän on sovellettava YMP:tä vastataksemme huoliin elintarviketurvasta, ja siitä, että maanviljelijät tarvitsevat vakaan poliittisen ympäristön suunnitellakseen tulevaisuutta. Varmuutta meillä ei voi olla, mutta meillä on ehdottomasti oltava jonkin verran vakautta.

Lisäksi tuen sitä, että markkinat yksin eivät voi turvaa tuottajille tuloja, ja kehotan myös tekemään yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin erityisesti muun muassa elintarviketurvallisuuden osalta. Jos käsitellään tiettyjä EU:n ehdotuksia esimerkiksi kasviensuojelun osalta, tarvitaan jälleen asianmukainen yksityiskohtainen vaikutustenarviointi, ja elintarviketurvallisuus on otettava huomioon kyseistä arviointia tehdessä.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää kollegoita siitä, että he ovat kannattaneet tätä mietintöä, ja Marian Harkinia hänen tuestaan.

Se on selkeä lausunto parlamentin maatalouspolitiikkaa koskevasta kannasta ei pelkästään Euroopan tasolla vaan myös maailmanlaajuisesti. Erityisesti – ja tämä on tärkeää – siinä kehotetaan, että maatalouspolitiikkaa kohdennetaan uudelleen kehitysmaissa ja annetaan apua, jotta elintarvikkeiden tuottajat voivat toimia paikallisesti. Minun mielestäni Euroopan unionin tähän tarkoitukseen osoittamat miljardi euroa ovat askel oikeaan suuntaan.

Tuin tietenkin omaa mietintöäni. Minä pidän sitä tulevaisuuden suunnitelmana sille, miten parlamentti käsittelee maataloutta. Vaikka keskustelu elintarviketurvasta onkin jo poistunut poliittisilta esityslistoilta, meillä on edelleen käsissämme ongelma, joka koskee 30 000:a nälkään ja aliravitsemukseen kuolevaa lasta.

  David Sumberg (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen, että annoitte minulle tilaisuuden selittää, miksi pidättäydyin äänestämästä Mairead McGuinnessin mietinnöstä. Siinä keskitytään Euroopan unionin kannalta hyvin tärkeään näkökohtaan, joka on se, että on ehdottoman välttämätöntä taata elintarvikehuolto niille ihmisille, jotka näkevät nälkää ja joilla ei ole asianmukaista elintarvikehuoltoa. Kukaan ei voisi vastustaa tätä, ja minä en missään nimessä vastusta tätä. Mutta mietinnön ongelma on minun mielestäni se, että siinä käsitellään yhteistä maatalouspolitiikkaa ja viitataan siihen, eikä siinä käsitellä sitä, että kyseistä politiikkaa on kiireellisesti ja edelleen uudistettava.

Sillä ei palvella Euroopan kansaa hyvin, sillä ei palvella Yhdistyneen kuningaskunnan viljelijöitä hyvin. Ellei tuota taakkaa oteta pois eurooppalaisilta veronmaksajilta, olemme vaikeuksissa. Kyllä, mietinnön tavoitteet ovat oikein, mutta pelkäänpä, että ydinongelman käsittelyn osalta siinä ei onnistuta ollenkaan.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). − (PL) Tuen täysin useimpia Mairead McGuinnessin äsken hyväksytyn mietinnön sisältämiä ehdotuksia ja lausuntoja. Elintarvikkeiden hintojen äkillisiä vaihteluja maailmanmarkkinoilla tapahtuu yhä useammin, ja niillä on kielteisiä seurauksia.

Hintojen nousut koettelevat eniten pienituloisia perheitä, jotka käyttävät huomattavan osan varoistaan elintarvikkeisiin. Juuri nämä ihmiset tarvitsevat apua: puutteenalaisimmat ihmiset sekä kehitysmaissa että Euroopan unionissa. Olen samaa mieltä siitä, että yhteistä maatalouspolitiikkaa olisi sovellettava uusiin olosuhteisiin, jotta elintarviketurvallisuutta koskevia ongelmia voitaisiin käsitellä paremmin, ja tämän takia olisi vastustettava markkinoita ohjaavien välineiden poistamista ja EU:n maatalousmenojen vähentämistä tulevissa rahoitusnäkymissä.

Elintarvike- ja maatalousjärjestön suojissa toimivan maataloustuotteiden hintoja ja niiden tuotantotekijöitä tarkkailevan kansainvälisen elimen perustaminen on hyvä ajatus, jotta kyseisiä tietoja voidaan seurata maailmanlaajuisesti ja vaihteluihin voidaan reagoida nopeasti. Minun mielestäni pitäisi harkita myös elintarvikkeiden maailmanlaajuisen varastointijärjestelmän perustamista.

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen tästä tilaisuudesta selittää, miksi myös minä pidättäydyin äänestämästä tästä mietinnöstä.

Luulen, että useimmat tässä parlamentissa olisivat poliittisesta kannastaan riippumatta samaa mieltä siitä, että elintarviketurva on hyvin tärkeä. Ongelma on, että emme ole samaa mieltä siitä, mitä elintarviketurva on. Monille meistä elintarviketurva on sen varmistamista, että maailman ihmisille on riittävästi ruokaa riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin. Toisille se on tekosyy protektionismiin. Heille elintarviketurva merkitsee vain EU:ssa eurooppalaisille tuotettuja elintarvikkeita. Kuulen usein käytettävän määritelmää "paikallinen tuotanto". Kuulen ihmisten käyttävän elintarviketurvaa tekosyynä muun maailman tuonnin pitämiseksi poissa, millä he tuomitsevat monista maailman köyhimmistä maista peräisin olevan korkealaatuisen viennin, ja samalla he tuomitsevat monet köyhempien maiden viljelijöistä köyhyyteen.

Yhteisen maatalouspolitiikan julistaminen elintarviketurvan kulmakiveksi on hämmästyttävä lausunto, joka on murskattava.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä huomautuksista, jotka erinomainen kollegani Syed Kamall esitti tästä aiheesta. Pidättäydyin äänestämästä, koska puolueessani kehotettiin pidättäytymään äänestämästä tästä mietinnöstä, mutta kaikki tietävät, että elintarviketurva on hyvin tärkeä aihe meille kaikille, ja siksi olen hämmentynyt tavasta, jolla täällä käsitellään tällaista asiaa.

Tässä tietyssä mietinnössä – jonka puolesta luullakseni kaikki äänestimme – mainitaan ongelma, jota olimme juuri luomassa itsellemme äänestämällä kasvinsuojeluainedirektiivin puolesta. Olemme juuri heikentäneet Euroopan elintarviketurvaa. Äänestämällä noin kolme minuuttia sitten tämän mietinnön puolesta me käytännöllisesti katsoen varmistimme, että maanviljelijämme eivät enää tulevaisuudessa voi kasvattaa tarpeeksi elintarvikkeita maanosallemme. Minusta tämä on kummallista. On häpeällistä, että kukaan muu ei näytä lukevan joitakin parlamentin läpi kulkevia mietintöjä.

  Avril Doyle (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, yksi suurimmista huolenaiheista ja yksi ratkaisuista maailmanlaajuisen elintarviketurvan osalta on riittävän ja kestävän tuotannon, ja todellakin, elintarviketurvan varmistaminen niin sanotussa kehittyneessä maailmassa, kuten täällä EU:ssa, jotta voimme viedä ylituotantoamme ja jotta emme kilpaile toisiamme vastaan maailman elintarvikemarkkinoilla, ja nosta siten hintoja alueilla, joilla ei ole ilmastoa, maaperää, tietotaitoa tai investointeja, jotta ne voisivat tuottaa omat elintarvikkeensa.

Meidän on oltava politiikassamme hyvin huolellisia sen varmistamiseksi, että vastaamme sekä ympäristön että maailman kannalta kestävästi elintarviketuotannon tarpeeseen.

  Peter Baco (NI). − (SK) Äänestin yhteisestä maatalouspolitiikasta ja maailman elintarviketurvasta laaditun mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään kysymyksiä, joita olen johdonmukaisesti ottanut Euroopan parlamentissa ensisijaisina aiheina esiin.

Ensimmäiset kysymykset koskevat tuotantokustannusten vähentämistä, mikä johtaa suurempaan maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn. Toinen kysymys on elintarvikemarkkinoiden vaihtelujen vähentäminen erityisesti varastoja lisäämällä. Kolmas kysymys koskee maatalouden yhteiskunnallisen merkityksen laskun pysäyttämistä lisäämällä yleistä tietoisuutta sen ainoalaatuisesta ja korvaamattomasta tehtävästä. Neljäs kysymys koskee yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) umpimähkäisen toiminnan lopettamista panemalla täytäntöön pitkän aikavälin tavoitteisiin keskittyvän politiikan systeeminen järjestelmä. Viides ja viimeinen kysymys koskee YMP:n syrjivistä periaatteista johtuvan uusien jäsenvaltioiden maatalouden rappeutumisen lopettamista ja kyseisten maiden, uusien jäsenvaltioiden, maatalouden hukattujen mahdollisuuksien käytön huomattavaa edistämistä.

- Mietintö: Genowefa Grabowska (A6-0475/2008)

  David Sumberg (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, tämä menee suoraan koko Euroopan unionin ytimeen. Täällä me annamme enemmän rahaa, kun yritämme suostutella kansan äänestämään onnettoman Lissabonin sopimuksen puolesta. Kansalle annettiin Irlannin tasavallassa mahdollisuus, ja se teki ehdottoman selväksi, että se ei halua sopimusta, ja jos Yhdistyneen kuningaskunnan kansalle olisi annettu mahdollisuus – ja sille olisi pitänyt antaa, koska työväen hallitus lupasi niin edellisissä vaaleissa – se olisi myös äänestänyt musertavan ylivoimaisesti sopimuksen hylkäämisen puolesta.

Viestin pitäisi olla selkeä Euroopan unionissa, sen todellakin pitäisi: ihmiset eivät halua sitä. Ihmiset eivät halua enää lisää Brysselin ja Strasbourgin valvontaa. Ihmiset haluavat, että heidän omat hallituksensa ja lainsäädäntöelimensä tekevät heihin vaikuttavat päätökset. Siihen asti, että kyseinen viesti kuullaan, kaadamme lisää veronmaksajien rahaa siihen, että pakotamme ihmiset äänestyskoppeihin ja teeskentelemme, että heidät todella saadaan suostutelluksi muuttamaan mielensä. He eivät muuta.

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin sanoa, että tämä on erinomainen mietintö. Puhumme aina EU:n yhdistämisestä kansalaisiinsa ja siitä, että EU:n hanke ei voi edistyä ilman EU:n kansalaisten osallistumista.

Demokratiaa on kahta lajia: edustuksellista, joka meillä on tässä parlamentissa, ja osallistuvaa, jota tässä mietinnössä käsitellään. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että kansalaisvuoropuhelu on kaksisuuntaista. Se on vastavuoroista. Siksi EU:n toimielinten on otettava huomioon kansalaisten esittämät huolet ja ajatukset. Minun mielestäni tästä ovat oivallisia esimerkkejä vammaisten puolesta kerätyt miljoona allekirjoitusta ja tässä parlamentissa tällä hetkellä käsiteltävänä oleva asiakirja.

Olen eri mieltä edellisen puhujan kanssa, koska minun mielestäni Lissabonin sopimuksen hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden yhdistää kansalaiset EU:hun mielekkäämmällä tavalla. Meidän tehtävämme tässä parlamentissa on varmistaa, että jos hyväksymme Lissabonin sopimuksen, se toimii tehokkaasti.

  Daniel Hannan (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön otsikosta voi päätellä paljon: "Näkymät kehittää Lissabonin sopimuksen mukaista kansalaisvuoropuhelua". Sillä ei ole väliä, kuten tätä parlamenttiakin on ajoittain tarpeen muistuttaa, että Lissabonin sopimus ei ole voimassa. Se on hylätty kolme kertaa monissa muodoissaan, ja hylkääjinä ovat olleet 55 prosenttia ranskalaisista äänestäjistä, 62 prosenttia alankomaalaisista äänestäjistä ja 54 prosenttia irlantilaisista äänestäjistä.

Keskitytään pikemmin otsikon "Näkymät kehittää kansalaisvuoropuhelua" Orwellin rakkausministeriötä muistuttavaan osaan. Euroopan unionin erityisiin ilmaisuihin perehtymättömät tavalliset äänestäjät eivät saata nyt ymmärtää kuten me täällä parlamentissa, että nuo sanat tarkoittavat uuden propagandatalousarvion perustamista, jotta ihmiset saadaan suostuteltua muuttamaan mielensä.

Minun on sanottava, että kaikki Euroopan keskuspankin holvien eurot eivät saa ihmisiä vakuuttumaan luonnostaan huonosta ajatuksesta.

Vuoropuheluun kuuluu jo sen määritelmän mukaan kaksi osapuolta. EU:n on oltava valmis sekä ottamaan vastaan että välittämään. Se tarkoittaa, että sopimuksesta järjestetään kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, kiitos, että annoitte minulle tilaisuuden selittää tapaa, jolla äänestin tästä mietinnöstä.

Kun luin mietinnön otsikon "Lissabonin sopimuksen mukainen kansalaisvuoropuhelu", se muistutti minua eräästä Mahatma Gandhin lauseesta. Kun häneltä kysyttiin länsimaisesta sivilisaatiosta, hän sanoi, että se olisi hyvä ajatus. Kun siis luin tämän otsikon "Lissabonin sopimuksen mukainen kansalaisvuoropuhelu", ajattelin, että se olisi hyvä ajatus, eikö vain? Jos meillä vain olisi kansalaisvuoropuhelua. Jos meillä vain olisi kaksisuuntaista vuoropuhelua. Yksi aiemmista puhujista sanoi, että vuoropuhelu on hyvin paljon kaksisuuntainen prosessi, mutta jos tarkastellaan joitakin Lissabonin sopimuksen edistämiseksi rahoitettuja kansalaisjärjestöä, nähdään vain järjestöjä, jotka ovat sitoutuneet täysimääräisesti edistämään tätä perustavanlaatuisesti epädemokraattista sopimusta. Kuinka monia sopimusta vastustavia järjestöjä rahoitetaan tai kuinka monelle annettaisiin lupa ajaa asiaansa? Kaksisuuntaista vuoropuhelua ei ole, ja sen takia, EU:n kansalaiset päättävät hylätä Lissabonin sopimuksen, kun heille annetaan mahdollisuus ja heiltä kysytään siitä.

- Mietintö: Pedro Guerreiro (A6-0485/2008)

  Syed Kamall (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, kiitos kaikille kärsivällisyydestänne täällä istuntosalissa. Halusin puhua tästä, mutta minulla on tänään aivan liikaa sanottavaa, olen niin innoissani kaikista tänään parlamentissa käydyistä äänestyksistä. Kyllä, yhteinen kalastuspolitiikka: kyllä, puhutaan kestävästä kehityksestä – mutta ne kaksi ovat luonnostaan ristiriidassa. Jos halutaan käsitellä kestävää kalastuspolitiikkaa, on käsiteltävä omistusoikeuksia ja markkinoihin perustuvia ratkaisuja. Tarkastellaan niitä maita, joissa kalastajille annetaan oikeudet, joita voidaan myydä ja siirtää sukupolvesta toiseen. Se on paras tapa varmistaa, että kalakantamme ovat kestäviä, ei jokin keinotekoinen kommunistinen menetelmä, jossa kalastuksesta on olemassa keskusjohtoinen suunnitelma. Siksi kalakantoja ryöstökalastetaan, ja me kaikki kärsimme lopuksi.

  Puhemies. − (FR) Keskeytämme nyt istunnon. Palaamme äänestysselityksiin juhla-istunnon jälkeen.

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING