Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 14. tammikuuta 2009 - Strasbourg

5. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Mietintö: Carlos Coelho (A6-0500/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä vaaditaan uudistusta lastensuojelun nimissä, myös uusia toimia passien turvallisuuden lisäämiseksi. Kaiken kaikkiaan se on paketti, jonka avulla voidaan torjua lapsikauppaa ja suojella lapsia entistä paremmin.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Pidän biometriikan lisäämistä matkustusasiakirjojen turvatekijöihin tarpeellisena. Kuitenkin sen lisäksi, että parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta, mikä on ensisijainen tavoitteemme, meidän on tarkasteltava myös kolikon toista puolta, joka on kansalaistemme yksityisyyden suojelu. Pyrin varmistamaan sen, että tämän lainsäädännön täytäntöönpano ja soveltaminen kansallisella tasolla ei johda byrokraattisiin vaikeuksiin tai jopa tietojen väärinkäyttöön ja se sisältää myös EU:n ulkopuolisten valtioiden toteuttaman väärinkäytön. Haluaisin muistuttaa tarpeesta edistää Europolin ja Frontexin entistä tiiviimpää osallistumista tähän asiaan; vain jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten tiiviillä yhteistyöllä Euroopasta saadaan tehtyä turvallisempi koti meille kaikille. Olen tyytyväinen siihen, että yli 12-vuotiaat lapset saavat oman passinsa. Tämä toimenpide vähentää järjestäytyneen rikollisuuden rajat ylittävää lasten hyväksikäyttöä, mikä on toinen syy, miksi kannatan tätä ilmeisen ristiriitaista asiaa.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, olin tyytyväinen antaessani ponnekkaan tukeni EU:n passien biometriikkaa koskevalle Coelhon mietinnölle, koska se on jollei mitään muuta niin ensimmäinen askel passien lukuisien väärinkäyttöjen ja väärennösten torjunnassa. Tämä on sellaista yhdenmukaistamista, jonka voimme ainakin hyväksyä, koska se on hyödyllinen ja jopa tarpeellinen toimi, erityisesti Schengen-alueen valtioissa.

Kun avointen kansainvälisten rajojen järjestelmä otetaan käyttöön, pitkää ulkorajaa pitää tietysti valvoa mahdollisimman tehokkaasti. Tämä mietintö on askel oikeaan suuntaan, koska ulkorajaa ei tällä hetkellä valvota riittävän tehokkaasti.

Minulla on kuitenkin yksi varaus. Pelkät paremmat passit eivät riitä. Joka vuosi sadat tuhannet Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat saapuvat mantereellemme. Kyse on laittomista maahanmuuttajista, puolilaillisista maahanmuuttajista mutta myös laillisista maahanmuuttajista. Kotimaani Belgia vastaanotti viime vuonna yli 70 000 maahanmuuttajaa Euroopan ulkopuolelta, ties kuinka monen laittoman maahanmuuttajan lisäksi. Meidän on pysäytettävä tämä hyökyaalto, eikä ongelmaa ratkaista pelkillä paremmilla passeilla.

  Dimitar Stoyanov (NI). - (BG) Kiitos, arvoisa puhemies. Äänestin Coelhon mietintöä vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin olen erittäin huolestunut kansalaisten oikeuksista ja siitä, että biometristen tietojen kerääminen aiheuttaa merkittävän uhan kansalaisten turvallisuudelle, erityisesti heidän vapaudelleen, ja myös vapaan liikkuvuuden perusihmisoikeutta rikotaan.

Minua huolestuttaa vieläkin enemmän se, että se on kotimaassani toinen kerta kymmenen viime vuoden aikana, kun otetaan käyttöön uudet henkilöasiakirjat. Henkilökohtaisesti joudun hankkimaan uuden henkilöasiakirjan kolmannen kerran kymmenen vuoden sisällä. Tämä voi tuntua teistä huvittavalta, mutta Bulgariassa ihmisten tulot ovat niin pienet, että lisätaakka, jonka he joutuvat kuluttamaan uusien henkilöasiakirjojen hankintaan, on yksinkertaisesti väärin ja moraalitonta näitä ihmisiä kohtaan. Kun puhumme eläkeläisistä, jotka saavat 100 Bulgarian leviä, mikä vastaa 50 euron eläkettä, on väärin periä heiltä 20 euroa uusista henkilöasiakirjoista. Äänestin Coelhon mietintöä vastaan, koska katson, että se on täysin sopimaton oman maani kohdalla.

– Mietintö: Marco Cappato (A6-0459/2008)

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain saada kirjatuksi pöytäkirjaan, että äänestin lopulta Cappaton mietintöä vastaan, koska katson että parlamentti saa käsiteltäväkseen paremman mietinnön, jossa kyseisiä asioita käsitellään.

Haluan sanoa myös sen, että Euroopan parlamentin on tehtävä jotain sen suhteen, että parlamentissa on jäseniä, jotka ovat olleet täällä yli neljä ja puoli vuotta ja saaneet palkkaa koko ajalta ja jotka ovat puhuneet vähemmän aikaa kuin Colm Burke, joka on ollut parlamentissa kuusi kuukautta. Mielestäni meidän on aika kiinnittää asiaan huomiota.

Täällä on ihmisiä, jotka eivät osallistu tämän parlamentin toimintaan sen valiokunnissa tai täysistunnossa. Jotkut heistä ovat pienten ryhmien jäseniä. He tulevat tänne ja saavat puheaikaa, ennen kuin he ryntäävät lentokentälle ja viettävät aikaa omassa jäsenvaltiossaan, sen sijaan että olisivat täällä, ja kertovat ihmisille miten huonoa demokratia on Euroopan unionissa. Demokratia on huonoa Euroopan unionissa, jos Euroopan parlamentin jäsenille, jotka eivät tule tänne, voidaan maksaa palkkaa tällaisesta demokratian räikeästä hyväksikäytöstä. Haluan saada tämän pöytäkirjaan, arvoisa puhemies.

Katson, että kun teemme uudistuksia, kun toimitamme asiakirjoja yleisön saataville ja kun varmistamme että avoimuus lisääntyy, meidän olisi toteutettava toimia sen osoittamiseksi, ketkä parlamentin jäsenet osallistuvat parlamentin työhön ja ketkä eivät.

– Mietintö: Alexander Graf Lambsdorff (A6-0415/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Euroopan asemarkkinat toimivat tehottomasti, koska ovat pirstoutuneet. Nyt olemme luoneet tilaa julkisille hankinnoille tällä alalla noudattaen perustamissopimuksen 273 artiklan mukaisia strategisia syitä koskevia poikkeuksia. Olen toiminut valiokunnassa hämärien sotilaallisten sopimusten aiheuttamien julkisten varojen tuhlauksen lopettamiseksi. Aikaisemmin kansallista etua koskevaa lauseketta käytettiin väärin myös armeijan julkisissa sopimuksissa, millä ei selvästikään ollut mitään tekemistä turvallisuuden laadun kanssa. Voisin mainita ulkomuistista rakennusurakoita, muonitusta ja kuljetuksia koskevia sopimuksia. Tällä ehdotuksella säästetään rahaa, joka voidaan sitten investoida tutkimukseen ja teknologiaan meidän suojelemiseksi entistä tehokkaammin nykyisiltä ja tulevilta uhilta.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, vastustan tätä mietintöä, koska mielestäni se on uhka hallituksille ja yrityksille, jotka ovat investoineet tuntuvasti puolustusalan tutkimukseen ja kehitykseen ja joilta nyt ryövätään tutkimus- ja kehitysvaiheen voitot.

Ehdotetun direktiivin mukaan hankintasopimukset on nyt avattava eurooppalaiselle kilpailulle, mikä jättää puolustusalan yritykset – jopa valtiot – vaille keinoja suojella kansainvälisiä teollis- ja tekijänoikeuksia ja työpaikkoja. Koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa useat puolustusalan yritykset ovat huipputasoa tutkimuksessa ja kehityksessä, mietinnön aiheuttama uhka on vakava.

Huoltani pahentaa tunnustus, että mietinnön taustalla on EU:n yhdentymisen sekä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tukeminen eikä tuntuvien taloudellisten etujen asettaminen etusijalle.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yritän puhua lyhyemmin kuin tavallisesti; kannatin äänestyksessä Lambsdorffin mietintöä, jolla edistetään yhteistä turvallisuutta ja puolustusta. Ihmettelen kuitenkin ja kysyn sitä teiltäkin: milloin meillä on lopulta todella eurooppalainen puolustus, todella eurooppalainen armeija, todellinen mahdollisuus säästää rahaa ja puolustautua yhdentyneenä Eurooppana? Toivon, että se tapahtuu todellakin pian, arvoisa puhemies!

  Puhemies. − (IT) Tässä tapauksessa en voi antaa välitöntä vastausta, joka olisi monimutkainen. Siirrytään seuraaviin äänestysselityksiin, tällä kertaa Schlyterin mietintöön.

– Mietintö: Carl Schlyter (A6-0341/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Kannatin mietintöä vaarallisista aineista ja kemikaaleista, erityisesti dikloorimetaanista, mikä mahdollistaa kyseisen karsinogeenin käytön rajoittamisen maalinpoistoaineissa, vaikka sille onkin myönnetty poikkeuksia tiukoin ehdoin. Olen tyytyväinen siihen, että poikkeuksia ei toteuteta käytännössä, koska käytettävissä on turvallisia vaihtoehtoja, joita kuluttajat ja myös ammattilaiset valitsevat mieluummin tulevaisuudessa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, jotkut aineet ovat niin vaarallisia, että ne on kiellettävä kokonaan tai niiden käyttöä on rajoitettava voimakkaasti niin, että noudatetaan mahdollisimman tiukkoja terveyttä ja turvallisuutta koskevia varokeinoja. Dikloorimetaani on yksi näistä aineista ja se on poistettava käytöstä.

– Mietintö: Ilda Figueiredo (A6-0423/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Olen tyytyväinen kansainväliseen sopimukseen, jossa annetaan uudet työehdot kalatalousalan työntekijöille. Kalastajille tapahtuu erittäin paljon vakavia työtapaturmia ja kuolemia. Haluaisin vedota neuvostoon ja komissioon, jotta ne tekevät kaikkensa yleissopimuksen ratifioimiseksi jo kauan ennen vuotta 2012. Olkaa ystävällinen ja kirjatkaa pöytäkirjaan, että äänestyslaitteeni ei toiminut ja että äänestin tietysti mietinnön puolesta.

– Mietintö: Giusto Catania (A6-0479/2008)

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Giusto Catanian valiokunta-aloitteinen mietintö on saanut aikaan vilkasta keskustelua parlamentin poliittisten ryhmien ja jäsenten välillä.

Euroopan unioni kohtaa nyt erittäin vakavia ongelmia, kuten talouskriisi sekä Ukrainan ja Venäjän konfliktin aiheuttama energiakriisi. Nyt on aika, jolloin meidän olisi toimittava yhdessä ja vältettävä toimia, jotka voisivat heikentää yhtenäisyyttämme. Kriisin seuraukset vaikuttavat epäilemättä kaikkiin Euroopan unionin kansalaisiin, olivat he slovakkeja, puolalaisia, unkarilaisia tai saksalaisia. Pidän pyrkimyksiä lietsoa jäsenvaltioiden välisiä riitoja, joita toisinaan esiintyy istunnoissamme, merkkinä siitä, ettei ymmärretä nykyistä vakavaa tilannetta, jossa EU:n yhtenäisyys on uhattuna. Meidän olisi keskityttävä enemmän ratkaisujen löytämiseen ja Lissabonin sopimuksen ratifiointiin Euroopan unionin kilpailukyvyn edistämiseksi.

Olen toistuvasti ilmaissut täällä Euroopan parlamentissa mielipiteeni siitä, että autonomialla ei ole sijaa yhteisellä alueellamme. EU:n jäsenvaltioiden yhdentymisen keskeistä ajatusta ei saa unohtaa, eikä laiminlyödä tai hylätä. Meidän on muistettava Schumanin lausunto, että älykäs eurooppalainen ei voi iloita naapurinsa epäonnesta, koska meitä kaikkia sitoo yhteinen kohtalo sekä hyvinä että huonoina aikoina.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Giusto Catanian mietintö on pelkkää huijausta. Siinä ei ole minkäänlaista katsausta siihen, missä määrin perusoikeuksia kunnioitettiin Euroopan unionissa vuosina 2004–2008; siinä vain luetellaan Euroopan parlamentin vasemmiston vaatimukset.

Vaatimuksiin kuuluu samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittojen tunnustaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja huumeiden, eutanasian ja laittomien maahanmuuttajien laillistaminen. Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) valtuuskunta ja minä hylkäämme suoralta kädeltä edellä mainitut vaatimukset, jotka enemmistö hyväksyi, ja siksi me – myös minä – äänestimme mietintöä vastaan.

  Peter Baco (NI). – (SK) Kannatin äänestyksessä perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa 2004–2008 koskevaa mietintöä.

Asetin tukeni ehdoksi alueellista itsehallintoa koskevan 49 kohdan alkuperäisen sanamuodon hylkäämisen. Katson, että tällä hylätään provokaattorien ja juonittelijoiden pyrkimykset spekuloida vallitsevalla tilanteella. Euroopan parlamentti ei toisin sanoen hyväksy alueellisella itsehallinnolla leikittelyä. Tämä on erittäin arvokas päätös Euroopan parlamentin tämän päivän täysistunnolta, ja mielestäni meitä voi onnitella siitä.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, minäkin vastustin äänestyksessä tätä kommunistisen Euroopan parlamentin jäsenen mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa. Arvostan kuitenkin sitä, että muiden ryhmien esittelijät ovat onnistuneet muuttamaan tekstiä hieman ja että se sisältää joitakin hyviä kohtia vähemmistöjen tilanteesta. Jotkut kohdat eivät kuitenkaan ole objektiivisia. Sen lisäksi mietintö ylittää ennennäkemättömällä tavalla sen, mitä voidaan odottaa mennyttä ajanjaksoa käsittelevältä asiakirjalta. Mietinnössä esitetään liian yksipuolinen poliittinen näkemys ihmisoikeuksista Euroopan unionissa. Mietinnössä rikotaan toissijaisuusperiaatetta määräämällä sääntöjä perhepolitiikasta ja muista eettisistä kysymyksistä, mikä on perustamissopimusten vastaista.

  Simon Busuttil (PPE-DE). – (MT) Minäkin äänestin Giusto Catanian mietintöä vastaan, koska se sisältää ainakin kolme viittausta aborttiin ihmisoikeutena. Sitä minä en voi hyväksyä. On sääli, että näinkin tärkeä mietintö, jossa käsitellään monia erilaisia aiheita, sisältää tekijöitä, jotka eivät selvästikään kuulu Euroopan unionin toimialaan ja joihin Euroopan unioni ei voi eikä sen pidäkään puuttua; se johtuu toissijaisuusperiaatteesta. Siksi äänestin Catanian mietintöä vastaan.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, kannatin äänestyksessä Giusto Catanian mietintöä, koska sillä poistetaan aikaisempia puutteita, jotka koskevat vähemmistöjen oikeuksia. Asia on erittäin tärkeä Unkarille ja vähemmistöille, jotka elävät sen rajojen sisä- ja ulkopuolella. Mietinnössä korostetaan vähemmistökielien suojelua ja julistetaan, että äidinkielen käyttö on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista. Valitettavasti näin ei ole viime aikoina käynyt useassa uudessa EU:n jäsenvaltiossa.

Mietinnössä korostetaan edelleen tarvetta määritellä kansallisten vähemmistöjen asema. Uskon, että se on erittäin tärkeää Euroopan 150 vähemmistölle.

Lopuksi katson, että 49 kohta on erityisen tärkeä, koska siinä vahvistetaan, että itsehallinto on tehokkain keino käsitellä kansallisten vähemmistöyhteisöjen ongelmia. Se voidaan tehdä seuraamalla Euroopan unionissa olevia esimerkillisiä malleja, jotka koskevat kulttuurista ja alueellista itsehallintoa.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, oikeuksiin keskittynyt yhteiskunta, on "minä, minä -yhteiskunta", joka on kadottanut tasapainonsa. Se aiheuttaa mietinnön vaatimukset tasa-arvosta avioliitossa ja homoseksuaalissa suhteissa. Luonnonjärjestys on mies ja nainen. Me vääristämme sen, kun me vaadimme tasa-arvoa sen vastakohdalle.

Vaikka se ei olekaan muodikasta, julistan häpeämättä, että samaa sukupuolta olevien parien luonnoton kumppanuus on jotain, johon en halua lainsäätäjänä suostua. Onko oikeuteni puolustaa tätä kantaa vähäisempi kuin niiden ihmisten, jotka vaativat päinvastaista? Päätellen suvaitsemattomasta ilmapiiristä, jossa osa tätä keskustelua käytiin, vaikuttaisi siltä.

Olen eri mieltä mietinnön tästä näkökulmasta. Jos se tekee minusta naurunalaisen, olkoon niin. Puolustan mieluummin sitä, minkä katson oikeaksi, kuin osoitan suosiotani sille, mikä on väärin.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, urallani Euroopan parlamentissa olen harvoin nähnyt tällaista luetteloa poliittisesti korrektista hölynpölystä ja niin kutsutuista edistyksellisistä latteuksista kuin Giusto Catanian mietinnössä. Pahinta on kuitenkin se, että niin kutsuttuja perusoikeuksia koskeva mietintö perustuu tosiasiassa Lissabonin sopimukseen, joka hylättiin kansanäänestyksessä, eikä sillä ole tällä hetkellä edes minkäänlaista oikeusperustaa. Kuinka röyhkeää! Mahdetaanko perusoikeuksia kenties soveltaa vain eurokraatteihin unionin kansalaisten sijasta.

Sen lisäksi mietinnöstä puuttuu yksi perusoikeus eli ihmisten, esimerkiksi oman maan kansalaisten, oikeus tuntea olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi omassa maassaan, puolustaa kovalla työllä hankittua hyvinvointiaan, säilyttää kielensä, kulttuurinsa, perinteensä ja lakinsa. Se olisi uutta tässä poliittisen korrektiuden temppelissä. Euroopan parlamentti on jälleen tehnyt itsestään täyden hölmön hyväksymällä Catanian mietinnön suurella enemmistöllä.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, oikeus ilmaista vapaasti mielipiteitä ja tapa, jolla oikeutta voidaan harjoittaa, on epäilemättä keskeinen tekijä arvioitaessa perusoikeustilannettamme. Mietinnössä varoitetaan perustellusti epävirallisesta sensuurista ja itsesensuurista, jota esiintyy, kun tietyt aiheet suljetaan julkisen keskustelun ulkopuolelle. Aivan yhtä perusteltu on mietinnön osa, jossa varoitetaan henkilöistä ja ryhmistä, jotka haluavat suotta vaientaa muut väittämällä, että heitä vastaan hyökätään jatkuvasti.

Täysin mystinen on kuitenkin kehotus ryhtyä "oikeustoimiin vihanilmauksia vastaan, joita esitetään tiedotusvälineiden rasistisissa ohjelmissa tai suvaitsemattomuutta […] lietsovissa artikkeleissa". Juuri tällaiset asiat johtavat sensuuriin ja itsesensuuriin, jota muualla mietinnössä pahoitellaan. Tällainen lainsäädäntö aiheutti suurimman flaamilaisen puolueen tuomion Belgiassa, koska puolue oli arvostellut hyväksyttyä maahanmuuttopolitiikkaa. Ihmisten pitäisi tietää, mitä he haluavat. On mahdotonta kannattaa lievästi ilmaisuvapautta. Sitä joko kannatetaan hyväksyen sen kaikki seuraukset tai sitten ei.

  Carlo Fatuzzo (PPE-DE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vaikka äänestin mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä, kannatin äänestyksessä 81 kohtaa. Kyseisessä kohdassa ystäväni Giusto Catania, joka katsoo minua paikaltaan tällä hetkellä, vetoaa jäsenvaltioihin, jotta nämä tekevät kaikkensa nuorten, ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi.

Giusto Catania – joka nimensä mukaisesti on 100-prosenttisen oikeudenmukainen [italiaksi "giusto"] – on varmaan ajatellut, vaikka hän ei toteakaan sitä tekstissä, että pääsyn pitäisi koskea työn lisäksi etujen saamista, koska tekstissä mainitaan ikääntyneet henkilöt. Siksi nuorten, vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden edut ovat olennaisia. Olen varma – ja näen että hän on samaa mieltä – että nuoret saavat myös etuja ollessaan nuoria ja työskentelevät sitten kun ovat vanhoja. Näen hänen taputtavan. Luulen, että tekin olette samaa mieltä, mutta koska huomioni menevät Internetiin, haluaisin tehdä selväksi, että sanoin tämän muistuttaakseni, että myös ikääntyneillä henkilöillä on oikeus etuihin.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, Giusto Catanian mietinnössä monet Euroopan parlamentin jäsenet ovat jälleen kerran yrittäneet käyttää ihmisoikeuksia tekosyynä abortin edistämiselle, huolimatta siitä, että abortit epäävät joka vuosi miljoonilta vauvoilta tärkeimmän ihmisoikeuden – elämän, ihmisoikeuden, josta kaikki muut oikeudet ovat riippuvaisia.

Irlantilaisena Euroopan parlamentin jäsenenä ja äänestäjänä on mielenkiintoista todeta, että tässä mietinnössä ja tarkistuksissa Lissabonin sopimus ja perusoikeuskirja liitetään aborttilainsäädäntöön EU:ssa.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, voisinko ensiksi pyytää yksikköjä panemaan merkille, että 31 kohtaa koskevassa äänestyksessä ensimmäisen ääneni olisi pitänyt olla asian puolesta annettu ääni.

Katson, että mietinnössä olisi voitu tehdä enemmän vammaisia koskevilla aloilla, joilla tarvitaan lisää työtä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että parlamentti päätti tukea tarkistustani 42, jossa komissiota kehotetaan varmistamaan, että rahaa annetaan vain niille jäsenvaltioille, jotka täyttävät YK:n yleissopimuksen perusteet laitosten hajauttamisen alalla. Se on tärkeä asia minulle ja monille Euroopan parlamentin jäsenille. Mietinnössä on monia asioita – kuten toiset ovat todenneet – jotka kuuluvat toissijaisuusperiaatteen piiriin eivätkä Euroopan unionille, joka ei anna lainsäädäntöä abortista, eikä sen pitäisikään, eikä se tule antamaan siitä lainsäädäntöä. En siis voinut tukea koko mietintöä. Sen sijaan äänestin tyhjää, koska uskon, että vammaisia koskeva tarkistus on tärkeä meille, jotka välitämme niistä, jotka eivät puhu, joilla ei ole ääntä ja joita ei kuunnella.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Giusto Catanian mietinnössä käsitellään monia ihmisoikeuskysymyksiä. Olen samaa mieltä joidenkin aikaisempien puhujien kanssa ja heidän tavoin haluan ilmaista periaatteellisen erimielisyyteni tämän mietinnön kanssa yhden keskeisen ongelman takia: sen takia että keskeisiä tarkistuksia, joilla alun perinkin huono mietintöä olisi korjattu, ei hyväksytty.

Mietinnössä viitataan "niin kutsuttuihin" seksuaalioikeuksiin ja seksuaaliterveyteen, jotka esimerkiksi Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan sisältävät nimenomaisesti abortin, johon ei voida viitata yhteisön lainsäädännössä ja jota jäsenvaltioita ei voida pakottaa soveltamaan.

Lääkärinä puolustan ihmiselämää ja ihmisarvoa hedelmöittymisestä alkaen enkä siksi voi kannattaa tätä ristiriitaista tekstiä, jossa ei kunnioiteta edes toissijaisuusperiaatetta.

  Michl Ebner (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen samaa mieltä Hubert Pirkerin kanssa, enkä siksi halua käyttää siihen enempää aikaa. Uskon, että Giusto Catania on kirjoittanut väärästä aiheesta; tätä mietintöä ei olisi pitänyt edes ottaa täysistunnon käsiteltäväksi, koska yksikköjen pitäisi tarkistaa käsitelläänkö mietinnössä toimeksiannon aihetta ja otsikkoa vai jotain aivan muuta. Tämä mietintö on jotain aivan muuta, eikä siinä tosiasiassa käsitellä otsikkoa ja toimeksiantoa.

Yksityiskohdista voisin mainita 49 kohdan, josta olisin toivonut täysistunnon hyväksyvän alkuperäisen tekstin ilman tarkistuksia. Äänestin koko mietintöä vastaan edellä mainituista syistä.

  Koenraad Dillen (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, olen harvoin äänestänyt mietintöä vastaan yhtä vakuuttuneena kuin tänään. Jos noudattaisimme tämän mietinnön suosituksia, loisimme huomenna Euroopan unioniin poliittisen korrektiuden diktatuurin ja siinä yhteydessä ilmaisunvapautta turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa rajoitettaisiin entisestään mahtipontisten periaatejulistusten niin kutsutun rasismin vastaisuuden varjolla. Tällä mietinnöllä murretaan padot lailliselle ja laittomalle maahanmuutolle Euroopan unioniin eikä siinä anneta kansalaisten turvallisuudelle keskeistä sijaa politiikassa vaan katsotaan sen sijaan, että rikollisten oikeudet olisi tunnustettava niin kutsutuiksi perusoikeuksiksi.

Se on nurinkurista. Normaalissa yhteiskunnassa oikeudet ja velvollisuudet etenevät rinnakkain. En löydä tästä paksusta mietinnöstä jälkeäkään maahanmuuttajien velvollisuudesta sopeutua eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Päinvastoin: siinä käsitellään vain meitä eurooppalaisia kyllästymiseen saakka. Kansalaisemme ovat täysin kyllästyneitä syyttävään sormeen – jolla EU:n byrokraatit osoittavat vain heitä.

  Martin Callanan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Giusto Catanian mietinnössä on paljon sellaista, mistä olen eri mieltä.

Ensinnäkään en hyväksy sitä, että Euroopan unionin tehtävänä olisi antaa meille minkäänlaisia oikeuksia – itse asiassa historia osoittaa meille, että Euroopan unioni on tehnyt juuri päinvastoin.

En hyväksy sitäkään, että perusoikeuskirja – poliittinen perusasiakirja, joka on kyhätty osana epäonnistunutta EU:n perustuslakia – olisi sisällytettävä EU:n lainsäädäntöön tai varsinkaan Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöön.

Vastustan tiukasti perusoikeuskirjaa. Torjun absolutistisen lähestymistavan ihmisoikeuksiin. Sanoisin, että en vastusta periaatteessa samaa sukupuolta olevien henkilöiden kumppanuuden tunnustamista mutta se ei taaskaan ole Euroopan unionin asia: yksittäisten jäsenvaltioiden parlamentit saavat päättää siitä alueellaan.

Näiden periaatteellisten syiden takia äänestin mietintöä vastaan.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, pitkä kokemus kertoo meille, että paperilla olevat oikeudet eivät sinänsä takaa kansalaisoikeuksia. Euroopan unionin perusoikeuskirjassa mainitut oikeudet eivät poikkea kovinkaan paljoa niistä, jotka annettiin esimerkiksi Itä-Saksan tai Neuvostoliiton perustuslaeissa, mutta kuten noiden onnettomien valtioiden kansalaiset havaitsivat, paperilla olevat oikeudet ovat sinänsä arvottomia, ellei käytössä ole parlamentaarisen hallituksen asianmukaisia mekanismeja.

Euroopan unionissa ei ole ihmisoikeuskriisiä, mutta täällä on demokraattisen legitiimiyden kriisi. Sallikaa minun ehdottaa, että yksi keino kriisin lievittämiseksi olisi uskoa äänestäjiä ja järjestää Lissabonin sopimuksesta useita kansanäänestyksiä, kuten lupasimme. Pactio Olisipiensis censenda est!

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kaikilla lapsilla on oikeus kummankin vanhemman rakkauteen. Vaikka vanhempien avioliitto hajoaisi, lapsen edun, eikä virkamiesten "harkinnan", pitäisi määrätä lapsen yhteyksistä vanhempiinsa.

Lapsilla on oikeus puhua vanhemmilleen äidinkielellään. Jos vanhemmat edustavat eri kansallisuuksia, heidän pitäisi voida puhua kummallakin kielellä. Jugendamt toimii kuitenkin eri maiden kansalaisten välisissä avioliitoissa syntyneiden lasten edun vastaisesti rajoittamalla ei-saksalaisen vanhemman tapaamista. Vetoomusvaliokunta on kirjannut yli 200 valitusta tästä aiheesta. Siksi kannatin tarkistusta 24. Sen hylkääminen sai minut lopulta vastustamaan mietintöä, jossa kielletään oikeus elämään aborttia suosivalla lainsäädännöllä ja rikotaan toissijaisuusperiaatetta.

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue vastustaa rasismia, naisten sukuelinten silpomista, homoseksuaalisuuden kriminalisoimista ja ulkomaalaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja, esiintyi niitä missä päin maailmaa tahansa. Britit kuitenkin nauttivat erittäin hyvistä ihmisoikeuksista oman lainsäädäntömme turvin, emmekä me tarvitse Euroopan unionin suojelua. EU on epädemokraattinen ja demokratian vastainen eikä se siksi sovi kenenkään ihmisoikeuksien vartijaksi.

Haluaisimme myös muistuttaa Euroopan parlamenttia siitä, että perhelainsäädäntö kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan eikä EU:n lainsäädännön piiriin. Kysymys siitä, pitäisikö huumeidenkäyttäjiä vastaan nostaa rikossyytteitä, kuuluu jäsenvaltion lainsäädännön piiriin, eikä EU:n pitäisi pyrkiä heikentämään ja korvaamaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä. Siksi Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue äänesti tätä mietintöä vastaan.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kun kyse on sellaisista mietinnöistä kuin tämä, keskustelen usein vaalipiirini vapaaehtois- ja yhteisöryhmien kanssa, sillä niiltä saa paljon tietoa toisten ihmisten kokemuksista ja yhteyksistä.

Yritän myös säännöllisesti luodata eri poliittisten ryhmien ja eri jäsenvaltioiden Euroopan parlamentin jäsenten mielipiteitä ymmärtääkseni muiden kantoja ja heidän kokemiaan ongelmia. Hyväksyn täysin kollegojeni Daniel Hannanin ja Martin Callananin mielipiteet.

Kuitenkin sellaisissa asioissa kuin tämän mietinnön sisältämät, haluaisin puhua Jim Allisterin kaltaisille jäsenille, joka, vaikka ei olekaan puolueeni jäsen, on ahkera ja käytännöllinen Euroopan parlamentin jäsen. Hänen neuvonsa ovat usein viisaita, ja hän on henkilö, jonka kanssa voin olla samaa tai eri mieltä sivistyneesti – niin kuin olen siitä, mitä hän juuri sanoi.

Tällaisista mietinnöistä – joista voi poimia monia asioista ja päättää miten äänestää niistä – on mahdotonta löytää jakolinjaa siitä, äänestääkö mietinnön puolesta vai sitä vastaan, ja niinpä tein kompromissin – äänestin tyhjää. Olen pahoillani.

  Kinga Gál (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, mietintö, jonka juuri hyväksyimme aiheesta "perusoikeuksien tilanne Euroopan unionissa", on laaja ja edustaa läpimurtoa monessa suhteessa. Siinä esitetyt lasten oikeudet ja sosiaaliset perusoikeudet ansaitsevat erityishuomiota. Pidän erityisen hyvänä sitä, että lopultakin siinä sovelletaan oikeaa lähestymistapaa perinteisten kansallisten vähemmistöjen ongelmiin ja oikeuksiin ja annetaan itsehallintoa ja kielen käyttöä koskevat periaatteet. Kyseisillä aloilla unioni on ryhtynyt antamaan normeja varsin myöhään.

Siksi kannatin ja puolustin tämän mietinnön hyväksymistä, ja siksi myös Unkarin valtuuskunta Europan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä äänesti sen puolesta huolimatta useista kyseenalaisista hyväksytyistä kohdista, joista olemme eri mieltä koska emme voi hyväksyä tiettyjen asioiden sääntelyä EU:n tasolla.

  László Tőkés (Verts/ALE). – (HU) Arvoisa puhemies, anteeksi etten ilmoittautunut, en tiennyt. Pappina ja Unkarin syrjityn vähemmistön edustajana, valmiina tekemään kompromisseja, äänestin hyvällä omallatunnolla perusoikeuksia koskevan Giusto Catanian mietinnön puolesta, koska pidän sitä monessa suhteessa merkittävänä edistysaskeleena, esimerkiksi sosiaalisten oikeuksien alalla.

Erityisen tyytyväinen olen vähemmistöjen oikeuksia koskevaan kohtaan, joka voisi toimia perustana ja lähtökohtana vähemmistöjen suojelua koskevalle EU:n lainsäädännölle. Olen samaa mieltä Kinga Gálin lausunnon kanssa.

Kompromissia tarvittiin, koska minun täytyy olla eri mieltä tietyistä kohdista, esimerkiksi kohdasta, joka koskee eutanasiaa tai homoseksuaalisuuskysymyksiä. En hyväksy sitä, että uskonnollisten johtajien omantunnon ja uskonnon vapautta pitäisi rajoittaa homoseksuaalisuuskysymyksessä.

Pahoittelen sitä, että 49 kohdassa ei käsitellä perinteisiä vähemmistöjä ja yhteisöoikeuksia tai alueellista itsehallintoa.

  Georgs Andrejevs (ALDE). - (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Lopullisessa äänestyksessä vastustin mietintöä, joka oli monessa suhteessa tuen arvoinen. Äänestin sitä vastaan, koska mietinnössä sekoitetaan perinteiset vähemmistöt ja niiden oikeudet taloudellisiin maahanmuuttajiin ja pakkosiirrettyihin maahanmuuttajiin, joita tulvi kotimaahani toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneen Latvian miehityksen seurauksena. 50 vuoden miehityksen aikana alkuperäisväestön osuus kutistui 50 prosenttiin ja jopa vähemmistöksi Latvian 13 suurimmassa kaupungissa, myös pääkaupungissa Riiassa. Kiitos.

  John Attard-Montalto (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, olemme tänään äänestäneet perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa. Pahoittelen sitä, että yhdessä kahden maltalaisen PSE-ryhmän kollegani kanssa meidän on täytynyt pidättyä äänestämästä mietinnöstä.

Vaikka mietinnössä viitataan moneen kunnioitettavaan perusihmisoikeusasiaan, se sisältää muita seikkoja, kuten abortin, joita ei olisi koskaan pitänyt sisällyttää tähän mietintöön. Koska Euroopan parlamentin Maltaa edustavat sosialistijäsenet vastustavat aborttia, meidän on täytynyt äänestää mietinnön kyseisiä kohtia vastaan.

Mietinnössä on muitakin seikkoja, kuten hoitotestamentti ja oikeus ihmisarvoon elämän lopussa, jotka ovat arkoja aiheita, ja niiden osalta olemme äänestäneet tyhjäää. Siksi pidätyimme lopulta äänestämästä koko mietinnöstä. Haluaisin kiittää teitä tästä mahdollisuudesta.

  Puhemies. − (IT) Seuraavaksi käsittelemme Marco Cappaton mietinnön äänestysselitykset kuultuamme jo Gay Mitchelliä.

– Mietintö: Marco Cappato (A6-0459/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, en kannattanut tätä populistista tekstiä, jonka alkuperäinen versio sisälsi monia hyödyllisiä määräyksiä avoimuuden lisäämisestä Euroopan unionin poliittisissa toimissa. Valitettavasti sitä muutettiin. En aio kannattaa mitään niin mieletöntä kuin sellaisten ammatillisten ja henkilökohtaisten asiakirjojen julkistaminen, joita parlamentin jäsenet vaihtavat keskenään tai joita he saavat kansalaisjärjestöiltä ja lobbausjärjestöiltä. Vaikka en pidäkään kyseisiä asiakirjoja luottamuksellisina, sivistyneessä demokratiassa yksikään kansallinen parlamentti ei velvoita julkistamaan ammatillista – saati sitten kaikkea – kirjeenvaihtoa.

  Puhemies. − (IT) Hyvä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä puhuu Syed Kamall.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä ystävällisistä sanoistanne. Toivon muistavani ne aina.

Kun puhumme avoimuudesta ja EU:n asiakirjojen saatavuudesta, voimme olla siitä yksimielisiä täysistunnossa. Loppujen lopuksi olemme täällä vain meitä äänestäneiden veronmaksajien ja näitä toimielimiä ja työtämme rahoittavien veronmaksajien takia. Selvitetään kuitenkin tämä kysymys perinpohjin. Kun puhumme asiakirjojen avoimuudesta ja saatavuudesta, varmistetaan, että veronmaksajat voivat tarkastetta niitä asiakirjoja, joita he todella haluavat tarkastella.

Äskettäin Euroopan parlamentin ryhmien puheenjohtajat vierailivat demokraattisen valtion, Tšekin tasavallan päämiehen luona. Käsittääksemme Euroopan parlamenttia edustavat ryhmien puheenjohtajat loukkasivat kyseisen valtion presidenttiä. Kaikki, mitä monet kansalaiset ovat pyytäneet, on kyseisen kokouksen pöytäkirjan julkaiseminen. Ollaan siis avoimia, selvitetään asia ja kunnioitetaan niitä, jotka ovat eri mieltä niiden kanssa, jotka istuvat tässä parlamentissa.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Mietintö: Carlos Coelho (A6-0500/2008)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. − (EN) Yksi tärkeimmistä turvallisuutta koskevista toimista, jotka on sovittu, on biometriikan käyttö passeissa ja matkustusasiakirjoissa. Se tarkoittaa tietysti miljoonien eurojen kustannuksia, mutta turvatoimien alalla ei voida tehdä kompromisseja.

Toisaalta on otettava huomioon ihmisten tulot, jotka vaihtelevat valtiosta toiseen. Tavallisen passin tekemisestä Maltassa aiheutuu kuluja. Kuka maksaa niiden vaihtamisen biometrisiin passeihin: valtio, yksityinen henkilö vai yhteinen järjestely?

Olemme tänään päättäneet Euroopan parlamentissa, että ne jäsenvaltiot, joissa on sallittu lasten sisällyttäminen vanhempien passiin, velvoitetaan laatimaan erilliset asiakirjat lapsille ilman muita lisäkustannuksia kuin materiaaliset menot. Hallituksen olisi syytä panna se merkille, sillä on muodostunut tavaksi jättää huomiotta se, kun hallitus perii säännösten vastaisia tariffeja ja veroja, kuten on käynyt rekisteröinnin arvonlisäveron ja satelliittilautasten maksujen kanssa.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. − (NL) Terve järki pääsi voitolle Carlos Coelhon mietinnössä, ja siksi äänestin ehdottomasti sen puolesta. On myönteistä, että biometristen tietojen käyttöön passeissa ja matkustusasiakirjoissa sovelletaan entistä tiukempia sääntöjä ja yhdenmukaistamista, erityisesti sen jälkeen kun EU:n sisärajojen poistaminen on osoittanut ulkorajojen vahvistetun valvonnan tarpeen. Yhdenmukainen biometristen tietojen järjestelmä antaa meille muun muassa mahdollisuuden torjua rikollisuutta entistä tehokkaammin. Tämä mietintö on epäröivä askel siihen suuntaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tällä asetuksella pyritään muuttamaan jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa. Olemme kiistelleet tästä asetuksesta siitä asti, kun se laadittiin vuonna 2004, koska sillä käynnistetään turvamekanismien yhdenmukaistaminen ja biometristen tunnisteiden integrointi Euroopan unionin tukeman turvallisuuspolitiikan yhteydessä.

Tarkistuksen keskeisenä tavoitteena on ottaa käyttöön alle 12-vuotiaita lapsia koskevat poikkeukset, joita on suunniteltu neljä viime vuotta, niin että valtiot, joiden lainsäädännössä annetaan alhaisempi ikäraja, voivat säilyttää sen edellyttäen, että ne noudattavat kuuden vuoden alarajaa (Portugalin, Ranskan ja Viron tapauksessa) muiden tarkistusten lisäksi, jotka liittyvät biometristen tietojen suojeluun ja turvallisuuteen.

Vaikka ehdotuksessa annetaan poikkeussäännöt alle 12-vuotiaille lapsille (päätös perustuu pelkästään teknisiin seikkoihin), katsomme, että siinä ei käsitellä perusasiaa eli lasten biometristen tietojen käyttöä ja EU:ssa turvallisuuspolitiikan puitteissa toteutettavaa yhdenmukaistamista (varsinkin kun passien myöntäminen kuuluu kunkin jäsenvaltion toimivaltaan).

Näistä syistä äänestimme tyhjää.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatin äänestyksessä Carlos Coelhon mietintöä passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöistä ja biometriikasta.

Ei kuitenkaan ole järkevää hyväksyä suoraan huonoa asetusta, jos sitä voidaan jotenkin parantaa.

Ei voida hyväksyä esimerkiksi sitä, että eri jäsenvaltiot voivat soveltaa erilaisia sääntöjä lasten sormenjälkiä koskevasta ikärajasta, ja siksi on tärkeää ryhtyä entistä laajempiin toimiin, erityisesti lapsikaupan varalta, vaikka niitä ei aina toteutettaisikaan yhdessä.

Tärkeintä minulle on korostaa sitä, että biometrisiä tietoja ei voi missään olosuhteissa käyttää epärehellisiin tarkoituksiin. Tietoturva on tarkastettava tiukasti ja säännöllisesti.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, kannatan äänestyksessä mietintöä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 2252/2004 jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista (A-0500/2008).

Kannatan esittelijän ehdotusta "yksi henkilö – yksi passi" -periaatteen soveltamisesta, niin että jokaisella henkilöllä on passi, joka sisältää hänen biometriset tietonsa.

Tilanne, jossa yksi passi voidaan myöntää sen haltijalle ja hänen lapsilleen sisällyttämällä siihen heidän nimensä ja sukunimensä tai vain passin haltijana toimivan vanhemman biometriset tiedot, voi edistää lapsikauppaa.

Tuen myös Carlos Coelhon aloitetta sallia pakollisiin sormenjälkiin kaksi poikkeusta, jotka koskevat alle kuusivuotiaita lapsia ja niitä henkilöitä, jotka eivät voi fyysisesti antaa sormenjälkiä.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä selvitetään tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät biometrisiä passeja koskeviin vaatimuksiin. Sen lisäksi toivon, että biometristen passien käyttöönotto (joka tapahtui Romaniassa 1. tammikuuta 2009) saa aikaan Romanian liittymisen Yhdysvaltojen viisumivapausohjelmaan ja nopeuttaa Romanian integroitumista Schengen-alueeseen.

Meidän on kuitenkin kiinnitettävä huomiota biometrisen teknologian luotettavuuteen, koska se on osoittautunut tehottomaksi alle kuusivuotiaiden lasten tunnistamisessa. Jäsenvaltioiden on käynnistettävä pikaisesti uusi pilottihanke kyseisen tunnistusjärjestelmän luotettavuuden analysoimiseksi, mikä auttaa varmasti löytämään mahdolliset jäsenvaltioissa rekisteröidyt virheet.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Jopa lasten tiedot on tallennettava, koska he ovat mahdollisesti vaarallisia EU:lle. Tämä on Euroopan komission, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin ehdotus. Ainoa ero direktiiviehdotuksen ja Euroopan parlamentin välillä on ikä, jolloin lapsi katsotaan vaaralliseksi. Komissio katsoo, että lapsista tulee vaarallisia kuusivuotiaina ja että siksi heidän on annettava sormenjälkensä, jotka liitetään henkilökohtaiseen passiin kyseisestä iästä alkaen. Sen sijaan Euroopan parlamentti osoittaa "demokraattista herkkyyttään" ja katsoo, että lasten tiedot on rekisteröitävä, kun he ovat hieman vanhempia eli 12-vuotiaita.

Tämä sietämätön direktiivi, jonka Euroopan parlamentin EU:n yksisuuntaisen tien kannattajat ovat hyväksyneet, on väistämätön seuraus EU:n raivoisasta terrorisminvastaisesta politiikasta, joka pyrkiessään turvaamaan pääoman suvereeniuden työvoimaan ja ruohonjuuritason liikkeisiin nähden, on vaarallisesti luokitellut jopa lapset vaarallisiksi. Vaikuttaa siltä, että EU ottaa mallia Israelin armeijasta, joka puolustaa liioitellusti Israelin valtion "turvallisuutta" palestiinalaisilta "terroristeilta" teurastamalla lukemattomia lapsia Gazassa tällä hetkellä. Kuinka vanhoja ovat murhatut palestiinalaislapset? Ovatko he kuusi- vai kaksitoistavuotiaita?

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) Äänestin tyhjää mietinnöstä, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 2252/2004 jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista (A-0500/2008).

Mietinnössä kaavaillaan EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten biometrisen valvonnan rajoittamista siten, että alle 12-vuotiaat lapset suljetaan pois biometrisiä tietoja koskevan vaatimuksen piiristä. Tämä poikkeus on erittäin myönteinen.

Torjun kuitenkin biometriset tunnistusjärjestelmät suoralta kädeltä. Ne johtavat siihen, että poliisivaltio valvoo kansalaisia entistä tiiviimmin. Tällä tavalla ei paranneta turvallisuutta. Koska mietinnössä hyväksytään laajalti kyseinen valvonta, en voinut äänestää sen puolesta; kun taas sen hylkääminen olisi tarkoittanut mainitsemani parannuksen hylkäämistä. Siksi äänestin tyhjää.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin äänestyksessä Carlos Coelhon mietintöä passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöistä ja biometriikasta.

Katson ehdotuksen tavoin, että lastenkin on käytettävä passeja lapsikaappausten ja -kaupan torjumiseksi. Kannatan kuuden vuoden alaikärajaa, mutta vanhempien vastuuta kantavien henkilöiden nimet olisi sisällytettävä asiakirjaan edellä mainituista syistä.

Kannatan myös Carlos Coelhon ehdotusta ottaa käyttöön kolmen vuoden tarkistuslauseke, jonka tarkoituksena on odottaa tuloksia perusteellisesta ja laajamittaisesta tutkimuksesta, jossa tutkitaan lasten ja ikääntyneiden henkilöiden sormenjälkien luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta: näin arka ja merkittävä asia vaatii jatkuvaa valvontaa, niin että sitä voidaan käsitellä oikein yhteisön lainsäädännössä.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Tämä lainsäädäntö mahdollistaa sormenjälkien tallentamisen passeihin ja matkustusasiakirjoihin, niin että asiakirjan ja sen haltijan aitous voidaan vahvistaa.

Äänestin esittelijän tarkistusten puolesta. Myönteistä on se, että alle 12 vuotiailta lapsilta otetaan sormenjälkiä vain, jos jäsenvaltiossa on siitä jo voimassa oleva lainsäädäntö. Verrattuna komission ja neuvoston vaihtoehtoon ottaa sormenjäljet jo kuusivuotiailta lapsilta tämä on edistysaskel.

Sormenjälkien ottaminen on kallista. Viisumi maksaa pian 60 euroa. Pakolliset sormenjäljet nostavat hintaa merkittävästi, niin että ulkomaille haluavan neljän hengen perheen täytyy pian kuluttaa melkoinen määrä rahaa ennen lähtöä.

Joka tapauksessa olen eri mieltä sormenjälkien turhasta käytöstä ja biometristen tietojen käytöstä. Eikö siitä koidu enemmän vaivaa kuin hyötyä? Toimenpiteen tehokkuutta ei ole todistettu, sen käyttö on suhteetonta lopputulokseen nähden ja se on myös erittäin kallista. Siksi hyväksyin tarkistukset, joilla tekstiä parannetaan, mutta ilmaisin lopulta tyytymättömyyteni äänestämällä lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan.

– Mietintö: Alexander Graf Lambsdorff (A6-0415/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Kannatimme äänestyksessä Alexander Graf Lambsdorffin mietintöä puolustuksen ja turvallisuuden alan julkisista hankinnoista.

Mietinnöstä käy ilmi, että jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta puolustuksessa ja kansallisessa turvallisuudessa, mikä me haluamme korostaa. Katsomme, että tarvikkeet, siviiliurakat ja palvelut olisi hankittava normaalisti tälläkin alalla. Katsomme kuitenkin, että kyseisten markkinoiden luonteen luonnollisena seurauksena hankintaa ei voida toteuttaa täysin direktiivin ehtojen mukaisesti. Kyseisiä poikkeuksia olisi kuitenkin sovellettava vain, kun ne voidaan perustella niiden merkittävyydellä turvallisuuspolitiikan kannalta. Uskomme, että tällä tavalla voimme käsitellä poikkeusten yleistä käyttöä protektionistisiin tarkoituksiin, mikä on erityisen haitallista Ruotsin teollisuudelle.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Alexander Graf Lambsdorff on esitellyt komission "puolustuspaketista" ehdotuksen, joka käsittää hankinnan sotilaallisiin ja muihin kuin sotilaallisiin turvallisuustarkoituksiin sekä EU:n toimijoiden väliset julkiset hankintasopimukset. Tällä ehdotuksella parannetaan voimassa olevaa vuoden 2004 direktiiviä (2004/18/EY) lisäämällä joustavuutta, avoimuutta ja mikä tärkeintä reilua kilpailua. Puolustusalan hankintamarkkinat ovat erityiset, ja Alexander Graf Lambsdorff on löytänyt keinot niiden monimutkaisen luonteen käsittelemiseksi.

Tietyistä julkistamista koskevista velvollisuuksista on annettu nimenomaisia poikkeuksia siinä tapauksessa, että ne ovat jäsenvaltion turvallisuuspolitiikan vastaisia.

Vaikka puolustusalan hankinnat säilyvät periaatteessa kansallisessa toimivallassa, tällä ehdotuksella pyritään luomaan puolustus- ja turvallisuusmateriaalien sisämarkkinat rakenteellisella lainsäädännöllä. Markkinoinden arvo on vuosittain 90 miljardia euroa. Alexander Graf Lambsdorff on ehdottanut yhteistä kantaa, jota voin tukea.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Liian suppeista ja sulkeutuneista eurooppalaisista markkinoista oletettavasti kärsineen Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen on ollut verukkeena tälle direktiiville alan julkisten hankintojen avaamisesta kilpailulle.

On totta, että tänään meille toimitetussa tekstissä otetaan huomioon monet ongelmat, joita komission alkuperäisessä tekstissä nostetaan esiin, kuten sen soveltamisala, julkisia hankintoja koskevan WTO:n sopimuksen soveltamatta jättäminen, taloudelliset kynnykset ja luottamuksellisuus.

Direktiivi kuitenkin noudattaa Brysselin logiikkaa, jonka mukaan mikään ala, ei edes strateginen tai elintärkeä ala, voi saada poikkeusta Brysselin valvonnasta, liberalisoinnista tai yksityistämisestä. Direktiivissä ei taata jäsenvaltioiden suvereeniuden kunnioittamista, vaikka lain mukaan ne ovat yksin vastuussa kansallisesta turvallisuudestaan. Direktiivissä ei tueta laajojen eurooppalaisten markkinoita, joilla valtioiden puolustusbudjetit supistuvat huomattavasti. Siinä ei oteta käyttöön yhteisön etuuskohtelujärjestelmää, joka yksin voisi mahdollistaa todellisten eurooppalaisten markkinoiden luonnollisen synnyn. Sillä vahvistetaan siviili- ja sotilasasioiden kahtiajakoa, joka on tyypillistä EU:lle ja joka on jo tullut meille kalliiksi. Direktiivissä asetetaan taloudelliset näkökohdat ja markkinanäkökohdat kaiken muun edelle. Nämä vakavat puutteet keskeisissä kohdissa ovat syynä meidän vastustuksellemme.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Euroopan puolustusalan hankintamarkkinat ovat pirstoutuneet, millä on kielteinen taloudellinen vaikutus. Hyväksytyn direktiivin tärkeimpänä tavoitteena on poistaa pirstaleisuus ja luoda Euroopan unionin alueelle yhteiset puolustusmarkkinat samalla, kun otetaan huomioon puolustusmarkkinoiden erityispiirteet ja suojellaan jäsenvaltioiden puolustusetuja.

Jäsenvaltiot ovat perustaneet päätöksensä siihen, että nykyisessä julkisia hankintoja koskevassa direktiivissä ei oteta riittävästi huomioon puolustusalan julkisten hankintojen erityispiirteitä. Se on johtanut direktiivissä erilaisten välineiden antamiseen sopimusten myöntämistä, tarjoajien valintaa tai hankintayksikköjen määräämiä sopimusehtoja varten. Direktiivin sisältämien tarkastusten pitäisi myös taata tarjoajille asianmukaista oikeudellista suojelua sekä edistää avoimuutta ja syrjimättömyyttä sopimusten myöntämisessä.

Uskon, että hyväksytyillä säännöksillä edistetään huomattavasti markkinoiden avaamista samalla kun niissä otetaan asianmukaisesti huomioon kansallinen turvallisuus. Direktiivin pitäisi myös johtaa kustannusten optimointiin kansallisissa talousarvioissa ja teollisuudessa ja varmistaa, että armeijat varustetaan markkinoiden parhailla tarvikkeilla.

  Malcolm Harbour and Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiivien valtuuskunta on jatkuvasti tukenut pyrkimyksiä avata markkinat ja kannustaa EU:n jäsenvaltioiden rajat ylittävää kauppaa. Olemme tyytyväisiä Britannian teollisuuden saamaan mahdollisuuteen päästä puolustustarvikkeiden markkinoille, jotka ovat tähän saakka voineet olla ulkopuoliselta kilpailulta suljetut. Pahoittelemme kuitenkin, että tällaiset myönteiset, käytännölliset näkökohdat jäävät toiseksi EU:n poliittisille motiiveille luoda yhdentynyt Euroopan puolustusteollisuus ja vahvistaa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, jota olemme johdonmukaisesti vastustaneet.

Olemme erityisen huolestuneita kielteisistä seurauksista, jotka johtuvat pyrkimyksistä avoimeen kilpailuun tuotantosopimusten alalla huolimatta kansallisten hallitusten ja yritysten investoinneista tutkimukseen ja kehitykseen. Se poistaa mahdollisuuden saada takaisin tutkimus- ja kehitysinvestointeja eikä tarjoa keinoja teollis- ja tekijänoikeuksien, työpaikkojen tai vientimahdollisuuksien suojelemiseksi. Pelkäämme myös, että sisäänpäin kääntynyt eurooppalainen lähestymistapa haittaa erittäin tarpeellisia ja tuottoisia puolustusalan suhteita muihin maihin – erityisesti Yhdysvaltoihin mutta myös Japaniin, Israeliin ja muihin maihin.

Kaikista näistä syistä konservatiivien valtuuskunta äänesti tyhjää.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin äänestyksessä Alexander Graf Lambsdorffin mietintöä puolustuksen ja turvallisuuden alan julkisista hankinnoista. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luominen edellyttää tarvittavien valmiuksien kehittämistä, mihin tarvitaan tehokasta eurooppalaista teollisuutta. Sitä edistävät eurooppalaisen puolustusteknologian ja puolustusteollisuuden sekä puolustustarvikkeiden hankintojen eurooppalaisten markkinoiden kehittäminen.

Näillä kahdella toimella voidaan saavuttaa tarvittavat valmiudet maailmanlaajuisiin puolustustehtäviin ja vastata turvallisuusalan uusiin haasteisiin. Siksi olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että direktiiviehdotuksella pitäisi pyrkiä luomaan yhdenmukainen EU:n säännöstö, jonka avulla jäsenvaltiot voivat soveltaa yhteisön lainsäädäntöä vaarantamatta turvallisuusetujaan.

Hyväksyn myös tarkastusmenettelyn sisällyttämisen lainsäädäntöön. Sillä annetaan tehokasta oikeudellista suojelua tarjoajille, edistetään avoimuutta ja syrjimättömyyttä sopimusten myöntämisessä sekä edistetään aitoa markkinoiden vapauttamista.

– Mietintö: Carl Schlyter (A6-0341/2008)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Kannatin äänestyksessä Carl Schlyterin mietintöä tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden (dikloorimetaani) markkinoinnista ja käytöstä. Katson, että tämä ehdotus direktiivin 76/769/ETY muuttamiseksi auttaa alentamaan tehokkaasti riskiä, että ympäristö tai ihmiset altistuvat vaarallisille aineille, kuten dikloorimetaanille, jonka haittavaikutukset ihmisten terveydelle ovat omaa luokkaansa. Ihmisten terveyden suojelun on oltava tärkeämpää kuin teollisuuden edut.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme kompromissitekstin puolesta, sillä kyseisellä toimella voi olla myönteisiä vaikutuksia eri alojen, erityisesti auto- ja meriteollisuuden työntekijöihin, koska se minimoi heidän altistumisen varsin haitallisille myrkyille. Siinä käsitellään dikloorimetaania, joka on väritön kemiallinen yhdiste ja jonka haju on makea, miellyttävä ja tunkeutuva ja muistuttaa eetteriä. Sitä markkinoidaan pääasiassa farmaseuttisten tuotteiden, liuotteiden ja oheistuotteiden, maalinpoistoaineiden ja liimojen tuotantoon

Dikloorimetaani vahingoittaa ainutlaatuisella tavalla ihmisten terveyttä, ja se mainitaan vesidirektiivin 33 ensisijaisen aineen luettelossa. Kyseinen aine on luokiteltu 3 luokan karsinogeeniksi. Sillä on narkoottinen vaikutus ja suurina annoksina se lamaannuttaa keskushermoston, aiheuttaa tajunnan menetyksen ja on sydämelle myrkyllistä, ja asiattomaan käyttöön liittyy suora kuoleman riski .

Terveys- ja ympäristöriskejä käsittelevän tiedekomitean mukaan yksi suurimmista dikloorimetaanin myrkyllisyyteen liittyvistä ongelmista on erityisen haavoittuville ryhmille aiheutuvat uhka.

Markkinoilla on jo erilaisia vaihtoehtoja dikloorimetaaniin perustuville maalinpoistoaineille.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Olen periaatteeessa samaa mieltä ehdotuksen tarkoituksesta: vähentää dikloorimetaanin käytöstä ihmisille ja ammattilaisille aiheutuvia riskejä.

Dikloorimetaanilla on ainutlaatuisia haittavaikutuksia ihmisten terveydelle: se on karsinogeeni, sillä on narkoottinen vaikutus, ja suurina annoksina se lamaannuttaa keskushermoston, aiheuttaa tajunnan menetyksen ja on sydämelle myrkyllistä, ja asiattomaan käyttöön liittyy suora kuoleman riski.

Komission mukaan vuosina 1989–2007 dikloorimetaanin käyttö aiheutti EU:ssa 18 kuolemaa. Pidän EU:n toimia välttämättöminä kyseisen aineen kieltämiseksi tai korvaamiseksi.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa toimitetun äänestyksen jälkeen kannatan dikloorimetaanin käytön yleistä kieltoa siten, että sen käyttö sallitaan ammattilaisille turvallisissa olosuhteissa.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin äänestyksessä Carl Schlyterin mietintöä tiettyjen vaarallisten aineiden ja valmisteiden markkinoinnin ja käytön rajoittamista koskevan neuvoston direktiivin muuttamisesta.

Dikloorimetaanilla on tosiasiassa monia haittavaikutuksia ihmisten terveydelle: sillä on narkoottinen ja lamauttava vaikutus keskushermostoon ja se on suurina annoksina sydämelle myrkyllinen. Työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on vahvistettava, koska alan valvontamenettelyt ovat riittämättömiä pääasiassa siksi että alalla on paljon yrityksiä ja ne ovat pieniä ja liikkuvia. Olen samaa mieltä myös Carl Schlyterin lausunnosta, että meidän on kiinnitettävä erityishuomiota lasten terveyteen. Lapset ovat alttiimpia terveysriskeille, koska mahdollisuus voimakkaalle altistukselle on merkittävä.

– Mietintö: Ilda Figueiredo (A6-0423/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tänään toimitettu äänestys kalastusalan työtä koskevaa Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimusta koskevasta mietinnöstä, jonka esittelin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta, auttaa huomattavasti luomaan maailmanlaajuiset vähimmäisnormit, jotka takaavat paremmat työolosuhteet, paremman turvallisuuden ja vähemmän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia alalla, joka on erittäin vaarallinen mutta myös strateginen. Siinä kalastajien ihmisarvo ja kova työelämä asetetaan huomiomme keskipisteeseen, onhan kyseessä ala, jolla tapahtuu eniten kuolemaan johtavia onnettomuuksia. On syytä huomata, että mietintö sai 671 ääntä puolesta ja vain 16 ääntä vastaan.

Yleissopimuksen 188 on määrä tulla voimaan sen jälkeen, kun Kansainvälisen työjärjestön 180 jäsenvaltiosta sen on ratifioinut 10, joista kahdeksan on oltava rannikkovaltioita.

Haluaisin muistuttaa, että yleissopimuksella tarkistetaan yleissopimuksia, jotka koskevat kalastajien vähimmäisikää, lääkärintarkastuksia, kalastajien työsopimuksia ja laivaväen asuntoja kalastusaluksessa; se kattaa lisäksi muitakin näkökohtia kuten työterveyden ja -turvallisuuden, työhönoton ja työnvälityksen ja sosiaaliturvan.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentti kehotta jäsenvaltioita ratifioimaan kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen (yleissopimus 188). Yleissopimus on tehty vuonna 2007 ja siinä käsitellään tärkeitä aiheita, kuten kalastajien työympäristö, lepoajat ja sosiaaliturva. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä demokraattisesti, haluavatko ne ratifioida kyseisen Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen. Olen äänestänyt käsillä olevaa mietintöä vastaan, koska Euroopan parlamentin ei pitäisi puuttua asiaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unioni pyrkii yhteisellä kalastuspolitiikalla tehostamaan kalastusta, niin että ala, mukaan luettuna vesiviljely, on taloudellisesti kannattava ja kilpailukykyinen, varmistamaan kalastuksesta riippuvaisen väestönosan asianmukaisen elintason ja huolehtimaan kuluttajien eduista.

Kansainvälisen työjärjestön yleissopimus 188, joka hyväksyttiin kesäkuussa 2007, on asiakirja, jolla pyritään mahdollistamaan reilu kilpailu kalastusalusten omistajien välillä ja luomaan asianmukaiset työolosuhteet alan ammattilaisille. Yleissopimuksella pyritään kyseisiin tavoitteisiin antamalla kalastusalalle kansainväliset vähimmäisnormit, joka tietyillä aloilla kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Siksi vaikuttaa tarpeelliselta ehdottaa jäsenvaltioille, että ne ratifioivat yleissopimuksen yhteisön edun ja yhteisen kalastuspolitiikan yhtenäisyyden vuoksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kanatan Ilda Figueiredon mietintöä jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan kalastusalan työtä koskeva Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimus (yleissopimus 188).

Yksi vuoden 2007 asiakirjan tavoitteista on saavuttaa kalastusalalla tasapuoliset toimintaedellytykset ja ylläpitää niitä edistämällä kalastajien asianmukaisia elin- ja työolosuhteita ja reilumpia kilpailuehtoja maailmassa sekä pyrkiä lisäämään monien merityövoimaa koskevien yleissopimusten vähäistä ratifiointiastetta. Tätä tarkoitusta varten yleissopimus edistää asianmukaisten työolosuhteiden luomista ammattilaisille tällä tärkeällä strategisella alalla ja siihen sisältyy monia ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyviä näkökohtia, joita ovat työtilojen ja -olosuhteiden parantaminen, palkkaus, terveydenhoito merellä ja maalla, lepoajat, työsopimus ja sosiaaliturva.

Lopuksi totean kannattavani Ilda Figueiredon aloitetta, koska sillä pyritään varmistamaan, että kaikkiin sovellettavia vähimmäisnormeja sovelletaan yleisesti sen haittaamatta yksittäisten jäsenvaltioiden voimassa olevia normeja, jotka ovat työntekijöiden kannalta vielä edullisempia.

– Mietintö: Giusto Catania (A6-0479/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta. Käsitellessämme tänään perusoikeuksia EU:ssa emme saa unohtaa Gazan kauheita tapahtumia. Se, mitä Lähi-idässä tapahtuu, vaatii EU:ta kiinnittämään jatkuvasti huomiota siihen, että kunnioitetaan perusihmisoikeuksia, jotka ovat valitettavasti näinä aikoina uhattuna. Väittäisin, että vaikeissa neuvotteluissa, joissa voimme toivoakseni edistyä, yhteisön toimielinten auktoriteetti ja jämäkkyys riippuu osittain sen demokratian laadusta, jonka voimme saavuttaa EU:ssa.

Valitettavasti on olemassa todellinen vaara, että jopa EU:ssa terrorismin torjunta voi johtaa perusoikeuksien ja vapauksien kunnioittamisen epäonnistumiseen. Olen toiveikas valitun Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lausuntojen suhteen. Ne koskevat yhteistyön käynnistämistä tällä alalla EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Ajatellen kaikkia näkökohtia, jotka muodostavat loukkaamattomat ihmisoikeudet, katson lopulta, että erityishuomiota pitäisi kiinnittää kaikkein haavoittuvimpiin henkilöihin eli lapsiin, vanhuksiin, maahanmuuttajiin ja nuoriin työnhakijoihin.

  Philip Bradbourn (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiivit muistavat pitkäaikaisen näkemyksensä, että perusoikeuskirjan ei pitäisi kuulua tuomioistuimen toimivaltaan. Tässä yhteydessä uskomme, että monet mietinnössä käsitellyt asiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimialaan, eikä EU:n pitäisi määrätä niitä koskevaa politiikkaa. Mietintö sisältää myös monia henkilökohtaisen omantunnon kysymyksiä, esimerkiksi ehdoton eutanasian suositteleminen ja kovien huumeiden kriminalisointi. Näistä syistä emme voineet äänestää mietinnön puolesta.

  Carlo Casini (PPE-DE) , kirjallinen. − (IT) Lopullinen ääneni käsillä olevaa mietintöä vastaan ei johdu niinkään sen sisällöstä vaan siitä, mitä mietinnöstä puuttuu.

Ei voida puhua ihmisoikeuksista puhumatta ensimmäisestä ja tärkeimmästä ihmisoikeudesta: oikeudesta elämään. Joka vuosi 27 jäsenvaltiossa tuhotaan noin 1 200 000 ihmistä harkituilla aborteilla. Luku on traaginen, ja tämän luvun lisäksi tulevat laittomat abortit ja lukematon määrä ihmisalkioita, jotka tuhoutuvat koeputkihedelmöityksissä. Velvollisuutemme on panna merkille mielipiteiden kirjo tässä asiassa, mutta on varmaa, että tämä on hyökkäys ihmisoikeuskulttuurin perustaa vastaan. Päätöslauselmassa kuitenkin unohdetaan ongelma ja pyritään jopa varmistamaan sen unohtaminen keskittämällä huomio vain naisten "lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen".

Kukaan ei voi vastustaa naisten terveyttä, varsinkin jos he ovat nuoria, raskaana ja äitejä, mutta sillä ei voida perustella lasten oikeuksien täydellistä pois jättämistä. Toisaalta on hyvin tunnettua, että ilmausta "lisääntymis- ja seksuaaliterveys" käytetään salamyhkäisesti niin, että se sisältää abortin, joka ymmärretään oikeutena ja sosiaalipalveluna.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Giusto Catanian mietintöä vastaan, koska en hyväksy ristiriitaista 49 kohtaa, jossa kannustetaan käsittelemään "perinteisiä kansallisia vähemmistöyhteisöjä" "itsemääräämisoikeusratkaisuilla" (henkilökohtainen, kulttuurinen ja alueellinen autonomia).

Tuen vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia, mutta torjun ehdottomasti ajatuksen alueellisesta autonomiasta, joka perustuu etnisiin perusteisiin ja vähemmistöjen kollektiivisiin oikeuksiin, ajatukseen, joka on käytännössä saanut aikaan etnistä separatismia ja etnisten yhteisöjen välisiä konflikteja. Myös epäselvät, ristiriitaiset käsitteet kuten "itsemääräämisoikeus" ja "kulttuurinen autonomia" voivat aiheuttaa konflikteja. Kyseiset käsitteet ylittävät kansainvälisen oikeuden nykyiset eurooppalaiset normit kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien osalta ja johtavat meidät ristiriitoihin.

Katson, että EU:n jäsenvaltioilla on suvereeni oikeus päättää itse, missä määrin ne hyväksyvät tai hylkäävät tällaisia käsitteitä. Itse asiassa EU:n on noudatettava ja taattava jäsenvaltioidensa suvereniteetti ja koskemattomuus.

  Sylwester Chruszcz (UEN),, kirjallinen. – (PL) Vaikka kaikki valtiot ja kansainväliset organisaatiot haluavat kunnioittaa ihmisoikeuksia, tällä mietinnöllä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2007 rikotaan häpeällisesti kyseisiä oikeuksia Euroopassa. Siitä syystä en voinut kannattaa sitä tämän päivän äänestyksessä. Jälleen kerran meillä on tapaus, jossa mietinnön esittelijä yrittää määrätä jäsenvaltioille tiettyä maailmakatsomusta. Sitä en voi hyväksyä.

  Derek Roland Clark, Trevor Colman, Nigel Farage ja Michael Henry Nattrass (IND/DEM), kirjallinen. − UKIP vastustaa naisten sukuelinten silpomista, homofobiaa, rasismia ja muukalaisvihamielisyyttä. Vastustamme myös sitä, että EU valvoo perusoikeuksia. Yhdistyneellä kuningaskunnalla on moitteeton lainsäädäntö ja suojelu perusoikeuksien alalla. EU ei ole demokraattinen eikä se siksi sovi valvomaan ihmisten oikeuksia. Sen lisäksi perheoikeus kuuluu jäsenvaltioiden eikä EU:n toimivaltaan. Kysymys siitä, pitäisikö huumeidenkäyttäjiä vastaan nostaa rikossyytteitä, kuuluu jäsenvaltion lainsäädännön piiriin, eikä EU:n pitäisi pyrkiä vääristämään oikeudenkäyttöä.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Vuosien ajan neuvosto on toimittanut Euroopan parlamentille vuosittaisen ihmisoikeusraportin perusoikeuksien tilanteesta unionissa, johon parlamentti on vastannut laatimalla valiokunta-aloitteisen mietinnön.

Ensimmäistä kertaa mietinnön laadinnassa otettiin huomioon perusoikeusviraston saamat tulokset. Se on erityisen merkittävää sikäli, että tästä aiheesta ei ole hyväksytty mietintöä vuoden 2003 jälkeen.

Katson, että esittelijä on kehittänyt tiettyjä aiheita liian pitkälle, koska niitä on jo käsitelty erillisissä mietinnöissä, ja mietinnössä on useita varsin ristiriitaisia kohtia, joista osaa vastaan olen äänestänyt siitä syystä että ne ovat selvästi vastoin periaatteitani.

On kuitenkin monia muita kohtia, joista olen täysin samaa mieltä, ja siitä syystä äänestin tyhjää; en vain siksi, että Ginga Gálin erinomainen työ paransi tekstiä huomattavasti, vaan myös siksi etten voi omantuntoni mukaan missään olosuhteissa äänestää ihmisoikeuksia puolustavaa mietintöä vastaan.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska siinä ehdotetaan lähestymistapoja, joilla edistetään useita abortteja, samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoja tai etnisiin perusteisiin pohjautuvaa autonomiaa.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan mietintöä, jossa annetaan suosituksia monista aiheista, mukaan luettuna syrjintä, maahanmuutto, sosiaaliset oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo.

Siinä todetaan, että jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet eivät ole vielä panneet täytäntöön Euroopan parlamentin suosituksia, jotka annetaan sen mietinnössä CIA:n luovutustoimista EU:ssa (helmikuu 2007). Terrorismin torjuntaa ei saa koskaan käyttää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun tason alentamiseen. Ihmisoikeuksien puolustaminen tarkoittaa todellakin terrorismin syiden ja seurausten torjuntaa. Tässä suhteessa olen tyytyväinen valitun Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lausuntoon Guantanamo Bayn vankilan sulkemisesta ja luovutuskäytännön lopettamisesta.

Mietinnössä ehdotetaan myös tiedottamista naisten oikeudesta nauttia täysin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista, mukaan luettuna ehkäisyn saatavuuden helpottaminen ei-toivottujen raskauksien ja riskialttiiden laittomien aborttien ehkäisemiseksi, sekä naisten sukuelinten silpomista koskevan käytännön torjumista.

Mietinnössä myös kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään lainsäädännöllisiin toimiin samaa sukupuolta olevien parien kokeman syrjinnän lopettamiseksi tunnustamalla kyseiset suhteet. Jäsenvaltioiden, joilla on samaa sukupuolta olevien henkilöiden kumppanuutta koskevaa lainsäädäntöä, olisi tunnustettava muiden valtioiden vastaavat säännökset.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin äänestyksessä Giusto Catanian mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004-2008. Erityisesti kannatin 32 kohtaa, jossa kehotetaan kunnioittamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiota iranilaisesta PMOI-järjestöstä. Tuomiossa vaaditaan poistamaan PMOI EU:n terroristilistalta.

En kannata kyseistä järjestöä. Kauan sitten lakkasin allekirjoittamasta sen Iranin tilannetta koskevia julistuksia, jotka vaikuttivat yhä epäuskottavammilta, erityisesti sen jälkeen, kun olin osallistunut ulkoasiain valiokunnan valtuuskunnan Teheranin matkalle, jolloin näin itse uudistuksia vaativan opposition nousevan Iranin fundamentalistihellintoa vastaan.

Minun ei kuitenkaan tarvitse kannattaa järjestöä pahoitellessani sitä, ettei ole pantu täytäntöön Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen kantaa, että PMOI:n toiminta ei tarjoa mitään syytä sisällyttää se terroristilistalle tai säilyttää se listalla ja siten aiheuttaa sille monia haitallisia seuraamuksia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. − (PL) Mietinnössä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2008 tunnustetaan, että perusoikeuksien tehokas suojelu ja edistäminen muodostaa demokratian perustan EU:ssa. Euroopan parlamentin valiokunta toteaa, että jäsenvaltiot ovat toistuvasti kieltäneet EU:ta tarkastamasta niiden ihmisoikeuspolitiikkaa ja asettaneet ihmisoikeuksien suojelun täysin kansalliselle perustalle ja siten heikentäneet yhteisön uskottavuutta perusoikeuksien suojelussa kansainvälisellä areenalla.

Siksi Euroopan komission olisi keskityttävä jäsenvaltioiden kannustamiseen entistä tiiviimpään yhteistyöhön kehottamalla niitä lisäämään tuleviin ihmisoikeusraportteihin maailman yleisen ihmisoikeustilanteen analysoinnin lisäksi tilanteet yksittäisissä jäsenvaltioissa. Huomiota ansaitsevat myös ehdotukset, joilla pyritään torjumaan tehokkaasti syrjivää politiikkaa EU:ssa korostamalla, että yhtäläiset mahdollisuudet ovat jokaisen kansalaisen perusoikeus eikä etuoikeus. On erittäin huolestuttavaa, että noin 20 prosenttia Euroopan unionin lapsista elää köyhyysrajan alapuolella ja monet heistä tulevat yksihuoltajaperheistä tai perheistä, joiden vanhemmat tulevat EU:n ulkopuolelta. Tässä suhteessa on otettava käyttöön asianmukaisia keinoja oikeuksien hyödyntämiseksi keskittymällä erityisesti lasten tarpeisiin, ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävät tehokkaisiin toimiin köyhyyden torjumiseksi.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Giusto Catanian mietintö on hälyttävä. Se on luettelo tavallisen lansäädännön kaikista oikeuksista, etuoikeuksista ja liiallisista oikeuksista, jotka hänen mukaansa olisi välttämättä myönnettävä vähemmistöille, erityisesti jos ne ovat tulleet Euroopan ulkopuolelta. Se on sellaisten ohjeiden kokoelma, jolla tuhoamme kansalliset ja alueelliset identiteetit, tuhoamme kotimaidemme arvot, perinteet ja kulttuurit ja syrjimme järjestelmällisesti ja institutionaalisesti eurooppalaisia heidän kotimaissaan. Siinä vastustetaan luovuttamatonta itsemääräämisoikeuttamme – joka myönnetään kaikille kansoille paitisi omallemme.

Se on myös tekopyhyyden huipentuma toimielimeltä, joka syrjii päivittäin poliittisten ideoidensa pohjalta ja joka antaa ilman asianmukaista arviota tai harkintaa leiman "oletettavasti syyllinen" joillekin jäsenilleen, kuten Frank Vanheckelle ja minulle, jotka olemme noitavainojen uhreja kotimaissamme.

Periaatteessa emme ole täällä puolustamassa näkyviä ja äänekkäitä vähemmistöjä, jotka vaativat yhä enemmän etuoikeuksia ja syyllistävät maita ja väestöjä, jotka ovat tarpeeksi kilttejä tai hölmöjä ottaakseen heidät vastaan. Olemme täällä puolustamassa omiamme, maidemme kansalaisia, suurta enemmistöä – tällä hetkellä – eurooppalaisia, jotka ovat teidän silmissänne näkymättömiä, kuulumattomia ja halveksittavia.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Vastustin äänestysessä mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2008, jonka esittelijänä toimi italialainen Euroopan parlamentin jäsen Giusto Catania, koska hän ei esitellyt niinkään neljän viime vuoden tilannetta vaan ilmaisi omia mielipiteitään ehdottaen ja yrittäen määrätä jäsenvaltioille lainsäädäntöä, joka kuuluu yksinomaan niiden toimivaltaan. En usko, että Euroopan unionin jäsenvaltioita voidaan pakottaa antamaan lainsäädäntöä, jota niiden kansalaiset eivät voi hyväksyä.

"Avioliiton" määritelmä pitäisi varata naisen ja miehen väliselle liitolle. Giusto Catanian ehdotus ei johda niinkään homoseksuaalisen käyttäytymisen suvaitsemiseen (jota kannatan) vaan periaatteessa biologisten eli heteroseksuaalisten suhteiden syrjimiseen. Meidän on ennen kaikkea kysyttävä, onko tavoitteena rajoittaa perheiden oikeuksia perheen perinteisessä merkityksessä, joka tarkoittaa äitiä, isää ja lapsia. Se tekee erittäin henkilökohtaisista asioista, jotka liittyvät henkilön seksielämään, poliittisia toimia, vaikkapa julkisella henkilökohtaisen homoseksuaalisuuden ilmaisulla esimerkiksi niin kutsutuissa "love parade" -tapahtumissa.

Katson, että tämä mietintö murtaa padot tällaisille käytännöille käyttämällä sellaisia ilmauksia kuin "lisääntymisoikeudet", joka kansainvälisen oikeuden nykyisessä merkityksessä sisältää tilauksesta tehtävän abortin.

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Pidän kollegani mietintöä erityisen merkittävänä, koska ihmisoikeudet muodostavat yhden pilarin arvoista, jotka esitetään Euroopan unionin perustamissopimuksissa. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen lisäksi vaadimme ehdokasvaltioilta ihmisoikeuksien kunnioittamista ja korostamme myös yleismaailmallisten, luovuttamattomien oikeuksien vahvistamista kansainvälisissä suteissamme. Euroopan unioni on kuitenkin uskottava ihmisoikeuksien puolustaja maailmassa vain, jos se käyttää omalla alueellaan hellittämättä kaikkia käytettävissä olevia välineitä perusoikeuskirjassa ilmaistujen arvojen puolustamiseksi.

Mietinnössä on oma lukunsa romaneille, jotka ovat Euroopan unionin suurin vähemmistö ja jotka kärsivät eniten sosiaalisesta surjäytymisestä. Euroopan valtioiden yhteisellä vastuulla on suunnitella kattava ja yhdenmukainen strategia romanien ongelmien ratkaisemiseksi. Romanit elävät suurimman osan elämäänsä surkeissa olosuhteissa ja puutteessa. Tarvitaan puiteohjelma, jossa on toiminnalliset ja selvät tavoitteet ja määräajat ja jossa käytetään tehokkaita valvonta- ja arviointimekanismeja.

On suunniteltava ohjelma, jossa käsitellään puolueista ja hallintosykleistä riippumatta samanaikaisesti koulutusta, asumista, terveyttä ja syrjintää ja korjataan jäsenvaltioiden huonot käytännöt. Tällaisen ohjelman pitäisi voida toimia välittömien toimien perustana kriisialueella. Jos voimme auttaa miljoonia romaneja tulemaan valmiiksi unionin kansalaisiksi ja henkisesti Euroopan unionin jäseniksi, se on suuri harppaus kohti mantereen sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

  Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. – (LT) Yksi kansalaisten perusvapauksista yhteisössä on liikkumisvapaus. Katson, että kaikilla unionin kansalaisilla on sama oikeus osallistua Euroopan unionin poliittiseen elämään sekä ilmaista vapaasti poliittisia mielipiteitään ja asenteitaan. Kyseisistä vapauksista tuli entistä tärkeämpiä sen jälkeen, kun EU laajeni Itä-Euroopan valtioihin, koska Itä-Euroopan valtioiden liityttyä EU:hun taloudellinen maastamuutto uusista jäsenvaltioista Länsi-Eurooppaan lisääntyi voimakkaasti. Liettuasta on lähtenyt eniten maastamuuttajia sen liityttyä yhteisöön. Kun tapasin liettualaisia maahanmuuttajia Lontoossa, kuulin, että monet heistä aikovat viipyä Lontoossa pitkään, erityisesti ne jotka ovat perustaneet siellä perheen ja ilmoittaneet lapsensa kouluihin. Tietääkseni tämä suuntaus näkyy myös tilastoissa. Muissakin EU:n jäsenvaltioissa, joihin liettualaisia on muuttanut, on vastaaa tilanne. Uskon, että on erityisen tärkeää taata kyseisten kansalaisten oikeus osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin siinä maassa, jossa he tällä hetkellä asuvat.

Haluaisin myös korostaa, että kansalaisten osallistuminen EU:n asioihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin ei ole kasvussa vaan päinvastoin EU loittonee yhä kauemmaksi kansalaisista. Tämän muistaen katson, että kunhan EU:n kansalaisille on annettu oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa heidän asuinmaassaan, se vain vahvistaa kansalaisten uskoa EU:n toimielimiin. Näistä syistä äänestin tarkistuksen 45 puolesta.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Vastustin äänestyksessä Giusto Catanian mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004-2008. En äänestänyt mietintöä vastaan siksi, että vastustaisin perusoikeuksia. Päinvastoin katson, että ne ovat erityisen tärkeitä Euroopan unionille ja koko maailmalle. Ongelmana on se, että Catanian mietintö haittaa perusoikeuksien täytäntöönpanoa. Miksi niin? Se johtuu siitä, että EU:n lainsäädännön vaatimus torjua homofobiaa tai tunnustaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden kumppanuudet eivät ole perusoikeuksia. Jos niistä annetaan lainsäädäntöä, sen pitäisi tapahtua täysin erillisessä mietinnössä. Euroopan parlamentti ei voi laajentaa perusoikeuksien määritelmää, koska sillä ei ole valtaa laatia kansainvälistä oikeutta. Sen lisäksi jotkut jäsenvaltiot ovat eri mieltä tällaisesta laajennetusta tulkinnasta. Se on siksi vain poliittinen ele ja toiveajattelua.

Vaara liittyy siihen, että kyseessä on ala, jolla jäsenvaltiot tekevät ja niiden pitääkin tehdä omia päätöksiä. Tällaisten näkemysten määrääminen haittaa Euroopan unionin yhteenkuuluvuutta. En pidä homofobiasta, mutta sen vastainen yhteisön lainsäädäntö on absurdia. Jos EU aikoo torjua homofobiaa, voitaisiin yhtä hyvin sanoa, että sen pitäisi torjua puolalaisvastaisuutta, venäläisvastaisuutta, saksalaisvastaisuutta, ranskalaisvastaisuutta, islamofobiaa, katolilaisvastaisuutta, kirkonvastaisuutta ja monia muita asenteita ja käyttäytymistapoja vastaan. Se, että jäsenvaltiot pakotetaan laillistamaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot, voisi olla vielä vaarallisempaa.

  Tunne Kelam (PPE-DE), kirjallinen. − Vastustin äänestyksessä Giusto Catanian mietinnön tarkistusta 103, jossa ehdotettiin, että pitkään maassa asuneet muut kuin kansalaiset saisivat osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin yhtä lailla kuin paikallisvaaleihin sosiaalisen ja poliittisen integraation edistämiseksi.

Euroopan parlamentin vaalit ovat itse asiassa verrannolliset kansallisen parlamentin vaaleihin. Niihin osallistuminen on kansalaisten oikeus. Muussa tapauksessa kansalaisuus menettää merkityksensä, ja myös muiden asukkaiden kuin kansalaisten kannustimet hakea kansalaisuutta menetettäisiin. Vain tällä tavoin voimme säilyttää elintärkeän tasapainon oikeuksissa ja velvollisuuksissa, joita vain kansalaisella voi olla.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Jäsenmaiden erilaiset linjaukset ns. eettisissä kysymyksissä herättivät poliittisissa ryhmissämme ja etenkin omassamme juuri sitä monimuotoista keskustelua, jota saattoikin ennakoida. "We have agreed to disagree", olemme yhtä mieltä siitä että olemme eri mieltä, voi vain todeta, ja se pitää myös hyväksyä eurooppalaiseksi rikkaudeksi – sille erilaisuudelle pitää voida löytyä tilaa. Monessa suhteessa arvostan oman ryhmäni peruslinjauksia.

61 kohtaan viitaten haluan kuitenkin todeta seuraavaa: pidän ongelmallisena, jos samanaikaisesti vastustetaan sekä tietoisuutta oikeudesta lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen – mikä yleisesti ottaen on eufemismi oikeudelle aborttiin – että mainintaa ehkäisymenetelmien saatavuuden helpottamisesta, jotta ei-toivotut raskaudet ja abortit voitaisiin välttää. Näen tässä yhtäaikaisessa vastustamisessa realismin mentävän aukon, josta voi syntyä ei-toivottuja seurauksia. Tämän sanon kaikella kunnioituksella, ja kiitän kaikkia osapuolia jälleen kerran antoisasta ajatustenvaihdosta.

  Stavros Lambrinidis (PSE), kirjallinen. – (EL) Panhellenistisen sosialistiliikkeen parlamenttiryhmä Euroopan parlamentissa kannatti äänestyksessä Giusto Catanian mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa, mutta kirjoittaa huomauttaakseen että se vastustaa 49 kohdan ja siihen liittyvän tarkistuksen 35 sanamuotoa.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Tällaisen mietinnön antaminen kommunistiselle Euroopan parlamentin jäsenelle on provokaatio sadoille miljoonille kommunismin uhreille. On tota, että tässä mietinnössä Giuston Cataniaa inspiroi vähemmän julma mutta yhtä totalitaarinen ideologia kuin kommunismi: euro-internationalismi. Hänen tekstissään itse asiassa kielletään tärkeimmät ihmisoikeudet:

– oikeus elämään edistämällä aborttia ja eutanasiaa,

– lasten oikeus isään ja äitiin kehotuksella, että "jäsenvaltiot soveltavat homoseksuaalisten parien vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, oli kyse sitten avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta",

– EU:n jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden säilyttäminen sellaisena kuin se on tällä hetkellä, mitä heikennetään ehdotuksilla, joilla pyritään avaamaan EU entistä enemmän maailmanlaajuiselle maahanmuutolle – kehitys, johon jäsenvaltioidemme kansalaisten on tarkoitus sopeutua,

– ja demokratia, koska mietinnön väitetään liittyvän Lissabonin sopimukseen, jonka irlantilaiset äänestäjät hylkäsivät.

Vapauksiemme ja kansojemme identiteetin suojelu vaatii nyt enemmän kuin koskaan rakentamaan uuden Euroopan, joka koostuu vapaista ja suvereeneista valtioista.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan pitää perusvapauksien ja -oikeuksien suojelua erittäin tärkeänä EU:n sisä- ja ulkopuolella. On erittäin tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot noudattavat perusvapauksia ja -oikeuksia, ja on selvää, ettemme voi antaa jäsenvaltioiden valvoa itseään. Junilistan suhtautuu kuitenkin varauksellisesti uuden EU:n viraston perustamiseen tälle alalle ja toiveeseen noudattaa "ulkopolitiikkaa". Katsomme, että YK – ei EU – maailmanlaajuisine ulottuvuuksieen, laajoine kokemuksineen ja pätevyyksineen voi parhaiten valvoa ja panna täytäntöön vaadittavia toimia.

Olen siksi päättänyt äänestää koko mietintöä vastaan, mutta suhtaudun erittäin myönteisesti joihinkin ehdotuksen sanamuotoihin, joiden puolesta olen äänestänyt. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä käsitellään vankien epäoikeudenmukaista kohtelua yhdysvaltalaisessa Guantanamon vankilassa. On vain yksi tapa edetä: haastaa heidät oikeuteen tai vapauttaa heidät.

Olen erittäin huolestunut eri vähemmistöryhmien jäsenten erityisestä haavoittuvuudesta ja katson, että on ryhdyttävä toimiin kansallisella ja kansainävälisellä tasolla. Olen äänestänyt sen puolesta mietinnössä, mutta en usko siihen, että EU:n säännöstö on hyvä ratkaisu ongelmaan.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Mietintö perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa sisältää tarkistuksia, jotka olen jättänyt ja joita pidän tärkeinä Romanian kansalaisten kannalta (esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden kansalaisia koskevien työmarkkinoiden rajoitusten poistaminen).

Sen lisäksi olen samaa mieltä monista mietinnössä esitetyistä asioista, kuten romanien osallisuutta koskevasta strategiasta, vähemmistöjen suojelusta, siirtotyöläisten oikeuksista tai lastensuojelusta.

Mietintö kuitenkin sisältää joitaki viittauksia, joilla heikennetään joitakin Romanian yhteiskunnan perusperiaatteita (kuten perheen pitäminen yhteiskunnan perustekijänä) tai jotka ovat vastoin Romanian lainsäädäntöä (kuten huumeiden käyttö).

Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan, jossa esitetään tärkeimmät huolet perusoikeuksien tilasta unionissa ja suositukset ihmisoikeustilanteen parantamiseksi jäsenvaltioissa.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − Giusto Catanian mietinnössä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2008 korostetaan tarvetta suojella vähemmistöjen oikeuksia sekä torjua kaikkea heikossa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvaa syrjintää.

Olen tyytyväinen mietintöön, joka sisältää tärkeitä osia asunnottomuuden lopettamista koskevasta kirjallisesta kannanotosta 111, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2008.

Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä kehotetaan ottamaan käyttöön asunnottomia koskevia hätäsuunnitelmia talven varalle, määrittelemään asunnottomuus ja kokoamaan siitä luotettavia tilastotietoja kaikista jäsenvaltioista.

Asunnottomuuden lopettaminen on erittäin tärkeä asia Euroopan unionissa. Mietintö on uusi askel Eurooppa-neuvoston, komission ja jäsenvaltioiden painostamisessa toimintaan asunnottomuuden alalla.

Lopuksi muistutan, että Lissabonin sopimus ei edistä perusoikeuksien tilannetta EU:ssa. Tämän mietinnön tukeminen ei tarkoita Lissabonin sopimuksen tukemista. Itse asiassa se, että Euroopan parlamentti kieltäytyy kunnioittamasta irlantilaisten kielteistä äänestystulosta on perusoikeuskirjan hengen vastaista.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Jos yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden väestö päättää sallia homoseksuaalisten parien avioliitot, heidän rekisteröidyt parisuhteensa ja adoptiooikeuden, muita jäsenvaltioita ei pitäisi pakottaa seuraamaan niitä. Jos uskonnollisten johtajien tai poliitikkojen vakaumus tarkoittaa sitä, että he eivät ole erityisen innostuneita homoseksuaalisuudesta – kuten poliittisesti korrekti valtavirta vaatii – heitä ei pitäisi tuomita tai vainota vakaumuksensa takia. Sama koskee rasismin nuijaa, jota heilutetaan jokaiselle, joka kiinnittää huomiota turvapaikka- ja ulkomaalaisasioiden alalla ilmeneviin puutteisiin.

Sen sijaan nyt yritetään epädemokraattisesti pakottaa jäsenvaltiot hyväksymään homoseksuaaliset kumppanuudet takaoven kautta – mikä on varmaankin esimakua siitä, mikä meitä odottaa, jos panemme täytäntöön Lissabonin sopimuksen. Jokainen, joka uskaltaa arvostella homoseksuaalisuutta tai muistuttaa turvapaikka-asioihin ja ulkomaalaisten kanssa elämiseen liittyvästä vehkeilystä, leimataan rikolliseksi – mikä on loukkaus ilmaisuvapauden ihmisoikeutta kohtaan. Siitä syystä Catanian mietintö on ehdottomasti hylättävä.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Giusto Catanian esittelemä mietintö on täynnä yleisiä tulkintoja ja suosituksia perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tarvitsemamme sääntelyperusta on kuitenkin olemassa: Euroopan unionin perusoikeuskirja ja eurooppalainen yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojelusta. Tehtävänämme ei ole nyt lisätä säännöstöä vaan panna nykyinen täytäntöön ja tehostaa sitä.

Yksi mietinnössä käsitellyistä asioista on työvoiman vapaa liikkuvuus, josta kaikki unionin kansalaiset eivät valitettavasti voi nauttia tasa-arvoisesti tällä hetkellä. Vaikka työmarkkinoiden kahden vuoden rajoitukset päättyivät vuoden 2008 lopussa, kuusi jäsenvaltiota on pidentänyt rajoituksia Romanian ja Bulgarian osalta vielä kolmeksi vuodeksi perustellen päätöstään nykyisellä talouskriisillä. Mietinnössä ei käsitellä tätä ongelmaa, vaikka se koskee unionin kansalaisten erilaista kohtelua, joka ei ole tässä tapauksessa perusteltua.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tätä mietintöä vastaan, joka sisältää ainakin kymmenen arvostelun arvoisen kohdan lisäksi (mikä on meiltä lievä ilmaus) sietämättömän viittauksen Euroopan neuvoston suositukseen 1201. Kyseistä suositusta ei pitäisi mainita selittämättä erittäin tarkasti tulkintaa, joka siitä on annettu, koska se voidaan tulkita vähemmistöjen yhteisöoikeuksien tai alueellisen autonomian myöntämiseksi etnisin perustein. Olen tyytyväinen tarkistukseen 35, joka on erittäin järkevä, mutta katson, että monia mietinnön näkökohtia ei voida hyväksyä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnöllä pyritään piilottamaan luonteeltaan erittäin taantumuksellisen EU:n niin kutsuttu "demokraattinen ja sosiaaline vaje", jotta siitä tulisi houkuttelevampi, ja hillitsemään EU:n ruohonjuuritason vastaisen politiikan aiheuttamaa tyytymättömyyttä. Siinä kannatetaan kaikkia taantumuksellisia periaatteita ja instituutioita, jotka EU on hyväksynyt, kuten Maastrichtin sopimuksen neljää vapautta, ja pyritään esittämään niiden soveltaminen tehokkaana.

Mietintö perustuu pääasiassa EU:n perusoikeuskirjaan, joka liittyy ruohonjuuritason vastaiseen Lissabonin sopimukseen, joka on alemmalla tasolla kuin monien jäsenvaltioiden turvaamat oikeudet. Mietintö on oikeastaan ajatusten kokoelma ja epämääräinen toivomuslista. Siinä käsitellään perusoikeuksia kuten työvoimaa, koulutusta ja terveysoikeuksia pelkästään "mahdollisuuksina", jotka on tarjottava "tasa-arvoisesti" kaikille mikä on käytännössä fyysisesti mahdotonta, ja silloin, kun mietintö on yksityiskohtaisempi, siinä ehdotetaan vain tiettyjen köyhyyden, syrjinnän ja muiden vastaavien ilmiöiden äärimmäisten muotojen käsittelyä toimilla kuten vähimmäispalkan hyväksyminen ja niin edelleen. Paljastavaa mietinnön luonteelle on se, ettei siinä mainita lainkaan epädemokraattisia päätöksiä ja kansalaisten asettamista syytteeseen, esimerkiksi kommunististen puolueiden ja muiden organisaatioiden kieltäminen sekä kommunistien ja muiden taistelijoiden vangitseminen Keski-Euroopan jäsenvaltioissa ja Baltian maissa.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kannatin äänestyksessä mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa, koska katson että siinä arvostellaan rakentavasti yhtä yhdentyvän rakenteemme keskeisintä ongelmaa. Peruoikeuksien nauttimisen syrjintä johtuu pääasiassa syrjittyjen henkilöiden sukupuolesta, iästä, alkuperästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta, kuten mietinnössä perustellusti todetaan. Ongelmaa pahentaa se, että kyseisten rikkomusten uhrit eivät voi reagoida, lähinnä siksi että heidät on suljettu mielisairaaloihin, hoitokoteihin ja niin edelleen. EU ei voi jäädä välinpitämättömäksi tässä tilanteessa, varsinkin kun ihmisoikeuksien parantaminen auttaa vahvistamaan Euroopan vapauden ja turvallisuuden aluetta. Siksi ja koska perusoikeuskirja ei ole sitova ja yksityishenkilöiden on vaikea vedota Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, voin olla vain tyytyväinen Giusto Catanian ehdotuksiin yhteisön toimielinten yleisestä velvollisuudesta ihmisoikeuksien huomioon ottamiseksi velvollisuuksien hoidossa ja erityisviraston perustamisesta tätä tarkoitusta varten.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Mietinnön ongelmana on se, että siinä käsitellään monia arkoja aiheita. Vaikka mietinnössä annetaan monia suosituksia eri aloilta, mukaan luettuna vähemmistöjen oikeudet, esittelijä on jälleen sisällyttänyt mietintöön lisääntymisterveyden.

Ehdotetuilla lisääntymisterveyttä koskevilla tarkistuksilla ja täydennyksillä, joiden puolesta Euroopan parlamentti on äänestänyt, kielletään oikeus elää ja rikotaan toissijaisuusperiaatetta. Jokaisen syntymättömän lapsen suojelu ja tarve suojella ihmiselämää hedelmöittymisestä eteenpäin ovat minulle periaatekysymyksiä. En katso, että meidän pitäisi tehdä EU:n tasolla päätöksiä asioista, joissa jäsenvaltioilla on niiden kristillisestä perinteestä johtuvia erilaisia asenteita. En katso, että EU:n pitäisi pakottaa Slovakia, Puola, Irlanti ja muut jäsenvaltiot hyväksymään abortit ja eutanasia, joita ei ole sallittu niiden kansallisessa lainsäädännössä. EU:ssa keskustelemme aina vain äidin oikeudesta päättää lapsen elämästä tai kuolemasta ja unohdamme syntymättömän lapsen oikeuden elämään.

Näistä syistä vastustin äänestyksessä perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa 2004–2008 koskevaa mietintöä.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) On sanomattakin selvää, että PPE ja PD-L (Romanian liberaalidemkraattinen puolue) arvostavat ja kunnioittavat perusihmisoikeuksia ja ottavat voimakkaasti kantaa, kun niitä rikotaan.

Vastustin äänestyksessä Giusto Catanian mietintöä perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2008, koska mietinnössä ylitetään valtuudet ja annetaan suosituksia ja kommentteja, jotka ylittävät vuosien 2004–2008 kauden, josta siinä oli määrä raportoida. Sen sijaan että Catanian mietinnössä käsiteltäisiin tiettyjä ihmisoikeusrikkomuksia, siinä annetaan jäsenvaltioille kommentteja ja suosituksia soveltaa asetuksia, jotka ovat ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa. Esimerkiksi 38 ja 76 kohdassa mainitaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot, jotka ovat vastoin uskonnollisia mutta myös oikeudellisia ja rationaalisia näkemyksiämme.

149 kohdassa mainitaan huumeiden käytön laillistaminen, mikä on vastoin Romanian rikoslakia.

Vaikka aloite laatia mietintö ihmisoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa on kiitettävä ja jotkut mietinnön kohdat ovat jopa korrekteja, äänestin edellä mainitsemista syistä mietintöä vastaan.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Olisi virheellistä ajatella, että Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa perusoikeudet on täydellisesti taattu ja suojattu. Tällainen ajattelu olisi haitallista myös poliittisen toiminnan kannalta. Perusoikeuksia on suojattava ja edistettävä jopa vapaissa ja demokraattisissa yhteiskunnissa. Tässä mietinnössä ja tässä keskustelussa nousee kuitenkin esiin erilaisia kysymyksiä.

Ensimmäinen niistä on näiden oikeuksien valvonta ja suojaaminen kansallisella tasolla. Meidän yhteiskunnassamme tätä toimintaa harjoitetaan etupäässä jäsenvaltioissa, minkä lisäksi meillä on luonnollisestikin mahdollisuus valittaa yhteisön tasolla. Perussopimusten takaamiseen liittyvän toimielinten velvollisuuden ja kansallisen itsemääräämisoikeuden väliin jää tila, jossa jokainen puolue voi harjoittaa toimintaansa rajoittamatta EU:n institutionaalista luonnetta.

Toisaalta erityisesti mietinnössä on harmillisesti sekaannusta siitä, mitä ovat perusoikeudet ja mitkä taas ovat ihanteellisia vaihtoehtoja yhteiskunnan organisoimiseksi. Näitä koskeva keskustelu on mielenkiintoinen. Kuitenkin näiden näkökantojen tyrkyttäminen jäsenvaltioille vastoin niiden demokraattisesti esittämiä toiveita ja vastoin toissijaisuusperiaatetta osoittaa nimenomaan, mitä riskejä liittyy kansallisten asioiden käsittelemiseen yhteisön tasolla. Tästä syytä ja koska suurelta osin olen eri mieltä mietinnön sisällöstä, äänestin sitä vastaan.

  José Ribeiro e Castro (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Jos olisin kannattanut Irlannin kansanäänestyksen "ei"-kampanjaa, olisin osoittanut innostuneena suosiota Catanian mietinnölle ja sen kannattajille. Siinä halveksitaan niin törkeällä tavalla toissijaisuusperiaatetta ja tallotaan siinä määrin jalkoihin Euroopan unionin institutionaalisia sääntöjä ja jäsenvaltioiden valtuuksia, että se vahvistaa kaikkien niiden uskoa, jotka kehottavat olemaan luottamatta Brysselin poliittiseen ahnauteen. On säälittävää käydä suojalausekkeiden kimppuun ja todeta niiden "vakiinnuttavan…syrjivät käytännöt", sillä nämä lausekkeet ovat perussopimusten periaatteiden suoria ilmauksia ja jäsenvaltioiden demokratian tärkeä tae. Tällainen heikentää törkeällä tavalla kansalaisten perusoikeuksia.

Oikeudellisesti on myös täysin järjetöntä väittää, että mikäli jäsenvaltioiden enemmistö allekirjoittaa kansainvälisen sopimuksen, tämä sopimus velvoittaisi koko Euroopan unionia. Tämä olisi sukellus pimeyteen, joka menisi jopa äärifederalismiakin pidemmälle. Vastustan myös täysin järjetöntä väitettä Euroopan unionin "uskottavuuden heikkenemisestä", joka johtaisi väistämättä "taktiseen huonommuuteen". Vaikka Euroopan unionilla onkin erityiset ongelmansa, tämä ei sentään ole Sudan, ei Kiinan kansantasavalta, ei Kuuba, Somalia eikä Pohjois-Korea. Lyhyesti sanottuna mietinnössä eksytään sellaisille poliittisen taistelun alueille, joilla ei ole mitään tekemistä perusoikeuksien kanssa, ja tämä vie mietinnöltä uskottavuuden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden. Äänestin mietintöä vastaan.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa 2004–2008 koskevaa Catanian mietintöä vastaan.

Olen eri mieltä siitä, että jäsenvaltiot vahingoittaisivat sitä ihmisoikeuksien puolustamistyötä, jota Euroopan unionin tekee aktiivisesti kaikkialla maailmassa. Olen eri mieltä myös siitä, että ihmisoikeuksien, erityisesti yksityisyyttä koskevan oikeuden, suojaamista voidaan heikentää vetoamalla terrorismin torjuntaan.

Näin ollen vastustan romaneihin liittyviä kohtia, sillä he eivät tarvitse erityissuojelua. Muussa tapauksessa romanit, jotka tässä päätöslauselmassa erotellaan muista etnisistä ryhmistä, joutuisivat huomattavan syrjinnän kohteeksi. Lopuksi totean, etten hyväksy palauttamista koskevaa kohtaa: henkilön palauttamisprosesseja ei voida arvioida ainoastaan tällaisin perustein.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa eurooppalaista aluetta ei voida rakentaa, ellei perusoikeuksia suojata. Euroopan unionin velvollisuutena on näyttää esimerkkiä ja toimia tässä asiassa moitteettomasti.

On käynyt ilmi, että perusoikeuksia on rikottu esimerkiksi suljetuissa laitoksissa, joissa pidetään lapsia ja vanhuksia. Myös tiettyjen vankiloiden katastrofaaliset olot ovat ikuinen ongelma, kuten korostetaan mietinnössä, jonka puolesta tänään äänestimme. Meidän on myös varmistettava, että sosiaaliset oikeudet tunnustetaan.

Köyhyys ja työn epävarmuus loukkaavat ihmisoikeuksia. Kuinka voimme hyväksyä tilanteen, jossa ihmisillä on työtä, mutta heillä ei ole silti varaa asuntoon – Euroopan unionissa ja vieläpä 2000-luvulla?

Meidän on julistettava, että perusoikeudet kuuluvat jokaiselle meistä. Euroopan unionilla on perusoikeuskirja.

Varmistakaamme, että sitä noudatetaan!

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta ja olen tyytyväinen erityisesti mietinnön kohtaan 31, jonka mukaan Euroopan parlamentti pitää valitettavana, ettei EU ole noudattanut Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 12. joulukuuta 2006 sekä 4. ja 17. joulukuuta 2008 ja Yhdistyneen kuningaskunnan vetoomustuomioistuimen 7. toukokuuta 2008 iranilaista PMOI-järjestöä koskevassa asiassa antamia tuomioita.

Euroopan unioni merkitsee demokratiaa ja oikeusvaltiota. Sen vuoksi on kauhistuttavaa ajatella, että yksi sen toimielimistä toimii vastoin unionin periaatteita. Toivon, että neuvosto ottaa parlamentin kannan tarkasti huomioon, kun se laatii uutta "mustaa listaa". Terroristitoimintaa koskevat syytökset pitäisi itse asiassa perustella, ja tietyn organisaation "mustalle listalle" lisäämistä koskevan päätöksenteon pitäisi olla avoimempaa.

Tällaisia kysymyksiä ei voida käsitellä mielivaltaisesti vaan demokratian ja oikeusvaltion periaatteita noudattaen. EU ei voi hyväksyä sitä, että maailmanlaajuinen terrorismin vastainen taistelu muuttuu poliittiseksi lehmänkaupaksi, ja siksi EU:n on noudatettava edellä mainittuja tuomioistuinten antamia tuomioita.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Tulkitsen perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa koskevan Catanian mietinnön kohdan 149 niin, että siinä kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että potilaiden yhtäläinen kohtelu terveydenhoitojärjestelmässä koskee myös narkomaaneja. Tämän vuoksi olen äänestänyt kyseisen kohdan puolesta.

  Csaba Sógor (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin kaksi edellistä laajentumiskierrosta, joilla Keski- ja Itä-Euroopan entiset sosialistiset maat hyväksyttiin EU:n jäseniksi, ovat käynnistäneet uuden vaiheen myös ihmisoikeuksia koskevissa yhteisön toimissa.

Siitä lähtien on käynyt selväksi, että perusoikeuksien – ja niihin sisältyvien kansallisten vähemmistöjen oikeuksien – suojaaminen uusissa jäsenvaltioissa on Euroopan yhteisön suurin haaste.

Giusto Catanian oma-aloitemietinnössä korostetaan, että toissijaisuusperiaate ja itsemääräämisoikeus ovat ne ohjenuorat, joita on käytettävä käsitellessä perinteisten kansallisten vähemmistöyhteisöjen ongelmia. Näin voidaan laatia politiikkoja, joilla kyseisten yhteisöjen tilanne voidaan ratkaista vakuuttavalla tavalla.

Mietinnössä kannustetaan käyttämään kulttuurista ja alueellista autonomiaa.

Suhtaudun myönteisesti myös siihen, että kollegani Catanian mietinnössä vaaditaan määrittelemään kuuluminen kansalliseen vähemmistöön ja ehdotetaan, että laaditaan yhteisön vähimmäisstandardit näiden vähemmistöjen oikeuksien suojelulle.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Perusoikeuksien suojaaminen ja edistäminen on hyvin keskeinen osa Euroopan unionin demokratiaa ja keskeinen edellytys vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan eurooppalaisen alueen kehittämiselle. On siis sanomattakin selvää, että kyseiset oikeudet on sisällytetty EU:n eri politiikan alojen tavoitteisiin.

Lisäksi haluamme pyytää neuvostoa analysoimaan maailman ja kunkin jäsenvaltion tilannetta vuotuisessa ihmisoikeuskertomuksessa. Tämä edistäisi unionin luotettavuutta siltä osin, ettei se toimi kaksinaismoralistisesti sisä- ja ulkopolitiikassaan. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän jättämät tarkistukset, jotka koskevat syrjimättömyyttä, vähemmistöjen oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia, on hyväksytty kokonaan tai osittain.

Onnistuimme myös sisällyttämään tekstiin viittauksen tarpeeseen ottaa perusoikeudet huomioon rikosoikeudellisia menettelyjä koskevassa lainsäädännössä. Catanian mietinnössä kartoitetaan perusoikeuksiin liittyviä ongelmia ja annetaan suosituksia niiden ratkaisemiseksi. Voin näin ollen kannattaa mietintöä täydestä sydämestäni, sillä kaikkien ihmisten ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittaminen sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta tai sosiaalistaloudellisesta taustasta riippumatta on keskeinen osa vihreiden politiikkaa.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Olin iloinen huomatessani, että Euroopan parlamentti kannattaa PMOI:n poistamista terroristijärjestöjen luettelosta. Iranissa on surmattu 20 000 hallintoa vastustanutta henkilöä. Niin kauan kuin PMOI on terroristijärjestöjen luettelossa, Iranissa kuolee enemmän ihmisiä vain sen vuoksi, että he ilmoittavat vastustavansa hallintoa. EU:n on noudatettava Yhdistyneen kuningaskunnan esimerkkiä ja poistettava PMOI terroristijärjestöjen luettelosta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Kannatin tämänpäiväisen äänestyksen aikana pitämässäni puheessa perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa käsittelevän Catanian mietinnön hyväksymistä.

Surullista kyllä perusoikeuksia loukataan Euroopan unionissa usein, ja vähemmistöjen syrjintä ja yksityisyyden suojan loukkaaminen ovat yleisimpiä rikkomuksia. Yhtäläiset mahdollisuudet ja erityisesti miesten ja naisten tasa-arvo muodostavat toisen ongelman. Esittelijä pyysi, etteivät jäsenvaltiot hyväksyisi perusteluja, joilla naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä oikeutetaan perinteisiin ja uskontoon vedoten.

Monessa EU:n jäsenvaltiossa erityisesti heikoimmat kansalaiset eli lapset kohtaavat syrjintää ja köyhyyttä. Mietinnössä tuomitaan oikeutetusti kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot, kuten perheväkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö ja ruumiillinen rankaiseminen kouluissa.

Jäsenvaltiot eivät valvo ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä käytäntöjä ja heikentävät näin EU:n ulkopoliittista uskottavuutta maailmalla. Mielestäni yhteisö ei voi toteuttaa sisä- ja ulkopolitiikkaansa kaksinaismoralistisesti.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (EN) Mielestäni tärkeintä Catanian mietinnössä on se, että siinä muistutetaan EU:n sisäisistä ongelmista, jotka meidän on kohdattava. Tämän vuoksi meidän pitäisi olla hyvin varovaisia, ettemme hurskastele kommentoidessamme ihmisoikeustilannetta EU:n ulkopuolella.

Kuuluin CIA:n harjoittamaa laitonta vankien siirtoa ("extraordinary rendition") käsittelevään väliaikaiseen valiokuntaan. Se oli ennen kaikkea foorumi, jossa vasemmisto hyökkäsi suosikki-hirviötään Yhdysvaltoja vastaan.

Minun mielestäni saisimme olla kiitollisia CIA:lle ja Yhdysvalloille siitä, että ne auttoivat suojelemaan Euroopan unionin kansalaisia terroristeilta, jotka ovat päättäneet tappaa viattomia kansalaisia. Yhteiskuntamme joutuu huonoon valoon sen vuoksi, että meidän oli luotettava siihen, että Yhdysvallat tekee työn puolestamme.

Ehdottomuus ihmisoikeusasioissa koituu niiden hyödyksi, jotka tuhoaisivat meidät, ja vaarantaa omien kansalaistemme oikeudet.

Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (PL) Tänään hyväksytyssä perusoikeuksien tilannetta Euroopan unionissa 2004–2008 käsittelevässä mietinnössä kehotetaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita tunnustamaan vastavuoroisesti samaa sukupuolta olevat parit ja sisällyttämään tällaiset parisuhteet kansalliseen lainsäädäntöönsä. Toisessa kohdassa puolustetaan niin sanottuja lisääntymisoikeuksia, joihin kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaan sisältyy myös abortin tekeminen pyynnöstä. Muun muassa uskonnollisten johtajien todetaan esittävän tällaisia kommentteja.

Euroopan vasemmisto on kaapannut Euroopan unionin perusoikeuksia koskevan mietinnön viedäkseen eteenpäin aborttia ja homoseksuaalisuutta puolustavia vaatimuksiaan. Missään kansainvälistä oikeutta tai Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevassa asiakirjassa ei tueta tällaisten "oikeuksien" olemassaoloa.

Vaikkei mietintö olekaan velvoittava, se on haitallisin asiakirja, jonka nykyinen parlamentti on hyväksynyt. Se on viimeisin yritys määritellä perusoikeudet uudelleen ja muuttaa niiden merkitystä muuttamatta kuitenkaan mitään YK:n tai EU:n sopimusta.

Toinen näkökohta mietinnössä on, että EU:ta kehotetaan panemaan täytäntöön erityinen direktiivi, jonka nojalla homofobisesta toiminnasta rangaistaan. Koska asia muotoillaan hyvin tulkinnanvaraisesti ja epämääräisesti, tällä pyritään siihen, ettei homoseksuaalisia piireihin voida soveltaa demokraattista oikeutta esittää vapaata kritiikkiä. Tällaisen direktiivin soveltaminen voisi vaikuttaa sensuuriin.

Lopullinen äänestystulos (401 puolesta, 220 vastaan, 67 tyhjää) osoittaa, miten vahvasti jakautunut parlamentti on tässä asiassa. Tämä merkitsee esittelijälle häviötä, sillä perusoikeuksien pitäisi yhdistää eikä jakaa parlamenttia.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Toivoin, että mietinnössä olisi tarkasteltu lähemmin laitoshoidossa olevien orpojen ja vammaisten lasten tilannetta uusimmissa jäsenvaltioissa Romaniassa ja Bulgariassa.

Ennen kuin nämä maat liittyivät Euroopan unioniin, oltiin kovasti huolissaan laitoksissa olevien orpojen ja vammaisten lasten hoidon tasosta. Ehkä seuraavassa tätä aihetta käsittelevässä mietinnössä voitaisiin asiaa käsitellä tarkemmin.

Esitin yleisemmin mietintöön liittyviä ajatuksiani viime kuussa käydyssä keskustelussa. Olen huolissani siitä, että ehdottomuus on tartuttanut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan kulttuurimme ja että vedotessamme rikollisten ja terroristien oikeuksiin heikennämme itse asiassa kaikkien muiden oikeuksia.

Mielestäni erityisesti aborttiin ja ehkäisyyn liittyvät kysymykset eivät kuulu Euroopan unionin toimivaltaan, vaan niitä pitäisi säännellä asiaankuuluvalla kansallisella lainsäädännöllä. Vastustan myös vaatimusta, että perusoikeuskirjan määräysten pitäisi ohittaa Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntö. Maa on sopinut näitä määräyksiä koskevasta poikkeuksesta.

Tämän vuoksi äänestin tyhjää.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Catanian mietintöä vastaan. Olen ällistynyt, että parlamentin yksiköt jopa ilmoittivat voivansa hyväksyä mietinnön nykyisessä muodossaan. Siinä rikotaan itsepintaisesti toissijaisuusperiaatetta. Lähes kaikkea sen sisällössä on syytä kritisoida. Kansallisvaltiot eivät saa antaa viedä itseltään toimintamahdollisuuksia tai valtuuksia perusoikeuksia koskevissa kysymyksissä. Tässä pyritään enemmistön kustannuksella viemään läpi sellaisia vähemmistöjen oikeuksia, joita ei voida panna täytäntöön jäsenvaltioissa. Myönteinen suhtautuminen aborttiin on mielestäni käsittämätön. Varsinaista aihetta eli ihmisoikeuksia ja niiden täytäntöönpanoa viimeisten neljän vuoden aikana ei mainita.

  Thomas Wise (NI), kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää kohdasta 62 toimitetussa nimenhuutoäänestyksessä, koska mielestäni jokaisen maan – jollainen EU ei ole – pitäisi varmistaa, että naisten ja tyttöjen sukupuolielinten silpomista koskevat lait säädetään ja pannaan täytäntöön paikallisesti. Kansainvälisen sopimuksen tekeminen olisi asianmukaisempaa ja kaukonäköisempää. Tällä hetkellä EU:lla ei ole toimivaltaa terveysasioissa eikä sen siihen pitäisi pyrkiäkään.

Äänestin tyhjää myös kohdasta 72, sillä olen huolissani sen vaikutuksista sananvapauteen. Vaikka syrjivä kommentointi onkin valitettavaa, se ei välttämättä ruoki "vihaa ja väkivaltaa". Se, että meitä pyydetään hyväksymään tämä, tarkoittaa, että halukkaat voivat myöhemmin käyttää tätä todisteena sellaisista kommenteista.

Päätökseni äänestää tyhjää tarkistuksesta 54 perustuu siihen, että vastustan ihmisten vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Se ei siis perustu näkemykseeni samaa sukupuolta olevista pareista, joilla on mielestäni oltava samat oikeudet kuin muillakin.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti on juuri äänestänyt perusoikeuksien tilannetta koskevan Catanian mietinnön puolesta. Nyt kun olemme juuri viettäneet ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60. vuosipäivää, tässä mietinnössä kyseenalaistetaan se, mitä me ymmärrämme perusoikeuksilla.

Kieltämättä Euroopan unionin perusoikeuskirja perustuu yhteisymmärrykseen, joka saavutettiin erilaisten painostus- ja eturyhmien, kansalaisyhteiskunnan ja kansallisten parlamenttien edustajien ja muiden kanssa käytyjen yli vuoden kestäneiden neuvottelujen tuloksena. Tämä prosessi, johon meitä Itä-Euroopan maiden edustajia ei pyydetty osallistumaan, on monella tavalla kiinnostava. Kuten Catanian mietinnössä korostetaan, perusoikeuskirja ei ole juridisesti sitova, ennen kuin kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet Lissabonin sopimuksen.

Ihmisoikeusvirasto, jonka toimipaikka on Wienissä Itävallassa, perustuu kuitenkin täysin tähän poliittiseen tekstiin, johon se myös viittaa esittämissään kannoissa. Tämän vuoksi on kiinnostavaa nähdä vilaukselta, miten perusoikeuskirjaan sisältyvät perusoikeudet otetaan huomioon, analysoimalla ihmisoikeusviraston käsittelemiä aiheita. Analyysi on vieläkin kiinnostavampi, kun sitä sovelletaan kesällä 2008 rekrytoituihin FRALEX-verkon asiantuntijoihin, jotka kuuluvat enimmäkseen alankomaalaiseen "Human European Consultancy" -verkostoon.

Päätöslauselmaesitys (B6-0624/2008)

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska yleissopimuksen ratifiointi edistää merkittävästi asianmukaisten työnormien lujittamista maailmanlaajuisesti. Sopimus myös tukee työmarkkinaosapuolten tekemää sopimusta merenkulkualan työntekijöiden työehtojen tietyistä näkökohdista, sillä se tasapainottaa hyvin tarpeen kohentaa työoloja ja suojella merenkulkijoiden terveyttä ja turvallisuutta. Lisäksi Romaniassa on tähän ammattiluokkaan kuuluvia työntekijöitä.

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Mary Lou McDonaldin esittelemässä päätöslauselmassa tiivistetään ne keskeiset näkökohdat, jotka on otettava huomioon ehdotuksessa neuvoston direktiiviksi merityötä koskevasta yleissopimuksesta (2006) ja direktiivin 1999/63/EY (KOM(2008)0422) muuttamisesta.

Merityöntekijät tekevät työtään äärimmäisen vaikeissa ja usein jopa vaarallisissa olosuhteissa. Tämän vuoksi tarvitsemme näitä työoloja koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden avulla työntekijöiden terveys ja turvallisuus voidaan ottaa huomioon, sekä niiden soveltamista koskevat selkeät säännöt. Näitä vaatimuksia laadittaessa on aivan ensiksi korostettava merialan työntekijöiden ja työnantajien esittämiä tarpeita ja ongelmia. Samalla on varmistettava jäsenvaltioille tietty joustavuus vaatimusten täytäntöönpanossa.

Kun asiakirjat on hyväksytty yhteisössä, jäsenvaltioiden on toteutettava sen velvoittamia toimia ja komission valvottava sen täytäntöönpanoa. Näin voimme varmistaa, että säännöksiä sovelletaan. Lisäksi Euroopan unioni voi ryhtyä edelläkävijäksi muuttamalla merityöoloja koskevat vaatimukset periaatteiksi, joita voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (IT) Äänestimme tämän ehdotusta neuvoston direktiiviksi Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta (2006) tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta (KOM(2008)0422) koskevan päätöslauselman puolesta, koska sillä lujitetaan kansainvälisiä työntekijöiden vähimmäisoikeuksia. Tämä on tärkeää, jotta voidaan varmistaa paremmat työolot ja parempi työturvallisuus ja kunnioittaa samalla näiden ammattilaisten arvoa.

On kuitenkin valitettavaa, ettei ryhmämme esittämiä ehdotuksia hyväksytty, varsinkaan niitä, joilla pyrittiin poistamaan kaikenlainen oikeudellinen epävarmuus tai rajoitukset, jotka liittyvät työmarkkinaosapuolten sopimukseen pääsemiseksi tekemään työhön. Yleissopimuksen mukaan maiden ei pitäisi soveltaa määräyksiä joustavasti. Näin asia esitettiin myös direktiiviehdotuksessa, ja työmarkkinaosapuolet olivat asiasta samaa mieltä. Tästä syystä emme ole samaa mieltä kuin Euroopan parlamentin enemmistö, joka sisällytti joustavuusnäkökohdan kohtaan 6.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan vahvistaa äänestäneeni merityötä koskevaa yleissopimusta (2006) koskevan päätöslauselman (sosiaaliseen vuoropuheluun liittyvät menettelyt) puolesta.

Kannatan täysin työnantajien ja työntekijöiden tekemää sopimusta merenkulkualan työntekijöiden työehtojen tietyistä näkökohdista, sillä se tasapainottaa hyvin tarpeen kohentaa työoloja ja suojella merenkulkijoiden terveyttä ja turvallisuutta. Olen myös vakuuttunut, että on hyvin tärkeää määrittää ja saattaa voimaan kattavat työoloja ja työturvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset merellä kulkevaan laivaan töihin otettuja tai merellä kulkevassa laivassa työskenteleviä merenkulkijoita varten. Lopuksi totean olevani iloinen siitä, miten työnantajat ja työntekijät ovat parantaneet työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevia olosuhteita.

– Mietintö: Laima Liucija Andrikienė (A6-0498/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestin mietinnön puolesta. Nyt jos koskaan ymmärrämme, miten tärkeä rooli on ihmisoikeusneuvoston kaltaisella elimellä. Sen tähänastista toimintaa on syytä tukea, ja arvostamme EU:n ihmisoikeusneuvostossa tekemää työtä siitäkin huolimatta, että Yhdysvaltojen poissaolo asettaa sille kieltämättä rajoituksia. Itse asiassa tämän poissaolon vuoksi EU joutuu usein eristettyyn asemaan. EU ei kuitenkaan saisi käyttää tätä tekosyynä vaan sen pitäisi pystyä poliittisin keinoin rakentamaan yhtenäinen johtajuus voittamalla ne vastakkaiset maantieteelliset ryhmittymät, joita neuvostossa usein havaitaan.

Näin ollen on tehtävä vielä hyvin paljon työtä, jotta ihmisoikeusneuvosto saa enemmän uskottavuutta ja auktoriteettia ja jotta voidaan estää tiettyjä hallituksia laiminlyömästä jatkuvasti kansainvälisiä velvollisuuksiaan. Kannatan näin ollen lämpimästi uudelleentarkastelua ja haluan vahvistaa, että ihmisoikeusneuvoston lujittaminen on erittäin tärkeä vaihe sillä sivistyksen tiellä, jota EU on aina tukenut.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin YK:n ihmisoikeusneuvoston tulevaisuutta koskevan Andrikienėn mietinnön puolesta, sillä mielestäni EU tarvitsee tämän elimen toimintaa koskevan pitkän aikavälin strategian. Ihmisoikeusneuvostosta on nimittäin tultava tärkein maailmanlaajuinen ihmisoikeusfoorumi. Mielestäni EU:n jäsenvaltioiden on edistettävä vahvemmin ja yhtenäisemmin tiettyjä EU:n ihmisoikeuksista antamia yhteisiä kantoja.

EU:sta on tultava kansainvälinen johtaja ja sen on laadittava strategioita ihmisoikeuksien suojelemiseksi kaikkialla maailmassa. Meidän on kiinnitettävä tarkempaa huomiota ihmisten taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen, sillä väestön köyhyydellä, jälkeenjääneisyydellä sekä alhaisella koulutuksen ja kulttuurin tasolla on kielteisiä kerrannaisvaikutuksia.

Jotta EU saisi laajempaa kannatusta kannoilleen, sen on luotava järjestelmiä liittoumien muodostamiseksi ja alettava järjestää kaikkien Euroopan ulkopuolisten demokraattisten valtioiden kanssa säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään erityisiä aiheita. On myös erittäin tärkeää, että valtiot lähettävät kansainvälisiin elimiin asiantuntijoita, joilla on todellista asiantuntemusta kyseisistä aiheista. Andrikienėn mietinnössä tätä suositetaan painokkaasti ja täysin perustellusti.

  Philip Claeys (NI), Koenrad Dillen (NI), kirjallinen. − (NL) Äänestin mietintöä vastaan, koska YK:n ihmisoikeusneuvostoa ei voida minkään mielikuvituksen voimin pitää legitiiminä toimielimenä. En voi hyväksyä sitä, että esimerkiksi Kuuba, Saudi-Arabia, Egypti, Pakistan, Jordania ja monet muut Afrikan valtiot laativat päätöslauselmia, joissa arvostellaan ankarasti muiden maiden ihmisoikeustilannetta. Poliittisten tai uskonnollisten toisinajattelijoiden tilanne näissä maissa on suoranaista pilkantekoa tätä toimielintä kohtaan.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja takaaminen ovat olennainen osa Euroopan unionin lainsäädäntöä ja EU:n tärkeimpiä periaatteita. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta myös siksi, että Yhdistyneet Kansakunnat ja sen ihmisoikeusneuvosto (UNHRC) ovat soveltuvimpia organisaatioita käsittelemään kattavasti ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia ja humanitaarisia haasteita. Mielestäni ihmisoikeudet ja demokratia ovat EU:n ulkosuhteiden ja ulkopolitiikan keskeisiä elementtejä.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mielelläni Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostoa koskevan Andrikienėn mietinnön puolesta, sillä olen tyytyväinen siihen, että tällä neuvostolla on enemmän uskottavuutta kuin edeltäjällään YK:n ihmisoikeustoimikunnalla. Toimikunta joutui erittäin huonoon valoon, koska monissa sen jäsenmaissa ihmisoikeustilanne oli erittäin arveluttava.

Jäsenmaiden ihmisoikeustilanteen säännöllisellä tarkastelulla voidaan olennaisesti vahvistaa neuvoston asemaa. Tällä on erityinen merkitys seuraavalla tarkastelukierroksella, joka koskee Venäjää, Kuubaa, Saudi-Arabiaa ja Kiinaa.

Suhtaudun myönteisesti myös niihin mietinnön kohtiin, joissa pyritään arvioimaan EU:n jäsenvaltioiden välistä koordinointia näissä kysymyksissä. On erittäin tärkeää, että EU, joka asettaa ihmisoikeudet toimintansa ytimeen, pyrkii lisäämään yhteistyötä yhdessä YK:n kaltaisten monikansallisten kumppaneiden kanssa, joilla on samanlaiset ihanteet. Yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa, ettei ihmisoikeuksia enää syrjäytetä ulkopoliittisissa tavoitteissa kaupallisista tai strategisista syistä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietinnöstä käy ilmi, että Euroopan parlamentti on jossakin määrin tyytymätön YK:n ihmisoikeusneuvostoon (UNHRC), koska EU:n jäsenvaltiot "muodostavat vähemmistön", minkä se katsoo "heikentävän suuresti EU:n mahdollisuuksia vaikuttaa UNHRC:n asialistaan" ja varmistaa toivottu "johtava asemansa".

Tämä ylevä näkemys perustuu pyrkimykseen tehdä EU:sta esimerkki ihmisoikeuksien alalla. Tätä ei voida hyväksyä varsinkaan siksi, että tosiasiat osoittavat EU:n ihmisoikeuspolitiikan olevan tekopyhää. Tästä on osoituksena EU:n ja Israelin välinen rikoskumppanuus – viittaan siihen, että EU äänesti tyhjää Palestiinaa koskevasta UNHRC:n päätöslauselmasta.

Mietintö on täynnä ristiriitaisuuksia. Siinä nimittäin pahoitellaan "UNHRC:n yleistyvää jakautumista alueellisiin ryhmittymiin" samalla kun siinä kannatetaan EU:n "koordinoitua, yhteistä kantaa UNHRC:ssä". Eikö tämä ole myös ryhmittymiin perustuvaa politiikkaa, vai ovatko ryhmittymät pahasta vain silloin, kun niistä ei ole hyötyä EU:lle?

Toisin kuin Euroopan parlamentti, emme pidä valitettavana sitä, ettei Yhdysvallat ole edustettuna UNHRC:ssä. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että valtio rikkoo jatkuvasti ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, ja siitä, ettei valtio asettunut ehdokkaaksi välttyäkseen siltä häpeältä, ettei sitä valittu. On ymmärrettävää, miksi…

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä on yllättävän paljon älykkäitä näkemyksiä, kun otetaan huomioon, että se on laadittu ulkoasioiden valiokunnassa. Mietinnössä esitetään esimerkiksi näkemys, että on myönteistä, että EU:n jäsenvaltiot haluavat yhä enemmän osallistua keskusteluun sen sijaan, että antaisivat EU:n puheenjohtajan puhua kaikkien maiden puolesta. Tällaisia lausuntoja kuullaan harvoin, ja suhtaudun niihin myönteisesti.

Valitettavasti myönteisiä asioita on aivan liian vähän. Yksi vastenmielisimmistä sanamuodoista on johdanto-osan kappaleessa H, jossa "jäsenvaltioiden sinnikästä halua toimia riippumattomasti YK:ssa" pidetään valitettavana asiana. "Yksi valtio, yksi ääni" -periaate on kuitenkin yksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskivistä. Ulkoasioiden valiokunta pitää valitettavana myös UNHRC:n yleistyvää jakautumista alueellisiin ryhmittymiin. Paradoksaalista kyllä tietyt alueelliset ryhmittymät – esimerkiksi EU – näyttävät kuitenkin olevan toivottuja.

Euroopan parlamentti ei ole, ei voi olla eikä sen pitäisikään olla tae siitä, ettei ihmisoikeuksia loukata maailmassa. Tämä käy ilmi erityisesti tiettyjen parlamentin jäsenten esittämistä homoseksuaaleja koskevista lausunnoista. Vaikka mietinnön pääsisältö ehkä onkin hyvä, äänestin sitä vastaan tämänpäiväisessä äänestyksessä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) EU väittää, että ihmisoikeudet ja demokratia kuuluvat sen ulkosuhteiden ytimeen. Kun EU ratifioi sopimuksia, parlamentti kehottaa sitä kiinnittämään huomiota uskottavuuteen ihmisoikeuskysymyksissä. Silti EU:n oma uskottavuus on menetetty: CIA:n ylilennot, EU:n kykenemättömyys puuttua Yhdysvaltojen kidutusvankiloiden toimintaan ja sen kansainväliseen lainsäädäntöön liittyvä soutaminen ja huopaaminen – esimerkiksi Kosovon kriisissä – ovat varmistaneet tämän.

Miten yhteisö, joka väittää pitävänsä demokratiaa niin suuressa arvossa, voi kiistää kansanäänestyksen tulokset, toistaa äänestyksiä niin kauan kunnes niiden tulos on toivottu ja rangaista jäsenvaltioita äänestyksen tuloksesta? Mikäli EU todella kantaisi huolta paljon puhutun arvoyhteisönsä kunnioittamisesta, sen olisi pitänyt keskeyttää liittymisneuvottelut Turkin kanssa jo kauan sitten mutta viimeistään silloin, kun maa alkoi lietsoa sotaa. Sen sijaan, että EU todella tekisi työtä ihmisten ja kansojen oikeuksien edistämiseksi, se ilmeisesti heittää hukkaan noin 15 miljoonaa euroa vuodessa tarpeettomaan Euroopan perusoikeusvirastoon.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin YK:n ihmisoikeusneuvoston kehitystä koskevan mietinnön puolesta, koska annan tunnustusta elimen kiistattomista saavutuksista ja ponnistuksista, joilla on vahvistettu ihmisoikeuksien suojaamisen uskottavuutta ja tasoa, ja koska uskon vahvasti, että elimen toimintaa voidaan myös parantaa tulevaisuudessa.

Samanaikaisesti Euroopan unionin on mielestäni jatkettava aktiivista ja näkyvää toimintaansa tämän YK:n neuvoston toiminnan käynnistämisessä ja jatkamisessa.

Arvostan myös sitä, että mietinnössä Euroopan unionia kehotetaan vahvistamaan ja puolustamaan voimakkaasti ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden ja keskinäisen riippuvuuden periaatteita.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Jos Yhdistyneiden Kansakuntien ja monien siihen liittyvien virastojen ja organisaatioiden on tarkoitus olla maailman peileinä, on luonnollista, että niiden heijastama kuva ei ole se, minkä sen haluaisimme olevan tai minkä haluaisimme rakentaa. Nämä seikat on tarpeen ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvostoa koskevassa keskustelussa.

Kun ihmisoikeuksista keskustellaan ja päätetään äänestämällä sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kiinnitä ihmisoikeuksiin mitään huomiota, voidaan odottaakin, että tulos on järjetön. Tässä ei ole kysymys ainoastaan legitiimiydestä. Kysymys on ennen kaikkea kielestä. Mitä yhteisiä ihmisoikeuksien arviointiperusteita voi olettaa olevan Libyan tai Zimbabwen hallituksilla ja kansalaisilleen vastuussa olevilla demokraattisilla valtioilla? Ei tietenkään mitään. Diplomatian tehtävä onkin juuri helpottaa vuoropuhelua eri kieltä puhuvien osapuolten välillä. Samanarvoisten välillä sovittelua ei tarvita.

Näin ollen on tuettava ja edistettävä paikkoja, joissa voidaan käydä vuoropuhelua. Muussa tapauksessa ei voida katsoa, että arvomme ja tekomme voivat tai niiden pitäisi perustua näillä foorumeilla tehtyihin päätöksiin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Andrikienėn laatiman YK:n ihmisoikeusneuvoston kehitystä, mukaan lukien EU:n asemaa, koskevan mietinnön puolesta. Euroopan unionin asema tässä neuvostossa on ratkaisevan tärkeä.

EU:ssa ihmisoikeudet ja demokratia kuuluvat ulkosuhteiden ja ennen kaikkea EU:n kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa tekemän yhteistyön ytimeen, ja itse asiassa unioni on sitoutunut alusta alkaen osallistumaan aktiivisesti ja näkyvästi ihmisoikeusneuvoston perustamiseen ja toimintaan. Tässä sen tavoitteena on pitää yllä ihmisoikeusnormien korkeaa tasoa osallistumalla niiden asiakirjojen tukemiseen, joissa nämä normit määritellään.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti Andrikienėn mietintöön, jossa tarkastellaan niitä toimia, joita EU voi toteuttaa lisätäkseen vaikutusvaltaansa ihmisoikeusneuvostossa ja antaakseen neuvostolle uuden sysäyksen, jotta siitä tulisi entistä tehokkaammin toimiva elin.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin 15. maaliskuuta 2006 päätöslauselma, jonka nojalla YK:n ihmisoikeustoimikunta korvataan ihmisoikeusneuvostolla, joka on ihmisoikeuksia edistävä ja suojaava kansainvälinen tukielin.

Nimenmuutoksen lisäksi otettiin käyttöön uusia järjestelmiä ja menettelyjä ihmisoikeusneuvoston valmiuksien lisäämiseksi.

Mietinnön tavoitteena on arvioida neuvoston saavutuksia ja verrata keskenään odotuksia ja saavutettuja tuloksia. Tarkoituksena on ennen kaikkea esittää, miten sen toimintaa voitaisiin mahdollisesti parantaa.

Älkäämme unohtako, että demokratia ja ihmisoikeudet ovat Euroopan unionin kansainvälisen työn kantava voima. Euroopan unioni on ottanut hyvin merkittävän roolin. Se toimii aktiivisesti kansainvälisissä ihmisoikeusjärjestöissä ja se osallistui aktiivisesti myös ihmisoikeusneuvoston asettamiseen. Se on osallistunut esimerkiksi yleissopimusten tai ihmisoikeuksien suojaamista koskeviin normeihin liittyvien päätöslauselmien laatimiseen.

Valitettavasti Euroopan unionilta puuttuu usein kykyä ennakoida asioita (tämä johtuu ennen kaikkea aikaa vievistä menettelyistä, joita toisinaan tarvitaan yhteisten kantojen laatimiseen) ja osoittaa johtajuutta ihmisoikeusaloitteissa.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN)) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani tuemme YK:n sekä YK:n ihmisoikeusneuvoston työtä. Hyväksymme sen, että neuvostoa on edelleen uudistettava, jotta voidaan varmistaa ihmisoikeustilanteen paraneminen kaikkialla maailmassa.

Olemme samaa mieltä siitä, että EU:n jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä hyväksymään kantoja neuvostossa, mutta korostamme, että jokaisen jäsenvaltion on tärkeää suojata omia kansallisia etujaan ja kantojaan.

Mietinnölle antamamme tuki ei koske sitä mietinnön kohtaa (kohtaa 56), jossa kehotetaan panemaan täytäntöön YK:n päätöslauselma kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Kuolemanrangaistus on jokaiselle konservatiiviselle Euroopan parlamentin jäsenelle omantunnon asia.

– Mietintö: Marco Cappato (A6-0459/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Äänestän mietinnön puolesta. Seuraava tapaaminen valitsijakuntamme kanssa lähestyy, joten meidän on annettava äänestäville kansalaisille kaikki tarvittavat välineet, jotta he voivat tutustua parlamentin asiakirjoihin. Nyt kun valitsijakuntaa pyydetään luottamaan näihin toimielimiin, meidän on samalla tehtävä työtä kaikkien jäljellä olevien avoimuuden ja saatavuuden esteiden poistamiseksi.

Tämän vuoksi äänestäjille on mielestäni annettava myös mahdollisuus saada tietoa parlamentin jäsenten toiminnasta ja heidän osallistumisestaan parlamentin työhön ja läsnäolostaan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin sekä prosentteina. On myös pyrittävä helpottamaan jäsenten kuluja ja korvauksia koskevien tietojen saatavuutta. Lopuksi toivon, että kaikki tämä saavutetaan parlamentin kuluvan vaalikauden loppuun mennessä.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Oikeus voida tutustua parlamentin, neuvoston ja komission hallussa oleviin asiakirjoihin kuuluu kaikille Euroopan unionin kansalaisille ja sen alueella asuville (EU:n perustamissopimuksen 254 ja 255 artiklan mukaisesti).

Haluan kuitenkin korostaa yhtä näkökohtaa. Mielestäni Euroopan toimielinten työasiakirjojen julkaiseminen on vain ensimmäinen askel, sillä Euroopan unionin kansalaisten enemmistö ei ymmärrä käyttämiämme menettelyjä eikä tiedä, miten he löytävät tarvitsemansa tiedot. Olen tältä osin samaa mieltä kollegani kanssa. Hän ehdottaa, että perustetaan kaikkia Euroopan unionin asiakirjoja varten yksi yhteinen portaali, jonka rakenne tekee siitä kaikille helposti ymmärrettävän. Tiedot pitäisi esittää portaalissa helposti käytettävässä ja yksinkertaisessa muodossa, jotta Euroopan unionin kansalaiset voivat käyttää sitä vaivatta. Tekniset ratkaisut tätä varten ovat varmasti olemassa, ja toivon, että portaalin toteuttamiseen saadaan tarvittava rahoitus.

Äänestin kuitenkin mietintöä vastaan, sillä vaikka yleiset puitteet ovat kunnossa, tiettyjä kollegani esittämiä näkökohtia ei voida hyväksyä.

  Philip Claeys (NI) , kirjallinen. − (NL) Koska kannatan mahdollisimman suurta avoimuutta kaikissa EU:n toimielimissä, äänestin painokkaasti mietinnön puolesta. On hyvä, että monet unionin toimielimistä saavat vakavia nuhteita. Eurooppa-neuvosto tekee tärkeitä poliittisia päätöksiä ja keskustelee hyvin tärkeistä ja kiistanalaisista kysymyksistä. Lisäksi on valitettavaa ja mahdotonta hyväksyä, ettei neuvosto anna kansallisten valtuuskuntien tarkkoja kantoja tietoon päätöksentekovaiheessa. Parlamentin olisi kuitenkin itsekin ryhdistäydyttävä ja taattava mahdollisimman suuri avoimuus kaikilla toiminnan aloillaan.

  Esther De Lange (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Euroopan parlamentissa CDA-puoluetta edustavien jäsenten äänestysselitys, joka liittyy Cappaton laatimaan mietintöön yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin.

Tänään CDA-puoluetta edustavat Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät tyhjää oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevasta mietinnöstä. Tämä ei johdu siitä, että avoimuus on meille ongelma. Kannatamme avoimuutta ja demokraattista valvontaa. Entinen Euroopan parlamentin jäsen Maij-Weggen ei suotta valvonut yhteisön lainsäädännön ensiaskeleita tällä alalla.

Äänestimme Cappaton mietinnöstä tyhjää sen vuoksi, että siinä on liian paljon epätarkkuuksia, liian monta virheellistä tapaa ilmaista asioita ja liian pelkistettyjä ilmaisuja. Mielestämme esimerkiksi neuvoston asiakirjojen avoimuus olisi taattava, mutta lainsäädäntömenettelyihin ja muihin menettelyihin liittyvien asiakirjojen välillä on selkeä ero. Esittelijä ei kuitenkaan tee minkäänlaista eroa näiden menettelyjen välillä. Olemme huolissamme myös siitä suuresta hallinnollisesta taakasta, joita Cappaton suositukset aiheuttaisivat.

Emme voineet kannattaa mietintöä, koska siinä on virheitä ja epämääräisiä ilmaisuja. Koska kuitenkin halusimme kannattaa avoimuuden ja demokraattisen valvonnan periaatetta, päädyimme äänestämään tyhjää.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. – (NL) Äänestin painokkaasti tämän mietinnön puolesta. Kerrankin siitä ei ole haittaa. Vaikka onkin kiitettävää, että joitakin Euroopan toimielimiä kritisoidaan vahvasti, haluan esittää erään huomion. Kun otetaan huomioon, että Eurooppa-neuvosto on EU:n ruorissa ja tekee viime kädessä päätöksiä hyvin tärkeistä ja kiistanalaisista kysymyksistä, on mahdotonta hyväksyä sitä, ettei neuvosto anna julkistaa kansallisten valtuuskuntien kantoja päätöksentekovaiheessa. Myös se on totta, että parlamentin olisi itse ryhdistäydyttävä ja taattava mahdollisimman suuri avoimuus kaikilla toiminnan aloillaan ennen kuin se antaa kunnon läksytystä muille.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Marco Cappaton oma-aloitemietinnössä vaaditaan parlamenttia kannattamaan kertomusta asetuksen 1049/2001 täytäntöönpanosta. Asetus koskee Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi, kun toimielimet toimivat lainsäätäjinä.

Vaikka kannatankin täysin pyrkimystä lisätä Euroopan unionin toimielinten avoimuutta, on mietinnössä kolme pääkohtaa, joita kannattaa tarkastella lähemmin.

(1) Asiakkaan ja asianajajan välisen luottamuksellisuuden erittäin tärkeää suojelua ei turvata riittävällä tavalla siten kuin se on esitetty mietinnön alkupään kohdissa, joissa viitataan Turco-asiassa annettuun tuomioon, emmekä voi kannattaa kehotusta soveltaa kyseistä tuomiota.

(2) Myös EU:n toimielimille toimitettavien asiakirjojen julkistamiseen vaadittavan yksimielisyyden poistaminen voi heikentää kansallisten hallitusten yksittäisiä päätöksentekomenettelyjä.

(3) Näissä EU:n laajuisissa suosituksissa ei oteta huomioon sitä, että tiedonvapautta koskevissa lähestymistavoissa on eroja jäsenvaltioiden välillä.

Tiettyä luottamuksellisuutta tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että poliittisten ryhmien välinen keskustelu on täysipainoista ja avointa, ja näiden kantojen julkaisemisesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tarmokkaan keskustelun korvaaminen rajoitetulla tiedonvaihdolla ei tiedä hyvää demokraattisille toimielimillemme.

(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Carl Lang ja Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Kaikille, jotka ovat joutuneet tekemisiin Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston salaperäisten arvoitusten kanssa, on selvää, että etsiessään Euroopan unionin toimielimiä koskevaa tietoa tavallisella kansalaisella on edelleen odotettavissa monta sudenkuoppaa. Tähän on monta syytä.

Tämä johtuu todellakin yhtä paljon siitä, että asiakirjoja on lukematon määrä ja että niitä julkaistaan lukemattomissa eri muodoissa (kertomuksina, lausuntoina, päätöslauselmina, direktiiveinä, asetuksina ja niin edelleen), kuin siitäkin, että toimielinten asiakirjarekisterit ja verkkosivut ovat monimutkaisia ja vaikeaselkoisia ja että avoimuus ja viestintä on puutteellista.

Mietinnössä ehdotetaan aivan oikein tällaisten ongelmien ratkaisemista varmistamalla, että Euroopan unionin toimielimet lisäävät avoimuuttaan.

Tämä liittyy itse asiassa laajempaan kysymykseen, miten voidaan lisätä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa unionin tapaan toimia ja ymmärtää asioita. Euroopan unionin kansalaiset eivät halua, että heidät jätetään järjestelmällisesti sellaisen päätöksenteon ulkopuolelle, jolla on suoria vaikutuksia heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja jota heillä ei ole oikeutta tutkia tai vastustaa. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa he ovat saaneet äänensä kuuluviin kansanäänestyksissä, he ovat kieltäneet johtajansa ja Brysselin byrokratian, joka on sekä sokea että kuuro ja joka ei vastaa heidän tarpeisiinsa eikä toiveisiinsa.

Euroopan unionin toimielinten avoimuuden lisääminen on ensimmäinen askel kohti uutta Eurooppaa, kansojen Eurooppaa ja riippumattomien kansakuntien Eurooppaa.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Euroopan unionin toimielinten asiakirjojen saatavuuden yksinkertaistamista koskevien vuotuisten kertomusten puolesta.

On selvää, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission erilaisiin asiakirjoihin tutustumista pitäisi helpottaa. Euroopan unionin kansalaisille ei saa antaa vaikutelmaa, että heidät jätetään EU:n toimielinten toiminnan ja äänestysten ulkopuolelle. Heillä on myös oikeus saada tietoa kaikista mahdollisista asioista.

Meidän on kuitenkin harkittava, pitäisikö julkaisemista kenties rajoittaa, jotteivät ihmiset kadottaisi asioiden kokonaiskuvaa. Ensinnäkin kukaan ei halua hukkua tietotulvaan, ja toiseksi henkilöstön yksityisyyttä on edelleen kunnioitettava. Usein on nimittäin niin, että tietosuojan vuoksi on olemassa suuri määrä tietoja, jotka eivät ole yleisesti muiden toimielinten, eivät edes kansallisten toimielinten, käytettävissä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Cappaton laatiman yleisön oikeutta tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjoihin koskevan ehdotuksen puolesta.

Euroopan unioni pitää erittäin tärkeänä sitä, että kansalaiset tuntevat yhteisön toimielinten olevan heitä lähellä. Tämä saavutetaan vain antamalla yleisölle oikeus tutustua kolmen toimielimen asiakirjoihin. Näin ollen olen täysin samaa mieltä esittelijän kanssa kun hän toteaa, että meidän on kehotettava EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään yhteistä avointa hallintokulttuuria, jossa noudatetaan periaatteita, jotka käyvät ilmi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklasta, yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä, Euroopan oikeusasiamiehen suosituksista ja jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä.

Lopuksi totean olevani tyytyväinen Cappaton aloitteeseen sen vuoksi, että mikäli yhdentymisprosessia halutaan parantaa ja nopeuttaa, yleisölle tiedottaminen pitäisi asettaa ehdottomasti etusijalle, kun otetaan huomioon ongelmat, jotka liittyvät italialaisten parlamentin jäsenten poissaoloihin istunnoista.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrätään, että avoimuus ja yhä läheisempi yhteys unionin kansojen välillä on asetettava etusijalle ja että päätökset on tehtävä mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia. Avoimuus antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua päätöksentekomenettelyihin ja takaa sen, että hallinto on uskottavampi, tehokkaampi ja vastuullisempi kansalaisiaan kohtaan demokraattisessa järjestelmässä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Turco-asiassa antama tuomio vaikuttaa jatkossa huomattavalla tavalla Euroopan unionin toimielinten avoimuuteen ja yleisön oikeuteen tutustua lainsäädäntöasioita käsitteleviin asiakirjoihin.

Tuomiossa vahvistetaan, että kyseinen periaate on asetettava etusijalle ja että sitä on sovellettava kaikkiin yhteisön toimielimiin ja että – mikä on hyvin tärkeää – sitä koskevia poikkeuksia on tulkittava tiukasti ja punnittava tapauskohtaisesti suhteessa julkaisemisella saavutettavaan ylivoimaiseen yleiseen etuun, joka on avoimuus. Avoimuus lisää luottamusta toimielimiä kohtaan, koska se tarjoaa mahdollisuuden käydä avointa keskustelua.

Yhteisöjen tuomioistuin totesi, että vaikka tässä tapauksessa oikeus tutustua asiakirjoihin evättiin, ei tämän perusteella voida kuitenkaan vaatia yleisesti, että lainsäädäntötoimiin liittyvien oikeudellisten lausuntojen olisi oltava luottamuksellisia.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Äänestin mietintöä vastaan. Siinä esitetyt vaatimukset ylittävät selkeästi minun käsitykseni avoimuudesta. Pidän jopa parlamentin jäsenten läsnäolotietojen ja äänestysluettelojen julkaisemista vaarallisena, ellei niihin liitetä mahdollisuuksia antaa selityksiä. Minulla on todella vähän poissaoloja, eivätkä epäilykset sen vuoksi koske minua. On tärkeää säilyttää myös parlamentin jäsenten henkilötietojen oikeussuoja. Euroopan unioni voisi lisätä avoimuutta julkaisemalla ensiksi neuvoston ja komission julkisia kokouksia koskevat tiedot, ennen kuin se pakottaa parlamentin jäsenet paljastamaan kaiken. Lisäksi toimielinten välillä on vallittava luottamuksellisuus vaikeiden neuvotteluvaiheiden aikana.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Jäsenvaltioiden kokemusten perusteella EU on alkanut tunnistaa todellisen "oikeuden tutustua asiakirjoihin" ja "oikeuden saada tietoa" demokratian, julkisuuden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti.

Euroopan parlamentti on vakuuttunut, että tavallisten kansalaisten mahdollisuus saada tietoja EU:n toimielimistä aiheuttaa ongelmia, koska toimielimillä ei ole avoimuutta ja kansalaiskeskeistä viestintää koskevaa tehokasta yhteistä politiikkaa.

Edistääkseen avoimuutta EU:n toimielinten pitäisi kunnioittaa monikielisyyden periaatetta. Esitin vuonna 2008 Euroopan parlamentin kirjallisen kannanoton tästä aiheesta. EU käyttää toiminnassaan kaikkia kansallisia kieliä eikä vain yhtä kieltä tai tiettyjä kieliä, jotka se on valinnut ja joita merkittävä osa kansalaisista ei ehkä ymmärrä.

Lainsäädännöllisten, poliittisten ja hallinnollisten asiakirjojen kääntäminen auttaa EU:ta täyttämään oikeudelliset velvoitteensa, ja samalla monikielinen järjestelmä auttaa lisäämään unionin avoimuutta, legitimiteettiä ja tehokkuutta. Tämä auttaa valmistautumaan asianmukaisesti kesäkuussa 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

Kehotan näin ollen EU:n toimielimiä varmistamaan, että vuoden 2009 talousarviossa varataan riittävästi määrärahoja siihen, että EU:n toimielimistä puuttuvia virallisten kääntäjien virkoja voidaan lisätä. Euroopan parlamentti kehottaa EU:n toimielimiä kääntämään viipymättä kaikki tällä vaalikaudella laaditut lainsäädännölliset, poliittiset ja hallinnolliset asiakirjat kaikille EU:n virallisille kielille, jotta kansalaiset voivat seurata kaikkien toimielinten tekemää poliittista työtä.

Tällä tavoin voimme todella edistää avoimuutta kansalaisiamme kohtaan.