Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2009/2504(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B6-0051/2009

Keskustelut :

PV 14/01/2009 - 8
CRE 14/01/2009 - 8

Äänestykset :

PV 15/01/2009 - 6.3
CRE 15/01/2009 - 6.3

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0025

Puheenvuorot
Keskiviikko 14. tammikuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

8. Lähi-idän/Gazan tilanne (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Lähi-idän/Gazan tilanteesta.

On erityinen ilo toivottaa tervetulleeksi neuvoston puheenjohtaja, Tšekin ulkoministeri Karel Schwarzenberg, jonka on vielä tänään jatkettava matkaa Etelä-Afrikkaan. Edelliset puheenjohtajavaltiot ovat lähettäneet ulkoministerinsä tilalle tämän edustajan, joten osaamme antaa erityistä arvoa läsnäolollenne täällä tänään, ulkoministeri Schwarzenberg. Toivotan Teidät mitä lämpimimmin tervetulleeksi.

Olemme tietenkin iloisia myös siitä, että asiasta vastaava komission jäsen Benita Ferrero-Waldner, on läsnä – kuten hän lähes aina on. Kuten tiedätte, komission jäsen Ferrero-Waldner on hyvin perillä Lähi-idän konfliktiin liittyvistä ongelmista ja ulkoministeri Schwarzenbergin tavoin hän on matkustanut alueelle. Hyvä komission jäsen, toivotan myös Teidät lämpimästi tervetulleeksi.

 
  
MPphoto
 

  Karel Schwarzenberg, neuvoston puheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, kiitos paljon, että saan puheenvuoron tässä oikeaan aikaan käytävässä keskustelussa Lähi-idän vaikeasta tilanteesta.

Siitä lähtien kun Israel aloitti sotatoimet Gazan alueella 27. joulukuuta, tilanne on heikentynyt nopeasti joka suhteessa. Sotatoimien humanitaariset seuraukset Gazan alueen väestölle ovat tuntuvat. Yli 900 palestiinalaista, joista noin 30 prosenttia naisia ja lapsia, on saanut surmansa sotatoimien aloittamisen jälkeen. Siviilihenkien menetys järkyttää meitä syvästi ja asia on tuotu toistuvasti esiin puheenjohtajavaltiona antamissamme julkilausumissa. Euroopan unioni pitää valitettavana yhä jatkuvia vihamielisyyksiä, jotka ovat johtaneet näin suureen määrään siviiliuhreja, ja haluamme esittää uhrien perheille syvän osanottomme.

Erityisen huolissamme olemme sellaisista välikohtauksista kuin isku Yhdistyneiden kansakuntien kouluun Jabaliassa ja avustustyöntekijöiden kuolemaan johtaneesta humanitaaristen kuljetusten tulittamisesta. Humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston mukaan yli 4 200 palestiinalaista on loukkaantunut. Yhdistyneiden kansakuntien avustuselimen mukaan arviolta 28 000 ihmistä on siirretty alueelta vihamielisyyksien alkamisen jälkeen. Suuri osa heistä hakeutuu turvaan suojiin; muut alueen sisällä evakuoidut ihmiset asuvat sukulaistensa luona.

Suurin humanitaarisen avun tarve liittyy haavoittuneiden suureen määrään ja terveyspalvelujen ylikuormitukseen evakuoitujen ja heitä majoittavien perheiden tarvitessa puolestaan erityistä apua, kuten ruokaa, suojaa, vettä ja muita tarvikkeita. Koska vesijärjestelmä on kärsinyt suuresti ja vaatii kiireellistä korjaamista, Gazan väestöllä ei ole lähes minkäänlaista mahdollisuutta saada puhdasta vettä. Tämän vuoksi juomaveden toimittaminen on ehdottoman välttämätöntä.

Lisäksi kaikissa väestönosissa on laajalti pulaa elintarvikkeista. Ulkomaiset kansalaisjärjestöt eivät ole päässeet Gazaan viime vuoden marraskuun 4. päivän jälkeen toimittamaan ja valvomaan humanitaarista apua asianmukaisesti. Lisäksi Gazaan pääsevien rekkojen määrä on vähentynyt sotilasoperaatioiden alettua. Nykyiset keskimäärin 55 rekkaa päivässä on aivan mitätön määrä verrattuna siihen, että päivittäin tarvittaisiin vähintään 300 rekkaa niihin tarpeisiin vastaamiseksi, joita 80 prosentilla väestöstä on sen tultua riippuvaiseksi annetusta avusta.

Euroopan unioni on alusta asti seurannut tiiviisti järkyttäviä tapahtumia. Kolme päivää sotatoimien alkamisen jälkeen ulkoministerit tapasivat ylimääräisessä kokouksessa Pariisissa keskustellakseen tilanteesta. He olivat samaa mieltä välittömän ja pysyvän tulitauon ja välittömän humanitaarisen avun tarpeellisuudesta rauhanprosessin vauhdittamiseksi. Kokouksen pääasiallisena tavoitteena oli antaa tukea väkivaltaisuuksien lopettamiselle ja humanitaarisen kriisin lieventämiselle. Diplomaattinen valtuuskunta vieraili puheenjohtajavaltion johdolla Lähi-idässä. EU:n ministeritroikka kävi alueella 4.–6. tammikuuta Egyptissä, Israelissa, palestiinalaishallinnon kanssa ja Jordaniassa pidettyjen kokousten vuoksi. Korkea edustaja kävi lisäksi myös Syyriassa, Libanonissa ja Turkissa.

Ratkaisu kriisiin on alkanut hahmottua. Ennen kaikkea on välttämätöntä, että Hamasin raketti-iskut Israeliin lopetetaan varauksetta ja Israelin sotatoimet loppuvat, jotta alueelle voidaan toimittaa jatkuvaa humanitaarista apua ja julkiset palvelut ja kipeästi kaivattu sairaanhoito saadaan taas käyntiin. Kuuden kuukauden tulitauko, joka päättyi 19. joulukuuta, oli kaukana täydellisestä. Israel joutui ajoittain raketti-iskujen kohteeksi ja sitä häiritsi tietoisuus siitä, että sen vastustaja kokosi lisää tulivoimaa. Gaza kärsi merkittävää haittaa aiheuttaneesta taloussaarrosta, joka pani alueen taloudellisen kehityksen täysin vaakalaudalle.

Pitävän tulitauon aikaansaamiseksi meidän on pyrittävä järkevään kompromissiin, jolla lopetetaan raketti-iskut ja avataan jälleen rajanylityspaikat. Jotta voidaan estää aseiden salakuljettaminen, on löydettävä toimiva ratkaisu myös rajalla ja etenkin Philadelphian käytävän varrella olevien tunneleiden osalta. Ratkaisusta on seurattava myös kaikkien raja-asemien järjestelmällinen ja valvotusti tapahtuva avaaminen, joka antaa Gazan taloudelle mahdollisuuden kehittyä.

Uskomme, että voisi olla hyödyksi lähettää kansainvälisiä valtuuskuntia valvomaan tulitauon täytäntöönpanoa ja toimimaan osapuolten välisenä yhdyssiteenä. Euroopan unioni on tässä tarkoituksessa valmis palauttamaan tarkkailijansa Rafahin rajanylityspaikalle ja laajentamaan rajavalvonnan avustusoperaation kattavuutta ja sisältöä. Pidämme myönteisenä sitä, että Israel on suostunut päivittäiseen taukoon sotatoimissa, jotta kipeästi tarvittuja elintarvikkeita, polttoainetta ja lääkkeitä saadaan Gazaan. Silti ainoastaan täydellinen ja välitön tulitauko mahdollistaa Gazassa niin kipeästi tarvittavan laajamittaisen humanitaarisen avun toimitukset ja jakamisen sekä peruspalvelujen palauttamisen. Israelin on varmistettava, että humanitaarinen apu ja muut välttämättömät toimitukset, mukaan luettuna elintarvikkeet, lääkkeet ja polttoaine, tavoittavat Gazan kaistan palestiinalaisen siviiliväestön esteettä ja turvallisesti. Samoin on varmistettava, että siviilihenkilöt ja avunantajat pääsevät turvallisesti Gazaan ja sieltä pois.

Silti edes kestävä kokonaisratkaisu Gazassa ei yksinään riitä palauttamaan rauhaa alueelle. Meidän on vastattava laajempiin ja monitahoisempiin haasteisiin. Tarvitsemme uutta ja kattavaa strategiaa, jolla puututaan palestiinalaisten sisäiseen poliittiseen tilanteeseen, sekä Gazan kriisin vuoksi keskeytettyjen rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Sovinto palestiinalaisten kesken ja hallitus, joka edustaa Palestiinan kansan toiveita, on nyt tarpeellisempi kuin koskaan. Näin ollen me annamme tukemme Egyptin ponnisteluille toimia välittäjänä Arabivaltioiden liiton 26. marraskuuta 2008 antamien julkilausumien mukaisesti.

Kuten yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmissä joulukuulta 2008 todetaan, Euroopan unioni on valmis tukemaan mitä tahansa vakaata palestiinalaista hallitusta, joka vie eteenpäin Lähi-idän kvartetin periaatteiden mukaista politiikkaa ja toimia. Euroopan unioni painottaa tarvetta saada aikaan oikeudenmukainen, kestävä ja kokonaisvaltainen rauha Lähi-idässä ja kehottaa jatkamaan palestiinalaisten ja israelilaisten välisiä neuvotteluja ja ratkaisun etsimistä israelilaisten ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin, mukaan luettuna kaikki ydinkysymykset.

Kestävä ja kokonaisvaltainen ratkaisu riippuu viime kädessä todellisesta edistymisestä Lähi-idän rauhanprosessissa. Molemmilta osapuolilta edellytetään kiireellisesti merkittäviä ponnisteluja, jotta saavutetaan kattava rauha, joka perustuu näkemykseen alueesta, jonka rajat on tunnustettu ja turvattu ja jossa kaksi demokraattista valtiota, Israel ja Palestiina, elävät rauhanomaisesti rinnakkain.

On mahdollista, että viimeisin väkivaltaisuuksien leimahtaminen Lähi-idässä ei ainoastaan vaaranna mahdollisuuksia Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun. Ei saa unohtaa myöskään poliittista vahinkoa, jota taisteluista koituu sekä alueellisen vastakkainasettelun ja radikalisoitumisen kuin sovittelevien voimien yhä jatkuvan horjuttamisenkin muodossa. Ainoastaan elinkelpoinen Palestiinan valtio tuo turvallisuutta alueelle, joka on kärsinyt liian pitkään. Tämä on etenkin Israelin ja sen naapureiden etujen mukaista. Nyt onkin heti alettava kiireesti korjata sotilaallisen toiminnan aiheuttamia vahinkoja, jotta taataan jälleen mahdollisuus oikeudenmukaiseen ratkaisuun neuvotteluteitse.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komisison jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, luulen, että me kaikki olisimme toivoneet parempaa alkua vuodelle 2009. Valitettavasti huolenamme on Gazan vakava ja järkyttävä konflikti, joka jatkuu nyt jo kolmatta viikkoa.

Se antaa aihetta suureen huoleen. Keskustelimme siitä eilen kokouksessa, johon osallistuivat ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysyhteisvaliokunnan lisäksi viikonloppuna Gazassa käyneet Euroopan parlamentin jäsenet.

Neuvoston puheenjohtaja otti jo esiin järkyttävät kuolleita ja loukkaantuneita koskevat tilastot, jotka näyttävät päivä päivältä huonommilta. Näyttöä vakavista palovammoista kärsivistä uhreista on yhä enemmän, ja avunantajajärjestöjen mukaan väestö kärsii akuutista elintarvikkeiden, polttoaineen ja lääkkeiden pulasta, puhumattakaan talojen ja infrastruktuurin tuhoutumisesta.

Israel on kuitenkin myös kärsinyt tappioita ja Hamas on ampunut sen alueelle satoja ohjuksia kohteenaan israelilainen siviiliväestö. Valitettavasti sota aiheuttaa aina suurta inhimillistä kärsimystä, eikä tämäkään sota ole poikkeus. Paitsi että se aiheuttaa välittömiä tuhoja, se myös lykkää mahdollisuutta rauhaan aina vain kauemmas, on vahingoksi arabimaailman rauhanaloitteelle ja saattaa vaikuttaa hyvin kielteisesti koko alueen vakauteen.

Haluaisin luoda pikaisen katsauksen niihin diplomaattisiin keinoihin, joihin olemme turvautuneet saadaksemme tämän konfliktin loppumaan, ja sen jälkeen tarkastelen keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita. Olemme toimineet konfliktin ensimmäisestä päivästä lähtien, mikä on mielestäni tärkeää. Tiedämme, ettemme ole ratkaiseva toimija Lähi-idässä, mutta meillä on ollut ja on edelleen tärkeä rooli. Kriisin puhjetessa järjestetty hätäkokous Pariisissa 30. joulukuuta 2008 oli näin ollen erittäin tärkeä, jotta saatiin heti alussa aikaan ehdotuksia – Pariisin julistus – siitä, miten konflikti saadaan loppumaan. Näitä ehdotuksia hyödynnettiin sitten valtuuskunnassamme ja Lähi-itään tehdyn vierailun aikana.

Kyse on kolmesta osatekijästä. Ennen kaikkea Pariisin julistuksessa vaadittiin välitöntä tulitaukoa humanitaarisista syistä, mukaan luettuna sekä Hamasin Israeliin tekemien raketti-iskujen lopettaminen ehdoitta että Israelin sotilaallisten toimien lopettaminen. Vaadimme, että tulitaukoon on liityttävä kaikkien rajanylityspaikkojen pysyvä avaaminen normaalisti, kuten vuoden 2005 Gazan rajasopimuksessa edellytetään. Ilmaisimme halukkuutemme käynnistää uudelleen Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation Rafahissa (EUBAM), jotta ylityspaikka voitaisiin avata, ja ilmoitimme myös olevamme halukkaita tutkimaan, onko avunantoa mahdollista laajentaa muille rajanylitysasemille edellyttäen, että turvallisuuteen liittyvät huolenaiheemme otetaan huomioon.

Toisena asiana painotimme välittömiä humanitaarisia tarpeita ja totesimme, että niihin on vastattava. Tässä yhteydessä vaadimme rajanylityspaikkojen välitöntä avaamista, jotta kiireellisesti tarvittavat lääkkeet, polttoaine ja elintarvikkeet saadaan Gazan kaistalle. Lisäksi vaadimme, että avustustyöntekijät pääsevät alueelle ja loukkaantuneet evakuoidaan.

Kolmantena asiana esitimme uudelleen kantamme, jonka mukaisesti Israelin ja palestiinalaisten konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti, rauhanprosessi on ainoa tie eteenpäin, ja ponnisteluja on lisättävä heti, kun pysyvä tulitauko saadaan aikaan.

Kuten olette kuulleet, vierailumme alueelle osui yhteen presidentti Sarkozyn tekemän vierailun kanssa. Hän oli suunnitellut matkaa Syyriaan ja Libanoniin, mutta päätti sitten käydä myös Egyptissä ja Israelissa antaakseen ponnisteluille alueella lisää painoarvoa, edelleen 30. joulukuuta antamamme julistuksen perusteella. Ranskan ollessa parhaillaan turvallisuusneuvoston puheenjohtaja aloite oli erittäin tärkeä.

Teimme tiivistä yhteistyötä, johon sisältyi yhteinen kokous Ramallahissa. Presidentti Sarkozy esitteli tulitaukoa koskevaa suunnitelmaansa, jolle me – troikka – olimme jo jossain määrin pohjustaneet tietä keskusteluilla tärkeimpien sidosryhmien, etenkin Egyptin ja Jerusalemin, kanssa.

Nämä ponnistelut tukivat toinen toistaan ja lähettivät vahvan ja yhtenäisen viestin Euroopan unionilta. Troikka ei ainoastaan välittänyt EU:n toimielinten kantaa, vaan osoitti, että olemme läsnä. Mielestäni on tärkeää, että presidentti Sarkozy kävi lisäksi myös Syyriassa ja että Javier Solana meni hänen mukaansa Syyriaan ja Libanoniin ja kävi neuvotteluja myös Turkin kanssa. Mielestäni kaikki tämä oli tarpeen.

Kiinnitin huomiota etenkin humanitaariseen tilanteeseen, kuten on jo käynyt ilmi, ja etenkin vaadin rajanylityspaikkojen avaamista sekä mahdollisuutta ainakin joidenkin tuntien mittaiseen tulitaukoon, jotta kansainväliset järjestöt voivat tehdä työtään. Israel hyväksyi joitakin näistä kohdista ja Israelin hallituksen kanssa käymissäni neuvotteluissa varmistin sen, että Euroopan yhteisöjen humanitaarisen avun toimisto voi toimia Israelin puolustusvoimien tiloissa vastatakseen humanitaarisen avun kanavoinnista yhdessä Israelin sotavoimien kanssa – näin toimittiin Libanonissa, ja se oli tehokas tapa parantaa koordinointia.

Haluaisin käyttää hyväkseni tilaisuutta esittää kiitokseni kaikille rohkeille kollegoille, jotka tekevät edelleen työtä Gazassa, niille kollegoille UNWRA:sta ja Punaisen Ristin kansainvälisestä komiteasta, joiden kanssa työskentelemme ja jotka saavat meiltä paljon rahoitusta, ja lisäksi vielä monille muille.

(Suosionosoituksia)

Haluan myös esittää syvän osanottoni niiden työntekijöiden perheille, jotka ovat jo joutuneet tämän järkyttävän selkkauksen uhreiksi.

Komissio on käyttänyt verrattain paljon varoja myös välittömiin humanitaarisiin rahastoihin ja olemme tulevaisuudessa valmiita tekemään enemmänkin.

Mitä neuvotteluilla on saatu aikaan? Kuten neuvoston puheenjohtaja sanoi, niissä otettiin esiin keskeiset kysymykset turvallisuusneuvoston viimeisintä päätöslauselmaa varten, joka sitten muutama päivä neuvottelujen jälkeen hyväksyttiin amerikkalaisten pidättyessä äänestyksestä. Välitön tulitauko, Egyptin takeet salakuljetuksen lopettamisesta tunnelien kautta, rajanylityspaikkojen avaaminen humanitaarista apua varten, mukaan luettuna joukkojen sijoittaminen – mahdollisesti mukana voisi olla kansainvälisiä toimijoita ja/tai palestiinalaishallinnon turvallisuusjoukkoja – valvomaan 15 kilometrin pituista Philadelphia-käytävää Gazan ja Egyptin välillä.

Ymmärtääksemme palestiinalaishallinto on hyväksynyt ehdotuksen ja tällä hetkellä se on Israelin ja Hamasin tutkittavana. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että hyvin pian saadaan aikaiseksi jotain. Viimeisimpien saamieni tietojen mukaan kaikki tekevät tiiviisti työtä tämän eteen ja ehkä muutaman päivän kuluttua tällainen tulitauko on todellisuutta. Toivon, että näin käy.

Mitä tulee keskipitkän aikavälin tavoitteisiin, valitettavasti sekä Israel että Hamas ovat alustavasti hylänneet YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, mutta päivittäinen yhteydenpito antaa minulle aihetta toivoa, että sopimukseen päästään pikapuolin. On tärkeää sanoa ja tunnustaa, että Egyptillä on ollut johtava rooli suorassa yhteydenpidossa Hamasin kanssa, ja että tässä mielessä presidentti Sarkozyn vierailu Syyriaan, samoin kuin Turkin ponnistelut, ovat olleet hyvin tärkeitä.

Ymmärtääkseni on myös mahdollista, että arabimaiden huippukokous pidetään Quatarissa tämän viikon lopulla. Tarkoituksemme on, kuten tiivis diplomaattinen toiminta osoittaa, tukea kaikkia merkityksellisiä toimijoita, jotka voivat vaikuttaa Hamasiin ja auttaa pääsemään kestävään ratkaisuun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1860 mukaisesti.

Heti kun tulitauosta on päätetty, meidän on mietittävä, luultavasti järjestämällä konferenssi, kuinka muotoilemme konkreettisemmat toimenpiteet tuodaksemme helpotusta Gazan palestiinalaisväestön humanitaarisiin tarpeisiin. Meidän on joka tapauksessa lähdettävä selkeästi siitä, että mitä tahansa teemmekin, se ei saa johtaa tuhoamisen jatkumiseen loputtomiin ja jälleenrakentamiseen ilman rauhaa.

Kun aika on kypsä, käännyn ehkä uudelleen puoleenne ja pyydän teitä avuksi osallistumaan mielekkäällä tavalla rakentaviin ponnisteluihin, kuten olen tehnyt ennenkin. Kuten tiedätte YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon kiertää alueella ja toivottavasti hänkin pystyy kantamaan kortensa kekoon, jotta onnistumme lopultakin saamaan aikaan tämän ehdottoman välttämättömän ja pitävän tulitauon.

Pitkän aikavälin tavoitteena on todettava, että nykyinen hyökkäys heikentää selvästi luottamusta palestiinalaisten ja israelilaisten välillä. Sotatoimilla ei koskaan päästä kestävään rauhaan; se on mahdollinen vain neuvotteluteitse saavutetun poliittisen sopimuksen avulla. Niinpä vuoropuhelua olisi jatkettava sekä israelilaisten ja palestiinalaisten välillä että palestiinalaisten kesken.

Kun vihamielisyydet ovat lakanneet, pidän tärkeänä sitä, että kokonaisvaltaiseen rauhaan tähtääviä neuvotteluja jatketaan mahdollisimman pian. Tässä asiassa meidän on tehtävä työtä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa varmistaaksemme, että se voi antaa tukensa kahdenvälisille neuvotteluille alusta asti. Tässä mielessä pidän myönteisenä valtiosihteeriksi nimitetyn Hillary Clintonin antamia sitoumuksia senaatin kuulemistilaisuudessa eilen. Aiomme korostaa, miten tärkeää on, että osapuolet neuvottelevat sisällöstä, ei pelkästä prosessista, ja että Annapolisin prosessi viedään onnistuneesti loppuun. Tämä kriisi on osoitus siitä, että on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Kysymys palestiinalaisten keskinäisen sovinnon löytymisestä on myös keskeisellä sijalla. On epätodennäköistä, että Hamas lakkaa lopullisesti olemasta tämän operaation avulla. On mahdollista, että se heikkenee sotilaallisesti, mutta vahvistuu poliittisesti. Hamasin kanta, että presidentti Abbasin vaalikausi päättyy 9. tammikuuta, on toinen kysymys, joka liittyy tiiviisti PLO:n ja Fatahin uudistamiseen. On selvää, että kestävä rauha voidaan saavuttaa vain, jos vahva palestiinalaishallinto puhuu kaikkien palestiinalaisten puolesta ja on sitoutunut kaksi valtiota sisältävään ratkaisuun rauhanomaisin keinoin.

Gazan konfliktilla saattaa valitettavasti olla kielteisiä vaikutuksia myös rauhanprosessin kannatukseen alueella. Mielikuvaa Israelista ja sen lukuisista rauhaa ajavista arabihallinnoista nakertavat Gazan siviiliväestölle aiheutuneet kohtuuttomat kärsimykset. Israelin johtajien ja israelilaisten olisi ymmärrettävä, miten vahingollista tämä on heidän pyrkimyksilleen elää rauhassa kansakuntana. Me olemme heidän ystäviään ja meidän on kerrottava heille, että me toimimme näin. Israelilla ei ole aikaa hukattavanaan, kun tavoitellaan rauhaa.

Tämä on ensimmäinen lyhyt, tai ei nyt niin lyhytkään, tilannearvioni, ja meidän on pyrittävä tekemään työtä tämän pysyvän tulitauon eteen, jotta voimme sitten jatkaa eteenpäin ja saada alulle rauhanneuvottelut, joissa Yhdysvaltojen uusi hallinto on mukana.

 
  
MPphoto
 

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra , PPE-DE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, 17 päivää kestäneet taistelut Gazassa ovat, suoraan sanottuna, tehneet tuhoisaa jälkeä. Pahinta – ja niin peruuttamatonta – ovat menetetyt ihmishenget, joukossa viattomia siviilejä ja lapsia. Tuloksena on myös tuhoa, kaaosta, vihaa ja kostoa. Palestiinalaiset ovat jakautuneet, äärivoimat ovat vahvistuneet maltillisten kustannuksella ja koko rauhanprosessi on ajautunut täysin pois raiteiltaan.

Kuten neuvoston puheenjohtaja totesi, tämä johtuu siitä, että on mahdollista voittaa kaikki taistelut sodassa ja hävitä silti kaikista tärkein taistelu, joka on taistelu rauhan puolesta.

Arvoisa puhemies, tärkeämpää kuin etsiä syyllisiä tai syyttää toista tai kumpaakin osapuolta on – kuten komission jäsenkin juuri äsken sanoi – saada aikaan välitön tulitauko YK:n päätöslauselman 1860 vaatimusten mukaisesti. Kuten YK:n pääsihteeri äskettäin muistutti, kyse on molempia osapuolia sitovasta päätöslauselmasta.

Lisäksi on välttämätöntä tuoda lievitystä Gazan kaistalla vallitsevaan järkyttävään humanitaariseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Aluetta lainausmerkeissä "hallitsee" Hamas – järjestö, joka on EU:n terroristijärjestöjen luettelossa. Meidän on kuitenkin syytä pitää mielessä, että Hamas ei ole vain yksi konfliktin syistä, vaan myös seuraus järkyttävistä olosuhteista.

Arvoisa puhemies, edustamani poliittinen ryhmä tukee ja haluaa antaa tunnustuksensa kaikkien parlamentin poliittisten ryhmien ponnisteluille huomenna hyväksyttävän päätöslauselmaesityksen hyväksi. Haluamme lisäksi ilmaista arvonantomme neuvotteluihin osallistuneille jäsenille, etenkin oman ryhmäni edustajalle Elmar Brokille, jolla oli hyvin vaikea tehtävä.

Arvoisa puhemies, ryhmäni antaa tukensa komission ja neuvoston ponnisteluille saada mahdollisimman nopeasti aikaan tulitauko tekemällä yhteistyötä arabimaiden – etenkin Egyptin – ja muiden kvartetin jäsenten kanssa.

Olemme hyvin toiveikkaita valtiosihteeriksi nimitetyn Hillary Clintonin eilen Yhdysvaltain senaatin ulkoasioista vastaavalle valiokunnalle antaman lausunnon suhteen, sillä se tarjoaa käytännönläheistä, vuoropuheluun perustuvaa ja tehokasta diplomatiaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, tulen kaikkein tärkeimpään asiaan: Euroopan unioni on arvojen unioni, jossa arvojen joukossa annetaan näkyvä sija rauhalle. Mielestäni Euroopan unionin on käytettävä kaikki keinonsa ja valjastettava poliittinen painoarvonsa tämän asian ajamiseen ilman, että ajatuksemme sotkeentuvat tai kovetamme sydämemme tällaisen konfliktin edessä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, tänään käymämme keskustelun kaltaiset keskustelut ovat hyvin vaikeita meille kaikille. Ne ovat vaikeita siksi, että Israel on ystävävaltio ja että monilla meistä – tämä on erityisen totta ainakin omalla kohdallani – on syvät ystävyyssuhteet tähän maahan. Ystävien kesken on erityisen tärkeää keskustella avoimesti kiistanalaisista kysymyksistä.

Tähän mennessä konflikti on vaatinut 1 000 ihmisen hengen 17 päivän aikana. Se on verinen konflikti, ja etenkin naiset ja lapset kärsivät siitä. Olemassa olevan YK:n päätöslauselman perustella voitaisiin välittömästi julistaa tulitauko ja aloittaa neuvottelut. On päivänselvää, että konflikti voidaan ratkaista vain kansainvälisen oikeuden perusteella, ja sen, että kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta on noudatettava, olisi oltava demokraattiselle oikeusvaltiolle itsestään selvää. Oikeastaan on häpeä, että meidän täytyy edes keskustella tästä. Emme voi vastata humanitaariseen kriisiin muulla tavalla kuin esittämällä vetoomuksen, että aseet on laskettava välittömästi. Se, mitä päätöslauselmassamme sanotaan, ei ole mitä tahansa sanahelinää, vaan ratkaisevan tärkeää ihmishenkien menetyksen, nälän ja kurjuuden lopettamisen kannalta.

On aivan selvää, että Israelin valtiolla on oikeus puolustaa itseään. Sillä on oikeus puolustautua sellaisia ihmisiä vastaan, joiden tavoitteena on koko valtion tuhoaminen. Demokraattisen oikeusvaltion on kuitenkin aina syytä kysyä itseltään, ovatko keinot, joita se käytää niin tehdessään, oikeasuhteisia. Minun arvioni on – ja luulenpa, että samoin useimpien kollegojeni Euroopan parlamentissa – että keinot eivät ole oikeassa suhteessa tavoitteeseen.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

Meidän on kerrottava israelilaisille ystävillemme, olipa heidän poliittinen suuntauksensa mikä tahansa, että olemme tietoisia siitä, että Hamas ei ole rauhanliike. Tiedämme, että sitä johtavat ihmiset, jotka eivät jaa perusarvojamme, ja totta kai jokainen Israeliin ammuttu raketti on hyökkäys, jota vastaan valtiolla on oikeus puolustautua – silti, kaikesta huolimatta on virhe olla suostumatta vuoropuheluun. Jos vuoropuhelu on perustavaa laatua oleva edellytys rauhanomaiselle kehitykselle, siitä kieltäytyminen merkitsee aseellisen selkkauksen ylläpitämistä. Tämän vuoksi tarvitaan perusteellista säätöä.

Vuoropuhelu Hamasin kanssa on välttämätöntä. Jos Israel ei itse pysty tähän suoraan – ymmärrän israelilaisten poliitikkojen näkemyksen, etteivät he voi keskustella Hamasin kanssa huolimatta siitä, että monet maan kansalaiset ovatkin sitä mieltä, että niin olisi tehtävä – jos kansanedustajat ja hallituksen jäsenet ilmoittavat, etteivät he halua keskustella, kansainväliselle välitystoiminnalle on kuitenkin olemassa hyvät mahdollisuudet. Yhden tällaisen mahdollisuuden tarjoaa kvartetti, jonka puitteissa Euroopan unionin yhtenä tehtävänä voi olla edistää vuoropuhelun edellytyksiä.

On karkea virhe olettaa, että Lähi-idän konflikti voidaan viime kädessä ratkaista sotilaallisin keinoin. Mielestäni virhe on yhtä lailla karkea riippumatta siitä, kumpi osapuoli näin olettaa. Ratkaisuun ei päästä terroritekojen avulla eikä myöskään turvautumalla perinteisiin sotatoimiin. Ainoa mahdollinen ratkaisu on konfliktin osapuolien välinen vuoropuhelu yhdistettynä kansainväliseen välitystoimintaan.

Nyt tarvitaan välittömästi tulitauko. Se on saatava aikaan kansainvälisen yhteisön tarjoaman mekanismin avulla, tarpeen vaatiessa ottamalla käyttöön monikansallinen joukko-osasto, johon myös arabimaat ja etenkin muslimivaltiot osallistuvat. Näin olisi mahdollista saada aikaan tulitauko ja kohentaa tilannetta.

Kun olin nuori mies ja vasta tulossa mukaan politiikkaan, sain ohjeen, että terroristien kanssa ei keskustella. Siihen aikaan suurin terroristi oli Jasser Arafat. Muutamaa vuotta myöhemmin näin televisiosta, miten tämä terroristijohtaja vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä israelilaisten poliitikkojen kanssa. Se mikä oli mahdollista tuolloin, voi olla mahdollista myös tulevaisuudessa. Eräs kysymys onkin, pääsemmekö niin pitkälle, että käytössä olevin keinoin saadaan aikaan vuoropuhelua, joka on välttämätöntä. Tahdon oman ryhmäni puolesta kiittää kaikkia, myös muiden ryhmien jäseniä, jotka ovat olleet mukana laatimassa päätöslauselmaamme. Jos tämä päätöslauselma, jonka takana ovat kaikki Euroopan parlamentin ryhmät – pidän tätä hyvänä merkkinä – auttaa parantamaan ilmapiiriä, olemme osaltamme edes hieman auttaneet lopettamaan kuoleman tuottamista, jota kukaan meistä ei voi hyväksyä.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

 
  
MPphoto
 

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tulee vielä aika jakaa ruusuja ja risuja, mutta nyt on mielestäni tärkeämpää, että esitämme vaatimuksemme, jotka ovat seuraavat: välitön aselepo, johon liittyy se, että Israeliin kohdistuvat raketti-iskut lopetetaan ja Israel lopettaa sotatoimensa Gazassa; humanitaarisen avun toimittaminen perille; pitävä tulitauko, johon liittyy laittoman ase- ja ammuskaupan lopettaminen, Egyptin ja Gazan välisen rajan tehokas valvonta ja rajanylityspaikkojen avaaminen; sekä lopuksi vielä taloussaarron lopettaminen – kaikki tämä samanaikaisesti.

Tästä tulee erittäin monimutkainen vaihe, joka ilman epäilystäkään tai hyvin todennäköisesti edellyttää kansainvälisten joukkojen läsnäoloa, ja minusta unionin olisi valmistauduttava olemaan tässä mukana. Haluaisin tuoda esiin vielä kaksi seikkaa.

Onnistumisen edellytyksenä on, että Euroopan unioni puhuu ja toimii selkeästi eikä hajanaisella tavalla. Hyvät aikeet ovat toki hyödyksi, mutta tehokkuus on vielä tärkeämpää. Myös Yhdysvalloilta, Arabivaltioiden liitolta ja siihen kuuluvilta valtioilta on saatava sitoumukset.

Totean vielä, että voidakseen tarjota todellisen vaihtoehdon tilanteelle Gazassa Israelin on parannettava merkittävästi tilannetta Länsirannalla: 634 tarkastuspaikkaa, kahtiajakautunut tieverkosto, 8 metrin korkuiset muurit sekä lukemattomat palestiinalaisiin kohdistuvat loukkaukset eivät tarjoa Gazan asukkaille riittävän houkuttelevaa vaihtoehtoa, jotta he kääntäisivät selkänsä Hamasille.

Lopuksi totean, että edessä on väistämättä vielä aika, jolloin kaikkien on puhuttava toisilleen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Cristiana Muscardini, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kaikkien muiden tavoin me olemme kaikki, mitä ilmeisimmin, osallisia tilanteessa ja järkyttyneitä sen vuoksi, mutta mielestäni velvollisuutena, ainakin omalla kohdallani, on välttää kaikenlaista tekopyhyyttä.

Ongelman juuret juontavat hyvin kauas: palestiinalaisten oikeutettuun ja pyhääkin pyhempään vaatimukseen omasta valtiosta liittyy Israelin aivan yhtä pyhä vaatimus sen tunnustamisesta valtiona – ja mehän tiedämme, että Israel on monissa maissa poistettu kartalta. On selvää, että Ranska, Italia, Espanja tai Saksa eivät varmasti suostuisi oman maansa pyyhkimiseen pois kartalta; ne eivät suostuisi siihen, että niiden ei katsottaisi olevan olemassa. On selvää, että Israel ei aloittanut tätä ties monettako sotaa ja että terrorismi on edelleen yksi keskeisistä ongelmista.

Tämän vuoksi meidän on mielestäni nyt, arvoisa puhemies, unohdettava tekopyhyys ja alettava ajatella uudella tavalla. Emme saa uskoa, että vuoropuhelu terroristien kanssa on oikeutettua sen vuoksi, että niin paljon siviilejä on kuollut, koska tämä antaisi terroristeille oikeuden tulevaisuudessakin turvautua väkivaltaan, voimakeinoihin ja kuolemaan poliittisen oikeutuksen tavoittelun yhteydessä.

Mielestäni meidän, Euroopan unionin, on viimeinkin löydettävä yhdenmukainen linja ja keinot puuttua ongelmaan, joka koskee taloussuhteita niiden valtioiden kanssa, jotka eivät tunnusta Israelia, ja taattava, että humanitaarisen avun käytävät antavat turvaa siviileille, sekä palestiinalaisille että israelilaisille. Tässä tilanteessa enemmän kärsivät palestiinalaiset, minkä vuoksi, arvoisa puhemies, mielestäni olisi myös paikallaan tarkistaa kantaa jo annettuun apuun ja siihen apuun, jota parhaillaan annetaan, mutta jonka käyttöön meidän ei ole mahdollista vaikuttaa.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Cohn-Bendit, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tilanne on äärimmäisen huolestuttava ja surullinen. Kaikki toiveet rauhasta alueella katosivat savuna Gazan ilmaan ja haudattiin menehtyneiden kanssa. Uhrien joukossa on niin lapsia ja naisia kuin miehiäkin ja lisäksi on muistettava haavoittuneet. Vakaus alueella on nyt kaukaisempi tavoite kuin koskaan aiemmin. Ne, jotka ovat sitä mieltä, että kyseessä on sota, joka Israelin omaksuman ajattelumallin mukaisesti saa oikeutuksensa Israeliin suunnatuista raketti-iskuista, ja että palestiinalaisille on annettava opetus, eivät ole käsittäneet yhtikäs mitään. He eivät ole käsittäneet mitään, koska kun jollekulle annetaan opetus, kyse on sellaisesta vääristyneestä tavasta opettaa, joka ei ole koskaan toiminut. Clausewitzin ajoista lähtien on ollut selvää, että sen joka aloittaa sodan, on osattava myös lopettaa se, ja samoin on tiedettävä, mikä tavoite on. Tämän sodan tavoite on lisätä turvallisuutta Israelissa. Voimme sanoa heti, että tätä tavoitetta ei milloinkaan saavuteta tämän sodan avulla eikä niillä keinoin, joilla sitä käydään. Mitä enemmän menehtyy siviilejä, mitä enemmän menehtyy palestiinalaisia, sitä vähemmän alueella on turvallisuutta! Juuri tämä on niin murheellista; juuri näin ikävästi asiat parhaillaan alueella ovat. Ja juuri tämän vuoksi meidän on oltava nyt erityisen selkeitä. Martin Schulz on oikeassa: Israelia on suojeltava siltä itseltään! Israelia on suojeltava kiusaukselta ratkaista asia turvautumalla sotaan ja aseellisen voiman käyttöön. Palestiinalaisia on suojeltava Hamasilta. Palestiinalaisia siviilejä on suojeltava Hamasilta. Tämä on tehtävämme. Se ei ole helppo, mutta meidän on pidettävä siitä selkeästi kiinni. Vetoan neuvostoon, jotta se unohtaisi ajatuksen suhteiden vaalimisesta lisäämällä ja parantamalla suhteita Israeliin, kun tilanne on se mikä on. Se on huono ratkaisu; se ei ole oikea ratkaisu!

(Suosionosoituksia)

Pyydän kaikilta, jotka aivan oikein kannattavat vuoropuhelua, keskustelua Hamasin kanssa, että ei oltaisi sinisilmäisiä, että pidettäisiin mielessä, että valtaa pitävän Hamasin kanssa on keskusteltava, jotta tilanne Gazassa paranisi, mutta samanaikaisesti on muistettava, että Hamasin noudattama strategia edellyttää kuolonuhreja. Israel on langennut Hamasin virittämään ansaan: mitä enemmän kuolonuhreja Gazassa on, sitä parempi tilanne on Hamasin kannalta. Tämä on yksi tosiasioista, joka Hamasille on myös kerrottava. Kieltäydymme hyväksymästä tätä Hamasin itsemurhastrategiaa, jonka tarkoituksena on tuottaa uhreja ja marttyyreja vihamielisten tekojen suuntaamiseksi Israelia vastaan. Myös tämä on tehtävä Hamasille selväksi.

Lopuksi kerron teille vielä yhden asian: Hamasia koskevan ongelman voivat ratkaista ainoastaan palestiinalaiset. Niin kauan kuin Israel jatkaa Länsirannan miehitystä, niin kauan kuin Israel ei pysty löytämään myönteistä ratkaisua Länsirannan palestiinalaisille, aina vain enemmän palestiinalaisia kääntyy Hamasin puoleen. Jos annamme palestiinalaisille toivoa elää Länsirannalla, he nousevat Hamasia vastaan ja pääsemme siitä eroon. Vapauttakaamme palestiinalaiset israelilaisten miehitysvallasta Länsirannalla ja palestiinalaiset vapauttavat itsensä Hamasista.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Luisa Morgantini, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Rahed on 50-vuotias; hän on menettänyt kotinsa, kolme lastaan, vaimonsa ja kaksi kälyään. Rahed on keskuksessa, jossa kävimme, ja hän on epätoivoinen. Hän sanoi suuresti ahdistuneena: "Hamas väittää voittaneensa, kun hyökkäys on päättynyt, samoin Israel väittää voittaneensa, mutta tosiasiassa me siviilit olemme kuolleet." Haluaisin lisätä tähän seuraavan: itse asiassa, kun otetaan huomioon kaikki naisten ja lasten ruumiit, joita näimme, ja sairaalassa ilman hoitoa olevat yli 4 000 haavoittunutta, se mitä kuolee on oikeudenmukaisuus, se mitä haudataan lopullisesti on haave Euroopasta, joka toivoo ihmisoikeuksien olevan yleismaailmallisia, ja se on järkyttävää!

Toimintamme on tehotonta. Hyvä komission jäsen Ferrero-Waldner, tiedätte, että arvostan teitä suuresti, ja tiedän, että toimitte ja työskentelette yhdessä muiden kanssa tulosten toivossa. Mielestäni meidän on ymmärrettävä, selkeästi ja yksiselitteisesti, että tämä asevoimien käymä sota, tämä Israelin sotilaallinen toiminta ei pelasta Israelia, vaan tekee siitä lopun, myös moraalisesti. Tämän tuo esiin myös David Grossmann muistaessaan Jitzhak Rabinia, jonka tappoi äärijuutalainen, ei äärimuslimi, sen vuoksi, että hän halusi rauhaa. Neuvotelkaa tulitauko! Neuvotelkaa tulitauko! Näin minulle sanoi norjalainen lääkäri, joka leikkaa joka päivä ja työskentelee kellon ympäri (me lähetämme Gazaan lääkäreitä.) Me haluamme tulitauon!

Turvallisuusneuvostossa on siirryttävä sanoista tekoihin. Me olemme diplomatian tasolla samaa mieltä, mutta emme saa turvautua ainoastaan diplomatiaan; lisäksi meidän on käytettävä niitä välineitä, joita meillä on. Eräs väline, joka meillä on Israelin yhteydessä, on tosiaankin suhteiden tiivistäminen, ja olen tyytyväinen kuultuani, että tänään esimerkiksi Euroopan komission edustaja Tel Avivissa on sanonut, että nyt ei ole aika miettiä suhteiden tiivistämistä. Meidän on laitettava asia hyllylle, koska nyt on saatava aikaan tulitauko. Se on äärimmäisen tärkeää. Olen sitä mieltä, että se on tärkeää ja että kyse on vahvasta viestistä.

Puhuitte suojelusta ja kansainvälisestä suojelusta. Mielestäni on virhe ajatella ainoastaan Gazaa ja Rafahia. Siviiliväestöä suojellaan pohjoisesta käsin; sitä suojaavat Israelin Herezistä tekemät hyökkäykset. Rajavalvonta on tärkeimpien rajojen, Rafahin ja Herezin, valvontaa, koska kuten hyvin tiedetään, pitkään aikaan, vuodesta 1992 lähtien, Oslon rauhansopimuksesta lähtien, palestiinalaiset eivät ole voineet päästä toiselle puolelle rajaa Herezin kautta, eivätkä edes sairaat ole päässeet sieltä läpi.

Tämän vuoksi emme saa kiinnittää huomiota ainoastaan tunneleihin ja aseisiin, joiden avulla Hamas voi varustautua, vaan aivan kaikkiin kieltoihin, jotka koskevat palestiinalaisia. Tarvitaan tulitauko ja lisäksi on avattava paitsi humanitaariset käytävät, kaikki rajanylityspaikat, sillä jos ihmisillä ei ole ruokaa syödäkseen, jos ihmiset eivät voi käydä kauppaa, mitä voi tehdä? Tällä tavalla Hamasiin kohdistuisi todella vakavia paineita, jotka uhkaisivat sen olemassaoloa ja saisivat sen lopettamaan Israelin väestöä vahingoittavat toimet. Israelin puolestaan olisi ymmärrettävä, että sotilaallisesti miehitetty alue on Länsiranta, ja sen olisi todella tehtävä rauha siirtokuntien rakentamisen asemesta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. − (DE) Paljon kiitoksia, jäsen Morgantini. Haluan tuoda esiin arvonantoni Teille ja muille Euroopan parlamentin jäsenille, jotka tekivät aloitteen matkustaa Gazan kaistalle viime päivinä.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder , IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, Palestiina on luovuttamaton islamilainen alue. Siitä lähtien kun se syntyi vuonna 1987, islamistinen Hamas-liike on pitänyt tiukasti kiinni tästä perusperiaatteesta. Se saa tähän täyden tuen Iranin islamilaiselta tasavallalta. Tämä ideologinen kanta ei jätä missään nimessä sijaa Israelin juutalaiselle valtiolle Lähi-idässä, ja tämän islamilaisen totalitarismin tuhoisat vaikutukset koettelevat kipeästi Gazan kaistaa.

Tyypillistä Hamasin ajattelutapaa edustaa Gazan moskeijoiden käyttäminen sotilastarkoituksiin. Tässä yhteydessä kehottaisin teitä tutustumaan viime maanantain Frankfurter Allgemeine -sanomalehden selkeään selontekoon aiheesta. Jos Eurooppa todella pitää tärkeänä sitä, että Israelin juutalainen valtio on olemassa jatkossakin, odotettavissa on yhteenotto Hamasin ja sen iranialaisen liittolaisen Hizbollahin kanssa. Olemmeko valmiita sitoutumaan tähän synkkään, vaikkakin realistiseen tulevaisuudennäkymään? Loppujen lopuksi tulitauko tai tilapäinen aselepo merkitsee Hamasille ja sen kannattajille vain hengähdystaukoa Israelin vastaisessa pyhässä sodassa.

 
  
MPphoto
 

  Luca Romagnoli (NI). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, uskoakseni selvä enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä yhtyy toiveisiin rauhasta ja jakaa huolenaiheet, jotka monet meistä paikalla olijoista ovat jo tähän mennessä tuoneet esiin. Uskon myös, että neuvoston kanta ansaitsee tukea, ja olen sitä mieltä, että komissio on tähän mennessä noudattanut linjaa, joka voi hyvinkin edistää vuoropuhelua: humanitaaristen käytävien avaaminen ja molemminpuolinen tulitauko voivat johtaa sitoumukseen luoda kansainvälinen turvallisuusvyöhyke.

Tässä kohtaa parlamentin jäsen Morgantini on kenties oikeassa vaatiessaan, että vyöhykkeen ei pitäisi koskea vain Gazaa, vaan se olisi ulotettava koskemaan kaikkia palestiinalaisalueita. Periaatteessa käsitykseni on, että komission jäsen Ferrero-Waldnerin toiveiden ja diplomaattisen toiminnan voidaan ainakin jossain määrin katsoa vastaavan lähestymistapaa, johon paavi pyrkii asiassa. Toivon todella voivani lähestyä asiaa samalla tavalla: kaikkien näiden vuosien jälkeen meidän on pyrittävä löytämään ratkaisu kahdelle kansalle ja kahdelle valtiolle – tätä emme saa unohtaa – ja meidän on, vihdoinkin, pyrittävä toimimaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Sotilaallista ratkaisua ei ole nyt eikä jatkossakaan – tämän kollega Schulzkin totesi, ja toisinaan minun on viitattava jopa häneen – ja minun on sanottava, että tuskinpa koskaan ongelmiin pyhällä maalla löytyy sotilaallista ratkaisua. Tässä asiassa olen sitä mieltä, että Euroopan unionilla on keinot tukea kaikkia diplomaattisia pyrkimyksiä, joista voi olla hyötyä.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE)Varmaankin parlamentin jäsen Schulz oli mielissään kuullessaan, että mainitsitte hänet samassa yhteydessä paavin kanssa!

 
  
MPphoto
 

  Elmar Brok (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvä neuvoston puheenjohtaja, haluaisin esittää oman näkemykseni tilanteesta. Hamas vastustaa kahden valtion mallia, katsoo, ettei Israelilla ole oikeutta olemassaoloon, on kaapannut vallan karkein toimin omaa kansaansa vastaan, ampuu ohjuksia siviilejä kohti ja käyttää siviilejä, kouluja ja moskeijoita suojakilpinä. Kuinka omia siviilejä puolustettaessa on mahdollista toimia asianmukaisesti, jos vastapuoli käyttää siviilejä ihmiskilpinä? Tällaisessa tilanteessa ei voida vertailla numeroita tai suhteuttaa asioita. Sodassa asioita ei voi asettaa suhteeseen keskenään – jokainen sota ja jokainen kuolema on liikaa, eikä lukumääriä puolin ja toisin voida verrata toisiinsa. Minun mielestäni tämä on järkevä lähtökohta. Tämän vuoksi meidän ei pitäisi osoittaa syyttävällä sormella kumpaakaan osapuolta, vaan pyrkiä sen sijaan saamaan aikaan tulitauko ja tekemään osaltamme työtä sen eteen.

Mielestäni sekä neuvoston puheenjohtaja Schwarzenberg valtuuskuntineen että komission jäsen Ferrero-Waldner muiden kansainvälisten valtuuskuntien tuella ovat tehneet tässä mielessä enmmän kuin kukaan muu, minkä vuoksi haluankin esittä heille kiitokset – minulla ei ole havaintoa amerikkalaisista, ei suuremmin YK:stakaan, eikä kvartetin muita jäseniä ole näkynyt. Meidän on varmistettava, että tulitauko sisältää kaksi osatekijää: Israelin hyökkäyksen on loputtava ja samanaikaisesti on estettävä se, että uudet, Tel Aviviin kantavat Koreasta ja Iranista tulevat ohjukset päätyvät Hamasin haltuun. Tästä syystä on huolehdittava tulituksen loppumisen lisäksi siitä, että kansainvälisillä sopimuksilla, joiden solmimisessa myös kvartetti ja Arabivaltioiden liitto ovat mukana keskeisessä asemassa olevan Egyptin kanssa, varmistetaan 15 kilometriä pitkän rajan valvonta siten, ettei Gazaa kohti enää voida tulittaa. Samaan aikaan israelilaisten hyökkäys on saatava loppumaan.

Haluaisin vielä esittää yhden huomion. Tämä on vasta ensimmäinen pieni askel. Jos Israel haluaa jatkossa olla tekemisissä maltillisten palestiinalaisten kanssa – mikä merkitsisi kahden valtion mallia – tästä tilanteesta selviydyttyämme on huolehdittava siitä, että presidentti Abbasia tukevilla maltillisilla palestiinalaisilla on esittää omalle kansalleen näyttöä edistymisestä. Tämä tarkoittaa uudelleenasuttamispolitiikasta ja monista muista käytänteistä luopumista. On nimittäin niin, että jos maltillisilla ei ole esittää näyttöä omalle kansalleen, ääriainekset pääsevät voitolle. Tämä on otettava lähtökohdaksi uudelle Israelin-politiikalle.

 
  
MPphoto
 

  Pasqualina Napoletano (PSE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sanat eivät riitä kuvaamaan tähän suureen murhenäytelmään liittyviä tuntojamme. Armeija, joka surmaa satoja siviilejä, lapsia ja naisia, asettaa itsensä samalle tasolle terrorismin kanssa, jota se väittää torjuvansa. Toisaalta kuka tahansa Gazaa tunteva, vaikka sen olisi nähnyt vain kartalta, tietää, että mitään sotilasoperaatiota alueella ei voi toteuttaa ilman, että seurauksena on todennäköisesti siviilien joukkoteurastus.

Voiko Israel väittää tänä päivänä olevansa turvallisempi, saatuaan aikaan niin paljon vihaa ja epätoivoa? Ellei sokeasta väkivallasta yritetä päästä eroon yhdessä Hamasin kanssa, joko suoraan tai epäsuorasti, niin kenen kanssa sitten? Päätöslauselmamme tukee tulitaukovaatimusta, jonka YK:n turvallisuusneuvosto on jo esittänyt. Kehotamme osapuolia pitämään siitä kiinni ja vetoamme Eurooppaan, jotta ryhdyttäisiin toimiin sen mahdollistamiseksi.

Sen sijaan, että tämä joukkomurha tuhoaisi Hamasin, vaarana on, hyvä kollega Brok, että se heikentääkin palestiinalaishallintoa entisestään, samoin kuin niitä palestiinalaisia, jotka ovat panneet kaiken likoon neuvotteluihin Israelin kanssa. Meidän olisi kysyttävä itseltämme, rehellisesti, mitä he ovat oikeastaan tähän mennessä saavuttaneet? Eivät mitään. Tämä vastaus on annettava, jos me todella haluamme alkaa kitkeä pois vihaa ja väkivaltaa.

 
  
MPphoto
 

  Marielle De Sarnez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, olemme kaikki jossain määrin vastuussa siitä, mitä Lähi-idässä tänä päivänä tapahtuu. Me eurooppalaiset itse ja me, kansainvälinen yhteisö, olemme päästäneet tilanteen pahenemaan; emme tehneet mitään Israelin turvallisuuden ollessa uhattuna, emmekä tehneet mitään, kun saarto teki elämisen Gazassa aivan mahdottomaksi.

Tänään on sodan 19. päivä; 995 ihmistä, mukaan luettuna 292 lasta on saanut surmansa, haavoittuneita on tuhansia ja jotkut heistä odottavat edelleen evakuointia. Pakolaisia, joilla ei enää ole kotia ja jotka eivät tiedä mihin mennä, on kymmeniä tuhansia. Humanitaarinen tilanne pahenee pahenemistaan: 700 000 Gazan asukkaalla ei ole enää sähköä, kolmasosalla asukkaista ei ole enää vettä eikä kaasua, ja kohta on kolme viikkoa siitä, kun tilanne sai alkunsa; kolme viikkoa, joiden ajan ihmiset ovat eläneet tai pikemminkin yrittäneet selvitä hengissä. Kärsimystä ja koettelemuksia on liikaa; tästä on tultava loppu, tämän on loputtava heti!

Velvollisuutemme eurooppalaisina ei ole mielistellä ketään. Meidän eurooppalaisten velvollisuus on painostaa molempia osapuolia, jotta ne suostuvat viimeinkin neuvottelemaan. On kyse vain päivistä, ellei jopa tunneista, ennen kuin maahyökkäyksellä saavutetaan piste, josta ei ole enää paluuta, etenkin Gazan kaupungissa. Israelin on saatava takeet turvallisuudestaan, ja Gazan asukkaiden on saatava takeet siitä, että he voivat tulevaisuudessa elää rauhassa. Rajoja on valvottava ja saarto on lopetettava. Jokainen meistä paikalla olijoista tietää, että sopimus ehkä edellyttää sitä, että Eurooppa, Yhdysvallat ja Arabivaltioiden liitto, jotka kokoontuvat ylihuomenna, puhuvat yhdellä äänellä.

Ennen kuin lopetan, haluan kertoa teille, että olen vakuuttunut yhdestä asiasta. Panoksena ei nyt ole sodan voittaminen, vaan rauha.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Roberta Angelilli (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, pidän komission jäsenen ja puhemies Pötteringin puheenvuoroja erittäin tervetulleina, sillä niistä käy selvin sanoin ilmi, miten suuri vastuu Hamasille lankeaa aselevon lopettamisesta, mutta samalla niissä kuitenkin tuomitaan israelilaisten reaktio täysin epäsuhteiseksi. Mitä tahansa sitten sanotaankin, kriisi kuitenkin jatkuu edelleen, ja tuhannet ihmiset – siviiliväestö ja lapset – tarvitsevat edelleen kipeästi humanitaarista apua.

Ehkäpä meidän olisi tutkailtava omatuntoamme ja esitettävä itsellemme tekopyhyyteen lankeamatta muutama kysymys. Kun meidän lapsemme juhlivat joulua, kuinka monta lasta kuoli Gazassa? Kaksi tai kolme sataa; ja kuinka monta israelilaista siviiliä? Olisiko kansainvälinen yhteisö pystynyt tekemään enemmän? Minun mielestäni vastaus on kyllä. Sen olisi pitänyt tehdä enemmän. Meidän on tunnustettava oma vastuumme. Ei riitä, että välitetään kuvia Hamasista, Israelista, siitä, kenelle vastuu alun perin lankeaa tai ketä sopii syyttää enemmän. Valitettavasti hätätilanteessa ja sen jälkiselvittelyssä Eurooppa ei kykene toimimaan asianmukaisesti. Mielestäni tämä on vakava puute: kykenemättömyys todellisen, strategisen ja kestävän rauhanpolitiikan rakentamiseen.

On selvää, että nyt meidän on esitettävä tiukka vaatimus tulitauosta, mutta sekään ei vielä riitä. Meidän on määriteltävä selkeät ehdot prosessille, joka säätelee rauhaa ja kehitystä Lähi-idässä. Lopuksi haluaisin vielä viitata paavin sanoihin. Hän on sanonut, että meidän on vastattava täsmällisesti monien näissä maissa elävien ihmisten yleisluonteisiin pyrkimyksiin elää rauhanomaista, turvallista ja ihmisarvoista elämää, kuten parlamentin jäsen Morgantinikin totesi.

Arvoisa puhemies, olen nyt pääsemässä loppuun. Väkivalta, viha ja epäluottamus ovat köyhyyden muotoja – ja ehkäpä kaikista vaikeimmin torjuttavissa.

 
  
MPphoto
 

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, olemme Gazassa nähneet sotaa ja kuolemaa, mutta myös ihmisiä, eläviä ihmisiä, ihmisiä, joilla on oikeus elää ja joita meidän velvollisuutemme on suojella. Siviiliväestön suojeleminen – se jos mikä vaatii kiireellisiä toimia. Mikään ei ole riittävän hyvä syy sille, että kaikkea voitavaa tämän väestön suojelemiseksi ei ole tehty, ja kysynkin Teiltä, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, koetteko te nyt tehneenne kaikkenne varmistaaksenne, että Israelin viranomaiset panevat pisteen tälle mielivaltaiselle ja yli kaiken suhteellisuuden menevälle sotilasoperaatiolle? Todennäköisesti ette.

Kun huhuja operaatiosta jo liikkui lähetystöissä, neuvosto piti edelleen, vastoin parlamentin toiveita, kiinni päätöksestään tiivistää suhteitaan. Mikä kohtalokas virhe! Kun kansalaisjärjestöt kehottavat turvallisuusneuvoa kääntymään kansainvälisen rikostuomioistuimen puoleen väitettyjen sotarikosten tutkimiseksi, neuvosto ei kykene vetoamaan Israelin kanssa tekemänsä sopimuksen ihmisoikeuslausekkeeseen. Olen kyllästynyt kuulemaan, ettemme pysty parempaan, että olemme jo tehneet kaiken voitavamme. Ajautuminen umpikujaan ennen kaikkea humanitaarisessa politiikassanne lakaisemalla sotilaallisen miehityksen ja sodan aiheuttamat tuhot maton alle on suurin mahdollinen virhe. Miten pitkälle kansainvälisen oikeuden rikkomisessa on mentävä, ennen kuin ihmisoikeuslauseketta aletaan soveltaa? Jos emme vieläkään kykene asettamaan kyseenalaiseksi sitä, mikä on tehokkaiden painostus- ja täytäntöönpanokeinojen laajuus, en todella tiedä, mikä on se tilanne, joka antaa meille lopulta oikeutuksen ryhtyä toimiin. Sanonpa teille suoraan: Jos "jatketaan entiseen malliin" -asenne jatkuu ja pysyy olennaisena osana suhteitamme Israelin kanssa, hautaatte Gazan tuhannen kuolleen mukana perustamissopimuksen 11 artiklan, hautaatte unionin niin sanotun ihmisoikeuspolitiikan ja hautaatte koko Eurooppaa koskevan hankkeen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). - (EN) Arvoisa puhemies, palattuani Gazan kaistalta ja nähtyäni – pääasiassa siviilien – joukkoteurastuksen, haluan tuoda esiin, että myötätuntoni on jakamattomasti palestiinalaisten puolella. 17 päivän ajan heillä on ollut vastassaan Israelin valtava sotakoneisto, joka rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta vastaan. Annan lisäksi tukeni Israelin rauhaa ajaville tahoille, jotka vaativat tämän sodan lopettamista.

Pitkän saarron ja piirityksen jälkeen, joiden aikana Gaza muuttui maailman suurimmaksi vankilaksi, häpeällisen muurin rakentamisen jälkeen Länsirannalle, siirtokuntien jatkuvan laajentamisen ja palestiinalaisten maa-alueen jakamisen jälkeen, miehittäjän joukot ovat nyt aloittaneet kiivaat sotatoimet. Etelä-Israeliin tehtyjä raketti-iskuja – ja painotan, että vastustan kaikkia siviilejä vastaan tehtyjä hyökkäyksiä, tulivat ne kummalta puolelta tahansa – käytettiin tässä tekosyynä. Tulitauon lopettaminen, kun taustalla vaikuttaa Israelin vaaleihin liittyvä valtapeli, on loukkaus koko kansakuntaa kohtaan.

YK:n turvallisuusneuvosto on hyväksynyt päätöslauselman. Israel on valtio, ei järjestö, ja se on Yhdistyneiden kansakuntien jäsen. Sillä on velvoitteita kansainvälistä yhteisöä kohtaan ja sen on toimittava tämän ja kaikkien muidenkin Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymien päätöslauselmien mukaisesti. Kansainvälistä oikeutta on noudatettava. Rankaisematta jättämistä ei enää pidä sallia. Asia olisi pantava täydelliseen kansainväliseen tutkintaan.

Kansainvälinen yhteisö vaatii välitöntä tulitaukoa, sotavoimien välitöntä vetämistä pois, mahdollisuutta humanitaarisen avun antamiseen ja väestön liikkumisvapautta. Annetaan UNWRA:n huolehtia tehtävistään.

EU on ryhtynyt toimiin, mutta ainoastaan humanitaarisesti. Sen on osoitettava poliittista päättäväisyyttä. Käytetään assosiaatiosopimuksiin sisältyviä lausekkeita. Lopetetaan suhteiden lämmittäminen Israeliin. Lopetetaan asetoimitukset Israeliin.

Tämä konflikti voidaan ratkaista ainoastaan poliittisin keinoin. Kansainvälistä oikeutta olisi jälleen noudatettava täysin, mikä merkitsee 42 vuotta kestäneen Palestiinan miehityksen lopettamista ja itsenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion perustamista, jolloin rakennetaan rauhanomaista tulevaisuutta niin palestiinalaisille kuin israelilaisillekin lapsille. Meidän on säästettävä tulevia sukupolvia ja lopetettava sota nyt.

 
  
MPphoto
 

  Patrick Louis (IND/DEM). – (FR) Arvoisa puhemies, useita tuhansia vuosia sitten, Daavid nousi Goljatia vastaan saadakseen selville, oliko maa tarkoitettu moabilaisille, filistealaisille vai heprealaisille.

Tätä nykyä sama kiista jatkuu tällä maalla, jolla on luotu perusta yhdelle sivilisaatiomme kolmesta peruspilarista. Nyt on kiire, oikein, oikeutettua ja välttämätöntä varmistaa Israelin valtion turvallisuus ja tunnustaminen. Tämä edellyttää ainoastaan yhtä asiaa. Kyse on siitä, että varmistetaan tosiasiallisesti itsenäisen Palestiinan valtion syntyminen. Tällöin, kuten muulloinkin, monikansallisuudella on rajansa. Siellä missä on kaksi kansaa, on oltava kaksi valtiotakin.

Jotta Euroopan unionin antamasta avusta on todellista hyötyä, siinä on keskityttävä ainoastaan yhteen tavoitteeseen: sellaisen palestiinalaisen oikeusvaltion vahvistamiseen, jonka oikeusjärjestys suojaa heikkoja ja asettaa valtaa pitäville velvoitteita. Toimenpiteillä on kiire, sillä tällä alueella kaikki ääriliikkeet ovat sekä vahvoilla että väärässä, kun taas vähemmistön edustajat ovat maltillisia ja kärsijöitä.

Ratkaisua "silmä silmästä" -vaatimuksiin ei löydetä moraalisin eikä sotilaallisin keinoin, vaan ainoastaan politiikan avulla. Nyt on aika tarttua toimeen!

 
  
MPphoto
 

  Jim Allister (NI).(EN) Arvoisa puhemies, terrorismi kauhistuttaa minua. Kieltäydyn hyväksymästä terrorismiin liittyvää propagandaa. Ehkä se, että tulen Pohjois-Irlannista lisää tietoisuuttani, koska kun kuulen Hamasin valittavan vastatoimista sen vuosia jatkuneeseen mielivaltaiseen rakettitulitukseen, joka kohdistuu viattomiin siviileihin Israelissa, se ei hetkauta minua lainkaan, koska tiedän, että Hamas, kuten IRA omassa maassani, osaa hyödyntää mestarillisesti niin terrorismia kuin propagandaakin.

Tilanne on ilmeisen selvä. Israel hyväksyy kahden valtion mallin. Hamas ei voi sietää ajatustakaan siitä, että Israelilla olisi oikeus olemassaoloon, joten se turvautuu loputtomiin säälimättömiin terrori-iskuihin alueella. Ja kun raja lopulta tulee vastaan ja Israel tekee vastaiskun, tekeydytään uhriksi. Anteeksi vain: kyse on rikoksentekijöitä ja jos he haluavat rauhaa, aloite on heidän käsissään. Lopettakaa Israelin tulittaminen.

 
  
MPphoto
 

  Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, me kaikki käsitämme, että tilanne Gazassa on järkyttävä. Kyse on lähes tulkoon humanitaarisesta katastrofista ja tilanne vaatii välittömiä toimia. Haluaisin ilmaista kiitollisuuteni ponnistelujaan lisänneelle Euroopan komissiolle, neuvoston puheenjohtajavaltiolle, joka on osoittanut aloitteellisuutta ja koordinoinut kansallisia toimia asiassa, ja Egyptille, jolla on tärkeä ja vaikea rooli.

Nyt on ehdottoman välttämätöntä saada nopeasti aikaan tulitauko ja lopettaa vihamielisyydet molemmilla puolilla, minkä lisäksi Israelin maaperällä ja Egyptissä on avattava käytäviä, joiden avulla humanitaarisiin tarpeisiin voidaan vastata, ja rajatarkastuksien avulla on lopetettava aseiden ja ihmisten laiton liikkuminen. Kuten komission jäsenkin totesi, on olemassa lupaavia merkkejä aseleposuunnitelman aikaansaamisesta ja toivon, että se hyväksytään välittömästi ja että sitä noudatetaan käytännössä.

Mitkä ovat siis seuraavat siirtomme? Sekä komission jäsen että neuvoston puheenjohtaja sanoivat jo edellä, että meidän on tuettava EU:n pyrkimyksiä saada aikaan pysyvä rauha ja perustaa sellainen Palestiinan valtio, jossa eletään rauhanomaisesti Israelin rinnalla. Nämä pyrkimykset eivät ole uusia. Olemme jo aiemmin tuoneet ne julki ja antaneet niille tukemme ilman tulosta. Väkivallan noidankehä jatkuu, mistä on kielteisiä seurauksia ei vain israelilaisille ja palestiinalaisille, vaan kaikille alueen kansoille, samoin kuin kansainvälisen yhteisön turvallisuudelle.

Meidän on nyt arvioitava uudelleen toimiamme, poliittisia valintojamme ja käytäntöjämme ja tartuttava toimeen rohkeammin ja eri tavalla. Meidän on kiireesti aloitettava kahdenvälisesti Israelin kanssa rehellinen ja syväluotaava vuoropuhelu ja harjoitettava itsekritiikkiä ystävällisissä suhteissamme ja kumppanuudessamme. Meidän on kiireesti tunnistettava, missä on menty vikaan edistettäessä molemminpuolista luottamusta kansojen välillä. Lisäksi meidän on vahvistettava tämänkaltaista vuoropuhelua kaikkien palestiinalaisten kanssa saadaksemme heidät ymmärtämään, millainen merkitys on rauhalla, yhteenkuuluvuudella, ihmishengellä ja yhtenäisyydellä heidän keskuudessaan.

 
  
MPphoto
 

  Hannes Swoboda (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, pääministeri Topolánekin esitettyä tänään joitakin hauskoja huomautuksia voin sanoa olevani itävaltalaisena parlamentin jäsenenä tyytyväinen, että sekä komissiota että neuvoston puheenjohtajavaltiona toimivaa Tšekkiä edustavat itävaltalaiset. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi. Hyvä neuvoston puheenjohtaja, ymmärrän toki, että olette lojaali Tšekin tasavallalle.

Hyvät parlamentin jäsenet, käydessäni Israelissa Martin Schulzin johtaman valtuuskunnan mukana vähän ennen Israelin yksipuolista vetäytymistä Gazan kaistalta, silloinen pääministeri sanoi: "Älkää sotkeutuko tähän, tämä toimii kyllä". Toiset – joiden joukossa entinen ulkoministeri Josip Elin – sanoivat:"Tästä seuraa kaaos". Näin myös kävi ja tilanne on pysynyt yhä samana. Yksipuolisessa vetäytymisessä ilman neuvotteluja ja ilman neuvottelukumppania ei ole mitään järkeä!

Oli miten oli, mekään emme toimineet oikeiden neuvojen perusteella kieltäytyessämme vuoropuhelusta Hamasin maltillisten edustajien kanssa – varsinkin kun he eivät kenties edes kuuluneet Hamasiin, vaan Hamas oli pelkästään nimittänyt heidät yhteishallitukseen edustamaan itseään. Omaksuessamme tämän kannan autoimme hajottamaan yhteishallituksen. Tiedän, että jotkut halusivat neuvotella, mutta eivät saaneet – myös tämä oli virhe. Meidän on neuvoteltava!

En pidä Hamasista, ensinnäkin siksi, että se on terrorijärjestö ja toiseksi sen fundamentalististen näkemyksien vuoksi, mutta kyse ei ole pitämisestä tai ei-pitämisestä. Kyse on ratkaisujen löytämisestä! Tämän vuoksi meidän on jälleen aloitettava vuoropuhelu ja neuvottelut, minkä monet kollegamme ovat jo tänään todenneet. On välttämätöntä tarjota Gazassa eläville ihmisille mahdollisuus edes puolittain vakaaseen elämään. Miksi he äänestävät Hamasia? Vastaus on, että he pitävät tätä ainoana ja viimeisenä mahdollisuutenaan jäädä ylipäätään henkiin! Tähän on saatava muutos. Meidän on annettava näille ihmisille taloudellinen perusta elämälle; meidän on lopetettava boikotointi ja eristäminen. Tämä on ainoa todellinen edellytys.

Parlamentin jäsen Brok, jota pidän suuressa arvossa, sanoi, että suhteellisuuden periaatetta ei voi soveltaa – kyllä vain voi! Suhteellisuusperiaate koskee niin yksityistä kuin kansainvälistäkin oikeutta. Joka rikkoo sitä, rikkoo myös kansainvälistä oikeutta – ja tätä Euroopan parlamentti ei voi hyväksyä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Chris Davies (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, eräs ystävä, joka tietää minun olleen Gazassa vain kolme päivää sitten, heittää minulle haasteen. "Oletko koskaan nähnyt kuvia viisivuotiaista juutalaislapsista, jotka tuijottavat kohti natsikiväärien piippuja kädet ylhäällä?" hän kirjoittaa. "Ne saavat sydämen särkymään". Ja kirjoittajan sanat tuovat hyvin esiin, miksi teemme Israelille myönnytyksiä, joita emme tekisi millekään muulle maalle.

Ne eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi ihmiset, jotka viime vuosisadalla kärsivät niin suuresti, aiheuttavat muille ihmisille niin paljon kärsimystä tällä vuosisadalla. Israel on tehnyt Gazasta helvetin esikartanon: räjähdykset tärisyttävät maata jopa tulitauon aikana, kaduilla on aasien vetämiä kärryjä ja taivaalla lentää F-16-hävittäjiä, 2000-luvun tappokoneita, joista sataa pommeja; 300 lasta on jo kuollut, sadat muut revitään kappaleiksi jäsen jäseneltä.

Tämä ei ole sivistyneen valtion oikeasuhteinen vastaus. Tämä on pahuutta. Tämä on pahuutta. Kyllä, Hamasin raketit on pysäytettävä. Olen sanonut tämän aikaisemmin itse myös Hamasin edustajille Gazassa, mutta meidän ei silti tarvitse suostua enää kuuntelemaan Israelin viranomaisten hurskastelevaa puhetta siitä, että terrorismia on torjuttava, sillä pommitusten kohteena olevat palestiinalaiset voisivat nimetä terroristeja ja he nimeäisivät Olmertin, Livnin ja Barakin.

Me olemme jossain määrin vastuussa Israelin toimista. Missään yhteydessä tähän mennessä, missään mieleeni tulevassa tilanteessa, Euroopan unioni ei ole liittänyt minkäänlaisia toimia arvosteluun, jota se on esittänyt israelilaisten tavasta kohdella palestiinalaisia. Näytämme Israelille vihreää valoa ja se jatkaa mielensä mukaan, ja tähän virheeseen liittyy vielä se, ettemme ota huomioon historian opetuksia. Rauhaa ei saavuteta neuvottelematta vihollisten kanssa, ja me kieltäydymme neuvotteluista palestiinalaisten demokraattisesti valittujen edustajien kanssa.

Nyt olemme viemässä Israelin kanssa loppuun neuvotteluja vahvistetusta yhteistyösopimuksesta. Aikomuksenamme ei ole tuomita Israelia: aiomme palkita sitä. Niiden, jotka haluavat rauhaa Lähi-itään, niiden, jotka haluavat oikeutta molemmille puolille, on tajuttava, että on aika ajatella asioita uudelleen.

 
  
MPphoto
 

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, sota Gazassa on pelottava ja häpeällinen. Kaikki tietävät, että Lähi-idän konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti. Poliittinen ratkaisu on ainoa keino saada alueelle jälleen rauha ja sovinto. Jotta tähän annetaan mahdollisuus, väkivalta on saatava välittömästi loppumaan.

Kannatan itsenäisen ja pysyvän Palestiinan valtion perustamista, mikä edellyttää kuitenkin riittävän vakaata taloutta ja asianmukaista poliittista suunnitelmaa. Meidän tavoitteenamme olisi oltava sen varmistaminen, että alueella on nämä kaksi valtiota ja että ne kunnioittavat toinen toistaan.

Israelilla on oikeus puolustautua, mutta se on mennyt hyökkäyksillään liian pitkälle. Hyökkäykset ovat moraalittomia, eikä kansainvälinen yhteisö voi hyväksyä niitä.

Lähi-idässä on välittömästi alettava toteuttaa rauhanprosessia. Toivon, että vasta valittu Yhdysvaltain presidentti Barack Obama alkaa tehdä työtä tämän eteen. Toivotamme hänelle menestystä tässä tärkeässä tehtävässä ja haasteissa, jotka häntä odottavat.

 
  
MPphoto
 

  David Hammerstein (Verts/ALE).(ES) Arvoisa puhemies, minäkin olin Gazassa muutama päivä sitten ja se oli hyvin vahva kokemus. Kävimme myös Egyptissä. Uskon, että lähestymme erään aikakauden loppua: Bushin aikakauden. Näyttää siltä, että presidentti Bushin kauden viimeiset kamppailut ovat erityisen verisiä ja vaikeita.

Olemme käännekohdassa, jossa voimme omaksua Lähi-itää kohtaan erilaisen politiikan, jossa toivon Euroopan unionin ottavan johdon. Presidentti Obama on myös näillä linjoilla sanoessaan, että hän aikoo neuvotella Iranin kanssa. Niin, Barack Obama aikoo neuvotella Iranin kanssa, ja meidän on neuvoteltava Lähi-idässä kaikkien, myös Hamasin, kanssa.

Tämän uuden Lähi-idän politiikan on oltava yhteistyöpolitiikkaa, ja vähintäänkin siinä on noudatettava arvojamme ja kansainvälistä oikeutta. Ne sadat lapset, joita näimme Gazassa, jotka roikkuivat käsissämme ja katsoivat meihin toiveikkain silmin, ansaitsevat vastauksen, aivan kuten israelilaislapsetkin.

Tämä vaatii konkreettisia toimia; toimia paikan päällä, toivon valamiseksi maltillisiin. Ikävintä asiassa on, että pääministeri Fayadia, presidentti Abbasia, presidentti Mubarakia ja kuningas Abdullahia syytetään parhaillaan petoksesta arabimaailman keskuudessa. Kun pysäytin taksini Siinain erämaassa kahvitaukoa varten, näimme ainoastaan Kahled Meshaalin kuvan jättimäisillä kuvaruuduilla.

Tämä on seuraus, epäsuora vahinko, jota tästä Gazaan kohdistuvasta hyökkäyksestä aiheutuu. Se ei tuo rauhaa Israeliin eikä toivomaamme turvallisuutta, ja vielä vähemmän siitä seuraa mitään hyvää meille itsellemme. Jos emme tee siitä loppua, katastrofin puolustelu lietsoo vihaa omilla kaduillamme Euroopassa.

 
  
MPphoto
 

  Miguel Portas (GUE/NGL ). (PT) Päivän numero on tuhat, tuhat kuollutta, jotka antavat tuskallisen opetuksen. Anteeksi suorasukaisuuteni: kuinka monta henkeä lisää maksaa Tzipi Livnin tai Ehud Barakin valituksi tuleminen helmikuun parlamenttivaaleissa?

Me olemme täällä tänään vaatiaksemme tulitaukoa ja siviilien teurastuksen lopettamista. Päätöslauselma nostaa kuitenkin esiin myös seikkoja, jotka liittyvät omaan vastuullisuuteemme. Se muistuttaa meitä siitä, että neuvosto päätti tiivistää diplomaattisuhteita Israeliin tämän parlamentin näkemyksen vastaisesti. Se oli rikokseen osallistumista ennenaikaisesti. Tänä päivänä kuulen sanottavan: "On välttämätöntä neuvotella Hamasin kanssa". Olisimme säästäneet vuosia, jos olisimme kunnioittaneet palestiinalaisten vaalitulosta.

Euroopan unionin rooli ei ole tukea vahvemman osapuolen edustamaa politiikkaa ja tuhoa. Tehtävämme on kuunnella mielenilmauksia, joita kantautuu kaupunkiemme kaduilta ja kujilta.

Tulitauko on kyllä tarpeen, mutta meidän on ymmärrettävä, että rauha edellyttää miehityksen loppumista. Sana miehitys on julistettu pannaan, mutta se on jälleen kaivettava esiin kiellettyjen sanojen listalta, jonne se joutui reaalipolitiikan yhteydessä.

 
  
MPphoto
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, Gazan tapahtumat ovat sydäntä särkeviä. On käsittämätöntä, että länsimaisena pidetty kansa syyllistyy tällaiseen tuhoon. Olen sataprosenttisesti samaa mieltä siitä, että Israelilla on oikeus elämään ilman raketti-iskujen uhkaa. Mutta Gazassa ei toimita oikein: kyse on teurastuksesta. Mikään ei kelpaa sen syyksi; minkäänlaista oikeutusta ei ole olemassa.

Kaikista häpeällisintä meille EU:ssa on se, että tähän syyllistyy yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Vuonna 2007 EU:n ja Israelin välisen kaupan arvo oli 25,7 miljardia euroa. Kun otetaan huomioon, miten suurella rahasummalla tuemme Israelin taloutta, kannamme suurta vastuuta, kun rahoja käytetään siviilien ja lapsien surmaamiseen. Jos emme tee mitään, Gazassa virtaava veri tahraa myös omat kätemme.

Vaadin Euroopan parlamenttia ja kaikkia EU:n elimiä kohdistamaan Israeliin välittömästi talouspakotteita ja pitämään ne voimassa siihen asti, että tulitauosta päästään sopimukseen. Jos teemme yhtään vähemmän kuin mihin rahkeemme riittävät lopettaaksemme tämän tappamisen, olemme mukana teurastuksessa.

 
  
MPphoto
 

  Tokia Saïfi (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, jälleen kerran aseet hoitavat puhumisen Lähi-idässä. Jälleen kerran pääasialliset uhrit ovat naisia ja lapsia, joista tuhannet ovat haavoittuneet ja satoja on surmattu. Jälleen kerran historia toistaa itseään kaikessa kauheudessaan Euroopan porteilla. Tästä huolimatta joudumme toteamaan, että tekemistään aloitteista huolimatta Eurooppa ei toimi tehokkaasti tässä merkittävässä konfliktissa, joka kuitenkin on meneillään sen välittömässä vaikutuspiirissä. Tämä on suuren yleisön enemmistön mielestä käsittämätöntä ja tällainen tehottomuus tuomitaan yhä kasvavassa määrin.

Hyvä komission jäsen, meidän on rivakasti ja päättäväisesti otettava ohjat käsiimme rauhan tuomiseksi alueelle. Välimeren unionin on oltava keskeisessä roolissa samoin kuin Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentin on tuettava Ranskan ja Egyptin rauhansuunnitelmaa välittömän tulitauon aikaansaamiseksi, Israelin ja Gazan kaistan välisten rajojen turvaamiseksi, rajanylityspaikkojen uudelleen avaamiseksi ja, ennen kaikkea, Gazan saarron lopettamiseksi.

Lisäksi meidän on vaadittava YK:n päätöslauselman välitöntä soveltamista. Tämän ensimmäisen vaiheen toteuttamisen jälkeen on edettävä pidemmälle ja esitettävä, että otettaisiin käyttöön sotilaalliset joukot, joita ei koottaisikaan kaikista mahdollisista kansallisuuksista, vaan Euro–Välimeri-alueelta. Tämä ele olisi perusta selkeälle poliittiselle tahdolle saada aikaan pax europa, eurooppalainen rauha, jota kaikki Välimeren alueen kansat ovat jo niin kauan kaivanneet.

Haluaisin lisäksi tänään kiinnittää huomionne aivan uudenlaiseen tilanteeseen. Lähi-idän konfliktin myötä olemme vähän kerrassaan ajautumassa vaaralliselle maaperälle, jolla sivilisaatiot törmäävät toisiinsa. On nimittäin niin, että siitä lähtien, kun israelilaisten ja palestiinalaisten konflikti sai alkunsa, myös arabien julkinen mielipide on nostanut päätään. Tänä päivänä kyse on muslimien julkisesta mielipiteestä, joka ulottuu paljon laajemmalle kuin arabivaltiot maantieteellisesti. Tämä merkitsee selvää muutosta konfliktin luonteessa. Euroopalla on historian tuoma velvoite; velvoite vahvistaa kiireesti vuoropuhelua sivilisaatioiden välillä.

 
  
MPphoto
 

  Véronique De Keyser (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, olen käyttänyt puheenvuoron Euroopan parlamentissa hyvin monta kertaa sanoakseni, että meidän tulisi tarttua kaikkiin, aivan vähäisiinkin, rauhan mahdollisuuksiin ja että meidän olisi kaikesta huolimatta neuvoteltava Hamasin kanssa, koska se oli vaalien voittaja. Siksi en enää haluaisi palata näihin aiheisiin.

Olen surun ja vihan murtama. En haluaisi joutua tänään tunteitteni valtaan tämän verilöylyn tähden, mutta kun korviini kantautuu sotapropagandaa, kun tilanne on sekasortoinen, ja kun myös vihan ja juutalaisvastaisuuden aalto alkaa vyöryä kaduillemme, minulla olisi sanottavana muutama sana: Euroopan on palattava perusperiaatteidensa äärelle, ja mielestäni ne ovat kiistattomia, mutta joskus niitä on hyvä korostaa.

Ensinnäkin palestiinalaisen henki on samanarvoinen israelilaisen hengen kanssa, eikä vain hänen henkensä, vaan myös hänen tulevaisuutensa ja vapautensa. Toiseksi on noudatettava kansainvälistä oikeutta, ja kansainvälinen oikeus merkitsee tietenkin välitöntä tulitaukoa. Lisäksi on kuitenkin otettava huomioon asiaa koskevat YK:n päätöslauselmat ja Geneven yleissopimukset. Tosiasia on, että tästä alueesta on tullut nykyisin alue, jolla ei piitata laeista, missä kaikki näyttää olevan sallittua ja missä väestöä pidetään panttivankeina. Kolmas näkökohta on, että kaikista näistä rikoksista on saatettava vastuuseen, riippumatta siitä mitä ne ovat ja missä ne on tehty. Koskaan ei ole turvallisuutta ilman rauhaa, eikä rauhaa ilman oikeutta. Siirtymäkauden oikeusjärjestyshän on olemassa, se on luotu tätä varten, ja jos sitä ei sovelleta, viha jatkaa leviämistään. Viime päivien aikana on luotu sellainen vihanpidon potentiaali, joka tulevaisuuden kannalta on paljon vaarallisempi kuin pommit. EU:n on pantava täytäntöön kumppanuussopimuksiensa ehdot, myös ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevien assosiaatiosopimuksien 2 kohta. Tämä on näihin sopimuksiin sisältyvä velvollisuus, josta se ei voi saada poikkeusta. Sanalla sanoen Israel ei ole mikään erityistapaus. Sillä on valtion velvollisuudet, eikä sitä voida asettaa samaan asemaan Hamasin kanssa. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta minkäänlaista vapaakorttia ei ole.

Jätimme sunnuntaina taaksemme Gazan asukkaat, jotka on saatettu loukkuun ja suljettu gettoon pommien alle. Taaksemme jäi myös tuhansia lapsia, joiden tulevaisuus on nyt meidän käsissämme. Me pääsimme pois Gazasta yksinkertaisesti vain siksi, että olemme eurooppalaisia. Palestiinalaiset pääsevät lähtemään Rafahista ainoastaan jalat edellä ambulansseissa, koska ovat kuolleita tai haavoittuneita.

Eurooppa ei ole enää Eurooppa, eikä yksikään kansalainen tunnusta itseään eurooppalaiseksi, jos me unohdamme nämä perusasiat.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Frédérique Ries (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin aloittaa toistamalla jäsen Cohn-Benditin sanat. Näinä päivinä meidät valtaa epätoivo; tämä sota on tragedia. Kuvat kärsimyksestä ja kuolemasta, jotka ovat nyt kolmen viikon ajan vyöryneet lakkaamatta kuvaruutuihimme, ovat kestämättömiä. Sama pätee, haluan lisätä tämän, kaikkiin sodan kuviin, kaikkiin konflikteihin, myös niihin, joista puhutaan paljon vähemmän jos ylipäätään, kuten Kongon, Darfurin, Zimbabwen ja ennen kaikkea Tšetšenian konflikteihin, joiden kauheudet tapahtuivat median kuurouden ja – haluan korostaa – poliittisen hiljaisuuden vallitessa.

Olen korostanut Euroopan parlamentissa jo useissa yhteyksissä sitä, että eräiden kollegojeni närkästys vaihtelee olosuhteiden mukaan. Kuten myös jäsen Morgantini on usein painottanut, kuoleman ollessa kyseessä ei ihmisiä voi eritellä. Myöskään kärsimyksen suhteen ei ole arvojärjestystä. Jokainen kuollut tai haavoittunut, olkoonpa hän mies, nainen tai lapsi ja kummalta puolelta tahansa, on yksi uhri liikaa.

Mitä meidän näin ollen pitäisi tehdä, jotta varmistaisimme, ettei tämänpäiväinen keskustelumme ole sitä, mitä se usein on – jokseenkin turhaa ja hedelmätöntä vastakkainasettelua? Se, että jatkamme solvauksien syytämistä toinen toisillemme eri osapuolten historiallisista velvollisuuksista, on mielestäni täydellinen esimerkki tällaisesta hedelmättömyydestä.

Olen käyttänyt puheenvuoron myöhäisessä vaiheessa tätä keskustelua, joten perustelut on kuultu. Voidaan epäilemättä kyseenalaistaa Israelin kriisin laajuus ja Israelin vastahyökkäys mutta ei missään tapauksessa Israelin oikeutta turvallisuuteen. Mikä läntisistä hallituksistamme suostuisi katselemaan tuhansien ohjusten putoilemista kansalaistensa päälle ilman, että se reagoisi asiaan? Kysymys on samalla vastaus.

Sen ohella, että neuvotteluissa on välttämättä saatava aikaan tulitauko, että on luonnollisesti taattava humanitaarisen avun toimittaminen alueelle ja että aseiden toimittaminen tunneleiden kautta on lopetettava, asiassa on nyt aidosti suuntauduttava tulevaisuuteen. Rauhan kannalta olennaiset seikat ovat yleisesti tunnetut: ne on määritetty jo Tabassa, Camp Davidissa ja Annapolisissa. Komission jäsen Ferrero-Waldner on muistuttanut tästä. Useimmat, joskaan eivät tietenkään kaikki, keskeiset tekijät ovat valmiina, ja tämä merkitsee uhrauksia molemmilta osapuolilta. Ja kun puhun uhrauksista, olen samaa mieltä jäsen Schulzin kanssa, joka ei nyt ole parlamentissa läsnä. Ei ole kyse tietämisestä, käydäänkö Hamasin kanssa vuoropuhelua, vaan siitä, kuinka sitä käydään ja millä ehdoilla.

Useimmat kollegoistani ovat ylittäneet puheaikansa 50 sekunnilla, joten, arvoisa puhemies, pyydän saada puhua loppuun.

Vastauksen antoi Yasser Arafat toukokuussa 1989, kun hän julisti vapaudelle tuhoisan ja kuolemaa tuottavan peruskirjansa mitättömäksi. Kyseiset sanat ovat lisäksi tulleet osaksi palestiinalaisten sanastoa. Tämä ennen muuta on palestiinalaisten välisen sovinnon hinta, ja meidän tehtävämme Euroopan unionina on saada Palestiinan ja Israelin johtohahmot ja myös niiden arabinaapurit Egypti ja Jordania ryhtymään kestävän rauhansopimuksen osapuoliksi.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Feleknas Uca (GUE/NGL).(DE) Arvoisa puhemies, vierailimme 11. tammikuuta Gazan alueella sijaitsevassa Rafahin rajakaupungissa, joka on eristetty täysin. Se tarkoittaa, että siviiliväestöllä ei ole mitään mahdollisuutta paeta Israelin armeijan päivittäisiä pommituksia. Jos asiaa ei ole nähnyt omin silmin, ei voi kuvitella, miten suuresti Gazan asukkaat kärsivät ja miten kipeästi konfliktissa on tarpeen saavuttaa rauhanomainen ja lopullinen ratkaisu. Me kaikki tunsimme syvää järkytystä Palestiinan kansan suunnattoman suuren kärsimyksen ja hävityksen vuoksi.

Siksi vaadin uudestaan ja ehdottomasti, että Israel lopettaa pommitukset välittömästi. Samoin on Hamasin lopetettava rakettitulitukset Israeliin sekä aseiden salakuljetus Egyptistä Gazan alueelle. Lisäksi rajat on avattava välittömästi, jotta valmiina olevat avustuslähetykset voivat päästä alueelle ja ne voidaan toimittaa siviiliväestölle. Rajalla näimme myös lääkäreitä valmiina matkustamaan Gazaan avustustyöhön, mutta koska rajat olivat suljettuina, he eivät päässeet sinne. Sen vuoksi pyydän jälleen kerran, että rajat avataan, jotta avun antaminen on mahdollista.

 
  
MPphoto
 

  Vladimír Železný (IND/DEM). – (CS) Arvoisa puhemies, kukapa ei tuntisi tuskaa nähdessään ohjuksen tappamia lapsia? Se on hirvittävä tunne, mutta se ei saisi oikeuttaa tekopyhyyttä. Mikä Euroopan maa osoittaisi yhtä paljon pidättyväisyyttä kuin Israel, jonne on vuosien aikana ammuttu yli 7 000 ohjusta, ja jotka joka hetki uhkaavat yli miljoonan siviilin henkeä?

Gazan asukkaat eivät ole kuitenkaan vain viattomia uhreja. He ovat valitsivat vaaleilla innoissaan, tietoisesti, vapaasti ja demokraattisesti Hamasin ja sen peruskirjan. Kun he puhuivat vapauttamisesta, he eivät tarkoittaneet sillä Gazaa, joka jo on vapaa, vaan Tel Avivin ja Haifan vapauttamista juutalaisista, ja Israelin valtion hävittämistä. Jokaisen, joka valitsee rikollisia, on loogisesti jaettava heidän kohtalonsa. Erityisesti näin on silloin, kun nämä rikolliset piiloutuvat naisten ja lasten suojiin tai kätkeytyvät panttivankien taakse ampuessaan ohjuksia kouluista ja muuttaessaan moskeijoja valtaviksi asevarastoiksi. Muistan Dresdenin pommitukset vuonna 1944, jolloin Britannian ilmavoimat hävittivät kaupungin perustuksiaan myöten ja surmasivat 92 000 siviiliä, joista useimmat olivat naisia ja lapsia. Kyse ei ollut mistään tekopyhästä pahastumisesta. Saksalaiset valitsivat vapaasti Hitlerin ja jakoivat hänen kohtalonsa. Myös Gazan asukkaat tiesivät, keitä he valitsivat ja miksi.

Yhtä lailla päätyi merkittävä osuus EU:lta Gazaan virtaavista varoista Hamasin käsiin. Ehkäpä oli niin, että gazalaiset täysine vatsoineen ja EU:n hyvän huolenpidon ansiosta saattoivat omistautua täysin kaivamaan tunneleita, joiden kautta voitiin salakuljettaa yhä enemmän tappavia aseita käytettäväksi Israelin siviilejä vastaan. Todellakin suhteellista!

 
  
MPphoto
 

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). - (SV) Arvoisa puhemies, tämänpäiväiselle keskustelulle on ominaista kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäinen on, että parlamentin valtaenemmistö haluaa saada aikaan nopean tulitauon. Toinen on, että ylivoimainen enemmistö tukee vaatimusta siitä, että kaikki osapuolet hyväksyisivät Israelin valtion oikeuden olla olemassa turvallisten rajojen sisällä. Tämä on lähtökohta, joka on tärkeä Euroopan unionille. Se on tärkeä, koska olemme todistamassa Gazassa tragediaa. Jokainen menetetty ihmishenki on tragedia riippumatta siitä, kummalla puolella rajaa asia tapahtuu. Meidän ei pidä ajatella, että tämä tragedia olisi yhtään vähäisempi, jos ne, jotka surmaavat tarkoituksellisesti siviilejä, onnistuisivat raketti-iskuin etenemään vielä pidemmälle siviilien keskuudessa.

Tämä on tragedia myös siksi, että se luo esteitä Palestiinan valtion toteuttamiselle ja sen myötä rauhanomaiselle ratkaisulle. Se on tragedia, joka koskee myös kansainvälistä yhteisöä. Näin siksi, että se, mitä tapahtuu nyt, ei ole tapahtunut yhtäkkiä, vaan sitä on rakennettu asevarustelulla, aseiden salakuljetuksella ja pitkän aikaa jatkuneella rakettitulituksella.

Meidän on tärkeää nähdä, että tämä tragedia ei rakennu konfliktiin juutalaisten ja palestiinalaisten välillä. Vastustan voimakkaasti ajatusta tuomita yksi kansa. Kun kuulin kollega Daviesin yrittävän asettaa syylliseksi yhden kansan, kuulin äänilajin, jota ei mielestäni pitäisi kuulla Euroopan parlamentissa. Tässä ei ole kyse palestiinalaisten ja juutalaisten välisestä konfliktista, eikä ole kyse Israelin ja palestiinalaishallinnon välisestä konfliktista. On kyse konfliktista alueen ääriainesten ja maltillisten voimien välillä. Tukekaamme maltillisia voimia tekemällä selväksi kaikille, jotka harjoittavat vihanpitoa ja haluavat hävittää Israelin valtion, etteivät he onnistu. Jos Eurooppa antaa tämän viestin, vahvistamme myös maltillisia voimia ja luomme paremman perustan rauhalle.

 
  
MPphoto
 

  Marek Siwiec (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin osoittaa sanani niille, jotka ovat laukoneet täällä parlamentissa syytöksiä, joihin heillä liittyy harhakuvia ja demagogiaa. Tämä yksi sota sotien sarjassa, joista jokaisella on omat yhtäläisyytensä mutta myös eroavuutensa. Konflikti, josta tänään keskustelemme, on epäsuhtainen konflikti.

Kolme vuotta sitten Israelia pommitettiin omatekoisilla ohjuksilla, eikä Euroopan parlamentissa tuotu esiin minkäänlaista arvostelun sanaa niiden ampujia kohtaan. Nyt olemme tuomitsemassa Israelia. On helppo tuomita Israel, koska se on YK:n jäsen. Sillä on jotain tuomittavaa, koska sillä on viranomaiset. Sillä on hallitus, joka voidaan tuomita ja jota voidaan arvostella. Toisella puolen on terroristijärjestö, jonka todellinen identiteetti on tuntematon. Se on järjestö, joka pelaa viattomien ihmisten hengillä toimimalla heidän selkänsä takana. Toinen epäsuhtainen piirre on, että me laskemme ne palestiinalaiset, jotka ovat saaneet dramaattisella tavalla surmansa, kun heitä on käytetty ihmiskilpinä. Emme ryhdy vastatoimiin surmattujen ja tuhansien uhattuina elävien israelilaisten vuoksi, koska verenvuodatusta ei voi sovittaa lisäämällä verenvuodatusta. Pahin asia kuitenkin täällä parlamentissa on sanojen ja tekojen epäsuhtaisuus. Meidän on helppo puhua, mutta hyvin vaikea ryhtyä todellisiin toimiin. Tätä konfliktia ei ratkaista koskaan ilman kansainvälistä läsnäoloa.

Lopuksi haluaisin osoittaa sanani niille, jotka vastustavat Israelin toimintaa pitäen sitä epäsuhtaisena. Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisitteko te terroristijärjestön ampuvan 7 000 ohjusta Israelista Gazaan? Olisiko se oikeasuhtaista? Koska tämä on epäsuhtainen konflikti, jossa laki on tehoton, meidän on yksinkertaisesti totuttava siihen. Muussa tapauksessa me vain kierrämme ympyrää ja käytämme sanoja, joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa. Television ja lämpimän takkatulen ääressä lausutut käsitykset eivät ole tämän konfliktin totuuden kannalta asianmukaisia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (DE) Hyvät parlamentin jäsenet, minun on nyt todellakin pidettävä kiinni siitä, että puheaikoja noudatetaan. En ole koskaan keskeyttänyt puhujia, vaikka heidän puheaikansa olisi kulunut umpeen. Nyt kuitenkin neuvoston puheenjohtaja Schwarzenberg on antanut meille odotettua enemmän aikaansa. Minulle on sanottu, että hänellä on aikaa enintään klo 17.20 saakka. Pyydän teitä pitämään mielessänne anomanne ajan. Philippe Morillon, joka on kenraali, näyttää seuraavaksi hyvää esimerkkiä.

 
  
MPphoto
 

  Philippe Morillon (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, kestävän rauhantilan saavuttaminen Gazan alueelle on mahdollista vain siten, että siellä otetaan käyttöön YK:n valvonnassa olevat monikansalliset rauhanturvajoukot. Israel näyttää ensimmäistä kertaa myöntyneen tähän ratkaisuun, jota palestiinalaiset ovat toistuvasti vaatineet. En tiedä, milloin nämä joukot voivat puuttua tilanteeseen. Niiden toiminta ei ole mahdollista ennen kuin asiasta on sovittu konfliktin osapuolten kesken, mutta me kaikki toivomme, että tämä tapahtuu mahdollisimman pian. Tiedän kuitenkin, että tämä tehtävä vaatii sen toteuttajilta täydellistä puolueettomuutta. Katson, että Euroopan unioni sopisi siten parhaiten hoitamaan tätä asiaa, ja se voisi tehdä sen – eikö totta, arvoisa puhemies Pöttering? – Välimeren unionin alaisuudessa.

Unioni sopii parhaiten toimimaan tässä, koska – oikein tai väärin – amerikkalaisten katsotaan olleen israelilaisten puolella ja arabien palestiinalaisten puolella. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ettekö katso, että meidän olisi valmistauduttava tähän?

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, pitkään jatkunut konflikti ja miehitys saavat aikaan suuttumusta, raivoa ja pettymystä oikeusviranomaisten kelpoisuutta kohtaan ja synnyttävät niin sanotuksi Hamas-ilmiöksi kutsutun vakavasti otettavan tekijän. Sitä, että arabit, islamilaiset ja Hamas kieltävät Israelin olemassaolon, on mahdoton hyväksyä, ja sama koskee lasten käyttöä ihmiskilpinä. Ei myöskään tule sallia sitä jatkuvaa uhkaa, jonka alaisena israelilaislapset elävät.

Kysymys on siitä, pystyvätkö Israelin nykyiset viranomaiset tässä väkivaltaisessa aggression kierteessä ottamaan opiksi alueen kuusivuotisesta historiasta ja soveltamaan kirurgiveitsellä toteutettua kahden valtion strategiaa. Tiedän, että Israel pelkää aggressiivisen ja arvaamattoman, sitä raketeilla ampuvan naapurin aiheuttamaa uhkaa. Tässä asiassa kansainvälinen yhteisö, EU mukaan lukien, voisi tulla apuun.

Onko tämä riskialtis ratkaisu nyt Israelin kannalta hyväksyttävissä? Onko kuitenkaan olemassa mitään muuta ratkaisua? Jos sellainen on, kertokaa minulle. Se, että odotettaisiin Hamasin lakkaavan vähitellen luonnollisesti, tai että se pommitettaisiin maan tasalle, vaikuttaa naiivilta odotukselta. Israelilta vaaditaan siis lisää rohkeutta. Länsivallat eivät vuonna 1948 luoneet kahta valtiota, mutta se niiden pitäisi tehdä nyt. Niiden keskeinen vastuu ei lakkaa mihinkään. Olkaamme rohkeampia tässä strategiassa.

 
  
MPphoto
 

  Jelko Kacin (ALDE). - (SL) Israelin valtio on määrännyt Israelin armeijan tuhoamaan Gazan Hamasin. Israelin armeija kuitenkin tuhoaa Hamasia surmaamalla Gazan palestiinalaisia. Kolmannes kaikista kuolleista on lapsia ja puolet kaikista kuolleista on naisia ja lapsia – mutta he eivät ole Hamasin jäseniä.

Sotilaallisen väkivallan määrä on valtava ja suhteeton. Ja kuinka tulitauko voidaan saada aikaan, jos kumpikaan osapuoli ei tunnusta toisen laillisuutta? Vihollista ei pidä mieltää kohteena, johon suunnataan iskuja ja joka pyritään tuhoamaan. Sitä on sen sijaan pidettävä sellaisena kohteena ja kumppanina, jonka kanssa tulitauko on mahdollinen ja joka on vastuussa rauhan säilyttämisestä tulevaisuudessa. Israelin on tunnustettava Hamas ja aloitettava vuoropuhelu sen kanssa, ja sama pätee toisinpäin – Hamasin on tunnustettava Israel. Ei ole mitään muuta tietä. Millainen rauha tahansa on parempi kuin verinen konflikti.

Sotilaallisen väkivallan on välittömästi annettava tietä ja etusija poliittiselle ratkaisulle. Israelin pääministeri Ehud Olmert kuitenkin yrittää yhä kohentaa likaista mainettaan sillä, ettei salli tulitaukoa.

 
  
MPphoto
 

  Jana Hybášková (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan onnitella teitä yhteisneuvottelujenne tuloksista, Israelissa käydyistä troikan neuvotteluista. Toisin kuin lehdistö me tiedämme, että juuri teidän valtuuskuntanne sai israelilaisosapuolen punnitsemaan humanitaaristen käytävien avaamista ja päivittäistä tulitaukoa. Luulen, että tämä on ensimmäinen kerta, jolloin israelilaiset ovat hyväksyneet EU:n merkitykselliseksi kumppaniksi ja puheenjohtajavaltio Tšekin sen tärkeäksi edustajaksi.

Euroopan parlamentti hyväksyi eilen vasemmistolta tulleesta suunnattomasta painostuksesta huolimatta täysin poikkeuksellisen päätöslauselman. Nämä äärimmäiset olosuhteet huomioon ottaen se on tasapainoinen päätöslauselma. Se on päätöslauselma, jota oikeisto voi tukea, päätöslauselma, joka ei ole vain jokin pamfletti tai poliittinen voitto vasemmistolle. Olemme välttäneet sijoittamasta yhtäläisyysmerkkiä, olisipa se kuinka kuvitteellinen tahansa, olemassa olevan valtion ja terroristijärjestön välille. Israelin valtion olemassaolon tunnustaminen, väkivallasta luopuminen ja Hamasin pääsy PLO:n sopimuksiin pysyvät päätavoitteina, samoin kuin vaatimus saavuttaa mahdollisimman pian pysyvä tulitauko.

Toistaiseksi emme ole saaneet aikaan mitään lisäarvoa. Israelin kolme johtavaa edustajaa, Barak, Livni ja Olmert, ovat parhaillaan riidoissa ehdoista ja takuista, joiden nojalla ne ovat valmiit toteuttamaan tulitauon. Avainasemassa on selvästi Egypti, ja keskeistä on takuu tunnelitarkastuksista ja salakuljetustarkastuksista, jotka olisivat egyptiläisosapuolen hyväksyttävissä. Miten neuvosto toimii nyt? Miten se etenee egyptiläisosapuolen kanssa neuvotteluissa teknisestä valtuuskunnasta, kansainvälisestä tarkkailusta, teknisestä valvonnasta ja Rafahia varten perustetun rajavalvonnan avustusoperaation aloittamisesta? Mitä egyptiläisosapuolelta voidaan vaatia parlamentin jäsenten tämäniltaisessa kokouksessa Egyptin suurlähettilään kanssa, tai kääntäen, miten me voimme myötävaikuttaa neuvotteluihin Egyptin kanssa?

 
  
MPphoto
 

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin pyytää neuvostoa ja komissiota painostamaan konfliktin molempia osapuolia, jotta ne lopettaisivat meneillään olevat väkivaltaisuudet. Meillä on turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1860, ja meidän on noudatettava sen määräyksiä. On välttämätöntä saada takeet pitkäaikaisesta tulitauosta ja sallia humanitaarisen käytävän avaaminen. Täällä on yhä uudelleen todettu, ettei Israelin ja Palestiinan konfliktiin ole sotilaallista ratkaisua. Tie kestävään rauhaan on löydettävissä vain poliittisten neuvottelujen kautta. Tässä Euroopan unionin on yhteistyössä Yhdysvaltain uuden hallinnon sekä Arabiliiton kanssa omaksuttava tähänastista paljon näkyvämpi poliittinen rooli. Pitkään jatkunut konflikti on saatava päättymään kahden valtion ratkaisuun perustuvalla poliittisella sopimuksella, joka mahdollistaa israelilaisten ja palestiinalaisten rauhanomaisen yhteiselon turvallisten ja kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja jonka tavoitteena on rakentaa rauhanomainen alueellisen turvallisuuden järjestelmä koko Lähi-itään.

 
  
MPphoto
 

  Ioannis Kasoulides (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, väittelemme tänään taas uudesta humanitaarisesta tragegiasta lähiseudullamme, kotimaani naapurustossa, ja sen osapuolina ovat kaksi Välimeren alueella sijaitsevaa kumppanimaatamme. Valitettavasti palestiinalaiset eivät ole vielä hyväksyneet sitä, että itsemurhapommit tai Kassam-raketit eivät koskaan vapauta heidän maataan miehityksestä. Israelissa ei tajuta, että tällaiset laajamittaiset sotilaalliset vastatoimet ruokkivat uutta itsemurhapommittajien potentiaalia ja että niillä kerjätään uusia Kassameja ensimmäisessä mahdollisessa tilaisuudessa.

Entä mikä on viattomien siviilien, taisteluun osallistumattomien ihmisten, naisten ja lasten kohtalo? Kukaan ei välitä heistä. Kukaan ei välitä surmatuista, silvotuista, palovammoja saaneista ja traumatisoituneista lapsista, joita on sadoittain – sekä Israelin että Palestiinan puolella. Me, mukavasti televisioidemme äärellä istuen, voimme pahoin heitä katsoessamme. Entä miten on paikan päällä olevien laita?

Mitä me voimme tehdä? Se, että ryhdyttäisiin perinteiseen syyttelypeliin, ei auta siviilejä. Vetoomukset ja päätöslauselma eivät auta siviilejä. Miten voimme siirtyä sanoista tekoihin? On oikea aika neuvotella asianosaisten kanssa mahdollisuudesta muodostaa Gazaan lähetettävät kansainväliset joukot – mitä muut kollegat jo ovat ehdottaneet – joihin kuuluisi laaja arabimaista koostuva poliisikomponentti ja jotka laajan YK:n mandaatin turvin kouluttaisivat ja auttaisivat palestiinalaishallinnon poliisivoimia saattamaan alueella voimaan lain ja järjestyksen. Samoin on oikea aika neuvotella mahdollisuudesta muodostaa EU:n sotilaalliset joukot, jotka turvaisivat rakettitulituksen ja aseiden salakuljetuksen loppumisen sekä rajanylityspaikkojen täydellisen avaamisen. Emme voi enää yhtään kauemmin jättää siviilien kohtaloa selkkauksen osapuolten käsiin.

 
  
MPphoto
 

  Giulietto Chiesa (PSE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, merkittävä italialainen fasismin vastustaja Piero Gobetti on sanonut, että kun totuus on vain toisen puolen totuus, Salomon viisauteen nojautuminen on täysin yksipuolista. Näin on asianlaita Gazassa tällä hetkellä. Toivon, että parlamentti kykenee sanomaan oikeat sanat Israelin pysäyttämiseksi. Jos se ei tee niin, historia, palestiinalaiset, Euroopan yleinen mielipide ja arabimaailman yleinen mielipide katsovat sen toiminnan häpeälliseksi.

Israel pommittaa ja hävittää gettoa. Perinpohjin tuhottujen jälkeläisistä on tullut tuhoajia. Tälle ei ole mitään puolustelua. Riittävä peruste ei voi olla sekään, että Israelilla on oikeus omaan turvallisuuteensa. Kuka tahansa voi halutessaan nähdä, että tätä nykyä kukaan ei pysty uhkaamaan Israelin turvallisuutta tai sen olemassaoloa. Se on selvää alueella olevien voimien epätasapainon perusteella. Se on selvää kuolleiden ja haavoittuneiden määrien perusteella, ja se on selvää sen tuen perusteella, jota länsimaat jatkuvasti syytävät Israelille. Tämän verilöylyn ainoa tarkoitus on estää Palestiinan valtion luominen. Tällä tavoin romutetaan rauha. Siksi meidän on pysäytettävä Israel.

 
  
MPphoto
 

  Stefano Zappalà (PPE-DE).(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja Tšekin ulkoministeriä siitä, että he ovat vielä paikalla. Emmehän ole kovin tottuneet niin vahvaan läsnäoloon täällä parlamentissa kuin mitä puheenjohtajavaltio Tšekki on tänään osoittanut.

Mielestäni jäsen Muscardini on oikeassa. Kehotan niitä, jotka eivät tiedä, millainen tilanne tuolla alueella on ja joiden on tarpeen ilmaista tarkkoja arvioita, menemään joko matkailijoina tai muussa tarkoituksessa paikan päälle katsomaan, miten asiat ovat. Jotkut meistä ovat olleet Palestiinassa useissa tilanteissa, kuten Abu Mazenin valinnan yhteydessä toimitettujen vaalien tai muiden vaalien tarkkailijoina. Mielestäni vain asioiden näkeminen henkilökohtaisesti antaa ihmiselle oikean kuvan asioiden tilasta.

Katson, että kaikkien näiden tapahtumien yhteydessä, jotka ovat peräisin vuosikymmenten takaa ja jotka eivät siten ole vain viimeaikaisia, ainoina häviäjinä ovat olleet länsimaat. Näin siksi, ettemme ole koskaan vakavasti käyneet käsiksi tähän ongelmaan emmekä ole yrittäneet ratkaista sitä. Me näemme sen edelleen kahden vastapuolen välisenä ongelmana.

Olen ollut useita kertoja Palestiinassa, ja olen ollut useita kertoja Israelissa, joten tunnen tilanteen, en täydellisesti, mutta kyllin hyvin. Mielestäni asiassa ei todellisuudessa ole kahta osapuolta vaan kolme. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ongelma on terroristien ja Israelin valtion keskinen, ja palestiinalaiset ovat väliin joutuneita uhreja. Hamas ei edusta Palestiinan kansaa. Se edustaa ehkä osaa siitä, mutta se ei todellakaan edusta koko Palestiinan kansaa.

Minulla on hallussani filmi, jonka useat jäsenetkin ovat varmaankin saaneet. Filmi esittää israelilaisia uhreja, myös lapsia ja kaikenikäisiä ihmisiä, jotka ovat joutuneet Hamasin raketti-iskujen uhreiksi, joita iskuja se yhä jatkaa. Ei ole sattuma, että Gazan alueen ja Länsirannan välillä on suuri ero.

Osoitan tämän huomautuksen neuvoston puheenjohtajalle ja rohkealle komission jäsenellemme, joka edustaa EU:ta. Mielestäni meidän on tartuttava tähän tilanteeseen kunnolla. Katson, että kaikkein tärkein asia on vahvistaa nyt Abu Mazenin asemaa. Hän on tässä tilanteessa kaikkein heikoin hahmo, ja sama koskee palestiinalaisia, joilla ei ole tässä tapauksessa merkitystä. Katson, että todellisia häviäjiä olemme me kaikki.

 
  
MPphoto
 

  Maria-Eleni Koppa (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, yleinen mielipide kaikkialla Euroopassa vaatii unionilta yhtä asiaa: palestiinalaisten teurastuksen lopettamista. Meidän on tuomittava sokea väkivalta sen alkuperästä riippumatta, mutta oltava kuitenkin johdonmukaisia ja tunnustettava, että Israel vastaa laajamittaisella valtioterrorismilla. Epäsuhtaisia kostotoimia ja räikeää piittaamattomuutta mistään kansainvälisen ja humanitaarisen oikeuden periaatteista ei voida sallia.

Ei todellakaan voida hyväksyä, että siviilejä vastaan käytetään valkofosforipommeja ja kokeellisia aseita, ja on julmaa, että kohteena ovat viattomat naiset ja lapset. Jos tämä tapahtuisi Afrikassa tai jossain muualla päin maailmaa, meidän reaktiomme olisi välitön, ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma olisi sitova. Israelin tapauksessa me kuitenkin tyydymme julkilausumiin ja hyödyttömään keskusteluun.

Mielestäni meidän pitäisi käyttää kaikki poliittiset välineet, assosiaatiosopimus mukaan lukien, Israelin taivuttamiseksi lopettamaan laiton väkivalta Palestiinan kansaa kohtaan ja lopettamaan humanitaarisen avun toimitusten estäminen.

Emme voi olla sivustakatsojia, koska se tekee meidät osallisiksi tappamiseen. Ainoa ratkaisu on välitön tulitauko, humanitaaristen käytävien avaaminen Gazaan ja kaikki osapuolet käsittävän vuoropuhelun käynnistäminen.

 
  
MPphoto
 

  Struan Stevenson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Gazan pöyristyttävät tapahtumat kahden viime viikon aikana ovat nostattaneet kansainvälisen paheksunnan Israelia kohtaan. Olemme nähneet kollegojen tänään tämän keskustelun aikana suorastaan jonottavan näkemään, kuka voisi ilmaista suurimman tyrmistyksen juutalaisvaltiota kohtaan.

Yhden Lähi-idän maan kannalta tämä oli kuitenkin juuri se tulos, jota se halusi: Iran on toimittanut ohjuksia, sotatarvikkeita ja muuta pitkälle kehitettyä aseistusta Hamasille vuosikausien ajan. Se on järjestänyt Hamasin taistelijoille rahaa ja koulutusta. Sen tavoitteena oli provosoida Israel maasotaan, ja verinen lopputulos, josta kertovat televisioruutujen ja sanomalehtien ympäri maailmaan levinneet kammottavat valokuvat kuolleista lapsista, on paras mahdollinen "rekrytointikersantti" sen fundamentalisti-islamistien ja Iranin mullahien vision kannalta, jossa maailmanlaajuinen islamistinen liike on yhdistynyt länsimaailmaa vastaan.

Teheranin fasistihallinto on Lähi-idän sodan ja terrorin pääsponsori, ja sodan traaginen tulos on täsmälleen sitä, mitä Teheran halusi. Sillä käännetään huomio pois Iranin kotimaisesta talouskriisistä, jonka öljyn hinnan romahtaminen on aiheuttanut, ja sillä käännetään kansainvälinen huomio pois mullahien kiireestä tuottaa ydinase. Iranin ulkopolitiikan tavoitteena on maan pääsy alueelliseksi voimatekijäksi Lähi-idässä. Iran haluaa yhdistyneen islamilaisen maailman, joka on alistettu sen omalle ankaralle ja levottomuutta herättävälle visiolle totalitaarisesta islamilaisesta veljeydestä, missä ihmisoikeudet, naisten oikeudet ja sananvapaus on jauhettu tomuksi. Häpeällistä on, etteivät länsimaat ole tehneet mitään käydäkseen Iranin aggressiivisuutta vastaan tai saattaakseen sen huomion kohteeksi. Tilanteessa, jossa on yhä enemmän näyttöä mullahien tuesta terrorismille, länsimaat ovat nähneet erityistä vaivaa lepyttääkseen Teherania. Ne ovat jopa suostuneet sen ensisijaiseen vaatimukseen Iranin tärkeimmän oppositioliikkeen, People’s Mujahedin of Iran -järjestön, saattamisesta toimintakykvyttömäksi asettamalla se EU:n terroristilistalle. Tälle on saatava loppu.

 
  
MPphoto
 

  Richard Howitt (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, todettakoon aluksi, että parlamentti antaa tänään tukensa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalle 1860. Se on pantava täytäntöön viipymättä. Yhtenä koko saarron ajan Gazassa olleena parlamentin jäsenenä katson, että tulitauko ja vetäytyminen eivät riitä. Tietenkin haluamme, että rakettien ampuminen lopetetaan ja että terroristit lopettavat toimensa, mutta meidän on nähtävä tulitauko ja saarron loppuminen niin, että Gazan asukkaat voivat alkaa elää elämäänsä.

Tässä asiassa on kyse kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisesta. Human Rights Watch ja Islamic Relief -järjestöt ovat kertoneet minulle, että kolmen tunnin päivittäinen tauko on yksinkertaisesti surullisen riittämätön alueelle pääsyyn ja avun jakamiseen. Kyse on suhteellisuudesta. Pelastakaa Lapset -järjestö sanoo, että 139 lapsen surmaamista ja 1 271 lapsen haavoittamista konfliktin alusta lähtien ei voida oikeuttaa itsepuolustuksella.

Olen tyytyväinen EU:n Israelin lähettilään Ramiro Cibrian-Uzalin tämänpäiväiseen lausuntoon, jonka mukaan EU ja Israel ovat näistä syistä asettaneet suhteiden parantamista koskevat neuvottelut tässä vaiheessa jäihin. Niin niiden pitääkin tehdä.

 
  
MPphoto
 

  Michael Gahler (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, ensiksi tarvitsemme välittömän ja pysyvän molempia osapuolia koskevan tulitauon – siitä täällä parlamentissa on laaja yksimielisyys. Myöhemmin me – EU ja kansainvälinen yhteisö – emme kuitenkaan voi jättää Gazan alueen ihmisten kohtaloa yksin Hamasin ja Israelin käsiin.

Hamas ei toimi Gazan asukkaiden edun mukaisesti, sillä Hamas tiesi tarkkaan, että Israel reagoisi jatkuviin raketti-iskuihin – ja se ei tekisi niin ainoastaan vaalikampanjoiden aikana. Viime vuoden aikana Gazassa tehdyt haastattelututkimukset ovat osoittaneet Hamasille osoitetun poliittisen tuen laskua ja Fatahin suosion kasvua. Näyttää siltä, että Hamas luottaa julkealla tavalla siihen, että poliittinen tuki Hamasille kasvaa jälleen palestiinalaisuhrien suuren määrän myötä, uhrien keskuudessa vallitsevan solidaarisuuden ansiosta.

Toisaalta Israelilla on mielessään lähes pelkästään omien kansalaistensa edut. Kansainvälinen arvostelu kohdistuu siksi ennen kaikkea Israelin sotilasoperaation laajuuteen ja Israelin hyväksymään siviiliuhrien suureen määrään.

Siksi me eurooppalaiset emme saisi tyytyä neuvottelemaaan vain tulitauosta ja rahoittamaan infrastruktuurin korjaamista. Voin jo nähdä arvoisan komission jäsenen oikaisukirjelmän: olen varma, että luonnos on jo valmiina esitettäväksi budjettivaliokunnalle.

Ei myöskään riitä, että vahditaan sitä, sulkeeko Egypti Gazan rajalla olevan aseiden salakuljetukseen käytetyn tunnelijärjestelmän. Vaadin koko Lähi-idän kvartettia, jonka työhön arabimaat on otettava vahvasti mukaan, sitoutumaan yhdessä lähettämään Gazan alueelle ja sitä ympäröivälle alueelle vahvoin rauhanturvaamisvaltuuksin varustettuja joukkoja – tämä on Gazan asukkaiden, Israelin ja Egyptin edun mukaista. Tämän kanssa rinnakkain on edistettävä ripeästi itse rauhanprosessia. Muussa tapauksessa, niin pelkään, koemme Gazassa nyt nähtyjen kaltaisia yhteenottoja entistä useammin. Sitä eivät ole ansainneet sen enempää palestiinalaiset kuin israelilaisetkaan.

 
  
MPphoto
 

  Miguel Angel Martínez Martínez (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, me Euroopan parlamentin sosialistiryhmän espanjalaiset jäsenet pidämme Gazan tilannetta kauhistuttavana, tuskaa tuottavana ja häpeällisenä, mutta myös sitoudumme puolustamaan rauhaa, suojelemaan eniten kärsiviä ja ylläpitämään ihmisarvoa ja toivoa.

Meille tuottaa yhä uudestaan kauhistusta nähdä surmattuja lapsia ja surun murtamia naisia, joiden kärsimys on loputon johtuen pommituksista gettoon, joksi Gaza on muuttunut. Picasso kuvasi tätä samaa kauhua maalauksessaan Guernica seitsemän vuosikymmentä sitten, jolloin Legión Cóndorin Junkers-koneet hävittivät Guernican maan tasalle.

Meille tuottaa tuskaa syntyneiden uhrien suuri määrä ja heidän suunnaton kärsimyksensä. Tunnemme häpeää siitä, että kaikki – jäsenvaltiot, Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö – ovat kyvyttömiä ensinnäkin estämään rikollisen hyökkäyksen, jonka me tuomitsemme, ja toiseksi lopettamaan sen.

Tunnemme häpeää ja myös närkästystä siksi, että on niin paljon valhetta, niin paljon monitulkintaisuutta ja niin paljon tyhjää puhetta. Tunnemme häpeää myös siksi, että tiedämme tarkkaan, mitä on tapahtumassa, emmekä silti toimi riittävän määrätietoisesti ja johdonmukaisesti. Siksi historia vaatii aikanaan monilta selitystä rikoskumppanuudesta, vähintäänkin heidän laiminlyöntiensä vuoksi.

Koska aina on "parempi myöhään kuin ei milloinkaan", ja on elintärkeää pitää ovi avoinna toivolle, Euroopan unionin on tuettava myöhässä tulevaa turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa. On kuitenkin varmistettava, että sitä noudatetaan tarkasti, aivan samoin kuin on noudatettava tarkasti Israelin kanssa solmimaamme assosiaatiosopimusta. Siinä mahdollistetaan sopimuksen keskeyttäminen nyt meneillään olevien tapahtumien kaltaisen käyttäytymisen esiintyessä.

Onko Hamas muuten vastuussa myös tiedotusvälineiden saarrosta, jota en ole vielä kuullut kenenkään tuomitsevan?

 
  
MPphoto
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi ilmaista syvän myötätuntoni kaikkia niitä sekä Israelin että Gazan viattomia asukkaita kohtaan, jotka ovat joutuneet kärsimään viime viikkoina ja kuukausina konfliktin jatkuessa. Meidän on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että meidän luonnollinen ihmisyytemme, meidän hyvin perustellut huolenaiheemme, eivät vääristä näkemystämme käsillä olevan tilanteen oikeasta luonteesta.

Hamas on luonut Gazaan terrorismin valtakunnan: se ei siedä mitään sille vastakkaisia näkemyksiä, se on murhannut ne palestiinalaiset, jotka vastustivat sitä, se on hajottanut palestiinalaishallinnon, se kieltäytyi lopettamasta terrori-iskuja Israelilaisia siviilejä kohtaan, se kieltäytyi tunnustamasta Israelin valtion olemassaolon oikeuden, se kieltäytyi tunnustamasta aikaisemmin neuvoteltuja rauhansopimuksia. Palautan mieliin Hanan Ashrawin sanat kolme vuotta sitten, kun olin valvomassa Palestiinan vaaleja. Hän ennusti pimeyden voimien valtakauden tulon – kuinka oikeassa hän olikaan!

Meitä ei pitäisi hämmästyttää, että Hamasiin kuuluva ylpeilee ilmoittamalla, että kuolema on palestiinalaisille yksi "toimiala". Hän viittasi itsemurhapommittajien käyttöön ja siviiliväestöstä muodostettujen ihmiskilpien tarkoitukselliseen käyttöön mahdollisten sotilaskohteiden suojaamiseksi. Siviilien käyttö tällä tavoin merkitsee luonnollisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomista.

Kun Israelilla on vastassaan tällainen hankala, tunteeton ja vihantäyteinen vihollinen, mitä me odotamme sen tekevän tilanteessa, jossa sen kansalaiset ovat jatkuvasti terrori-iskujen kohteena? Kansainvälinen yhteisö ei juuri välittänyt asiasta. Kun Israel ryhtyi väkivallattomiin toimiin, kun se esimerkiksi määräsi saartoja ja katkaisi sähkönsaannin, sitä arvosteltiin ankarasti. Nyt kun se on ryhtynyt sotilaallisiin toimiin vastatoimena Hamasin provosoimiselle, se saa tuntea kansainvälisen paheksunnan taakan.

Surullinen totuus on, että palestiinalaisia ovat avustaneet vuosikausien ajan julmalla tavalla ne, joilla on määräysvalta palestiinalaishallinnon alueilla. Tämä koskee kansainvälistä yhteisöä, joka on sietänyt ääriliikkeitä ja korruptiota, sekä arabimaailmaa, joka ei ole tehnyt käytännöllisesti katsoen mitään vuosikymmeniin parantaakseen heidän elämäänsä tai tulevaisuudennäkymiään.

Tarvitsemme Lähi-idän Marshall-suunnitelman. Palestiinalaiset eivät tarvitse ainoastaan rauhanturvaajia vaan kunnollisen siviilihallinnon, joka on vapaa korruptiosta. Siviilihallinto on asetettava kansainväliseen valvontaan, mutta ennen kaikkea on poistettava terrorismin elinehto: aseet, rahoitus ja poliittinen suosiminen.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

 
  
MPphoto
 

  Proinsias De Rossa (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, voin yhtyä siihen, mitä kollega Van Orden sanoo Hamasista, mutta tosiasia on, ettei mikään niistä asioista, jotka hän mainitsee, oikeuta Israelin tekemiä siviilien pommituksia. Tämä on perusluonteinen asia. Siksi meidän on vaikutettava osapuoliin niin, että pommi-iskujen teko loppuu, riippumatta siitä, syyllistyykö niihin Hamas vai Israel.

Toivon, että tähän keskusteluun liittyvä päätöslauselma saa voimakkaan tuen huomenna täällä parlamentissa. Toivon myös, että se vahvistaa komission ja neuvoston toimintamahdollisuuksia painostettaessa sekä Israelia että Hamasia lopettamaan tappaminen. Israelin vetäydyttyä Gazasta siitä on tullut maailman suurin vankila, ja kolmen viime viikon aikana se on muuttunut teurastamoksi, jossa käytetään terroria terroria vastaan, tapetaan siviileihin kuuluvia miehiä, naisia ja lapsia ja romutetaan siinä sivussa elinkelpoisen kahden valtion ratkaisun mahdollisuus.

Euroopan suhteet Israeliin eivät voi parantua niin kauan kuin Israel ei sitoudu rakentaviin ja todellisiin neuvotteluihin naapuriensa ja kaikkien palestiinalaisten vaaleilla valittujen elinten kanssa, mukaan luettuna Hamas. EU:n olisi tehtävä selväksi, että jos tämä Gazaan suunnattu sota laajenee, seurauksena on EU:n reaktion voimistuminen tämän sodan suhteen.

 
  
MPphoto
 

  Kinga Gál (PPE-DE). (HU) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, arvoisat neuvoston jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni Gazan konfliktin osapuolten käyttäytyminen on kyynistä. Mielestäni on julkeaa ja mahdotonta hyväksyä, että Hamas käyttää siviiliväestöä – jopa lapsia – ihmiskilpinä. Pidän Israelin asennetta säälimättömänä ja epäinhimillisenä, kun se itsepuolustus tekosyynään käyttää suhteettomia keinoja ja suuntaa massoittain ammuksiaan Gazan asukkaisiin. Tällä se tuottaa suurta kärsimystä siviiliväestölle, myös lapsille.

Pidän kyynisenä ja valheellisena ulkomaiden diplomatiaa, joka – merkittävin poikkeuksin – pyrkii ylläpitämään kulisseja eikä vielä näin kovin monen päivän jälkeenkään kykene takaamaan siviiliväestön tai avustusjärjestöjen suojelua eikä valitettavasti pysty suojelemaan edes lapsia.

Puhun lasten puolesta, koska mikään tavoite ei voi oikeuttaa keinoja, jotka johtavat viattomien ihmishenkien riistämiseen. Meidän on pidettävä jokaisen lapsen henkeä yhtä arvokkaana, molemmin puolin rajaa. Tämä on perusoletus, jota konfliktin kummankin osapuolen on pidettävä yhtä tärkeänä, jos tuolle alueelle on tarkoitus koskaan saada todellista rauhaa.

Se, että hyväksytään ihmiselämän kunnioittamisen, siviilien suojelemisen ja humanitaarisen avun edistämisen merkitys, voi muodostaa perustan pysyvään tulitaukoon pääsylle, rauhan saavuttamiselle Palestiinan sisällä ja Palestiinan ja Israelin kesken.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Hamas päästi valloilleen terrorin Israelin kansalaisia kohtaan ja sai aikaan kostotoimet. Täältä etäältä katsottuna näyttää siltä, että jotkut Hamasin edustajat suorastaan odottavat uusia siviilimarttyyreja – joihin kuuluu myös lapsia – sekä julkisuutta, jota sillä saadaan heidän asialleen, mikä on niin järkyttävää, että oikeudentuntoisten ihmisten on sitä vaikea käsittää.

En ole koskaan tukenut terrorismia, enkä arvostele Israelia, jolla on oikeus rauhanomaiseen rinnakkaiseloon alueella, mutta meidän olisi oltava aivan paatuneita, jos emme tuntisi emotionaalista järkytystä ja moraalista häpeää Gazan nykyisten tapahtumien vuoksi. Israelin reaktio on täysin suhteeton, ja pienten lasten kuolemat ovat erityisen häpeällisiä.

En ole tähän saakka vastustanut uutta EU:n ja Israelin välistä sopimusta. Uskon Dalai Laman viime kuussa täällä parlamentissa antamaan neuvoon, jonka mukaan paras keino vaikuttaa Kiinaan Tiibetin asiassa on ylläpitää hyviä suhteita kiinalaisten kanssa. Katson, että tämä soveltuu myös EU:n ja Israelin välisiin suhteisiin. Kuinka voimme sitten saada heidän huomionsa ilmaistaksemme sen vastenmielisyyden, jota täällä tunnetaan nyt meneillään olevien tapahtumien laajuuden vuoksi?

Saanen lisäksi mainita, että eilen jaettiin alueen humanitaarisia tarpeita koskeva tiedote niille meistä, jotka osallistuimme ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan yhteiskokoukseen. Kehotan komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että täysin kattava humanitaarisen avun paketti on valmiina, jotta voimme ryhtyä toimiin ja auttaa näitä kärsiviä ihmisiä heti, kun se on mahdollista.

 
  
MPphoto
 

  Karel Schwarzenberg, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, yksi alussa mainittu asia oli, pitäisikö meidän ottaa yhteys Hamasiin. Mielestäni ei ole vielä aika tehdä niin. Hamas on viime kuukausien aikana joka tapauksessa käyttäytynyt kuin terroristijärjestö. Niin kauan kuin se käyttäytyy siten, Euroopan unionin edustajat eivät voi ottaa siihen virallisesti yhteyttä.

Vanhana miehenä myönnän, että olen eläissäni nähnyt monien terroristijärjestöjen kehittyvän pienestä alusta, tulevan enemmän tai vähemmän hyväksytyiksi ja kansainvälisen yhteisön kelpuuttamiksi. Olen nähnyt sen Afrikassa. Olen nähnyt sen Irlannissa. Olen nähnyt sen monissa paikoissa. Sellaista tapahtuu. Mutta ensin niiden on loptetettava toimiminen terroristijärjestönä. Sitten olen valmis keskustelemaan Hamasin kanssa tai kenen tahansa kanssa – en ennen kuin ne ovat luopuneet toimimasta terroristijärjestönä.

Mielestäni on tärkeää ilmaista tämä, koska Euroopan unioni ei voi luopua periaatteistaan. On keinoja kuulla heidän käsityksensä ovat, on epäsuoria kontakteja heidän kanssaan yhteydessä olevien alueen poliitikkojen kanssa, mikä on tärkeä ja hyvä asia, mutta Euroopan unionin ei ole kuitenkaan vielä aika rakentaa suoria kontakteja Hamasiin. Mielestäni meidän pitäisi pysyä tässä asiassa lujina.

Muilta osin toteaisin, että meidän on syytä kiittää suuresti Egyptiä sen tärkeästä roolista viime viikkoina ja päivinä ja sen ponnisteluista ja kovasta työstä tulitauon hyväksi, joka voi johtaa jopa aselepoon ja lopulta myös rauhaan tuolla alueella. Tiedän, miten vaikea kysymys tämä on. Olemme koko ajan yhteydessä egyptiläisiin. Tiedämme, miten tärkeää työtä he tekevät, ja haluaisin kiittää heitä.

Täällä kysyttiin, kuinka voimme olla alueella avuksi. Ennen muuta ne, jotka ovat paikan päällä, voivat kertoa meille tarkasti, mitä he tarvitsevat. Ei ole meidän tehtävämme päättää, mitä meidän olisi annettava heille. Heidän on kysyttävä meiltä ja Euroopan unionilta. Monet Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet valmiudestaan auttaa kaikin mahdollisin tavoin – teknisesti, lähettämällä neuvonantajia, valmistelemalla mitä vain tarpeellisia resursseja – mutta tämän on tapahduttava ennen muuta kyseisten valtioiden suostumuksella. Tämä on tehtävä, joka on suoritettava ensimmäiseksi.

Kuulin tärkeän ehdotuksen, jollainen on Marshall-suunnitelman valmisteleminen Lähi-itää varten. Mielestäni se on erittäin hyvä ajatus, ja meidän pitäisi noudattaa sitä. Tätä aluetta varten on todella tarpeen kehittää aidosti niitä ideoita, joilla Eurooppaa autettiin niin paljon sodan jälkeen.

Komission jäsen Ferrero-Waldner ja muut ovat kertoneet siitä, mitä valtuuskunta sai aikaan. Mielestäni saavutimme paljon, ja haluaisin vielä kerran kiittää komission jäsen Ferrero-Waldneria, joka teki olennaisimman työn valtuuskunnassamme humanitaarisella alueella, missä se, mitä olemme saavuttaneet, toimii yhä tänään. Mutta tehkäämme selväksi, että myös nämä Lähi-idässä käytävät hyvin vaikeat neuvottelut perustuvat suunnitelmaan, joka rakennettiin jo valtuuskuntamme Lähi-idän vierailun aikana. Siinä käsitellään perimmiltään sitä, miten rauha valmistellaan ja mikä on välttämätöntä. Suunnitelmamme perustuu siihen, mitä saimme silloin selville ja mistä keskustelimme kumppaniemme kanssa.

Keskustelua käytiin Israelin suhteidemme parantamisesta. Kuten tiedätte, kyseessä on Euroopan unionin ministerineuvoston kesäkuussa 2008 tekemä päätös. Sitä voidaan muuttaa vain, jos Euroopan unionin ministerit päättävät muuttaa päätöstä. Sitä ei voida muuttaa, ei edes Jerusalemissa olevan Euroopan unionin kunnianarvoisa edustajan käskystä. Myönnän, että nykytilanteessa olisi ennenaikaista keskustella siitä, miten suhteitamme Israeliin voitaisiin parantaa ja olisiko lähitulevaisuudessa järjestettävä huippukokous. Tällä hetkellä meillä on kiireellisempiä ja tärkeämpiä kysymyksiä ratkaistavana. Totean uudestaan, että kyseessä on ministerineuvoston päätös, ja siitä on lähdettävä.

Mitä Israelin toimien pysäyttämiseksi on tehtävissä? Olkaamme rehellisiä – hyvin vähän. Israel toimii siten kuin toimii, ja koska olen Israelin elinikäinen ystävä, minkä tuon tänään julki ja ilmoitan täysin avoimesti, en ole kovin tyytyväinen siihen, mitä se parhaillaan tekee. Mielestäni Israelin politiikka vahingoittaa myös sitä itseään. Se on yksi asia, mutta Euroopan unionilla on todella hyvin vähän mahdollisuuksia sen ohella, että se ilmaisee kantansa selvästi ja hyvin rehellisesti ja pyytää kumppaneitamme pysäyttämään Israelin toimet. Ratkaisu on löydettävä Lähi-idässä olevien kumppaniemme, Israelin, Egyptin ja muiden asiaan osallisten kautta. Euroopan unioni voi auttaa tässä. Euroopan unioni voi auttaa tarjoamalla kaikentyyppistä apua, mikäli sovitaan tulitauosta, jolla saavutetaan ilmoitetut tavoitteet. Niihin kuuluvat muun muassa salakuljetuskäytävien ja tunnelien sulkeminen ja merivartiointi. Euroopan unioni voi auttaa Gazaa monin tavoin, kuten jälleenrakennuksessa tai avustamalla sitä humanitaarisen avun muodossa. EU voi tehdä kaiken tuon, mutta jos olemme aivan rehellisiä, meillä ei ole valtaa ja keinoja sanoa "seis". Voimmeko parlamentin mielestä lähettää Lähi-itään valtavat asevoimat pysäyttämään taistelevat osapuolet? Emme voi. Meillä ei ole siihen mahdollisuuksia, ja sekä Israel että Hamas ovat riippuvaisia muista voimatekijöistä kuin Euroopan valtioista. Israelilla on mahtavia liittolaisia myös Euroopan ulkopuolella. Se, mitä me voimme voimallamme saavuttaa, on rajallista. Voimme auttaa, antaa tukea, tarjota hyviä palvelujamme ja olla asiaan sitoutuneita. Tässä suhteessa olemme saavuttaneet varsin paljon. Mahdollisuuksiamme ei kuitenkaan pidä liioitella.

 
  
MPphoto
 

  Sajjad Karim (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Israel ilmoittaa, että se käyttää oikeuttaan itsepuolustukseen. Siinä tapauksessa sen on noudatettava edes alkeellisimpia oikeudenmukaisen sodankäynnin periaatteita, myös suhteellisuutta.

Se, että Israel ei piittaa tästä, on ilmiselvää. Ja se, ettemme me piittaa tästä tosiasiasta, on selvästi väärin. On ristiriitaista, että sivistysvaltiona itseään pitävä valtio käyttää fosforia siviilejä vastaan.

EU ei selvästikään pysty ratkaisemaan tätä yksin. Mutta asiaan kytkeytyy välttämätön mutta kalliiksi käyvä osapuoli. Tarvitsemme Yhdysvaltojen määrätietoisuutta. Heidän vastareaktionsa on tuottanut pettymyksen, se on ollut epätasapainoinen ja epäoikeudenmukainen. Näiden toimien ajoitus Israelin puolelta on ollut strategisesti laskelmoitua, mutta tuleva presidentti Obama, 20. tammikuuta lähestyy pian. Maailma odottaa, ja EU ryhtyy mieluusti kumppaniksi!

Aiotteko palauttaa yhteiset arvomme, vai aiotteko sallia, että tällainen epäoikeudenmukaisuus vallitsee – jälleen kerran? Aiotteko työskennellä kanssamme suojan tarjoamiseksi kaikille osapuolille? Palestiinalaiset kysyvät teiltä: kuinka voi olla oikein, että teidän maanne vaatii humanitaarista apua alueelle, mutta pysyy hiljaa, kun taivaalta vain sataa pommeja?

Sanon niille kollegoille, jotka haluavat nujertaa Hamasin vastarinnan pelkin sotilaallisin keinoin: menkää käymään Gazassa ja Länsirannalla. Herättäkää taas esiin perushumaaniutenne. Silloin ymmärrätte, miksi Hamas ansaitsee ankaran kohtelun.

Tämä ei ole keino Israelin tai palestiinalaisten auttamiseksi. Välitön tulitauko on vain välttämätön alku.

 
  
MPphoto
 

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, on täysin selvää, että tämän konfliktin osapuolet eivät kunnioita kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja että Gazan siviiliväestö maksaa kaiken aikaa hyvin raskasta hintaa. Kansainvälisessä oikeudessa on oltava vastuuvelvollisuus silloin, kun sellaisia sodankäynnin periaatteita kuin suhteellisuutta ja syrjimättömyyttä ei noudateta. Yksi oikeudenmukaisen sodankäynnin periaatteista on, että menettelytapaa on hallittava suhteellisuuden periaate. Käytetyn voiman on oltava suhteessa kestettyyn vääryyteen. Valitettavasti olemme joutuneet kokemaan israelilaisten suuren piittaamattomuuden. Vaikka tunnustettaisiin, että Hamas aloitti raketti-iskut Israelia vastaan, Israelin reaktio on mielestäni ollut suhteeton. Luvut puhuvat puolestaan: yli 900 palestiinalaista on surmattu, kun israelilaisten luku on paljon pienempi. Israelin on tunnustettava vastuunsa ja mitoitettava voimankäyttönsä heti kansainvälisen oikeuden mukaiseksi.

Toisaalta ei voida sivuuttaa sitä, että Hamas on yhä EU:n terroristijärjestöjen luettelossa ja kieltäytyy edelleen luopumasta harjoittamastaan aseiden salakuljetuksesta. Eikä siinä kaikki, vaan Hamas on jatkuvasti kieltäytynyt tunnustamasta Israelin valtion olemassaolon. Hamasin ja Palestiinan muiden aseistautuneiden ryhmien on tunnustettava, että eteläisen Israelin asukkailla on oikeus elää ilman pommituksia.

 
  
MPphoto
 

  Nickolay Mladenov (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kaikilla niillä, jotka seuraavat Israelin ja Palestiinan konfliktia, saattaisi olla nyt kiusaus nostaa kätensä pysyyn ja huutaa epätoivosta. Mielestäni meidän ei pitäisi kuitenkaan tehdä niin, koska humaaniutemme testataan nyt siinä, miten todella ymmärrämme käsillä olevat ongelmat.

Ensimmäinen asia on, ettei tähän konfliktiin voi olla kestävää ratkaisua ilman, että Israel lopettaa pommitukset. Toinen asia on, ettei tähän konfliktiin voi olla kestävää ratkaisua ilman, että humanitaarisen avun päästäminen Gazaan aloitetaan. Presidentti Peres on todella ollut aivan oikeassa sanoessaan, että apu olisi päästettävä Gazaan eikä sitä saisi sulkea raketein.

Mielestäni tämä on olennaista, ja jokainen voi olla tästä samaa mieltä. Ei voi olla paluuta aikaisempaan tilanteeseen, ja mielestäni voisimme tehdä tässä monia asioita. Ensinnäkin parlamentti voi saada molemmat osapuolet keskustelemaan keskenään. Toiseksi meidän pitäisi seisoa komission ja neuvoston takana ja tukea niiden pyrkimyksiä. Lisäksi meidän olisi päättäväisesti tuettava Egyptin neuvottelutietä, koska se on ainoa tie, joka voi johtaa ratkaisuun ja tulitaukoon, jota me tällä hetkellä kaikki toivomme.

 
  
MPphoto
 

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, Gazan tapahtumista eivät ole olleet tyrmistyneitä ainoastaan Euroopan parlamentin jäsenet. Myös yleinen mielipide Euroopassa on ollut tyrmistynyt Gazan alueen ihmisten kärsimyksestä ja aivan liian kauan kestäneestä Israelin saarrosta. Tyrmistystä ovat lisänneet jatkuvat hyökkäykset ja Israelin kauhistuttava sotilaallinen väkivalta viattomia siviilejä, erityisesti naisia ja lapsia kohtaan. Kansainvälisen yhteisön vetoomukset välittömästä tulitauosta näyttävät kaikuvan kuuroille korville.

Palestiinalaiset tarvitsevat kiireellisesti ruokaa, lääkärinhoitoa ja turvallisuutta. Israelin on sentään vähintään kunnioitettava kansainvälisen oikeuden periaatteita. Jos Israel ei tee niin, siltä on lopetettava kaikki se kansainvälisen yhteisön tuki, joka sillä on jäljellä.

On valitettavaa, että YK:n päätöslauselma on syrjäytetty. On myös valitettavaa, että EU:n on yhä tarpeen hakea rooliaan. Ehkä se voi tehdä niin, jos se ryhtyy voimakkaampiin toimiin kuin tähän asti. Ei riitä, että vain pannaan suhteiden parantaminen jäihin. Meillä on vaikutusvaltaa. Olemme tärkeä kauppakumppani. Olemme tärkeä rahoittaja tuolla alueella. Näin ollen me voimme käyttää tuota asemaamme.

 
  
MPphoto
 

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, onko eettisesti hyväksyttävää, ja onko kansainvälisen oikeuden mukaan puolustettavissa, että pyrkimyksessään tuhota Hamasin terroristit Israelin valtio ryhtyy merkittäviin sotatoimiin, joilla se luo kauhua ja rikkoo törkeästi YK:n yleissopimuksia ja 1,5 miljoonan loukkuun saatetun, viattoman ihmisen ihmisoikeuksia? Onko sellainen toiminta omien EU:n arvojemme, oikeudenmukaisuuden ja demokratian mukaista? Onko Israelin lobbaus niin vahvaa, että se voi saada Yhdysvallat ja EU:n seisomaan toimettomina – kuten itse asiassa on – ja vain seuraamaan sanoinkuvaamattomia julmuuksia, joihin syyllistytään terrorismin torjunnan nimissä?

Jos vastaus näihin kysymyksiin on myöntävä, silloin meidän kaikkien pitäisi kehua Israelin hallitusta urheaksi sen toiminnasta Gazassa. Jos vastaus on kieltävä, silloin meidän olisi ankarasti ja selvästi tuomittava Israel ja ryhdyttävä nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin sitä vastaan. Niihin kuuluvat myös talouspakotteet, jotta Gazan meneillään oleva verilöyly saadaan loppumaan ja että sen toistuminen vältetään tulevaisuudessa. Olen eri mieltä jo täältä poistuneen ministerin kanssa, joka sanoi, että voimme tosiasiassa tehdä hyvin vähän. Me voimme tehdä paljon, ja meidän on tehtävä niin.

 
  
MPphoto
 

  Christopher Beazley (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, minut valittiin Euroopan parlamenttiin 25 vuotta sitten. Tämä on luultavasti tärkein keskustelu, johon olen osallistunut. Arvoisa komission jäsen, toivon, että kuuntelitte tarkoin ulkoasiainvaliokuntaa eilen illalla ja olette kuunnellut parlamenttia tänään. Toivon, että voitte reagoida puheenvuorossanne ja todeta, – toisin kuin neuvoston puheenjohtaja Schwarzenberg – että on olemassa moraalinen voima, jota Euroopan unioni voi käyttää hyökkääjää vastaan tässä erityisessä tilanteessa.

Israelilaiset ovat oikeudenmukaisia ja kunniallisia ihmisiä, jotka ovat kärsineet vuosisatojen aikana suuresti tällä mantereella. He ymmärtävät ministerineuvostolle nyt esittämänne suosituksen, jonka mukaan EU:n olisi peruttava kaikki yhteydet Israelin viranomaisten kanssa, kunnes Israel lopettaa pommitukset.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Masip Hidalgo (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, meidän on ehdottoman vakuuttavasti vaadittava Israel lopettamaan tappaminen ja sallimaan haavoittuneiden hoitaminen sekä ruuan toimittaminen uhreille. Israelille on kerrottava, että sen asenteella kansainvälistä oikeutta kohtaan on seurauksia sen suhteille Eurooppaan.

Haluan kiittää niitä muutamia nuoria eurooppalaisia vapaaehtoisia, jotka kärsivät yhdessä gazalaisten kanssa, erityisesti Alberto Arcea. He ovat meillä Euroopassa omaksuttujen solidaarisuuden ja vapauden arvojen parhaimpia edustajia. Euroopan on toimittava tässä kauhistavassa tilanteessa näiden arvojen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 

  Margrete Auken (Verts/ALE). - (DA) Arvoisa puhemies, haluan vain sanoa kaksi asiaa. Ennen kaikkea haluaisin muistuttaa jokaista siitä, että päätöksessämme nimenomaisesti todetaan ja muistutetaan, että olemme panneet suhteiden parantamisen jäihin. Toivon myös kovasti, ettemme aio vain jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut siksi, että puheenjohtajavaltio sanoo niin. Toinen asiani on, että Israel ei ole missään vaiheessa täyttänyt neuvottelujen yhteydessä antamiaan lupauksia. Tulitaukoa ei saatu, koska Israel ei tosiasiallisesti lopettanut saartoaan kyseisen ajan kuluessa. Lisäksi koen, että minun on otettava esille myös Annapolis, missä Israel lupasi jäädyttää siirtokuntien perustamisen. Mitä tosiasiallisesti tapahtui? Israel vain vauhditti siirtokuntien perustamista. Siirtokuntien rakentamisvauhti ei ole koskaan ollut niin nopeaa kuin se on ollut Annapoliksen jälkeen. Luulen myös, että niin kauan kuin paikan päällä ei edistytä, emme saa Hamasia koskaan toimimaan niillä säännöillä, joilla me haluamme sen toimivan, ja tästä syystä meidän on varmistettava, että Israel täyttää oman osansa sopimuksesta.

 
  
MPphoto
 

  Peter Šťastný (PPE-DE). - (EN) Voitte kuvitella kokouksen kiihkeyden ja tunnelatauksen sekä sen, että siellä esitettiin syytöksiä – ja ehdotettiin ratkaisuja – Gazan sodan kestettyä nyt 18 päivää ja noin 1 000 ihmisen menetettyä henkensä.

Tosiasia on, että Israel odotettuaan kahdeksan vuotta ja kestettyään noin 8 000 ohjusiskua, joilla on terrorisoitu miljoonaa sen kansalaista pitkin Gazan rajaa, menetti lopulta kärsivällisyytensä. Se alkoi turvata omien kansalaistensa turvallisuutta, mihin sillä on täysi oikeus ja velvollisuus. Hamas on terroristijärjestö, selvä syyllinen ja taakka Gazan palestiinalaisille. Ratkaisu on kvartetin voimistamisessa ja erityisesti Yhdysvaltain uuden hallinnon ja vahvemman ja yhtenäisemmän EU:n yhteisten ponnistusten lisäämisessä.

Olen tyytyväinen puheenjohtajavaltio Tšekkiin, sen ensisijaisiin tavoitteisiin ja sen välittömään ja aktiiviseen toimintaan alueella.

 
  
MPphoto
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE).(RO) Tämä hyvin pitkään jatkunut konflikti perustuu alueen ongelmiin sekä kulttuurisiin eroihin, joihin joskus suhtaudutaan suurentelevasti. Pitkän aikavälin ratkaisu on suojeltu, turvallinen Israelin valtio ja sen rinnalla oleva pysyvä Palestiinan valtio. Tätä ratkaisua ei kuitenkaan saavuteta terroristihyökkäyksillä tai aseellisella toiminnalla.

Jotta palestiinalaiset voisivat saavuttaa normaalin elämäntavan, heidän on voitava luoda itselleen valtio, joka perustuu demokraattisiin instituutioihin ja oikeusvaltioon, millä ne varmistaisivat taloudellisen kehityksen. Palestiinalaisten on luovuttava terrori-iskuista ja suunnattava kiinnostuksensa normaalin poliittisen ilmaston luomiseen ja helpotettava sellaisten poliitikkojen valitsemista valtiojohtoon, jotka aidosti haluavat ratkaista tämän konfliktin neuvotteluteitse.

 
  
MPphoto
 

  Bairbre de Brún (GUE/NGL).(GA) Arvoisa puhemies, haluaisin antaa tukeni niille, jotka tuomitsevat iskut, ja osoittaa solidaarisuuteni Gazan asukkaita kohtaan.

Ministeri Schwarzenberg sanoo, ettei Euroopan unioni voi tehdä kovinkaan paljon. Euroopan unionin olisi hylättävä suhteiden parantaminen Israelin kanssa, ja nyt voimassa olevat sopimukset olisi kumottava, kunnes Israel täyttää kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa.

Ennen viimeaikaisia moraalittomia hyökkäyksiäkin oli nähty palestiinalaisten kollektiivista rankaisemista. Näiden nykyaikaisen armeijan Gazaan tekemien, saarrettua kansaa vastaan kohdistettujen iskujen laajuus ja tyyppi on pöyristyttävä, kun otetaan huomioon, että ihmisten tilanne on eristyksen ja saarron vuoksi ennestään heikko. Näiden ihmisten syyttäminen oli väärin – meidän on tehtävä selväksi, että suurimpia uhreja tässä ovat ihmiset, Gazan viattomat ihmiset.

 
  
MPphoto
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Seuraamme suurta tuskaa tuntien Gazan alueen tapahtumia. Emme tue Hamasin taistelun ja provosoinnin menetelmää. Israel on kuitenkin valinnut suhteettomat keinot ratkaistaakseen kiistansa palestiinalaisten kanssa. Kyseessä on ollut selvä kansainvälisen oikeuden periaatteiden loukkaus. Kumpikaan konfliktin osapuoli ei ole kiinnostunut rauhasta toisen osapuolen puolesta. Molemmat osapuolet näkevät vain oman etunsa – se on kansallista itsekeskeisyyttä.

Kansainvälinen mielipide on tämän sodan jatkamista vastaan. Euroopan unionin ja YK:n, joita useat maat tukisivat, olisi tultava päättäväisesti väliin. On aika lopettaa tämä onneton sota. Israelin joukkojen olisi palattava kasarmeihinsa. Hamasin on lopetettava raketti-iskut Israeliin. Meidän on lisättävä kiireellistä humanitaarista apua siviiliväestölle ja järjestettävä hoitoa uhreille, joita sanotaan olevan likimäärin 3 000. Meidän on rakennettava maata ja autettava sitä palaamaan normaaliin elämään. Tämä on strategia, jota vaadin Euroopan unionin nykyiseltä johdolta ja Euroopan komissiolta.

 
  
MPphoto
 

  Hannes Swoboda (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin vain kysyä, onko meillä tänään keskustelu kaasusta, vai onko se poistettu esityslistalta. Odotamme täällä. Esityslistalla ei ole ainoastaan Lähi-itää koskeva keskustelu vaan myös kaasua koskeva keskustelu. Onko se poistettu esityslistalta?

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Se on esityslistalla seuraavana.

 
  
MPphoto
 

  Aurelio Juri (PSE). - (SL) Olin pettynyt siihen, mitä parhaillaan neuvoston puheenjohtajana olevan Tšekin tasavallan ulkoministeri ilmoitti. Voimme tietenkin panna kaiken toivomme komission jäseneemme. Kuolonuhrien määrä kuitenkin lisääntyy. Jos vain jatkamme tätä puhumista, viikon aikana kuolee luultavasti 1 500 ihmistä.

Hamasin kanssa puhuminen on vaikeaa. Se on terroristijärjestöjen luettelossa, ja sitä vastaan on vaikea ryhtyä toimiin. Toisaalta Israel on ystävämme, kumppanimme ja kansainvälisen yhteisön tärkeä jäsen. Israelin on hyväksyttävä kansainväliset säännöt, Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmat ja myös ystäviensä ja kumppaniensa suositukset. Jos se ei tee niin, sen ystävien ja kumppanien on voitava tuomita sen toiminta ja uhata sitä myös seuraamuksilla.

 
  
MPphoto
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aion esittää asiani lyhyesti, koska tämä on ollut hyvin pitkä keskustelu. Sanoisin ensinnäkin, oltuani nyt neljä vuotta Lähi-idän kvartetin jäsenenä, että Euroopan unioni on tärkeässä asemassa, mutta emme tietenkään kaikkein tärkeimmässä asemassa. Se on toisinaan turhauttavaa meille kaikille, erityisesti sellaisena vaikeana hetkenä, jolloin haluaisimme välittömästi saavuttaa pysyvän ja vakaalla pohjalla olevan tulitauon, jota olemme ehdottaneet, mutta kun sitä ei, valitettavasti, voida saada aikaan niin nopeasti.

Haluan kertoa teille, ainakin alustavasti, uusimmat nyt uutisista saamani tiedot. Niissä sanotaan, että egyptiläiset neuvotteluja lähellä olevat lähteet raportoivat, että Hamas suhtautuu myönteisesti Egyptin uusimpiin ehdotuksiin. Liikkumista joka tapauksessa tapahtuu. En ole vielä varma, onko tämä todella vahvistettu, mutta illalla klo 20.00 on Hamasin lehdistötilaisuus. Toivottavasti asiat menevät eteenpäin. Sitä me ainakin kaikki toivomme.

Toiseksi totean, että kaikesta turhautumisesta huolimatta meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa työtä rauhan hyväksi. Sen me kaikki haluamme tehdä. Olen sitoutunut siihen niin kauan kuin olen Lähi-idän kvartetin jäsen. Voimme saavuttaa sen yhdessä, ja meidän on myös edistettävä ja annettava pontta pyrkimyksille sovintoon palestiinalaisten kesken, koska vain silloin on mahdollista välttää täysin Gazan säännötön tilanne.

Kolmanneksi haluan sanoa, että heti, kun alueelle on saatu tulitauko, yritämme tehdä kaikkemme palauttaaksemme asukkaille peruspalvelut, jotka on niin pahoin saatettu sekaisin. Mielestäni on tärkeintä, että tuhoamisesta tehdään nyt loppu ja käydään jälleenrakennukseen ja yritetään päästä rauhaan.

Näin kuitenkin ajattelen ja toivon, että hyvä aika koittaa.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (ES) Keskustelun päätteeksi ilmoitan, että olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1) . (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ottaen huomioon sen raakuuden, jolla Gazan alueen palestiinalaisia on kohdeltu ja jonka YK:n ihmisoikeusneuvosto ankarasti tuomitsee, vaadin seuraavaa:

– On tuomittava tiukasti Israelin armeijan tekemät ihmisoikeuksien loukkaukset ja rikokset, Israelin harjoittama valtioterrorismi.

– On tuomittava selvästi Israelin julma hyökkäys palestiinalaisia vastaan, mitä mikään ei voi oikeuttaa.

– Gazan alueen asukkaisiin kohdistettu hyökkäys ja epäinhimillinen saarto on lopetettava.

– Palestiinalaisväestölle on toimitettava pikaisesti humanitaarista apua.

– Israelin joukkojen on vetäydyttävä kaikilta miehitetyiltä palestiinalaisalueilta.

– Israelin on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja YK.n päätöslauselmia, sen on lopetettava miehitys, siirtokuntien perustaminen, muurilla eristäminen, salamurhat, pidätykset, riisto ja kaikenlainen nöyryyttäminen, jota palestiinalaisiin sovelletaan.

– On saatava aikaan oikeudenmukainen rauha, joka on mahdollinen vain, jos kunnioitetaan Palestiinan kansan luovuttamatonta oikeutta itsenäiseen ja suvereeniin valtioon, jolla on vuoden 1967 rajat ja jonka pääkaupunki on Jerusalem.

Palestiinassa on valloittaja ja valloitettu, hyökkääjä ja uhri, sortaja ja sorrettu, hyväksikäyttäjä ja hyväksikäytetty. Israel ei voi jatkaa ilman rangaistusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Tunne Kelam (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Suhtautumisen Gazan konfliktiin on oltava tasapainoisempi kuin se tätä nykyä on. Kohtuuton väkivalta ei ole oikeutettua, mutta meidän on paneuduttava syvällisemmin konfliktin alkuperään.

Neuvottelut Hamasin kanssa sen nykytilan vuoksi eivät ole mahdollisia. Terroristiryhmittymä, joka kyynisesti käyttää ihmisiä kilpenä hyökkäyksiä vastaan, ei ole kiinnostunut neuvottelemaan todellisesta rauhasta.

Lisäksi meidän on otettava huomioon, että Hamas on kaapannut tärkeän roolin ketjussa terroristiliikkeitä, jotka johtavat Hizbollahia ja Teheranin terroristihallintoa. Siten Hamas on nähtävän osana laajempaa pyrkimystä tuhota Lähi-idän hauras vakaus ja korvata se fundamentalistisia ääriaineksia edustavilla hallituksilla, jotka eivät salli periaatteessa Israelin olemassaolon oikeutta.

Meidän on todellakin ymmärrettävä, että kysymys Israelin turvallisuudesta on kytköksissä myös EU:n turvallisuuteen.

EU:n on käytettävä vaikutusvaltaansa ja puututtava ennen kaikkea konfliktin juuriin. Jotta arabien ja israelilaisten tappamisen jatkuminen saadaan estetyksi, arabikumppanien on tunnustettava ehdoitta Israelin olemassaolon oikeus ja tehtävä osuutensa pysäyttääkseen ääriliikkeiden soluttautumisen ja entistäkin kuolettavampien aseiden tunkeutumisen tälle alueelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. (FI) Arvoisa puhemies,

Se on vastaansanomatonta: Gazan ja Etelä-Israelin siviiliväestöltä on riistetty oikeus ihmisarvoiseen elämään. Eräs uutistoimisto kertoi tarinan kahdesta lapsesta, jotka olivat aikeissa ylittää tien Gazassa. Lapset eivät katso oikealla tai vasemmalle tarkistaakseen tien turvallisuuden - he katsovat ylös, pelkäävät taivasta.

Gazan valtavaan humanitääriseen kriisiin on ehdottomasti kaksi syyllistä. Hamasin vastuuton toiminta palestiinalaisalueilla, raukkamainen piiloutuminen siviiliväestön joukkoon ja provokaatio raketti-iskuineen ovat osoitus nykyisen palestiinalaishallinnon kestätämättömyydestä. Israelin suhteeton hyökkäys jo ennestään hauraalle ja epätoivoiselle palestiinalaisalueelle on uusi osoitus välinpitämättömyydestä kansainvälisiä humanitäärisiä velvoitteita kohtaan.

On vaadittava tämän mielettömyyden loppumista, välitöntä ja pysyvää tulitaukoa. Israelin olisi ensitilassa sallittava humanitäärisen avun toimittaminen Gazaan, jonka elinolojen parantaminen on myös pitkällä aikavälillä yksi rauhan poluista.

Lähi-idän kvartetti tarvitsee ryhtiliikkeen, jossa Yhdysvaltain uusi hallintokin voisi näyttää suuntaa. Egyptillä on rajakysymysten vuoksi erityinen vastuu, ja sen välittäjän rooli unionin kanssa on ollut toivekas.

Maailman historia osoittaa, että rauhan etsintä lopulta palkitaan. Me emme saa luovuttaa, sopeutua tai totuttautua ajatukseen ratkaisemattomasta konfliktista, sillä sellaista ei ole. Rauhannobelisti Ahtisaarta mukaillen, rauha on tahdon asia. Tähän tahtoon kansainvälinen yhteisö voi kannustaa ja painostaa - mutta se ja pysyvä rauha voi löytyä vain osapuolista.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) On aivan järkyttävää, että maailma on nähtävästi avuton pelastamaan viattomia lapsia joutumasta sodan uhreiksi.

Kaikista lupauksista huolimatta Gazan pommituksissa ei ole ollut taukoa, mikä on tähän mennessä johtanut 139 lapsen kuolemaan ja 1 271 lapsen loukkaantumiseen. Surullista on, että nämä pöyristyttävät luvut varmaankin lisääntyvät.

Hamasin raketti-iskut Israeliin ovat saaneet aikaan Hamasin toivoman vastareaktion – vasta-iskuja ja siviilihenkien menetyksiä ja vain edistäneet asenteiden lukkiutumista.

Pidän valitettavana, että viattomia siviilejä käytetään ihmiskilpinä. Tämän on loputtava.

En jaa syyllisyyttä – vikaa on molemmissa osapuolissa – mutta korostan, että välitön ja todellinen tulitauko on saatava aikaan välittömästi.

On ehdottoman välttämätöntä, että humanitaarisen avun ja tuen sallitaan päästä viipymättä ja esteettä Gazaan.

Kunpa ihmiskunta tajuaisi tällaisten sotien turhuuden!

Jokainen kuva Gazan kuolleista kuohuttaa ihmisiä kautta arabimaailman, ja olen huolissani siitä, että Lähi-idän rauhanprosessin keskeinen periaate on liukumassa pois. Sellainen olisi niin sanottu kahden valtion ratkaisu, jossa itsenäinen Palestiinan valtio elää rinnakkain ja rauhassa Israelin kanssa. On kansainvälisen yhteisön velvollisuus lisätä ponnistuksiaan ratkaisun löytämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen (GUE/NGL), kirjallinen. (FI) Olemme aikalaisina todistamassa siviilien joukkomurhaa, jota israelilaiset sotilaat toimeenpanevat Gazassa. Ummistamme silmämme, tai tarkemmin ilmaistuna monet oikeistolaiset edustajat ummistavat, siltä, mitä on tapahtumassa. Se ei voisi tapahtua ilman, että USA:n ja EU:n poliittinen oikeistoeliitti ummistaa silmänsä. Silmänsä ummistajat myös aseistavat siviilien tappajat.

On aika nostaa esille kysymys diplomaattisuhteiden katkaisemisesta kansanmurhaajiin ja etnisiin puhdistajiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Csaba Sógor (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Lähi-idän tilanne täyttää mieleni huolella. Mitä vaaditaan rauhan aikaansaamiseksi? Kuinka monta siviiliuhria tarvitaan, ennen kuin tulitauko toteutuu? Bosnia ja Hertsegovinassa heitä tarvittiin ainakin 10 000, ennen kuin rauhanneuvottelut alkoivat, rauhanturvaajat saapuivat paikalle ja aseistariisunta alkoi.

Muutama päivä sitten kunnioitimme Nagyenyedin (Aiudin) muistoa. Tässä transsilvanialaisessa kaupungissa ja sen ympäristössä surmattiin 160 vuotta sitten useita tuhansia viattomia siiviilejä, heidän joukossaan naisia ja lapsia. Tuosta ajasta alkaen ei ole ollut mahdollista muistella näitä uhreja yhdessä valtaväestön kanssa.

Voi tulla aika, jolloin israelilaiset ja palestiinalaiset eivät vain muistele yhdessä toinen toistensa uhreja, vaan yhdistävät voimansa rakentaakseen pysyvän rauhan ja tulevaisuuden.

Siihen saakka Euroopan unionin tehtävänä on toimia vastuullisena esimerkkinä. Meillä on paljon tehtävää rauhan rakentamisessa myös Euroopan sisällä. Tarvitsemme yhteistyötä enemmistöjen ja vähemmistöjen kesken tasavertaiselta pohjalta. Vähin, mitä voimme tehdä, on liittyä yhteen ja muistaa uhreja. EU:ssa on yhä paljon tehtävää niin yksilön kuin vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuun täysistunnossa päätöslauselman Gazan kaistan konfliktista. Konfliktin molempia osapuolia kehotettiin toteuttamaan välitön ja pysyvä tulitauko ja pysäyttämään sotilaallinen toiminta (Israelin sotilaallinen toiminta ja Hamasin raketit), joka oli jonkin aikaa estänyt avustuslähetysten ja humanitaarisen avun toimittamisen konfliktialueen asukkaille.

Konflikti on vaatinut jo tuhansia uhreja, myös siviilejä, naisia ja lapsia, jotka ovat kärsineet nyt jo lähes kolme viikkoa. Pulaa on perustarvikkeista kuten juomavedestä ja ruuasta. YK:n laitoksia kohtaan on hyökätty.

Päätöslauselmassa vaaditaan kansainvälisen oikeuden noudattamista ratkaisuna nykyiseen konfliktiin. Israel on ystävämme, ja sillä on oikeus valtiona puolustaa itseään. On kuitenkin päättäväisesti todettava, että tässä tapauksessa sen käyttämät keinot ovat erittäin suhteettomia. Israelin on puhuttava Hamasin kanssa, neuvoteltava, koska aikaisemmat menetelmät eivät ole toimineet.

Myös Euroopan unioni on vaikean tehtävän edessä: sen on löydettävä mekanismit, jotka johtavat vuoropuheluuun ja osapuolten väliseen yhteisymmärrykseen ja joilla konflikti saadaan mahdollisimman pian ja pysyvästi päättymään.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö