Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 15. tammikuuta 2009 - Strasbourg

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Riera Madurell (A6-0491/2008)

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, samapalkkaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat kenties olleet paras esimerkki Euroopan unionissa tuomioistuimen aktivismista eli siitä, että perustamissopimukseen sisältyy määräyksiä, joita Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tulkitsee laajasti ja luovasti.

Rooman sopimukseen sisältyy tästä aiheesta yksi virke, jonka olisi luullut olevan hyvin helposti ymmärrettävä: "miehille ja naisille on maksettava sama palkka samasta työstä." Useissa kiistellyissä tuomioissa – muun muassa asioissa Defrenne v. Sabena ja Barber v. Guardian Royal Exchange – tätä määritelmää on kuitenkin jatkuvasti laajennettu, ensin siten, että siihen sisältyvät muun muassa lomarahat ja eläkkeet, ja myöhemmin myös samanarvoinen työ.

On epäselvää, miten työnantajan tulisi arvioida samanarvoista työtä ja edellytetäänkö tämän esimerkiksi ottavan siinä yhteydessä huomioon soveltuvien ja pätevien hakijoiden saatavuuden. Sanomani ei oikeastaan liity sukupuolten tasa-arvoon vaan oikeudenmukaisuuteen. Nimittäin siihen, että jäsenvaltiot ajattelevat allekirjoittaneensa tietyn sopimuksen ja huomaavatkin sitten, että sopimusta tulkitsevat tuomioistuimissa tuomarit, jotka antavat sille merkityksen, joka ei ole mitenkään voinut olla sopimuksen tekijän tarkoitus.

Ennen kuin annamme mahdollisuuden entistäkin laajemmille tulkinnoille Lissabonin sopimuksessa, meidän olisi järjestettävä siitä kansanäänestys. Pactio Olisipiensis censenda est!

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, en voi samaistua jäsen Riera Madurellin mietintöön, mikä ei johdu siitä, että vastustaisin sukupuolten tasa-arvon periaatetta. Asia on tietysti aivan päinvastoin, mutta ongelmana tässä mietinnössä – ja itse asiassa kaikissa samantapaisissa mietinnöissä täällä poliittisesti korrektissa parlamentissa – on sen holhoava sävy. Miten voitaisiin hyväksyä esimerkiksi todistustaakan kääntäminen, vaikka oikeusvaltion keskeinen periaate on, että syyttömyyden sijaan on todistettava syyllisyys?

Miksi yrityksille on sälytetty velvoite esittää vuotuinen tasa-arvosuunnitelma? Tämä on hyvin holhoavaa ja kuormittaa yrityksiä täysin tarpeettomalla byrokratialla vain siksi, että saadaan perille useita periaatteita, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä mutta joita ei ole aina helppo toteuttaa käytännössä. Miten voimme pakottaa yrityksen palkkaamaan yhtä paljon miehiä ja naisia sen sijaan, että palkattaisiin yksinkertaisesti työhön parhaiten soveltuva henkilö?

- Päätöslauselmaesitys B6-0051/2009 (Lähi-idän/Gazan kaistan tilanteesta)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). - (LT) Äänestin Gazan kaistan tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta, sillä tähän päätöslauselmaan sisältyy useita kohtia, jotka ovat tärkeitä Liettuassa asuville äänestäjilleni.

Tärkein niistä on välitön ja pysyvä tulitauko. Maailman uutistoimistojen eilen esittämät tilastotiedot ovat järkyttäviä: yli 1 000 kuolonuhria, satoja loukkaantuneita, silpoutuneita, itkeviä lapsia. Tämä ei voi jatkua.

Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan jäsenenä ihmisoikeuksien loukkaukset ja humanitaarinen tilanne Gazan kaistalla ovat minulle erityisen tärkeitä asioita. Humanitaariselle avulle ei pitäisi olla mitään esteitä. Apu on annettava siviileille; heille se on myönnetty, ja he sitä tarvitsevat eniten.

Olen tyytyväinen tähän Euroopan parlamentin päätöslauselmaan. Sitä tarvittiin kipeästi. Euroopan parlamentti ei vaikene, eikä saa vaieta, verenvuodatuksen edessä.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tuntuu melko turhalta kehua tätä Gazaa koskevaa päätöslauselmaa, vaikka toki olenkin siihen tyytyväinen, sillä tähän asti sanat ovat hukkuneet ohjustulen, laukausten sekä alueella haavoittuneiden tai kuolleiden miesten, naisten ja lasten huutoihin. Saattaa kuitenkin olla, että tänään otetaan askel kohti hartaasti odotettua tulitaukoa.

Tässä mielessä tuemme Egyptin pyrkimyksiä neuvotella tulitauosta. Egyptillä ja arabijohtajilla on vaikutusvaltaa painostaa Hamasia; Israeliin luullakseni puolestaan vaikuttaa Yhdysvallat. Toivon kuitenkin, että tämä parlamentin vahvasti tukema päätöslauselmaehdotus luo lisää painostusta välittömän ja tehokkaan humanitaarisen avun, tulitauon ja pysyvän rauhan puolesta.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensi alkuun todeta olleeni iloinen huomatessani, että tämän äänestyksen aikana "Lopettakaa sota" -kylttien ja Palestiinan lippujen kanssa mieltään osoittaneiden jäsenten annettiin toimia vapaasti. Toivon meidän näin osoittaneen, että – toisin kuin kansanäänestyksen puolesta mieltään osoittaneet – me hyväksymme oikeuden ilmaista mielipiteensä rauhanomaisesti ja asianmukaisella tavalla osaksi demokraattista prosessia.

Olen luonnollisesti tyrmistynyt viime aikaisista Lähi-idän tapahtumista kaikkien tässä huoneessa istuvien tavoin. Häviäjiä eivät ole jomman kumman puolen edustajat, vaan kaikkialla alueella elävät hyväntahtoiset ihmiset. On gazalaisia perheitä, jotka haluavat kasvattaa lapsensa sovussa ja jotka ovat kauhukseen joutuneet ohjustaistelun keskelle. On israelilaisia, jotka ymmärtävät, että jonain päivänä itsenäinen Palestiina tulee olemaan heidän naapurinsa ja että viimeaikaisten toimien vuoksi se tuskin tulee olemaan hyväntahtoinen naapuri. Tämänhetkisissä olosuhteissa kukaan ei kuitenkaan halua kuunnella heitä.

Haluan vain todeta, että ihmettelen sitä, miten voimakkaasti päätöslauselmassa painotetaan suhteellisuutta. En oikein tiedä, mitä suhteellisuudella tarkoitetaan. Olisivatko Israelin hallituksen kriitikot tyytyväisempiä, jos gazalaisiin kyliin olisi satanut vastaava määrä ohjuksia? Huomaan, että puhemies aikoo kohta lyödä nuijansa pöytään, joten haluan vain lyhyesti todeta, että toivon neuvotteluiden johtavan pian tulitaukoon, jotta pääsemme pian keskustelemaan rauhanomaisesta ratkaisusta.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa, Tšekin tasavallan ulkoministeri Karel Schwarzenbergiä, sekä ulkosuhteista ja Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaavaa komission jäsentä, Benita Ferrero-Waldneria, siitä, että he ovat osallistuneet tämänpäiväiseen keskusteluumme. Haluan myös kiittää parlamentin jäseniä tämänpäiväisestä äänestyksestä, joka oli lähes yksimielinen.

EU on todellakin paljon yksimielisempi kuin yleisesti luullaan. Jos pysymme yksimielisinä, voimme saada jotakin aikaan Lähi-idässä; meidän on siis jatkettava tällä tiellä.

Viestimme osaset ovat selkeät: "kyllä" Israelin oikeudelle olla olemassa, "ei" sodalle ja verenvuodatukselle, "ei" Hamasin ohjustulelle, "ei" Hamasin terrorismille ja ennen kaikkea "kyllä" kiistakysymyksiä koskeville neuvotteluille, uudisasukkaiden ongelma mukaan lukien. Hamasin sietämättömän terrorismin ohella tämä kysymys muodostaa ongelman ytimen.

Viestimme keskeiset kohdat on siis tuotu esiin. EU:n on nyt ryhdyttävä ajamaan asioita eteen päin painokkaasti ja päättäväisesti. EU ei saa taantua eripuraiseksi keskustelukerhoksi, jollainen olemme valitettavasti viime vuosina olleet Lähi-idän politiikan suhteen.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, uskon, että me kaikki Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa haluamme rauhan tuolle alueelle. Rauha ja tulitauko. Ja jotta tulitauko voidaan saada, meidän pitää voimakkaasti ponnistella sen puolesta, että terroristijärjestö Hamas riisutaan kaikista aseista.

Minun mielestäni Hamasin terrorijärjestöluonteen kuvaaminen olisi voinut olla vielä paremmin esillä tässä päätöslauselmaesityksessä, mutta tiedän, että kun tällaista kompromissia rakennetaan eri puolueitten välillä, se voi olla vaikeaa saada aikaan. Joka tapauksessa meidän pitää olla eurooppalaisina tasapuolisia, objektiivisia ja ennen muuta, meidän pitää kaikissa olosuhteissa puolustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia, mielipiteenvapautta ja vastustaa terroria, se on kaikista tärkeintä. Meidän on muistettava myös se, että tämä kaikki sai alkunsa terrorihyökkäyksestä, ja nyt täytyy saada terrori kitkettyä tästä asiasta.

  Kristian Vigenin (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin vaikuttunut siitä, että Euroopan parlamentti saattoi hyväksyä tämän päätöslauselman näin vakuuttavalla äänestystuloksella; kukaan ei äänestänyt sitä vastaan. Me tuimme ja myös minä henkilökohtaisesti tuin tätä päätöslauselmaa, koska Euroopan parlamentilla on oltava selkeä kanta ja yhteinen perusta, vaikka tänään hyväksytty päätöslauselma ei täysin vastaakaan sosiaalidemokraattisen ryhmän kantaa.

Haluan toistaa, että sosiaalidemokraattinen ryhmä on järkyttynyt Gazan kaistalla tapahtuneista väkivaltaisuuksista, Israelin armeijan kohtuuttoman voimankäytön seurauksista sekä sotatoimista, jotka ovat vaatineet useita satoja uhreja – erityisesti siviilejä ja monia lapsia. Pidämme hyvin valitettavana sitä, että osa iskuista on kohdistunut siviilikohteisiin ja YK:n kohteisiin.

Korostamme uudelleen, että EU:n ja Israelin välisten poliittisten suhteiden parantamiselle on asetettava edellytyksiksi kansainvälisen humanitaarisen lain kunnioittaminen, todellinen sitoutuminen kattavaan rauhansopimukseen, Gazan ja miehitetyn Palestiinan alueen humanitaarisen kriisin lopettaminen sekä EY:n ja PLO:n väliaikaisen assosiaatiosopimuksen täyden täytäntöönpanon noudattaminen.

- Riera Madurellin mietintö (A6-0491/2008)

  Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan vain korjata eräitä virheellisiä seikkoja ja väitteitä, joita suullisen äänestysselityksen yhteydessä eräs jäsenistä otti esiin; hän väitti erityisesti päätöslauselman sisältävän joitain asioita, joita se todellisuudessa ei sisällä. Työnantajilla ei ole velvollisuutta laatia suunnitelmia. Poistimme kaikki nämä velvoitteet ja pyynnöt mietinnöstä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan hyväksyttyä sen. Esitimme yhteisen päätöslauselman, ja toivon, että kyseinen jäsen ei vastusta sitä, että korostamme tarvetta edistää työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua tasa-arvoperiaatteen soveltamiseksi, tai sitä, että kehotamme jäsenvaltioita kannustamaan työnantajia tarjoamaan työntekijöille tai näiden edustajille säännöllisesti tasa-arvoperiaatteen noudattamista koskevaa tietoa. Halusin siis tehdä selväksi, että kaikki kritisoidut kohdat on jo poistettu hyväksytystä päätöslauselmasta.

- Päätöslauselmaesitys RC-B6-0028/2009 (Valko-Venäjä)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). - (LT) Äänestin EU:n Valko-Venäjän-strategiasta laatimamme päätöslauselman puolesta. Uskon, että tämä asiakirja kuvastaa täysin Valko-Venäjällä kuluneiden kuuden kuukauden aikana tapahtuneita muutoksia, joita on syytä arvioida.

Yksi pääsky ei tietenkään tee vielä kesää, mutta Valko-Venäjä on suuri ja merkittävä valtio, Euroopan unionin naapuri, ja olemme varmasti kaikki hyvillämme siellä tapahtuvista myönteisistä muutoksista. Poliittisten vankien vapauttaminen, tiettyjen lehdistönvapauden rajoitusten kumoaminen ja vuoropuhelu Euroopan unionin kanssa energia- ja ympäristöasioissa muiden asioiden ohella ovat myönteisiä muutoksia.

Haluan sanoa olevani nyt vakuuttunut, että Euroopan parlamentin on tullut aika lähettää valtuuskunta vierailulle Valko-Venäjälle. Päätöslauselma on varsin yksiselitteinen tämän tärkeän aiheen suhteen. Toivon, että Valko-Venäjä voi jo pian hyötyä Euroopan naapuruuspolitiikan tarjoamista myönteisistä mahdollisuuksista. Me emme saa jäädä tässä asiassa puolitiehen; tämä koskee niin Valko-Venäjää kuin Euroopan unioniakin.

  Roberto Fiore (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, vaikka se joiltain osin olikin tasapainoinen ja hyväksyttävä. Nähdäkseni sanktiojärjestelmän säilyttäminen kanssakäymisissä Valko-Venäjän kanssa ei ole enää perusteltua. Taloudellisten, poliittisten ja uskonnollisten vapauksien suhteen Valko-Venäjä noudattaa lähes täysin kannattamiamme vapauden periaatteita.

Sen sijaan pidän tarpeellisena luoda aitoja, kunnollisia suhteita Valko-Venäjän kanssa sen integroimiseksi osaksi Eurooppaa. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin huomaamme tarvitsevamme avoimia suhteita Venäjään. Valko-Venäjä voisi muodostaa erinomaisen sillan Euroopan ja Venäjän välille. Uskon, että sanktioiden asettamisen sijaan meidän tulisi luoda sen kanssa aito, hedelmällinen suhde.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mathieun mietintö (A6-0488/2008)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE), kirjallinen. – (LT) Äänestin kollegani, Véronique Mathieun, laatiman EU:n varojenkäytön valvontaa Afganistanissa ja Euroopan parlamentin asiassa antamia päätöslauselmia koskevan mietinnön puolesta.

Kyseessä on kattava ja hyvin laadittu asiakirja, josta peräti kolme Euroopan parlamentin valiokuntaa antoi lausuntonsa, niiden joukossa budjettivaliokunta, jonka lausunnon laatija olen.

Haluan jälleen kiinnittää huomionne tärkeimpiin seikkoihin, joista Afganistanille myöntämämme avun tulokset riippuvat. Näitä ovat ennen kaikkea rahoitustuen koordinointi, ei pelkästään jäsenvaltioiden ja Euroopan komission välillä, vaan myös jäsenvaltioiden sisällä, sekä koordinointi muiden rahoittajien kanssa.

Sen lisäksi haluan korostaa myös painopistealueiden merkitystä. Olen vakuuttunut, että infrastruktuurin kehittäminen, vaihtoehtoisten elinkeinojen tukeminen, joka voisi vähentää köyhyyttä ja korvata oopiumin tuotannon muilla elinkeinoilla, sekä terveydestä ja koulutuksesta vastaavat elimet olisi sisällytettävä EU:n painopistealueisiin.

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani tuemme täysin EU:n pyrkimyksiä ja kansainvälisiä pyrkimyksiä rauhan, demokratian ja hyvinvoinnin takaamiseksi Afganistanin kansalle. Afganistanin vakaus tulevaisuudessa vaikuttaa keskeisellä tavalla EU:n jäsenvaltioiden ja myös muun maailman turvallisuuteen.

Kannatamme hyvän hallintotavan kehittämisen ja edistämisen rahoittamista Afganistanissa, mutta uskomme, että tätä rahoitusta on valvottava tehokkaasti. Veronmaksajien rahoja käytettäessä on erittäin tärkeää huolehtia avoimuudesta. Rahojen kavallusta tai väärinkäyttöä koskevat epäilykset on tutkittava asianmukaisesti.

Haluamme korostaa, että tukemme tälle mietinnölle ei merkitse millään tavoin mietinnön johdanto-osan 11 kappaleessa mainitun Lissabonin sopimuksen tunnustamista. Me vastustamme Lissabonin sopimusta periaatteesta.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Véronique Mathieun esittelemän EU:n varojenkäytön valvontaa Afganistanissa koskevan mietinnön puolesta. Kyseessä on tarkkaan harkittu ja varsin merkittävä mietintö, sillä Afganistanin vakauttamiseen pyrkivien rahoituksellisten, poliittisten, sotilaallisten ja siviileihin kohdistuvien pyrkimysten tuloksellisuus on erittäin tärkeää EU:lle ja kaikille demokraattisille valtioille.

Romania on osallistunut näihin kansainvälisiin toimiin lähettämällä Afganistaniin 721 sotilasta osana Naton johtamia ISAF-joukkoja ja 57 sotilasta osana Enduring Freedom -operaatiota, joka on liittoutuman omainen operaatio. Useita romanialaisia sotilaita on kaatunut ja haavoittunut näiden operaatioiden aikana, mikä on aiheuttanut surua heidän perheilleen ja Romanian koko yhteiskunnalle. Me emme halua heidän uhrauksiensa valuvan hukkaan. Haluamme, että eurooppalaiset ja kansainväliset toimet, joihin Romania on antanut rahoituksellisen, sotilaallisen ja inhimillisen panoksensa, johtavat Afganistanin pitkäaikaiseen vakauteen ja terroristipesäkkeiden tuhoutumiseen.

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä komission on lisättävä huumekaupan torjumiseen osoitettuja varoja.

EU:n kaudella 2004–2007 myöntämä tuki koostuu suorasta ja välillisestä tuesta. Vuosina 2002–2007 yhteisön suora tuki muodosti 70 prosenttia (970 miljoonaa euroa) yhteisön kokonaistuesta, siinä missä välillinen yhteisön tuki, josta huolehtivat kansainväliset järjestöt, muodosti 30 prosenttia yhteisön tuesta (422 miljoonaa euroa).

On kuitenkin tunnustettava, että rahoittajavaltioiden välinen kansainvälinen koordinointi on puutteellista. Koordinoinnin puutteita on havaittavissa myös EU:n jäsenvaltioiden ja komission välillä, vaikka tässä tilanteessa ne voisivat toimia yhdistävällä tavalla. Tämän seurauksena hyöty-kustannussuhde on liian alhainen, ja vaikuttaa siltä, että afganistanilaiset olisivat voineet saada maalleen myönnetyistä kansainvälisistä ja yhteisön varoista irti paljon enemmän.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. − (NL) EU on kehitys- ja humanitaarisen avun suurimpia rahoittajia Afganistanissa. Vuosina 2002–2007 Euroopan komissio myönsi Afganistanille kaikkiaan 1 400 miljoonaa euroa tukea.

Tämä mietintö on erinomainen, sillä se perustuu asianmukaisiin ehdotuksiin ja siinä tehdään useita perusteltuja suosituksia. EU:n varojen valvontaa on esimerkiksi lisättävä ja Afganistanissa vallitsevan korruption voittamiseksi on ryhdyttävä rohkeampiin toimiin. (Eikö tämä itse asiassa koske kaikkia kehitysmaita, jotka saavat meiltä tukea?)

Euroopan parlamentti vaatii lisäksi kehitystuen lisäämistä sekä komission Kabulissa sijaitsevan lähetystön laajentamista tarvittavien tarkistusten, tilintarkastusten ja tutkimusten suorittamiseksi.

Koska Afganistan on kansainvälisen terrorismin torjunnassa vaa'ankielen asemassa, lisärahoitusta tarvitaan todella.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) EU:n varojenkäytön valvonnasta Afganistanissa laadittu mietintö osoittaa jälleen kerran, että länsimaiden puuttuminen näiden alueiden tilanteeseen ei ole muuttanut mitään. Meidän läsnäolomme ei suinkaan poista sotaa ja siitä aiheutuvaa kärsimystä, vaan pitkittää niitä.

Demokratiasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta puhuminen maassa, jonka tavat toisinaan lähentelevät barbaarisuutta, kuvastaa hyvin ultra-eurooppalaisten autuasta tietämättömyyttä – niiden eurooppalaisten, jotka yhä mieluummin sekaantuvat kansainvälisiin ongelmiin kuin käsittelevät Euroopan omia ongelmia.

Sodat ovat repineet Afganistania jo vuosisatojen ajan. Maan etniset ryhmät eivät tule koskaan hyväksymään minkäänlaista ulkomaista miehitystä, oli toiminta sitten kuinka "humanitaarista" tahansa. Miehitys ainoastaan vahvistaa Talebanin ja muiden ääriryhmien asemaa sen sijaan, että se edistäisi vahvan ja pystyvän, laillisen vallan syntymistä ja maan vakautumista.

Eurooppalaisten on vetäydyttävä afgaanien ampiaispesästä mahdollisimman nopeasti.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, äänestän EU:n varojenkäytön valvonnasta Afganistanissa laaditun mietinnön (2008/2152(INI)) hyväksymisen puolesta.

Jäsen Mathieu on oikeassa todetessaan, että Afganistanin sosiaaliset indikaattorit ovat hälyttävän matalalla. Maassa on jatkuvia konflikteja tai sotatila sekä heimojen välisiä ja kansainvälisiä yhteenottoja, huumekauppaa ja korruptiota. Tämän vuoksi Afganistan tarvitsee kansainvälistä apua.

Haluan ilmaista tukeni avun myöntämiselle Afganistaniin. Pidän pitkäaikaista sitoutumista tuen antamiseen Afganistanille tervetulleena ja uskon, että komission vuosille 2007–2013 laatiman maakohtaisen strategia-asiakirjan painospistealueet täyttävät afgaaniyhteiskunnan vaatimukset.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on yksi avun päärahoittajista Afganistanissa. Se edistää osaltaan alueen vakauden ja turvallisuuden rakentamista, mistä on konkreettisena osoituksena muun muassa elinajanodotteen pidentyminen.

EU:n on jatkettava tuen antamista Afganistanille. Se ei kuitenkaan voi katsella sormiensa välistä yhteisön varoista myönnettyjen rahojen tuhlaavaista käyttöä tietäen, että nämä rahat ovat lähtöisin veronmaksajien taskuista. Tämän vuoksi pidän tätä mietintöä hyödyllisenä välineenä EU:n Afganistanille myöntämän tuen rationalisoimiseksi ja varojen rahoituksellisen vaikutuksen maksimoimiseksi. Tässä mielessä Afganistanille myönnettyjen kehitystukirahojen koordinoiminen ja valvominen mahdollistavat näille varoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.

Käsiteltävässä mietinnössä luetellaan useita ongelmia, jotka liittyvät EU:n varojen myöntämiseen Afganistanille, ja esitetään useita käyttökelpoisia suosituksia. Haluan ilmaista tukeni tälle mietinnölle ja toivon, että sen seurauksena pannaan toimeen useita erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä EU:n varojen vaikutusta sekä tiukentaa niiden käytön valvontaa. Uskon etenkin useimmissa jäsenvaltioissa tällä hetkellä vallitsevan taloudellisen tilanteen vuoksi, että on Euroopan parlamentin velvollisuus budjettivallan käyttäjänä Euroopan unionissa taata julkisten varojen mahdollisimman tehokas käyttö.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Mathieun EU:n varojenkäytön valvonnasta Afganistanissa laatiman mietinnön puolesta.

Mietinnössä esitetään hyvin selkeät johtopäätökset tuloksista, joita yhteisön tuella on saatu aikaan sopimuksen allekirjoittamisesta nykyhetkeen asti. Vaikka tulokset eivät kenties ole olleet kovin pitkäkantoisia, ne ovat kuitenkin olleet myönteisiä ja merkille pantavia. Viittaan erityisesti lapsikuolleisuuden vähenemiseen, perusterveydenhuollon saatavuuden paranemiseen sekä lasten koulunkäynnin huomattavaan yleistymiseen. Katson myös esittelijän tavoin, että yhteisön ja kansainvälisten rahoittajien välistä koordinointia tulisi parantaa päällekkäisyyksien ja mahdollisten korruption lähteiden välttämiseksi Afganistanissa.

Lisäksi juuri nyt on erityisen tärkeää, että tarjottaessa rahoituksellista tukea maalle, joka kärsii vakavista yhteiskunnallisista ja poliittisista ongelmista, tuen käyttöä valvotaan tehokkaasti. Muutoin saatamme auttamisen sijaan vain pahentaa tilannetta. Toivon näin ollen, että valvontajärjestelmää ja erityisesti ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan ja ryhdytään toteuttamaan aiempaa kattavammin.

- Riera Madurellin mietintö (A6-0491/2008)

  Robert Atkins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani tuemme täysin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatetta kaikilla elämänaloilla, niin työelämään pääsyn, ammatillisen koulutuksen kuin työolojenkin suhteen.

Katsomme näiden kysymysten kuitenkin ensisijassa kuuluvan jäsenvaltioiden, ei Euroopan unionin, tehtäviin. Olemme sen vuoksi päättäneet pidättäytyä äänestämästä tästä mietinnöstä.

  Gerard Batten, Godfrey Bloom, Derek Roland Clark, Nigel Farage, Michael Henry Nattrass ja John Whittaker (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) UKIP tukee täysin miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kuitenkin jo voimassa olevaa tasa-arvolainsäädäntöä, jota voidaan muuttaa ja parantaa Euroopan parlamentin ja kansan niin tahtoessa. EU:n laatima lisälainsäädäntö ja byrokratia ei näin ollen ole tarpeen. Lisäksi EU on epädemokraattinen, eikä siitä ole takaamaan kenenkään oikeuksia, ei siis myöskään naisten oikeuksia.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. − (NL) Äänestin tätä – ties kuinka monennetta – poliittisesti korrektia, parlamentin hyväksyttäväksi annettua mietintöä vastaan. Ensinnäkin haluan huomauttaa, että mietintö on täysin tarpeeton, sillä sukupuolten tasa-arvo on EU:ssa huomioitu jo vuosia sitten. Lisäksi vastustan mietinnössä ylistettyä todistustaakan kääntämistä (20 kohta), josta ei ole etua millekään oikeusvaltiolle, samalla kun järjestöille, joita pyydetään huolehtimaan direktiivin täytäntöönpanosta, ei anneta minkäänlaisia valtuuksia (19 kohta).

Jäsenvaltioiden velvoittaminen vaatimaan yrityksiä laatimaan vuosittaisia tasa-arvoa koskevia suunnitelmia ja takaamaan sukupuolten tasapuolinen edustus yrityksen hallintoelimissä on täysin vastoin elinkeinovapautta. Tämän vaatimuksen aiheuttama lisäpaperisota voi osoittautua kansainvälisen rahoituskriisin rasittamille yrityksille tuhoisaksi. Vapailla markkinoilla ja terveellä tavalla toimivissa yrityksissä ratkaiseva tekijä on osaaminen, ei sukupuoli. Tämän olemme voineet todeta jo monesti aiemmin.

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Nykyisen talouskriisin aikana työttömyys ja palkkojen leikkaukset kohdistuvat eräiden muiden ryhmien ohella usein naisiin. EU:n tasolla jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön direktiivin 2002/73/EY säännökset, ja Euroopan komission on valvottava näitä toimia ja pidettävä Euroopan parlamentti niistä ajan tasalla.

Jäsen Madurellin mietinnössä todetaan myös, että yksi suurimmista esteistä sukupuolisyrjinnän torjumisessa työmarkkinoilla on tietämättömyys syrjinnän uhrien oikeuksista. Vastuu tästä kuuluu jäsenvaltioille ja EU:n elimille, kuten Euroopan tasa-arvoinstituutille, sekä työnantajille. Myös kansalaisjärjestöt ovat asian suhteen tärkeässä asemassa. Ne voivat täydentää kansallisen tai EU:n tason toiminnan puutteita järjestämällä tiedostuskampanjoita ja laatimalla valvontaraportteja.

Komission on valvottava, että jäsenvaltiot ryhtyvät toimenpiteisiin työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi, naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseksi sekä naisten johtotehtäviin pääsyn varmistamiseksi. Romanian kansallinen järjestelmä, joka takaa naisille samat oikeudet kuin miehille, on luotu EU:ssa hyväksyttyjen asetusten ansiosta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Kannatan Riera Madurellin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun neuvoston direktiivin 2002/73/ETY siirtämisestä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanosta laatimaa mietintöä, sillä pidän tärkeänä, että miehiin ja naisiin sovelletaan tasa-arvoisen kohtelun periaatetta kyseisen direktiivin kattamissa yhteyksissä.

Direktiivin kansallisten lainsäädäntöjen osaksi siirtämisessä voidaan havaita useita puutteita. Haluan niistä korostaa erityisesti sitä tosiseikkaa, että useiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä ei mainita sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Kuten esittelijä mainitsi, palkkaero on edelleen suuri; naisten ansaitsemat palkat ovat keskimäärin 15 prosenttia miesten palkkoja matalampia. Tämä ero kaventui vain prosentilla vuosina 2000–2006. Lissabonin strategian yhteydessä on erittäin tärkeää saada tähän jähmettyneeseen tilanteeseen muutos. Sen vuoksi pidän esittelijän tavoin tärkeänä suositella Euroopan komissiolle, että se valvoo tarkasti direktiivin täytäntöönpanoa ja kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaisuutta sen kanssa.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN) , kirjallinen. − (PL) Äänestin jäsen Madurellin miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen koskevan mietinnön puolesta. Tasa-arvoinen kohtelu sukupuoleen, rotuun, uskontoon tai muuhun vastaavaan tekijään katsomatta on perusoikeus. Emme tietenkään voi unohtaa miesten ja naisten välisiä luonnollisia, biologisia eroavaisuuksia.

Mielestäni sukupuolten tasapuolista edustusta koskeva politiikka, joka edellyttää automaattisesti naisten ja miesten tarkalleen samansuuruista edustusta kautta linjan, ei varsinaisesti osoita, että olemme kiinnostuneita sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Fyysisesti vaativissa ammateissa, kuten kaivos- tai terästeollisuudessa, tämä suhtautuminen johtaa ainoastaan naurettaviin tilanteisiin; sama koskee myös sairaanhoitajia ja opettajia. Emme myöskään voi pakottaa tyttöjä suuntautumaan teknisen alan opintoihin. Vain jotta voisimme säilyttää tarkalleen tasapuolisen edustuksen. Keskeisiä ongelmia ovat koulutusmahdollisuudet kaikilla tasoilla, johtopaikkojen täyttäminen (myös poliittisissa instituutioissa), "sama palkka samasta työstä" -periaatteen toteuttaminen sekä riittävät mahdollisuudet saada sosiaaliturvaa ja -etuja sekä sairaanhoitoa äitiysvapaa huomioiden. Ammattiliitoilla pitäisi olla näissä asioissa merkittävä osa. Kyseessä on sekä paikallisesti, alueellisesti että kansallisesti tärkeä kysymys, joka koskee merkittävällä tavalla myös Euroopan unionin elimiä.

Käytän tämän tilaisuuden hyväkseni kiinnittääkseni huomionne tuomioistuinten päätöksiin, jotka syrjivät miehiä myöntämällä avioerotapauksissa lasten huoltajuuden lähes aina äidille.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin jäsen Madurellin tasa-arvoista kohtelua koskevan direktiivin siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan mietinnön puolesta.

Mielestäni on korkea aika, että naisia kohdellaan miehiin nähden tasa-arvoisesti kaikissa suhteissa, eikä vain joissain asioissa.

Niin uramahdollisuudet kuin jokapäiväinen työelämäkin osoittavat, että yhtäläisistä mahdollisuuksista ollaan vielä kaukana. Sukupuolten välinen palkkaero kaventuu joissain jäsenvaltioissa varsin vaivalloisesti ja joissain se on jopa lähtenyt uudelleen kasvuun.

Pidän tämän direktiivin täytäntöönpanoa erityisen tärkeänä näiden ilmiselvien epäkohtien vuoksi ja ennen kaikkea, koska perheellisenä ihmisenä arvostan ja kunnioitan naisia suuresti.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on huolissaan miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun direktiivin täytäntöönpanosta.

Koska Euroopan komissio ei ollut laatinut asiasta kertomusta, valiokunta suoritti oman tutkimuksensa kansallisten parlamenttien ja tasa-arvoasioihin paneutuneiden järjestöjen keskuudessa. Viralliset huomautukset on lähetetty 22 jäsenvaltioon. Osa määritelmistä on siirretty kansallisen lainsäädännön osaksi virheellisesti 15 jäsenvaltiossa. 5. lokakuuta 2008 yhdeksän jäsenvaltiota ei ollut vielä ilmoittanut komissiolle suorittamistaan toimenpiteistä direktiivin siirtämiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Valiokunta-aloitteinen mietintömme on hälytyskello ja varoitus jäsenvaltioille. Valitettavasti osa valiokunnassa hyväksytyistä ilmoituksista ja vaatimuksista oli liioiteltuja. Laadin sen vuoksi vaihtoehtoisen päätöslauselman.

Olemme sopineet yhteisestä päätöslauselmasta, jonka puolesta äänestin odottaessani vuoden 2009 alkupuoliskolla saatavaa täytäntöönpanokertomusta. Tämän jälkeen voidaan suorittaa perusteellinen analyysi, jonka pohjalta voimme päättää tarpeellisista toimenpiteistä perustamissopimuksen sekä miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua ja mahdollisuuksia koskevan lainsäädännön noudattamiseksi.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Syrjintä ja härintä eivät kuulu liberaaliin yhteiskuntaan. Tämä mietintö muistuttaa meitä siitä järkyttävästä tosiseikasta, että monilla jäsenvaltioilla on yhä edessään pitkä tie, ennen kuin miehet ja naiset voivat olla tasa-arvoisia yksityis- ja työelämässä. Epäoikeudenmukaisuuksien torjuminen esimerkiksi työmarkkinoilla ei kuitenkaan ole yksin EU:n elinten vastuulla, vaan se on ja sen kuuluukin olla jäsenvaltioissa toimivien vastuullisten kansalaisten ja heidän poliittisten ja ammattiliittoedustajiensa asia. Vastustan ehdottomasti sellaisia muotoiluja, joilla pyritään tekemään näistä epäoikeudenmukaisuuksista syy ylikansallisuuden lisäämiselle jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden kustannuksella. Johtajien ja johdettavien välistä kuilua kasvattamalla ei päästä liberaaliin yhteiskuntaan, joka perustuu kaikkien ihmisten tasa-arvoisuuden periaatteeseen.

Mietinnön pääasiallinen tavoite on kuitenkin osoittaa, miten syrjintä ja häirintä voivat yhä tuhota ihmisen vaikutusmahdollisuudet ja muut mahdollisuudet elämässä. Tämä tavoite on niin tärkeä, että olen päättänyt kaikesta huolimatta äänestää vaihtoehtoisen päätöslauselmaesityksen puolesta.

  Iosif Matula (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa laaditun mietinnön puolesta.

Vaikka sukupuolten tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin perusoikeuksiin, viralliset tilastot osoittavat, että työllisyysasteiden välillä on edelleen eroja, erityisesti äskettäin Euroopan unioniin liittyneissä valtioissa.

Koska naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu on yhä rakenteellinen ongelma, Lissabonin Eurooppa-neuvosto asetti maaliskuussa 2000 Euroopan unionin tavoitteeksi nostaa naisten työllisyysasteen yli 60 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tätä kehitystä on valvottava tarkasti uusissa jäsenvaltioissa.

Pidän direktiivin täytäntöönpanoa erittäin tärkeänä, jotta naisten syrjintä työmarkkinoilla voidaan kitkeä pois aikana, jolloin tätä asiaa koskevien asenteiden muuttaminen vaatii lisätoimenpiteitä erityisesti maaseutualueilla.

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni siinä komissiolle esitetty pyyntö valvoa direktiivin 2002/73/EY siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanon jälkeen hyväksytyn lainsäädännön noudattamista on perusteltu ja tarpeellinen.

Hyväksymällä tämän mietinnön Euroopan parlamentti tarjosi jäsenvaltioille hyödyllisen välineen, jonka avulla ne voivat vahvistaa miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla koskevaa kansallista lainsäädäntöään.

Tilastojen mukaan miesten ja naisten työllisyysasteen välinen ero on kuitenkin yhä 28,4 prosenttia. Tämä osoittaa, että sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla on edelleen ongelma, johon on puututtava.

Katson sen vuoksi, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin sukupuolten tasa-arvoa edistävien strategioiden toteuttamiseksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Madurellin miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa laaditun mietinnön puolesta.

Olen jäsen Madurellin kanssa yhtä mieltä siinä, että tasa-arvoisuuden periaate ei edelleenkään toteudu työmarkkinoilla käytännössä huolimatta Euroopan unionin toimista työssäkäyvien naisten osuuden kasvattamiseksi osana Lissabonin tavoitteita. Yhdyn esittelijän näkemyksiin direktiivin 2002/73/EY siirtämisestä osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa. Olen hänen kanssaan samaa mieltä myös siitä, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön direktiivissä säädetyt välineet vahvistaakseen kansallista lainsäädäntöään, joka koskee miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla. Sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla ei ole ainoastaan arvokas periaate; se on ja se tulee jatkossakin olemaan koko Euroopan unionin kestävän ja vakaan talouskehityksen perusta.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Miesten ja naisten välinen tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin perusperiaatteisiin. Periaatteen toteutuminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä. Toivon, että teemme siitä poliittisen painopistealueen kaikilla Euroopan parlamentin käsittelemillä alueilla. Naisten oikeuksien valiokunnan ei tule olla ainoa aloitteentekijä tasa-arvoasioissa.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Sukupuolten tasa-arvo on perusoikeus. Siitä huolimatta sukupuolten epätasa-arvo on työmarkkinoilla edelleen vakava rakenteellinen ongelma, joka näkyy niin palkoissa, työllisyysasteessa kuin työsuhteiden laadussakin. Voimme valitettavasti todeta, että korkeampi koulutustaso ei aina johda mies- ja naistyöntekijöiden välisten palkkaerojen pienentymiseen.

Jäsen Madurellin mietintö tuo esiin jäsenvaltioiden epäonnistumiset miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annetun direktiivin 2002/73/EY siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa.

Esittelijä korostaa erityisesti, että monet jäsenvaltiot eivät ole siirtäneet syrjinnän määritelmää asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Monissa valtioissa ainoa sitova määritelmä on yleinen määritelmä, jossa ei mainita sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Eräissä muissa jäsenvaltioissa ei mainita seksuaalista häirintää tai se on sisällytetty ainoastaan yleiseen häirinnän määritelmään (Puolassa seksuaalinen häirintä on määritelty työlainsäädännön 183 artiklan a kohdan 6 jaksossa), minkä vuoksi uhrien on huomattavasti vaikeampaa vaatia oikeuksiaan.

Ruohonjuuritason aloitteet, joiden tarkoituksena on parantaa yleistä tietoisuutta tai auttaa syrjinnän uhreja, ovat syrjinnän torjumisen kannalta äärimmäisen tärkeitä.

- Päätöslauselmaesitys B6-0051/2009 (Lähi-idän/Gazan kaistan tilanteesta)

  Marco Cappato (ALDE), kirjallinen. – (IT) Tehdäksemme eron Partito Radicalen kannan ja kantamme vastaisia näkemyksiä esittäneiden jäsenten välille arvoimme keskuudessamme, ketkä äänestäisivät tyhjää ja ketkä eivät osallistuisi äänestykseen lainkaan. Ratkaisu, jota EU tarjoaa pitkäaikaisen, rakenteellisen rauhan luomiseksi Lähi-itään ja jonka puhemies Pöttering on esitellyt uudelleen tänään täällä Strasbourgissa, on kaksi suvereenia, itsenäistä valtiota.

Euroopan perustajat olivat päinvastaista mieltä. Rauhan saavuttamiseksi ehdottomasta kansallisesta suvereeniteetista on luovuttava. Näin Ventotenen manifestissa todettiin.

Meidän on nyt kuunneltava Israelin kansalaisten suurta enemmistöä, jotka toivovat Israelin liittymistä EU:hun ja joihin sekä Israelin että Euroopan johtajat suhtautuvat välinpitämättömästi.

Sodanjälkeisen ajan "inklusiivinen" Eurooppa, joka on ollut avoin liittymisille ja toiminut vertailukohtana naapurivaltioille, on ollut rauhan osatekijä, vaikkakin puutteellisella tavalla. Kansallisvaltioiden "eksklusiivinen" Eurooppa, joka puhuu Euroopan "ulkorajoista" ja "juutalais-kristillisistä juurista", on Eurooppa, joka johtaa sotiin niin Lähi-idässä kuin Balkanilla ja Kaukasuksellakin, ja se luo jännitteitä kuten Uralilla, Turkissa ja Maghreb-maissa.

Väkivallattomana radikaalipuolueena katsomme, että rakenteellinen rauhaan johtava ratkaisu on eurooppalainen federalismi, Euroopan yhdysvallat, joka avaa ovensa Turkille, Israelille ja mahdollisesti demokraattisille valtioille, jotka luopuvat omasta absoluuttisesta suvereniteetistaan.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EU) Tuomitsen ehdottomasti siviiliväestön summittaisen ja julman tappamisen Gazassa yhtä lailla kuin tuomitsen israelilaisten siviilien tunteettoman ja oikeudettoman surmaamisen Hamasin ohjuksilla.

Äänestin Euroopan parlamentin Gazaa koskevan päätöslauselman puolesta, sillä siinä tuetaan selväsanaisesti YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä, jossa osapuolia kehotetaan välittömään tulitaukoon. Siinä myös kiinnitetään huomio parlamentin joulukuussa tekemään päätökseen EU:n Israel-suhteiden parantamisen lykkäämisestä. Toivoin päätöslauselman olevan suorasanaisempi. Uskon kuitenkin, että Euroopan parlamentissa ylivoimaisen enemmistön saanut päätöslauselma vaikuttaa Israelin ja Hamasin päätöksiin todennäköisemmin kuin yksittäisten poliittisten ryhmien päätöslauselmat.

Vastustan EU:n Israel-suhteiden parantamista ja katson, että Israelin kanssa tehty kauppasopimus olisi keskeytettävä, kunnes Israel ryhtyy noudattamaan ihmisoikeuksia ja sitoutuu rakentaviin ja merkittäviin neuvotteluihin naapureidensa kanssa kahden valtion ratkaisun toteuttamiseksi. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi nyt peruutettava aiempi päätöksensä Israel-suhteiden parantamisesta, jotta Israel suostuisi neuvottelupöydän ääreen käsittelemään realistisia ehdotuksia.

  Manuel António dos Santos (PSE), kirjallinen. − (PT) Päätin äänestää tyhjää Lähi-idän/Gazan kaistan tilanteesta laaditusta päätöslauselmaesityksestä siitä syystä, että Euroopan parlamentin päätöslauselma ei mielestäni ole tällä hetkellä perusteltavissa.

Uskon, että Euroopan parlamentti voisi puuttua asiaan tehokkaammin keskustelemalla siitä ilman äänestystä.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. − (NL) Une fois n’est pas coutume, päätöslauselma on varsin tasapuolinen ja ansaitsee kaiken tukemme, sillä siinä selvästi vedotaan konfliktin molempiin osapuoliin väkivallan lopettamiseksi. Meidän ei kuitenkaan pidä kuvitella liikoja vaikutuksesta, joka Euroopalla ja erityisesti Euroopan parlamentilla voi olla Lähi-idän tilanteen kehittymiseen. Ennen kuin voimme ryhtyä etsimää ratkaisua, Hamasin on lopettava ohjusiskunsa Israeliin. Samalla Israelin on vähennettävä kohtuutonta väkivaltaansa, jonka uhreiksi joutuvat viattomat lapset ja muut siviilit. Vaikka tuenkin päätöslauselmaa, haluan muistuttaa parlamentin jäseniä siitä, että väkivaltaisuuksien yltymisen pääsyy on terroristijärjestö Hamas.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − Äänestin yhteisen päätöslauselman puolesta, vaikka Israelin toimia Gazassa ei siinä tuomittukaan yhtä ankarasti kuin olisin toivonut.

Hamasin summittaiset ohjusiskut ovat kestämättömiä, mutta Hamas ei kuitenkaan ollut ainoa syyllinen tulitauon päättymiseen. Israelin toimet ovat täysin kohtuuttomia. Väkivallan kohdistaminen viattomiin siviileihin – miehiin, naisiin ja lapsiin – on eräänlainen kollektiivinen rangaistus, joka on vastoin kansainvälistä humanitaarista lakia.

YK:n toimipaikkoihin ja sen avun jakeluun kohdistetut iskut on ilmeisesti tarkoitettu riistämään apu sitä tarvitsevilta ja poistamaan Israelin barbaaristen tekojen puolueettomat tarkkailijat.

  Mathieu Grosch (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Mielestäni on oikein ja asianmukaista, että Euroopan parlamentti puhuu yhdellä äänellä. Meidän on yhdistettävä voimamme tehdäksemme selväksi sekä Israelille että Hamasille, että vastustamme kaikkia väkivaltaisia vihamielisyyksiä ja vaadimme ehdotonta kunnioitusta rauhanturvajoukoille ja avustusjärjestöille.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselmassa vaaditaan tulitaukoa, joka on saavutettava pikaisesti, tästä olemme yhtä mieltä. Siitä huolimatta parlamentin hyväksymä Gazan kaistan äärimmäisen vakavaa tilannetta koskeva päätöslauselma on varsin puutteellinen ja siihen sisältyy jopa kielteisiä näkökohtia. Puutteellisuus tulee esiin erityisesti, kun päätöslauselmaa verrataan YK:n ihmisoikeusneuvoston 12. tammikuuta antamaan päätöslauselmaan. Parlamentin päätöslauselmassa:

- Ei sanallakaan tuomita Israelia huolimatta sen raa'asta väkivallasta, rikoksista ja perusoikeuksien loukkauksista.

- Tilanteen monitulkintaisuus korostuu; se tosiseikka, että Palestiinassa on valloittaja ja alistettu, hyökkääjä ja uhri, sortaja ja sorrettu, hyväksikäyttäjä ja hyväksikäytetty, peittyy ja Israelin vastuu jätetään huomiotta.

- Salataan EU:n velvollisuudet, EU:n osasyyllisyys siihen, että Israelia ei ole rankaistu. Esimerkkeinä voidaan ottaa esiin hiljattain tehty päätös parantaa kahdenvälisiä suhteita Israelin kanssa ja EU:n jäsenvaltioiden häpeällinen pidättäytyminen äänestämästä YK:n ihmisoikeuskomitean hyväksymästä päätöslauselmasta.

- Lisäksi tilanteessa, joka on näinkin vakava, EU ei kritisoi Israelin loukkauksia YK:n päätöslauselmia kohtaan, miehityksen päättämistä, laittomia siirtokuntia, eristävää muuria, murhia, pidätyksiä, lukemattomia nöyryytyksiä, joiden kohteena on Palestiinan kansa tai sen luovuttamaton oikeus valtioon, jolla on vuoden 1967 rajat ja pääkaupunki Itä-Jerusalemissa.

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (SV) Pidämme myönteisenä sitä, että päätöslauselmassa vaaditaan Israelia lopettamaan Gazan asukkaiden tappaminen välittömästi. On kuitenkin valitettavaa, että päätöslauselmassa ei vaadita Israelin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen keskeyttämistä ja Israel-suhteiden parantamisen lopettamista. Tällaiset vaatimukset tulisi ilman muuta esittää valtioille, joka rikkoo näin räikeästi tekemiään sitoumuksia erityisesti ihmioikeuksien ja kansainvälisen lainsäädännön noudattamisen suhteen.

Lisäksi asetamme kyseenalaiseksi väitteen, jonka mukaan Israelin hyökkäys olisi ollut vastaus Hamasin ohjusiskuun. Israel on rikkonut tulitaukoa toistuvasti, muun muassa 4. marraskuuta viime vuonna, kun Israelin joukot menivät Gazan kaistalle ja tappoivat kuusi palestiinalaista. Lisäksi se on rankaissut palestiinalaisia kollektiivisesti muun muassa järjestämällä kauppasaarron, katkaisemalla sähkönsaannin, laajentamalla siirtokuntia, rakentamalla muureja ja sieppaamalla johtavia palestiinalaispoliitikkoja

Tästä huolimatta kannatamme yhteistä päätöslauselmaa ja Israelille suunnattua vaatimusta lopettaa tappamiset välittömästi.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Puhemies Pöttering puhui hätäisesti todetessaan, että kukaan ei äänestänyt päätöslauselmaa vastaan. Minä äänestin sitä vastaan. Myönnän, että päätöslauselmaan sisältyy monia myönteisiä elementtejä, erityisesti ajatus Gazan asukkaiden "kollektiivisesta rangaistuksesta". Pidän päätöslauselmaa kuitenkin riittämättömänä. Ainoa käytännön teko, jonka Euroopan parlamentti voi toteuttaa, on pyrkiä Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämiseen. Kaikki muu on pelkkää puhetta – toki myönteistä ja mukavaa –, mutta vain puhetta . Politiikassa kauniit sanat eivät merkitse mitään. Niiden sijaan tarvitaan tekoja. Tämä päätöslauselma ei muuta Gazassa MITÄÄN. Jos kyseessä olisi ollut mikä tahansa muu valtio kuin Israel, päätöslauselma olisi ollut huomattavasti painokkaampi. Israelilla on oikeus elää rauhassa, mutta sille on tehtävä selväksi, että se ei voi kuitenkaan toimia miten tahansa. Lisäksi tämä loukkaus voi ainoastaan kärjistää konfliktia. Tämä on murheellinen päivä Euroopan parlamentille, sillä se on päättänyt vain puhua tekoihin ryhtymisen sijaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. − (FR) Päätöslauselma, jota kaikki Euroopan parlamentin ryhmät ovat käsitelleet ja jonka on tarkoitus edustaa Euroopan kansojen etuja, sisältää joitain erinomaisia suosituksia, kuten vaatimuksen taisteluiden lopettamisesta, mutta siinä ei viitata konfliktien tuomiseen Eurooppaan. Israelin toimien vastaiset mielenosoitukset olivat järkyttäviä väkivaltaisuutensa vuoksi, mutta erityisesti järkytyin kahdesta niitä esittävästä kuvasta.

Toisessa niistä mielenosoittajat, joista valtaosa oli maahanmuuttajia, heiluttivat Palestiinan, Algerian, Hamasin ja Hizbollahin lippuja sekä arabiankielisiä banderolleja.

Toisessa ranskalaiset äärivasemmistojohtajat, Besancenot vallankumouksellisesta kommunistiliitosta ja Buffet kommunistipuolueesta, marssivat imaamien kanssa.

Nämä kuvat kertovat kahdesta huolestuttavasta muutoksesta: islamistijärjestöjen ote muslimivaltioista tulevista lukuisista maahanmuuttajista kiristyy vähitellen, ja kaksi sivilisaatiomme tuhoamiseen pyrkivää vallankumouksellista liikettä, islamistiliikkeet ja äärivasemmisto, ovat tehneet keskenään salaliiton. Nyt enemmän kuin koskaan eurooppalaisten identiteetin ja vapauden turvaaminen vaatii tällaisten mielenosoitusten kieltämistä ja maahanmuuttoliikkeen kääntämiseen pyrkivän politiikan täytäntöön panemista.

  Roselyne Lefrançois (PSE), kirjallinen. − (FR) Euroopan parlamentti ei voinut vaieta Gazan tilanteen vakavuuden edessä. Olen sen vuoksi antanut tukeni tälle päätöslauselmalle, jossa vaaditaan välitöntä ja pysyvää tulitaukoa – Israelin sotatoimien lopettamista Gazan kaistalla sekä Hamasin Israeliin kohdistamien ohjusiskujen päättämistä.

Olen kuitenkin pahoillani siitä, että päätöslauselmassa ei tuomita tiukasti ja painokkaasti Israelin armeijan tekemiä hyökkäyksiä, jotka ovat jo saaneet aikaan yli 1 000 kuolonuhria, joista pääosa on siviileitä. Yhdyn Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtajaan Martin Schulziin, joka ennen äänestystä totesi näiden iskujen olevan mahdottomia hyväksyä. Olisin kuitenkin toivonut, että tämä paheksunta olisi ilmaistu kirjallisesti.

Samaan tapaan päätöslauselmassa pyydetään Israelin viranomaisia takaamaan humanitaarisen avun keskeytyksetön jakelu ja kansainvälisen lehdistön vapaa pääsy Gazaan, mutta siinä ei viedä asiaa pidemmälle asettamalla EU:n Israel-suhteiden parantamisen ehdoksi sitä, että Israel noudattaa humanitaarista lakia, mitä olin toivonut.

Euroopalla on konfliktin ratkaisemisessa merkittävä tehtävä. Israelilaisten ja palestiinalaisten välinen kestävä rauha voidaan nähdäkseni kuitenkin saada aikaan vain luomalla elinvoimainen palestiinalainen valtio, joka tunnustaa Israelin ja jonka Israel tunnustaa.

  Willy Meyer Pleite (GUE/NGL), kirjallinen. – (ES) Gazaa koskevassa yhteisessä päätöslauselmassa on myönteisiä piirteitä: siinä pyydetään välitöntä tulitaukoa sekä tunnustetaan Israelin armeijan aikaan saamat 1 000 kuolonuhria, joista osa oli naisia ja lapsia, ja se, että Israelin järjestämä Gazan kauppasaarto rikkoo kansainvälistä humanitaarista lakia.

En kuitenkaan voinut äänestää päätöslauselman puolesta, sillä siinä Hamasille sälytetään yhtä suuri vastuu tilanteesta kuin Israelille. Päätöslauselmassa ei tunnusteta, että 4. marraskuuta tehdyn aselevon rikkoi Israelin armeija, joka hyökkäsi Gazaan maitse ja ilmateitse. Sen sijaan syy tulitauon rikkomisesta heitetään Hamasin niskoille. Päätöslauselma on selvästi puutteellinen, sillä siinä ei pyydetä komissiota ja neuvostoa ryhtymään tiukkoihin toimiin. EU:n pitäisi jäädyttää nykyinen EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus sen 2 artiklan rikkomisen perusteella. Artiklassa määrätään, että sopimus edellyttää ihmisoikeuksien kunnioittamista. Lisäksi yhteisessä päätöslauselmassa ei vaadita Israelia lopettamaan Gazan sulku, eikä pyydetä kaikkia 27 jäsenvaltiota peruuttamaan aseiden vientiä Israeliin.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Päätöslauselma on onnistunut yhdistämään Euroopan parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät laatimaan julistuksen, joka on ehdottoman tarpeellinen Lähi-idän tämänhetkisen humanitaarisen tilanteen ja turvallisuustilanteen vuoksi.

Konflikti vaikuttaa jo nyt vakavasti suureen osaan alueen siviiliväestöä sekä YK:n läsnäoloon Gazassa huolimatta tapahtumista, jotka johtivat sen puhkeamiseen. Uskon muiden parlamentin jäsenten tavoin, että olemme tilanteessa, jossa kestäviä ratkaisuja voidaan saada aikaan vuoropuhelun avulla, ja että vuoropuhelu on mahdollista vasta tulitaukosopimuksen solmimisen jälkeen.

Lisäksi Romanian johdonmukaiset näkemykset tässä asiassa näkyvät päätöslauselmassa monissa kohdin. Olen iloinen, että minulla on nyt tilaisuus äänestää sellaisen asiakirjan puolesta, joka edustaa sekä eurooppalaisen poliittisen perheen että oman maani näkemyksiä.

  Vural Öger (PSE), kirjallinen. − (DE) Pidän Gazan kaistan tilannetta koskevan päätöslauselman hyväksymistä tervetulleena. On erittäin tärkeää, että Euroopan parlamentti ilmaisee näkemyksensä tästä kriisistä. On parlamentin velvollisuus tuomita tämä humanitaarinen katastrofi ja vaatia johtajilta ihmisoikeuksien kunnioittamista, kuten se tekeekin. Juuri tämän vuoksi parlamentti ei voi vaieta enää. Sen vuoksi äänestin päätöslauselman puolesta. Parlamentti olisi kuitenkin voinut antaa painokkaamman viestin; päätöslauselma on nyt joiltain osin liian heikko. On tärkeää, että me vaadimme pysyvää tulitaukoa ja tuomitsemme siviiliväestön kärsimykset. On myös meidän velvollisuutemme ehdottaa käytännöllisiä ratkaisuja sodan päättämiseksi ja vaatia EU:ta sitoutumaan niihin tehtävässään osana kvartettia. Koska Yhdysvallat on tällä hetkellä toimintakyvytön presidentin vaihtumisen vuoksi, EU:n on kasvatettava velvollisuudentuntoaan. Israel-suhteiden parantamista koskeviin neuvotteluihin on vaadittava taukoa Israelin kohtuuttomien sotatoimien vuoksi. Valitettavasti päätöslauselmassa ei ole minkäänlaista mainintaa tästä. Jos Israel ei halua neuvotella suoraan Hamasin kanssa, on EU:n tehtävä varmistaa, että muut tahot keskustelevat Hamasin kanssa. Sotilasoperaation jatkuminen vaatii liian monia ihmishenkiä. Näin vakavaa humanitaarista kriisiä ei voida ratkaista pelkällä kaunopuheisuudella.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Yhteisessä päätöslauselmassa katsotaan sormien läpi Israelin julman ja raa'an sodan syitä. Sodan arvellaan olevan vastaus Hamasin ohjusiskuihin. Kaikki tietävät, että sota oli etukäteen suunniteltu ja että sen syyt ovat Israelin miehityksessä sekä Israelin haluttomuudessa toteuttaa YK:n päätöslauselmia itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalemissa. Se on seurausta Yhdysvaltojen ja EU:n tukemasta Israelin aggressiivisesta politiikasta, johon kuuluvat laittomat siirtokunnat ja kieltäytyminen palaamasta vuoden 1967 rajoihin.

Päätöslauselmassa puhutaan sodan lopettamisesta, mutta siinä ollaan kuitenkin odottavalla kannalla; siinä ei vaadita EU:lta toimenpiteitä, ei edes uusien suhteiden jäädyttämistä Israelin painostamiseksi. Siinä ei myöskään tuomita Israelin hyökkäävää politiikkaa, päin vastoin siinä sekaannutaan palestiinalaisten sisäisiin ongelmiin.

Päätöslauselman allekirjoittajat vaativat yksimielisesti EU:lta näkyvämpää roolia, mikä on yhteydessä sen imperialistisiin pyrkimyksiin alueella. Ne lujittavat Yhdysvaltojen/Naton suunnitelmaa "laajemmasta Lähi-idästä", johon EU on suostunut ja jonka tavoitteena on auttaa imperialisteja alistamaan koko alue.

Näistä syistä Kreikan kommunistipuolue ei äänestänyt poliittisten ryhmien yhteisen päätöslauselman puolesta, vaan vaatii sen sijaan imperialismin vastaisen toiminnan vahvistamista ja toteaa, että "hyvää" ja "huonoa" imperialismia ei ole olemassakaan.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kieltäydyin äänestämästä Euroopan parlamentin Gazan kaistan tilannetta koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta, sillä vaikka päätöslauselmassa onkin myönteisiä näkökohtia, siinä ei kuitenkaan selväsanaisesti tuomita humanitaariseen katastrofiin johtanutta, kohtuutonta sotilaallista reaktiota. Ei riitä, että Euroopan parlamentti ilmaisee olevansa järkyttynyt ja pahoillaan siviiliväestöön kohdistuneista iskuista ja humanitaarisen avun saannin estymisestä. Euroopan on kannettava vastuunsa ja vaadittava, että Israel päättää väkivallantekonsa lopullisesti ja ryhtyy etsimään pitkäaikaista ja toimivaa ratkaisua. Valitettavasti tätä vahvaa poliittista tahtoa ei kuitenkaan löydy Euroopan parlamentin hyväksymästä kompromissipäätöslauselmasta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Israelin oikeutta rauhanomaiseen ja turvalliseen olemassaoloon ei voida kieltää. Myöskään palestiinalaisilta ei voida kieltää oikeutta elää vapaalla, itse hallitsemallaan alueella rauhanomaisesti, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Aluetta koskevan ratkaisun on taattava, että nämä oikeudet eivät vaarannu.

Gazan vastakkainasettelu osoittaa Länsirannan päinvastaisen tilanteen kautta, että osapuolten välille voidaan jännitteistä ja konflikteista huolimatta rakentaa suhde, jos molemmat suostuvat hyväksymään toisen olemassaolon. Tämä ei koske Hamasia, joka käyttää valtaan saamaansa aluetta ajaakseen ilmoittamaansa tavoitetta, joka on estää Israelin olemassaolo.

Nämä olosuhteet eivät kuitenkaan vähennä Gazan väkivaltaisuuksien traagisuutta. Tiedämme, että Hamas ei välitä palestiinalaisten kuolonuhrien määrästä, vaan käyttää väestöä ihmiskilpinä Israelin iskuja vastaan ja kuolonuhreja propaganda-aseinaan. Israel, joka oikeutetusti puolustaa turvallisuuttaan, jatkaa taisteluja seurausten murheellisuudesta huolimatta. Tältä prosessilta ei voida välttyä, mikäli kansainvälinen yhteisö, arabimaat mukaan lukien, ei aseta toisen osapuolen olemassaoloa ja toisen turvallisuutta Lähi-idän rauhanprosessin tavoitteeksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatan Gazan kaistan murheellista tilannetta koskevaa päätöslauselmaehdotusta.

Pidän muiden tavoin huolestuttavana sitä, että konfliktiin ei ole odotettavissa ratkaisua lähitulevaisuudessa huolimatta koko kansainvälisen yhteisön ilmaisemasta toiveesta vihamielisyyksien lopettamiseksi. Esitän kollegoideni tavoin vilpittömät pahoitteluni Gazan siviiliväestön kärsimysten vuoksi ja uskon, että ainoa mahdollinen ratkaisu ei vain tällä alueella, vaan kaikkialla pyhällä maalla, on vuoropuhelu, neuvottelu ja diplomatia – ei missään tilanteessa sota, joka ainoastaan kärjistää vihaa.

Euroopan unioni voi ottaa ja sen täytyy ottaa keskeinen rooli tässä prosessissa sekä tulitauon aikaansaamiseksi että humanitaarisen avun edellyttämien kanavien avaamiseksi. Tämän vuoksi äänestän päätöslauselmaehdotuksen puolesta ja toivon, että sovittelupyrkimykset johtavat mahdollisimman nopeasti konkreettiseen edistykseen kohti rauhaa.

  Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Israelin ja Gazan välinen konflikti on jatkunut aivan liian pitkään.

Kuolonuhreja on jo tuhansia. Meidän velvollisuutemme on ennen kaikkea taata se, että taistelut lopetetaan välittömästi.

Gazan eristämispolitiikka on epäonnistunut, ja sen uhriksi joutunut väestö on radikalisoitunut.

Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia ei voida ratkaista sotilaallisesti.

Ainoa mahdollinen ratkaisu on osapuolten välinen kestävä ja kattava rauhansopimus. Sen vuoksi pyydämme, että kvartetti järjestäisi mahdollisimman pian kansainvälisen konferenssin, johon osallistuisivat kaikki alueen sidosryhmät ja joka perustuisi Arabiliiton aloitteeseen, viimeisimpään israelilaisten ja palestiinalaisten väliseen sopimukseen.

Sillä välin katsomme, että EU:n ja Israelin välisten poliittisten suhteiden parantamiselle on asetettava ehdoksi kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön noudattaminen. Näin ollen vastustimme äänestystä, joka kannatti Israelin aktiivisempaa osallistumista yhteisön ohjelmiin.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Kannatin Euroopan parlamentin Gazan kaistan tilannetta koskevaa päätöslauselmaa, jossa vaaditaan alueelle välitöntä tulitaukoa.

Konfliktin osapuolten kannasta huolimatta uskon, että vuoropuhelu on ainoa tapa ratkaista ongelmia kaikkien parhaaksi.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Gazan tilannetta koskevassa päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi tämänpäiväisessä äänestyksessä, ei tuomittu terroristijärjestö Hamasia, joka rikkoi tulitauon joulukuussa ja joka käyttää siviilejä ihmiskilpinään. Tästä puutteesta huolimatta äänestin päätöslauselman puolesta, sillä katsoin tärkeäksi äänestää tulitaukoa koskevan vaatimuksen puolesta.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Tilanne Gazan kaistalla on murheellinen. Satoja viattomia siviilejä on tapettu ja tuhannet joutuvat kohtaamaan kuolemaa joka päivä. Kyllä, Israelin pitää saada elää rauhassa. Kyllä, rajan toiselta puolen tulevat ohjusiskut ovat kestämättömiä, ja ne on saatava loppumaan.

Israelin reaktio on kuitenkin täysin kohtuuton, eikä sitä voida hyväksyä.

Israelilaiset eivät kunnioita kansainvälistä yhteisöä. He ovat tulittaneet YK:n aluetta, he ovat hyökänneet koulujen ja lasten kimppuun. Tällaista ei voida hyväksyä; tämän on loputtava. Tulitauko on saatava aikaan välittömästi.

Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, sillä Euroopan parlamentin on saatava äänensä kuuluviin, jotta Gazaan loukkuun jääneitä viattomia palestiinalaisia ei unohdeta.

Israel: Sinulla on oikeus elää rauhassa. Sinulla ei ole oikeutta tuhota sattumanvaraisesti ja jakaa kuolemaa ja tuhoa viattomille siviileille. Toimesi osoittavat, että sinusta on tullut hyökkääjä, et ole enää uhri.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Olen hyväksynyt käsittelemämme kompromissin, vaikka siinä ei olekaan toivomaani puhtia ja terävyyttä. Olen tyrmistynyt ja vihainen Israelin ilma- ja maavoimien laajamittaisesta ja kohtuuttomasta hyökkäyksestä Gazan tiiviisti asutetulle alueella.

Tunnen myötätuntoa Gazan kaistalla jumissa olevia 1,5 miljoonaa palestiinalaista kohtaan ja olen huolissani heidän kohtalostaan ja turvallisuudestaan. Olen huolissani myös Länsirannan palestiinalaisten humanitaarisesta tilanteesta; huolimatta yhteistyöstä palestiinalaishallinnon kanssa heidän elinolonsa eivät ole parantuneet.

On valitettavaa, että kompromississa ei mainita EU:n ja Israelin välisten suhteiden parantamisen ongelmaa. Kehotan neuvostoa jäädyttämään Israel-suhteiden parantamisen, kunnes kaikki osapuolet ovat sopineet täydellisestä ja pysyvästä tulitauosta ja Israel antaa humanitaarisen avun liikkua vapaasti.

EU:n ja Israelin välisiä suhteita voidaan parantaa vasta, kun ihmisoikeuksia ja kansallista humanitaarista lainsäädäntöä kunnioitetaan, kun Gazan kaistan humanitaarinen kriisi ja palestiinalaisalueiden miehitys päättyy ja kun kattavan rauhansopimuksen solmimiseksi ja EY:n ja PLO:n väliaikaisen assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanemiseksi ryhdytään kaikkiin tarvittaviin toimiin.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen Gazaa koskevaa päätöslauselmaa sekä välitöntä tulitaukoa koskevia vaatimuksia.

- Päätöslauselmaesitys B6-0033/2009 (Afrikan sarven tilanteesta)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta. Tilanne Afrikan sarvessa on yhä erittäin huolestuttava. Toisiinsa punoutuneiden ongelmien ja konfliktien vuoksi EU:n on oltava jatkuvasti varuillaan, jottei tilanne kärjistyisi dramaattisesti. Uskon ryhmäni tavoin, että Afrikan sarven tilanne vaatii nopeita ja kattavia toimia.

Kuten jo aiemmin on todettu, suurimmat ongelmat aiheutuvat alueen eri valtioiden välisistä lukuisista konflikteista. Tästä syystä on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja siihen liittyviin moniin seikkoihin, kuten siihen, miten hallituksen vaihdoksia tulisi valvoa; hallituksia olisi vaadittava sitoutumaan ennakoivasti parantamaan ihmisoikeuksia.

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Afrikan sarvea koettelevat tällä hetkellä useat vitsaukset:

- sota, sekä sisällissota että alueellinen sota

- demokratian ja vapauden puute

- nälänhätä ja ruokakriisi

Merirosvous, joka yleensä liitetään vain kaukaisiin aikoihin, on tämän kaaoksen viimeisen tuote.

Aluetta repivien murhenäytelmien ja verenvuodatuksen edessä meidän ei tarvitse vaieta ja todeta, ettemme voi tehdä mitään.

Juuri nyt, kun kansainvälinen yhteisö osoittaa merkkejä kyllästymisestä loputtomalta tuntuvaan kriisiin, EU:n on otettava johtava asema.

Käynnistämällä Atalante-operaation, jonka tavoitteena on suojella riskiryhmiin kuuluvia aluksia ja ruokakuljetuksia somalipakolaisille, EU on osoittanut, että se pystyy hätätilanteessa löytämään todellisia ja toimivia ratkaisuja.

Sen on kuitenkin löydettävä ratkaisuja myös alueella vallitsevaan yleiseen poliittiseen kriisiin.

Sen on rakennettava "EU:n aluepoliittinen kumppanuus rauhan, turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi Afrikan sarvessa", jonka kehitysyhteistyövaliokunta käynnisti hyväksyessään mietintönsä huhtikuussa 2007.

Emme saa antaa Afrikan sarven ajautua tilanteeseen, jossa rikollisuus kukoistaa ja alueen kehitys pysähtyy.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Uskon vakaasti, että Euroopan parlamentin ei tule sekaantua ulkopolitiikkaan. Sen vuoksi äänestin koko päätöslauselmaa vastaan. Tämä ei tarkoita sinällään, että pitäisin päätöslauselmaa kaikin tavoin vääränä tai ei-toivottuna. Mietintöön sisältyi päin vastoin monia myönteisiä seikkoja, joita olisi tukenut täysin, jos kyseessä olisi ollut vaikkapa Ruotsin hallituksen julistus. Esimerkkinä voin mainita ruotsalais-eritrealaisen toimittajan Dawit Isaakin tapauksen; Isaak on ollut vangittuna ilman oikeudenkäyntiä vuodesta 2001 lähtien.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) On epätodennäköistä, että EU ja kansainvälinen yhteisö pystyvät muuttamaan Somalian perustilannetta. Sen sijaan meillä voi olla mahdollisuudet vaikuttaa yhteen sen seuraukseen: merirosvoukseen. Meidän on muistettava, että merirosvous on pääasiassa Etelä- ja Keski-Somaliassa asuvien ryhmien keino hankkia tuloja. Näitä tuloja käytetään sitten maassa ja alueella kytevien konfliktien lietsomiseen.

Laivastoresurssien lisääminen alueella voi vaikuttaa myönteisesti Somalian turvallisuuteen ja sen seurauksena koko alueeseen. EU:n on sen vuoksi tuettava Somalian hallinnon maltillisia osapuolia, jotka ovat sitoutuneet alueen vakauttamiseen ja rauhoittamiseen. Merirosvouksen torjuminen on realistinen mahdollisuus Euroopan unionille, jolla on riittävä sotilaallinen kapasiteetti ja joka voi osallistua sekä elintärkeän kuljetusreitin turvallisuuden palauttamiseen että alueen vakauttamiseen ja rauhoittamiseen.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestän Afrikan sarven tilannetta koskevan päätöslauselmaehdotuksen puolesta.

EU:n toimielinten on omaksuttava selkeä kanta Afrikan sarven aran tilanteen suhteen. Tästä syystä kannatan ajatusta kehottaa neuvostoa nimittämään erityinen EU:n edustaja tai lähettiläs Afrikan sarven alueelle. Etiopian, Eritrean, Somalian ja Djiboutin on tehtävä yhteistyötä, jos ne haluavat päästä ulos tämänhetkisestä umpikujastaan.

Sen vuoksi Eritrean hallituksen on harkittava uudelleen hiljattaista vetäytymistään IGADista. Sen vuoksi Djiboutin on tehtävä parhaansa ammattiyhdistysoikeuksien lainsäädännöllisen turvaamisen vuoksi. Sen vuoksi Etiopian on kumottava julistuksensa kansalais- ja hyväntekeväisjärjestöjen rekisteröimisestä ja sääntelystä. Sen vuoksi Somalian on tehtävä loppu humanitaarisesta ja turvallisuuskriisistä, joka on yksi maailman pahimmista.

- Päätöslauselmaesitys RC-B6-0028/2009 (Valkovenäjä)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Näyttää siltä, että Lukashenkon hallitus alkaa vihdoinkin, vaikkakin vasta haparoivasti, osoittaa merkkejä avautumisesta kansainväliselle yhteisölle. Valko-Venäjä on lähinaapureitamme. Meidän on otettava tapahtunut kehitys huomioon, ja ryhdyttävä pian parantamaan suhteitamme yhteistyössä Valko-Venäjän kanssa. Emme kuitenkaan voi tinkiä vaatimuksistamme ihmisoikeuksien sekä sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden kunnioittamisen suhteen. Kuvat opposition rauhanomaisten, demokraattisten mielenosoitusten tukahduttamisesta ovat yhä kirkkaina mielissämme.

Haluaisin lisäksi pyytää, että Valko-Venäjä ryhtyisi tehokkaampiin toimiin, jotta valkovenäläisten lasten EU:ssa asuvien isäntäperheiden luo tekemiä kesävierailuja koskevista yhteisistä säännöistä voitaisiin sopia. Vierailut ovat ongelmallinen aihe, sillä Valko-Venäjän hallitus muuttaa strategiaansa vuosittain. Tämä johtaa usein varsin hankaliin tilanteisiin, jotka vaikuttavat haitallisesti erityisesti jo muilla tavoin heikommassa asemassa oleviin lapsiin. Viimeaikainen kehitys on myönteistä, mutta Valko-Venäjällä on vielä edessään pitkä tie. Toivomme, että presidentti Lukashenko haluaa jatkaa tällä tiellä, monien alkuvaikeuksien jälkeen, ainakin osan matkaa yhdessä.

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Euroopan unioni hyljeksii Valko-Venäjää yhä monelta osin presidentti Lukashenkon autoritaarisen hallinnon vuoksi. Viimeisten viiden vuoden aikana Euroopan parlamentti on myöntänyt Sakharov-palkinnon kahdesti valkovenäläiselle toisinajattelijalle; lisäksi muita valkovenäläisiä on asetettu ehdolle palkinnon saajiksi. Tämä osoittaa selvästi parlamentin tunnustavan, että ihmisoikeuksia ja poliittisia vapauksia poljetaan Valko-Venäjällä.

On kuitenkin nähtävissä merkkejä siitä, että presidentti Lukashenko on vähitellen lämpenemässä länsimaille. Tilanne Valko-Venäjällä on luonnollisesti edelleen vakava, mutta meidän on ymmärrettävä, että presidentti Lukashenkon kädenojennusten tunnustaminen ja niihin vastaaminen on yksi tapa saada Valko-Venäjä lähentymään kohti Euroopan unionia. Lyhyesti sanottuna kyseessä on keppi-ja-porkkana-tilanne.

Olen kiinnostunut Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista ja mielestäni niiden ja Valko-Venäjän välillä on monia yhteyksiä. Päätöslauselmassa ei pidättäydytä kritisoimasta presidentti Lukashenkoa, vaan siinä esitetään eräänlainen tiekartta, jonka avulla hän voi normalisoida suhteensa EU:n kanssa.

Meidän ei pidä kuvitella Valko-Venäjästä liikoja, eikä meidän pidä epäröidä keskeyttää vuoropuheluamme tilanteen mahdollisesti huonontuessa. Päätöslauselma tarjoaa kuitenkin toivoa siitä, että suhteet voivat parantua ajan myötä, ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

  Koenraad Dillen (NI) , kirjallinen. − (NL) Olen äänestänyt tämän päätöslauselman puolesta. Euroopan parlamentti pitää myönteisenä sitä, että lehdistönvapauden rajoituksia on Valko-Venäjällä jonkin verran vähennetty ja että joitain poliittisia vankeja on vapautettu. On kuitenkin todettu, että osa toisinajattelijoista on yhä kaltereiden takana. Päätöslauselmassa todetaan, että EU-suhteiden parantamiseksi Valko-Venäjän tulee muun muassa vapauttaa poliittiset vankinsa ja taata sananvapaus. Myös lainsäädännöllisiä muutoksia on tehtävä, ja valkovenäläisille on annettava oikeus liikkua vapaasti.

Me kaikki kannatamme näitä vaatimuksia, mutta haluan kuitenkin kysyä teiltä: eikö Euroopan parlamentin tulisi osoittaa nämä päätöslauselmat myös valtioille, joihin EU:lla on hyvät suhteet? Mieleeni tulee Kiina, jossa ihmisoikeustilanne on vähintäänkin yhtä heikko kuin Valko-Venäjällä. Vai estävätkö meitä kenties kaupalliset näkökohdat?

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Päätöslauselma jatkaa meneillään olevaa, hedelmällistä vuoropuhelua Valko-Venäjän hallituksen kanssa. Se kertoo Euroopan parlamentin ja EU:n kansalaisten huolesta Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen ja yleisen kehityksen suhteen.

Valko-Venäjän viranomaiset ovat edistyneet jonkin verran, mikä on kiitettävää, mutta toivomme, että he käynnistävät todellisen demokratisaatioprosessin, eivätkä ainoastaan tee väliaikaisia kosmeettisia muutoksia. Päätöslauselma on riittävän painokas, mutta samalla sopivan hienovarainen tuodakseen esiin sekä tyytyväisyytemme ensin mainittuun kehitykseen että huolemme jälkimmäisen mahdollisuuden vuoksi.

Alueen viimeaikaiset tapahtumat korostavat jälleen kerran merkitystä, joka on hallinnon avoimuudella sekä hallitusten demokraattisella vastuulla edustamilleen kansalaisille. Omaksutut demokraattiset arvot ovat sidoksissa sekä yhteiskuntien että markkinoiden vakauteen ja kehitykseen, energiamarkkinat mukaan lukien. Päätöslauselma on askel kohti näiden arvojen vahvistamista.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin ja Valko-Venäjän suhteet riippuvat molemmista osapuolista. Jos yhteistä tahtoa löytyy, vuoropuhelu on mahdollista, samoin kuin sopiva naapuruuspolitiikka ja itäinen kumppanuuskin. Kumppanuutta ei voida rakentaa kieltojen ja käskyjen avulla. Tämän vuoksi olen tyytyväinen Euroopan komission tuoreeseen aloitteeseen Valko-Venäjä-suhteiden parantamiseksi. Jos tarkastelemme tilannetta objektiivisesti, meidän on myönnettävä, että Valko-Venäjä on tehnyt paljon yhteisymmärryksen lisäämiseksi. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita muun muassa "Vapauden puolesta" -liikkeen rekisteröiminen, luvan myöntäminen opposition sanomalehtien julkaisemiselle ja jakelulle sekä avoimuus Itäinen kumppanuus -aloitteen suhteen. Euroopan unioni on asettanut odotuksensa korkeammalle. Tähän on luonnollisesti hyviä syitä. Kuitenkin myös monet Valko-Venäjän odotuksista ovat perusteltuja.

Osapuolten välille tarvitaan tasapuolisuutta ja ymmärrystä monessa suhteessa. Esimerkiksi nyt, kun vaadimme Valko-Venäjän viranomaisia sallimaan kansalaistensa, erityisesti lasten ja opiskelijoiden, maasta poistumisen ilman maastapoistumisviisumia, miksei Euroopan unioni ryhdy yksinkertaistamaan ja vapauttamaan Valko-Venäjän kansalaisten viisumin saantia? Nämä ongelmat koskettavat meistä erityisesti niitä, jotka asuvat raja-alueilla ja joita siten yhdistävät kultuurilliset ja perhesiteet.

Kulttuurillisten seikkojen ja kansalaisuuskysymysten lisäksi myös talous ja rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää ottaa huomioon. Myös tässä suhteessa komissio ja neuvosto voisivat tehdä ja niiden tulisi tehdä enemmän.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Nykyinen tilanne ja tulevat Valko-Venäjä-suhteet muodostavat haasteen Euroopan unionin ulkopolitiikalle. Jotkin Valko-Venäjän hallituksen eleet puolustavat tiettyjen suhteiden palauttamista. On kuitenkin selvää, että energiaa koskevilla tekijöillä on nykytilanteessa merkittävä rooli tämän prosessin vauhdittamisessa. Tämä on ymmärrettävää. Realismi on erottamaton osa ulkopolitiikkaa. Realismia ei kuitenkaan voi, sitä ei tarvitse ja sitä ei pidä erottaa arvoista ja strategiasta. Valkovenäläisen demokratian edistämisessä on kyse sekä arvoista että strategiasta. Valko-Venäjä-suhteiden nykyisessä, uudessa vaiheessa on annettava keskeinen asema eurooppalaisille keskipitkän ja pitkän aikavälin intresseille. Muutoin saamme aikaan riippuvuussuhteen, jossa arvot jäävät lyhyen aikavälin strategioiden varjoon tehokkuuden kustannuksella.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatin päätöslauselmaesitystä, joka koskee Euroopan unionin näkemyksiä Valko-Venäjä-suhteista.

Olen tyytyväinen Valko-Venäjän ulkoministerin ilmoitukseen, jonka mukaan maa aikoo osallistua itäiseen kumppanuuteen yhdessä muiden Itä-Euroopan valtioiden kanssa. Valko-Venäjän on kuitenkin otettava kansainväliset turvallisuusmääräykset ja -vaatimukset tarkasti huomioon uuden ydinvoimalan rakentamisen yhteydessä sekä noudatettava ydinturvallisuutta koskevaa yleissopimusta.

Olen pahoillani, että Valko-Venäjällä on yhä, muista Euroopan valtioista poiketen, käytössä kuolemanrangaistus. Kuolemanrangaistus on raakalaismainen rangaistusmuoto, josta on luovuttava, ennen kuin Valko-Venäjän liittymistä Euroopan unioniin voidaan harkita.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin EU:n Valko-Venäjää koskevan päätöslauselman puolesta, sillä mielestäni mikä tahansa teko, joka voi lisätä demokratiaa missä tahansa maailman valtiossa, on askel parempaan suuntaan.

Demokratian lisääntyminen Valko-Venäjällä tulee edistämään maan kansalaisten oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Päätöslauselma on tervetullut, sillä toivon, että sen ansiosta yhä useampien Valko-Venäjän kansalaisten viisumin saanti Euroopan unionin jäsenvaltioihin helpottuu, ja he voivat oppia meiltä, meidän arvoistamme ja perinteistämme. Toivon myös, että pian Valko-Venäjällä ei ole enää poliittisia vankeja, eikä kotiarestiin määrättyjä henkilöitä.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani olemme täysin vakuuttuneita siitä, että demokraattisen opposition on Valko-Venäjällä voitava osallistua EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden vähittäiseen parantamiseen. Presidentti Lukashenko, joka johtaa autoritaarista järjestelmää rautaisin ottein, on tehnyt hiljattain kädenojennuksia EU:lle ja ottanut etäisyyttä Moskovaan. Meidän tulisi edistää tällaista kehitystä parantamalla poliittisia suhteitamme Minskiin.

Tuemme myös Valko-Venäjän hallitukselle suunnattuja vaatimuksia ihmisoikeuksien ylläpitämiseksi ja kunnioittamiseksi, sillä tämä on merkittävä osa EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden parantamisprosessia.

Näistä syistä ja korostaaksemme Valko-Venäjän demokratian tulevaisuuden merkitystä, olemme päättäneet tukea yhteistä päätöslauselmaa. Haluamme myös tehdä selväksi yhteisen päätöslauselman 16 kohdan osalta, että kuolemanrangaistus on Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustaville konservatiivijäsenille omantunnon asia.

- Päätöslauselmaesitys RC-B6-0022/2009 (Srebrenica)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Äänestin päätöslauselman puolesta.

Srebrenica on jättänyt syvät arvet Euroopan historiaan. Eloonjääneet muistavat yhä, miten huhtikuun 1992 ja huhtikuun 1993 välisenä aikana tuhannet Bosnian serbihyökkäykseltä turvaa hakevat pakolaiset piileskelivät kellareissa, autotalleissa ja jopa serbien hylkäämissä taloissa, heillä oli ruoakseen vain juuria, he olivat syöpäläisten peitossa, he lämmittävät itseään vuoden 1992 hyisen talven aikana polttamalla renkaita ja muovipulloja, ja koirat söivät nälkään tai altistumiseen menehtyneiden ruumiit. 17 vuotta verilöylyn jälkeen satoja ruumiita on yhä tunnistamatta.

Uskon, että muistopäivän vakiinnuttaminen varmistaisi tapahtumien muiston säilymisen, osoittaisi solidaarisuutta järjettömän verilöylyn uhrien perheenjäsenille ja toisi uutta puhtia rauhan, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja vapauden Eurooppaan tähtääviin politiikkoihimme muistuttaen mieliimme, että tasa-arvoisuuden kunnioittaminen voi toteutua ainoastaan erilaisuuden tunnustamisen kautta.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Päätöslauselma muistuttaa meitä siitä, että ihmisen epäinhimillisyys toista ihmistä kohtaan ei päättynyt toisen maailmansodan joukkomurhiin. Se nousi uudelleen esiin Srebrenicassa ja se jatkuu yhä tänään Gazassa!

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Kannatan Srebrenican kansanmurhan vuosittaista muistopäivää sen vuoksi, että EU:n ja jäsenvaltioiden puuttuminen loi valheellisen turvallisuudentunteen, jonka vuoksi asukkaat eivät paenneet ajoissa. Sotilaallisen puuttumisen kannattajat eivät ilahdu tästä kritiikistä. Jouduin lopettamaan eilisiltaisen puheeni kesken puhemiehen vaatimuksesta – kenties, koska puheeni sisältö sai aikaan ärtymystä. Puheeni loppu, joka tuskin kuului puhemiehen takoessa pöytää nuijallaan, sopii tähän mietintöön.

Srebrenica symboloi myös humanitaarisista operaatioista ja turvapaikoista luotujen optimististen käsitysten särkymistä. Alusta lähtien olisi pitänyt olla selvää, että ulkomaisten sotilaallisten joukkojen läsnäolo saattoi tarjota ainoastaan vääriä illuusioita. Se teki Srebrenicasta serbien vastaisen toiminnan tukikohdan, vaikka oli ilmiselvää, että Srebrenica joutuisi lopulta serbialueen nielemäksi.

Jos Srebrenicassa ei olisi ollut alankomaalaisia joukkoja, siellä ei olisi ollut sotatilaa, eikä serbeillä olisi ollut tarvetta ryhtyä kostotoimiin. Uhrit eivät ole ainoastaan syy tuoda Mladić ja Karadžić oikeuden eteen. Ne ovat myös syy pohtia sotilaallisten väliintulojen ja etnisesti jakautuneen Bosnian kaikkien yhdistämisyritysten epäonnistumista.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin yhteinen päätöslauselma Srebrenicasta on yritys vääristellä historiaa ja salata tai sysätä muiden niskoille vastuu amerikkalaisten ja eurooppalaisten imperialistien rikoksista, maan silpomisesta osiin ja raakalaismaisesta sodasta, jonka Nato päästi maassa valloilleen EU:n tuella, teoista, joista syyllisten on vastattava entisen Jugoslavien uhreille.

Samalla päätöslauselmassa yritetään parantaa halveksitun, vahvasti amerikkalaisvaikutteisen Haagin erityistuomioistuimen asemaa. Sen eteen imperialistit haluavat tuoda uhrinsa, ja sitä on jo käytetty Jugoslavian johtajan Slobodan Milosevicin eliminoimiseksi fyysisesti.

Srebrenican tapahtumien kutsuminen sodanjälkeisen ajan suurimmaksi rikokseksi ja EU:n laajuisen muistopäivän ehdottaminen tilanteessa, jossa on vielä varsin epäselvää, mitä Srebrenicassa tarkkaan ottaen tapahtui, on räikeää historian vääristelyä, sillä tähän asti suurin sodanjälkeisessä Euroopassa tapahtunut rikos on ollut teurastus, jonka amerikkalaiset ja eurooppalaiset imperialistit suorittivat Jugoslavian kansan keskuudessa.

Kreikan kommunistinen puolue ei voi tukea tämänkaltaisten päätöslauselmien hyväksymistä etenkään hetkellä, jolloin me kaikki voimme todistaa Israelin päivittäin suorittamaa satojen palestiinalaisten lasten ja siviileiden tappamista niiden samojen imperialististen valtojen tuella, jotka tällä kertaa katselevat tilannetta sormiensa välistä, ja Jugoslavian kansa ei ollut osallisena päätöslauselmassa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan musta historia ja ihmisen kyky näyttää murheellisimmat puolensa ei ole päättynyt. Srebrenican järkyttävä murhenäytelmä ei ole ainoastaan viimeisin esimerkki ihmisen aikaansaamista kauhuista. Se on muistutus, mikäli sellaista tarvitaan, siitä, että tuho on aina mahdollinen, että ihmisyys on jatkuvaa taistelua rauhan puolesta ja että mikään saavutuksemme ei ole pysyvä. Srebrenican kansanmurhan muisto, tämän murhenäytelmän muistaminen on kuitenkin myös osoitus siitä, että paha saa aikanaan palkkansa.

Me portugalilaiset olemme maantieteellisesti ja kulttuurillisesti kaukana Euroopassa 1900-luvulla tapahtuneiden suurimpien murhenäytelmien tapahtumapaikoista, ja meidän menneisyytemme on toisenlainen. Siksi meidän on erityisen tärkeää muistaa näitä tapahtumia. Maantieteelliset ja kulttuurilliset erot ovat muovanneet menneisyytemme erilaisiksi. Ne eivät kuitenkaan muuta ihmisyytemme peruspiirteitä. Muiston siitä, mitä olisimme voineet joutua todistamaan, tulisi olla keskeinen osa perintöämme.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kannatan päätöslauselmaehdotusta, jolla on tarkoitus tehdä 11. päivästä heinäkuuta Srebrenican kansanmurhan uhrien muistopäivä.

Heinäkuu 1995, jolloin Ratko Mladićin johtamat serbijoukot surmasivat yli 8 000 bosnialaista, elää yhä murheellisena mielissämme. Paras tapa kunnioittaa entisen Jugoslavian sodan kauhujen uhreja on julistaa heille omistettu muistopäivä, jotta näitä tapahtumia ei unohdettaisi.

Sen lisäksi tarvitaan myös muita toimia ja uhrauksia, jotta kansanmurhan syylliset, erityisesti kenraali Ratko Mladić, saadaan oikeuden eteen kunnioituksesta sodan vuosina kuolleiden viattomien uhrien isiä, äitejä, lapsia, veljiä ja sisaria kohtaan ja myös kunnioituksesta vapautta kaipaavaa Eurooppaa kohtaan.