Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2239(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0013/2009

Keskustelut :

PV 02/02/2009 - 16
CRE 02/02/2009 - 16

Äänestykset :

PV 03/02/2009 - 6.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0038

Sanatarkat istuntoselostukset
Maanantai 2. helmikuuta 2009 - Strasbourg EUVL-painos

16. Viimeaikaisen kaasukriisin seuraukset – Toinen strateginen energiakatsaus – Energiatehokkuuden parantaminen tieto- ja viestintäteknologian avulla (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 

  Puhemies. (FR) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu:

– komission lausunto viimeaikaisen kaasukriisin seurauksista

– Anne Laperrouzen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö toisesta strategisesta energiakatsauksesta (2008/2239(INI)) (A6-0013/2009)

– Vladimir Remekin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima suullinen kysymys energiatehokkuuden parantamisesta tieto- ja viestintäteknologian avulla (O-0115/2008) (B6-0003/2009).

 
  
MPphoto
 

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä esittelijää Anne Laperrouzea. He tekivät paljon työtä, jotta he saisivat tämän toimitusvarmuutta koskevan mietinnön valmisteltua jo tätä helmikuussa 2009 pidettävää istuntoa varten. Kun esittelijä aloitti työn, kukaan ei voinut olettaa, että Venäjältä Ukrainan kautta tulevat kaasutoimituksemme toimisivat täydellisesti, joten tämän vuoksi on varmasti kiinnitetty enemmän huomiota toimitusvarmuutta koskeviin seikkoihin.

Mikä on tämänhetkinen tilanne kaasukriisin osalta? Koko kaasumäärä toimitetaan, joten tämä merkitsee, että suurin osa kuluttajista saa täyden määrän kaasua. Yhdestä putkesta Puolassa puuttuu vielä kaasuvirta, mutta pyrimme korjaamaan asian. Tämä on erityistapaus, koska toimittaja RosUkrEnergo ei kuulu enää sopimuksen piiriin. Pyrimme palauttamaan täydet kaasutoimitukset kaikille kriisistä kärsineille Euroopan unionin alueille.

Toimitussopimus on tehty kymmenelle vuodelle, joten voimme olettaa, että tällä sopimuksella luodaan hyvät lähtökohdat sille, että tämänkaltaista tilannetta ei enää synny tulevaisuudessa. Haluaisin kuitenkin korostaa, että kaikki EU:n valvontaviranomaiset ovat edelleen paikan päällä ja seuraavat kaasutoimitusta. Uskomme, että heitä ei enää tarvita tulevaisuudessa. Olen kirjoittanut asiasta Venäjän ja Ukrainan kollegoilleni ja tiedustellut, miten meidän pitäisi järjestää valvonta tulevaisuudessa. Katson, että jos me luotamme sopimukseen ja se on vakaa, mitään valvontaa ei tarvita. Valvontaviranomaiset ovat kuitenkin tällä hetkellä paikan päällä.

Katson, että meidän ei pitäisi vain seurata vierestä kauttakulkua koskevaa kysymystä. Meidän pitäisi jatkaa työtä kummankin osapuolen, toimittajamaa Venäjän ja kauttakulkumaa Ukrainan, kanssa. Meidän olisi myös todella huolehdittava siitä, että Ukrainan kaasutoimitukset erotetaan Euroopan unioniin suuntautuvista kaasutoimituksista ja että nämä Ukrainan kautta kulkevat toimitukset ovat taloudellisesti hyödyllisiä myös Ukrainalle. Ukrainan on saatava niistä voittoa, ja niillä on varmistettava paljon tarvittu taloudellinen hyöty. Jatkamme tämän kysymyksen käsittelyä, mutta voimme periaatteessa sanoa, että kaasukriisi on ohi.

Mitä tästä on opittava? Mainitsin tämän edellisellä kerralla, mutta voimme havaita, että EU on oletettua vahvempi. On totta, että EU:n jäsenvaltiot toimivat tässä vaikeassa tilanteessa puheenjohtajavaltion ilmaiseman yhtenäisen suhtautumistavan ja komission tuen perusteella. Näimme, että solidaarisuutta osoitettiin, koska jäsenvaltiot auttoivat toisiaan. Olemme myös panneet vahvasti merkille, että sisämarkkinat toimivat silloin, kuin niiden pitikin toimia. Olin myös erittäin tyytyväinen Euroopan kaasuteollisuuden voimakkaista ja koordinoiduista toimista. Kaasuteollisuudella oli sama kanta Gazpromin suhteen ja se laati yhteisen ehdotuksen, joka voi olla hyödyllinen, jos Venäjän ja Ukrainan välillä ei ole pysyvää sopimusta.

Mitä puutteita havaitsimme? Ensimmäinen oli infrastruktuurin puute. Tämä oli ilmeistä, ja se aiheutuu osittain siitä, että markkinat eivät ole voineet toimia. Kaasun hinta ei ole noussut ja käteismarkkinat eivät ole erityisesti kasvaneet. Tämä aiheutuu ainoastaan siitä, että niissä osissa Euroopan unionia, missä kaasutoimituksia tarvittiin eniten, ei ollut mitään muita mahdollisuuksia toimittaa kaasua.

Joissain tapauksissa solidaarisuutta olisi voitu osoittaa enemmän. Olemme havainneet myös, että joissain tapauksissa avoimuutta ei harjoitettu tarpeeksi. Tarvitsemme vankemman koordinointimenetelmän kriisiin vastaamiseksi.

Komission marraskuussa ehdottamassa strategisessa energiakatsauksessa otettiin esille viisi alaa, joihin Anne Laperrouze ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta syventyvät tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Ne ovat seuraavat: energiatehokkuus; paikallisten energialähteiden käyttö (haluaisin mainita, että vuonna 2008 45 prosenttia asennetusta kapasiteetista oli peräisin tuulienergiasta, se on merkittävin käytettävästä kapasiteetista, ja tuulienergia on myös paikallinen energialähde); ulkosuhteet, eli teemme työtä kollegoidemme kanssa; kriisinhallintamenettelyt; ja infrastruktuuri.

Uskon, että komissio toteuttaa yhden tässä mietinnössä esitetyn pyynnön vuoksi paljon lisätoimia. Kyseessä on eri alojen toimien yhteensovittaminen, koska olemme kehittäneet monia eri toimia energia- ja ilmastonmuutospaketin täytäntöönpanon, teknologian, ulkosuhteiden ja sisämarkkinoiden alan suhteen. On erittäin tärkeä tarkastella, miten näitä aloja sovitetaan yhteen ja mitä lisätoimia meidän on toteutettava tarvittaessa.

Esitän lopuksi yhden komission laatiman ehdotuksen, joka liittyy tähän asiaan, mutta myös yleiseen talouskriisiin. Se on elvytyspakettiin sisältyvä energiaa koskeva osa.

Ehdotamme, että sen rahoitusta myönnetään kolmelle alalle. Infrastruktuuriin myönnetään 3,5 miljardia euroa. Sitä ei käytetä jokaisen hankkeen tueksi, vaan etelästä, lännestä ja idästä saatavien kaasutoimitusten monipuolistamiseksi. Lisäksi pyritään saamaan aikaan tasapainoinen ja kestävä kaasutoimitusten yhdistelmä.

Sähkön osalta hankalinta on Baltian maiden ja Iberian niemimaan eristyneisyys.

Sen lisäksi on kaksi kysymystä, joita pidetään joskus ylellisyytenä, mutta minun mielestäni ne ovat tärkeitä kysymyksiä: merituulivoima − on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on kansalaisten tuki käynnissä oleville hankkeille − sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Nämä ovat ehdottoman tarpeellisia, jotta saavutamme ilmastonmuutosta koskevat tavoitteemme yleisesti. Lisäksi niillä annetaan tarvittavaa tukea Euroopan teollisuudelle, jotta kehitetään teknologiaa, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa.

Harkitsemme siis yhteisesti toimitusvarmuutta, teknologisia pyrkimyksiä ja Euroopan elvyttämistä koskevia tavoitteita. Uskon, että tämä on oikea ehdotus. Varojen määrä ei ole suuri, mutta uskon, että nämä tavoitteet etenevät oikeaan suuntaan ja että kansalaisten olisi osallistuttava toimitusvarmuuden vahvistamiseen Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 

  Anne Laperrouze, esittelijä. − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, keskusteluamme tästä toisesta strategisesta energiakatsauksesta on leimannut Venäjän ja Ukrainan välinen uusi kaasutoimituskriisi. Kriisi on tuonut esiin puutteet, yhteenliitäntöjen haurauden ja Euroopan unionin vaikeuden reagoida ja puhua yhdellä äänellä.

Tämä on osoittanut jo kolmannen kerran, että tarvitsemme yhteisen energiapolitiikan. Minun on kuitenkin sanottava − ja komission jäsen otti tämän juuri esille − että olemme nyt nähneet edistystä ja enemmän jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja solidaarisuutta. Siten voimme toivoa, että aikaan saadaan ratkaisu, jolla voidaan hallita näitä kriisejä.

Haluaisin kiittää jäseniä, jotka ovat monin tavoin edistäneet tätä nopeasti laadittua mietintöä. Meille ilmoitettiin tiedonannosta marraskuussa. En selvitä yksityiskohtaisesti kaikkea, mikä sisältyy päätöslauselmaan, vaan haluaisin ilmoittaa viestin, jonka teollisuusvaliokunta haluaa välittää tällä päätöslauselmalla.

Asiassa on kyse siitä, että ilmastonmuutoksen vuoksi toteutettavat toimet ovat piakkoin tiukempia, Euroopan unionin toimitusvarmuutta uhataan yhä vakavammilla ja usein toistuvilla kriiseillä ja sen kilpailukykyä voidaan haitata. Tämä vuoksi on suhtauduttava eri tavalla energian kulutukseen ja käyttöön Euroopan unionissa. On myös ajateltava eri tavalla energiavarojamme, ja meidän on hyödynnettävä sitä, että energia-alalla on huomattavasti työpaikkoja. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä meneillään olevassa talouskriisissä.

Mitä me ehdotamme? Lyhyellä aikavälillä edistämme energia- ja ilmastonmuutospaketin vuoden 2020 tavoitetta "kolme kertaa 20", jotta siitä muodostettaisiin eurooppalainen energiapolitiikka. Tämä on yhteinen toimi usealla − maailmanlaajuisella, yhteisön, kansallisella ja paikallisella − tasolla. Tämä merkitsee, että ilmoittamamme tärkeimmät painopisteet ovat luonnollisesti energian säästäminen, energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden kehittäminen, koska Euroopan unionin mahdollisuudet tällä alalla ovat suuret. Erityisesti 20 prosentin energiatehokkuustavoitteesta on tehtävä sitova.

Toiseksi Euroopan unionin toimitusvarmuutta on parannettava verkkoihin tehtävillä investoinneilla ja erityisesti yhteenliitännöillä. Jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus merkitsee, että verkkojen on toimitettava kaasua alueille, jotka ovat erityksissä ja erittäin riippuvaisia yhdestä toimittajasta. Tämä merkitsee myös, että kaasun toimitusvarmuutta koskevaa direktiiviä on tarkistettava, jotta siitä tehdään Euroopan kriisinhallintaväline. Toimitusvarmuuden parantaminen merkitsee, että kauttakulkuvaltioiden ja tuottajavaltioiden kanssa käytävää vuoropuhelua vahvistetaan ja jäsennetään. Näitä energia-alan keskinäistä riippuvuutta koskevia suhteita on kehitettävä erityisesti Venäjän ja Välimeren alueen kanssa.

Kolmanneksi sisämarkkinat ovat toimitusvarmuudelle ratkaisevan tärkeitä. Miten yhteen jäsenvaltioon saadaan toimituksia toisesta jäsenvaltiosta, jos yhteenliitännät ovat heikot tai niitä ei ole lainkaan?

Neljänneksi meidän on tunnistettava parhaat käytännöt kansainvälisellä tasolla. Tässä yhteydessä meidän olisi vahvistettava tietojen vaihtoa Japanin ja Yhdysvaltojen − erityisesti Kalifornian − kanssa, mutta emme saa pettää itseämme: suhteemme näihin energiaa kuluttaviin valtioihin perustuvat sekä yhteistyöhön että kilpailuun erityisesti energiateknologian suhteen.

Tämän jälkeen käsittelen pitkän aikavälin toimia, jotka ovat erittäin tärkeitä. Tehtävämme on arvioida ennalta Euroopan unionin energiantoimitusvarmuuden tulevaisuutta. Meidän pitäisi voida vuosien 2010−2020 aikaan luoda skenaario Euroopan unionin toimitusvarmuutta koskevasta etenemissuunnitelmasta vuotta 2050 varten. Tätä varten on otettava käyttöön ilmastonmuutoksen torjumista koskevia kunnianhimoisia tavoitteita. Valiokuntamme ehdottaa, että vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60−80 prosentilla, mutta tulevaisuudessa ehkä 80 prosentilla, energiatehokkuutta lisätään 35 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuus asetetaan 60 prosenttiin.

Parlamentti vaatii, että tässä etenemissuunnitelmassa otetaan huomion eri energiamuotojen osuuden kehittäminen, jotta tuotantoon, yhteenliitäntöihin ja tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävää panostusta voidaan suunnitella.

Teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunta on vahvistanut energialähteiden yhdistelmässä vuotta 2050 varten, että ydinenergiaa käytetään muiden energialähteiden, kuten uusiutuvan energian, kanssa ja että se haluaa kehittää energiavarastointikeinoja sekä käyttää aurinkoenergiaa, joka tarjoaa rajattomat resurssit.

 
  
MPphoto
 

  Vladimír Remek, laatija. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, teillä on jo edessänne teksti komissiolle esitetystä kysymyksestä, joka koskee energiatehokkuuden parantamista tieto- ja viestintäteknologian avulla. Haluaisin lisätä pari huomautusta. Haluaisin kiittää kaikkia varjoesittelijöitä ja muita jäseniä heidän työstään, jonka perusteella päätöslauselman − joka koskee komissiolle esitettyä kysymystä − lopulliseen versioon on sisällytetty useita ajatuksia. Kompromissiratkaisu saatiin aikaan lähes 90-prosenttisesti kaikkiin ehdotettuihin tarkistuksiin, ja asiakirja hyväksyttiin yksimielisesti teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa.

Toimemme energiatehokkuuden parantamiseksi tieto- ja viestintäteknologian avulla ovat vasta alkuvaiheessa. Viime syksynä meistä vaikutti ehkä vielä sille, että valmistelimme uudelleentarkastelua ja strategiaa tulevaisuutta varten. Viime viikkojen tapahtumien vuoksi meidän on otettava huomioon toisenlainen todellisuus. Rahoituskriisi ja kaasutoimitusten keskeyttäminen joihinkin EU:n jäsenvaltioihin, kuten jo mainittiin, ovat tehneet tarpeelliseksi kaikkien vaihtoehtojen käyttöönoton, jotta energiaa koskeviin haasteisiin vastataan mahdollisimman nopeasti. Sama koskee tarvetta parantaa merkittävästi energiatehokkuutta − energian tehokasta käyttöä − soveltamalla mahdollisimman paljon tieto- ja viestintäteknologiaa. On täysin selvää, että ilman tämän teknologian järkevää − haluaisin korostaa − johdonmukaista ja erittäin laaja-alaista soveltamista, emme onnistu vähentämään energiankulutusta tai rajoittamaan ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia.

Olemme pyrkineet erikoisalan keskusten, tutkimuslaitosten, tärkeiden teollisuusalojen edustajien ja unionin jäsenvaltioiden viranomaisten tuella kartoittamaan tilannetta, joka koskee tieto- ja viestintäteknologian käyttöä tehostetussa energia-arvioinnissa. Mitään energian kysynnän vähentämistä koskevaa pyyntöä ei saisi käyttää EU:n kilpailukyvyn säilyttämistä ja kestävää talouskehitystä koskevia tavoitteita vastaan. Emme saa toteuttaa äärimmäisiä toimia periaatteella "on säästettävä hinnalla millä hyvänsä".

On totta, että energian kysynnän vähentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä. Olemme mukana myös toimissa, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, älykkäitä rakennuksia ja tehokkaampaa energiankulutuksen mittaamista. Puhumme myös tieto- ja viestintäteknologian soveltamisesta liikenteeseen ja rakentamiseen, tavaroiden siirron rajoittamiseen, tehokkaampiin valaisujärjestelmiin, nanoteknologian ratkaisuihin, ja niin edelleen. Lyhyesti sanottuna on hankalaa löytää alaa, jossa energiatehokkuutta ei voida kohentaa tieto- ja viestintäteknologialla. Asiakirjaa valmistellessamme vahvistimme, että kaikki pyrkimyksemme EU:n energiatarpeeseen vastaamiseksi liittyvät läheisesti toisiinsa ja että ne ovat riippuvaisia toisistaan. Siten Euroopan parlamentin tuki Galileo-hankkeelle näkyy tehokkaassa liikenteessä, tuotteiden ja henkilöiden liikkumisessa ja niin edelleen.

Olen iloinen voidessani mainita, että meillä on EU:ssa jo monia esimerkkejä tieto- ja viestintäteknologian onnistuneesta soveltamisesta energian tehokkaampaan käyttöön. On hyvä, että keskustellaan tarpeesta tuoda esiin näitä esimerkkejä. Niillä motivoidaan myönteisesti suurta yleisöä. Tiedämme periaatteessa, mitä on tehtävä. On vain ryhdyttävä sanoista teoiksi. Muutoin jäsenvaltioiden kansalaiset menettävät luottamuksensa. Me olemme monille valittavasti enemmän byrokraattinen keskustelukerho kuin toimielin, joka voi auttaa kansalaisia voittamaan esteet ja parantamaan elämäänsä.

Nämä sanat pätevät täysin myös yleiseen energiapolitiikkaan, mitä käsitellään kollegamme Anne Laperrouzen mietinnössä. Olin toisen strategisen energiakatsauksen varjoesittelijä ja haluaisin kiittää Anne Laperrouzea hänen loistavasta työstään siinä, että mietinnössä saavutettiin lopulta kompromissiratkaisu. Tulos on realistisempi ja vakuuttavampi kuin alkuperäinen teksti. Kuten oli odotettavissa, Euroopan parlamentin lähestyvien vaalien vuoksi voimme havaita jonkin verran äänestäjiin kohdistuvaa populismia. Suuria tavoitteita on tullut esiin, ja ihmiset haluavat kuulla niistä. Niiden toteuttaminen ei ole usein mahdollista. Haluaisimme kaikki vastata energiatarpeisiin yksinomaan uusiutuvien energialähteiden avulla. Se olisi ihanteellista. Kehotan henkilökohtaisesti suhtautumaan asiaan realistisesti. Sama koskee myös sitä, että mietinnössä yritetään väkisin vähentää päästöjä ällistyttävällä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, kun 50−80 prosenttia olisi ollut realistisempi tavoite.

Ydinenergian vastustajat pyrkivät jälleen jättämään energialähteiden yhdistelmän ulkopuolelle tämän päästövapaan energialähteen, joka on erittäin tärkeä Euroopalle. Jokaiselle, joka ei halua seurata muotia ja hyödyntää ydinenergiaa koskevaa pelkoa, on oltava täysin selvää, että emme yksinkertaisesti selviä ilman sitä. Meidän on sijoitettava uusiin ydinvoimaloihin, turvalliseen varastointiin, polttoaineen uudelleenkäyttöön ja ydinfuusioon. Pidän järkevänä, että mietinnössä periaatteessa tuetaan ydinvoiman sisällyttämistä energialähteiden yhdistelmään. Lopuksi mielestäni on tärkeää yrittää yhdistää paremmin energiaverkot esimerkiksi Baltian maissa. Nämä valtiot jätettiin vuosien ajan pulaan pelkillä lupauksilla. Arvostan myös sitä, että mietintöön sisältyy ajatus siirtoverkkojen käytön paremmasta koordinoinnista. Siinä voidaan ehkä käyttää halutessamme jonkinlaista keskusvalvontajärjestelmää.

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää Vladimir Remekiä ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa työstään erittäin tärkeän aiheen vuoksi. On totta, että tieto- ja viestintäteknologian avulla voimme merkittävästi torjua ilmastonmuutosta sekä saavuttaa tavoitteen energiakulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen alentamisesta 20 prosentilla.

Tiedämme, että tämä on valtava haaste, mutta se ei ole ylitsepääsemätön, ja se voidaan saavuttaa ainoastaan, kun tiedämme, miten hyödynnämme tieto- ja viestintäteknologiaa. Tämän vuoksi komissio ei puhu vaan toimii seuraavalla tavalla.

Ensiksi olemme valmistelleet tiedonantoa tieto- ja viestintäteknologian kattavasta strategiasta, jolla vastataan energiaa ja ilmastonmuutosta koskeviin ongelmiimme. Tähän strategiaan liittyy suositus, jossa asetamme tehtävät, tavoitteet ja aikataulut tieto- ja viestintäteknologian alan toimille. Toimia toteuttavat sidosryhmät ja jäsenvaltiot. Näillä toimilla pyritään nopeuttamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttömahdollisuuksia, jotta voimme hallita kotiemme, yritystemme ja koko yhteiskuntamme energiatarpeita.

Millä tasolla? Ensinnäkin luonnollisesti tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden tasolla. Niiden hiilijalanjälki on erittäin tärkeä, ja tiedän, että teollisuus tekee työtä tässä asiassa. Toivomme, että tämä työ turvataan tutkimukseen panostamalla.

Toinen taso on se, että tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää yleisesti ja kaikilla taloudellisen toiminnan aloilla. Tarvitsemme kannustimia toimintamme muuttamiseksi, kuten esittelijä sanoi "penser autrement", mutta toimintamme muuttuu hallituksen, viranomaisten, yritysten ja kansalaisten tasolla ainoastaan, kun ymmärretään, mitkä ovat säästömahdollisuudet. Tämä merkitsee, että meidän on arvioitava, mitä mahdollisuuksia on tällä hetkellä ja mitä voimme tehdä paremmin. Jos emme arvioi asiaa, meillä ei ole tuloksia, ja sen vuoksi tarvitsemme vertailukohdan, jonka perusteella parannukset voidaan määrittää.

Tämä arviointia ja määrittämistä koskeva haaste on ehdotuksemme ytimessä.

Ehdotuksen ytimessä on myös se, miten etenemme tutkimustulosten perusteella innovaatioon ja käytännön tuloksiin. Aloitimme luonnollisesti tutkimuksesta. Komission tutkimuksen ja teknologian kehittämisen rahoitusta koskevilla ohjelmilla pyritään hyödyntämään näitä mahdollisuuksia myös palveluiden infrastruktuurissa ja järjestelmissä.

Kaikkein tärkeimpiä tuloksia odotetaan sähkönjakelua, rakennuksia, liikenteen logistiikkaa ja valaisinlaitteita koskevilla aloilla. Esittelijä on oikeassa: monen alan on osallistuttava kyseisiin hankkeisiin. Tämän vuoksi olemme luoneet monialaisia tutkimushankkeita ja toimineet hyvin tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa, jotta tutkimuksen, kehittämistyön ja innovaatiotoiminnan välistä ajanjaksoa lyhennetään. Tämä on myös syy siihen, että tuimme innovaatiota koskevissa ohjelmissamme uusien ratkaisujen ja teknologioiden esittelyä ja luotettavuuden toteamista todellisessa maailmassa, jotta niiden alkuun saattamista edistetään mahdollisimman paljon.

Tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden ekologisen jalanjäljen vähentäminen kuuluu myös tähän tutkimukseen. Olemme käyttäneet tähän aloitteeseen tähän mennessä rahoitusta yli 4 000 miljoonaa euroa. Komission ehdottamassa elvytyssuunnitelmassa tutkimuksen ja kehityksen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat keskeisessä asemassa, ja yksi kolmesta ehdottamastamme aloitteesta koskee energiatehokkaita rakennuksia. Tieto- ja viestintäteknologia on luonnollisesti merkittävässä asemassa tällä alalla.

Yksi tällä hetkellä toteutettavista pilottihankkeista on älykkäät liikennejärjestelmät. Olemme jo investoineet paljon älykkäisiin ajoneuvojärjestelmiin ja olemme nyt siirtymässä toiseen vaiheeseen, eli ajoneuvojen ja tie- ja liikennemerkkien väliseen suhteeseen. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että oma satelliittijärjestelmämme on erittäin tärkeä, jotta voimme toimia asiassa tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 

  Giorgos Dimitrakopoulos, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella Anne Laperrouzea ja kiittää häntä yhteistyöstä tämän valmistelutyön aikana. Esitän ulkoasianvaliokunnan puolesta pääkohtia ehdotuksista, joita teimme Anne Laperrouzelle.

Ensiksi meillä pitäisi olla EU:n yhteinen ulkoinen energiapolitiikka, jossa korostetaan energialähteiden ja energian toimitusreittien turvallisuutta. Ymmärrämme kaikki tämän ehdotuksen merkityksen, koska kiistamme keskittyvät tällä hetkellä energialähteisiin.

Toiseksi meidän on syvennettävä suhteitamme muiden valtioiden, erityisesti energiantuottajamaiden, kanssa, mutta myös niiden valtioiden kanssa, joiden kautta energiaa toimitetaan, eli kauttakulkuvaltioiden kanssa.

Kolmanneksi tarvitsemme uuden sukupolven sitovia "energiariippuvuusmääräyksiä". Nämä määräykset ovat erittäin tärkeitä erityisesti neuvotteluissa muiden valtioiden kanssa ja esimerkiksi − koska kyseessä on ajankohtainen aihe − neuvotteluissa Venäjän kanssa uudesta sopimuksesta, jolla korvataan vuoden 1997 sopimus.

Viittasimme energialähteitä koskeviin kiistoihin. Kyseessä on merkittävä aihe, jonka vuoksi pyrimme monipuolistamaan energialähteitä ja toimitusreittejä, joiden kautta saamme energiaa. Tällä hetkellä tarkastellaan monia tärkeitä hankkeita. Haluaisin mainita South Stream -kaasuputken, Turkin, Kreikan ja Italian yhdistävän putken, Nabucco-putken, ja minun on luonnollisesti mainittava myös Kaspianmeren alue, koska käsittelemme sitä monessa yhteydessä. Minulla on täällä Kaspianmeren kartta. Kun tarkastelemme Kaspianmerta, meidän on tarkasteltava kaikkia osapuolia, mukaan lukien Azerbaidžania ja Turkmenistania. Me käsittelemme tätä asiaa Euroopan parlamentissa huomenna tai ylihuomenna, mutta haluaisin muistuttaa teitä Turkmenistanin ja luonnollisesti Iranin merkityksestä.

 
  
MPphoto
 

  Romana Jordan Cizelj, PPE-DE ryhmän puolesta. – (SL) Energia on yksi elämän perusedellytyksistä. Kuitenkin jo jonkin aikaa ihmiskunta ei ole tyytynyt pelkästään alkeellisiin elinoloihin. Olemme pyrkineet myös saavuttamaan sellaisen yhteiskunnallisen kehityksen tason, joka tekee elämämme helpommaksi. Tämän seikan vuoksi energia-asiat seuraavat jokaisen yhteiskunnan taloudellista kehityssuuntaa.

Olemme kuitenkin vasta hiljattain alkaneet tarkastella ihmisten hyvinvointia enemmän kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Emme enää mittaa sitä ainoastaan ostovoimalla. Näin ollen meidän on energian osalta löydettävä oikea tasapaino turvallisuuden ja toimitusten luotettavuuden, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutosta koskevien toimien ja kilpailukyvyn välillä. Poliittinen ryhmämme edistää näitä kolmea tavoitetta yhteisen eurooppalaisen energiapolitiikan kulmakivenä ja tältä osin olemme tyytyväisiä Anne Laperrouzen mietintöön.

Ilmastonmuutos ja tammikuussa kokemamme ongelmat Eurooppaan suuntautuvista Venäjän kaasutoimituksista osoittavat, että yhteisessä energiapolitiikassa tärkeää on monipuolisuus. Euroopan unionin on otettava käyttöön hankkeita, joilla vahvistetaan energiainfrastruktuuriamme mahdollisimman pian. Näin edistetään toimituksia eri reittejä pitkin. Meidän on tässä yhteydessä varmistettava, että voimme tuoda kaasua eri kauttakulkuvaltioista ja energian viejämaista. Nabucco-hankkeen toteuttaminen on tässä suhteessa erityisen tärkeää.

Meidän on lisäksi monipuolistettava energialähteiden yhdistelmäämme. Siihen on periaatteessa sisällyttävä suurempi osuus energialähteitä, jotka eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, eli uusiutuvia energialähteitä ja ydinenergiaa. Emme voi täysin kääntää selkäämme hiilelle, mutta meidän on varmistettava, että käytämme parasta mahdollista tekniikkaa, joiden perusteella hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on mahdollista.

Haluaisin korostaa, että ensisijainen tehtävämme on tehokas energiankäyttö. Lukuisat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että meidän on käytettävä rahoitusta ja panostettava henkistä ja luovaa voimaa tuotanto- ja siirtokapasiteettiin. Näilläkään toimilla emme voi vielä pitkään aikaan vähentää täysin riippuvuuttamme tuonnista. Energian tuonnin vähimmäistämiseksi meidän on laadittava tehokas ulkoinen energiapolitiikka. Haluaisin tästä syystä, että Lissabonin sopimus hyväksytään. Siten kaikki ulkopoliittisten toimintalinjojen laatimista koskevat institutionaaliset esteet voitaisiin poistaa.

Viittaan tässä Irlantiin. Oletamme, että Irlannin kansa ratkaisee tämän ongelman. Meidän odotuksemme yhteisestä ulkoisesta energiapolitiikasta ovat realistisempia, jos toteutamme konkreettisia toimia aloilla, jotka olemme jo määritelleet osaksi yhteistä energiapolitiikkaa. Katson, että meidän pitäisi hyväksyä kolmas kaasun ja sähkön vapauttamista koskeva paketti jo tämän parlamenttikauden aikana. Samalla olisi hyväksyttävä yhtenäiset markkinasäännöt koko unionille.

Haluaisin lopuksi ilmaista mielipiteeni esitetyistä tarkistuksista. Minusta Anne Laperrouzen mietintö on riittävän hyvä, joten mitään merkittäviä tarkistuksia ei tarvita. Pitkän aikavälin tavoitteet, jotka täytetään kolmitahoisella 20 prosentin tavoitteella ja joita kannattavat sekä Euroopan neuvosto että Euroopan parlamentti, pitäisi jättää ennalleen. Poliittinen ryhmämme ei tue mitään tarkistuksia, joilla pyritään vähentämään energialähteiden monipuolistamista. Me kuitenkin kannatamme tarkistuksia, joilla pyritään lisäämään toimitusreittien määrää ja parantamaan energiaturvallisuutta Euroopan unionissa.

Lopuksi haluaisin onnitella esittelijää erinomaisesta mietinnöstä ja kiittää häntä yhteistyöstä.

 
  
MPphoto
 

  Mechtild Rothe, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää esittelijä Anna Laperrouzea erittäin hyvästä yhteistyöstä tämän asian käsittelyssä. Haluaisin myös kiittää sihteeristön työntekijöitä heidän erittäin tärkeästä panoksestaan.

Toinen strateginen energiakatsaus on erittäin hyvin ajoitettu, kun tarkastelemme viimeisintä kaasukriisiä. Toimitusvarmuuden ja jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden olisi oltava Euroopan energiapolitiikan ytimessä. Olen vakuuttunut siitä, että huomattavaa parannusta saadaan aikaan, jos tähän mietintöön sisältyvää kehotusta kaasun toimitusreittien laajemmasta monipuolistamisesta seurataan. Komission on lisäksi esitettävä ennen tämän vuoden loppua ehdotus vuoden 2004 kaasudirektiivin tarkistamisesta, jotta siihen sisällytetään vaatimus sitovista ja tehokkaista kansallisista ja EU:n tason hätäsuunnitelmista.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmän jäsenet pitävät kuitenkin olennaisen tärkeänä, että EU:n jäsenvaltiot seuraavat tarkasti jopa normaaleissa olosuhteissa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia kuluttajia ja erityisesti polttoainepulan uhreja. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ei ole edelleenkään laadittu kansallisia strategioita. Tämän vuoksi ryhmäni on tehnyt täydentäviä tarkistuksia, joiden perusteella jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan todellisia toimia tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Mietinnössä korostetaan, että energian säästäminen ja energiatehokkuus ovat tärkeitä. Tehokkaimmat ja taloudellisesti kannattavimmat tavat tehostaa toimitusvarmuutta ovat selkeästi energiatehokkuuden lisääminen ja energian säästäminen. Meillä on oltava samalla kunnianhimoisia ja realistisia tavoitteita Euroopan tulevalle energiantoimitusvarmuudelle. Olen iloinen nähdessäni, että siirrymme tähän suuntaan. Vaadimme, että vuoteen 2050 mennessä uudistuvien energialähteiden osuus on 60 prosenttia energialähteiden yhdistelmästämme. Mietinnössä korostetaan myös, että paikalliset aloitteet ovat tärkeässä asemassa, kun pyritään saamaan aikaan tuloksekas ilmasto- ja energiapolitiikka. Pormestareiden ilmastosopimuksella on tässä asiassa keskeinen tehtävä, mutta on tärkeä tukea muita samanlaisia lähestymistapoja, kuten ajatusta "saarten sopimuksesta". Selvää on kuitenkin, että meidän tavoitteitamme on vaikeaa saavuttaa ilman, että investoimme energiaverkkojen infrastruktuuriin tai että jatkamme vapauttamista koskevia toimia sisämarkkinoilla. Tarvitsemme toimivat energian sisämarkkinat, jotka perustuvat reiluun kilpailuun ja joissa taataan kaikille tuottajille vapaa pääsy verkkoon sekä tasapuoliset jakeluoikeudet. Seuraavat viikot ovat tässä suhteessa erittäin tärkeitä. Älykkään sähköverkon perustaminen ja kehittäminen on tarpeellista. Siihen on sisällyttävä tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia voimalaitoksia ja hajautettua energiantuotantoa. Tämä on ainoa tapa toimittaa tehokkaasti energiavaroja alueille, joilla niitä todella tarvitaan. Tarvitsemme eurooppalaisen "superverkon", jolla hyödynnetään Pohjanmeren, Itämeren ja Välimereen alueen valtavia mahdollisuuksia ja jolla ne yhdistetään.

Tässä mietinnössä on kuitenkin kestämätöntä se, että siinä kehotetaan komissiota luomaan erityinen etenemissuunnitelma ydinenergiaan investoimisesta. Tämän syyn vuoksi ryhmäni on esittänyt tarkistuksen, jossa selkeästi korostetaan, että ydinturvallisuus on yhteinen etumme ja että jäsenvaltioiden on voitava edelleen päättää itsenäisesti ydinenergiaan investoimisesta. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että emme tarvitse ydinenergiaa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

 
  
MPphoto
 

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, viime vuoden energiakatsaus oli hyvin ajoitettu päivitystoimi, ja onnittelen Anne Laperrouzea hänen asiaa koskevasta täsmällisestä mietinnöstään.

Käsiteltävät kysymykset ovat hyvin monimutkaisia, mutta voimme tiivistää ne seuraavasti: Eurooppa tarvitsee energiapolitiikkaa, joka tarjoaa meille kestäviä, kohtuuhintaisia ja turvallisia energiavaroja. Ne ovat kestäviä, koska ne päättävät riippuvuussuhteemme fossiilisiin polttoaineisiin, jotka tukahduttavat planeettaamme; ne ovat kohtuuhintaisia, koska niillä varmistetaan vakaat ja realistiset kuluttajahinnat; ne ovat myös turvallisia, koska Euroopan kansalaiset eivät ole enää riippuvaisia epäluotettavista tai monopolistisista toimittajista.

Ryhmä komission jäseniä tapaa tämän viikon perjantaina pääministeri Putinin ja hänen ministereitään. Meidän olisi tehtävä selväksi, että emme voi sallia sitä, että Venäjän ja Georgian välinen kiista aiheuttaa Euroopan kaasukriisin keskitalvella. Olisi pyrittävä saamaan takeita, mutta asiasta olisi myös esitettävä huomautus. Tällainen tilanne on sattunut aikaisemmin, ja se ei saa enää toistua.

Nyt on aika tarkastella perusteellisesti uudestaan Euroopan energiahuoltoa. Parlamentin kaikkien ryhmien jäsenet jakavat tämän näkökannan, joten meidän olisi yhdessä pyrittävä saamaan tämä aikaan. Sen vuoksi pieni parlamentin jäsenten ryhmä, mukaan lukien myöhemmin puheenvuoron esittävä David Hammerstein, julkistavat vihreää energiaa koskevan kirjan "Making the Green Energy Switch at a Time of Crisis", jonka tekemiseen on osallistunut henkilöitä yli puoluerajojen.

Olen kiitollinen kaikille jäsenille, jotka toivat esille ajatuksiaan, ja olen hämmästynyt vallitsevan yksimielisyyden laajuudesta. Parlamentti pyrkii toimimaan nopeasti ja yhteistyössä, jotta Euroopan energiakriisiin saadaan aikaan pysyvä ratkaisu, ja meidän on hyödynnettävä tätä tilaisuutta.

Kaikista mahdollisista suunnitelmista uuden energia-aikakauden aloittamiseksi yksi erottuu joukosta: sitä kutsutaan superverkoksi tai Desertec-hankkeeksi. Puheenjohtajavaltio Ranska mainitsi sen mahdollisena toimintahankkeena uudelle Välimeren Euroopan unionillemme. Useat parlamentin jäsenet, kuten Rebecca Harms, vierailivat hiljattain Etelä-Espanjassa ja näkivät teknologian toiminnassa. Aurinkolämpövoimaa saadaan Pohjois-Afrikasta ja aurinkoinen Etelä-Eurooppa kerää aurinkoenergiaa siten, että se vastaa vuodessa puoltatoista miljoonaa öljybarrelia neliökilometriä kohden. Tätä energiaa voidaan siirtää energiatehokkaiden korkeajännitettä käyttävien tasavirtakaapeleiden välityksellä eurooppalaiseen superverkkoon. Siten uusiutuvaa energiaa saadaan vietyä kaikkialle EU:hun. Lisäksi voidaan käyttää vuorovesienergiaa rannikkoalueilla, tuuli- ja aaltoenergiaa tuulisessa Luoteis-Euroopassa sekä biomassaa ja geotermistä energiaa missä tahansa niitä on käytössä.

Etukäteen aiheutuu kuitenkin kustannuksia. Saksan avaruuskeskus arvioi, että rakennustöihin kuluisi 45 miljardia euroa, mutta se ilmoitti myös, että kuluttajat säästäisivät monenkertaisesti tämän summan alhaisempien energialaskujen vuoksi seuraavana 35 vuotena ja että tämän investoinnin vuoksi luotaisiin tuhansia työpaikkoja.

Tämä on rohkea hanke tulevaisuuden energialle, joka on kestävää, kohtuuhintaista ja turvallista. Euroopan unionin on puolustettava tällaista tulevaisuuden energiaa.

 
  
MPphoto
 

  Antonio Mussa, UEN-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää vilpittömästi Anne Laperrouzea hänen työstään, ja olen siitä suurelta osin samaa mieltä. Minulle jäivät kuitenkin epäselväksi tietyt näkökohdat ehkä sen vuoksi, että komission arvioihin luotetaan liiaksi.

Ensinnäkin katson, että kaasun kysynnän ennustettuun kehitykseen on suhtauduttu rajoittavasti. Jos asia todella on näin, pelkään, että tämä vaikuttaa kielteisesti hankkeiden rahoittamiseen. Infrastruktuurin osalta totean, että hankkeet ovat eri kehitysvaiheessa. Olisi suositeltavaa − sen sijaan, että ne asetetaan paremmuusjärjestykseen abstraktilla tavalla ja jätetään huomioimatta Välimeren alue − että niitä arvioitaisiin kehitystoimiin tarvittavan ajan, rahoitusrakenteen, saatavilla olevien toimitusten ja julkisen tuen ja yksityisen sektorin sitoumusten välisen yhteyden perusteella.

Anne Laperrouze suositteli sen jälkeen energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista. Yksi esimerkki on eteläinen kaasulinja. Näihin kysymyksiin tarvitaan mielestäni vaiheisiin jakaantuvaa ohjelmallista lähestymistapaa. Kaspianmeren tapauksessa kaasua saadaan ainoastaan Azerbaidžanista ensimmäisessä vaiheessa. Kaasun saanti muista maista toteutetaan toisessa vaiheessa, jolloin markkinoista tulee poliittisten, lainsäädännöllisten ja infrastruktuuria koskevien seikkojen vuoksi vaikeammat. Kaspianmeren alueen kehitysyhteistyötä koskevan komission aloitteen ansiosta näitä ongelmia voidaan poistaa, jos tähän kehitysyhteistyöhön liittyy esimerkiksi puuttuvan infrastruktuurin luomista helpottavia toimia.

Toiseksi viimeinen näkökohta on se, että solidaarisuusmekanismit ovat epäilemättä tärkeitä unionin energiaa koskevien toimintalinjojen ja Lissabonin sopimuksen osalta. Olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista, että näiden toimenpiteiden toteuttamisessa vältetään mahdollisten vääristymien lisäksi liian raskaat menettelyt.

Haluaisin lopuksi käsitellä ulkosuhteita. Energiaperuskirjan tehtävän lisäksi tärkeä tavoite on energiakomitean tehtävän laajentaminen erityisesti kauttakulkuvaltioihin ja uudistuvan energian alalle.

 
  
MPphoto
 

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toista strategista energiakatsausta koskevan työn aikana vallinneesta hyvästä ilmapiiristä huolimatta minun on valitettavasti todettava, että emme pystyneet korjaamaan komission ehdotusta tarpeellisena pitämälläni tavalla.

Mielestäni otsikossa "Strategic Energy Review", strateginen energiakatsaus, on vahva merkitysvivahde tulevaisuuteen suuntautuvista toimista. Jos me kuitenkin tarkastelemme tätä katsausta, niin meidän on todettava, että se suuntautuu hyvin paljon menneisyyteen. Tämän strategisen energiakatsauksen ytimessä on − ja pelkään pahoin, että Anne Laperrouzen mietinnössä tätäkään asiaa ei esitetä oikein − hiilen ja ydinenergian vanha energiayhdistelmä, ja siinä keskitytään jälleen kerran erittäin paljon ydinenergiaan.

Arvoisa komission jäsen Piebalgs, ihmettelen, mitä tapahtui ehdotuksille, jotka esititte meille tämän parlamenttikauden alussa? Kerroitte meille, että ydinenergiaan liittyvät suuret riskit on hallittava, ydinjätettä ja käytöstä poistamisen rahoittamista koskevat ongelmat ja kaikki muut tällaiset ongelmat olisi ratkaistava ennen kuin komissio pyrkii millään tavoin edistämään ydinenergian kehittämistä. Yhtäkään näistä kysymyksistä ei ole ratkaistu, ja silti komissio ryhtyy tähän ydinenergialle myönteiseen hyökkäykseen. Yksi Länsi-Euroopan ydinteollisuuden suurimmista fiaskoista tapahtuu juuri tällä hetkellä Suomessa. Suomalaisen sähkölaitoksen ja Arevan välisessä kiistassa on kyse 2,4 miljardin euron summasta, koska Olkiluodon hankkeessa on syntynyt hyvin paljon ylimääräisiä kustannuksia. Tämä seikka ei näytä häiritsevän teitä ollenkaan. Mietin, onko järkeä tehdä uusia investointeja alaan, joka vuosien ajan saamastaan julkisesta tuesta − joka ylittää selkeästi kaikille muille aloille myönnetyn tuen − huolimatta aiheuttaa jälleen kerran tällaisen sotkun. Haluaisin todella tietää, tarkoitatteko tätä vakavasti, vai toimiiko joku muu taho tämän asian hyväksi.

Mielestäni tämä hiilen ja ydinvoiman yhdistelmä on juuri se strategia, joka on johtanut Euroopan unionin energiapolitiikan umpikujaan. Olen puhunut tarpeeksi ydinvoimasta, mutta fossiilisten polttoaineiden tuhlaileva käyttö − jälleen yksi näkökohta, johon katsauksessanne ei puututa − on edistänyt nykyistä ilmastokatastrofia. Tähän vanhentuneeseen strategiaan ei tehdä tämän katsauksen perusteella välttämättömiä muutoksia.

Ryhmäni esitti selkeitä painopisteitä keskusteluissa Anne Laperrouzen mietinnöstä. On sanomattakin selvää, että ydinvoima kuului niihin, mutta yritimme saada aikaan todellisia muutoksia myös muilla aloilla. Halusimme, että tavoite primaarienergian käytön vähentämisestä 20 prosentilla olisi lopultakin sitova. Näin ei käynyt. Edellytämme realistista ehdotusta tämän "superverkon" rakentamiseksi. Kyseessä on toisin sanoen verkko, johon on voitava yhdistää todella merkittävää energiantuottokapasiteettia Pohjanmeren, muiden rannikkoalueiden ja eteläisten autiomaa-alueiden uudistuvista energialähteistä. Näistä asioista ei ollut minkäänlaista merkkiä mietinnössä tai komission ehdotuksessa.

Uskomme myös, että oli suuri virhe jättää koko liikenteen ala pois tästä energiaa koskevasta strategisesta suunnittelusta, koska me haluamme teidän tavoin päästä eroon öljyä koskevasta riippuvuudestamme. Olette päättäneet, että liikennettä koskevia aiheita käsitellään erikseen, mutta meidän mielestämme tämän aiheen pitäisi olla yksi strategisen energiasuunnittelun tärkeimmistä kysymyksistä.

Kaasun hankintalähteiden monipuolistaminen on myönteistä ja meidän olisi varmasti pyrittävä siihen, mutta samalla on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, että kaasua käytetään tehokkaasti. Muutoin emme pääse monipuolistamistoimissa loppujen lopuksi mihinkään.

Olin järkyttynyt kuullessani viime viikolla, että komission elvytyssuunnitelmaan sisältyvät kaikki nämä strategiset vääristymät ja että siinä sovelletaan samaa vanhakantaista lähestymistapaa kuin tässä strategisessa energiakatsauksessa. Minun on ilmoitettava ryhmäni puolesta, että emme tue Anne Laperrouzen mietintöä emmekä strategista energiakatsausta ja että pyrimme elvytyssuunnitelman yhteydessä puolustamaan kestävyyttä ja tervettä järkeä.

 
  
MPphoto
 

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(FI) Arvoisa puhemies, arvoisat komissaarit, solidaarisuus on kaunis sana, se kuuluu yleisesti vasemmiston sanavarastoon. Solidaarisuutta ei kuitenkaan pidä vaatia vain Gazpromin ja Venäjän vastaisen politiikan nimissä, vaan myös yleisen energiaköyhyyden torjunnassa. Energiaa on saatava käyttöön myös köyhien ihmisten sähköksi ja lämmöksi.

Eurooppalaisen energiastrategian suuri ongelma on se, että sitä ei rakenneta tyhjästä, vaan jokaisella maalla on omat maantieteelliset, historialliset ja energiataloudelliset juurensa. Jos on yhteinen strategia ja harmonisoidaan rakenteita, se merkitsee, että on voittajia ja häviäjiä. On maita, jotka solidaarisuuden nimissä pakotetaan luopumaan kansallisesti hyviksi todetuista ja toiminnassa testatuista rakenteista. Solidaarisuus ei voi olla sitä.

Sähköverkostojen harmonisoiminen merkitsee myös sähkön hinnan harmonisoimista. Käytännössä sitä ei tehdä halvimpien hintojen tasolle, vaan joidenkin keskimääräisten hintojen tasolle. Silloin on häviäjiä, jotka ovat halvan sähkön maat. Samalla tavalla kaasuputkien rahoitus EU:n budjetista tulee maksettavaksi maille, jotka eivät niitä putkia käytä.

Laperrouzen mielipide on perusteltu, kun hän sanoo, että verkkoinvestoinnit kuuluvat jäsenvaltioiden tai niissä toimivien yritysten tehtäviin, eivätkä EU:n tehtäviin. EU ei voi olla mikään öljy-, kaasu- tai sähköverkko-operaattori, eikä verkkoinvestointien taloudelliseen tukemiseen pidä käyttää suuria määriä EU:n budjettivaroja.

Myös meidän ryhmämme muistuttaa, samalla tavalla kuin Harms, niistä ongelmista, joiden tiedetään liittyvän ydinvoiman käyttöön. Kun yhtäällä vähenevät hiilidioksidipäästöt, niin toisaalla lisääntyy plutoniumin määrä.

 
  
MPphoto
 

  Bastiaan Belder , IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Anne Laperrouzen mietinnössä käsitellään tärkeitä energiahuolta koskevia kysymyksiä, joihin Euroopan unionin on tällä hetkellä vastattava. Venäjän ja Ukrainan välillä hiljattain puhjennut kaasukriisi aiheutti vahinkoa Euroopan unionille. Mietintöön sisältyy monia Euroopan energiamarkkinoiden toimintalinjoja, joilla voidaan rajoittaa Euroopan unionin haavoittuvuutta toisen konfliktin puhjetessa. Kannatan, että monipuolistamme energialähteitä ja kumppanivaltioita, joista EU tuo energiaa, eli toisin sanoen kannatan energiatoimitusten monipuolistamista. Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukonflikti on jälleen kerran tuonut esiin tämän kysymyksen kiireellisyyden. Toivon vilpittömästi, että esimerkiksi Nabucco-hanke toteutetaan lähitulevaisuudessa.

Tämä toive merkitsee konkreettisesti, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on keskityttävä tiiviimmin alueelliseen kehitykseen. Tällä hetkellä monen jäsenvaltiot verkot ovat vielä liian eristyksissä, ja sen vuoksi jäsenvaltiot ovat riippuvaisia kolmansien maiden tuonnista. Jäsenvaltioiden energiaverkkojen välisten uusien yhteyksien luominen edistää myös sisämarkkinoiden tehokkaampaa toimintaa.

Tuotantoyritysten omistus on erotettava täysin verkkoyritysten omistuksesta, jotta sisämarkkinoiden toimintaa parannetaan entisestään. Tämä on paras keino torjua epäsuhtaista markkinoiden avaamista.

Useat jäsenvaltiot ovat tarkastelleet niiden ydinvoimaloiden uudelleenkäynnistämistä, jotka suljettiin Euroopan unionin kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Tämä ei vaikuta olevan paras etenemistapa. Investointien lisäämisellä rajatylittäviin hankkeisiin voitaisiin vähentää tehokkaammin riippuvuutta yhdestä tai useammasta kolmannesta maasta pitkällä aikavälillä.

Muut mietintöön sisältyvät tärkeät toimintalinjat, joiden kanssa olen täysin samaa mieltä, ovat energiatehokkuus ja kestävän energian osuuden lisääminen. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin eri mieltä siitä, onko ydinenergia tärkeässä asemassa, kun hiilidioksidipäästöjä vähennetään. Tämä on ennen kaikkea kysymys, josta jäsenvaltioiden, eikä EU:n, olisi päätettävä. Myönteistä olisi ollut, jos mietintö olisi selkeämpi. On toivottava, että tämä asia saadaan korjattua tarkistuksilla.

 
  
MPphoto
 

  Desislav Chukolov (NI). (BG) Hyvät parlamentin jäsenet, olen tähän mennessä pannut merkille, miten abstraktisesti ja kuvitelmiin perustuvasti parlamentissa äänestetään siitä, mikä on parasta Euroopalle. Minut lähettivät tänne kuitenkin Bulgarian äänestäjät, joten olen kiinnostuneempi siitä, mikä on parasta isänmaalleni Bulgarialle.

Bulgarian energiaomavaraisuus on meille Ataka-puolueen patriooteille tärkein painopistealue. "Neuvotteluiden", joita kutsumme "EU:n määräilyksi", aikana meitä vaadittiin sulkemaan Kozloduyn ydinvoimalan reaktorit 1,2,3 ja 4.

Haluan muistuttaa teitä − ja jos ette ole asiasta tietoisia, voitte pitää tämän mielessä − että nämä reaktorit läpäisivät täysin kaikki tarkastukset ja ne julistettiin täysin turvallisiksi. Vuoden 2007 alussa kollegani Dimitar Stoyanov esitti kysymyksen komissiolle siitä, oliko kaikkien näiden yksikköjen sulkeminen edellytys sille, että Bulgaria hyväksyttiin EU:hun. Kuten kävi ilmi, tällaista komission vaatimusta ei ollut olemassa. Günter Verheugen kuitenkin valehteli Bulgarian parlamentille ja sanoi, että tällainen vaatimus oli olemassa.

Bulgaria kärsi muutama päivä sitten erittäin vakavasta energiakriisistä. Meillä on liittymissopimuksen 36 artiklan nojalla oikeus käynnistää uudelleen tämä ydinvoimalaitos. Se on oikeutemme, ja sen vuoksi Bulgarian parlamentin kollegani esittivät lakiesityksen, jotta tällä hetkellä suljettuna olevan Kozloduyn ydinvoimalan reaktorit 1−4 aktivoidaan uudelleen.

Olen Euroopan parlamentin kollegoideni Dimitar Stoyanovin ja Slavi Binevin kanssa esittänyt kirjallisen kannanoton 0005/2009, jossa pyydetään, että nämä reaktorit voidaan aktivoida uudelleen Bulgarian energiaomavaraisuuden varmistamiseksi.

Haluaisin lopuksi sanoa, että Euroopasta tulee vahva, kun jokainen erillinen jäsenvaltio on vahva ja omavarainen energian suhteen. Tämä on ainoa keino, jos haluamme tehdä työtä äänestäjiemme ja kansalaistemme hyväksi.

 
  
MPphoto
 

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, keskusteluissa strategisesta energiakatsauksesta on tärkeä korostaa tiettyjä olemassa olevia riskejä, ei ainoastaan epävarmaa energiatoimitusta koskevaa riskiä sekä kaikkia siihen liittyviä ongelmia, vaan myös sitä, että olemme alttiina sellaisten järjestelmien poliittiselle painostukselle, jotka käyttävät energiatoimituksia keinona painostaa muita hallituksia. Tämän seurauksena on myös riski Euroopan unionin pirstoutumisesta, eli jäsenvaltiot jakaantuvat eri etunäkökohtiensa perusteella ja siten heikentävät yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Mielestäni on hyvä nähdä, että ilmastonmuutoksen torjumista koskevat toimintalinjamme ovat pitkälti samoja kuin ne, joita tarvitsemme energian toimitusvarmuuden vahvistamiseksi. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen merkitsee, että riippuvuutta epäluotettavista toimittajista vähennetään. Muista energialähteistä peräisin olevan tarjonnan lisääntyminen merkitsee, että fossiilisten polttoaineiden kysyntä laskee, Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan vähemmän ja maailman öljyntuottajavaltiot saavat vähemmän tuloja.

Tällä on merkittäviä turvallisuusvaikutuksia, joita meidän on harkittava, kun keskustelemme Euroopan unionin tulevasta energiastrategiasta. Luulen, että jotkut palaset loksahtavat helposti kohdalleen, kun meillä on tämä näkökulma. Tarvitsemme laajempia sisämarkkinoita Euroopan unionissa, koska todellisuudessa ainoastaan niillä taataan jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus. Tämä merkitsee, että meidän on keskityttävä enemmän rajatylittäviin yhteyksiin ja parempaan verkkoon, joka sitoo jäsenvaltiot ja siten markkinat yhteen.

Meidän on kehitettävä enemmän biopolttoaineita. En ole samaa mieltä niiden kanssa, jotka puhuvat riskistä. Meidän − Euroopassa ja muualla maailmassa − on mahdollista lisätä käyttämäämme osuutta. Jopa vähäinen biopolttoaineiden käyttö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja alentaa hintaa.

Minun on myös korostettavaa kysymystä ydinvoimasta. Minusta tuntuu joskus, että kyseessä on ongelma, jonka kaikki tietävät, mutta kukaan ei puhu siitä, koska sillä on eniten mahdollista edistää sitä, että Euroopan unioni pystyy vähentämään hiilidioksidipäästöjä nyt ja tulevaisuudessa. Haluaisin päättää puhenvuorooni tähän näkökohtaan. Jos me pyrimme yhdistämään kaikki nämä näkökohdat, meillä on mahdollisuus saada aikaan vahvempi energiapolitiikka sekä myös vahvempi turvallisuuspolitiikka.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). (RO) Energiapolitiikka on ja tulee jatkossakin olemaan yksi EU:n ensisijaisista tavoitteista. Tämän erittäin kylmän talven kaasukriisi on jälleen osoittanut, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat riippuvaisia perinteisistä kaasuntoimittajistaan. Euroopan unionin tunnuslause on "moninaisuudessaan yhtenäinen". Toivon, että tämä kaasukriisi tuo meidät yhteen, jotta laadimme yhteisen energiapolitiikan.

Nabucco-hankkeen kehitys ja nestekaasun vastaanottoaseman rakentaminen Constanţassa, tärkeässä Mustanmeren satamakaupungissa, ovat yhdessä kansallisen sähköenergiainfrastruktuurin yhteenliitäntöjen kanssa toimia, joilla voidaan edistää energian toimitusvarmuuden lisäämistä sekä tehostaa EU:n kykyä tarjota yhteisvastuullista apua energiakriisistä kärsineille jäsenvaltioille.

Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan Euroopan energiaverkon uudistamiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen ja energian tuottamiseen uusiutuvista energialähteistä. Kehotan myös komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään rahoitusta toimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään hiilivoimaloiden tuottamaa saastetta. Tämänhetkisen kriisitilanteen vuoksi jäsenvaltioiden on keskityttävä enemmän painopistealueiden ja kehitystä koskevien strategisten suuntaviivojen asettamiseen.

EU voi saavuttaa energiatehokkuuden osalta tuloksia nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin, jotta ilmastonmuutosta torjutaan. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden lisääminen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö energiankäytön vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi siten, että käytetään älykkäitä kulutusmittareita ja automatisoituja järjestelmiä, ovat strategisia kehityssuuntaviivoja, joihin Euroopan on panostettava.

Pyydän myös komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään rahoitusta toimiin, joilla pyritään vähentämään hiilivoimaloiden tuottamaa saastetta. Tämänhetkisen talouskriisin vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä enemmän huomiota painopisteiden ja strategisten kehitystä koskevien suuntaviivojen asettamiseen. EU:n on lisättävä energiatehokkuuttaan 35 prosentilla vuoteen 2020 mennessä sekä vähennettävä primaarienergian kulutustaan 20 prosentilla. Kehotan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja rahoittamaan tutkimusohjelmia, joilla pyritään parantamaan energiatehokkuutta.

Arvoisa komission jäsen, kehotan komissiota, Euroopan investointipankkia ja jäsenvaltiota perustamaan energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevan eurooppalaisen rahaston. Sillä on tarkoitus varmistaa, että julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta kerätään tällä hetkellä kaikkialla Euroopan unionissa suunniteltavien energiatehokkuutta koskevien hankkeiden toteuttamiseksi. Lopuksi haluaisin mainita liikenteen alan, joka on tärkein öljyä käyttävä ala. Katson, että meidän on otettava yhteisön tasolla käyttöön ajoneuvojen energiatehokkuuden osalta joitakin erittäin kunnianhimoisia keskipitkän ja jopa pitkän aikavälin tavoitteita vuotta 2020 varten. Haluan myös kannustaa jäsenvaltioita kehittämään älykkäällä tavalla tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta koskevaa liikennepolitiikka erityisesti kaupunkialueita varten. Lopuksi, älykäs liikenne on yksi liikenteen kehittämisen strategisista suuntaviivoista.

 
  
MPphoto
 

  Lena Ek (ALDE). – (SV) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tiedämme kaikki, että Euroopan energiamarkkinoilla on ongelmia. Tuonnin osuus on tällä hetkellä lähes 50 prosenttia ja kymmenen vuoden kulutta se on 70 prosenttia, jos emme tee mitään. Energiamme tuotetaan usein tavalla, joka vahingoittaa ympäristöämme ja luo kasvihuoneilmiön, joka haittaa terveyttä, taloutta ja vakautta omalla alueellamme ja monissa muissa osissa maailmaa.

Euroopan energiaa on toimitettava vanhentuneen jakeluverkon kautta. Sitä ei ole kunnostettu ja sitä ei hoideta hyvin. Meillä on myös läheisiä naapureita ja erittäin huolestuttavia konflikteja energia-alan kysymyksistä. Olemme puhuneet parlamentissa suhteistamme Venäjään useasti viime vuoden aikana. On täysin mahdotonta hyväksyä, että energiakriisistä tulee uuden vuoden perinne ja että sen vuoksi tavalliset ihmiset joutuvat sellaiseen tilanteeseen, että vanhukset palelevat kuoliaaksi, sairaalat on suljettava ja teollisuus joutuu lopettamaan toiminnan. Tätä ei todellakaan voida hyväksyä.

Emme voi hyväksyä myöskään sitä, mitä Venäjä ja Gazprom yrittävät Nord Stream -hankkeella. He yrittävät jyrätä Ruotsin ympäristölainsäädännön ja Euroopan Itämeren turvallisuutta koskevan lainsäädännön yli huolimatta siitä, että tällä sisämerellä on erittäin suuria kuolleita pohja-alueita. Tätä ei todellakaan voida hyväksyä.

Tarvitsemme kaikkia energialähteitä, kaikkea uutta teknologiaa, innovaatiota, tutkimusta ja tietojenkäsittelytehoa, että voimme vastata kaikkiin eri ongelmiin. Komission esittämä lainsäädäntö, mukaan lukien rahoituspaketti, ovat erittäin asianmukaisia. Kansalaistemme on silti odotettava, että hallitukset uskaltavat tehdä päätöksen energiasolidaarisuudesta sekä suurten valtion monopolien purkamisesta. Nämä monopolit eivät koske ainoastaan energiatuotantoa vaan myös energianjakelua. Kansalaiset ja yritykset, sekä pienet että suuret yritykset, ovat samassa sietämättömässä tilanteessa.

Minusta esittelijä Anne Laperrouze on laatinut erittäin hyvän mietinnön. Olen myös sitä mieltä, että komission näitä aloja koskeva ehdotus on asianmukainen ja toivon, että saamme tehtyä päätöksen tästä asiasta mahdollisimman pian. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Eugenijus Maldeikis (UEN). (LT) Tärkein opetus kaasukriisistä on Euroopan energiajärjestelmän suuri haavoittuvuus sekä erittäin merkittävä toimituksia koskeva riski. Riski pysyy ennallaan, koska Ukrainan ja Venäjän välinen sopimus on kertaluonteinen ja tilanne varmasti toistuu. Kahdenvälisiä energiaa koskevia kysymyksiä ei ole selvitetty Venäjän ja Ukrainan välillä eikä Ukrainan ja Euroopan unionin tai Euroopan unionin ja Venäjän välillä. Syy on se, että ei ole olemassa mitään EU:n, Ukrainan ja Venäjän yhteistä energia-alan keskusjärjestelmää. Tähän mennessä ei ole saatu takeita siitä, että tämä tilanne ei toistu. Haluaisin korostaa, että riippuvuus kaasutoimituksista ja kaasun käyttö lisääntyy voimakkaasti ja jatkuvasti, kun Liettuan, Bulgarian ja Slovakian voimalaitokset suljetaan. Tämä osoittaa, että riski on olemassa ja että se ehkä lisääntyy.

Meillä on koko Euroopan unionia koskeva selkeä pitkän aikavälin energiastrategia. Olemme käyneet siitä hyvin kiivaita keskusteluja. Myös pitkän aikavälin toimenpiteistä puhutaan. Mielestäni heikoin lenkki on lyhyen ja keskipitkän aikavälin energiapolitiikka. Se ei ole vielä läpäissyt todellisuustestiä, mikä kävi ilmi kaasukriisissä. Kehotan komissiota tarkastelemaan tällaista tilannetta, jota ei valitettavasti tutkittu useiden oikeudellisten ja poliittisten syiden vuoksi. Millaiset olisivat kustannukset, hyöty ja seuraukset siitä, että väliaikaisesti jatketaan ydinvoimaloiden toimintaa Bulgariassa, Slovakiassa ja Liettuassa ja siten vahvistetaan näiden valtioiden ja tässä tilanteessa koko Euroopan energiavarmuutta? Tämän vuoksi pitkän aikavälin ja epäselvän talouskriisin aikana olisi mahdollista käyttää resursseja tehokkaammin ja vähentää huomattavasti kriisistä kansalaisillemme ja liike-elämälle aiheutuvaa taakka.

 
  
MPphoto
 

  Claude Turmes (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, tarkastellessani energiavarmuutta koskevaa strategiaa ja Anne Laperrouzen mietintöä, voin todeta, että komissiolle ja Anne Laperrouzen mietinnölle on yhteistä se, että niissä ei aseteta mitään painopisteitä. Ne ovat sekasotku kaikesta asioista, joilla eturyhmät ovat yrittäneet vaikuttaa komissioon ja parlamenttiin. Emme voi käyttää varoja järkevästi niin kauan, kun emme aseta painopisteitä.

Todellisuudessa kaikki voivat havaita painopisteen. Meidän on aloitettava muun muassa rakennusten, ajoneuvojen ja jääkaappien tehokkuudesta. Mikään muu vaihtoehto ei ole halvempi ja millään muulla toimella ei luoda enemmän työpaikkoja. Toiseksi on käsiteltävä uusiutuvaa energiaa. Kun toteamme, että 60 prosenttia koko energialähteiden yhdistelmästämme pitäisi olla peräisin uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2050 mennessä, tämä merkitsee, että ainakin 90 prosenttia sähköstämme pitäisi saada näistä energialähteistä. Tähän uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaan 90 prosentin osuuteen voidaan varmasti päästä jo kauan ennen vuotta 2050, koska olemme jo hyväksyneet direktiivin, jossa vuoden 2020 tavoitteeksi asetetaan 35 prosenttia. Jos saavutamme vuoteen 2020 mennessä tavoitteen siitä, että 35 prosenttia sähköstä on vihreää sähköä, kun tämänhetkinen lähtökohta on 15 prosenttia, niin voimme saavuttaa 60 prosentin tai sitä korkeamman tavoitteen jo vuonna 2030.

Kolmanneksi kaasun olisi autettava meitä eteenpäin. Miten tämä on tarkoitus toteuttaa? Sijoitamme nyt miljardeja kaasuputkiin, mutta kaasun kulutusta Euroopassa on tarkoitus vähentää. Tämä lukee asiakirjassanne, komission jäsen Piebalgs, ja se voidaan nähdä Anne Laperrouzen mietinnön rivien välistä.

Meillä on tehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja kaasua, ja sen lisäksi haluatte sijoittaa 1,3 miljardia euroa hiilen talteenottoon ja varastointiin. Miten sokea luottamus ydinvoimaan mahtuu kaikkiin näihin toimiin?

Minun on todettava komission jäsenelle, että edes laskutoimitukset eivät ole oikein. Jos valitsemme tehokkuuden ja uusiutuvat energialähteet ja jatkamme edes puoliksi asianmukaista kaasupolitiikkaa ja jos meidän todella on investoitava vähän enemmän hiilen talteenottoon ja varastointiin, niin emme tarvitse ydinenergiaa, ja meidän ei tarvitse ottaa tätä riskiä. Katsokaa tosiasioita!

Talouden elvytyssuunnitelman osalta minun on todettava, että olen todella harmistunut komissiolle. Ei penniäkään energiatehokkuudelle! Ei penniäkään ystävyyskaupunkitoiminnalle! Arvoisa komission jäsen, 10. helmikuuta 300 paikallisviranomaisen edustajaa kokoontuu kutsustanne Brysseliin. Aiommeko sanoa heille, että puheenjohtaja Barroson kabinetti poisti 500 miljoonaa euroa ystävyyskaupunkitoiminnan talousarviosta viime viikon maanantain ja keskiviikon välillä? Minusta tämä on ristiriitaista ja väärin. Tosiasia on, että tarvitsemme kaupunkeja uuden energiapolitiikan kumppaneinamme. Ei penniäkään aurinkoenergiaan eikä biomassaan! Toisin sanoen suunnittelemme talouden elvytyssuunnitelmaa, jossa myönnämme kolme ja puoli miljardia energia-alan jättiläisten oligarkialle, mutta emme yhtään euroa kumppaneille, joiden apua tarvitsemme vihreän energian edistämiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Miloslav Ransdorf (GUE/NGL). (CS) Kiitos, esitän asiani lyhyesti. Haluaisin tarkastella kahta näkökohtaa, joita ei ole mielestäni vielä käsitelty, eli sitä, että tarvitsemme yhdentyneen energiajärjestelmän Euroopassa, johon yhteenliitetään erilaisia energiamuotoja ja johon yhteenliitetään eri verkot tavalla, jolla voidaan vastata käyttökeskeytyksiin. Äskettäinen kaasukriisi on osoittanut, että tämä on erittäin tärkeä tehtävä. Toinen seikka on, että meidän on yhdistettävä nämä energiaverkot muiden alojen samankaltaisiin verkkoihin siten, että ne ovat tietynasteisessa symmetriassa. Tähän mennessä näin ei ole toimittu. Luulen, että lähempi tarkastelu osoittaa, että tällaisia yhteyksiä on olemassa. Haluaisin sanoa, että verkkojen asema Euroopan tulevissa rakenteissa on erittäin tärkeä ja että nämä verkot ovat paljon tärkeämpi seikka Euroopan yhteenkuuluvuudelle kuin alati kasvava byrokratia Brysselissä ja jäsenvaltioissa. Uskon, että Euroopan unioni on tulevaisuudessa eräänlainen kaulakoru, joka on punottu näiden verkkojen muodostamista säikeistä.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (NI). (SK) Tämänhetkisestä rahoituskriisistä arvioidaan kehittyvät talouskriisi. Varojen puutteen vuoksi on myös energia- ja elintarvikekriisin uhka. Jotta edes tämänhetkinen energiantuotannon taso pidetään yllä, vuoteen 2030 mennessä on sijoitettava maailmanlaajuisella tasolla noin 26 miljardia Yhdysvaltojen dollaria uusien öljy- ja kaasukenttien rakentamiseen ja kehittämiseen sekä kaikkien energiamuotojen tuotantoon ja jakeluun.

Samalla on välttämätöntä integroida öljy-, kaasu- ja sähkövirrat, jotta luodaan tehokas ja erityisen monipuolinen järjestelmä. Tällä järjestelmällä on autettava voittamaan paikallisten poliittisten kiistojen ja luonnononnettomuuksien aiheuttamat seuraukset sekä tarjottava toimiva Euroopan laajuinen energiahuolto. Slovakian tasavalta joutui viime viikkojen aikana kokemaan tällaisen tilanteen monimutkaisuuden sen vuoksi, että Ukrainan ja Venäjän välisen kiistan seurauksena Slovakia ei saanut monen päivän aikana yhtään kuutiometriä kaasua. Slovakian ja muiden Euroopan valtioiden kokemus on osoittanut, että tarvitaan voimakasta tukea Euroopan unionin yhteenliitäntöjä koskevalle painopisteelle ja erillisten energiamarkkinoiden integroimiselle.

Minun on kuitenkin mainittava, että Jaslovské Bohunicen ydinvoimalan kahden reaktorin pakolla toteutettu ja ennenaikainen purkaminen oli nykyisen tilanteen vuoksi harkitsematon virhe. Reaktorit täyttivät kaikki turvallisen toiminnan vaatimukset. Komissio edellytti liittymissopimuksessa niiden käytöstä poistamista hintana Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin. Tämä päätös epäilemättä heikensi Slovakian lisäksi Euroopan unionin energiaomavaraisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ilmastonmuutoksen torjuminen, energiavarmuuden tarve ja taloutemme kilpailukyvyn vahvistaminen vievät meitä kolmannen teollisen vallankumouksen tielle, aikakauteen, jossa meidän on pyrittävä lopettamaan kivennäispolttoaineiden käyttö.

Kyseessä on todellinen vallankumous, joka aiheuttaa tuotantomalliin ja kulutukseen ja lopulta elämäntapaamme suuria rakenteellisia muutoksia. Luotan siihen, että Euroopan unioni on edelleen maailmanlaajuisessa johtoasemassa tässä vallankumouksessa. Jotta tämä olisi mahdollista, meidän on kaikin tavoin rajoitettava talouden energiaintensiteettiä kaikilla aloilla. Yksi väline energiatehokkuuden parantamiseksi on käyttää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia. Huomattavia kannustimia tarvitaan, jotta voimme käyttää tätä teknologiaa siten, että lisäämme energiatehokkuutta Euroopan unionissa 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä 20-20-20 -tavoitteen mukaisesti.

Päätöslauselmaesityksessä, joka meidän on hyväksyttävä jo parin päivän kuluttua ja joka koskee energiatehokkuuden vahvistamista tieto- ja viestintäteknologialla, korostetaan erityisesti uraauurtavan teknologian tutkimusta ja kehittämistä, kuten nanoteknologiaa ja fotonitekniikkaa. Ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Siinä korostetaan myös toimintalinjojen suunnittelua, jotta edistetään tämän tekniikan omaksumista.

Siinä edistetään lisäksi huomattavasti vihreää innovaatiota ja yrittäjyyttä useilla eri toimenpiteillä. Viittaan erityisesti vihreisiin julkisiin hankintoihin, joiden perusteella julkisen sektorin virastojen on mahdollista toimia energiansäästön alalla johtavassa asemassa siten, että voidaan käyttää hyväksi tieto- ja viestintäteknologian uuden tekniikan sovelluksia.

Lopuksi päätöslauselmaesityksessä säädetään kannustimista älykkäille ja integroiduille energiahallintajärjestelmille kaupungeissamme sekä älykkäille liikenteenhallintajärjestelmille, joihin sisältyy järkevämpi liikennekäyttäytyminen ja liikennejärjestelmä.

Esittämieni seikkojen vuoksi on selvää − vaikka ei ole kyse lainsäädännöstä − että tämä päätöslauselma, josta äänestämme parin päivän kuluttua, on erittäin tärkeä. Sen perusteella tieto- ja viestintäteknologiasta tehdään yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen indikaattoreista Euroopan unionissa. Pyydän teitä sen vuoksi tukemaan sitä äänestyksessä muutaman päivän kuluttua.

 
  
MPphoto
 

  Hannes Swoboda (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, toivon, että meille kaikille on selvää, mitkä ovat painopisteet: energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet. Emme voi kuitenkaan välttää sitä, että kaasutoimitukset aiheuttavat meille huolta vielä monen vuoden ajan. Mitä voimme oppia Ukrainan ja Venäjän välisestä kiistasta sekä siitä aiheutuneesta kriisistä? Mielestäni − ja olen pahoillani tästä, arvoisa komission jäsen − vaikuttaa sille, että emme ole paremmin tai ainakaan paljon paremmin valmistautuneita seuraavaan kriisiin. Ei voida sanoa myöskään, että kriisi on ohi. Olen nähnyt vähän osoituksia siitä, että strategiaa todella laaditaan tai että tästä Ukrainan ja Venäjän välisestä kiistasta on tehty päätelmiä.

Eräät parlamentin jäsenet uskovat, että meidän pitäisi tehdä kahdenvälisiä sopimuksia Ukrainan kanssa, mutta on muistutettava, että Ukraina on ainakin jonkin verran vastuussa äskettäin sattuneesta tilanteesta. En haluaisi olla riippuvainen Juštšenkon, Tymošenkon, Janukovitšin tai kenen tahansa välisistä kiistoista. Ukraina ostaisi luonnollisesti paljon mieluummin kaasua Venäjältä ja sitten myisi sitä meille pienellä lisämaksulla samoin kuin Turkki Nabucco-hankkeessa, mutta palaan tähän asiaan myöhemmin. Jos haluamme, että kaasun saanti on yhtä epävarmaa, mutta kalliimpaa, meidän on tehtävä kahdenvälinen sopimus. Jos haluamme löytää oikean ratkaisun, meidän on tehtävä kolmenvälinen sopimus, johon kuuluu Venäjä toimittajana, Ukraina kauttakulkuvaltiona ja me, ja meidän on päästävä sopimukseen erityisesti kauttakulkua ja infrastruktuuria koskevassa kysymyksessä. En ole kuullut komissiolta mitään tästä tai siitä, mitä vaihtoehtoisia ehdotuksia sillä on.

Jos katsomme infrastruktuureja koskevien investointien vuoksi itään, on käsiteltävä kolmea kaasuputkea: Nord Stream, South Stream ja Nabucco -putkia. Nord Stream on pohjoinen putki, se ratkaisee kauttakulkuongelman, mutta ei vähennä riippuvuuttamme Venäjästä. South Stream voi ratkaista kauttakulkuongelman, mutta sekään ei vähennä riippuvuuttamme Venäjästä. Sen lisäksi − kustannuksia tarkastellessamme − South Stream on jonkin verran kalliimpi kuin Nabucco ainakin useiden tutkimusten mukaan, joten tämä viittaa siihen, että meidän pitäisi sijoittaa voimakkaasti Nabuccoon. Kun otan huomioon − ja olen maininnut tämän muutaman kerran aikaisemmin, arvoisa komission jäsen − miten nopeasti Yhdysvallat rakensi PTCP-öljyputken ja miten kauan meillä kestää toteuttaa Nabucco-kaasuputki, on häpeä, miten vähän EU on saanut aikaan. Tämä on osoitus heikkoudestamme.

Meidän on toimittava nopeasti, ei vain Azerbaidžanin tai Turkmenistanin vuoksi − joista keskustelemme piakkoin − vaan myös Irakin vuoksi. Se, että kaasua päästetään siellä ilmaan kuin pakokaasua eikä mitään huomiota kiinnitetä siihen, miten sitä voitaisiin siirtää Nabucco-putkeen, on todella suuri virhe. Pyydän teitä, arvoisa komission jäsen, neuvottelemaan nopeasti ja selkeästi Turkin kanssa, jotta varmistetaan, että me saamme heidän suostumuksensa tähän. Meidän on tietenkin ensin tähdennettävä Kyprokselle, että se ei saa torjua energiaa koskevan luvun käsittelyä. Heidän itsepintaisuutensa vuoksi emme voi edes neuvotella tästä luvusta. Tämä osoittaa solidaarisuuden puutetta, koska se luonnollisesti aiheuttaa ongelmia Turkin kanssa. Nyökkäätte myöntävästi, komission jäsen. Näen, että olemme täysin samaa mieltä tästä asiasta.

Lopuksi parlamentissa on ydinvoimaa koskevassa kysymyksessä hyvin erilaisia mielipiteitä. Valitettavasti minäkään en voi äänestää Anne Laperrouzen mietinnön puolesta, koska se on tässä suhteessa liian yksipuolinen.

Minua häiritsee eniten tässä koko keskustelussa se, että Ranskassa on uusi kehityssuunta, eli ydinjätteen määrää vähennetään, mutta kun asiaa tarkastellaan lähemmin, voidaan panna merkille, että tämä jäte on radioaktiivisempaa. Tämä ei ole oikea tapa selvittää ongelmia, erityisesti jätteitä koskevaa ongelmaa. Meidän on käytettävä paljon enemmän energiaa ja järkeä jätettä ja jätteenkäsittelyä koskevan ongelman ratkaisemiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Konrad Szymański (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, energiakriisi on paljastanut Euroopan unionin heikkouden. Meillä on edelleenkin ongelmia ymmärtää selkeästi tästä tilanteesta aiheutuvat poliittiset haasteet. Räikeä esimerkki tällaisesta virheestä on Angela Merkelin ehdotus. Hän ehdottaa kolmannen energiakriisin jälkeen, että olisi varmistettava vielä vahvempi yhteys Venäjän energiavaroihin ja rakennettava pohjoinen ja eteläinen kaasuputki. Tilanne on itse asiassa päinvastainen. Kriisi osoittaa meille, että meidän olisi kaikin keinoin tuettava erillisen infrastruktuurin rakentamista, jonka perusteella meillä on erillinen energialähde Azerbaidžanissa ja Turkmenistanissa. Kriisi osoittaa, että meidän pitäisi poistaa pohjoinen kaasuputki komission ensisijaisten toimien luettelosta, jotta Venäjän monopoliasema Euroopassa vältetään. Energiaongelman ratkaisu on kriittinen hetki koko yhdentymisprosessissa. EU:lla on mahdollisuus osoittaa tehokkuuttaan, ja se saa silloin uutta voimaa. Se voi myös osoittaa passiivisuutta, milloin se voi jäädä sivuun.

 
  
MPphoto
 

  David Hammerstein (Verts/ALE). (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua tarpeesta yhdistää tietoyhteiskunnan tietoteknologian vallankumous energiavallankumouksen kanssa. Se oli parlamentin mainion päätöslauselman aihe.

Tarvitsemme älykkäitä sähköverkkoja. Tällä hetkellä ne ovat vanhentuneet ja niiden vuoksi tuhlataan energiaa. Kulutustamme on hallittava tuotannon perusteella.

Meillä on oltava älykkäitä sähköverkkoja ja "älykkäitä taloja". Älykäs kuluttaminen on mahdollista järjestää ainoastaan Internetin välityksellä ja ainoastaan siten, että kaikki sähköverkot yhdistetään tietoihin, jotka ovat peräisin taloista, tehtaista, rakennuksista, ja niin edelleen.

Tällä tavoin voisimme olla paljon itsenäisempiä, ja EU voisi toimia johtavassa asemassa tässä keskeisessä maailmanlaajuisessa kysymyksessä. Silloin ei olisi tarpeen käyttää kymmeniä turhia voimalaitoksia, toisin kuin tällä hetkellä. Suurin osa valtioista tuottaa energiaa kolme kertaa enemmän kuin ne kuluttavat, koska tuotannolla vastataan huippukulutuksen tasoon. Älykkäitä sähköverkkoja hyödyntämällä tilanne olisi toinen. Älykkäillä energiaverkoilla olisi mahdollista mukauttaa kulutusta kestävään tuotantoon ja olemassa olevan tuotannon tasolle.

Tällä tavoin voisimme tehdä yhteistyötä Välimeren alueen naapurivaltioiden kanssa. Tarvitsemme kattavaa, puhdasta ja älykästä energiaverkkoa, jotta naapureillamme etelässä on mahdollisuus tuottaa aurinkoenergiaa korkeaa teknologiaa ja suurikokoisia voimaloita hyödyntämällä. Tämä olisi erinomainen tilaisuus teknologian avoimuutta koskevalle yhteistyölle. Voimme edistää puhdasta tulevaisuutta kaikille.

 
  
MPphoto
 

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä.

Haluaisin esittää muutamia näkökohtia strategisesta energiakatsauksesta ja viimeisimmästä energiakriisistä, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Ensinnäkin mietinnössämme kehotetaan jäsenvaltioita luomaan yhtenäinen eurooppalainen suhtautumistapa energia-asioissa. Olemme selvästi todenneet − minkä kaikki eurooppalaiset ovat voineet nähdä viime viikkojen aikana − että jäsenvaltioiden energiatoimitusten häiritseminen vaikuttaa koko Euroopan unioniin. Tämä on hyvin tärkeää. Tämä on perusta eurooppalaiselle solidaarisuudelle sekä hätätoimenpiteiden kehittämiselle.

Toinen tärkeä asia on mietintöön sisältyvä maininta, että tieto- ja viestintäteknologialla on mahdollista täyttää ympäristötavoitteemme ja samalla hyödyntää Euroopassa laajasti saatavilla olevaa energialähdettä, kivihiiltä. Eurooppa voi saada tieto- ja viestintäteknologiaa kehittämällä maailmanlaajuisen johtoaseman huipputeknologian alalla. Tällä edistetään maailmanlaajuista kilpailukykyä ja vahvistetaan talouksiamme. Sama koskee hiilen kaasutusta koskevaa tekniikkaa, joka on erittäin tärkeä kaasutoimitusten täydentävä lähde. Tämä merkitsee kaasutoimitusten monipuolistamista.

Kolmas näkökohta on se, että tässä strategisessa asiakirjassa korostetaan erityisesti tarvetta investoida energiatoimitusta koskevaan infrastruktuurin. Yhteisön tukea saavien infrastruktuurihankkeiden olisi ensisijaisesti edistettävä energialähteiden ja jäsenvaltioihin ja koko EU:hun suuntautuvien toimitusreittien todellista monipuolistamista.

Ukrainaan tehtävät investoinnit vaikuttavat olevan erityisen tärkeitä. Voimme yhdessä ukrainalaisten kumppaniemme kanssa ottaa tulevaisuudessa yhteisesti vastuun kaasutoimituksista Venäjän ja Ukrainan rajalla. Syy tällaiseen meidän puolelta lähtöisin olevaan aloitteeseen on hyvin yksinkertainen. Ukraina toimii energia-alan suhteiden osalta kansainvälisten normien mukaisesti. Se on ratifioinut energiaperuskirjan ja se toimii siten avoimien sääntöjen mukaisesti.

Neljäs näkökohtani on, että strateginen asiakirjamme täydentää merkittävästi ponnistelujamme kolmannen energiapaketin toteuttamiseksi. Mitä tämä merkitsee? Se merkitsee toimivia Euroopan unionin energian sisämarkkinoita. Se merkitsee myös solidaarisuutta ja tukea monille tahoille. Meidän olisi saatava lainsäädäntömenettely päätöksen seuraavan kolmen kuukauden aikana. Se on meille erittäin tärkeää.

 
  
MPphoto
 

  Reino Paasilinna (PSE). (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat komissaarit ja hyvät kollegat, meillä on historia takanamme. Meidän energiaverkkommehan on rakennettu kylmän sodan tarpeita varten ja niihin poliittisiin oloihin Nyt niitä on paranneltu ja paikattu sieltä täältä, mutta tämä on aiheuttanut meille ongelman, johon on syytä palata vielä myöhemminkin.

Kun energian tarve on kasvanut voimakkaasti talouden kehittyessä roimasti, niin hinta, toimitus kuin ympäristöongelmatkin ovat muuttuneet. Niistä on tullut meille suurin haaste. Kun ongelmat ovat maailmanlaajuisia, totta kai niihin tarvitaan myös maailmanlaajuiset ratkaisut. Tämän vuoksi on tärkeää, että me saamme Yhdysvallat ja kehittyvät valtiot mukaan yhteiseen energiaprosessiin. Me näytämme tietä, mutta Yhdysvaltojen on seurattava Euroopan esimerkkiä ja tultava meidän rinnallemme.

Kun energiaratkaisut ovat maailmanlaajuisia, me tarvitsemme eurooppalaisen energiadiplomatian, ja ymmärrän, että energiakomissaari on siinä tehnyt aika paljon työtä tämän viimeisimmän energiakriisin yhteydessä. Me tarvitsemme energiadiplomatiaa yksinkertaisesti siitä syystä, että nämä ovat niin isoja asioita, että näistä on ennen sodittu ja niistä soditaan vielä tulevaisuudessakin. Siis kysymys on erittäin vakavasta asiasta.

Tietysti on myös selvää, että me tarvitsemme mahdollisimman laajan "energymixin" eli erilaisia energialähteitä, koska se vakauttaa energiatilannetta ja siinä kunkin kansakunnan ja Euroopan oma moninaisuus tulee oikeuksiinsa.

Säästäminen on luonnollisesti tärkein keino, se on halvin ja se on tehokkain. Tähän me tarvitsemme asiaa, jota pidän tänä päivänä tärkeimpänä yksittäisenä asiana, joka pitäisi hoitaa: älyä energiaan. Ilman älytekniikan voimakasta lisäämistä me emme tule selviämään näistä tavoitteista. Onneksi älytekniikka on kehittynyt juuri samaan aikaan. Ihmiset ja yritykset eivät ole perillä energian kulutuksen merkityksestä ilman älytekniikkaa. Näin ollen ITC on se ratkaisu, joka auttaa meitä saavuttamaan tavoitteet ja pitää meitä järjestyksessä. Se muistuttaa meitä tuhlaavaisuudesta. Se on siis kuin hyvä opettaja, mutta myös hyvä renki. Älyä tarvitaan ei siis ainoastaan verkkoihin, vaan myös laitteisiin, koteihin, autoihin. Kaikkialle, missä on inhimillistä toimintaa tarvitaan älyä, joka ohjaa energian käyttöä. Tähän liittyen korostaisin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sektoria ja näiden innovaatioita, koska ne voivat olla hyvin kekseliäitä. Sitten sosiaalinen dimensio: energiaköyhyys ja samalla työllisyys liittyvät äsken puhuttuun.

Erikoistahan meillä on se, että Ukraina on läpikulkumaa. Näin ollen tietysti, kuten Swoboda sanoi, siirtoputkiston pitäisi olla eri hallinnon alaisena, niin että se olisi esimerkiksi kolmikantahallinnon alainen, jossa olisi EU mukana, ja näin ollen sekin ongelma poistuisi.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Luisa MORGANTINI

 
  
MPphoto
 

  Fiona Hall (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, energiakriisiä koskevissa keskusteluissa on yksi näkökulma, jonka kollegani Anne Laperrouze mainitsee, mutta johon kiinnitetään yleisesti liian vähän huomiota. Puhumme energiatehokkuudesta ilmastonmuutoksen ja polttoainepulan yhteydessä, mutta energiatehokkuus on myös strategisesti erittäin tärkeää. Kysynnän hallitseminen vie painetta pois tarjontapuolelta ja se on ratkaisevan tärkeää Euroopan energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi. Haluaisin esittää kaksi erityistä näkökohtaa tieto- ja viestintäteknologian käyttöä koskevasta suullisesta kysymyksestä.

Ensinnäkin olen huolestunut siitä, että älykkäiden kulutusmittareiden markkinoille tulo ei edisty energian loppukäytön tehokkuutta ja energiapalveluja koskevan direktiivin tai Eluned Morganin mietinnön kehotusten mukaisesti. Joissain valtioissa on saatavilla digitaalinäyttöjä, jotka osoittavat, kuinka paljon energiaa he kuluttavat − mikä on hyödyllistä − mutta kunnollinen älykäs kulutusmittari suorittaa sen paljon monipuolisemmin. Sen perusteella on mahdollista kaksisuuntainen tietojenvaihto, yksityiskohtainen analyysi kulutuskysynnästä ja mikrovoimateknologiasta saadun sähkön parempi mittaus ja maksaminen. Tarvitsemme nyt älykkäitä kulutusmittareita. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, kun rakennuksia muutetaan energiankuluttajista energian nettotuottajiksi.

Toinen näkökohta on valaistus. Luotan siihen, että pyrimme poistamaan markkinoilta kaikkein tehottomimmat kodin valaistuslaitteet, ja näin on toimittava myös toimistojen ja tievalaisimien vuoksi. Meidän pitäisi kuitenkin jo tarkastella seuraavia teknologisia toimenpiteitä, kuten antureita hyödyntävien älykkäiden valaistusjärjestelmien laajempaa käyttöä. Anturit mittaavat liikettä ja luonnonvalon määrää, jotta valaistusta voidaan vähentää tai se voidaan jopa tarpeen vaatiessa sammuttaa. On olemassa paljon energiatehokkaampia valaisimia kuin pienloistelamppuja, ja on korkea aika, että julkinen sektori − mukaan lukien EU:n toimielimet − johtaa tieto- ja viestintäteknologian soveltamista energiatehokkuuteen.

 
  
MPphoto
 

  Roberts Zīle (UEN).(LV) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, haluaisin ensiksi kiittää Anne Laperrouzea hänen erittäin perusteellisesta mietinnöstään. Kriisit tarjoavat mahdollisuuden tehdä tärkeitä päätöksiä, joilla voidaan ratkaisevasti muuttaa arvojamme ja toimintaperusteitamme. Uskon, että poliitikot ovat äskettäisen kaasukriisin vuoksi ymmärtäneet, että monet Euroopan alueet ovat haavoittuvassa asemassa energiatoimitusten alalla. Elvytyssuunnitelman ja komission laatiman toisen strategisen energiakatsauksen lisäksi tämä mietintö antaa meille kaikille toivoa siitä, että luodaan yhtenäinen eurooppalainen energiapolitiikka. Tähän sisältyy myös toive, että Euroopan − mukaan lukien Baltian maiden − viimeiset eristyksissä olevat saarekkeet saadaan lopulta poistettua. Toinen näkökohta koskee nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemien kehittämistä. Monissa paikoissa niitä voitaisiin tosiaan käyttää Venäjän kaasutoimitusten vaihtoehtoina, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että kansalliset hallitukset kestävät painetta ja että ne eivät luo niitä täydentäväksi kapasiteetiksi Venäjän kaasun viennille vaan ainoastaan vastaanottoa varten. Kiitos.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE-DE). (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet Piebalgs ja Reding, hyvät parlamentin jäsenet, tarvitsemme nyt investointeja. Olemme nyt energiakriisin ja rahoituskriisin partaalla. Meidän on nyt pyrittävä sijoittamaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman hyvin. Sen vuoksi meidän on vastattava myöntävästi kaasuputkien rakentamisen lisäksi nesteytettyä maakaasua kuljettavien alusten rakentamiseen. Meidän pitäisi rakentaa ne mahdollisimman nopeasti, koska siten luodaan työpaikkoja ja edistetään täystyöllisyyttä Euroopassa.

Kaasuputkien ei pitäisi kilpailla keskenään. Jokaisen uuden kaasuputken rakentaminen hyödyttää kaikkia osapuolia samoin kuin nesteytetyn maakaasun vastaanottoasemien rakentaminen. Tämä on tärkeä tulevaisuuden kysymys.

Meidän on ennen kaikkea investoitava energiatehokkuuteen, mutta meidän pitäisi käyttää valtiontuen sijasta verohelpotuksia. Jos voisimme myöntää jokaiselle kansalaiselle vuosittain 10 000 euron summan, jonka he voisivat vähentää verotuksessa, voisimme välittömästi aloittaa sijoittamisen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian osalta annuiteettipoisto, eli kustannuksien välitön sisällyttäminen taseeseen, olisi erityisen arvokas väline. Jos me voisimme asettaa tälle kolmen vuoden rajan, se olisi meille kaikille suuri menestys. Voisimme puuttua paremmin työllisyyttä ja energiaa koskeviin kysymyksiin. Tässä yhteydessä komission jäsenen Kovácsin olisi tehtävä asiasta aloite.

Yksi seikka, joka erityisesti askarruttaa meitä tässä mietinnössä, on luonnollisesti ydinteollisuus. On tärkeää varmistaa ydinvoimaloiden turvallisuus ja turvatoimet, ja tehdä niin parhaan kykymme mukaan. Ei ole mahdollista asettaa rimaa liian korkealle tässä asiassa: on tarpeen, että kansalaiset luottavat Euroopan unioniin, että asianmukaiset toimet toteutetaan ja että on oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, joiden perusteella vaaralliset ydinvoimalat voidaan oikeuden tai sääntelyviranomaisen päätöksestä poistaa välittömästi verkosta. Euroopan kansalaisilla on tällä alla oikeus turvallisuuteen, jotta voimme edetä kohti tulevaisuutta, jossa energiantuotanto ei saata meitä vaaraan ja voimme nukkua huoletta. Komissio voi edistää tätä merkittävästi.

Viime kädessä myös neuvoston − ydinturvallisuutta vastaavassa ryhmässä − on kannettava vastuunsa eikä toimia tavalla, jota kansalaiset eivät arvosta, eli estää Euroopan parlamentin ja komission ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 

  Teresa Riera Madurell (PSE). (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, äskettäinen Venäjän ja Ukrainan välinen kaasutoimituksia koskeva tilanne on selkeästi osoittanut, että meidän on enemmän kuin koskaan monipuolistettava energiahuoltoamme ja parannettava yhteyksiä jäsenvaltioiden välillä ja tuottajavaltioiden kanssa.

Komission ehdotukset ovat tämänsuuntaisia, mutta laajemman vaikutuksen vuoksi näihin ehdotuksiin olisi myös kuuluttava − ja olin iloinen, että komission jäsen mainitsi sen tänään − mantereemme eteläosan ja erityisesti kotimaani Espanjan mahdollisuudet.

Espanja on jäsenvaltio, jonka energiahuoltoa on monipuolistettu eniten sekä valtioiden lukumäärän − kaasuamme tuodaan kymmenestä eri valtiosta − että eri energiamuotojen osalta. Tämän syyn vuoksi kotimaani on erinomainen jakelukeskus Euroopan unionille. Jakelu järjestetään Algerian kaasuputken kautta samoin kuin nesteytetyn maakaasun ansioista. Sen määrä on sama kuin Nabucco-hankkeessa, mutta sen kustannukset ovat vähäisemmät ja toimitusajat paremmat. Tätä jakelukeskusta ei voida käyttää tällä hetkellä Euroopan unionissa, koska Ranskaan kulkeva yhteys puuttuu. Medgas-kaasujohdon on oltava Euroopan unionin painopistealue samoin kuin saarialueidemme erityisongelmat.

Jos Iberian niemimaa kärsii selvästi eristyneisyydestä energia-alan osalta, saaret, kuten Baleaarien saaret, joilta olen kotoisin, kärsivät kaksinkertaisesta eristyneisyydestä. Tämä on erittäin epäoikeudenmukaista näiden saarten asukkaille, sillä meillä eurooppalaisilla on yhtäläiset oikeudet.

Pyydän vilpittömästi, komission jäsen Piebalgs, että tarkastelette saarialueiden erityistilannetta, kun teette päätöksiä ja vahvistatte painopisteitä.

Haluan lopuksi kiittää esittelijää hänen tekemästään työstä.

 
  
MPphoto
 

  Olle Schmidt (ALDE). (SV) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, EU:n on joutunut oppimaan kantapään kautta, mitä merkitsee, kun olemme liian riippuvaisia yhdestä energiantoimittajasta. Usean jäsenvaltion kansalaiset ovat kärsineet Venäjän oikuttelusta tavalla, jota ei voida missään nimessä hyväksyä. Tiedämme, että Venäjä on häikäilemätön suhteissaan naapurivaltioihin, mutta kun palelevat slovakialaiset ja bulgarialaiset joutuivat panttivangeiksi Venäjän ja Ukrainan välisessä kiistassa, tämä oli toivottavasti muistutus meille kaikille, mukaan lukien kaikille Euroopan parlamentissa.

Ukraina tarvitsee EU:n tukea. Lisäksi on käynnistettävä Nabucco-hankkeen rakentaminen, jotta kaasua saadaan muun muassa Azerbaidžanista. Kuten Hannes Swoboda kehotti, EU:n on osoitettava, että se pystyy toimimaan.

Tiedämme, että Venäjä painostaa Nord Streamin, eli Itämeren kaasuputken puolesta. Nämä ehdotukset on hylättävä. Itämeri on yksi herkimmistä sisämeristämme. Ympäristö- ja talousnäkökohtien vuoksi tätä kaasuputkea ei saisi rakentaa Itämeren pohjaan. Lisäksi on otettava huomioon turvallisuuspoliittiset näkökohdat. Sen sijaan on tarkasteltava maareittiä koskevaa vaihtoehtoa. Euroopan parlamentti on myös ilmaissut epäilyksensä tästä hankkeesta aiemmin.

Olen iloinen mietinnössä kannatetusta näkökohdasta, että ydinenergian on oltava keskeisessä asemassa Euroopan tulevassa energialähteiden yhdistelmässä. Jos aioimme vastata energiapaketin päästöjen vähentämistä koskeviin vaatimuksiin, meidän on uudistettava Euroopan ydinenergiaa. On hyvä, että voimme keskustella tästä asiasta Euroopan parlamentissa lähipäivinä.

 
  
MPphoto
 

  Dariusz Maciej Grabowski (UEN). (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, on aika puhua kaunistelematta. Ensinnäkin Euroopan unionilla ei ole energiastrategiaa. Tämä seikka kannustaa esimerkiksi Venäjää, joka käyttää energiavaroja poliittisena aseena. Se pyrkii painostamaan ja kiristämään, mikä huonontaa EU:n tilannetta.

Toiseksi EU on antanut periksi kollektiiviselle manipuloinnille, koska sitä on peloteltu hiilidioksidipäästöistä aiheutuvasta maailmanlaajuisesta ilmaston lämpenemisestä. Yhä useammat asiantuntijat ja tosiseikat vahvistavat, että tämä ei ole totta. Tätä teoriaa levittäviä ja meitä ilmaston lämpenemisellä pelottelevia henkilöitä olisi tutkittava sen selvittämiseksi, kenen etujen vuoksi he toimivat.

Kolmanneksi EU tarvitsee energiastrategiaa, joka perustuu niin sanottuun heikoimman lenkin periaatteeseen, eli siihen, että rahoitusta ja investointeja tarjotaan valtioille, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia yhdestä toimittajasta, kuten Baltian maille ja Puolalle.

Neljänneksi EU:n on pyydettävä anteeksi ja palautettava suosioon kivihiili ja ruskohiili, koska hiiltä on runsaasti käytettävissä ja sen käyttö on edullista. Viidenneksi EU tarvitsee vero- ja luottopolitiikan, jolla tuetaan uutta teknologiaa ja energiapäästöjä koskevia säästöjä. Sillä ei ole tällaista toimintalinjaa.

 
  
MPphoto
 

  Herbert Reul (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensiksi kiittää Anne Laperrouzea ja komission jäsentä Piebalgsia kaikista esittämistään asiakirjoista.

En ole samaa mieltä kaikista yksityiskohdista, mutta ehdotukset etenevät oikeaan strategiseen suuntaan: on oikein ja tarpeellista keskittyä jälleen kerran siihen tosiseikkaan, että toimitusvarmuus on yksi keskeisistä kysymyksistä. Olemme ehkä keskittyneet liiaksi muihin energiapoliittisiin kysymyksiin viime vuoden aikana, ja olen kiitollinen, että toimitusvarmuus on palannut keskeisempään asemaan.

Toiseksi olen kiitollinen, että ehdotus on niin monipuolinen. Kuten on todettu, emme ehkä ole samaa mieltä jokaisesta yksityiskohdasta, mutta mietintö on yleisesti asianmukainen, toisin kuin Claude Turmes juuri totesi. Hyvä Claude Turmes, on väärin olettaa, että tähän valtavaan ja monimutkaiseen ongelmaan on vain yksi vastaus.

Poliitikot pyrkivät aina antamaan nopean ja yksinkertaisen vastauksen, johon kaikki ovat tyytyväisiä, mutta tämä ei ole mahdollista. Tämä on ikävä kyllä viheliäisen hankalaa. Sen vuoksi vastaus on niin monimutkainen. Emme voi antaa ihmisille lupauksia ja toimia niin kuin meillä olisi ratkaisu asiaan ja kaikki selvitetään. Kansalaiset olisivat lisäksi erittäin pettyneitä, kun he ymmärtävät, että asiat eivät suju tällä tavalla.

Tämä monimutkaisuus merkitsee, että meillä ei ole vain yhtä energialähdettä, vaan jatkamme pitkän aikaa työtä usean energialähteen kanssa. On moraalitonta hylätä yksi energialähde: mielestäni on vastuutonta yksinkertaisesti hylätä ydinenergia. Se on osa ratkaisua: se ei luonnollisesti merkitse koko ratkaisua, mutta on ymmärrettävä, että sillä voidaan edistää asiaa. Varoitan myös, että emme panosta liikaa kaasuun: olemme juuri kuulleet useita näkökohtia sen mukanaan tuomasta riippuvuudesta.

Olen myös sitä mieltä, että meidän on ymmärrettävä, että emme voi välinpitämättömästi luopua hiilestä − energialähteestä, jota on kotimaassani ja monissa muissa paikoissa Euroopassa − ja todeta, että hiilestä syntyy hiilidioksidia, joten se ei ole vaihtoehto. Tämä olisi vastuutonta. Tarvitsemme myös monipuolisemman vastauksen monia reittejä ja kulkuteitä koskevaan kysymykseen. Kuten Paul Rübig juuri totesi, putkelle ei ole yhtä ainoaa vaihtoehtoa: olisi virhe valita ainoastaan yksi, sen sijaan meidän olisi harkittava eri reittejä ja vaihtoehtoja. Kukaan ei voi tällä hetkellä ennustaa varmasti, mitä tapahtuu 10, 20 tai 30 vuoden kuluttua.

Tästä syystä meidän on vastattava myönteisesti älykkäisiin ratkaisuihin. Tarkoitan älykkäällä monipuolista. Meidän on suhtauduttava avoimesti uusiin asioihin eikä pysyttävä paikallaan. Vastaus on teknologia. Vastaus on tutkimukseen investoiminen sekä avoin suhtautuminen ratkaisuihin, joita emme tällä hetkellä näe ollenkaan. Emme voi välinpitämättömästi sulkea pois tietynlaisia vaihtoehtoja. Vastaus on myös se, että suostumme panostamaan asiaan.

Olisi kohtalokas virhe − ja se on tehty joissakin energiapoliittisissa päätöksissä − antaa niille, joiden on todella sijoitettava varoja, eli yrityksille, liian vähän liikkumavaraa ja liian vähän tukea. Uskooko kukaan todella minua, että me, Jäsenvaltiot, valtio tai yhteisö, voimme ratkaista investointeja koskevan ongelman? Ei, se jää yksityisen sektorin tehtäväksi.

 
  
MPphoto
 

  Atanas Paparizov (PSE). (BG) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, haluaisin ensiksi korostaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan rakentavaa keskustelua Anne Laperrouzen mietinnöstä ja erityisesti tähdentää hänen rooliaan objektiivisen ja kattavan mietinnön valmistelussa.

Haluan erityisesti keskittyä mietintöön kuuluviin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on kuvata ongelmia niissä maissa, joihin ulkomaisten energialähteiden, erityisesti kaasun, toimittajat vaikuttavat eniten.

Ensinnäkin on pantu merkille, että Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti varojen kohdentamiseen uusia energiayhteyksiä, erityisesti jäsenvaltioiden kaasu- ja energiantoimitusverkkoja, koskeviin hankkeisiin. Pahoittelen kuitenkin, että ainoastaan 20 miljoonaa euroa on varattu komission hankkeelle Bulgarian tasavallan verkon yhdistämisestä Kreikkaan huolimatta siitä, että Bulgaria oli yksi kriisistä pahimmin kärsineistä valtioista. Esimerkiksi Chirenin kaasukenttiä, joilla kriisiä koskevat ongelmat ratkaistaan mahdollisimman pienillä voimavaroilla, ei ole mainittu ollenkaan.

Toiseksi kaikki mahdollisuudet eteläisen kaasuputken rakentamiseksi on otettu mukaan. Toisin sanoen, Nabucco-hankkeen lisäksi on pantu merkille myös South Stream -putki ja Turkin, Kreikan ja Italian yhdistävä kaasuputki. Lisäksi mietintöön sisältyy pitkän aikavälin suunnitelma siitä mahdollisuudesta, että kaasua toimitetaan alueen muista valtioista, kuten Uzbekistanista ja Irakista.

Kolmanneksi Euroopan unioniin rakennettavien nesteytetyn maakaasun asemien merkitystä korostetaan. Kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi voida käyttää niitä solidaarisuusperiaatteen mukaisesti. Tämä on jälleen kerran erityisen tärkeää sille, että Bulgaria ja Kreikka voivat käyttää kyseisiä asemia.

Neljänneksi kehotan komissiota tarkastelemaan laajenevaa energiayhteisöä Kaakkois-Euroopassa ja muissa naapurivaltioissa, jotta koko alueelle luodaan yhteismarkkinat. Maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevia edellytyksiä koskevan mietinnön esittelijänä haluaisin jälleen kerran korostaa kolmannen energiapaketin merkitystä eurooppalaisen energia-alan yhtenäismarkkinoiden kehittämiseksi. Kehotan, että se pannaan täytäntöön mahdollisimman nopeasti.

Haluaisin lopuksi huomauttaa, että mietinnössä ilmaistaan objektiivisesti ydinenergian tehtävä. Katson, että nykyinen ydinturvallisuutta koskeva puitedirektiivi on hyvä perusta, jonka pohjalta voidaan tarkastella kaikkien, eikä ainoastaan vastarakennettujen, Euroopan unionin reaktoreiden kuntoa ja että se on objektiivinen lähtökohta niiden turvallisuuden arvioimiseksi.

On selvää, että poliittisesti perustuvat päätökset, kuten Kozloduyta koskeva päätös, eivät voi olla pitkäaikaisia Euroopan unionin energian monipuolistamista koskevassa nykyisessä kehitysvaiheessa. Toivon, että jäsenvaltiot voivat tarkastella objektiivisten näkökohtien perusteella suljettuja reaktoreita koskevaa kysymystä.

 
  
MPphoto
 

  Andrzej Wielowieyski (ALDE). (FR) Arvoisa puhemies, Anne Laperrouzen mietintö energiapolitiikasta koskee kaikille Euroopan unionin valtioille äärimmäisen tärkeää aihetta.

Arvostan suuresti hänen tekemäänsä työtä, mutta tilanne on edelleen erittäin vakava. Etelässä sijaitsevien valtioidemme sietämätön ja tuhoisa kokemus tammikuussa sekä ennusteet, joilla meitä uhataan huomattavalla energiapulalla seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, ovat osoitus siitä, että energiapolitiikan on oltava keskeinen osa ulkopolitiikkaamme.

Arvoisa komission jäsen, tulevaisuus on synkkä, koska meillä ei ole yksimielisyyttä, solidaarisuutta ja resursseja. Solidaarisuuden osalta tämä ei ehkä koske komissiota vaan pikemminkin joitakin Euroopan suuria valtioita. Emme puhu yhdellä äänellä.

Olen täysin samaa mieltä Hannes Swobodan kanssa siitä, että Nabucco-hanke on häpeän aihe koko Euroopan unionille. Esimerkiksi Venäjän South Stream -kaasuputki, jota tukevat valtio ja eräät EU:n jäsenvaltiot, on vaarassa syrjäyttää Nabucco-kaasuputken. Se on kaksi kertaa halvempi ja toimii yhdenmukaisesti markkinasääntöjen kanssa. Azerbaidžanin hankintalähteet ovat vaarassa joutua sen kilpailijan haltuun, koska tämä tekee arveluttavia ja kyseenalaisia investointeja. Tällä tavalla unioni todennäköisesti menettää ainutlaatuisen monimuotoisuutta ja laajempaa turvallisuutta koskevan tilaisuuden...

(Puhemies keskeytti puhujan)

 
  
MPphoto
 

  Péter Olajos (PPE-DE). (HU) Arvoisa puhemies, toinen strateginen energiakatsaus ei voisi olla ajankohtaisempi. Itä-Euroopan toimitusvarmuus on saatettu kyseenalaiseksi alkuvuoden tilanteen vuoksi. Kolmen viikon kriisin jälkeen, 20. tammikuuta lähtien, maakaasua on taas toimitettu Eurooppaan, mutta on kysyttävä, kuinka kauan. Jotta toimitusvarmuus voidaan todella varmistaa, meidän on otettava opiksemme tästä kaasukiistasta. Tarkoitan tällä ennen kaikkea käytettävien energiamuotojen, energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista. Euroopan unioni käyttää laskelmien mukaan 500 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa, ja kysyntä voi kasvaa tiettyjen tutkimusten perusteella jopa 30 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana.

Mahdollisia vaihtoehtoja koskevia ajatuksia on esitetty. Nord Stream -kaasuputki, jolla siirretään Venäjän kaasua Eurooppaan on jo rakenteilla ja Blue Stream -kaasuputki Turkissa on jo valmis. Eri osapuolet ovat päässeet sopimukseen South Stream -putken rakentamisesta. Ukraina on ryhtynyt rakentamaan White Stream -putkea, ja paljon on puhuttu myös Nabucco-putkesta, vaikka sen lähteet tai sen rahoitus on epävarmaa. Joka tapauksessa olemme edelleen suurimmaksi osaksi riippuvaisia Venäjästä. Vaikka Nabucco-kaasuputki toimittaa kaasua Asiasta, tähän mennessä Eurooppa ei ole − toisin kuin Gazprom − edes tehnyt tarjousta Azerbaidžanille. Mitä voidaan tehdä nyt? Monet toteavat, että tällä hetkellä voimme luottaa siihen, että komission jäsenten ja Venäjän valtuuskunnan neuvottelut Moskovan huippukokouksessa tuottavat merkittäviä tuloksia ja johtavat huomattavaan edistymiseen kaasuputkia koskevassa asiassa ja että tulevaisuudessa Venäjän kaasumonopoli ei ole ainoa, joka sanelee hinnat.

Tämä on mahdollista, mutta omasta puolestani tämän lisäksi uskon − ja uskon ennen kaikkea − että voimme edetä käyttämällä vähemmän energiaa ja puhtaampaa energiaa. Juuri tämän seikan vuoksi olen sitä mieltä, että on tarve eurooppalaiselle vihreälle "New Dealille", eli toisin sanoen sopimukselle, jolla pyritään kestävään kehitykseen siten, että ympäristöteollisuuden innovointia edistetään ja käytetään. Tämänhetkisen maailmanlaajuisen rahoituskriisin vuoksi yhä useammat ihmiset ovat ymmärtäneet uudenlaisen taloudellisen järjestäytymisen logiikan tarpeellisuuden. Yhä useammat ihmiset tiedostavat, että maailmanlaajuisesta kriisistä pois pääseminen edellyttää uudenlaista liikkeelle panevaa voimaa ja että on pyrittävä uusiin järjestelyperiaatteisiin. Yhä useammat ihmiset tiedostavat tarpeen muuttaa viitekehystä. Vihreästä "New Dealista" eli toisin sanoen taloudellisen järjestelyn uudesta logiikasta − joka perustuu ympäristöteknologian innovaatioihin ja jota tukevat kansainväliset pääomamarkkinat − tulee yhä useamman taloudellisen pelastuskeinon ja kannustinohjelman kulmakivi muun muassa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tarvitsemme tätä kannustinta, koska viime vuonna työttömien määrä kasvoi 1,7 miljoonalla hengellä. Euroopan vihreällä "New Dealilla" − jos se hyväksytään − on perustavanlaatuinen vaikutus Euroopan tulevaan energiapolitiikkaan. Paljon kiitoksia.

 
  
MPphoto
 

  Libor Rouček (PSE).(CS) Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unioni tuo tällä hetkellä 50 prosenttia kuluttamastaan energiasta, ja tämä osuus kasvaa jatkuvasti. Unionin riippuvuus perinteisten energialähteiden tuonnista ja rajallisesta määrästä toimittajia aiheuttaa vakavan uhan turvallisuudellemme, vakaudellemme ja vauraudellemme. Euroopan unionin energiapolitiikan strateginen katsaus tehdään mielestäni oikealla hetkellä. Mielestäni "kolme kertaa 20" -tavoite vuotta 2020 varten on oikea turvallisuuden, talouden ja ympäristön näkökulmasta. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin yhteistä lähestymistapaa koko Euroopan unionissa. Sen on oltava yhtenäinen unionissa ja myös muihin maihin nähden. Yhteisen energiapolitiikan luominen edellyttää Lissabonin sopimuksen ratifioinnin loppuun saattamista sekä ehdotuksen tekemistä kyseisestä politiikasta. Sisämarkkinoilla on selkeän ja vakaan oikeudellisen kehyksen tarve sekä ennen kaikkea tarve saattaa loppuun energiajärjestelmiemme integrointi koko Euroopan unionin alueella.

Keskinäistä solidaarisuutta koskeva lauseke on merkityksetön, jos emme liitä yhteen näitä energiajärjestelmiä. Lisäksi on vahvistettava kaikkien kotimaisten energialähteiden käyttöä energiansäästöstä − lisäämällä uudistuvien energialähteiden osuutta − aina turvallisen ydinenergian laajempaan käyttöön. Ei ole tarvetta korostaa, että investoinneilla kotimaiseen energiateollisuuteen saadaan aikaan myös voittoa, koska talous kohentuu jälleen. Energia-alan ulkosuhteita on monipuolistettava aikaisempaa enemmän. Tiiviimpää vuoropuhelua tarvitaan tuottajavaltioiden, kauttakulkuvaltioiden ja muiden kuluttajavaltioiden kanssa. Yhteistyötä olisi lisättävä Lähi-idän, Välimeren alueen ja Pohjois-Afrikan valtioiden kanssa. Tämä olisi toteutettava osana Barcelonan prosessia, Välimeren unionia. Vuoropuheluun pitäisi kuulua myös ehdokasvaltio Turkki, ja mielestäni olisi välttämätöntä pyrkiä tehokkaampaan lähestymistapaan Iranin kaltaisten valtioiden kanssa. Lopuksi haluaisin kiittää esittelijäämme Anne Laperrouzea mielestäni ensiluokkaisesta ja tasapainoisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 

  Danutė Budreikaitė (ALDE). (LT) Vaikka aloitimme keskustelun yhteisen energiapolitiikan tarpeesta jo vuonna 2006, jokainen EU:n jäsenvaltio on vastuussa energian toimitusvarmuuden turvaamisesta. Jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus on kuitenkin välttämätöntä EU:n selviytymiselle. EU:n on välittömästi hyväksyttävä tehokas lainsäädäntö, jonka perusteella voidaan selvitä energiantoimituskriiseistä tai välttää ne kokonaan. Komissio ehdottaa energian toimitusvarmuutta ja energia-alan solidaarisuutta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, jonka tärkeimmät näkökohdat ovat infrastruktuurin luominen ja energialähteiden monipuolistaminen. Olen iloinen, että infrastruktuurihankkeisiin, joista on määrä tulla EU:n energiavarmuuden painopisteitä, sisältyy Itämeren valtioiden yhteenliitäntää koskeva suunnitelma. Sillä poistettaisiin EU:ssa yhä esiintyvä epävarmojen energiasaarekkeiden ongelma.

Haluaisin pyytää komissiolta kaikkea mahdollista tukea Liettuan ja Ruotsin välisen energiayhteyden ja Liettuan ja Puolan välisen energiasillan rakentamiseksi. Tarvitsemme tässä asiassa valitettavasti myös poliittista tahtoa. Samalla, palatakseni Euroopan unionin perusperiaatteeseen − solidaarisuuteen − ja sen soveltamiseen energia-alalla, monia epäilyksiä on herännyt tämän periaatteen tulevaisuudesta. Käsittelemme kolmatta energiapakettia, johon sisältyy EU:n sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden sekä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston luominen. Samalla Saksa ja Venäjä perustavat Venäjän ja Saksan välisen energiaviraston. Miten tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia EU:n jäsenvaltioiden solidaarisuuden, yhteisen energiapolitiikan ja energiavarmuuden kanssa?

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, haluan kiinnittää huomionne kolmeen asiaan keskustelussa.

Ensinnäkin Venäjä käyttää yhä selvemmin energiavaroja ja erityisesti kaasua vahvaan poliittiseen painostukseen. Viimeisin Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukonflikti aiheutti valtavia taloudellisia tappioita monelle EU:n jäsenvaltiolle. Lisäksi Ukraina puskettiin jonkinlaisella EU:n antamalla luvalla selkeään taloudelliseen riippuvuuteen Venäjästä. On vaikea kuvitella, että Ukrainan talous toimii, jos kaasun hinta on yli 400 Yhdysvaltojen dollaria 1 000 kuutiometriä kohden.

Toiseksi on neuvoteltava uusi EU:n ja Venäjän välinen kumppanuussopimus, johon sisältyvät energiakysymystä koskevat yksityiskohdat, mutta myös selkeä edellytys, että Venäjä ei käytä energiavarojen toimitusta poliittisen painostuksen välineenä ja että Venäjän toimittajat ovat vastuussa vahingoista, jotka aiheutuvat toimitusten keskeyttämisestä.

Kolmanneksi ja viimeiseksi Euroopan unionin olisi − omia varojaan ja Euroopan investointipankin varoja käyttämällä − tuettava ensisijaisesti kaasualan investointeja, joilla todellisesti monipuolistetaan EU:hun suuntautuvia kaasutoimituksia ja joilla siten luodaan todellinen mahdollisuus tuoda kaasua muualta kuin Venäjältä esimerkiksi Nabucco-kaasuputken välityksellä.

 
  
MPphoto
 

  Avril Doyle (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, emme voi koskaan saada aikaan energiavarmuutta tai onnistua vähentämään 80 prosentilla hiilidioksidipäästöjemme vuoteen 2050 mennessä, jos edelleen sivuutamme sekä energiavarmuutta koskevan kysymyksen että erittäin tärkeän Euroopan laajuisen suurijännitteisen tasavirran (HVDC:n) yhteenliitännän. Siihen sisältyy HVDC-kaapeli Pohjois-Afrikkaan: älykkäät sähköverkot Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa.

Minulla oli viime viikolla mahdollisuus tutustua omakohtaisesti Granadan ja Sevillan jännittäviin aurinkolämpösovelluksiin. Luin viikonloppuna Harvardin professorin Michael McElroyn näkemyksiä, jotka koskivat Yhdysvaltojen vapauttamista vuotuisesta 750 miljardin dollarin kustannuksista, jotka aiheutuvat öljyn tuonnista, energiataistelun voittamista Yhdysvalloissa sekä samalla planeetan pelastamista. Mietin, mitä me vielä keskustelemme? Me tiedämme vastaukset.

Älykkään sähköverkon ansiosta aurinkosähköllä, tuulisähköllä ja vesivoimalla tuotetulla sähköllä voidaan vastata turvallisuutta koskeviin näkökohtiin. Jos Irlannin länsirannikolla ei puhalla tuuli, aurinko paistaa Espanjassa tai tuuli puhaltaa samaan aikaan auringon paistaessa Pohjois-Afrikan länsirannikolla.

Lyhyesti sanottuna, se, mitä aurinko on Espanjalle, niin tuuli on Irlannin länsirannikolle. Kansalliset sääntelyviranomaisemme voivat tässä tapauksessa huoahtaa helpotuksesta, koska niiden ainoa tehtävä on pitää valot päällä kodeissamme ja työpaikat lämmitettyinä huippukysynnän aikana.

Emme voi enää sallia, että kansalaisemme joutuvat energiapolitiikan tai epävakaan öljyn hinnan panttivangeiksi. Tuulienergia on kilpailukykyinen hiilen, öljyn ja kaasun kanssa, ja tämä polttoaine on ilmaista. Kyllä, haasteemme on uuden energiatalouden rakentaminen. Se perustuu uusiutuvaan sähköön.

Totean lopuksi, että vähättelevä englanninkielinen sanonta "to cost the earth", maksaa maltaita, jota ainakin englantia puhuvat käyttävät kuvaannollisesti ja huolettomasti, on nyt ymmärrettävä kirjaimellisesti. Jos emme nopeasti toimi sen vuoksi, että olemme lähes täydellisen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, niin − kuten vertaisarvioita esittävät ilmastotutkijamme ovat yhä itsepintaisemmin huomauttaneet − juuri näin käy, ilmaston lämpenemisestä joutuu maksamaan koko maailmamme.

 
  
MPphoto
 

  Evgeni Kirilov (PSE). (BG) Arvoisa puhemies, ulkoasiainvaliokunnan varjoesittelijänä haluaisin kiittää Anne Laperrouzea tästä mietinnöstä, jolla annetaan laaja näkökulma Euroopan unionin energia-alan ongelmiin, mukaan lukien yhteistä energiapolitiikkaa koskeva tarve.

Mietinnössä osoitetaan erittäin selvästi toimet, joita on pantava täytäntöön, jotta voimme vastata energiavarmuutta koskeviin haasteisiin. Pidän myös myönteisenä, että ydinenergia on saanut ansaitsemansa paikan mietinnössä ja että se esitetään välttämättömänä energialähteenä.

Erityisesti nyt kaasukriisin jälkeen on myös selvää ja hyvin tärkeää, että meidän on monipuolistettava energialähteitä. Meidän on toisaalta tulevaisuutta varten jatkettava työtämme vaihtoehtoisista reiteistä, energiakäytävistä, eikä ainoastaan yhdestä reitistä toisen kustannuksella. Me kaikki hyötyisimme silloin kilpailusta.

Haluaisin kiinnittää huomion kahteen kysymykseen. Viime vuoden lokakuussa huomasin täällä parlamentissa, että Nabucco-energiahanke oli vielä "savua ilman tulta". Kehotin silloin komissiota toteuttamaan päättäväisiä toimia. Voimme nyt sanoa, että komissio toteuttaa näkyviä toimia tällä alalla. Sen merkitys ymmärretään selvästi erityisesti nyt kaasukriisin jälkeen.

On oltava selvää, että laajemman energiavarmuuden aikaan saamiseksi toteutetuista toimista huolimatta tarvitaan paljon enemmän työtä, myös vakavasti otettavia poliittisia toimia, jotta voimme nähdä valoa tunnelin päässä.

Toinen kysymys on energian varastointikapasiteetti. Haluan kertoa, että Bulgaria olisi ollut tuhoon tuomittu, ellei sillä olisi ollut ainakin 20 päivän varastoja Chirenin kaasuvarastossa. Tämän varaston kapasiteettia laajennettiin viime vuonna kolmanneksella, ihan kuin hallitus olisi tiennyt, mitä tapahtuisi.

Sen vuoksi, jo toisen kerran tänään, haluaisin korostaa, etten ymmärrä ollenkaan, miksi komissio on täysin sivuuttanut tämän Bulgarian ehdottaman hankkeen kyseisen varaston laajentamisesta. Se oli ainoa seikka, joka pelasti meidät, ja luulen, että meidän on tuettava samankaltaisia hankkeita kaikissa muissa valtioissa.

 
  
MPphoto
 

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, kaasukriisi ja rahoituskriisi pakottavat meitä toteuttamaan nopeita ja käytännöllisiä toimia. Niihin eivät kuulu yksilölliset edut ja ajatukset, joita ei voi perustella taloudellisesti, kuten Nord Stream -kaasuputki.

Toisessa strategisessa energiakatsauksessa ei tarjota toivottua lisäarvoa. Monta katsaukseen sisältyvää seikkaa on huomattavan hankala toteuttaa käytännössä. EU:n kansalaiset ja talous edellyttävät nopeita ja konkreettisia päätöksiä ja toimia, joilla varmistetaan suhteellisen alhaiset ja vakaat energiakustannukset seuraavan 15 vuoden aikana: päätökset, jotka johtavat kaikkein merkittävimpiin mahdollisiin säästöihin teollisuuden, liikenteen ja asuntosektorin alalla; päätökset, joilla vähennetään merkittävästi EU:n talouden riippuvuutta hiilivedyistä ja varmistetaan niiden asianmukainen tarjonta; päätökset, joiden perusteella voidaan mahdollisimman nopeasti kehittää ohjelma ja suunnitelma erityisistä tutkimukseen perustuvista toimenpiteistä ja siitä, miten ne rahoitetaan ja pannaan täytäntöön. Näiden taloudellisten toimien perusteella hiilidioksidipäästöjä rajoitetaan ja byrokraattinen päästökauppa − joka on hyvä kauppaa harjoittaville tahoille mutta ei taloudelle − ei ole enää tarpeellinen.

 
  
MPphoto
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin liikuttunut käsitteestä "älykäs", joka on niin keskeisessä osassa tätä keskustelua. Ratkaisut, joita yritämme hyödyntää parlamentissa energiankulutuksen vähentämiseksi, eivät toimi eivätkä ne ole kovin älykkäitä. Ratkaisu ei ole vain se, että lapsia pyydetään sammuttamaan virta. Toivon, että tämä olisi totta, sillä se merkitsisi, että voisin valvoa asiaa. Siksi me tarvitsemme kaikkia niitä asioita, joista muut ovat puhuneet: antureita ja muita teknisiä ratkaisuja, joilla helpotetaan kaikkien elämää energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämäniltainen keskustelu on erittäin laaja-alainen: käsittelemme ilmastonmuutosta, toimitusvarmuutta, jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja myös talouskasvua − mikä on tärkeä kysymys meille tällä hetkellä − sekä sitä, miten me voimme käyttää parhaiten energiavarojamme.

Kotimaani Irlannin energiatarpeista katetaan öljyllä 60 prosenttia, ja kaikki öljy joudutaan tuomaan maahan. Meillä on siten selvästi erityislaatuinen ongelma. Meidän on vähennettävä riippuvuutta, meidän on kehitettävä omia energiavarojamme ja, kuten olen jo maininnut, meidän on parannettava tehokkuuttamme. Yhteenliitäntöjä koskeva kysymys on erityisen tärkeä juuri reuna-alueilla sijaitseville jäsenvaltioille.

Irlannin riippuvuus on erityisen korkea: 91 prosenttia tarpeistamme katetaan tuonnilla. Tämä on melko hätkähdyttävä prosenttiosuus. Vaikka meillä ei ole ollut kaasuongelmia, joista kollegat ovat puhuneet, tai emme joutuneet kärsimään kylmästä tai pelkäämään tiettyjen muiden jäsenvaltioiden tavoin, opimme tätä seuratessamme, miten tärkeää on, että teemme jotain energialähteiden yhdistelmämme ja energiaa koskevan turvattomuutemme vuoksi.

Siten kaikki tähän mietintöön ja suulliseen kysymykseen sisältyvät näkökohdat ovat meille erittäin tärkeitä.

Erityisesti maankäyttöä koskevaan kysymykseen olisi vastattava. Ruotsin kokemus metsätaloudesta on mielenkiintoinen Irlannin näkökulmasta, koska emme ole kehittäneet metsäalaamme.

Mutta tämä on keskeinen kysymys: tasapaino elintarviketuotannon ja polttoainetuotannon välillä.

 
  
MPphoto
 

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). (PT) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, yhtenäisen ja kattavan yhteisön energia-alan politiikan kehittäminen on looginen askel ja välttämätön toimi. Komission ehdotus ja Anne Laperrouzen mietintö viittaavat tähän suuntaan.

Euroopan unioni antaa lisäarvoa jäsenvaltioiden kehittämille aloitteille. Öljy on rajallinen luonnonvara, ja sen tuotanto Euroopan unionissa ja Norjassa vuonna 2007 vastasi vain 30 prosenttia sisäisestä kysynnästä. Euroopan unionin riippuvuus öljyntuonnista lisää välillisesti riippuvuutta poliittisesti epävakaisista maista tai valtioista, jotka mahdollisina energiakumppaneina aiheuttavat merkittäviä geostrategisia jännitteitä. Näimme tämän hiljattain Venäjän tapauksessa.

Näiden syiden vuoksi on strategisesti tärkeää suunnata kysyntä öljylle vaihtoehtoisiin energialähteisiin, mutta on myös maantieteellisesti tärkeää tarkastella huolellisemmin Etelä-Amerikan ja Afrikan markkinoita. Ne kasvavat tällä hetkellä. Euroopan unionin ja Brasilian sekä Euroopan unionin ja Afrikan kumppanuudet voivat edistää huomattavasti tätä asiaa. Näin olisi toimittava käyttäen Iberian aluetta − Espanjaa ja Portugalia, josta olen kotoisin − keskeisenä logistiikan ja jakelun keskuksena Euroopan alueella.

Energiatehokkuuden tehostamista koskevan perustarpeen vuoksi on tärkeää varmistaa asianmukainen yhteisvaikutus alojen kesken, jotta voidaan edistää parempaa energiatehokkuutta. Me voimme laatia strategian, josta välittyy pitkän aikavälin visio, ainoastaan siten, että hyväksymme kokonaisvaltaisen ja koordinoidun soveltamistavan yhteisön ja kansallisten toimintalinjojen välillä erityisesti koheesion, maatalouden ja liikenteen alalla.

Energian ja alueellisen koheesion välinen side on kiistämätön, koska se vaikuttaa mahdollisiin pitkän aikavälin ratkaisuihin kaikilla Euroopan unionin alueilla mukaan lukien eristäytyneimmät ja syrjäisimmät alueet.

 
  
MPphoto
 

  Iliana Malinova Iotova (PSE). (BG) Hyvä Anne Laperrouze, haluaisin erityisesti kiittää teitä hyvästä työstä laatimassanne ajankohtaisessa mietinnössä.

Emme ole vielä tilanteessa, että voimme sanoa, kuinka paljon Euroopan valtiot ja kansalaiset menettivät kaasukriisissä. Ukrainan ja Venäjän välisestä kiistasta kärsi eniten Bulgaria, ja sen taloudelle suoraan aiheutuneet tappiot ovat noin 230 miljoonaa euroa ilman minkäänlaisia korvauksia.

Kiistasta aiheutunut hätätilanne toi esiin monia kysymyksiä. Valitettavasti energiariippuvuutta koskeva kysymys kärjistyy aina, kun Venäjän ja Ukrainan välillä on poliittisia kriisejä ja vihamielisyyksiä. Monet muistavat tilanteen kolme vuotta sitten, kun nämä kaksi valtiota olivat silloinkin erimielisiä hinnoista. Sen jälkeen meillä oli lupaus yhteisestä eurooppalaisesta energiapolitiikasta, mutta kolmen vuoden kuluttua vaikuttaa siltä, että mikään ei ole muuttunut.

Nyt voimme kysyä, olemmeko valmiit energian yhteismarkkinoille vai vallitseeko kahdenvälisissä sopimuksissa yksittäisten jäsenvaltioiden etu? Olemmeko toteuttaneet tarpeeksi toimia Euroopan kaasuntoimitusverkon yhteenliittämiseksi jäsenvaltioiden välillä vai olemmeko vähemmän taipuvaisia varaamaan varastoja kriisitilanteita varten? Miten toimimme Nord ja South Stream -putkien ja Nabucco-hankkeen suhteen?

Olen iloinen kuullessani, että ydinenergiaa käsitellään samalla tasolla kuin muita energialähteitä. Turvallisuutta ei saa vaarantaa, mutta on aika tarkastella uudelleen suhtautumistamme ydinvoimaloihin Euroopassa. Emme saa enää tehdä mitään muita poliittisiin motiiveihin perustuvia päätöksiä.

Tarvitsemme ydinenergiaa. Sitä käyttämällä voitaisiin estää muita mahdollisia kriisejä. Ei ole sattumaa, että tämän kriisin keskellä Bulgarian parlamentti pyysi EU:n kumppaneitaan avaamaan jälleen keskustelun Kozloduyn suljettujen reaktoreiden avaamisesta. Toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet niiden olevan turvallisia. Toivomme, että ymmärrätte tämän asian.

Päätökset ovat vaikeita, mutta emme saa rajoittaa niitä tai sivuuttaa niitä ennenaikaisesti. Haluaisin todeta seuraavaa teille, arvoisa komission jäsen. Vain muutama päivä sitten, kun komissio myönsi varoja Euroopan kehityssuunnitelmasta, kaikkein eniten kärsinyt valtio sai kaikkein vähiten tukea. Tänä iltana en ole kuullut mitään mainintaa siitä, että Bulgaria sisältyisi erityistukea koskevaan luetteloon, koska se on sataprosenttisesti tuonnista riippuvainen valtio.

Mitkä ovat näiden varojen myöntämistä koskevat perusteet ja menettelyt? Niitä on mielestäni vaikea selittää bulgarialaisille ja Euroopan kansalaisille. Meidän on luonnollisesti panostettava enemmän kolmanteen energiapakettiin sekä nopeutettava sitä. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäsenenä olen pyrkinyt huomattavasti suojelemaan kuluttajille tarkoitettuja energiatoimituksia. Toivon teidän ymmärtävän, että tärkeintä on energiatoimitusten varmistaminen.

 
  
MPphoto
 

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE) . – (RO) Haluan korostaa, että Euroopan unioni tarvitsee ulkoista energiapolitiikkaa, jotta 27 jäsenvaltiota voivat puhua yhdellä äänellä neuvotteluissa suurimpien tuottajien kanssa. Tämä on ainoa tapa, jolla Euroopan unioni voi saada kohtuullisen hinnan kaasun ja öljyn toimituksista sekä varmistaa energian toimitusvarmuuden. Energialähteiden monipuolistamisen on oltava yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne siihen, että Venäjän kaasuputkihanke South Stream ei edistä millään tavalla tätä monipuolistamista, koska toimituslähde on edelleen sama, eli Venäjä. Lisäksi tämän kaasuputken rakentamisesta aiheutuvat valtavat kustannukset johtaisivat lopulta kaasunhinnan nousuun, ja Euroopan kuluttajien olisi maksettava siitä.

Mielestäni tästä syystä Euroopan unionin on kiireisesti toteutettava toimia, jotta Venäjän ja Ukrainan kanssa tehtäviin tuleviin sopimuksiin sisällytetään joitain perusteellisia lausekkeita keskinäisestä energiariippuvuudesta. Niissä esitetään selkeät velvoitteet ja tehokkaat menettelyt, joilla ongelmat ratkaistaan nopeasti. Euroopan unionin ja Venäjän välisellä kumppanuudella ja uudella itäisellä kumppanuudella olisi pyrittävä toteuttamaan...

 
  
MPphoto
 

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, energiapolitiikka ja ulkopolitiikka liittyvät tällä hetkellä tiiviimmin toisiinsa kuin koskaan ennen. Näemme EU:n yhteisen energiapolitiikan tarpeen Keski- ja Itä-Euroopan kaasutoimituksia koskevan äskettäisen tilanteen vuoksi. Se oli yksi Lissabonin sopimuksen keskeisimmistä uudistuksista, mutta minun on valitettavasti todettava, että sitä ei otettu riittävästi esille tämän perussopimuksen ratifiointia koskevissa keskusteluissa.

Irlannissa on varmistettu kaasutoimitukset 12 päivän ajanjaksolle. Kuusikymmentä prosenttia sähköstämme tuotetaan maahantuodusta kaasusta, kun EU:n keskiarvo on noin 40 prosenttia. Komissio julkisti 28. tammikuuta ehdotuksen, jolla pyritään nopeuttamaan työtä EU:n energiainfrastruktuurin puutteisiin vastaamiseksi. Samalla se edisti talouden elpymistä 5 miljardin euron paketilla.

Se, että komissio sisällytti Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan sähköverkkojen yhteenliittämisen Euroopan talouden elvytyspaketin painopistealueeksi, on tässä suhteessa erityisen myönteistä. Se osoittaa edelleen, että kun kaikki 27 jäsenvaltiota tekevät yhteistyötä, voimme saada aikaan muutoksen, jota tarvitaan energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 

  Ioan Mircea Paşcu (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, kahden tärkeän asiakirjan, joista keskustelemme tänään − komission toimintasuunnitelman ja sitä koskevan mietinnön − välillä on ajanjakso, jolloin kaasutoimitukset keskeytettiin Venäjän ja Ukrainan tavanomaisen talvella tapahtuvan riitelyn vuoksi. Tämän vuoksi mietinnössä tiedostetaan paremmin todellisuus, siinä pyritään lisäämään sisäistä yhteenkuuluvuuttamme sekä nopeuttamaan edessämme olevan suunnitelman täytäntöönpanoa. Siinä hyödynnetään viimeisimmästä kriisistä saatuja kokemuksia.

Henkilökohtaisesti katson kaasun toimitusreittien monipuolistamiselle annettavan tuen lisäksi, että kehotus nopeuttaa energian sisämarkkinoiden aikaansaamista nykyisen parlamenttikauden aikana sekä tarve tarkastella uudelleen kaasun varastointia koskevaa ongelmaa ovat merkittäviä näkökohtia tässä mietinnössä. Kuitenkin suositus avata Nabucco-hanke täysin Venäjälle on kyseenalainen, sillä jokainen tietää, että kyseinen hanke suunniteltiin vaihtoehdoksi Venäjän kaasulle, joten Venäjä pyrkii kaikin keinoin tekemään siitä lopun.

 
  
MPphoto
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE). (SK) Hyvät parlamentin jäsenet, äskettäinen kaasukriisi on osittanut EU:n yhteisen energiapolitiikan merkityksen. Lisäksi Slovakia on voinut todeta, mitä 100 prosentin riippuvuus Venäjän kaasusta merkitsee. Satojen yritysten oli lopetettava tuotanto ja maksettava työntekijöilleen vain 60 prosenttia heidän palkastaan.

Arvostan sitä, että solidaarisuudella on merkittävä tehtävä EU:n jäsenvaltioiden välisissä suhteissa. Jos emme olisi saaneet hätäapuna kaasua Saksalta Tšekin tasavallan kautta Slovakiaan, kotitaloudet olisivat olleet vaarassa. Olen vakuuttunut, että tarve varmistaa jatkuva energiantoimitus on olennainen yleismaailmallinen painopiste. Tarpeisiin vastaaminen pääasiassa muista kuin uusiutuvista energialähteistä ei ole enää ympäristön näkökulmasta hyväksyttävää.

Meidän on rakennettava turvallisia ydinvoimaloita ja samalla, rakennerahastojen avulla, kannustettava maaseutualueita keskittymään strategisesti energian, veden ja bioteknologian väliseen yhdyssiteeseen. Siten vahvistetaan energiamuotojen monipuolistamista.

 
  
MPphoto
 

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). (PL) Arvoisa puhemies, viimeisin − mutta ei luonnollisesti ainoa − kaasutoimituskriisi merkitsee, että me palaamme tämän tärkeän energialähteen toimitusvarmuutta koskevaan kysymykseen.

Euroopan tilanne ei ole huono, kun tarkastelemme sijaintia. Meitä melkein ympäröivät kaasulähteet: Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Keski-Aasia ja Venäjä. Ongelma on, että Euroopalla ei ole yhtenäisiä kaasumarkkinoita. Tähän liittyy se seikka, että Euroopassa ei ole enemmän tai vähemmän yhtenäistä hintaa. Haluaisin huomauttaa, että Yhdysvalloissa ei ole yhtenäisiä markkinoita, ja hinta 1 000 kuutiometristä kaasua on alle 200 Yhdysvaltojen dollaria. Me maksamme siitä Euroopassa yli 400 dollaria. Tämä on seurausta siitä, että meillä ei ole infrastruktuuria, jota hyödyntämällä voisimme siirtää kaasua valtiosta toiseen.

Lopuksi on otettava huomioon Nabucco-kaasuputki. On korkea aika, että pidämme sitä painopisteenämme ja käytämme varoja siten, että se saadaan toteutettua.

 
  
MPphoto
 

  Jacek Saryusz-Wolski (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, minulla on kolme kysymystä komission jäsenelle Piebalgsille.

Ensinnäkin Nabucco-hanke voi joutua Turkin liittymisneuvotteluiden vangiksi, kuten olemme kuulleet pääministeri Erdoğanilta. Harkitsemmeko myös eteläisen kaasuputken osalta White Stream -hanketta (Kaspianmeren, Georgian, Mustanmeren ja Romanian yhdistävä hanke)?

Toiseksi katsotteko tarkistetussa kaasudirektiivissä, että kaikilla jäsenvaltioilla pitäisi olla pakollinen 90 päivän varasto?

Kolmanneksi olette esittäneet vakuuttavan 3,5 miljardin euron paketin energiainfrastruktuurille. Näettekö sille mitään esteitä neuvostossa? Neuvoston on vielä hyväksyttävä se: olen kuullut, että neljä jäsenvaltiota vastustaa sitä. Miten Euroopan parlamentti, jonka on myös hyväksyttävä se, voi hyväksyä sen mahdollisimman nopeasti?

 
  
MPphoto
 

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE) . – (RO) Kaasukriisi, josta jouduimme hiljattain kärsimään, oli Ukrainan ja Venäjän välinen, mutta sillä vaikutettiin valitettavasti joihinkin Euroopan unionin jäsenvaltoihin. Kriisi on tuonut jälleen kerran esiin, että Euroopan unioni on suurelta osin riippuvainen yhdestä kaasun toimituslähteestä. Sen vuoksi katson, että kumppanuuden kehittäminen Venäjän kanssa on hyödyllistä koko Euroopan unionille. Samalla uskon, että Euroopan unionin on välittömästi käynnistettävä hankkeita, joilla voidaan saada aikaan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Niiden tarkka tavoite olisi välttää kriisejä, jotka voivat esiintyä joko lähiaikoina tai myöhemmin tulevaisuudessa.

Saman näkökannan mukaisesti uskon, että on harkittava kahta hanketta, Nabuccoa ja South Streamia, muiden vaihtoehtojen ohella. Tässä yhteydessä viittaan Pohjanmeren kaasukenttiin ja niihin, joiden pitäisi olla olemassa Mustanmeren mannerjalustalla. Koska ajan mittaan kaikki varannot ehtyvät, katson, että meidän on sijoitettava tieteellisiin hankkeisiin, joilla pystytään löytämään vaihtoehtoisia energialähteitä. Tällä taataan tulevien sukupolvien kehitys.

 
  
MPphoto
 

  Nicolae Vlad Popa (PPE-DE). (RO) Äskettäinen kaasukriisi osoittaa yhä selvemmin, että on tärkeää kehittää vaihtoehtoisia toimitusreittejä ja energialähteitä siten, että kehitämme toimitusinfrastruktuuria ja luomme yhteenliitäntöjä. Tässä tilanteessa on nopeutettava Nabucco-hanketta, koska sen perusteella on mahdollista saavuttaa Euroopan unionin tavoitteet, jotka koskevat toimitusreittien ja erityisesti kolmansien maiden toimituslähteiden monipuolistamista. Naapurivaltioiden kautta kulkevia reittejä on kannustettava siten, että saadaan valmiiksi hankkeet Romanian verkon yhdistämiseksi Unkarin ja Bulgarian kanssa.

Samalla katson, että South Stream -hanketta ei voida pitää hyödyllisenä Euroopalle juuri siitä syystä, että se ei käytä vaihtoehtoista lähdettä. Tätä vaadittiin strategista katsausta koskevassa mietinnössä. Meillä on kuitenkin omat energialähteemme. Yksi mikrovesivoimala ei ole toteuttamiskelpoinen tai tehokas, mutta sadat tuhannet vesivoimalaitokset Alpeilta Karpaateille tai Balkanilta Tatravuorille tai Pyreneiden vuoristoon merkitsevät energiaomavaraisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Andris Piebalgs, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut todella mielenkiintoinen keskustelu. Siinä on osoitettu erilaisia näkemyksiä energiasta sekä merkitystä, jota tälle asialle on annettava. Uskon kuitenkin tämän keskustelun osoittavan, että esittelijä on löytänyt oikean tasapainon. On totta, että jokainen meistä näkee yksityiskohdat eri tavalla. Ei ole yksinkertaisia ratkaisuja eikä ihmelääkettä, jolla kaikki ratkaistaan.

Haluaisin jälleen kerran kiittää esittelijää siitä, että hän todella varmisti, että mietinnössä otetaan huomioon kaikkien mielipiteet ja että siinä selvästi tuetaan komission toista strategista energiakatsausta.

Monet teistä puhuivat superverkosta. Superverkko on väline, jota pidettiin ratkaisuna asiaan. On totta, että se tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta verkkoon liittyy myös haaste. Jonkun on maksettava verkosta, ja kuten tiedätte, me pyrimme saamaan aikaan tasapainon kohtuuhintaisuuden, toimitusvarmuuden ja kestävyyden välillä. Jos me todella haluamme toteuttaa superverkon, niin elvytyssuunnitelma on ensimmäinen pieni askel oikeaan suuntaan.

Elvytyssuunnitelma voi johtaa noidankehään, jossa toteamme, että "tarvitsemme sitä ja tarvitsemme tätä, mutta teollisuuden olisi toteutettava se". On totta, että me rohkaisemme teollisuutta erilaisilla kannustimilla, mutta jos julkisia varoja ja yhteisön varoja ei myönnetä poliittisten painopisteittemme mukaisesti, niin suunnitelma ei onnistu.

On myös muita kysymyksiä, joita haluaisin korostaa Atanas Paparizovin tavoin. Kolmannesta sisämarkkinapaketista haluaisin sanoa, miten sillä vaikutetaan Eurooppaan. Ensinnäkin on olemassa Euroopan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto. Se ratkaisee monia kysymyksiä. Toiseksi on olemassa Euroopan siirtoverkko-operaattoreita koskeva elin (ETSO). Nämä kaksi kysymystä liittyvät ratkaisevasti toimitusvarmuuteen. Niillä ei viedä pois energia-alan kansallista itsemääräämisoikeutta.

Jos tämä paketti hyväksytään nyt, saamme siitä merkittävän kimmokkeen. Jos sitä lykätään, toimitusvarmuuden vauhti hidastuu huomattavasti. Tämä syyn vuoksi elvytyssuunnitelma ja kolmas energiapaketti olisi mielestäni toteutettava.

Muistan yleensä viimeiset kysymykset parhaiten. Vastaan niihin lyhyesti, koska ne koskevat hyvin selvästi käsiteltyjä asioita. Mistä neuvosto keskustelee? Uskon, että kyseessä on periaatteessa kaksi asiaa.

Yksi on se, pitääkö meidän käyttää julkisia varoja energiaan laisinkaan. Maiden vähemmistö uskoo edelleen, että teollisuuden olisi rahoitettava hankkeita. Tästä aiheutuu se ongelma, että teollisuuden on vaikea toteuttaa hyvin kalliita hankkeita, joiden tuotto on epävarma.

Toinen näkökohta on "kohtuullinen tuotto kotimaalleni". Voin todeta, että kotimaani ei erityisesti kuulu tämän elvytyssuunnitelman piiriin, joten on hyvä, että tästä asiasta esitettiin paljon kysymyksiä. Selvitin, että mikä tahansa yhteenliitäntä Baltian maiden välillä auttaa myös yleisesti kotimaatani. Tätä asiaa tarkastellaan siten vielä erityisesti kansallisesta näkökulmasta: "minun kohtuullinen voittoni".

Uskon, että tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että Euroopan julkisilla varoilla tuetaan tällaista kehitystä. Tämä voi olla suurin ongelma, mutta uskon, että neuvosto pyrkii tekemään kovasti töitä meidän ehdotuksemme hyväksymiseksi. Se on mielestäni tasapainoinen, mutta ei ehkä ihanteellinen kaikille jäsenvaltioille.

Nabucco-hankkeessa ensisijainen vaihtoehtomme on ehdottomasti kauttakulku Turkin kautta. Teemme työtä asiassa. Olemme aloittaneet hallitustenvälisen konferenssin, joka on tarkoitus päättää maaliskuussa ja jonka tuloksena esitetään hallitusten välinen sopimus ja hankkeen tukemista koskeva sopimus. Niillä pitäisi tarjota Nabucco-kaasuputkeen investoimiseksi riittävä oikeudellinen ja lainsäädännöllinen selkeys. Jos asiassa epäonnistutaan, tarkastelemme vaihtoehtoisia toimia. Meillä on vaihtoehtoja, mutta Turkki on ensisijainen kauttakulkureittimme, ja luulen, että tämä on hyödyllinen seikka myös Turkille.

Kaasun varastoinnin osalta voin todeta, että harkitsemme sitä, mutta 90 päivän varastot eivät ole tarpeen kaikille, sillä tämä riippuu hyvin paljon tuonnista. Jos tietty valtio tuottaa kaasua, se ei tarvitse saman verran varastoja. Käytössä pitäisi olla täsmennetympi osuus, jolla varmistetaan toimitusvarmuus ja joka on tarpeeksi realistinen kriisitilanteessa. Me tarkastelemme edelleen, millainen voisi olla kaasun varastointia koskeva täsmennetty ehdotus.

Haluaisin jälleen kiittää teitä tästä keskustelusta. Se oli hyvin vaikea keskustelu, mutta uskon, että kaikki yksityiskohdat sisältyvät siihen ja että meidän on jatkettava hyvin ponnekkaasti työtä sopimistamme yksityiskohdista ja ehdotuksista, joista on sovittu täällä parlamentissa. Haluaisin jälleen kiittää parlamenttia sen vahvasta tuesta eurooppalaisen energiapolitiikan kehittämiseksi.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA

 
  
MPphoto
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, meillä on ollut hyvin mielenkiintoinen keskustelu. Olen samaa mieltä, että merkittävä osa, ellei suurin osa, vastuusta kuuluu energiasta vastaavalle kollegallemme.

Kaikissa toimissa, joita olette pyytäneet − energiavarmuus, tehokkuus, älykkäät verkot, hajautetut verkot, superverkko, mikroverkko, virtuaalivoimalaitokset − tarvitaan tieto- ja viestintäteknologiaa. Siksi on välttämätöntä, että pyrimme kaikin keinoin toteuttamaan tämän valiokunnan ehdottaman energiatehokkuutta koskevan toimintalinjan. Olemme talouden ja teknologian näkökulmasta oikealla tiellä ja tämä on myös − minun on korostettava tätä − ainutlaatuinen mahdollisuus yrityksille. Jos saamme tieto- ja viestintäteknologian kulkemaan oikeaan suuntaan, luomme monia teollisuudenaloja ja monia työpaikkoja sekä edistämme talouskasvua. Tämä on myös syy, miksi meidän on pyrittävä eteenpäin älykkäiden rakennuksien, älykkäiden valaistusjärjestelmien ja älykkään liikenteen suhteen. Vasta silloin, kun sovellamme käytännössä tutkimuksen osoittaneita mahdollisuuksia, olemme vähemmän riippuvaisia, koska olemme tehokkaampia, mutta myös luomme uutta teollista kapasiteettia.

Annan yhden esimerkin, jotta voitte havaita, miten tämä voisi toimia. Kuten tiedätte, me hyväksymme tehokkaat valoa emittoivat diodit − eli ledit − joilla jo tänään vähennetään 30 prosentilla valaistuksen energiankulutusta ja 50 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Me olemme jo eurooppalaisen tutkimuksen ansiosta edistyneet asiassa. Vuonna 2007, tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti, otimme käyttöön OLED-teknologian − orgaaniset ledit eli OLEDit − jotka ovat vielä 50 prosenttia tehokkaampia kuin ledit. Eurooppalainen tutkimus on tuottanut tuloksia, ja kansallisen ja alueellisen politiikan on toteutettava näitä tuloksia käytännössä.

Kuulin jonkin verran kritiikkiä siitä, että elvytyssuunnitelmassa ei ole kyse tehokkuudesta. Jos tulkitsen tätä suunnitelmaa oikein, voin havaita, että rakennusten energiatehokkuuteen myönnetään miljardi euroa. Olette kaikki antaneet parlamentissa tunnustusta, että tämä on oikea tapa edetä asiassa. Saastuttamattomille ajoneuvoille myönnetään 5 miljardia euroa. Ajoneuvot eivät ole siten niin riippuvaisia bensiinistä kuin tällä hetkellä. Lisäksi miljardi euroa käytetään älykkääseen valmistukseen, jotta käytämme teollisuudessamme vähemmän aikaa ja vähemmän energiaa.

Olemme oikealla tiellä ja uskon, että parlamentin avulla ja jäsenvaltioiden tuella voimme turvata nämä välineet sekä soveltaa niitä käytännössä. Silloin energiatehokkuudessa ei ole kyse ainoastaan puheista vaan myös tosiasioista.

 
  
MPphoto
 

  Anne Laperrouze, esittelijä. − (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet Reding ja Piebalgs, hyvät parlamentin jäsenet, kiitos poikkeuksellisen arvokkaista puheenvuoroistanne. Niissä osoitetaan, miten laaja energia-ala on ja se, että energia on todella perustarve.

Keskustelussamme ja mietinnössä, jossa otetaan huomioon eri poliittisten ryhmien väliset keskustelut, olen pannut merkille laajan yksimielisyyden siitä, että on tarve vahvistaa verkkoja ja yhteenliitäntöjä, käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa, jotta luomme älykkäitä verkkoja, kuten komission jäsen Reding juuri selvitti. Samoin on vahvistettava suhteita tuottajavaltioiden ja kauttakulkuvaltioiden kanssa, ja se oli erityisesti ulkoasianvaliokunnan ja valmistelijamme Giorgos Dimitrakopouloksen tavoite. Lisäksi on päästävä sopimukseen energiatehokkuudesta, energiasäästöstä sekä uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksimielisyys on saavutettu asioissa, jotka koskevat energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvien energialähteiden kehittämistä, energialähteiden ja toimitusreittien monipuolistamista, vuoropuhelun vahvistamista tuottajavaltioiden kanssa, sen varmistamista, että 27 jäsenvaltiota puhuvat yhdellä äänellä ja ennen kaikkea sitä, että me muutamme elämäntapojamme. Kaikki nämä seikat ovat tärkeitä jokaisen toivoman yhteisen energiavarmuuden takaamiseksi.

Erot koskevat luonnollisesti sitä, mistä energialähteiden yhdistelmä koostuu. Mitkä ovat energialähteet? Haluaisin vastata Vihreät / Euroopan vapaa allianssi ‑ryhmän kollegoilleni sekä myös muille jäsenille, jotka puhuivat ydinenergiaa vastaan. Haluaisin sanoa, että meidän on oltava varovaisia.

Puheenvuoroissa on huomattavasti liioiteltu asiaa. Uskon, että olemme asettaneet joitain hyvin kunnianhimoisia tavoitteita vuodelle 2050. Täällä on viitattu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 80 prosentilla ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseen 60 prosenttiin. On aivan selvää, että kaikille uusiutuville energialähteille on varattu suuri osuus. Tässä mietinnössä tunnustetaan, että ydinenergia kuuluu energialähteiden yhdistelmään.

Haluaisin lopettaa puheenvuoroni muistuttamalla teitä tavoitteista: hiilidioksidipitoisuus vakiinnutetaan 450 ppm:n tasolle, jotta varmistetaan kahden celsiusasteen raja-arvo. Haluaisin muistuttaa teitä, että näissä ilmoitetuissa pyrkimyksissä on kyse siitä, että ydinenergian osuus on noin 9 prosenttia, energiatehokkuuden 54 prosenttia, uusiutuvien energialähteiden 35 prosenttia ja hiilidioksidin geologisen varastoinnin ja talteenoton 14 prosenttia.

Tämä on vuotta 2030 koskeva tavoite. Siten ydinenergia on osa energiayhdistelmää samoin kuin hiili. En kannata itse hiiltä enkä ole ydinvoiman kannattaja, mutta meillä on oltava mahdollisimman laaja valikoima energialähteitä. En haluaisi valita hiilen ja ydinenergian välillä vuotta 2050 koskevan tavoitteen vuoksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. - (FR) Kiitos, Anne Laperrouze. Voitte olla varmoja, että teidän energianne on joka tapauksessa arvokasta parlamentille.

Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Anne Laperrouzen mietinnöstä äänestetään huomenna.

Olen vastanottanut Vladimir Remekin suullista kysymystä koskevan keskustelun lopussa yhden työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1). Äänestys toimitetaan keskiviikkona.

Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Alin Lucian Emanuel Antochi (PSE), kirjallinen. (RO) Euroopan laajuisen, alueellisen ja kahdenvälisen toiminnan ensisijaisena tavoitteena on oltava Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus energia-alalla. Kunkin jäsenvaltioiden kansalliset strategiat eivät todellakaan saa vaikuttaa muiden jäsenvaltioiden energiaetuihin, ja niiden on oltava energian toimitusvarmuutta koskevan Euroopan unionin yleisen edun mukaisia.

Euroopan turvallisuuspolitiikkaa laadittaessa tehokkaina välineinä on oltava EU:n keskinäistä energiariippuvuutta koskevan yhteisön lainsäädäntökehyksen parantaminen sekä sellaisten uuden sukupolven säädösten laatiminen, joilla säännellään Euroopan unionin ja EU:n ulkopuolisten energian toimittajien ja kauttakulkuvaltioiden välisiä suhteita. Uusissa säädöksissä on säädettävä lakisääteisiä velvollisuuksia koskevista menettelyistä, joilla vakiinnutetaan energia-alan yhteistyö ja toteutetaan vilkas kilpailu Euroopan energiamarkkinoilla.

On tärkeää edistää toimia, joilla lisätään rajatylittävien rakenteiden monipuolistamiseen tehtäviä EU:n investointeja ja uusien, vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä koskevia kannustimia paikallistasolla sekä parannetaan infrastruktuurin mahdollisuuksia helpottaa uusien energialähteiden käyttöä. Euroopan unionin on otettava vakavissaan huomioon, että sen on piristettävä myös jäsenvaltioiden yksityistä energia-alaa, jolla maailmanlaajuisen talouskriisin seuraukset jo tuntuvat.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Voidaan sanoa, että tammikuun energiakriisistä alkaa pikku hiljaa tulla jokavuotinen ilmiö. Mitä ankarampi talvi on, sitä todennäköisemmin Venäjän federaatio lakkaa toimittamasta kaasua Euroopan valtioihin. Kohdatessamme toisen kaasukonfliktin, jonka uhreina olivat Euroopan unionin kansalaiset, on siksi erittäin yllättävää, että liittokansleri Angela Merkel pyrkii edelleen toteuttamaan ehdotuksen Nord Stream -kaasuputken rakentamisesta yhteisön varoilla.

Euroopan komission olisi nyt laadittava energialähteiden monipuolistamista koskeva suunnitelma. On investoitava sellaisten uusien siirtoverkkojen rakentamiseen, joissa sivuutetaan epäluotettavat energialähteiden tuojat, kuten Venäjän federaatio. Yhdessä Laperrouzen mietintöön esittämässäni tarkistuksessa korostamme, että Nabucco-kaasuputkihanketta, joka on ainoa energialähteitä ja kaasunsiirtoreittejä monipuolistava olemassa oleva hanke, on tuettava ilman Venäjän osallistumista. On pyrittävä ensisijaisesti perustamaan myös kaasuyhteenliitäntähankkeita, joilla mahdollistetaan järjestelmien väliset yhteydet ja kaasuvarantojen nopea siirto kriisitapauksissa.

Kauppasopimustemme on kuitenkin perustuttava erityiseen energian toimitusvarmuutta koskevaan lausekkeeseen, joka muodostaa alan liiketoiminnan etiikan.

Euroopalle ja muulle maailmalle, jossa liiketoimintaa harjoitetaan sivistyneesti, on tärkeää, että Venäjän federaatio ratifioi energiaperuskirjan. Uskon, että Kreml saadaan tekemään tämä päätös vain, jos yhtenäinen Euroopan unioni toimii johdonmukaisesti eikä anna periksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Šarûnas Birutis (ALDE), kirjallinen. (LT) Energia-asiat ovat kaikkien aikojen suurin haasteemme. EU:ssa tammikuussa vallinnut kaasukriisi ei ole ensimmäinen EU:n historiassa. Jotkin Euroopan valtiot ovat sataprosenttisesti riippuvaisia Venäjältä tuotavasta kaasusta. Yksi niistä on Liettua, joka sulkee ydinvoimalansa joulukuussa 2009. EU:n on toteutettava lisätoimia, jotta tämä kriisi ei toistu. Meidän on luotava puuttuva energiayhteys, vahvistettava myös maakaasun toimitusvarmuutta koskevaa direktiiviä ja perustettava EU:n koordinointimenetelmä, jolla voidaan reagoida vastaavanlaisiin kriiseihin. On oleellista, että energiatoimituksista kaikkein riippuvaisimmissa jäsenvaltioissa on riittävät energiantoimitusvarannot.

Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi ei ole ainoastaan keskinäistä luottamusta koskeva kriisi vaan myös geopoliittinen kriisi. Molempien valtioiden on otettava vastuu siitä, etteivät EU:n jäsenvaltiot saaneet kaasua. Euroopan unionin on puolestaan monipuolistettava energialähteitään ja parannettava toimitusvarmuutta. Sen on toimittava määrätietoisesti, koska Venäjän kaasutoimituksia koskevaan energiakriisiin on löydetty ainoastaan tilapäinen ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Haluan kiittää esittelijä Laperrouzea mietinnöstä ja todeta, että kannatan useimpia mietinnössä esitettyjä päätelmiä. EU:n on oltava kunnianhimoinen ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikä tarkoittaa, että ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden merkitystä ei voida jättää huomiotta.

Sähkön ja luonnonkaasun sisämarkkinoiden toteuttamista on nopeutettava. Tämä edellyttää yhteenliitäntöjä. Kannatan siksi Euroopan komission ehdotusta, jonka mukaan yhteenliitäntähankkeisiin myönnetään 1,5 miljardia euroa. Lisäksi kaikkien jäsenvaltioiden on täytettävä Barcelonassa määritetyt yhteenliitäntää koskevat kriteerit.

Myös energiatehokkuutta on parannettava etenkin uusissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi Romaniassa on valtavat säästömahdollisuudet, ja haluan, että niitä hyödynnetään.

Venäjän ja Ukrainan välisen kriisin yhteydessä on tullut jälleen esiin, että EU tarvitsee yhteisen lähestymistavan. Kannatan mietinnössä esitettyjä päätelmiä, myös kohtaa, jossa käsitellään EU:n, Venäjän ja Ukrainan välisen sopimuksen allekirjoittamista.

En kuitenkaan yhdy toteamukseen siitä, että South Stream -hanke on EU:lle energian toimitusvarmuuden kannalta yhtä tärkeä kuin Nabucco-hanke. Ne ovat keskenään kilpailevia hankkeita, eikä South Stream -hanke täytä lainkaan energialähteiden monipuolistamista koskevia tarpeita, jotta EU:ssa voitaisiin taata energian toimitusvarmuus. Meidän on siksi mielestäni kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota kyseisen hankkeen asemaan Euroopan parlamentin eri asiakirjoissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Dragoş Florin David (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Hyvät kuulijat, mietintö, josta keskustelemme tänään Euroopan parlamentissa, on tärkeimpiä mietintöjä, joista tässä täysistunnossa keskustellaan. Siinä käsitellään energiapolitiikan keskeisiä osatekijöitä, jotka haluamme panna täytäntöön koko Euroopan unionissa. Niitä ovat esimerkiksi kansalliset hätätilasuunnitelmat, energian toimitusvarmuutta koskeva lauseke, energialähteiden monipuolistaminen ja ydinvoiman säilyttäminen energialähteiden yhdistelmässä.

Kaikki tämä osoittaa, miten joustavia politiikkamme ja toimemme ovat ja miten nopeasti ne voidaan mukauttaa nykytilanteisiin. Vuoden alussa vallinneen kaasukriisin jälkeen EU:n yhtenä painopisteenä on nähdäkseni tuottaja- ja kauttakulkuvaltioiden kanssa allekirjoitettavia kauppa-, assosiaatio-, kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia koskeva järjestelmä, jossa luodaan menettelysäännöt ja niiden rikkomisesta määrättävät seuraamukset.

Komission on lisäksi rahoitettava hankkeita, joilla monipuolistetaan energialähteitä toteuttamalla jäsenvaltioiden välisiä yhteenliitäntöjä, ottamalla käyttöön Nabucco-kaasuputken kaltaisia uusia toimitusreittejä ja rakentamalla nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksia. Haluan lopuksi kiittää esittelijä Laperrouzea mietinnöstä, jota jäsenten suuri enemmistö toivottavasti kannattaa. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexandra Dobolyi (PSE), kirjallinen. (HU) Vuoden 2009 ensimmäisinä viikkoina Ukraina piti EU:n jäsenvaltioita panttivankeina, kun sen johtajat alkoivat kiistellä Venäjän hallituksen kanssa kaasutoimitusten hinnasta. Ukrainan hallituksen toiminta perustui toiveeseen siitä, että useimmat EU:n jäsenvaltiot tukisivat sitä Länsi- ja Itä-Euroopassa perinteisesti vallinnen Venäjän vastaisen asenteen vuoksi. Tämä oli selvästikin poliittinen epäonnistuminen.

EU:n on lopultakin päästävä pois omasta noidankehästään. Vain yksi osa sitä on energiafobia, jonka vuoksi meidän on sen siedettävä venäläisiä, koska he kääntävät muuten kaasuhanan kiinni. Tällä virheellisellä näkökannalla voi olla vain vääriä seurauksia. Tässä on kyse muustakin kuin energiasta!

Jos Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitteena on demokratiaan perustuva kumppanuus Venäjän kanssa ja sen mukanaan tuomat valtavat markkinat, jotka ovat parhaillaan kehittymässä ja jotka voivat kehittyä edelleen, silloin Euroopan unionin on myös otettava huomioon, että taloudelliset ja poliittiset keskukset voivat oikeutetusti siirtyä Venäjälle.

EU:n no viestitettävä aktiivisesti ja uskottavasti, että se haluaa nykyaikaisen Venäjän. On selvää, että EU epäonnistuu, jos se puhuu kannustavasti mutta toteuttaa tukahduttavia, pidättyviä ja tuomitsevia toimia.

Euroopan unionista tulee haavoittuva, jos sillä ei ole yhteistä energia- ja ulkopolitiikkaa, jos energiankäytön monipuolistaminen työnnetään taka-alalle ja jos huomiota kiinnitetään ensisijaisesti vanhoihin vahinkoihin ja kaupallisiin etuihin.

Jos EU toimisi yhtenäisesti, Venäjän hallitus pysähtyisi ajattelemaan, koska se olisi sille jotakin uutta. Jos valtiot kuitenkin toimivat arvaamattomasti, Venäjän kaltainen valtava maa voi pitää kiinni vaatimuksistaan.

Kyse on paljon, paljon muustakin kuin energiasta!

 
  
MPphoto
 
 

  András Gyürk (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Strategiseen energiakatsaukseen on koottu hyvin kaikki askeleet, jotka Euroopan unionin on otettava, jotta se voi vähentää riippuvuuttaan ulkoisista energialähteistä. Kaasun toimituksessa viime viikkoina tapahtuneiden katkosten vuoksi ehdotuksen tietyt kohdat ovat erityisen ajankohtaisia.

Olemme ilman muuta samaa mieltä siitä, että yhteisön kaasuvarantoja koskeva järjestelmä on pantava uuteen uskoon. Pakollisten vähimmäisvarastojen määräämisen lisäksi mielestämme on tärkeää, että yhteisön säännöksillä tehostetaan yhteisvastuumenettelyjä Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

On ilahduttavaa, että komission toteuttamassa energiakatsauksessa mainitaan infrastruktuurit, joiden perustaminen olisi kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista. On myönteistä kehitystä, että ehdotuksessa asetetaan Keski- ja Kaakkois-Euroopan kaasuputkiliitännät tärkeäksi tavoitteeksi eteläisen kaasureitin ohella. Alun perin MOL-yhtiöön liittynyt aloite on merkityksellinen, koska siihen osallistuvien valtioiden on helpompi auttaa toisiaan ripeästi, jos toimitukseen tulee katkoksia. Verkkojen yhdistäminen piristää myös kilpailua alueella.

Suhtaudumme myönteisesti Euroopan komission päätökseen kohdentaa osa käyttämättömistä EU:n varoista uudelleen energiainfrastruktuureihin. Yhtä myönteistä ei ole kuitenkaan se, että kaikkein haavoittuvimmat jäsenvaltiot saavat infrastruktuurilleen toivomaansa pienemmän rahoitusosuuden. Myötätuntoiset lupaukset voidaan kuitenkin täyttää vain lisäämällä yhteisön rahoitusosuutta ja yhteisvastuuta.

 
  
MPphoto
 
 

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Puolalainen on viisas jälkikäteen! Tämä maanmiehiäni vähemmän imarteleva vanha sanonta voidaan ulottaa koskemaan koko Euroopan unionia. Siihen, että energian toimitusvarmuudesta tuli ensisijaisen tärkeä asia koko Euroopan yhteisössä, tarvittiin tammikuussa 2009 alkanut Venäjän ja Ukrainan välinen epämiellyttävä kaasukonflikti.

Emme voi tukeutua siihen verukkeeseen, ettei Lissabonin sopimusta, jossa käsitellään energiasolidaarisuutta, ole ratifioitu. Tarvitaan vain poliittista tahtoa, jota tukee kylmä analyysi edellisestä kriisistä, jotta voidaan kuvailla tulevaisuudennäkymiä ja vapauttaa Euroopan unioni Ukrainan kautta tapahtuvien kaasutoimitusten katkaisemisesta johtuneiden vaikeuksien kaltaisista ongelmista. Sekä komission tiedonannossa että Laperrouzen mietinnössä kiinnitetään huomiota tapoihin selviytyä hätätilanteista, kuten varantojen lisäämiseen ja teknisen saatavuuden varmistavan siirtoverkon perustamiseen. Kaikki ovat näistä asioista yhtä mieltä. Vaikeampaa sen sijaan on sopia pitkän aikavälin strategiasta, jossa Venäjään on suhtauduttava realistisesti, koska Eurooppaan toimitetaan raakaöljyä ja kaasua nykyään pääasiassa Venäjältä.

Kuten olemme nähneet, keskinäinen riippuvuus ei takaa järkeviin taloudellisiin lähtökohtiin perustuvien toimitusten ja suhteiden jatkuvuutta. Poliittiset motiivit ovat liian näkyviä, jotta ne voisivat voittaa naiiviuden. Kaikkein vaikeinta EU:n ja itänaapurimme välisissä suhteissa on kitkeä pois kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvat menettelyt. Tämän perusteella voidaan tosiasiassa arvioida energian toimitusvarmuutta ja energiasolidaarisuutta koskevan yhteisön politiikan onnistumista tai epäonnistumista!

 
  
MPphoto
 
 

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE), kirjallinen.(FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, hyvä raportööri,

kiitos mietinnön laatijoille monipuolisesta työstä ja tärkeän asian tuomisesta keskustelun ytimeen. Mietinnön mukaisesti pidän erittäin tärkeänä, että unioni sitoutuu energiastrategiassaan yhteisiin, kauaskantoisiin tavoitteisiin. Energiansäästötoimet ovat ehdoton avain energiankulutuksen radikaaliin vähentämiseen.

Euroopan-laajuisiin kysymyksiin ei ole kansallisia ratkaisuja. Euroopan energiaturvallisuuden takaamiseksi unionin tulee panostaa yhteisen kantaverkon ja yhteisten energiamarkkinoiden luomiseen ja parempaan koordinoimiseen.

Raportissa asetetaan liiallista painoarvoa ydinvoimalle yhtenä Euroopan tulevaisuuden huomattavista energiasatsauksista. Ydinvoiman riskit ja haittapuolet huomioon ottaen tämä on lyhytnäköistä ja haitallista politiikkaa. Mietintö ei ole riittävän kunnianhimoinen suhteessaan uusiutuviin energianlähteisiin. Kilpailukykyisen ja kestävälle kasvulle rakentavan Euroopan tulee tähdätä uusiutuvan energian osuuden nostamiseen 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Monet tutkimukset - mm. saksalaisen German Aerospace Centren ja Heinrich Böll Stiftungin ERENE -tutkimukset osoittavat, että puhtaiden, uusien energiamuotojen tehokas käyttöönotto olisi teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Nyt puuttuu enää poliittinen tahto.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian Zlotea (PPE-DE), kirjallinen. (RO) Laperrouzen mietinnössä viitataan asiaan, joka on erityisen tärkeä jokaiselle Euroopan unionin kansalaiselle etenkin taannoisen kaasukriisin kaltaisena aikana. Meidän kaikkien on osaltamme autettava saavuttamaan menestyksekkäästi toisessa strategisessa energiakatsauksessa ehdotetut kunnianhimoiset tavoitteet, nimittäin energiatoimitusten kestävyys, kilpailukyky ja varmuus.

Haluan korostaa, että meidän on tärkeää lisätä omiin energiavaroihimme liittyvää varmuutta. Energialähteitämme ja toimitusreittejämme on monipuolistettava. Meidän on tuettava infrastruktuuriin ja energian kulutusta vähentäviin uusiin teknologioihin tehtäviä investointeja, jotta voimme saavuttaa "20-20-20"-tavoitteet.

Nyt jos koskaan jäsenvaltioiden on osoitettava solidaarisuutensa ja tehtävä yhteistyötä varmistaakseen energiavaransa. Uudessa strategiassa on samalla luotava perusta EU:n talouskasvulle.

Haluan muistuttaa Romanian ja Mustanmeren alueen geopoliittisesta merkityksestä energian toimitusvarmuuden ja energialähteiden monipuolistamisessa.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö