Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 2. helmikuuta 2009 - Strasbourg

17. Talouskumppanuussopimusten vaikutus kehitysyhteistyön alalla (lyhyt esittely)

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana lyhyt esittely Schröderin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla (2008/2170(INI)) (A6-0513/2008).

  Jürgen Schröder, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, puhumme nyt talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla. Talouskumppanuussopimus on todella pitkä sana etenkin saksaksi. Se on kauhistuttava sana, ja epäilemättä vain harvat ihmiset käsittelevät Saksassa tätä aihetta, vaikka se on tulevien vuosien tärkeimpiä asioita. Mistä oikein on kysymys?

Cotonoun sopimuksessa todetaan, että Euroopan unionin ja AKT-valtioiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot) väliset talouskumppanuussopimukset on tehtävä vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämä johtuu siitä, että kehitysmaat, jotka eivät kuuluneet ja eivät edelleenkään kuulu AKT-alueeseen, valittivat Maailman kauppajärjestössä (WTO), että Euroopan unioni myöntää AKT-valtioille erityisetuuksia.

Ainakin Karibian alueen kanssa on nyt onnistuttu tekemään tällainen talouskumppanuussopimus, josta tulee toivottavasti menestyksekäs. Mietinnössäni todetaan, että tämä sopimus muodostaa uuden perustan kehitysyhteistyölle. Me autamme heitä auttamaan itseään. Pyrimme yhdistämään kaupan ja kehitysyhteistyön eli kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan. Tässä asiassa on tietenkin joitakin erimielisyyksiä, ja parlamentissa niitä on ollut etenkin oman valiokuntamme, aluekehitysvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan välillä. Ne ovat liittyneet lähinnä tämän sopimuksen yhteensopivuuteen WTO:n sääntöjen kanssa ja etenkin parlamentaariseen valvontaan.

Mietinnössäni oli alun perin kaksi parlamentaariseen valvontaan liittyvää kohtaa – 5 ja 17 kohta. Kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajan pyynnöstä ja suosituksesta poistin molemmat kohdat kokonaan ja esitin vaihtoehtoisen mietintöluonnoksen, josta kyseiset kohdat on poistettu ja josta äänestämme torstaina. Näitä kahta poistettua kohtaa lukuun ottamatta mietintöluonnokseni on identtinen ensimmäisen luonnoksen kanssa. Siinä selvitetään talouskumppanuussopimuksiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä, mutta korostetaan erityisesti tällaisten sopimusten mahdollisia myönteisiä vaikutuksia kyseisten valtioiden asukkaisiin.

Arvoisa puhemies, haluan todeta vielä yhden asian, ennen kuin lopetan. Jotkin kollegat väittävät parlamentissa yhä uudelleen, että AKT-valtioilla oli liian vähän aikaa tehdä nämä sopimukset. Se ei pidä paikkaansa. Aikaa oli vuodesta 2000 vuoteen 2007, ja tämän jälkeen myönnettiin vielä lisäaikaa vuoteen 2008, ja aikaa on vieläkin. Emme kuitenkaan sano AKT-valtioiden asukkaille, että sopimukset voidaan tehdä milloin tahansa, sillä aika käy vähiin. Sopimusten tekeminen on AKT-valtioiden asukkaiden etujen mukaista, minkä vuoksi kehotan kaikkia parlamentin jäseniä äänestämään torstaina mietintöni puolesta, myös niitä, jotka alun perin aikoivat äänestää sitä vastaan. Tässä ei ole kyse vasemmiston ja oikeiston välisistä erimielisyyksistä vaan siitä, että AKT-valtioita voidaan auttaa vahvistamaan itseluottamusta ja että niistä voi tulla lähitulevaisuudessa tasa-arvoisia kumppaneita kansainvälisessä kaupassa.

  Viviane Reding, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio suhtautuu myönteisesti Schröderin mietintöön, jossa esitetään tasapainoinen yleiskuva erilaisista näkemyksistä, jotka liittyvät talouskumppanuussopimusten vaikutukseen kehitysyhteistyön alalla.

Asiassa edistytään jatkuvasti. Olemme allekirjoittaneet täysimääräisen talouskumppanuussopimuksen Karibian alueen kanssa ja neuvotelleet väliaikaisen sopimuksen Afrikan ja Tyynenmeren alueiden kanssa. Väliaikaisissa talouskumppanuussopimuksissa määrätään WTO-sääntöjen mukaisesta kauppajärjestelmästä ja myönnetään tärkeitä etuja kyseisille valtioille. Väliaikaiset sopimukset ovat luonteeltaan vain lyhytaikaisia, koska ne korvataan myöhemmin täysimääräisillä alueellisilla talouskumppanuussopimuksilla. Asianosaiset alueet määräävät neuvottelujen aikataulun varmistaakseen, että sopimuksen tavoitteet ja soveltamisala vastaavat niiden omia yhdentymisprosesseja, kapasiteettia, tarpeita ja poliittisia painopisteitä.

Samaan aikaan on edistytty kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmasuunnittelussa. Useimmat alueelliset ja kansalliset ohjelmat on allekirjoitettu. Ennen varsinaisia talouskumppanuussopimuksia näissä ohjelmissa annetaan huomattavan paljon tukea, jotta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) kumppanimme voivat hyödyntää sopimuksia mahdollisimman hyvin. Niissä annetaan suoraa tukea sopimuksen täytäntöönpanossa ja epäsuoraa tukea infrastruktuurin ja tuotantokapasiteetin rakentamisessa.

Komissio myöntää, että kehitysrahoituksella on oleellinen merkitys. Meistä on kuitenkin myönteistä, että mietinnössä ymmärretään, että kehitystavoitteet ja sopimusten tulokset ovat huomattavasti laajempi asia kuin pelkkä rahoitusapu. Lisäksi myönnämme, että mietinnön 14 kohdassa mainituilla AKT-alueilla toteutettavilla uudistuksilla on tärkeä merkitys kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Niihin kuuluvat myös verouudistukset ja tulojärjestelmään tehtävät muutokset. Uudistukset tasoittavat veropohjassa vapauttamisen vuoksi tapahtuneita muutoksia ja ovat itsessään arvokkaita toimia varmistettaessa AKT-valtioiden kestävä julkinen rahoitus.

Toisena keskeisenä tavoitteena on tukea AKT-valtioiden alueellista taloudellista yhdentymistä. Väliaikaisia sopimuksia ei ole tehty vielä kaikkien AKT-valtioiden kanssa. Nimenomaan tästä syystä ennen täysimääräistä sopimusta tehdään ainoastaan väliaikaisia sopimuksia. Täysimääräiset sopimukset ovat joustavia ja kattavia.

Tarjontakapasiteetin tehostaminen, joka mahdollistaa kaupankäynnin ja osallistumisen tavara- ja palvelualalle, lisää kauppasopimuksen taloudellista arvoa. Komission mielestä protektionismi ei ole koskaan järkevä poliittinen vaihtoehto. Myönnämme kuitenkin, että suojelu – arkaluonteisten alojen ja kehittymässä olevan teollisuuden suojelutoimien oikeutettu toteuttaminen – on perusteltu ja tärkeä politiikan väline. Talouskumppanuussopimuksiin sisältyy siksi kaikenlaista joustavuutta ja erityisesti AKT-valtioita suosivia vapautuksia ja epäsymmetrisiä sitoumuksia, joita mietinnössä vaaditaan. EU:n markkinat ovat täysin avoimet AKT-valtioiden tuotteille, ja yhteistyötä lisätään, jotta voidaan täyttää tekniset standardit ja terveysvaatimukset sekä helpottaa kaupankäyntiä. AKT-valtiot avaavat markkinansa asteittain, ja ne voivat säilyttää poikkeuksia.

Komissio katsoo, ettei sitoutumisemme talouskumppanuussopimuksia koskevaan prosessiin pääty sopimuksen allekirjoittamiseen. Siitä vasta alkaa prosessi, jossa tehostetaan vuoropuhelua, pannaan sopimus huolellisesti täytäntöön sekä seurataan ja arvioidaan etenkin kehitysyhteistyöhön kohdistuvaa vaikutusta. Kaikessa tässä käytetään toimielimiä, jotka on perustettu sopimuksen täytäntöönpanoa varten, jotta varmistetaan avoimuus sekä parlamenttien jäsenten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen.

Komissio suhtautuu näin ollen myönteisesti Schröderin mietintöön ja kommentoi myöhemmin yksityiskohtaisesti esiin otettuja asioita.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 142 artikla)

  Kader Arif (PSE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti ilmaisee torstaina mielipiteensä talouskumppanuussopimuksia koskevasta Schröderin mietinnöstä. Olisin hyvin pettynyt, jos Schröderin mietintö hyväksyttäisiin toimielimemme äänestäessä ensimmäistä kertaa tästä erittäin teknisestä ja poliittisesta aiheesta (koska kyse on koko EU:n ja AKT-valtioiden suhteiden tulevaisuudesta). Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä ei aio äänestää tämän tekstin puolesta, koska siinä ei käsitellä lainkaan eurooppalaisten eikä AKT-alueen kumppaniemme talouskumppanuussopimuksia koskevia huolenaiheita eikä niiden neuvottelutapaa.

PSE-ryhmä on jättänyt käsiteltäväksi esittelijän kannasta poikkeavan päätöslauselmaesityksen ja aikoo äänestää sen puolesta. Päätöslauselmaesityksessämme asetetaan kehitysyhteistyö taas talouskumppanuussopimusten keskeiseksi painopisteeksi, torjutaan julkisten palvelujen vapauttaminen ja kaikki AKT-valtioiden toiveiden vastaisesti käytävät neuvottelut Singaporen aiheista tai palveluista, edistetään alueellista yhdentymistä, vaaditaan laajaa taloudellista tukea, jotta AKT-valtioiden kansantaloudet saadaan ajan tasalle, sekä otetaan huomioon kyseisten valtioiden erityispiirteet ja heikkoudet, olipa kyse vähiten kehittyneistä maista tai ei.

Näillä ehdoilla talouskumppanuussopimukset olisivat hyväksyttäviä. Olemme valitettavasti vielä kaukana niistä.