Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 5. helmikuuta 2009 - Strasbourg

6. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Dumitriun mietintö (A6-0004/2009)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen iloinen voidessani tukea mietintöä, jonka avulla yksinkertaistetaan hallintoa ja lainsäädäntöä, valistetaan sekä EU:n että muiden maiden kuluttajia ruoan laadusta ja ravintoarvosta ja kerrotaan kuluttajille selvemmin turvallisten tuotantomenetelmien käytöstä. En kannata oliiviöljy- tai ruokaoliivialan asettamista etusijalle ja luotan siihen, että komissio ottaa myös viinialan mukaan erityisohjelmiin, jotta kuluttajia valistetaan EU:n eri alueilla tuotettujen viinien korkeasta laadusta.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain kertoa kannattavani tätä mietintöä. Oli mielenkiintoista kuulla keskustelussa, että komissio vahvisti osarahoitusosuuden olevan 70 prosenttia järjestelyssä, joka koskee hedelmien kulutusta kouluissa. Tämä on valtavan tärkeää tämän järjestelyn käytön kannalta ja siis mielestäni tietenkin varsin hyvä asia.

– Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0407/2008)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos uudesta puheenvuorosta. Kannatin tätä mietintöä, koska on järkevää hyväksyä asetus, jolla suojellaan sekä maataloustuottajien että heidän käyttämänsä rehun valmistajien etuja. Katson, että meidän on nyt tiedotettava sidosryhmille, mitä tämä asetus merkitsee heidän kannaltaan joko rehun valmistajina tai sen käyttäjinä, sillä tämä asetus ei riitä, ennen kuin tiedotamme siitä kunnolla kaikille sidosryhmille.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kannatin mietintöä rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä, koska se on sekä maataloustuottajien että rehuntuottajien etujen mukainen ja koska sillä suojellaan sekä tuotantoeläinten terveyttä että lihan kuluttajien eli ihmisten terveyttä.

Rehun ainesosien määritteleminen selvästi ja rehun lisäaineita koskevan yhteisön rekisterin käyttöönotto auttavat maataloustuottajia tekemään vastuullisia päätöksiä valitessaan oikeanlaista rehua. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Annan kuitenkin itselleni luvan huomauttaa, ettei olennaisten tietojen puuttumista voida perustella tuottajien liikesalaisuuden suojelulla eikä liikesalaisuuden suojelu saa johtaa BSE-epidemian kaltaisiin tilanteisiin tai siihen, että rehusta löydetään dioksiinia.

– Schröderin mietintö (A6-0513/2008)

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kävin marraskuussa 2007 Ugandassa, missä tapasin paikallisia yrittäjiä ja paikallisia kansalaisjärjestöjä. Kun lähdimme Kampalasta pitkin pölyistä tietä, kuljettaja kiinnitti huomioni kojuihin, joissa myytiin prepaid-puhelinkortteja. Hän kääntyi puoleeni ja sanoi: "Nuo puhelinyhtiöt, nuo yksityisyritykset, ovat tehneet tässä maassa enemmän auttaakseen ihmisiä pois köyhyydestä kuin yksikään valkoinen länsimainen kansalaisjärjestönne." Tämä oli mielestäni tuolloin hieman epäreilua, mutta se tuo selvästi esiin, kuinka monet yrittäjät suhtautuvat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

Itse asiassa monien köyhien maiden yrittäjät ovat sanoneet minulle uskovansa, että tukiohjelmamme ja kansalaisjärjestömme itse asiassa haluavat pitää heidät köyhinä. Tämäkin on mielestäni jokseenkin epäreilua, mutta tuo selvästi esiin, että meidän on osoitettava tukevamme kehitysmaiden yrittäjiä, ja yksi parhaista tavoista tehdä niin on edistää avoimia maailmanmarkkinoita.

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että voin tukea jäsen Schröderin erinomaista mietintöä tästä aiheesta. Talouskumppanuussopimukset ovat hyvin tärkeä kehityksen väline. Köyhät maat autetaan pois köyhyydestä nimenomaan kaupalla, ei tuella.

Nykyisessä maailmantalouden tilanteessa, maailmanlaajuisessa taantumassa, kehittyneet maat, erityisesti Yhdysvallat, ovat alkaneet turvautua protektionismiin, ja toivon, ettei EU toimi näin. Jos luomme protektionistisen ilmapiirin, suistamme raiteiltaan ja heitämme ikkunasta koko ajatuksen köyhyyden vähentämisestä kaupalla, ei tuella. Emme halua, että omat itsekkäät tarpeemme suojella omia markkinoitamme estävät kehitysmaita käymästä kanssamme kauppaa. Pitkällä aikavälillä tämä olisi tuhoisaa talouksillemme.

– Kosovoa koskeva päätöslauselmaesitys (B6-0063/2009)

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Kosovoa koskevaa päätöslauselmaa vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin tekstissä on kohta, jossa todetaan, että niiden EU:n jäsenvaltioiden, jotka eivät ole vielä tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, pitäisi tehdä niin. Tämänhenkinen kohta rikkoo toissijaisuusperiaatetta. Jäsenvaltiot saavat tehdä päätöksensä itse, eivätkä ne tarvitse siihen Euroopan komission, neuvoston tai parlamentin ulkoista painostusta.

Toinen syy, jonka vuoksi olen äänestänyt päätöslausemaa vastaan, liittyy kohtaan, jossa todetaan, että Kosovolle ja itse asiassa koko alueelle pitäisi tarjota selkeät EU-jäsenyysnäkymät. Mielestäni on väärin, että parlamentti antaa tällaisia lupauksia. Asioiden nykytilassa laajentumiseen ja uusien jäsenvaltioiden määrään liittyy useita ongelmia, ja siksi tässä vaiheessa olisi täysin väärin luvata Kosovon kaltaisille maille, että ne saavat liittyä Euroopan unioniin jossakin vaiheessa.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mistä tulee pakkomielteemme säilyttää monietniset valtiot niiden asukkaiden toiveita kuulematta?

Kosovolla oli kiistaton itsemääräämisoikeus: se ilmaisi mielipiteensä kansanäänestyksessä, jossa äänestysaste ja tulos olivat yli 90 prosenttia. Saman logiikan mukaisesti niin ovat kuitenkin tehneet myös serbialaista syntyperää olevat kosovolaiset, jotka ovat ryhmittyneet kätevästi lähelle varsinaisen Serbian rajaa. Miksemme antaisi myös heidän nauttia itsehallinnosta? Teemme niin de facto, joten miksemme tekisi niin de jure?

Vastaus on se, että pidämme Kosovon mieluummin EU:n protektoraattina – satraappikuntana, joka se oli ottomaanien aikaan. Tyrkytimme sille eräänlaista versiota 12-tähtisestä lipustamme ja eräänlaista versiota hymnistämme. Kosovosta vastaavan komission jäsenen päätökset menevät Kosovon parlamentin ja toimielinten päätösten edelle.

Meidän pitäisi antaa Kosovon kansan järjestää kansanäänestykset jakautumisesta – jos he sitä haluavat – ja etnisestä itsemääräämisoikeudesta, ja meidän pitäisi antaa sama oikeus EU:n kansoille. Pactio Olisipiensis Censenda Est!

– Wortmann-Koolin mietintö (A6-0021/2009)

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, Kiina on Euroopan unionille hyvin merkittävä kauppakumppani, ja samoin on Taiwan. Halusin kiinnittää huomiota ulkoasiainvaliokunnassa tapahtuneeseen hyvin myönteiseen asiaan. Ulkoasiainvaliokunta äänesti lausunnosta, jossa Kiinaa kehotetaan kunnioittamaan naisten ja lasten oikeuksia lopettamalla pakkoabortit ja pakkosteriloinnit. Lisäksi lausunnossa kehotetaan Kiinaa panemaan piste poliittiselle vainolle ja muille ihmisoikeusrikkomuksille.

Mielestäni tämä nostaa esiin sen, ettemme voi erottaa kauppaa ja muita tekijöitä toisistaan. Toin tämän seikan esiin Gazaa koskevassa puheessani, jossa käsittelin kaupankäyntiämme Israelin kanssa. Ellemme ota ihmisoikeusrikkomuksia esiin, vaarana on, että rahamme käytetään niiden tukemiseen. Siispä haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että se on tunnustanut, että Kiinan yhden lapsen politiikkaan kuuluu pakkotoimenpiteitä, ja että se aikoo ottaa asian osaksi kauppaa koskevaa kysymystä.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, WTO:hon liittyminen vuonna 2001 toi Kiinalle valtavia etuja. Avasimme markkinamme Kiinalle, mutta Kiina ei noudata sääntöjä ja ehtoja, joihin se sitoutui, ja olemme periaatteessa hyväksyneet tämän mukisematta jo monta vuotta. Kannatan kovasti sitä, että luomme strategisen kumppanuuden tämän suuren taloudellisen toimijan kanssa. Strategisen kumppanuuden täytyy kuitenkin perustua siihen, että Kiinan on kunnioitettava ihmisoikeuksia, sillä meidän on luotava kumppanuuksia demokraattisten, ei totalitaaristen maiden kanssa. Meille uusien jäsenvaltioiden kansalaisille totalitarismi on liiankin tuttua.

  Philip Claeys (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän esittämän tarkistuksen puolesta, koska siinä ainakin otetaan huomioon se, että Taiwan on merkittävä talouden ja kaupan toimija, ja tuetaan Taiwanin osallistumista tarkkailijana asiaankuuluviin kansainvälisiin järjestöihin. Itse asiassa tämä tarkistus on edelleen liian rajoittava. Koska Taiwan on demokraattinen maa, jolla on de facto kansallinen itsemääräämisoikeus, on todellakin häpeä, ettei kaikissa eri kansainvälisissä instituutioissa ole tunnustettu Taiwania täysivaltaiseksi jäsenvaltioksi. Tarkistuksessa viitataan Taiwanin osallistumiseen näihin instituutioihin tarkkailijana. Katson, että Taiwanin pitäisi voida osallistua niihin täysivaltaisena jäsenvaltiona.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos, että sain tilaisuuden esittää EU:n ja Kiinan välisiä kauppa- ja taloussuhteita koskevaan mietintöön liittyvän äänestysselitykseni. Mietintö oli kaiken kaikkiaan varsin tasapainoinen, ja olen hyvin iloinen siitä, että esittelijä onnistui pysymään aiheessa – eli kaupassa – vaikka monet kollegamme olisivat halunneet hänen keskittyvän moniin muihin asioihin.

Olen kuitenkin huolissani yhdestä tässä mietinnössä mainitusta asiasta, nimittäin viittauksesta kaupan suojakeinoihin. Meidän on tunnustettava, että kotimaani, Yhdistyneen kuningaskunnan kuluttajat ja EU:n monien muiden jäsenvaltioiden kuluttajat ovat hyötyneet Kiinan kanssa käydystä avoimesta kaupasta. Kaupankäynti auttoi meitä aikoinaan torjumaan inflaation kaltaisia vaaroja. Meidän pitäisi kuitenkin estää tehokkaasti se, että EU:n kilpailukyvyttömiä tuottajia suojellaan muiden, kilpailusta hyötyvien osapuolten kustannuksella. Meidän pitäisi varmistaa, että saavutamme sopivan tasapainon emmekä sivuuta sitä, kuinka Kiinan kanssa käytävä kauppaa hyödyttää kuluttajia, yrityksiä, joilla on globalisoituneet toimitusketjut, ja vähittäismyyntialaa. Kaiken kaikkiaan kaupankäyntiä Kiinan kanssa on pidettävä hyvänä asiana. Sen seurauksena voimme mahdollisesti puuttua kaikkiin muihin ongelmiin, kuten ihmisoikeusrikkomuksiin ja työntekijöiden oikeuksia koskeviin kysymyksiin.

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Kiina on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Kiinassa asuu myös neljäsosa maailman väestöstä.

Olemme kohdelleet Kiinaa monen vuoden ajan niin kuin se olisi jonkinlainen pikkulapsi, jota on sätittävä ja jonka kanssa on väiteltävä, ikään kuin olisimme sen yläpuolella oleva instituutio. Emme saa unohtaa, että Kiinan historia on tuhansia vuosia vanhempaa kuin omamme. Kiina on säilyttänyt kulttuuriperinteensä ja arvonsa.

Haluamme Kiinan osaksi kansainvälistä yhteisöämme, mutta Kiina on EU:lle hyvin tärkeä kauppakumppani, ja meidän pitäisi kohdella kunnioittavasti Kiinaa tasaveroisena kumppanina.

Jos teemme niin, Kiina paitsi kuuntelee meitä myös käy enemmän kauppaa kanssamme, me voimme investoida Kiinaan enemmän ja Kiina voi investoida meihin enemmän. Kiinalla on tällä hetkellä valtavasti rahaa, joka on investoitava Kiinan ulkopuolelle. Nämä rahat pitäisi investoida Euroopan unioniin.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan jäsen Wortmann-Koolin esittämää tarkistusta, jossa Taiwanin todetaan olevan talouden ja kaupan toimija, koska Taiwan on ollut pitkään demokratia ja se on elinkelpoinen, vapaa markkinatalous. Meidän on yritettävä tukea Taiwanin asemaa ainakin poliittisesti ja moraalisesti sekä autettava sitä pääsemään kansainvälisiin järjestöihin, jotka eivät edellytä valtion asemaa.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Dumitriun mietintö (A6-0004/2009)

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä yhteisön tiedotustoimenpiteillä vastataan jäsenvaltioiden todelliseen tarpeeseen parantaa maataloustuotteidensa imagoa niin yhteisön kuin muidenkin maiden kuluttajien keskuudessa ja tiedottaa erityisesti niiden laadusta ja ravintoarvosta, elintarvikkeiden turvallisuudesta ja turvallisista tuotantomenetelmistä. Lisäksi se auttaa avaamaan uusia myyntikanavia ja tehostaa kansallisten ja yksityisen sektorin aloitteiden vaikutuksia.

Tämä lakimuutos tarjoaa asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille mahdollisuuden ehdottaa tiedotusohjelmia, myös silloin, kun tätä varten ei ole kolmansissa maissa toteutettavia ohjelmia. Tämän muutoksen ansiosta jäsenvaltiot voivat laajentaa näiden ohjelmien kohteena olevien toimenpiteiden toteuttamisaluetta ja pyytää kansainvälisiltä järjestöiltä apua niiden toteuttamiseen.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tällä ehdotuksella pyritään laajentamaan asetuksen (EY) N:o 3/2008 9 artiklan soveltamisalaa. Kyseisessä artiklassa jäsenvaltioille tarjotaan mahdollisuus ehdottaa alan ehdotusten puuttuessa yhteisön ulkopuolisten maiden alueella toteutettavia tiedotus- ja myynninedistämiskampanjoita ilman, että alan on myönnettävä tähän rahoitusta. Nykyisten vaatimusten mukaan alan on järjestettävä rahoituksesta 20 prosenttia, kun taas EU:n rahoitusosuus on enintään 50 prosenttia.

Tämä liikkumavara tarjoaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden käynnistää itse myynninedistämis- ja tiedotuskampanjoita ilman alan osallistumista rahoitukseen. Tämä ehdotus tarjoaa huomattavat mahdollisuudet piristää hedelmä- ja vihannesalaa, ja se on houkutteleva myös talouden nykytilanteen vuoksi. Näin ollen olen iloinen voidessani äänestää tämän mietinnön puolesta.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Jäsenvaltioiden on parannettava maataloustuotteidensa imagoa niin yhteisön kuin muidenkin maiden kuluttajien keskuudessa erityisesti elintarvikkeiden laadun, ravintoarvon ja turvallisuuden sekä turvallisten tuotantomenetelmien osalta.

Olen samaa mieltä siitä, että kun maatalouselintarvikealan organisaatiot eivät ole esittäneet ohjelmia, jäsenvaltioiden täytyy voida kehittää sellaisia, valita järjestö, joka panee ohjelman täytäntöön, ja myöntää sille tätä varten rahoitusta.

Koska komission ehdotuksella tarjotaan jäsenvaltioille mahdollisuus laatia kansallisia ohjelmia, sillä parannetaan olemassa olevaa lainsäädäntöä.

Kannatan jäsen Dumitriun mietintöä ja pidän myönteisenä sitä, että viiniala on otettu mukaan tämän ehdotuksen soveltamisalaan.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan katsoo, että yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) pitäisi lakkauttaa ja että maataloustuotteita pitäisi myydä vapailla markkinoilla ilman, että EU käyttää varoja näitä tuotteita koskeviin tiedotus- ja myynninedistämiskampanjoihin. Erityisen vakavaa on se, että EU:n on määrä rahoittaa myynninedistämistoimenpiteitä yhteisön ulkopuolisissa maissa. Tämä käytäntö johtaa EU:n ja sen ulkopuolisten maiden maataloustuotteiden epäoikeudenmukaiseen kilpailuun.

Mitä EU oikein tekee? Onko EU:n todellakin järkevää käyttää eurooppalaisten veronmaksajien rahoja mainoskampanjoihin, joilla samoille kansalaisille vakuutetaan, että heidän pitäisi ostaa tuotteita, joita he ovat jo tukeneet? Ei tietenkään. Koko ajatus haiskahtaa peitellyltä protektionismilta.

Tammikuussa 2009 Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa käynnistettiin uusi mainoskampanja, jossa ruotsalaisia kehotettiin ostamaan lisää tulppaaneja. Resumé-sanomalehden mukaan EU käyttää kolmessa vuodessa yhteensä 14 miljoonaa Ruotsin kruunua näissä kolmessa maassa toteutettavaan tulppaanikampanjaan. Tällainen räikeä EU:n varojen tuhlaaminen on lopetettava.

Vastustan voimakkaasti tätä mietintöä. Totean jälleen kerran, että on hyvä, ettei Euroopan parlamentilla ole valtaa tehdä yhteispäätöksiä EU:n maatalouspolitiikasta. Muutoin EU putoaisi protektionismin ansaan ja tukisi voimakkaasti kaikkia maatalousteollisuuden ryhmiä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan tätä ehdotusta, jolla pyritään yksinkertaistamaan ja parantamaan maataloustuotteita koskevia tiedotuskampanjoita. Kannatan tätä ehdotusta, koska sillä tuetaan elintarvikkeiden laatua, ravintoarvoa, turvallisuutta ja tuotantomenetelmiä koskevien tietojen antamista ja tiedotuksen parantamista yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Dumitriun esittelemän, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa laaditun mietinnön puolesta. Olen samaa mieltä komission monta kertaa esiin tuomasta ajatuksesta, jonka mukaan meidän on yksinkertaistettava EU:n toimielinkehykseen kuuluvia hallintomenettelyjä.

Tämä asetus tarjoaa itse asiassa yhteisölle mahdollisuuden antaa tietoa monista maataloustuotteista sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoilla ja räätälöidä samalla tällaiset toimet kunkin markkina-alueen mukaisiksi.

Kannatan myös tehtyä poliittista muutosta, jolla kunnioitetaan niiden jäsenvaltioiden tarpeita, jotka haluavat kehottaa sekä EU:n että sen ulkopuolisten maiden kuluttajia tarkastelemaan maataloustuotantoaan erityisesti sen laadun, ravintosisällön, turvallisuuden ja tuotantomenetelmien näkökulmasta.

  Flaviu Călin Rus (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaa, joka koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun asetuksen (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta (KOM(2008)0431 – C6-0313/2008 – 2008/0131(CNS)), sillä katson, että kansalaisille on annettava kunnollisia tietoja heidän kuluttamistaan maataloustuotteista. Lisäksi uskon, että minkä tahansa tuotteen hyvillä myynninedistämistoimilla voidaan antaa kuluttajille hyödyllisiä tietoja.

– Rouren mietintö (A6-0024/2009)

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Pakolaisasema myönnetään henkilölle, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, uskontonsa, kansalaisuutensa, erityiseen sosiaaliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisten mielipiteidensä vuoksi ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella eikä voi tai ei pelkonsa vuoksi halua käyttää hyväkseen kotimaansa tarjoamaa suojaa. Tämä on YK:n määritelmä vuodelta 1951.

Vuonna 2003 annetussa "vastaanottodirektiivissä" vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat EU:sta turvapaikkaa hakevien ihmisten vastaanottoa. Tällä tarkistuksella pyritään tehostamaan näiden sääntöjen täytäntöönpanoa. Niitä ovat esimerkiksi säännöt, jotka koskevat oikeutta saada tietoa, koulutusta ja terveydenhuoltopalveluja, sekä vastaanottokeskuksille asetetut vaatimukset. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot saavat määritellä itse, kuinka pitkään hakijalla ei ole pääsyä työmarkkinoille.

Valitettavasti Irlanti ei päättänyt osallistua vuoden 2003 direktiiviin, vaan se käyttää "suoratarjontajärjestelmää", jossa tarjotaan majoitusta, ruokaa ja 19,10 euroa viikossa kullekin aikuiselle. Järjestelmän tarkoituksena on saada turvapaikanhakijat valitsemaan jokin muu maa kuin Irlanti ja pitää heidät virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella koko heidän hakemuksensa käsittelyn ajan. Irlannin parlamentissa parhaillaan käsiteltävänä olevalla lailla – maahanmuuttoa, oleskelua ja suojelua koskevalla vuoden 2008 lakiehdotuksella – pyritään laajentamaan tätä kieltoa, vaikka tällaisten päätösten vaikutukset aiheuttavat suurta huolta. Irlannin laissa kriminalisoidaan myös valheelliset hakemukset ja säädetään mahdollisuudesta sakottaa asianajajia, jotka ottavat hoidettavakseen tällaisia tapauksia.

Koska Irlanti ei osallistu vuoden 2003 direktiiviin, katsoin, että minun oli äänestettävä tyhjää, mutta silti kannatan mietinnön tavoitteita.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet.

Jäsen Roure pyytää turvapaikanhakijoille erityisen houkuttelevia vastaanotto-olosuhteita: leppoisia, avoimia majoituskeskuksia – joista heidän on helpompaa kadota kuin tuhka tuuleen – ja kattavat mahdollisuudet saada terveydenhuoltopalveluja, myös psykiatrista hoitoa, oikeudellista neuvontaa, käännös- ja tulkkauspalveluja, koulutusta ja jopa työtä!

Hän näyttää unohtaneen kokonaan tavan, jolla maahanmuuttajat itse väärinkäyttävät kansainvälisiä suojeluhakemuksia kiertääkseen maihimme tulevista ja maissamme oleskelevista ulkomaalaisista annettuja kansallisia lakeja, kun heidän todelliset motiivinsa ovat sosiaalisia ja taloudellisia. Hän myös "unohtaa", että he voivat valehdella kotimaastaan ja kielistään, tuhota paperinsa ja niin edelleen, jottei heitä karkotettaisi.

Hän näyttää myös "unohtaneen", että ne asiat, joita hän vaatii näille ulkomaalaisille, alkaen kunnollisista asunnoista, työpaikoista ja korkealaatuisista julkisista palveluista, eivät ole usein edes omien kansalaistemme saatavilla, varsinkaan Mayotten kaltaisilla alueilla, joilla maahanmuuton vanavedessä asukkaille aiheutuu valtavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Voin ymmärtää maahanmuuttajien ahdingon ja unelmat, mutta meidän tavoitteenamme ei ole ja vielä vähemmän meillä on keinoja ottaa vastaan kaikkia maailman puutteenalaisia. Tämä mietintö on haitallinen, ja sen vaikutukset ovat järjettömiä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Olemme jo tottuneet siihen, että parlamentin enemmistö hyväksyy päätöslauselmia ilman lainsäädännöllisiä seurauksia ja että niiden sisältö on ristiriidassa sen hyväksymien päätöslauselmien kanssa. Tämä taipumus voimistuu Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä.

Edessämme on nyt esimerkki näistä "kaksista kasvoista", joista toiset ovat todelliset ja toinen pelkkä naamio – tässä tapauksessa kyse on jälkimmäisestä vaihtoehdosta.

On selvää – ja olemme sanoneet näin johdonmukaisesti jo pitkään – että meidän on taattava turvapaikanhakijoille oikeudet, jotka koskevat heidän vastaanottoaan, tiedonsaantia, tulkkausta, ilmaista oikeusapua, terveydenhoitoa ja työllisyyttä.

On epäilemättä tärkeää tuomita säilöönotettujen määrän kasvu Dublinin järjestelmän yhteydessä, jossa turvaudutaan lähes rutiininomaisesti vapaudenriistotoimiin ja asetetaan rajoituksia henkilöiden vastaanottoa koskeviin sääntöihin.

Samalla on kuitenkin myös vaadittava säilöönottokeskusten lakkauttamista ja vastustettava yhteisön politiikkaa, jossa määritetään pienimmän yhteisen nimittäjän pohjalta vastaanottoa koskevat säännöt ja menettelyt turvapaikan myöntämiseksi.

Jos parlamentti on aidosti huolissaan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeuksien kunnioittamisesta, sen ei olisi pitänyt hyväksyä niin sanottua palautusdirektiiviä (jossa säädetään maahanmuuttajien kriminalisoinnista ja heidän karkottamisestaan), niin sanottua sinistä korttia koskevaa direktiiviä (jossa säädetään heidän valitsemisestaan) eikä työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista annettua direktiiviä (jolla rankaistaan myös työntekijöitä), joita Portugalin kommunistipuolue vastusti.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionissa maahanmuuttajille myönnetään pääsääntöisesti yhä enemmän ja enemmän oikeuksia. Onkin mietittävä, onko se, että EU:n toimielimet ovat tässä askeleen muita edellä, väärä valinta.

Tämä mietintö on ainoastaan pitkä luettelo jäsenvaltioille osoitettuja ehdotuksia ja suosituksia, jotta ne myöntäisivät niille sadoille tuhansille ihmisille, joita tulee joka vuosi laillisesti tai laittomasti niiden alueelle, oikeuksia, jotka eivät ole ainoastaan samat kuin niiden omien kansalaisten oikeudet, vaan joita on enemmän ja jotka ovat tehokkaampia.

EU:n jäsenvaltioita nimittäin kehotetaan nyt poistamaan esteet näiden maahanmuuttajien pääsyltä työmarkkinoille ja hyväksymään lakeja, jotka edistäisivät heidän pääsyään työmarkkinoille.

Onko tästä tehtävä jatkossa sellainen johtopäätös, että kansalaisten on siirryttävä syrjään ja päästettävä edelleen perustellusti kärsineet ihmiset, jotka pakenevat kotimaistaan joko taloudellisista, poliittisista, ilmastoon tai perheeseen liittyvistä syistä? Kyllä, ja juuri tätä merkitsee valikoiva maahanmuutto, jota presidentti Sarkozy vilpittömästi kannattaa.

Me katsomme sen sijaan, että erityisesti kriisin aikana työpaikat pitäisi varata Euroopassa eurooppalaisille ja Ranskassa ranskalaisille. Tämä on Euroopan kansojen kansallisen elpymisen edellytys.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä on useita kohtia, joita kannatan täysin, kuten se, että turvapaikanhakijoita pitäisi kohdella ihmisarvoisesti ja että ihmisoikeuksien kunnioittaminen pitäisi aina taata. Useita niin sanottuja vastaanottokeskuksia koskeva kritiikki on perusteltua. Monissa EU:n jäsenvaltioissa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia ei oteta vastaan ihmisarvoisella tavalla.

Mietinnössä on kuitenkin kohtia, joita en voi tukea. Mietinnöllä tähdätään ensisijaisesti EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan. Siinä muun muassa kehotetaan muita jäsenvaltioita tukemaan niitä maita, "joita maahanmuutto koskettaa eniten". Junilistan katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi päättää turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta kansallisesti edellyttäen, että ne noudattavat kansainvälisiä yleissopimuksia ja sopimuksia. Yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan vaarana olisi se, että se saattaisi johtaa "EU:n suojamuurin" rakentamiseen, mistä näemme selviä merkkejä jo nyt.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tästä mietinnöstä tyhjää, sillä Irlanti ei osallistunut vuoden 2003 direktiivin hyväksymiseen.

Pääasiallinen syy tähän kantaan liittyy turvapaikanhakijoiden pääsyyn työmarkkinoille.

Turvapaikanhakijoiden työmarkkinoille pääsyä koskeva kielto aiotaan hyväksyä uudelleen Irlannin parlamentin käsiteltävänä olevan lakiesityksen muodossa.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietinnössä ei tuoda kunnolla esiin niiden surkeiden olosuhteiden todellista laajuutta, joissa pakolaiset ja maahanmuuttajat elävät EU:n jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottokeskuksissa. Siinä pannaan ainoastaan merkille traagiset olot, joissa he elävät, mutta todetaan niiden johtuvan siitä, ettei EU:n direktiivejä ole sovellettu asiamukaisesti.

Siispä siinä kannatetaan yhtäältä EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten yleistä maahanmuuton vastaista lainsäädäntöä ja politiikkaa, sellaisena kuin se vahvistetaan maahanmuuttosopimuksessa ja Dublinin turvapaikkajärjestelmässä, ja toisaalta vastustetaan niiden epäinhimillisiä seurauksia. On vähintäänkin loukkaavaa, että EU:n "yksisuuntaista tietä" kulkevat poliittiset vallanpitäjät, jotka kannattivat Euroopan parlamentissa direktiiviä, jossa säädettiin ennen kaikkea "laittomien" maahanmuuttajien säilöönotosta 18 kuukauden ajaksi, väittävät tässä mietinnössä olevansa pahoillaan säilöönottokeskusten epäinhimillisistä oloista ja pyytävät, ettei näiden maahanmuuttajien vapautta riistettäisi.

Euroopan parlamentin krokotiilinkyyneleet eivät vaikuta siihen tosiasiaan, että EU:n politiikka on epäinhimillistä riistopolitiikkaa. Aivan perustoimenpiteetkin – puhumattakaan asianmukaisista toimenpiteistä maahanmuuttajien ja pakolaisten tukemiseksi ja heidän oikeuksiensa turvaamiseksi – voidaan panna täytäntöön vain kohtaamalla EU:n politiikan puutteet ja muuttamalla EU:n politiikkaa ja koko EU:n rakennetta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Jäsenvaltioiden, myös Kreikan, on tehtävä enemmän hyödyntämällä Euroopan parlamentin vaatimuksia ja ehdotuksia. Euroopan parlamentti syyttää hallitusten asennetta siitä, että köyhät maahanmuuttajat vaarantavat henkensä päivittäin kulkiessaan EU:n rajojen yli.

Kreikan kaltaisten, EU:n ulkorajoilla olevien maiden pitäisi hyödyntää EU:n tarjoamaa mahdollisuutta apuun ja yrittää turvata maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden inhimilliset vastaanotto-olosuhteet kunnioittamalla heidän oikeuksiaan.

Vaikka komissio ja neuvosto ovatkin hyväksyneet viime aikoina sietämättömiä maahanmuuttajien oikeuksien rajoituksia pyrkiessään kohti "EU:n suojamuuria", Kreikka ylittää edelleen selvästi yhteisön vaatimustason perusoikeuksien suojelun alalla.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Turvapaikan myöntäminen on pohjimmiltaan valtion ja koko yhteisön ele, jolla ne myöntävät kyvyttömyytensä puolustaa ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti mutta osoittavat kuitenkin halunsa toimia näiden arvojen mukaisesti.

Siksi turvapaikan myöntämistä ohjaava järjestelmä on erotettava selvästi maahanmuutosta. Mitä enemmän yritämme laajentaa käsitettä ja sisällyttää siihen sellaista, mikä ei ole sen kannalta olennaista, sitä vähemmän sillä on arvoa, ja sekaannuksista on pelkkää haittaa laillisille turvapaikanhakijoille. Siksi on tärkeää, että säännöt ovat selvät, menettelyt nopeita ja kohtelu ihmisarvoista kaikissa tilanteissa. Vaikka toimia ja vaihtoehtoja onkin koordinoitava, turvapaikanhaku ei aiheuta määrällisesti, laajuudeltaan tai käsitteellisesti samanlaisia ongelmia kuin maahanmuutto, ei edes rajattomalla alueella. Jäsenvaltioilla on omat turvapaikan myöntämiseen liittyvät perinteensä, eikä näitä eroja pidä sivuuttaa edellä mainitun koordinoinnin yhteydessä.

Se, että turvapaikanhakijan auliin mutta kapean määritelmän seurauksena joidenkin turvapaikanhakijoiden hakemukset hylätään tai on hylättävä, ei saa muuttaa yhtään epäinhimillisemmäksi niiden ihmisten vastaanottoa ja kohtelua, joiden asema pysyy heikkona heidän tilanteensa vuoksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Jäsen Roure on laatinut mietinnön turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2003/9/EY täytäntöönpanosta Euroopan unionissa. Äänestin tätä mietintöä vastaan. Vaikka mielestäni on valitettavaa, että jotkin vierailut ovat osoittaneet, että jotkin jäsenvaltiot ovat panneet nykyiset direktiivit huonosti täytäntöön tai eivät ole soveltaneet niitä, en ole samaa mieltä esittelijän väittämästä, jonka mukaan vastaanotto-olosuhteet ovat monella tapaa puutteelliset.

En myöskään ole samaa mieltä siitä, että tiettyjen jäsenvaltioiden perustamien avointen majoituskeskusten kapasiteetti olisi heikko eivätkä ne vastaisi maahanmuuttajien tarpeita. Lopuksi totean olevani eri mieltä vaatimuksesta, jonka mukaan turvapaikanhakijat pitäisi ottaa pääasiassa vastaan avoimissa vastaanottokeskuksissa mieluummin kuin suljetuissa yksiköissä.

  Michel Teychenné (PSE), kirjallinen. – (FR) Kiitän tästä mietinnöstä, jossa Euroopan parlamentti vahvistaa sitoutuneensa perusoikeuksien ja ihmisarvoisen kohtelun suojeluun. Emme voi hyväksyä sitä, etteivät maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteet ole Euroopan unionissa esimerkilliset.

Vierailut, joita Euroopan parlamentin jäsenten tekivät säilöönottokeskuksiin vuosina 2005–2008, mahdollistivat tämän mietinnön laatimisen jäsen Rouren johdolla. Mietinnössä kerrotaan maahanmuuttajien säilöönottojärjestelmän sääntöjenvastaisuuksista ja mainitaan nimenomaisesti ongelmat, jotka liittyvät oikeusapuun, terveydenhuoltopalveluihin, hygieniaan, tilojen ahtauteen ja tiedottamiseen.

Siksi mietintö on hälytyskello, jota Euroopan parlamentti soittaa nyt. Jäsenvaltioiden on pantava tämä merkille ja sovellettava tarvittaessa nykyisiä vastaanotosta ja menettelyistä annettuja direktiivejä mahdollisimman pian tai edistyttävä niiden täytäntöönpanossa.

– Muscardinin mietintö (A6-0001/2009)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolue äänesti tästä mietinnöstä tyhjää. Syynä ei ollut se, että vastustaisimme EU:n pk-yritysten roolin vahvistamista kansainvälisessä kaupassa, vaan se, että jäsen Muscardini on laatinut Troijan hevosen, jossa esitetään kaupan suojakeinoihin liittyviä kantoja, joita emme voi hyväksyä.

Olemme pettyneitä siihen, että komissio on hyllyttänyt tarkistuksen siksi, että etenemistavasta oli vaikeaa saavuttaa yhteisymmärrys. Katsomme edelleen, että yhteisön kaupan suojajärjestelmää on muutettava kiireesti niin, että siinä otetaan paremmin huomioon maailmantalouden muutokset. Ellei järjestelmää uudisteta, teollisuutemme ei kykene hyötymään globalisaation eduista. Vaikka mielestämme on hyvä, että puheenjohtajavaltio Tšekki on ottanut kaupan suojakeinojen avoimuuden lisäämisen mukaan työohjelmaansa, tämä ei vielä riitä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Äänestimme jäsen Muscardinin pk-yrityksiä koskevan mietinnön puolesta. Siinä arvostellaan voimakkaasti Euroopan unionin kauppapolitiikkaa, vaikka siinä käytetäänkin hillittyjä ilmaisuja ja teknokraattista kieltä, jota parlamentti rakastaa.

Siinä käsitellään kaikkea: suuryritysten tarpeisiin keskittyvää politiikkaa; sitä, että toimenpiteet, joilla edistetään pääsyä ulkomaanmarkkinoille ja turvataan vastavuoroisuuden kunnioittaminen yhteisön ulkopuolisissa maissa, ovat puutteellisia; pienyritysten vaikeuksia käyttää kaupan suojakeinoja; väärennöksiltä sekä maantieteellisten alkuperämerkintöjen laittomalta ja vilpilliseltä käytöltä suojautumiseen tähtäävien toimenpiteiden puutteita jne.

Euroopan unionin on todellakin aika lopettaa yritystensä ja työntekijöidensä uhraaminen kilpailukyvyn ja sellaisen vapaakaupan alttarilla, jota se ainoana maailmassa harjoittaa. Sen on aika tukea pieniä ja keskisuuria vientiyrityksiä, suojella niitä kunnolla epäreilulta kilpailulta ja tehdä se, mikä on järkevää, suojellakseen markkinoitamme.

Tosiasia on, että koska esittelijä on edelleen sitoutunut yritysten globalisaatioon ja pitää sitä itsessään päämääränä, mietinnöllä tuetaan edelleen järjestelmää, joka perustuu tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman absoluuttiseen liikkumisvapauteen, eli järjestelmää, joka on ajanut meidät syvään talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisiin ja jota EU:n on ehdottomasti muutettava.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Ei ole sattumaa, että Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä päätöslauselmissa yritetään perääntyä niihin politiikkoihin liittyvästä vastuusta, joita EU on hyväksynyt (erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana) ja jotka liittyvät hyvin vakavaan tilanteeseen, jossa mikroyritykset ja pk-yritykset ovat yleisesti varsinkin Portugalissa.

Juuri pk-yritykset, eivät suuret monikansalliset yhtiöt, ovat kärsineet EU:n ajamasta markkinoiden vapauttamisesta (niin kuin muka "vahvin selviää" -tyyppiset säännöt voisivat hyödyttää niitä). Monet pk-yritykset "osallistuvat kansainväliseen kauppaan" siksi, että ne ovat riippuvaisia suurista monikansallisista yhtiöistä, joille ne valmistavat tuotteita hintaan, joka ei usein vastaa valmistuskustannuksia.

Meidän on epäilemättä tarpeen säätää kaupan suojakeinoista, teollis- ja tekijänoikeuksista, maataloustuotteiden alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä (ja panna nämä säädökset täytäntöön) sekä tukea pk-yritysten kansainvälistymistä.

Miksi siis parlamentin poliittisten voimien enemmistö, joka vastaa komissiossa ja neuvostossa edustettua enemmistöä, ei hyväksy asetusta alkuperämerkinnöistä, ei aseta tuontituotteille samoja turvallisuus- ja suojavaatimuksia kuin EU:ssa valmistetuille tuotteille eikä käytä vuoden 2007–2013 rahoituskehystä tuotannon ja työllisyyden suojelemiseen pk-yrityksiä tukien?

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Olen varsin iloinen, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt jäsen Muscardinin mietinnön, jota laadittaessa sain mahdollisuuden toimia sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan asiantuntijana. Pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta EU:n sisämarkkinoilla on puhuttu paljon erityisesti pienyrityssäädösehdotuksen yhteydessä.

Yli 99 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä on pk-yrityksiä. Kuitenkin kansalliset rajat ylittävä liiketoiminta on pääasiassa suuryritysten heiniä. Vain noin kahdeksan prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa niiden omien kansallisten rajojen ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä, ja hädin tuskin kolme prosenttia yrityksistä harjoittaa liiketoimintaa EU:n rajojen ulkopuolella.

Emme saa unohtaa, että kansainvälistyneet yritykset osoittavat suurta innovointikykyä. Innovatiivisuus on puolestaan ratkaisevan tärkeää EU:n talouden kilpailukyvyn ja kasvun kannalta. Siksi toivon, että sisämarkkinapolitiikoilla tarjotaan pk-yrityksille monenlaisia yhteismarkkinoiden tuomia etuja ja että niillä luodaan, jos se on mahdollista, perusta pk-yritysten toiminnan kansainvälistämiselle. Pk-yritysten pitäisi myös saada jäsenvaltioilta ja Euroopan komissiolta enemmän tukea viennin edistämisen ja mahdollisten kauppakumppanien etsimisen kaltaisilla alueilla, erityisesti kun kyse on markkinoita johtavista tuotteista ja palveluista ja uudesta teknologiasta.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. – (PL) Jäsen Muscardinin esittelemä mietintö koskee tärkeää taloudellista ja sosiaalista kysymystä. Se on merkittävä varsinkin nyt, taloudellisen romahduksen partaalla. EU:ssa on 23 miljoonaa pk-yritystä (alle 250 työntekijää, liikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa), eli ne muodostavat 99 prosenttia kaikista markkinoillamme toimivista yrityksistä. Niissä työskentelee yli 75 miljoonaa henkeä.

Komissiolle, jäsenvaltioille sekä alue- ja paikallisviranomaisille osoitetut pyynnöt näiden yritysten tehokkaasta tukemisesta, myös niiden esteettömästä lainansaannista, ovat siksi aiheellisia. Lisäksi kaupankäyntiä on helpotettava ja viennin ja tuonnin byrokraattiset esteet on poistettava.

Koska monimutkaiset ja toisinaan monitulkintaiset menettelyt vaikeuttavat pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, markkinoita pitäisi kehittää tältä osin avoimempaan suuntaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolisissa maissa. Kuten olen osoittanut innovointipolitiikkaa käsittelevässä mietinnössäni, pk-yritysten roolia tällä alalla ei voi korostaa liiaksi. Tämä johtuu siitä, että ne ovat joustavampia ja suhtautuvat avoimemmin nykyaikaiseen teknologiaan ja nykyaikaisiin organisointimenetelmiin.

Maatalous- ja elintarvikealan pk-yritykset tarvitsevat erikoiskohtelua. Tältä osin tuotteiden alkuperämerkintöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota ja kuluttajien terveyden vaarantavia tuoteväärennöksiä on torjuttava. Kannatan myös ajatusta eurooppalaisten pk-yritysten viikon järjestämisestä toukokuussa 2009. Se olisi hyvä tilaisuus tiedottaa aiheesta kattavasti koko Euroopan unionissa.

  Syed Kamall (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka me kaikki tunnustamme pk-yritysten roolin kansainvälisessä kaupassa ja tuemme sitä, on todella vahinko, että suuri osa tästä mietinnöstä on käytetty niin sanottujen kaupan suojakeinojen puolustamiseen. Todellisuudessa kaupan suojakeinot ovat tehottomien tuottajien käyttämä räikeän protektionismin muoto, jolla ne suojautuvat kilpailulta – paitsi EU:n ulkopuolisten maiden kilpailijoilta myös EU:n eri puolilla toimivilta tehokkaammilta kilpailijoilta, jotka ovat hyödyntäneet globalisaatiota ja rakentaneet globaaleja toimitusketjuja.

Kaupan suojakeinot vahingoittavat vähittäismyyjiä ja kuluttajia, jotka joutuvat maksamaan korkeampia hintoja tuotteista, joita he voisivat saada edullisemmin muualta. Niillä rankaistaan myös tehokkaimpia ja innovatiivisimpia pk-yrityksiä. Tiedämme kaikki omista vaalipiireistämme monia pk-yrityksiä, joiden toimintaa haittaavat samat kaupan suojakeinot, joita tässä mietinnössä ylistetään. Tästä syystä konservatiivit äänestivät vastahakoisesti tätä mietintöä vastaan.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unionissa on 23 miljoonaa pk-yritystä (99 prosenttia kaikista yrityksistä), jotka työllistävät 75 miljoonaa henkeä (70 prosenttia EU:n työpaikoista).

Äänestin jäsen Muscardinin mietinnön puolesta, koska siinä esitellään keskeinen strategia, jonka avulla pk-yritykset voivat selviytyä vaikeista taloudellisista ajoista. Se on kytköksissä poliittiseen ja taloudelliseen tukeen, jonka tarkoituksena on edistää tuotteisiin ja prosesseihin liittyvää innovointia, parantaa rahoitus- ja verotietojen saatavuutta ja tukea kansainvälistymistä. Strategia merkitsee myös sitä, että otamme tiukan kannan kaupan edistämismenettelyjä koskevissa neuvotteluissa madaltaaksemme tullimuodollisuuksista aiheutuvia kustannuksia, jotka voivat nousta jopa 15 prosenttiin kauppatavaran arvosta, sekä tuotteiden alkuperän tehokasta kirjaamista ja tullitarkastusten ajantasaistamista.

Romanian tapauksessa pk-yritysten kansainvälistyminen on ratkaisu, joka auttaa niitä ratkaisevalla tavalla selviytymään talouden nykytilanteesta ja kehittämään liiketoimintaansa ja joka on siis keskeisessä asemassa uusien työpaikkojen luomisessa.

Kannatan sitä, että toukokuussa 2009 järjestetään "eurooppalaisten pk-yritysten viikko", jonka päätavoitteena on tarjota pk-yrityksille neuvoja liiketoiminnan kansainvälistämistä varten.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Maailman etsiessä ratkaisua globaaliin talouskriisiin ja protektionististen suuntausten levitessä – mistä esimerkkinä voidaan mainita Yhdysvaltojen kongressissa hiljattain käyty keskustelu "osta amerikkalaista" -lausekkeesta – jäsenvaltioiden hallitusten ja yhteisön toimielinten on tärkeää pitää huolta pk-yritysten eduista ja taata niihin ja kansainväliseen kauppaan sovellettavien sääntöjen noudattaminen.

On selvää, että pk-yritysten on hyvin tärkeää päästä kansainvälisille markkinoille. Tutkimukset osoittavat, että kun nämä yritykset toimivat yhteisön ulkopuolisilla markkinoilla, ne omaksuvat hyviä käytäntöjä ja innovoivat ja niistä tulee kilpailukykyisempiä. Tiedämme silti, ettei osa niistä pysty selviytymään kilpailusta.

Meidän on kuitenkin pidettävä mielessämme tämä arvo ja muistettava, että näinä protektionismin aikoina suurilla yrityksillä on paremmat toimintaedellytykset, ja siksi viranomaisten on ryhdyttävä puolustamaan pk-yrityksiä valvomalla ja varmistamalla, että kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan.

Tätä vaatimusta on sovellettava myös yhteisön ulkopuolisiin maihin. Kansainvälinen kauppa on oikeudenmukaista vain, jos se on sitä molemmille osapuolille.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Jäsen Muscardini on laatinut mietinnön eurooppalaisten pk-yritysten roolin vahvistamisesta kansainvälisessä kaupassa, ja äänestin sen puolesta. Koska Euroopan unionin yrityksistä enemmistö on pk-yrityksiä, pk-yritysten osallistuminen kansainvälisille markkinoille on hyvin tärkeää. Tällä hetkellä vain kahdeksan prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa, ja valtaosa niiden viennistä suuntautuu Euroopan unionin jäsenvaltioihin.

Ne harvat pk-yritykset, joiden vienti ulottuu EU:n ulkopuolelle, toimivat lähinnä kehittyneillä ja kylläisillä markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Sveitsissä, ja on harvinaista, että ne veisivät tuotteitaan kehittyviin maihin. Siispä Euroopan yhteisön hyvistä aikeista, kuten pienyrityssäädöksestä huolimatta meillä on vielä pitkä tie kuljettavanamme, ennen kuin kaikki eurooppalaiset yritykset voivat todella kansainvälistää toimintaansa.

– Papastamkosin mietintö (A6-0020/2009)

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Sähköinen kaupankäynti on pk-yrityksille ja nuorille yrittäjille erinomainen liiketoimintamahdollisuus. Se auttaa ylittämään perinteisiä ei-teknisiä esteitä tarjoamalla mahdollisuuden päästä markkinoille, joille olisi muuten vaikeaa päästä.

Samasta syystä se lisää myös vähiten kehittyneiden maiden osallistumista maailmankauppaan. Näiden kumppaneiden mukaan saaminen edellyttää kuitenkin perusinfrastruktuurin luomista, jota meidän on ehdottomasti edistettävä.

Meidän pitäisi ottaa myös huomioon, että piratismi, väärennökset tai tietosuojan loukkaukset eivät ole luontainen osa sähköistä kaupankäyntiä, vaan niissä on pikemminkin kyse mukautetuista vanhoista käytännöistä. Meidän on turvattava asianmukaisin muutoksin perinteisen kaupan takeet.

Sähköistä kaupankäyntiä ympäröivä lainsäädännön verkko ulottuu moniin näkökohtiin ja estää meitä tarkastelemasta sitä kriittisesti: esimerkiksi internetin hallintaa varten on kehitettävä vielä sopiva, kansainvälisesti kunnioitettu rakenne, ja kansainväliseen yksityisoikeuteen ja tarkastuksiin liittyy avoimia kysymyksiä.

WTO:ssa sähköinen kaupankäynti aiheuttaa sekaannusta, ja monista toistuvista pyynnöistä huolimatta sitä koskevat neuvottelut siirretään edelleen vaarallisesti kahdenvälisesti ratkaistaviksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Internet on noussut yhä merkittävämpään asemaan kauppasuhteissa ja kansainvälisessä kaupassa. Käyttäjien ja kuluttajien suojeluun, heidän henkilötietojensa suojeluun sekä tarjotun palvelun tai ostetun tuotteen laadun takaamiseen liittyy kuitenkin edelleen vakavia puutteita.

Vaikka tässä mietinnössä mainitaankin nämä tosiasiat, siinä ei esitetä ehdotuksia, joilla voitaisiin tehostaa käyttäjien suojelua ja parantaa tarjotun palvelun laatua sen perustuessa tietoliikenneyhteyksien kaltaisen julkisen palvelun käyttöön.

Vaikka suhtaudummekin myönteisesti joihinkin mietinnöissä esitettyihin näkökohtiin, sen päätavoitteena on edistää sähköisen kaupankäynnin kehittymistä ja käyttöä keinona, jolla helpotetaan kansainvälistä kaupankäyntiä ja autetaan ylittämään markkinoille pääsyn nykyiset esteet. Tämä tarkoittaa sitä, että sillä pyritään ensisijaisesti helpottamaan ja edistämään sähköistä kaupankäyntiä eli tuotteiden valmistusta, mainontaa, myyntiä ja jakelua televiestintäverkkojen välityksellä maailmankaupan vapauttamiseksi.

Tästä syystä äänestämme tyhjää.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Internet on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia tavara- ja palvelukaupan alalle. Tämä koskee myös rajat ylittävää kaupankäyntiä. Se, että kaupankäynti internetissä on kasvanut viime vuosina, herättää optimismia, joka liittyy kuluttajien luottamukseen internetiä kohtaan.

Kaupankäyntiin liittyy kuitenkin edelleen tiettyjä esteitä, joiden poistaminen on vaikeaa ja joista esimerkkinä voidaan mainita kielimuuri. Lisäksi oikeusturvan ja kuluttajansuojan puuttuminen uhkaa vakavasti internetissä käytävää kansainvälistä kauppaa. Toivon, että kuluttajansuojaa koskevalla direktiiviehdotuksella poistetaan osa näistä esteistä ja virkistetään entisestään verkkokaupan kehittämistä.

On myös huomattava, että perinteisiin menetelmiin verrattuna internet tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden toimia kansainvälisillä markkinoilla varsin pienin kustannuksin ja tarjoaa niille sellaisia liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia, joita niillä ei aiemmin ollut.

Verkkokaupankäynti herättää kuitenkin myös kysymyksiä, jotka liittyvät erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksilla suojattuja tuotteita jäljittelevien tuoteväärennösten myyntiin. Tuoteväärennökset ovat verkkokaupankäynnissä vakava ongelma etenkin siksi, ettei henkilöitä, jotka myyvät tuoteväärennöksiä kansainvälisesti, saada helposti oikeuden eteen. Internetiä käyttävät kuluttajat joutuvat myös usein petoksen uhreiksi: heiltä saatetaan esimerkiksi varastaa sähköisesti rahaa. Kaikki nämä ilmiöt heikentävät kuluttajien luottamusta verkkokaupankäyntiin, ja tämä hidastaa kansainvälisen verkkokaupan kehitystä.

  Syed Kamall (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämä mietintö on mielestäni laaja-alainen ja hyvin tasapainoinen, ja siinä käsitellään käytännössä internetin vaikutuksia rajat ylittävään kaupankäyntiin. Internet on tarjonnut pienimmillekin yrityksille mahdollisuuden päästä maailmanmarkkinoille, mikä oli vielä muutama vuosi sitten mahdoton ajatus, ja lisännyt näin kauppaa ja tuonut näin esiin globalisaation hyötypuolia. Se on avannut ovia uusille markkinoille ja poistanut kaupan esteitä.

Mietinnössä todetaan aivan oikein, että vaikka petokset ja väärennökset ovat yleistyneet, niitä ei saa pitää internetin luonteesta johtuvina, vaan ongelmana, joka on ollut olemassa jo aiemmin ja jota on torjuttava uusilla ja innovatiivisilla tavoilla, kunhan niillä ei loukata kansalaisvapauksiamme. Lisäksi mietinnössä huomautetaan, että asiaa pitäisi tarkastella pikemminkin kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvänä mahdollisuutena kuin uhkana. Mietinnössä tunnustetaan myös, että internetiin liittyvien palvelujen, kuten televiestinnän vapauttaminen on johtanut infrastruktuuri-investointien kasvuun. Siispä katson, että meidän on toimittava varoen hyväksyessämme lisää sääntelyä tällaisille aloille, niin kuin komissio haluaa nyt tehdä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tämä mietintö, jossa korostetaan internetin luonteen ja teknologisen kehityksen luomia uusia mahdollisuuksia ja uusia markkinoita, on mielestäni hyvä. Mietinnössä pannaan merkille rooli, joka internetillä voi olla pohjoisen ja etelän välisen kauppakuilun umpeen kuromisessa, sillä se voi avata uusia kaupallisia kanavia ja lisätä niiden vientivirtoja. Mietinnössä todetaan, että tämä edistäisi kehitysmaiden tasapainoista osallistumista maailmankaupan järjestelmään, mitä kannatan.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Pidän myönteisenä kollegani laatimaa mietintöä, jossa käsitellään sitä, kuinka internet lisää kaupankäyntiä. Koska internetin käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti, tällä kasvavalla alalla tarvitaan lisää sääntelyä. EU:n on edistettävä poliittisin keinoin sähköistä kaupankäyntiä, sillä se on tehokas vaihtoehto perinteisille liiketoimintamenetelmille ja keino lisätä rajat ylittävää kauppaa EU:n sisällä.

Yhteisön on toteutettava toimenpiteitä poistaakseen mahdolliset esteet, jotka estävät hyödyntämästä internetiä paremmin kaupallisiin tarkoituksiin. Sen on toteutettava muun muassa toimenpiteitä petosten ja henkilötietovarkauksien torjumiseksi ja estämiseksi. Yhteisön on myös rohkaistava toimenpiteillään käyttäjiä luottamaan enemmän verkkoympäristöön.

Samalla on määritettävä sähköisessä kaupankäynnissä noudatettavat yhteisön normit. EU:n on helpotettava näiden normien käyttöönottoa ja tarjottava siten sähköisen kaupan toimijoille mahdollisuus tulla tunnustetuiksi luotettavina toimittajina.

Koska internet on luonteeltaan maailmanlaajuinen ja tarjoaa tilaisuuden hyödylliseen kaupankäyntiin yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa, toivon, että myös WTO:ssa edistytään maailmanlaajuisen sähköisen kaupankäynnin edistämisen alalla.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä pyritään korostamaan kansainvälisen kaupan alueita, joilla internet on antanut toiminnalle uutta pontta luomalla uusia mahdollisuuksia kehittää kauppaa maailmanlaajuisesti.

Lisäksi siinä todetaan, että tarvitaan avoimia standardeja, jotka ovat tärkeitä innovoinnille, kilpailulle ja kuluttajien todelliselle valinnanvaralle. Esittelijä ehdottaa, että EU:n allekirjoittamilla kauppasopimuksilla edistettäisiin internetin laajaa ja avointa käyttöä sähköisessä kaupankäynnissä, edellyttäen, että kuluttajat voivat käyttää haluamiaan palveluja ja digitaalisia tuotteita, ellei kansallinen lainsäädäntö niitä kiellä.

Kannatan sitä, että esittelijä kehottaa komissiota laatimaan kattavan strategian sellaisten yhä olemassa olevien esteiden poistamiseksi, jotka estävät pk-yrityksiä hyödyntämästä sähköistä kauppaa, ja luomaan tietokannan, joka on suunniteltu tarjoamaan tiedollista tukea ja hallinnon ohjausta verkkokaupan uusille ja kokemattomille osapuolille.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Papastamkosin laatiman, kansainvälistä kauppaa ja internetiä koskevan mietinnön puolesta. Kannatan esittelijän pyrkimystä korostaa kansainvälisen kaupan alueita, joilla internet on antanut toiminnalle uutta pontta luomalla uusia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä kauppaa maailmanlaajuisesti.

On ilmeistä, että kansainvälinen kauppa ja internet hyötyvät vastavuoroisesti toisistaan. Lisäksi uskon vakaasti, että verkkokaupan kehittäminen tarjoaa kuluttajille huomattavia etuja. Sekä kansallisesti, EU:ssa että maailmanlaajuisesti suurimmat edut liittyvät laajempaan tavara- ja palveluvalikoimaan, kilpailukykyisiin hintoihin, elinkustannusten madaltumiseen ja elämänlaadun parantumiseen.

Tiedonsaannin parantumisen ansiosta kuluttajat voivat nyt löytää parempia tuotteita ja palveluja ja tilata niitä vuorokauden jokaisena tuntina kotonaan tai työpaikalla.

– Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0407/2008)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Äänestin saavuttamamme kompromissin puolesta. Uusi asetus on mielestäni erinomainen, koska se mahdollistaa rehun markkinoille saattamista ja käyttöä koskevien ehtojen yhtenäistämisen ja koska sillä varmistetaan, että niin karjankasvattajat kuin lihaa syövät kuluttajatkin saavat riittävästi tietoa. Näin asetuksella turvataan sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta.

Haluan korostaa "avoimen ilmoittamisen" merkitystä. Kyse on rehuseoksessa käytettyjen aineiden luettelosta, jossa aineet luetellaan painoprosenttinsa mukaisessa laskevassa järjestyksessä. Tämä käytäntö auttaa säilyttämään maataloustuottajien ja kuluttajien voimakkaan luottamuksen.

Lisäksi rehunvalmistajat saavat nyt selvemmät säännöt rehun saattamisesta markkinoille, jolloin mahdolliset rikolliset käytännöt ovat helpommin vältettävissä.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentin mietintö sisältää muutamia rakentavia tarkistuksia, jotka koskevat muun muassa sitä, että etiketeissä on ilmoitettava, että tietyt muille eläimille kuin märehtijöille tarkoitetut rehuseokset sisältävät liha-luujauhoa.

Mietinnön tarkistuksissa puututaan kuitenkin myös yksityiskohtiin, joihin poliitikkojen ei pitäisi puuttua vaan joita virkamiesten pitäisi käsitellä viranomaistasolla. Tästä esimerkkejä ovat seuraavat kohdat: "'eläinten ruokkiminen suun kautta': rehujen toimittaminen suitse eläimen mahaan ja suolistoon sen ravintotarpeiden tyydyttämiseksi tai terveen eläimen tuottavuuden säilyttämiseksi", "kivennäisaineita sisältäviä nuoluämpäreitä" sekä "ulosteet, virtsa sekä ruoansulatuskanavan sisältö, joka on saatu ruoansulatuskanavan tyhjennyksen tai poiston yhteydessä sille suoritetusta käsittelystä tai sekoittamisesta riippumatta".

Nämä ovat toki tärkeitä asioita elintarvikkeiden turvallisuuden kannalta, mutta ne pitäisi jättää jäsenvaltioiden asiantuntevien viranomaisten huolenaiheeksi.

Olen äänestänyt mietinnön puolesta, koska sen sisältämät ehdotukset ovat periaatteessa tärkeitä, mutta tämä ei tarkoita, että kannattaisin mietinnön lähestymistapaa sikäli kuin siinä puututaan yksityiskohtiin.

  Adrian Manole (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Jäsen Baringdorfin mietintö rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä on hyvin merkittävä maataloudelle ja elintarvikealalle viimeaikaisten skandaalien, kuten dioksiiniskandaalin ja hullun lehmän taudin vuoksi. Nämä skandaalit liittyvät muun muassa eläinten ravitsemukseen ja eläimissä puhjenneisiin tauteihin, jotka johtuvat monista syistä, muun muassa siitä, ettei eläimille annetun rehun sisällöstä ollut tarpeeksi tietoa.

Rehualan toimijoille annetaan lisää vapautta ja vastuuta. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että vakavat ongelmatilanteet, joissa rehu saastuu myrkyllisten aineiden vaikutuksesta tai on eläimille vahingollista, vaikuttavat valtavasti eläinten kehitykseen tai ympäristöön. Ellei tuottajalla ole riittäviä varoja ongelman ratkaisemiseksi, voi syntyä vielä vakavampia ongelmia.

Mielestäni maataloustuottajille ja yleisesti maatalousalan työntekijöille on annettava tarkkoja tietoja rehun koostumuksesta, mutta heitä on myös suojeltava riittävästi taloudellisilta ja sosiaalisilta tappioilta katastrofitilanteissa. Siksi olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Kiitän vilpittömästi esittelijää siitä, että hän on keskittynyt näin vaikeaan ja kiistanalaiseen aiheeseen. Rehun merkitseminen ja merkintöjen koordinointi yhteisössä edellyttää kuluttajien etujen ja tuottajien oikeuksien sovittamista yhteen. Kuluttajilla on oikeus tietää, millaisen tuotteen he ovat ostamassa, onko se turvallinen ja mistä se on tehty, ja tuottajat haluavat puolustaa oikeuttaan suojella teollis- ja tekijänoikeuksiaan.

Se, että yritykset ja jäsenvaltiot ovat vastustaneet velvoitetta esittää rehuetiketeissä tarkkoja tietoja asiakkaan pyynnöstä, osoittaa näiden ryhmien etujen olevan oleellisesti ristiriidassa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen avustuksella laadittu kompromissi vaikuttaa ensi silmäyksellä järkevältä, mutta se on kuitenkin menettänyt kosketuksensa todellisuuteen: on vaikeaa kuvitella, että maataloustuottajat, jotka tekevät periaatteessa töitä kellon ympäri, olisivat riittävän kiinnostuneita asiasta tuhlatakseen aikaa ja rahaa monimutkaisiin valitusmenettelyihin.

Etiketissä pitäisi ilmoittaa tarkat tiedot rehun koostumuksesta paitsi siksi, että tämä on kuluttajan luovuttamaton oikeus, myös ennen kaikkea siksi, että direktiivin päätavoitteena on suojella terveyttä. Kuka, ellei tuottaja, takaa, ettei rehua ole esimerkiksi muunnettu geneettisesti? Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelulla ei pidä edistää väärinkäytöksiä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin jäsen Graefe zu Baringdorfin laatiman, rehun markkinoille saattamista ja käyttöä koskevan mietinnön puolesta. Kannatan ehdotusta, jossa pyydetään tarkistamaan koko EU:n rehulainsäädäntöä siten, että nykyisiä vaatimuksia yksinkertaistetaan ja rehulainsäädäntö saatetaan vastaamaan elintarvikelainsäädäntöä.

Pääkohdista kannatan ehdottomasti rehuseoksen sisältämien rehuaineiden ja niiden tarkkojen määrien luettelointia ("avoin ilmoittaminen"). Tämä oli yksi Euroopan parlamentin keskeisistä vaatimuksista BSE-kriisin jälkeen. Lopuksi totean olevani samaa mieltä esittelijän kanssa kuluttajien tiedonsaantioikeuden suojelemisesta ja rehun merkitsemisestä.

– Mietintö: Jürgen Schröder (A6-0513/2008)

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Komissio on antamassa talouskumppanuussopimuksille tärkeimmän sijan kehitysstrategiassaan. Tämä pätee myös Schröderin mietintöön ja Euroopan oikeistoon.

Vaikka tuemmekin kyseisiä maita, Euroopan sosialistit eivät allekirjoita tätä näkemystä. Meille talouskumppanuussopimukset ovat huiputusta. Nyt on jälleen aika edistää toisenlaista ajattelua ja tehdä talouskumppanuussopimuksista todellinen kehitysyhteistyön väline niin, että ajetaan neuvottelujen käynnistämistä uudelleen kysymyksistä, joista on eniten kiistaa, kuten Barroso ja Ashton ovat luvanneet. Tähän pyritään AKT-valtioiden itsensä toivomalla ja harjoittamalla alueellistamisella, täyttämällä kauppa-avusta vuonna 2005 tekemämme sitoumukset sen sijaan, että jatkamme EKR:n "ryöstämistä", takaamalla todellinen parlamentaarinen valvonta prosessissa, jossa AKT-valtioiden parlamenteilla on keskeinen rooli ja johon otetaan mukaan myös eteläisten maiden kansalaisyhteiskunnat, sekä hylkäämällä "puskutraktoristrategia", jonka tarkoituksena on laajentaa palveluja tai niin sanottuja Singaporen kysymyksiä koskevia neuvotteluja, vaikka AKT-valtiot eivät ole valmiita siihen.

Schröderin mietinnössä ei noudateta tällaista linjaa. Tämän vuoksi äänestän mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Parlamentin enemmistön on jälleen kerran vaikea peitellä EU:n ja AKT-valtioiden välisten talouskumppanuussopimusten todellisia vaikuttimia ja tarkoitusperiä erityisesti joidenkin AKT-valtioiden vastustuksen takia, vaikka parlamentin kuuluisi pitäytyä "poliittisesti korrektissa" kielenkäytössä.

Cotonoun sopimuksen 36 artiklan 1 kohdassa määrätään sellaisten WTO-sääntöjen mukaisten kaupankäyntijärjestelyjen tekemisestä EY:n ja AKT-valtioiden välillä, joilla poistetaan asteittain niiden välisen kaupan esteitä ja vahvistetaan yhteistyötä kaikilla kauppaan liittyvillä aloilla. Nyt EU aikoo kuitenkin mennä pidemmälle kuin sopimuksessa on vahvistettu saavuttaakseen sellaista, mitä WTO:ssa ei ole vielä saavutettu, vaikka kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa käytetään tähän tarkoitukseen ja vaikka saman aikaan vähennetään julkista kehitysapua. Toisin sanoen EU yrittää päästä sisään ikkunasta, kun se ei päässyt sisään ovesta.

EU:n tavoitteena on kaupan vapauttaminen, jonka varjolla suuret rahoitus- ja talouskonsernit yrittävät varmistaa markkinoiden avautumisen voidakseen myydä tavaroita ja palveluja, hyödyntää raaka-aineita ja tyrkyttää viennin mahdollistavia tuotantomalleja omien etujensa perusteella.

Nyt tarvitaan toisenlaista politiikkaa todellisen itsenäisyyden, suvereniteetin, yhteistyön, solidaarisuuden, kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin talouskumppanuussopimusten vaikutuksia kehitysyhteistyön alalla käsittelevän Schröderin mietinnön puolesta.

Tähän asti allekirjoitetut niin sanotut ponnahduslautana toimivat sopimukset ovat vasta alkua pitkälle ja hedelmälliselle yhteistyölle näiden Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa. EU ja AKT-valtiot suhtautuivat hyväksyvästi talouskumppanuussopimusten 15-vuotiseen vapauttamisprosessiin. Lisäksi "käytännössä kaiken kaupan" ymmärretään tarkoittavan vähintään 80:aa prosenttia osapuolten välisestä kaupasta. Olen siten vakuuttunut siitä, että tulevien sopimusten kehittämisellä voidaan vain parantaa molempien sopimuspuolten taloudellista asemaa.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Valiokunta-aloitteinen mietintö talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyöhön sisältää joitakin perusteltuja kohtia. Mietinnössä vaaditaan valtionavun lisäämistä (talouskriisihän koettelee eniten AKT-valtioita) ja korostetaan, että talouskumppanuussopimuksissa on kyse kehitysyhteistyön välineestä, joka ei saa vahingoittaa eteläisten maiden alueellista yhdentymistä. Tästä huolimatta kannatan Verts/ALE-ryhmän jättämää vaihtoehtoista päätöslauselmaa. Loppujen lopuksi olisi loogisempaa, että parlamentti hyväksyisi talouskumppanuussopimukset vasta sen jälkeen, kun AKT-valtioiden parlamentit ovat määrittäneet kantansa. AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen olisi minusta oltava se parlamentaarinen elin, joka valvoo talouskumppanuussopimuksia, eikä tätä tarkoitusta varten perustettu erillinen elin. Erillinen elin aiheuttaisi vain eripuraa ja heikentäisi niiden eteläisten maiden asemaa, joilla ei ole varaa eikä henkilöstöresursseja ottaa osaa kaikkiin kokouksiin. Erillinen elin ei myöskään olisi avoin ja se estäisi kehitysyhteistyötä koskevien kysymysten kokonaisvaltaisen käsittelyn.

  Michel Teychenné (PSE), kirjallinen. – (FR) Vaikka talouskumppanuussopimukset antavat melkoisesti ryhtiä EU:n ja AKT-valtioiden välisille suhteille, Euroopan parlamentti antaa hyvin huonon viestin hyväksymällä tämän mietinnön.

Euroopan on ehdottomasti muutettava tapaa, jolla se neuvottelee ja tekee kauppaa AKT-valtioiden kanssa, jos se ei halua jouduttaa niiden perikatoa. Mietinnöllä oikeutetaan osapuolten näennäiseen tasapuolisuuteen perustuva järjestelmä, vaikka EU on todellisuudessa maailman johtava talousmahti ja AKT-valtiot ovat kaukana jäljessä. Nyt tarvitaan kipeästi eriytettyä ja konsensukseen perustuvaa lähestymistapaa, jolla AKT-valtioille annetaan lopultakin mahdollisuus ottaa osaa maailmanlaajuiseen kilpailuun.

Minä ja kollegani Euroopan parlamentin sosialistisessa ryhmässä äänestimme mietintöä vastaan. Sen hyväksyminen parlamentissa on todellinen osoitus siitä, että oikeisto hallitsee Eurooppaa, ja tähän on tultava muutos!

Päätöslauselmaesitys: Kosovo (B6-0063/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Se, että moni maa on tunnustanut Kosovon itsenäisyyden, on aiheuttanut mahdollisesti enemmän ongelmia kuin ratkaissut niitä. Minä epäilin Kosovon valmiutta itsenäisyyteen. Kosovon tulevaisuutta on mutkistanut entisestään se, että jotkin EU:n jäsenvaltiot eivät tunnusta Kosovon itsenäisyyttä pelätessään, että ne tekevät asiasta ennakkotapauksen omassa maassaan.

EU on nyt ottanut pääasiallisen vastuun Kosovon auttamisesta Kosovon sisällä. Sitoumukselle on asetettava rajat sekä aikataulun että taloudellisten resurssien suhteen. Kosovon poliittinen vakaus, korruption laajuus, järjestäytyneen rikollisuuden sisäiset ja ulkoiset vaikutukset sekä vähemmistöjen, myös serbien, kohtelu ovat todellisia huolenaiheita.

On elintärkeää, että EU:n toimielimet pysyvät valppaina ja ovat valmiita toimimaan, jos Kosovo ei täytä niitä korkeita vaatimuksia, joita itsenäisen valtion asema tuo vääjäämättä mukanaan.

Näistä huolenaiheista huolimatta annoin tukeni päätöslauselmalle.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Kosovon tilanteessa tai Euroopan unionin roolissa siellä ei ole aihetta iloon.

Euroopan unionin Kosovo-operaatio EULEX on tässä tapauksessa vain YK:n "aseellinen käsikassara", jolla on tarkoitus varmistaa Kosovon pysyvän hallituksen ja hallinnon muodostaminen, mikä on vastoin YK:n päätöslauselmaa 1244, jossa tunnustetaan Serbian suvereniteetti Kosovon provinssiin nähden.

Parlamentin esittämillä hyvillä aikomuksilla, neuvoilla ja pyynnöillä on vaikea peittää traagista totuutta: vähemmistöihin, kuten erityisesti serbeihin kohdistuvia sortotoimia alueella, jolla on antauduttu kansainvälisen yhteisön ja varsinkin EU:n takia korruptiolle, järjestäytyneelle rikollisuudelle, Albanian mafialle ja mahdollisesti jopa islamistisille terroristiryhmittymille.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselman tarkoituksena on vähätellä EU:n osuutta Serbian provinssin laittomassa ja yksipuolisessa julistautumisessa itsenäiseksi Kosovon valtioksi.

Parlamentin epäoikeutettuna tavoitteena on "laillistaa" protektoraatin luominen ja vahvistaminen Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n aggressiolla ja hallinnalla, joilla pyritään takaamaan niiden poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen valta-asema tällä Euroopan tärkeällä alueella. Tämä "valvotun suvereenisuuden" alaisuudessa oleva "valevaltio", jota EU ja Nato suojelevat erityisesti EULEX-operaatiolla ja "varakuninkailla" sekä "kansainvälisen siviiliedustajan" ja "EU:n erityisedustajan " avulla, joille on myönnetty toimivaltuudet oikeuden, poliisitoimen ja tullin aloilla sekä "toimeenpano- ja valvontatehtävät", edustavat uuskolonialismia, jota en voi hyväksyä.

Päätöslauselma on paljastanut meille, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimpänä tehtävänä on toistaiseksi ollut YK:n peruskirjan räikeä rikkominen ja vaarallisen ennakkotapauksen syntyminen kansainvälisessä oikeudessa, millä on arvaamattomat seuraukset rajojen vakaudelle erityisesti Euroopassa.

Ne, jotka vaativat äänekkäästi kansainvälisen oikeuden noudattamista sekä Georgian alueellisen koskemattomuuden, suvereniteetin ja itsenäisyyden kunnioittamista, ovat loppujen lopuksi osittain niitä samoja, jotka kannattivat ja tukivat hyökkäystä Jugoslaviaa vastaan.

Päätöslauselma on vain jälleen yksi tekopyhyyden ja kyynisyyden osoitus parlamentin enemmistöltä.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Parlamenttimme on jo lähes 20 vuoden ajan katsellut vierestä, kun Kosovon kansa on vähitellen irtautunut Serbiasta. Täällä täysistunnossa käytävät keskustelut eivät yleensä koske Kosovoa itseään vaan lähinnä sen vaikutuksia muuhun maailmaan. Kosovon itsenäisyyden puolustajat ja vastustajat ovat huolestuneita lähinnä päätöksistä, jotka toimivat ennakkotapauksina muihin alueisiin nähden, sekä siitä mahdollisuudesta, että Euroopan unioni ajautuu laajenemiseen tämän seurauksena.

Itse olen esittänyt päinvastaista linjaa jo 30 vuoden ajan parlamentissa ja muualla. Demokratia vaatii meitä ottamaan huomioon ennen kaikkea kansojen omat tarpeet ja toiveet. Vuosisatoja kestäneen Turkin vallan ja Serbian viime vuosisataisen vallan jälkeen ulkoapäin tuleva pakottaminen on viimeinen asia, jota Kosovo nyt tarvitsee. Kosovon kansa haluaa todellista itsenäisyyttä, ellei se voi liittyä Albaniaan.

Olen viimeiset kymmenen vuotta ajanut ruohonjuuritason politiikkaa, jossa asioita tarkastellaan köyhien, vähäosaisten sekä demokratian ja julkisen huolenpidon puutteesta kärsivien ihmisten sekä luonnononnettomuuksien tai sotien uhrien näkökulmasta, toisin sanoen kaikkien niiden ihmisten näkökulmasta, jotka kärsivät kaikille ihmisille tasavertaisten olojen puutteesta. Aion äänestää EULEX-operaatiota vastaan, koska sillä ei saada aikaan tavallisten kosovolaisten etujen mukaisia ratkaisuja.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin päätöslauselmassa sekä tunnustetaan Kosovo erillisenä valtiona että kehotetaan loukkaavin sanakääntein niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, tunnustamaan Kosovon itsenäisyys, mikä on räikeässä ristiriidassa kansainvälisen oikeuden ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 kanssa.

Tässä tarkoituksessa päätöslauselmassa tuetaan Kosovon turvallisuusjoukkojen eli itsenäisen armeijan perustamista, joka toimisi luonnollisesti Naton Kosovon-joukkojen valvonnassa.

Tavoite tukahduttavan poliisi- ja oikeusvaltio-operaation perustamiseksi ja kehittämiseksi (EULEX) Kosovoon sekä operaation yhteydessä tuettavat uudistukset, kuten yksityistäminen, on osoitus siitä, että EU tyrkyttää omia intressejään ja yrittää nopeuttaa Kosovon liittämistä EU:n yhtenäisiin rakenteisiin. Tämä on viimeinen silaus hankkeelle tehdä Kosovosta EU: ja Naton protektoraatti.

Jugoslavian hajoamisen ensimmäinen verinen vaihe ja uusien rajojen uudelleen määrittäminen ovat päättymässä uusien haavojen auki repimiseen Balkanilla ja maailmanlaajuisesti tuoden mukanaan hajota ja hallitse -periaatteen mukaisen imperialistisen lain, joka johtaa uusien jännitteiden syntymiseen ja väliintuloihin.

Kreikan kommunistinen puolue äänesti tätä kestämätöntä päätöslauselmaa vastaan korostaakseen tarvetta aloittaa imperialismin vastainen taistelu sekä vastustaakseen EU:ta ja sen politiikkaa vaatimalla Kreikkaa ja kaikkia EU:n ja Naton joukkoja lähtemään Kosovosta ja koko Balkanin alueelta.

  Maria Petre (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, koska Romania ei tunnusta Kosovon provinssin itsenäisyyttä.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Äänestin Kosovoa käsittelevää päätöslauselmaesitystä vastaan, koska siinä on useita kohtia, joista olen eri mieltä.

Toimivan todistajansuojelujärjestelmän perustaminen ei mielestäni ole tarpeen tehokkaisiin oikeustoimiin ryhtymiseksi korkean tason rikoksentekijöitä vastaan Kosovossa etenkin sotarikosten kohdalla. En myöskään usko, että Kosovolle olisi elintärkeää edistää hankkeita, joilla esimerkiksi kunnostettaisiin vandalismin kohteiksi joutuneita hautausmaita ja joihin paikalliset toimijat osallistuisivat suoraan. Tällaisista hankkeista ei nimittäin olisi käytännön hyötyä Kosovon yhteisöille, eikä niillä parannettaisi Kosovon etnistä ilmapiiriä.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Parlamentin jäsenet ovat hyvin perillä aiemmin esittämistäni mielipiteistäni sekä Kosovoa että koko Balkanin aluetta koskevassa asiassa.

Kosovon ongelma voidaan mielestäni ratkaista vain konsensukseen perustuvalla lähestymistavalla, jossa otetaan huomioon etupäässä Serbia mutta myös sen naapurimaat.

Mietinnössä on paljon sellaista, johon voin yhtyä, mutta en voi antaa tukeani mietinnön vaatimukselle siitä, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden olisi tunnustettava Kosovon itsenäisyys.

Kosovon itsenäisyys voidaan saavuttaa ainoastaan konsensuksella ja Serbian suostumuksella. Jos tätä ei myönnetä, luodaan mielestäni vain uusia ongelmia ja Serbian vastaista mielialaa täällä parlamentissa.

Siten tarkistuksen 3 sivuuttaminen tekisi päätöslauselmasta puolueellisen ja heikentäisi vakavasti tekstin muita osia. Tämän vuoksi en valitettavasti voi tukea päätöslauselmaa.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Äänestys tarkistuksesta 3 sekä lopullinen äänestys olivat mielestäni äärimmäisen tärkeitä. Äänestin vastaan molemmissa tapauksissa. Tarkistuksessa 3 EP vaatii EU:n jäsenvaltioita tunnustamaan Kosovon itsenäisyyden. Koko itsenäisyysprosessi on mielestäni hätäinen ja huonosti suunniteltu. Tiedän, että Kosovon ja Serbian väliset neuvottelut olivat kansainvälisten merkkihenkilöiden ja järjestöjen läsnäolosta huolimatta pitkälliset, eikä monikaan nähnyt mahdollisuuksia niiden onnistumisesta tai edes jatkumisesta. Tästä syystä suurin osa EU:n jäsenvaltioista ja Yhdysvallat hyväksyivät Ahtisaaren suunnitelman. Olen tästä huolimatta sitä mieltä, että kaikki yksipuoliset itsenäisyysjulistukset aiheuttavat lähinnä vain ongelmia ja ovat mahdollinen konfliktien lähde. Kosovon itsenäisyysjulistuksen jälkeinen aika vahvistaa tämän. Jos haluamme säilyttää rauhan alueellamme, neuvotteluihin kuluttamamme aika ei voi koskaan olla liian pitkä tai hyödytön.

– Mietintö: Corien Wortmann-Kool (A6-0021/2009)

  Martin Callanan (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämä mietintö käsittelee Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa kauppaa käyvänä valtiona. Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös Kiinan ja Taiwanin väliseen kauppaan, jonka odotetaan kasvavan maiden välisten kauppasopimusten allekirjoittamisen jälkeen.

Kiinan ja Taiwanin välisten kauppasuhteiden tiivistyminen saattaa edistää myönteistä suhtautumista näiden maiden välisiin suhteisiin laajemmin. Liennytyksestä ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei Taiwania oteta mukaan kauppajärjestöihin ja kansainvälisiin järjestöihin, kuten maailman terveyskokoukseen ja Kansainväliseen merenkulkujärjestöön.

Parlamentin olisi annettava voimakas tukensa neuvoston julistamalle politiikalle, jolla tuetaan Taiwanin osallistumista kansainvälisiin järjestöihin mielekkäällä tavalla. Parlamentin olisi lisäksi painostettava Kiinaa, joka on yhä haluton antamaan Taiwanille mahdollisuuden ilmaista ajatuksiaan kansainvälisesti. 23 miljoonan taiwanilaisen hyvinvointi ja terveys eivät saa joutua poliittisiksi pelinappuloiksi.

Äänestin mietinnön puolesta, sillä kannatan Taiwanin mielekästä osallistumista kansainvälisiin järjestöihin.

  Călin Cătălin Chiriţă (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Corien Wortmann-Koolin mietinnön puolesta, koska kannatan EU:n ja Kiinan välisten taloussuhteiden kehittämistä. Kiinan talous on kasvanut huimasti ja tehnyt maasta yhden merkittävimmistä toimijoista maailmanlaajuisilla markkinoilla. EU:n ja Kiinan väliset kauppasuhteet ovat tiivistyneet huomattavasti viime vuosina, ja Eurooppa on ollut vuodesta 2006 lähtien Kiinan tärkein kauppakumppani. Kiina puolestaan oli EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani vuonna 2007.

EU:n ja Kiinan välillä tarvitaankin nyt poikkeuksellista yhteistyötä käynnissä olevan talous- ja rahoituskriisin ratkaisemiseksi. Koska Kiina on maailmanlaajuista kehitystä ohjaava veturi, sen olisi minusta otettava täysi vastuu globaalin talouden kestävän ja tasapainoisen kehittämisen varmistamisesta. EU:n ja Kiinan välisten kauppasuhteiden olisi perustuttava vastavuoroisuuden, kestävän kehityksen, ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen estämisen, oikeudenmukaisen kilpailun sekä Maailman kauppajärjestön sääntöjen noudattamisen periaatteisiin ihmisoikeuksia unohtamatta.

EU:n on vaadittava kuluttajansuojasääntöjen noudattamista, jotta Euroopan kansalaisten ei enää tarvitsisi pelätä ostavansa tuotteita, jotka ovat vaaraksi heidän terveydelleen, joissa on piileviä vikoja tai jotka ovat väärennettyjä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Joka vuosi tämä parlamentti antaa mietinnön EU:n kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa, ja joka vuosi mietinnön havainnot pahenevat: ihmisoikeusrikkomuksia, vilpillistä kauppaa, polkupyyntiä, Kiina laiminlyö kansainvälisiä sitoumuksiaan WTO:ssa tai Maailman työjärjestössä ILOssa, väärennöksiä, lähes varkauteen verrattavissa olevaa patenttipolitiikkaa ja niin edelleen. Lista vain pitenee, mikä on hyvin pelottavaa.

Vielä pelottavampaa on esittelijän loputon usko myyttiin, jonka mukaan demokraattinen kehitys on mahdollista kaupan avulla. Myytti on räikeässä ristiriidassa Kiinan nykytodellisuuden kanssa. Myytti on vain alibi kaikille niille, jotka asettavat harvojen kaupalliset edut niiden arvojen edelle, joita he väittävät puolustavansa, jotta heidän ei tarvitsisi tehdä välttämättömiä päätöksiä kaupan suojelua ja sanktioita koskevien välineiden täytäntöönpanosta.

Olette epäilemättä sitä mieltä, että Kiinasta olisi tultava koko maailman työpaja, joka valmistaa halvalla mieluummin huonolaatuista tavaraa.

Me puolestamme kannatamme politiikkaa, jonka mukaan kuluttamiamme tavaroita tuotetaan Euroopassa eurooppalaisten valmistamina ja joka mahdollistaa teollisen tasapainon palauttamisen Euroopan markkinoilla, joita viime kädessä myös suojellaan.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) EU on ollut Kiinan tärkein talouskumppani vuodesta 2006 lähtien, ja Kiina puolestaan on ollut EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani vuodesta 2007 lähtien. Kiinan osuus maailmankaupasta on kuusi prosenttia.

Kiinan kansantasavalta on edistynyt aimo harppauksin sen mietinnön jälkeen, joka minulla oli kunnia esitellä täällä parlamentissa vuonna 2002. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että monet niistä ongelmista, jotka olisi pitänyt tuolloin korjata, ovat yhä olemassa, vaikka joiltakin osin niissä onkin saatu aikaan huomattavaa edistystä.

Mitä teollisuuden sosiaalisiin ja ympäristöä koskeviin vaikutuksiin tulee, Kiinan teollisuus on puutteellisesti valmistautunut niiden arviointiin, ja EU:n olisi tarjottava tähän nykyistä enemmän kannustimia.

Kiina ja EU ovat neuvotelleet kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta lokakuusta 2007 alkaen, mutta neuvottelujen tulokset eivät ole vielä selvillä. Koska EU tukee monia kansainvälisen kaupan osa-alueita, Kiinan ei pidä rikkoa WTO:ssa tekemiään sitoumuksia. Kiina on luonut esteitä sääntöjen ja asetusten muodossa, mikä estää eurooppalaisten yritysten pääsyn strategisesti tärkeille kaupan osa-alueille.

Kiinan kansantasavalta ilmoitti marraskuussa aikeestaan luopua vuodesta 2007 asti käytössä olleesta tekstiilien ja kenkien tuonnin kaksinkertaisen valvonnan järjestelmästä. Saatavilla olevat tilastot eivät edistä neuvotteluja vaan saatamme joutua kauppakiistaan Kiinan kanssa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Koska emme voi käsitellä kaikkia tässä päätöslausemassa käsiteltyjä aiheita, mielestämme on tärkeää korostaa, että kannatamme todellisten ja tehokkaiden yhteistyösuhteiden lujittamista EU:n jäsenvaltioiden ja Kiinan välillä niin, että suhteet perustuvat erilaisten kansalaisten tarpeiden täyttämiseen molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla ja edistävät vastavuoroista kehitystä toisten asioihin puuttumattomuutta ja kansallista suvereniteettia kunnioittaen.

Näiden periaatteiden pohjalta ja vaikka päätöslauselmassa on kohtia, joista olemme samaa mieltä, vastustamme sitä, koska se on edustaa uusliberalistista ajattelutapaa kannattaessaan kaupan vapauttamisen jatkamista tässä tapauksessa Kiinan kanssa.

Se, että päätöslauselmassa salataan maailmankaupan vapauttamisen vakavat seuraukset, kannustaa jatkamaan EU:n ja Kiinan markkinoiden avaamista ja tuo korostetusti esiin ponnistelut vauhdittaa WTO:n neuvotteluja sekä korostaa, että EU:n ja Kiinan uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tavoitteena pitäisi olla vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan luominen.

Kuten myös muista vastaavista parlamentin päätöslauselmista on käynyt ilmi, tämänkin tarkoituksena on tuoda vastaus EU:n keskeisten talous- ja rahoituskonsernien laajenemistarpeisiin, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että on vastattava työntekijöiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin EU:n eri jäsenvaltioissa ja erityisesti Portugalissa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatan mietinnössä esitettyjä suosituksia parantaa eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia päästä Kiinan markkinoille, poistaa kaupan esteitä parantamalla ulkomaisten yritysten toimintamahdollisuuksia Kiinassa sekä keskittymällä luomaan tasavertaiset toimintaolosuhteet.

  Alexandru Nazare (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) EU:n suhteet sen tärkeimpiin ulkomaisiin talouskumppaneihin ovat näin globaalin talous- ja rahoituskriisin aikana osoittautuneet paljon tärkeämmiksi kuin aiemmin. Taloudellisella vakaudella ja EU:n kauppavirtojen jatkuvuudella on yhä keskeisempi rooli turvallisuudessamme. Äänestin EU:n ja Kiina välisiä talous- ja kauppasuhteita käsittelevän Corien Wortmann-Koolin mietinnön puolesta, sillä uskon, että se vie meitä eteenpäin Euroopan unionin ja tämän keskeisen globaalin talouskumppanin välisten kauppasuhteiden jäsentämisessä.

Mietinnön tarvetta korostaa se selkeä tosiasia, että EU:n kauppatase Kiinan kanssa on 160 miljardia euroa alijäämäinen. Suurin osa mietinnön kohdista on kuitenkin sellaisia, että vaikka Euroopan unioni esittää niissä vaatimuksia suhteessa Pekingin talous- ja kauppapolitiikan tiettyihin osa-alueisiin, mietinnössä tehdään myös Kiinaa hyödyttäviä ehdotuksia ja tarkastellaan Kiinan tulevaa kehitystä. Teollis- ja tekijänoikeuksien sääntelyn ja suojelun parantaminen, tämän aasialaisen talouskumppanimme huiman talouskasvun sosiaalisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten lieventäminen sekä tuotteiden väärentämisen ja kopioinnin vähentäminen ovat toiminnanaloja, joilla Peking on jo saanut aikaan huomattavaa parannusta. Jos tämä suuntaus jatkuu tulevaisuudessa, se voi vain viedä Kiinan kehittyä eteenpäin.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Äänestin EU:n ja Kiinan välisiä kauppa- ja taloussuhteita käsittelevän Corien Wortmann-Koolin mietinnön puolesta myös sen omakohtaisen kokemukseni perusteella, jota sain osallistuessani sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan valtuuskunnan kokoukseen Kiinassa 16.–.21. maaliskuuta 2008.

EU:n ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut huimasti vuoden 2000 jälkeen. EU on Kiinan tärkein kauppakumppani, ja Kiina on EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani.

Vaikka Kiina nauttii merkittävistä eduista WTO:n jäsenyyden ansiosta, eurooppalaisilla yrityksillä on suuria vaikeuksia päästä Kiinan markkinoille. Suurin este on se, että Kiina rikkoo patenttioikeuksia ja vaativaa standardijärjestelmää. Kannatankin aikomusta käynnistää "Gateway to China " -ohjelma, jonka tavoitteena on perustaa johdon koulutusohjelmia Kiinassa sekä parantaa eurooppalaisten pk-yritysten pääsyä Kiinan markkinoille vuoteen 2010 mennessä.

Mietinnössä on myös suosituksia siitä, miten Euroopan ja Kiinan kauppasuhteita voitaisiin parantaa. Tällöin kauppasuhteiden tulisi perustua "vastavuoroisuuden, kestävän kehityksen, ympäristösääntöjen noudattamisen, maailmanlaajuisten ilmastonmuutoksen torjuntatavoitteiden edistämisen sekä kaupan ja kilpailun rehellisyyden periaatteisiin yhteisten arvojemme ja WTO:n sääntöjen noudattamisen mukaisesti". Kannatan myös muutettua ehdotusta, jossa EU pitää Taiwania kaupallisena ja taloudellisena kokonaisuutena ja tukee Taiwanin pääsyä tarkkailujäseneksi keskeisiin kansainvälisiin järjestöihin.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) EU:n ja Kiinan välisiä kauppasuhteita koskeva keskustelu johtaa aina keskusteluun Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Se on ihan ymmärrettävää. Kiinan-suhteiden vastustamista voidaan ymmärtää monien, usein perusteltujen mielipiteiden valossa.

Näkemys, että ihmisoikeuksien ja demokratian kehitystä ei voida rinnastaa taloudessa tapahtuneeseen edistykseen eikä Kiinan kansainvälisiin toimiin, työntekijöiden riistämiseen tai työlainsäädäntöön, joka ei ole vaativuudeltaan verrattavissa Euroopan lainsäädäntöön, Kiinan välinpitämättömyys ympäristökysymyksiä sekä immateriaalioikeuksia ja patentteja koskevia sääntöjä kohtaan, ovat kaikki tekijöitä, jotka luovat esteitä avoimille kauppasuhteille, joissa noudatetaan hyviä kansainvälisiä käytänteitä. Kiinan kauppa on kuitenkin tosiasia, ja se kasvaa koko ajan. Kiinan rooli nykyaikaisessa maailmantaloudessa on vertaansa vailla ja sen panos nykykriisin ratkaisussa on elintärkeä.

Näin ollen Kiinaa on vaadittava noudattamaan kansainvälisen kaupan sääntöjä ja periaatteita, ottamaan huomioon ulkomaisten yritysten tasapuolinen pääsy markkinoilleen sekä puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia todellisuutta ja kasvavaa keskinäistä riippuvuuttamme unohtamatta. Meidän onkin otettava tilanteesta kaikki hyöty irti edes voidaksemme vaikuttaa paremmin tähän suurvaltaan.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Äänestin EU:n ja Kiinan kauppa- ja taloussuhteita käsittelevän mietinnön puolesta sitä koskeneessa äänestyksessä.

Kiina on EU:n toiseksi tärkein kauppakumppani, ja EU on ollut Kiinan tärkein kauppakumppani vuodesta 2006 lähtien. Kiina on maailmanlaajuisen talouskasvun veturi. On hyvin tärkeää, että Euroopan maiden ja Kiinan väliset kauppasuhteet perustuvat ennen kaikkea vastavuoroisuuden, kestävän kehityksen, ympäristösääntöjen noudattamisen ja rehellisen kilpailun periaatteisiin.

Kauppasuhteiden kehittämisen Kiinan kanssa on kuljettava käsi kädessä poliittisen vuoropuhelun kanssa, johon olisi sisällytettävä myös ihmisoikeuskysymys. Kiinan on lisättävä ponnistelujaan immateriaalioikeuksien noudattamisessa sekä ratkaistava väärennettyjen ja kopioitujen tuotteiden tuotantoa koskeva ongelma Kiinassa.

Ongelmina ovat myös Kiinan teollisuuden korkeat saastepäästöt ja luonnonvarojen lisääntyvä käyttö.

Neuvottelujen katkeaminen Dalai Laman edustajien kanssa luo varjon EU:n ja Kiinan välisiin suhteisiin. Kiinan olisi lopetettava kaikki Tiibetin kansaan kohdistuvat sortotoimet.

Oikeanlaisten kauppasuhteiden varmistaminen Kiinan kanssa edellyttää, että "Euroopan ja Kiinan kauppasuhteiden tulisi perustua sitoutumiseen ja strategiseen kumppanuuteen, jossa noudatetaan vastavuoroisuuden sekä kaupan ja kilpailun rehellisyyden periaatteita yhteisen arvojemme ja WTO:n sääntöjen noudattamisen mukaisesti".

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) En kannata Corien Wortmann-Koolin mietintöä EU:n ja Kiinan välisistä kauppa- ja taloussuhteista, koska olen eri mieltä monestakin sen kohdasta.

Euroopan unionin tulevista toimista esimerkiksi en ole yhtä mieltä siitä, että ongelmia olisi estettävä kahdenvälisen vuoropuhelun avulla. Tosiasia nimittäin on, että Kiinan johdon ylempien päätöksentekijöiden ja Euroopan komission virkaveljien tapaamisilla ei voida tyydyttävästi ratkaista molempia osapuolia huolestuttavia ongelmia, jotka liittyvät etenkin sijoittamiseen, markkinoille pääsyyn, immateriaalioikeuksien suojeluun ja muihin kauppaan liittyviin strategisiin kysymyksiin. Tämä johtuu Kiinan hallituksen haluttomuudesta noudattaa Euroopan unionin kanssa tehtyjä kauppasopimuksia.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tämä mietintö käsittelee Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa kauppaa käyvänä valtiona. Mietinnössä mainitaan Kiinan ja Taiwanin välisen kaupan kasvu, mikä on hyvä asia. Taiwan on presidentti Ma Ying-jeoun kaudella edistynyt huimasti kauppasuhteidensa normalisoimisessa Kiinan kanssa sekä yrittäessään tehdä lopun jarrutuspolitiikasta, jota Pekingin kommunistijohtajat ovat aiemmin harjoittaneet kauppasuhteissaan Taiwanin kanssa.

Jos Taiwan ylipäätään aiotaan integroida täysivaltaisesti Kaakkois-Aasian alueellisiin talouksiin, se olisi otettava mukaan kansainvälisiin järjestöihin riippumatta siitä, tunnustetaanko se itsenäisenä valtiona vai ei.

Kun otetaan huomioon Kaakkois-Aasiassa tavaroiden ja ihmisten liikkumiseen liittyvät viime vuosien terveyskriisit, kuten Sars, lintuinfluenssa ja melamiinimaitoskandaali, on elintärkeää, että Taiwanille myönnetään tarkkailijan asema maailman terveyskokouksessa. Tämä lujittaisi Kiinan ja Taiwanin välistä kauppaa, parantaisi laatustandardeja alueella ja toisi Taiwanin kansainvälisille foorumeille.

Tapa, jolla Kiina on käyttänyt hyväkseen kiistojaan Taiwanin kanssa sotkiessaan politiikan kansanterveyteen liittyviin asioihin, on paheksuttavaa. Samoin on monien eurooppalaisten häpeällinen vaikeneminen Kiinan painostuksen edessä.

Äänestin mietinnön puolesta.